vanhat! valintakokeet! malli! - juristivalmennus...3!...

SÄHKÖINEN ASIOINTI JA VIESTINTÄ TYÖSUHDETURVA

KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET PERHEOIKEUS

PERIMYKSESTÄ SUOMESSA LUOTTO-‐OIKEUS

ESINEOIKEUDEN PERUSTEITA KAUPPAOIKEUS

VANHAT VALINTAKOKEET

MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE

Sisältää vain alkuosan edellisvuosien materiaalista.

1

Sisältö

I TEHTÄVÄT JA ARVOSTELUPERUSTEET AIHEALUEITTAIN: .................................................................. 1 1 SÄHKÖINEN ASIOINTI JA VIESTINTÄ .................................................................................................... 1 2 TYÖSUHDETURVA ............................................................................................................................... 1 3 KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET .............................................................................. 8 4 PERHEOIKEUS ................................................................................................................................... 13 5 PERIMYKSESTÄ SUOMESSA .............................................................................................................. 19 6 LUOTTO-‐OIKEUS ............................................................................................................................... 28 7 ESINEOIKEUS .................................................................................................................................... 28 8 KAUPPAOIKEUS ................................................................................................................................ 40

1

I TEHTÄVÄT JA ARVOSTELUPERUSTEET AIHEALUEITTAIN:

1 SÄHKÖINEN ASIOINTI JA VIESTINTÄ Tästä aiheesta ei ole ollut aiemmin valintakoekysymyksiä.

2 TYÖSUHDETURVA

Valintakoe 2006 Kysymys nro 1. Vastauksesta saa pisteitä enintään 15. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli).

X Oy:n velkojien hakemuksesta käräjäoikeus oli 10.5.2006 päättänyt asettaa yhtiön konkurssiin. Konkurssipesä oli myöhemmin samana päivänä irtisanonut yhtiön kaikkien työntekijöiden työsopimukset päättymään 24.5.2006. Konkurssipesä oli jatkanut yhtiön toimintaa tarkoituksena myydä toimiva yritys uudelle yrittäjälle. Neuvottelut ostajaehdokkaiden kanssa johtivat siihen, että konkurssipesä ja Y allekirjoittivat 22.5.2006 kauppasopimuksen yhtiön käyttö-‐ ja vaihto-‐omaisuuden luovutuksesta Y:lle, mikäli velkojainkokous kaupan hyväksyy. Velkojainkokous oli hyväksynyt kaupan. Kauppasopimuksen tekemisen jälkeen Y oli jatkanut X Oy:n toimintaa.

Konkurssipesän suorittamien irtisanomisten jälkeen ilmeni epätietoisuutta X Oy:n työntekijöiden työoikeudellisesta asemasta ja oikeuksista. Vastaa perustellusti seuraaviin kysymyksiin:

1) Irtisanotut työntekijät katsoivat, ettei konkurssipesällä ollut oikeutta irtisanoa heidän työsopimuksiaan, koska toimintaa oli jatkettu konkurssista huolimatta. Miten väitettä on työoikeudellisesti arvioitava?

2) Irtisanominen kohdistui myös seuraaviin työntekijöihin -‐ A, jonka X Oy oli irtisanonut taloudellisista ja tuotannollisista syistä 1.2.2006, ja jonka irtisanomisaika päättyi 1.8.2006. A vaati konkurssipesältä irtisanomisajan palkkaa 1.8. saakka. -‐ B, jonka X Oy:n työntekijät olivat valinneet luottamusvaltuutetukseen. -‐ C, jonka määräaikainen työsopimus X Oy:n kanssa oli tehty 31.7.2006 saakka. C ilmoitti, ettei hän aio päiväksikään siirtyä konkurssipesän palvelukseen. Pesänhoitajan mukaan C:n työpanos oli tarpeen keskeneräisten töiden loppuun saattamiseksi. Miten näiden työntekijöiden irtisanomista, vaatimusta tai ilmoitusta on työoikeudellisesti arvioitava?

3) 23.5.2006 Y ilmoitti kaupan mukana siirtyneille entisille X Oy:n työntekijöille E, F ja G, ettei näille ole tarjolla työtä sen jälkeen, kun konkurssipesän suorittamaan irtisanomiseen perustuva irtisanomisaika on päättynyt. E, F ja G kysyvät nyt, mitkä ovat heidän oikeutensa tällaisen ilmoituksen johdosta. Anna heille perusteltu vastaus.

4) Työntekijöiden vaatiessa huhtikuun lopussa 2006 erääntyneitä, mutta edelleen suorittamatta olevia provisiopalkkojaan konkurssipesältä pesänhoitaja kehotti työntekijöitä vaatimaan saataviaan Y:ltä. Y puolestaan ilmoitti, ettei hän käsityksensä mukaan ole näistä saatavista vastuussa. Kuka vastaa työntekijöiden kyseisistä saatavista ja millä perusteella?

2

ARVOSTELUPERUSTEET, KYSYMYS NRO 1

1) Työsopimuslain (7 luvun 8 §:n) mukaan kun työnantaja asetetaan konkurssiin, saadaan työsopimus sen kestosta riippumatta irtisanoa päättymään 14 päivän irtisanomisajalla (1p, Koskinen s. 182).

Erityistä irtisanomisaikaa voidaan noudattaa tavallisesti niin kauan kuin kestää selvittää liiketoiminnan jatkamisedellytykset. Liiketoiminnan edellytysten selvittämisaikana tapahtuva liiketoiminnan ylläpitäminen ei poista konkurssipesän erityistä irtisanomisoikeutta (1 p, Koskinen s. 184). Yhdellä pisteellä hyvitetään vaihtoehtoisesti vastauksesta, josta käy ilmi se, että jos konkurssipesä jatkaa liiketoimintaansa, erityistä irtisanomisaikaa ja irtisanomisperustetta ei tule soveltaa sen jälkeen, kun työsuhde on muotoutunut normaaliksi tai lähes normaaliksi. (Koskinen s. 184).

2) – A: Työntekijöiden työsuhteet voivat jatkua konkurssista huolimatta, mikäli luovutusoikeustoimen katsotaan muodostavan liikkeen luovutuksen (ks. jäljempänä kohta 3). Konkurssipesällä on lähtökohtaisesti oikeus uudella irtisanomisajalla lyhentää irtisanomisaika, jos työnantaja on irtisanonut työntekijän ennen konkurssin alkua ja työntekijän irtisanomisaika ulottuu konkurssin ajalle, 14 päivään (1p, Koskinen s. 184).

Koska kysymyksen tarkoittamaa tilannetta edellytetään tarkasteltavan myös liikkeen luovutuksen näkökulmasta, on otettava huomioon, että liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle. Koska irtisanomisajan palkka erääntyy luovutuksen jälkeen, siitä vastaa alkuperäisen irtisanomisajan loppuun (1.8. saakka) luovutuksensaaja, eli tässä tapauksessa Y (1 p, Koskinen s. 177).

-‐ B: Luottamusvaltuutetun työsopimus voidaan irtisanoa vasta kun työ kokonaan päättyy, eikä voida järjestä muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan (1 p, Koskinen s.183).

-‐ C: Konkurssipesä samoin kuin työntekijä itse voi irtisanoa myös määräaikaisen työsopimuksen (1 p) noudattaen 14 päivän irtisanomisaikaa (1 p, Koskinen s. 182, s. 183).

Jos vastauksesta käy ilmi työntekijän oikeus irtisanoa työsuhteensa päättymään liikkeen luovutuspäivästä (Koskinen s. 177), myös siitä hyvitetään yhdellä pisteellä, kuitenkin ottamalla huomioon, että tästä kysymyksen kohdasta (2/C) hyvitetään yhteensä enintään 2 pisteellä.

3) Kysymyksessä oli oleellista käsitellä konkurssipesän ja ostajan välistä oikeustointa liikkeen luovutuksen näkökulmasta.

Jos konkurssipesä pesä myy liikkeen toimivana kokonaisuutena liiketoimintaa jatkavalle yrittäjälle, sovelletaan edellytysten täyttyessä liikkeen luovutusta koskevia sääntöjä; liikkeen luovutuksesta on kyse silloin, jos toinen yritys jatkaa konkurssista huolimatta keskeytymättä liiketoimintaa samoissa tiloissa sekä samoilla välineillä ja työntekijöillä (1 p, Koskinen s. 183, 185). Tästä seuraa, että työsuhteet jatkuvat konkurssista huolimatta / Liikkeen luovutuksen yhteydessä työntekijät jatkavat ns. vanhoina työntekijöinä luovutuksensaajan palveluksessa (1p, Koskinen s. 185 / Koskinen s. 176).

3

Jos konkurssipesä irtisanoo työsopimukset konkurssin alettua, mutta työsuhteet eivät ehdi päättyä ennen konkurssipesän toimesta tapahtuvaa liikkeen luovutusta, konkurssipesän suorittamat irtisanomiset jäävät vaikutuksettomiksi (1 p, Koskinen s. 185).

Luovutuksensaaja Y ei saa irtisanoa työntekijöiden työsopimusta pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella (1 p, Koskinen s. 178). Jos luovutuksensaaja ei halua jatkaa E:n, F:n ja G:n työsuhdetta, hän voi ainoastaan normaaleja, työsopimuslain mukaisia päättämisperusteita, noudattaen irtisanoa työsopimukset (1 p, Koskinen s. 178). Ellei luovutuksensaajalla ole työsopimuslain mukaisia työsopimusten päättämisperusteita, irtisanotuilla työntekijöillä on oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä (1 p, Koskinen s. 198).

Jos vastauksessa päädytään siihen, että liikkeen luovutusta ei ole tapahtunut, ja tätä kantaa perustellaan nojautuen valintakoekirjasta ilmeneviin kriteereihin (Koskinen, s. 174-‐176), siitä hyvitetään vaihtoehtoisesti edellä sanotulle yksi piste. Jos vastauksessa lisäksi tähän kantaan perustuen todetaan, että irtisanottujen työntekijöiden työsuhteet eivät ostajan palveluksessa jatku, siitä hyvitetään yksi piste.

4) Ennen luovutusta erääntyneistä saatavista vastaa konkurssipesä. Konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei vastaa ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän palkka-‐ ja muista työsuhteesta johtuvista saatavista (1 p, Koskinen s. 177), paitsi jos konkurssiin asetetussa liikkeessä ja luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai ovat käyttäneet samat henkilöt omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella (1 p, Koskinen s. 177).

Valintakoe 2011 Kysymys nro 2 Vastauksesta saa kohdista a-‐d enintään 15 pistettä. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila on enintään kaksi (2) sivua.

A on vakituisena työntekijänä yrityksessä B, joka harjoittaa nettikauppaa. A tehtäviin kuuluu yrityksen tiedottaminen, mukaan lukien sosiaalisen median suhdetoiminta. A on yrityksen sosiaaliseen mediaan liittyvässä työtehtävissään arvostellut erästä yrityksen tavarantoimittajaa useissa sosiaalisen median kanavissa yrityksen nimissä ja on lisäksi arvostellut myös työnantajaansa henkilökohtaisten sosiaalisen median kanaviensa kautta (mm. Facebookissa). Työnantajan pyydettyä A:ta lopettamaan kyseinen julkinen arvostelu sosiaalisissa medioissa, A on jatkanut arvosteluaan sähköposteissaan oman verkostonsa piirissä, jonka eräältä jäseneltä yrityksen johto on saanut vihiä A:n toiminnan jatkumisesta. Yrityksen johto on hankkinut valvontatietoja A:n käyttäytymisestä tämän tietämättä, videovalvonnan ja sähköpostiviestintää koskevien tietojen (mukaan lukien A:n sähköpostiviestinnän vastaanottajien osoitetiedot) avulla. Hankkimiensa valvontatietojen pohjalta yritys B haluaa irtisanoa työsopimuksen A:n kanssa.

Arvioi perustellusti A:n työoikeudellista asemaa seuraavien ongelmien kannalta: a) Onko A:n työsopimuksen irtisanomiselle laillisia perusteita? (9 p.) b) Miten tilanteeseen vaikuttaa jos A toimii työpaikan luottamusmiehenä? (2 p.)

Arvioi tilannetta perustellusti myös seuraavien oikeusinformatiikan teemojen kannalta: c) Oliko työnantajalla oikeus A:ta koskevien tietojen hankkimiseen videovalvonnan avulla? (2 p.) d) Oliko työnantajalla oikeus A:n sähköpostiviestintää koskevien tietojen hankkimiseen? (2 p.)

4

Arvosteluperusteet kysymys nro 2 Ainoastaan oikeudellisesti perustelluista vastauksista annettiin pisteitä, pelkkä kyllä tai ei-‐vastaus ei tuottanut pisteitä.

a) A:n toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen irtisanominen on mahdollista asiallisesta ja painavasta syystä (1 p), henkilökohtaisella päättämisperusteella (0,5 p) kokonaisharkintaan perustuen (0,5 p). Kokonaisharkinnan kohteena otetaan huomioon (á 0,5 p, yhteensä enintään 4,5 p) mm. rikkomuksen luonne, työntekijän asema, työntekijän asenne, työntekijälle annettu varoitus, työn luonne, työolosuhteet, teon vaikutukset, yrityksen luonne, työnantajan asema sekä sopimusoikeudelliset yleiset periaatteet. Oikeuskäytännössä työntekijän sopimattoman käytöksen (0,5 p) ja työntekijän menettelyn aiheuttaman luottamuspulan (0,5 p) on katsottu voivan muodostaa irtisanomisperusteen. Ennen irtisanomista on kuitenkin työntekijälle annettava irtisanomisuhkainen varoitus (0,5 p), kuultava työntekijää (0,5 p) sekä selvitettävä työntekijän muuhun työhön siirtämisen edellytykset (0,5 p).

b) Lähtökohtaisesti luottamusmiehen voi irtisanoa (Osa II, s. 273-‐274) irtisanomisperustein sekä henkilökohtaisella että taloudellisella ja tuotannollisella perusteella (1 p). Henkilökohtaisella perusteella irtisanominen on kuitenkin mahdollista vain jos luottamusmiehen edustamien työntekijöiden enemmistö (0,5 p) antaa siihen suostumuksensa (0,5 p).

c) Työnantajan oikeutta videovalvonnan käyttämiseen työntekijöidensä valvontaan (Osa I, s. 533) ei säätele mikään yleislaki (0,5 p). Mikäli kyseessä on tallentava videovalvonta tilannetta sääntelee henkilötietolaki joka soveltuu lähtökohtaisesti myös mikäli kyseessä on tunnistettaviin henkilöihin kohdistuva valvonta (vaihtoehtoiset perusteet á 0,5 p). Laki yksityisyyden suojasta työelämässä kieltää pääsääntöisesti videovalvonnan yksittäiseen työntekijään kohdistettuna (0,5 p) mutta sallii yleisemmän videovalvonnan mikäli siitä on asianmukainen ennakkotieto olemassa (0,5 p), asia on käsitelty yhteistoiminta menettelyssä (0,5 p) ja videovalvonnasta tiedotetaan (0,5 p, kuitenkin kaikista edellä mainituista yhteensä enintään 1 p).

d) Työnantajan oikeutta työntekijän sähköpostiviestintää koskevien tietojen hankkimiseen (Osa I, s. 518-‐519) sääntelee sähköisen viestinnän tietosuojalaki (0,5 p). Nk. Lex Nokia säädöksen voimaantulon jälkeen kyseinen laki mahdollistaa nk. yhteisötilaajalle oikeuden tarkkailla verkossaan verkkoviestintää käyttäjiin liitettävissä olevia tunnistetietoja käsitellen (0,5 p) – ei kuitenkaan sähköpostien sisältöä (0,5 p) – mikäli on syytä epäillä liikesalaisuuksien vaarantumista tai verkon väärinkäyttöä (0,5), kunhan yksilöity laissa edellytetyt toiminta-‐ ja tietoturvamenettelyt osoittava ennakkoilmoitus on tehty tietosuojavaltuutetulle (0,5 p, kuitenkin kaikista edellä mainitusta yhteensä enintään 1 p). Lisäksi tilanteeseen sovelletaan lakia yksityisyyden suojasta työelämässä, joka erittäin tehokkaasti suojaa työntekijän sähköpostien sisältöä osana luottamuksellista viestintää (0,5 p).

5

Valintakoe 2013 Kysymys nro 1 Vastauksesta saa enintään 15 pistettä. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila on yhteensä enintään yksi (1) sivu (yhden paperin toinen puoli). Työnantaja A oli päättänyt ryhtyä irtisanomisiin tuotannollisella perusteella. Arvioi työnantajan tällä perusteella suorittamien seuraavien toimenpiteiden laillisuutta: a) Työnantajalla oli kaksi koeaikaista työntekijää, joista toisen (B) työnteko ei vielä ollut alkanut. Työnantaja purki molempien työsopimukset. Työnantajalla olisi ollut tarjota kummallekin koeaikaiselle työntekijälle muuta heille sopivaa työtä. (3 p) b) Työnantaja yhdisti irtisanotun työntekijän työtehtävät töihin jääneen työntekijä C:n työtehtäviin. Koska työnantaja sai irtisanomisaikana uutta työtä suoritettavakseen, työnantaja solmi henkilöstövuokrausta harjoittavan yrityksen kanssa sopimuksen osa-‐aikaisen vuokratyöntekijä D:n ottamisesta kuuden kuukauden ajaksi. Lisäksi A:n osaomistaja E lisäsi omaa palkatonta työpanostaan merkittävästi. (3 p) c) Työnantaja irtisanoi luottamusmies F:n työsopimuksen, koska tämän työ oli kokonaan päättynyt. Työpaikalle jäi työskentelemään toiseen työntekijäjärjestöön kuuluva muuta kuin luottamusmiehen työtä tekevä työntekijä G. (3 p) d) Irtisanottujen työntekijöiden irtisanomisaikojen kuluessa työnantaja otti palvelukseensa samankaltaisiin töihin uuden työntekijä H:n toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja opiskelija I:n määräaikaiseksi työharjoittelijaksi. Lisäksi työnantaja siirsi yrityksen sisällä muita tehtäviä hoitaneen työntekijä J:n irtisanotun työntekijän tilalle tekemään hänen töitänsä. (3 p) e) Työnantaja ei tarjonnut irtisanotuille näiden ammattitaidon, koulutuksen tai kokemuksen alittavaa työtä. Työntekijä K:lle hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä ei tarjottu siksi, että hän oli sairastellut paljon ja työnantajan mielestä sairastelu olisi jatkunut uudessa työssä. Lisäksi sijaisena myyntipäällikön tehtäviä kaksi vuotta hoitaneelle myyjä L:lle työnantaja kieltäytyi tarjoamasta kyseistä myyntipäällikön työtä muuna työnä. (0-‐ 3 p)

6

Arvosteluperusteet kysymys nro 1 Mallivastaus: Perustelemattomista oikeista vastauksista ei saanut pisteitä. Puoli pistettä sai oikean lopputuloksen mukaisesta vastauksesta, jos siitä puuttui osa vaadituista perusteluista. a. (s.300 + 303 + 362) Tuotannollinen peruste on aikaisemmin ollut hyväksytty koeaikapurun peruste, mutta ei välttämättä enää, koska se ei liity koeajan tarkoitukseen selvittää työntekijän sopivuutta. (0 -‐1 p) Jos työnteko ei ole vielä alkanut, ei koeaikakaan ole vielä alkanut, joten tämän työntekijän työsopimusta ei voida koeaikaan vedoten purkaa. Hänen työsopimuksensa voidaan irtisanoa tuotannollisella perusteella. (0 -‐1 p) Koeaikapurkuun ei liity velvollisuutta tarjota muuta työtä mutta tuotannollisella perusteella irtisanotulle muuta työtä on tarjottava. (0-‐1 p) b. (s. 354, 356, 360) Irtisanotun työntekijän työtehtävien yhdistäminen töihin jääneen työtehtäviin vähentää työnantajalla tarjolla olevaa työtä ja kelpaa irtisanomisperusteeksi. (0-‐1 p) Vuokratyöntekijän käyttäminen ei sellaisenaan osoita, että työnantajalla tarjolla oleva työ omalle työntekijälle ei olisi vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. (0-‐1 p) Omistajat voivat erityisesti henkilöyhtiöissä lisätä omaa työpanostaan ja vähentää tarjolla olevaa työtä irtisanomisen oikeuttavalla tavalla. Osakeyhtiössä tämä on mahdollista poikkeuksellisesti. (0-‐1 p) c. (s. 391-‐392) Luottamusmiehen irtisanominen edellyttää työn päättymisen lisäksi, että työnantaja ei voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. (0-‐1 p) Luottamusmiehen töiden päättyminen tarkoittaa luottamusmiehen oman ja hänen ammattiryhmänsä töiden päättymistä. (0-‐1 p) Luottamusmiehen irtisanomista ei tee laittomaksi toiseen järjestöön kuuluvien muuta työtä tekevien työskentely. (0-‐1 p) d. (s.357-‐359) Irtisanomisperustetta ei ole, jos työnantaja irtisanomisajan kuluessa ottaa uuden työntekijän samankaltaisiin töihin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet. (0-‐1 p) Määräaikaisen opiskelijan ottaminen työharjoittelijaksi ei palkkaamisen tarkoitus ja heille sen mukaisesti annettujen työtehtävien laatu huomioon ottaen merkitse, että työnantajan olisi pitänyt tarjota tuota työtä irtisanotulle. (0-‐1 p)

7

Uuden työntekijän ottamista irtisanomisen laittomaksi tekevällä tavalla voi olla myös työntekijän siirtäminen yrityksen sisällä irtisanottavan työntekijän tilalle. (0-‐1 p) e. (s. 363-‐364) Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työntekijälle tämän ammattitaidon, koulutuksen tai kokemuksen olennaisesti alittava työtä, mikäli se ei ole työyhteisön kannalta tarkoituksenmukaista. (0-‐1 p) Jos työntekijä ei objektiivisesti arvioiden sovellu tarjolla oleviin töihin (esim. lääkärintodistus sairastelleen työntekijän kohdalla), työtä ei hänelle tarvitse tarjota. (0-‐1 p) Laki ei rajaa tarjottavaa työtä saman henkilöstöryhmän töihin. Merkitystä on vain sillä, vastaako ylempi työ asianomaisen koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta. Tapauksessa myyjä oli sijaisena jo hoitanut myyntipäällikön tehtävää. (0-‐1 p)

vanhat! valintakokeet! malli! - juristivalmennus...3!...

Documents