VUOSIKERTOMUS 2017

2

Sisällys

1. YLEISKATSAUS VUOTEEN 2017 .............................................................4 1.1 KOTISEUTULIITON SUOMI 100 -JUHLAVUODEN HANKKEET KOSKETTIVAT JA

KOKOSIVAT SUOMALAISIA ..................................................................................... 5

2. JÄSENET ..............................................................................................7 2.1 KUNNIAJÄSENET ............................................................................................ 7

2.2 YHTEISÖJÄSENET ........................................................................................... 7

2.3 KANNATTAJAJÄSENET ELI KOTISEUTUKLUBI ........................................................ 7

2.4 JÄSENPALVELUT JA JÄSENEDUT ......................................................................... 8

2.5 KOTISEUTULIITON JÄSENKYSELY 2017: KOTISEUTULIIKE JA KOTOUTUMINEN ............ 8

3. HALLINTO ............................................................................................9 3.1 VUOSIKOKOUS .............................................................................................. 9

3.2 VALTUUSTON VAALIVALIOKUNTA ...................................................................... 9

3.3 VALTUUSTO .................................................................................................. 9

3.4 HALLITUKSEN VAALIVALIOKUNTA .................................................................... 10

3.5 HALLITUS ................................................................................................... 10

3.6 NEUVOTTELUKUNNAT .................................................................................. 10

Seurantaloasiain neuvottelukunta ............................................................... 10

Kotiseutulehtien neuvottelukunta ................................................................ 11

3.7 JAOSTOT JA TYÖRYHMÄT ............................................................................... 11

Kotiseutu-vuosikirjan toimituskunta 2017 .................................................... 12

3.8 PALKINTORAADIT ......................................................................................... 12

Vuoden kaupunginosa -raati ........................................................................ 12

Vuoden kotiseututeko -raati ......................................................................... 12

Vuoden kotiseututeoksen finalistiraati ......................................................... 12

Vuoden kotiseutuyhdistyksen valinta ........................................................... 13

Kotiseutulehtikilpailun 2017 raati ................................................................ 13

4. TOIMINTA.......................................................................................... 13 4.1 LAUSUNNOT JA EDUNVALVONTA .................................................................... 13

4.2 KOULUTUSTOIMINTA ................................................................................... 13

4.3 VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT............................................................ 14

4.4 MAAKUNNALLINEN KOTISEUTUTOIMINTA ........................................................ 14

4.5 PAIKALLISTOIMINTA ..................................................................................... 15

4.6 TUNNUSTUKSENOSOITUKSET JA PALKITSEMISET ................................................ 15

Kilpailuissa palkitut ....................................................................................... 17

4.7 YHTEISTYÖ JA JÄSENYYDET ERI YHTEISÖISSÄ ...................................................... 17

4.8 KANSAINVÄLISET YHTEYDET ........................................................................... 18

4.9 SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUSTEN JAKOON LIITTYVÄ TOIMINTA .................... 18

Korjausavustukset 2017................................................................................ 18

Sähköisen hakupalvelun kehittäminen ......................................................... 18

Neuvontatyö ................................................................................................. 18

Viestintä ........................................................................................................ 19

3

Korjausohjetyöryhmä ................................................................................... 19

Seurantalojen valokuva- ja piirustusarkisto ................................................. 19

Valtakunnallinen seurantalopäivä ................................................................ 19

4.10 EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT – EUROPEAN HERITAGE DAYS ............ 19

4.11 KULTTUURIYMPARISTOMME.FI-PALVELU ....................................................... 19

4.12 KOTISEUTUSÄÄTIÖN VALMISTELU JA KOTISEUDULLE-KERÄYS ............................. 20

4.13 TURUN KANSAINVÄLISET KIRJAMESSUT ......................................................... 20

4.14 KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA KANSALAINEN -SELVITYSHANKE ................................ 20

4.15 YHDISTYKSET JA KUNNAT KULTTUURIKUMPPANEINA ........................................ 21

4.16 EMUSEO-PALVELU SUOMEN PAIKALLISMUSEOILLE .......................................... 21

4.17 PAIKALLISMUSEOHOITAJAN KOULUTUSSARJAN SUUNNITTELU ............................ 21

4.18 EUROPA NOSTRA FINLAND -YHTEISTYÖ ......................................................... 21

4.19 OPPILAITOSYHTEISTYÖ ................................................................................ 21

5. VIESTINTÄ JA JULKAISUT .................................................................... 22 5.1 KOTISEUTU-VUOSIKIRJA ................................................................................ 22

5.2 KOTISEUTUPOSTI ......................................................................................... 22

5.3 HILJA-UUTISKIRJE ........................................................................................ 23

5.4 NETTISIVUT ................................................................................................ 23

5.5 SOSIAALINEN MEDIA .................................................................................... 23

5.6 MEDIASEURANTA ........................................................................................ 23

5.7 KOTISEUTUTUTKIMUKSEN ABC ...................................................................... 23

6. KOTISEUTULIITON TALOUS ................................................................. 24

7. KOTISEUTULIITON TOIMIHENKILÖT .................................................... 24

LIITTEET ................................................................................................. 25 Kokoukset ..................................................................................................... 25

Liiton edustajat ............................................................................................. 25

Liiton järjestämät tilaisuudet........................................................................ 25

Kotiseututoimijoiden maakunnalliset kokoukset.......................................... 26

Seurantalotoimintaan liittyvät neuvontakäynnit ja esitykset ...................... 26

Seurantalotoimintaan liittyvä edustaminen ................................................. 26

Toimihenkilöiden muut puheenvuorot ja edustukset ................................... 26

Luottamushenkilöiden puheenvuorot ja edustukset .................................... 30

Vierailijat liiton toimistossa .......................................................................... 31

Henkilökunnan koulutukset .......................................................................... 33

4

1. YLEISKATSAUS VUOTEEN 2017 68-vuotias Suomen Kotiseutuliitto toteutti tehtäväänsä sääntöjensä hengen mukaisesti. Tavoitteina mm.:

- kotiseutujen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta - elinympäristöjen laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen, - kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja kansalaisten omatoimisuuden

voimistaminen, - paikallisen kulttuurin vaaliminen ja edistäminen, - perinteiden, historian ja nykypäivän tallentaminen ja hyödyntäminen, - luonnon- ja kulttuuriympäristön vaaliminen.

Vuosikokous 2017 asetti seuraavat lähiajan päälinjat otsikolla Kotiseututyö 100-vuotiaassa Suomessa

- Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus - Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen - Uudet toimintamuodot kotiseututyössä

Kotiseutuliiton 69. toimintavuonna mm.:

- toteutettiin Suomi 100 -juhlavuoden hankkeet - julkaistiin Seurantalolla-valokuvateos ja itsenäisyyden juhlavuoden Kotiseutu-vuosikirja - toteutettiin 69. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja

Jyväskylän yliopiston kanssa. Päivät olivat sekä Kotiseutuliiton että Jyväskylän kaupungin itsenäisyy-den juhlavuoden päätapahtuma.

- jatkettiin Lappeenrannan 2018 ja käynnistettiin Tuusulan 2019 kotiseutupäivien suunnittelua - toteutettiin päälinjojen mukaista toimintaa mm. jaostojen työskentelyssä - jatkettiin Kotiseudulle-keräystä Kotiseutusäätiön perustamispääoman keräämiseksi - aloitettiin uudistustyö liiton sääntöjen toiminnan tarkoitus ja tarkoituksen toteuttaminen -pykäliin - toteutettiin Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hanke - viimeisteltiin Kulttuuriympäristö ja kansalainen -selvityshanke - järjestettiin Kotiseutulehtikilpailu, ks. luku 4.6 - kehitettiin liiton viestintää mm. lisäämällä edelleen vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa - kehitettiin seurantalojen korjausavustusten hakemiseen liittyvää ohjeistusta ja www.seurantalot.fi -

sivustoa - jatkettiin tehostettua jäsenhankintaa, myös kannatusjäsenten rekrytointia Kotiseutuklubiin - aloitettiin liiton verkkosivujen uudistustyö liiton jäsen- ja tietopalvelujen parantamiseksi

Kotiseutuliiton Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmakokonaisuus Rakkaudesta kotiseutuun kosketti ja kokosi suo-malaisia. Aiheesta lisää luvussa 1.1. Liitto toimi jäsenistönsä edunvalvojana viranomaisiin päin ja antoi lausuntoja ajankohtaisista asioista sekä kannanottoja julkisuuteen. Liitto hoiti sisäistä jäsentiedotusta ajankohtaislehdellä, sähköpostitse ja kuukausittain ilmestyvällä uutiskir-jeellä sekä kehittäen internetsivuston sisältöä ja sosiaalisen median käyttöä. Liitto järjesti seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja maakunnallisia tapaamisia. Liiton toimihenkilöt ja luotta-mushenkilöt osallistuivat runsaasti paikallistason toimintaan. Tapahtumat ja edustukset: liitteet s. 25 alkaen.

5

1.1 Kotiseutuliiton Suomi 100 -juhlavuoden hankkeet koskettivat ja kokosivat suomalaisia Suomen Kotiseutuliitolla oli oma Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmakokonaisuus, joka nimettiin Rakkaudesta kotiseutuun. Se oli myös mukana valtakunnallisessa Suomi 100 -ohjelmassa. Juhlavuoden aikana kohta-simme, kuulimme ja kuuntelimme satoja kansalaisia.

Kotiseutuliitto sai juhlavuoden aikana suomalaiset mukaan keskustelemaan ko-tiseuduista ja seurantaloista yhdessä: Kotiseutuliiton lukuisissa juhlavuoden hankkeissa selvitettiin kotiseudun merkitystä nykyaikana, koottiin seurantalojen tarinoita ja tähtihetkiä sekä haastettiin museokenttä kertomaan itsenäisyyden ajasta yhden museoesineen kautta. Lisäksi juhlittiin kotiseututyötä ja -toimijoita Jyväskylässä ja Suomen luontoa kulttuuriympäristöpäivillä sekä julkaistiin kaksi upeaa teosta: Seurantalolla ja Kotiseutu 2017 – Mitä kotiseutu merkitsee. Koti-seutuliitto oli lisäksi kumppanina lukuisten eri organisaatioiden Suomi 100 -hankkeissa.

Seurantalot esillä muisteluin, tarinoin ja kuvin Itsenäisyyden juhlavuonna halusimme nostaa esille erityisesti seurantalot, sillä taloilla on ollut merkittävä rooli Suomen itsenäistymisessä ja ne ovat edelleen monipuolisen kansalais- ja harras-tustoiminnan keskuksia, joissa toimii erilaisia ja kaiken ikäisiä ihmisiä. Yksi uusista käyttäjäryhmistä ovat maahanmuuttajat. Huhtikuussa 2017 tiivistyi usean vuoden työ, kun julkaisimme Seurantalolla-valokuvateoksen. Kirja on kunnianosoitus suomalaiselle vapaaehtoisuu-delle, talkoolaisuudelle ja seuratoiminnalle, sa-malla kun se on asiantunteva katsaus seurantalo-arkkitehtuurin historiaan. Kirja syntyi Kotiseutuliiton ja valokuvaaja-arkkitehti Tuomas Uusheimon yhteistyönä ja on Maahengen kus-tantama. Valokuvien lisäksi kirjassa on henkilökuvia taloilla tavatuista ihmisistä sekä katsaus talojen rakenta-misen historiaan. Uusheimon kuvien ohella tarinaa kertovat rakennustutkija, arkkitehti Johanna Hakasen essee seurantalojen historiasta ja toimittaja Marja Hakolan tuokiokuvat taloissa nykyään toimivista ihmisistä. Kirjan suunnitte-lussa ovat olleet mukana FM Sanna Käyhkö ja FM Marianne Parvinen Suomen Kotiseutuliitosta. Itsenäisyyden aika museoiden kokoelmista poimittuna Yksi esine, tuhat tarinaa -otsikon alla haastoimme kaikki Suomen museot valitsemaan kokoelmistaan yhden esineen ja kertomaan sen avulla jotakin olennaista paikkakunnasta, kotiseudusta – kenties koko Suomesta, suomalaisuudesta ja maamme tarinasta. Miten tämä yksi esine kuvaa kotiseudun kehittymistä, käännekoh-taa tai muuta merkityksellistä? Kehotimme museoita osallistamaan asukkaat, koulut ja vanhainkodit, yhdis-tykset ja kuntapäättäjät tutustumaan museon esineistöön ja valitsemaan yhdessä esineen, jonka tarina liittyy osaksi itsenäisen Suomen historiaa. Kokoon saatiin 101 kuvaa ja tarinaa 101 eri museon kokoelmista. Kuvat ja tarinat on julkaistu liiton Flickr-albumissa.

6

Rakkaudesta kotiseutuun -kokonaisuus (1.-3.) 1. Mitä kotiseutu merkitsee?

• Suuri kansalaiskeskustelu kotiseututyön käsitteistä ja teemaa avaava vuosikirja

• Käsitteitä tutkitaan ja päivitetään niin tieteellisillä puheenvuoroilla kuin kansaa osallistaen

• Järjestettiin neljä kansalaiskeskustelutilaisuutta eri puolilla Suomea (Jyväskylä, Helsinki, Oulu, Mik-keli) sekä kaikille avoin verkkokysely aiheesta

• Laaja juhlavuoden Kotiseutu-vuosikirja, jossa tutkijoiden artikkeleita ja asiantuntijoiden sekä harras-tajien esseitä

2. Seurantalojen tarinat ja tähtihetket Seurantaloilla on ollut merkittävä rooli kansalaisyhteiskunnan syntymisessä ja seurantalot kuuluvat suomalaiseen maisemaan – myös mielenmaisemaan. Kunnianosoituksena satavuotiaalle Suomelle ja sen aktiivisille kansalaisille Suomen Kotiseutuliitto julkaisi Tuomas Uusheimon kanssa Seurantalolla-valokuvateoksen. Juhlavuonna tarkastelimme, millaisia talot ovat tänään ja nostimme esille tarinoita ja henkilöitä niiden taustalla sekä julkaisussa että sosiaalisessa mediassa.

3. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä 10.-13.8.2017

• Järjestäjinä Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto, paikalliset yhteisöt ja Suomen Kotiseutuliitto.

• Jyväskylän kaupungin itsenäisyyden juhlavuoden päätapahtuma

• Kotiseutuliikkeen vuotuinen päätapahtuma Suomi 100 -kumppanuushankkeet:

• Yhteinen perintö -hanke yhdessä Suomen museoliiton, Museoviraston, Kansallismuseon ja muun museokentän kanssa: museot aktivoivat yleisöjä juhlavuoden viettoon sekä lisäävät tietoa ja ymmär-rystä itsenäisyyden ajasta. Hanke pyrki viestimään museoiden juhlavuoden ohjelmasta positiivisesti ja moniarvoisesti.

• Muistikko-keruualustan markkinointi ja keruun viestintä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kumppa-nina. Muistikossa kuka tahansa voi kertoa tarinoita elämästä sata vuotta täyttävässä Suomessa. Ko-kemuksista muodostuu yhteinen kulttuuriperintömme, joka kuvaa elämää nyky-Suomessa. SKS säi-lyttää tarinat tulevien sukupolvien käyttöön.

• Kotiseudun tarinat -kilpailu: Kalevalaseura, Konserttikeskus ja Suomen Kotiseutuliitto haastoivat mu-siikkialan taiturit ja kekseliäät käsikirjoittajat ideoimaan 45 minuutin mittaisia koulukonsertteja koti-seudusta lapsille ja nuorille. Voittaja valittiin loppuvuonna 2016 ja juhlavuoden ajan teos kiersi kou-luissa.

• Sata askelta Suomen tulevaisuuteen -hanke Kansanvalistusseuran kumppanina: Millainen on Suomi vuonna 2117? Keväällä 2017 ympäri Suomen järjestetyissä kansalaiskeskusteluissa monitaustaiset ihmiset pohtivat yhdessä, miten jokainen saadaan pysymään kehityksessä mukana ja kuinka esimer-kiksi teknologia muokkaa arkeamme.

• Euroopan kulttuuriympäristöpäivät teemalla Luontoon yhdessä

• Maakuntalaulujen ilta Kuopion Musiikkikeskuksessa 6.11.2017 yhteistyössä Yle Radio 1:n, Kuopion Musiikkikeskuksen ja Pohjois-Savon liiton kanssa

Sekä muut omat Suomi 100 -projektit:

• Suomen Kotiseutuliitto lahjoitti yhdessä Kansallispukujen Ystävät ry:n muiden jäsenjärjestöjen kanssa Jääsken kansallispuvun rouva Jenni Haukiolle. Kansallispuku luovutettiin 1.12.2017.

• Osallistuminen valtakunnalliseen Suomi 100 -juhlaan Oulussa 2.12.2017.

• Mitä kotiseutu merkitsee -juhlistustilaisuus luottamushenkilöille ja vuosikirjan kirjoittajille liiton toi-mistossa 2.12.2017.

• Liitto tuki presidenttien hautojen kynttilävalaistuksen toteuttamista itsenäisyyspäivänä. Osa tuotosta lahjoitetaan lapsi- ja nuorisotyön tukemiseen.

• Kaikkien maakuntalaulut julkaistiin karaokeversioina lahjana itsenäiselle Suomelle joulukuussa 2017. Juhlavuoteen liittyvä aineisto on toimitettu myös valtioneuvoston Suomi 100 -toimistoon.

7

2. JÄSENET Suomen Kotiseutuliiton varsinaisia jäseniä ovat yhteisöt, kuten yhdistyk-set, säätiöt, kunnat, maakuntien liitot ja valtakunnalliset järjestöt. Lisäksi Kotiseutuliitolla on kannattajajäseninä yksityishenkilöitä, jotka muodosta-vat Kotiseutuklubin. Jäsenet vaikuttavat Kotiseutuliiton ja kotiseutuliik-keen tulevaisuuden suuntaan mm. vuosikokouksessa ja maakunnallisissa kokouksissa. Vuotta 2017 leimasi edellisen vuoden tavoin liiton jäsenmää-rän suuri kasvu.

2.1 Kunniajäsenet

Kotiseutuliitolla oli toimintavuoden päättyessä seitsemän kunniajäsentä: kasvatustieteen tohtori h.c. Eeva Ahtisaari, professori Pekka Laaksonen, professori Aarne Laurila, ministeri Jaakko Numminen, professori Veijo Saloheimo, filosofian tohtori h.c. Markku Tanner ja akateemikko Päiviö Tommila.

2.2 Yhteisöjäsenet Kotiseutuliitossa oli vuoden 2017 lopussa 726 yhdistysjäsentä. Alueellisia kotiseutujärjestöjä oli jäsenenä 8, muita alueellisia järjestöjä 7 ja valtakunnallisia yhteisöjäseniä oli 12. Kuntajäseniä oli 100. Liiton jäseninä oli toimintavuoden päättyessä myös kaikki 18 maakunnan liittoa. Kertomusvuoden aikana liiton jäseneksi liittyi 22 yhdistystä. Kotiseutuklubiin liittyi vuoden aikana 28 uutta henkilöjäsentä. Jäsenrekisteristä poistui tai poistettiin 16 yhdistystä. Näistä yhdistyksistä puolet lakkautettiin kokonaan. Uudet jäsenyhteisöt ovat: Askolan kunta, Aitoo-Kaukkala Kyläyhdistys AiKa ry, Pälkäne, Iso-Heikkilä-Patteri-haka ry, Turku, Kaarteen Sotamuseo, Lohja, Kantojärven kyläyhdistys ry, Tornio, Kaunissaaren Saaristolais-museon kannatusyhdistys ry, Pyhtää, Kotalahden Erämiehet r.y., Leppävirta, Lammi-Seura ry, Hämeenlinna, Luhtikylän Nuorela ry, Orimattila, Nilsiän perinne ja kulttuuriyhdistys, Nilsiä, Nuuksion Siikajärven Asukasyh-distys ry, Espoo, Pajamäen Talomuseon kannatusyhdistys ry, Toholampi, Paloperän osakaskunta / kyläyhdis-tys, Salla, Rauman laivanrakennuksen perinne ry, Rauma, Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö ry, Kuopio, Suomen Heraldinen Seura ry, Helsinki, Tapanilan Kylätilayhdistys ry, Helsinki, Turun Perjantai-Seura ry, Turku, Vaasan Kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i Centrala Vasa ICV rf, Vaasa, Virkkalan Perinneseura ry, Kaustinen, Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry, Oulainen, Wiurilan Hevos-vaunu- ja kotimuseo, Salo.

Luettelo liiton koko jäsenistöstä on kotisivuilla www.kotiseutuliitto.fi

2.3 Kannattajajäsenet eli Kotiseutuklubi Liitolla on toimintavuoden 2017 päättyessä kannattajajäsenenä 205 henkilöä. Kotiseutuklubiin liittyi vuoden 2017 aikana 28 uutta henkilöjäsentä. Kotiseutuklubin jäsenet ovat Suomen Kotiseutuliiton kannattajajäseniä. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus vuosikokouksessa ja maakunnallisissa kokouksissa. Klubilaisille lähetetään Kotiseutuliiton jäsenmateriaali kuten Kotiseutuposti-lehti, Kotiseutu-vuosikirja sekä kutsut liiton koulutusti-laisuuksiin ja seminaareihin. Lisäksi he saavat muita etuja ja tarjouksia sekä retkiä ja tapaamisia. Kotiseutuklubin vuositapaaminen ja illanvietto järjestettiin 11.8.2017 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasa-lissa. Illan aikana jaettiin Kotiseutugolf-kisan palkinnot ja nautittiin tarjoilusta. Tilaisuudessa myös esitettiin kuvaelma Kotiseutuliiton maskotista Kotosesta. Tilaisuuteen osallistui noin 70 henkeä.

8

2.4 Jäsenpalvelut ja jäsenedut Kotiseutuliitto tarjoaa jäsenilleen monipuolisia jäsenetuja ja -palveluita. Uusimpana etuna on vuonna 2016 lanseerattu verkkosivupalvelu, jonka myötä yhdistys saa käyttöönsä modernit verkkosivut helposti ja nope-asti. Palvelun otti käyttöönsä ensimmäisenä käyttövuonna jo 25 jäsenyhteisöä. Lisäksi paikallismuseoille suunnattu mobiiliopassovellus eMuseo lanseerattiin myös vuonna 2016. Lisäksi jäsenrekisterietu kuuluu lii-ton uusiin palveluihin. Rekisteri on alle 100 jäsenen yhdistyksille ilmainen ja isommissakin kokoluokissa liiton jäsenille on neuvoteltu tuntuva alennus. Jäsenpalveluna liitto toteutti myös 8 maakunnassa neuvontaillan hankerahoituksista. Muissa 10 maakunnassa vastaava koulutus oli pidetty jo keväällä 2016. Jäsenedut

• Jäsenmateriaali, vuosikirja ja Kotiseutuposti-lehti

• Hilja-uutiskirje ja sähköinen Kotiseutuposti sähköpostitse

• Tuotteet ja julkaisut jäsenhintaan

• Jälleenmyyntioikeus liiton myyntituotteisiin

• 20 % alennus jäsenrekisteristä (alle 100 jäsenen yhteisöille ilmainen)

• 50 % alennus ilmoitushinnoista liiton julkaisuissa

• Etuja uuden yhdistyksen perustamiseen (mallisäännöt, ilmainen rekisteröinti PRH:een)

• Etuja yhdistyksen sääntömuutoksissa (valmiit mallisäännöt, ei vaadita ennakkotarkistusta)

• Mahdollisuus käyttää Kotiseutuliiton Helsingin keskustan toimistoa kokouksiinsa maksutta

• Kutsut liiton tilaisuuksiin, koulutuksiin, seminaareihin ja kotiseutupäiville

• Yhteistyöpalaverit ja alueellinen yhteistyö

• Huomionosoitukset jäsenyhdistysten jäsenille (ansiomerkit, ansiomitalit)

• Oikeus rekisteröidä yhdistyksen seurantalo www.seurantalot.fi -palveluun

• Vuoden 2016 aikana: eMuseo-mobiiliopastesovellus kotiseutu- ja muille paikallismuseoille

• Vuoden 2016 aikana: verkkosivupalvelu

• Ennakkotarkastetut mallisäännöt yhdistysten käyttöön (päivitetty vuonna 2017) Jäsenpalvelut

• Edunvalvonta

• Neuvonta

• Koulutustoiminta

• Seurantalojen korjausneuvonta

• Tiedotuspalvelut

• Tietopalvelut

• Ideoita ja ajatuksia yhdistyksen toimintaan

• Tietoa järjestötoiminnasta ja alan asioista Ajantasaiset edut ja palvelut on lueteltu liiton nettisivuilla.

2.5 Kotiseutuliiton jäsenkysely 2017: Kotiseutuliike ja kotoutuminen Kotiseutuliiton jäsenet valitsivat vuoden 2016 vuosikokouksessa Kotiseutuliitolle uudet toiminnan päälinjat otsikolla Kotiseututyö 100-vuotiaassa Suomessa. Päälinjat ovat: kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suo-malaisuus, asukkaiden osallisuuden vahvistaminen sekä uudet toimintamuodot kotiseututyössä. Jäsenkysely oli osa näiden päälinjojen toimeenpanoa. Kyselyn vastausten ja jäsenistön mielenkiinnon ja toiveiden perus-teella suunnittelemme jäsenillemme mm. tuki- ja tietopalveluita, julkaisuja ja tapaamisia. Kysely toteutettiin 12.1.-12.2.2017 ja siihen saatiin 135 vastausta.

9

3. HALLINTO

3.1 Vuosikokous Kotiseutuliiton vuosikokous pidettiin Jyväskylässä 11.8.2017 Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä. Vuosikokous vahvisti liiton lähiajan toiminnan painopistealueet, jotka ovat:

• Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus

• Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen

• Uudet toimintamuodot kotiseututyössä Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous antoi julkilausuman otsikolla ”Kaikilla on oikeus kotiseutuun”. Julkilau-suma on luettavissa liiton verkkosivuilla www.kotiseutuliitto.fi.

3.2 Valtuuston vaalivaliokunta Vuoden 2016 vuosikokouksessa valittiin valtuuston vaalivaliokunta, joka teki maakunnallisten kokousten ja liiton jäsenistöltä tulleiden ehdotusten pohjalta esityksensä vuosikokoukselle valtuuston henkilövalinnoista. Vaalivaliokuntaan kuuluivat vuonna 2017 Markku Monnonen, Turku, Pirkko Järvelä, Kokkola, Tuula Salo, Hel-sinki sekä Erkki Sillanpää, Kouvola. Vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimi Markku Monnonen, joka esitteli ehdotuksen vuosikokouksessa. Vuoden 2017 vuosikokous asetti valtuuston vaalivaliokunnan valmistelemaan valtuuston seuraavaa vaalia. Valtuuston vaalin valmisteluvaliokuntaan Risto Piekka, Helsinki, Jyrki Haapala, Mikkeli ja Pirjo Karhu, Oulu. Puheenjohtajana toimii Risto Piekka. Tämä valiokunta valmistelee vuoden 2018 valtuuston henkilövalinnat.

3.3 Valtuusto Valtuuston puheenjohtajana ja samalla Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtajana toimi professori Janne Vil-kuna Orimattilasta. I varapuheenjohtajana toimi jatko-opiskelija Teppo Ylitalo Seinäjoelta ja II varapuheen-johtajana rehtori Irja-Kaisa Lakkala Sodankylästä. Valtuuston kevätkokous pidettiin Lappeenrannassa 19.-20.5.2017. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen kevät-kokoukselle määräämät asiat. 20.5. valtuusto tutustui vuoden 2018 Valtakunnallisten kotiseutupäivien ta-pahtumapaikkoihin ja valmisteluihin. Valtuuston syyskokous pidettiin Helsingissä 2.12.2017. Kokousasioiden lisäksi tilaisuudessa esiteltiin valtuus-ton kevätkokouksen ryhmätöiden kehittämisideoiden jatkotoimia. Sääntömääräisten kokousasioiden jälkeen järjestettiin Suomi100-vuoden loppujuhlistus Suomen Kotiseutuliiton toimistolla. Valtuuston jäsenet vuonna 2017: Maakuntien edustajat: Etelä-Karjala käsityöläinen Anne-Maija Laukas, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaa jatko-opiskelija Teppo Ylitalo, Lapua Etelä-Savo kotiseutuneuvos Helena Partanen, Mikkeli Kainuu varatuomari Paavo Enroth, Kajaani Kanta-Häme MJD, Dipl.EMC Elisa Göös, Janakkala Keski-Pohjanmaa YTM Helena Anttiroiko-Mehtälä, Kokkola Keski-Suomi museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, Jyväskylä Kymenlaakso yrittäjä, merkonomi Raino Ojansivu, Pyhtää Lappi intendentti Helka Savikuja, Kemi Lappi rehtori Irja-Kaisa Lakkala, Sodankylä

10

Pirkanmaa FM Pasi T. Kuusiluoma, Tampere Pohjanmaa sähköinsinööri Jaakko Heinimäki, Laihia Pohjois-Karjala FM Anne Meriläinen, Joensuu (11.8.2017 saakka) FT Laura Jetsu, Ilomantsi (11.8.2017 alkaen) Pohjois-Pohjanmaa/etel. toiminnanjohtaja Hanna Järviluoma, Nivala Pohjois-Pohjanmaa/pohj. sairaanhoitaja Pirjo Karhu, Oulu (11.8.2017 saakka) TkT Jouko Arvola, Oulu (11.8.2017 alkaen) Pohjois-Savo HTM Jyrki Haapala, Mikkeli (11.8.2017 saakka) luokanopettaja Anna-Maija Korhonen (11.8.2017 alkaen) Päijät-Häme rehtori Martti K. Lehto, Lahti Satakunta kunnanjohtaja, eläkk. Tapani Rihtimäki, Eurajoki Uusimaa/itäinen FM Eliisa Jäntti, Askola Uusimaa/läntinen VTM Risto Piekka, Helsinki (11.8.2017 saakka) valokuvaaja, yrittäjä Henna Mitrunen (11.8.2017 alkaen) Uusimaa/Ekyl ry museoturvallisuusasiantuntija Mikko Perkko, Espoo Uusimaa (Helka) VTM Tarja Koskela, Helsinki Uusimaa (Helka) varatuomari Veijo Lehto, Helsinki Varsinais-Suomi varatuomari Tapio Jokinen, Turku Varsinais-Suomi fysioterapeutti Marja Virpi, Mynämäki Asiantuntijajäsenet: Kuntaliitto: erityisasiantuntija Johanna Selkee, Helsinki Maakuntaliitot: kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki, Pohjanmaan liitto, Vaasa Kansallisarkisto: johtaja Vuokko Joki, Oulu Kaupunkityö: toiminnanjohtaja Heidi Martikainen, Tampere-Seura, Tampere Yliopistomaailma: professori Helena Ruotsala, Turun yliopisto

3.4 Hallituksen vaalivaliokunta Hallituksen vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimi Mikko Perkko. Jäsenet: Paavo Enroth, Eliisa Jäntti ja Hanna Järviluoma.

3.5 Hallitus Hallitus kokoontui vuoden 2017 aikana 8 kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi hallintojohtaja Kirsi Moi-sander, Leppävirta, varapuheenjohtajana ministeri Raimo Sailas, Espoo ja jäseninä dosentti Rauno Lahtinen, Turku, asiantuntija Pia Puntanen, Mikkeli, kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus, Kokkola, filosofian mais-teri Tuula Salo, Helsinki sekä toimialajohtaja Sampo Suihko, Espoo. Lisäksi valtuuston puheenjohtaja ja vara-puheenjohtajat osallistuivat hallituksen työskentelyyn.

3.6 Neuvottelukunnat Seurantaloasiain neuvottelukunta Neuvottelukunta kokoontui vuoden 2017 aikana kaksi kertaa ja teki esityksen seurantalojen avustuspäätök-sistä Kotiseutuliiton hallitukselle. Kertomusvuonna liiton hallitus teki opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun käytännön mukaisesti avustuspäätökset tämän lausunnon pohjalta. Neuvottelukunta teki lisäksi kult-tuuriympäristösitoumuksen. Neuvottelukunnan alaisuudessa toimii seurantaloasian työvaliokunta, joka ko-koontui kertomusvuonna viisi kertaa. Puheenjohtaja: ministeri Raimo Sailas. Jäsenet: Toiminnanjohtaja Riku Ahola, Kansantalojen Liitto ry; kehittämispäällikkö Hannu Ala-Sankola, Suo-men Nuorisoseurat ry; kyläasiamies Tuomo Eronen, Suomen Keskusta; toimituspäällikkö, kehityspäällikkö

11

Mikaela Groop, Finlands Svenska Marthaförbund ja Marttaliitto, erityisasiantuntija Matleena Haapala ja 6/2017 alkaen Hanna-Lena Fallenius-Tuurihalme, Ympäristöministeriö; erikoistutkija Harri Metsälä, Museo-virasto; palokuntajohtaja Petri Jaatinen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö; verksamhetsledare Kim Öster-man, Finlands Svenska Ungdomsförbund; hallintojohtaja Jaakko Kivinen, Pro Agria Keskusten Liitto; toimin-nanjohtaja Anssi Leskelä, Sosialidemokraattinen Puolue; järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, Suomen Kotiseu-tuliitto; ylitarkastaja Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriö; rakennusneuvos Liisa Munsterhjelm, ope-tus- ja kulttuuriministeriö; pääsihteeri Risto Matti Niemi ja 11/2017 alkaen Juhani Nenonen, Suomen Kylätoi-minta ry; talousjohtaja Kirsi Poikonen, Raittiuden Ystävät; toiminnanjohtaja Tom Sandström, Finlands svenska hembygdsförbund; erityisasiantuntija Taina Väre, Suomen Kuntaliitto. Asiantuntijajäsenet: rakennustutkija Johanna Hakanen ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo Sihteeri: tiedottaja-hankesihteeri Sanna Käyhkö Kotiseutulehtien neuvottelukunta Kotiseutulehtien neuvottelukunta perustettiin syksyllä 2015. Hallitus nimesi neuvottelukunnan jäsenet ja al-kuvuonna 2016 jäsenistön tekemien esitysten perusteella. Neuvottelukunnan tehtävänä on mm. seurata ko-tiseutulehtien kenttää, keskustella alan tulevaisuudennäkymistä sekä tehdä mahdollisesti aloitteita kotiseu-tulehtien näkyvyyden parantamiseksi ja hyvien käytänteiden esille tuomiseksi. Neuvottelukunnan työssä ko-tiseutulehdiksi määritellään kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten ja vastaavien yhdistysten julkaisemat ai-kakaus- ja sanomalehdet. Puheenjohtaja: ministeri Raimo Sailas. Jäsenet: kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, Seinäjoki; YTM, toimittaja Helena Anttiroiko-Mehtälä, Kokkola; päätoimittaja Katriina Avonius, Tampere; lehtori, Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n varapuheenjoh-taja Timo Eränkö, Lohja; HuK, eMBA, päätoimittaja Juha Heikkilä, Haapajärvi; VT, Turku-Seuran puheenjoh-taja Tapio Jokinen, Turku; FM, toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoma, Tampere; eläkeläinen Mauri Lasonen, Kaa-rina; valokuvaaja, yrittäjä Henna Mitrunen, Karkkila; markkinointiviestijä Leena Rautanen-Saari, Nurmijärvi; päätoimittaja Timo Simula, Kokemäki; FM, asiakirjahallinnon päällikkö Ari Sirén, Valkeakoski; toimitusjohtaja Pirjo Toivonen, Espoo; päätoimittaja Kari Varvikko, Helsinki sekä FM Airi Vilhunen, Helsinki.

3.7 Jaostot ja työryhmät Jaostojen tehtävänä on toimia hallituksen alaisina asiantuntijaeliminä, valmistella hallitukselle omaa alaansa koskevia asioita ja tehdä tarvittaessa niistä aloitteita. Jaostot tuovat liiton hallintoon merkittävän lisän asian-tuntemusta eri yhteistyötahojen ja sidosryhmien piiristä. Jaostot kokoontuivat vuoden aikana tarvittaessa. Hallitus nimesi vuoden 2016 lopussa uusia jaostoja, jotka aloittivat toimintansa vasta vuonna 2017. Tässä esitellään jaostot ja työryhmät, jotka työskentelivät toimintavuonna 2017. Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus -jaosto Jaoston tehtävänä on seurata aiheesta käytävää keskustelua ja yhteiskunnallista kehitystä. Jaosto tekee aloit-teita Kotiseutuliiton hallitukselle toimintatavoista, jotka kehittävät liiton toimintaa päälinjan mukaisesti ja joiden avulla liitto vaikuttaa yhteiskunnan asenneilmapiiriin. Jaosto toimii yhdyssiteenä erilaisten toimija-kenttien välillä. Jaoston puheenjohtaja: Sampo Suihko. Jaoston jäsenet: professori Helena Ruotsala, Turun yliopisto, puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes, Vuosaari-seura, kehittämispäällikkö Anu Talka, Etelä-Karjalan liitto, opettaja Kaisa Tamminen, Kyyjärven kunta, do-sentti Marja Tiilikainen, Siirtolaisuusinstituutti, vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto, Opetushallitus ja jär-jestöpäällikkö Liisa Lohtander ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. Uudet toimintamuodot kotiseututyössä -jaosto Jaoston tehtävänä on seurata kotiseututyön kehitystä erilaisissa toimintaympäristöissä, osallistua erityisesti lähidemokratiasta ja kansalaisosallistumisesta käytävään keskusteluun ja tehdä liiton hallitukselle aiheeseen liittyviä aloitteita. Jaosto seuraa ajankohtaista hallintorakenteiden muutosta etenkin osallisuuden näkökul-masta. Jaoston puheenjohtaja: Sampo Purontaus.

12

Jaoston jäsenet: kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki, Pohjanmaan liitto, puheenjohtaja Pasi Karjalainen, Poh-jois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto, erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliitto, dosentti Emilia Palonen, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja Jari Pietiläinen, Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry, koulu-tuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen, Suomen Lukiolaisten liitto ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo ja järjestöpäällikkö Liisa Lohtander. Kaupunkijaosto Jaoston tehtävänä on seurata kotiseututyön kehitystä erilaisissa kaupunkiympäristöissä, osallistua aiheesta käytävään keskusteluun ja tehdä liiton hallitukselle aiheeseen liittyviä aloitteita. Jaoston tehtävänä on myös suunnitella ja tukea urbaanien alueiden kotiseututyötä, toimia Vuoden kaupunginosa -kilpailun esiraatina ja valmistella urbaaniin kotiseututyöhön liittyvä keskustelutilaisuus esimerkiksi Valtakunnallisille kotiseutupäi-ville. Jaoston puheenjohtaja: Tuula Salo. Jaoston jäsenet: puheenjohtaja Andreas Koivisto, Vantaa-seura, VTM Tarja Koskela, Kotiseutuliiton valtuusto, Helsinki, järjestösihteeri Kristel Nyberg, Ekyl ry, Espoo, historioitsija Pia Puntanen, Kotiseutuliiton hallitus, Mikkeli, toiminnanjohtaja Kristiina Syrjäsuo, Turkuseura, toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka, Helka ry, Helsinki ja järjestöpäällikkö Liisa Lohtander sekä toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. Talous- ja säätiötyöryhmä Kotiseutusäätiön valmistelutyöryhmä valmistelee Kotiseutuliiton hallituksen päätöksen mukaan Kotiseu-tusäätiön perustamista. Työryhmä myös valmistelee liiton taloutta koskevia toimenpiteitä erityisesti varain-hankintaan ja sijoituksiin liittyen. Työryhmä tekee tarvittaessa kehitysehdotuksia hallitukselle. Puheenjoh-taja: Kirsi Moisander. Jäsenet: varatuomari Veijo Lehto, historioitsija Pia Puntanen, ministeri Raimo Sailas, FM Tuula Salo, toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, järjestöpäällikkö Liisa Lohtander ja talouspäällikkö Paula Hirvonen. Paikallismuseo- ja arkistotyöryhmä Työryhmän tehtävänä on kartoittaa museokenttää ja valmistella liiton lähivuosien paikallismuseotyötä. Ryhmä työskentelee etenkin EU-tietosuojadirektiivin ja tietosuojalain vaikutusten selvittämiseksi ja Kotiseu-tuliiton kotiseutuarkistoja koskevan suosituksen päivittämiseksi. Puheenjohtaja: Janne Vilkuna Jäsenet: koordinaattori Sini Hirvonen, Kotiseutuliiton valtuuston jäsen FM Eliisa Jäntti, Museoviraston eri-koistutkija Marianne Koski, järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, Keski-Uudenmaan maakuntamuseon tutkija Eero Salmio, toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo ja jatko-opiskelija, valtuuston varapuheenjohtaja Teppo Yli-talo. Sääntötyöryhmä Sääntötyöryhmän tehtävänä on valmistella sääntömuutosta vuoden 2018 vuosikokoukselle. Puheenjohtaja: Teppo Ylitalo. Jäsenet: toiminnanjohtaja Hanna Järviluoma, varatuomari Veijo Lehto ja VTM Risto Piekka. Kotiseutu-vuosikirjan toimituskunta 2017 Päätoimittaja: Riitta Vanhatalo, toimituskunta: Seppo Knuuttila, Rauno Lahtinen, Liisa Lohtander, Pia Punta-nen ja Janne Vilkuna.

3.8 Palkintoraadit Vuoden kaupunginosa -raati: Kaupunkijaosto Vuoden kotiseututeko -raati: Kotiseutuliiton hallitus Vuoden kotiseututeoksen finalistiraati Puheenjohtaja: Riitta Vanhatalo Jäsenet: Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki, Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P.T. Kuu-siluoma ja ministeri Raimo Sailas. Voittajateoksen valitsi finalistien joukosta historioitsija Teemu Keskisarja.

13

Vuoden kotiseutuyhdistyksen valinta Valinnassa ei ollut varsinaista raatia, esikarsinnan suorittivat liiton toiminnanjohtaja, järjestöpäällikkö ja hal-lintosihteeri, minkä jälkeen liiton hallitus valitsi voittajan. Kotiseutulehtikilpailun 2017 raati Puheenjohtaja: liiton hallituksen varapuheenjohtaja, ministeri Raimo Sailas. Jäsenet: mediatoimisto Toinen PHD:n luova johtaja Jani Halme, Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen, Ylen ohjelmapäällikkö, FT Reijo Perälä ja Kotiseutuliiton edellinen pääsihteeri, dosentti ja tietokir-jailija Lassi Saressalo

4. TOIMINTA

4.1 Lausunnot ja edunvalvonta Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö. Sen tärkein tehtävä on jäsenistön edunvalvonta ja neuvonta kotiseututyöhön, paikallisuuteen ja kulttuuriperintöön liittyvissä kysymyksissä. Lausunnot ja julkilausumat vuonna 2017: 21.3.2017 lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta yksityistielaiksi 21.3.2017 kommentti valtionvarainministeriölle Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030 21.3.2017 lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sote-uudistuksen valinnanvapauslaista 25.4.2017 lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle Faron puiteyleissopimuksen hyväksymisestä 5.6.2017 lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksesta museopoliittiseksi ohjelmaksi 19.6.2017 lausunto ympäristöministeriölle valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisesta 11.8.2017 vuosikokouksen julkilausuma: Kaikilla on oikeus kotiseutuun 18.9.2017 lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle Faron puiteyleissopimuksen hyväksymisestä ja

voimaansaattamisesta laiksi 30.11.2017 julkilausuma: Suomen Kotiseutuliitto huolissaan paikallismuseoiden toimintaedellytyksistä Lisäksi Kotiseutuliitto antoi vuonna 2017 valtioneuvoston kanslialle 11 lausuntoa kotiseutuneuvoksen arvonimen myöntämisestä. Tasavallan presidentti myönsi vuonna 2017 kotiseutuneuvoksen arvon seuraaville henkilöille: Kolehmainen, Ulla, Hankasalmi, Krapu, Kari, Nivala, Kujala, Anna-Maija, Toholampi, Lahti, Markku, Korpilahti, Mantere, Heikki, Hollola, Mäkelä, Hannu, Hausjärvi, Partanen, Helena, Mikkeli, Perttula, Marja-Riitta, Lieto, Purola, Urpo, Lappajärvi, Siitonen, Jouko, Ruoholahti, Sjögren, Pirjo, Lohja ja Yliniemi, Eero, Keminmaa. Kotiseutu-liitto onnitteli heitä kaikkia.

4.2 Koulutustoiminta Kertomusvuoden 2017 aikana järjestettiin hanke- ja rahoituskoulutusta 8 maakunnassa maakunnallisten ko-tiseututoimijoiden kokousten yhteydessä. Muissa maakunnissa vastaava tilaisuus pidettiin vuonna 2016. Kouluttajina toimivat Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö, Suomen Kulttuurirahaston kunkin maakuntarahaston edustaja, Kansainvälisen liikkuvuuden keskuksen Cimon edustaja ja kunkin alueen Leader-ryhmän edustaja. Koulutuskierrokset ovat osa Kotiseutuliiton strategian toimeenpanoa, jäsenistön osaami-sen lisäämistä ja kehittämistä sekä rahoitusmahdollisuuksien parantamista. Seurantalojen korjaukseen ja avustusten hakemiseen liittyvä koulutustoiminta, katso luku 4.9. eMuseo-koulutukset paikallismuseoille, katso luku 4.18

14

4.3 Valtakunnalliset kotiseutupäivät 69. Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Jyväskylässä 10.-13.8.2017. Kotiseutupäivien pääjärjestäjä oli Jyväskylän kaupunki yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Jyväskylän Val-takunnallisten kotiseutupäivien suojelijana toimi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Jyväskylän kotiseutu-päivät oli myös osa Suomi100-juhlaa ja Jyväskylän kaupungissa itsenäisyyden juhlavuoden päätapahtuma. Päätoimikunnan puheenjohtajana toimi Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja järjestelytoimikunnan puheenjohtajana Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moi-sander. Jyväskylän kotiseutupäivien teemana oli Kotiseutu liikkeessä – on the move. Keskusteluaiheina olivat mm. kouluopetuksen ja koulutuksen historia ja nykypäivä sekä seuraintalot kulttuuri- ja rakennusperintönä. Päivien osallistumispaketin lunasti 262 henkilöä. Jyväskylän Valtakunnallisten kotiseutupäivien osallistujamääriä

• Kotiseutugolf 12 henkeä

• Avausseminaari 157 henkeä

• Kaupungin tervetulovastaanotto 120 henkeä

• Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 175 henkeä

• Keskustelukammarit yhteensä arviolta 250 henkeä

• Kotiseutuliiton Kotiseutuklubi 75 henkeä

• Kotiseuturetket yht. 203 henkeä

• Kotiseutugaala 300 henkeä

• Avajaiset 1000 henkeä

• Kotiseutuhuutokauppa 120 henkeä

• Yhteislaulutilaisuus 80 henkeä

• Seminaarimäen mieslaulajat 5000 henkeä

• Ilmavoimien soittokunta ja Arja Koriseva 2500 henkeä

• Leffapiknik 400 henkeä

• Kirjailijapaneeli ja Tarmo Kunnaksen haastattelu 30 henkeä

Vuoden 2018 Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään Lappeenrannassa 9.–12.8.2018. Lappeenrannan kotiseutupäivien teema on Miu mau mukkaa. Vuoden 2019 Valtakunnalliset kotiseutupäivät vietetään Tuu-sulassa.

4.4 Maakunnallinen kotiseututoiminta Hyvät edellytykset maakunnalliseen toimintaan on tarjonnut maakuntien liittojen kuuluminen Kotiseutuliiton jäsenkuntaan. Kotiseutuliitto on entisestään kehittänyt yhteistyötä maakuntien liittojen kanssa sekä liiton jäsenyhdistysten ja -kuntien välistä yhteistyötä. Myös koulutustoiminnassa alueellisuus otetaan aina huomi-oon. Maakuntien liittojen kulttuurivastaavat kutsuttiin yhteiseen vuosittaiseen tapaamiseen 2.2.2017. Osallistujia oli 10 maakunnan liitosta sekä Kotiseutuliitosta. Keskustelun pääteema oli kulttuurin asema maakuntauudis-tuksessa. Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja esitteli Kotiseutuliiton toimintasuunnitelman vuodeksi 2017 sekä itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Kotiseutuliitto järjesti myös toisen tapaamisen maakuntien liittojen kulttuurivastaaville. Tilaisuuteen kutsut-tiin myös OKM:n ja YM:n edustajat. Tapaaminen järjestettiin 11.5. Tieteiden talossa Helsingissä. Tilaisuudessa käsiteltiin maakuntauudistusta sekä Kotiseutuliiton Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hanketta (ks. luku 4.14).

15

Kaikki maakuntajohtajat kutsuttiin liiton toimistoon 31.10.2017 keskustelemaan maakuntien liittojen ja Suo-men Kotiseutuliiton yhteistyöstä ja yhteistyön merkityksestä. Tilaisuuteen osallistui maakuntajohtajien lisäksi Kotiseutuliiton luottamushenkilöitä ja henkilökuntaa. Kertomusvuoden aikana liitto järjesti myös 11 maakunnallista kotiseutukokousta yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa. Maakunnallisiin kokouksiin kutsuttiin kaikki ko. maakunnan jäsenyhteisöt keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja valitsemaan maakunnan ehdokas liiton valtuustoon. Tilaisuuksiin järjestettiin li-säksi kuhunkin maakuntaan räätälöityä hanke- ja rahoituskoulutusta. ks. luku 4.2. Maakuntien liittojen lisäksi liiton jäsenistöön kuuluu myös aluejärjestöjä ja muita alueellisesti toimivia yhtei-söjä, joiden myötä maakunnallisen kotiseututyön näkökulma on vahvistunut entisestään.

4.5 Paikallistoiminta Kotiseututyö on peruslähtökohdiltaan paikallista toimintaa, jonka tehtävät ja työmuodot määräytyvät paljolti paikallisista erityispiirteistä lähtien. Kotiseututyön painopiste onkin luonnollisesti paikallistasolla, jossa liiton jäsenyhdistykset omine verkostoineen toimivat. Kotiseutuliiton viestinnässä nostetaan esille paikallistason toimintaa, mm. verkkosivujen tapahtumissa ja Kotiseutuposti-lehden artikkeleissa. Liiton henkilökunta ja luottamushenkilöt ovat eri tavoin toimintavuoden aikana hoitaneet yhteyksiä jäsenyh-teisöihin. Ks. vuosikertomuksen liitteet vierailuista ja puheenvuoroista. Liiton toimisto on saanut vastaanottaa jäsenyhteisöiltä ja eri kotiseututyötä tekeviltä laitoksilta lukuisia koti-seutujulkaisuja. Useat jäsenyhteisöt lähettävät omat tiedotuslehtensä liiton toimistoon.

4.6 Tunnustuksenosoitukset ja palkitsemiset Liiton korkein tunnustuksenosoitus on Kotiseututyön ansiomitali. Mitalin saaminen edellyttää valtakunnalli-sia tai maakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä. Ansiomitalit myöntää liiton hallitus ja ne luovutetaan Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalaillassa. Vuonna 2017 ansiomitaleja myönnettiin kahdeksan. Kotiseututyön ansiomitalin saivat vuonna 2017 amanuenssi Synnöve Bergholm-Kullström Porvoosta, prikaa-tinkenraali evp. Hannu Luotola Saarijärveltä, maakuntaneuvos, FT Anita Mikkonen Jyväskylästä, toimiupseeri evp, yrittäjä Erkki Mikkonen Sotkamosta, valokuvaaja Jaakko Ojala Köyliöstä, arkkitehti Kari Tervo Sotka-mosta, FM, yrittäjä Toini Vinha Sotkamosta ja erityisasiantuntija Ditte Winqvist Helsingistä. Ansiomitalin lisäksi Kotiseutuliitolla on kolmiasteinen ansiomerkkijärjestelmä. Pronssisen merkin saajista päättää kukin jäsenyhteisö itse. Hopeisesta ja kultaisesta ansiomerkistä päättää Kotiseutuliiton hallitus jä-senyhteisöjen esityksestä. Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin (74 kpl) saivat vuonna 2017: Jorma Antila, Virrat, Kerttu Blom, Ylöjärvi, Anita Elomaa, Riihimäki, Eila Haltia, Lammi/Hämeenlinna, Pentti Hannula, Lammi/Hämeenlinna, Mauno Heikkilä, Oulu, Juhani Helariutta, Punkalaidun, Hannu Helasvuo, Tuu-sula, Juhani Hemmi, Siikajoki, Terttu Hentinen, Joutsa, Eero Hildén, Helsinki, Anja Hinkkanen, Helsinki, Pirjo Hokkanen, Mänttä-Vilppula, Jouko Hylkilä, Reisjärvi, Pentti Jouttijärvi, Virrat, Pekka Jussila, Virrat, Kauko Jär-velä, Kerava, Norjo Järvelä, Kerava, Leena Kaarni, Nurmijärvi, Kai Kaituri, Turku, Eila Kajanus-Jurvanen, Savi-taipale, Jaana Kallio, Virrat, Tintti Karppinen, Helsinki, Eila Katainen, Pielavesi, Outi Kauppi, Turku, Kari Kers-tinen, Kerava, Kalevi Kiviniitty, Siikajoki, Tuula Kollin, Helsinki, Erkki Koskela, Reisjärvi, Erkki Koskelin, Janak-kala, Kaisu Koskue, Lammi/Hämeenlinna, Vilppu Lakkapää, Ylitornio, Henrik Lamberg, Nurmijärvi, Eeva Leh-tinen, Kalajoki, Sinikka Lehtinen, Kerava, Timo Leinonen, Ylitornio, Lassi Lukkarinen, Nurmes, Mauno Matila,

16

Alajärvi, Markku Meurman, Kangasala, Heikki Mustamäki, Lieto, Jorma Mäkeläinen, Pyhäjärvi, Tarja Mäki-niemi, Lappajärvi, Lars Nyman, Hyvinkää, Elli Ojaluoto, Jyväskylä, Vuokko Olkkonen, Jämsä, Jaakko Orkamaa, Lappeenranta, Reijo Ostamo, Merikarvia, Paula van der Pals, Lohja, Heikki Pentti, Parkano, Arvo Penttilä, Ala-järvi, Helena Perä, Jämsä, Risto Piekka, Helsinki, Vesa Postinen, Virrat, Hannu Raitio, Parkano, Reijo Rantanen, Mänttä-Vilppula, Aila Riikonen, Lieto, Anja Rikala, Lammi, Anna-Maija Ritola-Segler, Haapavesi, Matti Räisälä, Reisjärvi, Ritva Saastamoinen, Kerava, Jouko Sahala, Hamina, Alpo Saksio, Tyrnävä, Kalevi Salmi, Turku, Viljo Saukko, Haapavesi, Irma Siirtola, Lappajärvi, Eira Siltanen, Virrat, Aila Sipilä, Virrat, Simo Tanhua, Virrat, Teuvo Tihilä, Jämsä, Soile Tolonen, Helsinki, Eine Tulkku, Pyhäjärvi, Jorma Tulkku, Pyhäjärvi, Matti Tyni, Kauhava, Veikko Vaarala, Rovaniemi. Kotiseutuliiton hopeisen ansiomerkin (77 kpl) saivat vuonna 2017: Tuure Ahokas, Kesälahti, Eila Ainali, Kalajoki, Lauri Ala-Nojonen, Virrat, Kaarlo Alaoja, Rovaniemi, Jaana Autio, Kiuruvesi, Pasi Eskola, Kalajoki, Paavo Heikka, Ylitornio, Merja Honkakoski, Raahe, Mika Hälinen, Pyhäjärvi, Väinö Härkönen, Virrat, Anja Kaartinen, Oulu, Keijo Kaleva, Virrat, Juha Kallio, Virrat, Riitta Kammonen, Virrat, Matti Kankaala, Raahe, Pauli Kankainen, Virrat, Lilja Kinnunen-Riipinen, Salo, Raija Knuuttila, Kauhava, Vilho Korkeamäki, Tuusula, Olli Koro, Virrat, Marja-Liisa Koskinen, Lammi/Hämeenlinna, Hannu Laitinen, Ylitornio, Anelma Laurila, Lammi/Hämeenlinna, Annikki Lehtinen, Parkano, Riitta Lindberg, Reisjärvi, Ilmari Martikai-nen, Lieksa, Tarja Mattila, Lammi/Hämeenlinna, Juha Mehtälä, Kalajoki, Juhani Mellanoura, Merikarvia, Eila Mäensivu, Hyvinkää, Aimo Mäkinen, Virrat, Helvi Mäkitalo, Parkano, Seppo Männistö, Punkalaidun, Martti Mäntynen, Virrat, Sirpa Niemi, Vihti, Seppo Niinivehmas, Virrat, Leena Nygren, Nurmes, Maaret Oinas, Rova-niemi, Jaakko Ojala, Helsinki, Pirjo-Liisa Osola, Kotka, Merja Paatos, Pentti Palm, Salo, Savitaipale, Matti Par-tio, Mikkeli, Merja Pekkala, Raahe, Seppo Peltola, Ylöjärvi, Tiina Perämäki, Virrat, Olavi Rainio, Heinola, Sylvi Raitio, Parkano, Pentti Rantalainen, Mikkeli, Leena Rautanen-Saari, Nurmijärvi, Jaakko Rautavirta, Lammi/Hä-meenlinna, Eila Rokkila, Lammi/Hämeenlinna, Timo Roms, Vihti, Anna-Kristiina Rossander, Nurmes, Erja Ruohio, Savitaipale, Mervi Ruokola-Parkkonen, Joutsa, Pekka Rusila, Heinola, Juhani Saari, Kauhava, Tiina Seppälä, Joutsa, Eeva-Liisa Siikaniva, Pyhäjärvi, Hellin Silvasti, Kalajoki, Sisko Siren, Ylöjärvi, Pirjo Sunila, Kotka, Arja Teikola, Sotkamo, Aleksi Tiainen, Savitaipale, Merja Tolvanen, Lieksa, Osmo Tolvanen, Lieksa, Leo Tuohi-maa, Raahe, Marjatta Tuomikoski, Saha, Matti Turunen, Nurmes, Riitta Turunen, Kiuruvesi, Janne Uusi-Kämppä, Punkalaidun, Rauni Uusitalo, Kalajoki, Mauri Vaakanainen, Helsinki, Kaija Viiru, Savitaipale, Pirjo Ylikoski, Rovaniemi, Eeva-Liisa Ylinampa, Rovaniemi. Kotiseutuliiton pronssisen ansiomerkin (78 kpl) saivat vuonna 2017: Juhani Aalto, Merikarvia, Maija Aapro, Savitaipale, Jari Aho, Pyhäjärvi, Ulla Akonniemi, Ähtäri, Valto Alajoki, Kalajoki, Väinö Collin, Ähtäri, Aira Hahtela-Piironen, Lieksa, Seppo Harju, Nurmes, Aune Helperi, Juupajoki, Tuula Honkaperä, Reisjärvi, Martti Humala, Parkano, Anu Huusko, Nurmes, Sylvi Hyyryläinen, Mikkeli, Heikki Hämäläinen, Ähtäri, Pirjo Hänninen, Tervo, Mauno Immonen, Nurmes, Olavi Isoaho, Ähtäri, Riku Jarva, Oulu, Kirsti Jore, Eura, Johanna Kallenautio, Juupajoki, Marketta Kauppinen, Pyhäjärvi, Ritva Keurulainen, Juuka, Juhani Kinnunen, Espoo, Jouni Kreus, Oulu, Aune Kukkonen, Lieksa, Suvi Lahdenmäki, Helsinki, Lauri Laine, Naantali, Pirkko Laitinen, Kuopio, Arja Larja, Ähtäri, Irja-Leena Loven, Sastamala, Ari Luotoniemi, Reisjärvi, Pauli Löppönen, Mikkeli, Erkki Malinen, Tervo, Kim Malmström, Lammi, Suoma Martikainen, Lieksa, Juhani Mattila, Lammi, Pirkko Mattila, Oulu, Antero Mikkonen, Oulu, Timo Musturi, Juupajoki, Helinä Mäenpää, Jy-väskylä, Matti Mäkelä, Juupajoki, Leena Määttänen, Lieksa, Jan Nickull, Ylöjärvi, Torbjörn Nikus, Ylöjärvi, Paula Niskanen, Sotkamo, Paula Nurminen, Mikkeli, Sirkka-Liisa Oikari, Juupajoki, Leena Perälä, Parkano, Marketta Perälä, Oulu, Kari Piskonen, Mikkeli, Matti Ponkilainen, Lieksa, Ritva Poti, Ähtäri, Tanja Puustinen-Kiljunen, Mikkeli, Pentti Pylkkö, Savitaipale, Tuula Pylväs, Pyhäjärvi, Riitta Pyykönen, Nurmes, Kristina Raivio-Hovila, Ylöjärvi, Hannu Rinne, Helsinki (Pyhtää), Harri Räikkä, Naantali, Reeta Rönkkö, Nurmes, Pentti Saare-lainen, Kontiolahti, Maarit Saha, Pyhäjärvi, Pirjo Sahra, Juupajoki, Kirsti Sahrakoski, Juupajoki, Juhani Salmi-nen, Parkano, Laina Sarajärvi, Kalajoki, Timo Sarkkinen, Oulu, Jaakko Syrjäläinen, Mikkeli, Tapani Tasanen, Ähtäri, Marjo Tiainen-Niemistö, Jyväskylä, Mikko Tontti, Espoo, Markku Tuominen, Mikkeli, Ritva Tyrkkö, Ylö-järvi, Pentti Uusikangas, Reisjärvi, Raija Uusi-Rauva, Juupajoki, Jussi Valkeajoki, Juupajoki, Jaana Viitakangas-Rinne, Helsinki (Pyhtää), Kari Ylinen, Helsinki. Liiton standaareja myönnettiin tai lunastettiin palkitsemistarkoituksiin 15 kappaletta.

17

Kilpailuissa palkitut Palkintoraadit on esitelty luvussa 3.8. Vuoden kotiseututeos Jussi Jäppinen: Kadonnutta kaupunkia etsimässä – Tarinoita Jyväskylän puretuista taloista (Atena Kustannus Oy.) Neljästä finalististeoskesta voittajan valitsi historioitsija Teemu Keskisarja. Voittajateoksen lisäksi finaa-liin pääsivät Leena Pohjamon ja työryhmän teos Kotina Karvoskylä, Mikko-Olavi Seppälän teos Suruton kau-punki sekä Irma Sinerkarin ja Irma Harilan teos Kotona Reuskulassa – Jaakkimassa Laatokan rannalla. Finalistit valitsi Kotiseutuliiton nimittämä raati. Voittaja julkistettiin Turun kansainvälisillä kirjamessuilla. Ehdotuksia Vuoden kotiseututeokseksi tuli yhteensä 77 kpl. Vuoden kotiseutuyhdistys Suomen Kotiseutuliitto valitsi Vuoden kotiseutuyhdistykseksi Vantaa-Seura ry – Vandasällskapet rf:n. Van-taa-Seura on aktiivinen ja moderni kaupungin ja maaseudun eri puolet huomioiva kotiseutuyhdistys, joka tekee kotikaupunkia ja sen historiaa tunnetuksi sekä luo yhteistä Vantaa-henkeä. Seura perustettiin vuonna 1961 alun perin nimellä Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys. Vantaa-Seuran toiminta on samaan aikaan sekä perinteikästä että hyvin modernia ja jopa ammattimaista. Yhdistyksen vahvuuksia ovat historian kertomisen muotojen kehittäminen ja jatkuva tapahtumien uudistaminen eri kohderyhmille. Seuran toiminta myös täydentää hienolla tavalla ja saavutettavasti kaupungin kulttuuripalveluja. Liitto valitsi Vuoden kotiseu-tuyhdistyksen viidennen kerran. Valinta tehtiin yhdistysten vuosikertomusten perusteella. Vuoden kaupunginosa Suomen Kotiseutuliitto kiinnittää jatkuvasti huomiota kaupunginosien asemaan ja tehtäviin kotiseututyössä. Liitto valitsi 17. kerran Vuoden kaupunginosan. Valinnalla liitto korostaa kaupunkien eri kaupunginosien ak-tiivisuuden ja kansalaistoiminnan merkitystä viihtyvyyden ja turvallisuuden rakentajina. Vuoden 2017 kau-punginosaksi valittiin Vuosaari Helsingistä. Vuosaaren valintaan Vuoden kaupunginosaksi vaikutti ennen kaikkea asukasaktiivisuus. Vuosaaresta on etenkin 2000-luvun aikana muodostunut paitsi perinteisten ja ak-tiivisten yhdistysten, myös uudentyyppisten luontoliikkeiden, monien kulttuurien ja ikäjakaumaltaan varsin nuorten asukkaiden vilkas ja rosoinenkin kaupunginosa. Vuosaaren palkitseminen tukee myös Kotiseutuliiton päälinjojen ja strategian mukaista kotiseudun ja kotiseututyön kehittämistä ja esiin tuomista: alue tukee, ke-hittää ja ylläpitää kulttuurisesti monimuotoista Suomea ja suomalaisuutta, osallisuutta ja osallistumista sekä uudentyyppisiä kotiseututyön muotoja. Vuoden kaupunginosaksi saapui ennätykselliset 177 ehdotusta. Vuoden kotiseututeko Suomen Kotiseutuliitto myönsi Vuoden kotiseututeko -palkinnon rantasalmelaiselle yrittäjä Markus Heiska-selle Hotel & Spa Resort Järvisydämen rohkeasta ja visionäärisestä uudistustyöstä ja uskosta kotiseudun me-nestykseen matkailun alalla. Kotiseutulehtikilpailu 2017 Vuoden kotiseutulehdet ovat seinäjokelainen Risteysasema, helsinkiläinen Kumposti ja joensuulainen Karja-lan Heili. Kunniamaininnan sai stadilainen Tsilari. Vuoden kotiseutulehtijuttu on toimittaja Kari Varvikon hel-sinkiläisessä Hermanni-Vallila-lehdessä julkaistu juttu Hermannin sähkötön kaupunkisissi. Vuoden kotiseutu-lehden titteliä tavoitteli peräti 108 ehdokasta, joista 58 osallistui lisäksi juttukilpailuun. Kilpailuun saivat osal-listua kaikki kotiseutulehdet – esimerkiksi paikallis-, kaupunki- ja kaupunginosalehdet niin painettuina sa-noma- ja aikakauslehtinä kuin verkkolehtinä. Kilpailu oli jaettu kolmeen sarjaan lehtien ilmestymistiheyden mukaan. Lisäksi jutuille oli oma sarjansa.

4.7 Yhteistyö ja jäsenyydet eri yhteisöissä Suomen Kotiseutuliitolla on toimivat yhteydet valtiovaltaan, eri ministeriöihin ja keskusvirastoihin sekä val-takunnallisiin järjestöihin. Liiton yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on toteutunut erityisesti seurantalojen korjaushankkeessa ja yleisessä toiminnan kehitystyössä. Yhteistoiminta ympäristöministeriön

18

kanssa on ollut tiivistä erityisesti Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä. Liitolla on edustus Museo-viraston kulttuuriperintöasiain neuvottelukunnassa.

Liiton edustajat organisaatioissa, joissa liitto on jäsenenä tai

joihin on kutsuttu liiton edustaja, ks. liite.

4.8 Kansainväliset yhteydet Suomen Kotiseutuliiton kansainväliset yhteydet keskittyivät toimintaan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien hyväksi ja edustuksena Europa Nostran valtuustossa. Suomen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander edustaa Suomea Euroopan neuvoston ja Euroopan komission European Heritage Days (EHD) -ohjelmassa, jossa on edustettuna 50 maata. Lokakuussa 2017 Loh-tander valittiin koko ohjelman puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle. Järjestöpäällikkö piti tiiviisti yhteyttä niin Euroopan neuvoston ja komission kuin muiden maiden EHD-edustajiin sekä osallistui kansainvälisiin kon-ferensseihin ja kokouksiin kolmesti kertomusvuoden aikana. EHD:n kansallisesta toteutuksesta ks. luku 4.10. Europa Nostra -järjestön valtuustossa Kotiseutuliittoa edusti viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme.

4.9 Seurantalojen korjausavustusten jakoon liittyvä toiminta Korjausavustukset 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö delegoi vuonna 2003 Kotiseutuliiton tehtäväksi avustusten jakamisen seuran-talojen kunnostamiseen. Kertomusvuonna Kotiseutuliiton hallitus teki sovitun käytännön mukaisesti 28.2.2017 avustuspäätökset Seurantaloasian neuvottelukunnan lausunnon pohjalta (ks. neuvottelukunnat s. 10.). Seurantaloasiain neuvottelukunnalle laaditaan oma toimintakertomus. Vuonna 2017 valtion talousarvioon varattiin veikkausvoittovaroista seurantalojen korjausavustuksiin, tähän liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön sekä valistus- ja neuvontatoimintaan 1 889 000 euroa, josta esitettiin jaettavaksi korjausavustuksina seurantaloja omistaville yhdistyksille 1 716 700 euroa. Hakemuksia jätettiin 261, joista yksi peruttiin myöhemmin. Avustusta myönnettiin 168 yhdistykselle eli 65 %:lle hakijoista. Esityk-sessä avustus oli keskimäärin 10 218 € avustuksen saajaa kohti. Avustusta saavista taloista 56 % luokitellaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi ja/tai on suojeltu asemakaavalla. Kotiseutuliitto teki avustuksen saajien kanssa sopimuksen seurantalon korjausavustuksen myöntämisestä, käyttämisestä, käytön valvonnasta ja ehdoista. Kotiseutuliitto on hoitanut myös avustusten maksatuksen ja tilitysten tarkastamisen. Liiton rakennustutkija ja tiedottaja-hankesihteeri hoitivat seurantalojen avustuksiin liittyvää neuvontaa. Rakennustutkija antoi korjausneuvontaa puhelimitse, sähköpostitse ja paikan päällä käy-den sekä alueellisissa tapahtumissa. Vuonna 2017 seurantaloasiain työvaliokunta päätti kokeilla erillistä kuntoarvioihin myönnettävää avustusta, joka on tarkoitettu kahden tai useamman talon yhteisiin kuntoarviohankkeisiin. Kotiseutuliitossa toteutettiin myös ohje kuntoarvion laatimisesta. Sähköisen hakupalvelun kehittäminen: Seurantalojen korjausavustusten sähköisen hakupalvelun käytettä-vyyttä parannettiin kesän 2017 aikana. Neuvontatyö: Neuvontatyötä ja avustusten käytön ohjausta tehdään yhteistyössä maakunnallisten rakennus-perinnön asiantuntijoiden kanssa. Seurantalotoimijoille tarkoitettu Korjaa hyvin -koulutustapahtuma järjes-tettiin Kokkolassa 14.10.2017. Osallistujia oli noin 30 henkeä. Aiheita olivat kulttuurihistoriallisesti arvokas

19

seurantalo, seurantalon ilmanvaihto, seu-rantalot.fi-sivuston ominaisuudet sekä yh-distysten kokemukset aurinkosähköstä, maalämpöön ja led-valaisimiin siirtymi-sestä. Muut neuvontakäynnit, ks. liitteet. Viestintä: Jatkettiin Seurantalot.fi-sivuston ylläpitoa ja markkinointia. Julkaistiin uutta neuvontamateriaalia. Sivustolla oli vuoden 2017 lopussa perustiedot 1683 talosta. Ylläpidettiin aktiivisesti Twitter-tiliä @seurantalot ja seurantalot olivat esillä myös Kotiseutuliiton someka-navissa. Aloitettiin seurantaloaiheinen uutiskirje, joka ilmestyi vuonna 2017 kaksi kertaa. Uutiskirje on saata-vissa myös seurantalot.fi-sivustolla. Suomi 100 -juhlavuonna pidettiin esillä seurantaloja ja julkaistiin Seurantalolla-valokuvateos (ks. sivu 5.). Seu-rantalojen tarinoita esiteltiin myös sosiaalisessa mediassa sekä Lokistories.fi-palvelussa. Aiheesta annettiin haastatteluita mm. Ylen aamutelevisiossa sekä radiossa. Korjausohjetyöryhmä: Seurantalojen korjausohjeiden uudistamista varten perustettiin työryhmä, joka ko-koontui kolme kertaa. Seurantalojen valokuva- ja piirustusarkisto: Vuonna 2017 jatkettiin seurantalo kuvien digitointityötä. Kuvia oli vuoden 2017 loppuun mennessä digitoitu n. 5644 kpl. Seurantalojen avustushakemuksen liitteitä (piirus-tuksia, valokuvia, työselityksiä) on siirretty vuosittain OKM:n kirjaamon arkistosta säilytettäväksi Suomen Ko-tiseutuliiton arkistoon. Luetteloidussa arkistossa on yhteensä 733 piirustusta. Valtakunnallinen seurantalopäivä: Valtakunnallista seurantalopäivää vietettiin syyskuun toisena viikonlop-puna Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä. Seurantalopäivien tapahtumia saatiin tietoon joitakin.

4.10 Euroopan kulttuuriympäristöpäivät – European Heritage Days Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on jokasyksyinen tapahtuma, joka aktivoi ihmisiä toimimaan oman kult-tuuriympäristönsä ja -perintönsä puolesta ympäri koko Euroopan. Ohjelmaa hallinnoivat Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio. Tapahtumat keskittyvät syyskuuhun; itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi päivien pää-tapahtuma-ajankohta kesti peräti kaksi viikkoa 26.8.-11.9.2017. Vuoden 2017 teema oli Luontoon yhdessä. Teimme yhteistyötä kahden Suomi100-ohjelmahankkeen kanssa: Luonnon päivät ja Syödään yhdessä. Teema kiinnosti laajalti ja se otettiin sekä tapahtumajärjestäjien että median parissa hyvin vastaan. Kiinnostava aihe ja uudet yhteistyökuviot näkyivät tapahtumien määrän ja medianäkyvyyden lisääntymisenä. Suomessa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä johtaa ja työryhmän asettaa ympäristöministeriö. Kotiseutulii-tolla oli vuonna 2017 kolme edustajaa kulttuuriympäristöpäivien työryhmässä. Liitto teki ympäristöministe-riön kanssa edellisvuosien tapaan erillisen sopimuksen, jonka myötä päivien kansallinen ja kansainvälinen koordinaatio toteutetaan korvausta vastaan Kotiseutuliitossa. Syyskuun toisena viikonloppuna, osana kult-tuuriympäristöpäiviä, vietetään myös Valtakunnallista seurantalopäivää. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien materiaali on osoitteessa: www.kulttuuriymparistopaivat.fi. Hankkeesta on tehty erillinen raportti.

4.11 Kulttuuriymparistomme.fi-palvelu Kulttuuriymparistomme.fi-palvelu esittelee rakennettua ympäristöä, arkeologista kulttuuriperintöä ja kult-tuurimaisemia entistä kattavammin. Palvelussa julkaistaan kulttuuriympäristöön liittyviä uutisia, tapahtumia

20

ja artikkeleita. Käytännön toimitustyöstä huolehti Kotiseutuliitossa työskentelevä toimittaja, jonka tukena ovat päätoimittaja ja toimituskunta. Palvelun toimittajana työskentelivät vuoden 2017 aikana Sini Hirvonen, Elina Kuismin ja Jonina Vaahtolammi.

4.12 Kotiseutusäätiön valmistelu ja Kotiseudulle-keräys Suomen Kotiseutuliiton hallitus teki kesäkuussa 2014 päätöksen aloittaa Kotiseutusäätiön perustamisen valmistelut. Valtakunnallisesti toimivan säätiön missio on suomalaisen identiteetin ja paikallisen kotiseutu-työn tukeminen. Kotiseudulle-keräykselle rahankeräyslupa uusittiin kaksivuotisena vuonna 2016. Keräyk-sestä tiedotettiin valtakunnallisesti ja kampanjoitiin etenkin sosiaalisessa mediassa. Niin yksityishenkilöt kuin liiton lukuisat jäsenyhteisöt ovat tehneet lahjoituksia keräystilille. Vuoden 2017 lopussa keräyssaldo oli noin puolet säätiön perustamiseen vaadittavasta summasta, eli noin 25 000 euroa.

4.13 Turun Kansainväliset Kirjamessut Turun Kansainväliset Kirjamessut on Turussa vuosittain lokakuun alussa järjestettävä messutapahtuma. Suomen Kotiseutuliitto oli mukana perustamassa messuja, ja messut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990. Kotiseutuliitto on mukana messujen päätoimikunnassa. Vuonna 2017 Kotiseutuliitto osallistui messuille Vuoden kotiseututeoksen ja Kotiseutulehtikilpailun voittajien julkistamisella. Turun Kirjamessujen yhteydessä järjestettiin myös kotiseutulehtien neuvottelukunnan kaksivuotisen toimikauden viimeinen ko-kous.

4.14 Kulttuuriympäristö ja kansalainen -selvityshanke Vuosina 2015-2017 Suomen Kotiseutuliitto selvitti Alfred Kordelinin säätiön ja Keski-Suomen Ely-keskuksen tuella, valtakunnallisella kaksikielisellä kyselyllä ensimmäistä kertaa vapaaehtoistyönä tehtävän kulttuuriym-päristöön liittyvän toiminnan sisältöjä, laajuutta, kokemuksia ja tarpeita. Kyselyyn vastasi yli 450 toimijaa, mitä pidetään todella merkittävänä otoksena. Tuloksista laadittiin raportti Kansalaisyhteiskunta kulttuuri-ympäristötyössä. Tavoitteena hyvä elämä (Sini Hirvonen ja Liisa Lohtander), joka julkistettiin helmikuussa 2017. Rapor-tista tehtiin myös painettu versio. Painettua raporttia jaettiin alan keskeisille valtakunnallisille järjestöille, kansanedusta-jille, ministeriöihin ja muille sidosryhmille. Raportti tuo esille miten laajaa, merkittävää ja monipuolista yhdistysten ja yk-sittäisten kansalaisten tekemä kulttuuriympäristötyö on. Koko raportti on luettavissa verkossa: bit.ly/ky-selvitys Selvityksen tulokset kertovat, että vapaaehtoistyöllä on oletettua suurempi merkitys kulttuuriympäristöasi-oissa:

- Lähes 40 % kyselyyn vastanneista kertoi, että he käyttävät vuosittain yli 30 päivää kulttuuriympäris-töön liittyvään vapaaehtoistyöhön – kuukauden ilmaistyöpanos on merkillepantava seikka.

- useat toimivat kulttuuriympäristön hyväksi sekä työssään että vapaa-ajallaan – osaaminen on kor-keatasoista.

- Vapaaehtoistyö kulttuuriympäristön hyväksi on tekijöilleen merkityksellistä ja hyvä ympäristö lisää hyvinvointia; osallistuminen ehkäisee syrjäytymistä, ja osallisuuden kokemukset mainittiin kyselys-säkin onnellisina ja palkitsevina hetkinä toimijoiden elämässä.

Jatkossa tarvitaan:

- Edellytyksiä yhdistystoimintaan: joustavia rahoitusmuotoja, toiminnan tehostamisen työkaluja, sekä koulutusta vaikuttamisen menetelmistä ja näkyvyyden kasvattamisesta.

21

- Lisää keskustelua kulttuuriympäristöstä ja lisää yhteistyötä kulttuuriympäristön hoidossa kansa-laisyhteiskunnan sisällä – alan järjestöt ovat myös itse vastuussa ihmisten saamisesta mukaan.

- Toimivaa yhteistyötä ja aitoa vuorovaikutusta kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välille. - Laadukasta kaavoitusta: parempia menetelmiä kansalaisten kuulemiseen ja lisää työkaluja kulttuu-

riympäristövaikutusten arviointiin.

4.15 Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeessa Kotiseutuliitto kehitti kolmannen sektorin roolia kulttuuripalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistyössä Kotiseutuliiton kuntajäsenten, yhdistys-jäsenten, sekä muiden yhdistysten ja kuntien kanssa etsimme käyttökelpoisia, kehitimme olemassa olevia ja loimme uusia toimintamalleja. Hankkeen rahoitus saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja se alkoi vuonna 2017. Hankkeen aluksi tehtiin yhdistyksille ja kunnille verkkokysely, johon vastasi 15.3.-9.4. yhteensä 74 yhdistysten ja 54 kuntien edustajaa. Asiantuntijaryhmä antoi panoksensa suunnitteluun, ja se kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Järjestimme syksyllä 2017 kunta- ja yhdistystoimijoiden yhteiset työpajat Espoossa, Kuopiossa ja Kemijärvellä. Hankkeen tulosten pohjalta julkaisemme verkossa keväällä 2018 oppaan helposti käyttöön otettavista toimintamalleista.

4.16 eMuseo-palvelu Suomen paikallismuseoille Suomen Kotiseutuliitto loi vuonna 2016 jäsenistönsä pyynnöstä eMuseo-mobiiliopassovelluksen paikallismuseoiden käyttöön yhdessä mobiili- ja mediaoppaisiin erikoistuneen Momeo Oy:n kanssa. Palvelun myötä osoitteeseen www.emuseo.fi syntyy satojen paikallismuseoiden opastuksista koostuva moderni ja interaktiivinen sivusto, joka tuo maamme paikallismuseot kaikkien ulottuville. Palvelu lanseerattiin keväällä 2016. Toimintavuoden 2017 aikana järjestettiin yksi käyttökoulutus Kotiseutuliiton omalla rahoituksella Helsingissä. Vuoden 2017 lopussa eMuseo oli käytössä 35 museolla.

4.17 Paikallismuseohoitajan koulutussarjan suunnittelu Kotiseutuliitto sai vuosille 2016-2017 opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen paikallismuseonhoitajan koulutussarjan suunnitteluun. Taustalla on OKM:n paikallismuseotoiminnan kehittämistyöryhmän loppuraportti Rakkaudesta kulttuuriperintöön (2012) ja sen suositukset tarvittavasta koulutuksesta. Kotiseutuliitto sai OKM:ltä erillisen avustuksen koulutuskierroksen aloittamiseen (avustus kattaa 4 koulu-tusta, aloitus vuonna 2018) ja haki avustusta kierroksen jatkamiseen (loput 7 koulutusta).

4.18 Europa Nostra Finland -yhteistyö Kotiseutuliitolla on edustaja eurooppalaisen Europa Nostra -järjestön valtuustossa. Järjestön suomalainen toimija Europa Nostra Finland ry (EuNoF) osti vuonna 2017 toimistopalvelunsa Kotiseutuliitolta erillisen so-pimuksen mukaisesti. Kotiseutuliitolla on edustaja Europa Nostra Finlandin hallituksessa. Vuoden 2017 liiton viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme toimi erillisellä sopimuksella European Heritage Congress -tapahtuman koordinaattorina. Tapahtuma järjestettiin Turussa toukokuussa 2017.

4.19 Oppilaitosyhteistyö Suomen Kotiseutuliitto tilasi Laurea AMK:n opiskelijoilta analyysin liiton toteuttamasta Kotiseutuliike ja ko-toutuminen -jäsenkyselystä (ks. luku 2.5). Analyysi valmistui joulukuussa 2017. Yhteyshenkilönä toimi järjes-

22

töpäällikkö Liisa Lohtander. Kotiseutuliitto julkaisi joulukuussa kaikki maakuntalaulut karaokeversioina. Vi-deot on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa ja ne on julkaistu kaikille vapaaseen käyttöön Kotiseutuliiton YouTube-kanavalla.

5. VIESTINTÄ JA JULKAISUT Liiton viestintä oli toimintavuonna aktiivista. Siinä hyödynnettiin tehokkaasti kaikkia omia viestintäkanavia. Sosiaalisen median merkitys on edelleen kasvanut. Se täydentää jäsenille suunnattua viestintää, mutta ta-voittaa myös muut kotiseututyöstä kiinnostuneet. Vuonna 2017 Kotiseutuliitto oli näkyvästi esillä niin sähköisessä ja printtimediassa kuin sosiaalisessa medi-assa. Vuoden aikana lähetettiin 42 mediatiedotetta ja julkaistiin satoja somepäivityksiä. Kentältä saatu pa-laute kertoi hyvästä näkyvyydestä ja viestinnän onnistumisesta. Kotiseutu, kotiseututyö ja kotiseuturakkaus kiinnostivat sekä toimittajia että suurta yleisöä – etenkin sanojen kotiseutu ja kotiseuturakkaus käyttö on lisääntynyt mediassa.

5.1 Kotiseutu-vuosikirja Kotiseutu-vuosikirjan on tarkoitus virittää harrastusta koti-seutututkimukseen ja tuoda esiin tuoretta kotiseutu- ja kult-tuuriperintötutkimusta tiedettä popularisoiden. Teos esitte-lee myös uusia ja käytännöllisiä aiheita kotiseututyöstä. Itsenäisyyden juhlavuoden vuosikirja Mitä Kotiseutu merkit-see toteutettiin osana Kotiseutuliiton Suomi 100 -juhlavuo-den ohjelmaa Rakkaudesta kotiseutuun, jossa yksi päätee-moista oli pohtia kotiseudun merkitystä tämän päivän suoma-laisille. Teoksen kirjoittajiksi kutsuttiin tutkijoita ja asiantunti-joita kuudesta eri yliopistosta sekä kotiseututyön ytimestä. Vuosikirja ilmestyi heinäkuussa 2017. Vuoden 2016 vuosikirja, Kotiseutu iän myötä, julkaistiin syk-syllä 2017 sähköisenä: sekä selattavana Issuu-versiona että ladattavana pdf-tiedostona. Kotiseutu iän myötä avaa näkö-kulmia kotiseudun kokemiseen eri ikäkausina ja elämänvai-heissa.

5.2 Kotiseutuposti Kotiseutuposti-lehteä kehitettiin edelleen sekä sisällöllisesti että ulkoasultaan. Liiton jäsenille julkaistiin ja lähetettiin vuoden aikana neljä Kotiseutupostia. Lehden painos oli noin 1 100 kappaletta. Parhaimmillaan lehden sähköisen Issuu-version näki (alle 2 sek.) 1109 ja luki 505 henkilöä.

23

5.3 Hilja-uutiskirje Kotiseutuliiton jäsenille suunnattu Hilja-uutiskirje kokoaa tiivistettyyn muotoon liiton ja kotiseutukentän ajankohtaiset asiat. Vuoden 2017 aikana uutiskirje lähetettiin sähköpostitse jäsenistölle ja luottamushenki-löille noin kerran kuussa. Hilja jaettiin myös Facebookissa ja Twitterissä.

5.4 Nettisivut Liiton nettisivuja www.kotiseutuliitto.fi katseltiin vuoden aikana 211 000 kertaa (2016: 204 000). Käyntejä oli 94 000 (84 000) ja yksilöityjä käyntejä 66 000 (60 000). Kaikki lukemat siis nousivat edellisvuodesta. Liiton sivuilla julkaistiin kertomusvuoden aikana 125 uutista, joista kolumniosiossa 7 kirjoitusta.

5.5 Sosiaalinen media Liiton sosiaalisen median hyödyntäminen viestinnässä laajeni edelleen. Kotiseutuliiton Facebook-sivuilla oli vuoden 2017 lopussa jo 2766 seuraajaa, kun vuotta aiemmin seuraajia oli 2453. Lisäksi Facebookissa on omat sivunsa Valtakunnallisille kotiseutupäiville ja Kotiseudulle-keräykselle. Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Rak-kaudesta kotiseutuun -hankkeelle avattiin omat Facebook-sivut. Kotiseutuliitto ylläpitää myös eri hankkeisiin liittyviä Facebook-sivuja. Liitto viestii toiminnastaan ja kiinnostavista aiheista myös Twitterissä. Siellä Kotiseutuliitolla oli vuoden 2017 lopussa yli 1700 seuraajaa. Kotiseutuliiton Instagram-tilillä oli vuoden 2017 lopussa seuraajia noin 920. Koti-seutuliitolla on myös tili valokuvien ja videoiden jakamiseen erikoistuneella Flickr-yhteisöpalvelusivustolla. Palvelua käytettiin mm. Valtakunnallisten kotiseutupäivien kuvagallerian luomiseen, lehdistökuvien jakami-seen ja Yksi esine – tuhat tarinaa -hankkeen kuvien ja tarinoiden esittelyyn.

5.6 Mediaseuranta Mediaseurannassa siirryttiin syyskuun 2017 alussa M-Brainin sähköisestä mediaseurantapalvelusta sähköi-seen Witpik-mediaseurantaan. Vuoden aikana suomalaisessa printti- ja sähköisessä mediassa julkaistiin lu-kuisia artikkeleita, joissa mainittiin Suomen Kotiseutuliitto, Seurantalot, Valtakunnalliset kotiseutupäivät tai Euroopan kulttuuriympäristöpäivät. Suurin osa julkaistuista artikkeleista pohjautuivat liiton julkaisemiin me-diatiedotteisiin. Noin kolmasosa mediaosumista tuli valtakunnallisista ja maakunnallisista lehdistä sekä aika-kauslehdistä. Hyvää pöhinää ja laajaa valtakunnallista näkyvyyttä toivat esimerkiksi seurantalojen korjaus-avustukset, Seurantalolla-kirja, Vuoden kaupunginosa -kilpailu, Valtakunnalliset kotiseutupäivät ja vuosiko-kouksen julkilausuma. Oman lisänsä medianäkyvyyteen toi liiton Suomi 100 -kokonaisuus Rakkaudesta koti-seutuun.

5.7 Kotiseutututkimuksen ABC Kotiseutuliitto ylläpitää maksutonta nettiopasta Kotiseutututkimuksen ABC. Opas koostuu alan tutkijoiden kirjoittamista artikkeleista. Opas on helppotajuinen ja soveltuu monenlaiseen käyttöön, tarvittaessa myös ammattihistorioitsijoille. Opasta on tarkoitus kehittää ja päivittää jatkossa tarpeen ja resurssien mukaan, mikä on mahdollista palvelun digitaalisuuden ansiosta.

24

6. KOTISEUTULIITON TALOUS Liiton tulotalous (742 993,72 €) perustui harkinnanvaraiseen valtionavustukseen (33,7 %), jäsenmaksutuot-toihin (14,8 %), muihin tuottoihin (12,2 %) ja projekti- ja hankeavustuksiin ja hanketuottoihin (39,3 %). Lisäksi seurantalojen korjausavustuksiin osoitettiin 1 716 700 € läpivirtausrahaa. Menotalous (739 416,08 €) jakautui henkilöstökuluihin (33 %), toiminta- ja jäsenpalvelukuluihin (10,9 %), järjestötoimintakuluihin (16,6 %) ja hankekuluihin (39,5 %), joista seurantalojen korjaus- ja neuvontatoimin-taan (60,8 %) ja muihin ulkopuolelta rahoitettuihin toimintoihin (39,2 %). Hankkeiden tilinpäätökset esitetään tilinpäätösasiakirjoissa. Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 3 577,64 €. Tarkemmat taloustiedot esitetään tilinpäätösasiakirjoissa. Tilintarkastajana toimi PricewaterhouseCoopers Oy. Keskeiset riskit: Toiminnan keskeiset riskit ovat valtion rahoituksen merkittävä pieneneminen ja projektin tai hankkeen epäonnistuminen.

7. KOTISEUTULIITON TOIMIHENKILÖT Liiton toimiston henkilökuntaan kuului v. 2017 kahdeksan vakituista toimihenkilöä. Vuoden mittaan tapah-tuneet henkilövaihdokset näkyvät alla olevassa listassa. Toimiston yhteystiedot ovat tämän kertomuksen ta-kakannessa. Liiton henkilökunta vuonna 2017:

• hallintosihteeri Satu Aallonpää (1.9.2017 saakka)

• rakennustutkija Johanna Hakanen

• viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme (European Heritage Congress -tapahtu-man koordinaattorina)

• talouspäällikkö Paula Hirvonen

• suunnittelija Sini Hirvonen

• tiedottaja Elina Kuismin

• tiedottaja-hankesihteeri Sanna Käyhkö

• järjestöpäällikkö Liisa Lohtander

• toimistoassistentti Marianne Parvinen (13.8.2017 saakka)

• toimistoassistentti Elina Teikari (2.8.2017 alkaen)

• hallintosihteeri Jonina Vaahtolammi (2.7.2017 alkaen)

• toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo

Pitkäaikainen hallintosihteeri Satu Aallonpää saateltiin eläkkeelle Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Jyväskylässä.

Kuva: Heikki Saarinen.

25

LIITTEET

Kokoukset Vuosikokous 11.8.2017 Jyväskylä Valtuuston kokoukset 19.-20.5.2017 Lappeenranta 2.12.2017 Helsinki Hallituksen kokoukset 3.2.2017 Helsinki 19.9.2017 Helsinki 28.2.2017 Helsinki 23.10.2017 Helsinki 30.3.2017 Helsinki 27.11.2017 Helsinki 27.4.2017 Helsinki 5.6.2017 Helsinki

Liiton edustajat organisaatioissa ja työryhmissä, joissa liitto on jäsenenä tai joihin on kutsuttu liiton edustaja

- Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä (Riitta Vanhatalo, Liisa Lohtander, Sini Hirvonen) - Europa Nostra (Anna-Maija Halme) - Europa Nostra Finland ry (Kirsi Moisander) - European Heritage Days/Council of Europe (Liisa Lohtander) - Folklandia kansantanssi- ja musiikkiristeily (Sanna Käyhkö, Marianne Parvinen 2017) - Kulttuuriymparistomme.fi-palvelun toimituskunta (Jonina Vaahtolammi) - Käsi- ja Taideteollisuusliitto TAITO (nimetään kokousedustajat kutsun tullessa) - Pohjola-Norden ry (Marja Virpi 2017) - Seurantaloasiain neuvottelukunta (Liisa Lohtander) - Suomen Kansallispukujen Ystävät ry (Riitta Vanhatalo) - Suomen Kylätoiminta ry. (Tuula Salo 2017) - Suomen Viron-instituutin säätiön valtuuskunta (Riitta Vanhatalo) - Tammenlehvän perinneliitto (Kirsi Moisander) - Turun kansainvälisten Kirjamessujen päätoimikunta (Riitta Vanhatalo) - Uudenmaan Ely-keskuksen kulttuuriympäristöryhmä (Liisa Lohtander) - Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen -ryhmä (Tuula Salo) - Yksityisten arkistojen neuvottelukunta, Kansallisarkisto (Tuula Salo)

Liiton järjestämät tilaisuudet ja tilaisuudet, joiden järjestelyihin liitto osallistui

2.2. Liitto järjesti maakuntien kulttuurivastaavien neuvottelutilaisuuden Helsingissä, liiton toimistossa. 28.2. Mitä kotiseutu merkitsee -keskustelutilaisuus järjestettiin Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä. 22.3. Mitä kotiseutu merkitsee -keskustelutilaisuus järjestettiin Mikkelissä kaupunginkirjastossa. 30.3. eMuseo -koulutustilaisuus järjestettiin Helsingissä. 6.4. Seurantalolla -kirjan julkistamistilaisuus Paasitornissa Helsingissä. 11.4. Mitä kotiseutu merkitsee -keskustelutilaisuus järjestettiin Oulussa kaupunginkirjastossa. 11.4. Varsinais-Suomen Elävä perintö -seminaari Turussa. 11.5. Maakuntien liittojen kulttuurivastaavien, OKM:n ja YM:n tapaaminen Tieteiden talossa, Helsingissä. 19.–20.5. Liiton valtuuston kevätkokous Sokos Hotel Lappeessa Lappeenrannassa. 10.–13.8. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä. 27.9. Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeen työpaja Espoossa. 5.10. Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeen työpaja Kemijärvellä. 9.10. Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeen työpaja Kuopiossa. 30.10. Maakuntajohtajien ja Kotiseutuliiton väen tapaaminen liiton toimistossa 30.11. Oma paikka paikassa – paikallisuus identiteetin vahvistajana -pienoisseminaari Oulaisissa yhdessä Oulais-

ten Kulttuurin Tuen, Oulaisten kotiseutuyhdistyksen, Pyhäjokialueen Kotiseutuliiton, Pyhäjokiseutu-leh-den, Jokihelmen opiston ja Oulaisten kaupungin kanssa.

2.12. Valtuuston syyskokous Sokos Hotel Albertissa Helsingissä. 2.12. Suomi100-juhlistus liiton toimistolla valtuustolle ja vuosikirjan kirjoittajille.

26

Kotiseututoimijoiden maakunnalliset kokoukset ja hankerahoituskoulutukset keväällä 2017

28.2. Uusimaa, Helsinki Liisa Lohtander, Riitta Vanhatalo, Kirsi Moisander 21.3. Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki Liisa Lohtander, Teppo Ylitalo 22.3. Etelä-Savo, Mikkeli Riitta Vanhatalo, Pia Puntanen, Elina Kuismin 28.3. Lappi, Rovaniemi Riitta Vanhatalo, Helka Savikuja, Irja-Kaisa Lakkala 28.3. Pirkanmaa, Tampere Liisa Lohtander, PT Kuusiluoma 3.4. Pohjois-Savo, Kuopio Liisa Lohtander 4.4. Kainuu, Kajaani Riitta Vanhatalo, Paavo Enroth 4.4. Pohjois-Karjala, Joensuu Liisa Lohtander 11.4. Pohjois-Pohjanmaa, Oulu Riitta Vanhatalo, Pirjo Karhu, Elina Kuismin 11.4. Varsinais-Suomi, Turku Liisa Lohtander, Tapio Jokinen, Marja Virpi 20.4. Satakunta, Pori Riitta Vanhatalo, Tapani Rihtimäki

Liisa Lohtanderin European Heritage Days (EHD) -ohjelmaan liittyvät kokousmatkat:

6.–8.6. Työpaja: Heritage Interpretation: How to interpret Heritage and Nature, EHD-ohjelman kansainvälinen kokous, Bryssel, Belgia.

16.-19.10. European Heritage Days Plenary Meeting, Strasbourg, Ranska. 6.-8.12. European Culture Forum, Milano, Italia.

Seurantalotoimintaan liittyvät neuvontakäynnit ja esitykset (JH=Johanna Hakanen, SK=Sanna Käyhkö,

MP=Marianne Parvinen) 10.4. Seurala-yhdistys ry (Tirva, Kouvola), Sunilan sisu ry (Kotka) JH 20.4. Köpbacka byaförenig rf - Köpbackan kyläyhdistys ry (Loviisa) JH 28.4. Janakkalan Jana ry, Lappilan sos.dem.yhdistys (Kärkölä) JH, SK, MP 11.5. Turun vpk, JH 18.5. Iin Sosialidemokraatit ry, Iin Urheilijat ry, Martinniemen Sos.dem.työväenyhdistys ry (Haukipudas) JH, SK 19.5. Temmeksen kyläyhdistys ry ja Tyrnävän Vasemmisto ry (Tyrnävä), Uusi Pyrintö ry (Siikalatva), JH, SK 20.5. Kansantalojen liiton vuosikokous (Kempele), esitys hyvästä korjaushakemuksesta JH, SK 14.6. Messukylän Työväentalo, Pirkkalan Pirkat ry (Tampere) JH 10.8. Jyväskylän seudun nuorisoseura ry (Jyväskylä) JH, SK 11.8. Jyväskylä Kotiseutupäivät, Seurantalo-aiheinen keskustelukammari (Jyväskylän työväentalo) JH (SK) 12.8. Kivistön järjestöyhdistys ry (Jyväskylä) JH, SK 7.9. Lumijoen nuorisoseura ry, Ruukki-Revonlahti kotiseutuyhdistys ry (Siikajoki), Jokela-Pattijoki kyläseura JH 8.9. Livokas ry, Suojalinna ent. suojeluskunnantalo, Korpisen kyläseura ry (Pudasjärvi), Oulunsuun nuoriso-

seura ry (Oulu) JH 4.10. Jupperin Yhteistupayhdistys ry, purettava seurantalo (Espoo) JH 6.10. Tapanilan kylätila ry (Helsinki) JH 9.10. Kymen nuorisoseura ry (Kotka) JH, SK 13.10. Ykspihlajan järjestötalo (Kokkola) JH, SK

Seurantalotoimintaan liittyvä edustaminen (JH=Johanna Hakanen, SK=Sanna Käyhkö)

19.1. Uudenmaan korjausneuvojien tapaaminen (Helsinki) JH 30.3. Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivä (Helsinki) JH, SK 11.5. European Heritage Congress, Europa Nostra (Turku) JH 16.6. Kulttuuriympäristöt voimavarana alueilla ja maakunnissa -hankkeen haastattelututkimus (MDI), JH 21.6. Gardberg Center r.f., avajaiset (Karjaa) SK 16.9. Pakilan työväentalon 100-vuotisjuhla, Pakilan demokraattinen kulttuurisäätiö (Helsinki) JH 28.9. Uudenmaan korjausneuvojien tapaaminen (Helsinki) JH 9.10. Kulttuuriympäristön neuvottelupäivät (Kotka) JH, SK 29.10. Turun vpk-talon 120-vuotisjuhla (Turku) JH, SK

Toimihenkilöiden muut puheenvuorot ja edustukset 7.1. Riitta Vanhatalo osallistui Harri Turusen muistotilaisuuteen Oulaisissa. 9.1. Riitta Vanhatalo osallistui SuomiAreenan suunnittelukokoukseen Helsingissä. 10.1. Riitta Vanhatalon tapaaminen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtajan Hanna Lämsän

kanssa. 10.1. Johanna Hakanen ja Sanna Käyhkö olivat neuvottelemassa Seurantalo-kirjasta Maahenki Oy:ssä. 13.1. Riitta Vanhatalo osallistui Lokipalvelun kehittämistyöryhmään. .

27

13.–14.1. Marianne Parvinen ja Sanna Käyhkö osallistuivat Folklandia-risteilylle. 18.1. Kotiseutulehtien neuvottelukunta kokoontui Tieteiden talolla. 19.1. Johanna Hakanen osallistui Uudenmaan korjausneuvojien tapaamiseen kaupunginmuseossa. 21.–22.1. Johanna Hakanen ja Sanna Käyhkö olivat Love me do -messuilla esittelemässä seurantalot.fi -sivustoa. 25.1. Riitta Vanhatalo ja Liisa Lohtander Laurea AMK:n monikulttuurisuushankkeen palaverissa. 31.1. Riitta Vanhatalo osallistui Lokipalvelun kehittämistyöryhmään. 31.1. Riitta Vanhatalo osallistui Suomen Sukututkimusseuran 100-vuotisjuhlaan. 6.2. Riitta Vanhatalon tapaaminen Maaseudun Sivistysliitossa Helka Ketosen ja Paula Yliselän kanssa. 6.2. Riitta Vanhatalo oli kokouksessa Maahenki Oy:ssä. 6.2. Johanna Hakanen ja Sanna Käyhkö olivat neuvottelussa Vetokonsultit Oy:ssä. 7.2. Riitta Vanhatalo osallistui Valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestelytoimikunnan kokoukseen Lap-

peenrannassa. 8.2. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2017 avajaiset pidettiin ympäristöministeriössä. Liiton edustajina

tilaisuuteen osallistuivat Sini Hirvonen, Sanna Käyhkö, Liisa Lohtander ja Riitta Vanhatalo. 8.2. Liisa Lohtander osallistui "Yksi kotikunta, monta kulttuuria" -tulevaisuustyöpajaan Laurea AMK:ssa. 13.2. Riitta Vanhatalo osallistui Luontoringin kokoukseen Museovirastossa. 14.2. Riitta Vanhatalo osallistui SuomiAreenan valmistelukokoukseen. 15.2. Paula Hirvonen neuvotteli tilitoimistossa tilintarkastajan ja kirjanpitäjän kanssa. 15.2. Riitta Vanhatalo osallistui Yhteinen perintö -ohjausryhmän kokoukseen. 20.2. Seurantaloasiain neuvottelukunta piti kokouksensa Tieteiden talossa. Kokoukseen osallistuivat liiton

edustajina Riitta Vanhatalo, Liisa Lohtander, Johanna Hakanen ja Sanna Käyhkö. 21.2. Riitta Vanhatalo osallistui Jyväskylän kotiseutupäivien järjestelytoimikunnan kokoukseen. 24.2. Johanna Hakanen ja Tuomas Uusheimo olivat neuvottelussa Maahenki Oy:ssä. 27.2. Kulttuuriympäristö ja kansalainen -hankkeen loppuraportin julkistamistilaisuus ympäristöministeriössä.

Liiton edustajina Sini Hirvonen, Riitta Vanhatalo, Liisa Lohtander, Elina Kuismin ja Johanna Hakanen. 28.2. Mitä kotiseutu merkitsee -keskustelu Helsingissä. Kotiseutuliiton edustajina Kirsi Moisander, Pia Punta-

nen, Tuula Salo, Mikko Perkko, Riitta Vanhatalo, Elina Kuismin ja Marianne Parvinen. 20.3. Sanna Käyhkö ja Johanna Hakanen olivat YLE Radio Suomessa vastaamassa kuulijoiden kysymyksiin seu-

rantaloasioista. 20.3. Riitta Vanhatalo osallistui liiton edustajana Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokouk-

seen. 20.3. Sini Hirvonen ja Janne Vilkuna osallistuivat tilaisuuteen ’Miten ei-ammatillisten museoiden tulisi luette-

loida ja työskennellä digitaalisesti?’ 21.3. Riitta Vanhatalo vieraili Mäntyniemessä tapaamassa rouva Jenni Haukiota kansallispukuhankkeen mer-

keissä yhdessä Kansallispukujen Ystävät ry:n hallituksen kanssa. 22.3. Elina Kuismin, Pia Puntanen ja Riitta Vanhatalo liiton edustajina Mitä kotiseutu merkitsee -keskustelussa

Mikkelissä. 22.3. Liisa Lohtander osallistui liiton edustajana Uudenmaan ELY-keskuksen kulttuuriympäristötyöryhmään. 23.3. Liitto tarjosi lounaan eläkkeelle jäävälle Museoviraston viestintäpäällikölle Lea Murto-Oravalle, tilaisuu-

teen osallistuivat Riitta Vanhatalo, Liisa Lohtander, Sini Hirvonen, Elina Kuismin ja Jonina Vaahtolammi. 24.3. Liisa Lohtander osallistui Helsingin kaupungin osallisuusmallin kehittämistyöpajaan. 27.3. Riitta Vanhatalo oli neuvottelussa ympäristöministeriössä. 30.3. Sini Hirvonen oli liiton edustajana eMuseo -koulutustilaisuudessa Helsingissä. 5.4. Riitta Vanhatalo piti Haapaveden opistolla luennon Paikallisuus virtuaalimaailmassa. 5.4. Sini Hirvonen osallistui Järjestöjen toimintaedellytykset tulevaisuuden kunnassa -seminaariin. 6.4. Seurantalolla -kirjan julkistamistilaisuus järjestettiin Paasitornissa Helsingissä. Liiton henkilökunnasta ti-

laisuuteen osallistuivat Elina Kuismin, Johanna Hakanen, Marianne Parvinen, Riitta Vanhatalo, Sanna Käyhkö ja Paula Hirvonen.

10.4. Kaupunkijaosto piti kokouksensa Tampereella. Liiton toimistosta kokoukseen osallistui Liisa Lohtander. 10.4. Riitta Vanhatalo oli järjestöjen lounastapaamisessa Suomalaisuuden Liiton pj., kansanedustaja Sampo

Terhon kutsumana ravintola Savoyssa. 10.4. Riitta Vanhatalo vieraili Suomen Sukututkimusseuran hallituksen kokouksessa esittelemässä Kotiseutu-

liiton toimintaa ja jäsenyyttä. 11.4. Mitä kotiseutu merkitsee -keskustelu Oulussa. Liiton edustajina tilaisuudessa olivat Riitta Vanhatalo,

Elina Kuismin, Pirjo Karhu, Helena Anttiroiko-Mehtälä ja Pia Puntanen. 19.4. Henkilökunta vietti virkistyspäivän Tampereella, ohjelmassa oli mm. tutustuminen Lenin-museoon. 21.4. Riitta Vanhatalo osallistui asiantuntijana Kulttuuriympäristöt voimavarana maakunnissa ja alueilla -

hankkeen ohjausryhmän kokoukseen ympäristöministeriössä. 24.4. Johanna Hakanen osallistui Uudenmaan korjausneuvojien tapaamiseen.

28

24.4. Riitta Vanhatalo osallistui liiton edustajana Kansallispukujen Ystävät ry:n hallituksen kokoukseen. 25.4. Riitta Vanhatalo piti juhlapuheen Nurmes-Seuran järjestämässä Kotiseutuillassa ja jakoi ansiomerkit. 27.4. Uudistuva kotiseututyö -jaoston kokous liiton toimistossa. Toimistosta paikalla Riitta Vanhatalo ja Liisa

Lohtander. 28.4. Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeen asiantuntijaryhmä kokoontui Kuntatalolla. Liiton

edustajina olivat Sini Hirvonen ja Riitta Vanhatalo. 4.5. Sini Hirvonen osallistui Pirkanmaan maakunnalliseen museopäivään Tampereella. 8.5. Monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus -jaoston kokous liiton toimistolla. Toimistosta paikalla Riitta

Vanhatalo ja Liisa Lohtander. 9.5. Elina Kuismin ja Marianne Parvinen osallistuivat Viestinnän aamukahvitilaisuuteen (huumori organisaa-

tioviestinnässä). 11.5. Maakuntien liittojen kulttuurivastaavien tapaamiseen liiton edustajina osallistuivat Riitta Vanhatalo,

Liisa Lohtander ja Sini Hirvonen. 16.5. Riitta Vanhatalo osallistui vuoden 2018 Valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestelytoimikunnan ko-

koukseen Lappeenrannassa. 18.5. Liisa Lohtander osallistui Laurea AMK:n ja Suur-Leppävaaran Asukasfoorumin Monta kulttuuria, yksi ko-

tikunta -oppaan julkaisuseminaariin Sellon kirjastossa, Espoossa. 24.5. Riitta Vanhatalo osallistui Suomi 100 -valtuuskunnan kokoukseen Säätytalolla. 24.5. Liisa Lohtander osallistui Otetaan kulttuuriympäristöt haltuun! -työpajaan ympäristöministeriössä. 1.6. Riitta Vanhatalo ja Liisa Lohtander osallistuivat Jyväskylän kotiseutupäivien järjestelytoimikunnan ko-

koukseen Jyväskylässä. 6.6. Riitta Vanhatalo osallistui kutsuttuna asiantuntijana Yle Beta Challenge -kilpailun finaaliin Helsingissä. 7.6. Sini Hirvonen liiton edustajana kuntademokratiaverkoston tapaamisessa Helsingissä. 8.6. Riitta Vanhatalo osallistui Virtain Seuran järjestämään tilaisuuteen, jossa jaettiin ansiomerkkejä seuran

luottamushenkilöille. Samassa tilaisuudessa Siirtokarjalaisten tie Virroille -näyttelyn avajaiset. 9.6. Riitta Vanhatalo Jyväskylässä kotiseutupäivien kammareita käsittelevässä palaverissa. 13.6. Riitta Vanhatalo kulttuuriperinnön teemavuoden 2018 yhteistyöryhmän kokouksessa Helsingissä. 2.7. Riitta Vanhatalo osallistui Pyhäjoen kotiseutuyhdistyksen 30-vuotisjuhlaan Pyhäjoella ja piti juhlapu-

heen. 23.7. Riitta Vanhatalo osallistui Mäntsälä-Seuran 50-vuotisjuhlaan ja piti juhlapuheen. 3.8. Riitta Vanhatalo ja Liisa Lohtander osallistuivat Jyväskylässä kotiseutupäivien järjestelytoimikunnan ko-

koukseen. 14.8. Riitta Vanhatalo oli haastateltavana Radio Dein ohjelmassa. 16.8. Riitta Vanhatalo osallistui asiantuntijana Kulttuuriympäristöt voimavarana maakunnissa ja alueilla -

hankkeen palaveriin ympäristöministeriössä. 21.8. Sini Hirvonen neuvotteli Hanna Hämäläisen kanssa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien asioista. 23.8. Sini Hirvonen liiton edustajana Loki-hankkeen työpajassa Pentalan saaristomuseossa Espoossa. 23.8. Riitta Vanhatalo osallistui ministeri Kimmo Tiilikaisen kutsuvierastilaisuuteen, ympäristöministeriön

syyskauden avajaisiin kaupungintalon ravintolassa Helsingissä. 24.8. Jonina Vaahtolammi liiton edustajana Kulttuuriymparistomme.fi-palvelun toimituskunnan kokouksessa

Kansallismuseolla Helsingissä. 25.8. Riitta Vanhatalo liiton edustajana Turun kirjamessujen päätoimikunnan kokouksessa Turussa. 30.8. Riitta Vanhatalo liiton edustajana Kulttuuriperinnön teemavuoden 2018 yhteistyöryhmän kokouksessa. 31.8. Riitta Vanhatalo, Liisa Lohtander ja Sini Hirvonen osallistuivat Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työ-

ryhmän kokoukseen ympäristöministeriössä. 4.9. Johanna Hakanen ja Sanna Käyhkö liiton edustajina seurantalojen korjausohjetyöryhmän palaverissa

Museovirastolla. 7.9. Riitta Vanhatalo ja Liisa Lohtander osallistuivat Lappeenrannan kotiseutupäivien suunnittelukokoukseen

Lappeenrannassa. 11.-12.9. Riitta Vanhatalo, Liisa Lohtander ja Sini Hirvonen osallistuivat ympäristöministeriössä yhteistyöseminaa-

riin Heritage and Sustainable Development: The Road to Success ja kansainväliseen European Heritage Days -ohjelman koordinaattorien tapaamiseen.

19.9. Elina Kuismin mukana Veikkauksen järjestämässä Järjestöjen viestintäpäivässä Paasitornissa Helsingissä. 21.9. Riitta Vanhatalo ja Tuula Salo osallistuivat Tampere-Seuran 80-vuotisjuhliin Tampereella ja pitivät tilai-

suudessa alustukset. 27.9. Sini Hirvonen liiton edustajana Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeen työpajassa Es-

poossa. 3.10. Riitta Vanhatalo liiton edustajana Kansallispukujen Ystävien hallituksen kokouksessa.

29

3.10. Riitta Vanhatalo vieraili Tuusula-Seuran kokouksessa Tuusulassa keskustelemassa kotiseutupäivien jär-jestämisestä.

4.10. Liisa Lohtander Laurea AMK:ssa esittelemässä opiskelijoille liiton jäsenkyselyaineistoa. 4.10. Riitta Vanhatalo Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 sidosryhmätapaamisessa Kult-

tuuritalolla Helsingissä. 5.10. Sini Hirvonen liiton edustajana Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeen työpajassa Ke-

mijärvellä. 6.-7.10. Riitta Vanhatalo ja Elina Kuismin Turun kirjamessuilla julkistamassa Vuoden kotiseutulehtikilpailun ja

Vuoden kotiseututeoskilpailun voittajat. 9.10. Sini Hirvonen liiton edustajana Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeen työpajassa Kuo-

piossa. 9.10. Riitta Vanhatalo pitämässä puheenvuoron kirjastoalan Ilona-Seminaarissa Haapaveden Opistolla ja vas-

taanottamassa kirjastokummin tehtävän ja kunniakirjan. 11.10. Jonina Vaahtolammi osallistui Kulttuuriymparistomme.fi-palvelun toimituskunnan kokoukseen Kansal-

lismuseolla Helsingissä. 16.10. Johanna Hakanen ja Sanna Käyhkö liiton edustajina seurantalojen korjausohjetyöryhmän palaverissa

Museovirastolla. 16.-19.10. Liisa Lohtander ja Sini Hirvonen Strasbourgissa Ranskassa, Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryh-

män edustajina European Heritage Days Plenary Meeting -tapahtumassa. 26.10. Riitta Vanhatalo osallistui Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman aamiaisseminaariin, Miten pysyä

mukana työn murroksessa? 27.10. Riitta Vanhatalo neuvotteli Valtakunnallisista kotiseutupäivistä Tuusula-Seuran puheenjohtajan Jorma

Hämäläisen, varapuheenjohtajan Sakari Heikkilän sekä Tuusulan kunnan pormestari Arto Lindbergin, kansliapäällikkö Harri Lipastin, vs. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Jari Wären ja vt. kulttuuri- ja mu-seotoimenjohtaja Jaana Koskenrannan kanssa.

1.11. Riitta Vanhatalo osallistui kulttuuri- ja kirjastotoimen neuvottelupäiville Kuntaliitossa Helsingissä ja piti alustuksen kolmannen sektorin kotiseututyöstä.

2.11. Elina Kuismin osallistui järjestöjen Suomi 100 -aamiaisseminaariin Kansallismuseolla Helsingissä. 2.11. Liisa Lohtander osallistui Unescon aineettoman perinnön työryhmän kokoukseen Museovirastolla Hel-

singissä. 7.11. Paula Hirvonen osallistui Keskinäisen työeläkeyhtiö Elon työeläkepäiville Kattilahallissa Helsingissä. 7.11. Sini Hirvonen ja Sanna Käyhkö osallistuivat Euroopan kulttuuriympäristöpäivien sidosryhmätilaisuuteen

ympäristöministeriön tiloissa Helsingissä. 7.11. Liisa Lohtander osallistui Lappeenrannan kotiseutupäivien järjestelytoimikunnan kokoukseen Lappeen-

rannassa. 7.11. Riitta Vanhatalo oli puhumassa liiton vuosikokouksen julkilausumasta media- ja markkinointialan eläke-

läisten verkostolle Hotelli Radisson Blu Plazassa Helsingissä. 8.11. Riitta Vanhatalo osallistui Suomi 100 -valtuuskunnan kokoukseen Helsingissä. 8.11. Sini Hirvonen osallistui ympäristöministeriössä Helsingissä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ja Suo-

malaisen Kirjallisuuden Seuran vuoden 2018 yhteistyön suunnittelutapaamiseen. 9.11. Liisa Lohtander Vuoden maisematekokilpailun raadissa Maa- ja kotitalousnaisten liitossa Vantaalla. 10.11. Liisa Lohtander osallistui Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan tapaamiseen Kuntatalolla Hel-

singissä. 11.11. Riitta Vanhatalo osallistui Haiseva menneisyys, tuoksuton tulevaisuus – kymenlaaksolaisuus puntarissa

-seminaariin Merikeskus Vellamossa Kotkassa. 15.11. Riitta Vanhatalo osallistui ja piti alustuksen Kulttuuriympäristöt voimavarana maakunnissa ja alueilla-

työpajassa Jyväskylässä Keski-Suomen liitossa, työpajan järjestäjänä MDI. 15.11. Sini Hirvonen osallistui Museoviraston Elävä suullinen perintö -seminaariin SKS:ssa Helsingissä. 15.11. Jonina Vaahtolammi tapasi Museoviraston Sari Häkkisen ja ympäristöministeriön Hanna Hämäläisen

Kulttuuriymparistomme.fi-palvelun suunnittelun merkeissä. 16.11. Paula Hirvonen osallistui PriceWaterhouseCoopersin Avoin raportointi -tilaisuuteen Helsingissä. 19.11. Riitta Vanhatalo osallistui Vihti-Seuran syyskokoukseen ja seminaariin sekä piti tilaisuudessa alustuksen. 21.11. Sini Hirvonen osallistui Espoon kaupungin järjestämään koulutukseen osallistuvasta budjetoinnista. 24.11. Riitta Vanhatalo neuvotteli Kokkolassa kaupunginjohtaja Stina Mattilan ja kulttuurijohtaja Sampo Pu-

rontauksen kanssa kotiseutupäivistä. 28.11. Riitta Vanhatalo osallistui Espoon kaupunginosayhdistysten liiton järjestämään Suomi 100 -juhlavuoden-

konserttiin, solistina Anu Komsi, Espoon Sellosalissa. 29.11. Sini Hirvonen osallistui Kuntademokratiaverkoston kumppanuus ja osallisuus -tapaamiseen Kuntalii-

tossa.

30

29.11. Jonina Vaahtolammi osallistui Kulttuuriymparistomme.fi-palvelun toimituskunnan kokoukseen Kansal-lismuseolla.

30.11. Riitta Vanhatalo osallistui Talvisodan kansallisen muistomerkin paljastamistilaisuuteen ja pääministerin järjestämään vastaanottoon Säätytalolla.

1.12. Riitta Vanhatalo osallistui Mäntyniemessä kansallispuvun luovutukseen rouva Jenni Haukiolle yhdessä Suomen Kansallispukujen Ystävien hallituksen kanssa.

1.12. Sini Hirvonen Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeen asiantuntijaryhmän kokouksessa Kuntatalolla Helsingissä.

2.12. Riitta Vanhatalo osallistui Suomi 100 -juhlaan Oulussa, kutsujina pääministeri Juha Sipilä ja Oulun kau-punki ja järjestäjinä Valtioneuvosto, Suomi 100 -toimisto ja Oulun kaupunki.

4.12. Riitta Vanhatalo osallistui Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämään Sivistys 100 -juhlaseminaariin Helsingissä.

4.12. Liisa Lohtander osallistui Suomen tie itsenäisyyteen -näyttelyn avajaisiin Kansallisarkistossa Helsingissä. 6.-8.12. Liisa Lohtander osallistui European Culture Forumiin Milanossa Italiassa. 7.12. Riitta Vanhatalo osallistui Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämään sidosryhmäkeskusteluun kuntien

kulttuuritoimintalain uudistamisesta Helsingissä. 8.12. Riitta Vanhatalo osallistui Kohti seuraavaa sataa -työpajapäivään pääministeri Juha Sipilän kutsumana

Säätytalolla Helsingissä. 12.12. Riitta Vanhatalo, Liisa Lohtander, Johanna Hakanen ja Sanna Käyhkö osallistuivat Seurantaloasiain neu-

vottelukunnan kokoukseen Tieteiden talolla Helsingissä. 15.12. Riitta Vanhatalo osallistui Miltä näyttää viestijän tulevaisuus -tilaisuuteen Helsingin yliopistolla. 18.12. Sini Hirvonen osallistui Museoviraston joulutapaamiseen Helsingissä. 20.12. Riitta Vanhatalo, Liisa Lohtander ja Sini Hirvonen osallistuivat Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työ-

ryhmän glögitilaisuuteen ympäristöministeriössä Helsingissä.

Luottamushenkilöiden puheenvuorot ja edustukset 7.1. Kirsi Moisander osallistui Harri Turusen muistotilaisuuteen Oulaisissa. 7.1. Helena Anttiroiko-Mehtälä vieraili Toholammilla Pajamäen perinnekeskuksen museopäivän tilaisuu-

dessa ja toi tilaisuuteen Kotiseutuliiton tervehdyksen. 16.3. Raino Ojansivu vieraili Anjala-seura ry:n vuosikokouksessa viemässä liiton terveiset ja piti tilaisuudessa

esitelmän vanhasta Pyhtää - Anjala yhteisöstä ja alueen sukututkimuksesta. 21.3. Teppo Ylitalo osallistui Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuuteen. 28.3. Raimo Sailas oli juhlapuhujana Tuusula-Seuran vuosikokouksessa. 28.3. Elisa Göös juontajana Janakkala-Seuran vuosikokouksessa, jossa järjestettiin keskustelutilaisuus kunta-

laisille otsikolla Mitä kotiseutu merkitsee. 10.4. Elisa Göös alustamassa ja juontajana Tervakosken Seurakuntatalolla eläkeläisten keskustelutilaisuu-

dessa otsikolla Mitä kotiseutu merkitsee. 19.4. Kirsi Moisander ja Heli-Maija Voutilainen osallistuivat liiton edustajina Jyväskylän kotiseutupäivien pää-

toimikunnan kokoukseen. 27.4. Raino Ojansivu luovutti ansiomerkkejä Kymenlaakson liiton hallituksen kokouksessa Haminassa. 25.5. Hanna Järviluoma edusti Kotiseutuliittoa ja luovutti ansiomerkkejä Kalajoen kotiseutuyhdistyksen 80-

vuotisjuhlassa. 8.6. Risto Piekka piti juhlapuheen ja luovutti ansiomitalit Hyvinkää-Seuran Myllytilapäivillä. 11.6. Kirsi Moisander piti juhlapuheen Reposaari-päivillä. 17.6. Kirsi Moisander piti juhlapuheen Joutsan Kotiseutuyhdistyksen kotiseutupäivän tilaisuudessa ja uuden

museoalueen katsomokatoksen avajaisissa. 1.7. Helena Ruotsala piti juhlapuheen Lompolon Suomi100-juhlassa Kittilässä. 9.7. Teppo Ylitalo luovutti ansiomerkkejä ja esitti Kotiseutuliiton tervehdyksen Härmä-seuran 70-vuotisjuh-

lassa. 9.7. Hanna Järviluoma edusti liittoa ja luovutti ansiomerkkejä Pyhäjärvi-Seuran 70-vuotisjuhlassa Ollintuoki-

ossa. 9.7. Heli-Maija Voutilainen piti puheen ja luovutti kunniakirjan Itä-Suomen vuoden 2017 paikallismuseolle

Riuttalan Talonpoikaismuseolle Riuttala-päivänä. 9.7. Martti K. Lehto piti juhlapuheen aiheesta Kotiseutuhenki ja kotiseututyö Asikkalan kotiseutuyhdistyksen

järjestämillä Asikkalan perinnepäivillä. 16.7. P.T. Kuusiluoma piti juhlapuheen Ruovesi-Seuran 70-vuotisjuhlassa Ruoveden seurakuntatalossa Ruo-

vedellä. 23.7. Raino Ojansivu edusti Kotiseutuliittoa Mäntlahden Rannanpojat ry:n 100-vuotisjuhlassa ja samalla luo-

vutti puheenjohtaja Jouko Sahalalle Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin.

31

23.7. Irja-Kaisa Lakkala piti juhlapuheen Rovaniemen Totto ry:n 60-vuotisjuhlassa, Marjetanjuhlassa Pöykkö-län museoalueella.

23.7. Helena Anttiroiko-Mehtälä vieraili Kotiseutuliiton edustajana Kannuksen kotiseutujuhlilla 30.7. Pirjo Karhu piti juhlapuheen ja luovutti ansiomerkkejä Vihannin Kotiseutuyhdistyksen 70-vuotisjuhlassa

Vihannin seurakuntatalolla. 22.8. Raino Ojansivu luovutti Pentti Rinteelle ja Jaana Viitakangas-Rinteelle Kotiseutuliiton pronssiset ansio-

merkit. 9.9. Teppo Ylitalo piti juhlapuheen Jurvassa nuorisoseurantalolla järjestetyssä Suomi 100 -juhlassa. 9.9. Pirjo Karhu vei adressin ja piti muistopuheen entisen valtuutetun Martti Kiviharjun hautajaisissa Muhok-

sella. 17.9. P. T. Kuusiluoma luovutti ansiomerkkejä Parkano-Seuran 40-vuotisjuhlassa Parkanon seurakuntatalolla. 21.9. P.T. Kuusiluoma, Tuula Salo ja Riitta Vanhatalo edustivat Kotiseutuliittoa Tampere-Seuran 80-vuotispäi-

vän juhlaseminaarissa Tampereella. 21.9. Teppo Ylitalo osallistui Nokia-Seuran tulevan toiminnan suunnitteluiltaan. 24.9. Hanna Järviluoma luovutti ansiomerkkejä Oulu-Seuran tilaisuudessa. 3.10. Tuula Salo edusti Kotiseutuliittoa Helsingissä Eduskunnan kylätoimintaverkoston ja Suomen Kylätoi-

minta ry:n järjestämässä seminaarissa Miksi lähempi on parempi? 6.10. Helena Ruotsala piti kutsuesitelmän ”Mobiili ja monipaikkainen kotiseutu”, seminaarissa ”Sukupolvien

äänet: Kulttuuriperinnön merkityksiä – digitalisoinnin rajat ja mahdollisuudet” Turun kirjamessuilla. 8.10. Pia Puntanen luovutti ansiomerkkejä Ristiina-Seuran 60-vuotisjuhlassa Ristiinan seurakuntakeskuksessa. 15.10. Risto Piekka luovutti ansiomerkkejä Nurmijärvi-Seuran 60-vuotisjuhlassa Nurmijärvipäivänä. 24.10. Helena Ruotsala, Marja Virpi ja Mikko Perkko osallistuivat liiton edustajina Turku-Seuran 60-vuotisjuhliin

Turussa. 9.11. Janne Vilkuna avasi näyttelyn Valtatien varrella – Kerava 100 vuotta sitten Taide- ja museokeskus Sin-

kassa Keravalla. 11.11. Kirsi Moisander oli puhumassa Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liiton ja Pohjois-Savon liiton yhtei-

sessä kotiseutuseminaarissa. 16.11. Janne Vilkuna oli Hakunila-seuran vieraana puhumassa kotiseutuliikkeestä 100-vuotiaassa Suomessa. 18.11. Teppo Ylitalo luovutti ansiomerkkejä ja piti juhlapuheen Jämsän kotiseutuyhdistyksen 70-vuotisjuhlassa. 18.11. Laura Jetsu esitteli Kotiseudulle -keräystä Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallintoneuvostolle

hallintoneuvoston syyskokouksessa. 20.11. Elisa Göös juontajana Turengin seurakuntatalolla eläkeläisten keskustelutilaisuudessa otsikolla Mitä ko-

tiseutu merkitsee. 22.11. Tuula Salo luovutti ansiomerkkejä Vuosaari-Seuran syyskokouksessa Helsingissä. 26.11. Elisa Göös luovutti ansiomerkkejä Lammi-Seuran 60-vuotisjuhlissa. 29.11. Tuula Salo luovutti ansiomerkkejä Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n syyskokouksessa Lohjalla. 30.11. Tuula Salo edusti Kotiseutuliittoa Suomen Kylätoiminta Syty ry:n vuosikokouksessa. 30.11. Sampo Purontaus oli Oulaisissa puhumassa Oma paikka paikassa –pienoisseminaarissa. 1.12. Janne Vilkuna piti puheenvuoron Rakkaudesta kotiseutuun Varsinais-Suomen Museokokouksessa Tu-

russa. 6.12. Raino Ojansivu osallistui Tasavallan Presidentin linnan vastaanotolle Helsingissä. 12.12. Kirsi Moisander piti puheenvuoron Harjuranta-dokumentin ensi-illassa dokumentin merkityksestä koti-

seututyön näkökulmasta. 12.12. Helena Partanen osallistui Etelä-Savon kotiseutuyhdistysten kokoukseen Pieksämäellä. 15.12. Pia Puntanen piti puheenvuoron Rakkaudesta kotiseutuun Etelä-Savon maakuntapäivässä Konsertti- ja

kongressitalo Mikaelissa Mikkelissä. 20.12. Janne Vilkuna edusti Suomen Kotiseutuliittoa Suomen asehistoriallisen seuran järjestämässä neuvotte-

lussa Hyvinkäällä Suomen Asemuseolla tulevasta EU:n asedirektiivistä.

Vierailijat liiton toimistossa 9.1. Europa Nostra Finland piti kokouksensa liiton toimistossa. 9.1. Vetokonsultit Oy:n edustaja oli tapaamassa Johanna Hakasta 12.1. Susanne Lagus Finlands svenska hembygsförbundista oli tapaamassa Riitta Vanhataloa, Liisa Lohtande-

ria ja Sini Hirvosta. 12.1. Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry piti kokouksensa liiton toimistossa. 19.1. Tuusula-Seuran puheenjohtaja Jorma Hämäläinen oli tapaamassa Riitta Vanhataloa ja Liisa Lohtanderia. 20.1. Seurantalolla -kirja -palaveri pidettiin liiton toimistossa, osallistujina Marja Hakola, Sanna Käyhkö ja Jo-

hanna Hakanen. 27.1. Johanna Selkee Kuntaliitosta oli tapaamassa Riitta Vanhataloa ja Liisa Lohtanderia.

32

3.2. Europa Nostra Finland piti kokouksensa liiton toimistossa. 6.2. EuNof seminaariryhmä piti kokouksensa liiton toimistossa. 7.2. Juhani Railo vieraili liiton toimistossa. 9.2. Seurantaloasiain neuvottelukunnan työvaliokunta piti kokouksensa liiton toimistossa. 15.2. EHD-työryhmä kokoontui liiton toimistossa. 15.2 Lassi Saressalo vieraili liiton toimistossa. 16.2. Elisa Göös ja Sinikka Keino Hämeen Heimoliitosta olivat tapaamassa Riitta Vanhataloa ja Liisa Lohtande-

ria. 22.2. Tilintarkastustoimisto PWC:n edustaja kävi tekemässä liiton myyntivaraston inventaarion tarkastuksen. 8.3. Meltwaterin edustaja oli tapaamassa Riitta Vanhataloa ja Elina Kuisminia. 8.3. Fourdeg Oy piti kokouksensa liiton toimistossa 13.3. EuNof piti kokouksen liiton toimistossa. 15.3. EuNof piti kokouksen liiton toimistossa. 16.3. Liiton tilintarkastus. 29.3. Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry piti kokouksen liiton toimistossa. 31.3. Elina Kuismin haastatteli Marja Hakolaa Kotiseutupostiin. 18.4. EuNof piti kokouksen liiton toimistossa. 26.4. Fourdegin hallitus piti kokouksen liiton toimistossa. 27.4. Uudistuva kotiseututyö -jaosto piti kokouksen liiton toimistossa. 3.5. Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry piti kokouksen liiton toimistossa. 8.5. Monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus -jaosto piti kokouksen liiton toimistossa. 16.5. Fourdegin hallitus piti kokouksen liiton toimistossa. 19.5. EuNof piti kokouksen liiton toimistossa. 22.5. Jonina Vaahtolammi oli perehtymässä hallintosihteerin töihin. 24.5. Elina Teikari vieraili toimistossa. 29.5. Seurantaloasian työvaliokunnan kokous liiton toimistossa. 30.5. Tarkastaja Vilja Arola Etelä-Suomen aluehallintovirastosta teki liitossa työsuojelutarkastuksen. Henkilö-

kunnan edustajina tarkastuksessa mukana olivat Riitta Vanhatalo, Liisa Lohtander, Satu Aallonpää ja Paula Hirvonen.

2.6. Kaupunkijaoston kokous liiton toimistolla (Vuoden kaupunginosaraati). 5.6. Liiton hallituksen kokous toimistolla. 5.6. Kokous Helkan edustajien kanssa liiton toimistolla. 7.6. Kotiseutulehtikilpailun raadin kokous liiton toimistolla. 8.6. Seurantalojen korjauskorttityöryhmän kokous liiton toimistolla. 13.6. Mikko Perkko palaverissa liiton toimistolla Riitta Vanhatalon kanssa. 14.6. Risto Piekka vieraili liiton toimistolla. 15.6. Ristomatti Niemi vieraili liiton toimistolla. 21.6. EuNoF piti kokouksen liiton toimistossa. 7.8. Vuoden kotiseututeos -raati piti kokouksen liiton toimistolla. 8.8. Yle Puheen toimittaja Jarmo Laitaneva haastatteli Johanna Hakasta liiton toimistolla. 17.8. Riku Ahola Kansantalojen Liitosta neuvotteli Johanna Hakasen ja Sanna Käyhkön kanssa. 18.8. EuNoF piti kokouksen liiton toimistossa. 22.8. Antti Tikkanen esitteli Witpik-mediaseurantajärjestelmää liiton henkilökunnalle. 30.8. Riitta Vanhatalo ja Paula Hirvonen tapasivat Nordean edustajia liiton toimistolla. 4.9. Teppo Ylitalo vieraili liiton toimistolla keskustelemassa sääntöuudistuksesta liiton henkilökunnan

kanssa. 5.9. Kotiseutulehtikilpailun raadin kokous liiton toimistolla. 15.9. Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus -jaosto piti kokouksensa liiton toimistolla. 18.9. Seurantaloasiain neuvottelukunnan työvaliokunnan kokous liiton toimistolla. 19.9. Liiton hallituksen kokous toimistolla. 20.9. Liiton sääntötyöryhmän kokous toimistolla. 21.9. Europa Nostra Finlandin hallituksen kokous liiton toimistolla. 28.9. Riku Ahola Kansantalojen liitosta kokouksessa Johanna Hakasen kanssa. 3.10. Jukka Sainio palaverissa Johanna Hakasen kanssa. 5.10. Antti Huttunen Retkipaikasta ja Anna Herlin John Nurmisen säätiöstä Loki-hankkeen kokouksessa Riitta

Vanhatalon kanssa. 9.10. Europa Nostra Finlandin toimituskunnan kokous liiton toimistolla. 23.10. Anna-Maria Kymäläinen Museovirastolta vieraili liiton toimistolla ja tapaamassa Jonina Vaahtolammia

Kulttuuriymparistomme.fi-palvelun arkistoasioissa.

33

23.10. Liiton hallituksen kokous toimistolla. 23.10. Liiton hallituksen vaalin valmisteluvaliokunnan kokous liiton toimistolla. 23.10. Uudet toimintamuodot kotiseututyössä -jaoston kokous liiton toimistolla. 25.10. Tapio Nurminen FloAppsistä palaverissa liiton toimistolla keskustelemassa liiton uusista verkkosivuista. 26.10. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmän kokous liiton toimistolla. 30.10. Europa Nostra Finlandin hallituksen kokous liiton toimistolla. 31.10. Maakuntajohtajat ja luottamushenkilöitä Suomen Kotiseutuliiton vieraina liiton toimistolla. 8.11. Tapio Nurminen FloAppsistä palaverissa liiton toimistolla keskustelemassa liiton uusista verkkosivuista. 22.11. Pääkaupunkiseudun Keskisuomalaiset pitivät kokouksen liiton toimistolla. 23.11. Seurantalojen työvaliokunnan kokous liiton toimistolla. 24.11. Liiton sääntötyöryhmä piti kokouksen liiton toimistolla. 27.11. Kotiseutuliiton kaupunkijaosto piti kokouksen liiton toimistolla. 27.11. Kotiseutuliiton hallituksen kokous liiton toimistolla. 1.12. Liiton toimistolla alustava tilintarkastus, mukana Johanna Ala-Härkönen tilitoimistosta. 5.12. Kari Urpilainen vieraili liiton toimistolla Riitta Vanhatalon vieraana. 7.12. Europa Nostra Finland piti kokouksen liiton toimistolla. 12.12. Riku Ahola Kansantalojen Liitosta vieraili liiton toimistolla Johanna Hakasen vieraana. 13.12. Teemu Gröndahl Elena Documentsista tapasi Riitta Vanhatalon ja Paula Hirvosen liiton toimistolla liit-

tyen monitoimilaitteisiin. 13.12. Seurantalojen korjauskorttityöryhmä piti kokouksen liiton toimistolla, mukana Johanna Hakanen, Sanna

Käyhkö, Harri Metsälä, Jukka Sainio ja Heikki Peisa. 14.12. Lassi ja Hanna Saressalo vierailivat liiton toimistolla. 28.12. Aleksi Turunen PwC:stä oli liiton toimistolla tekemässä liiton myyntivaraston inventaariota Paula Hirvo-

sen kanssa.

Henkilökunnan koulutukset Paula Hirvonen suoritti talous- ja henkilöstöhallinnon erikoisammattitutkinnon erikoistuen taloushallintoon. Tutkintotilaisuus oli 8.9.2017. Järjestöpäällikkö Liisa Lohtander aloitti Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisen 2.2.2017. 1.3. Sini Hirvonen osallistui järjestöjen mobiilivideokoulutukseen. 2.3. Elina Kuismin osallistui Tarinallistaminen järjestöjen viestinnässä ja varainhankinnassa -koulutukseen. 21.11. Sini Hirvonen osallistui Espoon kaupungin järjestämään koulutukseen osallistuvasta budjetoinnista 19.12. Sanna Käyhkö osallistui RSM Finlandin järjestämään tilinpäätöksen tulkinnan pikakoulutukseen Helsin-

gissä.

34

Suomen Kotiseutuliitto Kalevankatu 13 A 00100 HELSINKI

keskus puh. (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi

www.kotiseutuliitto.fi

Skype: Suomen Kotiseutuliitto Twitter: @Kotiseutuliitto Facebook: /Kotiseutuliitto

Toimistomme palvelee arkisin klo 9.00–16.00

kesä-elokuussa 9.00–15.00