1

Helsingin Rudolf Steiner -kouluVuosikertomus 2009-2010

32

Helsingin Rudolf Steiner -koulu

Lehtikuusentie 6, 00270 Helsinki Paraistentie 3, 00280 Helsinki Luokat 1-13 A, 9-13C, A-esiluokka Luokat 1-8 C, 3 D, C-esiluokka Toimisto 477 70 70 Talouspäällikkö 477 70 711 Opettajat 477 70 743Rehtori 477 70 715 Telefax, opettajat 477 70 727Vahtimestari 477 70 716 Rehtoria avustava opettaja 050 - 463 4315Opettajat 477 70 717 Vahtimestari 050 – 589 7126 Ped. lääkäri / psykologi 477 70 720 Isännöitsijä 050 – 511 2344Keittiö 477 70 722 Ped. lääkäri / psykologi 477 70 734Esikoulu 477 70 723 Keittiö 477 70 744Kouluterveydenhoitaja 050- 310 5631 Esikoulu 045 – 636 5221 Telefax, toimisto 477 70 747 Kouluterveydenhoitaja 050 – 310 5637www.rudolfsteinerkoulu.fi Sähköposti: kanslia.helsinki@rudolfsteinerkoulu.fi

Ilmoittautuminen * 477 70 70

* esiluokalle ja 1. luokalle * muille luokille pyrittäessä yhteyttä voi ottaa myös suoraan ko. luokanopettajaan tai luokanvalvojaan

Koulu alkaa 10.8.2010 klo 10.00

Koulumme työ- ja loma-ajat lv. 2010-2011 ovat seuraavat:

Syyslukukausi 10.8.2010-18.12.2010Koulupäivä la 2.10.2010Syysloma 18.-22.10.2010Joululoma 20.12.2010-7.1.2011 Kevätlukukausi 10.1.2011-4.6.2011Talviloma 21.2.2011-25.2.2011

Toimitus: Carita Salonen, Marita Herlevi, Anna-Mari KarjalainenKirjapaino G. A. Mäkinen, Helsinki

2 3

Koulullamme uusi opetussuunnitelma luokille 1-9

Koulumme opettajakunta on työskennellyt parin vuoden ajan kirjoittaakseen ajanmukaisten vaatimusten mukaisesti Helsingin Rudolf Steiner–koulun opetussuunnitelman luo-kille 1-9 eli ”steinerpedagogisen perusopetuksen opetus-suunnitelman”.

Valtakunnallinen opetussuunnitelma on kansallinen kehys ja pohja paikallisesti tehdyille opetussuunnitelmille. Opetus-hallitus odottaa erityisen pedagogisen järjestelmän mukaan toimivien koulujen kirjoittavan oman pedagogiikkansa mu-kaiset opetussuunnitelmansa valtakunnallisen jaottelun ja otsikoinnin mukaisesti. Tehtävä ei ole millään muotoa uhan-nut steinerpedagogiikan omaleimaisuutta vaan on päinvas-toin selkeyttänyt opetussuunnitelmaamme ja toimintamme erityispiirteitä. Luokanopettajat ja aineenopettajat työsken-telivät yhdessä ongelmien ratkomiseksi. Opetussuunnitel-matyö nosti esiin kehittämiskohteita, kuten matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen, eritoten luokilla 6-9. Se sel-keytti arviointia ja oppilaan oikeusturvaa. Eikä työ ole päät-tynyt vaikka opetussuunnitelma on valmis. Opetussuunnitel-ma on näet jatkuvan pedagogisen keskustelun ja kehityksen kohde ja elää kehityksen virrassa. Pysyvyyttä edustaa mm. ihmiskäsitys, ikäkausiopetus, rytmit; muuttuvuutta ajan mur-rokset ja ilmiöt ja syventävä tieteellinen ymmärrys.

Vuonna 2007 kasvatustieteessä väitellyt Jan-Eric Mansikka osoitti, että steinerkouluissa filosofisena taustana on koko-naisvaltainen luonnonfilosofia, joka ilmenee opetussuunni-telmien taidepainotteisuudessa. Kun kasvattamista ja koulua uhkaa hyötynäkökohtien ylivalta ja välineellistyminen, tarjo-

aa steinerkoulu sivistyshumanismia sanan parhaassa merki-tyksessä: käsitystä ihmisestä henkisenä olentona, kokonais-valtaista luontokäsitystä, laadullista tietokäsitystä.

Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtaja Jarno Paalasmaa toteaa kirjassaan ”Omassa rytmissä”(2009), että steinerkou-lujen tulee kehittyä ja vahvistua itsereflektiossa ja välttä-mään sulkeutuneisuutta ja itseriittoisuutta. Steinerkoulu voi olla kriittisen ajattelun kehto vain jos koulu verkottuu ulko-maailman kanssa, toteaa Jarno Paalasmaa.

Opetussuunnitelman teko on itse asiassa matka omaan ai-kaan ja yhteiskunnassa vaadittaviin avaintaitoihin. Steiner-pedagogiikka tuo siihen oman antinsa toisaalta lapsen yk-silöllisen minän tunnistamisena ja vahvistamisena; toisaalta yhteisöllisyyden tukemisena omilla menetelmillään.

Koulumme opetussuunnitelma, joka astuu voimaan 1.8.2010, on luettavissa verkkosivuillamme.

Toivotan opetussuunnitelman parissa uurastaneen opetta-jakunnan puolesta ja kaikille vanhemmille hyvää kesää ja iloa palata uusin voimin syksyllä 2010 koulutyöhön.

Meri Arni-Kauttu rehtori

4 5

Mediakasvatuksen ala-asteen opetussunnitelmasta

Sähköisen viestinnän valtava lisääntyminen kostettaa tänä päivänä yhä nuo-rempia oppilaita.Tämän vuoksi koulussamme on laadittu uusi mediakasvatuk-sen opetussunnitelma alaluokille. Sen tarkoituksena on antaa eväitä siihen, mi-ten eri ikäisille oppilaille opetetaan ikäkausien mukaisesti,kuinka käyttää ja hal-lita mediatulvaa.Yhä nuoremmat lapset ovat tekemisissä erityyppisten viestin-tätapojen kanssa ja trendi on yhteiskunnassa kasvava. Medialukutaito on avin-asemassa siinä, kuinka hyvin nuori selviytyy tässä infotulvassa. Myös mediakriit-tisyyteen kasvattaminen on opetussunnitelman perusajatuksia. Nettietiketin tar-peellisuus on myös hyvä oppia.

Varsinainen mediaopetusjakso on kymmenellä luokalla, jolloin analysoidaan kuvien ja mainosten piilovaikutusta. Äidinkielessä luonnollisesti opetetaan sa-maa asiaa tekstien osalta.

Kodin ja koulun yhteistyö on mediakasvatuksessa erityisen tärkeää jotta nuori oppii sen hyödyt ja haitat mahdollisimman nuorena.

Marita Herlevi Sakari Harima

Kaksi akryylimaalausta 13 C:n Sonja Pulkkisen kuvataiteen diplomityön

aiheesta ”Minun Kalevalani”

Lemminkäisen pelastus

Kuvakollaasi 10 C

4 5

Taitoaineiden lukiodiplomit

Teoreettisten aineiden lisäksi oppilas voi ylioppilasvuotena suorittaa yo-arvosanan myös taitoaineissa. Opetushallitus julkis-taa joka vuosi kaikille kouluille yhteiset tehtävät, jotka oppilas suorittaa itsenäi-sesti. Arvostelu tapahtuu yhteistuumin oman ja vierailevan opettajan toimesta.

Lukiodiplomin suorittaminen on eri-tyisen tärkeää niille opiskelijoille, jot-ka aikovat jatkaa opintojaan jossain käy-tännönläheisessä kädentaitoja tai muu-ta lahjakkuuden erityisaluetta koskevis-sa korkeakouluissa kuten Taideteollinen, Tekninen korkeakoulu erityisesti sen ark-kitehtilinja, graafiset opinnot, mediakou-lutus tai jos haluaa pyrkiä vaikka Lahden Muotoiluinstituutin eri osastoille. Koulut antavat diplomista joko lisäpisteitä karsin-noissa tai helpoittavat esitehtäviä.

Koulussamme on perinteisesti tehty lä-hinnä kuvataiteen diplomitehtäviä joskin myös musiikista ja jopa eurytmiasta on nähty ja kuultu hienoja esityksiä vuosien varrella.

Nykyään lukiodiplomin skaala on laaja ja niitä voi tehdä seuraavista aineista: koti-talous, käsityö, liikunta, media, musiikki, tanssi johon liittyy koulumme erityislu-pa suorittaa se eurytmiassa,teatteri ja ku-vataide. Yhä useampien abien kannattaisi lukiodiplomi suorittaa ja suohan sen va-paa tekeminen piristävää vaihtelua yliop-pilasvuoden teoreettisten aineiden pänt-täämiseen.

Marita Herlevi

Louhen manaus

76

Hallitus 2009

Puheenjohtaja

Terho Kylli

Varapuheenjohtaja

Linda Hellsten

Jäsenet

Sirpa Hertell

Kari von Hertzen

Heikki Lonka

Aleksi Siltala

Krister Wennström

Henrik Winberg

Hannele Vitikainen

Hallituksen sihteeri

Marika Nyholm

Suomenkielisen osaston johtokunta 2009-2010

Puheenjohtaja

Juri Panjutin

Varapuheenjohtaja

Maija Pulkkinen

Jäsenet

Venni Ahlberg (oppilaskunta)

Eeva Basdekis (henkilökunta)

Kauko Huhtinen

Marianne Jokinen

Sirkka Lehto-Juopperi

Suvi Lukander

Terhi Luotola (opettaja)

Daryl Taylor

Johtokunnan sihteeri

Esa Tuominen

Hallitus 2010

Puheenjohtaja

Terho Kylli

Varapuheenjohtaja

Linda Hellsten

Jäsenet

Kari von Hertzen

Heikki Lonka

Nikolai Riikonen

Aleksi Siltala

Maria Somppi

Krister Wennström

Hannele Vitikainen

Hallituksen sihteeri

Marika Nyholm

6 7

Toimihenkilöt

Rehtori Arni-Kauttu Meri Apulaisrehtori Tuominen Esa Opettajakunnan puheenjohtajat Luotola Terhi (9+luokat) Tuomainen Minna (C-luokat) Vahviala Pirjo (A-luokat) Opettajakunnan sihteeri Pentti Tuula Terapiatoiminta ja erityisopetus Furu Tarja, pedagoginen lääkäri Göös-Nurmesniemi Sinikka, erityisopetus Huhtinen Riitta, hoitoeurytmia Joutsijärvi Raija, erityisopetus A-luokat Järnefelt Tiina, erityisopetus Järvenpää Heljä, erityisopetus C-luokat Kivisaari Kati, koulupsykologi Leikas-Mieho Päivi, taideterapia Niskanen Katri, hoitoeurytmia Soila Anneli, erityisopetus Pienryhmäopetus Jaakkola Pirjo, pienryhmä Terveydenhoitajat Korpela Riitta Saxén Karita

Koulun henkilökuntaAnttonen Kim, iltapäiväkerhon ohjaajaBasdekis Eeva, vahtimestariBjörklund Aino, siistijäFeria Garcia Gustavo, siistijäHacklin Katariina, taloussihteeriHavasara Pirjo, siistijäHirvonen Kyllikki, siistijäIlmanen Hilkka, palkanlaskijaJuvonen Liisa, siistijäKalliala Kari, isännöitsijäKarvonen Kaisa, esikoulun iltapäivähoitajaKaskimies Maija, esikoulun avustajaKaukinen Aila, kirjanpitäjäKolehmainen Anne, iltapäiväkerhon koordinaattoriLincopan-Honkamäki Claudia, esikoulun iltapäivähoitajaMakkonen Maarit, siistijäMattsson Jan, iltapäiväkerhon ohjaajaNyholm Marika, talouspäällikköPalomäki Ulla-Riitta, siistijäPeltola Sini, esikoulun iltapäivähoitajaPäivinen Anu, esikoulun avustajaRinta-Opas Niina, vahtimestariSakyi Mervi, iltapäiväkerhon ohjaajaSandberg Sami, siistijäSandberg Taina, siistijäSelenius Ann-Catrine, koulusihteeriSeppälä Saara, iltapäiväkerhon ohjaajaSubekan Mokhamad, siistijäVannela Venla, esikoulun iltapäivähoitajaWaroma Risto, iltapäiväkerhon ohjaajaVettenranta Johanna, esikoulun iltapäivähoitaja

8 9

Opettajat Käkelä Krista . . . . . . . . luokanopettaja (7 A) Lagerbohm Pia . . . . . . . luokanvalvoja, saksa, perhevapaallaLaulainen Mikko . . . . . . luokanopettaja (6 A) Lehtinen Ilona . . . . . . . . luokanopettaja (6 C) Leikas-Mieho Päivi . . . . maalausterapia Lukkarinen Esa . . . . . . . luokanvalvoja (11 C), historia ja

yhteiskuntaoppi Luoma Mare . . . . . . . . . luokanopettaja (1 A) Luotola Terhi . . . . . . . . . luokanvalvoja (12 A), ruotsi, saksa,

opettajakunnan puheenjohtaja Mieho Eero . . . . . . . . . . säestäjä Mikkilä-Huttunen Leena ort. uskonnonopettaja Nakari Ija . . . . . . . . . . . luokanopettaja (2 C) Nurmi-Poikolainen Terttuluokanopettaja (1C), käsityö Pelkonen Ari . . . . . . . . . luokanv. (11 A), liikunta, terveystietoPentti Tuula . . . . . . . . . . kotital., kirjansid., perinnekäsityö Piispanen Salla . . . . . . . liikunta, terveystieto, perhevapaallaPipinen Petra . . . . . . . . . luokanopettaja, perhevapaalla Putkonen Mer-Inkeri . . . luokanvalvoja (12 C), englanti Puupponen Heli . . . . . . saksa Ramula Tiina . . . . . . . . . saksa Rantalankila Tiina . . . . . luokanvalvoja (11 A), saksa Salmela Pasi . . . . . . . . . luokanvalvoja (13 AC), biologia,

maantiede, opinto-ohjaaja Salonen Carita . . . . . . . . luokanopettaja (2 A) Siltanen Pihle . . . . . . . . liikunta, terveystieto Soikkeli Kyösti . . . . . . . . kristiyhteisön usk.opettaja Soila Anneli . . . . . . . . . . luokanopettaja (3 A) Sorsa Hanna . . . . . . . . . luokanvalvoja (9 C), matematiikka,

kemia, fysiikka Tarkkio August . . . . . . . . ruotsi, ranska Tuomainen Minna . . . . . eurytmia, opettajakunnan puheen-

johtaja Tuominen Esa . . . . . . . luokanvalvoja (10 A), historia ja yh-

teiskuntaoppi, apulaisrehtori Vahviala Pirjo . . . . . . . eurytmia, opettajakunnan puheen-

johtajaVermilä Riitta . . . . . . . . luokanopettaja (4 A) Viitala Erkki . . . . . . . . . liikunta Wallin Sini . . . . . . . . . . luokanopettaja (3 D)

Aaltonen Vesa . . . . . . . . . . luokanvalvoja (9 A), matematiikka, fysiikka

Arni-Kauttu Meri . . . . . . . . filosofia, rehtori Aula Kirsi . . . . . . . . . . . . . . luokanopettaja (8 A) Cedeström Inkeri . . . . . . . . luokanopettaja (4 C) Eklund Minna . . . . . . . . . . luokanvalv. (9 C), eurytmia, draamaEskelinen Juha . . . . . . . . . . luokanvalvoja (10 C), matematiikka,

fysiikka, tähtitiede Fogde Päivi . . . . . . . . . . . . ruotsi Göös-Nurmesniemi Sinikka luokanopettaja (8 C) Haapala Maire . . . . . . . . . .kuvat., draama, arkkiteht., käsityö

31.10. 2010 asti Haapaniemi Ritva . . . . . . .esiluokan opettaja Halonen Katja . . . . . . . . . .matematiikka, fysiikka, perhevap.Harima Sakari . . . . . . . . . . luokanopettaja (5 A) Helin Ilmari . . . . . . . . . . . . filosofia Herlevi Marita . . . . . . . . . .kuvataide, arkkit., taidehist., mediaHietamäki Minna . . . . . . . . luokanvalvoja (10 C), uskonto, psy-

kologia Huhtinen Riitta . . . . . . . . .eurytmia, hoitoeurytmia Häyrynen Filip . . . . . . . . . .musiikki Jaakkola Pirjo . . . . . . . . . . .pienryhmäopettaja Jokinen Marianne . . . . . . . . luokanopettaja ( 7 C) Joutsijärvi Raija . . . . . . . . .erityisopettaja, oppilashuolto Järnefelt Tiina . . . . . . . . . . . luokanopettaja (3 C) Järvenpää Heljä . . . . . . . . .oppilashuolto, erityisopettaja Kalliala Kari . . . . . . . . . . . . tekninen työ Kalliala Liisa . . . . . . . . . . . . luokanopettaja (5 C) Kanniainen Irmeli . . . . . . .esiluokan opettaja, vuorotteluvapaaKarjalainen Anna-Mari . . . . luokanvalvoja (11 C), äidinkieli ja

kirjallisuus, draama Kerman Riitta . . . . . . . . . . .englanti Keski-Orvola Jutta . . . . . . .esiluokan opettaja Kiiski Heikki . . . . . . . . . . .musiikki, reht. avustava opettajaKuusela Eira . . . . . . . . . . .matematiikka, kemia, perhevap.Kuusela Leila . . . . . . . . . . . säestäjä

8 9

Suomi-Itävalta -yhdistys ry ja Suomen sak-sanopettajat ry järjestävät vuosittain kaikil-le Suomen lukioiden A-saksan opiskelijoil-le saksan kielen kirjoituskilpailun, jolla on jo pitkät perinteet. Pääpalkintona kilpailusta on kaksi kielikurssia lentoineen ja lisäksi kirja- ja rahapalkintoja. Juhlallinen palkintojen-jako pidetään Itävallan suurlähettilään vas-taanotolla. Osallistujia marraskuussa 2009 järjestettyyn kilpailuun oli yhteensä 159 kir-joittajaa 27 koulusta, ja myös meidän kou-lustamme osallistuttiin. Menestystäkin kilpai-lusta tuli, kun 12 A-luokan Linda Taylor pal-kittiin ansiokkaasta Euroopan yhtenäisyyttä ja Berliinin muurin murtumista käsitelleestä kirjoitelmastaan kirjapalkinnolla. Palkintonsa Linda kävi vastaanottamassa 27.1.2010 Itä-vallan suurlähettilään Dr. Margit Wästfeldin residenssissä järjestetyssä tilaisuudessa.

Suomi-Itävalta -yhdistys ry ja Suomen sak-sanopettajat ry järjestävät vuosittain kaikil-

Menestystä saksan kielen kirjoituskilpailussa

Linda Taylor palkintojenjakotilaisuudessa

10 11

Oliver Twist

8A

”En enää koskaan käy makuulle elävänä. Tahon kertoo teille, tul-kaa tänne, lähemmäksi, en jaksa puhua lujaa.”

Fagin, Nancy kepin kanssa:”Nancy, Nancy, puhutaan nyt kohte-

liaasti.””Vai kohteliaasti senkin roisto! Vai

kohteliaasti sinä lurjus. Sitäkö sä mul-ta odotat!”

10 113 :n näytelmä

12 13

Peter Pan – Matka suureen seikkailuun

Kokemuksia viidennen luokan näytel-mästä.

Valmistellessamme viidennen luokan näytelmää, tuli yksi vanhemmista kysäis-seeksi tärkeän kysymyksen: miksi näytel-mä tehdään viidennellä luokalla? Hyvä kysymys. Kysymykseen lienee useita hy-viä vastauksia, mutta minut se sai todel-la miettimään näytelmän pedagogista tarvetta ja sitä, miksi olimme valinneet näytelmäksi Peter Panin.

Viidennellä luokalla lapsi elää keski-lapsuutensa viimeisiä vaiheita. On vie-lä halua ja intoa innostua niistä asiois-ta, jotka jo seuraavana vuonna saattavat tuntua lapsellisilta. On pakko sännätä välitunnilla hyppäämään narua, kun on niin mukavaa vain hyppiä. Kaikkea teke-mistä leimaa vielä iloinen kepeys ja har-monia.

Seuraavana vuonna tilanne on usein jo toinen. Kuudennella myrsky saattaa jo heilutella sitä luokan purtta, joka vii-dennellä iloisesti keikkui laineilla. Val-mistelut on kuitenkin tehtävä tyynellä, ei myrskyn silmässä. Sitäpä viidennen luokan näytelmä juuri on: luokan yhteis-hengen luomista ja vahvistamista varten. Näytelmässä kun joudutaan väistämättä auttajiksi ja autetuiksi.

Mitä tehdä, kun kesken näytelmän miekka lennähtääkin liian pitkälle? Sil-loin nerokas näyttelijäkollega käyttää hyväkseen rooliaan sulavana intiaanina ja hakee miekan. Ja näytelmä jatkuu...

En haluaisi myöskään unohtaa sitä tunnetta, mikä arvatenkin saa ammatik-seenkin näyttelevät kipuamaan lavalle ilta illan jälkeen uudestaan. Miten hyväl-tä tuntuukaan esittää jotakin, jonka osaa

12 13

totaalisen hyvin, jotakin jonka vuoksi on uurastanut. Ja mi-ten se hehku, jonka näyttelijä omassa innostuksessaan lähet-tää yleisöön, palaa moninkertaisena takaisin! Kerrankos sitä saa olla juhlittu sankari!

Miksi sitten Peter Pan? Seikkailutarina suurella alkukirjai-mella – täynnä intoa, iloa, kohellusta ja hyvää mieltä, mutta myös haikeutta ja luopumisen tuskaa. Peter ei halua luopua lapsuudestaan: on vaikeaa myöntää kaipaavansa äitiä, jota ei ole. Koukkukin tiristää kyyneleitä äitinsä vuoksi ja piilou-tuu sitten ilkeän kuorensa taakse.

Leena, Jukka ja Mikko taas tietävät haluavansa takaisin turvalliseen kotiinsa, mutta he joutuvat luopumaan Peter Pa-nista ja hurjista seikkailuista.

Kasvaminen ei aina ole helppoa, vaati rohkeutta jatkaa matkaansa – vaikka sitten myrskyä kohti.

”...Parasta näytelmässä oli se, että kaikki puhalsivat yhteen

hiileen. Yritin olla mukana auttamassa mahdollisimman pal-jon, toivottavasti onnistuinkin siinä...”

-Emma Karlsson 5 C

”...Parasta oli näytelmän esittäminen ja harjoituksissa kaik-ki! Tylsää ei mielestäni ollut mikään, mutta se oli kun näytel-mät loppuivat.”

-Hanna –Julia Grönmark 5 C

”...Aloitimme improvisaatioharjoituksilla, harjoittelimme hidastuksia, kaatumisia ja muita harjoituksia. Näytelmän teko oli hauskaa!”

- Ossi Hiltunen 5 C

Ilona Lehtinen 5C-luokan opettaja

14 15

Kun keväällä 2009 alettiin ottaa puheeksi välipäätös-töitä, minulla ei vielä ollut hajuakaan, mitä olisin voi-nut tehdä, ja luulen, etten ollut ainut. Hyvin nopeasti ide-oita alkoi kuitenkin tulla ja sittemmin olikin ehkä vaike-ampaa päättää, minkä niistä toteuttaisi. Minulla vaihto-ehtoja oli ainakin neljä kappaletta, mutta mikään niistä ei tuntunut aivan omalta. No, onneksi ei ollut vielä kiire.

Syksyllä monet oppilaista palasivat kesälomilta uusien ideoi-den kanssa; jotkut olivat jopa aloittaneet työnsä. Useimmat tekivät töitään epäsäännöllisesti, osa ei ollut vielä aloittanut-kaan, ja muutama harkitsi vielä eri aiheiden välillä. Kun töi-den esittelytilaisuuteen oli enää kuukausi, meistä suurim-malle osalle iski lievä paniikki. Itse asiassa, ellen aivan vää-rin ollut ymmärtänyt, yksikään luokkamme välipäätöstöis-tä ei ollut vielä valmis. Olimme siis kaikki enemmän tai vä-hemmän vaiheessa, joten oli aika pistää loppukiri päälle!

Esittelypäivän koittaessa olimme kuin olimmekin koko luok-ka onnistuneet saamaan työmme valmiiksi. Tosin muutamal-le aikataulu oli käynyt hyvinkin tiukaksi: viimeinen töistä valmistui esitystä edeltävänä yönä kello neljän maissa. Työt olivat valtavan hienoja. Aiheita oli laidasta laitaan: valoku-vakirjoista ja tutkielmista huoneremontteihin ja käsintehtyi-hin koruihin! Olimme selvinneet ensimmäisestä vaiheesta; nyt jäljellä oli vielä esittelytilaisuus.

Minä ainakin jännitin esittelytilaisuuksia: ensimmäisen yleisö koostui meitä nuoremmista oppilaista, toinen mei-tä vanhemmista, ja viimeinen iltatilaisuus, olisi vanhem-mille ja muille perheenjäsenille. En tiennyt lainkaan, mitä sanoa, vaikka olin suunnitellut puheenvuoroani edellise-nä iltana. Pelkäsin, että yht äkkiä menisin puolen kou-lun edessä lukkoon, enkä saisikaan mitään sanotuksi - en-

hän ollut onnistunut pitämään koko puhettani onnistunees-ti, vaikka olin harjoitellut sitä yksin omassa huoneessani!

Vihdoin me sitten istuimme salin edessä, kaikki saman pöy-tärivistön ääressä, vaivalla tehdyt työt ympärillämme ja op-pilaiden katseet vastassamme. Oli itse asiassa todella hyvä, että ensimmäinen tilaisuus pidettiin nuoremmille oppilail-le, sillä he eivät olleet niin kriittisiä. Kun ensiluokkalaiset innoissaan viittasivat ja kysyivät kolmatta kertaa samaa asi-aa, jännittyneisyys hitaasti haihtui. Saimme hiukan itseluot-tamusta seuraavia esityksiä varten. Ja näin jälkeenpäin aja-tellen, tilaisuus sujui meidän jokaisen osalta oikein hyvin.

Kokemuksena välipäätöstöiden teko oli todella hieno ja myös hyvin opettavainen. Jokainen meistä oppi varmasti jo-takin uutta tai syvensi vanhaa tietämystään. Henkilökohtai-sesti minusta oli myös hienoa, että käytännössä aihe saattoi olla ihan mikä tahansa. Saimme ikään kuin mahdollisuuden kokeilla jotakin, mitä olimme pitkään suunnitelleet, tai mah-dollisesti harjoitella jopa työ-elämää varten.

Täytyy myöntää, että välipäätöstyö projektiin liittyi yksi val-tavan arvokas asia: se, kuinka paljon työt kertoivat tekijöis-tään. Kuulostaa oudolta, mutta oli todella hienoa, kun töi-den kautta joistakin luokkatovereista, jotka oli tuntenut jo monen vuoden ajan, löytyi aivan uusia puolia. Mie-lestäni se oli yksi koko projektin arvokkaimpia piirteitä.

Sitten vain kahdennentoista luokan päätöstöitä suunnittele-maan, eikö?

Justiina Saari 8 c lk

8C luokan välipäätöstyöt

14 15

Leila Björklöf - Mekon ompeleminen

Jaakko Grönmark - Avainkellokaappi

Gea Haleyi - Nalle

Anniina Harjapää - Mekon ompeleminen

Johannes Jylhä - Ramonesin tarina

Akseli Kakriainen - Tutkielma maailman seitsemästä ihmeestä

Nica Laakso - Lipaston entisöiminen

Antti Lahnajärvi - Lasketteluvideo

Charlotta Laine - Villakangastakin ompeleminen

Marius Muikku - Jakkaran entisöiminen

Elina Niemi - Korurasia

Nadia Noutere – Sävellys ”Kaunis sisältä”

Hanna Olsbo - Andy McCoy -maalaus ja elämänkerta

Samuel Pihlajamaa - Jakkaran entisöiminen

Aino Renko - Valokuvakokoelma

Jessica Roostedt - Koruja

Hiski Ruuska - Valokuvakokoelma Balilta

Justiina Saari - Näytelmä käsikirjoitus

Maria Suihkonen - Novellikokoelma

Tuija Suojanen - Paidan ompelu

Janika Vainikainen - Huoneen remontoiminen

Olga Viholainen - Kollaasi

Camilla Virtala - Valokuvakirja

8C: näytelmä

Aiheet

16

YhteisnäytelmäprojektiHeti joululoman jälkeen Helsin-gin Rudolf Steiner -koulussa alet-tiin työstää 9–12 -luokkien näytel-mäprojektia. Haasteellinen tavoit-teemme oli tuoda valkokankaalta tuttu seikkailija James Bond näyt-tämölle. Siispä ohjaajamme Sami Vartiainen käsikirjoitti monen Bond-elokuvan pohjalta parodian James Bond Ja Kultasormen Erittäin Salainen Kuuraketti, ja näin vauhdi-kas seikkailumme sai alkunsa.

Innokkaita osallistujia oli ennätysmäärä, mutta lähes 30 näyttelijän ryhmästämme huolimatta jokaiselle riitti tekemistä, aina veneiden ra-kentamisesta julisteiden tekoon. Haastetta lisäsi ohjaajan kirjoittamat hyvinkin vauhdikkaat kohtaukset: kun on Bondista on kyse, pitää tie-tenkin olla venetakaa-ajoa, laskettelua, aseiden pauketta sun muuta melskettä.

Näytelmämme oli myös visuaalisesti monipuolinen, ja suuri kiitos tästä kuuluu näytelmän ääni- ja valovastaaville. Esityksiin valopöydän taakse kehkeytyikin melkoinen tietotekniikkakeskus. Näin moninaista visuaalista toteutusta ei Helsingin Steiner-koululla olla hetkeen nähty, ja olikin hauskaa olla mukana luomassa jotain täysin uutta.

Kiireestä ja vastoinkäymisistä huolimatta onnistuimme saamaan ai-kaan hienon, katsojia naurattaneen ja vauhdikkaan esityksen. Tällai-set luokkarajat ylittävät projektit ovat ehdottomasti osa koulumme pa-rasta antia, ja toivon, että draamaprojekti jatkuu vielä tulevinakin vuo-sina. Suuri kiitos ohjaajalle ja muille projektiin osallistuneille, Bond oli todella kaiken vaivannäön arvoista!

”

”NIMENI ON BLOND, TARKOITAN BOND, JAMES BOND”

Olisi kyllä kivaa ja omaperäistä jos voisi olla edes yksi kohtaus jossa ei olisi uhkailuja, tappe-lua ja takaa-ajoa.”

Kaija Ryytty 12C

16 17

Viime syksynä koitti se aika lukuvuodesta, jolloin 12A val-tasi Mikael-salin harjoitustilakseen ja alkoi herättää näyttä-möllä henkiin toimittaja Lassi Korhosen kasvutarinaa Läyli-äisissä. Kasa kopioituja plareja, joukko vuorosanojaan ih-metteleviä oppilaita ja epätietoisuutta siitä määränpäästä, mihin päädyttäisiin ensi-illan koittaessa. Näistä lähtökohdis-ta lähdettiin rakentamaan luokkamme viimeistä kokoillan näytelmää Unikeon päivä ohjaaja Sami Vartiaisen johdolla.

Näytelmän lajina oli komedia, joka ei ollut vaihtoehdois-ta helpoin. On vaikeaa saada yleisö aidosti nauramaan ja nauttimaan esityksestä, jos näyttelijät eivät viitsi tai us-kalla kunnolla heittäytyä. Tästä ei kuitenkaan muo-dostunut ongelmaa, ja luok-kamme kokosi näytelmään-sä pala palalta: harjoituk-sissa muun muassa työstet-tiin roolihahmoja, tanssit-tiin, rakennettiin lavasteita ja askarreltiin nukkea, joka tekisi benji-hypyn parvelta. Ohjaajamme teki hämmäs-tyttävän hyvän roolituksen heti ensi yrittämällä. Kaikil-le löytyi rooli, jota jokainen pääsi täydentämään omalla persoonallaan, oli kysees-sä sitten diskossa rokkaavat mummot tai yliajetuksi jou-tunut urheilutoimittaja.

Esitysmaratonin jälkeen tunnelma oli sekä helpottu-

nut että haikea. Niin vuorosanat kuin tanssiaskeleetkin ol-tiin onnistuttu kokoamaan yhtenäiseksi esitykseksi. Unikeon päivä kuulosti, tuntui ja näytti luokaltamme, mikä hioi lop-putuloksesta parhaan mahdollisen ja sai ihmiset aidosti nau-ramaan. Näytelmäprojekti myös lähensi luokkaamme ja pa-rasta olikin, että näytelmä tehtiin yhteisvoimin ja kiitos on-nistuneista esityksistä kuuluu jokaiselle 12A-luokan oppi-laalle!

Ann-Marie Mäenmaa, 12A

12A ylpeänä esitti: Unikeon päivä

18 19

12C:n synkkääkin synkempää näytelmää keväisenä päivä-nä muistellessa ei voi olla muistamatta myös niitä surullisia ihmiskohtaloita ja tositapahtumiin perustuvia tarinoita, joi-ta luokkamme näytelmä Toinen heikompi toista sisälsi. On kuin syksyllä lavalla olleet henkilöt olisivat elämäntarinoi-neen ja traagisine kohtaloineen taas läsnä.

Päädyimme näytelmään syksyllä loppuen lopuksi melko sattumalta, monien erilaisten lukukokemusten kautta. Pää-tös tehdä juuri tämä näytelmä kaikesta karmeudesta huoli-matta oli melko selvä. Meitä varoiteltiin niin synkän näytel-män tekemisestä vuoden synkimpään aikaan, mutta emme epäröineet.

Epäilyksiä sen sijaan syntyi vain siitä, miten saisimme nel-jästä erillisestä tarinasta koostuvan näytelmän kasaan yh-deksi tarinaksi tai kauheudet tehtyä uskottavasti. Ohjaajal-tamme Juha Pikkaraiselta saamamme viestin sanoma oli yk-sinkertaistettuna, että kaikki onnistuu, kun toimimme ja pää-

tämme luokkana niin kuin sydämemme sanoo.Ohjaajan tyyli ja ajatukset sopivat luokallem-

me hyvin. Projektissa oli taustalla koko ajan jo-tenkin luokan henki tehdä näytelmää tosissaan, uskottavasti ja tietyllä vakavuudella. Sen mitä te-kisimme, tulisi olla selkeää, realistista ja kosket-tavaa – eikä melankolista koskettavuutta käsityk-seni mukaan näytelmästä puuttunut.

Näytelmän tarinat ja henkilöt pohjautuvat Suomessa lähimenneisyydessä tapahtuneisiin henkirikoksiin. Todellisuutta ja kauheutta toi-vat juuri uhrien ja tekijöiden ympärille kietou-tuneet ihmissuhteet, perheet ja elämän aiem-mat tapahtumat ja kokemukset. Mediassa ikä-vän usein kuin pieninä täyteuutisina esiin tule-vat henkirikokset ja ihmiset niiden takana saivat näytelmässä nimet ja taustat. Pohdintaa oikeas-ta ja väärästä ei kauheiden, mutta inhimillisyyttä saaneiden tarinoiden äärellä voinut ohittaa.

Raskaat aiheet ja karut ihmiskohtalot vaativat syksyn pimeään aikaan toki paljon ymmärrys-tä ja työstämistä, eikä ilman erittäinkin mustaa huumoria olisi selvitty. Myös yhteinen tekemi-

nen, järjestelyt ja ponnistelut vaikkapa 10 metristen lavaste-kankaiden silitysoperaation ympärillä loivat (tragi)koomisia hetkiä synkkien aiheiden keskelle.

Stereotyyppinen lause, että näytelmäprojekti oli erittäin rankka, mutta palkitseva, kuvaa oikeastaan hyvin tärkeää ja onnistunutta luokkamme viimeistä yhteistä näytelmää.

Lopuksi haluan nostaa esille näytelmässä toistuvat ja sen nimeksikin päätyneet säkeet Eino Leinon runosta Hymyile-vä Apollo, jotka kuvaavat mielestäni hyvin näytelmän hen-keä ja sen syvintä sanomaa.

”Ei paha ole kenkään ihminen, on toinen vain heikompi toista.”

Anniina Hämäläinen

TOINEN HEIKOMPI TOISTA12 C:n näytelmä

18 19

Kuvia näytelmästä

20 21

Varhain eräänä huhtikuun aamuna kokoontui joukko jännittynei-tä ranskanryhmäläisiä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Lento kesti noin kolme tuntia, ja olimme perillä Pariisissa puoliltapäivin.

Pariisin metrojärjestelmä on kokemisen väärti: lippjenlukulait-teet, sokkelot asemilla, ohi vilistävät ihmiset, kaikki on hyvin eri-laista kuin Suomen rauhalliselta tuntuvassa julkisessa liikentees-sä. Kaikki toimii nopeasti ja kätevästi, eikä yksityisautoja kaduil-la kovin näkynytkään. Ostimme tupakkakaupasta metrolippuja, ja suuntasimme kaupungin valtavaan metroverkostoon.

Ensimmäisen Pariisin päivämme vietimme katsellen kaupunkia. Vierailimme kauniissa rikkaan filosofiaa rakastaneen valistusajan

Takelteluja ja onnistumisia eli Pariisiin ja takaisin

S´il vous... öh, plait!

20 21

rouvan mahtavassa kodissa, Musée Carnavalet’ssa, jossa jo-kainen huone oli oma taideteoksensa. Kävimme myös kat-somassa Pariisin uutta oopperataloa sekä viimeisen vallan-kumouksen muistomerkkiä. Sen jälkeen menimme katso-maan Notre Damea. Päädyimme myös sateenkaarikadulle, jolla sijaitsi suloinen elokuvateatteri, ja Seinen varrella kä-veltyämme Latinalaiskortteliin. Päivän aikana pidettiin mo-nia esitelmiä, ja tämän yliopistokorttelin ensimmäisen ka-dunkulman luona pidettiin päivän viimeinen. Korttelista et-simme itsellemme hyvän ravintolan ja saimme aivan mahta-vaa ranskalaista illallista.

Seuraavana aamuna löysimme aamiaispöydistämme ho-tellin alakerrasta croissantteja, patonkeja, ja niihin vielä marmeladeja! Tällaista aamiaista ei kotona usein tule syö-tyä. Aamiainen on päivän tärkein ateria, ja tämä totisesti teki päivästä upean! Lähdimme melko varhain aamulla juna-ase-malle, josta sain ostettua itse omalla ranskallani postimerk-kejä(!) ja josta sitten matkustimme junalla Chateu’hon.

Chateun steinerkoulu oli hieman erilainen kuin meidän koulumme. Luokkahuoneita oli ripoteltu pitkin pienten ta-lojen ullakoita ja kellareita, joihin tuli kävellä ulkokautta. Koulun eri osat olivat jopa eri paikoissa kadun varrella. Ruo-kalaan piti kadun alkupään vaihto-oppilasluokasta kävellä parinsadan metrin matka.

Puhuimme koululla hieman ranskaa, mutta enimmäkseen englantia. Nonna ja Sonja pitivät vaihto-oppilaille esitelmän Suomesta, ja he ja heidän opettajansa, Babette, kertoivat meille Ranskasta ja sen kouluista.

Kävimme katsomassa koulun oppilaiden eurytmiatuntia, joka oli melko samanlainen kuin meidän koulussamme. Menimme syömään koulun hyviä kasvisruokia, joista pai-kalliset oppilaat valittivat ja vielä seuraamaan viimeistä op-pituntia, jolla eräs koululainen mutisi, että voisi kyllä koh-ta jo päästä kotiin. Eli eivät ne ranskalaiset niin kovin meis-tä eroakaan.

Yömme vietimme kukin eri oppilaiden kodeissa, Paula pääsi jopa nukkumaan laiva-asumukseen Seinellä! Vieraas-sa paikassa ilman kavereita tai opettajia tuli pärjätä omal-la ranskallaan.

Seuraavan päivän kohde Versailles oli upeampi kuin ku-

kaan meistä oli osannut kuvitella!. Emme voineet käsittää, miten linnan sisällä ylipäänsä pystyi liikkumaan eksymättä. Palatsissa asui aikoinaan 35 000 ihmistä, kuningasperhe ja kaikenmaailman aatelisia. Puutarha, jossa ehdimme viettää vain 15 minuuttia, olisi tarvinnut kiertämiseensä kokonaisen päivän. En yhtään ihmettele, että kansa raivostui tästä kai-kesta loistosta eläessään itse köyhyydessä.

Myöhemmin Musée d’Orsay’ssa tutustuimme impressio-nismiin, ekspressionismiin, realismiin, symboliikkaan, mo-dernismiin ja nykytaiteeseen, kuvanveistoon, hiilipiirroksiin öljyvärimaalauk-siin, pienoismalleihin ja pastelleilla tehtyi-hin tauluihin. Kaikki oli upeaa, mutta museossa olisi pitänyt viettää kaksi kertaa enemmän aikaa kuin vietimme, jotta oli-si nähnyt kaiken haluamansa. Viimeisen illan kunniaksi kä-vimme vielä Tour d’Eiffelillä.

Aamiaisen jälkeen menimme metrolla Louvreen, mis-sä saimme tutkia taidetta täysin vapaasti. Tapasimme puoli kahdeltatoista, minkä jälkeen kaikki lähtivät taas omille teil-leen, joko kaupungille tai takaisin museon sokkeloihin tutki-maan lisää. Itse vietin Louvressa yhteensä viisi ja puoli tun-tia, mutta sain katsottua vain kahdeksasosan kaikesta. Louv-re on valtava, se ei ole vain museo, vaan suunnattoman suu-ri taidevarasto, joka on avoin yleisölle.

Neljä päivää oli kulunut nopeasti, mutta samalla tuntui, kuin aikaa olisikin ollut paljon enemmän, sillä opimme ja näimme niin paljon. Kaikilla oli hauskaa, osaamme nyt pu-hua hieman enemmän ja rohkeammin ranskaa, tulemme paremmin toimeen ulkomailla, kun menemme sinne itsek-semme, ja huomasimme, että loppujen lopuksi suomalaiset ja ranskalaiset ovatkin molemmat ihan samalta planeetalta, ja molemmat samalla tavalla hauskaa porukkaa.

Kiitos Augustille, Esalle, rehtori Merille ja EU:lle, jotka mahdollistivat matkan, ja suuri kiitos myös tietenkin kaikille niille, jotka lähtivät mukaan!

Minna-Kerttu Vienola

22 23

12AVenni Ahlberg ValokuvanäyttelyRolf Gaib LyhytelokuvaElli-Alina Hiilamo Kirjoituskokoelma

monikulttuurisuudestaChristina Holmström PosliinimaalausTuomas Juopperi Tutkielma lentämisen historiastaAnnika Kaskimies Neulonta, virkkaus ja kasvivärjäysRoosa Lindberg LyhytelokuvaAnn-Marie Mäenmaa Novellikokoelma ja tutkimus

kirjallisuuden vaikutuksistaOka Nuutinen NaamioitaIlmari Parkkonen LyhytelokuvaValtteri Pernaa Reggaen historia ja kappaleAnne Raatikainen Itse suunniteltu koreografia ja tanssin

historiaJoona Rinne Kirjan kääntäminen englannista

suomeksiIisa Routti Tutkielma Haute CouturestaJanne Saukkonen Suomen graffitikulttuuriJens Seitz Vanhan auton entisöintiAnton Strandén Nyky-Japanin visuaalisen maailman

tulkintaaLinda Taylor Schwerin-kaupungin nettisivutMinnie Tuomisto Vaatteita ja koruja

kierrätysmateriaalistaOtto Virtanen Istanbul – idän ja lännen välillä

Päätöstyöt

Venni Ahlbergin päätöstyö kuvia

22 23

12CJenna Ahokas Tutkielma ikääntymisestäJoonas Griesinger TietokonepeliSuvi Harjapää VanhojentanssipukuEetu Hiltunen LevyntekoPinja Holmberg Tutkielma huostaanoton vaikutuksesta

lapsen psyykkiseen kehitykseenSelja Holopainen SavinaamioitaRosetta Hopiavuori Valokuvia – Raamatun tarinoita

nykyaikaan sijoitettunaRoosa Hotakainen Tutkielma varhaisesta

vuorovaikutuksestaAnniina Hämäläinen ViulunrakentaminenErik Hämäläinen AsvalttialaNina Karusto SävellysAleksi Jokela MustavalkokuvausPauli Lehmusvuori TatuoinnitJesse Mast Tutkielma jazzin historiasta ja sen

suurimmat vaikuttajatIiris Mikkola Trashion! – vaatteita

kierrätysmateriaaleistaElias Nyman Digitaalista taidettaNoora Piispanen Stopmotionlyhytelokuva Grimmin

veljeksistäKaija Ryytty Maalauksia unistaMitri Saarinen Pyörällä halki SuomenSofia Skyttä Tutkielma autismistaPinja Yläkotola Japanilaisia viuhkoja ja niiden historia

Päätöstyöt Päätöstyöt

Rosetta Hopiavuoren päätöstyöstä kuva

24 25

On jo monivuotinen perinne, että koulun oppilaat osallis-tuvat pääsiäisjumalanpalvelukseen pääsiäisen jälkeisellä vii-kolla. Pääsiäinen on ortodoksisessa kirkossa suuri juhla, jo-hon valmistaudutaan nelikymmenpäiväisellä paastola ja jota myös juhlitaan yhtä kauan, helatorstaihin asti. Pääsiäi-sen jälkeinen viikko, kirkas viikko, on varsinainen ortodok-sikoululaisten pääsiäinen. Silloin kaikissa pääkaupunkiseu-dun kirkoissa järjestetään jumalanpalveluksia, joihin osal-listuu yhteensä yli 2000 koululaista. Tänä vuonna A- ja C-luokkien oppilaat osallistuivat liturgiajumalanpalvelukseen Uspenskin katedraalissa ja B-luokkien oppilaat ruotsinkieli-seen liturgiaan Pyhän Kolminaisuuden kirkossa.

Bussi saapuu katedraalin pihaan. Siellä on jo monta bus-sia: Helsingin eri kouluista on tulossa yli 400 oppilasta. Kir-kossa käydään ensin sytyttämässä tuohuksen juhlaikonin eteen. Palvelus alkaa, ja kohta ensimmäisest jo kysyvät kuis-katen opettajalta: ”Milloin tämä loppuu?” Onneksi välillä voi istua lattialle lepäämään. Jotkut laulavat mukana opetta-jien jakaman laulumonisteen avulla. Ainakin kaikki oasavat laulaa pääsiäisveisun ja Isä meidän –rukouksen.

Välillä saa jopa huutaa, kun papisto käy huutamassa pää-siäistervehdystä: ”Kristus nousi kuolleista!” ja monisatapäi-nen joukko huutaa vastaukseksi: ”Totisesti nousi!”. Pääsiäi-nen on kaikiien kansojen ilojhla, ja toki koululaisjoukkokin on monikulttuurinen, joten tervehdystä huudetaan monilla kielillä. Ehtoollisen jälkeen haetaan takit ja valmsitaudutaan ristisaattoon, jossa pääsiäisilo viedään kirkon ulkopuolelle kellojen soidessa, ikonien ja kirkkolippujen perässä kulkien.

Palveluksen jälkeen on seurakuntasalilla yhteinen ruokai-lu, jonka kruunaa pääsiäisjälkiruokien pashan ja kulitsan li-säksi suklaamuna, jonka nuorisopappi isä Teemu jakaa kai-kille. Koululle palaa väsynyt mutta tyytyväinen joukko.

Leena Mikkilä-Huttunen ortodoksiuskonnon opettaja

Pääsiäisjuhla

Oppilaiden mielipiteitä pääsiäisjäisjuhlasta

Olin kirkossa pääsiäisjuhlassa.Lauloimme paljon ja sei-soimme paljon.Kirkon jälkeen menimme syömään kanaa ja riisiä.Saimme myös suuret suklaamunat.

Anna-Lousa 2 c

Olimme pääsiäismessussa 8.4.En ollut koskaa aikaisem-min ollut kirkossa tai noin virallisessa tapahtumassa.Olin positiivisesti yllättynyt.Meillä oli todella hauskaa ja retki ko-konaisuudessaan oli loistava!Toivon pääseväni ensi vuonna uudestaan.

Rebecca 7c

24 25

Luokka 0 A Esikoulunopettaja Ritva Haapaniemi esikoulunavustaja Maija Kaskimies

Aryal UttamHirvonen TaimiKosonen MimosaKumela VenlaKuusiranta VanillaLarimo MerihelinäLiljeberg OssyLuukkanen LauraMaijala EeroMustapää LumiPalokangas RasmusPeuhkuri IlmariPohjolainen PietariPoutanen Kiira

Oppilaat Rahijärvi AndersRahijärvi AndersRiikonen LauriTurppo Aino

Luokka 0 C esikoulunopettaja Jutta Keski-Orvola esikoulunavustaja Anu Päivinen

Andriainen MiikaAristil MariamChristensen TykoConde M´baliaDiallo BuubaHaramo SofiaHarjanne LauraHenell TaruKarsten EmmaKoivusaari ToukoKönkkölä JoniLahti OulaLukkarinen Kukka-maariaMelenius Milja-SyksyNorra SaanaPere Ronja

Pukkila LiaPukkila LiaRaatikainen EllaSainio RafaelStengård Halla

Luokka 1 A luokanopettaja Mare Luoma

Aryal AratiHuopana AnniKarjalainen AarniKoivisto EllaKoskipuro PessiKral-Leszczynski LolekKuparinen MariLeblay LilaLeppälä JoskaLiljeberg OivaLiuksiala HerkkoMaristo TaaviMyllyrinne NiiloNenonen MimosaOiling AlexanderPentti LauriPoutanen RiaRäsänen VilmaSaanio SameliTunkelo SamuelWaldén NoraVarjonen Saska

Luokka 1 C luokanopettaja Terttu Nurmi-Poikolainen

Ansamaa Ida-MariaAsikainen PaavoChristensen EiraEuro HelenaFabritius PessiHeliste SanniHenell MeriHämäläinen MitjaJokipii TaruKallio AidaKarhu RasmusKettunen Ella

Klein IlmoKlein IlmoKolehmainen SampoKorol MarkKoskinen MoritzKymäläinen AkselLeskinen KatarinaMarjamäki NooraMelenius AntonNyström AlexandraNyström DanielaPilkottu JanniRaatikainen OonaStåhlberg EmmiVainikainen MillaVartiainen Alva

Luokka 2 A luokanopettaja Carita Salonen

Ale VishalBalic PinjaHelanne Frans-AntonIkävalko SalliInkeri MyrskyJoutsenniemi JetroJärvensivu MeriJärvinen ValtteriKari IidaKaskimies IidaKosenius BenrianKuusiranta EppuLaakso TiitusLydman ViolaMelvas VolterMäkelä TopiPasma AslakRajamäki LottaRiikonen LottaSalomaa OlaviShava WilfredSipilä AinoSundström NinjaToikkanen RosaWiklund KatharinaÖrn Simeon

2726

Luokka 2 C Luokka 2 C luokanopettaja Ija Nakari

Benjaminsson OnniBergroth DanielEmmons AiliHeydemann LuukasJärnefelt ReinoKarsten ErikKivioja AbouKoivusaari AinoKorhonen MimosaLaine Vili-ValtteriLauronen HubertLempiäinen ErikMiettinen PinjaNiemi SauliNorra NinniNorrlin ElliOura VilmaPajunen LyydiaPennanen AapoPere RasmusPihlajamaa TeoPonda JasminPukkila JanRaita PetteriRinta-Opas HildaTursman Anna-LouisaViinamäki OtsoYlä-Outinen Mustikka

Luokka 3 A luokanopettaja Anneli Soila

Ale SandeshAuvinen DanielHelanne AnetteHelansuo LauraHuopana KonstaHuovila HerttaKaskimies WiljamiKokkonen PinjaKuparinen JuhanaLaakso PetraLiljeberg TaikatuuliLopatina Liisa

Melvas ViolaMelvas ViolaSaarlo TimoSalvato FanniSukura MatildaWaldén RosaViikki SofiaVirta Santeri

Luokka 3 C luokanopettaja Tiina Järnefelt

Anttila AkseliBergroth CamillaBjörklöf MarkusBucusso IsabellaBöök DanielEuro SofiaIivonen EljasJokipii JauriJylhä AaroKapanen MatildaKarlenius TobiasKarlsson AnniKyrönseppä AinuLauronen HelmerMarjamäki KarimMutka AadaPolenius ValoPöyry IlmariRatinen JuliaRautiainen OttoSaaritsa JoelVälimäki ViljamiÖrn Joakim

Luokka 3 D luokanopettaja Sini Wallin

Aristil OliverBarbaglia SofiaBergroth AntonHämäläinen PiitaJanatuinen KiaKettunen EeliKoskela TeemuKytölä Kalle

Könkkölä NelliKönkkölä NelliLaiho KiaLeppänen MeriNemesszeghy MiklósNiittynen IirisRaatikainen SebastianRepo AnniSilva Lincopán YaritzaSällström Benjamin

Luokka 4 A luokanopettaja Riitta Vermilä

Balic AdrijanFalck PaijuHiilamo TuomasHolmström JuliusHänninen RitaIsomäki MimosaJaatinen MillaKärkkäinen EetuLappalainen RauhaMartinez CarlosMustapää NanaNardone LeoPastinen UnaRahikainen PetteriRantalainen AmosRiihelä EliasRiikonen LeeviSallinen AuroraStigzelius KasperToikkanen Maria

Luokka 4 C luokanopettaja Inkeri Cederström

Böök BenjaminCavén OlaviCheritti OscarHarjapää RoniHiltunen AdaHotakainen KaisaHäkkinen ViliKallio JohannaLouhos Oona

Lyytinen TaikaLyytinen TaikaNorrlin KalleNurmikari Mea-NettaPihlajamaa AdaPukkila DanielRajantie MikaelRavila KerkkoRikkilä KirilRuuska VenlaVainikainen JonnaWickstrand SaanaVäliahdet Casper

Luokka 5 A luokanopettaja Sakari Harima

Aarniranta AntonAle MamtaGudushauri FatimaHulkko VidaHämäläinen ElsaHänninen NeaIkävalko SaaraKajanoja RaoulKarppinen DaviaKavonius ElinaKosenius BeannaKuusiranta VerttiLaakso ViljaLaulaja AinoLiljeberg OnniLydman KristoLöfgren KatiMainz RobinNegina KarinaOksanen OlliOksanen OonaPlopan AnastasiaRautio MiroRäsänen VeeraSaari KalleSalomaa IlariÖsterman Camilla

26 27

Luokka 5 C Luokka 5 C luokanopettaja Liisa Kalliala

Anttila CharlottaBenjaminsson MoonaDe Pascale JoonatanGrönmark Hanna-JuliaHaramo SamuelHeliste SamuliHiltunen OssiHukka AinoJansson IsabelKallio EmmaKallio OlgaKarlsson EmmaKoski AlmaKukkavaara KanervaKunttu Meri TähtiLaine Heidi-EnnaLonka LauraMakkonen KaspianNyström IirisPajunen JalmariPilkottu JasmiinaTamminen ErikToija LeeviTörrönen OtsoWickstrand PinjaViinamäki Moona

Luokka 6 A luokanopettaja Mikko Laulainen

Aarnio EssiFriman ErikHienonen HenriHuovinen PinjaJaatinen HennaKujala ChristinaKyllönen Henna-JuliaLappalainen TaistoLiljeberg LumiannaLuukas OlliMinkkinen JoonasMähönen SusannaMännikkö Joonas-Asser

Nardone LunaNardone LunaNiemi ToukoPellikka JalmariPeuranheimo MatildaRissanen EmmaSaikkonen AnniSalomaa SakariSalonen LukaSaukkonen TaavaSiltala VeliSukura FanniSundström DanTerävä UnnaTärk Mona

Luokka 6 C luokanopettaja Ilona Lehtinen

Airos MaijaHanhijoki TuuliHermansson ViljaHämäläinen AkseliJanatuinen OonaKinnunen SohviKivilahti JoonaKivioja SambaKolehmainen JeminaKytölä HelmiLankinen EinoLauronen MargareetaLempiäinen IdaMarttinen KatariinaNemesszeghy TimeaNevalainen HelmiNiemi TuomasNurmikari MikkeOey LiljaPuuska AnniScott PatrickSihvonen InkaTaylor NinaVoitila KaneliVäliahdet Veeti

Luokka 7 A Luokka 7 A luokanopettaja Krista Käkelä

Ajomaa AlisaAryal ElisaEdelmann CasimirHaartti SofiaHapponen OulaHarima DanielJoutsenniemi KonstaKaila LukaKemppi MillaKosenius BenjamesKoskinen NinniKulmala TuomasLaulaja LauriLeppänen EllaLuostarinen NelliOhrankämmen EllaTervamaa EemilTissari TaruTuominen SaraVienola Suvi-Anette

Luokka 7 C luokanopettaja Marianne Jokinen

Benjaminsson ElfHalko SiiriHanhijoki ToukoHellman SadeHällfors ClarissaItäsaari MeeriJermakova AnastasjaKawase MikaelKoivula JuhaLaine PauliinaMaijala InkaMiettinen MinttuNevalainen VeeraOlsbo EvaOlsbo SaaraPilkottu JoonaPöyry IirisRahja RebeccaRepo PyrySaalasti Maija

Sakyi MilanaSakyi MilanaSakyi NicholasSatta RasmusUusitalo IirisVuori Rosa

Luokka 8 A luokanopettaja Kirsi Aula

Ale NamrataAndersson HenryAndersson TimitriHakola AnuJärnefelt AkseliKoskipuro UnnaKärki InkaLeikola TaaviLiias RobertMäki-Fränti ErikNurmesniemi PaavoNurmi ToveOstrovski GeorgeRantalainen MariaRatia AnnabelRissanen JussiRuokokoski RoosaSalmi GeneSalvila InnaSeppänen EmmaTapaninen KristoUnkari IsaVirta OskariZakowski Iris

Luokka 8 C luokanopettaja Sinikka Göös-Nurmesniemi

Björklöf LeilaGrönmark JaakkoHaleyi GeaHarjapää AnniinaJylhä JohannesKakriainen AkseliLaakso TuikkuLahnajärvi AnttiLaine Charlotta

2928

Muikku MariusMuikku MariusNiemi ElinaNoutere NadjaOlsbo HannaPihlajamaa SamuelRenko AinoRostedt JessicaRuuska HiskiSaari JustiinaSuihkonen MariaSuojanen TuijaVainikainen JanikaViholainen OlgaVirtala Camilla

Luokka 9 A luokanvalvoja Vesa Aaltonen

Adiya MimoGudushauri ZurabHirvonsalo AleksiHolmström IrisKarmazina EmiliaKiuru SannaKulmala LauriLarjala HeikkiMutikainen RiikkaNegin Martin-RistoNiskanen JoniNuutinen JohannesPekkala AnniinaPohjolainen PihlaSiikjärvi SamuelSiltala JohannaStrandén ValterSärkkä AntonTervamaa TildaTurppo KalleVermilä LeoZakowski Vera

Luokka 9 C luokanvalvojat Minna Eklund Hanna Sorsa

Hermansson Vidar

Hiltunen EllaHiltunen EllaHukka EevaHärkönen NellaKanerva HiskiKolehmainen JoonaKylli Anna-RiinaLahtinen JanetteMaunola AleksiNyman JoelPanjutin AlexanderPaulanto AuraPoutanen ElenaPoutanen IrisReinikka ElmaSaaritsa LeoSantanen LindaSöderström AnnaTaylor HelenaTuominen LottaTörrönen AdaVirtanen Sami

Luokka 10 A luokanvalvoja Esa Tuominen

Ahlfors AnttiAhre OkkoBucht LucasForsström JannicaFuru SeeraHelanne HenriettaHippi InaHuhtinen KritiJohansson JasonJormola ViolaLoginova Anne-MariaMantere EmilMascitti EvitaMinkkinen IdaMyllärniemi LinaMäenmaa Jan-RobertOtsamo ElinaRauhala LindaSahlberg AinoSalonen TopiSharma ArunSirviö TuomasTorkkeli Laura

Vilkevuori AlvarVilkevuori Alvar

Luokka 10 C luokanvalvojat Juha Eskelinen Minna Hietamäki

Airos SalliArnkil AapoBergenheim Milja-LeeaBjörklöf KatriHertzen von MartinHuttunen MaijaJärvensivu MiraKosunen TiiaKuusto OliverKähkönen ErikaLuotonen JohannaMikkola RistoNtiamoah ElettraOuahi SamirPotinkara PetraPulkkinen MiljaRahikainen SeveriRuuska ArttuToiviainen RikuVanajas Kaius

Luokka 11 A luokanvalvojat Ari Pelkonen Tiina Rantalankila

Bakó JohannaHautsalo HenriettaHusu ElisaKarinen UntamoKeisalo EllaKosunen TeemuKotila KristianLe Blanc GabriellaLehtinen TuomasLeikola SalliLievonen CarlosMitikka PaulaMutikainen TiaNurmi IiroOstrovskaja Varvara

Pesonen SamuliPesonen SamuliRantama LauraReinola InkaRinne AlliSiikjärvi AleksanteriSiltala ArtturiSorakivi EssiUuskoski SakuVienola Minna-KerttuVitikainen Krista

Luokka 11 C luokanvalvojat Anna-Mari Karjalainen Esa Lukkarinen

Cavén AltaHalpin OllieHiltunen JohannaHuhtanen TuuliKestilä FanniKivilahti AleksiKivinen EllaKämäräinen SannaLankinen NooraMononen LeenaNiemeläinen NoraOesch SamuSuhonen SamuliTuomikorpi CarolinaVainikka HelmiinaVuori Heidi

Luokka 12 A luokanvalvoja Terhi Luotola

Ahlberg VenniGaib RolfHiilamo Elli-AlinaHolmström ChristinaJuopperi TuomasLindberg RoosaMäenmaa Ann-MarieNuutinen OkaParkkonen IlmariPernaa ValtteriRaatikainen Anne

30 31

Paraistentien puoleiseen käytävään on 12 c-luokan tytöt maalanneet uusia seinämaaluksia. Ennen aika ankeaan alakerran sisääntulon yläseinässä lentelee nyt suomalaisia lintuja sekä hauska orava munan-ryöstöaikeissa. Myös oppilashuollon ikkunattomaan odotustilaan on tehty valeikkuna verhoineen ja kuk-kapurkkeineen avartamaan tilaa. Kuvaamataidon-luokan ikkunoiden välitilat ovat saaneet upeat kreik-kalaiset pylväsmallit koristeeksi.

Luokan pojat puolestaan urakoivat musiikkiluokan kaapistoon heleäsävyisen spektrisarjan piristämään nuottilaatikoita. Kaikki seinämaalaukset tehtiin eko-logisilla jauhemaaleilla, joten ne olivat osana 12-luokan luomuarkkitehtuurin opetusta.

Marita Herlevi

PARAISTENTIELLE UUSIA SEINÄMAALAUKSIA

MAIKKI HAAPALA ELÄKKEELLEKoulumme pitkäikäinen luokanopettaja ja kuvataideopettaja jäi hyvin ansaitetul-le eläkkeelle marraskuun alussa 2009. Hänen uransa alkoi (millo) luokanopetta-jan A-.luokkasarjalla ja kokonaisia 8-vuotisia opetuskokonaisuuksia hän ehti ve-tää neljä kertaa,samalla kun hän opetti lukioluokkalaisille kuvataidetta. Erityinen osaamisalue hänelle oli myös näytteleminen ja lukuisten draamojen ohjaus var-sinkin 12-luokille. Maikin tarmo riitti vielä omankin taiteen luomiseen ja lukuiset näyttelyt olivat oiva osoitus tästä innostuksesta. Myös maisterinopinnot hän suoritti työnsä ohessa, aiheena oli steinerpedagogiset opetusmenetelmät ”opettaja kasvatustaiteilijana”.Erityisesti oppilashuolto oli hänelle sydämenasia .Maikin lämmin ja mutkaton suhtautuminen oppilaisiin teki kuvaamataidon tunneista oppilaille su-vantohetken teoreettisten aineitten lomassa ja hänen palava kiinnostuksensa tai-dekasvatukseen heijastui myös oppilaiden innostuksena sekä luovuutena. Hänen pedagokinen ohjenuoransa oli Steinerin ”hyvyys, kauneus, totuus” ja tätä maail-mankatsomusta hän noudatti ansiokkaasti koko opettjauransa.

Opettajakunnan puolesta kiitäen Marita Herlevi

30

13 A

Ek RosannaForsman JonFuru ReoHelanne HenrikKarinen SantiKoivisto LauraLavikka EmmiLeppäniemi SatuMaijala JuhaniOksanen IlkkaPiitulainen HenryPoikonen TapioRanta TimoRasi HennaRaymann CarloReitamo SusannaSaari SuviSahlberg EerikaSalonen NonnaSalvila RebekkaSipilä MiinaTyyskä RosaVermilä MandiWesterlund IrisVermilä Mandi

13 C

Eränen LiinaEränen LiinaHalpin ÚnaHalpin ÚnaHolm SebastianHolm SebastianHuttunen HetaHuttunen HetaHärkönen JeminaHärkönen JeminaIsokirmo EveliinaIsokirmo EveliinaKähkönen JaakkoKähkönen JaakkoMaajärvi TeemuMaajärvi TeemuNoutere JoelNoutere JoelPulkkinen SonjaPulkkinen SonjaRuuskanen ViiviRuuskanen ViiviVuorentausta SaraVuorentausta SaraZhukov DmitryZhukov Dmitry

Ylioppilaat kevät 2010

32 33