vapaavahti-frivakt 2 2013

Frivakt Vapaavahti 12 / 2013

MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN

VAPAAVAHTI • FRIVAKT 2/20

13

M/s Finnsky Hangosta Helsinkiin

Helsingörs nya Sjöfartsmuseum

Jungmannista uudisrakennusten valvojaksi

Då maffian beslagtog

flaskskeppet

2 Vapaavahti Frivakt 2 / 2013

VAPAAVAHTI 2/13Pääkirjoitus: Työterveyden rooli ………………… 3Uudenkarhea roro-alus Finnsky ………………… 4Aura ……………………………………………… 12 Laivan keittiöstä kaksipyöräisen selkään ………… 14Pitkä tie jungmannista …………………………… 18Kun mafia pullolaivan kaappasi ………………… 22Avomeriliikenteen matkustajahöyrylaivoja ……… 24Aaland Maritime Day keräsi väkeä ……………… 26Merihenkilöstö tänään …………………………… 28Merenkulkualan XXVIII teemapäivää vietettiin … 29Äänimeri.fi goes Turku 18.4.2013! ……………… 30Helsingöriin moderni merenkulkumuseo ………… 34Kansainvälisiä vieraita Merikotka -seminaarissa … 38Päivä merellä …………………………………… 40MEPAn kirjasto suosittelee ……………………… 42MEPA Hockey 8.4. ……………………………… 44MEPA Golf 21.5. ……………………………… 46Ristikko ………………………………………… 50Merenkulkijoita kevään kursseilla ………………… 54Laitureilla ja lankongeilla ………………………… 56Toimintakertomus vuodelta 2012 ………………… 57Tulevia kursseja ………………………………… 71

FRIVAKT 2/13Ledare: Arbetshälsans roll i sjösäkerhetsarbetet …… 3Splitternya rorofartyget Finnsky ………………… 8Aura ……………………………………………… 13Från kabyssen och upp på tvåhjulingen ………… 16Lång väg från jungman …………………………… 20Då maffian beslagtog flaskskeppet ……………… 23Sjöfartens Dag samlade branschfolk ……………… 27Äänimeri.fi goes Åbo den 18 april 2013! ………… 32Helsingörs moderna Sjöfartsmuseum …………… 36Internationella deltagare på Merikotka …………… 39SSB Hockey 8.4. ………………………………… 45SSB Golf 21.5. …………………………………… 47Korsord ………………………………………… 51Styrelsen för sjömansservicebyråns verksamhetsberättelse för år 2012 ………………… 64

Kannen kuva – Pärmbild: Pekka Karppanen Takakansi – Baksida: Sirpa Kittilä

Mikko Leino oli iskussa MEPA Hockey –turnauksessa, s 44

Teemu Jalli m/s Finnskyn komentosillalla, s. 4 Lennart Hagelstam kom med kören Shanty Singers för att framträda på Äänimeri-träffen, s 30


VAPAAVAHTI • FRIVAKT

Arbetshälsans roll i sjösäkerhetsarbetetJag läste, för inte så länge sedan, en arti-kel som handlade om att man redan idag har tillgång till den teknik som skulle göra det möjligt att trafikera med obemannade fartyg. Skulle detta då föra med sig att den mänskliga faktorn skulle elimineras och sjö-säkerheten då höjas? Jag tror inte att detta är verklighet ännu på länge och människan skulle ju också i fortsättningen ta beslut och styra fartyg, trots att detta skulle ske på land. Detta får mig dock att tänka på vad vi kan göra för att påverka hur den mänskliga faktorn beter sig i olika situationer då vi vet att denna spelar en roll i största delen av de tillbud och olyckor som sker.

Då en större olycka sker är kostnaderna för haveriet, skador på miljö och tredje part stora och drabbar både rederiet, lastägaren, försäkringsbolagen samt samhället. Hur skall man här fördela ansvaret och är det inte i alla parters intresse att minimera risken för att en skada sker och på så sätt eliminera kostnaderna så långt som möjligt. Om man inom rederiet kan minska antalet mindre händelser och lära sig av både egna och an-dras misstag kan man komma långt på denna väg och sedan gäller det att övertyga övriga aktörer och samarbetspartners att inse det samma. Budskapet till slutkunden bör vara att, kanske den lägsta fraktsatsen inte alltid är den mest förmånliga i det långa loppet.

Hur kan då vi här på Sjömanservicebyrån

Työterveyden rooli meriturvallisuustyössäEteeni sattui muutama viikko sitten kirjoi-tus joka kertoi, että on olemassa tekniikka joka mahdollistaa miehittämättömiä aluksia. Voisiko tämä silloin eliminoida inhimillisen tekijän ja nostaa meriturvallisuuden uudelle tasolle? En usko, että tämä on mahdollista vielä pitkään aikaan. Sitä paitsi ihmiset oh-jaisivat laivat ja tekisivät päätökset myös tule-vaisuudessa, vaikka tämä tapahtuisikin mais-ta käsin. Tämä saa minut kuitenkin mietti-mään, miten voidaan vaikuttaa inhimillisen tekijän käyttäytymiseen eri tilanteissa kun tiedämme, että tällä on vaikutusta melkein kaikissa tapahtumissa ja onnettomuuksissa.

Vakavamman onnettomuuden tapahtu-essa ovat haverin kustannukset suuret sekä varustamolle, lastinomistajalle että yhteis-kunnalle. Miten tässä tilanteessa voidaan jakaa vastuuta ja eikö ole kaikkien etujen

dra vårt strå till stacken i detta arbete? Vi vet att arbetsmiljön och arbetsförhållanden har en stor inverkan på hur människans förmåga att ta beslut och handla i olika situationer ser ut och vi vet också att trötthet och dålig mo-tivation är en dålig kombination. Borde vi inte då utnyttja alla de verktyg vi har för att se till att sjöfararna är alerta och motiverade i sitt arbete och därmed kunna påverka den mänskliga faktorn. Jag är övertygad om att vi kan påverka detta genom det jobb vi utför på sjömansservicebyrån och låt oss tillsam-

mans utveckla det i rätt riktning. Genom att höja säkerheten och minska på tillbud och olyckor kan vi spara kostnader för alla parter och motivera även slutkunden till varför det lönar sig att anlita kvalitativa rederier och logistiklösningar och på så sätt skapa kon-kurrensförutsättningar för den finskflaggade flottan.

Med önskan om en trevlig sommarNiklas Rönnberg

mukaista, että riskit minimoidaan ja näin myös kustannukset, niin pitkälle kuin mah-dollista. Jos varustamossa voidaan vähentää läheltä-piti tilanteiden määrä ja oppia omien ja muiden virheistä, voidaan päästä pitkälle tällä saralla. Tämän jälkeen on vielä varmis-tava, että yhteistyökumppanit ja muut toi-mijat ovat samoilla linjoilla. Viesti loppuasi-akkaalle pitäisi olla, että pienin rahtihinta ei välttämättä tarkoita edullisinta vaihtoehtoa pitkällä tähtäimellä.

Miten me täällä Merimiespalvelutoimis-tolla voimme kantaa kortemme kekoon täs-sä työssä? Tiedämme, että työympäristöllä ja työolosuhteilla on suuri merkitys ihmisen päätöksentekoon ja toimintaan eri tilanteis-sa ja tiedämme myös, että väsymys ja huono motivaatio on huono yhtälö. Eikö meidän silloin pitäisi hyödyntää kaikkia käytettävissä

olevia keinoja taataksemme, että merenkul-kijat ovat hereillä ja motivoituneita työssään ja siten vaikuttaa inhimilliseen tekijään. Olen varmistunut, että tähän voidaan vai-kuttaa Mepan tekemän työn kautta. Kehittä-käämme sitä yhdessä oikean suuntaan. Me-ri- ja työturvallisuuden parantamisella sekä tapahtumien ja onnettomuuksien vähentä-misellä voidaan säästää kustannuksia ja näin myös motivoida loppuasiakasta käyttämään korkealaatuisia varustamoita ja logistiikka- ratkaisuja. Näillä lääkkeillä voidaan kenties turvata kilpailuedellytykset suomalaiselle tonnistolle.

Toivottaen hyvää kesääNiklas Rönnberg


UUDENKARHEA RORO-ALUS FINNSKY ON EHTINYT JO

LIIKENNÖIDÄ MONELLA LINJALLA

Toukokuun alussa laiva purki autoja Hangon ulkosatamassa ja ”siftasi” Vuosaareen, josta otti lastin Tanskaan.


Kemiöstä kotoisin oleva poosu Kimmo Engblom oli jo Kiinassa hakemassa Finnsky -alusta. Kuuden suuren roro-aluksen sarja ra-kennettiin Nanjing Jinlingin telakalla vuosi-na 2010-2012.

– Hakutiimeihin kuului päälliköitä, ko-nepäälliköitä ja -mestareita, yliperämiehiä pursimiehiä, Kimmo kertoo.

Hän on ennen Finnlinesille tuloaan sei-lannut Viking Linella ja Engshipilla. Kim-mo siirtyi tähän laivaan m/s Finnladylta. Finnsky valmistui telakalta vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla, tuli Eurooppaan ja aloitti Finnlinesin liikenteessä.

– Vuoden aikana on ajettu useilla eri rei-teillä ja moniin satamiin. Olemme vierail-leet Wallhamnissa, Zeebruggessa, Århusissa, Bilbaossa ja monessa muussa kaupungissa, Engblom muistelee.

Bilbaossa alus viipyi aluksi yön yli, joten porukka ehti käydä maissakin. Myöhemmin aikataulu nopeutui ja miehistön aika kului lastin kiinnitystöissä.


Vuodenvaihteessa Finnlinesin linjoilla tapahtui muutoksia; viimei-set Kiinan uudisrakennukset Finnwave ja Finntide valmistuivat ja joidenkin rahdattujen laivojen sopimukset loppuivat. Tämän jälkeen Finnsky on liikennöinyt pääosin Itämerellä.

Kuudentoista hengen miehistö ja harjoittelijat

Kaarinasta kotoisin oleva yliperämies Jussi Andersson on käynyt koulut Raumalla ja seilannut aikaisemmin muun muassa Alfons Hå-kansilla, ESL-Shippingillä ja RG-Linella.

– Nyt ollaan jälleen poikettu jonkun kerran Antwerpenissa, ja Århusissakin ehtii käydä maissa, Andersson huomauttaa.

Hän tuli varustamoon puoli vuotta sitten - aluksi Finnarrowiin, josta siirtyi Finnsky´lle. Muiden ohella myös Andersson on viihtynyt aluksella hyvin. Hän lukee vapaa-aikana kirjoja. Laiva ei ole vähään aikaan kulkenut Kielin kanavassa vaan kiertänyt Tanskan salmien kautta, mikä tuo merellä oloon enemmän säännöllisyyttä. Porukka käyttää myös kuntosalia ja katselee filmejä – useimmat omissa hyteis-sään. Suomen televisio näkyy satelliitin kautta.

Päivähuoneessa on karaokelaite, jota käytetään silloin tällöin.– Itse pysyttelen kuuntelupuolella, ei taida ”Aikuista naista” löytyä

valikoimista, Andersson naureskelee.Konemiehet Ronelio B. Abedejos ja Elvis O. Lucilla eivät myös-

kään tunnustaudu karaoke-aktiiveiksi. Miehet ovat aikaisemmin sei-lanneet muun muassa Finnmill ja Finnpulp –aluksilla, jotka ovat vanhempia, mutta lähes samanlaisia, kuin Finnsky.

– Vapaa-aikana tärkeintä on yhteydenpito kotimaahan ja omaisiin, Abedejos tähdentää.

Nykyajan tekniikalla tämä onnistuu hyvin. Lähes kaikki ovat Fa-cebookissa, ja puhelut hoidetaan Skypella. Silti MEPA -mieheltä kysellään puhelinkortteja ja etenkin data pre paid -kortteja.

– Toisin kuin muissa käymissämme satamissa, Suomessa ei löydy vapaita wlan -verkkoja. Tätä puolta voisi kehittää ainakin Vuosaa-ressa, jossa usein käymme, Abedejos tuumii.

Internettiin pääsee toki laivan omalla verkolla päivähuoneen kah-della tietokoneella, tai omalla kannettavalla ja nettitikulla hytissä.

Bunkkeria Venäjältä

Finnsky vie silloin tällöin lastia Ust-Lugaan tai Pietariin, joista ote-taan polttoainetäydennystä. Hinnat ovat olleet reilusti halvempia kuin muualla Euroopassa.

– Nyt alkaa risteilykausi olla käsillä, ja bunkkerihinnat varsinkin Pietarissa näyttäisivät hilautuvan ylöspäin, miettii yliperämies An-dersson.

Laivan konepäälliköllä, Jüri Ollolla on monen muun kielen ohella myös venäjä hallussa, mistä on hyötyä itänaapurin matkoilla.

– Opiskelin Tallinnassa 1977 - 1981, tuolloin koulutus tapahtui venäjäksi, Jüri muistelee.

Hän seilasi Estonian Shipping Companylla muun muassa 50.000 -tonnisilla irtolastialuksilla. Kun laivat myytiin, siirtyi Ollo työsken-telemään Hansatee- ja Tallink -varustamoihin.

– Muistan vielä elävästi m/s Estonian uppoamisyön. Olin silloin Balanga Queenissa, olimme liian kaukana, emme ehtineet pelastaa ketään, miettii Jüri seilausuraansa kerratessa.

Hän ehti ennen suomalaisvarustamoihin tuloa seilata vielä Ånedin Linen Baltic Starissa, joka sai myöhemmin takaisin alkuperäisen ni-mensä, Birger Jarl.

Finnlinesin laivoille

Jüri Ollolla on yli kymmenen vuotta seilausta suomalaisilla aluksilla. Hän on työskennellyt Birka Cargolla, Viking Linella, PowerLinella

Jifferson Abanggan, Reynaldo DelaCruz ja Tetemu Jalli

Matruusi Reynaldo DelaCruzille tulee työjakso täyteen. Kotimatka alkaa KLM:n koneella Helsingistä Amster-damiin, josta jatkolento Manilaan.

Vapaalla olevat konemiehet Ronelio B. Abedejos ja Elvis O. Lucilla pitävät klubihuoneen tietokoneilla yhteyttä koteihinsa


ja Eckero Linella.– Vuonna 2011 tuli m/s Finnbreezeen, olen seilannut myös

Finnsea´lla ja Finntide´lla, jota olin hakemassa Kiinasta, Jüri luet-telee.

Hän kehuu m/s Finnsky´n koneporukkaa. Konehuoneessa on kaksi Wärtsilän 8L46F -konetta, jotka tuottavat yhteensä 20.000 kilowatin tehot. Jürin mukaan laivalla ei ole vapaa-ajan vieton kans-sa ongelmia. Töitä on melko paljon, kuntosalilla ja saunassa ehtii kuitenkin käydä.

Jüri Ollo asuu Tartossa, perheeseen kuuluu kaksi lasta, 8-vuotias poika ja 6-vuotias tyttö. Viljandista kotoisin olevalla miehellä on ”kortteeri” myös Jyväskylässä. Suomen kielen Jüri on oppinut laivoil-la ja opiskelemalla, Viljandissa ei Suomen televisio näkynyt.

Kuntosalia myös ahkerasti käyttävä päällikkö Jyrki Stenman huu-telee Jüria walkie –talkiella. Uloslähdön aika on selvillä. Vuosaaressa työt alkavat vasta aamulla, joten merimatka voidaan ajaa yhdellä koneella.

”Siftaus” kauniissa kevätillassa

Stenmanilla on luotsausoikeudet sekä Hankoon, että Vuosaareen, mutta ilmoitukset alusliikenteen valvontakeskuksiin on tehtävä.

– Nyt on hyvä keli, joten manööveeraus vain yhdellä koneella ei tuota ongelmia, Stenman toteaa.

Satamaan tultaessa ja lähdettäessä komentosillalla on myös ylipe-rämies. Hangon ulkosatamasta lähtö on lähes 190-metriselle laivalle hieman ahdas, joten Jussi Andersson huutelee etäisyyksiä toiselta siiveltä. Voi vain kuvitella, kuinka haastavaa suuren laivan käsittely on, jos keli on huono.

Kiinnitys- ja irrotustöistä huolehtivat ahterissa pursimies ja yksi kansimies. Keulassa on tavallisesti vahtiperämies ja kansimies. Työ-menetelmät ja tekniikka ovat kehittyneet, joten suuri osa miehistöstä voi viettää lepovuoroaan keskeytyksettä.

Laiva irtoaa Hangon Ulkosatamasta klo 20.00. Normaalilla pa-rinkymmenen solmun matkavauhdilla polttoainetta kuluisi 50 - 60 tonnia vuorokaudessa, joten säästöä syntyy, kun ajetaan reilun kah-deksan solmun nopeudella.

Lomalle lähtö vetää suupielet ylöspäin

Stenman luovuttaa vahdin perämies Jifferson Abangganille, ”uut-siikkiin” tulee matruusi Reynaldo DelaCruz. Päällikkö vitsailee hy-väntuulisen Reynaldon kanssa, joka on lähdössä lomille Helsingistä.

– Nyt on kymmenen kuukautta täynnä. Tulen takaisin elokuussa, kenties olen silloin vuoden, pitkiin työvuoroihin tottunut Reynaldo suunnittelee.

Hän on aikaisemmin seilannut Finnmill´ssa ja sitä ennen työs-kenteli kahdeksan vuotta Grimaldi Linesin aluksilla, jotka ajoivat muun muassa Lagosiin ja Dakariin. Reynaldo pitää omaisiin yhteyttä Facebookin avulla. Koti on Filippiineillä, Bulacanin provinssin pää-kaupungissa Malolos´ssa.

Vahdinajoon osallistuu myös merenkulkua kaksi vuotta opiskel-lut Teemu Jalli Hämeenlinnasta. Raumalla Winnovassa opiskeleva Teemu on työskennellyt myös Finnkraftilla ja sisävesillä. Välillä on ollut pieniä vaikeuksia saada harjoittelupaikkaa. Mies on kuitenkin tyytyväinen uravalintaan.

– Tällaisena tyynenä ja valoisana iltana merenkulkijan ammatti näyttää parhaat puolensa, Teemu Jalli tuumii.

Kun kolmen viikon harjoittelujakso päättyy, siirtyy mies Suomen Hopealinjalle kesätöihin ennen opintojen jatkumista.

M/s Finnsky kiinnittyy tasaisen merimatkan jälkeen Vuosaareen lauantaiaamuna kuuden aikoihin. Seuraava lasti on valmiina rah-dattavaksi Tanskaan.

Teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

Keittiö on hyvissä käsissä: Kokki Vicente Emen tuli va-rustamoon Transatlanticilta, messihuoltaja Melyn T. Cu-nanan on aikaisemmin työskennellyt matkustajalaivoilla

Konepäällystöä valvomossa: Ciiffi Jüri Ollo, Romel Cata-quis, Rogelio Fuentes, Rey Vicentillo. Romel on lähdössä lomalle.


SPLITTERNYA ROROFARTYGET FINNSKY HAR REDAN HUNNIT

TRAFIKERA FLERA LINJERI början av maj lossade fartyget bilar i Hangö uthamn

och ”skiftade” till Nordsjö hamn, där det tog på last till Danmark.


Teemu Jalli överva-kar fartygets gång i den vackra och ljusa vårnatten.


Båtsmannen Kimmo Engblom från Ki-mito åkte ända till Kina för att hämta farty-get Finnsky. Serien med sex stora rorofartyg byggdes i dockan i Nanjing Jinling under åren 2010–2012.

– Teamen som hämtade fartygen bestod av befälhavare, maskinchefer och -mästare, överstyrmän och båtsmän, berättar Kimmo.

Innan Kimmo kom till Finnlines seglade han med Viking Line och Engship. Till Finnsky kom han från m/s Finnlady. Byg-get av Finnsky blev färdigt första halvan av 2012, fartyget kom sedan till Europa och

började trafikera för Finnlines. – Under året som gått har fartyget kört

många olika rutter till flera olika hamnar. Vi har besökt Wallhamn, Zeebrugge, Århus, Bilbao och många andra städer, räknar Eng-blom upp.

I Bilbao stannade fartyget till en början över natten, så personalen hann gå iland också. Senare blev tidtabellen snävare och besättningens tid gick åt till att stuva last.

Vid årsskiftet infördes det ändringar i Finnlines linjer; de sista nybyggena i Kina – Finnwave och Finntide – färdigställdes och

avtalen för vissa av de fraktade fartygen löpte ut. Sedan dess har Finnsky i huvudsak trafi-kerat på Östersjön.

Besättning på 16 man och praktikanter

Överstyrman Jussi Andersson från S:t Ka-rins har studerat i Raumo och tidigare seglat med bland annat Alfons Håkans, ESL-Ship-ping och RG-Line.

– Nu har vi ibland gjort avstickare till



Antwerpen och även i Århus hinner man gå iland, påpekar Andersson.

Han kom till rederiet för ett halvår sedan – först till Finnarrow och därifrån till Finn-sky. Precis som den övriga besättningen trivs Andersson bra på fartyget. På fritiden läser han böcker. Fartyget har inte kört genom Kielkanalen på ett tag, utan åkt via de danska sunden, vilket skapar mer rutiner i livet till havs. Besättningen använder också gymmet och tittar på film – oftast i sina egna hytter. Finländska tv-kanaler syns via satellit.

I dagrummet finns en karaokeanläggning som används ibland.

– Själv sitter jag bland åhörarna, ”Aikui-nen nainen” finns nog inte med bland lå-tarna, skrattar Andersson.

Maskinisterna Ronelio B. Abedejos och Elvis O. Lucilla räknar sig inte heller till de karaokeaktiva. Männen har tidigare seglat med bland annat Finnmill och Finnpulp, som är äldre fartyg men nästan identiska med Finnsky.

– På fritiden är det viktigaste att hålla kontakten med hemlandet och familjen och vännerna, poängterar Abedejos.

Med dagens teknik går det utmärkt. Näs-tan alla finns på Facebook och samtalen sköts via Skype. Trots det är telefonkort och

framför allt pre paid-kort efterfrågade hos Sjömansservicebyrån.

– I Finland finns inte fria wlan-nät, till skillnad mot de andra hamnarna vi besöker. Det här är något som skulle kunna förbättras åtminstone i Nordsjö hamn, som vi ofta åker till, anmärker Abedejos.

De kan dock använda internet via far-tygets eget nätverk med de två datorerna i dagrummet, eller med sin egen laptop och ett USB-modem.

Bunkring i Ryssland

Då och då åker Finnsky med last till Ust-Luga eller Sankt Petersburg, där man fyller på bränsle. Priserna har varit betydligt lägre än i övriga Europa.

– Nu börjar kryssningssäsongen närma sig och bunkerpriserna framför allt i Sankt Petersburg ser ut att trissas upp, konstaterar överstyrman Andersson.

Fartygets maskinchef, Jüri Ollo, behärskar förutom många andra språk också ryska, vil-ket han har nytta av på resorna till grannen i öst.

– Jag studerade i Tallinn 1977–1981, och på den tiden var utbildningen på ryska, drar Jüri sig till minnes.

Tidigare seglade han med Estonian Ship-ping Company, bland annat med bulkfartyg på 50 000 ton. När fartygen såldes började Ollo arbeta vid rederierna Hansatee och Tal-link.

– Jag minns fortfarande klart och tydligt natten då m/s Estonia sjönk. Jag befann mig på Balanga Queen. Vi var för långt borta och hann inte rädda någon, reflekterar Jüri när han går igenom sin karriär till sjöss.

Innan Jüri kom till de finländska rederi-erna hann han även segla med Ånedin-Lin-jens Baltic Star, som senare fick tillbaka sitt ursprungliga namn Birger Jarl.

Till Finnlines fartyg

Jüri Ollola har seglat med finländska fartyg i över tio år. Han har arbetat på Birka Cargo, Viking Line, PowerLine och Eckerölinjen.

– Jag kom till m/s Finnbreeze 2011, och har också seglat med Finnsea och Finntide, som jag hämtade i Kina, räknar Jüri upp.

Han talar varmt om m/s Finnskys maskin-rumsbesättning. I maskinrummet finns två Wärtsilä 8L46F-maskiner, som tillsammans genererar en effekt på 20 000 kilowatt. Enligt Jüri är det inga problem att fördriva fritiden på fartyget. Han jobbar ganska mycket, men


Befälhavare Jyrki Sten-man och vaktstyrman Jifferson Abanggan gör sig redo för avgång.

Överstyrman Jussi An-dersson och båtsman Kimmo Engblom hin-ner sätta sig ner en stund i klubbrummet när lasten har lossats.


kommer tillbaka i augusti, kanske stannar jag i ett år då, planerar Reynaldo, som är van vid långa arbetsturer.

Tidigare har han seglat med Finnmill och dessförinnan jobbade han åtta år på Gri-maldi Lines fartyg som bland annat åkte till Lagos och Dakar. Reynaldo håller kontakten med sin familj och sina vänner via Facebook. Han bor i Filippinerna, i Malolos, som är huvudstad i provinsen Bulcan.

Även Teemu Jalli från Tavastehus anmä-ler sig till vaktkörningen. Han har studerat sjöfart i två år vid WinNova i Raumo och även arbetat på Finnkraft och de inre vat-tenvägarna. Ibland har han haft svårt att få praktikplats, men är ändå nöjd med sitt yrkesval.

– En sådan här vindstilla och ljus kväll visar sig sjöfararyrket sin bästa sida, menar Teemu Jalli.

När den tre veckor långa praktikperioden tar slut ska han sommarjobba på Suomen Hopealinja innan studierna fortsätter.

Efter en lugn resa på havet förtöjs m/s Finnsky i Nordsjö hamn på lördag morgon vid sextiden. Nästa last står färdig att fraktas till Danmark.

Text och bilder: Pekka Karppanen

hinner ändå besöka gymmet och bastun. Jüri Ollo bor i Tartu där han har två barn,

en 8-årig pojke och en 6-årig flicka. Han är uppvuxen i Viljandi och har en ”kvart” även i Jyväskylä. Finska har Jüri lärt sig på fartygen och genom studier; i Viljandi kunde man inte se finsk television.

Befälhavare Jyrki Stenman, som också använder gymmet flitigt, ropar på Jüri på walkie-talkien. Han informerar om tiden för avgång. I Nordsjö börjar arbetet först på morgonen, så turen kan köras med en ma-skin.

”Skifte” i en vacker vårkväll

Stenman har lotsningsrättigheter både i Hangö och i Nordsjö, men måste rapportera till VTS-centraler.

– Nu är det bra väderförhållanden, så ma-növrering med bara en maskin skapar inga problem, konstaterar Stenman.

När fartyget ankommer till hamnen och avgår därifrån finns också överstyrmannen på kommandobryggan. Det är en aning trångt för det närmare 190 meter långa far-tyget att köra ut ur Hangö uthamn, så Jussi

Andersson ropar ut avstånd från den andra bryggvingen. Man kan bara föreställa sig hur svårt det måste vara att hantera det stora far-tyget vid dåligt väder.

Förtöjnings- och losskastningsarbetena sköts från aktern av båtsmannen och en däcksman. I fören finns vanligtvis en vakt-styrman och en däcksman. Arbetsmetoderna och tekniken har utvecklats, så en stor del av besättningen får en oavbruten vilotid.

Fartyget kastar loss från Hangö uthamn klockan 20.00. Med den normala marsch-farten på runt 20 knop skulle det gå åt 50–60 ton bränsle per dygn, så det sparas bränsle när man åker med en hastighet på drygt åtta knop.

Semestertider får besättningen att dra på smilbanden

Stenman överlåter vakten till styrman Jiffer-son Abanggan, till utkiken kommer matros Reynaldo DelaCruz. Befälhavaren skämtar med den gladlynte Reynaldo, som går på se-mester i Helsingfors.

– Nu har jag jobbat i tio månader. Jag


Överstyrman Jussi An-dersson och vaktstyrman Jifferson Abanggan

Köket är i goda händer: Kocken Vicente Emen kom till rederiet från Transatlantic, mässar-betaren Melyn T. Cuna-nan har tidigare arbetat på passagerarfartyg.


Vuonna 2008 Remontowan telakalla Gdy-niassa valmistunut Aura kävi läpi telakoin-nin aikana laajamittaisia muutoksia. Yleensä vastaavantyyppinen konversioprojekti kestää noin vuoden, mutta Auran kohdalla asiat tehtiin puolta lyhyemmässä ajassa. Telakassa aikaa kului alle kolme kuukautta; alus saapui Raumalle ennen juhannusta ja seilasi ulos jo syyskuun alkupuolella.

Konvertointiprojektissa alus varusteltiin vastaamaan DP2-vaatimuksia. Ohjaamoa laajennettiin DP-ohjaamolla ja DP2-lait-teistolla. Keulaan asennettiin kaksi uutta 700kW keulapotkuria, vanhaan 450 kW keulapotkuriin vaihdettiin sähkömoottori ja taajuusmuuttajakäyttö. Aluksen pääpro-pulsiona toimivat Rolls Royce ruoripotkurit huollettiin ja muutettiin soveltuviksi DP-käyttöön.

Lisäksi alukseen rakennettiin uusi apu-konehuone, johon asennettiin kaksi 1050 kW Cumminsin K50-CP apukonetta sekä päätauluhuone johon sijoitettiin uusi lisä-päätaulu ja uudet keulapotkurisähkökäytöt.

Laivan leveys kasvoi 19 metristä 25 metriin, kun siihen asennettiin vakautta sekä kanto-kykyä lisäävät sponsoonit noin 70 metrin matkalle. Kaksi painolastitankkia muutettiin polttoainetankeiksi minkä seurauksena aluk-sen polttoainekapasiteetti kolminkertaistui.

”Torppaan” lisää tilaa

Kannen järjestely muuttui melkoisesti uusis-sa tehtävissä tarvittavan runsaan kansivarus-tuksen myötä.

Torpan taakse nostettiin Shippaxin suunnittelema ja rakentama 36 henkilölle mitoitettu fixcel-materiaalista valmistettu asuntomoduuli. Kansinostureita asennettiin kaksi, 20 ton (12m) ja 1 ton (25m) sekä 100 tonnin A-frame ja 100to aaltokompensoitu-vinssi. Vinssiä ja A-framea varten asennettiin 1000kW hydrauliyksikkö.

Näiden lisäksi kannelle sijoitettiin autono-minen voimalaitos, joka koostuu kolmesta tilaustyönä valmistetusta kaapelinlaskulait-teistolle energiaa tuottavasta dieselgeneraat-

torikontista sekä päätaulukontista ja poltto-ainekontista. Laitoksen yhteenlaskettu teho on 3x1563kW. Voimanlähteinä on kolme Cummins QSK60 dieselmerimoottoria. Kaapelikaruselli asennettiin laivan päälle Englannissa. Kaapelia kelaan mahtuu 2600t.

Projektiryhmä ylsi projektinjohtaja Xavier De Meulderin johdolla erittäin hyvään suo-ritukseen tiukasta aikataulusta huolimatta. Projektin teknisenä johtajana toimi Pekka Werdi, joka projektin myötä palasi Meriau-ralle pitkän tauon jälkeen.

– Konserninjohtaja Jussi Mälkiä sai hou-kuteltua takaisin haasteellisilla tehtävillä ja yhtiön kestävän kehityksen arvomaailmalla, Pekka Werdi kertoo paluustaan.

– Telakka ja alihankkijat sekä koko pro-jektiryhmä yhdessä saavuttivat erittäin haas-teellisesta ennätysaikataulusta huolimatta hyvän lopputuloksen, Pekka arvioi projektin onnistumista.

Kirsi Vallenius

AUR A Meriaura Groupiin kuuluvan Gaiamaren omistuksessa oleva erikoisalus MV Aura muutettiin

viime vuonna Raumalla STX:n telakalla merituulipuistojen rakentamiseen liittyviin kuljetuksiin ja asennuksiin sopivaksi. Lähivuodet alus operoi uusissa tehtävissään lähinnä eteläisellä

Itämerellä ja Pohjanmerellä.


Aura, som färdigställdes år 2008 på Remon-towa varvet i Gdynia, genomgick storskaliga förändringar under dockningen i Raumo. I allmänhet tar motsvarande konverterings-projekt ungefär ett år, men i Auras fall gjor-des arbetet på mindre än halva tiden. Dock-ningen varade mindre än tre månader; far-tyget anlände till Raumo före midsommaren och seglade ut igen i början av september.

I samband med konverteringen utrusta-des fartyget för att uppfylla DP2-kraven. Styrhytten utvidgades för en DP-styrstation samt övrig DP2-utrustning. I fören instal-lerades två nya 700 kW bogpropellrar och i den gamla 450 kW bogpropellern instal-lerades en elmotor och en frekvensomrikta-re. Rolls Royce roderpropellrarna, fartygets framdrivningsmaskiner, genomgick service och modifierades för DP-användning.

Fartyget fick ett nytt hjälpmaskinrum som försågs med två 1050 kW Cummins K50-CP hjälpmotorer. Vidare byggdes ett utrym-me för den nya extra huvudinstrumenttavlan och drivsystemet för de nya bogpropellrarna. Fartygets bredd ökade från 19 meter till 25

meter då man installerade s.k. sponsoner. Sponsonerna, som ökar fartygets stabilitet och bärkraft, installerades längs 70 meter av fartygssidan. Två barlasttankar omvandlades till bränsletankar vilket tredubblade fartygets bränslekapacitet.

Större överbyggnad

Arrangemangen ovan däck förändrades en hel del för att rymma den utrustning som behövs för fartygets nya verksamhet. Bakom överbyggnaden placerades en boendemodul för 36 personer. Modulen, i Fixcel-material, planerades och byggdes av Shippax. Däcket försågs med två kranar, 20 ton (12m) och 1 ton (25m), en 100 tons ”A-frame” kran samt en 100 tons rörelsekompenserande vinsch. För vinschen och ”A-frame” kranen instal-lerades en 1000 KWs hydraulikenhet.

Utöver dessa placerades ett autonomt kraftverk på däcket. Kraftverket utgörs av tre specialplanerade containrar med diesel-generatorer för kabelläggningsutrustningen, en container för en huvudinstrument-tavla

samt en bränslecontainer. Kraftverkets totala effekt är 3x1563kW. Som kraftkälla fungerar tre Cummins QSK60 diesel marinmotorer. På fartyget installerades också en kabelka-rusell. Den installerades i England och dess kapacitet är 2600T.

Under ledning av projektledare Xavier De Meulderin uppnådde projektgruppen ett mycket gott resultat, trots den snäva tidtabellen. Projektets tekniska direktör var Pekka Werdi som i och med projektet åter-vänt till Meriaura efter en lång paus.

– Koncernens verkställande direktör Jussi Mälkiä lyckades locka mig tillbaka med ut-manande uppgifter och med bolagets posi-tiva inställning till hållbar utveckling, säger Pekka Werdi.

Pekka bedömer att projektet lyckades bra trots den utmanande och rekordkorta tid-tabellen; varvets och underleverantörernas samt hela projektteamets samarbete resulte-rade i ett gott slutresultat.

Kirsi Vallenius

AUR A M/V Aura konverterades förra året på STX-varvet i Raumo till att lämpa sig för arbeten under mon-tering av vindkraftsparker till havs samt för transporter till dem. Under de närmaste åren kommer fartyget att verka i sina nya uppdrag, främst i södra Östersjön och Nordsjön. Specialfartyget MV Aura ägs av rederi Gaiamare som hör till Meriaura koncernen.


M/s Finnmaidin keittiömestari Kaisa muis-telee Sompasaaren satamaa, josta oli helppo lähteä ajelemaan vaikka päivävapaalla.

– Työajatukset jäivät taakse, kun pää-si pyörällä kurvailemaan ja tuulettumaan, Kaisa kertoo

Finnmaid ajaa nyt Vuosaareen, jossa liik-kuminen on rajoitetumpaa. Päivävapailla ei niin vaan lähdetäkään ajelemaan. Vaihtopäi-ville toki saa ajoluvan, ja pyörän voi ottaa mukaan laivalle.

Raumalta kotoisin oleva Kaisa kiinnostui laivakokin ammatista, vaikka sukulaisista tai tuttavapiiristä ei merenkulkijoita löytynyt-kään. Hän valmistui merikoulusta 1995, ja

pääsi alkuun Raumalle maihin töihin. Veri veti kuitenkin merille.

– Olin päivän työttömänä kesäterassityön jälkeen, kun sain jobin Viking Linelle, Kaisa Kekäle muistelee

Amorellan kallasta hän siirtyi Finnlinesil-le, aluksi vanhempiin laivoihin.

Jobia riitti, vaikka laivat vähenivät

Seilattuaan Railshipilla ja vanhalla Finn-maidilla (ex Hans Gutzeit) Kaisa siirtyi Hansa-luokan laivoihin, joista pitivät sekä

matkustajat että miehistö. Hän työskenteli talousapulaisena ja kylmäkkönä sekä hoiti keittiömestareiden tuurauksia Finnpartneril-la, Finnhansalla ja Finntraderilla. Samaan ai-kaan vuosituhannen vaihteessa varustamon vanhempia laivoja myytiin ja ulosliputettiin kovalla vauhdilla.

– Pahimmillaan taisivat vain Hansa-laivat olla Suomen lipun alla. Minuakin liippaisi irtisanominen läheltä, Kaisa kertaa meren-kulun vaikeaa vaihetta.

Star-luokan laivojen myötä varustamon alusmäärä kääntyi nousuun, mille antoivat lisäpotkua vielä merenkulun parantuneet toimintaedellytykset.

LAIVAN KEITTIÖSTÄ KAKSIPYÖRÄISEN

SELKÄÄN

Kaisa Kekäle rentoutuu ajelemalla oman maun mukaisesti räätälöidyllä Harley Davidso-nillaan. Merenkulkijan pitkät vapaat antavat hyvän mahdollisuuden harrastukseen. Toki ”kruisailla” voi myös laivan ollessa satamassa.


Vuonna 2006 valmistunut Finnstar oli ensimmäinen viiden ropax -laivan sarjas-ta. Ne ryhtyivät liikennöimään Helsingistä Saksaan. Kaisa siirtyi keittiömestariksi m/s Finnmaidille 2006, kun vaihtoi Pekka Leh-tolan kanssa ”päittäin” jobeja. Varustamon alusmäärä Suomen lipun alla on sen jälkeen edelleen kasvanut.

Prätkäkuume iski

Syksyllä 1999 Kaisa suoritti moottoripyörän ajamiseen oikeuttavan A-ajokortin ja lähti keväällä ”potkimaan renkaita”.

– Ensimmäiseksi pyöräkseni hankin 500-kuutioisen Kawasakin, jolla ajelin kol-me kesää, Kaisa kertoo

Kawasaki GPZ oli katupyörä, ja Kaisa al-koi pikkuhiljaa mieltyä amerikkalaisiin Har-ley Davidsoneihin. Hän vaihtoi kulkupelin aluksi HD Sportster 883:een. Vuosimalli -97 Sportsterin Kaisalle myi kuuluisa HD -liike Jep Jep, jonka asiakas hän edelleen on.

Nykyinen pyörä on suurempi, 1340 -kuu-tioinen HD Softail Fat Boy. Vuosimalli on 1995 – tunnetusti Harley Davidsonit pitävät arvonsa hyvin. Kuten usein asiaan kuuluu, on Kaisan Fat Boy melkoisesti ”tuunattu”.

– Mopolla on ihan oma nimikin, Putnik-ki. Tulee vähän niin kuin sanasta sputnic, mutta vääntyi yhdellä Itä – Suomen reissulla Ilomantsilaismiehen suussa putnikiksi ja sel-laiseksi jäi, Kaisa naureskelee.

Kaisan kypärä on maalattu pyörän kanssa samalla teemalla.

Merimiesmotoristeja löytyy seilauskavereista

Kaisa on ollut mukana monissa kokoontu-misajoissa. Tänä keväänä hän osallistui Har-

ley Davidson Euroopan federaation pääta-pahtumaan, Super Rallyyn, joka järjestettiin Puolassa Wroclaw´issa 16.-20. toukokuuta.

– Oli mahtava reissu - Puolan, Itävallan, Sveitsin ja Saksan kautta koukkien taas Rau-malle, Kaisa hehkuttaa vaikka välillä oli vä-hän märkää ja kylmää.

Vuoden 2009 Harley Davidson -tapahtu-ma järjestettiin Seinäjoella, mihin kokoon-tui yli 10.000 motoristia. Kaisa muistelee seilauskavereistaan ainakin Jari ”Hämis” Hämelän, Kari Natusen, Heikki ”Hese” Suomalaisen ja Janne Määttäsen olleen mukana Suomen Super Rallyssa.

Kaisa toivoo kesältä hyviä kelejä ja mah-dollisuuksia ajeluihin myös työvuoroilla, kuten hän teki aikoinaan Hansa-laivoissa nykyisin konttorissa työskentelevän Steffi Forsblomin kanssa.

– Ajeltiin Steffin kanssa oikein kapteenin johdolla, kun Saloniuksen Henry oli pääl-likkönä, käytiin kolmen koplana ajelemassa Saksassa seisontapäivänä, Kaisa muistelee.

teksti ja kuvat: Pekka Karppanen


M/s Finnmaids köksmästare Kaisa kommer ihåg hamnen i Sumparn. Därifrån kunde hon enkelt åka iväg på en tur när hon hade en ledig dag.

– Tankarna på arbetet lämnade jag bakom mig när jag fick cruisa och få lite frisk luft, berättar Kaisa.

Finnmaid åker nu till Nordsjö hamn, och där är möjligheterna att komma iväg mera begränsade. Det är inte så bara att sticka ut på en tur under en dags ledighet. Bytesdagar

får man dock tillåtelse att köra, och motor-cykeln kan man ta med sig ombord.

Kaisa, som kommer från Raumo, blev intresserad av att arbeta som skeppskock fastän det inte fanns några sjöfarare bland släktingar och bekanta. Hon tog examen från sjöskolan 1995 och fick snart jobb på land i Raumo, men det var till sjöss hon ville.

– Jag var arbetslös en dag efter att ha job-bat på en sommarterrass och sen fick jag jobb på Viking Line, drar Kaisa sig till minnes.

Från Amorellas kallkök gick hon vidare till Finnlines, till en början på äldre fartyg.

Jobb trots minskande antal fartyg

Efter att ha seglat med Railship och det gamla Finnmaid (f.d. Hans Gutzeit) flyt-tade Kaisa över till Hansa-klassens fartyg, som både passagerarna och besättningen

FRÅN KABYSSEN OCH UPP PÅ TVÅHJULINGENKaisa Kekäle slappnar av med en tur på sin Harley Davidson, som skräddarsytts enligt hennes önskemål. Sjömäns långa perioder av ledighet lämnar gott om utrymme för denna hobby. Men ”cruisa” kan man även när fartyget ligger i hamn.


gillade. Hon arbetade som ekonomibiträde och kallskänka samt vikarierade köksmästare på Finnpartner, Finnhansa och Finntrader. Samtidigt, vid millennieskiftet, såldes och utflaggades rederiets äldre fartyg i hög takt.

– När det var som värst seglade väl en-dast Hansa-fartygen under finsk flagg. Jag var också nära att bli uppsagd, berättar Kaisa om den svåra perioden inom sjöfarten.

Med Star-klassens fartyg började rederiets fartygsantal stiga och ökningen fick också fart av de förbättrade verksamhetsförutsätt-ningarna inom sjöfarten.

Finnstar stod färdigt 2006 och var det för-sta fartyget i en serie på fem ropax-fartyg. Fartygen började trafikera sträckan Helsing-fors–Tyskland. Kaisa började jobba som köksmästare på m/s Finnmaid år 2006, då hon bytte jobb med Pekka Lehtola. Sedan dess har antalet fartyg som rederiet har under finsk flagg ökat ytterligare i antal.

Drabbades av mc-febern

Hösten 1999 tog Kaisa A-körkort för mo-torcykel och på våren gav hon sig ut för att ”sparka däck”.

– Min första motorcykel var en 500-ku-biks Kawasaki, som jag körde med i tre som-rar, berättar Kaisa.

Kawasaki GPZ var en gatucykel, och Kaisa började småningom fatta tycke för amerikanska Harley–Davidsons. Först byt-te hon till en HD Sportster 883. Det var den välkända HD-affären Jep Jep som sålde Sportstern av årsmodell -97 till Kaisa, och hon är fortfarande kund i affären.

Hennes nuvarande båge är större, en HD Softail Fat Boy på 1340 kubik. Årsmodellen är 1995 – som bekant behåller HD-motor-cyklarna värdet länge. Och såsom sig bör, är Kaisas Fat Boy ganska ”stylad”.

– Den har ett eget namn, Putnikki. Nam-net kommer från ordet sputnik, men på en resa till Östra Finland uttalade en man från Ilomantsi ordet putnik och så blev det, skrat-tar Kaisa.

Kaisas hjälm är målad i samma tema som motorcykeln.

Sjöfararmotorister bland arbetskamraterna

Kaisa har kört i många korteger. I våras del-tog hon i Super Rally, huvudevenemanget för Harley–Davidson-klubbens europeiska federation. Evenemanget gick av stapeln i Wroclaw i Polen 16–20 maj.

– Det var en fin resa genom Polen, Öster-rike, Schweiz och Tyskland och tillbaka till Raumo, trots att det ibland var lite vått och kallt, berättar Kaisa entusiastiskt.

2009 års Harley Davidson-evenemang arrangerades i Seinäjoki, och drog över 10 000 motorcyklister. Flera av Kaisas ar-betskamrater deltog i Finlands Super Rally

och hon vill minnas att åtminstone Jari ”Hämis” Hämelä, Kari Natunen, Heikki ”Hese” Suomalainen och Janne Määttä-sen var där.

Kaisa hoppas på fint väder under somma-ren och att hon ska kunna åka ut på turer även under arbetsskiften, såsom hon en gång i tiden gjorde med Steffi Forsblom som nu-

mera arbetar på Hansa-fartygens kontor.– Steffi och jag fick till och med köra med

kaptenen som frontman. När Henry Salo-nius var befälhavare, körde vi som ett gäng på tre då vi hade liggedagar i Tyskland, drar Kaisa sig till minnes.

text och bilder: Pekka Karppanen


Tom Hurtta lähti merelle helmikuussa 1961 pieneen rannikkotankkeriin, m/t Marine-riin. Keväällä tie vei jo pitkäaikaisen työn-antajan, Finnlinesin leipiin, mikä kesti 40 vuotta. Hän meni jungmanniksi ensimmäi-seen, 1950 rakennettuun Finntraderiin.

– Vanha ”Treideri” oli puomilaiva, jossa oli lemppuluukut. Opin nopean lemppaus-tekniikan Sulo Piensohon johdolla, Hurtta muistelee.

Työt jatkuivat Pohjois-Amerikan linjalla Finneaglessa, Finnforestissa ja Finnbosto-nissa, joissa Tom seilasi puolikkaana, mat-ruusina ja poosuna. Tuohon aikaan Hurtta kuljetti omaa ”poosun pakkiaan” mukana laivoissa.

Olen vasenkätinen, joten teetin itselleni joitain työkaluja, kuten seilihanskat ja mals-piikit, Hurtta kertoo.

Pakki on edelleen tallella. Se on ollut esillä myös MEPAn harrastetyönäyttelyssä.

PITKÄ TIE JUNGMANNISTA UUDISRAKENNUSTEN

VALVOJAKSI

Pursimies Tom Hurtta hallitsee merenkulkijan ja rakennusvalvojan työt. Hänen valvomiaan laivoja seilaa edelleen sekä kotimaisten että ulkomaisten varustamoiden tonnistoissa. Kokemusta löytyy monen maan telakoilta.

Tom Hurtta valvoi m/s Tonsbergin terästöitä 2010 -luvun alussa


”Ratikkalinjoille”

Vuonna 1969 laskettiin vesille aikakautensa uusinta tekniikkaa ja logistiikkaa edustava Finncarrier. Tom seilasi siinä, sekä sisaralus Finnfellowissa. Mies ehti seilata vuoden päivät myös Finnjetissä, ennen kuin palasi takaisin ”Fellowille”.

– Amerikan linja vaihtui Itämeren linjoihin, elämä muuttui hie-man säännöllisemmäksi, Hurtta tuumii.

Varustamo alkoi rakennuttaa laivoja Puolassa, jonne Tom siirtyi m/s Finnmerchantista vuonna 1986. Gdanskissa ja Stettinissa ra-kennettiin suuria bulk -aluksia Jussi Ketola Co:lle, Palkkiyhtymälle ja Thomestolle. Finnlinesin maineikas merikapteeni Matti Hakala oli myös valvomassa. Hurtalla oli uudisrakennuskokemusta muun muassa Finnjetista ja Finnmerchantista.

– Puolassa aloitin kuitenkin Finnsailorin terästyö- ja maalaus-valvonnassa ja jatkoin Finnforestin ja Finnwoodin kimpussa, Tom Hurtta kertoo.

Kaikki ovat edelleen liikenteessä, tosin Finnsailoria lukuun otta-matta nimet ja liput vaihtuneet.

Teräs- ja maalaustöiden valvontaa

Puolan komennus jatkui pitkään, Finnlines ja yhteistyökumppanit jatkoivat roro -kaluston uudistamista. 1990 -luvun alussa näki päi-vänvalon hieno konsepti, Hansa -luokka.

– Lähes kymmenen Puolan vuoden aikana ehdin oppia puhumaan kieltä sujuvasti, Hurtta kertoo.

Hän oli välillä mukana myös muilla telakoilla laivojen korjaus- ja modifikaatiotelakoinneissa sekä seilasi pursimiehenä m/s Finntrade-rissa. Seuraava komennus oli Cadizissa, Espanjassa, jossa rakennet-tiin Stenalle ja Finnlinesille roro –aluksia.

Finnclipperin ja –eaglen valmistuttua oli vuoro siirtyä jälleen Puolaan. Perinteisten kappaletavara-alusten, Julianojen korvaajiksi alettiin rakentaa paperilaivoiksi suuria, lähes 19.000 dwt:n roro –aluksia. Aluksilla oli jo perinteiset nimet, Finnwood, Finnfighter, Finnbirch ja Finnpine.

– Omistaja vaihtui kesken kaiken. Nordsjöfrakt, sittemmin Tran-satlantic otti laivat hoteisiinsa, Tom Hurtta kertoo.

Työnantaja vaihtuu

Finnlines vuokrasi Hurtan Stenalle, joka rakensi Puolassa kemikaa-litankkereita. Kokenut mies hoiti näissäkin teräs-, runko- ja maa-laustöiden valvontaa. Sitten alkoivat uudet tuulet puhaltaa ja piti etsiä lisää haasteita.

– Eräänä päivänä sitten tuli Wilhelmsenin valvontapäällikkö tarjo-amaan töitä. He tarvitsivat nopeasti kaverin töihin, Hurtta muistelee.

Mies jäi saman tien perinteikkään, taannoin 150 vuotta täyttäneen norjalaiskonsernin palvelukseen. Puolan jälkeen Tom työskenteli ke-vään 2005 Istanbulissa, minkä jälkeen oli edessä muutto Kaukoitään.

Wilhelmsen rakensi laivoja Mitsubishi Heavy Industries -telakalla Nagasakissa, Japanissa.

– Kiinassa tuli myös käytyä säännöllisesti ja joitakin kertoja Ko-reassa. Näissä maissa laivojen ramppeja valmistettiin alihankintana, Tom kertoo.

Japanilaisten kanssa on hyvä tehdä töitä

Maan kieli on kuitenkin sen verran hankala, että Hurtta tyytyi hoita-maan asioita englanniksi. Lähimmät työkaverit tiimissä olivat sveitsi-läinen merikapteeni, japanilainen sihteeri ja maalari, sekä sähkömies ja konemestari Norjasta.

Japanin vuosina Hurtta valvoi Wilhelmsenin lukuun 16 laivaa, muun muassa neljä maailman suurinta roro -alusta. Suomessa mies kävi vain kesälomilla.

– Vaikka japanilaiset eivät paljon puhuneet englantia, oli heidän kanssaan miellyttävä työskennellä, Tom kehuu

Moraali oli korkealla – työ oli japanilaisille kunnia-asia. Tom ke-huu laivojen aina valmistuneen ajallaan. Kerran jopa etuajassa, kun varustamo oli näin toivonut.

Harrasteina moottoripyöräily ja satamahinaajan kunnostustalkoot

Tom sai Japanissa useita ystäviä eritoten moottoripyöräharrastuk-sensa kautta. Yhteisiä ajomatkoja tehtiin, ja muutama kaveri saattaa tulla Suomeenkin.

– Hankin ensimmäisen Honda Gold Wingin vuonna 1983 ja olen siitä lähtien pysynyt ”tallissa”, Tom kertoo.

Uusimman, 1800-kuutioisen GW:n hän hankki Japanista ja toi muuttopyöränä Suomeen, kun m/s Tosca tammikuussa valmistui. Tom aikoo osallistua Gold Wing -motoristien kansainväliseen ta-paamiseen kesällä Himoksella.

Keväällä Tom Hurtta totesi Wilhelmsenille, että uudisrakennus-projekteihin hän ei enää lähde, korkeintaan lyhyempiin korjaustela-kointeihin. Vanhan poosun sormet syyhysivät kuitenkin sen verran, että mies lähti mukaan hinaaja Merikarhun Perinneyhdistyksen tal-kooporukkaan.

teksti: Pekka Karppanen kuvat: Pekka Karppanen, Tom Hurtta

M/s Finnsun -aluksen ciiffi Olli Leino on Tomin työkavereita laivoilta ja rakennustelakoilta

Wilhelmsenin valvontatiimiä Japanissa, Tom Hurtta oikealla.


Tom Hurtta gav sig av till sjöss i februari 1961 med den lilla kusttankern m/t Mariner. På våren ledde vägen till Finnlines, som blev hans arbetsgivare i 40 år. Tom blev jungman på den första Finntradern från 1950.

–Den gamla ”Tradern” var ett bomfartyg med lämpluckor. Jag lärde mig en snabb lämpningsteknik under ledning av Sulo Pi-ensoho, minns Tom.

Sedan gick Tom vidare till Nordamerika Linjen på Finneagle, Finnforest och Finn-boston, där han seglade som halvmatros, ma-tros och båtsman. På den tiden bar Tom med sig en egen ”båtsmansback” till fartygen.

–Jag är vänsterhänt så jag tillverkade mig några egna redskap, såsom seglarhandskar och märlspikar, berättar Tom.

Backen har han fortfarande kvar. Den har även visats upp på Sjömansservicebyråns hobbyutställning.

LÅNG VÄG FRÅN JUNGMAN TILL KONTROLLANT VID NYBYGGEN

Båtsman Tom Hurtta behärskar både sjöfararens och byggnadskont-rollantens arbeten. Fartygen som han kontrollerar seglar vidare i både inhemska och utländska rederiers tonnage. Han har erfarenhet från varv i många olika länder.

Till ”pendlingslinjerna”

År 1969 sjösattes Finncarrier, som represen-terade den tidens senaste teknik och logistik. Tom seglade med Finncarrier och med syster-fartyget Finnfellow. Han hann också segla med Finnjet ett år innan han återgick till ”Fellow”.

–Amerikalinjen byttes ut mot Östersjö-linjerna och livet blev lite mer regelbundet, konstaterar Tom.

Rederiet började bygga fartyg i Polen, dit Tom förflyttades från m/s Finnmerchant 1986. I Gdansk och Szczecin byggde man stora bulkfartyg åt Jussi Ketola Co, Palkki-yhtymä och Thomesto. Finnlines namnkun-nige sjökapten Matti Hakala var också där och kontrollerade arbetet. Tom hade erfaren-het av nybyggen bland annat från Finnjet och Finnmerchant.

–I Polen började jag dock som kontrollant av stål- och målningsarbeten på Finnsailor och fortsatte på Finnforest och Finnwood, berättar Tom Hurtta.

Alla fartyg är fortfarande i trafik, men med undantag för Finnsailor har de bytt namn och flagga.

Kontroll av stål- och målningsarbeten

Kommenderingen i Polen varade länge; Finnlines och samarbetspartnerna fort-satte att förnya roro-materielet. I början av 1990-talet såg ett nytt koncept dagens ljus: Hansa-klassen.

–Under mina nästan tio år i Polen hann jag lära mig tala språket flytande, säger Tom.

Då och då deltog han i reparations- och

Wilhelmsens kontrollteam i Japan. Tom Hurtta på bakre raden till vänster.


modifikationsdockning av fartyg även vid andra varv samt seg-lade som båtsman med m/s Finntrader. Nästa kommendering var till Cadiz i Spanien där man byggde roro-fartyg åt Stena och Finnlines.

När Finnclipper och Finneagle stod färdiga var det dags att återvända till Polen. Som ersättare för de traditionella bulkfar-tygen Juliano började man bygga stora roro-fartyg på närmare 19 000 dwt som pappersfartyg. Fartygen hade redan klassiska namn: Finnwood, Finnfighter, Finnbirch och Finnpine.

–Mitt i allt skedde ett ägarbyte. Nordsjöfrakt, senare Trans-atlantic, tog över fartygen, berättar Tom Hurtta.

En ny arbetsgivare

Finnlines hyrde ut Tom till Stena, som byggde kemikalietankrar i Polen. Även här skötte den erfarne Tom kontrollen av stål-, skrov- och målningsarbetena. Sedan började det blåsa nya vin-dar och han började söka flera utmaningar.

–En dag kom Wilhelmsens kontrollchef och erbjöd jobb. De behövde få tag på någon snabbt, minns Tom.

På den vägen blev Tom anställd hos den traditionsrika norska koncernen som nyss fyllt 150 år. Efter Polen arbetade Tom i Istanbul våren 2005, och därefter väntade en flytt till Fjärran östern.

Wilhelmsen byggde fartyg på Mitsubishi Heavy Industries varv i Nagasaki i Japan.

–Han åkte även regelbundet till Kina och några gånger till Korea. I dessa länder tillverkade man fartygsramper på under-leverans, berättar Tom.

Smidigt samarbete med japanerna

Språket i Japan var dock så pass svårt att Tom fick nöja sig med att sköta allt på engelska. Hans närmaste arbetskamrater i tea-met var en schweizisk sjökapten, en sekreterare och en målare från Japan samt en elektriker och en maskinmästare från Norge.

Under åren i Japan kontrollerade Tom 16 fartyg åt Wilhelm-sen, däribland fyra av världens största roro-fartyg. Finland be-sökte han bara under semestern.

–Även om japanerna inte pratade mycket engelska gick det bra att arbeta med dem, berömmer Tom.

Moralen var hög – arbetet var en hederssak för japanerna. Tom stoltserar med att fartygen alltid blev färdiga i tid. En gång till och med i förtid, enligt rederiets önskemål.

Motorcyklar och hamnbogserarens renoveringstalko som intressen

I Japan fick Tom flera vänner speciellt genom sitt motorcykel-intresse. De åkte på gemensamma turer och några av vännerna kanske kommer till Finland.

–Jag köpte min första Hond Gold Wing 1983 och sedan dess har jag hållit mig till samma stall, berättar Tom.

Sin nya 1800-kubiks GW köpte han i Japan och tog med den i flytten till Finland när m/s Tosca blev klar i januari. Tom tänker delta i den internationella Gold Wing-träffen i Himos i sommar.

I våras förklarade han för Wilhelmsen att han inte tänker åka på flera nybyggnadsprojekt, på sin höjd kortare reparations-dockningar. Det kliade ändå så pass mycket i fingrarna på den gamla båtsmannen att han har gått med i bogserbåtstalkot i Merikarhun Perinneyhdistys.

Text: Pekka KarppanenBilder: Pekka Karppanen, Tom Hurtta

Tom köpte sin senaste motorcykel - en Honda Gold Wing - i Japan

M/s Tricas styrman Tanel Valtson visar fartyget för Tom, som följde med SSB på en fartygsvisning.

Tillsammans med seglingskamraten Pekka Lappi deltar Tom i reparationstalko på bogserbåten Merikarhu


Se tapahtui joskus 1970 – 1980 lukujen vaihteessa. Mepan pöytäkirjoista tarkka ajankohta kävisi ilmi, mutta enpä läh-

de pölyisiä arkistoja tonkimaan. Alkaisi vain pärskintä ja silmien punotus…

MEPA OLI TOIMINUT puolisenkym-mentä vuotta, ja Kauppalaivaston Huol-toneuvoston aloittama yhteistyö pohjois-maisten veljesjärjestöjen kanssa sujui kuin rasvattu. Etenkin silloin, kun kokous osui Helsinkiin ja Norjan Mepan toiminnanjoh-tajalle ehdittiin hakea pari kiloa sisäfileetä Hietalahden hallista… Tai kun kokous pi-dettiin Tukholmassa, Ruotsin Mepan mie-helle piti olla taxfree-tuliaisena pullo viskiä vatsalääkkeeksi, kuten hän asian häveliäästi ilmoitti.

OLI ITSESTÄÄN SELVÄÄ, että toimi-vat suhteet piti solmia myös Suomenlahden etelärannalle. Tallinnassa toimi merimiesklu-bi, ja niin päätettiin, että toimistoväki lähtee joukolla tervehtimään veljeskansan kollegoi-ta. Viirit ja T-paidat olivat kevyttä kamaa, mutta jotain arvokkaampaa piti myös saada matkaan. Ratkaisu löytyi helposti: päätet-tiin ostaa merikapteeni Rolf Holmgrenilta (kunnia hänen muistolleen) pullolaiva. Ja nimenomaan sellainen, joka seilaa Rolfin itsensä tekemässä, haapapuiseen muottiin valetussa pullossa.

PULLOLAIVA HANKITTIIN, ja sen pakkaaminen ja kuljetus uskottiin kirjaston-hoitaja Onni Jormalaisen (kunnia hänenkin muistolleen) kontolle. Onni vuorasi aalto-pahvilaatikon sanomalehdillä, ja niin oli lai-valla oiva kontti matkalla meren yli uuteen kotisatamaan.

SE OLI MS GEORG OTSIN aikakaut-ta. Ja nimenomaan sitä aikaa, kun Suuren

ja Mahtavan Neuvostoliiton kaikki viralli-set toimijat tekivät kaikkensa, jotta kapita-lismin ikeessä nöyryytetyt matkustavaiset saisivat sosialistisesta ihanneyhteiskunnasta mahdollisimman vastenmielisen kuva. En-simmäiseksi asiasta pitivät huolen Tallinnan terminaalissa matkalippujen tarkastajat. Vaikka kaksi satametristä jonoa mateli kuin kytkinvikainen Popeda, niin toinen tiskin takana istuvista tarkastajista nosti läskisen Tatjana-ahterinsa virkatuolilta, löi lapun luukulle ja poistui vittumaisesti virnistellen.

MUTTA ENSIMMÄISTÄ nöyryytystä seurasi toinen: tulli. Paketti Onnin kaina-lossa oli niin epäilyttävän näköinen, että se otettiin erikoissyyniin. Kivikasvoinen Raivo tai Igor rimpuili ihmeissään länsimaisen, sit-keän pakettiteipin kanssa. Ei ollut aikaisem-min moista tavannut. Ja kun Onnin muistaa, niin teippiä oli vyörytetty ns. varman päälle. Kun paketti vihdoin suostui avautumaan, tuli vastaan julmettu määrä kapitalistista painettua sanaa. Mutta Onni oli fiksusti va-linnut kääreeksi vain Kansan Uutisia ja De-mareita, joten tulli ei pitänyt painotuotteita länsimaisena propagandana. Kansankiihot-tamisen valmistelusta meitä ei voitu syyttää.

MUTTA SITTEN: paketista löytyi pul-loon tungettu purjelaiva! Mitä varten? Tar-koitettu myyntiin pimeillä markkinoilla? Jos ei, niin kenelle se viedään? Minne te menet-te? Missä te yövytte? Kuulustelun kestäessä laivaa tuijotti tusinan verran Eestin Sosialis-tisen Kansantasavallan loukkaamattomuu-den puolustajia: oli tullimiestä, rajavartijaa, miliisiä, satamakapteenia ja ties mitä nappi-kallea ja E-kuppiliisaa. Joukon keskuudessa alkoi melkoinen pulina, siinä molotettiin ja rääkiddiin suloissa sekamelskassa. Kun

pienoisparlamentti oli päässyt jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen (tai salaiseen sopimuk-seen), niin ystävyyssiteitä vaalimaan tullut mepaleiden joukkio sai poistua, ja mikä tärkeintä, aaltopahvilaatikko aarteineen oli jälleen Onnin kainalossa.

VIERAILU MERIMIESKLUBILLE oli buukattu seuraavaksi aamupäiväksi. Yö-vyimme Olympia-hotellissa ja nautimme siellä myös aamiaisen. Sitten jysähti. Kun Onni palasi huoneeseensa pikaisen aamupa-lan jälkeen, ei aaltopahvilaatikkoa ollut enää missään, pullolaivasta puhumattakaan. En ollut itse läsnä, mutta kuulemani mukaan paikalle hälytettiin hotellin henkilökuntaa ja varkaudesta tehtiin ilmoitus. Lähellä Onnin huonetta oli istua jököttänyt koko ajan ker-rosmummeli, oikea sosialistisen yhteiskun-nan vahtikoira, mutta hänen kertomansa mukaan kukaan ei ollut käynyt huoneessa. Uskokoon ken haluaa. Pullo oli lähtenyt ties minkä viskaalin olohuonetta koristamaan, Tallinnan merimiesklubille oli tuliaisena pelkkiä ”rätei ja lumpui”. Eihän se klubin vika ollut, mutta ei siitä haikaillusta yhteis-työstä mitään niin merkittävää kehkeytynyt.

PULLOLAIVA EI OLLUT reissun ainoa merkintä miinuspuolelle. Yks Suomi-poika oli päättänyt lujittaa heimoveljien ja -sis-kojen ystävyyttä kutsumalla ”serkkutytön” yövieraakseen. Kun kaveri aamulla heräsi, oli hän yhtä villapaitaa köyhempi. Aina ei matkailu avarra. Joskus se kaventaa.

Teksti: Sakari KarttunenKirjoittaja toimi Merimiespalvelutoimiston

tiedotussihteerinä vuosina 1973 – 84.

KUN MAFIA PULLOLAIVAN KAAPPASI


Det hände någon gång i skiftet mel-lan 1970- och 1980-talen. Ur SSB:s protokoll skulle en exakt tid nog hit-

tas, men jag börjar nu inte söka i dammiga arkiv. Det skulle sluta med nysningar och rinnande ögon…

SSB HADE VERKAT i dryga fem år, och samarbetet med de nordiska broderor-ganisationerna (som inletts av Handelsflot-tans Välfärdstråd) löpte som smort. Särskilt då mötet hölls i Helsingfors och man hade hunnit köpa ett par kilo inre filé från Sand-vikens saluhall åt den norska sjömansorga-nisationens verkställande direktör… Eller då mötet hölls i Stockholm, då den svenska kollegan skulle få en flaska whisky från tax-freebutiken, ”för magen”, som han så blygt framställde sin önskan.

DET VAR SJÄLVKLART att man skulle upprätthålla fungerande relationer också till södra sidan av Finska viken. I Tallinn fanns det en sjömansklubb, och man beslöt att ett större gäng från byrån skulle resa för att hälsa på broderfolkets kolleger. Vimplar och t-skjortor fanns ju, men man ville också få med någon mera värdefull gåva. Man hittade lätt en lösning: man beslöt köpa ett flask-skepp gjort av sjökapten Rolf Holmgren (frid över hans minne). Och uttryckligen ett sådant som Rolf själv hade tillverkat, i en flaska gjuten i en form av asp.

FLASKSKEPPET ANSKAFFADES och packande och transport anförtroddes åt bibliotekarien Onni Jormalainen (frid över hans minne). Onni fodrade en låda av wellpapp med tidningar, och så fick skeppet en fin container för resan över havet till en ny hamn.

DET VAR PÅ GEORG OTS tid. Och just på den tiden då den Stora och Mäktiga Sovjetunionens alla officiella aktörer gjorde allt för att resenärer som förödmjukats under kapitalismens ok skulle få en så motbjudan-de bild som möjligt av det socialistiska ide-alsamhället. De första som skötte det upp-draget var biljettkontrollörerna i terminalen i Tallinn. Trots att kön på tvåhundra meter sniglade som en Pobeda med fel i koppling-en, så lyfte den ena av kontrollörerna som satt bakom disken sin fläskiga Tatjana-rum-pa från tjänstestolen, slog en lapp på luckan och avlägsnade sig med ett försmädligt grin.

MEN PÅ DEN första förödmjukelsen följde en till: tullen. Paketet under Onnis arm såg så misstänkligt ut, att det togs in för specialkontroll. Ett stenansikte, en Rai-vo eller Igor, kämpade förundrad med den sega västliga förpackningstejpen. Sådan hade man inte skådat tidigare. Då paketet äntligen behagade öppna sig vällde en hiskelig mängd kapitalistiskt tryckalster ut. Men Onni hade listigt nog valt nummer av Kansan Uutiset och Demari, så tullen kunde inte stämpla tryckalstren som kapitalistisk propaganda. Man kunde inte anklaga oss för att förbereda folkuppvigling.

MEN SEDAN: man hittade ett flask-skepp som stuvats in i paketet! Varför? Tänkt att säljas på svarta marknaden? Om inte, vem skulle få den? Vart är ni på väg? Var skall ni övernatta? Ett dussin försvarare av Estlands Socialistiska Rådsrepubliks okränkbarhet stirrade under förhöret på skeppet: där fanns tullare, gränsbevakare, milis, hamnkapten och all världens viktiga gubbar i uniform med blanka knappar och högbarmade ma-tronor. Ett livligt meningsutbyte uppstod

i sällskapet, man pladdrade och skränade i mun på varandra. Då miniatyrparlamentet hade nått någon form av samförstånd (eller hemligt avtal), fick mepaiterna som kommit för att befästa vänskapens band avlägsna sig, och viktigas av allt, lådan av wellpapp var igen under armen på Onni.

BESÖKET PÅ SJÖMANSKLUBBEN var inbokat för nästa förmiddag. Vi övernat-tade på Hotel Olympia och intog också vår frukost där. Så kom skrällen. Då Onni kom tillbaks till rummet efter en snabbt intagen frukost, fanns lådan av wellpapp ingenstans, för att inte tala om flaskskeppet. Jag var inte själv närvarande, men enligt vad som berät-tats kallade man på hotellets personal och anmälde stölden. Nära Onnis rum hade hela tiden den våningsvaktande gumman, det so-cialistiska samhällets verkliga vakthund, sut-tit på sin stol hela tiden, och enligt henne hade ingen varit inne i rummet. Tro det den som vill. Flaskan hade nog hamnat att pryda någon högre fiskals vardagsrum. Som gåva till sjömansklubben i Tallinn hade vi bara ”rätei och lumpui”. Inte var det klubbens fel, men av det eftersträvade samarbetet blev det inte mycket värt att nämna.

FLASKSKEPPET BLEV INTE den enda förlusten under resan. En finsk pojke hade beslutat befästa vänskapen mellan stambröder och -systrar genom att bjuda in en ”flickkusin” som nattgäst. Då han vak-nade på morgonen var han en ylletröja fatti-gare. Att resa vidgar inte alltid vyerna. Ibland begränsar det.

Text: Sakari KarttunenSkribenten verkade som Sjömansserviceby-

råns informationssekreterare åren 1973 – 84.

DÅ MAFFIAN BESLAGTOG FLASKSKEPPET

bild: Rami Wirrankoski


Monet Suomesta ulkomaille höyryvoimalla kulkeneista aluksista oli-vat sotavuosien aikana pääseet huonoon kuntoon, mm. koska niitä oli säilytetty ja piiloteltu saariston suojissa. Niinpä rauhanolojen pa-lattua kunnollisista höyrylaivoista oli Suomen suuriruhtinaskunnan rannikolla huutava pula. Ennen sotaa ulkomaanliikenteeseen asete-tuista aluksista liikennöintiä jatkoivat Åbo Nya Ångfartygsbolagin Storfursten (r. 1837) ja Furst Menschikoff (r.1850), Transport Ångfar-tysbolagetin Murtaja (r.1838) ja Finsk-Lybecska Ångbåtsbolagetin Hengist (r.1850), mutta ne kulkivat reiteillään enää vuoden tai pari. Vuonna 1852 Pietarin ja Helsingin välille asetettu venäläisen Ryska Segel och Ångfartygsbolaget Delfin -yhtiön Victoria jatkoi liiken-nöintiä reitillä aina vuoteen 1871 asti.

Vuoden 1856 purjehduskaudelle toivat nopeaa helpotusta muu-tamat uudet yrittäjät hankkimalla vanhempaa tonnistoa eri reiteille Näitä aluksia olivat ruotsalaisyhtiö Schön & Co.:n Svithiod (r.1838), venäläisten Herman, Turkuun Ruostsista hankitut Örnsköld (r. 1839) ja Fulton (r. 1836) sekä Wiborgs Ångfartygs Ab:n englannista ostama Wiborg (r. 1850). Näistä pisimpään säännöllisessä matkustajaliiken-teessä jatkoi Wiborg, aina vuoteen 1871 saakka, muiden laivojen kuljettua reiteillään vain muutamia vuosia.

Ulkomaanliikenteen ylläpitoa jatkettiin tutuilla reiteillä Tukhol-man, Turun, Helsingin ja Pietarin satamien välillä. Myös Tallinnaan pääsi säännöllisin laivavuoroin ja Helsingistä Lyypekkiin liikennöin-tiä hoiti s/s Hengist, mutta tosin enää vain kesäkauden 1856.

Samoihin aikoihin vuosina 1856–58 kauppalaivastossa oli tapah-tumassa merkittävä kehitysaskel, kun monta uutta ja komeaa höy-rylaivaa tilattiin Suomen ulkomaanreiteille.

Österbottniska Ångfartygs Aktiebolagin perustamisesta vuonna 1856 voidaan katsoa alkaneen upean rannikkoliikenteen ajanjakson, joka jatkui eri yhtiöiden ylläpitämänä aina seuraavan vuosisadan

AVOMERILIIKENTEEN MATKUSTAJA-HÖYRYLAIVOJA SUOMESSA KRIMIN

SODAN JÄLKEEN

Krimin sodan aikana 1854–55 Suomen satamista ei voitu ylläpitää säännöllisiä höyrylaivayhteyksiä ulkomaille, sillä Englannin laivaston sotalaivat olivat Venäjän lipun alla purjehtineiden kauppalaivojen uhkana Itämerellä ja Suomenlahdella. Sota päättyi Pariisissa solmittuun rauhaan 30.maaliskuuta 1856.


alkuun, aina siihen saakka, kunnes rannikkoreitin merkitys hiipui rautatieverkoston laajentumisen myötä. Yhtiön siipiratasalus Ös-terbotten valmistui 1857, ja se aloitti liikenteen Oulun ja Pietarin välisatamina Raahe, Pietarsaari, Vaasa, Kristinankaupunki, Turku ja Helsinki. Seuraavana vuonna sen pariksi reitille valmistui s/s Suomi.

Turkulainen Sanomia Turusta kirjoitti 30. maaliskuuta 1858 höyry-laiva Suomen valmistumisesta seuraavasti:

Rautainen höyrylaiwa ”Suomi,” Pohjamaalaisen höyrylaiwaseuran kolmas laiwa, 100 hewoisen woimalla, on maaliskuun 6 p. onnellisesti laskettu wesille teloiltansa Lungleyn warwissa Londoossa ja wiety herra Dudgeonin konepajaan, masinan saadaksensa. Tämä laiwa on tän-ne odotettawana toukokuun alussa, ja tulee wuorotellen ”Österbotten” kanssa matkustamaan Pietarin ja Oulun wäliä. Seuran neljäs laiwa, jo-ka tehdään 150 hewoisen woimaiseksi, luullaan tulewan walmiiksi al-ku- eli keski-huhtikuuta ja on siis tänne odotettawana kesäkuun alussa.

Samana vuonna liikenteeseen tullut yhtiön Grefve Berg asetettin en-sin reitille Pietari–Tallinna–Riika, ja sitten Tukholman ja Pietarin väliseen liikenteeseen, välisatamina Turku, Helsinki ja Tallinna. Tälle reitille oli tullut uutena aluksena myös turkulaisen Ångfartygsbolaget Aura -yhtiön s/s Aura, joka oli valmistunut Nyköpings Bruk- och Mekaniska Verkstadilla vuonna 1857. Pituutta aluksella oli n. 67 metriä ja se otti 60 ensimmäisen ja 30 toisen luokan matkustajaa. 150 hevosvoiman koneet antoivat sille parhaimmillaan 13 solmun nopeuden. jolloin matkaan Turusta Tukholmaan saattoi kulua alle 14 tuntia.

Österbottniska Ångfartygs Aktiebolagin neljäs alus, vuonna 1858 valmistunut Alexander II, jouduttiin lähes välittömästi siirtämään pois Suomen vesiltä Pietari–Riika -linjalle, ja lopulta yhtiö myi upe-an aluksen Riikaan jo vuonna 1860.

Potkurialukset tekivät tuloaan Suomen meriliikenteeseen. Hen-gist-laivan jälkeen seuraavat tällä tekniikalla varustetut ulkomaanlii-kenteen laivat olivat vuonna 1858 valmistuneet Alexander ja Nico-lai. Ne tilattiin helsinkiläisen Sydfinska Ångbåtsbolagetin käyttöön Hullista Englannista. Edellinen näistä kulki Helsingistä Tallinnan kautta Lyypekkiin ja jälkimmäinen Helsingistä Pietariin, mutta myöhemmin myös sitä käytettiin Lyypekin reitillä. Alexander joka oli hieman suurempi (n. 55 m) otti 41 hyttimatkustajaa ja Nicolai (n 49 m) puolestaan 30.

1860-luku toi Suomen suuriruhtinaskunnan ulkomaan reiteille, siis Tukholman, Tallinan ja Pietarin sekä Lyypekin liikenteeseen, muutamia uusia varustamoita ja aluksia. Oululainen kauppahuo-ne G. & C. Bergholm asetti 1861 Oulu–Pietari -reitille s/s Oulu -nimisen potkurialuksen, joka oli valmistunut Ruotsissa 1856. Tur-kulainen Ångfartyget-Porthans Bolag tilasi tukholmalaiselta Berg-sunds Mekaniska Verkstadilta potkurialuksen, joka valmistutttuaan vuonna 1864 sai nimen Porthan. Alus kulki ensin Turun ja Helsingin kautta Lyypekkiin, mutta siirtyi myöhemmin Tukholman -reitil-le. Vuonna 1865 perustettu Nylädska Ångbåtsbolaget -yhtiö osti Ruotsista Amiral von Platen -nimisen aluksen (r. 1858) ja asetti sen Tukholma–Turku–Helsinki -reitille.

Vuosikymmenen komeimmat alukset olivat vuonna 1866 liiken-nöinnin aloittaneet kaksipiippuiset siipirataslaivat Constantin ja Dag-mar, jotka molemmat asetettiin Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari -reitille. Sydfinska Ångbåtsbolagetin Newcastlessa rakennettu Cons-tantin oli n. 63 metriä pitkä ja se otti 110 hyttimatkustajaa. Ång-fartygs Aktiebolag Dagmarin s/s Dagmarilla, joka tehtiin Motala Mekaniska Verkstadilla Ruotsissa, oli pituutta n. 61 metriä ja sillä oli matkustajapaikkoja hyteissä yhteensä 50.

Vuosikymmenen lopulla, vuonna 1869, avautui Suomesta sään-nöllinen laivayhteys Englantiin, kun Bailey & Leetham -yhtiö aloitti Leal -laivalla liikenteen Hullista Baltian satamiin ja Helsinkiin. Läh-töjä reitillä oli noin joka toinen viikko.

Teksti: Peter RaudseppKuvat: Raud Publishing


Tapahtuman järjestäjiin kuuluvan Eva Mik-kola - Karlströmin mukaan paikalla oli yli 50 näytteilleasettajaa sekä kolmisenkym-mentä luennoitsijaa. Paikalla kävi noin 1500 vierailijaa saarelta, mantereelta ja ulkomailta. Merkittävä ryhmä ovat Ahvenanmaan kou-lulaiset vuosikursseilta kuusi ja kahdeksan, sekä merenkulkualan opiskelijat.

Alandican hienoissa tiloissa tapahtuman vierailijoilla oli mahdollisuus osallistua seminaareihin. Käsiteltäviä aiheita olivat muun muassa roro - ja matkustajaliikenne, merenkulun energiatehokkuus sekä meren-kulkupolitiikka Itämerellä. Luennoitsijoina oli johtavia asiantuntijoita eri maista.

Väsyminen laivalla – aika herätä

Johtava merivakuutusyhtiö Alandia Marine isännöi ansiokkaasti järjestettyä seminaaria, jossa käsiteltiin inhimillisiä tekijöitä laivalla. Väsymyksestä johtuneet virheet aiheuttavat edelleen merkittävän osan laivoille sattuneis-ta onnettomuuksista. Flavia Mellilo Skuld -yhtiöstä tähdensi, että olosuhteita ja menet-telytapoja aluksilla on kehitettävä. Tärkeää on myös läheltä piti -tilanteista raportointi.

Wessel van Leeuwen Tukholman yliopis-tolta esitteli aiheesta tehtyä monikansallista tutkimusta, johon voi tutustua sjofart.ax -sivulta löytyvästä linkistä. Merikapteeni Lars Blomberg kertoi värikkäin esimerkein, miten hänen laivallaan m/s Obbolalla raken-nettiin yhteishenkeä ja edistettiin meritur-vallisuutta.

Varsin tervetullut luennoitsija oli Euroo-pan meriturvallisuusviraston EMSA: n pää-johtaja Markku Mylly. Hän esitteli vuonna 2003 perustetun viraston toimintaa ja ker-toi uusimmista hankkeista. Lissabonissa toimiva virasto antaa Euroopan komissiol-le teknistä apua merenkulun turvallisuutta koskevan EU-lainsäädännön kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. EMSA hoitaa myös operatiivisia tehtäviä, kuten öljyvahinkojen torjuntaa, satelliittivalvontaa ja alusten seu-rantaa.

Alandia Marine palkitsi jälleen asiakas-varustamoistaan valitun turvallisimman työpaikan. ”The Safest Working Place in Shipping ” -palkinto meni toisen kerran pe-räkkäin Bore –varustamolle.


AALAND MARITIME DAY KERÄSI VÄKEÄ MAARIANHAMINAAN

Vuodesta 2001 järjestetty tapahtuma on edelleen kasvanut. Kult-tuuri- ja kongressikeskus Alandicassa kuultiin merenkulkualan vii-meisiä uutisia, esiteltiin elinkeinoa, koulutusta ja oheistoimintoja sekä tietenkin vaihdettiin kuulumisia. MEPA: n osastolla poikkesi monta tuttua merenkulkijaa.

Milla Soininen (oikealla) Alandia Mari-nelta oli palkitsemassa Bore -varustamoa. Katarina Hilden huomoi puheessaan myös varustamon yhteistyön MEPA: n kanssa

Toimitusjohtaja Leif Nord-lund avasi Alandia Marine -seminaarin


Enligt Eva Mikkola – Karlström, som är en av de drivande krafterna bakom arrange-manget, fanns det över 50 utställare på plats samt ett 30-tal föreläsare. Under dagen be-söktes Alandica av ca 1500 besökare, både från Åland, fastlandet och från utlandet. En betydande grupp är åländska skolelever från årskurs 6 och 8 samt sjöfartsstuderanden.

Deltagarna hade också möjlighet att delta i olika seminarier i Alandicas fina utrym-men. Ämnen som var på agendan under årets Sjöfartens dag var bl.a. roro och passa-gerartrafik, sjöfartens energieffektivitet samt sjöfartspolitiken kring Östersjön. Som före-läsare fungerade experter på området, både från hemlandet och utlandet.

Trötthet ombord – dags att vakna upp

Alandia Marine stod värd för det traditio-

SJÖFARTENS DAG SAMLADE IGEN BRANSCHFOLK TILL MARIEHAMN

nella sjöförsäkringsseminariet, som hade samlat en stor skara åhörare för att lyssna till internationella föreläsare som talade om den mänskliga faktors betydelse. Misstag och missbedömningar som beror på trötthet or-sakar också fortfarande en betydande del av de olyckor som sker inom sjöfarten. Flavio Mellilo från Skuld betonade även att man bör utveckla arbetsförhållanden samt ruti-nerna ombord. Vikten av att rapportera och analysera mindre tillbud och så kallade nära ögat situationer betonas också.

Wessel van Leeuwen från Stockholms uni-versitet presenterade en internationell studie gällande vakenhet och prestanda. På sjofart.ax kan man hitta denna, samt alla övriga pre-sentationer från seminariet. För det praktiska exemplet stod sjökapten Lars Blomberg som berättade om sina erfarenheter om hur man på m/s Obbola förbättrat sjösäkerheten ge-nom att bygga en vi anda ombord och satsa på team arbete.

En rätt välkommen föreläsare var, den Europeiska sjösäkerhetsmyndigheten EM-SAs generaldirektör, Markku Mylly. Han presenterade verksamheten för, den år 2003, grundade myndigheten samt redogjorde för kommande projekt. EMSA, som har sitt säte i Lissabon, förser Europeiska kommissionen med teknisk expertis i frågor som rör EU-lagstiftning gällande sjösäkerhet. Till EMSAs operativa verksamhet hör oljebekämpning, satellitövervakning samt fartygsspårning och övervakning.

Alandia Marin belönade igen det av sina kundrederier som valts till den säkraste ar-betsplatsen. ”The Safest Working Place in Shipping ” priset gick för andra året i rad till Bore.

text och bild: Pekka Karppanen (översättn. Niklas Rönnberg)

Sjöfartstillställningen som ordnats sedan 2001 var igen större än någonsin. Under dagen hade bransch-folk samlats och studerande bjudits in till Alandica kultur och kongress för att ta del av det senaste inom sjöfartsnäringen, sjöfartsutbildningens möjligheter samt för att träffa kolleger och utbyta erfaren-heter. SSB ställde upp med egen monter som besöktes av mången bekant sjöfarare samtidigt som man presenterade Sjömansservicebyråns verksamhet för blivande sjömän.

EMSAs generaldirektör, Markku Mylly


Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskes-kus järjesti huhtikuun alussa Helsingissä varustamohenkilöstölle suunnatun päivän. Tärkeä uudistus on merityötä koskevan yleissopimuksen (MLC 2006) voimaantulo kansainvälisesti elokuussa. Sopimuksen tar-koituksena on merenkulkualan tasapuolis-ten toimintaehtojen ja kilpailuedellytyksien varmistaminen ja työvoiman polkumyynnin estäminen maailmanlaajuisesti. Tätä varten on luotava tarkastuksiin ja todistuksiin pe-rustuva valvontajärjestelmä.

Aluksille tulee MLC -sertifikaatti, jonka myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto Tra-fi. Trafi tekee myös satamavaltiotarkastukset (Port State Control) Suomessa, sekä yhdessä Aluehallintaviraston (AVI) kanssa merityös-ertifikaattiin kuuluvat tarkastukset. Sertifi-kaatteja alettiin myöntää 1.3.2013 lähtien.

Yleissopimus käsittää muun muassa me-renkulkijoiden työn ja työehtojen vaati-mukset, määrää asuintilat, virkistysmahdol-lisuudet, ja ruoanpidon, sekä terveyden- ja sairaanhoidon, merimiespalvelut ja sosiaali-turvan.

Suomen osalta kovin suuria muutoksia ei tullut. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriöstä kävi läpi me-rityösopimuslain ja merityöaikalain muu-toksia.

Tarkastuksia ja kokemuksia

Lounais-Suomen aluehallintovirastosta työ-suojelutarkastaja Kaj Hellsberg on jo teh-nyt MLC -sertifikaattiin vaadittavia AVI: lle kuuluvia käyttöönottotarkastuksia suoma-laisille aluksille. Hellsbergillä on pitkä koke-mus työsuojelutarkastuksista – hän elävöitti esitystään useilla kuvilla räikeimmistä puut-teista aluksilla.

MERIHENKILÖSTÖ TÄNÄÄN

Mkk: n koulutuspäivän yhteydessä käytiin läpi päivitettyjä lakeja ja määräyksiä

MLC -yleissopimus saattaa tasoittaa kil-pailua lasteista ja sopimuksista. Ulf Skog Prima Shippingilta totesi myös, että vaati-mukset täytetään hyvin pienillä panostuk-silla. Kustannuksia toki tulee lisääntyneistä katsastuksista ja raportoinneista. Hän arveli STCW: n muutosten hieman vaikeuttavan pysyvän henkilöstön rekrytoinnissa varsin-kin pienempiin aluksiin. Bore -varustamos-ta Mikko Rausti kertoi myös kokemuksia ensimmäisistä MLC –tarkastuksista.

STCW: n Manilan muutoksia kävi läpi ITF- tarkastaja Ilpo Minkkinen Suomen Merimies-Unionista. Hän esitteli myös MLC- sopimuksen työ- ja työsuhde-ehtojen standardisointeja. Minkkisen mukaan ITF näkee merityöyleissopimuksen suurena mahdollisuutena parantaa maailmanlaajui-sesti merenkulkijoiden asemaa ja oikeuksia.

Aleksi Uttula Liikenteen turvallisuus-virastosta kertoi merityösertifikaatista ja sen myöntämisestä aluksille

Ilpo Minkkinen Suomen Merimies-Unionista selvitti merenkulkijan näkemyksiä MLC: n ja STCW: n muu-toksista.


Päivän ensimmäisen alustuksen piti Liiken-neviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen, joka käsitteli virastonsa tehtäviä merenku-lussa. Vehviläisen aiheita olivat muun muas-sa talvimerenkulku, meriliikenteen ohjaus ja tankkeriturva -hanke.

Uuden murtajan hankinta herätti kes-kustelua runsaslukuisen yleisön joukossa. Vehviläinen sai kuulla valituksia, kuinka ruotsalaismurtajat operoivat kun suomalais-kalustoa makuutetaan vielä laiturissa. Pää-johtaja totesi johtavansa liikelaitosta, joka ostaa palvelut sieltä mistä edullisimmin saa.

Uusi murtaja optimoidaan tehokkaaseen avustamiseen kaikissa Itämeren jääolosuh-teissa. Lisäksi siihen rakennetaan avomeri-olosuhteissa toimiva öljyntorjunta- ja hätä-hinauskapasiteetti. Murtajan suunnittelu, rakentaminen ja operointi kilpailutetaan.

Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän puheenjohtajaksi kutsuttu vuorineuvos Ole Johansson selvitti telakkateollisuuden ke-hitystä oman työuransa aikana. Johansson harmitteli, että media välillä antaa alasta huonon kuvan. Monilla meriteollisuusyri-tyksillä menee kuitenkin hyvin.

Myös satamat kehittyvät

Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja An-naleena Mäkilä puntaroi satamien osakeyh-tiöittämisiä ja yhdistymisiä. Liiketoiminnal-linen näkökulma muuttuu, mutta satamien perustehtävät säilyvät. Hän piti satamien asiakkaiden, teollisuuden ja kaupan kilpai-lukyvyn turvaamista hyvin tärkeänä.

Tiukentuvista ympäristönormeista ja nes-teytetyn maakaasun LNG: n mahdollisuuk-

MERENKULKUALAN XXVIII TEEMAPÄIVÄÄ VIETETTIIN SILJA

SERENADELLA

Kevääntulon varmoihin merkkeihin kuuluu MKK:n jär-jestämä teemapäivä, jossa tarkastellaan alan ajankohtaisia asioita. Huhtikuun puolivälissä pidetyn päivän teemana oli Merenkulun uudet suuntimat. Ala on jälleen kerran suurten haasteiden edessä; rikkidirektiivi ja muut ympäristötekijät, alusten energiatehokkuus, meriliikennestrategian valmistelu, meriteollisuuden tulevaisuus ja väylämaksujen uudistukset.

Liikenneneuvos Pia Karjalainen Lii-kenne- ja viestintäministeriöstä esitteli katsauksen meriliikennestrategian valmis-telusta. Tähän kuuluu myös väylämak-sulainsäädännön uudistus, josta kertoi erikseen liikenneneuvos Tuomo Suvanto

sista kertoi hallitusneuvos Lolan Eriksson Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Hän muistutti myös mahdollisuuksista kehittää kotimaista biopolttoainetta laivaliikenteen käyttöön.

Merenkulkualan koulutus- ja tutkimus-keskuksesta projektipäällikkö Irina Wahl-ström esitteli tulevaisuuden laivaa. Mukana ovat lisäksi TEKES ja ryhmä yrityksiä. LAI-VA 2015 -projektissa suunnitellaan moni-toimi- ja kuivabulk –aluskonseptit Suomen ulkomaan merikuljetuksiin.

Perinteisesti myönnettiin myös vuosittai-nen Merenkulkualan teemapalkinto, jonka sai Merimieseläkekassasta taannoin eläkkeel-le jäänyt toimitusjohtaja, vakuutusneuvos Helena Jaatinen.

Vakuutusneuvos Helena Jaatisen palkintoa olivat luovuttamassa merikapteeni Pekka Partanen, MKK: n johtaja Eija Velin, sekä Tallink Siljaa edustanut Jan Valtonen


Edellisvuoden tapaan Timo Sylvänne ideoi tapaamisen, jonka yh-teydessä tutustuttiin merimuseoon, vaihdettiin kuulumisia ja nau-tittiin maittava illallinen. Järjestelyissä oli mukana merikapteeni Lennart Hagelstam. Myös hänen kuviaan ja kommentteja löytyy Äänimerestä. Seilasihan mies muun muassa White Rosessa laivapo-jasta kippariksi.

Porukka kokoontui aluksi Forum Marinumin kabinettiin, jossa esittäydyttiin ja kuultiin toimitusjohtaja Jaakko Tikkaa, joka esitteli lyhyesti museon toimintaa. Hän kertoi maineikkaan nostalgiasivus-ton, Turkusteamers.com:n ylläpitäjän nukkuneen pois. Äänimeri.fi kehitysideoiden ohella mietittiin myös, miten Turkusteamers -sivus-ton jatkuvuuden voisi turvata.

Jaakko Tikka lähti vielä perehdyttämään vieraita Suomen Joutse-nen tiloihin. Laiturilla kun oltiin, tutustuttiin tietenkin Bore -lai-vaan, jossa osa vieraista myös yöpyi. Opastusta jatkoivat tutkija Pauli Kivistö sekä Turun satamakapteeni Kari Riutta.

ÄÄNIMERI.FI GOES TURKU 18.4.2013!

Nostalgiasivuston laivakuvaajat tutustuivat Forum Marinumiin ja nauttivat illallisen Svenska Klubbenilla. Jälkiruuaksi saatiin Shanty Singersien lauluesitys.

Toimitusjohtaja Jaakko Tikka esitteli Suomen Joutsen -museolaivaa


Merikeskuksesta löytyy hienoja pienoismalleja

Viihtyvyyttä lisäsi komea keväinen keli, aikaa meni museolaivoja kiertäessä. Kahvipaussin jälkeen oli aika siirtyä sisälle Forum Mari-numin ja tutustua loistavaan perusnäyttelyyn. Kauppamerenkulku, huviveneily, laivasto, meriteollisuus ja viranomaistoiminta olivat hienosti esillä.

Monia ilahdutti AL: n (Suomen – Etelä-Amerikan Linja) lai-vojen pienoismallikokoelma. Toki malleja löytyi paljon muistakin varustamoista. Museo kierrättää esineistöä ja järjestää useita erikois-näyttelyitä vuosittain, joten Forum Marinumissa kannattaa vierailla säännöllisesti.

Aikaa on hyvä käyttää myös seinillä olevien taulujen tutkiskeluun. Eikä pidä unohtaa penkoa museokaupan runsasta tavara- ja matka-muistovalikoimaa.

Illallista ja musisointia Turun kattojen yllä

Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset ja osa turkulai-sistakin tuli nauttimaan ravintola Svenska Klubben – 5th Floor: n laadukkaista antimista. Viihtyisässä kabinetissa oli juuri siirrytty jälkiruokaan ja kahviin, kun Lennart Hagelstam ja Bengt ”Bebbe” Engblom johdattivat sisään joukon herrasmiehiä.

Herrat olivat juuri saapuneet Shanty Singersien harjoituksista ja viihdyttivät ”äänimerimiehiä” muutamalla vaikuttavalla purjelai-

valaululla. Hagelstamin organisoima yllätys kuului ehdottomasti päivän kohokohtiin. Kuorolaiset lähtivät hienon esityksen jälkeen runsaiden suosionosoitusten saattelemina tahoilleen, mutta Lennart Hagelstam jäi vielä kertomaan Shanty Singers -laulajista.

Kuoro perustettiin vuonna 1970. Mukana oli aluksi Kap Hor-nin purjelaivalla kiertäneitä merikapteeneja. Vuosien saatossa ja kaphoornareiden harvetessa mukaan on liittynyt muitakin laulajia. Merkittävä osa kuorolaisista on edelleen toimessa tai eläkkeellä olevia merikapteeneja.

Kuoron tarkoitus on pitää yllä perinteitä ja säilyttää purjelaivoilla hoilattujen työlaulujen tunnelmia. Shantyt eli laulut esitetään aina englanniksi.

– Purjelaivoilla saattoi olla erityinen ”shantymies”, joka piti yllä tahtia ja henkeä, kun tehtiin yhdessä töitä. Hänelle maksettiin pa-rempaa palkkaa, Hagelstam kertoo.

Englantilainen purjealuksissakin seilannut merimies Stan Hugill (1906–1993) alkoi kerätä lauluja. Hän tallensi shantyjen sävelet ja sanat. Pelkästään Turun kuoron repertuaariin kuuluu 145 laulua, joista on tehty kaksi CD -levyä.

Kuulijoiden korvaan tarttui ”Donkey riding” -shanty. Lennart Hagelstam kertoi laulun saaneen alkunsa Etelä-Amerikkaan seilan-neilta merimiehiltä, joita kapakoitsijat kuljettivat aasien selässä iltaa viettämään.

Forum Marinumissa on myynnissä Shanty Singers i Åbo -kuoron CD levyt ”Blow ye Winds” ja ”Strike the Bell”. Myös MEPA julkaisi 70-80 –lukujen vaihteessa Turun Shanty Singersien esittämiä lauluja sisältävän vinyylilevyn ja c –kasetin (”A long time ago” ja ”Many thousand miles behind us”).



Precis som förra året ordnades träffen av Ti-mo Sylvänne, och i år besökte man sjöhisto-riska museet, umgicks och åt en god middag. En av deltagarna var Lennart Hagelstam. Lennart, som bland annat har seglat med White Rose som allt från skeppspojke till skeppare, har publicerat både bilder och kommentarer på Äänimeris webbplats.

Gruppen samlades först i Forum Mari-nums kabinett, där man lyssnade på Jaakko Tikka när han kort presenterade museets verksamhet. Han berättade att den ansvarige för den omtalade nostalgiwebbplatsen Tur-kusteamers.com hade gått bort. Förutom att ta upp idéer om utvecklingen av Äänimeri.fi,

ÄÄNIMERI.FI GOES ÅBO DEN 18 APRIL 2013!

diskuterade man därför den fortsatta driften av Turkusteamers.

Jaakko Tikka visade även runt besökarna på Suomen Joutsen. Nere vid kajen tog man givetvis en titt på Bore-fartyget, där några av besökarna också övernattade. Därefter över-togs guidningen av forskare Pauli Kivistö och Åbo hamnkapten Kari Riutta.

Fina miniatyrer på det maritima centret

Det vackra vårvädret gjorde utflykten än trevligare och tiden flög fram under rund-vandringen på museifartygen. Efter kaffe-

pausen var det dags att förflytta sig in till Forum Marinum och titta på de alldeles utmärkta permanenta utställningarna. Han-delssjöfarten, båtlivet, flottan, marinindu-strin och myndigheternas verksamhet var väl representerade.

Många gladdes åt samlingen av miniatyrer från Finland–Sydamerika Linjen. Men det fanns också modeller från många andra re-derier. Museet byter föremål kontinuerligt och har flera specialutställningar varje år, så regelbundna besök vid Forum Marinum re-kommenderas.

Besökaren bör också ägna lite tid åt tav-lorna på väggarna. Och man får inte heller

Nostalgiwebbplatsens fartygsfotografer besökte Forum Marinum och åt middag på Svenska Klubben. Till efterrätten bjöd Shanty Singers på ett sångnummer.

Bardisken på museifartyget Bore testades


glömma att gå igenom museets generösa ut-bud av föremål och souvenirer.

Middag och musik ovan Åbos takåsar

De som reste till evenemanget från andra orter och även en del Åbobor tillbringade kvällen på restaurang Svenska Klubben – 5th Floor. I det trivsamma kabinettet hade man precis gått in på efterrätten och kaffet när Lennart Hagelstam och Bengt ”Bebbe” Engblom visade in en grupp gentlemän.

Herrarna kom precis från en övning med Shanty Singers och underhöll Äänimeri-männen med några imponerande seglar-sånger. Hagelstams överraskning var utan tvivel en av dagens höjdpunkter. Efter det fina framträdandet lämnade körsångarna

sällskapet under rungande applåder, men Lennart Hagelstam fortsatte att berätta om Shanty Singers.

Kören grundades 1970 och bestod till en början av sjökaptener som rundat Kap Horn med segelfartyg. Med åren och i och med de allt färre kaphornarna, har andra sångare anslutit. En stor del av körsångarna är ännu verksamma eller pensionerade sjökaptener.

Syftet med kören är bevara traditionerna med de stämningsfulla arbetssånger som skrålats på segelfartygen. Sångerna kallas shanties och framförs alltid på engelska.

– På segelfartygen kunde det finnas en sär-skild ”shantyman” som höll uppe takten och stämningen när man arbetade tillsammans. Han fick en högre lön, berättar Hagelstam.

Den engelske sjömannen Stan Hugill (1906–1993), som själv seglat med segelfar-

tyg, började samla in shanties. Han sparade melodierna och texterna till sångerna. Bara på Åbokörens repertoar finns 145 sånger, som finns utgivna på två cd-skivor.

Åhörarna fastande för shantyn ”Donkey riding”. Lennart Hagelstam berättade att sången ursprungligen sjöngs av sjömän som seglat till Sydamerika och som fick rida på åsnor för att komma till krogen.

Vid Forum Marinum kan man köpa cd-skivorna ”Blow ye Winds” och ”Strike the Bell” med kören Shanty Singers i Åbo. Även Sjömansservicebyrån gav i slutet av 70-talet ut en vinylskiva och en C-kassett (”A long time ago” och ”Many thousand miles behind us”) med kören.

Text och bilder: Pekka Karppanen

Shanty Singers kör överraskade med ett besök i Svenska Klubbens kabinett


Mutta miksi Tanskan merkittävin merenkul-kumuseo rakennetaan vajaan 50.000 asuk-kaan Helsingöriin eikä esimerkiksi pääkau-punkiin Kööpenhaminaan?

Ennen kuin ehdin edes esittää kysymys-tä, Selmer pitää pikaluennon Helsingörin merkityksestä. Vuoteen 1650 asti Tanska hallitsi Juutinrauman molempia rantoja, eli Skånekin kuului juuteille. 1400-luvulla Tanska aloitti kapeimmillaan vain 4 kilomet-riä leveän salmen läpi purjehtivilta laivoil-ta tullimaksujen keräämisen. Meriliikenne oli vilkasta, ja Helsingöristä tuli yksi maan rikkaimmista kaupungeista. Rakennettiin komea Kronborgin linna, joka oli maail-mankuulu viimeistään siinä vaiheessa, kun Shakespearen Hamlet valloitti maailman näyttämöitä.

Ruotsi kaappasi Skånen, mutta 1800-lu-vulla Helsingör koki uuden kukoistuksen. Kiitos siitä lankesi korkealaatuisia laivoja ra-kentaneelle telakalle, joka ajettiin alas vasta 1980-luvulla. Viimeinen alus oli Jordanian kuningas Husseinille rakennettu loistojahti.

Entä tänään? -Nyt on koittanut turismin ja kulttuurin kukoistusaika. Kronborgin Hamlet-linnasta tuli vuonna 2000 UNES-COn maailmanperintökohde, koko telakka-

alue – mukaan lukien museoksi muuttunut kuivatokka – muodostaa Culture Harbour Kronborg -kulttuurikeskuksen, Selmer se-littää. - Aikaisemmin matkailijat piipahtivat Kööpenhaminasta, katsoivat linnan ja lähti-vät. Nyt tänne jäädään pidemmäksi ajaksi. Etenkin venäläiset, kiinalaiset ja japanilaiset matkanjärjestäjät ovat jo käyneet haistele-massa mahdollisuuksia, ja kiinalaiset ovat erityisen kiinnostuneita Själlandin saaren pyöräilyreiteistä.

Tanska, merenkulun superpower

Tapasin johtaja Selmerin runsas kuukausi ennen museon vihkiäisiä. Työt olivat vie-lä niin kesken, ettei sinne ollut asiaa. Pää-tös uuden museon rakentamisesta oli tehty vuonna 2006. Vanha oli ehtinyt toimia lähes 100 vuotta.

Selmer painottaa, että kysymyksessä on nimenomaan kauppalaivastomuseo. Tanska on aina ollut merkittävä merenkulkumaa, ja sitä se on edelleenkin, varsinainen superpo-wer: maailman kaikesta meritse kulkevasta rahdista 10 %, Kiinan ulosviennistä peräti 25 % seilaa tanskalaisella tonnistolla.

Museohanketta varten järjestettiin kan-sainvälinen suunnittelukilpailu, jonka voit-to meni Englantiin. Sisustus- ja näytteillepa-noratkaisuja varten kutsuttiin desingnereita Hollannista.

Vallankumouksellista on jo museon ra-kentaminen entisen telakan kuivatokkaan. Itse allas jätettiin keskelle, museon tilat kiertävät oleskelu- ja tapahtumatilana pal-velevaa telakan pohjaa, jonka voi nähdä museon ikkunoista. Yhdistettiin vanhaa ja ultramodernia. Altaan yli kulkee teräksestä ja lasista rakennettu silta, jota pitkin kaikki Kronborgin linnavieraat kulkevat ja näkevät samalla museon ulkopäin. Silta rakennettiin Kiinassa, koska se oli halvin ratkaisu. Toista siltaa pitkin laskeudutaan altaan pohjalle ja museotiloihin. Rohkeita ideoita, jotka var-masti lisäävät uuden merenkulkumuseon mainetta ja tunnettuutta.

Allas on 150 metriä pitkä, leveyttä on 25 ja syvyyttä 8 metriä. Se on avoin tila, jossa voi oleskella ilman pääsylippua. Linnansillan al-la on kokoustilat, kahvila on osin ulkoilmas-sa sillan alla. Museotilat ovat hieman diago-naalissa altaaseen nähden ja lattiat viettävät.

Museon läpi kulkiessaan vieras voi näh-dä, miten merenkulku ja maailmankauppa

HELSINGÖRIIN MODERNI MERENKULKUMUSEO ELI

KUIVATELAKKA UUSIOKÄYTTÖÖN

- Helsingörin uuden merenkulkumuseon avaaminen kesäkuun lopulla merkitsee koko maailmankin mittapuussa merimuseoajatuksen vallankumousta, lupaa museonjohtaja Jørgen Selmer. - Entinen mu-seomme oli ”laivanörttien” paikka. Visuaalisesti ainutlaatuiset uudet museotilat on louhittu käytöstä poistetun kuvatelakan reunoille merenpinnan alapuolelle. Museo houkuttaa niitäkin, joilla ei välttä-mättä ole etukäteen tuntumaa mereen ja laivoihin, johtaja Selmer vakuuttaa.

Kuivatelakan pohja on vapaata tilaa, itse museo on seinien takana. Kiinassa valmistetut teräs-lasisillat ovat tärkeässä roolissa. Kuva: Arkkitehtitoimisto BIG


toimivat. Naviskana on iso huone, jossa esi-tellään navigoinnin koko historia. Vaikka ei navigoinnista mitään ymmärtäisikään, niin huone on visuaalisesti elämys. Suurimmassa huoneessa on nykyajan symboliksi valittu väline: container. Se on käytännöllisyyden huippu, koko nykyaikaisen kauppameren-kulun merkittävin keksintö.

Näyttelytiloissa kuljetaan kaikkien aika-kausien läpi, mutta aina löytyy yhteistä ny-kypäivän kanssa. Pitkiä tekstejä on vältetty, mutta tiedonnälkää voi tyydyttää painamalla itse valitsemiaan nappuloita ja lukea paina-vaa sanaa. Menneen maailman ja nykypäivän konkreettista eroa kuvataan asettamalla vie-rekkäin maailman suurimman 1700-luvun laivan ja 2000-luvun suurimman konttialuk-sen pienoismallit vierekkäin. Pysyvää laivaa museon ulkopuolelle ei ankkuroida. Kuiten-kin vihkiäispäivänä eli 29. kesäkuuta Hel-singörin satama kuhisee historiallisia aluksia.

Kaikesta päätellen uusi museo tulee ole-maan reissun väärtti. Eiköhän lähdetä jou-kolla tsekkaamaan. Halpalento Köpikseen, lentokentältä suoraan paikallisjunalla Hel-singöriin ja hotelli yhdeksi yöksi: cheap!!!

Haastattelu: Sakari Karttunen

Turun yliopiston

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

ICT-talo, Joukahaisenkatu 3–5 B, TurkuPuh. (02) 333 8184

Katso lisätiedot ja täydellinen tapahtumakalenteri nettisivuiltamme

Täydennyskoulutusta merenkulku- ja logistiikka-alan ammattilaisille

Syksyllä 2013 tulossa:

3.9. Cargo Securing to prevent cargo damages, Helsinki25.–26.9. ISPS – sataman turvapäällikkö, Helsinki16.–17.10. Maritime Cluster Forum 13, Turku23.–24.10. Laivan korroosio, pintakäsittely ja materiaalivalinnat, Naantali31.10. Alusvakuutukset, Helsinki13.–14.11. Merenkulun ja satamatoiminnan perusteita, Helsinki21.11. Aktuellt inom sjöfart, Helsingfors27.–28.11. Meriliikenne ja ympäristö, Helsinki3.–4.12. Erikoiskuljetukset, Tampere

Järjestämme koulutuksia myös tilauksesta. Soita ja kysy lisää! Sari Nyroos, puh. (02) 333 8184

Kuva: Pekka Sundberg

Kuva: Pekka Sundberg

mkk.utu.fi

Jørgen Selmer on museonjohtaja ja herrasmies, jolta liikeni aikaa Vapaavahdin haas-tatteluun kesken uuden museon viimeistelytöiden. Jørgen Selmer är museidirektör och en riktig gentle-man, som tog sig tid att intervjuas av Frivakt mitt under de sista förberedelserna av det nya museet.


Men varför byggs Danmarks mest an-märkningsvärda sjöfartsmuseum i Helsingör med sina knappt 50 000 invånare och inte till exempel i huvudstaden Köpenhamn?

Innan jag ens hinner ställa frågan håller Selmer en snabbföreläsning om Helsingörs betydelse. Fram till 1650 styrde Danmark över kusterna på båda sidor om Öresund, Skåne tillhörde alltså jutarna. På 1400-talet började Danmark ta ut tullavgifter för fartyg som seglade genom sundet, som endast är 4 kilometer brett på sin smalaste del. Sjöfarten var livlig och Helsingör blev en av landets rikaste städer. Man byggde det vackra Kron-borgs slott, som hade nått internationell berömmelse åtminstone vid tiden då Sha-

kespeares Hamlet erövrade teaterscenerna världen över.

Sedan nappade Sverige åt sig Skåne, men på 1800-talet blomstrade Helsingör på nytt. Tack vare detta föll det på skeppsvarvets lott att bygga högklassiga fartyg. Varvet lades ner först på 1980-talet. Det sista fartyget som byggdes var en lyxjakt åt kung Hussein av Jordanien.

Och idag? – Nu börjar turismens och kul-turens glansdagar. År 2000 kom Kronborgs Hamlet-slott med på Unescos lista över världskulturarv, och hela varvsområdet – in-klusive torrdockan som blivit ett museum – utgör kulturcentrumet Culture Harbour Kronborg, förklarar Selmer. – Tidigare gjor-

de turisterna en avstickare från Köpenhamn, tittade på slottet och åkte härifrån. Nu blir de kvar här längre. Framför allt ryska, kine-siska och japanska researrangörer har redan varit här och hört sig för om möjligheterna, och kineserna är särskilt intresserade av cy-kellederna på Själland.

Danmark, sjöfartens superpower

Jag träffade direktör Selmer under den hek-tiska månaden före invigningen av museet. Då återstod fortfarande mycket arbete. Be-slutet att bygga ett nytt museum fattades

HELSINGÖRS MODERNA SJÖFARTSMUSEUM:

TORRDOCKAN FÅR NYTT LIV– När Helsingörs nya sjöfartsmuseum öppnas i slutet av juni omvälvas bilden av vad ett maritimt museum är, även internationellt sett, lovar museidirektör Jørgen Selmer. – Vårt förra museum var en plats för ”fartygsnördar”. De visuellt unika museilokalerna har sprängts in under vattenytan längs väg-garna på en torrdocka som tagits ur bruk. Museet lockar även dem som inte nödvändigtvis har några förhandskunskaper om sjöfart och fartyg, intygar direktör Selmer.

Torrdockans botten är ett fritt tillgängligt utrymme, själva museet ligger på andra sidan väggarna. De kinatillverkade broarna av stål och glas har en viktig roll. Bild: Arkitektbyrå BIG


2006. Det gamla hade redan funnits i när-mare 100 år.

Selmer understryker att det är fråga om ett handelsfartygsmuseum. Danmark har alltid varit ett viktigt land inom sjöfarten, och är det fortfarande, en riktig superpower: 10 % av alla internationella frakttransporter som går sjövägen, och hela 25 % av Kinas export, seglar med danskt tonnage.

Inför museiprojektet anordnade man en internationell arkitekttävling, där vinsten gick till England. Designers från Holland fick i uppgift att komma på inrednings- och utställningslösningar.

Idén att bygga ett museum i det tidigare varvets torrdocka är revolutionerande. Själva bassängen är belägen i mitten. Museiloka-lerna löper längs botten på dockan, som an-vänds som ett allmänt utrymme och för eve-nemang och som man kan se genom fönst-ren på museet. Gammalt har kombinerats med ultramodernt. Över bassängen finns en bro av stål och glas, som alla besökare till

Kronborgs slott går över och samtidigt ser museet utifrån. Bron byggdes i Kina, efter-som det var den billigaste lösningen. Ytter-ligare en bro leder ner till bassängens botten och till museilokalerna. Det är djärva idéer som säkert gör det nya sjöfartsmuseet mera omtalat och välkänt.

Bassängen är 150 meter lång, 25 meter bred och 8 meter djup. Det är en fritt till-gänglig yta där man får vistas utan entrébil-jett. Under slottsbron finns det möteslokaler och kaféet ligger delvis utomhus under bron. Museilokalerna ligger en aning diagonalt sett till bassängen och golven lutar.

När besökarna går genom museet får de inblick i hur sjöfarten och världshandeln fungerar. Navigationshytten utgörs av ett stort rum där navigeringens historia presen-teras. Även om man inte förstår något om navigering är rummet en visuell upplevelse. I det största rummet har man valt att symboli-sera samtiden med en container. Containern är en av de mest praktiska och den moderna

handelssjöfartens mest betydelsefulla upp-finningar.

Utställningen löper genom alla tidsåldrar, men hela tiden finns kopplingar till nutiden. Det finns inga långa texter, men besökaren kan släcka informationstörsten genom att trycka på knappar med ord och läsa om dem. Den konkreta skillnaden mellan dåtid och nutid skildras genom miniatyrer av värl-dens största 1700-talsskepp och 2000-talets största containerfartyg, som står sida vid sida. Det ska inte finnas något permanent förankrat fartyg utanför museet, men på in-vigningen av museet den 29 juni kommer Helsingörs hamn att vimla av historiska fartyg.

Av allt att döma är det nya museet värt ett besök. Varför inte en gruppresa för att checka in stället? Ett lågprisflyg till Köpen-hamn, från flygplatsen med pendeln direkt till Helsingör och en hotellnatt: cheap!

Intervju: Sakari Karttunen

När sjöfartsmuseet står färdigt utgör hela det nedlagda varvsområdet i Helsingör en helhet som går under nam-net Kulturhamn Kronborg. Huvudbyggnaden på bilden är redan klar. Torrdockan som fungerar som museum finns till höger på bilden - men givetvis utom synhåll, då museet är beläget cirka 8 meter under havsytan. Vid kajen ligger den gamla hamnbogserbåten och -isbryta-ren Bjørn.


Konferenssissa käytiin läpi merenkulun inhimillisistä tekijöistä aiheutuvia riskejä. Ensimmäisen asiantuntijapuheenvuoron käyttänyt meriturvallisuusjohtaja Tuomas Routa totesi turvallisuusajattelun kehitty-neen Suomessa myönteiseen suuntaan. On-nettomuuksista voidaan ottaa oppia, mutta yhtä tärkeää on poikkeustilanteista rapor-tointi. Merikotkan CAFE -hanke (Compe-titive Advantage by Safety – Merenkulun en-nakoiva turvallisuus ja kilpailukyky) edistää meriturvallisuutta, mihin tähtäsi myös nyt järjestetty seminaari.

Merenkulkijoiden väsyminen tiedoste-taan merkittäväksi riskitekijäksi. Aiheesta on tehty tutkimus Horizon Project, jota selosti professori Mike Barnett Warsash Maritime Academy´sta. Hän esitteli myös Martha -työkalua, jolla voi ennakoida väsymyksen merenkululle aiheuttamia riskejä.

Merenkulkualan yritysten yhteiskuntavastuu

Vastuullinen toiminta vaikuttaa maineen-hallintaan ja asiakkaisiin sekä auttaa päte-vän työvoiman rekrytoinnissa. Yhteiskun-tavastuusta puhuivat professori Michael Roe Plymouthin yliopistosta sekä erikseen tutkimusasiantuntija Jouni Lappalainen keskiviikon työpajatapahtumissa. Lappalai-nen kertoi aiheesta Itämeren piirissä tehdystä tutkimuksesta sekä esitteli Finnpilot Pilotage Oy:n yritysvastuumalleja.

Olosuhteet laivalla vaikuttavat merenkul-kijan hyvinvointiin ja sitä kautta meriturval-lisuuteen. Neil Ellis Cardiff University’s Sea-farers International Research Centre: sta täh-densi asian tärkeyttä. Monesti merenkulkijat on unohdettu vaikka varustamo panostaisi muuten yritysvastuuseen. Neil Ellis esitteli tutkimusta, jossa merenkulkijoilta kysyttiin asuintiloista ja olosuhteista laivoilla.

Tutkimukseen saatiin yli 1500 vastausta

KANSAINVÄLISIÄ VIERAITA MERIKOTKA -KESKUKSEN SEMINAARISSAMeriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen Merikotkan järjestyksessä toinen International Maritime Incident and Near Miss Reporting -konferenssi pidettiin 11. -12.6. Merikeskus Vella-mossa. Paikalla oli merenkulun osaajia ja huippuammattilaisia eri puolelta maailmaa.

filippiiniläisiltä, kiinalaisilta, intialaisilta ja englantilaisilta merenkulkijoilta. Puutteita oli yhä asuintilojen äänieristyksissä, valais-tuksissa, virkistystiloissa ja viestintämahdol-lisuuksissa. Asioilla on vaikutusta merenkul-kijoiden henkisen ja fyysiseen hyvinvointiin.

Monikansalliset miehistöt

Monet huippuasiantuntijat kävivät läpi mie-lenkiintoisia aiheita seminaarin työpajoissa. Ajankohtaisia aiheita olivat muun muassa merityötä koskevan yleissopimuksen (MLC 2006) voimaantulo kansainvälisesti elo-kuussa, satamavaltiotarkastukset (Port State Control) sekä Olli-Pekka Brunilan esitys monikansallisista miehistöistä. MKK teki tutkimuksen miehistöistä Suomeen liiken-nöivillä aluksilla syksyllä 2012.

Turun yliopistossa tutkimusasiantunti-jana työskentelevän Brunilan mukaan ai-heesta on jo tehty ulkomailla lukuisia tutki-muksia, joiden mukaan monikulttuurisuus voi aiheuttaa kieliongelmia ja turvallisuus-

riskejä. Suomessa tutkittiin Portnet -järjes-telmään kerättyä tietoja alusten miehistö-luetteloista. Tietoa saatiin 453 aluksesta, joilla 85 prosentilla oli monikulttuurinen miehistö.

Parhaimmillaan samalla aluksella oli seit-semän eri kansallisuutta. Eniten merenkul-kijoita oli Suomesta ja Filippiineiltä. Aihetta olisi vielä selviteltävä lisää – monikansalliset miehistöt ovat tulleet myös suomalaisiin aluksiin. MKK:n tutkimuksen johtopäätös-ten mukaan varustamoiden sekä alan toimi-joiden tulisi kehittää turvallisuuskulttuuria, viestintätaitoja ja toimimista eri kulttuurien sekä kansallisuuksien välillä.

Merikotka –keskus on saanut hankkeisiin tukea Euroopan Aluekehitysrahastosta. Mielenkiintoisen ja hyödyllisen seminaarin englanninkielisen aineiston voi ladata Me-rikotka -keskuksen kotisivuilta http://www.merikotka.fi/cafe/.


Cecilia Österman (Kalmar Maritime Academy) piti mielenkiintoisen esityksen Wasa -laivan onnettomuudesta


sättningar. Forskningscentralen MKK vid Åbo Universitet utförde en undersökning, gällande besättningen på fartyg som trafiker till Finland, hösten 2012.

Inom ämnet har man utomlands gjort ett flertal studier, enligt vilka många kulturer ombord kan leda till kommunikationspro-blem samt säkerhetsrisker. Också i Finland har man analyserat besättningslistor som samlats i Portnet systemet. Ytterligare un-dersökningar gällande detta borde göras, eftersom mångkulturella besättningar även har kommit till finskflaggade fartyg. Resul-taten från MKKs studie visar att rederierna och övriga aktörer borde utveckla säkerhet-skulturen, kommunikationskunskaperna och växelverkan mellan olika kulturer och nationaliteter.

Merikotka –centret har fått understöd för sina projekt från Europeiska regionala utvecklingsfonden. Materialet från det in-tressanta och givande seminariet kan laddas ned på engelska från Merikotkas web plats http://www.merikotka.fi/cafe/ .

text och bild: Pekka Karppanen översättning: Niklas Rönnberg

INTERNATIONELLA DELTAGARE PÅ MERIKOTKA –CENTRETS SEMINARIUMForskiningscentret för sjösäkerhet och trafik Merikotka arrangerade den i ordningen andra, International Maritime Incident and Near Miss Reporting, konferensen 11. -12.6. på Maritimcentret Vellamo i Kotka. På plats fanns experter och proffs inom sjöfarten från olika delar av världen.

Under konferensen behandlades de risker inom sjösäkerhet som kan hänföras till den mänskliga faktorn. Sjöfartsdirektör Tuomas Routa konstaterade i sitt anförande att sä-kerhetstänkandet har utvecklats i en positiv riktning i Finland. Vid sidan om undersök-ning av olyckor är det viktigt att även rappor-tera händelser och farosituationer. Merikotas CAFE-projekt (Competitive Advantage by Safety ) befrämjar sjösäkerheten, vilket även var målet med detta seminarium.

Trötthet hos sjöfarare har uppmärksam-mats som en betydande riskfaktor. Mike Barnett från Warsash Maritime Academy be-rättade om studien Horizon Project, var man har undersökt detta. Han klargjorde även för Martha – verktyget, med vilket man kan fö-rebygga risker som har med trötthet att göra.

Samhällsansvaret hos företag inom sjöfartsbranschen Om samhällsansvar talade professor i Micha-el Roe från Plymouths universitet samt även forskningsexpert Jouni Lappalainen under

onsdagens workshop. Lappalainen berättade om en undersökning som gjorts inom Ös-tersjön samt presenterade Finnpilot Pilotage Ab:s modeller för samhällsansvar.

Förhållandena ombord på fartygen kan påverka sjösäkerheten och många gånger har man glömt bort sjöfararens roll, även om rederiet i övrigt satsar på samhällsansvar. På seminariet presenterades en studie, i vilken man frågat sjöfararna om de verkliga arbets-förhållandena ombord. Brister som fortfa-rande rapporterats var dålig ljudisolering i bostadsutrymmen, brister i ljusförhållanden och rekreationsutrymmen samt dålig möjlig-het till kommunikation.

Mångkulturella besättningar

Ett flertal experter presenterade intressanta ämnen under seminariets work-shop. Ak-tuella ämnen var bl. a, ikraftträdande av den internationella sjöarbets konventionen (MLC 2006) i augusti, hamnstats kontrol-ler (Port Stae Control) samt Olli-Pekka Brunilas föredrag om mångkulturella be-

Mikael Panelius från Tal-link Silja skötte ordföran-deskapet med rutin

Upeimpia elämyksiä merellä oli pitkän yö-työn jälkeen valkeneva aamu tropiikin vesil-lä. Mustikanmusta pimeys lientyy vaaleam-maksi. Yhtäkkiä aurinko maalaa horisonttia ja valaisee pian meren ja laivan aloittaessaan höyryämisensä kohti länttä. Yön hikisen kuumuuden vuoksi kaikki venttiilit ja ovet ovat auki.ja pyssästä lehahtava kahvintuoksu voimistuu.

Kipinällehän yötöitä teettivät suuret po-rukanvaihdot. Lähtijöiden ulosmaksujen laskeminen, vetosetelien kirjoitus ja meri-mieskirjoihin seilauspäivien ynnäily. Rul-laankin piti muistaa signeeraukset pyytää ja kirjoittaa jokaisesta laivapalvelusta longsaali Merenkulkulaitokselle. Toki oli siinä vai-heessa myös lisänä normaalien satamado-kumenttien naputtelu. Ja jos kuukausikin vaihtui, oli laskettava koko muun laivapo-rukan palkat.

Yön mittaisiksi saattoivat radiotyötkin venähtää. Huonon lyhytaaltokelin vesillä

oli yritettävä selata eri taajuuksia, kuuluuko mihinkään vuorokaudenaikaan. Laiteviat saattoivat olla työläitä. Villin linjan laivoissa yhteyksien piti toimia jatkuvasti. Oorderit oli saatava pikaisesti, jottei ajettu väärään suuntaan. Joissakin tankkilaivoissa piti aina satamista lähdettäessä olla ständbai radioase-malla ja odottaa kipparin tuomia raportteja rahtaajille lähetettäväksi.

Aina ei öitä valvottu. Useimmiten uffa-rikalle tuli purraamaan puoli kahdeksalta aamupalalle. Messissä kuulumisia maail-mamme menosta vaihdettiin täkki- ja ko-nekolmosen sekä messilikan kanssa. Yleen-sä kippari ja siiffi aterioivat samaan aikaan salongissa, mutta joissakin säästeliäämmin rakennetuissa laivoissa heidän oli laskeudut-tava päällystömessiin.

Yleensä aamupalat oli monipuolisia ja vaihtelevia. Toisaalta oli sellainenkin säästeli-äämmin rakennettu laiva, missä säästeliäästi lähes joka aamu kattilasta löytyi samanlaista

velliä. Aamuisin siiffi hiipi varovaisin askelin pöytäänsä, tempaisi kattilankannen ylös ja pamautti saman tien alas karjaisten tervei-siä byssään:”Taas kauravelliä!” Erityisen kii-vaana aamuna terveiset olivat muotoa ”taas kuravelliä!”

Merellä vahtia ajettiin seitsemänä päivänä viikossa. Varsinainen työaika oli kahdeksan tuntia. Ylityöt pidensivät päiviä. Merivahti-porukkaa olivat perämiehet, konemestarit ja näiden vahtimiehet sekä kipinä. Pyssäporuk-ka oli päivittäin ruuanlaitossa sekä merellä että satamassa. Päivämiesten nimike kertoi heidän työaikansa. Viikonloput oli vapaita. Täkillä tätä porukkaa oli poosu, timppa, pumppu, matruusit ja usein junkit. Konees-sa sähkö, tunkki, sorvi, osa moottorimiehistä ja opikset.

Vahdinvaihto oli kello kahdeksan. Täk-kikolmonen loikki leidarit brygälle vapaut-tamaan förstin. Konekolmonen laskeutui konehuoneen kuumuuteen ykkösmestarin

PÄIVÄ MERELLÄ


tilalle. Kipinä kiipesi radioasemalle, mikä useimmiten oli brygän takana paapuurin puolella.

Kipinän merkittävin vastuu oli ihmishen-gen turvaaminen merellä. Sähkötyksen hä-tätaajuus 500 kHz oli työaikana jatkuvasti kuuntelulla. Lisäksi yöt ja päivät autoalarmin vastaanotin kuunteli samaa taajuutta. Kellot pärähtivät soimaan radiohytissä, brygällä ja kipinän asuinhytissä, jos kuuluvuusalueella oli lähetetty alarmisignaali.

Maanosasta toiseen monen viikon matko-ja ajavissa kuivarahtialuksissa oli matkante-ko rauhallista kuin vanhoina aikoina valtion hommissa. Kerran pari viikossa sähkötettiin positsuuni ja ETA sanoma varustamolle ja rahtaajalle. Laivaväki ei paljoa sähkeitä lä-hetellyt, eikä radiopuheluita soitellut kovien hintojen vuoksi.

Rannikkoradioasemien liikenneluetteloita kuunneltiin joka vahdissa. Kirjoista löytyvi-en aikataulujen mukaan asemat sähköttivät aakkosjärjestyksessä niiden laivojen kutsu-merkit, joille oli sähkeitä tai puheluita. Työ-aikana kuunneltiin jokainen Helsinkiradion lista. Sen lisäksi rahtaajien käyttämiä radio-asemia, lähtösataman meklarin käyttämää asemaa ja määränpään radioasemia. Yhdys-valtoihin matkattaessa piti seurata kaikkia rannikon lyhytaaltoasemia, kunnes selvisi, mitä kautta maista viestit kulkivat.

Liikenneluettelot saattoivat tulla samaan kellonaikaan ja kestivät v ilkkailla asemilla pitkään. Kahteen vastaanottimeen oli vi-ritetty kuuntelulle eri asemat. Kun lähetys

oli edennyt ohi oman laivan kutsumerkin, viritettiin pikaisesti vastaanotin seuraavan rannikkoradioaseman listan kuuntelulle.

Taajuuksien vaihto vanhoilla radioilla oli verkkaista: Etupaneelin ikkunaan piirretty-jen merkkitussiviivojen alta kuului kymme-nittäin rantaradioita. Kokemus opetti, mihin päin säätönuppia piti veivata, kun jokin ase-ma osui kuuluville.

Tankkilaivoissa oli usein kiire, kuin Kor-vatunturilla Jouluna. Ylitöitäkin kertyi ihan verottajan mieliksi. Satamista lähdettäessä oli pitkät raportit sähkötettävä varustamoon ja rahtaajille. Hyvissä ajoin ennen satamiin tuloa toi siiffi varaosa- ja bunkkeritilauslis-tansa. Tuju tilasi provianttia ja ulosvientiä. Ja kun määränpää muuttui matkalla, samat pitkät sähkeet uudelleen toisille vastaanot-tajille.

Rannikkoradioiden listoja oli seurattava herkeämättä mahdollisten reittimuutosten pikaiseksi saamiseksi. Eräällä matkalla Ka-ribialta Kanadaan määränpää vaihtui viisi kertaa.

Kipinän aamuvahti kesti neljä tuntia. Puo-liltapäivin oli parin tunnin tauko ja sitten kaksi tuntia radioasemalla, kaksi tuntia va-paata ja illalla klo 18 – 20 viimeinen työ-pätkä.

Ennen kuin laivan aikaan perustuva työ-aika tuli käyttöön, pidettiin vahtia GMT aikojen mukaan. Laivan paikasta riippuen työpäivä alkoi tasatunnilta klo 06 – 10. Kah-den tunnin pätkinä työpäivä päättyi illalla klo 20 – 24. Parempi oli silloin huolehtia

itse aamuherätyksistä. Kun kallen oli saanut oppimaan uuden purrausajan, ehti laivan aika jo vaihtua.

Aamu- ja iltavahtien ohjelmaan kuului säätiedotukset. Tutuilla vesillä kuljettaessa oli helppo naputella kirjoituskoneella tut-tujen rantaradioiden lähettämät raportit. Kovin monta riviä ei sähkötyksestä tarvinnut poimia, koska oli tiedossa sääalueiden nimet ja laivan paikka.

Uusilla vesillä kuljettaessa saattoi olla ha-kusessa oikeiden säätiedotusten löytäminen. Kaikilla laivaradioasemilla ei ollut ylläpidetty dokumentteja ja raporttien lähetystaajuudet ja aikataulut saatoivat muuttua. Kun ajettiin Tyyneltämereltä Atlantille etelän kautta, piti haroa useiden asemien lähetyksiä ja käydä niitä naviskassa tutkimassa, ennen kuin löy-tyi kulkuvesillemme sopivat tiedot.

Päällikkö ja perämiehet seurasivat sää-raportteja kursoorisesti. Joskus vaihtelun vuoksi kirjoitin tuulen puhaltavan aamulla perästä ja kääntyvän myöhemmin keulaan päin nostattaen semmoisia pärskeitä, että pakka saattaa kastua. Täydestä meni.

Tramppilaivoissa oli tärkeää muistaa juo-rutunnit. GMT aikaan 1230 taajuudella 12630 sähkötettiin muille kuulolla olijoille omia kulkutietoja ja laivaporukoiden nimiä. Tärkein merkitys oli toimia välitysapuna niille, jotka olivat jonkin rannikkoradion kuuluvuuden ulkopuolella. Tämä kipinöi-den vapaaehtoinen talkoo tienasi redareille merkittävän omaisuuden, kun laivat löysivät oikeat määränpäät ajoissa.

Hyvissä ajoin ennen satamaan saapumista kirjoitti kipinä messeihin rahalistat. Laivavä-ki merkkasi haluamansa määrän paikallista valuuttaa. Ennen rahatilauksen toimittamis-ta päällikölle oli tarkastettava, ettei saldot menneet miinukselle. Yleensä varsin pian oppi tuntemaan uusliberaalit, joille ei omat rahat riittäneet.

Kipinä myös naputteli messeihin tullilis-tat, mihin jokainen kirjasi hytissään olevan alkoholin ja tupakan määrät sekä mahdol-lisen arvokkaan omaisuutensa. Paljon kulki juttuja itäisten maiden tarkoista tullimiehis-tä. Jopa vaatteiden napit oli luetteloitava, jos ei halunnut niitä menettää ja maksaa salakul-jetussakkoja.

Monissa satamissa oli koko laivaväelle kir-joitettava roopuska. Paperinen lappu, mikä oli pidettävä maissa mukana. Argentiinassa oli suuri, lähes A4-kokoa oleva roopuska. Siihen kiinnitettiin valokuva ja otettiin jälki jokaisesta sormesta. Kaikkia naisia ei välttä-mättä naurattanut, kun aprikoin mikä lo-makkeen kohta nenän muodosta ruksataan: pieni, suuri vai ehkäpä neliskanttinen.

Kun oli laivajobin ottanut, ei kuitenkaan aina oltu töissä. Oli vapaatakin, joillakin jo-pa merimiesvapaata. Se onkin sitten uuden jutun aihe. Monenkin.

Timo Stlvänne/www.aanimeri.fi


MEPAn kirjasto suosittelee:

Milja Nitovuori


Katja Kettu ponnahti romaanilla Kätilö suomalaisten tietoisuuteen ja lukulistojen kärkeen.

Kielellisesti rohkea novellikokoelma Piip-puhylly on hänen uusin teoksensa.

Jäämerenrannalta kerrotut tarinat kuvaa-vat pohjoisen vahvoja naisia.

Kokoelman pohjana on henkilöitä Käti-löstä, ikään kuin rönsyjä ja hahmoja, mitkä jäivät kertomatta edellisestä kirjasta.

Novellit eivät ole lapsille sopivaa luettavaa, koska Ketun kielellä leikittely on melkoisen raadollista.

Kettu kertoi, että oli ajatellut pääsevänsä helpommalla, kun kirjoittaa novelleja. Toisin kuitenkin kävi, eikä teos syntynyt nopeasti. Hän kertoi, että oli vaikea kuljettaa tarinaa monien henkilöiden läpi.

Seuraavaksi voimme kuulemma odottaa romaania Katja Ketulta.

Erityisen suosittuja Mepan kirjastossa ovat Conn Igguldenin historialliset seikkailuro-maanit.

Caius Julius Caesarista kertovaan Keisari- sarjaan kuuluu viisi kirjaa.

Viisi osaa on myös ilmestynyt Valloitta-ja- sarjasta, joka kertoo Tsingis-kaanin his-toriasta.

Igguldenin kiinnostus menneisyyteen juontaa lapsuuteen. Hänen irlantilainen äitinsä opetti pojalle historiaa jännittäviä tarinoita kertoen. Kirjoissa historian opetus jatkuu taas lukijoille.

Historiallisten teosten lisäksi hän kirjoitti yhdessä veljensä kanssa teoksen nuorille Vaa-rallinen kirja: vain pojille.

Afganistanilaiseen elämään meidät tutustut-taa Khaled Hosseini.

Hän on syntynyt Kabulissa Afganistanis-sa, mutta perhe muutti isän työn takia ensin Teheraniin ja sitten Pariisiin. Neuvostoliiton miehitettyä Afganistanin perhe oli Pariisissa jonka jälkeen he saivat turvapaikan Yhdys-valloista ja muuttivat Kaliforniaan.

Vaikka elämä oli aluksi köyhää, suoritti Khaled loppututkinnon pääaineena biolo-gia. Tämän jälkeen hän valmistui lääkäriksi.

Esikoiskirjasta Leijapoika tuli maailman-menestys. Kahden kabulilaispojan ystävyy-destä kertovaa tarinaa on myyty yli 10 mil-joonaa kappaletta ja siitä on tehty elokuva.

Toinen romaani Tuhat loistavaa aurinkoa kertoo naiskohtaloista talebanin hirmuhal-linnon kurimuksessa.

Toukokuun lopussa ilmestyi Ja vuoret kaikuivat romaani ja se sai odotetusti hyvän vastaanoton.

Tarina kertoo äidittömäksi jäänees-tä perheestä, jotka matkustavat Ka-buliin. Perillä heitä odottaa kohta-lo, mitä ei olisi voinut edes aavistaa. Kirjassa esitetään ajatus, että kumpi on tus-kallisempaa, etsiä juurensa tunteakseen it-sensä vai yrittää unohtaa? Sitä voitte miettiä kirjaa lukiessa.

Mepan kirjaston naispuoliset merenkulkijat ovat nyt joutuneet kolmen kirjan koukkuun.

Katherine Pancol on kirjoittanut kirjat Kil-pikonnien hidas valssi, Krokotiilin keltaiset sil-mät ja Central Parkin oravat ovat surullisia maantaisin.

Pancol syntyi Marokossa, mutta perhe

Katja Kettu Kuva Ofer Amir

Conn Iggulden Kuva Jerry Bauer

Khaled Hosseini. Kuva Elena Seibert


muutti isän työn perässä jatkuvasti. Tyttö oppi lukemaan viisi vuotiaana ja vietti kai-ken aikansa lukien. Hän oli kertonut kaikille haluavansa lukea kaikki maailman kirjat.

Ensimmäinen työpaikka Paris Match leh-dessä oli käännekohta hänen uralla kirjaili-jaksi.

Koulussa opittu tärkeilevä kirjoitustyyli oli unohdettava ja opittava ilmaisemaan asioita aidoilla tunteella, niin, että lukija pystyy ko-kemaan samat tunteet.

Pancolin tekstit ovat sujuvia, kepeitä ja kauniita, mutta taustalla on syvällisiä poh-dintoja kaikesta elämän ja kuoleman välillä.

Mielestäni kirjat sisältävät jännitystä ja ihmissuhdedraamaa, sekä romantiikkaa. Yhteiskunta-, sekä arvokritiikki yhdistettynä ranskalaiseen keittiöön ja kulttuuriin tuovat osansa kerrontaan. Kirjojen alkupuoli saisi olla hieman tiivistetympi, kun taas puolen välin jälkeen ei enää haluaisi laskea kirjaa kädestä.

Merenkulun historiaa kirjoitettaessa on valokeila usein osunut niin sanottuihin suurmiehiin, kuten laivanvarustajiin ja pitkän uran tehneisiin kapteeneihin. Tässä ei ole mitään kummallista, onhan myös kenraaleista kirjoitettu enemmän kuin rivimiehistä ja kuninkaista enem-män kuin talonpojista. Rikkaasta varusta-jasta on tutkijan helpompi kirjoittaa kuin puolimatruusista, sillä varustajalta jää yleensä jälkeen paljon enemmän paperia, kuten kirjeitä, tilikirjoja ja rahtausasia-kirjoja. Tavallisen merimiehen jälkikuva on rakennettava paljon vähäisemmästä ja vaikeammin käsiteltävästä lähdemate-riaalista.

Jari Lybeck on kuitenkin väitöskirjatut-kimuksessaan kääntänyt katseensa aivan tavallisiin merimiehiin. Heidän jälkiään on Lybeck etsinyt tutkimalla hyllymet-rikaupalla Rauman merimieshuoneen ja Rauman kaupungin maistraatin arkistoissa säilytettäviä asiakirjoja. Työ on ollut valta-va. Lähdepohjaa Lybeck on myös täyden-tänyt etsimällä käsiinsä muun muassa me-rimiesten kirjeitä ja muistelmia eri puolilta Suomea arkistoista, museoista ja kirjastois-ta. Osansa tutkimuksessa saavat myös me-rimiesten puolisot ja jälkeläiset – sanalla ”merimiesväestö” Lybeck viittaa kaikkiin, jotka saivat elantonsa merenkulusta.

Tutkimus käsittelee aikaa, jolloin me-renkulusta tuli Raumalla todella mer-kittävä elinkeino. Vielä 1840-luvulla raumalaiset laivat purjehtivat pääasiassa Itämerellä viemässä suomalaista puu-ta ulkomaille ja tuomassa paluulastina muun muassa suolaa. Laivat olivat enim-mäkseen pieniä ja toiminta suhteellisen pienimuotoista. Sen sijaan 1870-luvulla oli kyseessä jo globaali suurliiketoimin-ta, joka vei Rauman laivat ja merimiehet kaikkialle minne meriteitse pääsee. Me-rimiesten määrä kaupungissa kaksinker-taistui 30 vuodessa. Lybeck nimittääkin 1870-luvun Raumaa ”merenkulun kyl-lästämäksi kaupungiksi”.

Lybeck ei hukuta lukijaansa tylsiin ti-

lastoihin ja paperinmakuisiin asiakirjoi-hin, vaan käyttää niitä kankaana, jolle maalaa elävän kuvan merimiesten elä-mästä ja kokemuksista – heidän vaimo-jaan ja lapsiaan unohtamatta. Lybeck on selvittänyt, keitä merimiehet olivat, mistä he tulivat ja minne menivät, ja myös se-littää miksi asiat olivat niin kuin ne oli-vat. Ammattitaitoisen tutkijan ottein hän myös löytää lähteistään paljon sellaisiakin asioita, joita ei laivapäiväkirjoihin ja me-ripasseihin suoraan kirjoitettu. Lybeck vie lukijansa niin raumalaisten ensim-mäisille valtamerimatkoille Kaukoitään, puolimatruusin eteläranskalaiseen vanki-laselliin päättyneelle karkumatkalle kuin merimiehen usein pieneen ja köyhään ko-tiinkin. Kaunis ja havainnollinen kuvitus tehostaa hienosti tekstin elävyyttä.

Lybeckin tutkimus on vaatinut poik-keuksellisen kovan työn, mutta se myös antaa lukijalleen poikkeuksellisen paljon.

Kirja on Rauman merimuseon julkai-sema nelivärikuvitettu arvopainos FT Jari Lybeckin väitöskirjatutkimuksesta. Saatavana Rauman merimuseosta (myös verkkokauppa www.rmm.fi).

TUTKIMUS TAVALLISISTA IHMISISTÄ MERELLÄ

Lybeck, Jari. Rauman merimiesväestö purjehduksen kasvun vuosina 1840-luvulta 1870-luvulle

Khaled Hosseini. Kuva Elena Seibert

Katherine Pancol kuva Sylvie Lancrenon


Turun Kupittaalla oli loistavat olosuhteet – kaikki toimi hienos-ti. Ruokailut, jäänhuolto ja muu oheistoiminta toimi niin kuin jääkiekkokaupungissa pitääkin. MEPAn salibandyturnauksista tuttu Janne Kytölä TuTo Hockey:sta katsoi, että hommat hoi-tuivat.

Perinteiseen tapaan Matti Pirnes ja Reijo ”Reka” Hyökki hoitivat huoltopuolen. Toimitsijatehtävissä olivat suurena apu-na Marko ja Jere Linden sekä Tomi Kivekäs, joka myös vihelsi matseja. Muut tuomaritehtävät hoiti Turun Jääkiekkoerotuo-marit ry.

Joukkueet jaettiin kahteen alkulohkoon. Ottelut pelattiin lyhyinä, jotta panoksia riittäisi vielä iltapäivän ratkaisuihin. Turnauksen mitalipeleihin etenivät Ahtela, Gabriella, Neste ja Amorella.

Ahtela ja Gabriella pelasivat himmeämmästä mitalista. Päi-vän mittaan peliään parantanut Ahtela oli lopulta parempi maalein 4-2. Finaaliin lähti viime vuodesta sisuuntunut Amo-rella vakuuttavan vahvasti. Neste pelasi myös hyvin – finaali oli ehdottomasti päivän parasta antia pelillisesti. Lopulta Amorella voitti varsin selkein 6-1 numeroin.

Turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Amorellalta Oscar Essen. Paras maalivahti oli Nesteen joukkueessa pelan-nut Kristina Katarinalta tullut vahvistus Iiro Gustafsson.

Kiitoksia kaikille!

AMORELLA JA NESTE PELASIVAT MEPA HOCKEYN FINAALISSA - PUNAPAIDAT VEIVÄT MESTARUUDEN, NESTE ANTOI TIUKAN VASTUKSEN

MEPA HOCKEY 2013-04-08GROUP A Silja Princess - Amorella 1-6Ahtela - Birka Stockholm 2-4Birka Stockholm - Silja Princess 3-2Amorella – Ahtela 2-0Ahtela - Silja Princess 4-2Amorella - Birka Stockholm 4-0

GROUP B Neste - Silja Serenade 3-0Gabriella – Enå 3-0Silja Serenade - Gabriella 0-3Enå – Neste 1-0Gabriella – Neste 4-2Silja Serenade - Enå 0 – 3

QTR - FINALSAmorella - SIlja Serenade 3-0 Enå - Ahtela 0-1 Gabriella - SIlja Princess 2-1 Birka Sthlm - Neste 0-3

SEMI FINALSAmorella - Ahtela 7-0Gabriella - Neste 1 – 2

BRONZEGabriella - Ahtela 4- 2

FINALSAmorella - Neste 6- 1

Amorella

Neste

Ahtela


Förhållandena i Kuppishallen i Åbo var fina – allting fungerade optimalt. I turneringens medaljmatcher spelade, Ahtela, Gab-riella, Neste och Amorella. Ahtela och Gabriella spelade om brons, medan Neste och Amorella kämpade om guld.

Ahtela, som förbättrade sitt spel under dagens lopp, var star-kare i den sista matchen och tog bronsmedaljerna med en seger på 4-2. Amorellas lag var revanschsuget från förra året då det lämnades på fjärde plats, och dominerade varje match under turneringen.

I finalen bjöds åskådarna på den klart bästa matchen för dagen, Neste kämpade tappert, men måste ge sig framför ett otroligt starkt lag från Amorella. Slutresultatet på skärmen vi-sade till slut klara siffror 6-1 åt Amorella.

Till turneringens bästa spelare valdes Amorellas Oscar Essen. Turneringens bästa målvakt blev Iiro Gustafsson från Nestes lag. Han var utlånad från Kristina Katarina.

Enligt tradition skötte Matti Pirnes och Reijo ”Reka” Hyökki materialförvaltningssidan. Marko och Jere Linden samt Tomi Kivekäs bidrog med stor hjälp till protokollarbe-tet och Kivekäs dömde även matcher. Övriga domaruppgifter sköttes av Åbos ishockeydomare rf.

Ett stort tack till alla.

AMORELLA OCH NESTE SPELADE I MEPA HOCKEY FINALEN – RÖDTRÖJORNA BLEV MÄSTARE, NESTE KÄMPADE TAPPERT.

Amorella vs Silja Princess

Seppo ”Pappa” Lindström och Niklas Rönn-berg delade ut prisen till Oscar Essen och Iiro Gustafsson


Kenttä oli hyvässä kunnossa, niin oli-vat pelaajatkin

Nelisenkymmentä merimiesgolf-faria kokoontui Raaseporissa sijait-sevalle hienolle kentälle, jolta löytyy korkeuseroja sekä loistavia metsä- ja järvimaisemia. Ajankohtaan nähden kenttä oli hyvässä kunnossa, ja po-rukka kehui paikan kodikasta tun-nelmaa. Myös keli oli hyvä.

Monilla pelaajilla swingi oli vielä

hieman talviterässä, ja kenttä oli so-pivan haastava. Kilpailussa laskettiin kolmet tulokset; lyöntipeli tasoituk-sin, scratch, sekä pistebogey, joten tulosluettelot tuulettuivat mukavasti.

Scratchin voitti Olavi Pohjola, lähimmäs lippua osui Timo Nakari. Edellisen kilpailun tapaan pisimmän driven löi toisen polven merimies-golffari Santtu Tuhkanen.Kiitokset kaikille!

MEPA GOLF 21.5. PELATTIIN RUUKKIGOLFIN VEHREISSÄ MAISEMISSA

Matti, Pekka & Amorella Angels

Ville, Jari sekä 2xEsa kahvitauolla

Seppo H avaamassa kolmosella

E.T. ja E.P. viimeisellä lipulla


Planen var i utmärkt skick, likaså spelarna

Ett fyrtiotal sjömansgolfare samlades vid planen i Raseborg, vars höjdskillnader och fantas-tiska skogs- och sjölandskap var en fröjd för ögat. Med tanke på tidpunkten var banan i ypperligt skick, och deltagarna berömde platsens hemtrevliga stämning. För flera spelare var swingen en

aning rostig och ännu i vinterskick, och banan var lagom utmanande. Den friska vårvinden förlät inga “slices” eller “hooks”.

Man tävlade i 3 serier, slagspel med handicap, poängbogey och scratch, vilket gav omväxling i re-sultatstatistiken.

Ett varmt tack till alla!

MEPA GOLF 21.5.2013 RUUKKITulokset – Resultat

Scratch1. Olavi Pohjola, 85 2. Jari Mäkineste, 87 3. Risto Rousku, 87 4. Jussi Vahtera 925. Timo Nakari 936. Nina Okko 937. Esa Leppänen 958. Anitta Järvinen 969. Sari Tanskanen 9710. Lauri Kangasmäki 9811. Aapo Hytti 9912. Timo Rantanen 101 Tasoituksellinen lyöntipeli - Slagspel med handicap1. Pekka Saarela, 69 2. Esa Leppänen, 70 3. Sari Tanskanen, 71 4. Ilpo Nurminen 725. Nina Okko 726. Risto Rousku 747. Timo Nakari 748. Olavi Pohjola 759. Anitta Järvinen 7510. Päivi Pohjola 7711. Tytti Saarela 7712. Pekka Lehtinen 78

Pistebogey - Poängbogey1. Pekka Saarela, 39 2. Esa Leppänen, 38 3. Ilpo Nurminen, 37 4. Sari Tanskanen, 375. Nina Okko, 366. Risto Rousku, 347. Timo Nakari, 348. Tytti Saarela, 349. Olavi Pohjola, 3310. Anitta Järvinen, 3211. Pekka Lehtinen, 3212. Päivi Pohjola, 31

Pisin Drive - Längsta Drive Santtu Tuhkanen 245mLähimmäs lippua - Närmast flaggan Timo Nakari 3,85m

SSB GOLF 21.5. SPELADES I BRUKSGOLFS GRÖNSKANDE LANDSKAP

Johan Treuthardt överräckte priset till Esa Leppänen

Timo R.


Eivät turvallisuus- ja ympäristöasiat mitään poliittista liturgiaa olE. niidEn pohjhalta tEhdään niitä piEniä käytännön

tEkoja!

NN is leNkillä joka muuttui ilmaleNNok-si. omasta kuNNosta tulee pitää huolta. 5 viikkoa törNiä jäljellä..

like

postdsho

to be continued...

Suuronnettomuus

Vakavatonnettomuudet

Onnettomuudet, joiden seurauksena vähäisiä

henkilö- ympäristö- ja

omaisuusvahinkoja

Vaaratilanteet

Vaaralliset olosuhteet ja toimintatavat

nyt olisi aika ruvEta

kuntoilEmaan ja lähtEä ulos kannEllE lEnkillE. niin mä tEEnkin. lEnkkarit jalkaan ja

laivaa ympäri.työturvallisuus-määräystEn mukaan tähän

tulEE laittaa putoamisEstE. laitEtaan sE työn päät-

tEEksi.

Et olE tosissasi!Ei tännE olE EnnEnkään

kukaan pudonnut.


MEPA FUTIS 14.8.

MEPA GOLF 19.8. TUUSULA Scratch & Pistebogeyinfo: www.mepa.fi Johan Treuthardt, [email protected], 0400 709 491

Sonera Stadium (Urheilukatu 5,

00250 HELSINKI)

info: www.mepa.fi Johan Treuthardt, [email protected],

0400 709 491

MEPA järjestää näyttelyn Meripäivien aikaan Kotkan Merimies-keskuksessa Kirkkokadulla. Esillä on pienoismalleja, köysitöitä, merimiesnukkeja, kuvataidetta sekä merenkulkijoiden Pohjois-maisen valokuvauskilpailun parhaat kuvat.

Aukioloajat:to - pe klo 12:00 - 18:00, lauantaina klo 14:00 - 17:00, su klo 11:00 - 14:00, sekä ma - ke klo 12:00 - 18:00

Osoite: MEPA, Kirkkokatu 18 A, 48100 Kotka

HUOM! Lauantaina 27.7. MEPA järjestää edullisen bussikul-jetuksen Kotkaan ja illalla takaisin Lähtö 10:30 Kiasman edestä, Mannerheiminaukio 2, Helsinki 19:00 Näytelmä Merikeskus Vellamossa, Sonaatti satamakau-pungille (loppuu n. 20:30) Paluu: 21:30 Kairon edestä

VARAA PAIKKA BUSSIIN www.mepa.fi samalla voit myös varata lipun näytökseen 27.7. klo 19:00

MERI, LAIVAT JA KOTKA 25. -31.7.2013


Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Lähetä ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, 00161 Helsinki

Nimi:

Osoite:


Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt. Skicka in din lösning till SSB, PB 170, 00161 Helsingfors

Namn:

Adress:


RISTIKON RATKAISIJA

Vapaavahdin 1/2013 ristikon oikein laatineiden arvonnassa sai kirjapalkinnon Johanna Ait El Kabous

Helsingistä

MINUTTÄVLINGEN ÄR I FULL FART

Det lönar sig ännu att registrera sig och samla resultat till din profil via www.mepa.fi sidorna. Redan cirka fyrahundra sjöfarare samt femtio fartyg är med. Kom ihåg att vi lottar ut priser medan alla deltagare – alla med!

MINUUTTIKISA ON KÄYNNISSÄ

Kannattaa edelleen rekisteröityä ja alkaa kirjata tuloksia sähköiseen järjestelmään www.mepa.fi sivulla. Mukana on jo nelisensataa meren-kulkijaa ja viitisenkymmentä laivaa. Muistakaa, että arvomme palkintoja kaikkien osallistujien kesken – tulkaa mukaan!


Projekti kehittää keinoja merenkulkijoiden hy-vinvoinnin lisäämiseksi. Vielä on aikaa vastata kyselyyn, kieleksi voi va-lita suomen tai ruotsin.Linkki löytyy MEPAn si-vuilta. MEPAsta on myös saatavilla suomen- ja ruotsinkielisiä lomakkeita palautuskuorineen.


MERENKULKIJOITA KEVÄÄN KURSSEILLA

Kasvikurssilla Lystilän puutarhalla

Mia Harju ja Laila Immonen vesivärikursseilla

Golfin alkeita


Latinotansseja Katajanokalla

Risto Honkaharju ja vesivärikurssin oppilaita

Kuivaharjoittelua melontakursseilla


LAITUREILLA JA LANKONGEILLA

Sjösten Monille merenkulkijoille Koverharista tuttu meklari Timo Sjösten on siirtynyt uusiin tehtäviin. Hän toimii nyt Hangon satamassa satamamestarina.

Mepalan talkoot Ruissalon Mepalassa pidettiin toukokuussa kevättalkoot. Vasem-malta ”pehtoori” Rauli Salmi, M/t Palvan kokki, Jari Heino-nen, Ismo Degerholm ja Antti Rintala.

Mistral M/s Mistralin kippari Risto Lintunen poseerai Vapaavahdissa viimeksi vuonna 1989 m/s Hallstavikin kannella

Jori Mikkola Finnlinesilla seilaava Jori Mikkola poikkesi Tammisaaren Nes-teellä ennen lähtöä Ruukin kierrokselle

SMU ES osasto Suomen Merimies-Unionin Etelä-Suomen osaston porukka kävi Remu&Hurriganes –musikaalissa toukokuussa

Kr Katarina M/s Kristina Katarina oli telakalla Naantalissa. PPorukka ehti käydä Ruissalon Mepalassa saunomassa, uimassa ja grillaamassa.


Suomen lipun alle tuli 17 uutta alusta, joista 12 oli uudisrakennuksia. Myön-teinen kehitys oli seurausta keväällä

eduskunnassa hyväksytystä uudesta tonnis-toverosta, sekä merenkulun työmarkkina-osapuolten sopimuksesta, joka mahdollistaa EU:n ulkopuolelta tulevien merenkulkijoi-den käytön suomalaisaluksilla.

Merimiespalvelutoimiston tulot eivät toteutuneet aivan suunnitellusti. Mepa-maksua saatiin hieman arvioitua vähemmän vaikka suomalaisten alusten määrä lisään-tyi ilahduttavasti. Siihen vaikutti osaltaan lisääntynyt ulkomaisten merenkulkijoiden

osuus suomalaisissa laivoissa. Lästimaksua saatiin huomattavasti arvioitua vähemmän. Tämä johtui siitä, että Mepa ei saanut syksyn lisäjaosta mitään.

Tulojen vähenemisestä huolimatta pal-velut hoidettiin hyvin. Useat palvelut jopa lisääntyivät edellisestä vuodesta.

Urheilussa salibandy-, jääkiekko- ja jalka-palloturnauksiin osallistui 700 merenkulki-jaa ja ennätysmäärä joukkueita. Ilahduttavaa oli, että matkustaja-alusten lisäksi rahtilaiva-joukkueiden määrä lisääntyi ja ne myös me-nestyivät hyvin.

Merenkulkijoiden kuntoliikuntakilpailu, minuuttikisa, sai hyvän vastaanoton. Meren-kulkijoille tarjottiin myös personal trainer-palveluita.

Keväällä vakinaistettiin määräaikaisella so-pimuksella merenkulkijoiden työhyvinvoin-tia, ja liikuntatoimintaa hoitanut henkilö.

Kirjastonvaihdot vähentyivät hieman, mutta toivomuskirjojen välitystä lisättiin. Ulkomaisten merenkulkijoiden määrä li-sääntyi suomalaisilla aluksilla. Tämän vuok-si hankittiin enemmän Viron, englannin- ja venäjänkielistä kirjoja. Sähkökirjan lainaus-toiminnan aloittamisen esteenä olivat edel-leen tarjonnan vähyys ja tekijänoikeusasiat.

Elokuvia vaihdettiin edellisvuotta enem-män. Tämä johtui siitä, että palvelun piiriin tuli lisää laivoja. Filmejä vaihdettiin keski-määrin kerran kuukaudessa laivoihin. Tek-nisen kehityksen ja Yleisradion parantuneen tallennepalvelun vuoksi vuoden lopulla lo-

petettiin TV:stä nauhoitettujen ohjelmien välitys.

Vapaavahdissa esiteltiin aikaisempaa laa-jemmin eri varustamoita ja niillä työskente-leviä merenkulkijoita. Taittoa ja luettavuutta parannettiin lyhentämällä artikkeleita ja ke-hittämällä kuvakerrontaa.

Sähköpostiuutisia toimitettiin lähes kaik-kiin suomalaisiin aluksiin säännöllisesti. Si-sältöä laajennettiin tekemällä linkkejä Me-pan kotisivuilla julkaistuihin artikkeleihin.

Laivakäynnit vähenivät Turun ja Helsin-gin palvelualuilla. Sitä vastoin Kotkan alu-eella laivaliikenne vilkastui ja laivakäyntien lukumäärä lisääntyi huomattavasti.

Perinteinen merenkulkijoiden harraste-näyttely pidettiin keväällä merimiesklubilla. Ilahduttavaa oli, että siihen osallistui paljon harrastajia. Merenkulkijoiden pohjoismai-nen valokuvauskilpailu oli jälleen korkeata-soinen ja siihen lähettiin runsaasti valokuvia. Parhaimmat niistä olivat Helsingin lisäksi esillä Maarianhaminassa ja Kotkan Meripäi-villä.

Merimiespalvelutoimistolle myönnettiin vuoden 2012 merenkulun teemapalkinto tunnustuksena lähes neljänkymmenen vuo-den työstä merenkulkijoiden hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi valitsijat totesivat Me-pan edistäneen merenkulun eri osapuolten välistä yhteistyötä.

Osallistuttiin ensimmäistä kertaa Maa-rianhaminassa järjestettyyn Merenkulun päivään. Siellä esiteltiin Mepan toimintaa ja

MERIMIESPALVELUTOIMISTON HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VUODELTA 2012

Ulkomaan meriliikenteessä kuljetettu tonnimäärä vuonna 2012 väheni 5,4 %, vuodesta 2011 ja oli 93 227 889 ton-nia, josta suomalaisten alusten osuus oli tuonnin osalta 41 % ja viennin osalta 19 %. Mat-kustajamäärät pysyivät jotenkin samoissa lukemissa kun vuonna 2011, eli vajaa 18 miljoona matkustajaa. Tonnisto kasvoi 279 410 bruttotonnia.


pohjoismaisten merenkulkijoiden valokuva-kilpailun parhaita kuvia. Lisäksi järjestettiin Lundqvist-varustamon vaiheita käsittelevä seminaari.

Opintotoiminnassa järjestettiin edellis-vuotta enemmän kursseja, mutta kurssilai-sia oli hieman vähemmän. ATK-kurssien suosio väheni edelleen. Ilahduttavaa oli, että harrastekurssien osallistujamäärät kasvoivat. Liikunta- ja työhyvinvointikurssit sekä päi-väretkiä Ylläksellä olivat suosittuja. Myös Ahvenanmaalla pidetyille kursseille osallis-tuttiin kiitettävästi.

Kiinteistöä koskeva kaavamuutos hyväk-syttiin Helsingin kaupungin valtuuston kokouksessa 28.3 ja se tuli lainvoimaiseksi 1.6. Hallituksen kokouksessa 3.5 päätettiin hakea rakennuslupa ja perustaa kiinteistöä hallinnoimaan asunto-osakeyhtiö Helsingin Sailors Home.

Rakennuslupaan tarvittavat asiakirjat jä-tettiin 26.10 Helsingin kaupungin raken-nusviranomaisille. Rakennusluvan saaminen siirtyi seuraavalle vuodelle.

Kiinteistö Linnankatu 3:ssa tehtiin vain välttämättömimmät korjaukset. Korjausku-lumomentti kuitenkin ylittyi huomattavasti, koska siihen laitettiin kaikki uuden raken-nuksen suunnittelukulut.

Mepan Ylläsjärvellä olevien huoneistojen käyttöaste pysyi edellisvuoden tasolla mark-kinointiponnisteluista huolimatta. Erityi-sesti kesällä ja syksyllä kysyntä oli vähäistä.

Lisäksi koko kevätsesongin ajan yksi maja oli poissa käytöstä vesivahingon vuoksi.

Ruissalon kesäpaikan kävijämäärä väheni huomattavasti johtuen osittain viileästä ja sateisesta kesästä. Talkoilla pystytettiin uusi varastorakennus pihaan ja viimeisteltiin pää-rakennuksen veranta.

TIEDOTUS

VAPAAVAHTIVapaavahti-lehti ilmestyi neljä kertaa kaksi-kielisenä ja nelivärisenä. Lehdissä tiedotet-tiin MEPAn järjestämistä palveluista, tapah-tumista ja kursseista sekä merenkulkijoiden vapaa-ajan toiminnasta.

Vuoden 2012 lehdissä kirjoitettiin ME-PAn omasta toiminnasta, merimieskulttuu-rista sekä merenkulkijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Merenkulkijoista ja alalla työskentelevistä henkilöistä tehtiin haastat-teluja. Merenkulkijoiden omia kirjoituksia julkaistiin säännöllisesti.

Vuoden 2013 kursseja ja MEPAn palvelui-ta esiteltiin Vapaavahdin liitteessä. Laivojen ja merenkulun sidosryhmien lisäksi lehteä lähetettiin merenkulusta kirjoittaville tie-dotusvälineille sekä tilaajille. Vapaavahdin kokonaissivumäärä oli 280 (280) ja vaihteli 60:sta 76:een. Lehden kokonaispainosmäärä oli 2500 kpl, josta noin 60 lähetettiin ulko-maille.

(suluissa vuoden 2011 luvut)

KURSSIT

Vuosi 2012 2011 2012 2011ATK-kurssit 13 14 87 99Harrastekurssit 25 19 239 193Kielikurssit 3 4 22 36Liikunta ja hyvinvointi 56 40 664 895Yhteensä 97 77 1012 1223

Kursseja yhteensä Osallistuneet

MUU TIEDOTUSSähköinen uutiskirje toimitettiin viikoittain noin sadallekolmellekymmenelle laivalle. Sisältö koostui tärkeimmistä merenkulun, kotimaan, ulkomaiden ja urheilun uutisista sekä MEPAn omista tiedotteista.

MEPAn kulttuuri- ja urheilutapahtumista sekä muista palveluista tiedotettiin meren-kulun lehdissä, kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. MEPAn toiminnasta tiedotettiin omilla kursseilla ja alan järjestöjen tapahtu-missa.

LEHTIPALVELU

MEPAlla oli vuoden 2012 lopussa 4 (5) leh-tipistettä ulkomaiden satamissa, joihin tilat-tiin suomen- ja ruotsinkielisiä päivälehtiä. Sanoma ja aikakauslehtiä tilattiin merenkul-kijoille Helsinkiin, Turkuun, Kotkaan, Han-koon, Raumalle, Mäntyluotoon, Kaskisiin, Raaheen, Ouluun ja Kemiin. Aluksille vä-litettiin lehtipakettia postin, meklareiden ja lentoaseman palvelupisteen kautta.

Suomen satamissa vieraileville ulkomaalai-sille merenkulkijoille tilattiin lehtiä Saksasta, Ruotsista, Puolasta, Englannista, Hollannis-ta, Venäjältä, Eestistä ja Filippiineiltä. Leh-tivalikoimaa täydennettiin irtonumeroita hankkimalla. Ulkomaalaisille merenkulki-joille toimitettiin myös sähköpostiuutisia yhteistyössä muiden merimiespalveluorga-nisaatioiden kanssa.

ELOKUVAPALVELU

Laivoille toimitettiin elokuvia DVD- ja Blu-ray –tallenteina, sekä Playstation 3 -pelejä. Televisiosta nauhoitettiin kotimaisia sarjoja, viihde- ja merenkulkuaiheisia ohjelmia.

Toivomuksesta toimitettiin erilaisia har-rasteohjelmia.

Elokuvia vaihdettiin yhteensä 23 818 (23 157) kpl. Vaihtokertoja oli 1 322 (1 306), joista pääosa 883 (867) tapahtui Helsingin toimistosta. Elokuvat toimitettiin laivoille asiamiesten, yhdyshenkilöiden, vaihtomies-ten, merimieskirkkojen ja postin välityksellä.

Elokuvapalvelussa oli kertomusvuonna mukana 141 (133) laivaa.

OPINTOTOIMINTA

Mepa järjesti 97 (77) kurssia, joille osallistui 1012 (1223) merenkulkijaa. Suosituimpia olivat kädentaito-, golfkurssit ja perhekurssi sekä ruskaretki Ylläkselle. Liikuntakurssien lisäksi järjestettiin hyvinvointikursseja, joilla keskityttiin fyysisen ja henkisen hyvinvoin-nin lisäämiseen. Ahvenanmaalla kurssit jär-jesti Medborgarinstitutet i Mariehamn (Me-dis). Merenkulkijoille lainattiin kielikursseja, ATK-kirjallisuutta ja muuta itseopiskeluma-teriaalia.


KIRJASTOPALVELU

Kirjastopalveluja sai vuoden 2012 aikana 141 (134) laivaa.Kirjastoja vaihdettiin 345 (391) kertaa vuoden aikana.Mepa sopimuksen piiriin kuuluvissa laivoissa oli 35- 250 kirjaa kä-

sittävät kirjastot, joita vaihdettiin tarpeen mukaan. Henkilökunnan kansainvälistymisen vuoksi kirjastoon hankittiin kotimaisten kielten lisäksi eestin-, venäjän- ja englanninkielisiä kirjoja.

Suomen satamissa vierailevilla ulkomaisilla aluksilla kierrätettiin kirjoja.

Helsingin laivakirjastossa merenkulkijat valitsivat kirjoja itselleen tai omaan laivaan vietäviksi.

Vapaavahdissa jatkettiin kirja- ja kirjailijaesittelyjä.Kirjakustantamot ja kirjastot eivät ole saaneet neuvoteltua säh-

köistä E- kirjaa toteutusasteelle. Kirjastot saavat välittää ainoastaan tekijäoikeusvapaata aineistoa.

LIIKUNTA JA TYÖHYVINVOINTI

Sektorin tiedotusta kehitettiin. Matkustaja- ja rahtialusten mukana tehtiin 20 matkaa, joilla tiedotettiin MEPAn palveluista sekä tehtiin hyvinvointia edistäviä harjoituksia.

Jääkiekossa oli mukana 9 joukkuetta ja 130 pelaajaa (120), jal-kapallossa 11 joukkuetta ja 160 pelaajaa (120). Salibandyssä jär-jestettiin ensimmäisen kerran pohjoismaiden turnaus. Salibandyn SM-kisoihin ja Nordic Openiin osallistui yhteensä 240 pelaajaa.

Golfin suosio jatkui. Yhteensä 74 pelaajaa otti osaa kahteen kilpai-luun. Haulikkokisaan osallistui 18 merenkulkijaa.

Noin 240 ulkomaisten risteilylaivojen merenkulkijaa käytti ME-PAn tarjoamia koripallo- ja jalkapallovuoroja.

Helsingissä, Turussa ja Maarianhaminassa kuntosalipalveluja käyt-ti 7453 (10410) merenkulkijaa. Liikuntasaleilla oli 1088 (1640) ja jäähalleilla 1540 (1945) kävijää. Personal trainer palvelua sai noin 200 merenkulkijaa.

Vuoden merimiesurheilijaksi valittiin Silja Serenadella kokkina työskentelevä Kai Korhonen.

The Grand Sportsman of the Seven Seas -palkinto pitkästä työstä merimiesurheilun hyväksi myönnettiin m/s Klenodenin päällikölle Eero Matikaiselle.

Kekkosen Kannun sai Neste Shippingin merimiesurheilujoukkue.Vuoden yleisurheilulaivaksi valittiin m/s Klenoden. Merenkulkijoiden kuntoliikuntakilpailuun, Minuuttikisaan osal-

listui noin 140 merenkulkijaa. Yksilösarjan voitti Arja Ahonen ja laivasarjan paras oli m/s Ahti.

HARRASTUS- JA VIRKISTYSTOIMINTA

Merenkulkijoiden harrastekatselmus järjestettiin 39:nen kerran. Sii-hen osallistui 58 (51) harrastajaa. Parhaista töistä koottu näyttely oli esillä Helsingin merimiesklubilla 12.3.–5.4.2012. Edellisen vuoden pohjoismaisen valokuvauskilpailun parhaat kuvat olivat Helsingin lisäksi esillä Vuosaaren Merimieskeskuksessa, Maarianhaminassa ja

Kotkassa. Vuoden 2012 merenkulkijoiden pohjoismaiseen valoku-vauskilpailuun lähetettiin yhteensä 1172 kpl (1268) valokuvaa. Kil-pailun voitti Gudmundur St. Valdimarsson.

Helsingin satamassa vierailleiden alusten henkilökunnalle järjes-tettiin taide- ja tutustumisretkiä.

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Kansainvälisen Merimiespalvelukomitean (ICSW) vuosikokous pidettiin 27.-28.11. Lontoossa. Kokouksen keskeinen asia oli ko-mitean yhdistyminen International Seafarers´ Assistance Network (ISAN) kanssa. Samalla päätettiin, että uuden organisaation nimeksi tulee International Seafarers’ Welfare and Assistance Network (IS-WAN). Uuden järjestön aloitus siirtyi seuraavalle vuodelle.

Vuosi 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011Helsinki 2200 2445 174 175 883 867 1252 1673 792 1015Kotka 1433 1107 46 52 194 133 9 75 15 52Turku 984 1143 60 79 177 260 1566 1688 137 183Yhdyshenk. 2857 2774 65 85 68 46 735 1005 63 60Yhteensä 7474 7469 345 391 1322 1306 3562 4441 1007 1310

Laivakäynnit Kirjastotoim. Elokuvapalv. Liikunta Kuljetuspalv.PALVELUTILASTO


Pohjoismainen päällikkökokous pidettiin 8-9.5 Kööpenhaminassa. Kokouksen asioina olivat kansalliset raportit, yhteistyö Rotter-damissa, ICSW:n kehittäminen, sähköinen tiedonvälitys sekä panostaminen merenkul-kijoiden työhyvinvointiin.

Pohjoismainen urheilukokous pidettiin 1.11. Kööpenhaminassa. Kokouksessa vah-vistettiin pohjoismaitten urheilusarjojen tu-lokset sekä säännöt ja päätettiin seuraavan vuoden urheilutapahtumista.

KOTIMAINEN YHTEISTYÖ

Osallistuttiin merenkulun rekrytointisuun-nitteluun ja Kotkan Meripäivien yhteydessä pidettyyn rekrytointitapahtumaan.

Merimiespalvelutoimiston ja Suomen Merimieskirkon yhteistyöryhmässä keskus-teltiin Helsingissä vierailevien risteilyalus-ten henkilökunnan palvelupisteestä Herne-saareen sekä Vuosaaren Merimieskeskuksen toiminnan kehittämisestä.

Yhteistyössä Merimieseläkekassan järjes-tettiin eduskunnan liikenne- ja viestintä- ja valtionvarainvaliokunnille Merenkulun se-minaari 8.2 Finlandia talolla.

Merimieseläkekassan kanssa osallistuttiin merenkulkijoiden työhyvinvointia edistäviin Seafit- ja Stay On board-hankkeisiin.

Merimiespalvelutoimistoa tukivat talou-dellisesti seuraavat satamakaupungit:

Helsinki, Kemi, Kotka ja Turku.

TULOSLASKELMA

MERIMIESPALVELUTOIMISTO TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2012

VARSINAINEN TOIMINTA

Tuotot

Mepa-maksut/merenkulkijat ja varustamot 572 229,29

Mepa-maksut/valtion osuus 572 229,29

Lästimaksut 505 520,00

Tuotot klubitoiminnasta 1 300,70

Satamakaupunkien avustukset 15 950,00

Tuotot yhteensä 1 667 229,28

Kulut

Klubit ja toimipaikat -80 970,95

Urheilutoiminta -63 723,55

Elokuvapalvelu -124 391,38

Tiedotus- ja julk.toiminta -194 514,35

Ulkomaantoiminta -23 741,72

Harrastustoiminta -15 939,66

Opintotoiminta -108 028,64

Kirjastopalvelu -69 560,82

Kansainvälinen yhteistyö -5 571,27

Kotimainen yhteistyö -14 046,26

Henkilöstökulut -681 459,02

Hallinnolliset kulut -117 238,62

Poistot -31 030,68

Kulut yhteensä -1 530 216,92

Varsinaisen toiminnan tuotto/kulujäämä 137 012,36

SIJOITUS-/RAHOITUSTOIMINTA

Tuotot

Ylläs vuokrat 30 906,52

Linnank.3 vuokrat 106 850,00

Korkotuotot 17 600,89

Muut tuotot 7 600,00

Tuotot yhteensä 162 957,41

Kulut

Ylläs kulut -48 534,93

Linnank. 3 kulut -433 614,94

Kulut yhteensä -482 149,87

Sijoitus- ja rahoitustoim. tuotto/kulujäämä -319 192,46

Ylijäämä ennen veroja -182 180,10

Linnankatu 3 ennakkoverot 0

Veronpalautukset 6 542,95

Tilikauden yli-/alijäämä -175 637,15


ASIAMIES- JA KLUBITOIMINTA

HELSINKIHelsingin asiamiehet tekivät Porvoosta Hankoon käsittävällä toimialueellaan 2200 (2445) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 174 (175) kertaa, ja elokuvia 512 (511) ker-taa.

Merenkulkijoille järjestettiin kuljetuspal-veluita sekä kiertoajeluita. Laivakäyntien yhteydessä toimitettiin ulkomaisia lehtiä, sekä kierrätettiin elokuvia ja kirjoja laivo-jen välillä. Merenkulkijoiden yhteydenpitoa kotimaihinsa edistettiin välittämällä puhelu-kortteja, sekä lainaamalla matkapuhelimia.

Helsingin Merimiesklubilla oli interne-tyhteydellä varustettuja tietokoneita meren-kulkijoiden vapaassa käytössä. Niitä käytti 1300 (1900) merenkulkijaa. Hangon inter-net-pistettä käytti 600 (700) merenkulkijaa.

KOTKAKotkan asiamies teki kertomusvuonna toi-mialueellaan Kotkan, Haminan, Loviisan ja Lappeenrannan satamissa 1433 (1107) laivakäyntiä.

Kirjastoyksikköjä vaihdettiin 46 (52)) ker-taa.

DVD-elokuvapaketteja vaihdettiin 194 (133) kertaa.

Kuljetuspalveluja MEPAn autolla tarjot-tiin 15 (52) merenkulkijalle.

Spot-paketteja ulkomaille lähetettiin 51 (52) kertaa.

MEPA-infotilaisuuksia pidettiin 1 (1) me-renkulkualan opiskelijoille.

Äänimeri-nettiyhteisölle järjestettiin tu-tustuminen Merikeskus Vellamoon

Kaksipäiväiselle golf-kurssille osallistui 9 merenkulkijaa.

Kevään viidelle ATK-kurssille osallistui 35 henkilöä.

Kotkan Meripäivät täyttivät 50 vuotta. Meripäivien aikana osallistuttiin Suomen varustamot, merenkulun ammattiliittojen ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulunosaston kanssa Rekry-messuille kl Katariinalla ja jm Tarmolla, esillä oli myös Pohjoismaiden 2011 valokuvauskilpailun parhaat kuvat.

TURKUTurun asiamies teki 984 (1143) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 60 (79) kertaa ja elo-kuvia 177 (260). Kuljetuspalveluja sai 137 (183) merenkulkijaa.

Turussa järjestettiin 21 (16) MEPAn kurs-sia, joille osallistui 185 (128) merenkulkijaa.

Kuntosalikävijöitä oli 1566 (1278). Lii-kuntatoimintaan osallistui 1897 (1688) merenkulkijaa. Mepalassa kävi 2308 (3028) vierailijaa.

YHDYSHENKILÖTYhdyshenkilöt tekivät 2857 (2774) laiva-käyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 65 (85) ja elokuvia 68 (46) kertaa. Kuljetuspalveluja annettiin 63 (60) merenkulkijalle. Kaskisen nettipistettä käytettiin 605 (818) kertaa.

TOIMIHENKILÖT

HELSINKItoimitusjohtaja Martti Karlsson, AV-sihteeri Heli Myllykangas, toimitussihteeri Pekka Karppanen, taloussihteeri Gerd Grabber, yleissihteeri Sirpa Kittilä, kirjastosihteeri Milja Nitovuori, asiamies Jaakko Aarninsa-lo, asiamies Niklas Peltola, toimistosihtee-

ri Paula Suhonen, työhyvinvointivastaava Johan Treuthardt, siivooja Auli Liukkonen 23.10 saakka.

KOTKAasiamies Risto Nikula

TURKUasiamies Juha Toivanen

YHDYSHENKILÖTHanko: Jani Hedback, Inkoo: Tom Björk-löf, Kaskinen: Jarmo Nordback, Kemi: Tommi Lehtola, Maarianhamina: Inga-Britt Wirta, Raahe: Petri Leskelä, Rauma: Sanna Siivonen, Oulu: Antti Härö


HALLINTO

EDUSTAJISTO Merimiespalvelutoimiston edustajistoon kuuluivat kertomus-vuonna seuraavat henkilöt (edustajien varajäsenet suluissa):

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EDUSTAJAPuheenjohtajahallitusneuvos Tarja Kröger (ylitarkastaja Sari Alho)

LIIKENNE JA VIESTINTÄ-MINISTERIÖN EDUSTAJAVarapuheenjohtajaerityisasiantuntija Tero Jokilehto (hallitusneuvos Pekka Kouhia)

VALTIOVARAINMINISTERIÖN EDUSTAJAneuvotteleva virkamies Riitta Bäck (neuvotteleva virkamies Joanna Autiovuori)

LAIVANVARUSTAJIEN EDUSTAJATmerihenkilöstöpäällikkö Mikaela Björkholm (merihenkilöstö-päällikkö Ulla Häkkinen)merihenkilöstöpäällikkö Outi Byckling (toimitusjohtaja Olof Widén)merihenkilöstöpäällikkö Hanne Hinders (varatoimitusjohtaja Hans Ahlström)henkilöstöjohtaja Erkki Kotiranta (miehityspäällikkö Heikki Leikkonen)

MERENKULKIJOIDEN EDUSTAJATMiehistökokkistuertti Mikko Ervast (keittiömestari Tarja Rännäli)tarjoilija Arja Ahonen (kokki Mika Ojala)

MERIMIESPALVELUTOIMISTO TASE

31.12.2012

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineelliset hyödykkeet

Maa-alueet 35 937,49

Rakennukset ja rakennelmat 29 553,15

Koneet ja kalusto 87 512,22

Osakkeet ja osuudet 1 693 893,97

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 846 896,83

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset

Tilisaamiset 201 911,39

Siirtosaamiset 13 555,06

YHTEENSÄ 215 466,45

Rahoitusomaisuus

Rahat ja pankkisaamiset 47 588,11

Määrä-aikaistalletukset 168 377,11


VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 431 431,67

VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 278 328,50

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Muut rahastot

Vararahasto 252 665,78

Kiinteistökorjausrahasto 246 516,10

Ed. tilikausien ylijäämä 1 732 837,79

Tilikauden ylijäämä -175 637,15

YHTEENSÄ 2 056 382,52

Vieras pääoma

Saadut ennakot 790,00

Tilivelat 69 728,69

Siirtovelat 151 427,29


VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 278 328,50

TASE

Kansipäällystömerikapteeni Aino-Maija Alstela (merikapteeni Dan Stenbäck)

Konepäällystökonepäällikkö Jari Simpura (asiamies Sami Uolamo)

Edustajiston varsinainen kokous pidettiin 2.4. Siinä käsiteltiin Merimies-palvelulain (447/2007) 15. §:n mukaan edustajistolle kuuluvat asiat sekä tulo- ja menoarvioluonnos.


TILINTARKASTUSKERTOMUSMerimiespalvelutoimiston edustajiston varsinaiselle kokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Merimiespalvelutoimiston kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnontili-kaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.

HalIituksen ja toiminnanjohtajan vastuu

Hallitus ja toiminnanjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mu-kaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuk-sesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttiiä, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakerto-muksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus Merimiespalvelutoimistoa kohtaan, taikka rikkoneet lakia tai sääntöjä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvi-oidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on Merimiespalvelutoimistossa merkityksellistä oikeat ja riittavät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon Merimiespalvelutoimiston sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioi-den kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määriin tarkoitukseen soveltuvaa tilin-tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Merimiespalvelutoimiston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 25. helmikuuta 2013

KPMG OY ABHeidi VierrosKHT

HALLITUS

Merimiespalvelutoimiston hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (varajäsenet suluissa):

TYÖ- JA ELINKENOMINISTERIÖN EDUSTAJAvaltakunnansovittelija Esa Lonka (hallitusneuvos Susanna Siitonen)

LAIVANVARUSTAJIEN EDUSTAJATasiantuntija Kimo Kostiainen (asiantuntija Jessica Troberg) asiantuntija Niklas Rönnberg 28.11.2012 saakka, asiantuntija Riku Anttila alkaen 29.11.2012 (asiantuntija Eija Kanto)

MERENKULKIJOIDEN EDUSTAJATMiehistön edustajatliittosihteeri Kenneth Bondas, Suomen Merimies-Unioni (toimitsija Satu Silta)Päällystön edustajatmerikapteeni Kai Terimaa, Suomen Laivanpäällystöliitto (merikap-teeni Teemu Alstela 3.10.2012 saakka, merikapteeni Petri Suominen alkaen 4.10.2012)

konemestari Harri Piispanen, Suomen Konepäällystöliitto (järjestö-sihteeri Reima Angerman)Suomen Merimieskirkko ry:n edustajapääsihteeri Sakari Lehmuskallio

Hallituksen puheenjohtajana toimi valtakunnansovittelija Esa Lon-ka ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Susanna Siitonen. Hallitus kokoontui neljä kertaa toimintavuoden aikana.

Merimiespalvelutoimiston nimen ovat olleet oikeutettuja kirjoit-tamaan Esa Lonka ja Martti Karlsson yhdessä tai kumpikin heistä erikseen hallituksen jäsenen Kimo Kostiaisen tai Kenneth Bondak-sen tai toimiston av-sihteeri Heli Myllykankaan kanssa.

Vuoden 2012 tilintarkastaja oli KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jon-ka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Heidi Vierros.

Merimiespalvelutoimiston taloudellinen asema ilmenee oheisesta taseesta ja tuloslaskelmasta.

Helsingissä 13. helmikuuta 2013


STYRELSEN FÖR SJÖMANSSERVICEBYRÅNS

VERKSAMHETSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2012

Utrikeshandelns sjötransporter minskade år 2012 med 5,4 % från år 2011 och var 93 227 889 ton, av vilka de finska fartygens andel för importens del var 41 % och för exporten 19 %. Antalet passagerare hölls på ungefär samma nivå som år 2011, eller

knappt 18 miljoner passagerare. Tonnaget ökade med 279 410 bruttoton.

H andelsflottan ökade med 17 nya far-tyg, av vilka 12 var nybyggen. Den gynnsamma utvecklingen var en följd

av den lag om tonnageskatt som riksdagen godkände under våren, samt av sjöfartens arbetsmarknadsorganisationers avtal, som möjliggör anställningen av sjöfarare från länder utom EU på finländska fartyg.

Sjömansservicebyråns intäkter förverkliga-des inte helt enligt planerna. Sjömansservice-avgifter inflöt något mindre än budgeterat, trots att antalet finska fartyg ökade i glädjan-de grad. Därtill bidrog delvis en ökad andel utländska sjöfarare på finska fartyg. Lästav-gift inflöt betydligt mindre än budgeterat. Detta var en följd av att SSB inte fick någon andel av den tilläggssumma som delades ut på hösten.

Trots minskade intäkter sköttes servicen väl. Flera serviceformer ökade rentav jämfört med föregående år.

Inom idrottssektorn deltog 700 sjöfarare i innebandy-, ishockey- och fotbollsturne-ringar i ett rekordantal lag. Glädjande var att utöver passagerarfartygen också antalet lag från lastfartygen ökade och hade god framgång.

Minuttävlingen, motionstävlingen för sjö-farare, fick ett gott mottagande. Sjöfararna erbjöds också personal training.

På våren fastanställdes personen som enligt ett arbetsavtal för viss tid ansvarat för sjöfa-rarnas arbetshälso- och motionsverksamhet.

Byten av bibliotek minskade något, men förmedlingen av böcker enligt önskemål ökade. Antalet utländska sjöfarare på finska fartyg ökade. Därför skaffades mera böcker på estniska, engelska och ryska. Utbudets knapphet och upphovsmannarättsliga frå-gor var ännu hinder för att börja utlåning av e-böcker.

Flera filmer utbyttes än föregående år. Detta var en följd av att antalet fartyg be-rättigade till filmtjänst ökade. I genomsnitt byttes filmerna på fartygen en gång i må-naden. I slutet av året slutade förmedlingen av program inspelade från TV, på grund av den tekniska utvecklingen och Rundradions förbättrade service.

Frivakt presenterade mera utförligt än tidi-gare olika rederier och sjöfarare som arbetar hos dem. Ombrytning och läsarvänlighet ut-vecklades i form av förkortade artiklar och utökat bildmaterial.


År 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011Helsingfors 2200 2445 174 175 883 867 1252 1673 792 1015Kotka 1433 1107 46 52 194 133 9 75 15 52Åbo 984 1143 60 79 177 260 1566 1688 137 183Kontaktpersoner 2857 2774 65 85 68 46 735 1005 63 60Summa 7474 7469 345 391 1322 1306 3562 4441 1007 1310

Fartygsbesök Bibliotekstjänst Filmtjänst Motion TransporttjänstSERVICESTATISTIK

KURSER

År 2012 2011 2012 2011ADB-kurser 13 14 87 99Hobbykurser 25 19 239 193Språkkurser 3 4 22 36Motion och hälsa 56 40 664 895Summa 97 77 1012 1223

Kurser sammanlagt DeltagareE-postnyheterna levererades regelbundet till så gott som alla finska fartyg. Innehållet utvecklades med länkar som kopplades till artiklar publicerade på SSB:s hemsidor.

Fartygsbesöken minskade på Åbos och Helsingfors serviceområden. Däremot öka-de trafiken inom Kotkas område och antalet fartygsbesök ökade betydligt.

Sjöfararnas traditionella hobbyutställning hölls på sjömansklubben på våren. Glädjande många deltagare kunde noteras. Sjöfararnas nordiska fototävling var igen högklassig och en riklig mängd foton hade skickats in. De bästa av dem var utställda i Helsingfors och därtill i Mariehamn och på Kotka havsdagar.

Sjömansservicebyrån fick motta Sjöfar-tens Temapris 2012, som ett erkännande för närmare fyrtio år arbete för att främja sjöfa-rarnas välfärd. Därtill konstaterade juryn att SSB främjat samarbetet mellan olika parter inom sjöfarten.

Sjömansservicebyrån deltog första gången i Sjöfartens Dag i Mariehamn. Där presente-rades SSB:s verksamhet och de bästa bilderna från sjöfararnas nordiska fototävling. Därtill arrangerades ett seminarium om skeden i Rederiet Lundqvists historia.

Inom studieverksamheten arrangerades flera kurser än föregående år, men antalet kursdeltagare var något mindre. Datakurser-nas popularitet fortsatte att sjunka. Glädjan-de var att antalet deltagare i hobbykurserna ökade. Motions- och arbetshälsokurserna samt fotvandringen i Ylläs var populära.

Kurserna som arrangerades på Åland lock-ade också många deltagare.

Planändringen för fastigheten godkändes vid Helsingfors stadsfullmäktiges möte den 28.3 och det fick laga kraft den 1.6. Styrelsen beslöt vid sitt möte den 3.5 att ansöka om byggnadslov och grunda ett bostadsaktie-bolag, helsingin Sailors Home, för att sköta fastighetens förvaltning.

Handlingarna som krävs för byggnads-lov lämnades den 26.10 in hos Helsingfors stads byggnadsmyndigheter. Byggnadslovets behandlig sköts upp till nästa år.

I fastigheten på Slottsgatan 3 gjordes en-dast de mest akuta reparationerna. Momen-tet i budgeten överskreds dock betydligt, då den nya byggnadens planeringskostnader bokfördes.

Utnyttjandet av fritidslägenheterna i Ylläs låg på samma nivå som föregående år trots

att man satsat på marknadsföring. Särskilt under sommar och höst har efterfrågan varit obetydlig. Under nästan hela vårsäsongen var dessutom en lägenhet ur bruk på grund av en vattenskada.

På grund av den tidvis svala och regniga sommaren minskade antalet besökare på sommarvillan på Runsala betydligt. Med hjälp av talkoarbete fick man en ny lager-byggnad uppförd på gården, och huvud-byggnadens veranda renoverades.

INFORMATIONS-VERKSAMHET

FRIVAKTTidningen Frivakt utkom fyra gånger på två språk och i fyrfärg. I tidningen informera-des om SSB:s tjänster, evenemang och kurser och om fritidsverksamhet för sjöfolk.

Under är 2012 fokuserade man på SSB:s egen verksamhet, sjömanskultur och sjöfa-

rarnas hälsa och välbefinnande. Man inter-vjuade sjöfarare och andra personer verksam-ma inom branschen. Sjöfararnas egna bidrag publicerades regelbundet.

SSB:s service och kurserna år 2013 presen-terades i en bilaga till Frivakt. Förutom till fartygen och sjöfartsorganisationerna skicka-des tidningen till medier som uppmärksam-mat sjöfarten samt ett antal prenumeranter. Det totala antalet sidor var 280 (280) och varierade mellan 60 och 76 per nummer. Upplagan omfattade 2500 exemplar, av vilka ca 60 skickades utomlands.

ÖVRIG INFORMATIONDet elektroniska nyhetsbrevet skickades varje vecka till ca etthundratrettio fartyg. Innehållet var sammanställt av de viktigaste sjöfartsnyheterna ur inhemska och utländ-ska källor, nyheter om idrott och SSB:s egna meddelanden

(siffrorna för år 2011 inom parentes)


RESULTATRÄKNING

SJÖMANSSERVICEBYRÅN RESULTATRÄKNING

1.1. - 31.12.2012

ORDINARIE VERKSAMHET

Intäkter

SSB-avg./sjöfarare och rederier 572 229,29

SSB-avg./statens andel 572 229,29

Lästavgifter 505 520,00

Intäkter från klubbverksamhet 1 300,70

Hamnstädernas bidrag 15 950,00

Intäkter sammanlagt 1 667 229,28

Kostnader

Klubbar o. verksamhetsställen -80 970,95

Idrott och motion -63 723,55

Filmtjänst -124 391,38

Information och publikationer -194 514,35

Utlandsverksamhet -23 741,72

Hobbyverksamhet -15 939,66

Studieverksamhet -108 028,64

Bibliotekstjänst -69 560,82

Internationellt samarbete -5 571,27

Samarbete i hemlandet -14 046,26

Personalkostnader -681 459,02

Administration -117 238,62

Avskrivningar -31 030,68

Kostnader sammanlagt -1 530 216,92

Överskott av ordinarie verksamhet 137 012,36

PLACERINGS- O. FINANSIERINGSVERKSAMHET

Intäkter

Hyror Ylläs 30 906,52

Hyror Slottsgatan 3 106 850,00

Ränteintäkter 17 600,89

Övriga intäkter 7 600,00

Intäkter sammanlagt 162 957,41

Kostnader

Kostnader Ylläs -48 534,93

Kostnader Slottsgatan 3 -433 614,94

Kostnader sammanlagt -482 149,87

Överskott av placerings- o. finansieringsverksamhet

-319 192,46

Överskott före skatt -182 180,10

Slottsgatan 3 förskottsskatt 0

Skatteåterbäring 6 542,95

Räkenskapsperiodens överskott -175 637,15

Via sjöfartsorganisationernas tidningar, hemsidor och sociala medier informerades om SSB:s kultur- och idrottsevenemang och övrig service. Man informerade om SSB:s verksamhet på egna kurser och vid evene-mang arrangerade av branschens organisationer.

TIDNINGSTJÄNST

SSB hade vid utgången av år 2012 4 (5) tidnings-stationer, till vilka man prenumererade på finsk- och svenskspråkiga dagstidningar. För sjöfararnas bruk prenumererade SSB på tidningar och tidskrifter till Helsingfors, Åbo, Kotka, Hangö, Raumo, Mäntylu-oto, Kaskö, Brahestad, Uleåborg och Kemi. Till far-tygen förmedlade tidningspaket per post, via mäklare eller servicepunkten på flygstationen.

För utländska sjöfarare som besökte finska hamnar prenumererade man på tidningar från Tyskland, Sve-rige, Polen, England, Holland, Ryssland, Estland och Filippinerna. Urvalet kompletterades med inköp av lösnummer. Nyheter per e-post distribuerades också till utländska sjöfarare i samarbete med andra sjömans-serviceorganisationer.

FILMTJÄNST

Till fartygen levererades filmer som DVD- och Blu-ray-skivor, samt Playstation 3-spel. Inhemska serier, underhållningsprogram och faktaprogram om sjöfart spelades in från TV. Olika hobbyprogram enligt öns-kemål levererades också.

Sammanlagt 23 818 (23 157) filmer utbyttes. An-talet utbyten var 1 322 (1 306), av vilka de flesta 883 (867) skedde i Helsingfors. Filmerna levererades till


fartygen av ombud, kontaktpersoner, utbytesmanskap, via sjömans-kyrkor eller per post.

Under verksamhetsåret var 141 (133) fartyg inskrivna i filmtjäns-ten.

STUDIEVERKSAMHET

SSB ordnade 97 (77) kurser, i vilka sammanlagt 1012 (1223) sjö-farare deltog. Mest populära var kurserna i hantverk, golfkurserna och familjekursen samt fotvandringskursen i Ylläs. Utöver motions-kurserna arrangerades arbetshälsokurser, där man fokuserade på att förbättra det fysiska och psykiska välbefinnandet i arbetet. På Åland arrangerades kurserna av Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Sjöfararna kunde låna språkkurser, litteratur om datoranvändning och annat material för självstudier.

BIBLIOTEKSTJÄNST

Under år 2012 fick sammanlagt 141 (134) fartyg bibliotekstjänst. Biblioteksbyten skedde 345 (391) under året. På fartyg med biblio-tekstjänst hade man bibliotek omfattande 35 – 250 böcker, som byt-tes vid behov. Då personalen blivit allt mera mångnationell skaffades utöver böcker på de inhemska språken också böcker på estniska, ryska och engelska.

Böcker cirkulerades också på utländska fartyg som besökte finska hamnar.

På skeppsbiblioteket i Helsingfors lånade sjöfararna böcker för eget bruk eller för fartygens besättning

I Frivakt presenterades fortsättningsvis böcker och författare.Bokförlagen och biblioteken har inte gjort framsteg i förhandling-

arna om e-boken. Biblioteken får liksom hittills förmedla material som inte berörs av lagen om upphovsrätt.

MOTION OCH ARBETSHÄLSA

Informationen om sektorn utvecklades. Sammanlagt genomfördes 20 resor med passagerar- och lastfartyg för att informera om SSB:s tjänster och utföra övningar som främjar arbetshälsan.

I ishockeyturneringen deltog 9 fartygslag och 130 spelare (120), i fotbollen 11 fartygslag och 160 spelare (120). En nordisk turnering i innebandy arrangerades för första gången. Sammanlagt deltog 240 spelare i FM-tävlingen och Nordic Open.

Golfspelets popularitet höll i sig. Sammanlagt deltog 74 spelare i två tävlingar. I tävlingen i hagelgevärsskytte deltog 18 sjöfarare.

Ungefär 240 utländska sjöfarare från kryssningsfartyg utnyttjade spelplaner som SSB reserverat för basket och fotboll.

I Helsingfors, Åbo och Mariehamn utnyttjade 7453 (10410) sjö-farare konditionssalar. Motionssalar besöktes av 1088 (1640) och ishallar av 1540 (1945) sjöfarare. Ungefär 200 sjöfarare utnyttjade servicen personal training.

Kai Korhonen, som arbetar som kock på Silja Serenade, valdes till Årets sjömansidrottare.

M/S Klenodens befälhavare Eero Matikainen utsågs till The Grand Sportsman of the Seven Seas för sin mångåriga insats för främjandet av sjömansidrotten.

Neste Shippings fartygslag tilldelades Kekkonens Kanna.M/S Klenoden valdes till Årets friidrottsfartyg. I Minuttävlingen, sjöfararnas motionstävling, deltog ca 140 sjöfa-

rare. Arja Ahonen segrade i den individuella serien och i fartygsserien var M/S Ahti bäst.

HOBBY OCH REKREATION

Sjöfararnas hobbyutställning ordnades för trettionionde gången. Deltagarna var sammanlagt 58 (51). Av de bästa arbetena samman-ställdes en utställning som var öppen 13.3 – 5.4.2012 på sjömans-

klubben i Helsingfors. De bästa bilderna från den nordiska foto-tävlingen föregående år var utöver i Helsingfors också utställda på Nordsjö Sjömanscentrum, i Mariehamn och Kotka

Till sjöfararnas nordiska fototävling 2012 skickades sammanlagt 1172 (1268) foton in. Gudmundur St. Valdimarsson från Island vann tävlingen.

För personalen på fartyg som besökte Helsingfors arrangerades besök på utställningar och exkursioner.

INTERNATIONELLT SAMARBETE

Internationella Sjömansvälfärdskommitténs (ICSW) årsmöte hölls i London 27. – 28.11. Mötets viktigaste fråga gällde samgången med International Seafarers Assistance Network (ISAN). Samtidigt beslöts att den nya organisationens namn blir International Seafarers Welfare and Assistance Network (ISWAN). Den nya organisationens verksamhet inleds följande år.

Det nordiska chefsmötet hölls 8 – 9.5 i Köpenhamn. På mötets agenda stod nationella rapporter, samarbetet i Rotterdam, utvecklan-det av ICSW, den elektroniska nyhetsförmedlingen och satsningen på sjöfararnas arbetshälsa.

Den nordiska idrottskommitténs möte hölls i Köpenhamn 1.11. Vid mötet fastställdes de nordiska idrottsseriernas resultat och regler och man fattade beslut om idrottsevenemang under det kommande året.

SAMARBETE I HEMLANDET

Man deltog i planeringen av sjöfartens rekrytering och i rekryterings-evenemanget som hölls i samband med Kotka Havsdagar.

I arbetsgruppen för samarbete mellan Sjömansservicebyrån och Finlands Sjömanskyrka diskuterade man en sjömansservicepunkt på Ärtholmen för personalen på kryssningsfartyg samt utvecklandet av


Sjömanscentret i Nordsjö.I samarbete med Sjömanspensionskassan

arrangerades 8.2 på Finlandiahuset Sjöfarts-seminariet för riksdagens kommunikations- och finansutskott.

Tillsammans med Sjömanspensionskassan deltog man också i sjöfararnas arbetshälso-projekt Seafit och Stay Onboard.

Sjömansservicebyrån stöddes ekonomiskt av hamnstäderna Helsingfors, Kemi, Kotka och Åbo.

OMBUDS- OCH KLUBBVERKSAMHET

HELSINGFORSOmbuden i Helsingfors gjorde 2200 (2445) fartygsbesök inom sitt serviceområde från Borgå till Hangö. Bibliotek byttes 174 (175) gånger och filmer 512 (511). För sjö-farare ordnades transporter och rundturer. I samband med fartygsbesöken levererades utländska tidningar och filmer och böcker byttes ut mellan fartygen. För att underlätta sjöfararnas möjligheter att hålla kontakt med

hemlandet förmedlade man telefonkort och lånade ut mobiltelefoner.

På Helsingfors Sjömansklubb stod datorer med internetförbindelse avgiftsfritt till sjöfa-rarnas förfogande. De utnyttjades av 1300 (1900) sjöfarare. Internetpunkten i Hangö utnyttjades av 600(700) sjöfarare.

KOTKAOmbudet i Kotka gjorde under året 1433 (1107) fartygsbesök inom sitt verksamhets-område i Kotka, Fredrikshamn, Lovisa och Villmanstrand hamnar. Bibliotek byttes 46 (52) gånger. DVD-filmpaket byttes 194 (133) gånger.

Transport med SSB:s bil ordnades för 15 (52) sjöfarare.

Paket med tidningar skickades till utlandet 51 (52) gånger.

Informationsmöten om SSB:s verksamhet ordnades 1 (1) gång för sjöfartsstuderande.

För nätverket Äänimeri ordnades ett besök på Sjöfartscentret Vellamo.

I en tvådagars golfkurs deltog 9 sjöfarare. I vårens fem ADB-kurser deltog 35 per-

soner.

Kotka Havsdagar fyllde 50 år. Under havsdagarna deltog SSB i Rekry-mässan som arrangerades på skolningsfartyget Ka-tariina och isbrytaren Tarmo av Rederierna i Finland, sjöfartens fackförbund och sjöfarts-enheten på Kymmenedalens yrkeshögskola. Man kunde också bekanta sig med de bästa bilderna från den nordiska fototävlingen 2011.

ÅBOOmbudet i Åbo gjorde 984 (1143) fartygs-besök. Bibliotek byttes 60 (79) gånger och filmer 177 (260).

Transporttjänst fick 137 (183) sjöfarare. I Åbo arrangerade SSB 21 (16) kurser, i

dem deltog 185 (128) sjöfarare. Konditionssalarna besöktes av 1566

(1278) sjöfarare. I motions- och idrottsverk-samheten deltog 1897 (1688) sjöfarare.

På Mepala noterades 2308 (3028) besök.

KONTAKTPERSONERKontaktpersonerna gjorde 2857 (2774) fartygsbesök. Bibliotek byttes 65 (85) och filmer 68 (46) gånger. Sammanlagt 63 (60) sjöfarare fick transporttjänst. Internetpunk-ten i Kaskö utnyttjades 605 (818) gånger.

FUNKTIONÄRER

HELSINGFORSverkställande direktör Martti Karlsson, AV-sekreterare Heli Myllykangas, redaktions-sekreterare Pekka Karppanen, ekonomise-kreterare Gerd Grabber, allmänsekreterare Sirpa Kittilä, bibliotekssekreterare Milja Ni-tovuori, ombud Jaakko Aarninsalo, ombud Niklas Peltola, byråsekreterare Paula Suho-nen, arbetshälsoansvarig Johan Treuthardt, städerska Auli Liukkonen till den 23.10 .

KOTKAombud Risto Nikula

ÅBOombud Juha Toivanen

KONTAKTPERSONERHangö: Jani Hedback, Ingå: Tom Björklöf, Kaskö: Jarmo Nordback, Kemi: Tommi Lehtola, Mariehamn: Inga-Britt Wirta, Brahestad: Petri Leskelä, Raumo: Sanna Siivonen, Uleåborg: Antti Härö

FÖRVALTNINGEN

REPRESENTANTSKAPETSjömansservicebyråns representantskap hade under verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes)

ARBETS- OCH NÄRINGSMINIS-TERIETS REPRESENTANTOrdföranderegeringsråd Tarja Kröger (överinspektör Sari Alho)


SJÖMANSSERVICEBYRÅN BALANSRÄKNING

31.12.2011

AKTIVA

FASTA TILLGÅNGAR

Materiella tillgångar

Tomter 35 937,49

Byggnader och konstruktioner 29 553,15

Maskiner och inventarier 87 512,22

Aktier och andelar 1 693 893,97

FASTA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT 1 846 896,83

RÖRLIGA TILLGÅNGAR

Fordringar

Kontofordringar 201 911,39

Resultatregleringar 13 555,06

SAMMANLAGT 215 466,45

Finansieringstillgångar

Kassa och banktillgodohavanden 47 588,11

Depositioner 168 377,11


RÖRLIGA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT 431 431,67

AKTIVA SAMMANLAGT 2 278 328,50

PASSIVA

Eget kapital

Övriga fonder

Reservfond 252 665,78

Fastighetsreparationsfond 246 516,10

Överskott från tidigare år 1 732 837,79

Räkenskapsperiodens överskott -175 637,15

SAMMANLAGT 2 056 382,52

Främmande kapital

Erhållna förskott 790,00

Kontoskulder 69 728,69

Resultatregleringar 151 427,29


PASSIVA SAMMANLAGT 2 278 328,50

BALANSRÄKNING

KOMMUNIKATIONSMINISTERIETS REPRE-SENTANTViceordförandeenhetschef Tero Jokilehto (regeringsråd Pekka Kouhia)

FINANSMINISTERIETS REPRESENTANTkonsultativa tjänstemannen Riitta Bäck (konsultativa tjänstemannen Joanna Autiovuori)

REPRESENTANTER FÖR SKEPPSREDARNAsjöpersonalchef Mikaela Björkholm (sjöpersonalchef Ulla Häkkinen)sjöpersonalchef Outi Byckling (verkställandedirektör Olof Widén)sjöpersonalchef Hanne Hinders (viceverkställande direktör Hans Ahlström)personalchef Erkki Kotiranta (bemanningschef Heik-ki Leikkonen)

REPRESENTANTER FÖR SJÖFARARNAManskapetkockstuert Mikko Ervast (köksmästare Tarja Rännäli) servitris Arja Ahonen (kock Mika Ojala)Däcksbefäletsjökapten Aino-Maija Alstela (sjökapten Dan Sten-bäck)Maskinbefäletmaskinchef Jari Simpura (ombudsman Sami Uolamo)

Representantskapets ordinarie sammanträde hölls den 2.4. Vid sammanträdet behandlades de i § 15 i Sjö-mansservicelagen (447/2007) nämnda ärendena och utkastet till budget.


Styrelsen

Sjömansservicebyråns styrelse hade under verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes)

ARBETS- OCH NÄRINGSMINIS-TERIETS REPRESENTANTriksförlikningsman Esa Lonka (regeringsråd Susanna Siitonen)

REPRESENTANTER FÖR SKEPPSREDARNAombudsman Kimo Kostiainen (ombudsman Jessica Troberg)ombudsman Niklas Rönnberg till den 28.11.2012, ombudsman Riku Anttila från den 29.11.2012 (ombudsman Eija Kanto)

REPRESENTANTER FÖR SJÖFARARNAManskapetförbundssekreterare Kenneth Bondas, Finlands Sjömans-Union (funktionär Satu Silta)Befäletsjökapten Kai Terimaa, Finlands Skeppsbefälsförbund (sjökapten

Teemu Alstela till den 3.10.2012 viceverksamhetsledare Petri Suo-minen från den 4.10.2012)maskinmästare Harri Piispanen, Finlands Maskinbefälsförbund (för-bundssekreterare Reima Angerman)Representant för Finlands Sjömanskyrkageneralsekreterare Sakari Lehmuskallio

Som ordförande för styrelsen fungerade riksförlikningsman Esa Lonka och som viceordförande regeringsrådet Susanna Siitonen. Styrelsen sammanträdde fyra gånger under verksamhetsåret.

Sjömansservicebyråns namn tecknades av Esa Lonka och Martti Karlsson tillsammans eller av någondera av dem tillsammans med styrelsemedlemmen Kimo Kostiainen eller Kenneth Bondas eller byråns AV-sekreterare Heli Myllykangas. Revisor för år 2012 var CGR-samfundet KPMG Oy Ab, som ut-nämnt CGR Heidi Vierros som huvudansvarig revisor.Sjömansservicebyråns ekonomiska ställning framgår av närslutna balans- och resultaträkning.

Helsingfors den 13 februari 2013

REVISIONSBERÄTTELSETill Sjömansservicebyråns representantskaps ordinarie möte

Vi har granskat Sjömansservicebyråns bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och administration för räkenskapsperioden 1.1 – 31.12.2012. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning och noter till bokslutet.

Styrelsens och verksamhetsledarens ansvar

Styrelsen och verksamhetsledaren ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberät-telse. Styrelsen skall se till att Sjömansservicebyråns bokföring är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt.

Revisorns skyldigheter

Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen för-utsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revisionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huruvida styrelsens medlemmar har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot Sjömansservicebyrån, eller brutit mot lag eller förordningar.

En revision innefattar ett genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som i Sjömansservicebyrån kan ha en betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta gransk-ningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i Sjömansservicebyråns interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i den operativa ledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen.

Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande.

Utlåtande

Som vårt utlåtande framför vi att bokslutet och verksamhetsberättelsen, i enlighet med de stadganden och bestämmelser som gäller i Finland gällande uppgörande av bokslut och verksamhetsberättelse, ger riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av Sjömansservicebyråns verksamhet och dess ekonomiska ställning. Uppgifterna i verksamhetsberättelse och bokslut är konfliktfria.

Helsingfors den 25 februari 2012

KPMG OY ABHeidi Vierros CGR


TULEVIA KURSSEJA

MERIMIESPALVELUTOIMISTO

SJÖMANSSERVICEBYRÅN

ElokuuRatsastuskurssi, Valkeakoski 22.08. – 24.08.Tutustu purjehdukseen, Naantali 24.08.Tutustu melontaan, Turku 26.08.Tutustu melontaan, Helsinki 27.08. Syyskuu Ylläs vaellus, Ylläsjärvi (100 €) 05.09. – 12.09.Atk-perusteet, Helsinki 09.09. – 10.09.Tutustu purjehdukseen, Naantali 09.09.Tutustu sieniin, Pääkaupunkiseutu 10.09.Digikuvaus ja kuvankäsittely, Helsinki 11.09. – 13.09.Tablet -tietokoneen perusteet, Helsinki 16.09. – 17.09.Polkupyörä ergometritesti, Helsinki 17.09.Atk-kotisivut ja blogit, Helsinki 18.09. – 20.09.Tutustu sieniin, Pääkaupunkiseutu 19.09.Tutustu jousiammuntaan, Helsinki 20.09.Atk-sosiaalinen media, Helsinki 23.09. – 24.09.Atk-excel, Helsinki 25.09. – 27.09.Atk-kuvankäsittely, Helsinki 30.09. – 02.10.Köysityökurssi, Turku 30.09. – 02.10. Lokakuu Rentoutuminen voimavarana, Helsinki 04.10.Sykettä syksyyn, Pajulahti 07.10. – 09.10.Tutustu piloxingiin, Helsinki 11.10.

Atk-perusteet, Turku 14.10. – 15.10.Venäjän alkeet, Helsinki 14.10. – 16.10.Tablet -tietokoneen perusteet, Turku 16.10. – 17.10.Hopeaketjukurssin jatko, Helsinki 17.10. – 18.10.Tutustu kuntonyrkkeilyyn, Helsinki 18.10.Atk-internetin tehokäyttö, Turku 21.10. – 22.10.Atk-kuvankäsittely, Turku 23.10. – 25.10.Huovutuskurssi, Helsinki 24.10. – 25.10.Puikot heilumaan, Helsinki 28.10. – 30.10. Marraskuu Rentoutuminen voimavarana, Helsinki 01.11.Atk-sosiaalinen media, Kotka 04.11. – 05.11.Tablet -tietokoneen perusteet, Kotka 06.11. – 07.11.Keramiikkakurssi, Vantaa 06.11. – 08.11.Atk-kuvankäsittely, Kotka 11.11. – 13.11.Atk-perusteet, Kotka 14.11. – 15.11.Tyylikurssi, Helsinki 14.11. – 15.11.Liikuntakurssi, Pajulahti 18.11. – 20.11.Atk-excel, Kotka 18.11. – 20.11.Tutustu syvävenyttelyyn, Helsinki 22.11.Köysityökurssi, Kotka 25.11. – 27.11.Jouluaskartelu, Helsinki 28.11. – 29.11.Tutustu syvävenyttelyyn, Helsinki 29.11. Joulukuu Jouluaskartelu, Turku 09.12. – 10.12.Jouluaskartelu, Turku 12.12. – 13.12.

HYVÄÄ KESÄÄ! TREVLIG SOMMAR!

M/s Amorellan juhannuskoivut kuvasi Elisa Pihkala


Toimitusjohtaja Verkställande direktör Niklas Rönnberg p/tel 09 668 90015 [email protected]

Yleissihteeri/opintoasiatAllmänsekreterare/studieärendenSirpa Kittiläp./tel. 6689 0016GSM 040 521 [email protected]@mepa.fi

AV-sihteeriAV-sekreterareHeli Myllykangasp./tel. 6689 [email protected]

Tiedotus/Information Pekka Karppanen p/tel 0400 879 733 [email protected]

Liikunta-asiat/IdrottsärendenJohan Treuthardt p/tel 0400 709 491 [email protected]

MERIMIESPALVELUTOIMISTOSJÖMANSSERVICEBYRÅNLinnankatu 3 (PL 170, 00161 HKI)Slottsgatan 3 (PB 170, 00161 H:fors)00160 HELSINKI/HELSINGFORSP./Tel (09) 668 9000,E-mail: [email protected]

KirjastosihteeriBibliotekssekreterareMilja Nitovuorip./tel. 6689 [email protected]

Asiamiehet/OmbudJaakko Aarninsalop./tel. 040 504 [email protected]

Niklas Peltolap./tel. 0400 419 [email protected]

Talous ja toimistoEkonomi och kontorGerd [email protected]

Paula SuhonenToimisto ja YlläsmajatKontor och Ylläs-stugorp./tel. (09) 6689 [email protected]

MERIMIESKLUBI/SJÖMANSKLUBBENLinnank. 3 HelsinkiSlottsg. 3 Helsingforsp./tel. (09) 659 233

VUOSAAREN MERIMIESKESKUS/NORDSJÖ SJÖMANSCENTRUMProvianttik. 4, HelsinkiProviantg. 4, Helsingforsp/tel (09) 5844 8200

SIVUTOIMISTOT-FILIALERKOTKAKirkkokatu 18 A 48100 Kotka Asiamies/Ombud Risto Nikula p/tel 0400 605 187fax (05) 218 2860 [email protected]

TURKU/ÅBOLinnankatu 93Slottsgatan 9320100 Turku/Åbop./tel. (02) 230 4995fax (02) 234 3597MEPALA Ruissalo/Runsalap./tel. (02) 258 9150Asiamies-OmbudJuha Toivanenp./tel. 040 507 [email protected]

YHTEYSHENKILÖT/KONTAKTPERSONERRAUMA/RAUMOYhdysmies/kontaktpersonSirpa Tolppanenp/tel 040-5476936

OULU/ULEÅBORGAntti Häröp./tel. 0400 371 574Markku Laurialap./tel. 0400 875 633

KEMIYhdysmies/kontaktpersonTommi Lehtola p/tel 040 567 0938

RAAHE/BRAHESTADYhdysmies/kontaktpersonPetri Leskeläp./tel. 040 546 8516

KASKINEN/KASKÖYhdysmies/kontaktpersonJarmo Nordbackp./tel. 040 848 8855

JULKAISIJA:MerimiespalvelutoimistoUTGIVARE:Sjömansservicebyrån

PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖR Niklas RönnbergToimitussihteeri/RedaktionssekreterarePekka Karppanenp./tel. 6689 [email protected]

Översättningar till svenskaav B2B Tranlations

Kirjapaino/TryckeriMIKTORTaitto/LayoutMarkoVuorio

VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 11 e ISSN 0789-8231 (Painettu)ISSN 2341-5681 (Verkkojulkaisu)M - Itella Oyj

Aikakauslehtien Liiton Jäsen

vapaavahti-frivakt 2 2013

Documents