womenit-projektit ja hyvät - oulu...näitä projekteja olivat muun muassa hiladies, berta ja kahden...

1

Jotta teknologia ei syrjäytyisi naisista

Hyvät

käytännöt

Hyvät

käytännöt

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

www.womenit.info

WomenIT-projektit ja

Toimitus: Eija Leinonen

Marjo Riitta Tervonen

Leena Teräs

Johanna Matinmikko

3

WomenIT-projektit ja

HyvätkäytännötJotta teknologia ei syrjäytyisi naisista

ToimituskuntaMarja-Leena HaatajaTiina HurskainenEija LeinonenRitvaleena LeinonenJohanna MatinmikkoMarjo Riitta TervonenLeena TeräsIrma Toivonen-Okuogume KielentarkistusJaana Tahkokorpi Taitto ja layoutMainonnan Suunnittelut Immonen kyRitva ImmonenNina Karjalainen KustantajaWomenIT-projekti, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus PainopaikkaPainotalo-Seiska Iisalmi 2004 ISBN 951-42-7441-5

4

Esipuhe .................................................................................................... 7

WomenIT-projektiesittely ........................................................................ 8

WomenITSukupuoli ammatinvalinnassa, ohjauksessa ja rekrytoinnissa -koulutus ..............18

Paltamon yläasteOppilaiden ja opettajien työharjoittelun jayritysyhteistyön kehittäminen .......................................................................19

Kainuun ammattiopistoKainuun ammattiopiston WomenIT-projekti 1 ..................................................20

Oulun kaupungin opetusvirasto ja Oulun läänin oppilaanohjaajatOulun case .................................................................................................22

Sotkamon työvoimatoimiston ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelutTähtäin tulevaisuuteen ................................................................................. 24

Raahen seudun opetustoimiTekniikan portaat ........................................................................................26

Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikköTietojenkäsittelytieteen opiskelijarekrytointisuunnitelma ...................................28

WomenITVertaismentorointikoulutus ...........................................................................30

WomenITAikuismentorointikoulutus ............................................................................31

Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitosTyöelämäsektorin osaprojekti ........................................................................32

Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ryTasa-arvoiset työelämäkäytännöt ..................................................................33

IT-MindTasa-arvotyökirja ........................................................................................34

WomenITTasa-arvoisten työelämäkäytäntöjen kehittäminen ...........................................35

Paltamon viestintälukioSukupuolisensitiivinen oppilaanohjauskurssi ja naisyrittäjyyskurssi ....................36

WomenITTeknologia-alalle valmentava työvoimapoliittinen koulutus naisille ......................38

WomenITNaisyrittäjyys ja -johtajuuskoulutus IT-, teknologia- ja teollisuusaloilla ............... 39

Nuorten projektitoimintakeskus ja yritysten esihautomo IntotaloWomen & Leadership ...................................................................................40

Pyhäjoen yrittäjyyslukioUusmedian sisältötuotantokurssi ...................................................................42

Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus jakauppatieteiden osastoWomenIT ................................................................................................... 43

Nakertajan päiväkotiNakertajan päiväkodin WomenIT -projekti ......................................................44

Montessori-leikkikouluKajaanin Montessori-leikkikoulun WomenIT-projekti .........................................46

Huuhkajavaaran koulu ja päiväkotiHuWit ........................................................................................................ 48

SISÄLLYS

5

Pietari Brahen kouluTyttöjen tietotekniikkakerho .........................................................................49

Teppanan kouluTeppisIT-kerho ............................................................................................50

Kätönlahden kouluLUTIKKA – luonnontieteitä ja tietotekniikkaa tytöille ........................................52

Hauholan kouluTytöt ja teknologia -valinnaiskurssi ................................................................54

Kajaanin normaalikouluMy Gener@tion+ .........................................................................................56

Kajaanin kaupungin KeskuskouluViestintäkurssi tytöille ..................................................................................58

Paltamon yläasteTeknologiaa tytöille ......................................................................................60

Ruukinkankaan kouluTeknologia tutuksi .......................................................................................62

Suomussalmen lukioTekniikka tutuksi tytöille ...............................................................................64

Kastellin lukioKiinnostu luonnontieteestä ja tekniikasta! -kurssi ............................................66

Karjasillan lukio ja Madetojan musiikkilukioFYKE-verkostokurssi ....................................................................................68

Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikköMatematiikan tutortupa ................................................................................70

Raahen ammattioppilaitos ja Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitosFysiikan ja kemian opetusmenetelmien sisältöjen kehittäminen .........................72

Oulunsuun ala-aste, Kastellin yläaste ja lukioTeknologiakasvatuksen kehittämis- ja kokeiluprojekti .......................................74

Kainuun ammattiopistoKainuun ammattiopiston WomenIT-projekti 2 ..................................................76

Oulun yliopiston naistutkimuksen oppiaineTasa-arvokysymykset-koulutusprojekti ...........................................................78

Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikköNAMU – Naiset ja multimedia ........................................................................80

Oulun yliopiston koulutusteknologian tutkimusyksikköTEE! – Tytöt, työ ja teknologia ......................................................................82

Oulun yliopiston matemaattisten tieteiden laitosMatematiikkakerhojen suunnitteleminen ja järjestäminen .................................84

Kajaanin opettajankoulutusyksikköTytöt, naiset ja teknologiakasvatus ................................................................86

Oulun yliopiston fysikaalisten tieteiden laitosFysiikkaa aineenopettajille ............................................................................87

Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitosTutkimus opiskelusta tietojenkäsittelytieteiden laitoksellasukupuolinäkökulmasta katsottuna ................................................................88

Oulun yliopiston teknillinen tiedekuntaTutkimus diplomi-insinöörin tutkintoon johtavien koulutusohjelmienopetussuunnitelmien rakenteista sukupuolten välisen tasa-arvonnäkökulmasta .............................................................................................90

Oulun yliopiston kemian laitosKemian aineenopettajakoulutuksen kehittäminen ............................................93

7

ESIPUHE

Kädessäsi olevassa julkaisussa esitellään WomenIT – Women inIndustry and Technology 2001–2005 -projektia toimijoiden nä-kökulmasta; tilan saavat nyt toimijoiden alaprojektit. Projektitkestivät 1–2 vuotta, ja niitä toteutettiin vuosina 2002–2004. Tä-hän julkaisuun on koottu yksiin kansiin WomenIT-projektin par-haat palat: alaprojektien toiminnan esittelyt, tulokset, kokemuk-set, oivallukset, suositukset – hyvät käytännöt. Varsinaisen ke-hittämistyön tekijät ja heidän kehittämistyönsä kohteena olleenorganisaation yhteystiedot ovat näkyvissä, mikäli olet kiinnostu-nut saamaan lisätietoja tai keskustelemaan enemmän kokemuk-sista. Alaprojektien tekstit on koottu WomenIT-projektin toimi-joiden tekemistä raporteista.

WomenIT-toimintojen myötä tyttöjen ja naisten rohkeus, itse-tunto ja tietotaito tekniikan käyttäjinä ja osaajina kasvoivat, jakäsitys teknologiasta ja yrittäjyydestä ja sen tuomista mahdolli-suuksista omaa uraa ajatellen muuttui. Merkittävä tulos onmyös toimijoiden oman tiedostamisen tason kasvu. Esimerkiksimoni opettaja raportoi huomaavansa aiempaa enemmän suku-puolten välisiä eroja ja huomioivansa ne myös opettamisessaan.Myös asenteissa työyhteisötasolla tapahtui merkittäviä muutok-sia. Huomioimatta ei sovi myöskään jättää niitä lukuisia konk-reettisia tuloksia ja tuotoksia, joita hankkeen aikana tuotettiin.Niitä ovat uudet kurssit, opetussisällöt, työvoimahallinnon käy-tännöt, oppimateriaalit, tasa-arvosuunnittelun ja mentoroinninvälineet, osallistujien omat tuotokset sekä tietenkin koulujen jatyöyhteisöjen pysyvät käytännöt.

Julkaisun on ajateltu toimivan koko projektissa tapahtuneen ke-hittämistyön näkyväksi tekemisen välineenä. Toivomme senmyös innoittavan uusia toimijoita tasa-arvon pariin. Suositte-lemme, se kannattaa!

Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia hankkeessa mukana olleitaja sitä tukeneita tyttöjä, naisia, poikia ja miehiä, toimintaanosallistuneita yrityksiä, työyhteisöjä ja työmarkkinajärjestöjäsekä toivottaa kaikille onnea ja menestystä tulevaisuudessakin!

Hyviä käytänteitä saa ehdottomasti levittää ja juurruttaa!

Kajaanissa ja Oulussa 10. elokuuta 2004

WomenIT:n projektiryhmä

8

Projektikoordinaattori Marja-Leena HaatajaOulun yliopisto Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus- jaaluekehitysyksikköSeminaarinkatu 2, PL 51, 87101 Kajaani

WomenIT –Women in Industry andTechnology 2001-2005

WomenIT-projekti oli Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuk-sen suunnittelema, hallinnoima ja koordinoima kehittämis-, kou-lutus- ja tutkimusprojekti, joka sai rahoituksen Euroopan sosiaa-lirahaston (ESR) Equal-yhteisöaloiteohjelmasta. Projektin tavoit-teena oli purkaa työelämässä ilmenevää, sukupuolen perusteellatapahtuvaa jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja työ-tehtäviin. Niin ikään tavoitteena oli vaikuttaa niihin rakenteisiinja toimintamalleihin valtakunnallisesti ja Euroopan laajuisesti,jotka ylläpitävät tätä jakoa ja samalla aiheuttavat muillakin yh-teiskunnan alueilla epätasa-arvoa. Projektissa toiminnan paino-piste oli tyttöjen ja naisten tukemisessa teknologia- ja teolli-suusaloille.

Projektin toimintaympäristöinä olivat päiväkodit, koulut, toisenasteen oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot, yrityksetja työmarkkinajärjestöt. Projektissa mukana olleet yli 60 kump-panitoimijaa olivat mukana noin 40 kehittämissuunnitelmassa(alaprojektissa). Kumppanitoimijat olivat pääsääntöisesti Kai-nuun, Oulun seudun sekä Raahen seutukunnan alueelta, joitakintoimijoita oli myös muualta Suomesta. Alaprojektien toiminta si-sälsi erilaisia kerhoja, kursseja, koulutusta, tutkimus- ja kehittä-mistoimintaa, joiden avulla

- innostettiin tyttöjä ja naisia teknologian pariin ja teknologia-alalle

- kannustettiin heitä etenemään urallaan- kehitettiin erityisesti luonnontieteisiin ja teknologiaan liittyviä

opetussisältöjä ja -menetelmiä- tuotiin tasa-arvonäkökulmaa koulukohtaisiin, paikallisiin ja

kansallisiin opetussuunnitelmiin ja- kehitettiin ja mallinnettiin uusia toimintatapoja oppilaan- ja

ammatinvalinnanohjaukseen, rekrytointiin, muuntokoulutuk-siin valmentavaan koulutukseen sekä naisten ja tyttöjen yrit-täjyys- ja johtajuuskoulutukseen.

Kansainvälisestä toiminnasta haettiin syvyyttä ja yhteistyötämentorointiin, uraohjaukseen, tutkimukseen, työelämän käytän-töjen kehittämiseen, ansiotyön ja muun elämän yhteensovitta-miseen ja ei-perinteisiä valintoja tehneiden tukimalleihin. Toi-minta käsitti yhteisiä työryhmiä, seminaareja, tavoitteellisia toi-mintasuunnitelmia, materiaalintuotantoa, tiedeleirejä sekä opin-tomatkoja oppilaitoksiin, yrityksiin ja eri maiden tasa-arvoviran-omaisten luo. Kansainvälisen yhteistyön projektit olivat Englan-nista, Tanskasta, Saksasta ja Ranskasta.

9

WomenIT-projektin suunnittelu alkoi Oulun yliopiston silloisenKajaanin kehittämiskeskuksen aikuiskoulutusyksikön koordinoi-mana vuonna 2000. Tuolloin käynnistettiin taustaselvitystyö jatarvekartoitukset sekä järjestettiin ensimmäiset suunnitteluko-koukset.

Mittavampi suunnittelutyö käynnistettiin alkuvuodesta 2001. Eu-roopan sosiaalirahaston Equal-yhteisöaloiteohjelman ensimmäi-sen kierroksen projektiehdotusten hakuaika päättyi 15.6.2001.

Projektin tarve nousi yhteiskunnallisesta tilanteesta, jossa muunmuassa työmarkkinat ovat voimakkaasti jakautuneet sukupuo-len mukaisesti naisten ja miesten ammatteihin ja työtehtäviin jajossa naisosaajia on vähemmän teknologian ja tietoteollisuudenalalla, erityisesti suunnittelu- ja johtotehtävissä. Projektilla ha-luttiin tukea paikallista, alueellista ja valtakunnallista yhteistyötäsekä toteuttaa innovatiivisia toimenpiteitä tilanteen parantami-seksi. Syntyideaan vaikuttivat myös Kajaanin kehittämiskeskuk-sessa ja sen vaikutusalueella jo useamman vuoden ajan tehtytasa-arvotyö ja erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä koulu-tus- ja kehittämisprojekteista saadut tulokset ja kokemukset.Näitä projekteja olivat muun muassa HiLadies, Berta ja Kahdensukupolven naiset.

Equal-yhteisöaloiteohjelman tavoitteena on torjua työmarkkinoi-den kaikenlaista epätasa-arvoa ja syrjintää sekä ehkäistä syr-jäytymistä eräänä ulottuvuutenaan kansainvälisestä yhteistyöstäsaatava lisäarvo. WomenIT-projekti sijoittui toimintalinjaan”Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet” ja tarkemmin toi-menpidekokonaisuuteen ”Sukupuolten välisen kuilun kaventami-nen ja töiden perinteisen sukupuolijaon hälventäminen”.

Equal-ohjelman erityispiirteinä on se, että projekteja toteute-taan alueellisina tai sektori- ja toimialakohtaisina kehittämis-kumppanuuksina, joissa mukana tulee olla kaikki ongelman kan-nalta keskeiset toimijat ja joissa projektikokonaisuudessa voi-daan toteuttaa erilaisia yhteiseen tavoitteeseen tähtääviä ala-projekteja. Keskeisiä toiminta-ajatuksia ovat innovatiivisuus,valtavirtaistaminen ja kokonaisvaltainen ongelman lähestymista-pa, jossa kohderyhmä on mukana vaikuttamassa projektinsuunnitteluun ja toteutukseen sen kaikissa vaiheissa. Niin ikäänEqual-ohjelman erityispiirteenä on projektin jaksottaminen kol-meen vaiheeseen.

- I toimintovaihe, johon hyväksytään alustavat projektiehdotuk-set. Toimintovaiheen aikana toimintasuunnitelma konkretisoi-daan ja kumppanitoimijoiden kanssa tehdään kehittämiskump-panuussopimus, jonka myötä yhteiseen projektiin sitoudutaanlopullisesti. Kehittämiskumppanuussopimus on myös lopullinenprojektihakemus, jonka hyväksymisen jälkeen projekti alkaa.WomenIT-projektin I toimintovaihe kesti 6 kuukautta15.11.2001–14.5.2002.

- II toimintovaihe keskittyy varsinaiseen projekteissa tapahtu-neeseen kehittämistyöhön. WomenIT:n toimintovaihe kesti15.5.2002–31.12.2004.

- III toimintovaiheen pääteemoja ovat materiaalintuotanto ja-levitys sekä valtavirtaistaminen. Toimintovaihe on päällekkäi-nen II toimintovaiheen loppuosan kanssa ja sen kestoWomenIT-projektissa 1.1.2004–30.4.2005.

SUUNNITTELU-PROSESSIN KUVAUS

10

Equalin periaatteiden mukaisesti WomenIT-projektia lähdettiintositoimin rakentamaan alkuvuodesta 2001 tapaamalla eri taho-ja sekä järjestämällä avoimia tiedotustilaisuuksia, joihin kutsut-tiin potentiaalisia kumppaneita ja asiasta kiinnostuneita. Työstöjatkui teemoittain järjestettyjen työkokousten sarjalla. Niissäsuunnitelmaa valmisteltiin yhdessä kumppaniehdokkaiden, toi-mijoiden, asiantuntijoiden ja kohderyhmän edustajien kanssa.Työkokousten välillä suunnitelmaa hioi koordinoiva organisaatio,ja samalla jatkettiin analysointivaihetta. Lisäksi aloitettiin alusta-vat keskustelut mahdollisten kansainvälisten kumppaneidenkanssa.

Toimintasuunnitelma hahmottui 7 osaprojektin sateenvarjoksi,jonka toteuttamisessa oli mukana kymmeniä organisaatioita.Projektin toimintasuunnitelma päätettiin toteuttaa alueellisesti,mutta tuloksia aiottiin suunnata valtakunnallisesti ja Euroopanlaajuisesti. Projektin kokonaisbudjetiksi kertyi hieman vajaa 26mmk, joista kuntarahoituksen osuus oli 5%:a.

WomenIT-projektiehdotus hyväksyttiin I toimintovaiheeseensyksyllä 2001, jolloin alkoi toimintasuunnitelman jatkokehittelyeli koko projektin toimintasuunnitelman kokoaminen kehittämis-kumppanuussopimukseksi seuraavan puolen vuoden aikana.Myös kokonaisbudjetti karsittiin kokonaissummaltaan noin 20miljoonaan markkaan (noin 3,2 miljoonaa euroa).

Kehittämiskumppanuussopimukseen tähtäävä suunnittelutyöaloitettiin käyttäen hyväksi alkuperäistä 7 osaprojektin organi-saatiomallia, jonka pohjalta järjestettiin kumppanitoimijoidenosaprojektikohtaisia tapaamisia. Näissä tapaamisissa muun mu-assa tarkennettiin Equal-ohjelman periaatteita ja niiden sisällyt-tämistä toimijoiden omiin kehittämisprojekteihin. Lisäksi konkre-tisoitiin WomenIT-hengen mukaisen toiminnan näkymistä ala-projektien toiminnassa. Samalla etsittiin yhteistyön mahdolli-suuksia kumppanitoimijoiden välillä. Yhteistyön tukemiseksialoitettiin myös koko projektia koskeva organisaatiouudistus,joka johti toteutuneeseen 3 osaprojektin malliin. Suunnittelupro-sessin myötä toimijoiden lukumäärä vakiintui 66:een, jotkaosallistuivat 46 alaprojektin kehittämistyöhön.

WomenIT-projekti hyväksyttiin II toimintovaiheeseen keväällä2002, eli kehittämiskumppanuussopimuksessa esiteltyä toimin-tasuunnitelmaa voitiin lähteä toteuttamaan. Projektin lähtö-laukaus, avajaiset, pidettiin 15.5.2002.

Tässä kirjoituksessa suoranaista WomenIT-projektin yksityiskoh-taisempaa yleisesittelyä ei tehdä. Hyvän käsityksen kehittämis-työstä saa lukemalla tämän teoksen projektiesittelyt sekä esi-merkiksi kotisivujen yleisesittelyn. Myös projektin materiaalin-tuotannon muut tuotokset valottavat sitä, mitä on näiden vuosi-en aikana tapahtunut. Sen sijaan seuraavassa nostetaan esillejoitakin niistä toimintamalleista, joita kehitettiin erityisestiWomenIT-projektin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kokonaisuudessaan WomenIT-projektin toteuttamisen punaisenalankana oli tietoisuus siitä, että todellisen muutoksen aikaansaa-miseksi ei riitä pelkästään naisten ja tyttöjen tutustuttaminen jahoukutteleminen teknologian pariin. Pysyvämmän muutoksenaikaansaamiseksi sukupuolen mukaisesti jakautuneilla työmark-kinoilla edellytetään myös rakenteisiin ja toimintakäytäntöihinvaikuttamista. Jotta tähän voitaisiin kehittää työvälineitä, vaadi-

JATKOPÄÄTÖS JATOIMENPITEET

PROJEKTIN ESITTELY

PROJEKTININNOVATIIVISETTOIMINTAMALLIT

11

taan ymmärrystä tasa-arvoisen toiminnan rakentumisesta.Tämä tarkoittaa niin sukupuolten eriarvoisuutta aiheuttavien te-kijöiden tiedostamista kuin myös epätasa-arvoisten toimintamal-lien ja rakenteiden tunnistamista. Prosessi on pitkä, ja erityisenhaasteellisen siitä tekee edellä mainittujen ilmiöiden tiedosta-mattomuus sekä virheellinen, mutta yleinen käsitys tasa-arvontoteutumisesta yhteiskunnassamme.

Kehittämiskumppanuuden toimintamallia alettiin kehittää ylläkuvatun punaisen langan ympärille. Näistä periaatteista oli muo-dostunut myös WomenIT-henki, suunnitteluprosessin aikana toi-mijoiden kanssa pohditut kehittämistyön perusteet, joissa ote-taan huomioon edellä hahmoteltu tietoisuuden vaatimuksentaso. Koko projektin aikana kumppanitoimijoille tarjottiin eri toi-mintamuotojen avulla tukea heidän tasa-arvotietoisuuden kehit-tymiselleen ja sukupuolisensitiiviselle kehittämistyölleen heidänomissa alaprojekteissaan. Tukea annettiin muun muassa seuraa-vasti:

I toimintovaiheen aikana:- toimintasuunnitelmien esikäsittelyt osaprojekti-

kokoontumisissa, mukana myös asiantuntijoita- toimintasuunnitelmien kommentointi ja kehittämisehdotukset

yhdessä asiantuntijoiden kanssa

II toimintovaiheesta lähtien:- projektin organisoiminen työryhmäperusteiseksi- alaprojektien kehittämistyön vaiheiden käsittely työryhmissä,

asiantuntijatuki- arviointi ja raportointi osana omaa tiedostamisprosessia- koulutukset- seminaarit- jatkuva asiantuntijatuki- materiaalintuotantoprosessiin osallistuminen osana kehittä-

mistyön aikana tapahtuneiden oivallusten kiteyttämistä- osallistuminen valtavirtaistamiseen osana projektissa tapahtu-

neen tiedostamisprosessin jatkumista ja syventämistä

OrganisaatioAlkuperäisestä 7 osaprojektin mallista tiivistettiin 3 osaprojektinprojektiorganisaatio (kuva 1), joista 1. osaprojektin muodosti

osaprojekti 2: Työelämäsektorille suuntautuva osapr.

Kehitetään sukupuolisensitiivisiä tukimalleja,opintoja uraohjaus metodeja ja menetelmiä

a - sukupuoli ammatinvalinnassa, ohjauksessa,rekrytoinnissa

b - tasa-arvoisten työelämäkäytäntöjen kehittäminen;työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja tukimallitei-perinteisiä valintoja tehneille + työryhmä

c - IT, teknologia- ja teollisuusalojen muunto- jajatkokoulutuksiin valmentava koulutus naisille(työvoimapoliittinen)

d - naisyrittäjyys ja -johtajuus IT-, teknologia- jateollisuusaloilla

osaprojekti 3: Kasvatus- ja koulutus -sektorin osapr.

Kehitetään sukupuolisensitiivistä pedagogiikkaa,opetusmenetelmiä sekä opetussuunnitelmia

a - varhaiskasvatus, esi- ja alkuopetus -työryhmäb - peruskoulu ja lukio -työryhmäc - lukio ja ammatillinen koulutus -työryhmäd - koulutusohjelma -työryhmäe - kansallinen opetussuunnitelmatyö -työryhmä

osaprojekti 1: WomenIT kehittämiskumppanuuden koordinointi

Koko kehittämiskumppanuuden hallinnointi, taloushallinto, tiedottaminen,

arviointi ja raportointi. Muiden toimintojen koordinointi.

a - hallintoa - talousa - kansainvälinen toimintaa - tiedottaminen ja markkinointi

b - projektihenkilökoulutus, seminaarit, teemapäivät

c - arviointi, raportointid - tutkimuse - materiaalintuotanto- ja levitys

Ohjausryhmä- toimii kehittämiskumppanuuden asiantuntijana- tukee hankkeen toteutumista- seuraa hankkeen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista- 28 toimijatahojen edustajaa

12

kehittämiskumppanuuden hallinnointi sekä sellaisten toimintojenkoordinointi, jotka palvelivat koko kehittämiskumppanuutta taiolivat suunnattuja sille. Osaprojektit 2 ja 3 muodostettiin kump-panitoimijoiden omien alaprojektien ympärille siten, että osapro-jekti 2:ssa olivat projektit, jotka suuntautuivat työelämäsektoril-le ja vastaavasti osaprojekti 3:ssa kasvatus- ja koulutussektoril-le suuntautuvat projektit.

Osaprojektien 2 ja 3 toimintojen koordinoinneista vastasivatprojektipäälliköt. Osaprojekti 1:ssä olevien toimijoiden toimin-nan koordinoinnista vastasi projektisuunnittelija.

WomenIT:ssä kokeiltiin myös ohjausryhmän seminaariluonteisiatapaamisia, jossa annettiin tilaa ohjausryhmän jäsenten omallaasiantuntemukselle ja kokemukselle. Lisäksi seminaarien ja kes-kusteluiden antia syvennettiin asiantuntijoiden alustuksilla jaosallistumisella koko ohjausryhmän toimintaan.

TyöryhmätProjektin organisaatio rakennettiin työryhmäpohjaiseksi, jottasillä optimoitaisiin kehittämiskumppanuuden yhteistyö- ja ver-taistukipotentiaali. Ryhmien tarkoituksena oli toimia kehittämis-kumppanuutta lujittavana ja yhdistävänä tekijänä niin horison-taalisesti (toimijoiden välisenä) kuin vertikaalisestikin (toimijoi-den ja hallinnoivan organisaation välisenä sekä yhteiskunnanmuiden tahojen kanssa). Lisäksi työryhmät toimivat kokemus-tenvaihto- sekä koulutusfoorumeina. Myös tarvittavaa asiantun-tijatukea tarjottiin työryhmien kautta.

Osaprojekti 1:n tutkimusryhmä toimi työryhmämuotoisesti. Ryh-mässä vakituisina jäseninä olivat sekä tasa-arvon ja sukupuoli-sensitiivisen tutkimuksen asiantuntijat että ne toimijat, joidenkehittämistyössä tehtiin tutkimusta. Ryhmän tapaamisissa käsi-teltiin säännöllisesti käynnissä olevia tutkimuksia ja tuettiin kä-sittelyiden ja koulutuksen avulla tutkijoiden sukupuolisensitiivi-sen näkökulman vahvistumista.

Osaprojekti 1:n alaisuudessa toimivat myös WomenIT:n projek-tiryhmän useat sisäiset työryhmät, joissa projektiryhmän jä-senet eri kokoonpanoissa työskentelivät. Työryhmiä oli esimer-kiksi seuraavissa toiminnoissa: tiedotus, seminaarit, materiaa-lintuotanto ja valtavirtaistaminen. Työryhmiä muodostui myösprojektiryhmän ja toimijoiden välillä muun muassa materiaalin-tuotannon eri tuotteiden työstövaiheessa.

Osaprojekti 2:ssa toimijat jakautuivat työryhmiin pääosin kysei-seen teemaan liittyvien koulutusten yhteydessä. Osaprojekti3:ssa taas määrittävänä tekijänä oli toimintaympäristö eli se,millä kasvatus- tai koulutussektorin osa-alueella kyseisen toimi-jan kehittämissuunnitelmaa toteutettiin. Esimerkiksi varhaiskas-vatuksen ja esi- ja alkuopetuksen toimijat muodostivat yhdentyöryhmän.

VerkkoympäristöKoska kehittämiskumppanuus levittäytyi maantieteellisesti laa-jalle alueelle, hankittiin projektin käyttöön verkkopohjainen yh-teistoimintaympäristö (käyttöoikeudet Internetin kautta toimi-vaan laaja-alaiseen verkkoympäristöohjelmaan). Tällä tuettiinerityisesti työryhmien toimintaa niin, että fyysisellä tasolla ta-pahtuvien kokoontumisten tarve väheni ja ryhmän yhteisiä asi-oita pystyttiin prosessoimaan ja viemään eteenpäin myös kas-

13

vokkain tapahtuvien kokoontumisten ulkopuolella. Samoin ym-päristöä käytettiin tiedottamiseen, raportointiin, kouluttautumi-seen sekä myös vapaaseen keskusteluun ja kokemusten vaih-toon yli työryhmärajojenkin.

KoulutusTasa-arvotietouden ja sukupuolisensitiivisen kehittämistyön tu-eksi kumppanitoimijoille suunniteltiin Tasa-arvokysymykset-kou-lutus yhteistyössä Oulun yliopiston naistutkimusoppiaineenkanssa. Koulutus oli laajuudeltaan 5 opintoviikkoa, ja se olisuunniteltu koko kehittämiskumppanuudessa mukana olleidenperuskoulutukseksi.

Osaprojekti 3:ssa toimijoiden kokemusten ja toiminnan aikanailmenneiden haasteiden pohjalta tarjottiin työryhmien toiminnanyhteydessä täsmäkoulutusta, jossa keskityttiin ratkaisemaanjuuri kyseisen teema-alueen ja toimintaympäristön erityiskysy-myksiä. Osaprojekti 2:ssa taas työryhmätoiminnan jakautumi-sen perusteena oli teemaan liittyvä koulutus. Myös WomenIT-projektin seminaarit rakennettiin tukemaan kumppanitoimijoi-den tasa-arvotietouden syventymistä ja sukupuolisensitiivistäkehittämistyötä.

Kansainvälinen toimintaKansainvälisestä yhteistyöstä kirjoitettiin niin ikään kumppa-nuussopimus Transnational Co-operation agreement, TCA. Varsi-naiset kansainvälisen toiminnan kumppanimaat olivat Britanniaja Tanska. Brittien kautta tulivat yhteistyömaiksi lisäksi Ranskaja Saksa. Kumppanuussopimuksessa toiminta jaettiin teema-alueisiin, joiden koordinointi jaettiin kumppaniprojektien kesken.

Maa Projektin nimi Vastuu teema-alueesta

Suomi WomenIT tutkimus, koulutus

Tanska Get a Life, Engineer! työn ja perhe-elämänyhteensovitus

Britannia JIVE Interventions uraohjaus, mentorointi

Ranska Nouveuax acteurs de la mixite des emplois tehniques Saksa Gender Mainstreaming in der Informationsgesellschaft

Kansainvälisen toiminnan koordinointivastuu kiersi kumppani-projektien kesken puolivuosittain ennalta määrätyn aikataulunmukaisesti. Tämä mahdollisti resurssien jakautumisen tasaisem-min kumppanien kesken. Kansainväliseen toimintasuunnitel-maan sisällytettiin myös ulkopuolinen arviointi, joka oli luonteel-taan osallistuvaa ja reflektoivaa. Tämä auttoi kumppaneita tar-kentamaan ja syventämään kansainvälisestä toiminnasta saata-vaa lisäarvoa ja myös löytämään tasa-arvotyöstä yhteisiäelementtejä.

Kansainvälisen toiminnan eri teema-alueiden työskentelyssäkäytettiin WomenIT-projektin käytössä olevaa verkkopohjaistayhteistoimintaympäristöä. Sen avulla tulevien tapahtumien sisäl-töjä sekä yhteisiä tuotoksia pystyttiin suunnittelemaan ennen jajälkeen varsinaisten fyysisten tapaamisten.

TiedottaminenProjektin alkuvaiheessa laadittiin tiedotus-, viestintä- ja markki-nointisuunnitelma. Sen tavoitteena oli mielenkiinnon herättämi-

14

nen WomenIT-projektia ja sen alaprojekteja kohtaan. Tavoittee-na oli myös luoda toimijoille tunnettavuutta suuren yleisön kes-kuudessa. Toimijoille suunnattua tiedottamista hoidettiin aluksisähköpostilistojen kautta. Verkkopohjaisen yhteistoimintaympä-ristön hankinnan jälkeen sähköpostilistojen käyttö nivoutui verk-koympäristön kanssa yhteen siten, että listojen avulla tiedotet-tiin nopeasti vaihtuvista asioista ja verkkoympäristössä käytet-tiin prosesseihin ja pitkäkestoisempaan tiedottamiseen.

WomenIT-projektista tiedotettaessa käytettiin projektin kotisivu-ja sekä infolistaa. Lisäksi tiedotettiin perinteisemmässä medias-sa, kuten sanoma-, aikakausi- ja ammattilehdissä sekä radiossaja televisiossa. Projektille haettiin näkyvyyttä myös erilaisilta ai-hepiireiltään merkittävillä tapahtumilla ja messuilla. Tiedottami-sessa oli merkittävä sijansa markkinointimateriaaleilla, joita oli-vat moninaiset WomenIT-henkiset tuotteet, julisteet ja erilaisettoimijoiden alaprojekteissa valmistuneet tuotokset. Yleisenä ta-voitteena on ollut se, että tiedottamisessa toimijat ja heidän te-kemänsä kehittämistyö ovat olleet pääosassa. Tiedottamisenyleisenä tavoitteena oli toimijoiden ja heidän kehittämistyönsänostaminen pääosaan.

Arviointi ja raportointiWomenIT-projektin eri tasojen toimijat pääsivät mukaan arvioin-tiprosesseihin, sillä arviointeja tehtiin joka tasolla oheisen kaavi-on (kuva 2) mukaisesti. Eri tasojen ja tapahtuminen arvioinnitkoottiin mukaan raportteihin.

projektitaso

- kokoaa yhteen kaikkien tasojen ja osioiden arvioinnit- yhdistää tutkimuksen ja opinnäytteiden tulokset- yhdistää mukaan ulkoisen arvioinnin

osaprojektitaso

- yhteenveto osaprojektin toiminnoista

teema- ja työryhmätaso

- ryhmien tavoitteiden saavuttamisen arviointi

alaprojektitaso

- toimijoiden raportit alaprojektien toiminnasta

kohderyhmätaso

- kerätty palaute toimintaan osallistuneilta

LOPPURAPORTTI

15

Kumppanitoimijoiden alaprojektien raporteista koottiin yhteen-veto puolivuosittain koko kehittämiskumppanuuden loppuraport-tiin. WomenIT:n loppuraportti rakentui täten jokaisen puolivuo-sittaisen kirjauksen muodostamaksi jatkokertomukseksi, jostapystyy hyvin seuraamaan kehittämiskumppanuuden vaiheittaistaedistymistä. Eri puolivuosittaiskirjaukset erotettiin selkeästi toi-sistaan. Keväällä 2003 myös ulkopuolinen arvioitsija teki projek-tista arvioinnin, jonka tuloksia hyödynnettiin toiminnan jatko-suunnittelussa.

ToimintasuunnitelmatAlaprojektien toimintasuunnitelmiin muotoiltiin yleisrakenne,joka hyödynsi suunnittelu–pilotointi–jatkokehittely -mallia. Ra-kenne palveli lopullista tavoitetta, toisin sanoen sitä, että kehite-tyt toimintamallit ja -muodot vakiintuvat osaksi kyseisen organi-saation toimintakulttuuria.

MateriaalintuotantoMateriaalintuotanto perustui WomenIT-projektin aikana tehtyynkehittämistyöhön niin kumppanitoimijoiden omien alaprojektienja työryhmätoiminnan kuin koko kehittämiskumppanuuden ta-solla. Osa WomenIT-projektiryhmän jäsenistä muodosti varsinai-sen materiaalituotannon työryhmän. Eri tuotteiden osalta muo-dostui vielä erillisiä kyseiseen teema-alueeseen keskittyviä työ-ryhmiä, joiden jäseninä oli projektiryhmäläisten lisäksi toimijoitasekä asiantuntijoita.

ValtavirtaistaminenKehittämiskumppanuuden valtavirtaistamisstrategian perustee-ma oli vertikaalisen vuoropuhelun ja vaikutuskanavan luominen.Aluksi se luotiin projektiorganisaation sisälle työryhmämuotoistatoimintamallia mukaillen. Projektin edetessä toiminta-ajatustakuitenkin kehitettiin ulospäinsuuntautuvammaksi, jolloin yhdes-sä kumppanitoimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa muodostet-tiin erilaisten teemojen tiimoilta ryhmiä, jotka kiersivät tapaa-massa eri sektoreiden vaikuttaja- ja yhteistyötahoja. Valtavir-taistamisstrategian perusteema, vuoropuhelun ja vaikutuskana-van luominen säilyi, mutta tapa muuttui keskitetymmäksi.

Valtavirtaistamisstrategian toteuttamisesta voidaan tuoda esillese, että strategiasta rakennettiin erityinen toimintasuunnitelmasen perusteella, mihin tahoihin pitää olla yhteydessä ja minkäasian suhteen. Myös eri tasot (esimerkiksi poliittisen päätöksen-teon tasot) eriteltiin ja vaikuttamisstrategia suunniteltiin juuritietylle kohteelle. Strategian toteutumista myös seurattiin ja päi-vitettiin reaaliaikaiseksi.

WomenIT-projektin tuloksina voidaan tarkastella muun muassaedellä esiteltyjä innovatiivisia toimintamalleja, niiden toteutustasekä toimivuutta yhdessä ja erikseen. Lisäksi erityisesti projek-tin loppuvaiheessa painottunut materiaalintuotannon tuotoksetja valtavirtaistaminen antavat kuvaa toteutuneen toiminnan tu-loksellisuudesta suhteessa suunnitelmaan. Luonnollisesti projek-titoimintaan oleellisesti liittyvä perusteltu suunnitelmien kehittä-minen koko projektin elinkaaren aikana muokkasi alkuperäistäkehittämiskumppanuussopimuksessa esiteltyä toimintasuunni-telmaa.

Projektin toiminnan suurimpana tavoitteena, ja pääosin toteutu-neena tuloksena, oli toiminnassa mukana olevien toimijoidentiedostamisen prosessin tukeminen tasa-arvoon liittyvissä kysy-

TULOKSIA JAOIVALLUKSIA

16

myksissä. Tässä onnistuttiin hyvin, joidenkin toimijoiden kohdal-la aivan erinomaisesti. Tasa-arvoisen toiminnan asiantuntemusprojektin toiminta-alueella lisääntyi huimasti. Toiminnan ja tie-dostamisen tasoa esiteltiin huhtikuussa 2004 olleessa päätösse-minaarissa. Prosessin tuloksia on esillä myös projektin materiaa-lintuotannon eri tuotoksissa. Niitä levitettiin myös valtavirtaista-misstrategian mukaisesti.

Kumppanitoimijoiden suuri määrä oli projektin organisoimisen jahallinnoimisen iso haaste. Suuresta määrästä oli kuitenkin myöshuomattavaa etua, sillä tasa-arvokysymysten pohtiminen kos-ketti täten alueellisesti laajaa toimija- ja organisaatiojoukkoa.

Toimijat ottivat projektin vastaan positiivisesti. Alueellisesti pro-jektia huomioitiin tiedotusvälineitä myöten. Valtakunnallisesti jaEuroopan laajuisesti esiinnyttiin aktiivisesti muun muassa am-mattijulkaisuissa, seminaareissa ja erilaisissa tapahtumissa.

Yleisenä huomiona projektin saamasta palautteesta on todetta-va, että tasa-arvoprojektissa toimiminen sekä sellaisen hallin-noiminen asettaa erityisiä vaatimuksia projektin sisäiselle toi-minnalle sekä mukana oleville organisaatioille. Näihin haasteisiinvoi vastata siten, että käytetään tasa-arvoprojektin suoma po-tentiaali myös oman organisaation ja yhteisön kehittämiseksitasa-arvoisemmaksi. Tasa-arvoprojekti kerää jo olemassa oleviaasiantuntijoita, mutta myös luo mahdollisuuden uusien alanasiantuntijoiden kehittymiselle. Organisaation ja yhteisön kehit-tämiselle avautuvat mahdollisuudet onkin suotavaa käyttää hy-väksi, jotta yhteisö pysyy elinvoimaisena.

WomenIT – projektiryhmässä ovat eri vaiheissa olleet mukanaseuraavat henkilöt:

Projektin ensimmäisessä suunnitteluvaiheessa(syksy 2000–kevät 2001):- Marja-Leena Haataja, koordinointi- Eila Ilkko, talous- Hanna Karppinen, suunnittelu- Eija Leinonen, suunnittelu- Heli Vuori, suunnittelu

I toimintovaihe (15.11.2001–14.5.2002)- Marja-Leena Haataja, projektikoordinaattori- Eila Ilkko, projektisihteeri- Anja Leinonen, projektisihteeri- Leena Teräs, projektipäällikkö- Irma Toivonen-Okuogume, tiedotussihteeri

II ja III toimintovaihe (15.5.2002–30.4.2005)- Marja-Leena Haataja, projektikoordinaattori- Anneli Heikkinen, projektisihteeri- Tiina Hurskainen, projektisihteeri- Eila Ilkko, projektisihteeri- Eija Leinonen, projektipäällikkö 17.5.2004 alkaen- Ritvaleena Leinonen, projektisihteeri- Johanna Matinmikko, projektipäällikkö- Marjo Riitta Tervonen, projektipäällikkö- Leena Teräs, projektisuunnittelija- Irma Toivonen-Okuogume, tiedotussihteeri

WomenIT-projektiin voi tutustua myös osoitteessawww.womenit.info.

PROJEKTIHENKILÖSTÖ

18

TULOKSET

PROJEKTIN TARKOITUSJA TOTEUTUS

Projektipäällikkö Marjo Riitta TervonenWomenIT, Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskusSeminaarinkatu 2, PL 51, 87100 KAJAANI

Sukupuoli ammatin-valinnassa, ohjauksessa jarekrytoinnissa -koulutus(SAVOR)

SAVOR-koulutus järjestettiin WomenIT:n toimijoille sekä muilleaiheesta kiinnostuneille. Koulutus pidettiin neljänä kahden päi-vän jaksona tammikuun 2003 ja helmikuun 2004 välisenä aika-na. Koulutuksen suoritti loppuun 15 osallistujaa. Koulutuksen ai-healueina olivat muun muassa kasvatus, koulutus ja työura elä-mänkulussa, sukupuolisensitiivinen ohjaus, sukupuoli ja työor-ganisaatiot, työyhteisön kehittäminen ja tasa-arvosuunnittelu.Kurssilla työstettiin myös WomenIT:n oppimateriaalia, oppilaan-ohjaukseen suunnattua videota ja tytöille suunnattua yrittäjyys-peliä. Pääkouluttajana toimi fil. tri Päivi-Katriina Juutilainen Jo-ensuun yliopistosta. Muina kouluttajina toimivat muun muassafil. tri Merja Korhonen Joensuun yliopistosta (elämänkulku) jatasa-arvokonsultti Sinikka Mustakallio Wom Oy:stä (tasa-arvo-suunnittelu).

Koulutuksen arvioinnissa tuli ilmi, että SAVOR-koulutuksella olivaikutusta siihen, että ammatinvalinnan parissa työskentelevätosallistujat alkoivat kiinnittää lisää huomioita omaan ohjauk-seensa ja erityisesti tyttöjen motivoimiseen teollisuus- ja tekno-logia-aloille. Osallistujien mukaan koulutus herkisti entisestäänhuomaamaan naispuolisista asiakkaista, jos he ovat kiinnostu-neita epätyypillisistä ammateista. Koulutuksesta sai tietoa työ-elämästä ja naisten asemasta siellä. Tätä tietoa voi hyödyntäämyös ohjatessa naisia, jotka ovat jo työelämässä.

Koulutuksen avulla saatiin varmasti muutoksia koulutukseenosallistuneiden ohjausmenetelmiin. Osallistujien mukaan koulu-tus oli prosessinomainen, ja tietoisuus sukupuolisensitiivisestäohjauksesta ja yleensä tasa-arvoasioista muotoutui vuoden kes-tävän koulutuksen aikana.

Koulutus jatkuu todennäköisesti maksullisena palvelutoimintanaKajaanin yliopistokeskuksessa. Konkreettinen tulos on myösWomenIT:n materiaalintuotannossa tuotettu oppilaanohjausvi-deo, jonka käsikirjoitusta SAVOR-koulutus työsti yhdessä tuotta-jan kanssa. Koulutukseen osallistuneet kertoivat välittäneensätietoa tasa-arvoasioista kollegoilleen ja alkaneensa huomioidakoulumaailmassa tapahtuvia ilmiöitä.

Suosittelemme vastaavanlaista toimintaa opettajankoulutuk-seen, opinto-ohjaajien koulutukseen ja työvoimahallinnon työn-tekijöille.

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

19

Oppilaanohjaaja Kari VattulainenPaltamon yläasteKorpitie 14, 88300 Paltamo

Oppilaiden ja opettajientyöharjoittelun ja yritys-yhteistyön kehittäminen

Projektiin osallistui 14 yläasteen tyttöä lukuvuonna 2002–2003.Tytöt suorittivat viikon mittaisen TET-harjoittelun WomenIT:nyhteistyöyrityksissä Kajaanin Puhelinosuuskunnassa, Metso Au-tomationissa ja UPM-Kymmenessä. Työyhteisöt olivat pääsään-töisesti miesvaltaisia. Kurssin aikana tutustuttiin myös eri koulu-tusaloihin ja työelämän järjestöihin. Lisäksi vierailtiin kainuulai-sissa ja oululaisissa yrityksissä ja kouluissa. Ilman WomenIT:ntukea tutustuminen ei-perinteisiin koulutusaloihin ja työpaikkoi-hin ei olisi ollut mahdollista, sillä koulujen perusrahoituksenavulla ei ole mahdollista rahoittaa esimerkiksi matkakuluja siinämäärin kuin WomenIT-hankkeessa.

Teollisuusyrityksiin suuntautuneiden yritysvierailujen ja TET-har-joittelun avulla tuettiin tyttöjen valintoja ei-perinteisille aloille.Hankkeen edetessä tytöissä heräsi aitoa kiinnostusta uudenlais-ten ajatusmallien kehittämiseen. Tyttöjä rohkaistiin eri yhteyk-sissä tekemään uusia aluevaltauksia. Naisenergia lisääntyi oi-kealla tavalla.

Tytöt olivat innostuneita tekemään asioita, eikä pakonomaistapuurtamista esiintynyt. Esimerkkinä tästä oli päivän kestänytloppuyhteenvedon tekeminen: tulosta syntyi käskemättäkin.

Työharjoittelun jälkeen tytöille muodostui alustava kuva mies-valtaisen teollisuuden töistä ja mahdollisuuksista, joita nämäteollisuuden alat tarjoavat myös naisille. Tytöt työstivät loppuyh-teenvedon.

Suosittelemme vastaavanlaista toimintaa peruskoulujen yläluok-kien oppilaanohjaukseen.

TYTTÖJEN JA NAISTENKANNUSTAMINENEI-PERINTEISIIN

VALINTOIHIN

OPPILAIDEN,TYÖYHTEISÖN

JA VANHEMPIENSUHTAUTUMINEN

TULOKSET


SUOSITUKSET

20

Projektipäällikkö Tarja Peitsaho ja kehitysjohtaja Esa ToivonenKainuun ammattiopistoVuorikatu 2, PL 142, 87101 KAJAANI

Kainuun ammattiopistonWomenIT-projekti 1

Kainuun ammattiopiston projektin tavoitteena oli innostaa tyttö-jä kiinnostumaan teollisuusalojen teknologia-asiantuntijatehtä-vistä ja ohjata heitä Kajaanissa tarjottavaan teknologia-alankorkea-asteen koulutukseen. Kainuun ammattiopistossa tär-keäksi menestystekijäksi määriteltiin opiskelijoiden sijoittumisenja ohjauksen tukeminen.

Systemaattiseen ura- ja rekrytointimalliin rakennettiin Opi oppi-maan -kurssi. Kurssilla opiskelijat perehdytetään oppilaitoksenyleisiin käytäntöihin, oppimiseen liittyviin tekijöihin, jatko-opis-kelumahdollisuuksiin sekä työllistymiseen vaikuttaviin asioihin.Internet-sivujen ura- ja rekrytointiosa tukee Opi oppimaan -kurssin sisältöä. Internet-sivuilta opiskelijat löytävät uravalintaatukevaa ajankohtaista täsmällistä tietoa sekä tietoa oman alansajatko-opintoja työllistymismahdollisuuksista. Ura- ja rekrytoin-timalli selkeyttää tytöille urapolut teollisuusalojen teknologia-asiantuntijatehtäviin.

Kainuun ammattiopiston projekti käynnistyi kesällä 2002 japäättyi syksyllä 2004. Projektin pilottiryhmään osallistui omanoppilaitoksen opiskelijoita ja opettajia. Projektissa toimi teknolo-gia-alan kouluttajia ja yritysten työntekijöitä, jotka esittelivät pi-lottiryhmälle toimintaansa. Projektin ura- ja rekrytointimalliinkuuluvat Opi oppimaan -kurssi, opintojen seurantalomake jaura- ja rekrytointi-sivut, jotka toteutettiin yhteistyönä Kainuunammattiopiston opinto-ohjaajien kanssa. Opinto-ohjaajaryhmäosallistui myös Taloudellisen Tiedotustoimiston Dream Factory 4show -opiskelijatilaisuuksien ja opettajatilaisuuden organisoimi-seen. Osa opinto-ohjaajista työskenteli ohjauskysymysten paris-sa WomenIT-emohankkeen kansainvälisessä työryhmässä.

Kainuun ammattiopiston projekti organisoi paikalliseen valtaleh-teen puolen sivun mittaisen uutisen, jossa haastateltiin oppilai-toksen ei-tyypillisiä alavalintoja tehneitä opiskelijoita. Sanoma-lehti ilmestyi samana aamuna, jona peruskoulun oppilaiden yh-teisvalinta käynnistyi. Pilottiryhmä tutustui teollisuuden ja tek-nologia-alan yrityksiin sekä infotilaisuuteen, jossa esiteltiinteknologia-alan jatkokoulutusmahdollisuuksia.

Osa pilotissa toimivista tytöistä suunnittelee hakeutuvansa tek-nologia-alan jatko-opintoihin.

Kainuun ammattiopistolle kehitettiin systemaattinen ura- ja rek-rytointimalli. Ura- ja rekrytointimalliin sisältyvät Opi oppimaan-kurssi ja opintojen seurantalomake, jotka on jo otettu käyttöönKainuun ammattiopiston eri koulutusaloilla. Henkilökohtainenopintojen seurantalomake takaa jokaiselle Kainuun ammattiopis-tossa opiskelevalle yhtäläisen mahdollisuuden suunnitella jaseurata omia opintojaan. Kurssi ja seurantalomake yhtenäistä-

TYTTÖJEN JA NAISTENKANNUSTAMINENEI-PERINTEISIINVALINTOIHIN

OPPILAIDEN,TYÖYHTEISÖNJA VANHEMPIENSUHTAUTUMINEN

TULOKSET


21

vät ja tasa-arvoistavat oppilaitoksessa annettavaa ohjausta.Ura- ja rekrytointimallin Internet-sivut toimivat oppilaitoksenkotisivuilla. Ura- ja rekrytointisivuilta opiskelijat löytävät yhdes-tä paikasta uravalintaa tukevaa ja jatko-opintoihin sekä työllis-tymiseen liittyvää ajankohtaista tietoa.

Opi oppimaan -kurssin ja Internet-sivujen sisältöjen suunnitte-lussa opinto-ohjaajat reflektoivat omia työskentelykäytäntöjäänja vaihtoivat tietoja sekä tietolähteitä. Vaikka koulutusalammeovat hyvin erilaisia, tällaisesta työskentelystä on hyötyä opinto-ohjaajille itselleen, heidän asiakkailleen ja välillisesti oppilaitok-selle. Systemaattinen ura- ja rekrytointimalli takaa jokaiselleKainuun ammattiopiston opiskelijalle tietoa työllistymis- ja jat-ko-opintomahdollisuuksista tasapuolisesti.

SUOSITUKSET

22

OppilaanohjaajatMarja-Leena Huttunen Myllytullin yläasteRuut Pasanen Pohjankartanon yläastePäivi Väihkönen Maikkulan yläasteAnneli Pietilä Rajakylän yläasteOulun kaupungin opetusvirasto ja Oulun läänin oppilaanohjaajatKasarmintie 3, 90100 Oulu

Oppilaanohjauksenmenetelmien kehittäminensukupuolinäkökulmastayläasteella ja lukiossa– Oulun case

Tavoitteena oli saada uutta tietoutta oppilaille tekniikasta ja op-pilaanohjaajille ohjauksen sukupuolinäkökulmasta. Toiminta al-koi lukuvuonna 2002–2003 ja jatkui lukuvuoden 2003–2004.Mukana olleet 8. ja 9. luokan tytöt ja lisäluokat (entinen 10.luokka) pääsivät käymään yritysvierailuilla teollisuuden ja tek-nologia-alojen yrityksissä ja suorittivat niissä työharjoitteluja.Oppilaita ja opettajia oli mukana yhteensä yli 60. Heillä oli yri-tyksissä kummitätejä ja -setiä. Yritysvierailuilla oli mukana yri-tysten tiedotusvastaavat sekä naispuolisia työntekijöitä. Oppi-laanohjaajat osallistuivat ahkerasti WomenIT:n järjestämään Su-kupuoli ammatinvalinnassa, ohjauksessa ja rekrytoinnissa -kou-lutukseen ja tekivät opintomatkan Britannian JIVE-partnerinjärjestämään Career Guidance -tapahtumaan Sheffieldissä syk-syllä 2003. Rajakylän ja Myllytullin WomenIT-kurssin tytöt saivatrahoituksen toisesta EU-lähteestä Strasbourgiin suuntautunee-seen Euroscola-matkaan, joka tehtiin syksyllä 2003.

Pyrittiin kasvattamaan tietoisuutta yritysvierailuiden ja työhar-joittelujen myötä. Opinto-ohjaajien koulutus kehitti opojen su-kupuolisensitiivisiä ohjaustaitoja.

Asiasta tiedotettiin koulujen sisällä oppilaille ja henkilökunnalle,oppilaiden huoltajille ja yhteistyökumppaneille. Myös muissa ti-laisuuksissa projektista kerrottiin ulkopuolisille. Myös lehdistökiinnostui projektista: Oulu-lehti kirjoitti kolme artikkeliaWomenIT-tyttöjen Euroscola-matkasta. Artikkeleissa pohdittiinmatkan lisäksi tasa-arvoasioita.

8. luokan tytöissä näkyy kiinnostuminen teknologiasta. Tosin onvaikeaa murtaa käsityksiä soveltuvuudesta ja uskaliaisuudestatehdä uusia valloituksia, koska roolit on opittu jo äidinmaidosta.Ryhmäytyminen oli tärkeä prosessi, jonka avulla saatiin jopa eri-tyisopetuksen tarpeessa olevia oppilaita kiinnostumaan koulun-käynnistä. Lisäluokan oppilaille tällainen projekti tarjosi aivanuusia näkökulmia miettiä tulevaisuuttaan.

Koulutuksista opinto-ohjaajat saivat uutta näkökulmaa ohjauk-seen, ohjauskeskusteluihin ja myös oman työorganisaation toi-mintaan. Ohjauksessa opinto-ohjaaja osaa ottaa nykyisin tietoi-semmin huomioon sukupuolinäkökulman.




TULOKSET

JATKUVUUS

23

Työelämään tutustumisen hyödyntäminen ammatinvalinnan työ-kaluna ja jatkokoulutukseen ohjauksessa tehostui. TET-jaksoteri alojen työpaikoilla ja tieto vastaavien alojen koulutusreiteistäsekä toisella että korkea-asteella antoivat tytöille lisää valmiuk-sia tehdä tulevaisuuden valintoja. Toimintatavan ja käytäntöjenkehittäminen jatkuu ensi vuonna toisessa projektissa (TEKNO-TET).

Suosittelemme vastaavanlaista toimintaa peruskoulujen yläluo-kille.

SUOSITUKSET

24

Ammatinvalintapsykologi Aila LeinoSotkamon työvoimatoimiston ammatinvalinta- jaurasuunnittelupalvelutKeskuskatu 3, 88600 Sotkamo

Tähtäin tulevaisuuteen –uraohjausryhmät vainnaisille

Projektin tarkoitus oli kehittää työttömille tai työttömyysuhanalaisuudessa oleville naisille soveltuvia sukupuolisensitiivisiäuraohjausmalleja ja tukea heidän ei-perinteisiä valintojaan työ-markkinoilla. Lähtökohtana oli moniammatillinen yhteistyö oh-jaus- ja neuvontatyötä tekevien henkilöiden, koulujen opinto-ohjaajien sekä yritysten koulutus- ja rekrytointivastaavien kes-ken. Tähtäin tulevaisuuteen -uraohjausryhmissä (3 ryhmää, 6tapaamista/ryhmä) painopiste oli erityisesti naisia kiinnostavienhyvinvointiteknologian ja biotekniikan mahdollisuuksissa. Näilläaloilla naisten hiljaista tietoa ihmisen arjesta ja hyvinvoinninedellytyksistä tarvitaan.

Uraohjausryhmiin Sotkamossa ja Paltamossa syksyn 2002 ja ke-vään 2004 kuluessa osallistui yhteensä 18 naista. Tiedonhankin-nan lisäksi ohjausryhmissä oli mahdollisuus selvitellä omaa ura-polkua ja saada tukea ja kannustusta myös perinteistä poikkea-viin valintoihin. Jokainen ohjausryhmä teki yritys- ja oppilaitos-vierailuja sisältävän opintomatkan Ouluun, Kajaaniin taiKuopioon. Projektissa kehitettiin ryhmäohjausmenetelmiä sovel-tamalla sosiodynaamisen ohjauksen työskentelytapoja sekä päi-vitettiin työvoimatoimiston työntekijöiden teknologia-asiantunte-musta. Projektin henkilöstö osallistui aktiivisesti WomenIT:n jär-jestämiin koulutuksiin ja tapahtumiin, kuten Sukupuoli amma-tinvalinnassa, ohjauksessa ja rekrytoinnissa -koulutukseen.

Ryhmätapaamisissa kartoitettiin osallistujien vahvuuksia ja tu-tustuttiin myös miesvaltaisiin aloihin ammattiesittelyvideoittenja muun materiaalin kautta. Yritys- ja oppilaitosvierailuilla mies-valtaisilla aloilla opiskelevat tai työskentelevät naiset kertoivatomasta uravalinnastaan ja kokemuksistaan. Erityisesti nämävierailut koettiin hyvin rohkaisevina ja avartavina.

Palautteen mukaan kaikki osallistujat pitivät projektia tarpeelli-sena. Eniten hyötyä oli ammatti- ja koulutustietojen päivittämi-sestä ja opintomatkoista. Osallistujien opiskelumotivaatio kasvoiprojektin aikana. Ryhmätapaamista saatiin myös vertaistukea japiristystä arkeen.

Työyhteisö oli kiinnostunut projektista, ja työvoimakoulutuksenvastuuhenkilö oli mukana tutustumiskäynneillä oppilaitoksiin.Suunnittelimme yhdessä ammattikorkeakouluopintoihin valmen-tavan kurssin, jolle hakeutui muutama projektiin osallistuneistanaisista.

Osallistujista neljä löysi uuden työpaikan, ja kaksi osallistujaa onopiskelemassa uuteen ammattiin omaehtoisessa koulutuksessa.Työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli projektin päättyessä yh-




TULOKSET

25

teensä viisi osallistujaa. Monella on suunnitelmissa hakeutuavielä tulevaisuudessa ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Naisten uraohjausryhmä tulee olemaan jatkossakin osa amma-tinvalinta- ja uraohjauspalveluja Sotkamossa.

Suosittelemme vastaavanlaista toimintaa työvoimapalveluihin.

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

26

Raahessa järjestettiin tammikuussa 2003 tekniikan intensiivipäi-vä, johon osallistui noin 50 yläasteen tyttöä. Intensiivipäivässätutustuttiin www-sivujen tuottamiseen ja julkaisuun, digitaali-seen kuvankäsittelyyn sekä videon- ja äänenkäsittelyyn. Touko-kuussa 2003 järjestettiin varsinainen Tekniikan portaat -tapah-tuma, johon osallistuivat koko kaupungin 7.–9. luokkien tytötsekä vapaaehtoisia lukiolaistyttöjä, yhteensä noin 250 tyttöä jalisäksi opettajia. Tilaisuus oli kaksipäiväinen (perjantai–lauan-tai), ja se vastasi pakollista koulupäivää. Pojille järjestettiin kor-vaavia toimintoja samoina päivinä. Projektipäällikkö osallistuiWomenIT:n Sukupuoli ammatinvalinnassa, ohjauksessa ja rekry-toinnissa -koulutukseen.

Tekniikan portaat 2003 -tapahtumassa kuultiin muun muassametallialalla työskentelevän Metallityöväenliiton aluetoimitsijaLiisa Kirveskarin luento ja tutustuttiin Oulun yliopiston prosessi-ja ympäristötekniikan osastoon. Lisäksi tytöillä oli mahdollisuustutustua 16 eri yritykseen. Toisena päivänä ryhmittäydyttiin työ-pajoihin, joiden aiheina olivat muun muassa pelit, www-sivut,grafiikka, äänen- ja kuvankäsittely, PC:n purku ja kasaus.

Keväällä 2004 järjestettiin vielä kolmas tapahtuma Raahessa.Tytöt ja opettajat kiersivät eri työpajoja omina ryhminään. Tytötpääsivät muun muassa tekemään kotisivuja ja käsittelemääntietokoneella tekstiä, ääntä ja kuvaa. Opettajien ohjelmassa olitarjolla PowerPointin, kuvankäsittelyn ja Internetin opastusta.Ohjelmaan kuului myös kampuskierros ja Oulun yliopiston tieto-jenkäsittelytieteiden laitoksen luento viestintätekniikan kehityk-sestä.


Opetustoimenjohtaja Sirkka-Hannele SaarinenRaahen seudun opetustoimiBrahenkatu 10, PL 90, 92100 Raahe

Tekniikan portaat,www.ratol.fi/womenit

27


VALINTOIHIN



TULOKSET

Tytöille järjestettiin opetussuunnitelman sisällä mahdollisuuksiatutustua ei-perinteisiin aloihin.

Palautteen mukaan tytöt innostuivat etenkin työpajoista, joissasai kokeilla tekniikkaa konkreettisesti ja käytännönläheisesti. Lä-hestyvän äitienpäivän kunniaksi työpajoissa oli mahdollista teh-dä äitienpäiväkortti. Tiedotusvälineet kiinnostuivat tapahtumis-ta, ja aiheesta kirjoitettiin useammassa lehdessä. Lähikunnistatuli kyselyitä, pääsisivätkö nekin vastaavanlaiseen toimintaanmukaan.

Palautekyselyn mukaan erityisesti työpajat, joissa opettajina oliammattikorkeakoulun ja yliopiston opettajia, saivat monen tytöninnostumaan tekniikasta. Ensimmäinen intensiivipäivä sai erit-täin positiivista palautetta: 94 % osallistujista oli sitä mieltä,että tilaisuus oli mielenkiintoinen ja 70 %:a arveli, että koulu-tuksesta on tulevaisuudessa hyötyä. Tekniikan portaat 2003 -ta-pahtuman palautekyselyn mukaan 53 % tytöistä koki kaksipäi-väisen tapahtuman mielenkiintoiseksi ja 10 % osallistujista eikiinnostunut tilaisuudesta. 70 % tytöistä oli sitä mieltä, että työ-pajoista sai hyviä vinkkejä tietokoneen käyttöön ja 30 % tytöis-tä koki, että heillä on tilaisuuden jälkeen kiinnostusta tekniseenkoulutukseen. Myös vuonna 2004 tytöt antoivat hyvää palautet-ta. He pitivät työpajatyöskentelyistä, oppivat uutta ja kokivat ta-pahtuman tarpeelliseksi ja mukavaksi.

Suosittelemme vastaavanlaisia intensiivipäiviä peruskoulun jatoisen asteen oppilaitosten toimintaan.

SUOSITUKSET

28

Yliassistentti Jonna Kalermo ja suunnittelija Satu HeikkinenOulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksenKajaanin yksikköLinnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI

Tietojenkäsittelytieteenopiskelijarekrytointi-suunnitelma

Projektissa tehtiin tietojenkäsittelytieteen opiskelijarekrytointi-suunnitelma kesällä 2003. Se otettiin käyttöön Oulun yliopistontietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikössä syksyllä2004. Opiskelijarekrytointisuunnitelmassa kiinnitetään erityistähuomiota myös tyttöjen rekrytoimiseen alalle. Varsinainen suun-nitelma tytöille tarkoitettua Girls Corneria varten aloitettiin loka-kuussa 2003. Työ huipentui Vaikea valinta? -messuihin14.4.2004. Projekti jatkui vielä kesäkuun 2004 loppuun saakkaraportoinnin merkeissä.

Projektin päätavoitteena oli tukea tyttöjen teknologia-alojen am-matinvalintaa ja sitä edeltävien esimerkiksi lukio- tai opistotasonopintojen suunnittelua teknologia-aloja tukeviksi sekä madaltaatyttöjen kynnystä hakeutua opiskelemaan tietojenkäsittelytietei-den laitokselle. Tähän tavoitteeseen pyrittiin muun muassa tar-joamalla tytöille tutustumismahdollisuus tietojenkäsittelytietei-den alaan mahdollisimman myönteisessä valossa. Girls Cornersuunniteltiin nimenomaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kajaanissa järjestettiin 14.4.2004 Vaikea valinta? -messut, tie-tojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikön opiskelijarek-rytointimessut, jonne suunniteltiin Girls Corner tyttöjä varten.Girls Cornerissa tarjottiin teknologiaan liittyvää tietoa ja viihdet-tä, joka suunniteltiin nimenomaan tytöt huomioon ottaen. GirlsCornerista luotiin viihtyisä ympäristö nojatuoleineen ja raikkainevärimaailmoineen. Ohjaajana ja juontajana toimi mallimaailmas-takin tuttu Saimi Nousiainen. Moni paikalle tullut yllättyi iloisestinähdessään Nousiaisen kilpailuttamassa tyttöjä. Hän sai luonte-valla esiintymisellään messuvieraat viihtymään. Girls Cornerissaoli tutustumista ja kokeilua varten tarjolla erilaisia tietokoneoh-jelmistoja, kuten sisustussuunnitteluohjelma, Sims Double Delu-xe ja Pop Idols -ohjelmat. Nämä ohjelmat koottiin neljälle vas-takkain olevalle tietokoneelle. Tuoleina olivat mukavat Girls Cor-nerin värimaailmaan sopivat nojatuolit. Yhdessä nurkkauksessaoli Kajaanin ammattiopiston parturipuolelta lainattu tietokone,jossa oli hiusmalli- ja tyylinmuutosohjelma. Hiusmallipisteessätoimi ohjaajana koulun entinen opiskelija. Girls Cornerin yhtenätoimintana oli X-boxille viritetty tanssimatto. Tasatunnein järjes-tettiin nettihakukisa, johon pystyi osallistumaan kolme tyttöäkerrallaan. Voittajille jaettiin palkintoja.

Naisnäkökulmaa saatiin, kun Kajaanin Puhelinosuuskunnan toimi-tusjohtaja Marja Karjalainen piti puheenvuoron, jossa hän kertoinaisnäkökulmasta tietoliikennealalla. Messulavalla nähtiin lisäksiGirls Cornerin toinen pääpromoottori Elina Karhusaari haastattele-massa Saimi Nousiaista tämän suhtautumisesta tietotekniikkaan.


29

Girls Corner sai paikallislehden, Kainuun Sanomien, tuoman nä-kyvyyden lisäksi myös valtakunnallista julkisuutta, kun MTV3-kanavan ja SubTV:n Tilt.TV-ohjelmassa esitettiin toukokuun2004 alussa juttu tytöille suunnatuista tietokonepeleistä ja Vai-kea valinta? -messujen Girls Cornerista. Tilt.TV:n tuottaja-käsi-kirjoittaja Kari Koivistoinen vieraili messuilla ja kiitteli saamaan-sa materiaalia televisiojuttua varten.

Projektin yhteyshenkilönä toimi Jonna Kalermo tietojenkäsittely-tieteiden laitoksen Kajaanin yksiköstä. Suunnittelussa olivatvahvasti mukana Pekka Käyhkö ja Satu Heikkinen. Vaikea valin-ta? -rekrytointimessujen ja sinne suunnitellun Girls Cornerin jär-jestelyt tilattiin Momentti Oy:ltä. Messujen järjestelyryhmässäoli mukana 10 henkilöä, jotka suunnittelivat ja toteuttivat mes-sut. Tietojenkäsittelytieteiden laitokselta osallistui myös muuta-ma henkilö messujärjestelyihin sekä messuille. Myös Linnan lu-kion ATK-opettaja osallistui suunnittelu- ja järjestelytoimiin.Messut järjestettiin lukiolla.

Pyrkimyksenä oli luoda tytöille viihtyisä ympäristö, jossa voisi il-man ennakkoluuloja ja aiempaa osaamista kokeilla mukavia jahyödyllisiäkin juttuja tietokoneilla. Moni tytöistä tosin osoittautuitaitavaksi tietokoneohjelmien käyttäjäksi, mutta moni sai varmas-ti mahdollisuuden kokeilla myös uusia asioita. Saimi Nousiaisenläsnäolo oli monelle mieluisa yllätys – hän on varmasti monennuoren tytön mielestä mielenkiintoinen persoona nähdä ja tavata.Nousiainen puhui myös messulavalla omista valinnoistaan ja siitä,miten tärkeää noita omia, epätyypillisiäkin, valintoja on tehdä.

Girls Corner sai runsaasti positiivista palautetta kävijöiltä, jotenainakin kohderyhmä tuntui suhtautuvan positiivisesti. Samointyöyhteisössä pidettiin ideaa hyvänä.

Tavoitteena oli, että Kajaanissa alkavaan tietojenkäsittelytieteenkoulutukseen saadaan syksyllä 2004 ja erityisesti tulevaisuudes-sa entistä enemmän tyttöjä mukaan. Ensisijaisena kohderyhmä-nä ovat yläasteikäiset tytöt Kainuun ja Ylä-Savon alueella. Hei-dän motivoimisensa perustuu ajatukseen, että he voisivat suun-nitella lukio- ja muita opintojaan avoimin mielin myös teknolo-gia-alat huomioon ottaen.

Messuilla ja Girls Cornerissa vieraili arviolta noin 50 tyttöä, pää-osin lukion ensimmäisellä tai toisella luokalla olevia ja ylä-aste-ikäisiä tyttöjä. Heidän ura- ja opintojen suunnittelustaan ei tässävaiheessa voi sanoa paljon, mutta tulevaisuus näyttää, millaisiavalintoja nämä nuoret naiset tekevät.

Projektissa luotiin konsepti Girls Corner -toiminnalle. Girls Cornerosoittautui toimivaksi ideaksi: tekniikkaa miellyttävässä ilmapiiris-sä. Tällaista konseptia tullaan varmasti hyödyntämään jatkossakin.

Myös ajatusmaailma muuttui jonkun verran työyhteisössä, jatyttöjen huomioimiseen opiskelijarekrytoinnissa tullaan varmastikiinnittämään entistä enemmän huomiota. Erityisesti tapoja,joilla tytöille IT-alan koulutusta kannattaisi markkinoida, mieti-tään tulevina lukuvuosina erityisen paljon.

Girls Corner -toimintaa voidaan hyödyntää vastaavanlaisillamessuilla tai erityisinä teemapäivinä ja tunteina oppilaitoksissatai leireillä.


VALINTOIHIN



TULOKSET

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

30


Vertaismentorointi-koulutus

Koulutuksen tarkoituksena oli saada lukiolaistyttöjä mukaanmentorointivalmennukseen. Suomussalmen lukion tytöille jär-jestettiin vertaismentorit entisistä suomussalmelaisista, jotkaopiskelevat teknistä alaa Oulun yliopistossa tai Teknillisessä kor-keakoulussa. Mentoreita oli yhteensä 9 ja aktoreita 20. Mento-rointi alkoi marraskuussa 2002 ja päättyi marraskuussa 2003.Mentorit ja aktorit tapasivat toisiaan muun muassa lomien aika-na, yritysvierailuilla ja opintomatkalla Tukholmaan, jolle osallis-tuivat sekä mentorit että aktorit. Mentorointivalmennukseenkuului myös työskentelyä virtuaalisessa oppimisympäristössäHumap Toolissa ja kuukausittain esiteltävien nettimentoreidenhaastatteluihin tutustuminen. Yksi mentori ja aktori osallistuivatmyös kansainväliseen mentorointitapaamiseen, joka pidettiinsyyskuussa 2003 Kajaanissa.

Aktorit tutustuivat teknisiin aloihin mentoreidensa välityksellä.Lisäksi yritysvierailuilla ja nettimentoreiden välityksellä tutustut-tiin alalla työskentelevien naisten työtehtäviin ja elämäntarinoi-hin.

Suurin osa aktoreista ja mentoreista oli toiminnasta innoissaan.Jotkut kuitenkin kokivat jo perehtymisvaiheessa, ettei ala soviheille. He eivät aikoneet hakeutua alalle, vaan osallistuivat Wo-menIT-toimintoihin muuten mielenkiinnon vuoksi.

Tieto teknisestä alasta sekä naisena menestymisestä kasvoi.Syksyllä 2004 saatiin rohkaisevia uutisia, kun kuultiin, että viisiWomenIT -ryhmän abiturienttia oli päässyt teknilliseen yliopis-toon mm. prosessi-, kemian- ja ympäristötekniikan koulutus-ohjelmiin.

Vastaava toiminta sopii toisen asteen koulutukseen.



TULOKSET

SUOSITUKSET


31


Aikuismentorointikoulutus

WomenIT järjesti aikuismentorointikoulutuksen, joka aloitettiintammikuussa 2003 ja päätettiin syyskuussa 2003. Koulutukseenosallistui kuusi mentori–aktori-paria, kainuulaisia tai oululaisianaisia. Mentorit ja aktorit edustivat eri työaloja siten, että men-tori oli korkeammassa asemassa työskentelevä nainen ja aktorityöuransa alkuvaiheessa. Mentorit ja aktorit tapasivat toisiaantammi–syyskuun aikana noin kerran kuukaudessa. Päätöstapaa-minen pidettiin yhdessä WomenIT:n kansainvälisen mentorointi-tapaamisen yhteydessä, jossa oli mukana englantilaisia, tanska-laisia ja saksalaisia mentoreita ja aktoreita. Kouluttajana toimikonsultti Tuulikki Juusela Womco Oy:stä.

Mentoroinnissa aktoreita kannustettiin selviytymään haasteistaja ottamaan uusia haasteita vastaan. Mentorointiin osallistuneetovat verkostoituneet myös koulutuksen päätyttyä.

Nuoremmat naiset eli aktorit saivat tukea työssä selviytymiseensekä uralla etenemiseen ja mentorit uusia, raikkaita näkökulmiamentoroitaviltaan.

Jokaisen mentori–aktori-parin yhteinen taival on oma tarinansa.Toisilla yhteistyö onnistui paremmin kuin toisilla. Osasta tulielinikäisiä ystäviä. Mentorointikoulutusta on mahdollista jatkos-sakin saada ostopalveluna Kajaanin yliopistokeskuksesta. Joi-denkin mentorointiin osallistuneiden työpaikoilla suunnitellaanmentorointiohjelmien aloittamista yleisemmin.

Suosittelemme toimintaa kaikkialle, missä suuret ikäluokat ovatjäämissä eläkkeelle, sillä mentorointi on hyvä käytäntö myös hil-jaisen tiedon levittämisessä. Ei-perinteisen alan valinneille nai-sille mentorointi on erityisen toivottavaa – toisaalta se on hyväk-si myös kenelle tahansa vasta työuransa aloittaneelle naiselle taimiehelle hänen omien tarpeidensa pohjalta.


VALINTOIHIN

TULOKSET

JATKUVUUS

SUOSITUKSET


32

Suunnittelija Hilkka PoutanenOulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitosPL 3000, 90014 Oulun yliopisto

Työelämäsektorinosaprojekti

Tietojenkäsittelytieteiden laitos (TOL) oli mukana WomenIT-yh-teisöhankkeessa kahdella tavalla. TOL:lla tehtiin osaprojekti1:ssä tutkimus opiskelusta naisopiskelijoiden näkökulmasta.Osaprojekti 2:ssa vahvistettiin laitoksen kehittämistyötä henki-löstötoiminnan ja -johtamisen näkökulmasta muun muassa te-kemällä tasa-arvosuunnitelma. Hilkka Poutanen toimii laitoksellahenkilöstösuunnittelijana ja osallistui WomenIT:n järjestämiinkoulutuksiin ja seminaareihin, joissa käsiteltiin yhteisöllistä tasa-arvoa ja tasa-arvosuunnitelman tekoa.

TOL:n toimintona järjestettiin 10.2.2004 Oulun yliopistolla Tasa-arvotyö organisaatioissa -seminaari, joka oli avoin tilaisuus kai-kille asiasta kiinnostuneille työyhteisöille. Tilaisuudessa käsitel-tiin tasa-arvosuunnittelua ja sen toteutusta työpaikoilla kansalli-sella tasolla ja tuotiin esille muutamia hyviä toteutuneita esi-merkkejä. Edellä mainittua opiskelututkimusta, joka tehtiinTOL:n naisopiskelijoiden näkökulmasta, esiteltiin ensimmäisenkerran.

Laitoksen oma tasa-arvosuunnittelu on saamassa ryhdikkääm-pää otetta. TOL:lle perustettiin työryhmä, joka alkaa työstääolemassa olevasta suunnitelmasta kahta eri versiota, eli tasa-arvolain mukaisesti laitos koulutusyksikkönä tekee henkilöstöpo-liittisen tasa-arvosuunnitelman ja opetustoimintaan ja -materi-aaliin liittyvän suunnitelman.

Toimiminen WomenIT-projektissa toi lisää tietoa tasa-arvotyös-tä. On suositeltavaa tehdä tasa-arvoon liittyvät asiat edelleennäkyviksi, jotta suunnittelutyö voidaan tehdä asiallisesti ja konk-reettisia toimintoja voidaan oikeasti suunnitella, toteuttaa jaseurata.

33

Aluejaoksen vetäjä Hilkka PoutanenHenkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ryItämerenkatu 5, 00180 Helsinki

Tasa-arvoisettyöelämäkäytännöt

Henkilöstöjohdon ryhmä, HENRY ry, osallistui toimijanaWomenIT-kehittämishankkeen osaprojektiin 2B. Projektin toi-minnasta ja aiheesta kerrottiin HENRY ry:n Elämänkulku-jaok-sessa ja Oulun aluejaoksessa. Hilkka Poutanen on aluejaoksenvetäjä ja toimi jäsenenä Elämänkulku-jaoksen työn ja muun elä-män yhteensovittamisen työryhmässä. Jaos kokoontui kahdenvuoden (2002–2004) toimintansa aikana noin kerran kuukau-dessa, jolloin käsiteltiin elämänkulkuun liittyviä aihealueita. Niitäolivat persoonallisuuden kehittyminen aikuisiällä, urakehitys,työhyvinvointi sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen.Jaospalavereissa vieraili asiantuntijoita esittämässä puheenvuo-rojaan. Eräs puhujista oli Octel Oy:n Vesa Pääkkönen. Hän ker-toi yrityksen tasa-arvosuunnitelman toteuttamisen prosessista.Palavereissa tarkasteltiin myös työryhmien tuotoksia.

Elämänkulkujaos päätti työnsä 24.2.2004 Helsingissä pidetylläseminaarilla Työelämänkaari ja sen johtaminen, jonka toteutus-kustannuksiin WomenIT osallistui. Seminaarissa esiteltiin työ-ryhmien tuloksia joko ryhmien osallistujien kautta tai asiantunti-japuheenvuoroin. Työn ja muun elämän yhteensovittamiseenliittyvästä tutkimuksesta oli kertomassa Johanna Lammi-Taskulaja tasa-arvosuunnitelman tekemisestä Vesa Pääkkönen. Elämän-kulkujaoksen työryhmien tuotokset ovat kirjallisesti nähtävilläkaikille henryläisille HENRY ry:n sisäisillä www-sivuilla. Sielläovat nähtävillä esimerkiksi Hilkka Poutasen tekemät jaWomenIT-toiminnan aikana Oulun yliopiston naistutkimuksen to-teuttaman tasa-arvokoulutuksen suorittamiseen sisältyvät kurs-siraportit.

Vuoden 2003 Oulun aluejaoksen kesäkuun tapaamisessa esitel-tiin WomenIT:n toimintaa ja tasa-arvosuunnitelman merkitystäorganisaatioiden henkilöstötoiminnan näkökulmasta.

HENRY ry:n osallistuminen teki mahdolliseksi niin kansallisestikuin alueellisestikin tuoda esille ja tehdä näkyväksi tasa-arvo-työn merkitystä henkilöstötoiminnassa. Työn ja muun elämänyhteensovittaminen ja tasa-arvosuunnitelman tekeminen ovatmerkittävä osa organisaatioiden työhyvinvointia ja imagollistaprofilointia. Organisaatio, joka näkyvästi huolehtii näistä asiois-ta, tekee nyt ja tulevaisuudessa hyvää työtä. Tämä on vahvasekä rekrytointistrateginen että työhyvinvoinnillinen valtti työ-markkinoilla.

Tasa-arvotyön näkyväksi tekemistä suositellaan kansallisella jaalueellisella tasolla kaikissa organisaatioissa, henkilöstötoimin-nassa ja työmarkkinajärjestöissä. Tasa-arvotyö on naisten jamiesten yhteinen ja tasapuolinen asia.

34

Erityisasiantuntija Ritva Jyrkkä, toimitusjohtaja Petri Lintula jaerityisasiantuntija Arja Ranta-ahoIT-Mind OyLinnankatu 18 A 9, 87100 KajaaniTehtaankatu 6, 35800 Mänttä

Tasa-arvotyökirja

Tarkoituksena oli työstää työkirjamuotoinen tasa-arvo-opas yri-tyksille. Opas julkaistiin vain nettiversiona osoitteessawww.womenit.info/tasa-arvotyokirja.php ja on teknisestä to-teuttamistavasta huolimatta yllättävän kirjamainen.

Tekstissä huomioitiin WomenIT:n koulutuksessa tehty Tasa-arvoarkeen -opas yrityksille ja organisaatioille, sillä tuotosten on tar-koitus täydentää toisiaan. Työkirja on lähestymistavaltaan keve-ämpi kuin WomenIT:n opas, mutta silti sisällöltään vankkaa asi-aa. Tasa-arvosuunnittelua pyritään edistämään tehtävin. Työkir-jaa voivat hyödyntää myös yritykset, joilla on velvoite tehdätasa-arvosuunnitelma. Toisaalta koko työkirja laadittiin niin, ettäsiitä hyötyy nimenomaan suomalaisten työantajien enemmistöeli ne yritykset, joilla ei suunnitelmantekovelvoitetta ole.Olemassa olevat tasa-arvosuunnitelmat ovat hyvin suurten työn-antajien laatimia ja oppaatkin on selvästi suunnattu melko suu-rille organisaatioille, joten tarve tällaiselle työkirjalle oli suuri.

Sisällön toteutukseen osallistui IT-Mind Oy:n henkilökunta. Tek-ninen toteuttaja oli MSS Group – Media Solutions Siurua Oy.Työkirja kuvitettiin WomenIT:n pelikorttipiirroksilla.Projekti aloitettiin helmikuun 2004 alkupuolella ja päätettiin ke-säkuun lopussa 2004.

Pieni työyhteisömme oli innokas. Muissa yhteisöissä, joihin otet-tiin yhteyttä, lähinnä mieshenkilöt toivat ensin esille tyypillisiäepäileviä, suorastaan kielteisiä asenteitaan sekä työkirjasta ettäylipäätänsä tasa-arvosta.

Selvä sukupuolisokeus on siis huomattavan yleistä. Keskustelu-kumppani suorastaan sulkee korvansa kuullessaan sanan tasa-arvo – tässä on kova kynnys ylitettäväksi. Havaittavissa onsama ilmiö, josta tasa-arvokonsultti Sinikka Mustakallio kertoi:Suomalainen työnantaja kyllä yleensä noudattaa lakeja, muttatasa-arvolakiin suhtaudutaan helposti niin kuin sitä ei olisi nou-datettavaksi tarkoitettukaan.

Työkirjan sisältö on tavoitteiden mukainen. Oletamme saavam-me tavoitteemme täytetyksi myös niin, että työkirja saadaankäytännönläheiseen laajaan käyttöön.

Tasa-arvotyökirja ja Tasa-arvo arkeen -opas tukevat myös mark-kinoinnillisesti toinen toistaan.

Kaksi kokeilijoiksi lupautunutta yritystä loppujen lopuksi jättiTasa-arvotyökirjan koekäyttämättä, sillä suuremman yrityksenosalta johtokunta oli asiasta eri mieltä kuin henkilö, jonka kans-sa kokeilusta keskusteltiin, ja pienempi yritys ei ehtinytkään asi-aa toteuttaa. Tämä oli kaiketi osaksi myös priorisointikysymys.Kaikki työn toteuttamisvaiheessa käydyt keskustelut eri tahojenkanssa toivottavasti edistävät ainakin asennemuutoksia.


TULOKSET


35


Tasa-arvoisten työelämä-käytäntöjen kehittäminen

Koulutus toteutettiin neljänä kahden päivän kokoontumisena.Sen tarkoituksena oli luoda uusia malleja työn ja perhe-elämänyhteensovittamiseen sekä kehittää tasa-arvoisia työelämäkäy-täntöjä luomalla tukimalleja ja valmiuksia työyhteisöjen tasa-ar-vosuunnitteluun. Koulutuksesta neljä päivää pidettiin yhdessäSukupuoli ammatinvalinnassa, ohjauksessa ja rekrytoinnissa-koulutuksen kanssa, jossa mukana oli ammatinvalinnan parissatyöskenteleviä henkilöitä. Koulutukseen osallistui työmarkkina-järjestöjen (Toimihenkilöunioni, Insinööriliitto ja Metalliliitto),yritysten ja työorganisaatioiden edustajia. Kouluttajina toimivatkasvatustiet. lis., konsultti Pirkko-Liisa Ketolainen PsykologianTieto Taito Oy:stä, fil. tri Päivi-Katriina Juutilainen Joensuun yli-opistosta ja toimitusjohtaja Sinikka Mustakallio Wom Oy:stä.

Koulutukseen osallistujia ei ollut helppo saada koulutukseen, sil-lä tasa-arvoasioita ei vielä toistaiseksi koeta tärkeiksi asioiksiedes henkilöstösuunnittelussa, vaikka jo nykyinen tasa-arvolaki(8.8.1986/609) edellyttää yli 30 henkilön työpaikat tekemääntasa-arvosuunnitelman. WomenIT on pitänyt tasa-arvosuunnit-teluun liittyviä teemoja esillä aktiivisesti alkuvaiheestaan lähti-en, ja olikin huomattavissa, että koulutuksen loppuvaiheessa pi-dettyyn teemapäivään hakeutui uusien työyhteisöjen edustajiamukaan.

Koulutuksen tuloksena alkoi tasa-arvosuunnitelmien prosessointiuseassa työyhteisössä. Koulutukseen osallistujat työstivät myösyrityksille ja organisaatioille suunnatun tasa-arvosuunnitteluop-paan, joka julkaistaan syksyllä 2004.

Pysyviä prosesseja saatiin aikaan ihmisten ja työyhteisöjen aja-tusmaailmassa. Muutamissa työpaikoissa alkoi tasa-arvosuunni-telman työstäminen (muun muassa Metsäkeskus, Kajaanin yli-opistokeskus ja Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden lai-tos).

Suosittelemme vastaavanlaista koulutusta ennen kaikkea johta-vassa asemassa oleville henkilöille, sillä tasa-arvoiseen työyhtei-söön vaaditaan ennen kaikkea johdon sitoutumista.



TULOKSET

JATKUVUUS

SUOSITUKSET


36

Kurssit toteutettiin lukuvuoden 2002–2003 aikana ja uusittiin lu-kuvuonna 2003–2004. Oppilaanohjauskurssin tarkoitus oli edis-tää lukiolaistyttöjen ammatinvalintaa ei-perinteisille aloille, eri-tyisesti teknologia- ja teollisuusaloille. Naisyrittäjyys ja -johta-juuskurssin tarkoituksena oli virtuaaliyrityksen perustaminen,jossa kehitettiin teknologiataitoja sekä perehdyttiin yrittäjyyteenja johtajuuteen. Toiminta koostui mentoroinnista, yritysvierai-luista, naisjohtajuusluennoista (Eppie Eloranta, Iiris Aaltio jaMirja Erlund), ryhmissä tapahtuneesta oppilaanohjauksesta,yrittäjyystietoudesta, ohjelmistokoulutuksesta ja virtuaaliyrityk-sen toteuttamisesta. Kurssilaiset osallistuivat myös WomenIT:ntytöille suunnatun yrittäjyyspelin suunnitteluun ja oppilaanohja-usvideon tuottamiseen. Kurssin huipentuma oli opintomatka Pa-riisiin lokakuussa 2003, jolloin tutustuttiin muun muassa tiede-keskukseen, Finproon ja Matkailun edistämiskeskukseen. Kurssi-laiset osallistuivat huhtikuussa 2003 ITK-konferenssiin.

Tyttöjä kannustettiin koulutuksen ja ohjauksen avulla. Tytötosallistuivat Multimaker-koulutukseen, naisjohtajuus ja -yrittä-jyyskoulutukseen sekä saivat tietoa oppilaanohjauksessa, jossajohtajuutta ja yrittäjyyttä esiteltiin vaihtoehtoina naisille.

Oppilaat olivat motivoituneita koko kurssin ajan, vaikka kurssiakäytiin välillä iltaisin ja viikonloppuisin kouluajan ulkopuolella.Palaute oli kannustavaa koko kurssin ajan. Asenteet selvästimuuttuivat kurssin aikana.




Lehtori Anja Leinonen, oppilaanohjaaja Merja Seppänen jarehtori Raili KemppainenPaltamon viestintälukioKorpitie 14, 88300 Paltamo

Sukupuolisensitiivinenoppilaanohjauskurssi janaisyrittäjyyskurssi

37

Kurssin tuloksena syntyivät virtuaaliyritys StayHT, sen www-si-vut ja sukupuolisensitiivisen yrittäjyys- ja teknologiakasvatuk-sen malli. Lisäksi esiintymistaidot, itsetuntemus, teknologiatai-dot ja rohkeus käyttää tietokonetta ovat lisääntyneet. Oma ajat-telu terävöityi huomaamaan sukupuoleen liittyviä näkökohtia.WomenIT-kurssi herätti mielenkiintoa tiedotusvälineissä ja eriyhteistyötahoissa. Virtuaaliyritystä esiteltiin muun muassa syk-syn 2003 lukiopäivillä Helsingissä ja Educa-messuilla tammi-kuussa 2003 ja siitä kirjoitettiin artikkeleita useisiin eri lehtiin.

Saimme aikaan mallin, jonka avulla voidaan opettaa erityisestitytöille yrittäjyyttä ja teknologiaa. Opetussuunnitelman uudista-minen on vielä kesken tässä vaiheessa, mutta kurssit voidaantoteuttaa myöhemminkin, jos koulun omat resurssit riittävät.

Suosittelemme vastaavanlaista toimintaa toisen asteen koulu-tukseen.

TULOKSET

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

38


Teknologia-alallevalmentava työvoima-poliittinen koulutus naisille

Koulutus suunnattiin työttömille kainuulaisille naisille, joilla onkaupan ja hallinnon tai hoitoalan koulutus. Koulutukseen haki lä-hes 30 naista, joista 14 valittiin koulutukseen. Heistä viidellä olihoitoalan koulutus (lähihoitajan, sairaanhoitajan tai terveyden-hoitajan) ja yhdeksällä kaupan ja hallinnon koulutus (merkantin,merkonomin tai tradenomin). Koulutuksen tarkoituksena oli kan-nustaa naisia hakeutumaan ja työllistymään teknologia-aloille taipyrkimään jatkokoulutukseen. Koulutus sisälsi orientoivia opin-toja, yleissivistäviä aineita (äidinkieltä, matematiikkaa ja eng-lantia), ammatillisia opintoja (atk-opintoja), työharjoittelun, yrit-täjyystietoutta ja tasa-arvokoulutusta. Lisäksi järjestettiin yri-tysvierailuja ja opintomatkoja. Ammatilliset opinnot suoritettiinKajaanin ammattikorkeakoulussa.

Koulutettiin naisia, jotta heidän teknologiaosaamisensa vahvis-tuisi. Pyrittiin lisäämään tietoisuutta siitä, että naiset soveltuvatteknisille aloille hyvin. Tulevaisuudessa kasvava hyvinvointitek-nologia on ala, jolle tarvitaan naisia. Hyvinvointiteknologiassayhdistyvät hoitoala ja teknologia, joten erityisesti hoitoalallekouluttautuneille se antaa uusia tulevaisuudennäkymiä.

Opiskelijat suhtautuivat koulutukseen kiinnostuneesti. Koulutuk-sessa ryhmähenki kehittyi voimakkaaksi ja ystävyyssuhteitamuodostui. Tiimityötaidot, ihmissuhdetaidot ja ystävyyssuhteet,jotka kurssilla luotiin, kantoivat osallistujia eteenpäin.

Koulutukseen osallistujien oman arvion mukaan ehdottomastitärkein asia oli omien atk-taitojen vahvistuminen ja työelämääntai koulutukseen sijoittuminen. Lähes kaikki 14 osallistujastajoko hakeutuivat koulutukseen tai työllistyivät koulutuksen jäl-keen. Osa sai työpaikan harjoittelupaikastaan ja työskenteleesiellä edelleenkin. Osa työllistyi työllistämistukien avulla ja osamuihin tehtäviin. Kaksi jatkoi opintojaan.

Koulutus oli myös ammattikorkeakouluinsinöörin opinnäytetyöntutkimuskohteena. Tutkimuksessa haettiin sopivia opetusmene-telmiä naisille.

Suosittelemme vastaavanlaista työvoimapoliittista koulutustatyövoimahallintoon.



TULOKSET

SUOSITUKSET


39


Naisyrittäjyys ja -johtajuus-koulutus IT-, teknologia- jateollisuusaloilla

Tarkoituksena oli antaa koulutusta WomenIT:n 2D-osion kump-panitoimijoille, jotka olivat Paltamon viestintälukio, Linnan lukio,Pyhäjoen yrittäjyyslukio ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.Koulutusta järjestettiin yhteensä viisi päivää. Koulutuksiin osal-listui myös Suomussalmen lukion tyttöjä.

Tammikuussa 2003 naisjohtajuuteen erikoistunut professori IirisAaltio Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta luennoi seuraa-vista aiheista: johtajuus ja naisjohtajuus, yrityskulttuurit jamyytit naisjohtajuuden takana, johtamisympäristön muutoksetantamassa tilaa naisjohtajuudelle, naiset yritysjohtajina, työn,uran ja perheen yhteensovittaminen sekä itsetuntemus ja ura.Toimitusjohtaja Mirja Erlund, Yrittäjänaisten keskusliiton halli-tuksen puheenjohtaja, luennoi seuraavista aiheista: naisten januorten naisten kannustaminen oman uran luomiseen ja omienjohtaja-ominaisuuksien vahvistamiseen, naisten välisen tuen jaymmärryksen merkitys naisen uran luomisessa, yrittäjänaisenaoman työn kehittämisessä, mahdollisuudet rajattomat ja ei lasi-kattoa. Toukokuussa 2003 toimitusjohtaja Eppie Eloranta Nice-factory Oy:stä kävi lukiolaistyttöjen vieraana ja kertoi oman eri-koisen menestystarinansa viiden lapsen äitinä ja monitoiminai-sena. Tammikuussa 2004 Mirja Erlund ja Eppie Eloranta vieraili-vat luennoimassa vielä kertaalleen Paltamon viestintälukiossa.

Alaprojektien toiminnassa ja koulutuksissa osallistujille tehtiintunnetuksi teknologia- ja teollisuusaloja sekä yrittäjyyttä ja joh-tajuutta, joissa naiset ovat aliedustettuina. Valovoimaiset luen-noitsijat toimivat roolimalleina ja antoivat vahvistusta tyttöjenhaaveille ja unelmille.

Koulutukseen osallistujat olivat valtavan innostuneita WomenIT-kursseista ja koulutuksesta, jonka myötä päästiin kuulemaanalansa huippuasiantuntijoita.

Yrittäjyyshenki nousi ja konkreettisesti toteutui muun muassaPaltamon viestintälukion virtuaaliyrityksen perustamisessa jaLinnan lukion tyttöjen osuuskunnassa.

Vastaavanlaista yrittäjyyskasvatusta tulisi olla tarjolla jokaisessaperuskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa!


VALINTOIHIN



TULOKSET

SUOSITUKSET


40

Women & Leadership oli pilottikoulutus, jonka tarkoituksena olisynnyttää lukioihin vuosittainen uusi koulutusmoduuli ja johta-juus- ja yrittäjyyskouluttamisen kulttuuri. Projekti oli suunnattuLinnan lukion 1. ja 2.vuosikurssin naisopiskelijoille. Ryhmässä oli15 lukiolaista. Projekti kesti syksystä 2002 kevääseen 2003.

Koulutuksen suunnittelun ja käytännön toteutuksen hoiti val-mennusyritys Aimnetwork Oy. Mukana apuna olivat myös IT-alan asiantuntijayritykset Infomates Oy ja Creabyte Ay.

Tyttöjä haluttiin tukea ja rohkaista tekemään täysin omia valin-tojaan. Projektin ideana oli, että teknologiaa, johtajuutta ja yrit-täjyyttä ei tarjota valmiina uravaihtoehtona, vaan oppijat ohja-taan toiminnan kautta oma-aloitteellisuuteen, yritteliäisyyteen jaomien ideoiden toteutukseen. Nuoret eivät olleet toiminnan koh-de, vaan he itse olivat aktiivisia toimijoita.

Projektityötaidot ja oman osaamisen tuotteistaminen ovat kes-keisiä taitoja nykyisessä työelämässä. Women & Leadership -ko-konaisuus antoi valmiudet hahmottaa projektikokonaisuuksia jajohtaa suunnittelu- ja innovointiprosessia. Se tarjosi myös käy-tännön kosketusta projektityöstä, yrittäjyydestä, johtamisesta,markkinoinnista ja tiimityöstä. Taitoja testattiin suoraan käytän-nön toiminnassa, itse suunnitelluissa ja toteutetuissa projekteis-sa.

Projektitoiminnan kautta Women & Leadership -koulutuksenosallistujat ohjattiin arvioimaan omia vahvuuksiaan ja omaaosaamistaan nyt ja tulevaisuudessa. Tarkoituksena oli, että omi-en elämäntavoitteiden kirkastuttua nuoret naiset oivaltavat itse



Projektipäällikkö Marko Leppänen ja valmentaja Eija GerlanderNuorten projektitoimintakeskus ja yritysten esihautomo IntotaloKauppakatu 7, 87100 Kajaani

Women & Leadership

41



TULOKSET

teknologian merkityksen ja hyödyn itsensä toteuttamisen ja tu-levaisuuden apuvälineenä.

Oppilaat arvioivat koulutuksen kehittäneen hyödyllisiä tulevai-suuden taitoja ja kokemuksia. Ennen kaikkea omaehtoista, vas-tuullista projektitoimintaa pidettiin opettavaisena. Women &Leadership -koulutuksen tyttötiimi kotiutui hyvin Intotalolle, jaheistä tuli yhteisön pidettyjä ja keskeisiä jäseniä. Oppilaidenvanhempiin ei projektin aikana oltu aktiivisesti yhteydessä.

Tytöt toteuttivat kaksi käytännön projektia. Toinen oli nuorillesuunnattu iltajuhla kajaanilaisessa Ravintola 96:ssa, jossa ei ol-lut anniskelua. Projektin tavoitteena olivat ravintolakulttuuriinperehdyttäminen ja siihen liittyvä tapakasvatus. Alaikäisille nuo-rille annettiin mahdollisuus opetella ravintolakäyttäytymistä, ja18 vuotta täyttäneet saivat kokemuksen ravintolaillasta ilmanalkoholia. Ohjelmassa oli tanssia ja erilaisia pelejä ja leikkejä.Paikalla oli parhaillaan 150 kainuulaista nuorta.

Toinen projekti oli tyttöjen johtajuusleiri Power Camp. Nelipäi-väisen leirin markkinointi ja ohjelma olivat täysin nuorten itsen-sä suunnittelemia ja toteuttamia. Leirille osallistui 18 kainuulais-ta tyttöä. Osallistuneiden palaute oli positiivista.

Linnan lukio oli tyytyväinen Women & Leadership -kurssiin. Hy-vien kokemusten myötä koulutus sai jatkoa Kajaanin lukioillesuunnatun projektiseikkailukurssin muodossa. Syksyllä 2003aloitti kaksi uutta kurssiryhmää.

Eräs osoitus Women & Leadership -kurssin nuoria aktivoivastavaikutuksesta on neljän kurssille osallistuneen tytön yhdessä pe-rustama terassikahvila Intohimo. Tytöt perustivat ja ylläpitivätkahvilaa yrittäjämäisesti kesän ajan Kajaanin keskustassa. It-sensä lisäksi tytöt työllistivät kolmeksi viikoksi yhden tytön kurs-sin ulkopuolelta.

Vastaavaa toimintaa voi suositella yrittäjyyskasvatukseksi kaikil-le toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksille. Toiminta tosinasettaa joitakin erityisvaatimuksia fyysisen oppimisympäristön,kouluttajien ja koulutusfilosofian suhteen. Kokemustemme mu-kaan Intotalon kaltainen työelämän ympäristöä muistuttava jakannustavia vaikutteita antava oppimisympäristö auttaa oppilai-den motivoitumista ja aktivoitumista täysin itsenäiseen yrittäjä-mäiseen toimintaan.

Valmentajan rooli poikkesi suuresti perinteisestä opettajan roo-lista. Women & Leadership -kurssin kouluttaminen oli yksilönohjaamiseen sijaan tiimivalmennusta. Oppijoille annettiin mah-dollisimman vapaat kädet, ja valmentajan tehtävä oli antaa tu-kea ja ohjausta taustalla pysytellen. Mitä enemmän oppijat itsesaavat kantaa vastuuta tekemisestään, sitä enemmän oppiaprojektitoiminta kartuttaa heille.

SUOSITUKSET

42

Lehtori Tauno RajaniemiPyhäjoen yrittäjyyslukioKoulutie 8, 86100 Pyhäjoki

Uusmediansisältötuotantokurssi

Kurssi alkoi lokakuussa 2002 ja päättyi keväällä 2003. Siihenosallistui neljä tyttöä. Kurssin teemoina olivat esitehtävien lisäk-si uusmediayrittäjän arki, yrittäjän taidot, uusmedian sisällönluomisen ja tuottamisen prosessit ja tekniikat, pienimuotoinenmediatuotannon toteutus ja töiden esittely. Kouluttajana oli Ne-verless Productions, jonka toimitusjohtaja on nainen. Samallasaatiin aloitettua yhteistyö YLE:n kanssa. Neverless opetti käsi-kirjoittamista, kuvaamista ja editointia ja järjesti tutustumispäi-vän Yleisradioon Helsinkiin. Kurssilaiset tekivät esittelyvideonpaikallisesta naisyrittäjästä harjoitustyönään. Kurssilaiset vierai-livat Oplayo-yrityksessä, joka tuottaa verkkomediaohjelmistoja.Projektin ohjaaja opetti laitetekniikkaa, verkkovideoiden tekoaja julkaisemista ja järjesti opintomatkat.

Kävimme rohkeasti konkreettiseen työhön ja tutustuimme erialoihin.

Tyttöjen asenne omaan osaamiseensa parani huomattavastikurssin aikana. Digitaalista mediaa pidettiin alkuun ”poikienpuuhana”, vaikka parhaat tuotokset saatiinkin useimmiten tytöil-tä, kunhan he uskaltautuivat yrittämään. Työyhteisö tottui nope-asti siihen, että myös tytöillä on teknistä asiantuntijuutta.

Leirikoulujen dokumentointiin ja esittelyyn syntyi uutta ryhtiä.Pyhäjoen Kuulumiset-lehden työskentelytavat kehittyivät. Kurs-silla näyttäisi olevan vaikutusta myös tyttöjen valintoihin.

Digitaalisen median käyttö kehittyi paremmin osaksi normaaliatyöskentelyä, koska tytötkin oppivat rohkeammin käyttämäänuusia välineitä.

Toisen asteen koulutukseen.



TULOKSET

JATKUVUUS

SUOSITUKSET


43

Koulutussuunnittelijat Tuuli Ikäheimonen ja Tuuli Rantalakauppatieteiden maisteri Piia LepistöLappeenrannan teknillisen yliopiston koulutus- jakehittämiskeskus ja kauppatieteiden osastoPL 20, 53851 Lappeenranta

WomenIT

Projekti oli 18 opintoviikon mittainen yliopistotasoinen koulutus-kokonaisuus. Kohderyhmänä olivat yrittäjät, palkansaajat, opis-kelijat ja työttömät. Koulutuksen painopistealueina olivatnaisyrittäjyys, teknologiayrityksen johtaminen ja teknologiayri-tyksen liiketoiminnan kehittäminen. Ideana oli tarjota lisää eväi-tä teollisuus- tai teknologiayrityksen kehittämiseen. Käytännös-sä kouluttaminen suuntautui oman yrityksen perustamiseen jaliiketoiminnan kehittämiseen. Koulutusohjelma alkoi 13.2.2003ja päättyi 14.5.2004. Ohjelmaan valittiin 25 opiskelijaa, ja lop-puun asti mukana oli 19 opiskelijaa.

Koulutusohjelmassamme oli runsaasti esimerkkejä siitä, kuinkanaisyrittäjät ovat pärjänneet naisille epätyypillisillä aloilla. Ohjel-massa oli mukana vierailevia luennoitsijoita kertomassa omistauravalinnoistaan. Erityisen hyväksi opiskelijat kokivat sen, ettähe pystyivät vaihtamaan keskenään ajatuksiaan ja kokemuksi-aan. He myös rohkaisivat toinen toisiaan yhtäältä kehittämäänliiketoimintaansa ja toisaalta aloittamaan omaa liiketoimintaa.

Koulutukseen osallistujat olivat valtavan innostuneita koulutus-ohjelmasta, luentojen sisällöistä ja luennoitsijoista.

Tavoite oli, että muutama oma yritys perustettaisiin ohjelmanaikana tai sen päätyttyä. Arviomme on, että ne opiskelijat, joillaoli jo oma yritys, saivat eväitä ja kehittämistyökaluja oman liike-toimintansa edistämiseen. Toistaiseksi yhtään uutta yritystä eiole vielä kuitenkaan syntynyt.

Koulutusohjelmaan luotiin ja suunniteltiin uusia, mielenkiintoisiaopintojaksoja, jotka toivottavasti jäävät elämään yliopiston pe-rusopetuksessa. Ohjelman puitteissa luotiin myös paljon uusiakontakteja ja syvennettiin yhteistyötä ja verkostoitumista sekähenkilökunnan että opiskelijoiden puolelta.

Mielestämme koulutusohjelma on sellaisenaan käytettävissätoistamiseen. Lisäksi sen yksittäisiä kursseja on mahdollista ot-taa opetusohjelmaan ja kokonaisuuden osia on muokattavissauusiin käyttötarkoituksiin. Samantyyppistä koulutusohjelmaavoisi mielestämme tarjota erityisesti teknillisissä oppilaitoksissaja teknillisissä yliopistoissa.


VALINTOIHIN



TULOKSET

JATKUVUUS

SUOSITUKSET


44

Tavoitteena oli draaman, ilmaisun, leikin ja teknologian yhdistä-minen. Projektissa kehitettiin sellaisia toimintatapoja, joilla tytötrohkaistuvat ja innostuvat kokeilemaan työskentelyä tekniikanparissa. Tavoitteena oli myös varhaiskasvattajien asenteiden jaennakkoluulojen muuttaminen positiivisemmaksi teknologiaa jateknologiakasvatusta kohtaan.

Projektin kohderyhmänä olivat Nakertajan päiväkodin Valpuri-ryhmän lapset, heidän vanhempansa, ryhmän työntekijät ja vä-lillisesti koko päiväkodin henkilökunta. Projekti sulautettiin päi-väkodin muuhun toimintaan ja se otettiin huomioon ryhmän toi-mintasuunnitelmassa. Toimintaan sisältyi runo-, laulu- ja satu-projekteja, joissa varhaiskasvatuksen sisältöalueet yhdistyivättietotekniikkaan, valo- ja videokuvaukseen, rakenteluun ja tans-siin. Lapset tekivät myös animaatioita. Ryhmäläisiltä myös koot-tiin digitaalinen portfolio, joka sisältää haastatteluja, piirustuk-sia, valokuvia ja muuta lasten tekemää materiaalia. Toimintaaloitettiin rakenteluleikin kehittämisellä ja tietokoneen piirustus-ohjelmaan tutustumisella. Vähitellen päiväkodille hankittiin lisäärakentelumateriaaleja (muun muassa isot LEGO Soft -palikat,DUPLOt) ja teknisiä laitteita (tietokone oheislaitteineen, video-ja digitaalikamera, md-soitin ja mikrofoni).


Lastentarhanopettajat Eeva Moilanen ja Pirjo SimiläNakertajan päiväkoti, KajaaniJousitie 19, 87830 Nakertaja

Nakertajan päiväkodinWomenIT-projekti

45


VALINTOIHIN



TULOKSET

SUOSITUKSET

JATKUVUUS

Tytöille annettiin mahdollisuus käyttää teknisiä välineitä ja tek-nologiaa lähestyttiin tyttöjä kiinnostavien aiheiden, draaman jatanssin kautta. Henkilökunnan tietotaito lisääntyi useissa koulu-tuksissa.

Aluksi henkilökunnan ennakkoluulot tekniikkaa kohtaan olivatvahvat, mutta muutamien innostus tarttui sekä aikuisiin ettälapsiin. Nyt henkilökunta on omatoimisesti hakeutunut tietotek-niikkakoulutuksiin ja käyttää tietoja viestintätekniikkaa aktiivi-sesti.

Henkilöstön asenne tekniikkaa kohtaan muuttui positiiviseensuuntaan. Hallinnolliset tehtävät, kuten työvuorolistat, oppima-teriaalit, kuvankäsittely, PowerPoint-esitykset ja videoiden edi-tointi, tehdään lasten nähden. Tietotekniikka on tullut luonnolli-seksi osaksi työtä ja päivän arkea. Lapset ovat ottaneet teknisetvälineet luontevasti käyttöön, ja ne ovat heille tavoitteiden mu-kaisesti osa arkipäivää. Tytöillä on paljon ideoita välineiden hyö-dyntämiseen. He ovat ottaneet itse valokuvia digitaalikamerallaja kuvanneet toistensa ex tempore -esityksiä, vitsejä, pieniä ta-rinoita, tanssi- ja lauluesityksiä videokameralla.

Projektissa mukana olleet työntekijät vastaavat pysyvästä toi-minnasta organisaatiossa projektin päättymisen jälkeen. Projek-tia toteutettiin vain yhdessä ryhmässä, mutta jatkossa on tar-koitus laajentaa toiminta koko päiväkotiin.

Kaikkiin päiväkoteihin!

46

Tavoitteena oli päiväkodissa toimivien 3–6-vuotiaiden tyttöjenohjaaminen rakenteluun ja tietokoneen sekä siihen liittyvien tek-nisten laitteiden käyttöön luovalla tavalla yhdessä Montessori-pedagogiikasta tuttujen matematiikan oppivälineiden kanssa.Toiminnalla etsittiin uusia tapoja tietotekniikan käyttämiseenpäiväkoti-ikäisten tyttöjen kanssa. Yhtenä osa-alueena oli myöshenkilökunnan kouluttautuminen. Toimintaa oli kerran viikossapienryhmässä (2 x 5 tyttöä) omassa erillisessä tilassa aluksiopettajan ohjauksessa ja myöhemmin oma-aloitteisesti.

Toimintaan sisältyi muun muassa Puusta paperiksi -projekti, jos-sa tutustuttiin metsiin, paperin valmistukseen ja sanomalehdentekemiseen. Lopulta tytöt tekivät itse oman lehden. Rakentelu-leikkien avulla tutustuttiin myös teknologiaan ja siihen yhdistet-tiin muun muassa askartelu ja piirtäminen. Tytöt tekivät myöspuutöitä esimerkiksi kokoamalla leikkikoulun pihalle leikkimökin.Projektin lopussa toteutettiin vielä draamakokeilu, joka innostisekä aikuisia että lapsia videokameran käyttöön.

Tytöt toimivat tyttöryhmässä, jossa heitä rohkaistiin omaan luo-vaan toimintaan, suunnitteluun ja vastuunottoon. Tytöille nimet-tiin oma rakentelusarja, jota myöhemmin myös muut ovat voi-neet käyttää. Rakentelusarja kannusti tyttöjä ottamaan teknis-luonteisen materiaalin leikkeihinsä.

Henkilökunta kiinnitti huomiota siihen, ettei yksi tee toisten puo-lesta kaikkia esimerkiksi tietotekniikkaan liittyviä asioita.



Lastentarhanopettaja, päiväkodinjohtaja Maarit TihinenKajaanin Montessori-kasvatuksen kannatusyhdistys ry,Montessori-leikkikouluTorikatu 14, 87500 Kajaani

Kajaanin Montessori-leikki-koulun WomenIT-projekti

47



TULOKSET

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

Halukkaille annetaan aikaa harjoitella, ja muut tukevat heitä.

Tytöt ovat nyt eri tavalla valmiita ottamaan vastaan teknisiähaasteita. Henkilökunnan naiset ovat myös hankkeen viime met-reillä innostuneet tietokoneen käytöstä ja muun muassa video-editoinnista. Vanhemmilta saimme kiitosta, ja he toivovat jatkoatoiminnalle.

Innostus, ennakkoluulottomuus ja oma-aloitteisuus saatiin alul-le. Tytöt käyttävät nyt tietokonetta ja digitaalikameraa luonte-vasti ilman ennakkoluuloja. Tytöt toimittivat oman lehden ja tu-tustuivat lehden tekoprosessiin alusta alkaen.

Toiminta sai hyvän alkusysäyksen jatkuakseen pysyvänä käy-täntönä.

Kaikki päiväkotiryhmät voivat helposti toteuttaa toimintammemallia, koska se ei vaadi kovinkaan erityisiä teknisiä taitoja.

48

Koulun ja päiväkodin johtaja/LO Erja Kyllönen jaluokanopettaja Olli HeikkinenHuuhkajavaaran koulu ja päiväkotiSamoojantie 4, 87700 Kajaani

HuWit

Projektin lähtökohtana oli selvittää miesten ja naisten ammatinva-linnan eroja ja vähentää tyttöjen ennakkoasenteita teknologiaa jateknisiä toimialoja kohtaan. Toiminta kesti kaksi vuotta. Toimin-taan osallistuivat koko päiväkodin ja koulun henkilökunta ja lapset.

Ensimmäisen syyslukukauden aikana kaikkien oppilaiden van-hemmat osallistuivat kyselyyn, joka koski vanhempien ammatin-valintaa ja kotitöiden tekemistä. Selvitimme muun muassa, milläperusteella he olivat tehneet ammatinvalintansa ja olivatko hei-dän valintansa sukupuoleen liittyvien odotusten mukaisia.

Projektin tavoitteena oli myös edistää tietotekniikan hyväksi-käyttöä tasa-arvoisesti tyttöjen ja poikien keskuudessa sekäkouluttaa henkilökuntaa teknisten välineiden käyttöön. Aluksitoimineen ATK-kerhon toiminta laajentui koskemaan myös luok-kaopetusta, jossa kaikki 2. luokkien oppilaat opettelivat käyttä-mään tekstinkäsittely- ja piirrosohjelmia, yhdistelemään niillätehtyjä tuotoksia sekä skannaamaan. Jokaisella oppilaalla oli tie-tokoneella oma kansio, johon hän tallensi töitään. Oppilaat esi-merkiksi skannasivat omia taideteoksiaan, siirsivät tietokoneelledigitaalikameralla otettuja kuvia ja kirjoittivat tarinoita omistakuvistaan. Projektin lopuksi toteutettiin elokuva. Lisäksi koko ta-lon henkilökuntaa koulutettiin taloon hankittujen uusien teknis-ten välineiden, kuten dataprojektorin ja digitaalivideokameran,käyttöön. Projektin aikana tehtiin myös vierailuja lähialueen yri-tyksiin ja tutkittiin sukupuolijakaumaa niissä.

Kerho toteutettiin tyttöryhmälle. Koko henkilökunnalle, jostasuurin osa on naisia, tarjottiin mahdollisuus kouluttautua jakäyttää tekniikkaa työssään.

Projekti otettiin työyhteisössä hyvin vastaan, vaikka aluksi esi-tettiinkin kysymyksiä ”Mitä?” ja ”Miksi?”. Vanhemmat suhtautui-vat positiivisesti, erityisesti elokuvan teon jälkeen.

Henkilökunnan kouluttautuminen onnistui hyvin, ja se jatkuuedelleen. Lapset tottuivat käyttämään tietokonetta työvälineenä,ja siitä on muodostunut luontainen osa koulutyötä. Sekä tytötettä pojat suhtautuvat tietokoneen käyttöön myönteisesti. Eri-tyisesti kerhotoimintaan osallistuneet tytöt käyttävät tietokonet-ta luontevasti. Koko talon teemojen toteutumista on hankalaamitata, mutta tasa-arvo- ja tytöt ja teknologia -aiheiden käsitte-ly laajentui koko talossa kaikkia lapsia koskevaksi.

Henkilöstön kohentunut ammattitaito tietotekniikan hyödyntämi-sessä ja teknisten laitteiden käytössä takaa toiminnan jatkumi-sen samantasoisena.

Kokemusta tietotekniikan käytöstä voidaan jakaa muiden oppi-laitosten kanssa ja henkilöstön kouluttautumista jatkaa kunkinomien tarpeiden mukaan.



TULOKSET

JATKUVUUS


49

Luokanopettajat Liisa Halonen ja Tapio SuvannePietari Brahen kouluKäpykatu 21, 87500 Kajaani

Tyttöjen tietotekniikkakerho

Päätavoitteena oli vaikuttaa tyttöjen asenteisiin tekniikkaa koh-taan motivoimalla ja tutustuttamalla heitä tietotekniikan mah-dollisuuksiin työvälineenä. Päämääränä oli tilanne, jossa tytötkäyttäisivät tietotekniikkaa rohkeasti ja innokkaasti työvälinee-nä. Tavoitteena olivat tekemällä oppiminen ja yhteistoiminta. Li-säksi opittiin ymmärtämään, miten tietotekniikkaa hyödynne-tään lehden tekemisessä. Kohderyhmänä olivat 5.–6. luokkientytöt ja yhden lukukauden ajan myös tyttöjen äidit.

Työskentely perustui oppilaiden omaan harrastuneisuuteen, jo-ten aiheet olivat erittäin kiinnostavia tytöille. Kerhossa tutustut-tiin muun muassa kuvankäsittelyyn, omien kotisivujen tekemi-seen ja multimediaperhealbumin rakentamiseen. Tytöt tuottivatmultimediaesityksiä, kotisivuja, tiedostoja ja oman kerholehden.Tytöille tulivat tutuiksi myös tekijänoikeudelliset asiat.

Tytöt olivat enemmän kiinnostuneet tuotoksesta kuin siitä, mi-ten tietotekniikka toimii. Siispä lähdimme tyttöjen olemassa ole-vasta harrastemaailmasta ja pyrimme tietotekniikkaa hyväksi-käyttäen innostamaan tyttöjä tekemään tuotoksia heitä kiinnos-tavista aiheista.

Innostuneisuus näkyi ehkä selvimmin siinä, että tytöt tulivatmiltei poikkeuksetta puolisen tuntia etuajassa kerhoon ja tekivättyötä lehdentekovaiheessa päivittäin välituntisin. Tyttöjen äitejäoli ensimmäisen lukukauden aikana innokkaasti mukana.

Kerho oli rikastuttamassa ja monipuolistuttamassa koulun ko-keellista toimintaa, ja se otettiin kiinnostuneesti vastaan. Erityi-sesti oppilaiden keskuudessa heräsi tuotoksia katsellessa myön-teistä keskustelua tyttöjen osaamistasosta.

Osallistujat oppivat tietotekniikan perusasioita ja kuvankäsitte-lyn alkeita. Tuotoksena tehtiin kerhon oma lehti ja tyttöjen omiakotisivuja. Tyttöjen tietotekniikan käytön arkuus saatiin kerhos-sa käyneiden tyttöjen osalta oleellisesti vähenemään.

Havaintojemme mukaan työskenneltäessä tietotekniikan avullatyttöjen valmiudet ja rohkeus tarttua uuteen ovat yhtä hyviäkuin poikien valmiudet. Oppilaslähtöinen aihevalinta ja työtapaolivat mielekkäitä ohjelmien ja laitteiden opettelussa ja tuntuivatkoulukäyttöön sopivilta.

Kerhossa olleitten oppilaiden tietotaito kasvoi. Innostus tekemi-seen (kuvankäsittely, multimedia, lehden teko ja tietokoneenkäyttö harraste- ja työvälineenä) antaisi mahdollisuuksia kerho-toiminnan jatkamiselle.

Toivomme tyttöjen tuotosten ja innostuneisuuden rohkaisevanmuitakin oppilaita ja opettajia tekniikan monipuoliseen käyttöönarkityössä.


VALINTOIHIN



TULOKSET

JATKUVUUS


SUOSITUKSET

50

Luokanopettajat Raili Tupiini ja Aaro HeikkinenTeppanan kouluEliaksentie 4, 87200 Kajaani

TeppisIT-kerho

TeppisIT-kerhon tavoitteena oli rohkaista tyttöjä hankkimaantaitoja ja tietoja teknologiapainotteisessa käsityössä ja media-kasvatuksessa, luoda edellytyksiä myös tulevaa opiskelua varten(säilyttää oppimismotivaatio ja ohjata valinnanmahdollisuuksienlöytämiseen) ja saada teknologia osaksi koulun normaalia toi-mintaa. Kerhoa pidettiin kaksi tuntia viikossa kolmen lukukau-den ajan ja kolme tuntia viikossa viimeisenä keväänä. Tytöt op-pivat teknologiaa monesta näkökulmasta. Tietokoneiden perus-käyttöön liittyivät muun muassa käyttöjärjestelmät, tekstien jakuvien käsittely ja digikuvaaminen, puutöihin muun muassa työ-kalupakin tekeminen työkaluille ja sähkötöihin esimerkiksi virta-piirin ja radion tekeminen. Ongelmanratkaisua harjoiteltiin ra-kentamalla Vipsotin, jolla piti muuttaa pyörivä liike edestakai-seksi. Lisäksi tytöt tutustuivat kellon toimintaperiaatteisiin javalmistivat rakennussarjan tarvikkeista heilurikellot. He oppivatmyös huoltamaan pyöränsä ja vaihtamaan autoon renkaat.

Puu- ja muiden töiden ohjeiden tekemiseen käytettiin apuna tie-tokonetta. Tietokoneella pyörivä opettajien opetusvideo toimimyös joidenkin töiden ohjeiden antajana. Painopiste oli laittei-den suunnittelussa, työkalujen käytössä sekä monipuolisten tai-tojen opettelemisessa.

Tytöille tarjottiin oma Tytöt ja teknologia -kurssi. Lähestymista-pana olivat erilaiset mielenkiintoiset aiheet, joiden avulla tytötoppivat teknologiaan liittyviä asioita luonnollisesti.

Tyttöjen oman polkupyörän huoltaminen ja työkalupakin tekemi-nen omille työkaluille herätti kodit huomaamaan tyttöjen mah-dollisuuden harrastaa monipuolisesti teknologiaa. Oppilaat olivatinnostuneita. Välillä poikia harmitti, ettei heille ollut vastaavaakerhoa.

Kurssi antoi tytöille positiivisia kokemuksia ja uudenlaisia oppi-miskokemuksia esimerkiksi kädentaidoista, tietokoneesta, Inter-netistä ja digikamerasta. Teknisten työkalujen käyttäminen su-juu tytöiltä jo tottuneesti. Muutamat tytöt löysivät vahvuutensatämän kerhon myötä, joten toiminnalla on vaikutuksia moniinmyöhempiin valintoihin.

Koulun teknisen ja tekstiilityön valinnaisuuteen on alettu kiinnit-tää huomiota, jotta valinnat eivät olisi pelkästään perinteistentapojen mukaisia. Pojat, jotka seurasivat kerhoa sivusta, pyysi-vät kerhoa ohjaavaa opettajaa opettamaan heille neulomista.

Kerholaisten taitoja tullaan hyödyntämään koulussa opetussuun-nitelman mukaisesti. Pyrimme liittämään kerhosta saatuja koke-muksia koulun opetussuunnitelmaan, muun muassa tyttö- japoikaryhmätoteutuksina. Tyttöjen ATK-taitoja tullaan käyttä-mään koulun tietoja viestintätekniikkastrategian toteuttami-sessa esimerkiksi kummiluokkatoiminnan yhteydessä.



TULOKSET

JATKUVUUS


51

Ala-asteiden – ja miksei yläasteidenkin – käsityöt tai kerhot voi-sivat toteuttaa kerhon käytänteitä. Myös muut kuntien ylläpitä-mät oppilaitokset (muun muassa kansalaisopistot) voisivat ottaatämänkaltaisen teknologiakasvatuksen ohjelmaansa.

SUOSITUKSET

52

Kurssin tavoitteena oli rohkaista ja innostaa tyttöjä kiinnostu-maan luonnontieteistä ja tietotekniikasta. Kurssilla pyrittiin in-nostamaan tyttöjä ja antamaan heille valmiuksia myöhemminkinrohkeasti valita luonnontieteisiin ja tekniikkaan liittyviä kursseja,oppiaineita ja opintoja. Lähtökohtana oli tietoisuus siitä, että ty-töt usein menettävät kiinnostuksensa luonnontieteisiin siirtyes-sään ylemmille luokille, ja luonnontieteistä tulee pojille tyypilli-sempiä valintoja.

Kokeellisen luonnontutkimuksen kurssi toteutettiin 1.–2. luokillekerhona ja 3.–6. luokille valinnaisaineena ja kerhona. Tutkimisenrunkona käytettiin opetuspaketteja, joita sovellettiin ympäröiväluonto huomioiden. Lisäksi valmistettiin omia tutkimusvälineitäja muita luontoon liittyviä tuotoksia. Tietotekniikkaa käytettiinmahdollisuuksien mukaan. Toisena vuonna kurssin painotusalu-eena olivat fysiikka, kemia ja tietotekniikka, jossa käytettiin vä-lineohjelmaa sivustojen tekemisessä. Nämä ovat tyypillisestienemmän poikien kiinnostuksen kohteita. Kaikki toiminta oli nytsuunnattu tytöille.

Tyttöryhmässä tytöt saivat oivaltaa asioita rauhassa. Sekaryh-mässä olisi voinut käydä niin, että pojat olisivat ottaneet ohjatkäsiinsä ja ryhtyneet neuvomaan.

Oppilaat olivat hyvin innostuneita toiminnasta ja olisivat olleetvalmiit tulemaan mukaan toimintaan myös seuraavana vuonna.Kollegat ovat olleet kannustavia ja kiinnostuneita, ja olemmesaaneet paljon myönteistä palautetta.




Luokanopettajat Heikki Kallunki ja Mari TörrönenKätönlahden kouluKätönkuja 7, 87200 Kajaani

LUTIKKA – luonnontieteitäja tietotekniikkaa tytöille

53

TULOKSET

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

Havaitsimme, että osallistujilla riittää tulevaisuudessa rohkeuttaja halua osallistua vastaaviin kursseihin. Saavutimme siis tavoit-teemme rohkaista tyttöjä valitsemaan luonnontieteisiin ja tieto-tekniikkaan liittyviä opintoja. Vastaava kurssi sekaryhmälle nor-maalissa luokkatilanteessa ei olisi tuottanut tällaisia tuloksia.

Lutikka-idea ja siinä käytetyt työtavat jäävät osaksi normaaliakoulutyötä. On herännyt idea toiminnan jatkamisesta iltapäivä-kerhossa tai koulun kerhossa. Jatkuvuus ei ainakaan ole kiinnisiihen osallistuvien lasten määrästä, mikäli tarkoitukseen onsuunnattavissa resursseja.

Luonnontieteisiin suuntautuneita kerhoja kannattaa järjestääkaikissa peruskouluissa.

54

Tavoitteena oli tutustuttaa valinnaiskurssilla 8.-luokkalaisia tyt-töjä erilaisiin teknologia-ammatteihin, koulutuksiin ja naistenmahdollisuuksiin teknologian parissa sekä estää tyttöjen syrjäy-tyminen teknologia-ammateista. Kurssiin sisältyi kemian ja fysii-kan töitä ja elektroniikkarakentelua, kuten polkupyörän dyna-molla toimivan kännykän latauslaitteen ja radion rakentamista.Kurssi toteutettiin keväällä 2003. Lisäksi tehtiin tutustumiskäyn-tejä sekä osallistuttiin tiedeleirille Tukholmassa.

Erilliskurssin tarkoituksena oli vahvistaa tyttöjen itsetuntoa, sillätoiminta suunniteltiin niin, ettei etukäteistietoa tekniikasta tar-vitse olla. Erityisenä tukena olivat naisopettajat.

Vanhempien kyselyn mukaan motivaatio projektia kohtaan olivaltavan suuri. Lähimmiltä kollegoilta, matematiikan, fysiikan jakemian opettajilta, saatiin kannustavaa palautetta. Rehtorin an-tama palaute oli kiittävää.

Tyttöjen itsetunto teknisissä taidoissa selvästi vahvistui. Suurim-malla osalla tytöistä käsitys teknologiasta ja tekniikan opiskelus-ta muuttui, ja monet voisivat ajatella lähtevänsä opiskelemaantekniikkaa. Oppilaitosvierailuilla asiasta käytiin keskustelua, javähitellen muutosta näyttää alkavan tapahtua. Tyttöryhmässäilmapiiri ja työskentely oli erilaista kuin sekaryhmissä: toistenkannustaminen ja tukeminen oli erityisen silmiinpistävää.



TULOKSET


Lehtorit Lea Nieminen ja Maija NuortimoHauholan kouluSotkamontie 22, 87300 Kajaani

Tytöt ja teknologia-valinnaiskurssi (38 h)

55

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

Opettajien oma toiminta on muuttunut siten, että he itse uskal-tavat rohkeammin tehdä sitä, minkä ovat aiemmin teettäneetmiehillä. Seminaarit, koulutukset ja työryhmätoiminta muokka-sivat ajattelua niin, että yhä useammin tulee ajateltua tunneillasitä, miten kohtelee tyttöjä ja poikia luokassa. Fysiikan tunneillaesimerkiksi sähköopin töissä tytöt eivät rohkene ryhtyä töihinyhtälailla kuin pojat, vaan heitä pitää erikseen rohkaista.

Opetussuunnitelmaan saatiin valinnaisaineeksi Tytöt ja teknolo-gia -kurssi ja Science-kurssi, jossa on teknologiaosio sekä Teks-tiilitöitä pojille.

Suosittelemme tällaisen kurssin pitämistä edelleen tyttöryhmäl-le, koska niin kauan, kun tytöille ei opeteta teknistä työtä pakol-lisena, he jäävät jälkeen pojista teknisissä tiedoissa ja taidoissa.

56

Kolmen sukupolven tietoja viestintätekniikan kerho MyGener@tion+ oli innovatiivinen kokeilu, jonka kohderyhmänäolivat Kajaanin normaalikoulun tytöt, heidän äitinsä ja isoäitinsä.Kerhoon valittiin 10 ryhmää, joissa jokaisessa oli kolme jäsentäeli isoäiti, äiti ja tytär. Tämä sukupolvien yhteistoiminnallisuuttakorostava kerho perusti toimintansa tietoja viestintätekniikan(TVT) monipuoliseen hyödyntämiseen. Kerhossa kohtasivat kol-men sukupolven ihmisten arvot ja asenteet, mitä pyrittiin tuo-maan esille varsinaisen toiminnan kautta syntyvissä multime-diasovelluksissa.

Kerhon tavoitteet olivat tietoja viestintätekniikan perusval-miuksien hankkiminen, tietoja viestintäteknisten taitojen sy-ventäminen ja soveltaminen multimediatyössä, tietoja viestin-tätekniikan vaikutusten pohtiminen suomalaisen perheyhteisönnaisnäkökulmasta, koulun portaalin hyödyntäminen kerhotoi-minnassa (vuorovaikutus), uusien näkökulmien tuominen kodinja koulun yhteistyöhön, elinikäinen oppiminen, raja-aitojen mur-taminen sukupolvien välillä tietoja viestintätekniikkaa hyödyn-täen sekä yksilön osaamisen vahvistaminen yhteisöllisyydenavulla.


Lehtori Pentti Mankinen ja rehtori Seija BlombergOulun yliopisto, Kajaanin normaalikouluSeminaarinkatu 2, 87100 KAJAANI

My Gener@tion– kolmen sukupolven tieto-ja viestintätekniikkakerho

57

Kerhossa opeteltiin taitoja muun muassa seuraavilta osa-alueil-ta: tietokone ja oheislaitteet, Internet, multimediasovelluksensuunnittelu ja toteutus sekä digitaalinen kuva. Aihealueita, joi-den avulla näitä taitoja opeteltiin, olivat esimerkiksi perhealbu-mi, sukututkimus, naiset työelämässä eri vuosikymmeninä jasukumme ammatit. Toiminta huipentui Kööpenhaminassa 2.–7.5.2003 järjestettyyn leirikouluun.

Eri-ikäisille naisille suunnattu kerho innosti naisia teknologianpariin. Näin tietoja viestintäteknologiasta tuli perheen naistenjuttu. Mielenkiintoiset aiheet tutustuttivat tietotekniikan hyödyn-tämiseen ja poistivat ennakkoluuloja tietokonetta kohtaan.

Äitien ja isoäitien palaute tuloksista oli ”ruusunpunaista kiitosta”opetuksesta, jota he ja tytöt saivat. Erityisen plussan sai moni-puolinen TVT-taitojen karttuminen. Tasa-arvokeskusteluissahenkilökunta kaipasi kohderyhmään myös poikia. Osa oli sitämieltä, että pojat syrjäytyvät nyky-yhteiskunnasta helpomminkuin tytöt ja siksi tarvitsevat erityistä tukea elämänhallinnas-saan.

Kerhotoiminnan päätuloksena oli tyttöjen tietoja viestintätek-nisten valmiuksien kohoaminen opetusministeriön määrittele-mälle OPE.FI:n I tasolle, osin jopa II tasolle. Hankkeen tulokse-na kolme sukupolvea työskenteli yhdessä tietoja viestintätek-nisessä oppimisympäristössä. Isoäidin ja äidin tiedot siirtyivättyttären pääomaksi muun muassa tehtyjen Sukumme ammatitja Lapsuuteni – Kolme näkökulmaa -multimediaesitysten myötä.Lisäksi tuloksena oli kodin ja koulun välisen yhteistyön laadulli-nen kehitys etenkin isovanhempien osalta.

Kerhon tuloksena tyttöjen tietoja viestintätekniikan tiedot jataidot ovat huomattavasti paremmat kuin ikäluokalla yleensä.Tämä voidaan todentaa Kajaanin normaalikoulun TVT:n opetus-suunnitelman tavoitetasojen arviointiosiossa. Yllättävin tulos oliisoäitien aktiivinen toiminta omien TVT-taitojensa kehittämises-sä. Osa innostui hankkimaan tietokoneen ja Internet-yhteyden.Osallistujien myönteinen asenne ja rohkeus tietoja viestintä-tekniikkaa kohtaan on maininnan arvoinen asia.

My Gener@tion+ -kerhon loputtua koulun omaan toimintaan jäitieto- ja viestintätekniikan kerho. Kerhoon valitaan sellaisia op-pilaita, joilla ei muuten ole mahdollisuutta harrastaa tieto- javiestintätekniikkaa.

Kolmen sukupolven kohtaaminen tietoja viestintäteknisessäympäristössä on ainutlaatuinen yhdistelmä koulutusjärjestel-mässämme ja ehkä koko maailmassa. Toimintamallia voi sovel-taa perus- ja lukio-opetukseen sukupuolesta riippumatta.


VALINTOIHIN



JATKUVUUS

SUOSITUKSET

TULOKSET

58

Tarkoituksena oli edistää tyttöjen viestintäteknologian käyttöäperuskoulussa. Projekti kesti syksystä 2002 kevääseen 2004.Osallistujana oli 25–33 peruskoulun 5.–7. luokkien tyttöä.

Kerhon tavoitteena oli rohkaista tyttöjä opiskelemaan peruskou-lun 5. luokalta lähtien informaatioteknologian hallintaa ja hyväk-sikäyttöä ja saada heidät innostumaan niistä. Tytöt kehittivätkerhossa osaamistaan, jotta myöhemmissä koulutusvalinnoissaheillä olisi kykyä valita myös aineita, joissa käytetään viestintä-teknologiaa.

Viestintäkerhossa tytöt kokoontuivat kerran viikossa kahdenvuoden ajan kaksi tuntia kerrallaan. Kerhotyöskentelyssä toteu-tettiin koko lukuvuoden kestävää projektiivista työtä, johon työnosa-alueet kytkeytyivät. Kerholaiset valmistivat www-sivuja,joissa on muun muassa kuvia, tekstiä, animaatioita ja videoku-vauksia. Lähtökohtana oli oppilaan itsensä monipuolinen kuvaa-minen sähköisillä sivuilla. Kurssilla tytöt tekivät myös dokument-tivideon naisjohtajuudesta, jossa haastateltiin paikallisia nais-johtajia. Naisjohtajuus oli yksi WomenIT-hankkeen keskeisistäteemoista.

Projektin työskentelyssä lähdettiin oppilaiden omista kiinnostuk-sen kohteista. Työskentely tyttöryhmässä antoi tilaa tuoda esilleomaa itseään, eikä läsnä ollut esimerkiksi niitä jännitteitä, joitasamanikäisten poikien läsnäolo saattaisi aiheuttaa. Avun pyytä-minen oli varmasti avoimempaa ja oman itsensä kuvailu luon-nollisempaa. Lisäksi tytöt kokivat, että voivat pyytää avoimestiopastusta melko vaikeiden tietokoneohjelmien käyttöön.



Erityisluokanopettaja Vesa Valtanen jaluokanopettaja Esko PiippoKajaanin kaupungin KeskuskouluVäinämöisenkatu 28, 87100 Kajaani

Viestintäkurssi tytöille

59



TULOKSET

JATKUVUUS

Oppilaat olivat innoissaan kerhosta, ja ensimmäisen vuoden jäl-keen kerholaisia tuli suuri joukko lisää. Myös uusien oppilaideninnostuneisuus oli silmiinpistävää. Työyhteisö suhtautui projek-tiin positiivisesti.

Työt olivat pitkäjänteisiä kokonaisuuksia, jotka jäivät dokument-teina oppilaiden haltuun omina tuotteina. Lähes kaikki kerholai-set saivat valmiiksi oman cd-rom-levyn, jossa he esittelevätmuokatuilla sivuilla perhettään, ystäviään, harrastuksiaan, mieli-musiikkiaan tai jotakin muuta oppilaan valinnan mukaan. Jotkutoppilaat valmistivat myös näille sivuille liitetyn pienoiselokuvan.Suurin tuotos oli naisjohtajuusvideon valmistaminen. Huomatta-vaa oli myös oppilaiden viestintäteknisten taitojen kehittyminenja taiteellisen luovuuden esiintulo. Projektin aikana opittiin kiin-nittämään enemmän huomiota eri sukupuolten toimintatapoihinja tyttöjen ja poikien erilaiseen ryhmäkulttuuriin.

Projektin tuotoksena syntyi kuvaus siitä, kuinka opetuksellisestivoidaan edetä yksittäisistä työtehtävistä kokonaisuuden, multi-mediatuotteen, luomiseen. Projektin tuotosta voidaan käyttääperuskoulun koulukohtaisen opetussuunnitelman laatimisessa(esimerkiksi aihekokonaisuuden toteutuksessa) muun muassaviestintäkasvatuksen alueella. Kouluissa laaditaan parhaillaanuusia opetussuunnitelmia, jolloin pohditaan taideaineisiin säh-köisen kuvantekemisen osuutta kuvaamataidossa 5. ja 6. luokil-la. Aineistoa voidaan käyttää tällaisen kurssin toteuttamiseen.Koulu pyrkii mahdollisuuksien mukaan jatkamaan toimintaa, esi-merkiksi omana kerhotoimintana.

60

Tavoitteena oli vähentää tyttöjen ennakkoasennetta teknologiaakohtaan ja antaa heille rohkeutta valita perinteisesti poikienaloina pidettyjä linjoja. Lähtökohtana olivat vaikutelmat siitä,että tytöillä on negatiivinen ennakkoasenne ja arkuus teknologi-aa kohtaan, vaikka heidän teoreettinen osaamisensa esimerkiksifysiikassa on vähintään yhtä hyvää kuin pojilla. Tällä kurssilla olitarkoitus karistaa pelkoja ja ennakkoasenteita.

Tytöt ja teknologia -kurssi korvasi peruskoulun yläluokkaisillayhden soveltavan kurssin. Kurssi ajoittui yhden lukuvuoden ajal-le. Kurssilla valmistettiin pienimuotoisia elektroniikan laitteitavalmiista komponenttisarjoista. Lisäksi tehtiin vierailuja yrityk-siin, tiedekeskuksiin, museoihin ja kouluihin. Kansainvälistä yh-teistyötä tehtiin Ruotsiin suuntautuneella tiedekeskusmatkalla.


Lehtorit Irja Härkönen ja Kirsti HaatajaPaltamon yläasteKorpitie 14, 88300 Paltamo

Teknologiaa tytöille

61


VALINTOIHIN



TULOKSET

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

Tyttöjen oma valinnaiskurssi antoi tytöille mahdollisuuden tutus-tua teknologiaan ja siihen liittyviin ammatteihin monesta eri nä-kökulmasta. Yritimme innostaa tyttöjä valitsemaan myös koulus-samme valinnaisaineena olevaa teknistä työtä sekä lukioonmennessään opiskelemaan pitkää matematiikkaa, fysiikkaa jakemiaa. Näin heillä olisi paremmat mahdollisuudet jatkossasuuntautua teknisille aloille.

Jo kurssin alkuvaiheissa oli nähtävissä tyttöjen positiivinenasenne ja innostuneisuus teknologiaa kohtaan. Oppilaiden van-hemmat pitivät mahdollisuutta osallistua kurssille tietyllä tavallaetuoikeutena. Työyhteisö suhtautui myönteisellä tavalla, vaikkakurssin vuoksi aika ajoin jouduttiin poikkeamaan tavallisista ar-kirutiineista.

Projekti antoi uusia ulottuvuuksia perinteiseen koulutyöhön. Ty-töt saivat perehtyä teknologiaan itse tekemällä, tutkimalla, ko-keilemalla ja havainnoimalla. Tytöt olivat itsekin yllättyneitä tek-niikan kiehtovuudesta, ja elektroniikkarakentaminen sujui opet-tajan näkökulmasta katsottuna erittäin näppärästi. Asenne tek-nologiaa kohtaan muuttui myönteisemmäksi, ja kynnys lähteämatemaattisille ja teknisille kursseille madaltui, osoituksena täs-tä muun muassa se, että osa tytöistä valitsi seuraavan vuodensoveltavaksi kurssiksi tarjolla olleen teknologiakurssin. Konk-reettisina tuloksina voidaan pitää tyttöjen raportteja tiedekes-kuksesta sekä koulussa tehtyjä elektronisia laitteita.

Projektin mahdollistama kurssi on saatu jatkossa pysyvästi kou-lun kurssitarjottimelle ja lukuvuodeksi 2004-2005 valintoja teh-tiin niin paljon, että kurssi toteutuu.

Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokkien tyttöoppilaat ovat sopivakohderyhmä. Vaikuttaa siltä, että tytöt eivät vielä vuosienkaanpäästä mielellään hakeudu poikien kanssa samaan ryhmään tä-mäntyyppiselle kurssille.

62

Lehtori Veikko Nuottajärvi jatuntiopettaja Pirjo WestersundRuukinkankaan kouluRuukinkatu 5, 89600 Suomussalmi

Teknologia tutuksi

Tarkoituksena oli tehdä teknologia ja sen ilmenemismuodot tu-tuksi tytöille sekä osoittaa, kuinka paljon teknisten alojen opis-kelupaikkoja, ammatteja ja yrityksiä on Suomessa. Tärkeä ta-voite oli myös, että tytöt voittaisivat ”pelkonsa” teknisiä laitteitakohtaan, sekä poistaa ennakkokäsitys teknologiasta ”poikienomana aineena, josta tytöt eivät voi ymmärtää mitään”.

Ala-luokilla (3.–6.) pidettiin oppilaskerhoja, joissa opiskeltiin ku-vien käsittelyä, digitaalikameran käyttöä, videointia, Internetiäsekä eri ohjelmia, kuten Paint, Word tai Gif Animator.

Yläluokilla (8.–9.) tytöille tarjottiin valinnaisaine, joka sisälsi8. luokkalaisilla kolme eri kokonaisuutta: tietokonekurssi, jollaopeteltiin käyttöjärjestelmä, tutkittiin koneen rakenteista muunmuassa kovalevyä ja väyliä, elektroniikan kurssi, jolla muunmuassa rakennettiin pieni elektroninen laite sekä kivenkäsittely-kurssi, jolla tytöt opettelivat käyttämään kivipajaa. 9. luokallakeskityttiin erilaisten laitteiden mallintamiseen ja ohjelmointiinRobolabilla, opeteltiin PowerPoint-ohjelma ja tehtiin kotisivutomista Robolab-laitteista Internetiin sekä perehdyttiin tietotur-va- ja virusasioihin. Opettajina toimivat myös lehtorit KimmoHuttu, Ari Manninen ja luokanopettaja Jaana Heikkinen.

Tytöt kävivät tutustumassa Evox Rifa -kondensaattoritehtaaseenSuomussalmella ja Suomussalmi-opiston sähkötekniikan osas-toon. Lopuksi teimme vierailun Helsinkiin. Matkalla käytiin myösKuopiossa ammattikorkeakoulun tietotekniikan osastolla. Helsin-gissä vierailtiin TTK:lla Otaniemessä, ABB:llä (sähkömoottorit),Kemiralla (nikkelin paljastuskoe oppilaiden tehtävänä) ja viimei-seksi Heurekassa Hius- ja Todellisuus tänään -näyttelyissä.

Yritimme opettaa asioita ”tyttöjen tavalla”. Selkeät ohjekirjat jaohjeet ovat tärkeitä. Tarvitaan paljon tukea uusien asioiden kä-sittelyssä – tukea siihen, että uskaltaa kysyä mitä tahansa. Am-matteja ja opiskelupaikkoja esiteltiin ja tutustuttiin työn tekemi-seen teknisillä aloilla.

Oppilaat olivat innostuneita ja kiinnostuneita opetettavista asi-oista. Työyhteisö suhtautui myönteisesti. Kaksi naisopettajaakouluttautui tietotekniikan asiantuntijoiksi (15 ov) työn ohella.Lisäksi he kävivät video- ja sähköoppikurssin. Vanhemmat suh-tautuivat myönteisesti koulutukseen.

Mielestämme saavutimme asetetut tavoitteet. Opettajien am-mattitaito lisääntyi ja tytöt ovat saaneet runsaasti oppia tieto-tekniikasta ja informaatioteknologiasta sekä teknisen alan kou-lutuspaikoista ja ammateista.

Tulevaisuus näyttää, valitsevatko tytöt teknisiä aloja opiskelu-kohteikseen tai ammateikseen.




TULOKSET

63

Alaluokkien kerhot todennäköisesti jatkavat toimintaansa, muttayläluokilla tyttöjen teknologia ei ole valinnaisaineena. Teknolo-gia-aineiden jatko riippuu uusista opetussuunnitelmista. Opetta-jat voivat hyödyntää saamaansa tietoa uusia kursseja suunnitel-lessaan.

Kaikille luokka-asteille nollaluokasta lukioon.

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

64

Lukion 1. ja 2. vuosikurssin tytöille tarjottiin kursseja, joilla hetutustuivat monipuolisesti teknologiaan ja teollisuuden työpaik-koihin. Tarkoituksena oli saada tytöt kiinnostumaan teknologia-aloista ja antaa heille virikkeitä ammatinvalintaa varten. Projek-tilla oli tarkoituksenaan myös antaa alkusysäys sille, että Suo-mussalmen lukion opetussuunnitelmaa kehitetään teknologiapai-notteiseen suuntaan. Lisäksi toiveena on, että suomussalmelais-syntyisiä teknologian osaajia olisi enemmän palaamassa koti-paikkakunnalle, ja yrityksiä uskallettaisiin perustaa, jos tytötkinkiinnostuisivat teknologiasta.

Toimintaan kuului useita kursseja. Yksi oli niistä mentorointi elikummitoiminta, jossa teknologiaa jo opiskelevat naiset vieraili-vat koululla ja toimivat kummeina lukiolaisille. Kurssitarjonnassaoli myös yritysvierailuja, tietotekniikkakurssi, elektroniikkara-kennuskurssi ja fysiikan työkurssi. Tekniikan eri osa-alueet tuli-vat tutuksi myös kurssilla ammattikoulussa Suomussalmi-opis-tolla. Ryhmä teki myös Tukholmaan tiedeleirimatkan. Mentoritosallistuivat yhdessä lukion tyttöjen kanssa mentorointivalmen-nukseen, yritysvierailuihin ja tiedeleirimatkaan.

Uutta olivat tyttöryhmät ja monen erityyppisen kurssin tarjoami-nen tytöille. Tytöt saivat erittäin monipuolisen kuvan teknisenalan koulutusohjelmista ja ammateista.

Tytöt toivoivat, että vastaavia kursseja olisi lisääkin. Toimintaotettiin hyvin vastaan myös työyhteisössä.




Lehtori, vararehtori Aila KupiainenSuomussalmen lukioRuukinkatu 3, 89600 Suomussalmi

Tekniikka tutuksi tytöille

65

TULOKSET

JATKUVUUS

Tiedot yrittäjyydestä, teollisuuden ja teknologian ammateista jaopiskelupaikoista lisääntyivät. Tyttöjen tietotekniset taidot kehit-tyivät ja ymmärrys teknologian merkityksestä yhteiskunnassasyventyi. Elektroniikkakurssille ja ammattikoulun teknologia-kurssille osallistuneilla käytännön tekniikan taidot kehittyivät.Mentorit, nettimentorit ja lukuisat teknologia-aloilla työskentele-vät naiset antoivat erinomaisia malleja tytöille. Tulokseksi mai-nittakoon myös projektin myötä syntyneet ja syventyneet yhte-ydet muihin oppilaitoksiin ja yrityksiin.

Teknologiakasvatus on lukion uuden opetussuunnitelman aihe-kokonaisuus, jota sisällytetään eri kursseihin. Tietoteknisiä val-miuksia kehitetään monissa oppiaineissa. Opetuksessa pyritäänhuomioimaan sukupuolten erot ja tyttöjä kannustetaan enem-män kiinnostumaan teknologiasta. Syntyneitä lukuisia yrityskon-takteja voidaan hyödyntää jatkossakin.

Kurssin käyneistä tytöistä 12 kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2004.Viisi heistä sai opiskelupaikan teknillisestä yliopistosta, heistäneljä otti sen vastaan. Tyttöjen hakeutuminen teknillisiin yliopis-toihin on yksi koko WomenIT-projektin parhaista saavutuksista.

66

Kastellin lukion projektissa kehitettiin Kiinnostu luonnontieteestäja tekniikasta! -kurssi, joka toteutettiin syksyllä 2003. Kurssinideana oli tukea opiskelijoiden, erityisesti tyttöjen, urasuunnitte-lua ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskelua.Kurssi toteutettiin lukion ensimmäisessä jaksossa.

Kurssin pohjana oli kehittämis- ja tutkimustyö tyttöjen matema-tiikan, fysiikan ja kemian itsearviointitaidoista. Tavoitteena olilöytää keinoja, joilla voidaan tukea opiskelijoiden itsearviointitai-toja ja poistaa opiskelua ja urasuunnittelua koskevia itsearvioin-tivirheitä. Opiskelija saattaa esimerkiksi ajatella, ettei ole yhtäänmatemaattinen ihminen, vaikka pärjää hyvin matemaattisissaaineissa. Maria Kukkosen toteuttama tutkimus koostui itsearvi-ointijaksosta ja haastatteluista, joiden avulla saatiin tarkempaatietoa siitä, miten tyttöjen käsitykset itsestään ja näiden ainei-den opiskelusta muotoutuivat oppituntitilanteissa. Tutkimukses-sa analysoitiin sekä myönteisesti että kielteisesti tulkittuja opis-kelutilanteita.

Tutkimustyön pohjalta suunniteltiin Kiinnostu luonnontieteestä jatekniikasta! -kurssi, joka sisälsi neljä opiskelukokonaisuutta, toi-minnallisen teollisuusvierailun Rautaruukilla ja vierailun Oulunammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian koulutusohjel-maan. Opintokokonaisuudet olivat Koulun tarjoamat tietoteknii-kan käyttömahdollisuudet, Opinto-ohjauksen tietopaketti, Luon-nontieteellisen ja matemaattisen tekstin avaaminen sekä Ko-keellisuus ja havainnointi luonnontieteessä. Rautaruukilla oppi-laat tekivät pienimuotoisia selvityshankkeita eri työpisteissä,haastattelivat työntekijöitä ja hankkivat tietoa kustakin työpis-teestä. Lopuksi opiskelijat laativat selvitettävinä olleista tee-moista kirjallisen raportin, posterin tai PowerPoint-esityksen.

Opettajat tutustuivat tutkimuksen kautta tyttöjen käsityksiin it-sestään oppijoina ja pystyivät kehittämään sen myötä omaaopetustyötään. Rautaruukin naisinsinööreihin tutustuminen antoipositiivia roolimalleja tytöille. Kurssin myötä oppilaat tutustuivatopettajiin paremmin ja nopeammin kuin normaalisti. Tämän us-kotaan alentavan kynnystä kysymysten tekemiseen.

Erityisesti Maria Kukkosen tutkimus herätti kiinnostuksen kolle-goiden parissa. Oppilaat kiittivät kurssia monipuoliseksi ja jous-tavaksi kokonaisuudeksi.

Kurssin tavoitteet toteutuivat. Opiskelijoille annettiin eväitä jakeinoja pohtia omaa opiskeluaan, ja jokainen projektissa muka-na ollut opettaja ottaa nykyisin huomioon omassa luokkatyös-kentelyssään kokeilussa opitut uudet näkökulmat.




TULOKSET

Opinto-ohjaaja Anja Kunnari, lehtorit Pekka Meriläinen,Juha Pitkänen ja Jarmo SirviöKastellin lukioKajaanintie 54, 90230 Oulu

Kiinnostu luonnontieteestäja tekniikasta! -kurssi

67

Opiskelijapalautteessa mainitaan muun muassa ryhmätyösken-telytaitojen kehittyminen, hyvän tiimihengen syntyminen jaopiskelutekniikan kehittyminen. Lisäksi joidenkin mielestä am-mattiuran miettiminen auttoi tekemään sopivia kurssivalintoja.Kurssin myötä opiskelijat pystyivät hyödyntämään koulun tar-joamaa tietotekniikkaa nopeammin kuin muina syksyinä. Yhteis-työ opettajien kesken koettiin tärkeänä ja samalla opittiin kolle-goilta. Itsearviointitutkimus antoi opettajille tietoa esimerkiksisiitä, miten motivaatio pysyi yllä tuntityöskentelyn eri tilanteis-sa. Keskustelut tutkija Maria Kukkosen kanssa antoivat näke-mystä tytöistä oppijoina.

Kiinnostu luonnontieteistä ja tekniikasta! -kurssilla saavutetuttavoitteet – tiedot, taidot ja asenteet – yritetään pitää yllä aine-opintojen kursseilla. Opiskelijoiden omaksumia opiskeluteknii-koita ja työtapoja hyödynnetään ja niitä syvennetään fysiikan,kemian, matematiikan ja tietotekniikan kursseilla. Hankkeessatuotettiin esimerkkejä ja kokemuksia näistä työtavoista. Opinto-ohjauksen yhteyteen pyritään perustamaan IT-klinikka. Lisäksipyydetään vierailijoita teollisuudesta opinto-ohjauksen ja eri op-piaineiden tunneille koko lukio-opiskelun ajan. Koko koululle jär-jestetään studia generalia -luentoja ja ura- ja opiskelijarekry-tointi-iltapäiviä ja pidetään yllä koulun yhteyksiä työelämään.

JATKUVUUS

68

Lehtorit Jari Kinisjärvi ja Sirpa RisteeläKarjasillan lukio, Lintulammentie 7, 90150 OuluLehtori, vararehtori Asta Nokkoudenmäki-Huhta jalehtori Irma ParkkilaMadetojan musiikkilukio, Suvantokatu 1, 90140 Oulu

FYKE-verkostokurssiWomenIT-näkökulmasta

Oulun Madetojan musiikkilukion ja Karjasillan lukion projektintavoitteena oli kehittää sellaisia oppisisältöjä ja opetusmenetel-miä, jotka kannustavat erityisesti tyttöjä luonnontieteiden opis-keluun ja luonnontieteitä soveltaviin jatkokoulutuspaikkoihin. Li-säksi tavoitteena oli aloittaa luokanopettajien ja aineenopettaji-en paikallinen yhteistyö luonnontieteiden opetuksessa sekä op-pia vuorovaikutustaitoja ja tiimityöskentelyä eri-ikäisten ja erisukupuolta olevien kanssa. Kohderyhmänä oli Karjasillan lukionja Madetojan musiikkilukion 1. ja 2. vuosikurssin fysiikan ja ke-mian opiskelijoita sekä 10 ala-asteen luokkaa kolmelta eri kou-lulta.

Lukion opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat tietoiskuja ala-as-teilla sekä FYKE-maailman ala-asteikäisille. Tietoiskujen aiheinaolivat muun muassa liike, voima, kitka, valo-oppi sekä virtapiiri.FYKE-maailmassa tutustuttiin puolestaan happamuuteen jaemäksisyyteen, sähkökemiaan, sähköön ja magneetteihin, tasa-painoon, mittavälineisiin, valoon ja ääneen.

Perinteisesti lukion fysiikan työkursseille ei ole osallistunut juuri-kaan tyttöjä, mutta kurssi, jossa opiskelijat opettavat asioitapienemmille, innosti suuren joukon tyttöjä mukaan. Samalla in-nostettiin ala-asteiden oppilaita luonnontieteiden pariin. Kurssinmonipuolisuutta lisäsivät vielä vierailut, joiden myötä lukiolaisetsaivat runsaasti tietoa luonnontieteiden opiskelumahdollisuuk-sista ja yrityksistä, jotka soveltavat luonnontieteiden osaamista.

Työyhteisössä toiminta otettiin positiivisesti vastaan. Toiminnankautta koulujen saama julkisuus koettiin erityisen myönteiseksiasiaksi. WomenIT-projektin myötä opettajanhuoneessa on virin-nyt yleistä keskustelua siitä, ovatko tytöt ja pojat erilaisia oppi-joita. Ala-asteet kokivat FYKE-maailman erittäin hyväksi yhteis-työmuodoksi ja toivovat yhteistyön jatkuvan.

Lukiolaisten mielestä heidän omat fysiikan ja kemian ilmiömaail-man tietonsa syventyivät ja konkretisoituivat, kun he itse joutui-vat selittämään asioita nuoremmille oppilaille. Opiskelijat oppi-vat vuorovaikutustaitoja ja tiimityöskentelyä eri-ikäisten ja erisukupuolta olevien kanssa. Projektin toteuttamistapa oli erittäinonnistunut, koska kurssille osallistui enemmän tyttöjä kuin pe-rinteiselle lukion fysiikan ja kemian työkurssille. Näyttää siis sil-tä, että tämäntyyppinen toiminta kiinnostaa tyttöjä.

Ala-asteen oppilaiden palautteen perusteella projekti herättimielenkiintoa luonnontieteitä kohtaan. Mukana olleiden ala-as-teen opettajien palautteen mukaan lukion opiskelijoiden positii-vinen asennoituminen välittyi pienemmille oppilaille. Tietoiskutja FYKE-maailma koettiin erittäin mielekkäiksi toimintatavoiksi,



TULOKSET


69

ja lukiolaiset saivat kiitosta niiden suunnittelusta ja toteutukses-ta.

Projektissa mukana oleminen on lisännyt lukion opettajien sekäopettajien ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. Lukion opet-tajien tietoisuus siitä, että luokassa on erilaisia oppijoita, vahvis-tui projektin myötä.

Tämäntyyppistä kurssia on tarkoitus tarjota tulevaisuudessakinlukion opiskelijoille.

Lukioihin, joissa on kiinnostusta luonnontieteiden opettamisenkehittämiseen ja yhteyksien luomiseen ala-asteille. Kouluille,jotka ovat lähekkäin.

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

70

Projektipäällikkö Kaisa KorpelaOulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikköOAMK Koulutus- ja kehittämispalvelutKotkantie 1, 90250 Oulu

Matematiikan tutortupa

Projektin tavoitteena oli auttaa OAMK:n tekniikan yksikön opis-kelijoiden menestystä matematiikan opinnoissa pystyttämällämatematiikan tutortupa ja kehittää sitä opiskelijoita tukevaksitoimintamuodoksi ja pysyväksi käytännöksi yksikössä. Kevään2003 tavoitteena oli myös kokeilla matematiikan tutortupaa tyt-tö- ja poikaryhmissä erikseen ja seurata, millaisia kokemuksiasekä tutorit että tutoroitavat saavat näistä eriytetyistä ryhmistä.

Matematiikan tutoreina (opettajina) toimivat pääosin toisen jakolmannen vuosikurssin opiskelijat, jotka suorittivat ensimmäi-senä opiskeluvuotenaan matematiikan kurssit menestyksek-käästi. Tutoroitavina olivat pääasiassa ensimmäisen vuodenopiskelijat, mutta myös ylempien vuosikurssien opiskelijat, jotkahalusivat uusia aikaisemmin hylättyjä arvosanojaan. Opetustaoli viikoittain sovittuina ajankohtina kuluvan opintojakson mu-kaisesti kolmena iltapäivänä kaksi tuntia kerrallaan.

Tyttöjen toimimisen matematiikan tutoreina ajateltiin rohkaise-van myös tekniikan yksikön muita tyttöjä jatkamaan rohkeastiinsinööriopintoja. Lisäksi molemmille sukupuolille vahvistui käsi-tys, etteivät tytöt ja insinööriopinnot ole mahdoton ja epänor-maali yhdistelmä. Pienemmissä opetusryhmissä tapahtuva hen-kilökohtainen ohjaus helpotti ujompia kysymään itselleen epä-selviä kohtia.

Varsinainen toiminta otettiin vastaan myönteisesti. Myös mate-matiikan opettajilta saatiin myönteinen vastaanotto alkuhanka-luuksien ja epätietoisuuden jälkeen. Kaikki palautetta antaneetkokivat toiminnan varsin tarpeelliseksi, osa piti pieniä ryhmiäsopivina, mutta joillain tutoreilla olisi saanut olla enemmänkintutoroitavia.

Projektin tuloksia olivat matematiikan tutortuvan toiminnankäynnistys ja pilottikokeilu OAMK:n tekniikan yksikössä. Useim-piin tutortupakertoihin saatiin tutoroitavia opiskelijoita, vainmuutama tutorointikerta jouduttiin pitämään päivystysluontoise-na. Hienoa oli se, että toimintaan osallistui toisena lukuvuonnaenemmän opiskelijoita kuin ensimmäisenä lukuvuonna.

Tutortuvan toteuttaminen eriytetyissä ryhmissä ei kuitenkaanonnistunut. Tutortupatoimintaan ei saatu tarpeeksi tyttöjä mu-kaan, ei tutoreiksi eikä tutoroitaviksi, koska tytöillä oli ilmeisestitäydet lukujärjestykset jo ilman tutoraikojakin. Tämän takia ko-konaisen tyttöryhmän aikaansaaminen olisi ollut mahdottomuus.Tämä saattoi johtua siitä, ettei tieto tutortuvasta loppujen lo-puksi saavuttanut tarpeeksi hyvin yksikön opiskelijoita. Opetta-jat, joille asiasta tiedotettiin, eivät välttämättä välittäneet tietoaedelleen opiskelijoille. Yksi tutor arveli ehkäisseensä muutamannollan (hylätyn arvosanan), mikä on varsin konkreettinen tulos.



TULOKSET


71

OAMK:n tekniikan yksikössä päätettiin jatkaa matematiikan tu-tortupatoimintaa, koska opiskelijat kokivat sen tarpeelliseksi jajo olettivat toiminnan jatkuvan. Harkinnassa on ollut myös toi-minnan laajentaminen fysiikan kurssien tueksi.

Toukokuussa 2003 tekniikan yksikössä pidettiin varsinaisen ope-tuksen päätyttyä kertauskurssi matematiikan kursseista niille,jotka saivat nollan eli hylätyn arvosanan kursseista. Matematii-kan tutoreita hyödynnettiin myös tämän kurssin yhteydessä.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun muita yksiköitä on rohkais-tu kokeilemaan heidän opiskelijoidensa kanssa vastaavanlaistatoimintaa.

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

72

Apulaisrehtori Pirkko Rouvinen ja tuntiopettaja Paula VirtanenRaahen koulutuskuntayhtymän Raahen ammattioppilaitos jaLybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitosRaahen ammattioppilaitos, PL 7, 92101 Raahe

Fysiikan ja kemian opetus-menetelmien sisältöjen jamenetelmien kehittäminen

Projektissa suunniteltiin ja toteutettiin Värjäyksen kemia -kurssi,joka oli osa pakollista fysiikan ja kemian kurssia artesaaniopis-kelijoille ja valinnainen laboranttiopiskelijoille. Puolet kurssistatoteutettiin Raahen ammattioppilaitoksen laboratoriossa, ja toi-nen puoli opintomatkana alan työpaikkoihin Tampereen seudul-le. Kurssille osallistui opiskelijoita ja opettajia molemmista oppi-laitoksista.

Tavoitteena olivat fysiikan ja kemian merkityksen vahvistami-nen, opetuksen kehittäminen, oppilaitosten erityisosaamisen,työvälineiden ja tilojen hyödyntäminen, tekstiilitekniikan hyö-dyntäminen laboranttikoulutuksessa, oppilaitosten välisen yh-teistyön kehittäminen sekä eri alojen opiskelijoiden verkostoitu-minen.

Lähtökohtana oli saada tytöt ja naiset kiinnostumaan luonnon-tieteellisestä tiedosta ja sen merkityksestä ja käyttöarvostaomassa ammatissa. Tavoitteena oli vahvistaa ammatillista osaa-mista (värjäys, kemia) ja saavuttaa lisäarvoa eri alojen opiskeli-joiden verkostoitumisesta.

Opiskelijoille tarjottiin tietoa opiskelu- ja työmahdollisuuksistatekstiilitekniikan alalla sekä lisätietoa ammatillisista suuntautu-misvaihtoehdoista. Opettajat, toiminnan vetäjät ja muut projek-tin puitteissa tavatut pätevät, innostuneet ja asiantuntevat nai-set ovat mahdollisesti vaikuttaneet esikuvina opiskelijoille.

Työyhteisö suhtautui toimintaan aluksi varovaisen odottavasti jamyöhemmin positiivisesti.

Suoritetun arviointikyselyn mukaan kurssista saadut kokemuk-set todettiin hyviksi. Projekti paransi valinnan mahdollisuuksia jalisäsi opiskelijoiden uskallusta hakeutua työhön alalle, jossaenemmistö on toista sukupuolta. Koska kurssille osallistuneidenopiskelijoiden ikäjakauma oli laaja, kurssi valmensi huomioi-maan eri-ikäiset ihmiset.

Opetussuunnitelman kehittäminen jatkuu. Hankkeen avulla saa-tiin kokemuksia ja aineistoa tulevia kursseja varten ja ideoitamuiden opetussuunnitelmien kehittämistä varten (teorian jakäytännön yhdistäminen, tutkiva oppiminen).

Vaikka tekstiiliala mielletään naisten alaksi, opintokäynneillä to-dettiin, että pääosa työnjohtajista ja suuri osa työntekijöistä olimiehiä, erityisesti teknisten tekstiilien ja teollisuuden aloilla. Ha-lukkuus tämän jakauman purkamiseen näytti kasvavan opiskeli-



TULOKSET


73

joissa. Opiskelijat huomasivat myös, että työpaikkaa kannattaamiettiä myös epätyypillisiltä aloilta, jolloin saattaa löytää mie-lenkiintoisen ja haasteellisen työn.

Kurssi on toteuttamiskelpoinen myös tulevina vuosina. Projektiinosallistuneet ovat ensisijaisesti vastuussa projektin jatkuvuudes-ta. Suunnitelma kurssin toteutuksesta tulevina vuosina on ole-massa. Tuloksia, kokemuksia ja palautetta hyödynnetään myösmuiden kurssien toteutuksessa.

JATKUVUUS

74

Teknologiakasvatuksen kehittämis- ja kokeiluprojektin tavoittee-na oli lisätä tyttöjen motivaatiota opiskella tekniikkaan liittyviäoppiaineita sekä herättää kiinnostusta teknisiä ammattiuria koh-taan. Toiminnan avulla pyrittiin lisäämään tyttöjen tiedon ja tai-don tasoa eli teknologisen kompetenssin tasoa kehittämällä kou-lun opetussuunnitelmaa siten, että myös tytöillä on mahdolli-suus teknologian ja teknisen työn opetukseen. Samalla pyrittiinvaikuttamaan oppilaiden asenteisiin ja stereotyyppisiin ajatus-malleihin.

Kaikille 7.-luokkalaisille oppilaille järjestettiin vuosina 2002–2004 pakollinen teknologia- ja tuotantoelämä -kurssi, jonka laa-juus oli oppilasta kohden yksi viikkotunti yhden lukukauden ai-kana. Teknologiakurssi toteutettiin myös lukiolaisille kevätluku-kaudella 2003. Lisäksi Oulunsuun ala-asteen tytöille tarjottiinteknologiakerhoa syksyllä 2002.

Tytöille, jotka ovat valinneet tekstiilityön valinnaisaineeksi, jär-jestettiin mahdollisuus tutustua teknologian ja teknisen työnopetukseen. Nainen teknisen työn opettajana toimi esimerkkinätytöille ja antoi uskoa heidän kyvyilleen oppia tekniikkaa.



Teknisen työn opettaja Merja AnundiOulunsuun ala-aste, Kastellin yläaste ja lukioKajaanintie 54, 90230 Oulu

Teknologiakasvatuksenkehittämis- ja kokeilu-projekti Oulunsuun jaKastellin kouluissa

75



TULOKSET

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

Vanhemmat kiittivät erityisesti teknologiakursseja. Opettajat si-toutuivat projektiin ja halusivat tukea sitä. Kiinnostuneina seu-rattiin tyttöjen edistymistä teknisissä opinnoissa. Haastetta toi-vat joidenkin opettajien ja oppilaiden asenteet esimerkiksi nais-puolisen teknisen työn opettajan pätevyyttä tai tyttöjen kykyäymmärtää teknisiä asioita kohtaan. Toisaalta matematiikan jafysiikan opettajat halusivat tehdä monenlaista yhteistyötä.

Tuloksena opetussuunnitelmat muuttuivat ja mahdollistavat ny-kyään myös tyttöoppilaiden osallistumisen tekniikan opetukseenriippumatta heidän aiemmista kurssivalinnoistaan. Tuloksenaovat myös sukupuolisensitiivisen teknologiakasvatuksen kehittä-minen, tyttöjen kokemusten, tietojen ja taitojen kartuttaminensekä koulun asenneilmaston muutokset.

Kurssille osallistuneille järjestettiin mahdollisuus valita 8. luokal-la valinnaisainekurssi Joka naisen ja miehen teknologia ja se to-teutettiin 2003–2004. Suunnitteilla on myös muita aiheeseenliittyviä kursseja sekä projektikurssien sisältöjen sisällyttämistämuihin kursseihin. Toiminta on vaikuttanut koulun elämään, senvaikutukset koulun asenneilmastoon tasa-arvoa edistävästi jaennakkoluulojen purkamiseksi ovat olleet positiiviset. Toimintaon kartuttanut opettajien ja oppilaiden kokemuksia ja rohkaissutkoulun henkilökuntaa, oppilaita ja vanhempia tukemaan tyttöjentekniikan opiskelua. Projektin laajuus ja kesto (kaksi lukuvuotta)loivat pohjaa jatkuvuudelle.

Toivomme, että oma kokeiluprojektimme tarjoaisi mallia ja roh-kaisisi myös monia muita kouluja kehittämään opetussuunnitel-maansa siten, että myös tytöt otettaisiin mukaan teknologian jateknisen työn opetukseen. Toivomme myös, että vähitellen kou-lukohtaisten kokemusten myötä ajatus tyttöjen teknologian ope-tuksen tarpeesta yleissivistävässä koulussa saisi kannatusta laa-jemmin myös koulun hallinnolta ja viranomaisilta. Lisäksi pyrim-me osoittamaan asian tärkeyden myös tutkimuksen näkökul-masta. Meneillään oleva kunta- ja koulukohtainen opetussuun-nitelmatyö voi myös hyötyä projektin tuloksista.

76

Projektipäällikkö Tarja Peitsaho ja kehitysjohtaja Esa ToivonenKainuun ammattiopistoVuorikatu 2, PL 142, 87101 KAJAANI

Kainuun ammattiopistonWomenIT-projekti 2

Kainuun ammattiopiston projektin tavoitteena oli innostaa tyttö-jä teollisuusalojen teknologia-asiantuntijatehtäviin ja ohjata hei-tä Kajaanissa tarjottavaan teknologia-alan korkea-asteen koulu-tukseen ammattikorkeakouluun ja Oulun yliopiston tietojenkäsit-telytieteiden koulutusohjelmiin. Projektissa tavoitetta lähestyt-tiin kehittämällä IT-opintokokonaisuus ja suunnitelmajoustavista opetusjärjestelyistä.

IT-opintokokonaisuuden tietoja viestintätekniikan mittariksi va-littiin Eurooppalainen tietokoneen ajokortti -tutkinto (ECDL-tut-kinto). Tätä kansainvälistä tutkintoa koekäyttivät kolmen erikoulutusalan pilottiryhmät. Ne osallistuivat syksyllä 2003 tutkin-non mukaiseen opetukseen ja testeihin. Pilottien opiskelijoista54 prosenttia suoritti ECDL-tutkinnon. Ryhmien tuloksissa näkyi-vät alakohtaiset erot.

Eri koulutusaloilta kootussa opettajapilottiryhmässä opettajat ar-vioivat omien koulutusalojensa tietoja viestintätekniikan ope-tuksen tarpeet ja työelämävastaavuuden. Opettajapilottiryhmämääritteli kaksi vaihtoehtoista käyttöönottotapaa ECDL-tutkin-nolle. Syksyllä 2004 tutkinto otetaan käyttöön neljällä koulutus-alalla, ja koulutukseen osallistui noin 100–200 opiskelijaa.

IT-opintokokonaisuus sopii maakunnan koulutuksen ja työelä-män kehittämisstrategioihin. Tytöt saavuttivat IT-opintokokonai-suuden suoritettuaan kansainvälisen tietoja taitotason tietotek-niikassa, joka innoittaa heitä teknologia-alan jatko-opintoihin.

Teollisuusalojen koulutusohjelmien suunnitelma joustavista ope-tusjärjestelyistä toimii tyttöjen innoittajana teollisuuden teknolo-gia-asiantuntijatehtäviin. Kainuun ammattiopiston suunnitelmatukeutuu sekä jo omassa oppilaitoksessa käytössä olevien ope-tusjärjestelyjen analyysiin että muualla Suomessa toteutettujenopetusjärjestelykokemusten synteesiin. Opetusjärjestelyihin ra-kennettiin uusia luovia ratkaisuja.

Teollisuusalojen koulutusohjelmien joustavissa opetusjärjeste-lyissä tytöille avautuvat mahdollisuudet valita eri koulutusohjel-mia ja urapolkuja. Joustavat opetusjärjestelyt takaavat tytöillemahdollisuuden tutustua teollisuusalan eri koulutusohjelmiin javaihtaa jo valitsemaansa koulutusohjelmaa.

Kainuun ammattiopiston projekti käynnistyi kesällä 2002 japäättyi syksyllä 2004. Projektissa on ollut mukana kevääseen2004 mennessä opiskelijoita, opettajia ja teknologia-alan toimi-joita yhteensä 96. Eurooppalainen tietokoneen ajokortti -tutkin-tokoulutusta järjestettiin yhteistyössä Edukain kanssa. Osa Kai-nuun ammattiopiston koulutusjohtajista ja kehitysjohtaja osallis-tuivat IT-opintokokonaisuuden ja opettajapilotin suunnitteluun.


77

Kansainvälisen tietotekniikkatutkinnon suorittaminen havahduttitytöt huomaamaan omat tietotekniset taitonsa. Tämä lisää roh-keutta tehdä ei-tyypillisiä valintoja.

Kainuun ammattiopiston työyhteisön suhtautuminen projektintavoitteiden saavuttamiseen vaihteli innostuneisuudesta vastus-tukseen. Projektissa järjestettiin pilottiryhmiä kaupan ja hallin-non, kulttuurialan sekä tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla. Pi-lottiryhmissä näkyi selvästi opiskelijoiden oman alan ammatilli-sen identiteetin kehittyminen, joka myös välittyi tasa-arvoasioi-hin suhtautumiseen.

Oulun yliopiston WomenIT-emohankkeen organisoimat mittavattasa-arvokoulutussarjat eivät herättäneet kiinnostusta kaikissaKainuun ammattiopiston opettajissa. Kuitenkin piloteissa toimi-neet rehtori, kehitysjohtaja, koulutusjohtajat, opettajat ja opin-to-ohjaajat osallistuivat niihin ja työstivät tasa-arvoasioita aktii-visesti.

IT-opintokokonaisuuteen integroitu kansainvälinen tutkintosuuntaa ja yhtenäistää Kainuun ammattiopistossa annettavaatieto- ja viestintätekniikan opetusta. Opettajapilotissa tehdytkoulutusalakohtaiset arviot ja esitykset lisäsivät usealla koulu-tusalalla tietoja viestintätekniikkaopetuksen määrää. Oppilas-pilottien palautekyselyjen tuloksista kävi ilmi, että tyttöjen me-nestys ECDL-tutkinnon suorittamisessa lisäsi heidän kiinnostus-taan ja innostustaan tietotekniikkaa kohtaan. IT-opintokokonai-suus sai siis tytöt innostumaan ja kiinnostumaan teknologia-alasta.

Suunnitelma joustavista opetusjärjestelyistä pohjustaa Kainuunammattiopiston opiskelijakeskeisyyden lisäämistä. Se myös vä-littyy oppilaitoksen mukana Kainuun maakuntamalliin vuoden2005 alussa. Kainuun maakuntamallin koulutuskuntayhtymässätarvitaan yhtenäinen opetusjärjestelyiden rakenne, jotta yhteis-työ käynnistyy eri puolilla Kainuuta toimivien oppilaitosten kes-ken.

Projektin aikana toteutetut kurssit ja niistä saadut tulokset in-tegroituvat oppilaitoksen omaksi perustoiminnaksi. IT-opintoko-konaisuus (Eurooppalainen tietokoneen ajokortti -tutkinto,ECDL) sisällytetään asteittain Kainuun ammattiopiston eri koulu-tusohjelmiin. Koulutetut opettajat toimivat ECDL-tutkinnon asi-antuntijoina omilla koulutusaloillaan.

IT-opintokokonaisuuden kansainvälinen tutkinto yhtenäistää jaterävöittää oppilaitoksessa annettavaa tietoja viestintäteknii-kan opetusta. Nopea palaute opiskelijalle tutkinnon suorittami-sesta lisää opiskelijan uskoa omiin kykyihinsä ja kannustaa opis-kelemaan lisää.


VALINTOIHIN



TULOKSET

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

78

Professori Kaarina KailoOulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksenyksikkö, naistutkimuksen oppiaineKASOPE/Naistutkimus, PL 2000, 90014 Oulun yliopisto

Tasa-arvokysymykset-koulutusprojekti (5 ov)

Naistutkimusoppiaine suunnitteli ja toteutti tasa-arvokysymyksi-en koulutusprojektin vuosien 2002–2003 aikana. Koulutukseenosallistui WomenIT:n projektihenkilöstöä, WomenIT:n alaprojek-tien vetäjiä, naistutkimuksen omia opiskelijoita, Oulun yliopistonhenkilöstöä sekä muita asiasta kiinnostuneita. Koulutusprojektinlähtökohtana oli kehittää opintojaksoista koostuva naistutkimuk-sen perusopintojen painoala, jonka avulla vahvistetaan kurssilleosallistuvien henkilöiden tiedollisia ja taidollisia valmiuksia käsi-tellä tasa-arvokysymyksiä eri kasvatus-, koulutus- ja työorgani-saatioissa. Ideana oli antaa perustietoutta ja uusia näkökulmiamuun muassa tasa-arvon määritelmistä, tasa-arvolaista ja tasa-arvotyön menneisyydestä, nykyisyyden haasteista ja tulevaisuu-den visioista. Tasa-arvokysymykset (5 ov) koostui seuraavistakursseista: 1. Johdantokurssi: Samuus/ero, sosialisaatio, arvo-jen politiikka ja tasa-arvo (1 ov), 2. Ihmisoikeus- ja tasa-arvo-säädökset sekä sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka paikallisella,valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla tasa-arvon näkökul-masta (1 ov), 3. Arjen tasa-arvo ja arjen eri ulottuvuudet: ”Hoi-va”, ”tunne-työ”, ”palkkatyö”, ”vapaa-aika” ja sukupuoli (1 ov),4. Toimintaympäristöjen toisarvoistavat rakenteet ja prosessit (1ov) ja 5. Tasa-arvoisen tulevaisuuden paikalliset, kansalliset jaglobaalit visiot (1 ov).

Kurssi tarjosi mahdollisuuden tutustua tasa-arvoon liittyviin ilmi-öihin ja käsitteisiin sekä epätasa-arvoa ja segregaatiota ylläpitä-viin rakenteisiin ja prosesseihin. Olemassa olevien ongelmientiedostaminen ja tutustuminen niiden ratkaisemiseksi kehitettyi-hin toimenpiteisiin sekä niistä käytyyn keskusteluun haastaa pu-reutumaan ilmiöihin syvemmälle ja saattaa oudotkin ilmiöt jaasiat tutuiksi.

Osallistujat olivat tyytyväisiä kurssin antiin, joka on käynnistä-nyt monia tiedostamis- ja muutosprosesseja. Kurssin osallistuja-määrän tasainen kasvu kuvasti myös kurssin positiivisia vaiku-tuksia. Työyhteisön suhtautuminen vaihteli vihamielisen kriitti-sistä asenteista kannustaviin.

Oulun yliopistossa naistutkimuksen Tasa-arvokysymykset-koulu-tusprojekti teki tutummaksi tasa-arvon käsitteet ja herätti kes-kustelua aiheesta. Samalla resursseiltaan pienen naistutkimuk-sen oppiaineen merkitystä koko Oulun yliopistossa saatiin nos-tettua enemmän näkyviin. Koulutusprojekti selvensi tasa-arvoonliittyviä käsitteitä ja terminologiaa sekä tarjosi osallistujille me-netelmiä analysoida omaa toimintaansa, siihen vaikuttaviaarvoja ja asenteita tasa-arvon ja sen toteutumisen näkökulmas-ta. Koulutusprojektista ylijääneillä rahoilla julkaistiin tasa-arvoaja naistutkimusta käsittelevä artikkelikokoelma, joka on tarkoi-tettu WomenIT:n kumppanien käyttöön tasa-arvokurssien sekäsuunnitteilla olevan konsulttikoulutuksen oppimateriaaliksi.



TULOKSET


79

Naistutkimuksen oppiaineessa Oulussa tämän koulutuksen poh-jalta suunniteltiin, kehitettiin ja toteutettiin tasa-arvokysymyksi-en painoala, joka koostuu seuraavista kursseista: Työ- ja opis-keluympäristöä toisarvoistavat rakenteet ja prosessit (2 ov), Su-kupuolten välisen segregaation purku ja tasa-arvo (2 ov), Arjenulottuvuudet ja sukupuolten tasa-arvo pohjoisessa periferiassa(2 ov). Kontaktiopetukseen tarvittavien varojen toistaiseksipuuttuessa kurssit voi suorittaa kirjapaketteina myös lukuvuosi-en 2003–2005 aikana. Lisäksi koulutuksen avulla rakennettiinperustaa tasa-arvokonsulttikoulutukselle. Kajaanin yliopistokes-kus toteutti tasa-arvokoulutuskurssin vuosien 2003–2004 aika-na.

JATKUVUUS

80

Lehtori Kari KumpulainenOulun yliopiston kasvatustieteiden jaopettajankoulutuksen yksikköPL 2000, 90014 Oulun yliopisto

NAMU –Naiset ja multimediaOpettajien täydennyskoulutus

NAMU-projektin päämääränä oli madaltaa kohderyhmänä ollei-den naisopettajien kynnystä uuden teknologian käyttöön. Pro-jektissa yhdistettiin ennen kokeilemattomalla tavalla naisnäkö-kulma ja nykyaikainen teknologia samalle kurssille.

NAMU-kurssi toteutettiin kevään 2003 aikana. Kurssilaiset ko-koontuivat kontaktiopetukseen viitenä viikonloppuna, ja kontak-tiopetusjaksojen välissä työskenneltiin verkossa Optima Discen-dum -oppimisympäristössä. Kurssi koostui tekniikkatyöpajoista,asiantuntijaluennoista ja opetusaiheisen projektityön laatimises-ta.

Kurssin aikana kehitettiin osallistujien tietoteknisiä taitoja jaosaamista tarjoamalla uusia ideoita opetustyön kehittämiseentietotekniikan tarjoamin keinoin. Kurssilla käsiteltiin mahdolli-suuksia uusien avoimien opetus- ja oppimismallien kehittämi-seen ja pyrittiin tukemaan verkottumista. Pohdittiin kriittisestitietotekniikan vaikutuksia yhteiskunnassa ja erityisesti opetuk-sessa sekä tarkasteltiin tietotekniikkaa ja sen sovelluksia nais-näkökulmasta.

Nykyisessä opettajien koulutuksessa hyödynnetään multimediaajonkin verran, mutta kentällä työskentelevien opiskeluaikananäin ei ollut. Tämän takia kurssin suuntaaminen kentällä olevillenaisopettajille oli luontevaa.

Opiskelijoiden antama palaute oli hyvää. Koulutukseen hakeutuienemmän opettajia kuin voitiin ottaa, joten kiinnostus ja tarveovat kovia. Kaikki kurssilaiset vaikuttivat kiinnostuneilta asiastaja halusivat petrata henkilökohtaisia taitojaan tietotekniikassa.Ulkopuolisten kommentit olivat myönteisiä ja kannustavia.

Osallistujat saivat uusinta tietoutta naistutkimuksesta ja käytän-nön malleja multimedian soveltamisesta koulutyöskentelyyn.Projektin myötä NAMU-kurssilaisista moni sai uutta kipinää työ-hönsä ja oivalsi tietotekniikan mahdollisuudet ja rajoitukset op-pimisen ja opettamisen tukemiseen. Tietoverkkopohjaista työs-kentelyä hyödynnettiin kurssilaisten välisessä kommunikoinnissaja oppimateriaalin jakelukanavana. Eri kouluasteilla työskentele-vät saivat hyödyllistä tietoutta varsinaisten kurssisisältöjen li-säksi myös toisiltaan.

NAMU:n puitteissa onnistuttiin luomaan lämpimät suhteen kurs-silaisten välille, joten heidän toivotaan jatkavan keskinäistä yh-teistyötä tulevaisuudessakin.



TULOKSET


81

Projekti auttoi osallistujia ymmärtämään sukupuoleen liittyviäasioita.

Sukupuolien välinen tasa-arvo huomioidaan vastaisuudessa kas-vatustieteiden tiedekunnan tietotekniikan opetuksessa. Kurssinsisältöjä tullaan myös hyödyntämään opettajankoulutuksessamuun muassa tietoja viestintätekniikan perusteiden, tietotek-niikan didaktiikan ja koulutusteknologian digitaalisen mediankursseilla.

JATKUVUUS

82

Professori Sanna Järvelä, suunnittelija Jaakko Lounila jaopettaja Essi KallioOulun yliopiston koulutusteknologian tutkimusyksikköKasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkökasvatustieteiden tiedekunta, PL 2000, 90014 Oulun yliopisto

TEE!– Tytöt, työ ja teknologia

Projektin tavoitteena oli tutustuttaa luokan- ja aineenopettajaksiopiskelevat sekä työelämässä olevat luokan- ja aineenopettajatlaaja-alaisesti tietoja viestintätekniikan sovelluksiin. Tavoittee-na oli rohkaista niiden käyttöön omassa työssä ja tukea tyttöjenja naisten uravalintoja teknologian alalla. Positiivisten asentei-den synnyttäminen tekniikan käyttöä kohtaan oli keskeistä. Aja-tuksena oli, että opettajat voisivat välittää tätä asennetta oppi-laille ja opiskelijoille ja näin rohkaista myös tyttöjä tekniikankäyttöön.

Projektissa toteutettiin viiden opintoviikon kurssi Tieto- ja vies-tintätekniikan mahdollisuudet työelämässä. Kurssi koostui oppi-misteoreettisesta ja käytännöllisestä osiosta. Kurssi toteutettiinmonimuoto-opetuksena siten, että se koostui lähiopetuksesta,yhteisöllisestä verkkoperustaisesta työskentelystä ja itsenäisestäopiskelusta.

Kurssiin sisältyi piilo-opetussuunnitelma siitä, miten opettajantai opettajaksi opiskelevan oma positiivinen kokemus voisi välit-tyä edelleen oppilaille. Näin voitaisiin purkaa perinteistä asetel-maa tietoja viestintätekniikan sovelluksista pääosin ”miestenmaailmaan” kuuluvina ja heidän tarpeitaan palvelevina asioina.

Projektiin suhtauduttiin kiinnostuneesti ja sen toteutukseen ol-tiin halukkaita osallistumaan.

Opiskelijat tunsivat tulleensa rohkeammiksi tutustumaan erilai-siin tietoja viestintätekniikan sovelluksiin. Ne opiskelijat, joidensuhtautuminen teknologiaan oli ollut negatiivinen, kokivat suh-tautumisessaan selvän positiivisen muutoksen kurssin myötä.Myös kiinnostus opetella lisää teknologian käyttöä ja ottaa sel-vää asioista oli kasvanut. Opiskelijat kokivat ilmapiirin kurssillapositiiviseksi, mikä rohkaisi heitä tutustumaan tietoja viestin-tätekniikan sovelluksiin ja kysymään neuvoa tarvittaessa. Myösne opiskelijat, jotka olivat olleet tekemisissä teknologian kanssaennen kurssia, pitivät kurssia hyödyllisenä itselleen.

Kurssilaiset saivat tietoa ja omakohtaista käyttökokemustauseista eri tietoja viestintätekniikan sovelluksista, jotka ovatopetuksen kannalta tärkeimpiä ja tällä hetkellä yleisimpiä. Tä-män lisäksi luennoilla pohdittiin yhteiskuntaan, teknologiaan jaoppimiseen liittyviä teemoja. Jokainen kurssilainen tutustui en-sin tiettyyn sovellukseen teknisestä näkökulmasta ja pohtii senjälkeen, kuinka sitä voisi soveltaa tarkoituksenmukaisella tavallaopetustyössä. Lopuksi opiskelija yhdisti teknisen ja pedagogisenosaamisensa ja tietämyksensä kirjoittamalla tietystä sovelluk-sesta pedagogisen käyttöoppaan.



TULOKSET


83

Projektin aikana koulutusteknologian tutkimusyksikössä havah-duttiin pohtimaan tasa-arvoteemaa yleisemminkin, ja tarkoituson tiedostetummin ja näkyvämmin tuoda sukupuolisensitiivistäasennetta esiin koulutusteknologian opinnoissa. Esimerkiksi lu-ennoilla tullaan käsittelemään tasa-arvoteemaa teknologian jasen kehityksen näkökulmasta.

Pääasiassa projektin antia hyödynnetään jatkossa Oulun yliopis-ton kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusteknologian tutki-musyksikössä. Tulevilla kursseillamme, jotka liittyvät sekä tiede-kunnan perusopetukseen että täydennyskoulutukseen, hyödyn-nämme projektista saatuja kokemuksia.

Opiskelumallia voidaan soveltaa myös muilla vastaavilla kurs-seilla.

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

84

Lehtori Alli Huovinen ja professori Keijo VäänänenOulun yliopiston matemaattisten tieteiden laitosPL 3000, 90014 Oulun yliopisto

Matematiikkakerhojensuunnitteleminen jajärjestäminen

WomenIT-hankkeen aikaisen toiminnan suunnittelijat ja toteut-tajat olivat lehtori Alli Huovinen ja matematiikan opiskelijat.Kohderyhmänä olivat peruskoululaiset ja aineenopettajiksi opis-kelevat opiskelijat.

Matematiikan opiskelijoille jaettiin pareittain yhden kerhokerranaihe, josta he ohjauksessa työstivät lopulliset tuntisuunnitelmatja esittivät ne toisilleen. Tämän jälkeen aloitettiin kerhotoiminta8 koululla, ja kevääksi toimintaan tuli 4 koulua lisää. Ohjaajinaoli syksyllä 14 matematiikan opiskelijaa, keväällä 22 opiskelijaaja yksi matematiikkaan erikoistuva luokanopettajaksi opiskeleva.

Matematiikkakerhojen tavoitteena oli saada yhä useampi oppilaskiinnostumaan matematiikan opiskelusta. Erityisesti tyttöjenkiinnostusta matematiikkaa kohtaan haluttiin lisätä, jotta naisillaolisi mahdollisuus valita ammatikseen myös teknisiä aloja. Ta-voitteena oli se, että kerhojen ohjaajien aineenhallinta paranisi,he oppisivat kurssikokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta jasaisivat varmuutta opettajaidentiteettinsä. Lisäksi tarjottiin lap-sille turvallista iltapäivähoitoa mielekkään tekemisen parissa.

Tytöt jättävät valitsematta lukiossa pitkän matematiikan, minkäseurauksena heidän ammatinvalintamahdollisuutensa kaventu-vat. Kerhotoiminnalla pyritään juurruttamaan matemaattinenajattelu oppilaille jo alaluokilla tavanomaisesta opetustavastapoikkeavalla tavalla.

Näyttää siltä, että äidit ovat valveutuneet huomaamaan mate-matiikan merkityksen, ja tyttöjä innostetaan entistä enemmänmatematiikan pariin. Erityisesti äideiltä saatu palaute oli kaut-taaltaan positiivista ja kannustavaa. Myös työyhteisö otti toimin-nan innostuneesti vastaan.

Matematiikkakerhoilla ei ollut valmista opetussuunnitelmaa eikäoppikirjaa, joten kerho-ohjaajat joutuivat miettimään itse moti-voivia aiheita. Tämän vuoksi myös kerho-ohjaajat oppivat tule-vaa opettajan työtään varten paljon. Muutamat ensimmäisistäkerho-ohjaajista jo ovat opetusharjoittelussa. Kerho-ohjauksestasaadut eväät näkyvät heidän toiminnassaan.

Kerholaisten määrä kaksinkertaistui ensimmäisen lukukaudenjälkeen. Erityisesti tyttöjen määrä kasvoi, ja keväällä heitä olireilusti enemmän kuin poikia. Kaikki osapuolet (lapset, vanhem-mat, ohjaajat ja opettajat) kertoivat kiinnostuksen matematiik-kaa kohtaan kasvaneen. Myös opiskelumotivaatio lisääntyi, silläkerhoissa näytettiin, missä matematiikkaa tarvitaan. Näin kiin-nostus matematiikkaan säilynee jatkossakin.



TULOKSET


85

Toimintamme ansiosta matematiikkakerhotoiminta on jatkunuthankkeessa mukana olleissa ja alkanut uusissa Oulun kouluissa.Kerhojen suunnittelu, organisointi ja toteutus on hoidettu edel-leen Oulun yliopiston matemaattisten tieteiden laitoksella. Yh-teistyötä on tehty sekä Oulun kaupungin opetusviraston ettäkoulujen kanssa. Jatkossa kerho-ohjaajien kouluttajina voivattoimia myös kerhotyön suunnitteluun ja toteutukseen osallistu-neet ohjaajat.

Pyrimme kouluttamaan lisää ohjaajia ja jatkamaan matematiik-kakerhoja ainakin Oulussa. Myös matematiikan kesäleireille onkysyntää. Matematiikkakerhot voisivat tarjota jatkossakin tur-vallista iltapäivähoitoa ja mielekästä tekemistä lapsille, tulevai-suuden matematiikan osaajille, ja opetusharjoittelua opettajiksiopiskeleville.

Matematiikkakerhoidea on levinnyt myös Turkuun ja Helsinkiin.Lisäksi kerho-ohjaajia koulutetaan ja kerhoja ohjataan video-neuvotteluna Vaalaan, Sodankylään ja Utsjoelle – toiminta sopisisiis kaikkialle.

JATKUVUUS

SUOSITUKSET

86

Lehtorit Aulikki Keskitalo ja Juha TurpeinenKajaanin opettajankoulutusyksikköPL 51, 87101 Kajaani

Tytöt, naiset jateknologiakasvatus

Tavoitteena oli tutustuttaa opettajiksi opiskelevat naiset ja ala-asteikäiset, erityisesti tytöt, nykypäivän teknologiaan teknolo-giakasvatuksen avulla. Tavoitteena oli kehittää erityisesti päivä-koteihin ja peruskouluihin soveltuvaa sukupuolisensitiivistä tek-nologiakasvatustoimintaa. Kurssi tarjosi naisopiskelijoille mah-dollisuuden paneutua teknologiakasvatukseen, joka useinmielletään miesten alueeksi.

Kurssi sisälsi opiskelijoille luentoja ja ryhmätunteja. Niillä tehtiinerilaisia ongelmanratkaisutehtäviä, joiden ratkaisemisessa käy-tettiin avuksi muun muassa tiimityön vahvuuksia. Tutustuttiinlennokkiprojektin kautta laajempaan projektikokonaisuuteen,jossa integroitiin eri aineita ja taitoja.

Lisäksi opiskelijat pitivät teknologiakerhoa normaalikoulun oppi-laille. Normaalikoulussa kerho suunnattiin tytöille, mutta tyttöjäilmoittautui vain 6, joten ryhmää täydennettiin 6 pojalla.

Kurssi suunnattiin naisopiskelijoille. Tämä todennäköisesti ma-dalsi kynnystä osallistua kurssille, sillä usealla oli käsityön aihe-kokonaisuuden teknologiakasvatuksen jaksosta hyviä kokemuk-sia.

Opiskelijat toimivat kurssilla innostuneesti, vaikka opiskelijoillaei ollut aiempaa kokemusta tällaisista tekniikkaa käsittelevistätöistä.

Mukana olleet opiskelijat olivat motivoituneita ja innostuneitauusista aiheista. Opettajaksi opiskelevat saivat käytännön koke-musta teknologiakasvatuksen opettamisesta ja huomasivat, et-tei se olekaan niin vaikeaa. Useat kirjoittivat palautteessaan,että aikovat hyödyntää kurssin oppeja tulevassa työssään.Nämä opettajat toimivat siten myös roolimallina – nainen tekno-logian osaajana – pienille tytöille. Myös kerhoon osallistuneidentyttöjen tietojen ja taitojen lisäännyttyä heidän on todennäköi-sesti helpompi valita teknisiä kursseja ja opintoja myöhemmin-kin.

Kurssin elementtejä käytetään tulevissa teknologiakasvatukseenliittyvissä kursseissa. Mahdollisesti normaalikoululla toimii tek-nologiakerho jatkossakin.

Vastaavanlainen kurssitus voisi olla opettajien täydennyskoulu-tuksen pohjalla. Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuus uusissaopetussuunnitelmien perusteissa vaatisi tietämyksen paranta-mista kautta Suomen. Teknologiakasvatuksen aihepiirin käyttö-kelpoisuutta kouluopetuksessa ei ole kovin hyvin ymmärretty.



TULOKSET

JATKUVUUS

SUOSITUKSET


87

Lehtori, dosentti Kari KailaOulun yliopiston fysikaalisten tieteiden laitosPL 3000, 90014 Oulun yliopisto

Fysiikkaa aineenopettajille

Tavoitteena oli saada lisää aineenopettajaksi opiskelevia fysiikanopiskelijoita, madaltaa opiskelijoiden kynnystä lähteä suoritta-maan aineenopettajan opintoja, saada tyttöjä enemmän mu-kaan aineenopettajakoulutukseen sekä alentaa kynnystä käyttäätietotekniikkaa opetuksessa.

Projektissa aloitettiin uusi Fysiikkaa aineenopettajille -kurssi. Seoli tarkoitettu suoritettavaksi ennen aineenopettajan opintoja.Opiskelijoille kerrottiin opettajuudesta, annettiin didaktiikan op-pitunteja ja valittiin sekä suppeat että laajat aihepiirit, joitatyöstettiin kurssin kuluessa ja joista pidettiin oppitunteja. Lähi-seudun kouluissa käytiin tutustumassa opettajantyöhön ja har-joittelemassa opettamista. Kurssia kehitettiin projektin loppuvai-heessa demonstraatiopainotteisemmaksi.

Kurssilla videoitiin opiskelijoiden opetusta opetuksen itsearvioin-teja varten. Menetelmä oli aika raaka, mutta opiskelijat suhtau-tuivat siihen positiivisesti. Opiskelijat käsittelivät videoita semi-naarimaisissa kokoontumisissa.

Naisia ei ole paljon fysiikan opettajina. Fysiikkaa aineenopettajil-le -kurssi kannusti suuntautumaan aineenopettajaopintoihin.Kurssi antoi kokemusta ja varmuutta sekä alensi kynnystä läh-teä suorittamaan aineenopettajaopintoja.

Opiskelijat saatiin osallistumaan kurssiin varsin aktiivisesti.

Opiskelijat valmistivat ja pitivät Fysiikkaa aineenopettajille-kurssilla lyhyitä oppitunteja, ja heidän esityksensä kerta kerral-ta selvästi kohentuivat. Kaksi esitystä kultakin videoitiin ja esi-tyksiä tarkasteltiin kurssilaisten kesken kriittisesti. Opiskelijatsaivat kokeilla, haluavatko jatkaa pidemmälle aineenopettajanopintoihin. Näin heidän urasuunnitelmansakin selkiytyivät. Fy-siikkaa aineenopettajille -kurssin myötä aineenopettajaopinnotaloitti vuonna 2004 jo 13 opiskelijaa, kun edellisenä vuonnaluku oli 8. Uusi kurssi on laitoksen taholta konkreettinen osoitusaineenopettajaopiskelijoiden tukemisesta ja auttamisesta.Tuloksena mainittakoon myös yhteistyön kehittyminen eri taho-jen välillä.

Kurssi tuli osaksi laitoksen toimintaa, ja sitä tullaan jatkamaanvuosittain. Se on aineenopettajien suuntautumisvaihtoehdon va-linnainen aineopintojakso. Yhteistyötä jatketaan kasvatustietei-den tiedekunnan kanssa. Demoja tullaan viemään myös koului-hin. Yhteistyön merkitys eri tahojen välillä aineenopettajakoulu-tuksessa osoittautui tärkeäksi.

Suosittelemme vastaavaa toimintaa kaikille aineenopettajakou-lutusta antaville tahoille.


VALINTOIHIN



TULOKSET

JATKUVUUS


SUOSITUKSET

88

Suunnittelija Heli Mikkonen, suunnittelija Anna Ruuska jaamanuenssi Heli AlataloOulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitosPL 3000, 90014 Oulun yliopisto

Tutkimus opiskelustatietojenkäsittelytieteidenlaitoksella sukupuolinäkö-kulmasta katsottuna

Tutkimuksessa haettiin vastausta tietojenkäsittelytieteiden lai-toksen (TOL) osalta seuraaviin kysymyksiin:• Minkälainen on tyypillinen opiskelijoiden opintopolku?• Millaisia eroja opintopoluissa on sukupuolen perusteella

havaittavissa?• Miten sukupuoli näkyy opintovalinnoissa ja keskeyttämisessä?• Millainen TOL on opiskeluympäristönä erityisesti naisille?• Miten koulutusohjelmaa voisi kehittää sukupuolisensi-

tiivisemmäksi?• Minkälaisia vaikutuksia opintovalinnoilla on työelämässä?

Tutkimus tehtiin opiskelijahaastattelujen avulla sekä tilastotietoakeräämällä opintosuoritusrekistereistä ja valmistumistiedoista.Tavoitteena oli myös kartoittaa koulutusohjelman mahdollisiapiilorakenteita, selvittää laitokselta valmistuneiden työllistymis-tä, vertailla naisten ja miesten opintoja ja tutkia opintojen vai-kutusta työelämään sijoittumiseen.

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella tasa-arvokysymykset nousi-vat keskusteluissa esiin WomenIT-projektin myötä. Tutkimukses-sa huomattuja naisopiskelijoiden opintomenestystä haittaaviatekijöitä pyritään kehittämään jatkossa. Tämä tulee vaikutta-maan muun muassa opetukseen ja opintojen ohjaukseen. Lai-toksesta muodostuu täten naisopiskelijaystävällisempi opiskelu-paikka. Tämä vaikuttanee jopa työllistymiseen.

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella halutaan varmistaa tietojen-käsittelytieteiden kiinnostavuus opiskelijavalinnan kannalta jatarkistaa opintosisältö niin, että naisilla ja kaikilla laitoksen opis-kelijoilla on tasa-arvoinen mahdollisuus opintojen suorittami-seen, valmistumiseen ja työllistymiseen.

Projekti tuotti asetettujen tavoitteiden mukaista tietoa tietojen-käsittelytieteiden laitokselle. Tutkimuksessa havaitut kehittämis-kohteet otetaan huomioon opintorakennetta uudistettaessa.Saatua tietoa käytetään hyväksi opintoneuvonnassa ja opintojensuunnittelussa. Projektin aikana tuotettiin myös sukupuolisensi-tiivistä rekrytointimateriaalia jaettavaksi esimerkiksi abeille,opinto-ohjaajille ja työnantajille.

Tutkimuksesta julkaistaan laajempi artikkeli WomenIT:n tulevas-sa tutkimusjulkaisussa Segregaatiota vahvistavat käytänteet japurkamista edistävät tekijät (työnimi).



TULOKSET


89

Projektin avulla tuotettiin tietoa laitoksen henkilökunnan, erityi-sesti opintoneuvonnan ja -suunnittelun, käyttöön. Hanke toimiyleisemminkin keskustelun avauksena laitoksella tasa-arvoon jasukupuoleen liittyvissä kysymyksissä. Tutkimuksessa esiin nous-seista kehittämiskohteista kerättiin kooste, jonka perusteella lai-toksen toimintaa kehitetään jatkossakin.

JATKUVUUS

90

Suunnittelija Katariina Alha japrojektisuunnittelija Aimo RahkonenOulun yliopiston teknillinen tiedekuntaPL 4000, 90014 Oulun yliopisto

Tutkimus diplomi-insinöörintutkintoon johtavienkoulutusohjelmien opetus-suunnitelmien rakenteistasukupuolten välisentasa-arvon näkökulmasta

Tutkimuksella haettiin tietoa diplomi-insinöörin tutkintoon johta-vien koulutusohjelmien opetussuunnitelmien rakenteiden ja si-sältöjen mahdollisista sukupuolten välistä epätasa-arvoa tuotta-vista tekijöistä ja käytänteistä. Tutkimuksen tekemiseen liittyi-vät oleellisena osana myös toimenpide-ehdotukset löydettyjenepäkohtien poistamiseksi. Lisäksi tavoitteena oli sukupuolenmerkityksen nostaminen keskusteluun myönteisessä ja rakenta-vassa sävyssä tekniikan opettajien ja opetussuunnitelman teostavastaavien keskuudessa.

Tutkimusmenetelminä käytettiin aluksi tilastollisia menetelmiä,joilla selvitettiin erityisesti opiskelijapolkuja eli sitä, miten tietynopiskelijan opintosuoritukset ovat kertyneet ja myös mitä opis-kelun tukipalveluja opiskelija on opiskelunsa aikana hyödyntä-nyt. Tilastotiedoista verrattiin, eroavatko nais- ja miesopiskeli-joiden opintopolut toisistaan, ja selvitettiin suunnitellun opiskeli-japolun (opinto-oppaassa esitetty opetussuunnitelma) suhdettavarsinaisesti toteutuneeseen opiskelijapolkuun. Mahdolliset su-kupuolten väliset eroavaisuudet otettiin huomioon.

Seuraavassa vaiheessa tutkimusta täydennettiin opiskelijoidenja opettajakunnan haastatteluilla, joiden teemat otettiin tutki-muksen aikaisemman vaiheen analyyseista.

Erityisesti opetussuunnitelmien rakenteita (esimerkiksi opinto-jaksojen peräkkäisyys ja ajoittuminen, opintojaksojen pakolli-suus tai valinnaisuus, tutkinnon laajuus ja opiskelijapolut) ei oleaikaisemmin tutkittu ainakaan Suomessa. Tähän mennessä tut-kimustietoa on tuotettu kurssien sisällöistä, sisältöjen esittämis-tavasta ja osin myös opetusmenetelmistä.

Tämä tutkimustyö on olennainen osa koko koulutusketjun katta-vaa tasa-arvon edistämistä. Tyttöjen ja naisten on voitava luot-taa siihen, että heille koulussa tarjotut myönteiset mielikuvatesimerkiksi matematiikan opiskelusta toteutuvat myös korkea-koulutuksessa. Tämä edistää heidän hakeutumistaan teknisillealoille ja rohkaisee heitä myös sitoutumaan tekniikan opiskeluunsekä sitä kautta hakeutumaan tekniikan alan töihin.



91

Tutkimuksen tuloksia esiteltiin opetussuunnitelmatyötä tekevilletahoille, kuten tiedekunnan opintotoimikunnalle, osastojen opin-toneuvojille ja tiedekunnan opintoasiainpäällikölle. Keskustelunvirittämiseksi järjestettiin useita tilaisuuksia, joissa esiteltiinmyös muissa teknillisissä yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtyäsukupuolten tasa-arvoa edistävää työtä.

Lisäksi tutkimustyön tuloksena tuotettu opetussuunnitelman ke-hittämismalli on sovellettavissa korkeakoulutasoiseen tekniikanopetukseen ja sitä voidaan hyödyntää muuallakin kuin Oulun yli-opistossa. Tutkimuksesta julkaistaan laajempi artikkeliWomenIT:n tutkimusjulkaisussa Segregaatiota vahvistavat käy-tänteet ja purkamista edistävät tekijät (työnimi).

Opetussuunnitelmien kehittämisprosessiin nostettiin erääksi tar-kastelualueeksi sukupuoli. Naisopiskelijoiden opintojen tukemi-seen alettiin kiinnittää huomiota ja alettiin suunnitella myös hei-dän elämänpiiriään koskettavia tukimuotoja. Tässä otetaan mal-lia tukimuodoista, joita on kehitetty esimerkiksi miesopiskelijoil-le, jotka palaavat opiskelemaan armeijapalveluksen jälkeen.Henkilökunnan kanssa keskustelut tasa-arvoteemasta jatkuvat.Muiden teknillisten korkeakoulujen kanssa aloitettiin yhteistyötasa-arvokysymyksistä.



TULOKSET

JATKUVUUS

92

Lehtori Leena KailaOulun yliopiston kemian laitosPL 3000, 90014 Oulun yliopisto

Kemian aineenopettaja-koulutuksen kehittäminen

Projektin tavoitteena oli kemian aineenopettajakoulutuksen ke-hittäminen. Tavoitteena olivat teorian ja käytännön yhdistämi-nen kemian opetuksessa, aiheeseen liittyvien ilmiöiden havain-nollistaminen, didaktiikka ja opetussisältöjä kriittisesti tarkaste-leva opetus.

Kemia pääaineenaan valmistuvia matemaattisten aineiden opet-tajia tulisi saada enemmän ja heidän valmiuttaan toteuttaa ope-tustaan tulisi huomattavasti parantaa. Monet tälle alalle hakeu-tuvista ovat naisia.

Projektin puitteissa toteutettiin keväällä 2003 kurssi Kemiaa ai-neenopettajille (2ov). Kurssiin sisältyi opetus- ja työskentelyjak-so laboratoriossa, portfoliotyöskentelyä sekä harjoitustöiden,demonstraatioiden ja opetustuokioiden suunnittelua ja valmiste-lua

Kurssin myötä opiskelijat saivat itsevarmuutta ja kokemusta ke-mian aineenhallintaan ja opetukseen.

Kurssin kokivat tärkeäksi sekä opiskelijat että opettajat.

Projektin tuloksena opiskelija aloitti omaa opettajantyötään tu-kevan portfolion keräämisen, harjoitteli opettamista ja sai esiin-tymiskokemusta. Opetustuokiot taltioitiin videolle omaa myö-hempää analyysiä varten. Kurssin suorittaneet valmistuvat ai-neenopettajiksi, joten tulokset jalkautuvat maakuntaan ihankonkreettisina opetusideoina ja tasa-arvotietona.

Laitokselle projektin seurauksena jää käyttökelpoinen ja kehitty-vä uusi kurssi.



TULOKSET

JATKUVUUS


96

www.womenit.info

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

..................

womenit-projektit ja hyvät - oulu...näitä projekteja olivat muun muassa hiladies, berta ja kahden...

Documents