Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

KLOVNITKINTARVITSEVATESIMIEHEN

6I2010Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

Työaikajoustoillaparempaatuottavuutta

Määräaikaisten työntekijöidensuoja paranee

Avainhenkilötlöysivät toisensaTeliaSonerassa

22

Kan

nen

kuva

: Hel

i Hir

velä

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

6I2010

KLOVNITKINTARVITSEVATESIMIEHEN

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

Työaikajoustoillaparempaatuottavuutta

Määräaikaisten työntekijöidensuoja paranee

Avainhenkilötlöysivät toisensaTeliaSonerassa

SÄHKÖPOSTIyty@yty.fi

KOTISIVUTwww.yty.fi

LEHDEN TOIMITUSKUNTA 2010Jaakko Kiiski, Kari Saarinen,Kyllikki Kivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, Leena Vänni, Anitta Valtonen

ULKOASUViestintänetti Oy, Jyväskylä

PAINOTALOForssa Print

PAINOSMÄÄRÄ8 100

SEURAAVA NUMEROILMESTYY 17.2.2011

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT RY:N JÄSENLEHTI

PÄÄTOIMITTAJAKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

TOIMITTAJALeena Vänni

TOIMITUSRatavartijankatu 200520 HELSINKI

8

Tässä numerossa

14

1718 27

6I2010 4 TYÖAIKAJOUSTOILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

5 MIKSI TYÖURIA ON PIDENNETTÄVÄ?

6 YTYN VUOSIKOKOUS JA JÄSENILTA HELSINGISSÄ

7 YTN-NEUVOTTELUTILANTEET

8 AVAINHENKILÖT LÖYSIVÄT TOISENSA TELIASONERASSA

10 JURISTIPALSTA: IRTISANOMINEN HENKILÖ KOHTAISELLA SYYLLÄ

12 JURISTIPALSTA: KORKEAMPAA PÄIVÄ- RAHAA VOI SAADA USEASTA SYYSTÄ

13 MÄÄRÄAIKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJA PARANEE

14 TOHTORI KOMPPI PIRISTÄÄ SAIRAAN LAPSEN PÄIVÄÄ

17 RANSKANTUNTEJA JA RUTIINEJA PIKKU-EVAN KANSSA

18 JÄSENILTA JÄÄKIEKON PARISSA

20 YTIMESTÄ: JONKUN PITÄISI TEHDÄ JOTAIN

22 SIMOLA: ITSENÄISYYSKYNTTILÄT

23 LYHYET

27 KODIN PAHIN JÄRJESTYSONGELMA ON LIIKA TAVARA

2 YTY 6 I 2010

IAET-kassa

POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITERatavartijankatu 2 B, 4.krs

sähköposti: iaet@iaet.fiinternet: www.iaet.fi

Työttömyyspäiväraha-asiatPuhelin (09) 4763 7600

Koulutustuki, koulutuspäiväraha ja vuorotteluvapaaPuhelin (09) 4763 7620

PääkirjoitusYKSITYISALOJEN ESIMIEHET JAASIANTUNTIJAT YTY ry

POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITEAsemapäällikönkatu 12 b

Puhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399

sähköposti: yty@yty.fi

henkilökohtaiset:etunimi.sukunimi@yty.fi

JÄSENREKISTERIjäsensihteeriTiina LappalainenPuh. (09) 2510 1310

JÄSENETUASIATtoimistopäällikköKyllikki KivijärviPuh. (09) 2510 1320

JÄSENYYSASIATjäsenpalvelupäällikköKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

EDUNVALVONTAasiamiesIra Laitakari-SvärdPuh. (09) 2510 1345

asiamiesAnu AspialaPuh. (09) 2510 1340

toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

TYÖSUHDEASIATpäälakimiesHeikki Meskanen

työsuhdeasiamies Heikki KähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

Syksyn satoa

V iimeisestä kirjoituksestani on mennyt jo puoli vuotta ja kuuma kesä on muistoineen takanapäin. Kesän aikana kypsyi myös työ-ehtosopimusten sato, jota keräämme päivittäin tiedotusvälineistä. Onko kansantalouden kannalta edullista repiä vakaaksi todettu sopimusmalli auki liittokohtaisten epäsynkronisten sopimusneu-

vottelujen tieltä? Sillä tiellä ei lakkoilusta näy loppua. Yhteiskuntamme on häi-riintynyt ja eheytyksen perusta on murenemassa hetkellä, jossa kansallista talo-utta tulisi kaikkien yhdessä tukea. Mielestäni työntekijäjärjestöt ovat pitäneet lupauksensa maltillisilla sopimusvaatimuksilla, mutta työnantajajärjestöjen edus-tajat kiristävät otetta vedoten taloudellisiin seikkoihin. Irtisanomiset ja lakkau-tuskierre jatkuvat samalla kun yritykset jakavat johdolleen runsaita palkkioita ja osakkeenomistajille osinkoja.

ICT-ALAN SOPIMUSONGELMAT

Keväästä tähän asti sopimusaloilla on ollut kiirettä. Lakkojen siivittämät neuvot-telujaksot koettelevat myös sopimuskenttää. Sopimista hankaloittaa se, että toi-mihenkilöjärjestöjen neuvottelijat tuntuvat välillä vetäisevän maton alta.

Sopimusrajakiista ylempien asioista neuvottelevan YTN:n ja toimihenkilöi-den asioista neuvottelevan Toimihenkilöunionin kanssa tuo epäselvyyksiä työ-paikoilla toimimiseen. Tällaisesta tilanteesta hyötyvät eniten työnantajat, jotka pääsevät luomaan uusia pelisääntöjä työmarkkinoille.

TYÖ JA SEN SOVITTAMINEN YKSILÖN ELÄMÄÄN

Kiihtyvä työn tahti ja sen vaatimukset tuovat haasteen sovittaa työ ja yksilölli-nen elämä.

Ongelmaksi tulee, kuinka yksilö voi elää täysipainoista elämää niin itsenäisenä henkilönä kuin perheyhteisön jäsenenä, ilman riippuvuutta työstä jossa hän on. Olen havainnut työyhteisöjen tiukentuneen rytmin ja vaatimusten vievän monelta mukanaan myös vapaa-ajan ja sen tuoman lepomahdollisuuden. Työn vaatimuk-set seuraavat mukana ja vaativat veronsa yksilön itsenäisyydestä.

Toivon, että Te YTY:n jäsenet jaksatte työrytmissänne myös ottaa henkilö-kohtaisen hyvinvointinne huomioon ja sovittaa työn sekä oman yksilöllisen elä-männe sellaiselle tasolle, jolla jaksatte työyhteisölliset haasteet jatkossakin.

Toivotan lopuksi hyvää joulua ja uutta vuotta!

Juha HarjunenYTYn varapuheenjohtaja

YTY 5 I 2010 3

Akava

V uonna 2009 noin joka kymmenes akavalai-nen teki yli 48 tunnin työviikkoa, ja yhtä moni teki korvaama-tonta ylityötä. Todelli-

nen luku lienee huomattavasti suurempi, sillä monessa itsenäistä ja luovaa työs-kentelyä edellyttävässä tehtävässä työa-janseuranta on puutteellista tai puuttuu kokonaan. Enimmäistyöajoista tai vähim-mäislepoajoista ei ole apua silloin, kun työntekijä jätetään laittomasti työaika-lain ja työaikasuojelun ulkopuolelle. Vakavimmat työterveyden ja työkyvyn

menettämisen riskit korkeasti koulute-tuilla liittyvät nimenomaan ylipitkiin työaikoihin. Harmaa ylityö johtaa kier-teeseen, jossa työntekijät uupuvat, työ-teho heikkenee ja tuottavuus laskee.

TYÖAIKAJOUSTOTLAINSÄÄDÄNTÖÖN

Harmaan ylityön lisäksi myös muu työ-hön sidonnainen aika, kuten työhön liit-tyvä matkustaminen, lisääntyy, vaikka moni asia olisi mahdollista hoitaa työ-paikalla esimerkiksi videoneuvotteluna tai muutoin teknisiä yhteyksiä käyttäen. Edes lainsäädäntö ei anna riittävästi suo-

Joustavin työaikajärjestelmin voidaan parantaatyöaikasuojelua ja työntekijöiden työkykyä olennaisesti.Työnantajalle työssä jaksamisen kohentuminen merkitsee tuottavuuden kasvua. Työaikapankin vähimmäisvaatimukset pitäisi kirjata lainsäädäntöön.

Työaikajoustoilla

PAREMPAATUOTTAVUUTTA

Teksti Maria Löfgren, lakimies, Akava

Kuva Fotolia.com

jaa näitä riskejä vastaan, sillä kaikkea työhön sidonnaista aikaa ei lueta työ-aikoihin.

Työaikasuojelua ja työntekijöiden työkykyä voidaan olennaisesti paran-taa ottamalla käyttöön työpaikan olo-suhteisiin sopiva joustava työaikajärjes-telmä. Työssä jaksamisen kohentuminen näkyy suoraan tuottavuuden kasvussa. Joustavat työaikajärjestelmät parantavat myös työntekijän ja työnantajan välistä luottamusta, sillä onnistuakseen ne edel-lyttävät ajantasaista työaikakirjanpitoa ja -seurantaa. Hyvistä käytännön koke-muksista huolimatta joustavien työaika-järjestelmien, kuten työaikapankin, käyt-töönotto kohtaa liikaa esteitä. Nykyiset keskusjärjestösuositukset eivät riitä, sillä työaikapankkijärjestelmän leviäminen näyttää pysähtyneen työehtosopimus-pöytiin. Tämä jarruttaa myös työpaikka-kohtaisten mallien kehittämistä.

Akava vaatii, että työaikapankin

4 YTY 6 I 2010

vähimmäisvaatimukset kirjataan lain-säädäntöön. Myös muiden joustavien työaikakäytäntöjen yleistymiseksi on välttämätöntä, että lainsäädäntö tukee niiden käyttöönottoa nykyistä yksityis-kohtaisemmin. Työpaikoilla ongelmana on usein se, että sopimusneuvottelut ja toimivien käytäntöjen luominen koe-taan liian hankaliksi tai liikaa aikaa vie-viksi, vaikka halua työaikajoustoihin olisi molemmin puolin.

Täsmällisten substanssikirjausten lisäksi lainsäädäntöön on lisättävä myös osioita, jotka tukevat henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa. Näitä ovat esimerkiksi ennakollinen työ-aikasuunnittelu ja säännökset, joilla mitataan työajoista johtuvaa kuormi-tusta. Työaikajohtaminen on toki työn-antajan vastuulla, mutta sen onnistumi-seksi vuoropuhelua on lisättävä ja syven-nettävä.

ERI ELÄMÄNVAIHEISSAERILAISET JOUSTOTARPEET

Työntekijöillä pitäisi olla nykyistä parem-mat subjektiiviset oikeudet olla poissa työstä elämäntilanteensa mukaan. Tällä hetkellä subjektiivinen oikeus työstä poissaoloon tai osa-aikatyöhön koskee lähes yksinomaan lapsen hoitamista. Muuten työntekijää tai hänen perhettään koskevat sosiaaliset tai terveydelliset syyt kelpaavat poissaoloperusteeksi vain hyvin rajallisesti. Osa-aikatyön perus-teina ne voivat olla ainoastaan, mikäli työnantaja siihen suostuu.

Työntekijän hoitovastuu ulottuu kui-tenkin usein myös omiin vanhempiin, puolisoon tai hoitovapaaoikeuden ikä-rajat ylittäneisiin lapsiin. Hoitovastuun

ja työnteon yhteensovittamisesta aiheu-tuva ristiriita saattaa heikentää työssä jaksamista ja työn tuottavuutta. Nyky-

tilanteessa harva uskaltaa edes pyytää vapaata tai työajan lyhentämistä, sillä kieltävän vastauksen jälkeen vaihtoeh-doiksi jää irtisanoutuminen tai työsken-tely kireässä työilmapiirissä. Työnteki-jän työstä poissaolo- ja osa-aikatyöoike-utta on parannettava elämäntilanteeseen sidotulla subjektiivisella oikeudella tai rajoittamalla työnantajan harkintaval-taa niin, että vain erityinen syy kelpaisi vapaan eväämisperusteeksi.

Poissaolevan tilalle palkataan usein sijainen. Poissaolomahdollisuuksien lisää-minen tarjoaa työttömille ainakin tila-päisen mahdollisuuden päästä takaisin työelämään. Tämän vuoksi työntekijän välttämättömistä tarpeista lähtevää työn jakamisen mallia pitäisi käyttää erityi-sesti korkean työttömyyden oloissa. ●

• Työaikoja joustavoitetaan työaikapankeilla ja osa-aikatyö- mahdollisuuksilla.• Luodaan kannusteita osaamisen kehittämiseen.• Työnantajien vastuuta ikääntyneiden työllistämisestä lisätään.• Nuorten syrjäytyminen ehkäistään.

Akavan hallitusohjelmatavoitteet:

KUNNON TYÖOLOT –PITKÄT TYÖURAT

Teksti Minna Helle, edunvalvontajohtaja, Akava

MIKSI TYÖURIAON PIDENNETTÄVÄ?Alkuvuonna 2009 vyörymään lähtenyt keskustelu eläke-iästä on onneksi pikkuhiljaa asettunut oikeisiin uomiinsa. Matkan varrella keskustelu on laajentunut pohdinnaksi työurien pidentämisestä, työllisyydestä ja talouskasvusta.

Useimmille lienee jo selvinnyt, että työurien pidentämisen tarve ei johdu eläkejärjestelmästä. Eläkejärjestelmä on kestävällä pohjalla. Sen sisään on jo aiemmin rakennettu mekanismi, joka ottaa huomioon suoma-laisten eliniän pidentymisen: elinaikakerroin pienentää eläkkeitä sitä

mukaa, kun elinikä pitenee. Tason laskua voi kompensoida työskentelemällä pidempään. Työurien pidentyminen ei itse asiassa pitkällä aikavälillä vähennä elä-kejärjestelmän kuluja, sillä pidemmät työurat merkitsevät suurempia eläkkeitä.

Miksi työuria sitten pitää pidentää? Kyse on siitä, että yhteiskunta tarvitsee kipeästi työn tekemisestä saatavia verotuloja. Niiden avulla varmistetaan hyvin-vointipalvelujemme rahoituspohjaa. Suomalaiset ikääntyvät, ja siihen liittyvät kustannukset ovat tulevaisuudessa kasvamassa hurjasti. Nykymenolla meillä ei ole siihen varaa.

Akavan mielestä veroasteen kiristäminen ei ole kestävä keino rahoittaa pal-veluja. Sen sijaan kannattaa panostaa talouden kasvun edellytyksiin ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Julkissektorin rakenteet on myös otettava tarkempaan syyniin.

Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta – tämä paljon hoettu mantra osuu aivan oikeaan. Työurien pidentäminen onnistuu parhaiten huoleh-timalla työhyvinvoinnista, osaamisen ylläpitämisestä sekä siitä, että vastavalmis-tuneille riittää töitä. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on tuettava ajoissa, ja työ-elämän on oltava niin joustava, että töitä voi tehdä myös osatyökykyisenä. Vanhuuseläkeiän alarajalla on tässä yhtälössä melko pieni merkitys. ●

YTY 6 I 2010 5

Kokouksen jälkeen

oli jäsenten kesken

mahdollisuus tehdä

uusia tuttavuuksia.

6 YTY 6 I 2010

Syyskokous eteni vauhdikkaasti, vaikkalistalla oli jäsenmaksun korotus. Iltapäättyi teatterissa Enron-näytelmän mustaan huumoriin.

YTYN VUOSIKOKOUSJA JÄSENILTA HELSINGISSÄ

Teksti Kari Saarinen Kuvat Leena Vänni ja Charlotte Estman-Wennström

Kokouksen puheen-

johtaja Kalevi

Heino.

pienellä reippailu-siirtymisellä Kaupunginteatterin tiloihin, jossa esitettiin näytelmä Enron. Näytelmän ohjaaja Kari Heis-kanen paljasti siinä mustan huumorin keinoin kuinka talous-huijaus tehdään. Näytelmä oli hyvin vauhdikas, lentävien pape-rien ja rahojen ilotulitus, jonka ymmärtämiseen auttoi taustan tositapahtumien muistaminen. ●

Syksyiseen jäseniltaan Helsingissä osallistui seitse-mänkymmentä henkilöä. Ilta aloitettiin kokouk-sella, johon osallistui viisikymmentä jäsentä, osalla oli seuralainen mukanaan. Kokous pidettiin Kunta-talon edustavissa tiloissa Helsingissä. YTYn puheen-

johtaja Sirpa Jukarainen avasi kokouksen, puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Heino. Kalevi on toiminut joitakin vuosia sit-ten YTYn hallituksen jäsenenä. Sihteeriksi kokous kutsui laki-mies Anu Aspialan.

Toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski esitteli kokoukselle vuo-den 2011 toimintasuunnitelman sekä talousarvion. Kiiski ker-toi, että jäsenille tarjotaan tulevana vuonna runsaasti erilaisia koulutustapahtumia. YTY panostaa jäsenhankintaan mahdol-lisimman hyvin kohdistetuin toimenpitein. Nykyisten jäsenten aktiivista toimintaa palkitaan tälläkin sektorilla.

JÄSENMAKSUUN EURO LISÄÄ

YTYn jäsenmaksua korotettiin vuodelle 2010 vain 24 eurolla, vaikka työttömyyskassan jäsenmaksu nousi silloin 33 euroa. Vuosi sitten tehtiin kuluvasta vuodesta siis tarkoituksella ali-jäämäinen. Tätä kattamaan nostetaan 2011 jäsen-maksua yhdellä eurolla kuukaudessa. Työttömyys-kassamaksun pysyessä ensi vuonna samana saadaan kurottua kuluvan vuoden alijäämää.

ENRON - VAROITUS VAUHTISOKEUDESTA

Varsinaisen kokouksen jälkeen siirryttiin vapaam-paan seurusteluun ja nautittiin

samalla iltapala. Henkilö-kunta sai samalla oivan tilai-suuden keskustella entuu-destaan tuttujen jäsenten

kanssa sekä solmia uusia tuttavuuksia.

Iltaa jatkettiin

YTY

YTN

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ja Ylemmät Toimihenki-löt YTN pääsivät neuvottelutulokseen 10 000 ylempää toimihenkilöä kos-kevasta uudesta työehtosopimuksesta. Myös Arkkitehtitoimistojen liitto ATL on liittymässä mukaan sopimukseen.

Työehtosopimus on vuoden mittainen ja päättyy 31.10.2010. Palkka-ratkaisu noudattelee Teknologiateollisuuden tasoa ja mallia. Jos yritys-kohtaisesti ei muusta sovita, palkkoja tarkistetaan 0,5 prosentin yleisko-rotuksella.

Tekstipuolella sovittiin uusia kirjauksia liittyen luottamusmieskysymyk-seen, ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja työaikapankkiin. ●

SKOL JA YTN TULOKSEEN TYÖEHTOSOPIMUKSESTA

Y TN kemian alan ja työnanta-jaa edustavan Kemianteolli-suus ry:n (KT) välisten työ-

ehtosopimusneuvottelujen takarajaa (30.11.2010) siirrettiin yhteisellä sopimuksella tammikuun 2011 lop-puun. Neuvotteluissa ei päästy yksi-mielisyyteen ylempien toimihenki-löiden 1.2.2011 toteutettavista pal-kantarkistuksista eikä vapaa-aikana työtehtävissä matkustamisen kor-vaamiskäytännöistä.

YTN:n tavoitteena on saada kemian ylemmille toimihenkilöille vähintään reaaliansiotason säilyttä-vät palkantarkistukset vuodelle 2011.

Palkantarkistusten lisäksi neu-votellaan viime kevään työehtosopi-muksessa auki jääneestä vapaa-aikana matkustamisen korvaami-sesta. Asiaa kartoittanut työryhmä ei tehnyt mallista esitystä, joten se jäi neuvotteluissa ratkaistavaksi. Vielä ei ole yksimielisyyteen korva-uskäytännöistä päästy. YTN:n tavoit-teena on saada kemian ylemmille toimihenkilöille työehtosopimuk-seen sitova kirjaus vapaa-aikana työ-asioissa matkustamisen korvaamis-mallista, joka turvaisi minimikorva-ustason, jos paikallisesti ei päästäisi sopimukseen. KT:n tarjous on suo-situs, jossa ei mitään sitovaa mini-mitasoa ole.

Neuvotteluja jatketaan joulu-kuussa ja tarvittaessa on mahdolli-suus hakea ratkaisua vielä tammi-kuussa. Mikäli neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, YTN:llä on mah-dollisuus irtisanoa 31.1.2011 men-nessä päättymään 31.5.2011. Myös TEAM Teollisuusalojen ammatti-liitto ry ja Toimihenkilöliitto TU ry ovat ottaneet asiassa vastaavan ”aikalisän”. ●

KEMIANALALLEJATKOAIKA

YTN-NEUVOTTELUTILANTEET

Y TN:n ja Metsäteollisuus ry:n väli-sen paperiteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan työrii-

dan sovittelu on päättynyt tuloksetta.Näin ollen paperiteollisuuden ylem-

mät toimihenkilöt aloittavat kymmen-päiväisen lakon. Lakko alkoi 3.12. kello 06.01 ja päättyy 13.12. kello 06.01.

Lakon piirissä on noin 3 000 pape-riteollisuuden ylempää toimihenki-löä. Nämä painostustoimet eivät koske

mekaanisessa metsäteollisuudessa tai puusepänteollisuudessa työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä.

– Työantaja ei tarjonnut mitään, joten neuvotteluissa ei edistytty. Ihmet-telemme työantajan asennetta ylempiä toimihenkilöitä kohtaan, YTN:n metsäte-ollisuusalan pääneuvottelija Saku Laapio kommentoi tilannetta lakon alkaessa.

Suurin kiistan aihe on vapaa-ajan korvaukseton käyttö työtehtäviin. ●

PAPERITEOLLISUUDEN YLEMMÄTJOUTUIVAT TURVAUTUMAAN LAKKOON

Lehden mennessä painoon oli paperiteollisuuden ylempien toimi-henkilöiden lakko juuri alkanut. Ajantasainen tieto on luettavissa YTN:n nettisivuilta www ytn.fi tai www.ytnmetsa.fi.

Y TN:n hallitus hyväksyi marras-kuussa mekaanisen metsäteol-lisuuden ylempien toimihenki-

löiden palkkapöytäkirjan. Sopimus on kaksivuotinen ja se koskee lähes tuhatta ylempää toimihenkilöä.

Palkkapöytäkirjan mukaisesti mekaa-nisessa metsäteollisuudessa työskente-levien palkkoja korotetaan 1.9.2010 lukien yhden prosentin yleiskorotuksella ja 1.12.2010 erillisellä 0,4 prosentin suu-

ruisella työnantajan yritys- tai työpaik-kakohtaisesti kohdistamalla paikallisella erällä.

1.5.2011 lukien ylempien toimihen-kilöiden palkkoja korotetaan 0,8 prosen-tin yleiskorotuksella ja erillisellä 0,4 pro-sentin suuruisella paikallisella erällä.

– Neuvottelutulos vastaa alan yleistä palkankorotuslinjaa, YTN:n metsäteolli-suusalan neuvottelija Saku Laapio kom-mentoi sopimusta. ●

YTN HYVÄKSYI MEKAANISEN METSÄ-TEOLLISUUDEN NEUVOTTELUTULOKSEN

YTY 6 I 2010 7

YRY

8 YTY 6 I 2010

Teksti ja kuva Marketta Harinen

TeliaSonerassa vastuullisissa tehtävissä toimivat asiantuntijat ja esimiehet ovatprofiloituneet omaksi henkilöstöryhmäkseen haastavissa oloissa, organisaatio-myllerrysten, yt-neuvottelujen ja kansainvälistymisen tuiskeessa.

Avainhenkilöt löysivät toisensa

TELIASONERASSA

YTY 6 I 2010 9

Ammattimainen vuoropuhelu

yritysyhdistyksen kanssa

parantaa yrityksen kilpailukykyä.

jokainen YTN-liiton jäsen voi kääntyä työsuhteeseen liittyvissä ongelmissaan.

Pääluottamusmiehen saaminen on ollut tärkeä etappi saavutusten tiellä, samoin henkilöstörahaston edustus.

BUSINEKSEN TEKIJÖITÄ

Saarinen huomauttaa kuitenkin, että TeliaSoneran yritysyhdistys ei halua olla pelkästään edunvalvoja.

– Me teemme täällä businesta ja ilman ylempiä toimihenkilöitä emme olisi toimialamme johtava suuryritys. Meidän tärkeä tavoitteemme on verkos-toitua keskenämme ja myös omalla toi-minnallamme tukea yrityksen menes-tystä, Saarinen toteaa.

TeliaSonera Finlandin henkilöstö-johtaja Juha Pentti pitääkin ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistystä kes-keisenä avainryhmänä.

– Ammattimainen vuoropuhelu yri-tysyhdistyksen kanssa parantaa yrityk-sen kilpailukykyä. Yrityksen ja sen toi-minnan kehittäminen sekä muuttaminen edellyttävät jatkuvaa yhteistyötä sille keskeisten sidosryhmien kanssa, Pentti sanoo.

Pentin mukaan ylempien yhdistystoi-minnan käynnistyminen on helpottanut ja selkiyttänyt ylempien henkilöstöryh-män huomioon ottamista.

– Yhdistyksen toimintaan mukaan tulleet ovat itseään säästämättä perehty-neet ja opetelleet tehtävänsä, hän kehuu.

MALLIA MUILLEKIN

TeliaSoneran yritysyhdistys järjestää runsaasti kokoontumisia, joissa ei kes-kitytä pelkästään edunvalvonnan kysy-myksiin, vaan jäsenistölle pyritään tar-joamaan myös virikkeitä ajankohtaisista ammatillisista aiheista. Näistä tapahtu-mista ovat päässeet osallisiksi muutkin kuin pääkaupunkiseudulla toimivat te-liasoneralaiset.

Tänä vuonna toiminnan teemana on ollut Puhutaan busineksesta.

Vuoden aikana on nautittu muun muassa vapaamuotoisista lounastilai-suuksista, joissa kuultiin ja keskusteltiin kansainvälisestä kilpailusta, henkilöstö-politiikasta, direktiiveistä ja lainsäädän-nöstä sekä yhteiskunnallisista kehitys-suunnista.

Kiertue oli menestys, ja yritysyh-distys on saanut siitä runsaasti kiitos-

ta. Hyvä uudenlainen käytäntö on sit-temmin levinnyt myös muihin yritys-yhdistyksiin.

JO 113 YRITYSYHDISTYSTÄ

YTN:n kanssa yhteistyösopimuksen teh-neitä yritysyhdistyksiä on tätä nykyä jo 113. Vanhin niistä on EJL-Keskijohton yhdistys, joka on perustettu 1900-luvun alussa. EJL:n jäseninä ovat Suomen Lähi-kaupan ja Restelin esimiehet.

Yritysyhdistykset ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, jolloin ne pystyvät tekemään sitovia sopimuksia. Osa yritysyhdistyk-sistä on tehnyt talokohtaisen työehto-sopimuksen.

Useimmiten yritysyhdistykset toi-mivat luottamusmiesten taustatukena, jolloin syntyy laajempi näkemys yhtei-seen edunvalvontaan. Konserneissa toi-minta on yritysyhdistyksen myötä koor-dinoidumpaa.

YTYssä yritysyhdistystoiminnasta vastaava Ira Laitakari-Svärd huomaut-taa, että yritysyhdistystoiminta ei ole yksilötoimintaa.

– Se on toimintaa, jossa asioita teh-dään yhdessä yksityisellä sektorilla työs-kentelevien YTN:n jäsenten eteen.

YTN järjestää yritysyhdistyksille useampia tilaisuuksia vuodessa, muun muassa yritysyhdistyspäiviä.

TeliaSoneran yritysyhdistys palkittiin vuoden yritysyhdistyksenä Helsingissä 29. päivänä lokakuuta pidetyillä yritysyhdis-tyspäivillä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN myöntää huomionosoituksen vuosittain.

– Oma-aloitteisuus, osallistuminen, jäsenten huomioon ottaminen ja aktii-visuus olivat ne ratkaisevat asiat, jotka oikeuttavat TeliaSoneran Ylemmät toi-mihenkilöt vuoden yry-palkinnon saa-jaksi, YTN:n yritysyhdistysryhmä toteaa palkinnon perusteluissa.

Myös innostus edunvalvontaan on ollut aistittavissa palkitusta yritysyh-distyksestä. ●

Lue lisää YTN:n yritysyhdistyksistä

http://www.ytn.fi/yritysyhdistys

– Tänä päivänä TeliaSoneran ylemmät toimihenkilöt ovat omaksi henkilöstö-ryhmäkseen profiloitunut joukko, jolla on vahva identiteetti. Sen löytymisessä yritysyhdistyksellä on ollut suuri mer-kitys, sanoo vuoden yritysyhdistyksenä palkitun TeliaSoneran ylempien toimi-henkilöiden ytyläinen puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen.

Saarinen oli mukana jo 2004, jolloin kourallinen erilaisissa avaintehtävissä toimineita teliasoneralaisia päätti perus-taa oman yhdistyksen kootakseen yhteen vielä silloin kovin hajallaan olevan jou-kon asiantuntijoita ja esimiehiä.

Sittemmin TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt -yritysyhdistys on ollut muokkaamassa uutta kulttuuria yrityk-seen, jossa ei aluksi tunnustettu ylem-piä toimihenkilöitä henkilöstöryhmänä ja jossa heillä ei ollut sopimusoikeutta, ei luottamusmiehiä eikä yhteyksiä toi-nen toisiinsa.

Sinnikkäästi ja johdonmukaisesti edennyt Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja sen ICT-alan yritysyhdistysten työ yhteiseksi hyväksi on tuottanut tulosta: ICT-alan ylemmillä toimihenkilöillä on nyt teliasoneralaisiakin koskeva työ-ehtosopimus, joka määrittelee työsuh-teen ehdot ja jonka myötä jokaisen palk-kaan tulee ainakin yleiskorotus ja muita etuja.

Ylemmillä toimihenkilöillä on myös neljä luottamusmiestä, joihin puoleen

Ainokaisa Saarinen ja Arto Kuusiaho

ovat olleet rakentamassa TeliaSoneraan

vahvaa asiantuntijoiden ja esimiesten

verkostoa, yritysyhdistystä.

JuristipalstaLakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

T yöntekijä ei tarvitse irti-sanomiselle perusteita, työsopimuslain mää-räykset irtisanomispe-rusteista koskevat vain työnantajaa. Työnanta-

jan kannalta irtisanomisen perusteita koskevat säännökset ovat pakottavaa oikeutta, eli niistä ei voida sopia työnte-kijän vahingoksi työehtosopimuksella tai työsopimuksella. Säännöksistä voidaan kuitenkin sopia työntekijän eduksi.

Työsopimuslain yleissäännös irtisa-nomisperusteista säätää, että työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain asial-lisesta ja painavasta syystä. Tämä vaati-mus koskee sekä työntekijän henkilöön liittyviä että taloudellisia ja tuotannolli-sia irtisanomisperusteita. Yleissäännök-sen perusteella työnantajan tulee tehdä kokonaisarviointi tilanteesta ja päättää tämän perusteella, onko irtisanomiselle perusteita vai riittääkö mahdollisesti lie-vempi ratkaisu, esimerkiksi varoitus.

TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖNLIITTYVÄT IRTISANOMIS-PERUSTEET

Työntekijän henkilöön liittyvinä irtisa-nomisperusteina voidaan ensinnäkin pitää työsopimuksesta tai laista johtu-vien, työsuhteeseen olennaisesti vaikut-tavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Jo yksittäinen rikko-mus tai laiminlyönti voi muodostaa irti-sanomisperusteen, mutta se voi muo-dostua myös usean pienemmän teon tai laiminlyönnin kokonaisuudesta. Joka

tapauksessa edellytetään, että rikkomus tai laiminlyönti kohdistuu työsuhteen kannalta keskeisiin velvoitteisiin ja että vaikutus työsuhteelle on niin vakava, ettei sen jatkamiselle ole edellytyksiä. Esimerkkeinä rikkomuksista ja laimin-lyönneistä voidaan mainita toistuvat luvattomat poissaolot työpaikalta, työ-tehtävien vakava laiminlyönti ja ilmei-nen huolimattomuus työssä, sopimaton käyttäytyminen asiakkaita kohtaan sekä työturvallisuutta koskevien ohjeiden ja määräysten laiminlyönti.

Työsuhteen velvoitteiden rikkomi-sen ja laiminlyönnin lisäksi työsopi-muksen irtisanominen tulee kysee-seen, jos työntekijän henkilöön liit-tyvät työntekoedellytykset ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei työntekijä muutoksen vuoksi enää kykene selviytymään työtehtävis-tään. Työntekoedellytysten muu-tos voi olla fyysistä tai psyykkistä. Kyseessä voivat olla muutokset työn-tekijän terveydentilassa tai hänen sosiaalisessa toimintakyvyssään. Myös muut työntekijän olosuhteiden muutokset voivat johtaa työntekoedel-lytysten olennaiseen muutokseen.

VAROITUS

Lain mukaan työntekijää ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoi-tus sekä mahdollisuus korjata menette-lynsä. Varoitusmenettelystä ei ole sään-nöksiä muodon tai varoitusten määrän suhteen. Työnantajan on kuitenkin aina kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti.

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan irtisanoa tuotannollis-taloudellisella tai työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla. Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen on mahdollista ainoastaan, jos irtisanomismahdollisuudesta on työsopimuksessa erikseen sovittu. Jäljempänä käydään tarkemmin läpi henkilökohtaisin perustein tapahtuvaairtisanomista.

IRTISANOMINEN HENKILÖ-KOHTAISELLA SYYLLÄ

Tekstit Heikki Meskanen, varatuomari, YTYn päälakimies Kuva Fotolia.com

Työntekijän poliittisia, uskonnollisia

tai muita mielipiteitä ei voida käyttää

irtisanomisperusteena.

10 YTY 6 I 2010

YTY järjestää vuonna 2011jäsenille työsuhdeiltoja ainakin Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Näissä pääset kuulemaan lisäämm. henkilöperusteisesta irtisanomisesta. Tervetuloa!

sekä siitä, että työnantaja suhtautuu asi-aan vakavasti. Täten työntekijä saa mah-dollisuuden korjata menettelyään jat-kossa. Varoitus tulee lisäksi antaa todis-teellisesti (pääsääntöisesti kirjallisesti) ja siitä tulee ilmetä, että työsuhde saa-tetaan päättää, elleivät työntekijän toi-mintatavat muutu.

Jos kuitenkin rikkomus on niin va-kava, ettei työnantajalta voi kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista, varoi-tusta ei tarvitse antaa. Tällöin kyseisen teon laatu tai vakavuus on oltava sillä ta-solla, että työntekijä on itsekin selkeästi ymmärtänyt rikkeensä merkityksen.

KUULEMINEN

Työnantajan on ennen irtisanomista varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteena ole-vista seikoista. Samassa yhteydessä työn-antajan tulee selvittää, olisiko irtisano-minen vältettävissä siirtämällä työnte-kijä muuhun työhön.

Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, ettei varoitusta tarvitse antaa, niin sil-loin ei myöskään työntekijän uudelleen

sijoittamista tarvitse selvittää.Myös työntekoedellytysten muu-

toksen yhteydessä työnantajan on kuultava työntekijää ja selvitettävä mahdollisuudet välttää irtisanomi-nen sijoittamalla työntekijä uusiin tehtäviin.

KIELLETYT IRTISANOMIS-PERUSTEET

Työsopimuslaissa on luettelo seikoista, joita ainakaan ei voida pitää asiallisina ja painavina irtisanomisperusteina. Luette-lon ensimmäisen kohdan mukaan työnte-kijän sairaus, vamma tai tapaturma ei ole laillinen irtisanomisperuste, ellei työn-tekijän työkyky ole vähentynyt olennai-sesti ja niin pitkäaikaisesti, ettei työnan-tajalta voida kohtuudella edellyttää sopi-mussuhteen jatkamista. Olennaisuutta tulee arvioida juuri kyseessä olevan työ-tehtävän kannalta. Ollakseen irtisano-misperuste täytyy sairauden, vamman tai tapaturman estää työntekijää olen-naiselta osin täyttämästä työvelvoittei-taan. Lisäksi työkyvyn olennaisen alen-tumisen tulee olla kestoltaan pitkäaikai-nen. Oikeuskäytännössä on edellytetty noin vuoden kestävää työkyvyn alentu-

mista sekä objektiivista arviota siitä, että paraneminen ei ole lähitulevaisuudessa todennäköistä. Sekä olennaisuuden arvi-oinnissa että työkyvyn heikentymisen keston ennustamisessa keskeisessä roo-lissa on lääkärin arvio tilanteesta.

Toisena kiellettyjen irtisanomispe-rusteiden listalla on työntekijän osallis-tuminen työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpane-maan työtaistelutoimenpiteeseen. Lai-tonkaan työtaistelutoimenpide ei siis ole irtisanomisperuste, jos toimeenpanijana on työntekijöiden yhdistys. Työntekijä voi aina osallistua järjestönsä päättämiin lakkoihin ja vastaaviin toimenpiteisiin ilman irtisanomisen vaaraa.

Työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallis-tumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdis-tystoimintaan ei myöskään voi käyttää irtisanomisperusteena. Samoin irtisa-nominen sen perusteella, että työntekijä turvautuu käytössään oleviin oikeustur-vakeinoihin, on nimenomaisesti kielletty. Oikeusturvakeinoilla tarkoitetaan esi-merkiksi kanteen nostamista työnanta-jaa vastaan sekä kääntymistä esimerkiksi työsuojelupiirin puoleen.

KOKONAISARVIOINTI

Työsopimuslain niukkasanaisuuden vuoksi on hyvin vaikea määritellä yleisin säännöin tai esimerkkiluetteloin, milloin laissa tarkoitettu asiallinen ja painava syy täyttyy. Tämän vuoksi irtisanomispe-rusteen riittävyys joudutaan aina arvioi-maan tapauskohtaisesti yleisen oikeuskä-sityksen ja -käytännön mukaan.

Henkilöperusteisen irtisanomisen arvioinnissa vaikuttavia seikkoja voi-vat olla esimerkiksi työntekijän rik-keen laatu, vakavuus, tahallisuus, tois-tuvuus sekä teon vaikutukset ja mahdol-lisen vahingon määrä. Myös työntekijän asema, työtehtävät ja kokemus sekä hänen suhtautumisensa tekoonsa tai käyttäytymiseensä on huomioitava. Samoin työn luonne ja työn teettämi-seen liittyvät erityispiirteet sekä työn-antajayrityksen asema, koko ja toimiala tulee arvioinnissa huomioida.

Irtisanomiseen oikeuttavan asiallisen ja painavan riittävyyden arviointi teh-dään siis aina viime vaiheessa kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen koko-naisarviointina. ●

Mikäli työpaikalla on muodostunut tietty varoituskäytäntö, on sitä noudatettava kaikissa tapauksissa.

Varoituksen tarkoituksena on ennen kaikkea se, että irtisanominen ei tule työntekijälle yllätyksenä, vaan hän saa selkeän ilmoituksen siitä, mitä on jättä-nyt tekemättä tai mitä on tehnyt väärin

YTY 6 I 2010 11

Tekstit Anu Aspiala

12 YTY 6 I 2010

Työsuhteen päättymiseen liittyvä työnantajan ja työntekijän välinen erillinen sopimus estää vakuutusoikeuden mukaan ansiopäivärahan korotusosien saannin. Korotusosan maksamiselle on este, jos henkilön voidaan katsoa sopimuksessa luopuneen hänelle työntekijänä kuuluvista oikeuksista, muun muassa työnantajan työntarjoamisvelvollisuudesta sekä siitä, ettei hän esitä muita kuin sopimukseen kirjattuja vaatimuksia työsuhteen päättymisen jälkeen. Muistathan siis tar-kistuttaa työsuhteen päättymiseen liittyvät sopimukset aina YTYN lakimiehillä!

Vakuutusoikeus on myös katsonut, että henkilöllä ei ole oikeutta korotusosaan, jos hän on tuotannollisista tai talou-dellisista syistä tehdyn irtisanomisen jälkeen välittömästi tehnyt saman työnantajan kanssa määräaikaisen sopimuksen, ja jää sitten työttömäksi. Korotusosien menettämisen voi välttää siten, että ennen kuin aloittaa uuden työsuhteen ilmoit-tautuu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa ja on yhden päivän työttömänä. ●

Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

Työttömiksi jääville ja lomautetuille henkilöille voidaan tie-tyissä työttömyysturvalaissa luetelluissa tapauksissa maksaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa korotettuna. Työttö-myyskassa tutkii oikeuden korotukseen.

KURSSEJA TAI KOULUTUSTA

Päivärahaa voidaan korottaa muutosturvan ansio-osalla, jos työttömäksi jäävä tai lomautettu henkilö kuuluu niin kutsutun muutosturvan piiriin ja hänelle on laadittu muutosturvaan liit-tyvä työllistymissuunnitelma TE-toimistossa (entinen työvoi-matoimisto). Työllistymisohjelman laatimista on pyydettävä 30 päivän kuluessa työttömäksi jäämisestä. Korkeampaa päivära-haa maksetaan siltä ajalta, kun henkilö osallistuu TE-toimiston määräämään työllistämistä edistävään toimenpiteeseen, kuten työkokeiluun tai työelämävalmennukseen, korkeintaan kuiten-kin 200 päivän ajalta.

Muutosturvan ansio-osa tuo ansiosidonnaiseen päivära-haan merkittävän korotuksen. Esimerkiksi 4000 euron kuukau-sipalkasta laskettuna ansiopäiväraha on vuonna 2010 1901,25 euroa kuukaudessa, ja muutosturvan ansio-osalla korotettu ansiopäiväraha on 2533,79 euroa.

Muutosturvan piiriin seuraavissa tilanteissa:

Tilanne 1. Työntekijän työsuhde on irtisanottu tuotannolli-sista tai taloudellisista syistä ja hänellä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa.Tilanne 2. Työntekijän työsuhde on päättynyt työsopimuksen määräaikaisuuden vuoksi, jota ennen työsuhde kesti yhdenjak-soisesti samaan työnantajaan vähintään kolme vuotta.Tilanne 3. Työntekijän työsuhde on päättynyt työsopimuksen määräaikaisuuden takia, jota ennen työntekijä oli samaan työn-antajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana.Tilanne 4. Työntekijän työsuhde on päättynyt työsopimuk-sen määräaikaisuuden takia ja hänellä on ollut työssäoloai-kaa saman tai eri työnantajien palveluksessa vähintään viisi

vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitsemän vuo-den aikana.Tilanne 5. Työntekijä lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja hänellä on lomautusilmoituksen saadessaan ollut työhistoriaa vähintään kolme vuotta.Tilanne 6. Työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja hänellä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta.Tilanne 7. Lomautettu työntekijä on irtisanoutunut lomautuk-sen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja hänellä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta.

TE-toimisto selvittää työllistymissuunnitelman laatimisen yhteydessä, kuuluuko työnhakija muustosturvan piiriin.

KOROTETTUNA VÄHINTÄÄN 20 PÄIVÄLTÄ

Jos työttömäksi jäävällä henkilöllä ei ole oikeutta muutostur-vaan, hänellä saattaa kuitenkin olla oikeus pienempään koro-tukseen. Korotettu päiväraha on 4000 euron kuukausiansioista laskettuna 2343,93 euroa kuukaudessa vuonna 2010.

Esimerkkejä:

Tilanne 1. Henkilö osallistuu TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun, josta on sovittu työllisty-missuunnitelmassa. Korotettua ansiopäivärahaa voidaan mak-saa palvelun ajalta, kuitenkin enintään 200 päivää. Tilanne 2. Työnhakija on ollut työssä yhteensä vähintään kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista. Tällöin ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna työttömyy-den alkaessa enintään 20 päivän ajan. Tilanne 2. Työsuhde päättyy taloudellisista tai tuotannolli-sista syistä tai henkilö itse irtisanoo työsopimuksensa lomau-tuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 päivää. Lisäksi hen-kilöllä on ennen työn menettämistä työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta ja hän on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään viisi vuotta. Tällöin korotettua ansiopäivärahaa voidaan mak-saa enintään 100 päivän ajan. ●

KORKEAMPAA PÄIVÄRAHAAvoi saada useasta syystä

Juristipalsta

YTY 6 I 2010 13

K olmikantainen työelä-män sääntelytyöryhmä sai lokakuussa valmiiksi esityksensä työsopimus-lain määräaikaisia työ-

sopimuksia koskevan säännöksen täs-mentämisestä. Esitetty muutos paran-taa määräaikaisten työntekijöiden suojaa siten, että se määrittelee toistuvien mää-räaikaisten sopimusten käytön edellytyk-siä aiempaa tarkemmin.

TARKKOJA RAJOJAEI OLE MÄÄRITELTY

Esityksen mukaan toistuvien määräai-kaisten työsopimusten käyttö ei olisi sal-littua, jos työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi määräaikaisten sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muo-dostaman kokonaisuuden perusteella. Tämä helpottaa työntekijöiden tilannetta etenkin silloin, kun määräaikaisia työso-pimuksia on ketjutettu työnantajan toi-minnan epävarmuuden vuoksi.

– Vastuu liiketoimintariskistä kuu-luu työnantajalle, mutta työsuhteen ket-

jutuksessa riskiä siirretään työntekijän harteille. Tiukentuva lainsäädäntö rajoit-taa jatkossa tällaista toimintaa, sanoo Akavan lakimies Maria Löfgren.

Työryhmä ei pitänyt mahdollisena säätää laissa tarkkoja rajoja sille, mon-tako peräkkäistä määräaikaista sopi-musta tai kuinka kauan kestävää mää-räaikaisten sopimusten ketjua pidetään sallittuna. Tilannekohtainen arviointi on tehtävä aina kaikkien asiaan vaikuttavien tekijöiden kokonaisuuden pohjalta.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle loka–marraskuun vaihteessa, ja muutos-ten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alussa.

ASKEL OIKEAANSUUNTAAN

Akava katsoo, että lakiin jää kuitenkin vielä paljon korjattavaa, sillä perus-teettomat määräaikaisuudet ovat polt-tavimpia työmarkkinoiden ongelmia. Työvoiman käyttötapojen ennakoin-tiin on saatava paremmin tukea lain-säädännöstä. Tämä edellyttää, että hen-kilöstön edustajalle säädetään itsenäi-

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamismahdollisuuksia rajaava lakiuudistus tulee voimaan alkuvuodesta 2011. Työtä perusteettomien määräaikaisuuksien estämiseksi on silti edelleen jatkettava. Henkilöstön edustajille on säädettävä oikeus saada tietoa edustamiensa työntekijöiden määrä-aikaisuuden perusteista. Lisäksi suoja ketjutuksia vastaanon laajennettava koskemaan määräaikaisia virkasuhteita.

Teksti Maria Salminen, Akava

Kuva Forolia.com

Määräaikaisten työntekijöiden

SUOJAPARANEE

nen oikeus saada tietoa edustamiensa työntekijöiden määräaikaisuuden perus-teista. Työnantajan ja henkilöstön väli-nen yhteistoiminta pitää kytkeä tehok-kaammin määräaikaisongelman kor-jaamiseen.

Virkamiehet jäävät edelleen heikom-man lainsäädännön piiriin, sillä työryh-män ehdottamat muutokset koskevat vain työsuhteisia.

– Vastaavat muutokset on jatkossa saatava myös kuntien viranhaltijoita ja valtion virkamiehiä koskeviin lakeihin, sillä työntekijöiden yhdenvertaisuus on turvattava kaikissa palvelussuhteissa, Löfgren korostaa. ●

Akava

Teksti Leena Vänni Kuvat Heli Hirvelä

14 YTY 6 I 2010

Jäsen

Markku Kykkäsen työkavereita ovat muiden muassaProfessori von Pesserwisser, Tohtori Tanttarulla jaTohtori Perä-Prötkylä. Työn kuvaan sisältyy potilaiden hoitamista musisoimalla, jonglöö-raamalla ja taikatempuilla. Mutta sairaala-klovneillakin tarvitsee olla esimies. YTYn jäsenMarkku Kykkänen pitää huolen, että jokaisessasovitussa paikassa on klovni oikeaan aikaan, sillä klovnitohtoreiden vierailut ovat odotettuja.Kun toimistorutiinit on saatu pois alta, klovni-vastaava Kykkänen muuttuu Tohtori Kompiksi.

Tohtori Komppi piristää

SAIRAAN LAPSENPÄIVÄÄ

Sairaalassa oleminen ei ole kenellekään mukavaa, mutta ikävää, tylsää ja jopa pelottavaa se on var-sinkin lapsille. Sairaalaklovnien tarkoitus on piris-tää päivää ja jättää sairaalassa olosta myös muka-via muistoja. Klovnitohtorit eivät ole vierailevia esiintyjiä, vaan osa sairaalan arkea. He tietävät sai-

raalan rutiinit ja säännöt ja pystyvät liikkumaan tiloissa ilman henkilökunnan opastusta. Pareittain liikkuvat klovnitohtorit kulkevat ”lääkärikierrolla” koko päivän ja vierailevat potilas-huoneissa, jos lapsi antaa luvan.

Tohtori Kompin päivä alkaa meikkauksella ja puvustuk-sella. Klovnitohtorit työskentelevät aina pareittain. Jokaisen parin kanssa oma hahmo on hieman erilainen, eikä päivän kulkua pysy suunnittelemaan kuin hieman. Klovni on roolissa koko päivän.

– Vaikka meillä on suunniteltu huonejärjestys, emme käy-tävälläkään kävele ihmisten ohi mitään sanomatta. Päätehtävä on kuitenkin vierailut huoneissa, joissa fiksu lapsi saa olla pää-osassa kahden pöhkön klovnin hölmöillessä, kertoo Markku Kykkänen päivän kulusta.

– Sairaalaklovnin rooli eroaa valtavasti sirkusklovnista. Sirkuksessa esiinnytään estradilla ja yleisö on jo virittäytynyt näkemään klovnin. Sairaalassa voimasuhteet ovat erilaiset ja volyyminappulan kanssa pitää olla todella herkkä. Liikkeelle lähdetään nollasta, ja volyymiä nostetaan lapsen tunteiden mukaan.

YTY 6 I 2010 15

Tohtorit Tanttarulla ja Komppi

kulkevat huoneesta toiseen

ja viihdyttävät myös käytävällä

vastaantulevia.

16 YTY 6 I 2010

Jäsen

Tutustuttuamme sairaalaklovnien työhön halusimme osallistua toimintaan omalta osaltamme. Tänä vuonna ohjasimme joulutervehdysten lähettämiseen varatut rahat Sairaalaklovnit ry:lle. YTY oli mukana järjestämässä Sairaalaklovnien 16.12. käyntiä Helsingin Lastenklinikalla, hoitamalla tilaisuuden kulut. Toivotamme kaikille ytyläisille

oikein hyvää joulua ja onnellista vuotta 2011!Jos haluat osallistua sairaalaklovnitoiminnan tukemiseen, löydät ohjeet nettisivuilta www.sairaalaklovnit.fi

Hyvän joulun toivotukset lahjoituksen muodossa

Klovnitohtorit työskentelevät aina pareittain, ja päivän ohjelma

muokkaantuu kulloisenkin parin mukaan.

VIIHTYÄ SAAVAT VANHEMMATKIN

Klovnit kiertävät lastenosastoilla ja viihdyttävät kaiken ikäisiä. – Klovnit eivät ole vain tietyn ikäisille. Ihan vastasynty-

neetkin aistivat, kuinka tuoreet vanhemmat rentoutuvat klov-nien pelleillessä. Tapaamme päivittäin myös lasten vanhempia ja isovanhempia. Lasten osastoilla saattaa olla myös parikymp-pisiä potilaita tai ihan aikuisiakin, koska erityislaitteiden saata-vuus eri osastoilla vaihtelee. Olemme huomanneet, että iällä ei todella ole mitään väliä. Maailmalla klovnitoimintaa on myös vanhuksille, mutta koska budjettimme ei tällä hetkellä riitä laa-jempaan toimintaan, keskitymme lastenosastoille.

Sairaalaklovnitoiminta alkoi Suomessa vuonna 2001. Toiminta sai alkunsa Yhdysvalloista 80-luvulla ja on levinnyt ympäri maailmaa.

OPPIA TIIBETISTÄ JA NEW YORKISTA

Markku Kykkäsellä, kuten muillakin klovneilla, on takanaan muuta esittävän taiteen koulutusta.

– Oma pääinstrumenttini on laulu, mutta klovnitohtorina

suosikkini on ukulele. Se on kevyt, helppo soitin, jonka näke-misestäkin tulee jo hyvälle tuulelle. Lisäksi käytän midi sakso-fonia ja erilaisia lyömäsoittimia.

Kykkäsen työura alkoi ravintola-alalta. Restonomiksi opis-kellut Kykkänen hakeutui myöhemmin opiskelemaan musiik-kiteatteri-ilmaisua ja opiskeli myös hetken Tiibetin esittävän taiteen instituutissa Suomen kulttuurirahaston apurahan tur-vin. Suomeen palattuaan hän palasi vuodeksi ravintolapäälli-kön työhön juuri avattavaan ravintolaan. Kun ravintola oli saatu käyntiin, Kykkänen haki klovnikoulutukseen. Muutaman vuo-den jälkeen hän siirtyi klovnivastaavaksi.

– Edelleenkin puolet työajastani Sairaalaklovneilla menee tohtorointiin sairaalassa. Puolet ajasta menee siihen, että jokai-selle sovitulle sairaalapäivälle saadaan klovnit. Sairaaloissa työskentely on haastavaa, kun yhtään flunssaisena ei voi töi-hin mennä, joten vuoronvaihtoihin tarvitsee varautua. Koko klovnitoiminnan olemassaoloaikana yhtään sairaalapäivää ei ole kuitenkaan jouduttu perumaan, vaikka sairaaloissa ollaan arviolta 260 päivänä vuodessa.

HOVIMESTARISTA ROMUSOITINTYÖPAJANVETÄJÄKSI

Vaihtuvuus klovnien keskuudessa on täysin olematonta. Kaikki 29 klovnikoulutuksen käynyttä ovat edelleen tohtoreita. Kaksi ensimmäistä koulutusta piti newyorkilainen klovnitaitaja, nyky-ään koulutus pystytään hoitamaan omin voimin.

– Tietysti kaikki klovnit eivät ole käytettävissä jatkuvasti, sillä kaikilla on myös muita töitä. Useat ovat ammattinäytte-lijöitä, ja pystyvät tekemään klovnitöitä omista teatterikiinni-tyksistä riippuen. Myös minä teen muita töitä Sairaalaklovnien lisäksi - edelleen ravintolatöitä tai sitten opetustöitä esittä-vän taiteen parissa. Pidän myös romusoitintyöpajoja, kertoo Kykkänen laajasta työskaalastaan.

– Uusia hakemuksia klovneiksi tulee koko ajan. Lähiajan tavoitteemme on laajentaa toimintaa Ouluun, joten seuraa-vaksi tarvitsemme uusia klovneja sinne.

Tällä hetkellä klovneja on Helsingin Lastenklinikalla, Tampereen, Turun ja Kuopion yliopistollisissa sairaaloissa. Toiminta on sairaaloille maksutonta ja Sairaalaklovnit ry rahoit-taa toimintansa pääosin lahjoitusvaroilla. Merkittävä rahoit-taja on myös RAY. ●

VUOROTTELU-VAPAA

RANSKASSA

Tiina Rautiaisen haaveena

Rahoitusalan sopimukseenkeskeisiäparannuksia

Työttömyyskassan etuuksiin muutoksia

Palkkakehitysjäi taantuman

jalkoihin

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

1I2010

YTY 6 I 2010 17

Tiina Rautiainen toteutti suunnitelmansa ja viettää vuorotteluvapaansa pikku-Evan kanssa.

Tiina kertoo nykyisestä päivärytmistään näin:

– Täällä päivä alkaa yleensä auringon-paisteessa, linnut laulavat näin loppusyk-systäkin kuin meillä kesällä. Sadepäiviä on ollut noin yksi per kuukausi. Kävelen aurin-koista merenrantaa pitkin reilun kilometrin Evan kotiin. Lähdemme ulos pariksi tun-niksi, viikoittain on ohjelmassa leikkipuis-ton tai merenrannan lisäksi myös muskari ja vauvauinti. Päiväruoan jälkeen Eva nuk-kuu päiväunet joko kotona tai sitten rat-taissa, jolloin voin taas olla ulkona. Illalla teen yleensä pidemmän lenkin kun lähden Evan luota, eli liikun ja olen ulkona suu-rimman osan päivästä. Tämä ei onnistu työelämässä.

Vuorotteluvapaalle lähtö sujui vaihtele-vissa merkeissä. Eniten vaikeuksia tuotti sijaisen hankkiminen.

– Terveystalolla on sellainen toiminta-tapa, että jokainen yksikkö hankkii itse vuo-rotteluvapaasijaisen. Tämä tietysti tuotti lisätyötä ja muutamia harmaita hiuksia-kin. Jaoimme ensin minun vastuualueellani olevat työt muiden meidän asemallamme toimivien esimiesten kesken. Osa töistäni jakautui myös muulle henkilöstölle. Tämän jälkeen haimme vuorotteluvapaasijaisuu-teen vastaanottohoitajaa. Sijaista etsittiin TE-toimiston MOL-verkkosivuilta, sisäi-sesti sijaisten keskuudesta sekä puskara-diota käyttäen, joista jälkimmäinen lopulta tuotti tulosta.

Paperityöt vapaata varten olivat suh-teellisen vähäisiä työttömän työnhakijan

Tämän vuoden ensimmäisen YTY-lehden jäsenjutussamme oli vuorotteluvapaalle aikova Tiina Rautiainen. Terveystalo Ruoholahden palvelupäällikkö teki haaveesta totta ja hoitaa nyt tyttärentytärtään Evaa Nizzassa.

Teksti Leena Vänni Kuva Tiina Rautiaisen arkisto

metsästykseen verrattuna. Esimieheni ja työkaverini suhtautuivat lähtöön ymmär-täväisesti, etenkin sen jälkeen kun Eva oli käynyt vierailulla työpaikallamme. Tietysti eronhetki oli liikuttunut puolin ja toisin.

Sopeutuminen Nizzaan sujui hyvin, mutta kokonaan ei Suomi pääse vuoden aikana unohtumaan.

– Lähiympäristöön olen tutustunut vierailulla olevien sukulaisten ja ystävien kanssa. Yritän myös opiskella ranskaa

opettajan johdolla. Siinä riittää haasteita! Välillä tuntuu, että oppiminen on mahdo-tonta, mutta sitten suomalainen sisu nou-see pintaan, eikä anna luovuttaa. Olo täällä olisi täydellistä, jos mieheni ja kaksi Suo-messa asuvaa aikuista lasta olisivat myös täällä. Onneksi kaikki heistä ovat käyneet luonani tasaisin väliajoin. Lisäksi ikävää lievittää Skype, joten yhteydessä voi olla päivittäinkin. Suomessa olen joulun ja Evan isän loman ajan. Muuten en ole liiemmin paluuta Suomeen suunnitellut. ●

Ranskantunteja ja rutiineja

PIKKU-EVANKANSSA

18 YTY 6 I 2010

Teksti Kari Saarinen Kuvat Leena Vänni

Jäsenilta

Y TY ja SAVAL ovat olleet yhtei-sen liiton kautta Akavan jäse-niä viimeiset kuusi vuotta.

– Olemme järjestäneet aikaisemminkin muutamia yhteisiä tilaisuuksia. Nyt päätimme kokeilla pie-nellä asiainfolla höystettyä jääkiekkoil-taa syksyn Karjala-turnauksen avaus-ottelun yhteyteen, YTYn toiminnanjoh-taja Jaakko Kiiski totesi. Jäsenten suuri kiinnostus tuli hieman yllätyksenä. Vara-simme aluksi neljäkymmentä paikkaa, mutta ne olivat täynnä jo parin tunnin kuluttua ilmoituksen julkaisemisesta. Onnistuimme saamaan 25 lisälippua, ja silti kymmeniä halukkaita jäi jonotta-maan mahdollisesti vapautuvaa paikkaa. Harkinnassa on vastaavan tilaisuuden järjestäminen vuoden kuluttua.

ALOITUSTYÖSUHDEASIOILLA

Tilaisuuden aloitti YTYn päälakimies Heikki Meskanen alustamalla pienen organisaation haasteista työsuhteiden osalla. Aihe sopi tähän SAVALin kanssa yhteisesti toteutettuun iltaan, koska val-mentajien työnantajat ovat usein pieniä toimijoita.

Heikki korosti työsopimuksen merki-tystä silloin kun ei ole työehtosopimuk-sen (tes) turvaa apuna. Työsopimuk-seen pitäisi kirjata mahdollisimman tarkasti esimerkiksi toimenkuva, teh-tävät, työntekopaikka sekä esimies. Muita tarkistettavia kohteita ovat mm. lomaraha, äitiys- tai sairausajan palkka sekä matkakorvaukset.

Työnantajana toimiminen on vaa-tiva ja vastuullinen tehtävä. Siihen pitää riittävästi paneutua myös urheiluseu-roissa. Asiaan suhtaudutaan urheiluse-urojen hallituksissa valitettavan usein

JÄÄKIEKONPARISSA

Kolmen naisen ryhmä lähti Porvoosta

kuulemaan asiaa ja katsomaan peliä.

– Omien harrastusten kannalta

oli mielenkiintoista kuulla urheilu-

seuran työsuhdeasioista, totesi

Leena Antikainen. Leena on kuvassa

työkaveriensa takana, edestä Irja Mäki-

Timonen ja Pirjo Kaikkonen.

Raumalla asuva Henry Engblom

on viikot töissä Vantaalla. Hän

kertoi yrittävänsä käydä viikolla

pääkaupunkiseudulla ollessaan

katsomassa vähintään Lukon vieras-

pelit. Henry ei kauaa ilmoittautumistaan

miettinyt, kun sai YTYltä kutsun

maaotteluun.

YTY järjesti yhdessäSuomen Ammatti-valmentajat SAVALinkanssa jäsenillan jää-kiekkoteemalla. Aluksikuultiin ja keskusteltiin työsuhteisiin liittyvistäongelmista pienissätyöyhteisöissä.

Kunnon talvilomalleRentouttava ja aktiivinen Kuntoremontti on irtiotto arjesta. Talvella

ja keväällä 2011 on tarjolla laadukkaita lomia terveyskylpylöissä,

kuntoutumiskeskuksissa tai urheiluopistoissa. Valittavana on myös

teemakuntoremonttilomia.

:: Lomalla testataan fyysinen kunto, kartoitetaan liikunta-

ja ravintotottumukset sekä liikutaan yhdessä. Aikaa on myös

lepoon ja hoitoihin.

:: Kahden vuorokauden Terveystreffeillä tarkistetaan

onnistuiko Kuntoremontti.

:: Kuntoremontille voidaan myöntää lomatukea 340 euroa ja

terveystreffi en tuki on 150 euroa.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi

ww

w.a

-lom

at.fi

Katso Kuntoremonttikohteet ja hae lomalle

YTY 6 I 2010 19

Sakari Pietilä

Jukka Jalonen

puuhasteluna – asioita ei oteta vakavasti tai otetaan ison, eli ”väärän” organisaa-tion menettelytavat käyttöön. Keskus-telussa otettiin esille myös palkkaturvan turva, jos oikein huonosti käy.

PÄÄVALMENTAJANVIERAILU

Ennakkoon mielenkiinnolla odotettu oli miesten jääkiekkomaajoukkueen pääval-

mentajan Jukka Jalosen vierailu. Hän poikkesi paikalla ennen joukkueen kanssa Areenalle siirtymistä. Jukka aloitti ker-tomalla päivän pelaavan kokoonpanon sekä mitä asioita oli parin päivän val-mistautumisessa painotettu. Pääpaino oli asetettu erityistilanteisiin. Illan otte-lussa alivoima ja puolustus kaikkiaan-kin toimivat. Valitettavasti omia maa-lipaikkoja ei onnistuttu hyödyntämään ja Venäjä voitti ottelun viimeminuut-tien maalilla, 1 – 0. Turnauksen jatko meni sitten paremmin valmennusjoh-don suunnitelmien mukaisesti. Turnaus-voitto varmistui selvillä voitoilla Tsekistä ja Ruotsista.

LAAJEMPAA TAUSTAAASIANTUNTIJALTA

Jalosen jälkeen kuultiin jääkiekkoasian-tuntija Sakari Pietilän mietteitä urhei-luelämästä yleensä ja varsinkin jääkiek-kojoukkueen johtamisesta. Sakke ver-tasi myös esimerkin kautta joukkueen ja työyhteisön johtamista. Esitys eteni keskustellen useiden asiakohtien kautta

päätyen lopulta tulevan ottelun joukku-eeseen. Sakke esitti muutamia asioita ja pelaajia, joita kannatti seurata ottelun aikana. Kuulijoiden kannalta oli muka-vaa, että Saken esittelemät pelaajat oli-vat eri henkilöitä kuin mitä Jukka oli nostanut esille.

Ilta päättyi Areenalle ja ottelun seu-raamiseen. Viikonlopun muita Suomen otteluita olikin kiinnostava seurata tele-visiosta, saatujen taustatietojen höystä-mänä. ●

Ytimestä

On ihanaa kuulla, että meissä silloin tällöin herää ajatuksia asioiden eteenpäin viemi-seksi. Monesti tulee mieleen, että olisi ihan kiva jos joku toimisi, mutta useimmiten se toimija en ole missään nimessä minä. Kun tämänlaisia ajatuksia herää tai tarve toimin-

taan syntyy, on hyvä olla yhteyksissä meihin ja pohtia, mikä on se oikea tapa viedä asiaa eteenpäin.

Alussa itsekseen pohdittaessa saattaa herätä kysymys, että kukahan meidän asioita hoitaa ja onko meillä asian hoitajaa? Mahtaakohan kaikissa yrityksissä edes olla omaa edustajaa? Vastaus kysymykseen on, että kaikissa yrityksissä ei ole omaa edustajaa omalle henkilöstöryhmällesi. Tällöin on helppo läh-teä liikkeelle pohtimaan oman edustajan valintaa kun tällai-

20 YTY 6 I 2010

Ira Laitakari-Svärdasiamiesira.laitakari-svard@yty.fi

Sain taannoin puhelun, jossa jäsen pohtipitkään kanssani sitä, että jonkun pitäisialkaa ajaa ylempien toimihenkilöiden asioitatyöpaikalla. Keskustelimme, miten sevoitaisiin toteuttaa − perustetaankoyritysyhdistys vai valitaanko luottamus-mies, asettuuko hän itse ehdolle vai voiko hän vain olla panemassa alkuun tällaista muutosta. Miten asiassa pitäisi tai voiko siinä edetä, onko heillä edes oikeutta valita omaa edustajaansa?

Jonkun pitäisi

TEHDÄ JOTAIN

Perheen kanssa talvilomalle

Katso Perhelomakohteet ja hae lomalle

ww

w.a

-lom

at.fi

A-lomien edullisilla perhelomilla riittää tekemistä

isoille ja pienille lomalaisille. Tarjolla on monia hyviä

lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla

ja lomakeskuksissa.

Haettavina ovat talven ja kevään lomaviikot 8–21.

Hakuaika päättyy 13.1.2011.

Perhelomiin saa lomatukea

:: Perhe- ja virkistyslomat: 170 euroa/aikuinen, lapset

6–16-vuotta 85 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.

:: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/

aikuinen, lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa,

alle 6-vuotiaat maksutta.

:: Koululaisperheiden ryhmäperheloma: omavastuu

120 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 90 euroa,

alle 6-vuotiaat maksutta.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki

puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi

On ihanaa kuulla, että meissä silloin tällöin herää

ajatuksia asioiden eteenpäin viemiseksi.

nen tarve herää. Jos kuitenkin yrityksessä tai konsernissa on jo edustaja, mutta et tiedä, kuka hän on, voit kysyä tietoa YTYstä. Meillä on tieto kaikista niistä henkilöstön edustajista, jotka ovat käyneet rekisteröitymässä YTN:n luottamusmies- tai YRY-toimijarekisteriin.

Jos yhteisten asioiden hoitajaa ei ole vielä valittu, on hyvä yhteisesti porukalla keskustella joko luottamusmiehen valin-nasta tai yritysyhdistyksen perustamisesta. Ihan pienessä yksi-kössä yritysyhdistys voi olla liian suuri organisaatio, mutta kes-kustelufoorumina ja luottamusmiehen tukena ja vaaliorgani-saationa se on hyvä perusta yhteisten asioiden hoitamiseen. Edunvalvontaa työpaikoilla voi tehdä aktiivisesti tai vähän kevy-emmin vaikka säännöllisillä keskustelutilaisuuksilla. Aktiivinen toiminta on luottamusmiehen ja yritysyhdistyksen yhdistelmä. Yritysyhdistys vahvistaa luottamusmiestä toimessaan.

Luottamusmiehen valintaan ja yritysyhdistyksen perusta-miseen löytyy hyvät ohjeet meiltä. Tärkeämpää on pohtia, löy-tyykö tehtävään innokasta ja sitoutunutta henkilöä. Luottamus-miehen tehtävä on avartava mutta vie toki jonkun verran aikaa. Ajankäyttöön vaikuttavat paljon yrityksen koko, edustettavien määrä ja vallitseva neuvottelukulttuuri. Kaikkea työaikaa teh-tävä ei kuitenkaan tavallisesti vie. Joissakin yrityksissä työnan-taja jopa kehottaa jokaista henkilöstöryhmää valitsemaan oman edustajansa. Onhan työnantajan helpompi keskustella yhden edustajan kanssa, kuin kymmenien työntekijöiden kanssa erik-seen. Valitettavasti osa työnantajista ei näe luottamusmiestä etuna. Onneksi tämä ajatusmalli on väistymässä. Jos kuiten-kin tällaiseen työpaikkaan ollaan valitsemassa edustajaa, nou-sevat hänen diplomaattiset taitonsa ja asiatietonsa ensiarvoi-sen tärkeäksi ominaisuudeksi.

Jos pohdit, voisitko sinä olla se ryhmän edustaja, ajattele tehtävää osaamisen kehittämisenä. Luottamusmies saa sellai-sia taitoja ja näköalapaikan tehtävässään, että vaikka ei sitä nimellisesti koskaan laittaisikaan ansioluetteloonsa, on se urakehityksen kannalta todella merkittävää osaamista. Mieti-täänpä: neuvottelutaito, asioiden jäsentely- ja perustelutaito (neuvottelut työnantajan ja henkilöstön kanssa), esiintymis-taito (infotilaisuudet) , kirjoitustaito (tiedotteet)...hyödyllistä osaamista, eikö vain?

Hyvä luottamusmies on ennakkoluuloton mutta harkitseva, avoin ja päätöksiensä takana seisova. Nämä ominaisuudet oppii viimeistään matkan varrella. Kun haluaa oppia ja olla avoimin mielin sekä nauttii henkilöstön luottamusta, voi toimeen ryh-tyä. Jos haluat itse nousta ehdolle tai haluatte nostaa jonkun toisen, meiltä saa hyvät eväät ja koulutuksen tehtävään.

Monessa yrityksessä on tänä syksynä luottamustehtävien kaudet päättymässä ja uusien valinta on suurimmaksi osaksi jo tehty. Onnea uusille luottamushenkilöille ja menestystä jat-kaville sekä kiitokset poisjääville hyvästä työstä. Muistattehan päivittää muutokset luottamustoimissanne YTN-rekisteriin!

Rauhallista Joulua toivottaen, Ira

YTY 6 I 2010 21

ITSENÄISYYS-KYNTTILÄT

Taloja oli matkan varrella suuria ja pieniä. Niitä oli yksinään sekä ryhmissä. Monen talon pihapuissa oli ulkovalonauhoja. Olipa niitä rakennusten räys-täslaudoissakin ja jopa postilaatikoissa. Ikkunoihin oli ilmestynyt enem-män tai vähemmän jouluaiheisia sähkökynttelikköjä, tähtiä ja ties mitä krumeluureja.

Iltahämärän pehmentämä maaseutumaisema oli lumoava. Valaistut ikkunat täplittivät metsä- ja peltomaisemia sekä jokilaaksoja. Yksi seikka tuntui yhdistä-vän kaikkia tuikkivia valoja: ne olivat keinovaloja.

Itsenäisyyspäivään oli aikaa pari viikkoa. Sinistyvässä iltahämärässä tuikkivat tuhan-net ja taas tuhannet sähkökynttilät toivat mieleeni sen, kuinka lapsuudessani oli tapana polttaa itsenäisyyspäivän kynttilöitä. Kaksi oikeaa kynttilää per ikkuna sytytettiin iltakuu-den aikaan ja sammutettiin parin tunnin kuluttua. Joskus kynttilät saivat palaa loppuun, jos ei ollut tarvetta ryhtyä isompiin askareisiin.

Kynttilöitä poltettaessa ei juuri pidetty muita valoja. Se kaksituntinen tarinoitiin, kuun-neltiin radiota tai vietettiin hämäränhyssyä, kuten Hämeessä oli tapana sanoa. Katoavaa kansanperinnettä sekin.

Mutta katoavaa kansanperinnettä tuntuvat olevan myös itsenäisyyskynttilät. Kaupun-gin kerrostalojen ikkunoilla niitä on tuikkinut enää aika harvassa. Yleisvalaistuksesta näkee että kotona ollaan, mutta ehkä perinnettä ei enää tunneta tai sen alkuperä on unohtunut. Silloin ennen, vuosikymmeniä sitten, pidettiin aika erikoisena sitä, että oltiin kotona, mutta ei poltettu kynttilöitä.

Kyllä, kyllä. Ajat muuttuvat. Se on ihan luonnollista. Mutta ajan muutoksella ei pidä selittää kaikkien kauniiden tai perinteisten tapojen unohtamista. Tällä perinteellä ei ole edes uskonnollista taustaa kuten monilla unohtuvilla tavoilla. Jotakin poliittista lastia kynt-tilöiden poltolla – tai nimenomaan polttamatta olemisella - saattoi olla joskus 70-luvun pimeimpinä vuosina, mutta emmeköhän me ole jo päässeet niistä ajoista yli?

Itsenäisyyskynttiläperinteelle on tarjottu useita syntyhistorioita. Kahdella kynttilällä sanottiin jääkärivärväyksen aikana merkityn turvallinen etappitalo. Olen myös kuul-

lut, että kahden kynttilän sytyttämisellä olisi välitetty viestiä maamme itsenäi-syysjulistuksesta tai protestoitu sortovuosina vallanpitäjille. Tapa alkoi

vakiintua itsenäisyyspäivään ilmeisesti 20-luvun lopulla. Jatka sinä perinnettä ja kerro sen avulla myös jälkipolvillesi

maamme historian eräästä keskeisestä käännekohdasta. Tai edes seisahdu pariksi tunniksi kiireiltäsi ja hengähdä hetki. Arkena turhan moni meistä polttaa kynttiläänsä molem-

mista päistä. ●

Ajelin eräänä sunnuntaina kotiinpäin Pirkanmaanja Satakunnan rajamaiden sivukylien kautta. Pikkujoulu-aika ja itsenäisyyspäivä olivat kohta käsillä. Alkutalven ilta alkoi hämärtyä. Ohut lumihuntu peitti tienootja kuura oli kuorruttanut puut. Syvänsiniselle ilta-taivaalle oli noussut kuulas täysikuu. Maaseutu olirauhallinen, liikkujia oli vähän.

Seppo Simola

22 YTY 6 I 2010

Lyhyet

KLIKKAA YTYTARJOUS.FI

YTY aloitti elokuussa yhteistyön mainostoimisto SMOY Oy:n kanssa, joka toteut-taa tämän vuoden jäsenhankintakampanjamme. SMOY:n lisäksi kampanjan toteu-tuksessa on mukana Selldata Oy, jonka tekemässä analyysissa verrattiin YTYn nykyisiä jäseniä koko Suomen väestöön. Analyysin tulosten perusteella ostimme 8 000 osoitetta Väestörekisterikeskuksesta. Lähestyimme tätä kohderyhmää suorapostituksella joulukuun alussa ja tavoitteena on saada vastaanottajat kam-panjasivuillemme osoitteeseen ytytarjous.fi. Kampanjasivuilla voi liittyä YTYn jäseneksi ja tehdä leikkimielisen testin omista työelämän vahvuuksista. Sivuilla liittyneiden sekä yhteystietonsa lähettäneiden kesken arvomme 5 000 euron arvoisen matkalahjakortin, jolla pääsee lomalle vaikka koko perhe.

PALKINTONA 5 000 EURON MATKALAHJAKORTTI

Sivuilla kannattaa käydä osallistumassa arvontaan, vaikka olet-kin jo jäsen. Lisäksi kannattaa vinkata kampanjasivuistamme ystä-ville, jotka eivät vielä ole löytäneet sopivaa järjestäytymiskanavaa itselleen. Suosittelu käy kätevimmin Kaverille kanssa -suosittelukortilla, jonka löydät kotisivuiltamme yty.fi. Suosittelukortista on suora linkki kampanjasivuil-lemme osoitteeseen ytytarjous.fi. ●

SUOMALAISET OVAT SURUTTOMIA

Suomalaiset sanovat olevansa hyvin tietoisia netin turvallisuusriskeistä, mutta silti he luottavat sen käyttöön poikkeuksellisen vahvasti. Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta sanoi Eurobarometrin kyselyssä netin käytön olevan täysin tai jokseenkin turvallista. Lähes yhtä vahvaa luottamus oli Tans-kassa ja Ruotsissa sekä Hollannissa.

Kreikkalaisista 30 prosenttia piti netin käyttöä täysin turvattomana ja espanjalaisista jopa puolet vähintään jokseenkin turvattomana.

Erot näkyvät esimerkiksi suhtautu-misessa nettikauppaan ja -pankkiin.

(Lähde: Eurobarometri)

VAPAITA MÖKKIVIIKKOJA LEVILLÄ JA HIMOKSELLA

YTYn lomamökeissä Levillä ja Himoksella on tarjolla muuta-mia vapaita viikkoja. Levillä on lehden ilmestyessä vapaana useampi viikko tammikuussa. Lähde kokemaan Lapin kaamos ja majoitu mukavasti laadukkaassa Villa Hillassa. Tammikuun viikkohinnat ovat 650 euroa ja hinta sisältää kaksi rinnekort-tia vuokra-ajalle.

Himoksen Putti Torpassa on tarjolla hajanaisia viikkoja tammi- ja huhtikuussa. Himos on pääkaupunkiseudulta rei-lusti alle kolmen tunnin ajomatkan päässä. Putti Torppa sijait-

see Keski-Himoksen mökkialueella ja mökin vuokrahinnat tal-vikaudella ovat 560 euroa. Myös Putti Torpassa vuokraan sisäl-tyy kaksi rinnekorttia koko vuokra-ajaksi.

Mökkivaraukset tehdään YTYn jäsensivujen kautta. Omat varauksesi tallentuvat varauskalenteriin ja voit tarkistaa varauk-sesi ajankohdan tai perua varauksesi varauskalenterin kautta.

Jäsensivuiltamme löydät myös lisätietoa ja valokuviamökeistämme www.ytyintra.fi > Jäsenedut > Mökit

YTY 6 I 2010 23

Lyhyet

TASKU-KALENTERI 2011

Olemme perinteiseen tapaan tilanneet YTY-tasku-kalentereita. Pohjana on Akavan kalenteri, johon on lisätty YTYn toimittamia sivuja. Toteutuksesta vastaa CC Kalenteripalvelu Oy. Kalenterissa on kätevä viikkoaukeama sekä rengassidonta, jolloin valittu viikko pysyy avattuna pöydällä. Teetämme kalenterit kahdella vaihtoehtoisella kannella, perinteisen muovikannen rinnalle on tullut ekologinen pahvikansi.

Tilauksia on tullut jo runsaasti, mutta vielä onkumpaankin vaihtoehtoa jäljellä. Jäsenet voivat tilata yhden oman YTY-kalenterin maksutta, niin kauan kuin niitä riittää. Ilmoita tilatessasi kumman kannen haluat.

Tilauslinkki löytyywww.yty.fi Ajankohtaista palstalta. Jos Sinulla ei ole mahdollisuutta tilata kalenteria netin kautta, voit tehdä tilauksen puhelimitse numerosta(09) 2510 1310.

YTYN JÄSENMAKSUALENNUKSET

Jäsenen on haettava alen-nusta kirjallisesti vuosit-tain erikseen. Vapaamuo-toisesta hakemuksesta tulee käydä ilmi aika, jolta alen-

nusta haetaan ja liitteeksi on laitettava dokumentti alennukseen oikeuttavasta syystä. Alennuksen voi hakea myös säh-köpostilla, jos vaadittavat liitteet ovat sähköisessä muodossa.

Liikaa maksetut jäsenmaksut huo-mioimme seuraavissa laskuissa. Alen-nukset on haettava viimeistään seuraa-van kalenterivuoden maaliskuun lop-puun mennessä.

YTYN SENIORIJÄSENYYS

Pysyvästi pois työelämästä esim. työt-tömyys- tai vanhuuseläkkeelle siirty-neillä on mahdollisuus jäädä YTYyn seniorijäseneksi.

EdutSeniorijäsenellä on lähes samat edut kuin normaalijäsenellä. Seniorijäse-neltä puuttuvat mm. työttömyyskas-san jäsenyys sekä vastuu- ja oikeustur-vavakuutus. Hänelle kuuluvat edelleen mm. jäsenyyteen perustuva If:n vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuu-tus, aina 68-vuotiaaksi saakka. Seniori-jäsen voi käyttää kaikkia YTYn jäsenille kuuluvia alennuksia. If:n myöntämät vakuutusalennukset ovat voimassa niin kauan kuin jäsenyys YTYssä säi-

lyy ja sen jälkeen eroamisen jälkeiseen vakuutuskauden loppuun saakka.

MaksutSeniorijäsenmaksu on 69 €/vuosi (2011) ja se veloitetaan yhdessä erässä.

HakeminenSeniorijäseneksi voit siirtyä vapaa-muotoisella hakemuksella kirjeitse, sähköpostilla yty@yty.fi tai faksilla (09) 2510 1399. Hakemuksessa tulee mainita ero IAET-kassasta seniorijä-senyyden alkamispäivästä lukien.

LEPOJÄSENYYS

Väliaikaisesti ulkomailla asuvalle jäse-nelle, joka ei kuulu Suomen sosiaali-turvan piiriin, on mahdollisuus jäädä YTYyn ns. lepojäseneksi. Jäsenmaksu lepojäsenellä on 2 euroa/kk. Lepojäse-nellä on käytössä YTYn neuvontapal-velu esimerkiksi palatessaan Suomeen hän voi käyttää asiantuntija-apua teh-dessään työsopimusta.

Lepojäsen saa YTYn lehdet anta-maansa kotiosoitteeseensa. Lähe-tämme lepojäsenille jäsenkorttimme, jotta hän voi hyödyntää YTYn neu-vottelemia alennuksia. Muut jäsen-edut ovat poikki lepojäsenyyden ajan. Huom: Matkustaja- ja vapaa-ajan tapa-turmavakuutus ei ole voimassa lepojä-senellä. ●

Myönnämme 50 % alennuksen normaalista jäsen-maksusta niille jäsenille, jotka ovat ilman palkkatulojatai palkaksi luettavaa kertakorvausta työttömyyden,äitiys- tai hoitovapaan, vuorotteluvapaan, opiskeluntai pitkäaikaisen sairauden takia. Lyhin alennukseenoikeuttava aika on kolme täyttä kalenterikuukautta.

24 YTY 6 I 2010

Lyhyet

YTYn jäsentutkimukseen saattoi tänä vuonna vastata joko pe-

rinteisellä paperilomakkeella tai netissä. Toivomme, että mah-

dollisimman moni vastaisi tutkimukseen netissä, koska silloin

säästämme mm. tallennus- ja postikuluissa. Vastausvuoro tulee

joka toinen vuosi jäsennumeron perusteella.

Arvoimme 1.11. mennessä netissä vastanneiden kesken

Bokeen Cybook -merkkisen e-kirjojen lukulaitteen (arvo 199 €).

Arvontaan osallistui yli 700 jäsentä ja voiton vei Anitta Hyvönen

Kuopiosta. Anitta työskentelee Kuopion Osuuspankissa kont-

torinjohtajana. Hän on ollut YTYn jäsen jo vuodesta 1996. Anitta

kertoi vastaavansa YTYn jäsentutkimukseen rutiinilla. Hän

myös seuraa tutkimuksen tuloksia YTY-lehdestä. E-kirjojen lu-

kulaite on Anittalle uusi tuttavuus, mutta hän odottaa innolla

sen tuomia mahdollisuuksia.

Kerromme jäsentutkimuksen tuloksista YTY-lehden nume-

roissa 1/2011 ja 2/2011. ●

E-KIRJOJEN LUKULAITEKUOPIOON

KESKUSJÄRJESTÖJEN SUOSITUSKANNUSTAA TYÖPAIKOILLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN

Akava

Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava sekä työnantajapuolen keskusjärjestö EK ovat allekirjoittaneet suosituksen työpaikoilla tapahtuvan oppimisen edistämiseksi.

Keskusjärjestöt suosittelevat jä-senliitoilleen, että nämä selvittäisivät alansa työssäoppimisen tarvetta ja so-pisivat järjestelyistä, joilla työssäoppi-mista voisi tukea.

Työpaikoilla tapahtuva oppiminen on viime vuosina laajentunut merkit-tävästi. Työmarkkinajärjestöt pitävät välttämättömänä, että sitä edistetään edelleen, vaikka taloudelliset suhdan-teet eivät olisikaan suotuisia.

Järjestöt toteavat, ettei koulutuk-sen edellyttämän, työpaikalla tapahtu-van oppimisen järjestämisellä, harjoit-telulla tai työkokemuksen hankkimi-sella korvata yrityksen henkilöstöä.

Järjestöt katsovat myös, että työso-pimuslain ja voimassa olevien sopimus-ten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä työpaikalla tapahtuvien oppimis- ja har-

joittelupaikkojen tarjoamiselle. Avoin ja luonteva yhteistoiminta

työpaikoilla on tärkeässä asemassa työ-paikalla tapahtuvan oppimisen toteut-tamisessa. Keskeistä on, että koko työ-yhteisöllä on osaamista ja tietoa tästä toiminnasta ja sen tavoitteista. Tämä vaikuttaa työpaikalla myönteisesti myös asenteisiin opiskelijoita kohtaan.

Yrityksessä tulee organisoida työpai-kalla tapahtuvan oppimisen ja harjoitte-lun osalta tarpeellinen ja asianmukainen ohjaus ja opastus. Tätä tukee työpaikka-ohjaajien organisoitu koulutus.

Oppilaitosten ja yritysten välinen tiivis yhteistyö on edellytys työpaikal-la tapahtuvan oppimisen onnistunees-sa toteuttamisessa. Opettajien työelä-mäjaksot tukevat merkittävästi tätä yhteistyötä.

AKAVA, SAK, STTK ja EK allekirjoit-tivat 23.9.2010 yhdessä valtion, kunti-en ja eräiden muiden organisaatioiden kanssa suosituksen työpaikoilla tapah-tuvan oppimisen edistämiseksi. Tältä pohjalta keskusjärjestöt laativat yhtei-sen päivitetyn suosituksen. ●

TAMMIKUU31.01. A-Lomat perhelomat hakuaika päättyy

HELMIKUU Jäsenopas sekä jäsenmaksut postitetaan jäsenille

Uusi jäsenkortti postitetaan jäsenille

09.02. Työsuhdeilta, Tampere

17.02. Seuraava YTY-lehti ilmestyy

MAALISKUU01.03. Villa Hillan kesäviikkojen arvonta

31.03. Putti Torpan kesäviikkojen arvonta

Lisätiedot sekä ilmoittautumiset www.ytyintra.fi > iYTY >

tilaisuuksiin ilmoittautuminen tai YTYn toimiston puhelin-

numeroon. ●

ALKUVUODEN KOULUTUKSIAJA TAPAHTUMIA

UOTILA JATKAA SAVALINJOHDOSSA

Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry:n syyskokous valitsi taitoluisteluval-mentaja Anuliisa Uotilan jatkamaan puheenjohtajana seuraavan kaksivuo-tiskauden. Uotila on johtanut SAVALia vuodesta 2007 alkaen.

Hallituksen erovuorossa olleista jatkamaan valittiin Mika Lehtimäki, Matti Heikkilä ja Jukka Jalonen. Toimikautensa toisen vuoden yhdis-tyksen hallituksessa jatkavat Pirkko Haapala, Mika Kekäläinen sekä Jukka Vakkila.

SAVAL ja YTY tekevät läheistä edunvalvontayhteistyötä. Ne ovat mm. yhteisen kattoliiton kautta Akavan ja YTN:n jäseninä. ●

YTY 6 I 2010 25

26 YTY 6 I 2010

Lyhyet

Akavalle on perustettu FB-fanisivu, jonka osoite onwww.facebook.com/pages/Akava/135677053152495

ja jatkossa www.facebook.com/AkavaRy

Näin saat kodinpaperikaaoksenjärjestykseen:Tee omat mapit/laatikot eri osa-alueille. Tärkeintä on,että itse tiedät, mistä löydättarvittavan paperin.

1. VAKUUTUKSET: Säästä uusim-mat vakuutuspaperit ja -kirjat.2. LASKUT: Maksetut lehtitilauk-set ym. voi hävittää, koska mak-sut näkyvät tiliotteella. Sähkö- ja puhelinlaskut ym. voi halutessaan säilyttää muutaman vuoden, jos haluaa vertailla kulutustaan. Ko-titalousvähennykseen ja muut verotukseen liittyvät kuitit pi-tää säästää 6 vuotta verovuoden päättymisen jälkeen. Siksi vero-asioille olisi hyvä olla oma paik-kansa.3. KUITIT: Pankki- ja luottokortil-la maksetuista tuotteista kannat-taa säästää kuitit siihen asti, et-tä veloitukset näkyvät joko tiliot-teella tai luottokorttilaskulla.4. KODINKONEIDEN (JA HUO-NEKALUJEN) KÄYTTÖOHJEET JA TAKUUKUITIT: Niittaa takuukuit-ti käyttöohjeeseen ja talleta mo-lemmat samaan paikkaan. Pois-ta säännöllisesti käyttöohjeet, joi-den konetta ei enää ole.5. YHDISTYSPAPERIT YM.: Alkuperäisiä yhdistyksen pape-reita (esim. vuosikokouspöytäkir-jat ja kirjanpitoaineisto) on säily-tettävä lain mukaan: tasekirjat ja tase-erittelyt 10 vuotta, tositteet 6 vuotta. Yhdistyksen historian kannalta on hyvä säilyttää yhdet kappaleet lehtiä sekä kokousten pöytäkirjoja ym.6. TERVEYSASIAT: Lääkärilaskut, reseptit ja muut paperit. 7. LAPSET: Jokaisen lapsen omaan mappiin tai laatikkoon säästetään lapsen piirustuksia, käsitöitä, to-distuksia ja kunniakirjoja ym.

Vinkit: Maria Laitinen

TYÖAIKAPANKKIEN TEHOKASJA JOUSTAVA KÄYTTÖ LUO POHJAA TYÖURIEN PIDENTÄMISELLE

Akava

T yömarkkinapoliittisessa keskuste-lussa on ollut esillä viime aikoina laki-sääteisen eläkeiän nosto ja työurien pidentäminen. Akava korostaa, että yksittäisten toimenpiteiden sijaan tarvitaan lukuisten toimenpiteiden yhdistelmää ja työelämän monipuo-lista kehittämistä.

– Työaikapankkien tehokas ja joustava käyttö on yksi keskeinen keino edistää jaksamista ja työurien pidentämistä, painotti tutkija Ulla Aitta esitelmöidessään Akava Pohjois-Savo -aluetoimikunnan tilaisuudessa Kuopiossa.

Työurien pidentämisellä pyritään siihen, että koko työikäisen väestön työllisyysaste pysyy riittävän korke-ana. Näin voidaan vähentää julkisen talouden rahoituksen kestävyysvajetta olosuhteissa, joissa työmarkkinoille tulevat nuoret ikäluokat eivät korvaa työelämästä poistuvia suuria ikäluok-kia. Lakisääteisen eläkeiän nosto 65 vuoteen ei kykene ratkaisemaan kes-tävyysvajetta.

Suomalaiset palkansaajat siirtyvät eläkkeelle nykyisin keskimäärin alle 60-vuotiaina. Eläketilastot osoittavat kiistatta, että tähän on kaksi pääasial-lista syytä: työkyvyttömyyseläkkeelle ja työttömyyseläkkeelle joutuminen. Ne palkansaajat, jotka välttyvät työky-vyttömyydeltä ja työttömyydeltä, jat-kavat jo nyt työelämässä yli 63 vuoden

iän. Korkeasti koulutetut palkansaajat siirtyvät eläkkeelle muita palkansaajia myöhemmin. Kun kaikkien 60 – 64-vuotiaiden palkansaajien työllisyysaste on noin 40 prosenttia, korkeasti kou-lutettujen työllisyysaste tässä ikäryh-mässä on lähes 60 prosenttia.

Akava katsoo, että mikään yksit-täinen temppu ei riitä työurien piden-tämiseen, vaan tarvitaan monien työ-markkinapoliittisten toimenpiteiden yhdistelmää. Ennen kaikkea tarvitaan koulutus-, työvoima- sekä elinkeino-politiikkaa, joilla luodaan ja ylläpide-tään työpaikkoja. Lisäksi työpaikoilla tapahtuva työelämän laadun kehittä-minen on välttämätöntä.

Elinkeinoelämän keskusliiton esi-tys vuosilomien lyhentämiseksi olisi takaisku työurien pidentämistavoit-teille. Vakavimmat työterveyden ja työkyvyn menettämisriskit korkeasti koulutetuilla liittyvät nimenomaan yli-pitkiin työaikoihin. Palautumisaikaa intensiivisten työjaksojen tai pitkien työmatkojen jälkeen tulisi korkeasti koulutetuilla asiantuntijoilla lisätä eikä lyhentää.

Akava esittää keskeisenä ratkai-suna työaikapankkien käyttöönottoa kaikilla työpaikoilla. Työntekijän on voitava käyttää työaikapankkiin ker-tyneitä työtunteja mahdollisimman joustavasti palautuakseen ylipitkistä työjaksoista. ●

YTY 6 I 2010 27

Kodin pahin järjestysongelma on

Useimpien kodeista löytyy tavara- ja roinaröykkiöitä sieltä täältä. Kaapit ovat täynnä rompetta, ja ne pitäisi ehkä ensi kesänä siivota. Kirpputorillekin voisi mennä, mutta mitä siellä myisi, kun mistään ei uskalla luopua. Ensin on lopetet-tava ostaminen, jotta tavaramäärää voi kasvattamisen sijaan vähentää. Sen jälkeen voi aloittaa raivaamisen.

Monien kaapeista löy-tyy ”tarpeen varalle” vaikka mitä roinaa. Vaatehuoneessa tilaa vie vanha tulostin, jo-

ka on säästetty varaprintterinä, kylkiäis-lahjana saatu nalle on tallessa, jos suku-laistyttö haluaa leikkiä sillä kyläillessään eikä lahjaksi saatua rumaa maljakkoa toh-di heittää pois. Uuden taulutelevision myötä digiboksille ei ole tarvetta, mutta monet säästävät sen kuitenkin ”jos joskus tarvitsemmekin kuvaputkitelevisiota.” Kuulostaako tutulta?

– Ei ole ihme, jos kodissa tuntuu tila loppuvan kesken. Kuinka todennäköistä on esimerkiksi, että kaivaisit kaapista viisi vuotta vanhan varatulostimen ja käyttäisit sitä, Professional Organizer Maria Laitinen kysyy.

Laitinen on nähnyt monenlaista seka-melskaa, sillä hän auttaa työkseen ihmisiä saamaan kotinsa kaaoksesta kuntoon.

MISTÄ LIIKKEELLE?

Monelle tavaramäärän kanssa kamppaile-valle ongelmia tuottaa se, että on vaikea päättää, mistä aloittaisi, kun joka ikinen kaappi on täynnä.

Ihmisten ostomieltymykset vaikutta-vat pitkälti siihen, mitä kaappien uumeniin kertyy. Yksi shoppailee lastenvaatteita, toi-

nen himoitsee kenkiä, kolmas astioita. Toi-silla on tapana säästää kaikki muovipakka-ukset, kuten karkki- ja jäätelörasiat.

– Siivouskaappi on yksi hyvä esi-merkki ongelmapesästä. Niihin sullotaan kaikenlaista tai vaihtoehtoisesti kaikissa talouksissa siivousvälineille ei edes ole omaa kaappia. Siivoustarvikkeita lojuu siellä täällä, Laitinen valottaa.

LOPETA OSTAMINEN

Tie järjestykseen kuulostaa helpolta: ai-van ensimmäiseksi on lopetettava osta-minen. Kun tavaramäärä ei lisäänny, voi järjestämisen aloittaa. Järjestämisen aloit-taminen ja loppuun saattaminen ovatkin vaiheita, joissa ihmiset tarvitsevat eniten apua ammattiraivaajalta.

– Yleensä raivaaminen jää kesken, kun ruvetaan lueskelemaan löytyneitä pa-pereita, katselemaan esiin tulleita valoku-via tai tekemään pitkään hukassa ollutta käsityötä. Kun mukana on ammattilainen, ei näin käy, vaan keskitytään olennaiseen, Laitinen tietää.

Järjestysavun tarve ei Laitisen mu-kaan kerro niinkään ihmisten uusavutto-muudesta, vaan siitä, että kulutusyhteis-kuntamme on tehnyt meistä ostohulluja. Kodin järjestämisen voi aloittaa tavarois-ta, joiden ”varastoikä” on vanhin.

– Ensin kannattaa raivata ”peränurk-

ka” eli varasto, autotalli, kellarikomero tai vintti. Siellä on usein turhinta tavaraa, josta raaskii jo luopuakin. Sitten voi kaa-peista siirtää tavaraa sinne, ja kun kaap-peihin tulee tilaa, saa tavaroita pöydiltä ja lattioilta ovien taakse piiloon, Laitinen neuvoo.

Monelle voi olla hankalaa esimerkik-si päättää, mistä tavaroista luopuu ja mi-tä säästää. Ihmiset eivät aina tiedä, mitä laittaa kirpputorille, ja mitkä ovat pois-heitettävää tavaraa.

– Autan asiakkaitani näissä päätök-sissä kysymällä helppoja kysymyksiä, ku-ten milloin käytit tätä, miksi säästäisit sen ja uskotko tarvitsevasi sitä vielä joskus.

HENKISTÄ VAPAUTUMISTATAVARAKAAOKSESTA

Laitinen muistuttaa, että ei kannata po-tea huonoa omaatuntoa siitä, että koti on kaaoksessa. Kaikkia meitä ei vain yk-sinkertaisesti ole siunattu kodin järjestä-mistaidoilla.

Arki helpottuu kuitenkin huomat-tavasti, kun paikat saa järjestykseen. Tavaroiden etsimiseen ei kulu turhaa aikaa, kun kaikilla tavaroilla on omat paikkansa.

– Elämässä on paljon muutakin mukavampaa tekemistä kuin siivoaminen ja järjestäminen. Kun sen tekee kerralla kunnolla ja huolehtii, että laittaa tavarat jatkossakin niille kuuluville paikoille, jää aikaa paljon muuhun eikä tarvitse stres-sata tekemättömistä asioista, Laitinen toteaa. ●

Lisätietoja:

www.ordinare.fi

http://ordinarefi.wordpress.com

LIIKA TAVARA

PUHEENAIHESYÖDÄÄNKÖ TEILLÄ YHDESSÄ?

ANNA PERHO

”Olin varsinainen

idiootti-magneetti”

|48

RENNOSTIJOULUUN

2.12.2010 3,90 € www.anna.fi

PUOLISON OMAISHOITAJAKSI

40-VUOTIAANA

IHAN VIPSARAH JESSICANGLITTERTYYLI

43 LAHJA- IDEAA!

+

KRIISIN PAIKKA

Älä vatvo suhdetta pilalle

TOMMY JA CARITA HELLSTEN &

TOISEN LIITON KARIKOT

| Huippuideat muodin, kauneuden ja

sisustuksen ammattilaisilta

Satumaiset leivonnaiset |

PUHETTA MIEHESTÄ

KALENTERI!

SYÖ IHO HELEÄKSI

+

SUURI MULLISTUS VIIDEN VUODEN KULUTTUA: TYÖVOIMASTA TULEE PULAMUKANA

4725. 11. 2010

3,90 ¤

SEURA

Ex-asukkaatkertovat:BB-talovoi pilataelämän

SeuraEtiopiassa:Lahjavuohi

pelastiperheen

Prinssi William & Kate

VAIKEUKSIENKAUTTA VIHILLE

VESA KESKINENHUIPULLEANKKALINNAN OPEIN

Mukana TV-maailmaSK 48 3.12.2010 Hinta 6,50 € Suomenkuvalehti.fi

Kuntien talouslaskelmat vääristävät tosiasioita

Mukana TV-maailma

27.6.1942

Rauhanturvaaminen: Suomi kutistui pikkutekijäksi

Äijäjumppa: Täällä 60-vuotias on juniori

▶ Harvinaiset valokuvat kertovat Saksan-matkasta, jota Mannerheim ei olisi halunnut tehdä.

JOULUN RUOKAJUHLA

”Lapseni vuoksi halusin toipua”

TEILLE VAI MEILLE?

Kaksi kotia,yhteinen elämä

| |

TONTTUJENPARATIISIPOHJANMAALLA

Pekka ja Juho MilonoffVälillä on räiskynyt tosi lujasti

TRENDIT 2011

DEKON

VUODELLE

12/10 6,40 € www.dekolehti.fi

MUKANA SEINÄKALENTERI

2011

6 4 1 4 8 8 2 0 8 0 2 5 0

10012

TOIKAN OIVALLISET TARINAT JA TEOKSET

DEKONTRENDIT 2011

Nyt2 LEHTEÄ

YHDEN HINNALLA!

Mukana Deko 11/10

3 KYLPYHUONETTA + poimintoja pesutiloihin

IHANIA UNIA vinkkejä vuoteisiin

POLTTAA, POLTTAA takkaextra

Näytä tunteesi työpaikallakin s. xx

Joulukuu 2010 7,90€ www.kotilaakari.fi

LIIKUNTAlievittääkipua

►nivelreuma ► nivelrikko►krooninen kipu

49 x

ONNEA ARKEEN • kotona • töissä • vapaalla

Ihanneminä osa 4

SAVUTON ELÄMÄ MAISTUU HYVÄLTÄ

Kylli Kukk: ”Iloitsen jokaisesta rypystä”

  5 x maukas joulukala

VILUTTAAKO?10 kysymystä palelemisesta

Joulu ilman sukua? s. 24

Koti-spa rauhoittaa

EUKALYPTUS avaa

nuhanenän