Vuosikertomus

2

EkokoulujaHaitiin– Olen hyvin ylpeä koulusta, sanoo Nagela Napoleon.– Rakennus on kaunis ja merkitsee meille paljon. Olen auttanut rakentamisessa ja poikani pääsevät opiskelemaan tähän kouluun. Tämä on meidän koulumme.

Haitissa valmistui vuonna 2011 kaksi pysyvää koulukes-kusta, St. Matthieun koulu Léogânessa ja St. Josephin koulu Jacmelissa. Koulut ovat ympäris-töystävällisiä ja ne on rakennet-tu turvallisiksi maanjäristysten ja trooppisten myrskyjen varalta. Paikalliset yhteisöt osallistuivat tiiviisti suunnittelu- ja rakennus-työhön.Kuva: Outi Kirkkopelto

Ilmastotyökalu käyttöön– Hankkeiden suunnittelu myös il-maston kannalta kestäviksi edistää kehitystavoitteiden saavuttamista. Nepalissa ilmastonmuutoksen vai-kutukset näkyvät jo, mutta kaikkia riskejä ei tunnisteta. Tärkeintä on lievittää niitä ilmastonmuutok-sen seurauksia, joista maksavat kaikkein köyhimmät ihmiset, sanoo Ulkomaanavun paikallisen kumppanijärjestön ohjelmakoordi-naattori Krishna Pathak.

Kirkon Ulkomaanavun kehit-tämä ilmastotyökalu kehitys-yhteistyöhankkeiden kestävyy-den parantamiseksi valmistui vuonna 2011. Työkalu edistää ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista ja sopeutumista kehitysmaissa, jotka jo kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten.Kuva: Paul Jeffrey/ACT

Kyläkehitystä KambodzhassaAn Choun valittiin viime vuonna Speantumneabin kylän naisten ryhmän johtajaksi. Hän jakaa nyt tietoa monille kylän perheille. Uudet tiedot viljelytekniikoista ja kanankasvatuksesta nostivat hä-net itsensäkin jaloilleen. Kanojen, mangojen, sokeriruon ja vihan-nesten myynnistä saatuja tuloja riittää säästöön.

– Aion käyttää säästämä-ni rahat talon korjaamiseen ja uusien siementen ostamiseen. Ja säästöjen turvin lapseni pääsevät kouluun, Choun kertoo.

Kyläkehitystyömme Kam-bodzhassa kouluttaa ihmisiä organisoitumaan, tehostamaan viljelyä, vaatimaan oikeuksiensa toteutumista ja varautumaan luonnonkatastrofeihin.Kuva: Lauri Soini

tähtihetkiä

3

Ulkomaanapu ACT-hankkeen johdossa

Kirkon Ulkomaanapu oli ensim-mäistä kertaa vetovastuussa kirkollisten avustusjärjestöjen verkoston ACT-allianssin avus-tusoperaatiosta, kun se vastasi Norsunluurannikon pakolaisten avustusohjelmasta Liberiassa. Ohjelman toteutti viisi paikallisjär-jestöä. Maaliskuussa julkistetun hankkeen kokonaisbudjetti oli 1,9 miljoonaa euroa ja sen piirissä oli noin 44 000 pakolaista ja20 000 paikallista ihmistä. Oh-jelma sisälsi terveydenhuoltoa, kaivojen ja uunien rakentamista, teiden kunnostusta, maanviljely-koulutusta, psykososiaalista tu-kea ja rauhankasvatusta. Ohjelma kesti vuoden loppuun asti.Kuva: Kirkon Ulkomaanapu

Naisten Pankki vauhdissa Vuoden aikana Naisten Pankin kuu-kausilahjoittajien määrä kaksinker-taistui ja yhdeksän uutta aluesolua aloitti toimintansa. Yhteensä lahjoi-tuksia saatiin vuoden aikana yli 1,1 miljoonaa euroa.

Naisten Pankin 30 paikallisryh-mää eli solua järjestivät vuonna 2011 yli 200 tapahtumaa Sodankylästä Turkuun.

Kehitysmaiden naisten hyväksi järjestettiin muun muassa elokuva-näytöksiä, design-kirppiksiä, käsi-työtalkoita, konsertteja, jumppaa, lukupiirejä, teemailtoja ja illallisia. Väsymättömän vapaaehtoistyön ansi-osta on hyvän mielen lisäksi kertynyt kymmeniä tuhansia euroja, joilla tuetaan kehitysmaiden naisia.

– Tuntuu hyvältä, että voin oikeasti auttaa vaikeassa tilanteessa olevia naisia, toteaa Naisten Pankin vapaaeh-toinen Hämeenlinnasta.Kuva: Laura Laiho

Puhdastavettä IkotosiinImatong-vuorelta Etelä-Sudanissa virtaa kirkasta ja kylmää vettä 17 kilometrin pituisessa vesiputkessa Ikotosiin. Alueen 15 000 asukasta ja noin 40 000 paluumuuttajaa saavat nyt puhdasta vettä. Nelivuotinen hanke saatiin päätökseen ja veden-jakeluverkoston avajaisia vietettiin maaliskuussa 2011.

– Puhdas vesi itsessään tekee ison eron, mutta vaikuttaa myös kyläläisten suhteisiin, kertoo Ikoto-sin naisyhdistyksen puheenjohtaja, sairaanhoitaja Mary Jina Achucok.

– Ennen veden vuoksi syntyi riitoja pitkissä kaivojonoissa, nyt vettä riittää ja sitä saa kymmeniltä eri vesipisteiltä tungeksimatta. Alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus on vähentynyt.Kuva: Ben Malinen

4

Kuva

: PPa

ul Je

ffrey

/ACT

toiminta-ajatusKirkon Ulkomaanapu muuttaa maa-ilmaa tekemällä tekoja ihmisarvon puolesta.

VisioHeikoimmassa asemassa olevien ihmisarvoinen elämä toteutuu pa-remmin toiminta-alueillamme.

Ihmisarvoisen elämän puolus-taminen on lähtökohtana kaikessa toiminnassamme. Ihmisarvoisessa elämässä ihmisen perusoikeudet toteutuvat niin, että hänellä on mahdollisuus hyvään elämään.

arvot• Valikoimaton lähimmäisen-

rakkaus• Periksiantamaton toivo• Rohkeus• Laadukkuus

5

Kirkon Ulkomaanapu on viime vuosien aikana muuttanut toimintatapaansa ja olemme perustaneet alue- ja maatoimistoja tukemaan kumppaneita ja pai-kallisia yhteisöjä lähempänä työalueita. Uusi toimintatapa on tuonut haas-teita, mutta tuottanut myös kiistattomia tuloksia.

Esimerkiksi Haitissa olemme olleet rakentamassa yli 400 koulua maanjä-ristyksen jälkeen (ml. telttakoulut, vä-liaikaiskoulut ja pysyvät koulukeskuk-set). Viime vuonna Ulkomaanapu oli ensimmäistä kertaa vetovastuussa kir-kollisten avustusjärjestöjen verkoston ACT-allianssin operaatiosta, kun se vastasi Norsunluurannikon pakolaisten avustusohjelmasta Liberiassa. Ulkomaanapu avusti kuivuuden aiheuttaman nälänhädän ja Somalian konfliktin uhreja Afrikan sarven alueella yhdessä ACT-allianssin järjestöjen kanssa. Samalla osallistuimme Somalian kriisin pitkäjänteiseen ratkaisuun auttamalla perustamaan parlamentin ylähuoneen kaltaisen vanhimpien neuvoston.

Nämä ja lukuisat muut konkreettiset tulokset ovat ol-leet mahdollisia pitkäjänteisten tukijoittemme ansiosta. Samaan aikaan Ulkomaanavun tunnettuus on kasvanut ja pystymme antamaan tietoa tuloksistamme tukijoil-lemme entistä paremmin. Samalla olemme halun-neet luoda monipuolisempia osallistumistapoja työhömme palvellaksemme tukijoitamme.

Kirkon Ulkomaanavussa valmistellaan strate-giaa vuosille 2013–2016. Sen päätavoitteena on auttaa meitä keskittämään toimintaamme. Halu-amme muuttaa maailmaa konkreettisesti yhdessä kumppaniensa kanssa. Uskomme, että se on pie-nelle järjestölle mahdollista, kunhan keskitämme voimavarojamme riittävän harvoihin asioihin.

Haluamme kiittää sydämellisesti kaikkia tu-kijoitamme ja kumppaneita siitä, että teette kans-samme työtä jokaisen ihmisoikeuksien toteutumi-seksi.

Antti Pentikäinen

toiminnanjohtaja

Yhdessä tuloksia köyhyyden vähentämisessä

Uusi toimintatapa ontuonut haasteita,mutta tuottanut myöskiistattomia tuloksia.

6

Guatemalahaiti

Kuva

: Pau

l Jeff

rey/

ACT

honDuras

Peru

haitin maatoimistoPort-au-Prince

• Henkilökuntaa Haitin toimistossa oli toimintavuonna 14 henkilöä*.

• Vuosibudjetti** oli noin 2,7 miljoonaa euroa.

• Ohjelmatyö keskittyi koulujen jäl-leenrakennukseen ja koleraepidemian torjuntaan.

etelä-suDanin maatoimistojuba

• Vuoden 2011 lopussa toimistossa työsken-teli kolme henkeä.

• Vuosibudjetti oli vajaa 1,4 miljoonaa euroa.• Työssä keskityttiin vesi-, koulutus- ja

ruokaturvasektoreiden tukemiseen sekä humanitaariseen apuun Darfurissa ja Etelä-Sudanissa.

länsi-afrikan aluetoimistomonroVia, liberia

• Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 11. • Vuosibudjetti oli noin 1,8 miljoonaa euroa.• Liberiassa ja Sierra Leonessa parannettiin

toimeentulon mahdollisuuksia ja ruoka-turvaa sekä edistettiin naisten oikeuksia ja koulutusta. Norsunluurannikon pakolais-ten vesi- ja terveydenhuoltoa parannettiin Liberiassa. Malissa tuettiin ruokaturvaa Sahelin alueella.

kirkon ulkomaanaVun ohjelmamaatKu

va: A

ila W

aism

aa

Kuva

: Tal

vikk

i Kiis

kine

n

keski-afrikan aluetoimistoGoma, konGon Demokraattinen tasaValta

• Vuoden 2011 lopussa henkilöstöä oli viisi henkeä.

• Vuosibudjetti oli noin 1,9 miljoonaa euroa.• Toiminta keskittyi humanitaariseen

avustustyöhön Itä-Kongossa ja Tshadissa. Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Burundissa Ulkomaanapu tuki jälleen-rakennusta parantamalla toimeentuloa, parantamalla sanitaatiota ja puhtaan veden saantia sekä antoi psykososiaalista tukea. Työ naisten oikeuksien ja konfliktin ratkaisun puolesta edisti rauhaa ja vakaut-ta. Paikallisille kumppaneille järjestetty koulutus vahvisti kansalaisyhteiskuntaa ja omistajuutta.

Kuva

: Lee

na L

indq

vist

sierra leoneliberia

mali

* Ohjelmatyön ja hallinnon henkilöstö. Lisäksi toimistoissa työskentelee avustavaa henkilöstöä.** Sisältää kunkin toimiston ja sen hallinnoiminen ohjelmien budjetit.

7

aasian aluetoimistoPhnom Penh, kamboDzha

• Aasian aluetoimisto perustettiin toukokuussa 2011. Vuoden lopussa henkilöstä oli neljä henkeä.

• Vuosibudjetti oli noin 2,9 miljoonaa euroa.• Ohjelmatyö keskittyi toimeentulon ja ruoka-

turvan parantamiseen ja naisten taloudelliseen voimaantumiseen. Myös paikallisten kumppa-neiden toimintakykyä tuettiin.

somalian maatoimistoharGeisa, somalia

• Henkilöstöä oli vuoden lopussa kolme henkeä. • Vuosibudjetti oli noin 150 000 euroa euroa.• Työssä keskityttiin humanitaariseen apuun ja

uskonnollisten ja perinteisten johtajien kanssa tehtyyn rauhantyöhön.

suomen toimistohelsinki

• Helsingin toimistossa työskenteli vuoden lopussa 106 henkilöä.

• Toiminnassa keskityttiin vaikuttamistyö-hön, kansalaistoimintaan, varainhankin-taan, viestintään sekä ohjelmatyön ja hallinnon kehittämiseen.

Kuva

: Lee

na K

oivi

sto

Kuva

: Lee

na L

indq

vist

itä-afrikan aluetoimistonairobi, kenia

• Henkilöstöä oli vuoden lopussa neljä henkeä.• Vuosibudjetti oli noin 4,5 miljoonaa euroa

(sisältää Itä-Afrikan humanitaarisen avun).• Työ keskittyi vuonna 2011 Itä-Afrikan

kuivuuden aiheuttamaan humanitaariseen kriisiin vastaamiseen sekä paikallisten kumppaneiden ja ohjelmien tukemiseen.

Kuva

: Pau

l Jeff

rey/

ACT

lähi-iDän toimistoamman, jorDania

• Toimisto perustettiin helmikuussa 2012.

Kuva

: Out

i Beh

mKu

va: T

imo

Haku

linen

Kuva

: Vill

e As

ikai

nen

molDoVa

länsi-balkan(kosoVo, serbia)

afGanistan

banGlaDesh

intia

kamboDzha

myanmar

nePal

anGola

burunDi

eritrea

etioPia

kenia

konGon Demokraattinen tasaValta

mali

mosambik

somalia

tshaD

uGanDa

zimbabwe

jorDania

libanonPalestiinalaisalueet

syyria

etelä-suDan

Viime vuosina Kirkon Ulkomaanapu ja sen monet kumppanit ovat aloittaneet as-teittaisen siirtymiseen oikeusperustaiseen lähestymistapaan. Ihmisoikeuksien rooli ja merkitys kehityksessä ja köyhyyden vähentämisessä tunnustetaan nykyisin lä-hes kaikkialla, mutta perinteisten mallien muuttuminen ja uusien roolien sisäistämi-nen vie aikaa.

Ei ole auttajia ja autettavia, vaan samanvertaisia, samat oikeudet omaavia ihmisiä. Joissain maissa perusoikeudet toteutuvat, toiset joutuvat vaatimaan oikeuksiaan ja niiden kunnioitusta halli-tuksiltaan ja viranomaisiltaan, jotka eivät täytä velvollisuuksiaan kansalaisiaan kohtaan. Kestävä kehitys edellyttää toi-mivaa yhteiskuntaa, aktiivisia kansalaisia

ja heille tilivelvollisia ja vastuussa olevia hallituksia kaikkialla.

Käytännössä tilanteet ovat kaikkea muuta kuin helppoja, sillä yhteiskun-ta- ja oikeusjärjestelmien heikkous tekee monissa tilanteissa oikeuksiin vetoamisen lähinnä teoreettiseksi. Haitissa perustusla-kiin on kirjattu lasten oikeus koulutukseen, mutta köyhä maa ei kykene kouluttamaan kuin murto-osan lapsista, heidätkin usein puutteellisissa oloissa. Olennaista kuiten-kin on, että ihmiset ymmärtävät että hei-dän lapsillaan on oikeus koulutukseen. Jos oikeuden toteutumisessa auttavat äärim-mäisessä puutteessa ja katastrofien jälkeen muut toimijat, kuten kirkot ja kansalaisjär-jestöt, se ei poista valtion velvoitetta pon-nistella kohti koulutuksen järjestämistä.

Kaikilla samat oikeudet

8

Kaikilla samat oikeudet

Kuva

: Vill

e As

ikai

nen

Oikeusperustaiseen lähestymistapaan liittyy myös riske-jä. Toisissa tilanteissa oikeuksien vaatiminen voi aiheuttaa yhteisöjen sisällä jännitteitä ja konflikteja, sillä oikeusperus-taisuus muuttaa valtarakenteita haastamalla valtaapitävät vastuuseen. Se vaatii kykyä neuvotella ja ratkaista konflikteja sekä ennakoida tilanteita.

Oikeusperustaisuus tuo ihmisen keskiöön subjektina ja oikeuksien haltijana, mutta osana yhteiskuntaa ja sen raken-teita. Se korostaa eri toimijoiden keskinäistä vastuullisuutta, avoimuutta ja tilivelvollisuutta. Universaalit ihmisoikeudet luovat myös vahvan, yhteisen perustan usein hyvinkin eri-laisista taustoista tulevien ihmisten välille. Näin se osaltaan rakentaa yhteistä näkyä kehityksen päämääristä.

Sylvia RaulolaatupäällikköKirkon Ulkomaanapu

9

10

Kuva

: Kaa

rina

Nie

min

en

laPset PääseVät kouluun, kun toimeentuloParanee.

11

Parbati Shrestha viljelee maatilkullaan tomaat-tia kahden muun naisen kanssa kasvihuonemuo-vista rakennetuissa katoksissa. Naiset ovat jäseniä Kirkon Ulkomaanavun tukemassa Gupteswori-osuuskunnassa Lalitpurissa, Nepalissa.

Kasvihuoneen ansiosta naiset voivat viljellä to-maatteja myös silloin, kun se ei enää onnistu avo-maalla. Yksinkertainen kastelujärjestelmä takaa, että taimet eivät kärsi kuivuudesta. Naisten 200 tainta tuottavat noin 2 000 kilon tomaattisadon yh-den kasvukauden aikana.

Naiset tarkastavat tomaattien markkinahinnan Kathmandusta ja neuvottelevat sen jälkeen puhe-

limitse myyntihinnan. Kun siitä päästään sopuun, tomaatit lähetetään välittäjälle bussin kyydissä. Samassa lähetyksessä kulkevat myös osuuskun-nan muiden tuottajien tomaatit. Näin kustannukset laskevat ja tomaatit saadaan helpommin kaupaksi pääkaupungin markkinoilla.

– Osuuskunta on tukenut meitä monin tavoin: kylän naiset ovat aktiivisempia kuin ennen. Lapset pääsevät kouluun, kun toimeentulo paranee. Nai-set tuntevat olevansa vapaampia, he voivat lähteä ulos kodeistaan ja tienata rahaa perheen hyväksi, kertoo Parbati Shrestha.

Köyhyys tarkoittaa juomakelvotonta vettä, huonoa ravintoa tai suoranaista nälkää. Köyhyyttä on myös koulutusmahdollisuuksien ja terveydenhuollon puute, syrjäytyneisyys, epätasa-arvo ja ih-misoikeuksien loukkaukset.

Työmme kattaa köyhyyden eri ulottuvuudet ja pyrkii lieventämään tai poistamaan niitä. Vaiku-tamme myös köyhyyden ja turvattomuuden rakenteellisiin syihin. Vuonna 2011 kiinnitimme eri-tyishuomiota siihen, että oikeudenmukaisella ruokapolitiikalla ja oikein suunnatuilla tukitoimilla ruoka saataisiin riittämään kaikille.

Vaikutamme köyhyydenrakenteellisiin syihin

Tomaattitulotantavatvapauden tunteen

TURVATTU

TOIMEENTULO

Parbati Shrestha kerää tomaattisatoa myyntiin.

12

Päätimme myös yhDessä kerätä kaiken muoViroskan Pois yhteisöni kaDuilta.

Kuva

: Lut

erila

inen

maa

ilman

liitt

o/Ke

ski-

Amer

ikan

toim

isto

13

Oikeus kehitykseen merkitsee myös oikeutta vaikuttaa kehityksen prosesseihin. Keski-Ameri-kan Hondurasissa tuimme vuonna 2011 nuorten koulutusohjelmaa. Ohjelmassa koulutetaan nuoria toimimaan ympäristölähettiläinä omissa yhteisöis-sään.

– Osallistuminen tähän projektiin on hyödyttä-nyt minua paljon, olen saanut tietoa luonnonvaro-jen suojelemiseksi ja voin nyt toimia yhdessä mui-den kuntien nuorten kanssa, sanoo Suany Favián.

Koulutuksen aikana nuoret hitsautuivat tiiviik-si ryhmäksi ja oppivat toimimaan yhdessä. He ovat myös tehneet aktiivista yhteistyötä alueen ympä-ristöliikkeen kanssa.

Koulutuksen jälkeen nuoret järjestivät yhtei-

söissä ja kouluissa työpajoja ja kou-lutustilaisuuksia ympäristön ja luonnonvarojen suojelusta.

– Päätimme myös yhdessä kerätä kaiken muo-viroskan pois yhteisöni kaduilta. Lisäksi aloitimme metsityskampanjan Telica-joen laaksossa, kertoo Favián.

– Nyt olen sitoutuneempi osallistumaan yhtei-söni tapahtumiin ja tietoisempi tarpeesta suojella luonnonvarojamme. Hyödynnän kaikki tilaisuudet edistääkseni koulutuksessa oppimiani asioita.

Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, mutta erilaisista yhteiskunnallisista syistä kaikkien ihmisoi-keudet eivät toteudu samalla tavalla.

Teemme työtä, jotta heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien oikeudet toteutuisivat. Kun ihmiset tuntevat oikeutensa, he voivat osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Myös vastuu-tahojen on tunnettava ja täytettävä velvollisuutensa.

Köyhyys ja ihmisoikeuksien toteutumattomuus kulkevat käsi kädessä, joten oikeuksien ajami-nen on kiinteä osa kaikkea työtämme.

Vuonna 2011 tuimme muun muassa ihmisoikeustarkkailijoiden työtä Nepalissa ja Keski-Amerikas-sa ja laadimme linjauksen oikeusperustaisen lähestymistavan toteuttamisesta ohjelmatyössämme.

Ihmisarvoinen elämä jokaiselle

Nuoretympäristönpuolesta

OIKEUDET JA

OSALLISUUS

”Maa kuuluu kaikille. Jotkut kuolivat jo, toiset vielä elämme, mutta suurin osa ei ole vielä syntynyt. Suojellaan ympäristöämme,” lukee Suany Faviánin pitelemässä taulussa.

14

entänaistenoikeuDet?

Kuva

: Abd

isal

am M

ahm

oudi

15

Somalian kolmatta vuosikymmentä jatku-va konflikti on tehnyt maasta ehkä hauraimman kaikista maailman valtioista. Ihmisiltä puuttuvat keinot vaatia omia oikeuksiaan eikä Somalian vä-liaikaishallitus kykene takaamaan ihmisoikeuk-sien toteutumista kansalaisilleen. Pyrimme vai-kuttamaan näihin haurauden juurisyihin ja siten tukemaan maan vakautta. Usein ratkaisut löytyvät Somalian sisältä, mutta myös kansainvälisillä toi-mijoilla on roolinsa.

Kun joulukuussa 2010 Somalian uskonnolliset ja perinteiset johtajat sekä YK kiittivät Ulkomaanapua osapuolten tuomisesta saman pöydän ääreen en-simmäistä kertaa, oli selvää, että oli kuljettu pitkä valmisteleva tie. Ulkomaanavun pitkäjänteinen ruohonjuuritason työ ja sieltä nouseva paikallisten toimijoiden luottamus kohtasi järjestön YK-raken-teissa nauttiman luottamuksen.

Käynnistyi neuvotteluiden sarja, jossa us-konnollisille ja erityisesti perin-teisille johtajille taattiin ”ääni” YK:n koordinoi-massa Somalian rauhan- ja valtionrakennuspro-sessissa. Kuitenkin kysymys siitä, oliko tämä vain miesten ääni – kyseiset johtajat ovat kaikki miehiä – oli monen mielessä. Entä naisten oikeudet?

Kesäkuun 2011 lopussa järjestetyissä neuvotte-luissa perinteiset johtajat ilmaisivat toiveensa pe-rustaa guurti, ”vanhimpien neuvosto”, keskiseen ja eteläiseen Somaliaan. Se voisi toteutuessaan näy-tellä tärkeää roolia Somalian vakauttamisessa. Kun perinteiset johtajat kertoivat, että heidän mieles-tään neuvoston 200 jäsenestä 50 tulisi olla naisia, uskoi moni guurtiin entistä enemmän.

Sota, konflikti ja yhteiskunnallinen epävakaus ovat usein suurimpia uhkia ihmisarvon ja oikeu-denmukaisuuden toteutumiselle. Nämä puoles-taan ovat edellytyksiä kestävälle kehitykselle.

Kirkon Ulkomaanapu tuki vuonna 2011 muun muassa ruohonjuuritason rauhantyötä Etelä-Sudanissa ja yhteyksien luomista ruohonjuu-ritasolta kansainvälisillä foorumeilla käytäviin rauhanneuvotteluihin Somaliassa.

Etelä-Sudanissa oli tärkeä vuosi, kun maa itsenäistyi. Ulkomaanapu tuki rauhankasva-

tusta sekä demokratia- ja vaalikoulutusta. Työn tuloksellisuudesta kertoo se, että näillä toimin-ta-alueilla äänestysaktiivisuus oli korkeaa ja vaaleissa pääsi läpi yllättäviäkin ehdokkaita, eivät vain ennakkosuosikit.

Kirkon Ulkomaanapu tuki myös Sudanin ekumeenista foorumia sekä Afrikan kirkkojen konferenssi AACC:n erityislähettilästä Samuel Kobiaa. Kirkkojen rooli on erityisen tärkeä hei-mojen välisten konfliktien välittäjänä ja sovin-non rakentajana.

Rauhantyötä monella tasolla

Vuoropuheluarakentamassa

VAKAA

YHTEISKUNTA

Kuva

: Nils

Car

sten

sen/

DCA/

ACT

Perinteiset johtajat Somaliassa ilmaisivat kesällä 2011 halunsa perustaa guurti eli vanhimpien neuvosto, jolla voisi olla merkit-tävä rooli maan vakauttamisessa.

16

Vuoden 2011 vakavin ka-tastrofi koettiin Itä-Afrikassa, jossa enimmillään yli 13 mil-joonaa ihmistä oli kuivuuden aiheuttaman nälänhädän vuoksi hätäavun tarpeessa. Tilannet-ta pahensi Somalian konflikti, joka ajoi ihmisiä pois kotiseu-duiltaan. YK julisti Somaliassa kuusi maakuntaa nälänhätä-alueeksi.

Kirkon Ulkomaanapu avusti nälänhädän uhreja sekä Kenias-sa Dadaabin leirillä että Somali-assa, Etiopiassa ja Djiboutissa. Dadaabin leirin asukasmäärä kaksinkertaistui ennen kaikkea

Somaliasta saapuneiden pako-laisten myötä. Ulkomaanapu toimi yhdessä kirkollisten avus-tusjärjestöjen verkoston ACT-allianssin kanssa.

hyVä maine aVasioVia aVustustyölleAvun saaminen perille Soma-liaan oli erityisen haasteellis-ta. ACT-allianssin paikallinen kumppani Daryeel Busho Guud (Apua kaikille) pystyi toimitta-maan apua sekä islamistijärjes-tö Al-Shabaabin että Somalian väliaikaishallituksen hallinnoi-mille alueille.

”Otimme yhteyttä molem-piin osapuoliin ja vakuutimme heidät puolueettomuudestam-me”, Daryeel Busho Guudin joh-taja Omar Olad Ahmed kertoi.

Somaliassa ACT-allianssi ja-koi riisiä, maissia, papuja, ruo-kaöljyä ja sokeria kuivuudesta pahoin kärsineellä Gedon alu-eella sekä pääkaupungissa Mo-gadishussa. Juomavettä tuotiin vesitankeilla ja kaivoja porattiin lisää sekä vanhoja kunnostet-tiin. Lisäksi alueelle toimitettiin käymälöitä ja hygieniapakkauk-sia.

Kuivuus ja konflikti koettelivat Afrikan sarvea

Kuva

: Pau

l Jeff

rey/

ACT

17

Varautuminen tehostaakatastrofeissa auttamistaVaikka katastrofeja ei voida estää, niiden tuhoisia vaikutuksia ihmisten elämään voidaan vähentää. Varautumissuunni-telmien avulla katastrofeihin voidaan valmistautua ennakolta niin, että katast-rofin sattuessa apua pystytään antamaan nopeasti ja tehokkaasti. Yksi Kirkon Ul-komaanavun vuoden 2011 tavoitteista oli varautumissuunnitelmien kehittämi-nen ja laatiminen toimintamaita varten.

Vuonna 2011 laadimme varautumis-suunnitelmat seuraavissa maissa:• Etelä-Sudan• Liberia• Palestiinalaisalueet• Kongon demokraattinen tasavalta• Haiti

Humanitaarisenavun kohteet 2011

Afganistan – kuivuus 40 000 €

Angola – humanitaarinen miinatoiminta 500 000 €

El Salvador – tulva-apu 50 000 €

Haiti – varautuminenAtlantin hurrikaanikauteen 50 000 €

Indonesia – Mentawi-saarten tsunami 50 000 €

Itä-Afrikan kuivuus jaalueelliset pakolaisohjelmat 1 600 000 €

Jordania – humanitaarinen pakolaisprojekti 40 000 €

Kambodzha – tulva-apu 81 265 €

Kambodzha – humanitaarinen miinatoiminta 250 000 €

Kenia – lisärahoitus Kakuma/Turkanan vesi- ja sanitaatiohankkeelle 5 000 €

Kongon demokraattinen tasavalta– katastrofivarautuminen 800 €

Kongon demokraattinen tasavalta– ruokaturva 600 000 €

Liberia – Norsunluurannikonpakolaiset Liberiassa 457 967 €

Mali – kuivuus 300 000 €

Myanmar – vesi- ja sanitaatiohanke 134 657 €

Pakistan – tulva-apu 50 000 €

Palestiina/Länsiranta– haavoittuvien kotitalouksien taloudellisen tilanteen parantaminen 85 000 €

Sri Lanka – tulva-apu 40 000 €

Tshad – kumppanin viestintäkapasiteetinkehittäminen Tshadissa 45 000 €

Tshad – hätäapu 300 000 €

Kuva

: Pau

l Jeff

rey/

ACT

Maailman suurimmalle pakolaisleirille Kenian Dadaabiin saapui heinäkuussa kymmeniä tuhansia somalinaisia ja lapsia.

Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa kirkon diakonis-ta perustehtävää yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen, paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä kotimaisten yhteistyötahojen kanssa.

Kirkon Ulkomaanapu on ACT-allianssin perustajajäsen. ACT on kirkollisten kehitysyh-teistyön, humanitaarisen avun ja vaikuttamis-työn toimijoiden yhteistyöjärjestö. Se on yksi maailman suurimmista avustusorganisaatioista. Vuosittain ACTin jäsenet käyttävät 1,6 miljardia työskennellessään maailman köyhimmissä yh-teiskunnissa elävien hyväksi ja heidän kanssaan. ACTillä on 125 jäsentä ja se toimii 140 maassa. Vuonna 2011 tuimme ACTin kautta muun muas-sa lukuisia humanitaarisen avun operaatioita ja ACTin vaikuttamistyön kehittämistä.

Luterilainen maailmanliitto (LML) on Kirkon Ulkomaanavun suurin yksittäinen ohjelmien toteuttaja ja vanhin kumppanimme. Vuon-na 2011 toimimme yhteistyössä Luterilaisen maailmanliiton maaohjelmien kanssa 17 maassa erilaisissa humanitaarisen avun ja kehitysyhteis-työhankkeissa. Tuimme myös LML:n paikallisten jäsenkirkkojen diakoniatyötä sekä kansainvälistä

vaikuttamistyötä.Ulkomaanapu tukee Kirkkojen maailmanneu-

voston (KMN) ohjelmia, joilla edistetään tasa-ar-von ja ihmisoikeuksien toteutumista, vaikutetaan kansainvälisen kaupan rakenteisiin ja edistetään rauhaa. Vuonna 2011 Ulkomaanapu panosti eri-tyisesti KMN:n rauhantyöhön.

Vuonna 2011 vahvistimme yhteistyötä YK-järjestöjen kanssa erityisesti koulutuksen saralla. Ulkomaanapu on mukana koordinoimassa kan-sainvälisellä tasolla katastrofitilanteissa järjestet-tävää koulutusta. Teimme YK-yhteistyötä myös YK:n lastenrahasto UNICEFin, YK:n kehitysoh-jelma UNDP:n, YK:N väestörahasto UNFPA:n, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimisto UNHCR:n, YK:n poliittinen toimisto Somaliassa UNPOSin ja YK:n humanitaarisen avun logistiik-kakeskus UNHRD:n kanssa erilaisissa humanitaa-risissa kriiseissä.

Kansainvälisten kumppaneiden lisäksi Ulko-maanavulla on kasvava määrä pieniä paikallisia kahdenvälisiä kumppaneita. Paikalliset kump-panit ovat kirkkoja, kirkollisia diakonisia järjestö-jä sekä muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita.

Kirkon Ulkomaanapu tukee tai on jäsen useissa erilaisissa verkostoissa ja temaattisissa järjes-töissä. Aprodev on eurooppalaisten kirkollisten avustusjärjestöjen vaikuttamistyön yhteistyöelin. Sen päätehtävä on vaikuttaa EU:n kehitysyhteis-työpolitiikkaan oikeudenmukaisuuden edistämi-seksi ja köyhyyden vähentämiseksi sekä tiedon välittäminen jäsenjärjestöille. Olemme myös EU-tason humanitaaristen toimijoiden yhteistyö-järjestön VOICEn ja vaikuttamistyön verkoston Ecumenical Advocacy Alliancen (EAA) jäsen.

Suomessa Ulkomaanapu on muun muassa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n ja suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen jäsen. Ulkomaanapu toimii kansainvälisen diakonian alalla läheises-sä yhteistyössä hiippakuntien ja seurakuntien sekä muun muassa Yhteisvastuu-keräyksen kanssa. Olemme Suomen ekumeenisen neuvos-ton jäsen.

Verkostot

Kumppanit ja yhteistyöverkostot

Kirkon Ulkomaanapu on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö. Ulkomaanapu on sol-minut ulkoministeriön kanssa 22,2 miljoonaa euroa suuruisen rahoitussopimuksen vuosille 2010–2012. Tämän lisäksi Kirkon Ulkomaa-navulla on sopimus Euroopan komission humanitaarisen avun toimiston ECHOn kanssa vuosille 2008–2012.

Ulkoministeriön kumppanuusjärjestö

18

Kumppanit ja yhteistyöverkostot HallintoKirkon Ulkomaanavun säätiön toimintaa johtaa kirkon ulkoasiain neuvoston asettama yksitois-tajäseninen hallitus, apunaan kolmijäseninen työjaosto. Hallituksella on myös kolme varajäsen-tä. Hallitus kokoontui vuonna 2011 kuusi kertaa. Työjaosto kokoontui neljätoista kertaa. Toimin-nanjohtajana toimi Pauliina Parhiala 30.9.2011 asti ja Antti Pentikäinen 1.10.2011 alkaen.

Kirkon Ulkomaanavun hallitus 2011:puheenjohtajana toimitusjohtaja Anni Vepsäläinenvarapuheenjohtajana piispa Matti Repo

jäseninä kansanedustaja Pekka Haavisto kv. asiantuntija Tarja Kantolaalivaltiosihteeri Ritva Koukku-Ronde (18.8.2011 saakka)johtava työalasihteeri Pia Kummel-Myrskogkirkkoneuvos Kimmo Kääriäinenkirkkoherra Tapio Luomakauppatieteen maisteri Ritva Ohmeroluomaeuroparlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (12.12.2011 alkaen)hiippakuntasihteeri Helena Tuominenvastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila

varajäseninäjohtaja Ilkka Mattilaasianajaja Tuomas Ahovaltiotieteen maisteri Henni Alava

sihteerinä Pauliina Parhiala 30.9.2011 asti, Antti Pentikäinen 1.10.2011 alkaen

sekä hallituksen kutsumina asiantuntijajäseninäpääsihteeri Heikki Huttunen, Suomen ekumeeni-nen neuvostojohtaja Kalle Kuusimäki, Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyölähetyssihteeri Risto Jukko, Kirkon lähetystyön keskusVt. projektipäällikkö Riina Nguyen, OrtAid.

Hallituksen työjaostoon kuuluivat:puheenjohtajana Anni Vepsäläinen, henkilö-kohtaisena varajäsenenä Kimmo Kääriäinen ja jäseninä Helena Tuominen henkilökohtaisena va-rajäsenenä Tarja Kantola ja Pia Kummel-Myrskog, henkilökohtaisena varajäsenenä Tuomas Aho sekä sihteerinä Pauliina Parhiala 30.9.2011 asti, Antti Pentikäinen 1.10.2011 alkaen.

Vuonna 2011 perustettuun hallituksen tarkas-tusvaliokuntaan kuuluivat Ritva Ohmeroluoma (puheenjohtaja), Tuomas Aho ja Henni Alava.

Toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen edusti Ul-komaanapua yhteistyötahoilla 1.10.2011 alkaen seuraavasti: Kirkon Ulkoasiainosaston johto-ryhmän jäsen, Kirkon lähetystyön toimikunnan asiantuntijajäsen, Ylen Hyvän hallituksen jäsen, Ortodoksisen kirkon ulkomaanavun hallituksen asiantuntijajäsen, Yhteisvastuu-keräystoimikun-nan jäsen, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallintoneuvoston jäsen.

Pentikäinen toimi 30.9.2011 asti yhdysvalta-laisen Religions for Peace -järjestön konfliktien-hallintaohjelmien vetäjänä.

Lisäksi Kirkon Ulkomaanapu oli edustettuna seuraavilla tahoilla: Climate Action Network Europe CAN-ECoordination Europe Haiti COEHEduskunnan väestö- ja kehitysryhmän Perjantai-ryhmäKansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOSKansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisemisverkosto KATU ryKehityspoliittinen toimikuntaKirkon ekumeenisten yhteyksien työryhmäKirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunta KIONKirkon järjestöjen Inkeri-neuvottelukuntaKirkon Ulkoasiainneuvoston Itä-Eurooppa työryh-mäPakolaisneuvonta rySiviilikriisinhallinnan neuvottelukunnan järjestö-jaostoSuomen SomaliaverkostoVastuuviikon yhteistyöryhmä1325-verkosto (naiset ja rauha)

YhteiskuntavastuuKirkon Ulkomaanapu kantaa yhteiskuntavastuuta toimimalla eettisesti ja ekologisesti.Olemme• ympäristökuormitusta vähentävä WWF:n

Green Office -toimisto• Reilun kaupan työpaikka ja Reilun kaupan

perustajajäsen. Käytämme Reilun kaupan tuotteita.

• suomalaisten yritysten toimintaa kehitys-maissa tutkivan ja tarkkailevan Finnwatchin perustajajäsen.

19

20

Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko keskustelee Kirkon Ulkomaanavun viestintäpäällikkö Maija Sankarin kanssa eduskuntatalon edustalla Painavaa asiaa -tapahtumassa toukokuussa 2011.

Eduskunta tekee päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat Suomen rajojen ulkopuolelle – myös kehitys-maihin. Kirkon Ulkomaanapu teki siksi kevään 2011 eduskuntavaalien alla ahkerasti vaikuttamistyötä, jotta puolueiden vaaliohjelmissa ja lopulta hallitusohjelmassa näkyisi globaali oikeudenmukaisuus.

Ulkomaanapu laati puolueille suosituksia muun muassa ruoka-turvaan, ilmastonmuutokseen ja rauhantyöhön liittyen. Suosituk-sista keskusteltiin ennen vaaleja kaikkien eduskuntapuolueiden

kanssa tapaamisissa tai puhelimit-se; yhteensä käytiin vuoropuhelua 19 puoluevaikuttajan kanssa. Halli-tusneuvottelujen alla Ulkomaanapu lähestyi vielä erikseen neuvotteli-joita.

Monet Ulkomaanavulle tärkeät asiat päätyivät hallitusohjelmaan jossain muodossa. Ohjelmaan kirjattiin esimerkiksi Ulkomaanavun suositus strategian laatimisesta hauraiden valtioiden tukemiseksi ja ilmastolaki.

Vaalien jälkeen Ulkomaanapu jatkoi vaikuttamistyötään uuden

eduskunnan suuntaan. Toukokuus-sa Ulkomaanavun työntekijät ja vapaaehtoiset keskustelivat kan-sanedustajien kanssa globaaleista kysymyksistä Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan järjestämässä Painavaa asiaa -tapahtumassa. Alkusyksystä Ulkomaanapu järjesti Kepan kanssa infotilaisuuden Itä-Afrikan kriisistä kansanedustajien avustajille. Lisäksi Ulkomaanapu oli puhumassa ruokaturvasta Perus-suomalaisten eduskuntaryhmälle Kepan järjestämässä keskusteluti-laisuudessa.

Vaalivuonna vaikutimme Suomessa

Kuva

: Vill

e As

ikai

nen

21

Toimintamme kotimaassa keskittyi kampanjointiin, varainhankintaan ja viestintään.

Pääkampanja oli toista vuotta kehitysmaiden ruokaturvaan pureutuva Nälkä, paha pala purtavaksi -kampanja. Sosiaalisessa mediassa toimiva Lusikka-liike oli merkittävässä roolissa kampanjassa. Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöt ja muut vapaaehtoiset seurakunnissa olivat erityisen aktiivisia.

Varainhankinnan suuri tapahtuma oli ensim-mäistä kertaa Suomessa nähty Idols tekee hyvää -televisio-ohjelma, jossa kerrottiin nuorten elämästä kehitysmaissa ja haettiin Ulkomaanavulle uusia kuu-kausilahjoittajia.

Vapaaehtoistoimintaa kehitettiin edelleen, uutena ulottuvuutena oli yhteistyö yritysten kanssa. Myös monet yksityiset ihmiset halusivat antaa ammat-tiosaamistaan Ulkomaanavulle vapaaehtoistyön muodossa.

Naisten Pankki – Ulkomaanavun hallinnoima va-paaehtoisten verkosto ja rahasto kehitysmaiden nais-ten toimeentulon tukemiseksi – jatkoi kasvuaan. Uusia Naisten Pankin aluesoluja perustettiin yhdeksän.

Myös Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimiva nuorisoverkosto Changemaker sai toimintaansa mu-kaan lisää aktiivisia nuoria.

Changemakerin pääkampanja Velan vangit keskittyi kehitysmaiden epäoikeutettuihin velkoihin.

Vapaaehtoistyö kasvussa

Sinä voit jättääperinnöksiparemman maailman

Me unelmoimme siitä, että jo-kaisella ihmisellä olisi mahdol-lisuus ihmisarvoiseen elämään. Työtä on paljon, mutta me uskomme, että muutos on mahdollista ja ponnistelemme sen saavuttamiseksi.

Muistamalla Kirkon Ulko-maanapua testamentissasi olet mukana toteuttamassa tätä unelmaa myös tulevaisuudes-sa ja varmistat tärkeän työn jatkuvuuden.

Pienikin lahjoitus auttaaKun olet ensin huomioinut läheisesi, harkitsisitko vielä kaukaisen lähimmäisen liittä-mistä testamenttiisi?

Testamenttilahjoituksen ei suinkaan tarvitse olla suuri. 500 euroa tai 50 000 euroa – jokaisella lahjoituksella on merkitystä köyhän perheen elämässä! Pienistä puroista kasvaa suuri virta.

Yleishyödyllisenä järjes-tönä Ulkomaanavun ei tarvitse maksaa testamenttilahjoituk-sesta veroa, joten se menee kokonaisuudessaan toimin-taamme.

Lisätietoja:www.kirkonulkomaanapu.fi/ testamenttilahjoitustai puhelimitse Johanna Karja-lainen p. 040 733 0471

Kuva

: Vill

e As

ikai

nen

Vaalivuonna vaikutimme Suomessa

Kuva

: Jen

ni-J

ustii

na N

iem

i

22

Säännöllisten lahjoittajien määrä kasvoi Kirkon Ulkomaanapu sai yksityis- ja yrityslahjoituksia yhteensä lähes 7,8 miljoonaa euroa. Tästä 0,5 miljoonaa euroa siirrettiin käytettäväksi seuraavina vuosina. Säännölliset lahjoittajat olivat myös viime vuonna varainhankinnan tukijalka. Uusia kuukausilahjoittajia saatiin erityi-sesti katuvarainhankinnalla.

Toisenlainen Lahja kasvatti suosiotaan edelleen. Vuonna 2011 lahjoja annettiin reilulla 1,4 miljoonalla eurolla. Näiden lisäksi Ulkomaanapu sai myös ilahduttavan paljon merkittäviä lah-joituksia yksityisiltä henkilöiltä. Suur- ja testamenttilahjoitukset ovat arvokas luottamuksen osoitus Ulkomaanavun työlle.

Kirkon Ulkomaanapu käytti vuonna 2011 kansain-väliseen avustustyöhön ja muuhun toimintaansa yhteensä 31 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuo-desta oli 17,6 prosenttia. Tuotot olivat 30,4 miljoonaa euroa, ja ne kasvoivat 9,6 prosenttia.

Tilikauden alijäämä oli 0,6 miljoonaa euroa, joka katettiin edellisten tilikausien ylijäämästä. Oma pää-oma oli 5,8 miljoonaa euroa ja vastaavasti edellisen tilikauden lopussa 6,4 miljoonaa euroa.

Katastrofityöhön, jälleenrakennukseen, Naisten Pankin työhön ja muuhun toimintaan saadut ennak-komaksut taseessa olivat yhteensä 9,5 miljoonaa euroa ja edellisen tilikauden lopussa 8,0 miljoonaa euroa. Summa sisältää entiset rahastot, kuten Nais-ten Pankin varat.

Kirkon Ulkomaanavun säätiön tilinpäätöskäytän-töä on muutettu suoriteperusteiseksi ja myös vuoden 2010 vertailutietoja on oikaistu vastaavasti. Tavoit-teena on ollut lisätä tilinpäätöksen läpinäkyvyyttä ja helppolukuisuutta sekä täyttää sidotuille oman pääoman rahastoille asetetut vaatimukset.

Ulkomaanapu haluaa varmistaa käytössään olevien resurssien mahdollisimman tuloksekkaan ja vastuullisen käytön. Se on yhtenä ensimmäisis-tä kehitysyhteistyöjärjestöistä kehittänyt sisäistä tarkastusta, jota tukee vuodesta 2011 alkaen myös hallituksen tarkastusvaliokunta. Samalla riskienhal-linnasta on tullut osa normaalia toiminnan suunnit-telua ja arviointia. Ulkomaanavun tilintarkastajana toimii PricewaterhouseCoopers.

Tasaista kasvua

Henkilöstön vahvuus oli vuoden 2011 lopussa 131 henkilöä. Henkilöstöstä 25 työskenteli Ulkomaanavun kenttätoimistoissa. Ohjelmatoimistoissa oli lisäksi

Ulkomaanavun palveluksessa erilaisissa tehtävissä 56 paikalta palkattua työntekijää. Henkilötyövuosia kertyi kertomusvuoden aikana yhteensä 157.

Henkilöstö

Kirkon Ulkomaanavussa valmistellaan strategiaa vuosille 2013–2016. Sen päätavoitteena on auttaa Ulkomaanapua fokusoimaan toimintaansa niin, että järjestön on mahdollista nousta johtavaksi toimijaksi erikoistumisosa-alueillaan. Samalla kenttätoimintaa arvioidaan ja pääkonttorin ja kentän välistä työnjakoa kehitetään. Tavoitteena on suurempi vaikuttavuus ja kustannustehokkuus, jotka edellyttävät resurssien kohdentamista oikein. Prosessien kehittämisessä on

kuitenkin muistettava, ettei huomio saa olla liiaksi järjestön sisäisissä asioissa vaan ennen kaikkea riittävän tuen tarjoamisessa kumppaneille kentällä ja paikallisyhteisöille.

Toimintaympäristön ja järjestön sisäiset muutok-set edellyttävät johdolta selkeää näkemystä ja muu-toksen hallintaa. Strategiaprosessi ja sen yhteydessä tehtävä organisaatioarvio tarjoavat hyvät lähtökohdat kriittiselle tarkastelulle.

Tuleva kehitys

23

kirkon ulkomaanaVun toimintamenot 2011

Afrikka 37,6 11,6 Aasia ja Lähi-itä 13,7 4,2 Latinalainen Amerikka 11,7 3,6 Eurooppa 2,4 0,8 Yleismaailmalliset ohjelmat 6,5 2,0 Ohjelmatyön suunnittelu ja seuranta 11,0 3,4 Toiminnot kotimaassa 12,8 4,0 Yleishallinto 4,2 1,3 YHTEENSÄ 100,0 31,0

Toiminnot kotimaassa sisältävät varainhankinnan, viestinnän ja koulu-tuksen. Yleishallinto sisältää johtajan toimiston, taloustoimiston sekä yleiskulut.

37,6 %

13,7 %11,7 %

4,2 %12,8 %

11,0 %

6,5 %

2,4 %

kirkon ulkomaanaVun tuotot 2011

Seurakuntien talousarviotuki 15,0 4,5Yhteisvastuukeräys 6,3 1,9Kolehdit 3,7 1,1Seurakuntien muu tuki 0,8 0,2Kirkkohallituksen tuki 2,4 0,7Kansainvälinen rahoitus 3,9 1,4Valtion tuki 42,9 13,0Yksityiset ja yhteisöt 24,0 7,3Muut tuotot 1,0 0,3YHTEENSÄ 100,0 30,4

% milj. €15,0 %

6,3 %

3,7 %

0,8 %2,4 %

3,9 %

42,9 %

24,0 %

1,0 %

Kirkon Ulkomaanavun säätiön tasekirja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.kirkonulkomaanapu.fi/talous

% milj. €

Olemme siirtyneet suoriteperusteiseen kirjanpitoon, minkä vuoksi luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosikertomusten kanssa.

24

Kirkon UlkomaanapuPL 185 (Luotsikatu 1 A)00161 HelsinkiPuh. 020 787 1200 (vaihde), 020 787 1201 (asiakaspalvelu)Sähköposti: kirkonulkomaanapu@kirkonulkomaanapu.fiwww.kirkonulkomaanapu.fi

Tilinumerot:Nordea 157230-500504 IBAN: FI33 1572 3000 5005 04 BIC: NDEAFIHHSampo 800018-223340 IBAN: FI02 8000 1800 2233 40 BIC: DABAFIHHAktia 405512-210437 IBAN: FI19 4055 1220 0104 37 BIC: HELSFIHHHelsingin OP 572302-121551 IBAN: FI08 5723 0210 0215 51 BIC: OKOYFIHH Ka

nnen

kuv

a: P

aul J

effre

y/AC

T, K

enia