ASIANTUNTIJUUSKANSIEN VÄLISSÄ

Markku Vierulan Suuri integraatiokirja

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

4I2010

Esimiestä tarvitaan ratkomaan ongelmia

Yhteisöllinen mediaosana työelämää

Työelämän kehittämiseenvauhtia lakimuutoksin

22

SÄHKÖPOSTIyty@yty.fi

KOTISIVUTwww.yty.fi

LEHDEN TOIMITUSKUNTA 2010Jaakko Kiiski, Kari Saarinen,Kyllikki Kivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, Leena Vänni, Anitta Valtonen

ULKOASUViestintänetti Oy, Jyväskylä

PAINOTALOForssan Kirjapaino Oy

PAINOSMÄÄRÄ8 100

SEURAAVA NUMEROILMESTYY 28.10.2010

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT RY:N JÄSENLEHTI

PÄÄTOIMITTAJAKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

TOIMITTAJALeena Vänni

TOIMITUSRatavartijankatu 200520 HELSINKI

Tässä numerossa

8

166

12

2 YTY 4 I 2010

27

4I2010 4 ESIMIESTÄ TARVITAAN RATKOMAAN ONGELMIA

6 AKAVA VAATII JÄRJESTÖILLE KANNE- OIKEUTTA JA PELISÄÄNTÖJÄ RAJARIITOIHIN

8 RAKENNUSALAN YLEMMILLE TOIMI- HENKILÖILLE OMA TYÖSUHDEOPAS

9 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN SYKSYN PALKANKOROTUKSET

10 ICT-ALALLE KOHTUULLISET KOROTUKSET

11 TALOUSKASVUN RESEPTI LAADITTAVANA

12 ASIANTUNTIJUUS KANSIEN VÄLIIN

15 YTYÄ JÄSENHANKINTAAN!

16 YHTEISÖLLINEN MEDIA OSANA TYÖELÄMÄÄ

18 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA LAKIMUUTOKSIN

20 YRITYKSEN OSAOMISTAJA VOI OLLAKIN YRITTÄJÄ

22 KOKEILKAAPA SEESTEILYÄ

23 TAPAHTUMAKALENTERI

24 LYHYET

27 SIENIMETSÄSSÄ ON TUNNELMAA

ASIANTUNTIJUUSKANSIEN VÄLISSÄ

Markku Vierulan Suuri integraatiokirja

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

4I2010

Esimiestä tarvitaan ratkomaan ongelmia

Yhteisöllinen mediaosana työelämää

Työelämän kehittämiseenvauhtia lakimuutoksin

Kan

nen

kuva

: Olli

Häk

ämie

s

Pääkirjoitus

YTY 4 I 2010 3

IAET-kassa

POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITERatavartijankatu 2 B, 4.krs

sähköposti: iaet@iaet.fiinternet: www.iaet.fi

Työttömyyspäiväraha-asiatPuhelin (09) 4763 7600

Koulutustuki, koulutuspäiväraha ja vuorotteluvapaaPuhelin (09) 4763 7620

Ympäri käydään yhteen tullaanTyöehtosopimusneuvottelut ovat käynnistyneet rauhallisen kesän jälkeen. Teknolo-giateollisuudessa syntyi kaksi neuvottelutulosta eli teknologiateollisuus sopi palkan-korotuksista sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n sekä Metalliliiton kanssa. Toimi-henkilöt jatkavat vielä tätä kirjoitettaessa neuvotteluja työnantajaliiton kanssa.

Elinkeinoelämän keskusliiton hallitus on nyt teknologiateollisuuden ratkaisun pohjalta määrännyt työantajien palkankorotuslinjaksi, että yleiskorotus ei saa ylit-tää millään toimialalla yhtä prosenttia. Tällä linjauksellaan EK korostaa, omasta argumentoinnistaan huolimatta, että työehtosopimuksia ei tule käydä toimialan eikä yritysten lähtökohdista. Sen sijaan työantajat pyrkivät tasapäistämään Suomen työmarkkinat. Tällä siis estetään toimialojen omat taloudelliset realiteetit, maksu-kyky ja jopa mahdollinen halu kannustavan palkkauksen kehittymiseen. Mahdol-linen tuottavuuden tuoma lisäarvo ynnä muut vastaavat halutaan satavan vain ja ainoastaan omistajien ja liikkeenjohdon laariin.

Näistä lähtökohdista rahoitusala on aloittanut työehtosopimusneuvottelut. Suomalainen rahoitusala on selvinnyt viimeaikaisista talouden turbulensseista lentämällä säärintaman yläpuolella, vaikka epävakauden merkittävin syntipukki on ollut ulkomaisten rahoituslaitosten holtiton liiketoiminta.

Korkokatteet ovat pienentyneet ja näin syntyneen kuopan täyttäminen on hoidettu keräämällä pankeille mittavasti aikaisempaa enemmän palkkiotuottoja. Palkkiotuottojen kerääminen ei ole mikään automaatio, kuten koron muutokset, vaan vaativat kaikilta pankkien työntekijöiden entistä aktiivisempaa työskentelyä eli tuottavuutta.

Pankkien kertoman mukaan koveneva korkokilpailu voi tulevaisuudessa vaa-rantaa pankkien kannattavuuden. Tällä perusteella Finanssialan Keskusliitto on todennut, että tähän varautuminen vaatii rahoitusalalle alhaisen palkkakehityk-sen. Karrikoidusti voikin siis kysyä, että onko pankkien tarkoitus rahoittaa korko-kilpailu pankkien henkilöstökustannuksia alentamalla. Jos näin on, niin siinä kil-pailussa maksimaalinen tulos saavutetaan vasta kun palkkakustannukset on saatu kehitysmaiden tasolle.

Rahoitusalalla vuoden 2007 työehtosopimuksessa sovittiin uudesta palkkarat-kaisusta eli Ruotsista vaikutuksensa saaneesta palkkakeskustelumallista. Palkka-keskusteluissa tavoitteena oli palkkaus, jonka pankin toimihenkilöt kokevat oikeu-denmukaiseksi ja kannustavaksi. Tätä tavoitetta on vaikea todeta, jos työssä palkit-semisen määrän lähtökohta tulee ulkoisten määräysten perusteella eikä toimialan ja yrityksen lähtökohdista, saati että palkkakehitys heijastaisi henkilön tuottamaa lisäarvoa yritykselle.

Pankkien esimiehet, joihin suurin osa YTYnkin pankeissa työskentelevistä jäse-nistä kuuluu, ovat palkkakeskustelututkimuksissa kritisoineet palkkakeskustelujen tuotos-panos -suhdetta. Minimaalisilla palkkakeskusteluerillä ei saada aitoa ja riit-tävää kannustavuutta. Palkkakeskustelut menettävät suuren osan tarkoituksestaan ja niiden ohjausvaikutus yrityksen tuloksen muodostuksessa samalla merkittävästi heikkenee. Menettäjinä ovat silloin esimiesten lisäksi myös yritykset.

Jaakko Kiiskitoiminnanjohtaja

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JAASIANTUNTIJAT YTY ry

POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITEAsemapäällikönkatu 12 b

Puhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399

sähköposti: yty@yty.fi

henkilökohtaiset:etunimi.sukunimi@yty.fi

JÄSENREKISTERIjäsensihteeriTiina LappalainenPuh. (09) 2510 1310

JÄSENETUASIATtoimistonhoitajaKyllikki KivijärviPuh. (09) 2510 1320

JÄSENYYSASIATjäsenpalvelupäällikköKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

EDUNVALVONTAasiamiesIra Laitakari-SvärdPuh. (09) 2510 1345

toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

asiamiesAnu Aspiala(perhevapaalla)

TYÖSUHDEASIATpäälakimiesHeikki Meskanenpäivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

työsuhdeasiamies Heikki KähkönenPuh. (09) 2510 1350

4 YTY 4 I 2010

Esimiestä tarvitaan

RATKOMAAN

YTY 4 I 2010 5

Risto Havunen, Anna Lavikkala:

Ongelmia ratkaisevaesimiesTalentum, 2010. 65 €.

Anna Lavikkala esitelmöi kirjansa

aiheista YTYn esimiesillassa 30.9.

Anna Lavikkala on kokenut työmarkkina-

juristi, joka on työskennellyt ylempien

toimihenkilöiden työssään kohtaamien

juridisten kysymysten parissa Ekonomi-

liitossa ja YTN:ssä lähes 20 vuotta.

Teksti ja kuva Marjatta Harinen, TEK

Y lemmät Toimihenkilöt Y T N : n l a k i r y h m ä n vetäjä ja Ekonomiliiton lakiyksikön johta ja Anna Lavikkala on teh-nyt sosiaalipsykologi

Risto Havusen kanssa mainion kirjan esimiestehtävissä toimivien avuksi.

Ongelmia ratkaiseva esimies on käypä ja konkreettinen opas työpaikan arkipäi-vän ongelmiin kuten uupumiseen, kiu-saamiseen, alkoholin väärinkäyttöön tai hankaliin tyyppeihin.

Vuosia Talentumin tilaisuuksissa ongelmia ratkaisevasta esimiehestä luennoineet Lavikkala ja Havunen huo-masivat, että aiheesta ei ollut olemassa mitään kättä pitempää. Nyt esiin nous-seiden ongelmatilanteiden pohdinnat ja vastaukset on koottu kirjaksi.

– Siinä yhdistyvät juristin ja psyko-login näkökulmat. Tarjoamme rautalan-kamalleja työpaikan ongelmatilanteisiin ja raamitamme Suomen lainsäädännön esimiehelle asettamat oikeudet ja velvol-lisuudet, Lavikkala kuvaa.

Esimiehetkin ovat olleet viime aikoina kovilla yt-neuvottelujen kier-teessä. Työpaikkojen olosuhteet ovat muuttuneet, kun löysät on niin sano-tusti kitketty pois.

– Töitä on entistä enemmän ja teki-jöitä vähemmän. Väsymyksen ja uupu-muksen lisäksi työpaikoilla vallitsee pelon ilmapiiri.

Lavikkala muistuttaa, että etenkin yt-kierrosten jälkeen esimiehen on seurat-tava tilannetta työpaikallaan. On oltava valppaana katkaisemaan pahan kierre.

– Esimiehellä on oikeus ja velvolli-suus puuttua esimerkiksi työntekijän jaksamisongelmiin työturvallisuuslain perusteella. Jos esimies ei pysty vaikut-tamaan asiaan, hänen on haettava toimi-valtaa ylemmiltään jo oman selustansa turvaamisen vuoksi.

Olennaista on, että muutosten myötä työkuorma on mitoitettava uusiksi ja jos tehtävät muuttuvat, uusiin tehtäviin on perehdytettävä.

LAINSÄÄDÄNTÖ ONHYVÄ TYÖKALU

Lainsäädäntö on kelpo työkalu esimie-hille, kun he pyrkivät ehkäisemään ennalta uupumistilanteita.

– Työaikalainsäädäntö koskee myös ylempiä toimihenkilöitä ja sen tarkoi-tus on estää työssä uupumista. Kukaan ei jaksa tehdä toistuvasti pidempiä kuin 7– 8 tunnin työpäiviä. Teho, laatu ja luo-vuus laskevat.

Lavikkala muistuttaa, että ihminen tarvitsee lomaa ollakseen virkeä ja tuot-tava. Liian tunnolliselle työntekijälle voi antaa jopa ylityökiellon, sillä esimiehellä

Esimiehellä on sekä oikeuksia että velvollisuuksiapuuttua työpaikan ongelmatilanteisiin.

on vastuu hänen kunnostaan – ja tuot-tavuudesta.

Lavikkala listaa hyvän esimiehen ominaisuuksiksi tunneälyn ja toiminta-alueensa viitekehyksen tuntemisen. Jäl-kimmäisessä työlainsäädännön osaami-nen on olennaisen tärkeää.

– Kun tietää yhtälön muuttujat, lain ja hyvän henkilöstöpolitiikan, pystyy rat-kaisemaan ongelman ajoissa, heti tuo-reeltaan, Lavikkala sanoo.

– Ja jos esimiehessä on vikaa, alais-ten pitää pystyä antamaan rakentavaa palautetta. Alaistaitoakin tarvitaan. ●

Kukaan ei jaksa tehdä

toistuvasti pidempiä kuin

7– 8 tunnin työpäiviä. Teho,

laatu ja luovuus laskevat.

ONGELMIA

Akava

6 YTY 4 I 2010

Teksti Akava Kuva Fotolia.com

A kavan edunvalvontajohtaja Minna Helle arvioi, että työrauhaongelmat uhkaavat lisääntyä jatkossa muun muassa hajaantu-neiden sopimusneuvottelujen takia:

– Työmarkkinaratkaisujen koordinaa-tiota tarvitaan, mutta keskustelua uuden mal-

lin sisällöstä ei ole päästy edes aloittamaan.Helteen mielestä työrauhaselkkausten syynä ovat yhä use-

ammin paikalliset kiistat tai se, että työnantaja rikkoo sopi-muksia tai lakia. Akava vaatiikin työmarkkinajärjestöille oike-utta ajaa kannetta yhteisesti jäsentensä puolesta. Järjestöjen kanneoikeudella vähennetään työehtojen tietoista rikkomista ja kilpailuvääristymiä. Samalla paine spontaaneihin mielenil-mauksiin vähenisi.

– Kun liitto ajaa jäsenensä asiaa, yksittäinen työnte-

Akava vaatii järjestöille

KANNEOIKEUTTAJA PELISÄÄNTÖJÄ RAJARIITOIHIN

kijä ei leimaudu hankalaksi. Hän ei myöskään joudu kärsi-mään tuomioistuinmenettelyn haittoja, kuten suurta kuluriskiä, joka voi olla moninkertainen saatavaan hyötyyn nähden.

Myös paikallisen sopimisen menettelytapoja on edelleen kehitettävä. Toimiva luottamismiesjärjestelmä ja luottamus-miesten riittävä oikeus saada tietoja ovat paikallisen neuvot-telujärjestelmän kulmakiviä.

SOVITTELU- JA NEUVOTTELUKÄYTÄNNÖISSÄKEHITETTÄVÄÄ

Akava on valmis tarkastelemaan sovittelu- ja neuvottelupro-sesseja, sillä sekä liittotason että sovittelijan luona käytävissä neuvotteluissa on kehittämisen varaa.

– Voimme keskustella hyvityssakoistakin, mutta vain osana

Akava pitää sopimus- ja työrauhajärjestelmän kehittämistävälttämättömänä, sillä hajaantuneet työehtosopimusneuvottellutpaikallisen sopimisen ongelmineen ja rajariitoineen kuormittavat sekäjärjestöjä että yhteiskuntaa. Enää ei voida puhua edes liittokierroksesta,vaan työehtosopimusneuvotteluja on käynnissä koko ajan.

YTY 4 I 2010 7

työehto-ongelmia pitää ennakoida paremmin, jo ennen ulkois-tamispäätösten tekemistä. Kiistat vaikuttavat kuitenkin ennen pitkää palveluiden toimivuuteen.

JÄRJESTÖJEN RAJARIITOIHIN TARVITAANPELISÄÄNTÖJÄ

Myös järjestöjen väliset rajakiistat aiheuttavat ongelmia. Muut-tuva toimiala- ja henkilöstörakenne lisää paineita sopimus-järjestelmän muutoksille ja työehtosopimusten soveltamis-alat saattavat olla päällekkäisiä. Näihin tilanteisiin tarvitaan kipeästi pelisääntöjä, joihin sekä keskusjärjestöjen että liitto-jen on sitouduttava.

– Keskusjärjestöjen konsiliaatiomenettely on hyvä väline rajariitojen ennakointiin ja ratkomiseen. Järjestelmä kuitenkin ontuu, koska STTK liittoineen ei ole siinä mukana.

Sopimus- ja työrauhajärjestelmän kehittämistä arvioi par-haillaan kaksikantainen työryhmä, jonka työn pitää valmis-tua alkukesällä. Työryhmässä ovat mukana kaikki työmark-kinakeskusjärjestöt. Ryhmän puheenjohtajana on Eeva-Liisa Inkeroinen EK:sta, Minna Helle edustaa Akavaa.

Helle pitää mahdollisena, että työryhmä saa aikaan yksi-mielisen ehdotuksen, mikäli eri osapuolten intressit saadaan tasapainoon. ●

kokonaisuutta, jossa ovat mukana kaikki työrauhaongelmiin johtavat seikat.

Akava ei hyväksy lakko-oikeuden rajoittamista, ei myös-kään avainryhmiltä.

– Avainryhmien määritteleminen olisi mahdotonta ja lisäksi kaikilla on oltava oikeus puolustaa työhön liittyviä oikeuksiaan viime kädessä työtaistelutoimin. Suojelutyö ja muu yhteis-kunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen ratkeaa par-haiten sopimusalakohtaisesti, ei valtakunnansovittelijan toi-mistossa.

Työrauhaongelmia syntyy nyt erityisesti julkisen ja yksityi-sen sektorin rajapinnassa. Yksityisen ja julkisen sektorin väli-set erot työehtosopimuksissa, työehdoissa ja järjestäytymisessä synnyttävät kitkaa kuntien ulkoistaessa toimintojaan.

– Ongelmana on suunnitelmallisuuden puute. Mahdollisia

8 YTY 4 I 2010

YTN

Korvataanko sinun ylityösi lain mukaan?

RAKENNUSALAN YLEMMILLETOIMIHENKILÖILLE OMA TYÖSUHDEOPAS

Myös rakennusalan ylem-pien toimihenkilöidentyöaikaa säätelee työaika-laki. Ylityökorvaukset on pakottavasti säädetty työaikalaissa. Jos ylityöt korvataan vapaana, myös vapaa tulee antaakorotusosineen.

Nämä ja monta muuta fak-taa tuodaan esiin tuo-reessa työsuhdeoppaassa rakennusalan ylemmille toimihenkilöille. Oppaan

on julkaissut Ylemmät Toimihenkilöt YTN yhdessä Rakennusinsinöörit ja -ark-kitehdit RIAn kanssa.

OPAS KORVAAPUUTTUVAA TESSIÄ

YTN on toistuvasti esittänyt Rakennus-teollisuus ry:lle neuvotteluja oman työ-ehtosopimuksen solmimiseksi rakennus-alalle. Yhtä monta kertaa työnantajaliitto on torjunut YTN:n ehdotuksen.

Kun ei ole työehtosopimusta, työsuh-

Teksti Helena Andersson

Kuva Kari Saarinen

teen ehdot on perustettava voimassa ole-vaan lainsäädäntöön.

– Oppaassa pyritään avaamaan työ-suhteen ehtoja määrittelevää monimut-kaista ja usein myös monitulkintaista normistoa, kertoo YTN rakennusalan lakimies Petteri Kivelä.

– Tavoitteena on, että ylempi toimihenkilö tunnistaa parem-min työsuhteensa ehtojen taustalla olevan lakinor-miston. Tuo normisto asettaa rajat mahdol-lisuudelle sopia yksi-löllisesti työsuhteen ehdoista, mutta toi-saalta se mahdollis-

YTY 4 I 2010 9

Opas ja työsopimuksen mallilomake

ovat ladattavissa myös YTN:n rakennus-

alan taustaryhmän sivuilta osoitteesta

www.ytn.fi/rakennus

taa joissain asioissa paikallisen sopimi-sen.

Oppaaseen on koottu ainoastaan keskeisimmät, rakennusalalle tyypilli-set kiistatilanteita aika ajoin aiheuttavat työlainsäädännön kohdat. Lakiteksti on avattu luettavaan muotoon ja höysteeksi on lisätty muutamia esimerkkejä.

TUTUSTUTTAVAKSIOMALLA TYÖPAIKALLA

Kivelä toivoo oppaan sisällön päätyvän työpaikoilla työnantajan ja henkilöstö-ryhmien välisen yt-neuvottelukunnan käsittelyyn.

– Mikäli neuvottelukuntaa ei ole perustettu, toivotaan, että ylempien toi-mihenkilöiden luottamusvaltuutettu käy oppaan sisällöstä keskustelua henkilös-töjohdon kanssa varmistaakseen, että työpaikalla toimitaan työlainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Mahdollisissa oppaaseen liittyvissä tulkintaepäselvyyksissä kannattaa luon-nollisesti aina olla yhteydessä omaan liit-toon.

Rakennusalan ylemmän toimihenki-lön työehdot -opas on postitettu kaikille YTN-liittojen jäsenille, jotka on oman lii-ton jäsenrekisterissä olevien työpaikka-tietojen perusteella tunnistettu raken-nusalalla työskenteleviksi.

Oppaan toivotaan kiinnostavan jo työ-elämässä olevien lisäksi myös alalle tule-vaisuudessa sijoittuvia opiskelijoita. ●

Teknologiateollisuudensyksyn palkankorotuksetElokuussa päästiin neuvottelutulokseenteknologiateollisuuden ylempien toimi-henkilöiden syksyn palkankorotuksista.

Neuvotteluosapuolet pitävät tärkeänä, että työpaikkojen talous- ja työlli-syysnäkymiä tarkastellaan yhdessä paikallisesti. Arviot tehdään syyskuun loppuun mennessä. Niiden perusteella sovitaan ensisijaisesti työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkankorotuksen kustannusvaikutus, ajankohta ja toteuttamistapa. Tällöin huomioidaan kustannuskilpailu-kyky, tuottavuus, kannustavuus sekä työllisyys- ja ostovoimatekijät.

Tavoitteena on, että henkilöstön edustajien kanssa käytävissä neu-votteluissa löydetään työpaikan olosuhteita ja tuottavuuden kehittä-mistä vastaava ratkaisu.

VÄHINTÄÄN PROSENTTI KAIKILLE

Mikäli paikallisissa neuvotteluissa ei päästä sopimukseen palkankoro-tusten toteuttamisesta, korotetaan palkkoja 1.10.2010 jälkeen alka-van palkanmaksukauden alusta 1,5 prosentin kustannusvaikutuksella, josta kaksi kolmasosaa (1 %) jaetaan yleiskorotuksena ja yksi kolmas-osa (0,5 %) kohdistetaan henkilökohtaisiin korotuksiin.

1,5 prosentin kustannusvaikutuksesta yksi prosentti (1,0 %) mak-setaan kaikille prosentuaalisena yleiskorotuksena ja puoli prosenttia (0,5 %) työnantaja jakaa henkilökohtaisina korotuksina, mutta liitto-jen sopiman ohjeistuksen mukaan. Jos tätä puolta prosenttia ei jaeta ohjeistuksen mukaan, se maksetaan yleiskorotuksena kaikille.

VAIHTELEVAT TULOSODOTUKSET

Talouden kasvunäkymä ovat neuvotteluosapuolten näkemyksen mukaan epäyhtenäiset. Talouskehityksen vaikutukset teknologiateollisuuden yri-tysten tilauskantaan ja työllisyyteen vaihtelevat merkittävästi eri työ-paikoilla.

Teknologiateollisuus ja YTN haluavat osaltaan turvata nyt tehdyllä sopimuksella alan työpaikkojen toimintaedellytyksiä, tuottavuuden ja ostovoiman myönteistä kehitystä sekä työllisyyttä.

Vientisektorin kilpailukyky, johon vaikuttaa koko suomalainen kus-tannustaso mukaan lukien sosiaalivakuutuskehitys, on Suomen talous-kehityksen kannalta avainasemassa.

Teknologiateollisuudella ja YTN:llä on kolmivuotinen työehtosopi-mus. Siihen liittyvistä, 1.10. jälkeisistä palkankorotuksista neuvotel-laan vuosittain ottaen huomioon alan talous- ja työllisyysnäkymät. Nyt saavutettua neuvottelutulos käsitellään järjestöjen hallitusten seuraa-vissa kokouksissa. ●

10 YTY 4 I 2010

YTN

Tage Lindberg

L okakuun alussa maksetaan 0,8 prosentin yleiskorotus kaikille. Ensi vuoden helmi-kuun alussa on jaossa 0,5 prosentin paikallinen erä

niin sanotulla täydellä perälaudalla eli jos erästä ei päästä paikallisesti sopuun, se maksetaan kaikille yleiskorotuksena.

Seuraavien vuosien korotuksista neu-votellaan aina toukokuun loppuun men-nessä. Jos sopuun ei päästä, sopimus voi-daan sanoa irti päättymään samaisen vuoden syyskuun lopussa.

– Noudatamme monien muidenkin alojen käyttämää periaatetta. Palkoista ei haluta sopia useiksi vuosiksi eteenpäin, kun taloudellinen tilanne voi heitellä vielä voimakkaasti. Se on otettava huo-mioon aina uusista korotuksista sovit-taessa, YTN:n alan pääneuvottelija Tage Lindberg kertoo.

ICT-alan keskeiset yritykset ovat

Teksti Marketta Harinen Kuvat Fotolia.com ja Arto Wiikari

Ylemmät toimihenkilöt YTN ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI pääsivät kesäkuussa sopimukseenICT-alan ylempien toimihenkilöiden uudesta työehto-sopimuksesta. Ensimmäisen sopimusvuoden korotukset ovat yhteensä 1,3 prosenttia.

ICT-ALALLE KOHTUULLISET KOROTUKSET

parempaan ratkaisuun, Lindberg sanoo.Hän muistuttaa, että ICT-alan työeh-

tosopimus on ehdoiltaan YTN:n parhaita työehtosopimuksia.

ICT:n uusi ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus on voimassa 1.7.2010 –30.9.2013. Se koskee noin 3 000 palkan-saajaa.

Alalla toimivista ylemmistä toimi-henkilöistä yli 80 prosenttia työskente-lee TeliaSonerassa, Elisassa, DNA:ssa ja TDC:llä. ●

tahkonneet hyvää tulosta viime vuodet. Siksi korotustaso olisi voinut olla Lind-bergin mielestä parempikin.

– Toisaalta emme voi olla irti muusta maailmasta, hän huomauttaa.

TEKSTEIHIN VIILAUKSIA

Työehtosopimuksen teksteihin tuli muu-tamia parannuksia. Jatkossa esimerkiksi etävanhemmalla on mahdollisuus lyhy-een tilapäiseen lomaan lapsen sairas-tuttua. Myös luottamusmiehen asema koheni.

– Keskeinen tavoite on, että tämän sopimuskauden aikana valtaosa ylem-mistä toimihenkilöistä saa kohtuullisen korvauksen vapaa ajalla matkustami-sesta työasioissa.

Lindberg pitää saavutettua työehto-sopimusta kohtuullisena.

– Neuvotteluilmapiiri oli hyvä, mutta neuvotteluteitse ei ollut mahdollisuuksia

YTY 4 I 2010 11

Ongelmiin haetaan par-haillaan ratkaisua kestä-vän talouskasvun ja työl-lisyyden ohjelman vii-dessä kolmikantaisessa

työryhmässä. Aihealueina ovat muun muassa tuottavuuden kasvattaminen, julkisen sektorin rakenteet, työllisyyden parantaminen sekä ostovoima. Työryh-mien tulisi löytää eväät, joiden avulla voi-daan luoda kestävää talouskasvua tule-vina vuosina.

Myös työttömyysturvan rahoituksen varmistamiseen etsitään ratkaisuja. Työt-tömyyden ja lomautusten lisääntyessä työttömyysturvan rahoitusjärjestelmä on kovilla ja työttömyysvakuutusmaksuihin kohdistuu kova nousupaine. Jotta mak-sujen korotukset voitaisiin pitää koh-tuullisina, Akavan mielestä valtion tulisi jatkossa kustantaa pysyvästi lomautus-ten kustannuksia ja viime kädessä taata työttömyysturvan rahoitus.

ELÄKEKESKUSTELUUNVÄLIRAUHA

Kasvuohjelman työuratyöryhmän toi-meksiannosta väännettiin kättä kuukau-sien ajan. Myös eläketurvan heikennys-esityksistä keskusteltiin neuvotteluissa. Maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt totesivat toukokuun alussa, ettei eläke-järjestelmän muutoksille ole nyt edelly-tyksiä. Neuvottelujen jatkoksi päätettiin aloittaa selvitystyö, jossa kartoitetaan erilaisia malleja mahdollisen tulevan elä-keuudistuksen pohjaksi. Työuratyöryh-män aikataulu on erotettu muusta kas-

Kunnon syyslomalle

Katso Kuntoremonttikohteet ja hae lomalle

ww

w.a

-lom

at.fi

Rentouttava ja aktiivinen Kuntoremontti on irtiotto

arjesta. Syksyllä 2010 on tarjolla laadukkaita

lomia terveyskylpylöissä, kuntoutumiskeskuksissa

tai urheiluopistoissa. Valittavana on myös

teemakuntoremonttilomia.

:: Lomalla testataan fyysinen kunto, kartoitetaan

liikunta- ja ravintotottumukset sekä liikutaan yhdessä.

Aikaa on myös lepoon ja hoitoihin.

:: Kahden vuorokauden Terveystreffeillä tarkistetaan

onnistuiko Kuntoremontti.

:: Kuntoremontille voidaan myöntää lomatukea 350

euroa ja terveystreffi en tuki on 150 euroa.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki

puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi

vuohjelmasta, jonka takarajana on ensi syyskuun puoliväli.

Akava ei näe tarvetta äkkiliikkeille eläkepolitiikassa, sillä eläkkeellesiirty-misikä on nousussa asetettujen tavoit-teiden mukaisesti. Sopiva eläkeuudis-tuksen aikataulu voisi olla esimerkiksi vuonna 2013, johon mennessä vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksista eläkkeellesiirtymisikään saadaan katta-vampaa tietoa.

On muistettava, että julkisen talou-den 12 miljardin euron kestävyysvaje ei johdu eläkejärjestelmästä. Eläkejär-jestelmä on vakaalla pohjalla. Työurien pidentäminen lisää valtion verotuloja ja kasvattaa tulevien eläkkeiden osto-voimaa. Yhtenä valtiovarainministeriön huolena onkin se, että elinaikakerroin, joka kompensoi elinajanodotteen pite-nemistä, leikkaa eläkkeitä liikaa ja nii-den ostovoima heikkenee.

HALLITUSOHJELMANPOHJUSTUSTA?

Kasvuohjelman työryhmien tavoite on sisällyttää ehdotuksia hallituksen 2011 budjetin valmisteluun. Pidemmän aika-välin asioiden toteuttaminen ei ole yhtä yksiselitteistä. Mikäli nykypohjainen hallitus jatkaisi, on kasvuohjelmassa todettavilla linjauksilla suuri mahdolli-suus päätyä osaksi seuraavaa hallitus-ohjelmaa. Mikäli hallituspohja muuttuu, tilanne on toinen.

Olisi joka tapauksessa erittäin tär-keää, että työryhmät löytäisivät vasta-uksia ainakin työttömyyden kiperim-

piin ongelmiin. Tällainen on erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden työlli-syystilanne. Myös nuorten syrjäytymi-sen ehkäisemiseen tarvittaisiin lisätoi-mia. Akavan kärkitavoitteita ovat lisäksi muun muassa kuntasektorin ohjausjär-jestelmän uudistaminen sekä ansiotulo-verokiristysten estäminen. ●

AkavaTeksti Minna Helle /Akava

Eläkejärjestelmään on viime aikoina kohdistunut koviamuutospaineita, joita on perusteltu tarpeella pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Nyt eläkeneuvotteluihin on saatu välirauha, eikä muutoksia ole tiedossa tämän hallituskauden aikana. Akava katsoo, että julkinen talous tasapainottuu parhaiten hoitamalla työllisyyttä ja etsimällä taloudelle uudet kasvu-urat.

TALOUSKASVUN RESEPTI LAADITTAVANA

12 YTY 4 I 2010

AS

YTY 4 I 2010 13

Jäsen

kansien väliin

Teksti Leena Vänni Kuvat Olli Häkämies

Markku Vierulan kirja ilmestyi joulukuus-sa ja on tulos sekä Vierulan kirjoitta-jataustasta sekä työurasta mainostoi-mistoissa. Pitkän linjan ytyläinen on nykyään markkinointitoimisto Ezpa Oy:n osakas ja luova johtaja.

– Olin kolme vuotta töissä toimittajana sanomalehdessä. Mainostoimistot hakivat uusia kykyjä, ja sellaisen haun kautta minut valittiin töihin. Markkinoinnin saralla kilpaillaan paljon, ja työni voittivat palkintoja Suomessa ja ulkomailla, Vierula ker-too markkinointiuransa alusta.

– 90-luvun lopulla maailma muuttui kovaa vauhtia; maa-ilma muuttui globaaliksi kyläksi, tuli EU, tuli digitaalisuus. Markkinointi ei kuitenkaan muuttunut samaa vauhtia. Integ-rointi tuli esiin menestyneiden kampanjoiden kautta. Kiinnos-tuin integraatiosta niin, että tein MBA-tutkintoni lopputyön integraatiosta luovassa suunnittelussa.

Lopputyötään varten Vierula otti yhteyttä alan johtavaan professoriin, Don E. Schultziin. Schultz oli kiinnostunut Vie-rulan tulokulmasta aiheeseen ja antoi palautetta lopputyöstä. Kiinnostus aihepiiriin kasvoi Vierulan luennoidessa ja koulut-taessa aiheesta. Samalla kypsyi ajatus laittaa esitysmateriaali, lopputyö ja ajatukset kokonaiseksi kirjaksi. Kirjalle löytyi kus-tantaja, ja aikaa kirjan valmistumiselle oli sopimuksen mukaan reilu vuosi.

– Kun sanotaan, että kirjan kirjoittamisesta on 10 % ins-piraatiota ja 90 % raakaa työtä, niin ainakin minun kohdallani

Kuinkakohan moni asiantuntija miettii toisinaan, että tästä aiheestavoisin kirjoittaa vaikka kirjan. Vaihtoehtoisesti asiantuntija saattaa toivoa, että aiheesta, josta työkseen luennoi, olisi saatavilla akateemista habitusta

välttävä, selkokielinen teos. Markku Vierula ryhtyi tuumasta toimeen.Tuloksena on Markkinointi, myynti ja viestintä. Suuri integraatiokirja.

IANTUNTIJUUS

14 YTY 4 I 2010

Jäsen

Markkinointi, myynti ja viestintäSuuri integraatiokirja

Talentum 2009.

Organisaatio asiakkaan ympärilleMarkkinointi, myynti ja viestintä. Suuri integraatiokirjan perusidea on, että integraa-tion ajatusta ei ole tarkoitus syventää yhteen suuntaan, vaan yrittää koota kaikki tär-keät funktiot yhteen ikään kuin pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan ja näin syn-tyvällä uudella osaamisella saamaan irti enemmän yrityksessä olevasta osaamisesta. Kirja esittelee integraation koko laajuuden kahdeksan ulottuvuuden avulla. Tärkein tavoite on kiertää koko organisaatio asiakkaan ympärille.

– Markkinointi tai markkinoinnillisuus ei ole vain yleisjohdollinen osa-alue, vaan siinä tarvitsee lähteä määritellyn kohderyhmän tarpeista. Nyt vain pieni prosentti edel-läkävijöitä ymmärtää sen, mutta uskoisin, että viiden vuoden päästä ei ole muuta tapaa. Markkinoinnissa pitää olla mukana humaanius ja järki, sen ei pidä olla huuta-mista, Markku Vierula sanoo.

– Yksittäiset ihmiset eivät usein ymmärrä miksi organisaatio on olemassa. Integ-raation tarkoitus on, että saadaan myös yrityksen väki ymmärtämään ja kuuntelemaan asiakkaita.

Integraatio esitellään kirjassa filosofiana ja toimintatapana, joka sopii kaikentyyppisiin ja kokoisiin yrityksiin. Siellä, missä on tarvetta viestintään, on tarvetta integrointiin. Integroinnin avulla markkinoinnista, myynnistä ja viestinnästä saadaan tehokkaampaa, kun kokonaisuus saadaan isommaksi kuin osiensa summa.

Kirja on jaoteltu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa on teoriaa, toinen käytäntöön siirtämistä ja kolmas osa sisältää suomalaisia, onnistuneita integraation idean sisäistäneitä markkinointitapausten läpivalaisuja. ●

se pitää paikkansa. Kirja syntyi alkuvaiheessa lomilla ja iltai-sin, loppua kohti öisin. Ei siinä ollut aikaa odotella inspiraa-tiota, piti vaan kirjoittaa. Se oli todella rankkaa duunia, Vie-rula kuvailee tekoprosessia.

YMMÄRRETTÄVÄÄ KIELTÄ

Kirjoitustyössä auttoi aiheesta jo tehty lopputyö, mutta kirjassa Vierula halusi välttää akateemista kieltä ja pyrki ihmisläheisyy-teen. Tässä oli hyötyä kirjoittajataustasta.

– Kirjoittaminen on sitä, että pitää jäsennellä ajatuksia ja hahmottaa kokonaisuuksia. Ilman kirjoittajakokemusta ja tut-kimuksen tekoa en varmaankaan olisi saanut kirjaa kasaan. Lisäksi tarvittiin tietysti työssä kertynyt pitkän linjan asian-tuntijuus ja kokemus aiheesta. Myös kustannustoimittajalla oli merkittävä rooli.

Kirjan kokonaisuuden strukturointi, kirjan osien kokoami-nen sekä lukujen ja kappaleiden tietty rakennekaava oli Vieru-lalle uuden oppimista.

– Kirjan ensimmäinen versio tuli kustannustoimittajalta takaisin aika puukotettuna. Ensin tuli tunne, että en pysty hallitsemaan tätä ja haaste on liian suuri, mutta päättäväisyys tai ehkäpä itsepäisyys sai ottamaan kommentit ja opastuksen tosissaan ja jatkamaan eteenpäin.

Kirja tuli painosta viime vuoden lopussa ja on Vierulan mukaan saanut hyvän vastaanoton. Opus on suunnattu yri-tyksen ylimmälle johdolle, mutta myös kaikille myynnin, mark-kinoinnin ja viestinnän henkilöille. Se on päässyt myös mark-kinoinnin ja viestinnän oppikirjaksi yliopistoihin ja korkea-kouluihin, muun muassa Aalto-yliopistoon. Seuraavaksi kirjaa

suunnataan käännöksenä kansainvälisille markkinoille. Jos käännös lyö läpi, Vierulalla on selvä suunnitelma.

– Eiköhän kaikkien kirjoittajien haave ole kirjoittaa romaani ja se minultakin on seuraavaksi tulossa. Suuri integraatiokirja opetti kirjoittamisesta sen, että se on sekä raskasta että kut-kuttavaa. ●

Ytimestä

YTY 4 I 2010 15

Kuv

a: F

otol

ia.c

om

YTY on kutsunut kaikkiluottamusmiehet ja yritys-

yhdistysaktiivit liitostariippumatta jäsenhankintaan

ja tekemään YTYätunnetuksi.

JÄSENHANKINTAAN!

T yössäni luottamusmiesten ja yritysyhdistysaktii-vien parissa huomaan jäsenhankinnan vaikeuden konkreettisesti – liiton jäsenyydestä ei tiedetä, sii-hen kuulumista pelätään tai asia ei muuten kiin-nosta ja järjestäytymistä ei koeta mielekkääksi.

Ylempiä toimihenkilöitä ei kuitenkaan oteta vakavasti, jos emme näy yhtenäisenä joukkona. Lisäksi neuvotteluissa työn-antajan kanssa luottamusmiesten sanoma huomioidaan sitä paremmin, mitä enemmän edustettavia hänellä on takanaan. Pohdin aiemmin miten auttaa luottamusmiehiä tässä asiassa. Kokemukseni kautta huomaan, että moni ei tule liittyneeksi itselleen sopivaan ammattijärjestöön, koska tietoa ei ole hel-posti saatavilla. Erilaisia vaihtoehtoja ei tunneta, vaikkapa tut-kinnon keskenjättäneet tai kokemuksen kautta pätevöityneet eivät ole kuulleet YTYstä.

LUOTTAMUSMIEHET AVAINASEMASSA

Päätin auttaa luottamusmiehiä luomalla jäsenhankintaoppaan. Oppaan suunnittelun aikana tuli pohdittua, mitä muuta he tarvitsisivat jäsenhankintatyönsä tueksi. Yksi iso ongelma on mahdollisten liittyjien aikaansaamattomuus. Liittymislomak-keen täyttäminen tuntuu jostakin syystä hankalalta. Päätimme mahdollistaa helpon tavan liittyä. Näin syntyi tekstiviestiliit-tyminen. Meille voi lähettää pelkän tekstiviestin, jossa on sana

”Liityn”. Soitamme lähettäjän numeroon, täytämme lomak-keen ja uusi jäsen vahvistaa tiedot sähköpostilla. Yhteydenotto tapahtuu mahdollisimman pian viestin saatuamme. Liittyä voi samaan tapaan soittamalla.

Luottamusmiehiä aktivoidaksemme teimme jäsenhankinta-kilpailun. Koska YTYllä ei ole omaa luottamusmiestä kaikissa yrityksissä, mutta niissäkin on ytyläisiä tai ytyläisiksi kelpaavia jäseniä, päätimme laajentaa kilpailun koskemaan kaikkia YTN:n luottamusmiehiä. YTY kutsui kaikki luottamusmiehet ja yri-tysyhdistysaktiivit liitosta riippumatta jäsenhankin-taan ja tekemään YTYä tunnetuksi. Luottamus-miehet ovat tehtävässään näköalapaikalla ja heillä on mahdollisuus kertoa luottamusteh-täviensä yhteydessä YTN-liittoon kuulumisen eduista kollegoille, jotka kuuluvat pelkkään työttömyyskassaan, vääränlaiseen liittoon - tai pahimmassa tapauksessa eivät mihinkään. Jäsenhankintakampanjan myötä toivon, että jäsenhankinta on luottamusmie-hille tämän jälkeen helpompaa ja tästä hyötyy myös koko YTN-yhteisö.

Ira Laitakari-Svärdasiamies

YTYä

16 YTY 4 I 2010

Teksti Leena Vänni Kuvat Fotolia.com ja Leenä Vänni

YHTEISÖLLINEN MEDIAOSANA TYÖELÄMÄÄ

Y hteisöllinen media tarkoit-taa verkossa yhteisöllisesti tuotettua tai jaettua sisäl-töä. Tyypillisin piirre täl-laiselle medialle on vuoro-

vaikutuksellisuus, eli käyttäjät voivat toiminnallaan vaikuttaa median sisäl-töön. Tosin tämä ei ole välttämätöntä – yhteisöllisessäkin mediassa voi olla mukana vain seuraamalla, mitä muut tekevät.

Niille ihmisille, jotka eivät näitä medioita käytä, saattaa jatkuva vouh-kaaminen asiasta kuulostaa siltä, että yhteisöllisten medioiden käyttäjät elävät siellä facebookissaan ilman kosketusta oikeaan elämään. Yhteisöllisiä medioita

ei kuitenkaan ole pakko käyttää into-himoisesti, vaan jokainen voi käyttää niitä sen verran kuin kokee tarpeelliseksi ja ennen kaikkea, vain niitä työkaluja, mitkä kokee tarpeellisiksi. Esimerkiksi LinkedIn on melko helppo tapa aloittaa verkostoituminen netissä: sinne päivi-tetään omia työpaikkatietoja sen ver-ran kuin itse haluaa, jonka jälkeen joku nykyinen tai entinen työkaveri saattaa haluta lisätä käyttäjän verkostoonsa. Jokainen päättää itse, keitä omaan ver-kostoonsa hyväksyy. Tämä riittää vallan mainiosti ammatilliseen verkostoitumi-seen, mutta toki tästä halutessaan pää-see pidemmälle. LinkedInissä voi muun muassa koostaa virtuaalista ansioluette-

Yhteisöllinen media – sanayhdistelmä, jonka kuulee nykyään joka paikassa. Myös YTY on katsonut tarpeelliseksi huomioida viestinnässä tapahtuneen muutoksen sekä omassa viestinnässään että jäsenkoulutuksessa. Kenenkään ei ole pakko olla mukana yhteisöllisessä mediassa, mutta varsinkin esimiesten on ymmärrettävä, miten siellä ollaan, kuka siellä on ja miksi siellä ollaan – ja mitä yhteisöllinen media mahdollistaa.

Yhteisöllisen median konsultti, Kinda Oy:n

Pauliina Mäkelä oli puhujana YTYn

Helsingissä pidetyssä koulutustilaisuudessa

Yhteisöllinen media osana työelämää.

YTY 4 I 2010 17

YTY kaipaa yhteisöllisestä mediasta näkyvyyttä ja palautetta toiminnas-taan. Kaksisuuntaisen toiminnan käynnistäminen verkossa ei kuiten-kaan ole helppoa eikä varsinkaan nopeaa. YTYllä on ollut oma Face-book-sivu nyt puolisen vuotta, ja siellä on noin sata ”tykkääjää”. Face-book-sivu tarkoittaa, että Faceboo-kissa olevat ihmiset voivat julkisesti ”tykätä” jostain yrityksestä, yhtei-söstä tai tuotteesta, jolloin myös omaan uutisvirtaan päivittyy tämän sivun päivitykset – YTYn tapauksessa esimerkiksi tapahtumakutsut. Tämä eroaa tavallisesta kaveripyynnöstä siinä, että sivu on yksisuuntaisempi – YTYssä ei nähdä ”tykkääjien” sta-tuspäivityksiä tai muuta toimintaa. Sivulla voi toki myös vierailla näky-västi asiasta ”tykkäämättä”. YTY käyttää Facebook -sivua pääosin yhtenä tiedotuskanavana, mutta sivu mahdollistaa myös palautteen saannin.

Toinen YTYn yhteisöllisen median projekti on Mietteitä työelämästä –blogi, joka on vapaamuotoisempi tapa viestiä niistä tapahtumista ja pinnalla olevista asioista, jotka jolla-kin tavalla ytyläisiä koskevat. Blogiin voivat kirjoittaa myös vieraskynäläi-set, eli ketkä tahansa ytyläiset, joilla on sanottavaa työelämän aiheista. Vieraskynätekstit lähetetään toimis-ton kautta (leena.vanni@yty.fi), kom-mentoida voi vapaasti joko nimettö-mänä tai nimellisenä.

Blogi löytyy osoitteestawww.ytyblogi.blogspot.com ja Facebook kirjoittamalla haku-kenttään Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat.

YTY osanayhteisöllistämediaa

loa pyytämällä suosituksia, antaa muille suosituksia ja hakea töitä.

Yhteisöllisen median konsultti Pau-liina Mäkelä Kinda Oy:stä kertoo, että oman roolin verkossa voi jakaa useaan osaan. Henkilökohtaisen verkkoidentitee-tin voi jakaa kahteen osaan: yksityiseen ja julkiseen. Yksityiseen kuuluu vaikkapa oma verkkoasiointi ja yksityinen viestintä. Julkista henkilökohtaista toimintaa on läsnäolo ja toimiminen verkon yhteisöissä, kulttuurintuotanto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jos se ei liity työrooliin. Ammatillisen verkkoidentiteetin voi niin ikään jakaa kahtia. Ei-julkista ammatillista toimintaa voi olla työnantajan tarjoamissa ympäristöissä, kuten intranetissä tai extranetissä. Julkista ammatillista puolta voi tuoda esille vaikkapa työhön liitty-vässä blogissa, LinkedInissä tai läsnäololla ja toiminnalla oman alan verkostoissa.

VAIN OSA TUOTTAA

Verkostoissa toimiminen tarkoittaa monia asioita, kuten uuden luomista,

löytämiensä linkkien jakamista, keskus-teluun osallistumista ja muiden toimin-nan kommentoimista. Jos tämä kuu-lostaa liian aikaavievältä, voi aina loh-duttautua sillä, että ainakin toistaiseksi tehtyjen tutkimusten mukaan vain yksi prosentti verkon käyttäjistä tuottaa uutta sisältöä, 9 % kommentoi ja muok-kaa - loput ovat passiivisia kuluttajia.

Aktiiviset, uutta tuottavat käyttä-jät kokevat verkon luontevaksi mediaksi tuoda esille omaa osaamistaan. Passiivi-semmat käyttäjät kokevat, että verkosta löytyy jo tarpeeksi tietoa ja heille riit-tää, että sieltä poimii itseä kiinnostavat aiheet. Verkostoiksi riittävät perintei-set verkostot.

– Yhteisöllisen median käytön perus-taitoa on, että luo itselleen sopivat rajat ja toimii niiden mukaan. Jos asioiden jakaminen verkossa ei tunnu luontevalta, sitä ei tarvitse tehdä. Kannattaa kuiten-kin katsella, kysellä ja testailla, ja sitä kautta ehkä innostuakin, rohkaisee Pau-liina Mäkelä. ●

18 YTY 4 I 2010

Akava

Työelämän kehittämiseen

– Seuraavalla hallituskaudella on valmisteltava useita lakimuu-toksia, jotta meillä on konkreettiset keinot ja sanktiot paran-taa työelämää. Esimerkiksi palkattomien ylitöiden tai määrä-aikaisten työsuhteiden ongelmat eivät ratkea varovaisilla kir-jauksilla ja hurskailla toiveilla, Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen sanoo.

Hän haluaa siirtää työurakeskustelussa huomion työyhtei-söjen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen eläke-iän nostamisen sijaan.

Koska keskitettyjä tuloratkaisuja ei enää tehdä, hallitusoh-jelman rooli työelämän kehittämisessä korostuu entisestään.

VAUHTIALAKIMUUTOKSIN Akava vaatii lainsäädäntömuutoksiatyöelämän kehittämiseksi. Työelämänlainsäädäntöä ei ole juuri uusittu viime vuosina, sillä nykyisen hallitusohjelmankirjaukset ovat olleet liian pehmeitä.

Akava tähtää hallitusohjelmatavoitteissaan työelämän kehit-tämiseen ja työurien pidentämiseen työhyvinvoinnin keinoin. Akava esittää vastuullisen johtamisen ja henkilöstöpolitiikan ohjelmaa, jonka laatisivat tuleva hallitus yhdessä työmarkkina-järjestöjen kanssa. Eettisen ohjeiston avulla edistettäisiin hen-kilöstön hyvinvointia ja työpaikkojen tuloksellisuutta.

Julkisen sektorin täytyy itse toimia esimerkillisenä työn-antajana ja ottaa ohjeistus käyttöön omassa toiminnassaan. Esimerkiksi tuottavuusohjelma on epäonnistunut, sillä tuot-tavuutta on yritetty nostaa liiaksi pelkin henkilöstöleikkauk-sin. Myöskään alueellistamisessa henkilöstön näkemystä ei ole otettu riittävästi huomioon.

– Valtion tukea saavien yritysten on sitouduttava vastuulli-seen henkilöstöpolitiikkaan. Muussa tapauksessa tuki on perit-tävä takaisin, Viljanen vaatii.

YHTEISTOIMINTALAKEJA TIUKENNETTAVA

Akava vaatii tulevaa hallitusta täsmentämään yhteistoimin-talakeja.

Teksti Akava Kuva Fotolia.com

YTY 4 I 2010 19

Yhteistoimintalakeihin on kirjattava velvoite,

että työnantaja ja henkilöstön edustajat sopivat määrä-

aikaisten palvelussuhteiden käyttöön liittyvistä toimintatavoista.

– Siten voidaan ylläpitää henkilöstön osaamista ja enna-koida siihen liittyviä muutostarpeita. Myös ihmisten erilaiset elämäntilanteet pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon.

Yhteistoimintamenettelyn neuvotteluaikaa on pidennettävä, jos työnantaja on laiminlyönyt henkilöstö- ja koulutussuunnit-teluvelvoitettaan. Lisäksi yhteistoimintavelvoitteen vastaisesta toiminnasta säädettyjä sanktioita on kovennettava.

Kannusteeksi verolainsäädäntöön voidaan kirjata varaus, jota työnantaja voi käyttää henkilöstön kouluttamiseen huo-noina aikoina. Näin työnantajia kannustetaan henkilöstön ammattitaidon parantamiseen.

HARMAA YLITYÖ SEURANTAAN

Akava esittää, että työaikapankkijärjestelmä kirjataan työaika-lakiin. Kaikki työhön sidonnainen aika, kuten työajan ulko-puo-

lella tapahtuva matkustaminen ja pal-katon työ eli nk. harmaa ylityö on saatava

lakisääteisen työaikaseurannan piiriin. – Jos työtunnit jäävät kirjaamatta, ansiot jäävät saa-

matta. Vaikutukset ulottuvat vuosien päähän, sillä eläkeker-tymä jää pienemmäksi kuin pitäisi, Viljanen huomauttaa.

MÄÄRÄAIKAISUUDET KURIIN

Akava vaatii lainsäädäntöön selvän kirjauksen siitä, ettei työn-antajan toimintaan liittyvä epävarmuus voi olla määräaikaisuu-den perusteena. Näin saadaan estettyä se, että jotkut työnan-tajat käyttävät määräaikaisia palvelussuhteita kiertääkseen irtisanomissuojaa.

Yhteistoimintalakeihin on kirjattava myös velvoite siitä, että työnantaja ja henkilöstön edustajat sopivat määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöön liittyvistä toimintatavoista. Yhteis-toiminnassa arvioidaan määräaikaisuuksien käyttötarpeita ja seurataan toteutuneita määräaikaisia palvelussuhteita ja niiden perusteiden laillisuutta vähintään kaksi kertaa vuodessa. ●

20 YTY 4 I 2010

Y rityksen osaomistajuutta ei aina tulla ajatelleeksi yrittäjyytenä. Työttö-myysturvalainsäädän-nössä yrittäjän tunnus-merkit voivat kuitenkin

täyttyä, kun oma tai perheen omistus-osuus ylittää laissa olevat määrät.

YTYn jäsenelle, jota pidetään työttö-myysturvamielessä yrittäjänä, ei kerry palkansaajan työssäoloehtoa. Siten hänellä ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan työn loppuessa tai keskeyty-essä. Työttömyysturvan on tosin voinut varmistaa liittymällä riittävän aikaisin yrittäjien työttömyyskassaan.

Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen, toisten yri-tysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva, omistaminen tai tosiasiallinen määrä-ysvalta.

Työttömyysturvalain mukaan hen-kilön katsotaan olevan johtavassa ase-massa yrityksessä, jos hän on osakeyh-tiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän muussa yrityksessä tai yhtei-sössä on vastaavassa asemassa.

Perheenjäseneksi katsotaan yrityk-sessä työskentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työsken-televälle henkilölle sukua suoraan yle-nevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa talo-udessa.

Henkilöllä ei ole oikeutta työttö-myysetuuteen siltä ajalta, jona hän työl-listyy päätoimisesti yrittäjänä. Edellä todettua osaomistajaa pidetään siis työt-

YTYn toimiston arjessa tulee toistuvasti esille tilanne, että jäsen omistaa osan yrityksestä, mutta ei ajattele itseään yrittäjänä. Tällöin saattaakin tulla yllätyksenä, että oikeutta palkansaajan ansiosidonnaiseen päivärahaan ei ole.

YRITYKSEN OSAOMISTAJAKIN VOI OLLA YRITTÄJÄ

Tekstit Heikki Meskanen, YTY Kuva Fotolia.com

tömyysturvassa päätoimisena yrittäjänä. Osaomistajalle ei kerry myöskään pal-kansaajan työssäoloehtoa eli palkansaa-jakassa (esim. YTYn osalta IAET-kassa) ei maksa työttömyyspäivärahaa osaomis-tajalle edes yritystoiminnan tai osakkuu-den päättymisen jälkeen.

Yritystoiminta voidaan katsoa sivu-toimiseksi, jos henkilön esimerkiksi muun työssäolon perusteella voidaan

JuristipalstaLakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

Työttömyysturvalaissa

osaomistajana ja siten

yrittäjänä pidetään mm.

henkilöä, joka työskentelee

johtavassa asemassa

yrityksessä tai yhteisössä,

jossa hänellä itsellään on

vähintään 15 prosenttia

tai hänen perheen-

jäsenillään tai hänellä

yhdessä perheen-

jäsentensä kanssa on

vähintään 30 prosenttia

osakepääomasta

(tai muutoin vastaava

määräämisvalta).

YTY 4 I 2010 21

päätellä yritystoiminnan tai oman työn vaatiman työmäärän olevan niin vähäi-nen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö on palkansaajana pää-toimessa muualla ja osaomistusyrityksen toimintaan osallistuminen tapahtuu vain iltaisin ja viikonloppuisin. Asian tutkii ja päätöksen tästä tekee työ- ja elinkeino-toimisto (ent. työvoimatoimisto). YTY ja IAET-kassa ovat sidottuja työ- ja elinkei-notoimiston päätökseen asiassa.

YRITYSTOIMINNANPÄÄTTYMINENTAI KESKEYTYMINEN

Päätoimisesti yritystoiminnassa työl-listyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän yrityksessä siihen ajankoh-taan asti, jona yritystoiminta todistet-tavasti on lopetettu tai se on ollut yhtä-jaksoisesti keskeytyneenä neljän kuu-kauden ajan. Henkilön yrittäjästatus työttömyysturvassa ei siis pääsääntöi-sesti pääty, vaikka hän lopettaa työsken-telyn yrityksessä, jos yritys muutoin jat-kaa toimintaansa ja hän (tai perhe) säi-lyttää omistuksensa.

Yritystoiminta katsotaan todistet-tavasti keskeytetyksi, kun yhtiön sel-vitystilasta tai yhtiön purkamisesta on tehty virallinen päätös. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi konkurssiin aset-tamisella tai kun edellä todetun selvitys-tila- tai yhtiön purkamispäätöksen lisäksi yhtiön vaihto- ja käyttöomaisuudesta on todisteellisesti luovuttu.

Yritystoiminta voidaan katsoa sivu-toimiseksi, jos henkilö on ollut vähintään 10 kuukautta kyseiseen yritystoimin-taan liittymättömässä kokoaikatyössä tai muutoin voidaan selkeästi päätellä yri-tystoiminnan vaatiman työmäärän ole-van niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Päätöksen tästäkin tekee työ- ja elinkei-notoimisto.

Tällä 10 kuukauden kokoaikatyöllä henkilö kerryttää itselleen myös palkan-saajakassan työssäoloehdon. Hän siis saa oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyys-turvaan, kunhan muistaa olla myös esim. YTYn jäsenenä samanaikaisesti. ●

• 1 747,95 Ansiopäiväraha• 2 190,64 Korotettu ansiopäiväraha• 2 380,48 Muutosturvan ansio-osa

Esimerkki korotusosista, kunlähtöpalkka 4000 eur/kk. Apuna on käytetty ansiopäivä-rahalaskuria osoitteessawww.iaet.fi

TEITKÖPÄÄTTÖSOPIMUKSEN?Jos sovit työsuhteen päättymisestä työnantajasi kanssa, sinulla ei ole oikeutta työttömyysturvan korotusosiin.

Työsuhteen päättymistä tarkastellaan vakuutusoikeuden viime-aikaisten päätösten mukaan yhtenä kokonaisuutena.

Merkitystä ei ole sillä, että työntekijä on ensin irtisanottu tuotannollis-taloudellisista syistä ja vasta tosiasiallisen irtisanomisen jälkeen sovittu työsuhteen päättymiseen liittyvistä muista asioista. Työntekijä menettää työttömyysturvan korotusosat (muutosturvan ansio-osa 200 päivän ajalta ja korotettu ansio-osa 100 päivän ajalta), jos hän sopii työsuhteen päättymiseen liittyvistä seikoista työnantajan kanssa siten, että • työntekijä luopuu hänelle työntekijänä kuuluvista oikeuksista, muun muassa takaisinottovelvollisuudesta • työntekijä ei esitä muita kuin sopimukseen kirjattuja vaatimuksia työsuhteen päättymisen jälkeen • työnantajalla ei ole työntarjoamisvelvollisuutta • osapuolilla ei ole toisiaan kohtaan mitään työsuhteeseen tai en päättymiseen liittyviä vaatimuksia

Merkitystä ei ole, vaikka olisi • erillinen irtisanomisilmoitus, jossa työnantaja yksipuolisesti irtisanoo työntekijän työsuhteen päättymään työsopimuslain 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 §:ssä tarkoitetuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä • sopimuksen taustassa kerrottu tuotannollis-taloudellisista syistä • yt-neuvottelut on yrityksessä käyty

Huomioitava on myös, että: • Työttömyyspäivärahaa ei makseta samalta ajalta kuin työntekijä on saanut työsuhteen päättymiseen liittyvää etuutta työn- antajalta (esim. erokorvaus, kädenpuristus, lomakorvaus) Kassa tulee jaksottamaan etuuden. • Työsuhteen päättämisestä sopiminen työnantajan kanssa aiheuttaa työttömyysturvassa työntekijälle lähtökohtaisesti 90 päivän karenssin työttömyysturvaan. Karenssista päättää työ- ja elinkeinotoimisto.

Teksti Susanna Rintala, SEFE

Lähde IAET-kassa

Kuva Arto Wiikari

22 YTY 4 I 2010

KOKEILKAAPA

SEESTEILYÄ

Seesteinen voi tarkoittaa suomen kielessä sekä tyyntä että kirkasta. Seesteilyssä on kyse elämisen vauhdin hidastamisesta siksi, ettei alituinen hosuminen veisi kaikkia voimia ja aikaa jäisi elämästä nauttimiseen. Ilmiö on ristitty milloin hitailuksi ja milloin miksi-

kin, mutta seesteily on mielestäni osuvin nimitys.Seesteillä voi vaikka vanhojen lehtien avulla. Käykääpä kirp-

piksellä ja ostakaa nippu muutaman vuosikymmenen takai-sia lehtiä. Selaillessanne ajatuksenne ovat huomaamattanne siirtyneet vuosikymmeniä taaksepäin ja kas kummaa – kiire katosi jonnekin!

Entäpä sitten automatkat? Onko aina pakko ajaa hampaat irvessä moottoritietä toisten samanlaisten puskurissa kiinni? Etsikää vaihtoehtoisia reittejä, ja kiire karisee matkan var-relle. Poskilihakset löystyvät kuin itsestään, eivätkä amalgaa-mit rutise kuten tavallisesti.

Monille pääväylille löytyy luontainen vaihtoehtoreitti. Joskus se on vähän pidempi, mutta korvaus tulee paljon mie-lenkiintoisempina maisemina ja mielenrauhana. Seesteinen reitti voi olla jopa joutuisampi ja seututiet ovat usein hyvä-kuntoisia.

Jos yrität ajaa satasta päätiellä, niin jopa vain eteesi pon-

nahtaa kuin tyhjästä kerrostalolähiön kokoinen maantiejuna, ja vastaan tulee taukoamaton jono. Ohita siinä sitten! No, liik-kuuhan sivuteilläkin maatalouskoneita, mutta niistä pääsee ohi tuossa tuokiossa, kun vastaantuleva liikenne puuttuu.

Radion avullakin voi oivallisesti seesteillä. Unohtakaa kau-palliset kanavat ja löytäkää seesteinen tarjonta, kuten sivisty-neet ja kiintoisat puheohjelmat sekä klassinen musiikki. Eikä seesteisen musiikin tarvitse olla aina edes klassista. Radio Suo-messa on seesteisiä kevyen musiikin ohjelmia viikoittain.

Arjen seesteilyn perussääntö on se, että tee samoja asioita eri aikaan ja eri asioita samaan aikaan kuin muut, niin vältyt ruuhkilta. Eli suomeksi sanottuna: Onko aina pakko tunkea sinne ”ostosparatiisiin” perjantaina kello 17?

Seesteily on ajankohtainen aihe siksi, että joka paikassa tuntuu olevan koko ajan mieletön kiire. Erityisesti tämä kos-kee työelämää, mutta kylläpä moni meistä joutunee tunnusta-maan, että vapaa-aikakin on varsin aikataulutettua.

Ihminen on kehittynyt nykyiselleen satojen vuosituhansien saatossa. Yletön kiire tuntuu sen sijaan olevan viime vuosikym-menten keksintö. Niinpä on aivan loogista, että ihmisen pro-sessorit eivät ole ehtineet sopeutua joka tuutista pursuavaan valtavaan ärsyketulvaan. Seesteistä syksyä kaikille! ●

Tiedotusvälineissä on viime aikoina ollut esillä ajatuksia elämisen vauhdinhidastamisesta. Alkuaan ajatus on kai kiirinyt Amerikasta asti, ja siitä on käytetty

erilaisia suomennoksia. Itse olen nimennyt ilmiön seesteilyksi. Downshifting on sittentaas eri juttu ja siinä hypätään kokonaan pois oravanpyörästä.

Uusi kolumnistimme Seppo Simola tutkiskelee YTY-lehdessä elämää ja sen ilmiöitä. Mökkeilyn ohella hän kirjoittaa vapaa-aikoinaaneri julkaisuihin vaihtelevista aiheista, mm. kirjallisuudesta ja matkailusta. Seppo on ollut YTYn jäsen vuodesta 1996. Vuonna 2008 hän

oli perustamassa toimipaikkaansa yritysyhdistystä ja toimii nykyisin sen puheenjohtajana sekä luottamusvaltuutettuna.

Seppo Simola

YTY 4 I 2010 23

Ota lungisti –

YTY valvoo etujasi!

YTY - jäsenille jotka kulkevat omia polkujaan!

Sinussa on YTYä!

Vaihtamalla paranee!

Lyhyet

Pohjana on Akavan kalenteri, johon on lisätty YTYn toimitta-mia sivuja. Toteutuksesta vas-taa CC Kalenteripalvelu Oy. Kalenterissa on kätevä viikko-aukeama sekä rengassidonta, jolloin valittu viikko pysyy avat-tuna pöydällä. Tänä vuonna teetämme kalenterit kahdella vaihtoehtoisella kannella. Voit valita joko perinteisen muovi-kantisen tai ekologisen version pahvikansilla. Jos valitsemasi kansivaihtoehto loppuu, lähe-tämme automaattisesti toisen vaihtoehdon. Jäsenet voivat tilata yhden kalenterin mak-sutta niin kauan kuin niitä riit-tää. Postitamme kalenterit mar-raskuussa.

Tilauslinkki löytyywww.yty.fi Ajankohtaista-palstalta.Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tilata kalenteria netin kauttavoit tilata sen puhelimitse numerosta (09) 2510 1310

TILAA YTYn TASKU-KALENTERI VUODELLE 2011Olemme jälleenpainattaneet YTY-tasku-kalentereita.

TUUNAA SUOSITTELUKORTTIYSTÄVÄLLESI!

Nyt voit suositella YTYä ystävällesi vaikka omalla kuvallasi. Olemme lisänneet suosittelukortin lähetysominaisuuksiin mahdollisuuden ladata kuvia omalta koneelta. Valikoimassa on toki monta hyvää valmista kuvaakin, joista voit valita mieleisesi. Voit tuunata korttia lisää valitsemalla listalta sopivan sloganin tai laa-tia oman suosittelutekstisi.

Saat jokaisesta suosittelemastasi uudesta jäsenestä palkkioksi 30 euron arvoi-sen SuperLahjakortin.

Itselleen sopivan edunvalvontajärjestön löytäminenei aina ole niin helppoa. Moni jäsenistämme on löytänyt YTYn ystävän suosituksesta - ehkä sinäkin. Helpotaystäviesi elämää ja suosittele heille YTYä netti-sivuiltamme löytyvällä sähköisellä suosittelukortilla.

YTYn jäseneksi voi liittyä yksityissektorilla työskentelevä ylempi toimihenkilö, esimies tai asiantuntija, jolle ei löydy omaa koulutusta vastaavaa YTN-liittoa.Mm. ekonomit, insinöörit, tradenomit ja lakimiehet järjestäytyvät ensisijaisesti omaan koulutuspohjaiseen liittoonsa. YTYn jäsenten koulutustausta vaihtelee keskikoulusta ylemmän korkeakoulun tutkintoihin, esim. yo-merkonomi,datanomi, teknikko ja FM ovat yleisiä tutkintoja ytyläisten keskuudessa.

Suosittelukortin

löydät YTYn nettisivuilta

www.yty.fi

tämän napin alta.

24 YTY 4 I 2010

Suomi putosi viime vuonna EU-maiden joukossa 11. sijalle, kun kansantuotetta mitattiin asukasta kohden huomioiden ostovoima eri maissa. Vielä edellisenä vuonna olimme seitsemäntenä heti Ruotsin ja Tanskan perässä ja ”vanho-jen” EU-maiden keskiarvon parem-malla puolella.

Viime vuonna Britannia, Saksa ja Belgia, jotka olimme ohittaneet vuonna 2007, kirivät taas ohitsemme. Niissä indeksiluvut pysyivät ennallaan, kun meillä tuli pudotusta seitsemän pykälää. (Lähde: Eurostat)

SUOMI ON KESKI-VERTOMAA

PANU KÄRJES DOMINOI YTYnGOLF-KISOJA

Voittajan jälkeen kilpailu oli tasainen ja onneksemme sateet vain kiersivät kenttää pelimme ajan.

TULOKSIALyöntipeliPanu Kärjes, Lohja, HSGC ........................ 75Matti Miettinen, Hyvinkää, HyG ............. 79Kari Kauppinen, Vantaa, SHG ................ 80Kimmo Backman, Lohja, StLG ................. 85Rami Tervomaa, Forssa, LoG .................... 87Esa Siltanen, Pirkkala, GPi ....................... 88

naisetTerhi Nygren, Salo, SaG ........................... 99Marja-Leena Tamminen, Espoo, ERG .... 101Sol-Britt Raj, Kirkkonummi, PGC ........... 106

PistebogeyPanu Kärjes, Lohja, HSGC ........................ 41Rami Tervomaa, Forssa, LoG .................... 34Harri Snicker, Espoo, PGH ........................ 34Kari Kauppinen, Vantaa, SHG ................. 33Jarmo Mäkinen, Askola, ViG ................... 33Matti Miettinen, Hyvinkää, HyG ............. 32Jukka Heikkilä, Latovainio, LoG .............. 32Otto Puttonen, Vantaa, KyG ................... 32Hannu Kilpi, Helsinki, KlG ....................... 32Jaakko Kiiski, Helsinki, KGV .................... 32

naisetRaili Peltonen, Helsinki, HaGK ................ 31Terhi Nygren, Salo, SaG ........................... 30Tarja Onnela, Helsinki, NG ...................... 27

YTYn kahdeksannet golf-kisat pidet-tiin perinteiseen tapaan kesäkuussa. Kilpailupaikkana oli Kytäjän North-West –kenttä. Pelaamaan oli ilmoit-tautunut 42 YTYn jäsentä, joista yksitoista oli naisia. Kaikki pelaajat ilmestyivät ajoissa paikalle, vaikka pelisunnuntaille oli ennustettu var-maa ja runsasta sadetta. Onneksi sää-miehet osuivat tällä kertaa harhaan. Saimme kokea pelin aikana vain pien-tiä tihkua. Kytäjän kenttä oli hyvässä ja kauniissa, mutta vaikeassa kun-nossa, kuten yleensä.

Parhaan kierroksen pelasi Vihdin Hill Side Golf:ia edustava lohjalainen Panu Kärjes, voittaen sekä lyöntipeli- että pistebogey-sarjat, 75 lyönnillä ja 41 pisteellä. Naisten kärjessä oli-vat Salossa asuva ja Salo Golf-seuraa edustava Terhi Nygren (99 lyöntiä) ja helsinkiläinen Raili Peltonen (31 pb), Railin seura on Hartolan Golfklubi. Tasoitukset huomioon ottava piste-bogey-kisa oli Kärjeksen tuloksen jäl-keen hyvin tasainen. ●

Mitalistit kokoontuivat palkintojen

jaon jälkeen yhteiskuvaan

Lyhyet

YTY 4 I 2010 25

YTYn hallitus nimitti 20.5.2010 toimistonhoitaja fil.yo Kyllikki KivijärvenYTYn toimistopäälliköksi.

Hän vastaa mm. YTYn toimistopalvelujen ja taloushallinnon päivittäisistätoiminnoista, verkkosivustojen ylläpidosta ja kehittämisestä sekä jäsen-hankinnasta.

Kyllikki on työskennellyt YTYssä vuodesta 2000 alkaen, aluksi toimisto-sihteerinä ja vuodesta 2002 toimistonhoitajana. ●

YTYn jäsenet voivat tilata maksutta erilaisia työsuhteeseen liittyviä oppaita. Omia oppaita ovat mm. vuosittain jul-kaistava Jäsenopas, joka on lähetetty kaikille jäsenille sekä Työttömyysturva-opas. Olemme lisäksi olleet tuotta-massa, yhdessä muiden YTN-liittojen kanssa, yhä lisääntyvää työsuhdeopas-tarjontaa.

Varastossamme on valmiina mm. YTN:n Akavan, Eläketurvakeskuksen ja TJS-Opintokeskuksen julkaisemia oppaita. Osa oppaista on luettavissa YTYn jäsensivuilla pdf-muodossa netissä, osoitteessa www.yty.fi: > Jäsen-sivuille (painike yläpalkissa) > Julkaisut > Tilattavat julkaisut.

KOULUTUSKALENTERIT

YTYn jäsenillä on mahdollisuus osallis-tua YTN:n sekä TJS-Opintokeskuksen järjestämille kursseille. YTN:n kurssit on tarkoitettu aktiivisti työsuhdeasioita hoitaville tai niitä seuraaville jäsenille. Nämä koulutukset ovat maksuttomia.

Lisätietoja:www.ytn.fi/koulutus

TJS:n kurssien sisällöt vaihtelevat yhdis-tystoiminnasta, työelämän ja viestin-nän teemoihin sekä jaksamiseen.

Lisätietoja:www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus

Tilaukset:Oppaita voi tilata nettisivujen tilaus-lomakkeella tai YTYn toimistostaTiina Lappalaiselta, yty@yty.fi tai (09) 2510 1310.Tilaukset toimitetaan jäsenille maksutta, yksi kappale / jäsen.

OPPAISTA APUA

NIMITYSUUTINEN

SYYSKUU15.9. IT-alan ajankohtais-aamiainen (YTN)* ....... Sokos-Hotel Vaakuna, Helsinki21.9. Työsuhdeilta ..................................................................................... Sokos Hotel Pasila28.9. IT-alan iltatilaisuus (YTN)* ............................................ Sokos-Hotel Arina, Oulu29.9. IT-alan ajankohtais-aamiainen (YTN) * ...... Sokos-Hotel Arina, Oulu30.9. IT-alan ajankohtais-aamiainen (YTN)* ...... Sokos-Hotel Alexandra, Jyväskylä30.9. Esimiesilta ............................................................................................ Sokos Hotel Pasila

LOKAKUU6.10. IT-alan ajankohtais-aamiainen (YTN)* ...... Sokos-Hotel Ilves, Tampere7.10. IT-alan ajankohtais-aamiainen (YTN)* ...... Sokos-Hotel Hamburger Börs, Turku14.10. Osaamisen tunnistaminen ........................................... Sokos Hotel Pasila21.10. Neuvottelukoulutus .............................................................. Sokos Hotel Pasila26.10. Esimiesilta ............................................................................................ Sokos Hotel Pasila

MARRASKUU13.11. Työnhakupäivä ............................................................................. Helsinki16.11. Työsuhdeilta ..................................................................................... Helsinki24.11. YTYn syyskokous ja aluetapahtuma ............. Helsinki

Tiedotamme koulutuksista ja tapahtumista tarkemmin sähköpostitselähetettävällä Uutiskirjeellä. Pidäthän huolta, että jäsenrekisterissämme on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Tilaisuuksiin ilmoittaudutkätevimmin YTYn jäsensivujen kautta www.ytyintra.fi > iYTY >Tilaisuuksiin ilmoittautuminen. Jäsensivuilta löydät myös tilaisuuksientarkemmat ohjelmat. Lisätietoja antaa Kyllikki Kivijärvi, puh. (09) 2510 1320.

* IT-alan ajankohtais-aamiainen –tilaisuuksiin ilmoittaudutaan YTN-sivuilta kohdasta Tietotekniikan palveluala.

SYKSYN KOULUTUKSIA JA TAPAHTUMIA

TYÖMARKKINA-AVAINTyömarkkinajärjestöt ovat julkaisseet sivuston työelämän keskeisistä kysymyksistä. Aiemmin vastaava julkaisu on ilmestynyt painotuotteena, mutta sivusto on nyt korvannut opaskirjasen.

Työmarkkina-avain tarjoaa perustiedot ja sen kautta pääsee kätevästi syventävään työelämätietouteen, jota saa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen ja muiden työelämätoimijoiden verkkosivuilta. Sivuston sisällön ovat tuottaneet Akava, SAK, STTK, EK, KT, VTML sekä KiT.

Sivusto löytyy osoitteesta www.tyomarkkina-avain.fi

Lyhyet

26 YTY 4 I 2010

Oy Teboil Ab järjestää kolmen kuukauden mittaisen kampanjan, joka alkaa 1.9. ja päättyy 30.11.2010. Kampanjan aikana YTYn jäsenkortilla saatava alennus bensiinistä ja dieselöljystä on 2,2 senttiä/litra (norm. 1,7 s/l). Voiteluaineista alennus on 10 % (ei yli 10 litran astiat).

Polttoainealennukset saat kaikilta Teboil huoltamoilta ja automaattiasemilta lukuun ottamatta nettohintaisia Teboil Express-automaattiasemia. Alennukset saat myös maksaessasi Plussa-maksukortilla. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä. ●

LISÄALENNUSTA TEBOILILTA

PALKAN-KOROTUKSET PIENENIVÄT

Työehtosopimuksilla sovittujen palkan-korotusten taso putosi meillä selvästi viime vuonna. Eurofoundin keräämien tietojen mukaan sopimuskorotukset olivat meillä 3 prosenttia, kun ne edel-lisenä vuonna olivat 4,9 prosenttia. Vielä suurempi pudotus tapahtui Slo-veniassa, jossa sopimuskorotukset puo-littuivat 7 prosentista 3,5 prosenttiin.

Vuonna 2008 meillä sopimuskoro-tukset jäivät alle euroalueen keskita-son, kun ne vuonna 2008 ylittivät sen selvästi.

Vaikka sopimuskorotukset jäi-vät viime vuonna edellisvuotta pie-nemmiksi lähes kaikkialla, inflaa-tion hidastuminen kasvatti kutienkin reaalipalkkoja. (Lähde: Eurofound)

toiminta-asiamiehen tehtävään lähei-sesti liittyvästä aiheesta.

Asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Yt-asiamiehen toimikausi on viisivuo-tinen. ●

HELENA LAMPOSESTAYHTEISTOIMINTA-ASIAMIES

Helena Lamponen aloitti syyskuun alussa ensimmäisenä yhteistoiminta-asiamiehenä.

Yhteistoiminta-asiamies valvoo yt-lain ja muiden henkilöstön osal-listumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Asiamiehen tehtäviin kuuluvat myös henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekiste-rin ylläpito.

Helena Lamponen on oikeustie-teen tohtori ja varatuomari. Hän on toiminut palkka-asiamiehenä ja laki-miehenä Akavan Erityisalat ry:ssä vuodesta 1989 lähtien. Hänellä on vahva käytännön kokemus viran teh-täväalaan kuuluvasta lainsäädännöstä. Lamponen on toiminut muun muassa palkansaajakeskusjärjestöjen yhtei-senä lakimiessihteerinä yt-lakikomi-teassa. Lisäksi hän on väitellyt yhteis-

TEKES RAHOITTAA TYÖORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISTÄ

Tekes rahoittaa nykyään myös projekteja, joiden tavoitteena on kehittää esimerkiksi työorganisaatiota, työprosesseja, työme-netelmiä, esimiestyötä ja henkilöstöjohtamista. Tekesin uusi TYKE-rahoitus on jatkoa Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) aiemmalle toiminnalle. Työorganisaation kehittäminen on mah-dollista yhdistää myös laajempaan teknologian ja liiketoimin-nan kehityshankkeeseen. Hakijoina voivat olla kaiken kokoiset ja eri toimialoja edustavat työpaikat, kuten pk-yritykset, suu-ret yritykset sekä julkishallinnon organisaatiot ja järjestöt.

TYKE-rahoitteisten hankkeiden tulee edistää samanaikaisesti toiminnan tuloksellisuutta ja työelämän laatua työpaikalla. Hankkeet tulee toteuttaa johdon ja henkilöstön yhteistoimin-tana. Rahoitusta voi hakea jatkuvasti. ●

Lisätietoja rahoituksesta ja hakuprosessista saa Tekesinverkkosivuilta www.tekes.fi tai työelämän kehittämisenasiantuntijoilta Tekesistä (puh. 010 191 480) avainsanalla”TYKE-rahoitus”.

Lyhyet

YTY 4 I 2010 27

see, näkee heti, onko matoja tai toukkia ja toisaalta isot sienet vievät kokonaisina enemmän tilaa kopassa, sanoo Ceder.

OIKEAT EVÄÄT SIENIMETSÄÄN

– Metsässä ei saa kiirehtiä, ja jos lapsia on mukana, siellä mennään lasten tah-dissa, sanoo Aino Ceder. Lapset eivät tar-vitse ylimääräisiä viihdykkeitä mukaansa metsään, heillä riittää katsottavaa kas-veissa ja luonnon ihmeissä. Perinteis-ten käpylehmien tarvikkeet ovat sopivaa kerättävää lapsille.

– Aikuisen on maltettava pysähtyä, kun lapsi haluaa jäädä ihmettelemään löytämäänsä käkkyrämäntyä tai kum-mallista luonnonrakennelmaa.

Pikkuväen evääksi Aino neuvoo otta-maan juomisen ja eväsleipien lisäksi rusi-noita tai muuta makeaa, jotta verenso-keri pysyy riittävän korkealla. Myös hedelmät maittavat.

– Yhdellä pienellä rusinapaketilla tai suklaapatukalla lapsi tarpoo kevyesti tunnin. Ja jos mukana on pienempiä lap-sia, heille varaisin mukaan näkkileipää

A loittelevan sie-nestäjän kannat-taa pyrkiä koke-neemman mukaan muutaman kerran

ennen kuin lähtee omin päin met-sään. Kokenutkin konkari saattaa tietysti myös eksyä, joten vähintään kännykkä on hyvä ottaa matkaan, mik-sei kompassikin, ettei lähde kiertämään kehää.

– Sieniretken onnistuminen riip-puu niin monesta tekijästä, säästä ja siitä tunteeko metsän. Tärkeintä on tieten-kin erottaa syötävät ja myrkylliset sie-net toisistaan. Jos on yhtään epävarma, on parempi jättää sieni ottamatta, neu-voo 60-luvulta lähtien sienestänyt Aino Ceder.

Sekaannuksia tulee helposti valko-kärpässienten kohdalla, koska ne muis-tuttavat erehdyttävästi syötäviä - mutta Suomessa melko harvinaisia - herkku-sieniä.

HARJALLINEN SIENIVEITSION KÄTEVIN

Muovipussit eivät sovi sienten kuljetuk-seen, sillä ilmatiiviissä pussissa pilaan-tuminen nopeutuu ja sienet litistyvät. Sienikoppa on ainoa oikea astia sienille, edes ämpäriin sienet eivät kuulu vannou-tuneen pärekorin käyttäjän mielestä.

– Ja sieniveitsessä on oltava pieni harja toisessa päässä, että saa enimmät roskat putsattua ja suurimmat sienet halkaistua metsässä. Kun sienen halkai-

ja banaania, syksymmällä kotimai-sia omenoita.

Itselleen Aino Ceder pak-kaa välipalaksi tuhteja lauan-taimakkarasiivuja, tomaattia ja pari palaa ruisleipää. Juotavaksi riittää vesi, kylmällä säällä kahvi termospullossa.

– Kannonnokalla kun istuu ja haukkaa vuorotellen tomaattia

ja lauantaimakkaraa, muuta ei tar-vitse, vakuuttaa kokenut sienestäjä.

PITKÄT HIHAT JA LAHKEET

Pukeutumisessa kannattaa muistaa, että metsässä on aina risuja ja ryteikköä. Pit-kähihainen paita ja pitkät lahkeet ovat välttämättömät, samoin kumisaappaat. Ne suojaavat paitsi naarmuilta, myös itikoilta.

– Monet ottavat mukaansa sadeta-kinkin, mutta minä kannan mieluummin enemmän sieniä ja vähemmän varus-teita, vaikka aika usein olen sitten ollut kuin uitettu koira sienireissun jälkeen, nauraa Ceder.

HIRVIKÄRPÄNENON VÄRISOKEA

Hirvikärpäseltä ei suojaa muu kuin ver-kollinen päähine. Verkko tuntuu varsin-kin kuumana päivänä ahdistavalta kas-voja vasten, mutta ehkä sen kestää, jos vaihtoehtona on kaivaa hirvikärpäsiä päänahastaan.

– Joku väitti, ettei hirvikärpänen tulisi valkoisen vaatteen kimppuun, koska suosikkieläin hirvi on tumma, mutta se ei pidä paikkaansa. Hirvikärpäset ovat kyllä täysin värisokeita, ne iskevät kaikkeen mikä liikkuu, toteaa Aino Ceder. ●

Teksti Eva Loikkanen Kuva Aino Cederin

SIENIMETSÄSSÄ ON TUNNELMAA– lauantaimakkaraa ja rusinoita kannonnokassaMetsässä on suorastaan tervehdyttävääkulkea sieniä keräämässä. Kiireettömyys ja oikeanlaiset varusteet tekevät retkestä onnistuneen. Lapsille metsässä samoilu on elämys ja samalla opitaan perus-asiat sienistä.

Jo näin yksinkertaisesti saat YTYintrasta paljon irti. Sivuilta löytyy paljon tietoa monelta työuran osa-alueelta. Sisältöä uudistetaan jalaajennetaan jatkuvasti jäsenien tarpeita silmälläpitäen. Jäsensivuille pääsee myös suoraan osoitteesta www.ytyintra.fi

Muistathan hyödyntääkaikki jäsenetusi, myös hyödyllistä

tietoa ja ohjeita täynnä olevatjäsensivumme.

1. Mene osoitteeseen www.ytyintra.fi ja rekisteröidy jäsensivuille antamalla jäsennumerosi, joka

löytyy jäsenkortistasi, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta. Väliaikaisen salasanan

saat joko sähköpostiisi tai matkapuhelimeesi. Jäsenrekisterissämme täytyy olla jompikumpi näistä

tiedoista. Jos tiedot puuttuvat tai ovat muuttuneet, ota yhteys jäsensihteeriin.

2. Kirjaudu sivuille väliaikaisella salasanalla ja luo uusi, itsellesi sopiva salasana. Nyt pääset liikkumaan

sivuilla. Jos etsit jotain tiettyä tietoa, löydät sen nopeiten käyttämällä hakutoimintoa. Kirjoita siis tyhjään

kenttään jokin asiasana, kuten `äitiysloma` tai `johtajasopimus`.

3. Kannattaa myös opetella käyttämään suosikkisivuja. Voit merkitä sivuja suosikeiksesi

painamalla punaisen nuppineulan kuvaa tekstin ylälaidassa. Suosikkilistastasi näet hyväksi

havaitsemasi sivut yhdellä silmäyksellä.

4. Omat tiedot –välilehdeltä voit kätevästi päivittää muuttuneet jäsentietosi, kuten

osoite- ja työnantajatiedot.

5. Jäsensivuilta pääset myös helpoiten hyödyntämään muita jäsenetujasi,

kuten vaikkapa tekemään mökkivarauksen.

PALVELEVAT KELLON YMPÄRI

YTYn jäsensivut