lasimuseon vuosikertomus

1. KERROS

1. Egyptiläinen lasi / lasin historiaa keskiajalta 1800-luvulle

2. Juomalasin kehitys3. Suomen lasitehtaat4. Mariedahlin ja Åvikin

kaivaukset5. Bysanttilainen, islamilainen ja venetsialainen lasi6. Erikoistekniikat8. Muotit ja upokkaat

9. Kolmivaihepikarin valmistus10. Puristelasi11. Pillipuhalluskone ja

keskipakoisvalu12. Lasivilla ja -kuitu13. Talouslasin valmistustekniikat14. Kuumakatkaisu15. Automaattinen pullokone16. Puoliautomaattinen valmistus17. Pullojen suupuhaltamalla

valmistaminen

18. Plaana

20. Jälkikäsittely ja koristelu21. Tasolasi22. Tasolasin jatkojalostus23. LasimaalausT. ToimistoL. LuentosaliM. Museokauppa

23

20

21 22 18

12

13

14

11

10

3

T

2

4

6

9

15

16

17

1

5

8

L M

SAATTEEKSI 2Heikki Matiskainen

KOKOELMAT JA TUTKIMUS 3Hannele Viilomaa

KIRJASTO 3Helena Lahti

SUOMEN LASIMUSEON NÄYTTELYTOIMINTA 2012 4Kaisa Koivisto, Uta Laurén

VAIHTUVAT NÄYTTELYT SUOMEN LASIMUSEOSSA 2012 5 » Gralglas Dürnau 1930–1981, Saksalaista lasimuotoilua » Erkkitapio Siiroinen – Riihimäen Lasin nuori lupaus » Lasimuotoilija Jukka Isotalo – designia kierrätyslasista » Lasia ja muuta – Glass etc., Karahvista kirjahyllyyn » Lasismi – Riihimäen studiolasitaiteilijat » Anu Penttinen – Superposition » Tuija Sarantila: Kiteytymiä, Crystallizations » Ana Thiel, Estratos del Ser, Olemisen kerroksellisuus – Layers of Being » Susanne Koskimäki: Pienoismaailma – Lasihelmifiguureita,

Miniaturas mexicanas de vidrio

KIERTONÄYTTELYT 2012 10 » Finnish Glass Art 2005–2010: Slovenia, Slovakia » Recycling – Design in Finnland, Saksa » Glass Design from Finland, the Land of Forests and Lakes, Japani » Taidetta ja arkitavaraa, Suomalaista muotoilua 1950-luvulta, Ähtäri

MEKSIKON KULTTUURIVIIKKO 12Uta Laurén

TAPAHTUMAT MUSEOLLA 12Sanna Väre

KONSERTIT 2012 13

HALLINTO JA TALOUS 14Heikki Matiskainen

ERIKOISMUSEOTOIMINTA 14Kaisa Koivisto

MUSEOMYYMÄLÄ 17Aija Avnery

MUSEON JULKAISUT 2012 17

SUOMEN LASIMUSEOSSA KÄVIJÄT 2012 18Aija Avnery, Tiira Lehtinen

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 2012 19

HENKILÖKUNTA 2012 19

LAHJOITTAJAT 2012 20Hannele Viilomaa

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY. 21Sirkka-Liisa Löflund

TAITTO Päivi Kekäläinen

y SISÄLTÖ

1SUOMEN L ASIMUSEO 2012

y SAATTEEKSI

SELVITYSTYÖ erikoismuseojärjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta julkaistiin vuonna 2012. Edellisenä vuonna ministeri Paavo Arhinmäki oli nimittänyt selvitysmieheksi tamperelaisen Työväen keskusmu-seon johtajan Kalle Kallion. Kuinka päteväksi, tai ei, selvitystyö muilta osin osoittautuikin, ainakaan Suo-men lasimuseon kohtelu ei hänen toimestaan ollut kovin tyylikästä.

Kallio katsoi, että OKM:n ja Riihimäen kaupungin tulisi sopia siitä, että Suomen lasimuseon valtakun-nallisen erikoismuseon tehtävä tulisi ”mahdollisesti” peruuttaa. Perusteeksi hän katsoi, että lasimuse-on toiminta on päällekkäistä Designmuseon kans-sa. Tekemissään pohjahaastatteluissa museojohta-ja Kallio vaikutti vilpittömältä, mutta oli säästänyt hyökkäyksensä raporttinsa tekstiin.

Selvää oli, että reaktio herätti suurta hämmen-nystä ja pahennusta lasimuseon sidosryhmissä ja toimintaympäristössä. OKM sai yli 30 kirjelmää ja tukitoimenpidettä kansainvälisiltä ja kotimaisilta museoilta sekä auktoreilta. Mittava yli 800 jäsenen Suomen lasimuseon ystävät ry. oli eräs keskeisim-mistä. Samoin Hämeen kansanedustajat olivat asi-asta siinä määrin huolestuneita, että valtiosihteeri Jarmo Lindén joutui rauhoittelemaan kirjelmällä, jossa totesi tilanteen säilyvän entisellään, toistai-seksi. Solidaarisuuden tulva lämmitti kovin museon työntekijöitä.

Designmuseo totesi omassa lausunnossaan, ettei se suinkaan edellytä Suomen lasimuseon statuksen lakkauttamista. Sehän edellyttäisi kahden lisähen-kilön palkkaamista Suomen kohdalla tärkeän tal-lennusalueen hoitamiseen. Kallion kirves kapsahti kiveen, valppaasti seuraamme mitä tapahtuu kun terä on jälleen tahkottu.

Vuoden 2012 näyttelyohjelma oli tavanomainen. Kiertonäyttely ”Finnish Glass Art” oli esillä Sloveni-assa ja Slovakiassa. Toinen suuri kiertonäyttely avat-tiin Tokiossa marraskuussa ja jatkaa sieltä Osakaan ja Hokkaidoon. Saksalaisia kiinnostava ”Recycling Design Glass” oli esillä kolmessa kaupungissa.

Kuntatalouden raskaat ajat alkavat vaikuttaa myös Suomen lasimuseon toiminnallisiin tavoit-teisiin. Kulttuurityö on kurimuksessa yhteiskunnan priorisoidessa palvelujen tuottamista yhä välttä-mättömämpiin suoritteisiin. Kasvavan perusturvan, sivistystoimen ja teknillisen yhteiskuntarakenteen ylläpito ei kuitenkaan selviydy sillä moraalilla, että heidän palvelujen tukemiseksi tullaan uhraamaan ihmisen hyvinvoinnille, virkistykselle ja sivistyksen ylläpidolle tärkeät palvelut. Poliitikoilta edellytetään siksi entistä suurempaa järjenkäyttöä päätöksissään.

Heikki MatiskainenSuomen lasimuseon johtaja

Robert Edvard (Roope) Kolehmainen 1889–1953. Teollisuusneuvos Roope Kolehmainen toimi vuonna 1910 perustetun Riihimäen Lasi Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1948–1953.SLM M 197Kuva Suomen lasimuseo

Sulo Tommolan kaivertama keskeneräiseksi jäänyt Kumelan lasitehtaan maljakko ja sen kaiverrusmalli. SLM 33003Kuva Suomen lasimuseo


y KOKOELMAT JA TUTKIMUS

MUSEON KOKOELMIIN luetteloitiin vuonna 2012, 923 esinettä. Kokoelmien määrää kartuttivat eniten Markku Annila -kokoelman esineet, joiden tutkimus ja luettelointi jatkui edelleen koko vuoden. Suurim-man osan muista esineistä museo sai lahjoituksina. Yksityi siltä lahjoittajilta saatiin mm. Kumelan lasiteh-taalla toimineen hioja Sulo Tommolan koristelemia la-siesineitä ja piirrettyjä kaiverrusmalleja. Lasia ja muu-ta – Glass etc. -näyttelyn yhteydessä Turkissa toimiva Pasabachen lasitehdas lahjoitti museolle suomalaisen Pentagon Designin heille suunnittelemaa käyttö- ja taidelasia. Suomen lasimuseon ystävät ry hankki mu-seon kokoelmiin Lasismi – Riihimäen studiolasitaiteili-jat -näyttelystä nuorten suunnittelijoiden Maria Juti-lan, Kimmo Reinikan, Helmi Remeksen sekä Maarit ja Kaappo Lähdesmäen taidelasia. Eeva Wornell luovut-ti museolle taidemaalari Kaapo Wirtasen maalaaman muotokuvan teollisuusneuvos Robert Edvard (Roope) Kolehmaisesta vuodelta 1949. Maalaus on nähtävillä museon vanhan lasin osastolla. Kaikkien uusien esinei-den tiedot syötettiin museon esinekortisto-ohjelmaan ja esineet valokuvattiin sekä sijoitettiin varastoon tai perusnäyttelyyn. Museo kiittää kaikkia lahjoittajia toi-mintansa tukemisesta.

Hannele Viilomaa

Lasiesineet SLMTyökalukokoelma TKoneet KPiirustukset PMuut esineet MValokuvakokoelmaDiakokoelma

201132 495

1 61139

4 300190

30 27316 524

201233 4111 611

394 368

19730 27316 524

Kaappo Lähdesmäki 2012: GiancarloOsuuskunta LasismiSLM 33124Kuva Suomen lasimuseo

y KIRJASTO

KirjastoKirjatKuvastot ja hinnastotVideot ja Dvd:t

201184571483

132

201287501990

155

SUOMEN LASIMUSEON KÄSIKIRJASTO on maan laa-jin alan erikoiskirjasto. Kirjaston kokoelmissa on mm. lasiteollisuutta, lasiteknologiaa, lasitaidetta, vanhaa la-sia ja taideteollisuutta käsitteleviä koti- ja ulkomaisia julkaisuja ja lehtiä. Lisäksi kirjastossa on huomattava määrä pienpainatteita, lasiteollisuuden tuotekuvastoja ja hinnastoja.

Kirjastoon hankitaan vuosittain uutta lasialan kirjal-lisuutta niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kokoelmat karttuvat myös julkaisuvaihdon ja lahjoitusten kautta. Kirjastoon tilataan lasia, taideteollisuutta ja museoalaa käsitteleviä koti- ja ulkomaisia kausijulkaisuja. Paikallis-lehdistä taltioidaan kaikki lasialan uutiset ja artikkelit.

Vuoden 2012 aikana on saatettu valmiiksi kirjas-ton kokoelmiin kuuluvien kotimaisten hinnastojen ja kuvastojen kirjaaminen sähköiseen Pretty-Lib kirjasto-ohjelmaan. Lisäksi on aloitettu kokoelmissa olevien vi-deotallenteiden digitointi.

Helena Lahti


y SUOMEN LASIMUSEON NÄYTTELYTOIMINTA 2012

Kaisa Koivisto, Uta Laurén

SUURI SALI:17.2.–20.5.2012Gralglas Dürnau 1930–1981

1.6.–23.9.2012Lasia ja muuta – Glass etc.

2.11.–30.12.2012Ana Thiel – Olemisen kerroksellisuus

III KERROS:17.2.–20.5.2012Erkkitapio Siiroinen – Riihimäen Lasin nuori lupaus

1.6.–23.9.2012 Lasismi – Riihimäen studiolasitaiteilijat

5.10.–30.12.2012Tuija Sarantila: Kiteytymiä, Crystallizations

PARVI:17.2.–1.4.2012 Lasimuotoilija Jukka Isotalo – designia kierrätyslasista

4.5.–2.9.2012Anu Penttinen – Superposition

2.11.–30.12.2012Susanne Koskimäki: Pienoismaailma – lasihelmifiguureita

Finnish Glass Art 2005–2010Suomen lasimuseon kiertonäyttely 2012–

Recycling - Design in Finnland19.4.–26.8.2012. Museum Kunstpalast, Düsseldorf,2.9.–20.10.2012 Kunsthalle Flath, Bad Segeberg

Glass Design from Finland, the Land of Forests and LakesSuomen lasimuseon kiertonäyttely 21.11.2012–20.1.2013 Suntory Museum of Art, Tokio

Taidetta ja arkitavaraa, Suomalaista muotoilua 1950-luvultaSuomen lasimuseon kiertonäyttely 19.5.–20.8.2012 Pirkanpohjan taidekeskus, Ähtäri

SUOMEN LASIMUSEON KIERTONÄYTTELYT VUONNA 2012

VAIHTUVAT NÄYTTELYT SUOMEN LASIMUSEOSSA VUONNA 2012


y VAIHTUVAT NÄYTTELYT SUOMEN LASIMUSEOSSA 2012

GRALGLAS DÜRNAU 1930–1981 Saksalaista lasimuotoilua17.2.–20.5.2012

GRALGLAS DÜRNAU kuului johtaviin saksalaisiin lasitehtaisiin ja oli varsinkin 1950-luvulta lähtien tunnettu korkeatasoisesta lasi-muotoilustaan. Yrityksen lasituotteilla oli huomattava merkitys nuoren Saksan liittotasavallan muotoiluprofiilin muotoutumi-seen. Pohjoismainen lasimuotoilu toimi ilmeisenä esikuvana eri-tyisesti tehtaan 1950-luvun muotoilulle.

Stuttgartin Kunstgewerbeschulen professorin, lasitaiteilija Wil-helm von Eiffinin avustuksella Göppingenissä sijaitsevasta silloi-sesta Gral-Glas-Werkstättenistä kehittyi ennen toista maailmaso-taa kristallinhionnan ja lasinkaiverruksen edelläkävijä Saksassa.

Sodan jälkeen yritys hankki lasihytin Dürnausta läheltä Stutt-gartia. Gralglas seurasi Deutscher Werkbundin ihanteita. Tehtaan tuotteiden korkea laatu, koristelemattomuus, funktionaalisuus sekä huokeat hinnat edustivat Gute Formin ihanteita ja tuotteet löysivät pian tiensä nuoren liittotasavallan edustustiloihin.

1950- ja 1960-luvulla muotoilijat päättivät pitkälti malleista, mutta 1970-luvulla markkinointiorganisaation sananvalta kasvoi. Muotoilijoilta ryhdyttiin vaatimaan malleja, joiden uskottiin me-nevän paremmin kaupaksi. Jatkuvien ja pahentuvien taloudellis-ten vaikeuksien johdosta Gralglas joutui syksyllä 1981 hakeutu-maan konkurssiin.

Suomen lasimuseossa esillä ollut näyttely kertoi tämän tehtaan noususta ja tuhosta. Näyttely koottiin Düsseldorfin taidemuse-ossa Museum Kunstpalast. Düsseldorfin jälkeen näyttely oli esillä Münchenin Neue Sammlungissa ja siirtyi sieltä Suomeen.

Uta Laurén

Avajaisiin osallistunut Hans Theo Baumann on Saksan tunnetuim-pia lasimuotoilijoita.Kuva: Joachim Bussian


ERKKITAPIO SIIROINEN – RIIHIMÄEN LASIN NUORI LUPAUS17.2.- 20.5.2012

LASIMUOTOILIJA JUKKA ISOTALO – DESIGNIA KIERRÄTYSLASISTA17.2.–1.4.2012

”VIERAILIN kuusivuotiaana Muranon saarella Italias-sa ja paikallinen lasinpuhaltaja antoi minulle lahjaksi pienen, rubiininpunaisen pallon. Tuo pallo herätti kiin-nostukseni lasiin ja sen muotoiluun. Opiskelin muo-toilua Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä ja Konstfackenissa Tukholmassa. Ympäristökysymykset saivat minut valitsemaan tärkeimmäksi materiaalikseni kierrätyslasin, josta tein ensimmäiset tuotteet vuonna 1989.”

Jukka Isotalo valmistaa tuotteensa käsityönä hio-malla ja kiillottamalla sellaisista lasipulloista, joita ei Suomessa täytetä uudelleen. Hän koristelee tuotteet hiekkapuhaltamalla, mutta ei hapota lasejaan. Kun muotoilija valmistaa tuotteitaan, hän ei sulata lasia vaan hyödyntää olemassa olevan kappaleen muotoja. Tällä tavoin Jukka Isotalo käyttää vain muutaman pro-sentin siitä energiasta, joka kuluu vastaavien tuottei-den valmistamiseen kuumatyöstämällä neitseellisistä materiaaleista. Tasolasin, jota Isotalo käyttää tuotteis-saan, hän on leikannut ja hionut lasitusliikkeen ylijää-mäpaloista. Puuosat ovat pellavaöljyllä käsiteltyä lep-pää.

Jukka Isotalon johtoajatus on: ”Maapallomme on rajallinen tila. Rajalliseen tilaan ei mahdu rajaton kas-vu. Haluan omalta pieneltä osaltani vaikuttaa siihen, että ihmiskunnalla säilyy tilaisuus ihmetellä olemassa-oloaan. – Taidekäsityöläisenä toimiessani pyrin laaduk-kaasti yhdistämään älyn ja tunteen ilman kompromis-seja.”

Uta Laurén

ERKKITAPIO SIIROINEN (1944–1996) joutui lasin kanssa tekemisiin saatuaan työpaikan Riihimäen Lasis-ta tuntikirjurina. Riihimäen Lasi oli vielä 1960-luvulla Pohjoismaiden suurin lasitehdas. Vuonna 1963 Erkki-tapio Siiroinen aloitti opinnot Taideteollisessa oppilai-toksessa, mutta toimi jo samaan aikaan muotoilijana-kin. Hänen muotoilullaan oli filosofinen tausta, johon osaltaan kuului paneutuminen innolla ja syvällisesti massatuotannon mahdollisuuksiin. Vain 32-vuotiaan Siiroisen ura päättyi käytännössä vuonna 1976 Riihi-mäen Lasin lopetettua kaiken käsityömäisen tuotan-tonsa. Siiroisen tunnetuimpia sarjoja ovat Riihimäen Lasin Barokki, Sesi, Kasperi, Jesperi, Old King Cole ja Pub sekä juuri perustetulle Studiolasille vuonna 1977 suunniteltu Legenda.

Suomen lasimuseo suunnitteli retrospektiivisen näyttelyn järjestämistä Siiroisen tuotannosta jo taiteili-jan vielä eläessä. TkT Timo I Laakso teki suuriarvoisen työn näyttelyn taustatutkimuksen ja näyttelysuunni-telman parissa. Timo I Laakson monipuolisen tekstin ja esineluettelon lisäksi näyttelyjulkaisussa oli mukana Risto Aallon kirjoittama teksti Veturipullosta.

Kuv

a: R

auno

Trä

skel

in


LASIA JA MUUTA – GLASS ETC., KARAHVISTA KIRJAHYLLYYN1.6.–23.9.2012.

LASISMI – RIIHIMÄEN STUDIOLASITAITEILIJAT1.6.–23.9.2012

NYKYISIN yhä harvempi muotoilija on erikoistunut yksinomaan tiettyyn materiaaliin.

Kesänäyttelyssämme pääpaino oli teollisessa sarja-tuotannossa, jossa keskityttiin uudempaan tuotantoon pääasiassa ajanjaksolta 1990–2012.

Kriteerinä oli, että osallistujat olivat suunnitelleet sarjatuotantoon tuotteita sekä lasista että muista ma-teriaaleista. Lasimuotoilijat esittelivät näyttelyssä lasin lisäksi muista materiaaleista suunnittelemiaan tuottei-ta ja teolliset muotoilijat myös suunnittelemaansa lasia muiden huipputuotteittensa lisäksi.

Mukana oli sekä muotoilijoita, joilla on jo näyttävä ura että nuoria lupauksia, joilla on työura vasta alussa.

Näyttelyssä oli esillä seuraavien muotoilijoiden töitä: Risto Granlund, Annaleena Hakatie, Mari Iso-pahkala, Teemu Järvi, Vesa Kattelus, Jukka Korpihete, Harri Koskinen, Camilla Kropp, Mikko Laakkonen, Stefan Lindfors, Pertti Metsälampi, Camilla Moberg, Katriina Nuutinen, Heikki Orvola, Anni Paunila, Penta-gon Design, Anu Penttinen, Markku Piri, Ritva-Liisa Pohjalainen, Ristomatti Ratia, Markku Salo, Antti-Jussi Silvennoinen, Marja Suna, Kirsti Taiviola, Marjukka Takala, Oiva Toikka, Kati Tuominen-Niittylä, Jorma Vennola ja Björn Weckström.

Näyttelyn yhteydessä Suomen lasimuseo julkaisi 96-si-vuisen näyttelyluettelon, jonka pääartikkelit kirjoittivat Kaisa Koivisto ja Uta Laurén.

Uta Laurén

KAHDEKSAN lasimuotoilijan muodostama Lasiosuus-kunta Lasismi on toiminut runsaat kaksi vuotta Riihi-mäellä entisissä lasinpuhaltajamestari Jaakko Liikasen studiotiloissa. Osuuskunnan toiminta painottuu tai-de- ja designtilaustöiden valmistamiseen, mutta jäse-nillä on myös omaa mallistoa piensarjoista taidelasiin. Suomen lasimuseossa järjestetty näyttely oli Lasismin jäsenten ensimmäinen yhteinen taidenäyttely ja mer-kittävä suunnannäyttäjä Lasismin taipaleen varrella.

Näyttelyn teema oli aistit. Näyttely koostui yh-teisteoksesta ja jokaisen jäsenen omista taideteoksis-ta. Näyttelyssä esiteltiin myös Lasismin valmistamia korkeatasoisia asiakastöitä. Näyttelyn tavoitteena oli paitsi esitellä tekijöiden osaamista, tuoda lasin ilmaisu-voima uudella tavalla katsojille. Teokset antoivat tilaa vierailijoille kokea lasi kokonaisvaltaisesti, kaikki aistit huomioiden. Työt puhuttivat laajasti, näyttelyn teok-set herättelivät aistimaailmaa ja ihmisten kokemuksia lasitaiteesta.

Lasismin jäsenet ovat:Maria Jutila, Toni Kokkila, Joonas Laakso, Maarit Läh-desmäki, Kaappo Lähdesmäki, Kimmo Reinikka, Helmi Remes ja Erno Takala.

Uta Laurén


TUIJA SARANTILA: KITEYTYMIÄ, CRYSTALLIZATIONS5.10 – 30.12.2012

TAITEILIJA Tuija Sarantila kokee työnsä avulla tekevänsä näkymättömiä asioita aistittavaksi ja lausuvansa sano-mattomia sanoja. Mahdollisimman paljon kierrätyslasia hyödyntävälle Sarantilalle on ominaista eri tekniikoiden yhdistely. Lasin työstöön hän käyttää lasinsulatusta, lampputekniikkaa, hiekkapuhallusta, kaiverrusta, muot-tivalua, kuparitekniikkaa ja lyijykiskotusta.

Lasi on muuntautumiskykyistä, mutta vaatii tietä-mystä sen fysikaalisesta käyttäytymisestä. Sarantila nauttii käyttämänsä materiaalin asettamista haasteis-ta, koska siinä yhdistyvät luova ajattelu lasin tai me-tallien fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien hal-lintaan

Tasolasitaiteen käyttömahdollisuudet eivät rajoi-tu vain ikkuna- tai ovilasitöihin. Lasia voi käyttää ny-kyistä paljon laajemmin, tilanjakajina, valoseininä tai seinämosaiikkina. Halu muokata asuinympäristönsä mieleisekseen on lisääntynyt viime aikoina. Yhteistyö arkkitehdin ja taiteilijan kesken on hedelmällistä ja luo arkiympäristöömme toimivia ja viihtyisyyttä lisääviä elementtejä.

Tuija Sarantila valmistautui näyttelyyn useamman vuoden ajan, mikä näkyi näyttelyn monipuolisuudessa ja yhtenäisyydessä.

Kaisa Koivisto

ANU PENTTINEN – SUPERPOSITION4.5.–2.9.2012

LASIMUOTOILIJA, taiteen maisteri Anu Penttisen yk-sityisnäyttely lasimuseon parvella esitteli kokoelman uunituoreita lasiteoksia, jotka saivat innoituksensa niin ihmisen rakentamasta ympäristöstä, sen rakenteista ja systeemeistä, kuin luonnon vuosituhansien aikana muovaamasta maaperästä, sen kerroksellisuudesta ja muodostumista.

Penttinen otti roll-up -tekniikan käyttöönsä vuonna 2011, saaden näin mahdollisuuden entistä tehokkaam-min käyttää työssään vahvoja väriyhdistelmiä ja mo-nimuotoista kuviomaailmaa. Tekniikka yhdistää kaksi Penttiselle tärkeää lasinvalmistuksen osa-aluetta, la-sinpuhalluksen ja tasolasin yhteensulatuksen, sekä uu-distaa raikkaalla tavalla hänen taiteellista ilmaisuaan. Roll-up -tekniikassa lasiesineen aihio on neliömäinen, kerroksellinen, yhteensulatettu lasilaatta, jossa voi jo nähdä lopullisen teoksen värit ja kuviomaailman. Tä-mä levy lämmitetään vähitellen taipuisaksi, kääritään sylinteriksi lasinpuhalluspillin päähän, ja muotoillaan puhaltamalla kolmiulotteiseksi kappaleeksi.

Uta Laurén


ANA THIEL“Estratos del Ser”

OLEMISEN KERROKSELLISUUS – LAYERS OF BEING2.11.–30.12.2012

OLEMISEN KERROKSELLISUUS oli retrospektiivi, joka esitteli meksikolaisen lasitaiteilijan Ana Thielin (s. 1958) kolme vuosikymmentä jatkuneen taiteellisen työn tu-loksia. Juhlistaakseen kolmikymmenvuotista uraansa, tämä kansainvälisesti tunnettu taiteilija järjesti lasi-esineitään ja sekatekniikalla toteutettuja veistoksiaan esittelevän näyttelykiertueen. Ensimmäinen näyttely avattiin 2010 osana kansainvälistä Cervantino festivaa-lia taiteilijan kotikaupungin, San Miguel de Allenden Taidekeskuksessa. Vuoden 2011 keväällä näyttely jär-jestettiin Arizonan yliopiston taidemuseossa Tucsonis-sa, jossa se oli osa Viva el Vidrio taidelasitapahtumaa.

Loppuvuodesta 2011 Olemisen kerroksellisuus -näyt-telyn Euroopan kiertuetta varten koottu kokonaisuus nähtiin MAVAssa, Alcorcónin lasimuseossa Madridissa. Tämän myötä käynnistyi kiertonäyttely, joka nähtiin Luxemburgissa (Galerie Beim Engel), Suomessa (Suo-men lasimuseo, Riihimäki), ja sen jälkeen vielä Belgias-sa (Université Libre de Bruxelles).

Vaikka näyttelyä ei ollut suunniteltu kronologises-ti eteneväksi, edustivat veistokset Ana Thielin vuosi-kymmenten kuluessa luomia sarjoja alkaen taiteilijan varhaiskauden Origins -töistä. Stages-sarjassa lasin ja erilaisten löytötavaroiden välinen dialogi heijastaa tunteita, joita kohtaamme eri elämäntilanteissa kuten vapaus, kahlitseminen, tuska, ilo, itsetuntemus ja vii-saus. Näyttelyssä oli esillä noin viisikymmentä teosta vuosilta 1987–2012.

Uta Laurén

SUSANNE KOSKIMÄKI: PIENOISMAAILMA – LASIHELMIFIGUUREITA Miniaturas mexicanas de vidrio2.11.–30.12.2012

VUONNA 2000 Taideteollisen korkeakoulun lasi- ja keramiikan osastolta valmistuneen lasitaiteilija Susan-ne Koskimäen näyttely oli osa Riihimäellä järjestetyn viidennen kansallisen Meksikon kulttuuriviikon ohjel-maa. Näyttelyn teokset olivat syntyneet Meksikossa Oaxacan maakunnassa 2011 vietetyn residenssijakson tuloksena ja inspiroimana.

Oleskeluajastaan Oaxacassa Koskimäki kertoo: ”Lähdin tutkimaan uutta mannerta lähinnä siksi, et-tä halusin saada ideoita ja ajatuksia. Löysin onneksi jo ennen matkaa paikalliset pajat, missä voin sekä puhal-taa lasia, että valmistaa lasihelmiä. Tein siellä paljon uusia töitä, eikä aiheiden löytymistä tarvinnut paljon miettiä. Kaikki oli niin värikästä ja erilaista, että ihan tavallisetkin asiat tuntuivat mahtavilta ja erikoisilta. Harvoin Helsingin denaturoituneet kesämiehet ja puis-tokemistit herättävät halua lasiin ikuistamiseen, mut-ta esimerkiksi vuoristokyläretkellä bongaamani, tunti tunnilta lisääntyvä, täysivalkoisissa perinnevetimissä ja olkihatuissa kadunreunalle nukkumaan kerääntynyt miesjoukko kyllä niin teki. Pitihän ne ikuistaa. Varsinkin kun he kaikki tulivat ennen nukkumapaikalle keräänty-mistä vastaan säkkipimeällä pikkutiellä, ilman valoa tai heijastimia, aasin kanssa tai ilman, machetet olalla ja yleensä polttopuukasa mukana.”

Kulttuuriviikon ohjelman päätteeksi lasitaiteilija Su-sanne Koskimäki kertoi lauantaina 10.11.2012 Suomen lasimuseossa matkakokemuksistaan Meksikossa. (Sin-kun matkakertomuksia Oaxacasta).

Uta Laurén


FINNISH GLASS ART 2005–2010Suomen lasimuseon kiertonäyttely

NÄYTTELY pohjautuu Suomen lasi elää 6 -näyttelyyn, joka esitettiin Suomen lasimuseossa kesällä 2010. Tästä näyttelys-tä valittiin 62 lasitaiteilijan ja -muotoilijan uniikkeja taidelasi-esineitä, abstrakteja lasiveistoksia ja muotoiltua käyttölasia.

Näyttely Finnish Glass Art koostuu noin 120 teoksesta ja te-osryhmästä. Mukana on noin 300 esinettä. Näyttelyn raken-teet – vitriinit ja pylväät seuraavat mukana. Suomen lasimu-seo painatti englanninkielisen luettelon, joka on saatavana eri näyttelypaikoissa.

Kierto alkoi Sloveniasta, jossa näyttely oli esillä Ljubljanas-sa Slovenian kansallismuseossa 19.1.–10.3.2012. Sen jälkeen näyttely oli esillä Slovakiassa Bratislavassa Design Factory:ssa, jossa se esitettiin 22.6.–27.7.2012. Sieltä näyttely siirtyy vuo-den 2013 alussa Ranskaan. Carmauxin lasimuseossa näyttely on esillä 31.3.–15.10.2013. Ranskasta näyttely siirtyy Saksaan. Glashütte Gernheimissa LWL-Industriemuseum/Westfälisches Landesmuseum für Industriekulturissa, näyttely on esillä 23.11.2013–16.3.2014.

Uta Laurén

RECYCLING - DESIGN IN FINNLAND19.4.-26.8.2012. Museum Kunstpalast, Düsseldorf,2.9.-20.10.2012 Kunsthalle Flath, Bad Segeberg

JUKKA Isotalon vuoden 2012, ja Jan Tor-stenssonin vuonna 2011 pidetyistä näyt-telyistä koottiin kiertonäyttely, joka oli vuonna 2012 esillä Saksassa Düsseldorfis-sa ja Bad Segebergissä. Tämä kiertonäyt-tely jatkaa matkaansa vuoden 2013 puo-lella.

Sekä Isotalo että Torstensson käyttä-vät tuotteittensa materiaalina kierrätys-lasia. Jukka Isotalo valmistaa tuotteensa käsityönä hiomalla ja kiillottamalla sel-laisista lasipulloista, joita ei Suomessa täytetä uudelleen. Jan Torstensson puo-lestaan valmistaa kierrätetystä pakkausla-sista perinteisin lasinpuhallusmenetelmin uusio esineitä. Ekologisuus onkin tärkeä lähtökohta kummankin muotoilijan työs-kentelylle.

Uta Laurén

y SUOMEN LASIMUSEON KIERTONÄYTTELYT VUONNA 2012


SUNTORYN TAIDEMUSEON aloitteesta syntyneen näyttelyn Glass Design from Finland, the Land of Forest and Lakes pääpaino on suomalaisen lasin kultakaudessa 1950-luvulla, mutta esillä on suomalaista lasia koko sen historian ajalta, 1700-luvulta ny-kyaikaan. Teemallisesti näyttely jakautuu kolmeen osaan: van-haan suomalaiseen lasiin, muotoilun kultakauteen 1930-luvun taistoineen ja 1970-luvun jälkeiseen aikaan monine suurine muutoksineen. Mukana on 150 esinettä / esineryhmää. Näyt-telyn taide-esineistä huomattava osa kuuluu Collection Kakko-seen. Suomalaisen lasin historian lisäksi näyttelyssä on mukana Iittalan nykytuotantoa, mm. Oiva Toikan Lintuja ja Harri Kos-kisen Installaatio. Näyttelyn pääsponsorit ovat Iittala / Fiskars Home, Finnair ja Scandex Co (Iittalan edustaja Japanissa).

Näyttelyssä korostuu japanilaisten painottama näkemys suomalaista muotoilua leimaavasta yksinkertaisuuden, käytän-nöllisyyden ja kauneuden yhdistelmästä. Käyttöesineet tavoit-televat ajattomuutta. Tavallisiin koteihin suunnattu muotoilu tuo hienostuneisuutta meidän kaikkien elämään.

Näyttelyyn liittyvä julkaisu on toteutettu Japanissa. Suoma-laista lasia esittelevän tekstin on kirjoittanut Kaisa Koivisto ja esineluettelon Hannele Viilomaa. Valokuvat on ottanut Timo Syrjänen. Julkaisun pääkieli on japani, mutta teksti on kokonai-suudessaan julkaistu myös englanniksi.

Tokion jälkeen näyttely on esillä Osakassa (The Museum of Oriental Ceramics, Osaka 20.4.–28.7.2013) ja Sapporossa (Hokkaido Museum of Modern Art, Sapporo 1.10.–24.11.2013).

Kaisa Koivisto

TAIDETTA JA ARKITAVARAA, SUOMALAISTA MUOTOILUA 1950-LUVULTAArt and Utility Glass, Finnish Glass Design of the 1950sSuomen lasimuseon kiertonäyttely Pirkanpohjan taidekeskuksessa 19.5.–20.8.2012

PIRKANPOHJAN TAIDEKESKUKSEEN Ähtäriin pyydettiin 1950-lukua koskevaa näyttelyä, koska aihe liittyi muihin kesän 2012 näyttelyihin. Näyttelytilassa oli valmiiksi kym-menen IKEA:n vitriiniä, jotka sanelivat osaltaan näyttelyn laajuuden. Näyttelyssä keskityttiin suomalaisen lasin kulta-kauteen, mutta pääasiassa käyttötavaran kautta.

Näyttelyyn suunniteltiin neljä tekstikokonaisuutta, jotka Päivi Kekäläinen taittoi 1950-luvun henkeen. Kaisa Koivisto suunnitteli näyttelyn ja kävi Ähtärissä sekä pystyttämässä että purkamassa näyttelyn.

Kaisa Koivisto

GLASS DESIGN FROM FINLAND, THE LAND OF FORESTS AND LAKESSuomen lasimuseon kiertonäyttely Suntory Museum of Art, Tokio 21.11.2012–20.1.2013


RIIHIMÄELLÄ järjestettiin 1.11.–10.11.2012 viides kan-sallinen Meksikon kulttuuriviikko Suomessa. Kulttuuri-viikon teemana oli Oaxacan maakunta. Kulttuuriviikon järjestelyistä ja koordinoinnista vastasi Riihimäellä Suo-men lasimuseo yhteistyössä Meksikon suurlähetystön kanssa.

Meksikon kulttuuriviikon keskeisenä aiheena oli kaksi lasinäyttelyä Suomen lasimuseossa: kansainväli-sesti tunnetun meksikolaisen lasitaiteilijan Ana Thielin lasiveistosnäyttely Estratos del Ser – Olemisen kerrok-sellisuus ja suomalaisen Susanne Koskimäen näyttely Miniaturas mexicanas de vidrio – Pienoismaailma – La-sihelmifiguureita.

Kulttuuriviikon ohjelmaan sisältyi lisäksi tapahtumia ja näyttelyitä Riihimäen Taidemuseossa, Kino Sammos-sa ja Riihimäen kaupunginkirjastossa. Hyria ammatilli-sen oppilaitoksen Hyrilla lounasravintolassa vietettiin 2.11.2012 Meksikon teemapäivää: kolme meksikolaista huippukokkia Los Danzantes -ravintolasta Oaxacasta valmistivat opiskelijoiden avustuksella meksikolaista lounasta. Los Danzantesin valmistamaa ruokaa oli tar-jolla myös Meksiko-näyttelyiden avajaisissa Suomen lasimuseossa 1.11.2012.

Uta Laurén

y TAPAHTUMAT MUSEOLLA 2012y MEKSIKON KULTTUURIVIIKKO

LASIPÄIVÄ 28.1.

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT ry ja Suomen la-simuseo toteuttivat yhteistyönä perinteeksi muodos-tuneen Lasipäivän lauantaina 28.1.2012. Tapahtuma keräsi kävijöitä jopa n. 4 200. Päivän ohjelmaan kuu-lui lasihuutokauppa, myyntipöydät, arpajaiset ja mak-suton esinetunnistus. Museomyymälän huimat kir-jatarjoukset ilahduttivat alan harrastajia. Tapahtuma tunnetaan kautta Suomen ja sillä on museolle suuri julkisuusarvo.

VALTAKUNNALLINEN MUSEOVIIKKO 14.–20.5.

18.5. KANSAINVÄLISENÄ MUSEOPÄIVÄNÄ järjestet-tiin myös Museoiden yö -tapahtuma Riihimäellä. Mu-seoon oli tuolloin koko päivän vapaa pääsy. Museot Riihimäellä olivat avoinna iltakymmeneen asti. Suo-men lasimuseoon tutustui päivän aikana yhteensä 705 kävijää, joista suurin osa, eli 641 tutustui museoon klo 17 jälkeen. Mahdollisuus iltavierailuun museolla koet-tiin positiiviseksi. Museoiden yönä lasimuseolla järjes-tettiin Etsi ilves -kilpailu, jossa palkintona oli hopeinen Ilves-pinssi. KERÄILYTAPAHTUMA JA LASIKIRPPUTORI 9.6.

SUOMEN LASIMUSEON ystäväyhdistyksen järjestä-mä tapahtuma keräsi jälleen sankoin joukoin väkeä la-simuseon ympäristöön ja etupihalle. Myyntipöytiä oli yhteensä 73 kpl. Myyjät olivat yhdistyksen jäseniä ja kaukaisimmat olivat tulleet pitämään myyntipöytää jo-pa Ruotsista ja Saksasta asti. Keräilijät ja alan harrasta-jat tulevat säännöllisesti järjestettävään tapahtumaan ja yleisöä oli paikalla runsaasti. Ulkoilmatapahtumia on museon pihalla järjestetty yhdistyksen toimesta vuo-desta 1997 lähtien.


RIIHIMÄKI-PÄIVÄ 11.9.

VUONNA 2012 Riihimäki-päivä osui tiistaille 11. syys-kuuta. Tuolloin lasimuseossa vieraili 413 kävijää. Muse-oon oli tapahtumapäivänä vapaa pääsy.

JOULUMYYJÄISET 24.11.

JOULUMYYJÄISET lasimuseolla järjestettiin jälleen samanaikaisesti Metsästysmuseon kanssa. Samaan aikaan oli myös Ragnar Graniitin aukiolla saksalaiset joulumarkkinat, jotka vaikuttivat positiivisesti tapah-tuman kävijämäärään. Luentosalin myyntipöydillä oli tarjolla käsitöitä, leivonnaisia, jouluaskarteluja sekä lasia. Osa myyntipöydistä oli asetettu perusnäyttelyn puolelle, jossa myös perinteinen glögi- ja piparitarjoilu oli. Museomyymälän joulutoripöydällä oli laaja valikoi-ma uusia lasisia joulukuusenkoristeita. Lapsille oli oma piirustus- ja askartelunurkkaus. Aikuisten kesken arvot-tiin lasisia joulukuusenkoristeita. Myös museon näyt-telytarjontaan pääsi tutustumaan maksutta. Museoon tutustuikin tuona päivänä 890 kävijää.

Sanna Väre

y KONSERTIT SUOMEN LASIMUSEOSSA 2012

Riihimäen kesäkonsertit 5.–10.6.2012 kamarimusiikkifestivaali

MUSEON JÄRJESTÄMÄT KONSERTIT

6.1.2012 Gabriel Suovanen, baritoni Ilkka Paananen, piano

Ralph Vaughan Williams. Songs of Travel. (Robert Louis Stevensonin runoihin). Toivo Kuula. Eteläpohjalaisia kansanlaulusovituksia op. 17b Ture Rangström. Ur Kung Eriks visor (Gustaf Frödingin runoihin) Georg Otsin lauluja

5.9.2012 Arto Satukangas piano

Ludwig van Beethoven Fünfzehn Variationen mit einer Fuge op. 35 (’Eroica-Variationen’) Felix Mendelssohn-Bartholdy Lieder ohne Worte Claude Debussy Pour le Piano Sergei Rahmaninov


y HALLINTO JA TALOUS 2012

SUOMEN LASIMUSEO on kuulunut Riihimäen kau-pungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuu-teen 1.4.2006 lähtien. Suomen lasimuseon taloudessa on sovellettu nettobudjetointia. Yksikön päällikkönä toimii museon johtaja.

Suomen lasimuseon toimintakate vuonna 2012 oli 837 610 euroa. Pääsylipputuloja kertyi 34 026 euroa. Myyntitoiminnasta saatiin tuloja 58 219 euroa, palve-luista ja muista toiminnoista 2 604 euroa. Museolle myönnettiin vuosille 2012–2013 kansainväliseen näyt-telytoimintaan projektirahoja 60 000 euroa, joista vuonna 2012 käytettiin 31 084 euroa. Suomen lasi-museo sai valtakunnallisena erikoismuseona 11 hen-kilötyövuoden perusteella korotettua valtionapua, jo-ka vuonna 2012 oli 348 008 euroa, josta alueellisten tehtävien suorittamiseen osoitetun lisäosan määrä oli 74 045 euroa. Suomen lasimuseon nettomenot val-tionapu huomioiden oli 16,76 euroa / asukas ja 28,45 euroa / museokävijä. Heikki Matiskainen

SUOMEN LASIMUSEO kävi muiden valtakunnallisten erikoismuseoiden tavoin neuvottelut Museoviraston kanssa syksyllä 2011. Uusi sopimus neuvoteltiin Mu-seovirastossa 16.11.2011. Siihen liittyy toimintasuunni-telma vuosiksi 2012–2014.

Museonjohtaja Kalle Kallio teki Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön toimeksiannosta selvityksen valtakunnallisen erikoismuseojärjestelmän toimivuudesta ja kehittämis-tarpeista. Se luovutettiin Opetus- ja kulttuuriministe-riölle 7.9.2012. Selvityksessä esitetään, että Suomen lasimuseo menettäisi erikoismuseoasemansa, koska katsotaan että Designmuseo muotoilun erikoismuseo-na kykenee hoitamaan myös lasin dokumentoinnin ja tutkimuksen (Selvityksessä s. 50, 117).

Selvitys tuli Suomen lasimuseolle suorastaan shok-kina. Lasihistorialla ja -muotoilulla on kiistatta erikois-asema niin Suomen historiassa kuin muotoilussakin. Tämän erikoisaseman takia Suomessa on lasin val-takunnallinen erikoismuseo. Lasi ei ole pelkkää muo-toilua ja taidetta. Selvityksessä s. 38 mainitut Valta-kunnallisen erikoismuseon kriteerit täyttyvät Suomen lasimuseon osalta erittäin hyvin.

Näin laajakantoisessa asiassa olisi ollut lisäksi syy-tä kiinnittää huomiota selvityksen riippumattomuu-teen. Selvitysmieheksi valittua Työväen keskusmuseon johtajaa, Kalle Kalliota ei voi pitää riippumattomana selvityksen tekijänä, kuuluuhan myös Työväen keskus-museo valtakunnallisiin erikoismuseoihin. Jääviyssyistä johtuen Suomen lasimuseo pyysikin puolueettoman lisäselvityksen museonjohtaja Kari-Paavo Kokilta (Hei-nolan museot).

Luonnollisesti museo teki oman lausunnon asiasta Riihimäen kaupungin virallisen lausunnon lisäksi. Mu-seo sai lisäksi runsaasti tukilausuntoja niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Toistaiseksi selvitys ei ilmeisesti johda muutoksiin.

MUSEON ERIKOISTEHTÄVÄT VALTAKUNNALLISENA ERIKOISMUSEONA OVAT:

1. Laadukas ja monipuolinen näyttelytoiminta

Näyttelytoimintaa on käsitelty toisaalla tätä vuosiker-tomusta. Vuoden 2012 erikoisnäyttelyistä on syytä mainita erikseen Japanin kiertonäyttely ja monipuoli-sesti lasimuotoilua esitellyt Lasia ja muuta.

2. Lasihistorian, -taiteen ja -muotoilun tutkimus-, dokumentointi- ja julkaisutoiminta

Säännöllinen nykytuotannon dokumentointi toteu-tuu Suomen lasi elää -näyttelysarjan kautta. Seuraa-va näyttely järjestetään vuonna 2015, mutta saatavilla olevat tiedot vuodelta 2012 tallennettiin odottamaan tarkempaa tutkimusta.

y ERIKOISMUSEOTOIMINTA 2012


Kuvat sivuilla 15–16: Suomen lasimuseon TAKO-dokumentointi 2012: Lasismi. Kuvat Päivi Kekäläinen.


Lasimuseo osallistui edellisvuoden tapaan museoiden valtakunnalliseen Tako-toimintaan. Lasimuseo lähti mukaan Tako-työhön puhtaasti yhteistoimintasyistä. Toiveenamme on, että Tako selkeyttää osaltaan myös keruuvastuita. Nykyajan dokumentointi on kuulunut toimintaamme oleellisena osana 1980-luvun alusta saakka osana viiden vuoden välein järjestettäviä Suo-men lasi elää -näyttelyitä. Edellisvuonna toteutettua Tako-projektia voi pitää käytettävissä olleisiin resurs-seihin nähden onnistuneena. Siksi toteutimme 2012 Tako-hankkeemme periaatteessa samalla kaavalla. Do-kumentoimme Lasismin toimintaa kesällä järjestetyn näyttelyn yhteydessä.

Lasismi on vuonna 2010 perustettu osuuskunta, jo-ka valmistaa korkealaatuisia lasitöitä muotoilijoille, yri-tyksille sekä yksityishenkilöille. Osuuskunnan jäsenillä on lisäksi omaa mallistoa taide-lasista piensarjatuottei-siin. Lasihytti ja myymälä-galleria sijaitsevat Riihimäen vanhalla lasitehtaalla. Osuuskunta jatkaa lasin tekemis-tä lasinpuhaltaja Jaakko Liikasen, vuonna 1998 perus-taman JL-lasin tiloissa.

Kaisa Koivisto ja Helena Lahti haastattelivat Lasis-min jäsenet. Valokuvat otti Päivi Kekäläinen. Hän on itse lasitaiteilija ja tottunut dokumentoimaan nopea-tahtista lasityöskentelyä. Haastattelut ja valokuvaukset tehtiin pääosin helmi-maaliskuun vaihteessa, täyden-nyksiä 19.3.2012.

Näyttelyn vastaanottoa kartoitettiin haastatteluin ja lomakekyselyin Suomen lasimuseossa ”Lasismi” – Riihimäen studiolasitaiteilijat -näyttelyssä 18.7.–10.8.2012 välisenä aikana. Tämän osuuden toteutti Helena Lahti

3. Lasialan asiantuntemuksen tarjoaminen eri muodoissa eri kohderyhmille

Museoesineiden tunnistuspalvelun kautta kuka tahan-sa saa pientä maksua vastaan kysyä esineistään. Mu-seoille tämä apu on maksutonta. Lasiesineiden tunnis-tamisessa on autettu mm. Nautelankosken ja Viialan museota. Erilaisia tunnistustilaisuuksia on muiden organisaatioiden toimesta järjestetty niin, että Kaisa Koivisto tai Hannele Viilomaa on ollut tunnistamassa. Tällainen tilaisuus on mm. Suomen lasimuseon ystävät ry:n Lasipäivä tammikuun lopulla. Ähtärissä järjestetyn 1950-luvun lasia esitelleen näyttelymme yhteydessä Kaisa Koivisto oli tunnistajana Ähtärissä näyttelytilois-sa järjestetyssä tilaisuudessa. Hannele Viilomaa tunnis-ti lasia Nuutajärvellä toukokuussa Nuutajärvi-päivänä sekä syksyllä Lasivitriini-tapahtumassa. Näiden tapah-

tumien järjestäjiä ovat mm. Iittala Group Oy Ab, Nuu-tajärven Galleria Osuuskunta NuGo, Koulutuskeskus Tavastia ja muut Nuutajärven lasikylän toimijat.

Yhteistyötä tehtiin myös Lahden kaupunginmu-seon, vuonna 2012 järjestämän jugendnäyttelyn Kuusenoksa ja lukinlanka osalta, jonka julkaisuun in-tendentti kirjoitti lasista. Näyttelyyn myös lainat-tiin ranskalaisia lasiesineitä lasimuseon kokoelmista. Ne olivat upeasti esillä aidossa vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn vitriinissä. Lasiesineitä lainattiin lisäksi Äänekosken taidemuseossa pidettyyn Lasin lä-pi – muotoilijalegenda Helena Tynell -näyttelyyn, Py-häniemen kartanossa kesällä järjestettyyn Pyhäniemi 2012-kuvataidenäyttelyyn sekä Keski-Suomen muse-ossa esitettyyn Heidi Blomstedt muotoilija 1911–1981 -näyttelyyn.

Koulutusyhteistyö koostui asiantuntijaopastuksista osana koulutusohjelmaa Taideteollisen korkeakoulun muotoilu- ja lasiopiskelijoille, Hämeen ammattikorkea-koulun, Lahden muotoiluinstituutin, Kuopion muotoi-luakatemian ja koulutuskeskus Tavastian opiskelijoille. Myös paikallisille koululuokille oli tarjolla asiantuntija-opastuksia.

4. Suomen lasimuseon tunnettuuden lisääminen

Museokaupan uudistus aloitettiin vuonna 2012 suun-nittelulla. Museon Facebook -sivuja alettiin päivittää aktiivisesti ja se toi myös näkyvyyttä. Bussiryhmämat-kailun kohderyhmämainontaa tehostettiin E-mainos-ten jakelun kautta. Lasimuseolla tehtiin mediaseuran-taa Helena Lahden toimesta. Seurannassa tutkittiin museon näkyvyyttä mediassa ja arvioitiin sen rahal-lista arvoa. Lasimuseossa järjestettyjen näyttelyiden medianäkyvyyden arvo oli runsaat 330 000 euroa. La-simuseon ulkomaisista kiertonäyttelyistä Japanin kier-tonäyttely sai huomattavan suuren medianäkyvyyden, arvoltaan noin 1,6 miljoonaa euroa.

Kaisa Koivisto


y MUSEOMYYMÄLÄ y MUSEON JULKAISUT 2012

SUOMEN LASIMUSEON museomyymälässä on katta-va valikoima lasialan kirjallisuutta, lasistudioiden käyt-tö- ja taidelasia sekä koruja. Museon tutkimusjulkaisuja, näyttelyluetteloita ja näköispainoksia hankitaan sekä la-sinharrastajien, että ammattilaisten käyttöön tietoläh-teiksi. Lasipäivän perinteisessä kirja-alessa näyttelyluet-teloita myytiin erityisen edullisesti. Kirjavalikoimaan voi tutustua osoitteessa www.suomenlasimuseo.fi. Osa museomyymälän asiakkaista tulee myymälään varta vasten ostoksille hankkimaan lahjaesineitä tai tu-liaisia, suurin osa myymälän asiakkaista on kuitenkin museokävijöitä.

Piristyksenä museomyymälän tuotevalikoimaan toi omalta osaltaan näyttelyiden yhteydessä myydyt oheistuotteet. Osa tuotteista jäi myyntiin vielä näytte-lyn päätyttyäkin.

Meksiko-viikolla museomyymälässä oli myynnissä meksikolaisia käsitöitä ja keramiikkaesineitä.

Jo 90-luvulta lähtien museossa on myyty sesonki-tuotteina suupuhallettuja lasisia joulukuusenkoristeita. Vilkkain myyntipäivä oli tietenkin joulumyyjäispäivä, joka pidettiin 24.11.

Aija Avnery

Timo I. LaaksoERKKITAPIO SIIROINENRiihimäen Lasin nuori lupaus - A Young Promising Name at the Riihimäki GlassworksSuomen lasimuseo, The Finnish Glass Museum, Vam-mala 2012

Näyttelyjulkaisu valottaa Siiroisen suunnittelijauraa monipuolisesti. Tekstin liitteenä on paitsi Riihimäen Lasin ja Kotilasin esineluettelot, myös luettelo Siiroisen Studiolasille suunnittelemista esineistä.

Kaisa Koivisto, Uta LaurénLASIA- JA MUUTA, KARAHVISTA KIRJAHYLLYYNGlass etc. from carafe to cardboardSuomen lasimuseo, The Finnish Glass Museum, Vam-mala 2012

Näyttelyjulkaisu esittelee suomalaisen nykymuotoilun kärkinimiä, joilla on yhteisenä tekijänä muun muotoi-lun ohessa lasitaide ja lasimuotoilu. Teoksessa muotoi-lijat kertovat omin sanoin suhteestaan lasiin. Toisilla työskentely lasimateriaalin kanssa on ollut elämänteh-tävä, toisilla lasi on astunut esiin jossakin vaiheessa muotoilijan ammattia, monessa tapauksessa omasta halustaan myöhemmän työuran eräänlaisena vapau-den valtakuntana. Yhteinen tekijä on, että taiteilijat ovat kiistatta modernin kauden muotoilun perillisiä.


y SUOMEN LASIMUSEOSSA KÄVIJÄT 2012

KÄVIJÄMÄÄRÄ KUUKAUSITTAIN V. 2012

ULKOMAALAISTEN OSUUS V. 2012

suomen- ruotsin- englannin- saksan- kieliset kieliset kieliset kieliset muut YHTEENSÄ

TAMMIKUU 4286 5 4291HELMIKUU 457 1 2 12 472MAALISKUU 675 6 7 30 36 754HUHTIKUU 639 48 11 40 738TOUKOKUU 1841 30 13 31 58 1973KESÄKUU 1591 14 12 11 59 1687HEINÄKUU 1349 43 46 37 130 1605ELOKUU 1110 48 25 11 102 1296SYYSKUU 1063 17 32 7 83 1202LOKAKUU 642 49 7 56 754MARRASKUU 1608 2 12 2 91 1715JOULUKUU 702 2 19 723YHTEENSÄ 15963 260 167 129 691 17210 % - OSUUS 92,75 1,51 0,97 0,75 4,02 100,00


y KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 2012

y HENKILÖKUNTA 2012

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 2012Suomen lasimuseo on siirretty 1.4.2006 alkaen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen

Jokinen Minna puheenjohtajaLaine Raimo varapuheenjohtajaAuvinen Pentti jäsenHannonen Annamaria jäsenMikkonen Aino jäsenLeskenmaa Kirsti jäsenNahkuri Miia jäsenNieminen Ahti jäsenOjaniemi Sirkka jäsenTuomi Ari jäsenTurunen Esko jäsen

Lammi Mirja kh:n edustajaMattila Eetu nuorisovaltuuston edustajaLaitinen Marko nuorisotoimenjohtaja, asiantuntijaKoistinen Pasi vs. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja, esittelijäKosonen Pertti palvelujohtaja, sihteeri

Museon johtaja FT Heikki MatiskainenIntendentti FT Kaisa KoivistoTutkija (kokoelmat) FM Hannele ViilomaaTutkija (näyttelyt) FM Uta Laurén Tutkijan sij. (näyttelyt) TaM Päivi Kekäläinen 9.–31.1., 27.2.–2.3.Kirjastonhoitaja-opas FK Helena LahtiMuseomestari Cathal ParkerVa toimistosihteeri Aija Avnery 29.2.2012 astiLipunmyyjä-opas Aija Avnery 1.3.2012 alkaenLipunmyyjä-opas Teija TaavelaLipunmyyjä-opas Tiira Lehtinen (20% osittainen hoitovapaa) 24.2.–31.12.2012Lipunmyyjän sij. Sanna Väre 29.2.2012 astiToimistosihteeri Sanna Väre 1.3.2012 alkaen Järjestelyapulainen(työll. 85 % + 15 % SLM) Nieminen Jukka-Petri 26.6.–27.9.2012Järjestelyapulainen(työll. 85 % + 15 % SLM) Juhonen Kirsi 24.10.–31.12.2012Siviilipalvelusmies Sakari Kukkamaa 24.2.2012 astiSiviilipalvelusmies Mikael Jokinen 27.2.–10.8.2012 Työharjoittelija Merja Kasén 15.3.–13.4.2012Työharjoittelija Fernando Silva 3.5.–25.5.2012Työharjoittelija Konttinen-Lepistö Marianne 29.10.–23.11.2012 SIIVOUSKESKUS, TOIMIPAIKKANA LASIMUSEO Siistijä Helmi Ehrukainen 31.5.2012 astiSiistijä Miia Koskinen 1.6.–21.6.2012Siistijä useita eri siistijöitä 22.6.–12.8.2012Siistijä Kirsi Kuutti 13.8.–


y LAHJOITTAJAT 2012

Ahtola Olli SLM 32580–32581Anttila Teemu SLM 33151Avnery Aija SLM 33090Eckes-Granini Finland Oy Ab SLM 32649–32650Elomaa Marja SLM 33145–33148Festart, Männistö Pertti SLM 33085–33086Haapakorpi Marja SLM 33011–33049, 33057, 33075, kuvastoja, piirustuksiaHelin Liisa SLM 33102–33105Helsingin yliopisto SLM 33095Iittala Group Oy Ab SLM 32367–32371, 32888, pahvilaatikoitaIkonen Hilkka SLM 33091

Suomen lasimuseon ystävät ry:n tammikuun 2012 Lasipäivästä ostamat Nanny Stillin Meripihka-lasiesineet 1950-luvulta.SLM 32593, 32594, 32596, 32597Kuva Timo Syrjänen

Maria Jutila 2012: KehräOsuuskunta LasismiSLM 32885–32886Kuva Timo Syrjänen

Innojok Oy SLM 32908Kekäläinen Päivi SLM 32591Keränen Maarit SLM 33129Koivisto Kaisa SLM 33141, 33165Kokko Gittan SLM 32586Kuismin Erkki SLM M 191Kumela Marjut, valokuviaLahti Helena SLM 33088Löfberg Aimo, valokuva, lehtiäMoberg Camilla SLM 32395Muurla Design Marketing Oy SLM 32517–32519Pasabache, Istanbul, Turkki SLM 32651–32682Pietilä Anu ja Juhani SLM 32590Piipponen Heikki SLM 33089Pitkänen Raimo SLM 33131–33133, 33363–33368Rahkonen Antti SLM 33096Raikamo Marja SLM 33166–33167Reihner Anders SLM 33155–33156Salo Markku SLM 32377–32379Suomen lasimuseon ystävät ry SLM 32592–32597, 32885–32886, 33117–33124, 33128Suontausta Marja SLM 32521, 33087, 33092Suontausta Matti SLM 33144Tommola Seppo SLM 32976–33004Uusitalo Hanna SLM 33369Varrela Vesa SLM 32392Viialan museo SLM 33160–33162Viilomaa Seppo SLM 33100–33101Virtanen Orvokki SLM 33142–33143Väre Sanna SLM 33130Wornell Eeva SLM M 197

Museo kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajia.

Hannele Viilomaa


HALLITUS 2012

PuheenjohtajaArto Lapiolahti

VarapuheenjohtajaSirkka-Liisa Löflund

Sihteeri–

JäsenetOlli T. AhtolaKari AlakoskiAnita ElomaaPekka KumelaVeijo MurokeJuhani RinneRisto Sipilä

KUTSUTUT ASIANTUNTIJATMuseon johtaja Heikki MatiskainenIntendentti Kaisa Koivisto

TOIMINNANTARKASTAJATIlkka Metsäterä HTMVarpu Heikkilä HTM

VaratoiminnantarkastajatVeijo TolonenKaj Kangas

y SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY.

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT ry:n 27. toiminta-vuosi on noudatellut perinteisiä linjoja. Kotimaan ret-kemme suuntautui lasitehdaspaikkakunnille tutustuen Nuutajärven - ja Iittalan lasikeskuksiin sekä Hämeenlin-nassa Kyyrölän saveen. Lasipäivä sekä Lasi- ja keräilyta-pahtuma ovat vakiinnuttaneet paikkansa suuren ylei-sön keskuudessa lasialan erikoistapahtumina samalla edesauttaen Suomen lasimuseon esillä oloa mediassa, lisäten kiinnostusta lasimuseon perusnäyttelyn esineis-töön sekä kotimaisten- ja eurooppalaisten muotoilijoi-den korkeatasoisiin vaihtuviin näyttelyihin. Suomen lasimuseon ystävät ovat osaltaan tukeneet esinehan-kinnoilla museon kokoelmia tänäkin vuonna. Suomen lasimuseossa järjestetty luentotilaisuus Puristettua lasia keräsi runsaan kuulijakunnan.

Kuluneen vuoden loppupuolella valmistuneessa Opetus- ja kulttuuriministeriön Erikoismuseoselvityk-sessä esitetään Suomen lasimuseon poistamista val-takunnallisten erikoismuseoiden joukosta. Suomen lasimuseolle on äärimmäisen tärkeää säilyttää erikois-museon asema tulevaisuudessakin. Suomen lasimuseo edustaa koko Suomen lasiteollisuutta ja sen kulttuu-rihistoriaa kokonaisuutena, ansaiten paikkansa eri-koismuseona. Yhdistys on omalta osaltaan ryhtynyt tukitoimiin Suomen lasimuseon erikoismuseoaseman säilyttämiseksi.

Yhdistyksemme esittää museolle ja sen henkilökun-nalle parhaat kiitoksensa hyvästä yhteistyöstä. Toivot-taen museolle mitä parhainta menestystä nyt alka-neella toimintavuodella.

Sirkka-Liisa LöflundVarapuheenjohtaja


2. KERROS

1. Pullot2. Vanhaa lasia3. Puhallettua talouslasia 1880–19404. Kristallia5. Puristelasia6. Talouslasia vuodesta 1906 nykyaikaan7. Nykyaika8. Taidelasia9. Näyttelytila

3. KERROS

Näyttelytila

1

2

3

4

5

6

8

9

9

7

www.suomenlasimuseo.fi

www.finnishglassmuseum.fi

lasimuseon vuosikertomus

Documents