vuosikertomus 2009

Vuosikertomus 2009 1

Vuosikertomus 2009

OULUN SEUDUN SÄHKÖN VUOSiKErtOmUS 2009

oulun seudun sähkö / Voimatie 2, 90440 kempeleToteutus Viestintätoimisto Hyvä Juttu ja Henna raitala / Valokuvat timo Heikkala / Kirjapaino Painotalo seiska oyKansi maarit ja tommi suni ostivat vuonna 2001 omakotitalon kempeleestä ja liittyivät kesällä 2007 kempeleen energiaosuuskuntaan. Näin perhe hyötyy oulun seudun sähkön jäsenasiakkailleen tarjoamista eduista. kuvassa äidin ja isän kanssa perheen neljästä lapsesta nuorin, Aliisa.

oulun seudun sähkö on alan innovatiivinen edelläkävijä,jonka jäsenet ja asiakkaat kokevat hyötyvänsä osuus toimintamallista ja kilpailukykyisistä hinnoista. olemme luotettava yhteistyökumppani, joka on laajasti ja onnistuneesti hyödyntänyt verkostoitumisen mahdollisuudet. Yhtiö on panostanut hallittuun kasvuun ja henkilöstön ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen.

Vis io


sisältö

oulun seudun sähkö 2toimitusjohtajan katsaus 6sähköosuuskunnan jäsenyys 8sähkönsiirto 10sähköntuotanto 12kaukolämpö 14Hallinto 16tilinpäätökseen liittyviä tietoja konsernituloslaskelma 20 konsernitase 21 keskusosuuskunta oulun seudun sähkön tuloslaskelma 22 keskusosuuskunta oulun seudun sähkön tase 23 oulun seudun sähkö Verkkopalvelut oy:n tuloslaskelma 24 oulun seudun sähkö Verkkopalvelut oy:n tase 25 oulun seudun Lämpö oy:n tuloslaskelma 26 oulun seudun Lämpö oy:n tase 27 konsernirahoituslaskelma 28sanasto 29

Oulun Seudun Sähkön nimestä

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähköstä käytetään tässä vuosikertomuksessa myös nimeä Keskusosuuskunta.

Oulun Seudun Sähkö -konsernista käytetään tässä vuosikertomuksessa myös nimeä Oulun Seudun Sähkö tai konserni.

2 ouLuN seuduN säHkö

oulun seudun sähkön

omistus ja toiminta

perustuvat verkostoitumiseen.


konsernin rakenne ja toiminta

oulun seudun sähkö on energia-alalla toimiva keskusosuuskunta, joka tarjoaa toiminta-alueensa asiakkaille sähkönsiirtoa ja kaukolämpöä. Lisäksi sillä on sähköntuotantoa ja se on mukana sähkön vähittäiskaupassa osakkuusyhtiöidensä kautta.

oulun seudun sähKö

Verkostoituminen vahvuutenaEri liiketoiminta-alueilla toimintoja kehitetään yhteistyötahojen kanssa, ja konserni keskittyy ydinosaamiseensa. Yhteistyöllä löydetään uusia toimin-tamahdollisuuksia, jolloin asiakkail-le voidaan tarjota yhä laadukkaampia palveluja.

Oulun Seudun Sähköllä on laaja yhteistyöverkosto. Vuonna 2009 se laajeni polttoaineiden hankintaan, kun konsernista tuli Vapo Oy:n yksi omistaja Suomen Energiavarat Oy:n osakkaana. Tuulivoimahankkeita kehi-tetään yhdessä usean toimijan kanssa. Oulun Seudun Sähkö on myös Fenno-voima Oy:n osakkaana mukana ydin-voimalahankkeessa.

Oulun Seudun Lämpö Oy on mu-kana useissa Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiaa tukevissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Tällaisia ovat esimerkiksi liiketoiminnallisesti kan-nattavan biokaasulaitoksen toteutus-selvitys ja bioenergiatoimitusverkon tutkimus- ja kehitysprojekti.

Asiakaspalvelu uudistuu

Oulun Seudun Sähkö uusii tietojärjes-telmäänsä osana pohjoissuomalaista yhteishanketta, jonka osia ovat muun muassa asiakaspalvelu ja laskutus. Sa-malla kaukolämmön, sähkönsiirron ja -myynnin asiakaspalvelut yhdistyvät. Kotitalouksien ja yritysten käyttöön tulee aiempaa monipuolisemmat säh-köiset palvelut.

KonserniraKenne

Oulun Seudun Sähkökonsernijohto

sähköverkon omistussähköntuotanto

palvelut15 henkilöä

Oulun Seudun Lämpö Oy

kaukolämpö10 henkilöä

Oulun Seudun SähköVerkkopalvelut Oy

sähkönsiirto15 henkilöä

K eskusosuuskunta Oulun Seu-dun Sähkö on konsernin emo-yhtiö, jonka omistaa 12 jäsen-

osuuskuntaa ja kolme muuta yhteisöä. Tytäryhtiöitä ovat Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy ja Oulun Seudun Lämpö Oy.

toimiva konsernirakenne

Oulun Seudun Sähkö omistaa sähkö-verkon toimialueellaan, hallinnoi itse sähköntuotanto-osuuksiaan ja hoitaa muun muassa tytäryhtiöidensä asia-kaspalvelun ja hallinnon. Yritys on osakkaana Energiapolar Oy:ssä, joka on toimitusvelvollinen sähkönmyyjä Oulun Seudun Sähkön toimialueella.

Sähköntuotanto tapahtuu koko-naan osakkuusyhtiöiden kautta. Pää-asiassa uusiutuviin energialähteisiin perustuva tuotanto on Suomessa ja Norjassa.

Verkkopalvelut Oy siirtää sähköä kahdeksassa Oulun ympäristökunnas-sa. Yhtiö vastaa sähköverkon käytös-tä, suunnittelusta, rakennuttamisesta, mittaroinnista ja siirtotoimintaan liit-tyvästä asiakaspalvelusta. Sähköver-kon kunnossapidossa ja rakentamises-sa käytetään yhteistyökumppaneiden palveluja.

Oulun Seudun Lämpö Oy tar joaa kaukolämpöpalveluja Oulun talous-alueella. Osa lämmöstä tuotetaan omissa laitoksissa, osa ostetaan. Yhtiö lisää kotimaisten biopolttoaineiden käyttöä lämpölaitoksissaan bioener-giaohjelman mukaisesti yhteistyössä toimi alueen kuntien kanssa.

kahdentoista jäsenosuuskunnan toimintaa ohjaavat niiden hallitukset. ilkka korpela on kempeleen energia-osuuskunnan, minna Närhi oulunsalon ja tapani matinolli ängeslevän sähköosuuskunnan hallituksen jäsen.

<


Kun etäluettavat mittarit ja uusi asiakastietojärjestelmä otetaan käyt-töön, asiakas voi seurata sähkön-kulutustaan ja säästötoimenpiteiden- sä vaikutuksia sähköisen palvelun kautta. Etäluettaviin sähkömittarei- hin siirrytään vuosien 2010–2012 aika na. Energiansäästöneuvontaa lisä-tään osana valtakunnallista energian-säästö tavoitetta.

Yritysmuotona osuuskuntaOulun seudulla toimivista pienistä alueellisista sähköosuuskunnista muo-dostettiin vuonna 1921 Keskusosuus-kunta Oulun Seudun Sähkö. Sähkö-alan murrosvaiheissa osuuskunta on osoittautunut edelleen hyväksi yri-tysmuodoksi. Nykyisin kaikki liike-toiminta on keskitetty Keskus osuus-kuntaan.

Osuuskuntaperiaatteiden mukai-sesti voittoja ei tulouteta ulkopuolel-le, vaan niillä kehitetään liiketoimin-toja. Toimialueen asiakkaat, yritykset ja kunnat hyötyvät osuuskunnan har-joittamasta kilpailukykyisestä hin-noittelusta ja verkoston jatkuvasta ke-hittämisestä. Tuloksellinen toiminta mahdollistaa myös jäsenetujen tarjoa-misen sekä toimialueen järjestöjen ja harrastusten tukemisen.


oulun seudun sähKö energia -alan arVoKeT jussa

Arvoketju kuvaa hyödykkeen vaiheittaista jalostumista valmiiksi tuotteeksi. Jokainen vaihe nostaa tuotteen arvoa.

Polttoaineet tuotanto myynti Energian käyttöSiirto

AsiakkaatOulun Seudun Lämpö Oyomistus 100 %

kaukolämpötoiminta

Kymppivoima Oyomistus 4,1 %Vesi-, tuuli- ja ydinvoima

Kymppivoima Hydro Oyomistus 22 %Pienvesivoima

Svartisen Holding ASomistus 15,6 %Vesivoima

Lapin Sähkövoima Oyomistus 6,4 %Vesivoima

Oy Alholmens Kraft Abomistus 3,6 %Biosähkö

Propel Voima Oyomistus 15 %tuulivoima

Pohjois-Suomen Voima Oyomistus 26 %Fennovoiman ydinvoimahanke

Energiapolar Oyomistus 12,9 %sähköenergian myynti

Energiameklarit Oyomistus 7,6 %sähkökauppa- ja sähkömarkkina-palvelut

Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oyomistus 100 %Verkonhaltija, suunnit telu, rakennuttaminen, käyttö

Eltel Networks Pohjoinen Oyomistus 15 %sähkö- ja tele verkkojen rakentaminen ja kunnossapito

Vapo Oyomistus 6,7 %

suomen energiavarat oy:n kauttaturve, biopolttoaineet, pelletti, sähkö ja lämpö

Pohjois-Suomen Energiatieto Oyomistus 14,2 %

Asiakaspalvelu- ja toiminnanohjaus-järjestelmän hallinnointi



jäsenyys ja as iaKKuus

Alatemmeksen sähköosuuskuntakempeleen energiaosuuskuntaLimingan sähköosuuskuntamuhoksen sähköosuuskuntaoulunsalon sähköosuuskuntasalonpään sähköosuuskunta

sähköosuuskunta Lumitemmeksen sähköosuuskuntatyrnävän kirkonkylän sähköosuuskuntautajärven sähköosuuskuntaVaalan sähköosuuskuntaängeslevän sähköosuuskunta

Jäsenyys2)

Asiakkaat

Asiakkuus ja jäsenetuLämmönmyynti

AsiakkuusSähkönsiirto

Asiakkuus ja jäsenetuSähkönmyynti

Oulun SeudunLämpö Oy

Oulun Seudun SähköVerkkopalvelut Oy

Energiapolar Oy

Sähköosuuskunnat1)

1) sähköosuuskunnat ovat keskusosuuskunta oulun seudun sähkön jäsenosuuskuntia. Lisäksi keskusosuuskunnan yhteisöjäseniä ovat Limingan ja tyrnävän osuusmeijerit sekä kempeleen kunta.2) edellyttää henkilöasiakkuutta oulun seudun sähkö Verkkopalvelut oy:ssä.

Liikevaihto (1 000 euroa) 2009 2008oulun seudun sähkö -konserni 28 694 30 345keskusosuuskunta oulun seudun sähkö 18 142 21 062oulun seudun sähkö Verkkopalvelut oy 8 842 8 392oulun seudun Lämpö oy 6 872 5 709

tilikauden tulos (1 000 euroa)oulun seudun sähkö -konserni 2 215 5 486 keskusosuuskunta oulun seudun sähkö 533 4 254 oulun seudun sähkö Verkkopalvelut oy –112 116oulun seudun Lämpö oy 676 144

investoinnit (1 000 euroa)oulun seudun sähkö -konserni 25 964 6 166 keskusosuuskunta oulun seudun sähkö 22 825 5 033oulun seudun sähkö Verkkopalvelut oy 22 21oulun seudun Lämpö oy 3 117 1 112

Asiakkaatoulun seudun sähkö Verkkopalvelut oy 26 994 26 796oulun seudun Lämpö oy 766 723

Energiamäärät (GWh)oulun seudun sähkö Verkkopalvelut oy:n sähkönsiirto 450 440 oulun seudun sähkön tuotanto 244 292oulun seudun Lämpö oy:n lämpöenergian myynti 126 119

Vuos i lyhyesT i


Visio ohjaa toimintaamme

ToimiTus johTajan KaTsaus

oulun seudun sähkön toimialoja

ovat sähkönsiirto, sähköntuotanto

ja kaukolämpö. olemme mukana

myös sähkönmyynnissä.

oulun seudun sähkön visioon perustuvat liiketoiminnan tavoitteet ohjaavat toimintaamme. tärkeintä on tuottaa kannattavasti asiakkaillemme ja jäsenillemme laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut.

K eskusosuuskunta Oulun Seu-dun Sähkö on toisen asteen osuuskunta, jonka jäsenis-

tön muodostavat pääasiassa kahdek-san kunnan alueella toimivat alueelli-set sähköosuuskunnat. Niiden jäsenet ovat jäsenasiakkaitamme. Kaikki liike-toiminta on keskitetty keskusosuus-kuntaan. Jäsenosuuskunnat ovat hal-linnollisia toimijoita.

Kuluttajaosuuskunnan perusteh-tävä on tuottaa jäsenistölle edullisia palveluja ja kasvattaa osuuskunnan arvoa. Tätä tehtävää keskusosuuskun-ta hoitaa yhdessä tytär- ja osakkuus-yhtiöidensä kanssa. Toiminta-ajatuksen

periaatteet kiteytyvät visiossamme ja siihen pohjautuvissa vuosien 2008–2010 liiketoimintatavoitteissa ja toimen piteissä.

Konsernille yhteisten tavoittei-den lisäksi kullekin liiketoiminnalle, sähkönsiirrolle, sähköntuotannolle ja kaukolämmölle, on asetettu omat tavoitteensa.

Jäsenedut keskeisiä

Viime vuosina olemme aktiivisesti pyrkineet nostamaan jäsenosuus-kuntiemme jäsenmääriä ja konkre-tisoimaan jäsenomistuksen hyötyä. Keskeinen työväline on ollut sähkö-


energian ja kaukolämmön jäsenalen-nuksien nostaminen asteittain 0,17 sentistä 1,00 senttiin kilowattitunnil-ta. Jäsenmäärä on noussut noin kol-mesta tuhannesta neljääntoista tu-hanteen ja jäsenistön saama jäsenetu noin 1,8 miljoonaan euroon vuodes-sa. Jäsenedun kokonaismäärä kasvaa jatkossa jäsenistön määrän kasvaessa. Jäsenalennuksen korotusta ei ole nyt suunnitteilla.

Kannattavuudesta huolehdittava jatkuvasti

Sähkön siirtohinnoittelussa tavoit-teemme olla noin kymmenen edulli-simman toimijan joukossa on toteu-tunut. Kustannustason nousun ja suurten investointien vuoksi siirto-hintoja jouduttiin nostamaan vuoden 2010 alussa noin 10 prosenttia. Edelli-nen korotus oli vuonna 1998.

Liiketoimintaan kohdistuu jat-kossakin hintapaineita, kuten kanta-verkkomaksujen ja häviösähkökus-tannusten nousua. Silti uskomme pysyvämme edelleen tavoitteessamme.

Kaukolämmön hinnoittelua ohjaa-vat käytettävissä olevat energialähteet ja liiketoiminnalle asetettu tuottovaa-timus. Edelleen jatkuvan bioenergia-ohjelman mukaisesti olemme jo nos-taneet merkittävästi puuenergian ja turpeen osuutta kaukolämmön ener-gialähteinä. Vuonna 2009 kaukoläm-pötoiminnan kannattavuus nousi tavoite tasolle.

Kannattavuuden säilyttäminen kohtuullisena edellyttää lämmön tuo-tantoyksiköiden kustannustehokasta käyttöä ja aktiivista hinnoittelua. Siksi polttoaineiden hinnanmuutoksiin rea-goidaan nopeasti.

risto Kantolatoimitusjohtaja

ToimiTus johTajan KaTsaus

sama, mutta toimintaympäristön jat-kuva muutos tuo uusia tavoitteita ja painotuksia. Mukana on myös nykyi-siä tavoitteita päivitettynä.

Monopoliaseman historiasta johtuen energiayritysten toiminta on perinteisesti painottunut teknisiin ja tuotannollisiin asioihin. Muutosta ta-pahtuu kuitenkin koko ajan yhä asia-kaslähtöisempään suuntaan. Asiakkaat ovat entistä hintatietoisempia, kilpai-luttavat ja haluavat uusia palvelumuo-toja. Myös yhteiskunnallinen ympäris-tötietoisuus kasvaa ja asettaa haasteita palvelun tarjontaan.

Vuoden 2010 aikana Oulun Seudun Sähkö ottaa käyttöön uuden asiakas-palveluja toiminnanohjausjärjestel-män. Myös asiakkaiden sähkömittarei-den vaihtaminen etäluettavaksi alkaa.

Uusilla järjestelmillä vastaamme asiakkaiden muuttuneisiin odotuksiin. Muutokset voivat hyvästä valmistelus-ta huolimatta aiheuttaa alkuvaiheessa jonkin verran haittaa asiakkaille. Jat-kamme myös sähkön ja lämmön ym-päristöystävällisten tuotantomenetel-mien kehittämistä. Toimintaprosessien uudistaminen sekä henkilöstön kou-luttaminen ja motivointi ovat onnis-tumisen kannalta keskeisiä.

Kiitän asiakkaita, henkilöstöä ja kaik-kia sidosryhmiä kuluneesta vuodesta. Vuodesta 2010 tulee mielenkiintoinen.

Lama vaikutti kannattavuuteen

Konsernin kannattavuus putosi vuon-na 2009 selvästi edellisvuoden ennä-tystuloksesta, kun sähköntuotannon kannattavuus heikkeni merkittävästi. Taantuma pudotti sähkön markkina-hintaa ja Norjan vesivoiman tuotan-toa siirrettiin tuleville vuosille säästä-mällä vettä altaisiin.

Sähkönsiirron ja kaukolämmön kannattavuus oli tavoitteiden mukai-nen. Vuonna 2010 konsernin kannat-tavuuden odotetaan paranevan edelli-seen vuoteen verrattuna.

Osakkaaksi uudelle toimialalle

Liiketoimintoja ei ole toistaiseksi on-nistuttu laajentamaan tavoitteiden mukaisesti. Kaukolämpö on laajentu-nut uusille alueille Iissä ja Limingassa. Tavoitejaksolla uutta sähköntuotantoa ei ole saatu hankittua suunnitellulla tavalla. Sähkönsiirrossa kasvu on ollut pelkästään sisäistä.

Vuonna 2009 tehtiin huomatta-va toimialajärjestely, kun Oulun Seu-dun Sähköstä tuli välillisesti yksi Vapo Oy:n omistaja. Useat energiayhtiöt perustivat Suomen Energiavarat Oy:n, joka osti Metsäliiton omistaman 49,9 prosentin osuuden Vapon osakkeista.

Enemmistöosakkaaksi jäi edelleen Suomen valtio 50,1 prosentin osake-osuudellaan. Vapo Oy:n kautta osal-listumme aktiivisesti bioenergian käy-tön kehittämiseen, joka onkin yksi Suomen ilmasto- ja energiastrategian kulmakiviä.

tulevia painotuksia

Vuoden 2010 aikana käsitellään stra-tegiaa ja määritellään liiketoiminta-tavoitteet tuleville vuosille. Visio on


Jokaisella jäsenosuuskunnalla on oma hallitus, joka ohjaa jäsenosuus-kunnan toimintaa. Ne ovat hallin-nollisia yksiköitä, eikä niillä ole omaa liiketoimintaa. Jokainen jäsenosuus-kunta päättää itse toiminnastaan. Se voi esimerkiksi järjestää jäsenilleen tutustumismatkoja, tukea paikallisia hankkeita tai myöntää stipendejä.

Vaikuttaminen Keskusosuuskunnassa

Jokaisesta sähköosuuskunnasta kut-sutaan edustaja Keskusosuuskunnan osuuskuntakokoukseen. Sitä kautta on mahdollisuus päästä vaikuttamaan Keskusosuuskunnan toimintaan. Nykyi nen jäsenmäärä varmistaa, että Keskusosuuskunnan hallintoon on tu-levaisuudessakin löydettävissä energia-asioista kiinnostuneita henkilöitä.

etuna edullinen energia

Jäsenosuuskunnissa oli vuoden 2009 lopussa noin 14 000 jäsentä. tämä jäsenmäärä turvaa jäsenosuuskuntien jatkuvuuden ja toimintakyvyn.

Alennusta saavat ne jäsenet, jotka ostavat sähköä Energiapolar Oy:ltä tai kaukolämpöä Oulun Seudun Läm-pö Oy:ltä. Jäsenenä voi olla henkilö-asiakas, jonka sähkönkäyttöpaikka on Oulun Seudun Sähkön toimialueella. Jäsenalennusta saa yhden sentin kilo-wattitunnilta.

toimiminen omassa jäsenosuuskunnassa

Jäsen voi halutessaan osallistua jäsen-osuuskuntansa osuuskuntakokoukseen, joka pidetään vuosittain huhtikuus-sa. Osuuskuntakokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Viime vuosina osuuskuntakokoukset on järjestetty kes-kitetysti kahtena osuuskuntatapahtu-mana, joiden suosio on vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuoden 2009 tapahtumiin osallistui ennätykselliset 800 henkeä.

sähKöosuusKunnan jäsenyys

O ulun Seudun Sähkö antoi vuonna 2009 jäsenilleen noin 1,8 miljoonaa euroa

jäsenalennuksina. Alennuksen suu- ruus riippuu käytetyn sähkö- tai läm-pöenergian määrästä. Jos omakotita-lossa käytetään sähkö- ja kaukoläm-pöenergiaa 25 000 kWh vuodessa, alennus on 250 euroa. Keskimäärin jäsenet saivat alennusta 135 euroa vuodessa.

Vapaaehtoinen jäsenyys

Sähköosuuskunnan jäsenyys on avoin ja vapaaehtoinen eikä velvoita mihin-kään. Oulun Seudun Sähkön asiakkuus pelkästään ei oikeuta jäsenetuihin, vaan niiden saaminen edellyttää liitty-mistä jäseneksi. Jäsenedut tulevat voi-maan, kun asiakas on suorittanut 20 euron kertaluonteisen osuusmaksun.

Esimerkki jäsenalennuksen kehityksestä1) (euroa/vuosi)

1) esimerkissä jäsenasiakkaan sähkönkäyttö on 25 000 kilowattituntia (kWh) vuodessa.

250

200

150

100

50

02002 2004 2006 2008 2009

Jäsenosuuskuntien jäsenmäärän kehitys

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

15 000

12 500

10 00

7 500

5 000

2 500

0

Jäsenalennukset vuonna 2009

Alennus kilowattitunnilta 1,00 senttiäkeskimäärin asiakasta kohden 135 euroaAlennukset yhteensä noin 1 750 000 euroa

inkeri ja matti santaniemi olivat niiden 800 jäsenen joukossa, jotka

osallistuivat vuonna 2009 jäsentapahtumiin.

>


Jäsenetuna alennusta

sähköstä ja lämmöstä

1 sentti kilowattitunnilta.


sähKöns i irTo

tavoitteena tyytyväiset asiakkaat

Vuonna 2009 saatiin päätökseen muun muassa 10-vuotissuunnitelman mukaiset sähköasemainvestoinnit. sähkönsiirrossa jo toteutetut kehitystoimenpiteet ovat parantaneet sähkön laatua tavoitteiden mukaisesti. Lähivuosina sähkömittareiden etäluenta ja muut pitkäjänteiset investoinnit palvelevat asiakkaita.

vaatimattomia ja vahingot vähäisiä. Verkon käytön ja kunnossapidon kus-tannukset eivät juuri kasvaneet edelli-sestä vuodesta. Kustannuksista nousi-vat kantaverkkomaksut, verkkovuokra ja ostetut palvelut. Ostopalvelujen kustannustehokkuuteen kiinnitetään jatkossakin huomiota.

Vuonna 2010 välttämättömät in-vestoinnit nostavat siirtohintaa 10 prosenttia. Siirtohinta säilyy kuitenkin noin kymmenen halvimman siirto-yhtiön hintojen joukossa.

Tulos oli budjetoitua parempi. Vuonna 2010 tuloksen odotetaan vielä hieman paranevan.

Liittymien kysyntä laski edelleen

Liittymien rakentaminen vuonna 2009 väheni noin 30 prosenttia eli lä-hes yhtä paljon kuin edellisvuonna. Uusien liittymien määrä, 189, oli edel-lisen kerran vuonna 1996 näin pieni. Vuonna 2005 tehtiin ennätykselliset 501 liittymää.

Uusista liittymistä merkittävä osa rakennettiin kaava-alueiden ulko-puolelle. Ainoastaan Kempeleessä liit-

tymärakentaminen kaava-alueilla jat-kui entiseen tapaan. Vuoden lopulla elpymisen merkkejä oli havaittavissa muuallakin.

Verkon uusiminen hyvässä vauhdissa

Limingan sähköasema korvattiin uudel la ja Muhoksen sähköasemaa laajennettiin hankkimalla toinen päämuuntaja. Valitettava vahinko oli vuosi sitten valmistuneen Kempeleen toisen sähköaseman tulipalo loka-kuussa. Se saatiin kuitenkin pakkas-jaksolle väli aikaiseen käyttöön.

Välille Kempele–Oulunsalo val- mistunut 20 kilovoltin kaapeli yhteys palvelee sähköasemien keskinäistä korvattavuutta ja auttaa vikatilantei-den hallinnassa. Uutta 20 kilovoltin johtoa rakennettiin lähes seitsemän kilometriä ja saneerattiin 43 kilo-metriä.

Vuonna 2010 aloitetaan vanhim-missa, sähkönlaadultaan heikoimmis-sa muuntopiireissä pienjännitejohto-jen uusiminen. Sähkönlaatu paranee ja keskeytykset vähenevät. Verkosto-automaatiota lisätään edelleen erityi-

V erkostoautomaation lisää-minen, kaukokäyttöerotin-ten ohjausjärjestelmän uusi-

minen ja 10-vuotissuunnitelman mukaisten verkostoinvestointien to-teuttaminen ovat jo lyhentäneet sel-keästi vikatilanteissa asiakkaiden keskeytys aikoja.

Etäluettavien mittareiden vaihto-projekti vuosina 2010–2012 on käyn-nistetty. Uusien mittareiden avulla asia kas voi aiempaa helpommin seu-rata ja suunnitella säh könkäyttöään. Lisäksi sähkön laadun valvonta sekä vikojen rekisteröinti ja hallinta no- peu tuvat. Verkon suunnittelu para-nee kuormitustilanteiden mittauksen tarkentuessa.

Loppuvuosi paransi tulosta

Vuosi oli edellistä kylmempi, mutta pitkäaikaista keskilämpötilaa lämpi-mämpi. Sähköä käytettiin 2,3 prosent-tia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sähkönsiirto kasvoi erityisesti loka-joulukuussa.

Kulunut vuosi oli kolmas perät-täinen, jolloin myrskyjaksot olivat

Sähkönsiirron vastuualue

oulunsalo kempeleLumijoki

tyrnävä

muhosutajärvi

Vaala

Liminka

Siirretty sähköenergia (GWh)

500

400

300

200

100

02005 2006 2007 2008 2009

Keskeytykset (min./asiakas)

250

200

150

100

50

02005 2006 2007 2008 2009

odottamattomat keskeytykset

suunnitellut keskeytykset


sesti pisimmille johtohaaroille ja pai-kallisia käyttöerotinasemia liitetään kaukokäyttöön.

Mikrotuotantolaitosten verk-koon liittämiseksi valmistaudutaan kertomalla kuluttajille periaatteis-ta. Sähköauto jen markkinoille tuloa seurataan aktii visesti ja ollaan val-miita tarvittaviin ratkaisuihin. Lisäk-si valmistaudutaan Oulunsalo–Hai-luoto-tuulipuiston toteutumiseen ja liittämiseen verkkoon.

Siirtohinnoittelun kohtuullisen tuoton laskenta hakee uomiaan

Sähköverkkotoiminta on luonnolli-nen monopoli, jota Energiamarkki-navirasto valvoo. Sen mukaan Oulun Seudun Sähkö oli ylittänyt ensim-mäisellä valvontajaksolla 2005–2007 kohtuullisen tuoton.

Päätös johti Oulun Seudun Säh-kön valitukseen Markkinaoikeuteen. Päätöksen 11.1.2010 mukaan en-simmäisen jakson ylituotto aleni 75 prosenttia. Ylituotoksi jäänyt osuus on jo kompensoitunut meneil-lään olevan toisen valvontajakson 2008–2011 alussa.

sähkönsiirron toimialue kattaa kahdeksan kuntaa.

sähKöns i irTo

Verkkotoiminta muutos %

vuodesta 2009 2008sähkönsiirtoverkkoalueella 450 GWh +2,3Asiakkaita 26 994 +0,7110 kV:n johdot 16 km 020 kV:n johdot 1 374 km +0,90,4 kV:n johdot 1 897 km +0,4Jakelumuuntamot 1 362 +2,2sähköasemat 12 0kauko-ohjattaviaerotinasemia 39 0

Siirtoasiakkaat30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

02005 2006 2007 2008 2009

sähkötarkastaja Veijo kemppainen ja lentoaseman päällikkö Pekka

mäntynen tarkastelevat rullaustien reunavalaisinta. Finavian oulun

lentoasema on suuri sähkönkäyttäjä.

>

Sähkönsiirto toimialueella 2009

kempele 26 %

oulunsalo 20 %

muhos 15 %

Liminka 15 %

tyrnävä 10 %

utajärvi 8 %

Vaala 3 %

Lumijoki 3 %

Oulun Seudun Sähkö noudattaa asiakkaille edullista hinnoittelua, joka arvioiden mukaan täyttää koh-tuullisuuden vaatimukset meneillään olevalla valvontajaksolla.


sähKönTuoTanTo

taantumalla suuri vaikutus

sähkön tuotantoliiketoiminnan tavoitteita ovat hyvä kannattavuus ja uuden tuotanto-kapasiteetin hankkiminen. kannattavuus vaihtelee vuosittain, mutta keskimääräinen tavoite saavutetaan. Lisäkapasiteetin hankinnassa ei ole vielä päästy tavoitteeseen.

Sähkön kokonaistuotanto (GWh)

300

250

200

150

100

50

02005 2006 2007 2008 2009

V uosille 2008–2010 sähkön tuotantoliiketoiminalle on asetettu kaksi tavoitetta. Lii-

ketoiminnan nettotuloksen tulee olla keskimäärin vähintään kolme miljoo-naa euroa. Toisena tavoitteena on päätökset yhteensä 100 gigawattitun-nin tuotantokapasiteetin lisähankin-nasta joko itse tai osakkuusyhtiöiden kautta.

tavoitteiden saavuttaminen haasteellista

Oulun Seudun Sähkö myy tuotta-mansa sähkön Pohjoismaiseen säh-köpörssiin Nord Pooliin päivittäisel-lä markkinahinnalla eli spot-hinnalla. Kannattavuuden turvaamiseksi käy-tetään ennuste- ja raportointijärjes-telmiä, joilla seurataan ja ohjataan aktiivisesti tuotantoa sekä suojataan myyntihintaa johdannaismarkkinoilla enintään kolmeksi vuodeksi eteenpäin.

Tuotannon nettotulos vuonna 2009 oli 2,0 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 4,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 ennusteen mu-kaan kolmen vuoden tavoite ylitetään jonkin verran.

Uuden tuotantokapasiteetin saami-seksi Oulun Seudun Sähkö on edistä-nyt uusia hankkeita, kuten tuulivoi-

kutusta tulokseen vaimensivat aikai-semmin tehdyt hinnan suojaukset. Vuodesta 2008 keskimääräinen myyn-tihinta laski vain viisi prosenttia. Vuonna 2010 sähkön keskimääräi-sen myyntihinnan odotetaan olevan suunnilleen edellisen vuoden tasolla.

Matalasta spot-hinnasta joh tuen sähköä tuotettiin 16 prosenttia vä-hemmän kuin vuonna 2008. Tuotan-nosta 90 prosenttia tehtiin uusiutuvil-la energialähteillä.

Vesivarastot hyvällä tasolla

Huolimatta hyvästä vesivuodesta Nor-jassa vesivoimalla tuotetun sähkön määrä putosi 11 prosenttia. Vettä sääs-tettiin altaisiin tulevien vuosien tuo-tantoon. Kemijoen voimalaitosten tuotanto palasi vuoden 2008 huippu-tuotannon jälkeen normaalille tasolle.

Vuoden 2009 lopussa Svartisenin voimalaitoksen vesivarastot olivat lä-hes täynnä ja Ranan voimalaitoksen altaat normaalilla tasolla. Kemijoen vesistön allastilanne oli lähellä nor-maalia. Vesivoiman tuotantomäärän odotetaan kasvavan normaaliksi vuon-na 2010.

Norjan pienvesivoiman kehittämi-nen Kymppivoima Hydro Oy:n kaut-ta on edennyt niin, että tuotanto on

maa ja pienvesivoiman rakentamista Norjaan. Uuden tuotantokapasiteetin hankinnassa painopiste on päästöttö-missä ja uusiutuvissa energialähteissä.

Tavoitejaksolla uutta kapasiteettia on hankittu noin 20 gigawattituntia. Suurin yksittäinen lisäosuus on ostettu rakenteilla olevasta Olkiluoto 3 -ydin-voimayksiköstä. Tuotantokapasiteetin hankintaa jatketaan.

taantuma pudotti kannattavuutta ja tuotantomääriä

Tuotantoliiketoiminnan tulos jäi vuonna 2009 alle puoleen edellisen vuoden ennätyksellisestä tuloksesta. Tulosta pudottivat alentunut sähkön keskimääräinen myyntihinta ja erityi-sesti alentunut tuotantomäärä. Vuon-na 2010 kannattavuuden odotetaan nousevan.

Nord Poolin spot-hinta Suomessa vuonna 2009 oli keskimäärin 37 euroa megawattitunnilta eli 27 prosenttia matalampi kuin edellisenä vuonna. Taantuman seurauksena markkinahin-taa pudottivat muun muas sa sähkön käytön väheneminen ja hiilen hinnan aleneminen. Vesivoimaa oli tarjolla runsaasti.

Oulun Seudun Sähkössä markkina-hinnan voimakkaan putoamisen vai-

Hiili 4 %

öljy 0 %

kierrätys-

polttoaineet 2 %

Vesi 80 %

tuuli 4 %

Puu 6 %

turve 4 %

Sähköntuotannon energialähteet


Sähköntuotanto (GWh) muutos %

2009 vuodesta 2008Vesivoimakemijoki 29 –26svartisen 76 –11rana 91 –10tuulivoimakymppivoima 8 +55Propel Voima 1 –17tunturituuli 0,03 –11LauhdevoimaAlholma 40 –33Yhteensä 244 –16

sähKönTuoTanTo

voitu aloittaa yhdellä voimalaitoksel-la. Pienvesivoiman kehittämistä jatke-taan suunnitelman mukaisesti.

Svartisenin voimalaitoksen toisen turbiiniyksikön rakennusprojekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Uusi turbiinilaitos on tarkoitus ottaa koekäyttöön joulukuussa 2010.

Alholma markkinoiden puristuksessa

Alholmassa sähköä tuotetaan puulla, turpeella, energiajätteellä ja kivihiilel-lä lauhdetuotantona, joten voimalan käyttöön ja kannattavuuteen vaikutta-vat merkittävästi sähkön markkinahin-ta ja polttoaineiden hinnat. Vuonna 2009 tuotanto oli vain noin kaksi kol-masosaa tavanomaisesta. Vuonna 2010 tuotantomäärän odotetaan nousevan.

Alholman laitokselle selvitetään erillisen jätteenpolttolaitoksen raken-tamista. Laitos sai ympäristöluvan jou-lukuussa 2009.

tuulivoiman osuus neljä prosenttia

Vuonna 2009 Oulun Seudun Sähkön kaikki tuulivoimalaitokset olivat koko vuoden normaalisti käytössä. Tuuli-voiman osuus sähkön tuotannosta oli neljä prosenttia, mikä on valtakunnal-lisessa vertailussa korkea luku.

Oulun Seudun Sähkö on muka-na kehittämässä tuulivoimaa voimak-kaasti usean yhtiön ja yhteistyötahon kautta. Suurin hanke on Oulunsalo–Hailuoto-tuulipuisto, jota valmistel-laan yhteistyössä Metsähallituksen ja

Lumituuli Oy:n kanssa. Alueelle suun-nitellaan noin 50 voimalan tuulipuis-toa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistuu keväällä 2010.

Eduskunnalta merkittäviä päätöksiä

Eduskunnalta odotetaan keväällä 2010 periaatepäätöstä yhden tai useamman ydinvoimalaitoksen rakentamisluvas-ta. Oulun Seudun Sähkö on osakkaana Fennovoima Oy:n ydinvoimalahank-keessa ja Teollisuuden Voima Oy:n Olki luoto 4 -hankkeessa.

Tuulivoimahankkeiden etenemi-nen riippuu ratkaisevasti eduskunnan päätöksestä valmisteilla olevasta syöt-tötariffijärjestelmästä. Se toteutunee. Mutta onko tulevan tariffin hintata-so riittävä hankkeiden laajamittaiseen toteuttamiseen?

Tuotantoliiketoimintaan vaikutta-vat merkittävästi ympäristönäkökoh-dat, joiden vaikutus korostuu yhä. Toi-mintaympäristöön liittyy aina myös viranomaisten vahva ohjaus.

Nuoret omaksuvat uusia sähköisiä kanavia. elli ja Aatu pitävät yhteyttä kavereihin luontevasti netin kautta.

>

oulun seudun sähkö omistaa sähkön tuotanto-osuuksia, joiden tuotot käytetään konsernin kehittämiseen.


KauKolämPö

kaukolämmön toimintaympäristö muuttuu

toimialueen laajentaminen, bioenergian osuuden lisääminen ja pääoman tuoton vakiinnuttaminen tavoitetasolle ohjaavat toimintaa. uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuus ovat jo kehittyneet oikeaan suuntaan.

K aukolämmön vahvuuksia ovat paikallisuus, toiminta-varmuus, helppokäyttöisyys,

vakaa hinta, ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus. Näillä voidaan vastata tuleviin ilmastohaasteisiin ja lisätä kaukolämpöä taajamien johta-vana lämmitys järjestelmänä.

Vuosille 2008–2010 tärkeimmät liiketoimintatavoitteet ovat sijoitetun pääoman tuoton vakiinnuttaminen vähintään 10 prosenttiin, bio energian osuuden nostaminen lämmöntuotan-nossa, biopolttoaineiden saatavuu-den varmistaminen ja toimialueen laajentaminen.

Valinnoilla kannattavuutta

Lämpöenergian hinnoittelurakentei-ta uudistettiin vuoden 2009 aikana. Perusmaksujen määritykset tarkistet-tiin ja liittymismaksuissa kiinnitettiin huomiota liityntäjohdon aiheuttamiin kustannuksiin. Lämmön tuotantokus-tannusten nousun vuoksi lämmön myyntihintoja nostettiin keskimäärin yhdeksän prosenttia edellisvuodesta.

Lämpökeskusten polttoainevalin-toja ohjasi taloudellisuus. Valinnoissa huomioitiin käytettävissä oleva tek-niikka, lupa-asiat soveltuvin osin ja asiakassuhteet. Energiahakkeen hinnan nousu loppuvuonna pakotti lisäämään huomattavasti palaturpeen käyttöä.

Kempeleen kaukolämpö ostetaan Oulun Energialta. Vuonna 2011 päät-tymässä olevalle ostosopimukselle neuvoteltiin teknis-taloudellisesti hyvä viiden vuoden jatkosopimus.

Budjetin mukaiset liiketoimin-nalliset tavoitteet saavutettiin. Läm-möntuotannolle ja -myynnille tyy-dyttävät sääolot, uudet asiakkaat ja bio poltto aineiden käytön lisääntymi-nen vaikuttivat tulokseen myönteises-ti. Tavoitekaudelle 2008–2010 asetettu tuotto tavoite on saavutettavissa.

Bioenergia vaikuttaa investointeihin

Kaukolämpöverkkoja laajennettiin muun muassa Muhoksella ja Kiimin-gin Jäälissä. Verkkoa ja uusia liittymiä rakennettiin ennätysmäärä. Muhoksen uuden biolämpökeskuksen hankinnas-

Kaukolämpöalueet

LumijokiLiminka

tyrnävä

kempele

muhos

Päivärinne

Jääli

ii

ta päätettiin keväällä. Rakentaminen alkoi heinäkuussa ja laitos valmistuu maaliskuussa 2010.

Bioenergian osuuden nostamisek-si jatkettiin aiemmin aloitettua ja ensi vuonna jatkuvaa ohjelmaa. Potentiaa-lisista asiakkaista tehtiin selvitys ke-väällä Kempeleessä, Iissä ja Jäälissä. Iin alueen kaukolämmön tuotantomal-lista tehtiin kannattavuustarkastelu ja alustava tekninen ratkaisuehdotus.

Tavoitekaudelle asetettu 70 prosen-tin bioenergian osuus lämmöntuo-tannossa on jo saavutettu tehokkaalla polttoaineiden käytöllä ja mittavilla investoinneilla. Niillä lisätään uusiu-tuvien polttoaineiden käyttömahdolli-suuksia Muhoksella, Limingassa, Iissä ja Jäälissä. Vuonna 2009 investointei-hin käytettiin kolme miljoonaa euroa. Seuraavalle vuodelle on varattu 1,7 miljoonaa euroa.

Jatkuvuutta polttoainehankintaan

Jo syksyllä 2008 neuvoteltiin poltto-ainetoimittajien kanssa pitkäaikaiset sopimukset biopolttoaineiden saa-tavuuden ja toivotun hintakehityk-

kiimingissä kaukolämpöä myydään vain Jäälissä.

kempele 49 %

muhos 20 %

ii 9 %

Liminka 8 %

tyrnävä 6 %

kiiminki 3 %

Lumijoki 2 %

Lähilämpö 3 %

Kaukolämmön myynnin jakauma


KauKolämPö

Kaukolämpötoiminta muutos %

vuodesta 2009 2008Lämpöenergian myynti 126 GWh +6Lämpöasiakkaita 766 +6Lämpökeskukset 84 mW +2kaukolämpöverkot 86 km +9

sen varmistamiseksi. Sopimusten mu-kaiset energiahakkeen ja palaturpeen hinnantarkistukset tehtiin touko-heinäkuussa.

Vuoden 2009 aikana selvitettiin teollisuuden sivutuotteiden hyödyn-tämistä sekä keskitettyä polttoainei-den varastoinnin ja käsittelyn järjes-tämistä. Iissä jatkettiin alkuvuonna vaneritehtaan viilujätteen käyttöä polttoaineena ja marraskuussa otet-tiin koe-erät sahalaitoksen sivutuotet-ta hakkeena.

Limingan Ankkurilahdesta ostet-tiin lämpökeskustontti. Sille voidaan sijoittaa polttoaineen varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettuja rakennuksia.

Omissa lämpökeskuksissa käytet-tiin polttoaineita yhteensä 87,1 giga-wattituntia. Kempeleen kaukolämpö verkkoon ostettiin lämpöä 70,9 giga- watti tuntia.

Uusia haasteita

Tavoitteiden mukaisesti toimintaa pyritään laajentamaan Oulun talous-alueella. Useasta lähialueen kauko-lämpöliiketoiminnasta on jätetty tar-joukset, osa jo vuoden 2008 aikana. Niistä Limingan Tupoksesta saatiin periaatepäätös marraskuussa. Alueel-le rakennetaan lähivuosina kauko-lämpöjärjestelmä, jossa on lämmön-tuotantoyksikkö ja jakeluverkosto.

Kaukolämpötoiminnan yleistä ke-hitystä seurataan ja pyritään tekemään liiketoimintakauppoja. Uusien kauko-lämpöalueiden liittämistä toiminnan piiriin selvitetään.

Vuonna 2010 kaukolämpötoimin-nassa kiinnitetään huomiota tehtävä-järjestelyihin, henkilöstön koulutuk-seen ja työhyvinvointiin.

kaukolämpötoimintaa harjoitetaan oulun talousalueella.

raskasöljy 15 %

kevytöljy 2 %

ostolämpö 45 %

energiahake 28 %

Palaturve 10 %

Kaukolämmön energialähteetKaukolämpöasiakkaat800700600500400300200100

02005 2006 2007 2008 2009

koneurakoitsija Pentti Niemelä toimittaa iin lämpölaitokselle

metsähaketta.

>


Hallinnon ja henkilöstön

yhteisenä päämääränä

on menestyvä yritys.


Osuuskuntakokous voi valita hallinto-neuvostoon vain osuuskunnan vastuu - alueella asuvan osuuskunnan palveluk - sia käyttävän henkilön tai jäsenyhteisön edustajan.

Vuoden 2009 hallintoneuvoston jäsenet ja erovuodet:Seppo Yli-Elsilä, pj Liminka 2010Osmo Heikkinen Muhos 2009Rauno Hekkala Oulunsalo 2009Juha Hemmilä Lumijoki 2011Tuure Karkulahti Kempele 2011Pentti Kennilä Liminka 2009Kauko Kinnunen Utajärvi 2009Toivo Kinnunen Tyrnävä 2009Tapio Koskela Liminka 2010Tapani Mikkonen Utajärvi 2010Paavo Niemelä Tyrnävä 2011Kauko Pakaslahti Lumijoki 2011Pekka Päätalo Oulunsalo 2010Tiina Rajala Kempele 2009Pertti Sankilampi Kempele 2010Kari Siira Tyrnävä 2010Seppo Tikkanen Muhos 2011Veikko Tossavainen Vaala 2011Pentti Tuovinen Utajärvi 2011Riku Vinkki Oulunsalo 2009Väinö Väänänen Muhos 2010Matti Yrjämä Vaala 2010

Päätöksenteko ja päivittäinen toiminta

Hallinnossa toimivat jäsenosuuskuntien edustajat. keskusosuuskunnan luottamushenkilöt ovat vastuussa toiminnastaan jäsenistölle. konsernin suuntaviivat perustuvat visioon, jonka pohjalta johtoryhmä laatii liiketoimintatavoitteet. toimintaa kehitetään jatkuvasti arkisen työn yhteydessä.

hall inTo

H allitus on hyväksynyt vuosil-le 2008–2010 kaikille konser-nin liiketoiminnoille visioon

pohjautuvat tavoitteet. Niille on yh-teistä toimintavolyymien kasvattami-nen, toimintavarmuuden lisääminen, palvelun parantaminen ja kannatta-vuuden turvaaminen.

Osuuskuntakokous

Ylintä päätösvaltaa Keskusosuuskun-nassa käyttää osuuskuntakokous, jossa on edustaja jokaisesta jäsenosuuskun-nasta ja yhteisöstä. Jäsenosuuskun-nan hallitus antaa valtakirjan edusta-jalleen, jolla on kokouksessa yksi ääni. Osuuskuntakokous muun muassa vah-vistaa tilinpäätöksen, päättää vastuu-vapauden myöntämisestä ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet erovuorois-ten tilalle.

Vuoden 2009 osuuskuntakokous pidettiin 21. huhtikuuta. Kokoukses-sa vahvistettiin tilinpäätös sekä myön-nettiin hallituksen ja hallintoneuvos-ton jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapaus vuoden 2008 tileistä ja hallinnosta.

Sääntöjen mukaan Keskusosuus-kunnan hallintoneuvostoon kuuluu

vähintään 13 ja enintään 22 jäsentä, jotka valitaan kolmeksi kalenterivuo-deksi kerrallaan.

Hallintoneuvoston jäsenistä ero-vuorossa olivat Rauno Hekkala Oulun-salosta, Osmo Heikkinen Muhokselta, Pentti Kennilä Limingasta, Kauko Kin-nunen Utajärveltä, Toivo Kinnunen Tyrnävältä, Tiina Rajala Kempeleestä ja Riku Vinkki Oulunsalosta.

Ikäpykälän vuoksi Kauko Kinnusta ja Toivo Kinnusta ei voitu valita uudel-leen. Kauko Kinnusen tilalle kaudelle 2010–2012 valittiin Kyösti Juujärvi Uta-järveltä ja Toivo Kinnusen tilalle Arja Pullinen Tyrnävältä. Muut erovuoroiset valittiin uudelleen kaudelle 2010–2012.

Hallintoneuvosto

Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja päättää toiminnan huomat-tavasta supistamisesta tai laajentami-sesta. Sääntöjen mukaan hallintoneu-vostoon valitaan edustajia kuntien asiakasmäärien perusteella seuraavasti:Asiakkaita Edustajia hallintoneuvostoonalle 1 000 yksi1 000–2 000 kaksiyli 2 000 kolme

Asiakasneuvoja riitta siipo, johtaja Jukka kaarre, hallituksen jäsen Pentti takkinen, verkostoinsinööri risto Pirinen, lämpölaitosasentaja Ari kukkonen ja hallintoneuvoston jäsen tiina rajala osallistuvat omissa tehtävissään oulun seudun sähkön kehittämiseen.

<


Vuoden 2009 hallituksen jäsenet:Risto Kantola, pjJukka KaarreOsmo Rautio

Hallituksen jäsenten toimikausi päät-tyy vaalin jälkeisen varsinaisen yhtiö-kokouksen päättyessä.

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.3.2009. Kokous vahvisti vuo-den 2008 tilinpäätöksen, myönsi hal-litukselle ja toimitusjohtajalle vastuu-vapauden vuoden 2008 tileistä ja hallinnosta sekä valitsi vuoden 2009 hallituksen.

Hallitus kokoontui 7 kertaa ja käsit-teli 52 asiaa. Toimitusjohtaja Yrjö Vil-hunen toimi hallituksessa esittelijänä ja sihteerinä.


Kaukolämpöliiketoiminnassa vuon-na 2009 painottuivat erityisesti läm-möntuotannon ja jakelun investoin-tipäätökset sekä bioenergiaohjelman jatkaminen.

Vuoden 2009 hallituksen jäsenet:Risto Kantola, pjJukka KaarreYrjö Vilhunen

hall inTo

Hallintoneuvosto kokoontui 1.4. ja 4.6.2009. Ensimmäisessä kokoukses-saan hallintoneuvosto valitsi hallituk-sen erovuorossa olleet varsinaiset jä-senet Pentti Kestin ja Jukka Matinollin jatkamaan kaudelle 2010–2012.

Varajäseneksi Kauko Pakaslahden tilalle valittiin kaudelle 2009–2011 Esa Prokkola Lumijoelta. Osuuskuntako-kous valitsi vuonna 2008 Kauko Pakas-lahden hallintoneuvoston jäseneksi, eikä hän voi siksi toimia enää hallituk-sen varajäsenenä.

Toisessa kokouksessa toimitusjohta-ja Kantola esitteli hallintoneuvostolle Vapon osakkeiden hankintaa.

Hallitus

Hallituksen tärkein tehtävä on toiminnan suuntaviivojen määrittely ja niiden toteutumisen seuraaminen. Hallitus keskittyy pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseen jäsenis-tön parhaaksi. Se seuraa myös ympä-ristöä ja kilpailutilannetta. Hallitus päättää toiminnan kannalta merki-tykselliset asiat, kuten liiketoiminnan laajentamisen ja muut liiketoimintaan liittyvät keskeiset asiat, ylimmän johdon valinnan, kiinteistökaupat, laina- ja takausasiat sekä hinnoittelu- perusteet.

Vuoden 2009 hallituksen jäsenet ja erovuodet:Varsinaiset jäsenetEero Holma, pj Kempele 2010Ossi Sainila, vpj Liminka 2011Pentti Kesti Muhos 2009Jukka Matinolli Tyrnävä 2009Pentti Takkinen Oulunsalo 2010VarajäsenetRisto Näpänkangas Vaala 2011Esa Prokkola Lumijoki 2011

Hallitus kokoontui 10 kertaa ja käsit-teli 103 asiaa. Toimitusjohtaja Risto Kantola toimi hallituksen esittelijänä ja johdon assistentti Tarja Ollikainen sihteerinä.

tytäryhtiöiden hallinto

Konsernin tytäryhtiöt ovat yritysmuo-doltaan osakeyhtiöitä, joilla on vuo-deksi kerrallaan valittava oma hallitus. Konsernin sisäistä toimintaa ohjaa kon-serniohje. Emoyhtiön hallitukseen tuo-daan tytäryhtiöiden tärkeimmät asiat.

Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy

Vuoden 2009 toiminnan suuntaviivat perustuivat oman toiminnan ja alan kehittämistarpeisiin sekä verkon vaati-miin korvausinvestointeihin.

hall inTo-organisaaT io

Sähköosuuskunnat, 12 kplmuut yhteisöt, 3 kpl

Hallitus, 5 jäsentäHallintoneuvosto valitsee

kolmeksi vuodeksi kerrallaan

Hallintoneuvosto, 22 jäsentäosuuskuntakokous valitseeasiakasjakauman mukaan

Osuuskuntakokous, 15 edustajaaedustaja jokaisesta

sähköosuuskunnasta ja yhteisöstä


Vuoden 2009 lopussa Oulun Seu-dun Sähkössä oli työssä 15, Verkko-palveluissa 15 ja Oulun Seudun Läm-mössä 10 henkilöä. Lisäksi konserni tarjoaa alan opiskelijoille harjoittelu-paikkoja ja lopputyön aiheita.

Kaikki konsernin palveluksessa ole-vat ovat mukana tulospalkkiojärjes-telmässä. Tavoitteiden saavuttamisen taso määrittelee tulospalkkion suuruu-den. Jokainen henkilökuntaan kuulu-va käy esimiehensä kanssa kehityskes-kustelun vuosittain.

Koulutuskartoituksen perusteella vuonna 2009 tehtiin jokaiselle hen-kilökohtaiset koulutussuunnitelmat. Asiakaspalvelukoulutuksen lisäksi on valmistauduttu uuteen asiakaspalvelu- ja toiminnanohjausjärjestelmään.

Työhyvinvoinnin kehittämiseksi vuonna 2008 perustettu työryhmä jatkoi työtään kevääseen 2009 saakka. Henkilöstöä motivoitiin fyysisen kun-non ylläpitämiseen ja parantamiseen järjestämällä puolen vuoden kunto-ohjelma henkilökohtaisine testeineen ja tavoitteineen.

Työsuojeluasiat käsitellään työsuoje-lutoimikunnassa. Konsernilla on myös virkistystoimikunta, jolla on vuosit-tainen määräraha toimintaan. Lisäksi konserni järjestää kaksi kertaa vuodessa henkilökunnalleen virkistys päivän.

Konsernin organisaaT io

Johdon assistenttitarja ollikainen

toimitusjohtajaristo kantola

PalvelutJukka kaarre

johtaja

12 henkilöä

Sähköntuotantoristo kantola

toimitusjohtaja

2 henkilöä

Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy

Yrjö Vilhunentoimitusjohtaja

15 henkilöä


osmo rautiotoimitusjohtaja

10 henkilöä

Keskuskauppakamarin hopeisen ansiomerkin kahdenkymmenen vuo-den palveluksesta saivat järjestelmä-suunnittelija Jari Heikkala, lämpö-lai tos asentaja Pekka Mettovaara, toi-mitusjohtaja Osmo Rautio ja maasto-suunnittelija Mauri Skantsi. Pronssisen ansiomerkin kymmenen vuoden pal-veluksesta sai lämpölaitosasentaja Ari Kukkonen.

Viestintä

Konsernin uudet verkkosivut otettiin käyttöön keväällä. Myös graafinen ohjeisto uudistettiin.

Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä asiakaslehti Valokaari jaetaan toimi-alueen kaikkiin talouksiin ja yrityk-siin. Vuosikertomus postitetaan kaikil-le jäsenille ja keskeisille sidosryhmille. Koko konsernia koskevassa sisäisessä viestinnässä käytetään intranetiä.

Kannatus- ja tukitoiminta

Osuuskuntaperiaatteeseen kuuluu yhteiskunnan toimintaan osallistu-minen. Keskusosuuskunta tuki vuo-den aikana järjestötoimintaa yhteen-sä 66 000 eurolla. Tuki kohdistettiin pääosin omalla toimialueella urheilu-, kulttuuri- ja muuhun yhteiskunnalli-seen toimintaan. Erityiskohderyhmä-nä olivat nuoret.

hall inTo

Hallituksen jäsenten toimikausi päät-tyy vaalin jälkeisen varsinaisen yhtiö-kokouksen päättyessä.

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.3.2009. Kokous vahvisti vuoden 2008 tilinpäätöksen, myönsi hallituk-selle ja toimitusjohtajalle vastuuvapau-den vuoden 2008 tileistä ja hallinnosta sekä valitsi vuoden 2009 hallituksen.

Hallitus kokoontui 8 kertaa ja kä-sitteli 55 asiaa. Toimitusjohtaja Osmo Rautio toimi hallituksessa esittelijänä ja sihteerinä.

tarkastustoiminta

Osuuskuntakokouksen valitsemina Keskusosuuskunnan tilintarkastajina toimivat Jari Nurkkala, KHT ja Simo Salonen, KHT. Varatilintarkastajina toi-mivat edelleen Anja Karppinen-Kopo-nen, HTM, ja Pohjois-Suomen Tilin-tarkastustoimisto Oy, KHT-yhteisö.

Sähköverkon varmennustarkastuk-set suoritti Veli Matilainen Inspecta Oy:stä.

Konsernin henkilöstö

Oulun Seudun Sähkön visio edellyttää henkilöstöltä monipuolista ja ammat-titaitoista osaamista. Toimintaraken-teesta johtuen keskeisessä asemassa ovat myös osaavat palveluntuottajat ja yhteistyökumppanit.


konsernituloslaskelma

tilikausi 1.1.–31.12.(1 000 euroa)

oulun seudun sähkö konserniin kuuluvat keskusosuuskunta oulun seudun sähkö emoyhtiönä sekä tytäryhtiöt oulun seudun Lämpö oy ja oulun seudun sähkö Verkkopalvelut oy.

Konserninliikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa)

2005 2006 2007 2008 2009

35

30

25

20

15

10

5

0

liikevaihto tulos

Konsernin investoinnit (miljoonaa euroa)

30

25

20

15

10

5

02005 2006 2007 2008 2009

T il inPääTöKseen l i iTTyViä T i eToja

2009 2008LiiKEVAiHtO 28 694 30 345Liiketoiminnan muut tuotot 166 260

materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat sähkön ja lämmön ostot –11 025 –10 887 Aine- ja tarvikeostot –3 565 –3 226 Varaston muutos 66 86ulkopuoliset palvelut –2 075 –1 888

–16 599 –15 915

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot –1 900 –1 841Henkilösivukulut eläkekulut –574 –530 muut henkilösivukulut –107 –95

–2 580 –2 466

Poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot –3 726 –3 582

Liiketoiminnan muut kulut –3 331 –2 978

LiiKEVOittO 2 625 5 664

rahoitustuotot ja -kuluttuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 619 1 172sijoitustoiminnan tuotot 0 94muut korko- ja rahoitustuotot 96 273korkokulut ja muut rahoituskulut –460 –242

255 1 297

VOittO ENNEN tiLiNPÄÄtÖSSiirtOJA JA VErOJA 2 879 6 960tuloverot –259 –1 117Laskennallisen verovelan muutos –405 –358tiLiKAUDEN VOittO 2 215 5 486


konsernitase

31.12.(1 000 euroa) 2009 2008VAStAAVAAPYSYVÄt VAStAAVAtAineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 123 117 Liikearvo 435 517 muut pitkävaikutteiset menot 387 284Aineelliset hyödykkeet maa- ja vesialueet 419 375 rakennukset ja rakennelmat 4 112 4 227 Verkosto 32 884 29 918 koneet ja kalusto 2 997 3 243 keskeneräiset hankinnat 1 593 200Sijoitukset muut osakkeet ja osuudet 36 951 18 742 muut sijoitukset 1 460 1 460

81 360 59 082VAiHtUVAt VAStAAVAtVaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 268 201SaamisetPitkäaikaiset Pääomalaina 14 15Lyhytaikaiset myyntisaamiset 8 596 8 468 muut saamiset 353 89 siirtosaamiset 169 322rahat ja pankkisaamiset 5 176 10 105

14 576 19 201Vastaavaa yhteensä 95 936 78 283

VAStAttAVAAOmA PÄÄOmA osuuspääoma 5 5 Vararahasto 836 836 edellisten tilikausien voittovarat 36 064 30 579 tilikauden voitto 2 215 5 486

39 121 36 906

ViErAS PÄÄOmALiittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 25 448 24 399Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 16 662 3 509 Laskennallinen verovelka 4 313 3 908Lyhytaikainen ostovelat 6 637 158 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 2 083 348 muut velat 625 7 677 siirtovelat 1 046 1 378

56 814 41 377Vastattavaa yhteensä 95 936 78 283


keskusosuuskunta oulun seudun sähkön tuloslaskelma

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa)

25

20

15

10

5

02005 2006 2007 2008 2009

liikevaihto tulos

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön investoinnit (miljoonaa euroa)

25

20

15

10

5

02005 2006 2007 2008 2009


tilikausi 1.1.–31.12.(1 000 euroa) 2 009 2 008LiiKEVAiHtO 18 142 21 062Liiketoiminnan muut tuotot 133 165

materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat sähkön ostot –10 028 –10 014 Aine- ja tarvikeostot –11 –27ulkopuoliset palvelut –89 –33

–10 128 –10 074

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot –778 –743Henkilösivukulut eläkekulut –272 –206 muut henkilösivukulut –47 –51

–1 098 –1 000

Poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot –2 746 –2 560


LiiKEVOittO 1 361 4 964

rahoitustuotot ja -kuluttuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 619 1 171sijoitustoiminnan tuotot 0 94muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä 22 1 muilta 86 233korko- ja muut rahoituskulut –316 –3sijoitustoiminnan kulut 0 –6

411 1 490

VOittO ENNEN tiLiNPÄÄtÖSSiirtOJA JA VErOJA 1 771 6 454

tilinpäätössiirrotPoistoeron muutos –1 242 –1 126

tuloverot 3 –1 075tiLiKAUDEN VOittO 533 4 254


keskusosuuskunta oulun seudun sähkön tase31.12.(1 000 euroa) 2 009 2 008VAStAAVAAPYSYVÄt VAStAAVAtAineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 54 54 muut pitkävaikutteiset menot 373 270Aineelliset hyödykkeet maa- ja vesialueet 320 320 rakennukset ja rakennelmat 3 156 3 255 sähköverkosto 24 385 22 299 koneet ja kalusto 306 456 keskeneräiset hankinnat 205 170Sijoitukset osuudet saman konsernin yrityksissä 3 314 3 314 muut osakkeet ja osuudet 36 929 18 720 muut sijoitukset 1 460 1 460

70 501 50 317VAiHtUVAt VAStAAVAtSaamisetPitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 1 013 600 Pääomalaina 14 15Lyhytaikaiset myyntisaamiset 7 180 7 931 saamiset saman konsernin yrityksiltä 857 626 muut saamiset 14 14 siirtosaamiset 165 18rahat ja pankkisaamiset 5 050 9 119


VAStAttAVAAOmA PÄÄOmA osuuspääoma 5 5 Vararahasto 836 836 edellisten tilikausien voittovarat 23 110 18 856 tilikauden voitto 533 4 254

24 484 23 952tiLiNPÄÄtÖSSiirtOJEN KErtYmÄkertynyt poistoero 14 318 13 076

ViErAS PÄÄOmALiittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 22 651 21 923 Lainat rahoituslaitoksilta 13 500 0Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 1 500 0 ostovelat 5 117 –715 Velat saman konsernin yrityksille 2 361 2 474 muut velat 422 7 096 siirtovelat 438 835



oulun seudun sähkö Verkkopalvelut oy:n tuloslaskelma


tilikausi 1.1.–31.12.(1 000 euroa) 2009 2008LiiKEVAiHtO 8 842 8 392Liiketoiminnan muut tuotot 9 30

materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat ostot tilikauden aikana –997 –873 Aine- ja tarvikeostot –31 –30ulkopuoliset palvelut –1 840 –1 642

–2 869 –2 545


–1 012 –939

Poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot –25 –27


LiiKEVOittO –120 133

rahoitustuotot ja -kuluttuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0 0muut korko- ja rahoitustuotot 6 25korkokulut ja muut rahoituskulut

6 26

VOittO ENNEN tiLiNPÄÄtÖSSiirtOJA JA VErOJA –114 159tuloverot 2 –43tiLiKAUDEN VOittO –112 116

Oulun Seudun SähköVerkkopalvelut Oy:n liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa)

10

8

6

4

2

0

–2 2007 2008 2009

liikevaihto tulos

Oulun Seudun SähköVerkkopalvelut Oy:ninvestoinnit (miljoonaa euroa)

0,10

0,08

0,06

0,04

0,02

0 2007 2008 2009


oulun seudun sähkö Verkkopalvelut oy:n tase31.12.(1 000 euroa) 2 009 2 008VAStAAVAAPYSYVÄt VAStAAVAtAineelliset hyödykkeet koneet ja kalusto 67 70Sijoitukset muut osakkeet ja osuudet 2 2

69 73VAiHtUVAt VAStAAVAtSaamisetLyhytaikaiset myyntisaamiset 91 42 saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 371 2 471 siirtosaamiset 0 232rahat ja pankkisaamiset 50 95


VAStAttAVAAOmA PÄÄOmA osakepääoma 120 120 muut rahastot 10 10 edellisten tilikausien voittovarat 913 797 tilikauden voitto –112 116

931 1 043

ViErAS PÄÄOmALyhytaikainen ostovelat 697 408 Velat saman konsernin yrityksille 511 474 muut velat 187 569 siirtovelat 256 418



oulun seudun Lämpö oy:n tuloslaskelma

Oulun Seudun Lämpö Oy:n liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa)

Oulun Seudun Lämpö Oy:n investoinnit (miljoonaa euroa)

5

4

3

2

1

02005 2006 2007 2008 2009


tilikausi 1.1.–31.12.(1 000 euroa) 2009 2008LiiKEVAiHtO 6 872 5 709Liiketoiminnan muut tuotot 29 71

materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat ostot tilikauden aikana –3 546 –3 139 Varaston muutos 66 70ulkopuoliset palvelut –146 –215

–3 625 –3 285


–471 –527

Poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot –981 –975

Liiketoiminnan muut kulut –404 –398

LiiKEVOittO 1 419 595

rahoitustuotot ja -kuluttuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0 1muut korko- ja rahoitustuotot 5 14korkokulut ja muut rahoituskulut konserniyhtiöille –22 –1 muille –145 –216

–162 –202

VOittO ENNEN tiLiNPÄÄtÖSSiirtOJA JA VErOJA 1 258 394tilinpäätössiirrotPoistoeron muutos –317 –250tuloverot –264 0tiLiKAUDEN VOittO 676 144

7

6

5

4

3

2

1

02005 2006 2007 2008 2009

liikevaihto tulos


oulun seudun Lämpö oy:n tase31.12.(1 000 euroa) 2009 2008VAStAAVAAPYSYVÄt VAStAAVAtAineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 165 156 muut pitkävaikutteiset menot 1 1 Liikearvo 533 629Aineelliset hyödykkeet maa- ja vesialueet 99 55 rakennukset ja rakennelmat 1 087 1 106 kaukolämpöverkosto 8 663 7 731 koneet ja kalusto 2 624 2 716 keskeneräiset hankinnat 1 388 30Sijoitukset muut osakkeet ja osuudet 20 20

14 580 12 444VAiHtUVAt VAStAAVAtVaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 268 201SaamisetLyhytaikaiset myyntisaamiset 1 335 496 saamiset saman konsernin yrityksiltä 6 3 muut saamiset 340 73 siirtosaamiset 4 72rahat ja pankkisaamiset 76 891


VAStAttAVAAOmA PÄÄOmA osakepääoma 2 000 2 000 sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 500 1 500 edellisten tilikausien voittovarat 959 816 tilikauden voitto 676 144

5 136 4 459

tiLiNPÄÄtÖSSiirtOJEN KErtYmÄkertynyt poistoero 2 272 1 955

ViErAS PÄÄOmALiittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 2 880 2 556Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 3 162 3 509 Velat saman konsernin yrityksille 1 013 600Lyhytaikainen vieras pääoma ostovelat 823 463 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 583 348 Velat saman konsernin yrityksille 372 154 muut velat 16 12 siirtovelat 351 125



konsernirahoituslaskelma


tilikausi 1.1.–31.12.(1 000 euroa) 2009 2008Liiketoiminnan rahavirtamyynnistä saadut maksut 28 528 29 211Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 166 260maksut liiketoiminnan kuluista –23 588 –21 196Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 5 106 8 275maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista –156 –249saadut korot liiketoiminnasta 96 285maksetut välittömät verot –529 –612Liiketoiminnan rahavirta 4 517 7 700

investointien rahavirtainvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin –7 794 –5 314investoinnit muihin sijoituksiin –18 209 –89Lainasaamisten muutos 1 1saadut tuotot investoinneista 619 1 266rahoitusmenot sijoituksista 0 –6investointien rahavirta –25 383 –4 142

rahoituksen rahavirtaLiittymismaksujen muutos 1 049 1 072Lyhytaikaisten velkojen muutos 1 736 –185Pitkäaikaisten velkojen muutos 13 152 –601rahoituksen rahavirta 15 937 286

rahavarojen muutos –4 929 3 843rahavarat tilikauden alussa 10 105 6 262rahavarat tilikauden lopussa 5 176 10 105


Bioenergia Biopolttoaineet

Biopolttoaineista saadaan bioenergiaa. Suomalaisia biopolttoaineita ovat puu-peräiset polttoaineet, peltobiomassat sekä biopolttonesteet ja -kaasut. Läm-möntuotannossa biopolttoaine sisäl-tää turpeen.

Energiamarkkinavirasto

Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuu dessa toimiva Energiamarkki-navirasto valvoo ja edistää sähkö- ja maakaasumark kinoiden toimintaa sekä päästökauppa järjestelmää.

Häviösähkö

Sähkön siirtoverkosta lämpöhäviönä ympäristöön poistuva energiamäärä.

Johdannaismarkkinat

Johdannaismarkkinoilla käydään kauppaa sähkön hintaan liittyvillä johdannaistuotteilla, kuten futuureil-la, forwardeilla ja optioilla. Tavoittee-na on luoda ennustettavuutta alan yri-tyksille. Johdannaistuotteiden avulla voidaan myydä tai ostaa sähköä kiin-teään hintaan määrätyllä aika välillä tulevaisuudessa.

Kierrätyspolttoaine

Kierrätyspolttoaineet ovat syntypiste-lajiteltuja yhdyskunta- ja teollisuus-jätteitä tai niistä valmistettuja poltto-aineita. Niitä poltetaan usein yhdessä muiden poltto aineiden kanssa. Kier- rätyspoltto aineet luetaan usein bio-poltto aineiksi.

Kotimaiset polttoaineet

Puu, turve ja biomassaperäiset poltto-aineet ovat tärkeimmät kotimaiset poltto aineet.

sanasto

Lauhdevoima

Lauhdevoimalaitoksessa tuotetaan ainoas taan sähköä. Tuotannon yhtey-dessä syntyvää lämpöä ei hyödynnetä esimerkiksi kaukolämmöksi.

mikrotuotantolaitos Mikrotuotannolla tarkoitetaan ensisi-jassa kohteen omaan käyttöön tarkoi-tettua sähköntuotantoa. Sähkösyöttö verkkoon on satunnaista tai vähäistä. Toteutus edellyttää aina verkkoyhti-ön ja asiakkaan sopimusta. Mikrotuo-tantolaitoksia ovat esimerkiksi 3–5 ki-lowatin tuulivoimalat ja maatilojen biovoimalat.

Nord Pool Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool on tärkeä osa sähkön tukkumarkki-noita. Yhteiseen markkina-alueeseen kuuluvat Tanska, Norja, Ruotsi ja Suo-mi. Sähkön tuottajat, vähittäismyyjät ja suuret sähkön käyttäjät ostavat ja myyvät sähköä pörssissä.

PienvesivoimaTarkoittaa vesivoimalaitoksia, joiden teho on enintään kolme megawattia.

Päästötön energiaEsimerkiksi tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoima.

Spot-hintaSpot-markkinoilla seuraavan päivän sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Toimijat lähettä-vät päivittäin Nord Pooliin tarjouk-sensa, jossa he kertovat, kuinka pal-jon ja millä hinnalla he ovat valmiit ostamaan tai myymään sähköä kuna-kin tuntina. Tarjousten perusteella teh-dään kysyntä- ja tarjontakäyrät. Säh-kön spot-hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lain mukaan näiden käy rien leikkauspisteessä.

Syöttötariffijärjestelmä

Syöttötariffi on valtion sähkömark-kinoiden ohjauskeinoksi tarkoitettu takuuhinta esimerkiksi tuulisähköl-le. Syöttötariffi takaa sähkön tuotta-jalle määrätyn hinnan. Järjestelmän perusidea on, että markkinahintaa korkeamman takuuhinnan ja markki-nahinnan erotuksen maksavat kaikki sähkön kuluttajat.

toisen asteen osuuskuntaOsuuskunta, jonka jäsenet ovat osuuskuntia.

tuulivoimapuistoTarkoittaa usean tuulivoimalan ryhmää samassa sijoituspaikassa.

Uusiutuva energiatuotanto Uusiutuvat energialähteet Energian tuottaminen uusiutuvista energialähteistä. Niitä ovat vesivoi-ma ja biopolttoaineet. Tuulen, lämpö-pumppujen ja auringon osuudet kas-vavat hiljalleen.

VarmennustarkastusSähköverkon varmennustarkastuksia valvoo Turvatekniikan keskus, TUKES. Tarkastuksia tekevät sähköturvalli-suuden varmistamiseksi hyväksytyt tarkastus laitokset ja tarkastajat.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)Menettelyn tarkoituksena on var-mistaa, että ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella, kun hanke aiheuttaa merkittäviä ympäristö vaikutuksia.

Energiayksiköt1 GWh, gigawattitunti= 1 000 MWh, megawattituntia= 1 000 000 kWh, kilowattituntia

Keskusosuuskunta oulun seudun sähköoulun seudun sähkö Verkkopalvelut oy

oulun seudun lämpö oy

Voimatie 2, 90440 kempele Puhelin (08) 310 1460 (08) 310 1520 (oulun seudun Lämpö oy) Faksi (08) 310 1405 [email protected]

Päivystys, sähkö (08) 310 1401, 0400 852 446 Päivystys, lämpö (08) 310 1402, 0400 588 088

www.oulunseudunsahko.fiwww.oulunseudunlampo.fi

vuosikertomus 2009

Documents