Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R YY K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

Paikallinensopiminen vaatiitahtoa, osaamistaja luottamusta

nyt unOhDetaan harmaa

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

4I2011

Paula Viljanen auttaa pukeutumaan

Työeläkelainsäätämisestä50 vuotta

Paikallinensopiminen vaatiitahtoa, osaamistaja luottamusta

Työeläkelainsäätämisestä50 vuotta

YTY 4 I 2011 32 YTY 4 I 2011

Kan

nen

ku

va:

Tim

o S

yrjä

nen

/ A

jan

kuva

Ky

SÄHKÖPOSTIyty@yty.fi

KOTISIVUTwww.yty.fi

LEHDEN TOIMITUSKUNTA 2011Jaakko Kiiski, Kari Saarinen,Kyllikki Kivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, Leena Vänni, Anitta Valtonen

ULKOASUViestintänetti Oy, Jyväskylä

PAINOTALOForssa Print

PAINOSMÄÄRÄ8 300

SEURAAVA NUMEROILMESTYY 27.10.2011

yksityisalojeN esimiehet ja asiaNtuNtijat ry:N jäseNlehti

PÄÄTOIMITTAJAKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

TOIMITTAJALeena Vänni

TOIMITUSRatavartijankatu 200520 HELSINKI

Pääkirjoitus

iaet-kassaPostiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

sähköposti: iaet@iaet.fi internet: www.iaet.fi

Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600Ma – To 10.00 – 15.00 Pe 10.00 – 13.00

yksityisalojeN esimiehet jaasiaNtuNtijat yty ry

POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITEAsemapäällikönkatu 12 b

Puhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399

sähköposti: yty@yty.fi

henkilökohtaiset: etunimi.sukunimi@yty.fi

JÄSENREKISTERIjäsensihteeriTiina LappalainenPuh. (09) 2510 1310

JÄSENETUASIATtoimistopäällikköKyllikki KivijärviPuh. (09) 2510 1320

JÄSENYYSASIATjäsenpalvelupäällikköKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

EDUNVALVONTAasiamiesIra Laitakari-SvärdPuh. (09) 2510 1345

asiamiesAnu AspialaPuh. (09) 2510 1340

asiamiesPekka PotinkaraPuh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

TYÖSUHDEASIATpäälakimiesHeikki Meskanen

työsuhdeasiamies Heikki KähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

VIESTINTÄLeena VänniPuh. (09) 2510 1335

SYKSYN SÄVEL

K esän virikkeelliset tapahtumat ja ympäristöt pääsivät jälleen vaih-

tumaan työmaisemiin.

Paljon on tapahtunut kesän aikana yhteiskunnassa ja maan

sisällä. Poliittisella sektorilla kohistiin kovin, mutta lopulta saatiin

maahamme punnerruksen tuloksena myös uusi hallitus.

Haasteita hallituskokoonpanolla on todella riittävästi kotimaanpolitiikassa,

saati sitten talouskriisien repiessä vakaaksi luultua EU:n yhteisöä.

Palkansaajarintaman haasteet talousepäselvyyksien keskellä ja inflaation kas-

vun myötä edunvalvontajärjestöillä on edessään haasteelliset sopimusneuvottelut.

Ennakkoon on kuulutettu, kuin jo kaikkien taholta vahvistettuna, että vain

maltti on valttia, vaikka asioiden todellinen eteneminen on valmisteltu kuin sopi-

mukseksi elinkeinoelämän työnantajajärjestöissä.

Syksyn neuvottelurintaman käynnistymistuska ja sopimusten jatko näyttää

suunnan, miten herkästi olemme katkolla niiden sopimusalojen osalta, joiden on

mahdollista irtisanoa sopimuksensa loppuvuodesta.

YTN-Akava -kentän järjestökohtaisten tavoitteiden ja henkilömuutosten

osalta toivon yhtenäistä keskustelufoorumia, jonka esitysten katsoisin tuovan

rungon tulville palkkaratkaisuille.

Tässä samalla onnitellen Sturea ja toivotan menestystä Akavan luotsaamisessa.

YTYn jäsenistölle toivotan hyvää syksyä ja luottamusta neuvottelijoiden jo

aloittamaan keskusteluun eri toimialojen työsopimusehtojen sisällöstä ja ansio-

tasojen määrittelystä.

Juha Harjunen

YTYn varapuheenjohtaja

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R YY K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

Paikallinensopiminen vaatiitahtoa, osaamistaja luottamusta

nyt unOhDetaan harmaa

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

4I2011

Paula Viljanen auttaa pukeutumaan

Työeläkelainsäätämisestä50 vuotta

Paikallinensopiminen vaatiitahtoa, osaamistaja luottamusta

Työeläkelainsäätämisestä50 vuotta

Tässä numerossa

23

4

10

12 14

4I2011 4 PAULA PUKEE MIEHEN

7 SIMOLA: SAIVARTELUAKO?

8 LIUKUVA TYÖAIKA

10 ONNISTUNUT LAKIMUUTOS EUROOPPA- LAISEEN YRITYSNEUVOSTOTOIMINTAAN

12 TYÖELÄKELAIN SÄÄTÄMISESTÄ 50 VUOTTA

13 JÄSENHANKINTAKILPAILU TUOTTI MYÖS UUSIA TOIMINTATAPOJA

14 PAIKALLINEN SOPIMINEN VAATII TAHTOA, OSAAMISTA JA LUOTTAMUSTA

16 ITELLASSA PITKÄLLE MENEVÄÄ PAIKALLISTA SOPIMISTA

17 A-LOMAT - UUSI LOMAJÄRJESTÖ

18 KÄSIKIRJA AMMATTIMAISEEN ESIMIESTYÖHÖN

19 AMERIIKAN MALLIIN

20 LYHYET

23 PYÖRÄILYKYPÄRÄSSÄ ISTUVUUS TÄRKEINTÄ

4 YTY 4 I 2011

Hihat ja lahkeet oikean mittaisiksi. Asiakkaan tehtävä on

seistä rauhassa ja tutkia peilistä vaikutelmaa.

Jäsen

YTY 4 I 2011 5

Teksti Anitta Valtonen

Kuvat Timo Syrjänen ja Anitta Valtonen

Paula Viljanen vakuuttaa,

ettei pukeutumisneuvojan

käyttö ole snobbailua.

– Kun yksi ihminen jostakin

porukasta uskaltautuu tänne,

moni muu seuraa esimerkkiä.

Samaan ryhmään kuuluville

valitsen eri vaatteet.

Paula PukeemiehenVaatteiden osto on miehille usein vaikeaa. Helpommalla pääsee, kun avuksi tulee pukeutumisneuvoja.Kävimme koekaniinin kanssakatsomassa, miten homma toimii Stockmannilla.

nut erilaisia ruutukuoseja. Mitähän Jaakko sanoo?Ensin Paula tarjoaa klubitakkia. Sen tunnistaa

napeista ja tummansinisestä väristä. Leikkauksessa ei juuri ole eroa pikkutakkiin. Mutta kuinka olla-kaan, Jaakko mieltyy ruskeansävyiseen siniruudul-liseen pikkutakkiin. Se on hillitty ja rento. Sen peh-meisiin sävyihin on helppo yhdistää tummansini-set tai jopa kamelinväriset housut – joista Jaakko ei kuitenkaan innostu.

Sovitettaviksi tulevat myös housut ja paidat. Pieniruutuinen sinivalkoinen sopii takin kanssa ja siihen vielä raidallinen solmio. A vot.

Paula kertoo, että Turo Tailorilla on niin sanottu YPT-palvelu eli Your Personal Tailor. Sen avulla asia-

Pukeutumisneuvojan oven avaa siro tip-top-asuinen nainen; Paula Viljanen. Hän tervehtii iloisesti ja kertoo työs-kennelleensä Stockmannin miesten-osaston pukeutumisneuvojana vuo-desta 1998 ja vaatealalla kaikkiaan yli

30 vuotta. Saamme tietää, että monesti vaimo varaa ajan miehelleen.

– Asiat sujuvat kätevämmin, kun vaimon ei tar-vitse viedä vaatteita kotiin miehen sovitettaviksi. Ensimmäisellä käynnillä mies voi olla vähän vas-tahankaan, mutta jatkossa kynnys on matalampi. Yleensä miehet hakevat asukokonaisuuksia. Tarvi-taan sitä, tätä ja tota eli puku, pikkutakkeja, irto-housuja, paitoja, solmioita, kenkiä ja päällystakkeja.

Jatkoa helpottaa se, että Viljanen ottaa mie-hen mitat ja kirjaa ne tietokoneelle. Hän kirjaa ylös myös tukan, silmien ja ihon värin, kyselee lempivä-rit ja mahdolliset inhovärit. Lopuksi hän ottaa asi-akkaasta valokuvan, mikä helpottaa tämän olemuk-sen palauttamista mieliin jatkokäynneillä.

– Valokuva on ehdottoman tärkeä. Jos vaimo on mukana, otan usein kuvan myös hänestä.

Nyt uNohdetaaN harmaa

Koehenkilömme Jaakko oli liikkeellä tosimielellä, sillä syksyn tilaisuuksiin piti saada kohennusta vaatteisiin; pikkutakkeja, housuja ja paitoja. Hän halusi nähdä, löytäisikö Paula hänelle jotain uutta väriä ja kuosia. Toiveena oli myös vaatteiden helppo yhdistettävyys, jottei matkalaukusta tule reissuilla turhan painavaa.

– Kotonani on runsaasti erisävyisiä harmaita pukuja. Nyt pitäisi unohtaa harmaa. Suosin raitoja ja vältän ruutuja, sillä ruudut tuntuvat laajentavan tällaista kookasta miestä.

Pukeutumisneuvojan ansiosta moni asiakas saa ahaa-elämyksen. Neuvoja osaa etsiä asiakkaan ole-mukseen sopivia vaatteita. Omin nokkineen ostok-silla tuskaileva mies tyytyy usein samanlaisiin vaat-teisiin, joita on ennenkin ostanut. Jaakko tunnus-taa, että näin tuppaa käymään.

Alkuhaastattelun jälkeen Paula ottaa esille mit-tanauhan ja kirjaa mitat koneelle: kaulan ympärys, rinnan ympärys, vyötärö, housuvyötärö, takamuk-sen ympärys, sivumitat. Sitten hän lähettää Jaa-kon ja minut kahville ja lähtee hakemaan vaatteita. Yleensä hän varaa vaatteiden hakuun vähintään puolitoista tuntia.

ruudulliNeNkiN käy

Kun palaamme, rekissä on muutama irtotakki ja valoisalla sivupöydällä erivärisiä paitoja, solmioita ja neuleita. Mikä hämmästyttävintä, Paula on valin-

”Asiat sujuvat kätevämmin, kun vaimon

ei tarvitse viedä vaatteita kotiin miehen

sovitettaviksi. Ensimmäisellä käynnillä

mies voi olla vähän vastahankaan,

mutta jatkossa kynnys on matalampi.”

Perheen kanssa syyslomalle

ww

w.a

-lom

at.fi

A-lomien edullisilla perhelomilla riittää tekemistä isoille ja pienille lomalaisille. Tarjolla on

monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla ja lomakeskuksissa.

Haettavina

Syksy I viikot 35–40, haku päättyy 12.8.2011. Syksy II viikot 41–52, haku päättyy 16.9.2011.

Perhelomiin saa lomatukea

:: Perhe- ja virkistyslomat: 170 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta

85 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.

:: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/aikuinen,

lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.

:: Koululaisperheiden ryhmäperheloma: omavastuu 120 euroa/aikuinen,

lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi

Katso Perhelomakohteet ja hae lomalle

KolumniJäsen

YTY 4 I 2011 76 YTY 4 I 2011

Paulan kotona

trimmauspöydällä

vehnäterrieri Tessu

saa kutrinsa edustus-

kuntoon. Vuoroaan

odottaa silkkiterrieri

Cherie. Seinällä

olevat rusetit kertovat

näiden rotunsa

muotovalioiden

näyttelymenestyksestä.

kas voi tilata omaan kokoonsa tehdyt puvut ja hou-sut valitsemastaan Turon kankaasta. Niissä on val-mis peruskaava ja -mallisto, mutta esimerkiksi hy-vin pitkä ihminen saa itselleen sopivan koon. Hinta on vähän kalliimpi kuin valmisvaatteissa. Mittati-lauspuvut ovat sitten omassa hintaluokassaan, joka lähtee 1700 eurosta ylöspäin, kun valmisirtotakin saa noin 400 eurolla.

moNta mielihyväN lähdettä

Paula Viljanen on nyt osa-aikaeläkkeellä. Hän työs-kentelee tiistaista torstaihin ja nauttii sekä työstä että vapaa-ajasta. Vapaapäivinään hän golfaa, käy kahden koiransa kanssa näyttelyissä, trimmaa koi-ria, maalaa kiinalaisia akvarelleja, tekee hopeakoru-töitä ja hoitaa rivitalopihaansa. Hän on myös ahkera verenluovuttaja, 88 kertaa on jo koossa.

YTYn jäseneksi Paula liittyi vuonna 1993. – Koskaan ei voi tietää, mitä työelämässä sat-

tuu. Olen saanut tarvitessani hyviä neuvoja. Olen myös osallistunut joihinkin YTYn työsuhdetilai-suuksiin – niin – ja golfkilpailuihin Porvoossa tänä kesänä. Kokonaiskilpailuissa olin viimeisellä sijalla eli neljäskymmenesensimmäinen, mutta löin nais-ten pisimmän draivin!  ●

Ku

va: F

oto

lia.c

om

Huonosti kirjoitettu sähköposti lievimmil-lään vain ärsyttää (ellei sen virheellisyys suorastaan huvita). Seuraava haitta-aste on se, että tolkun saamiseen viestistä tärvään-tyy aikaa. Törkeimmillään viestistä ei kerta

kaikkiaan saa selvää tai sitten sen ymmärtää totaalisesti väärin. Enkä nyt paasaa teoriaa, vaan puhun omista vies-tinlukukokemuksistani.

Meidän jokaisen on yhä useammin ilmaistava itseämme kirjallisesti. Sähköposti on vakiintunut reilussa kymme-nessä vuodessa yleiseksi kommunikointitavaksi. Siivosin työhuoneen vaihdon yhteydessä arkistojani ja huomasin, että vielä kymmenisen vuotta sitten läheteltiin rutiinin-omaisesti tukku fakseja asioissa, jotka nykyisin hoidetaan luonnostaan ja helposti yhdellä sähköpostilla.

Sähköisten kommunikaatiovälineiden myötä kirjoit-tamisesta on tullut arkinen tapahtuma. Lukiossa oli taan-noin sellainenkin oppiaine kuin asioimiskirjoitus. Erilais-ten kirjeiden asettelut sekä alkupuhuttelut ja lopputer-vehdykset käytiin seikkaperäisesti läpi. Tämä sentään on onneksi mennyttä aikaa.

Vaikka työelämän kommunikointi ei enää vaadikaan muodollisesti oikein aseteltua tekstiä niin sen se ehdot-tomasti vaatii, että teksti tulee aina oikein ymmärretyksi. Varoittavana esimerkkinä kuulin seuraavan, myymälässä esille pannun tekstin: ”Vaihto-oikeus ei koske sellaisia tavaroita, joita ei voida pitävästi todistaa käytetyn ennen palautusta”. Jaa mitä? Kirjoittajan on kaiketi ollut tarkoi-tus sanoa, että vain käyttämätön tavara voidaan vaihtaa, mutta osaamattoman kirjoittajan tekstin merkitys kään-tyi täysin päinvastaiseksi.

Valitettavan usein oikeakielisyyden vaatiminen – tai edessen arvostaminen - koetaan niuhottamiseksi. Kirjoitetunkielen oleellinen vaatimus on kuitenkin se, että viesti tuleeoikein ymmärretyksi. Onko suomalaisten taito käyttääymmärrettävästi omaa kieltään rapistumassa?

saivarteluakO?

Täsmällinen ilmaisu on liike-elämässä tärkeää. Jos kir-joittelet huolimattomasti, niin saatat tulla luvanneeksi asi-akkaallesi jotakin aivan muuta mitä tarkoitit. Selittele tai peru siinä sitten kirjallisesti antamiasi lupauksia! Myös edunvalvonnassa jos missä tarvitaan täsmällistä ilmaisua. Yksi sana tai sen puuttuminen voi muuttaa sopimuksen sisällön täysin toiseksi. Pienet, viattoman kuuloiset sanat kuten ”tai”, ”vain” sekä ”ja”, ovat väärinkäytettyinä vaaral-lisia. On aivan eri asia, jos kahden sopimusehdon välissä on ”ja” eikä ”tai”.

Sanankäytön ammattilaisetkaan eivät enää osaa kieltä tai termejä kunnolla. Kiviniemen hallituksen siirryttyä toimitusministeristöksi siitä käytettiin tiedotusvälineissä ärsyttävän usein termiä toimitusministeriö. Hämmästyt-tävää, että ammattitoimittajat eivät tunnista eroa hallituk-sen kaikkien ministereiden (ministeristö) tai yhden minis-terin johtaman viraston (ministeriö) välillä!

Mielestäni välinpitämätön vastuu-siirtyy-lukijalle –tyyppinen viestintä on ensinnäkin ärsyttävää mutta lisäksi se on epäkohteliasta vastaanottajaa kohtaan. Välinpitämä-tön viestijä varastaa vastaanottajan aikaa, mutta ennen muuta vaarantaa viestinsä ymmärretyksi tulon.

Seppo Simola

”Vaikka työelämän

kommunikointi ei

enää vaadikaan

muodollisesti oikein

aseteltua tekstiä niin

sen se ehdottomasti

vaatii, että teksti

tulee aina oikein

ymmärretyksi.”

YTY 4 I 2011 98 YTY 4 I 2011

Lakimiesten puhelinpalvelu

(09) 2510 1350

Puhelinaika arkisin

klo 8.30 –13.00

Juristipalsta

tusten enimmäiskertymä saa olla enin-tään + / - 40 tuntia. Ylitysten ja alitus-ten enimmäiskertymästä voi poiketa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.

Edellä mainittujen sääntöjen lisäksi voidaan sopia säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskerty-män tasoitusjaksosta, mutta tämä ei ole pakollista. Käytettäessä tasoitusjaksoa työntekijä huolehtii saldonsa nollaami-sesta ennalta sovitun tasoitusjakson loppuun mennessä. Tasoittamatta jäänyt saldo nollataan tasoitusjakson vaihtu-essa.

Työntekijä ja työnantaja voivat lisäksi sopia, että liukumasaldoa voi-daan vähentää työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla, joko yksittäisinä tunteina tai kokonaisina vapaapäivinä.

oNgelmakohtia

Käytännön työelämässä työnantajat ovat valitettavan usein pyrkineet käyt-tämään liukuvan työajan järjestelmää väärin. Tyypillistä esimerkiksi on se, että työnantaja edellyttää työntekijän liuku-van ja tekevän pitkiä päiviä kiireaikoina.

Liukuvassa työajassa on kuitenkin työaikalain mukaan kyse nimenomaan työntekijän oikeudesta järjestää työai-kaansa sovituissa puitteissa. Työnteki-

jällä ei siis ole velvollisuutta venyttää työpäiviään liukumalla. Jos työnantajalla on tarve ylimääräisen työn tekemiseen, hänen tulisi pyytää työntekijää ylitöihin. Työntekijälle ylityön tekeminen on aina vapaaehtoista.

Ylityön syntyminen liukuvassa työ-ajassa on muutenkin kysymyksiä herät-tävä asia. Usein työnantajat väittävät, että ylityötä voi syntyä vasta, kun liuku-van työajan enimmäiskertymä (esimer-kiksi 40 tuntia) tai ainakin vuorokauti-nen enimmäistyöaika (esimerkiksi 11 tuntia) on täynnä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Määritelmän mukaan ylityö on työtä, jota tehdään työnantajan pyynnöstä tai suostumuksella lain salliman vuorokau-tisen säännöllisen työajan enimmäismää-rän (8 tuntia) tai viikoittaisen säännölli-sen työajan enimmäismäärän (40 tuntia) lisäksi. Liukumasaldolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Saldo voi olla jopa miinuksella ja ylityötä voi silti syntyä.

Ylityöstä ei ole kyse myöskään sil-loin, kun työntekijä oma-aloitteisesti pidentää työpäiväänsä työnantajan tie-tämättä, vaikka syy ylimääräiselle työlle

olisi musertava työtaakka. Näissä tilan-teissa työntekijän pitäisi kertoa työnan-tajalle tilanteesta ja ehdottaa ylitöitä. Ellei työantaja anna ylityölupaa, työn-tekijän tulisi kertoa, ettei säännöllinen työaika riitä työtehtävien tekemiseen ja pyytää työnantajaa ratkaisemaan asia muulla tavoin, esimerkiksi tehtäviä jaka-malla.

Jos liukuvassa työajassa on sovittu enimmäistyöajan tasoittumisjaksosta, ongelmaksi saattavat muodostua leik-kaantuvat saldotunnit. Monesti työn-tekijät kokevat, ettei tasoittumisjakso seuraa työn luonnetta, ja plussasaldoja tuntuu välillä olevan mahdotonta pitää pois.

Lain mukaan työntekijän on ensi-sijaisesti itse huolehdittava liukumara-joista. Työsuojelutarkastajien kanta on kuitenkin, että myös työnantajan on seu-rattava työn kuormittavuutta ja huoleh-dittava siitä, että työntekijät noudattavat liukumarajoja. Jos leikkaantuvia tunteja on paljon, työnantajan pitäisi puuttua niihin ja selvittää, miksei saldorajoja ole voitu tasoittaa tai noudattaa.  ●

”Työntekijällä ei siis ole velvollisuutta venyttää työpäiviään liukumalla. Jos työnantajalla on tarve

ylimääräisen työn tekemiseen, hänen tulisi pyytää työntekijää ylitöihin.”

”Liukuvaa työajan puitteissa työnantaja ei voi edellyttää työntekijän olevan paikalla muulloin

kuin kiinteänä työaikana.”

Teksti Anu Aspiala, asiamies

Kuva Fotolia.com

liukuva työaika

Liukuvalla työajalla tarkoite-taan säännöllisen työajan jär-jestelyä, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa työtilan-teensa ja yksilöllisten tarpeit-

tensa perusteella päättää työaikansa eli

palvelun ja palaverien – kannalta. Liuku-vaa työajan puitteissa työnantaja ei voi edellyttää työntekijän olevan paikalla muulloin kuin kiinteänä työaikana.

Säännöllistä työaikaa voi liu’uttaa maksimissaan kolme tuntia vuorokau-dessa. Valtakunnallisella työehtoso-pimuksella voi sopia pidemmästäkin vuorokautisesta liukumarajasta. Jos säännöllinen työaika on esimerkiksi kah-deksan tuntia ja maksimiliukuma-aika kolme tuntia, voi työntekijän säännölli-nen työaika olla enintään 11 tuntia.

Myös päivittäisen lepoajan eli käytän-nössä lounasajan sijoittamisesta on sovit-tava. Lepoaika voidaan sopia liukuvaksi esimerkiksi siten, että se on puoli tuntia ja sen saa pitää kello 11 – 13.

Säännöllisen työajan ylitysten ja ali-

Saatko päättää, mihinaikaan aloitat aamulla työt?Tai milloin lähdet kotiin? Liukuva työaika on käytössälähes kaikilla esimiehillä ja asiantuntijoilla. Se tuo työhön toivottua joustoa, mutta siinä piilee myösväärinkäytöksen vaaroja.

miten pitkän työpäivän hän kulloinkin tekee.

liukumasopimukseNvähimmäissisältö

Liukua ei voi miten tahansa. Ennen liu-kuvan työajan käyttöönottoa on työaika-lain mukaan sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liuku-marajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja ali-tusten enimmäiskertymästä.

Kiinteästä työajasta sovittaessa pää-tetään, milloin viimeistään on tultava töihin ja milloin aikaisintaan saa lähteä pois. Kiinteäksi työajaksi on tarkoituk-senmukaista sopia se säännöllisen työ-ajan osa, joka voidaan pitää tarpeellisena töiden sujumisen – esimerkiksi asiakas-

Kunnon syyslomalle

Katso Kuntoremonttikohteet ja hae lomalle

ww

w.a

-lom

at.fi

Rentouttava ja aktiivinen Kuntoremontti on irtiotto

arjesta. Syksyllä 2011 on tarjolla laadukkaita

lomia terveyskylpylöissä, kuntoutumiskeskuksissa

tai urheiluopistoissa. Valittavana on myös

teemakuntoremonttilomia.

:: Lomalla testataan fyysinen kunto, kartoitetaan

liikunta- ja ravintotottumukset sekä liikutaan yhdessä.

Aikaa on myös lepoon ja hoitoihin.

:: Kahden vuorokauden Terveystreffeillä tarkistetaan

onnistuiko Kuntoremontti.

:: Kuntoremontille voidaan myöntää lomatukea 340

euroa ja terveystreffi en tuki on 150 euroa.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki

puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi

10 YTY 4 I 2011 YTY 4 I 2011 11

YTN

Onnistunut lakimuutOseurOOPPalaiseen yritys-neuvOstOtOimintaanVuoden 2009 eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevaEU-direktiivi on vihdoin saatu myös Suomen lainsäädäntöön.– Varsin onnistuneesti, sanovat Teollisuuden PalkansaajienTP:n yritysneuvostokoordinaattorit.

Teksti Marketta Harinen, YTN/TEK Kuva Fotolia.com

Muutokset vanhaan lakiin yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yri-tysryhmissä eli EWC:ssä (European Work Council) tulivat voimaan 15.6.

Lakimuutosta valmisteltiin Suomessa kaksi vuotta, mutta ei suotta. TP:n eurooppalaisessa yritysneu-vostotyössä mukana olevat asiamiehet eri liitoista ovat varsin tyytyväisiä uudistettuun lakiin.

– Se on erittäin onnistuneesti implementoitu. Parempi kuin vastaava Ruotsissa, todettiin joukolla, kun TP:n asiamie-hille tarkoitetussa kesäkuun seminaarissa keskusteltiin uuden lain eduista verrattuna entiseen.

Uuden direktiivin aiheuttamien muutoksien sanamuotoja ja kirjauksia suomalaiseen lainsäädäntöön valmisteltiin Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä neuvottelevan virkamiehen Jouni Lemolan johdolla. Tässä työssä olivat mukana myös eri työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat, joten sitä tehtiin niin sanotusti kolmikantaisesti – ja sopuisasti.

Mitä uutta hyvää siis saatiin?Tärkeimmät muutokset koskevat tiedottamista ja kuulemista sekä ylikansallisuutta eurooppalaisen yritysneuvoston työssä. Aiemmassa laissa niitä ei määritelty kunnolla, joten tulkinta-ongelmia syntyi.

tietoa jaettava hyvissä ajoiN

Työnantajan on tiedotettava eurooppalaisen yritysneuvoston asialistalle kuuluvista asioista yrityksen työntekijöille etukäteen niin hyvissä ajoin, että heillä on aikaa ja mahdollisuus paneu-tua asiaan ja käyttää myös asiantuntijoiden apua.

Kuuleminen tarkoittaa keskustelua työnantajan ja työnte-kijöiden edustajien välillä. Työntekijöiden edustajia on kuul-tava jo ennen päätösten tekoa. He voivat tuoda esiin mielipi-teensä suunnitelluista toimista saamansa materiaalin ja infor-maation perusteella.

Ylikansallisuus saa nyt uuden määritelmän eli sillä tarkoi-tetaan kaikkia niitä asioita, jotka vaikuttavat tai voivat vaikut-taa merkittävästi henkilöstön asemaan. Tällöin riittää, että pää-tös on tehty yhdessä maassa ja vaikutukset näkyvät toisessa tai useammassa maassa.

Laki määrittelee myös sanktiot, jos sopimusta rikotaan.

Sanktioihin johtavat sopimusmääräyksien olennaiset rikko-mukset luetellaan laissa.

Suomessa mahdollinen rikkomus suositellaan kanavoita-vaksi viime syksynä aloittaneen yhteistoiminta-asiamiehen toimistolle, jonne se voidaan viedä käsiteltäviksi. Sieltä asia etenee tarvittaessa myös oikeuskäsittelyyn. Ensimmäisenä poliisin puoleen kääntyminen ei ole näissä asioissa tosin tar-koituksenmukaista, vaikka laki sen sallisikin. Lisäksi yritystä koskeva yhteydenpito kannattaa hoitaa koordinoidusti yhteis-toiminta-asiamiehen kanssa, ettei samasta asiasta tule useita kontakteja.

Uudistettu EWC -laki sanoo sanansa myös EWC-jäsenten oikeudesta koulutukseen. Koulutusta on annettava, jotta hen-kilöstön edustajilla on aidot mahdollisuudet hoitaa EWC-teh-täväänsä. Heille on lain sanamuodon mukaan tarjottava keinot käyttää oikeuksiaan yritysneuvostotyössä.

uusi eWC-laki koskee uusia eWC-sopimuksia

EU-direktiivin 2009 / 38 / EC mukaan EWC pitää perustaa, jos yrityksellä on vähintään 1 000 työntekijää EU-alueella ja 150 työntekijää vähintään kahdessa EU / ETA-maassa.

Direktiivin edellyttämä EWC puuttuu vielä yllättävän monesta Euroopan yrityksestä. Eurooppalaisia yritysneuvos-toja on vasta noin 950, kun kriteerit täyttäviä yrityksiä olisi noin 2 400. Tekemistä siis riittää.

Jokaisella konsernilla on erilainen EWC-sopimus.EWC-sopimuksen sisältöön vaikuttaa, minkä maan lainsää-

dännön mukaan se tehdään. Lainsäädännön taas ratkaisee se, missä maassa pääkonttori tai muu keskushallintona toimiva johto sijaitsee.

Uusi laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajui-sissa yritysryhmissä sai numerokseen 1 / 2011, ja se oli vaalien jälkeisen Suomen ensimmäinen lakiesitys. Laki perustuu EU:n direktiiviin vuodelta 2009.

EU-direktiivi tuli Suomen lainsäädäntöön 15. kesäkuuta tänä vuonna.

5.6.2009 – 5.6.2011 välisenä aikana tehdyt tai muokatutEWC-sopimukset noudattavat aiempaa lakia.

Ainoa mahdollisuus saada tällainen EWC-sopimus uuden direktiivin mukaiseksi on sanoa se irti. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja uuden sopimuksen tekeminen voi enimmillään viedä kolme vuotta. ●

12 YTY 4 I 2011

Fakta: Työeläketurvan merkkipaaluja• Vanhin edelleen voimassaoleva työeläkelaki Merimieseläkelaki MEL

säädetään 1955

• TEL työeläkelaki ja sen sisarlaki lyhytaikaisten työsuhteiden LEL säädetään

1961

• Perhe-eläketurva työeläkelakiin 1967 ja julkisten työnantajien eläketurva

yhdenmukaistuu 1960-luvulla

• YEL ja MYEL voimaan 1970 ja Taitelijoiden ja erityisalojen TaEL 1986

• Työeläkkeestä 1975 ensisijainen turva, jota Kela voi täydentää

• Työeläkeuudistus 2005 muuttaa eläkkeen laskutapaa ja tuo joustavan

eläkeiän 63 – 68 vuotta

• Työntekijän eläkelaki TyEL voimaan 2007, mikä korvaa aiemmat TEL:n,

LEL:n ja TaEL:n

• Vuonna 2009 apurahansaajat työeläketurvan piiriin

YTY 4 I 2011 13

Ytimestä

Yleisen työeläkelain säätäminen vaati pitkää taustatyötä. TEL- ja LEL-lait 1961 pohjautuivat

pitkälti vuosia toimineen eläkekomitean mietintöön. Eläkekomitean puheenjohtaja Teivo

Pentikäinen (oik.) luovuttaa mietintöä sosiaaliministeri Eeli Erkkilälle 20.9.1960.

Työeläkelain säätämisestä 50 vuotta

suOmessa työelÄkettÄ kertyy ansiOtyöstÄ

A nsiotyön lisäksi opiske-lusta tai oman pienen lapsen kotona hoita-misesta kertyy työelä-kettä. Edellä aloitettua listaa voi jatkaa saira-

uspäivärahan, työkyvyttömyyden, työt-tömyyden, vuorotteluvapaan ja määräai-kaisen ulkomaan työkomennuksen ajalla. Nämäkin elämänvaiheet kerryttävät tie-tyin edellytyksin työeläkettä. Jopa elä-keaikana, ennen 68 ikävuotta, työansiot tuottavat lisää työeläkettä.

Työeläketurva on kehittynyt yhteis-kunnan mukana. Aluksi työeläke oli van-huuden ja työkyvyttömyyden varalle, mutta jo vuodesta 1967 mukaan tuli-vat lesket ja orvot. Kun 70-luku alkoi, vakuutettiin yrittäjät (YEL) ja maatalous-yrittäjät (MYEL). Senkin jälkeen turvaa on tehty monin tavoin kattavammaksi. Viimeksi vuonna 2009 mukaan tulivat Suomesta apurahaa saavat.

Työeläkkeen ehdot eivät vaihtele esimerkiksi sukupuolen, työehtosopi-musten tai kansalaisuuden perusteella. Ansaittu työeläketurva on perustuslain suojaama. Työpaikkaa vaihtava säilyttää kertyneen turvansa ja eläkkeen tarvitsi-jalle maksetaan eläke, kun edellytykset siihen täyttyvät.

moNia toimijoita – yksi turva

Työeläketurva on ollut voimassa ja sitä on kehitetty 50 vuotta. Ensimmäinen yleinen työeläkelaki TEL säädettiin 8.7.1961 ja pian sen jälkeen lyhytaikais-ten työsuhteiden LEL. Lait tulivat voi-maan 1.7.1962. Tätä ennen vain osalla

Käytännössä kaikkipalkkatyö Suomessakerryttää työeläkettä.Vakuutuksen piiriinkuuluvat 18 – 68-vuotiaat. Kertyvä eläke lasketaan työansioiden perusteella.

viranhaltijoista ja merimiehillä oli ollut lakisääteinen työeläke.

Työeläke on useiden ja keskenään kil-pailuasemassa olevien yhtiöiden, kasso-jen ja säätiöiden hoidossa. Mukana on myös alakohtaisia laitoksia. Hajautuk-sesta ja kilpailusta huolimatta suomalai-sesta työeläketurvasta rakentuu lakisää-teinen järjestelmä.

Kun elämä etenee ja työkykyä riittää,

ihmisen tarvitsee ottaa yhden ainoan ker-ran yhteyttä eläkejärjestelmään: hakies-saan vanhuuseläkettä. Silloinkin eläke-hakemus tarvitsee tehdä yhden kerran ja yhteen paikkaan, olipa hakijan työura miten kirjava tahansa. Eläketurvan toi-mijat, eli kaikki eläkelaitokset, Eläketur-vakeskus ja Kela hoitavat hakemuksen eteenpäin ja järjestävät keskenään edun-saajan työeläkkeen maksatuksen.  ●

jÄsenhankintakilPailutuOtti myös uusiatOimintataPOjaYTY järjesti jäsenhankintakilpailun luottamusmiehille ja yritysyhdistysaktiiveille 24.4.2010 – 30.6.2011. Kilpailun tavoite oli lisätä tietoa YTYstä kaikille YTN:nluottamusmiehille ja yritysyhdistysaktiiveille, sekä auttaa heitä jäsenhankintatyössä. Kilpailuun osallistui reilut 250 henkilöä ja ytyläisten ohella siis muidenkin liittojen henkilöstönedustajia.

YTYn voi liittyä lähettämällä tekstiviesti (”liityn”)numeroon 0440 868 300.

Soitamme takaisin,täytämme lomakkeen japyydämme kuittauksensähköpostilla.

K ilpailun paras jäsenhankkija hankki YTYyn 26 uutta jäsentä. Muutamilla työpaikoilla, joissa oli useampia luottamusmiehiä, nousi jopa pientä keskinäistä kilpailua siitä, kuka pääsisi palkintomatkalle.

Vaikka kilpailu on päättynyt, ajatuksenamme on ollut, että jäsenhankinnan tulee olla olennainen osa työpaikalla tapahtuvaa edunvalvontatyötä. Yksi kilpailun tavoitteista

oli vahvistaa tätä ajatusta. Luottamusmiesten jäsenhan-kinta jakaa mielipiteitä. Jäsenyyden tarjoamista on koettu yksityisasioihin puuttumisena. Aina ei haluta tai on vaikea tiedustella jäsenyyttä ammattiliitossa. Olen kuullut usein kommentin ” se on jokaisen oma asia”.

Saimme kilpailusta positiivista palautetta. Ensivaiku-telma oli positiivinen. Myönteinen suhtautuminen mei-hin jatkui kilpailun edetessäkin. Kilpailun pitkä kesto (1½ vuotta) koettiin pääsääntöisesti hyväksi, koska jäsenhan-kintatyö vie aikaa. ”Muutokselle pitää antaa tilaa”, kom-mentoi eräs kilpailija. Osalle aika oli liian pitkä ja innos-tus lopahti. Kilpailijoille jaettu jäsenhankintamateriaali sai myös hyvää palautetta. Jäsenhankintaoppaaseen kerätyt vasta-argumentit ja jäsenyyden hyödyt olivat odotettu apu jäsenhankintaan. Luottamusmiehen tulee osata perustella hyvin ja selkeästi oikean järjestäytymiskanavan edut ja olla valmis vastaamaan tyypillisiin järjestäytymistä vastustaviin väitteisiin. Jäsenhankintaopasta voi edelleen tilata YTYstä.

Kilpailuun lanseerattu tekstiviestiliittyminen ei vielä löytänyt suuria massoja, mutta se on jatkossakin käytössä. Tekstiviestiliittymisen ideana on helpottaa kiireisen ihmi-sen elämää, jolloin liittymislomakkeen täyttäminen sujuu helposti ja nopeasti puhelinhaastatteluna.

Tärkein viesti kilpailuun osallistuneilta oli, että jäsen-hankinta koettiin luottamusmiesten normaaliksi edunval-vontatyöksi, johon kaivattiin tukea tai pientä piristystä. Kilpailumme vastasi tähän tarpeeseen. Piristystä ja tuen antamista aiomme jatkaa tulevaisuudessakin. Jäsenhan-kinta on joskus todella pitkä prosessi.

Lämmin kiitos vielä kerran kaikille kilpailuun osallis-tuneille ja jäseniä hankkineille. Muistathan kertoa hyvistä jäsenhankintakokemuksistasi meille, jotta voimme jakaa vinkkejä muillekin.

Ira Laitakari-SvärdYTYn asiamiesK

uva

: Fo

tolia

.co

m

YTY 4 I 2011 1514 YTY 4 I 2011

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n puheenjohtaja Heikki Kauppi sanoo, että paikallinen sopiminen toimii hyvin – kun se on todellista sopimista.

osaamista tarvitaaN

Paikallinen sopiminen -käsitettä käytetään välillä laajasti, välillä kapeasti määritellen. Kauppi rajaa yksilöllisen sopimisen pois käsitteestä ja erottelee työehtosopimuksissa sovittujen paikallisten erien jakamisen ja muun pai-kallisen sopimisen, sillä kokemukset näistä ovat keskenään erisuuntaisia.

– Tes-tasolla sovituista paikallisista eristä on YTN:ssä voittopuolisesti kielteisiä kokemuksia. Se on työläs tapa jakaa pieniä summia. Mutta muu paikallinen sopiminen on hyvä juttu, kunhan pöydän kummallakin puolella on osaava osapuoli, jolla on valtuudet päättää asioista.

– Jos tes-tasolla määritetään paikallisesti sovittavien erien vähimmäis- ja enimmäistasot, voidaan huomioida yritysten ja toimialan olosuhteita. Pul-mia syntyy kuitenkin, jos palkansaajan vähimmäistaso onkin työnantajan enimmäistaso tai jos työnantaja tulkitsee koko korotuksen olevan paikallista erää. Esimerkiksi 0,2 prosenttia ei ole kovin kummoisen keskustelun väärti.

Jotta paikallinen sopiminen voi toimia, luottamusmiesten on saatava tarpeelliset tiedot mm. tehtävien vaativuusluokituksista ja tuloksellisuus-mittareista. Jos luottamusmies edustaa kovin isoa joukkoa, tietojen mer-kitys korostuu. Osaamiseen liittyviä puutteita on Kaupin mukaan varsin-kin pienissä yrityksissä ja työpaikoissa – puolin ja toisin.

suhdaNNealtis malli

Hankaluutena on, että paikallinen sopimus on irtisanottavissa työrauhan vallitessa. Se on siis herkkä heikentymään. Johdon vaihdokset ja taantu-matilanteet tahtovat viedä paikallisen sopimuksen vaaravyöhykkeeseen. ●

YTN:ssä ristiriitaisia kokemuksiapaikallisesta sopimisesta

Teksti Ritva Siikamäki, Akava Kuva Kimmo Torkkeli

Paikallinen sopiminen vaatii

tahtOa, Osaamista ja luOttamusta

palkankorotuksia. Vuosi sitten tehtiin sopimus ylempien toimihenkilöiden pal-kankorotuksista yrityskohtaisena sopi-muksena. Vaikeat neuvottelut ajautuivat pattitilanteeseen, joka kuitenkin ratkesi yhteisellä tahdolla.

Ratkaisuksi tuli neliosainen palkan-korotusmalli, jossa osa alan 1,5 prosen-tin korotuksesta maksettiin euromääräi-senä eränä, osa suoritusarvioon perustu-vana. Lisäksi kuoppakorotuksilla saatiin nostettua palkkoja, jotka olivat palkkaik-kunan alarajalla tai ulkopuolella.

– Euromääräinen korotus ei teh-nyt eroa pieni- ja isompituloisen välille, mutta samalla laillahan ne hinnat nou-sevat kaikille. Tällaiset inflaatiota pie-nemmät korotustasot ovat maailmanmi-tassa vähän erikoisia, sillä kovimmassa vedossa olevissa yrityksissä on kovat pal-kankorotukset.

aito sopimiNeN hyödyttää molempia osapuolia

– Kun oikein yritetään ja haetaan yhdessä ratkaisua, johon molemmat osa-puolet voivat olla tyytyväisiä, sopimus kyllä syntyy. Kaikkien pitäisi vähän voit-taa. Tarvitaan luottamusta, ei voi kat-sella semmoisten lasien läpi, että onko-han tuolla ketunhäntä kainalossa.

– Sanotaan, ettei tarvitse olla kum-moinen, että toista moittii. Siinä on se juju, että pitää esittää vaihtoehtoja ja neuvotella. Selkeät raamit liittotasolta on hyvä pohja, joka helpottaa neuvotte-lemista. Silti on hyvä, että toimialan ja yrityksen tilanne voidaan ottaa huomi-oon paikallisessa sopimisessa.

joustavuus vaatiivastavuoroisuutta

Esimerkiksi joustavat työaikajärjeste-lyt toimivat niin kauan kuin molemmat osapuolet katsovat hyötyvänsä järjes-telystä. Harvan asiantuntijan työtulos syntyy olemalla tietyssä paikassa tiet-tynä aikana.

– Ajatuksia tupsahtelee missä vaan ja milloin vaan. Ylisääntely tai numero-johtaminen ei sovi tällaiseen työhön.

harvempi asiamustavalkoiNeN

Kiili korostaa, että kaikki on suhteellista ja mittaristoja on moneen lähtöön. Isona

K alle Kiili toimii YTN:n luot-tamusmiehenä Nokian Tampereen yksikössä, jos-sa hänen oma tehtävänsä on Senior Engineerin työ

luotettavuustestauksessa. Hän edustaa noin 900 ylempää toimihenkilöä. Kiilillä on tiuhaan Espoon-päiviä ja kokouksia pääkonttorissa yrityksen uuden strate-gian ja yt-neuvottelujen myötä.

– Viime kevät oli aika rallia, sem-moinen sataviisikymmentä prosenttia työajasta menee luottamusmiehen hom-miin. Toimintaa piisaa, mutta se sopii minulle. Tässä näkee koko yrityksen ken-tän. Se tekee luottamusmiehen tehtä-västä kiinnostavan ja palkitsevan.

Reissuamisessa on puolensa ja tek-niikka antaisi myöten moniin uusin kokouskäytäntöihin, mutta tärkeät neu-vottelut on paras käydä kasvokkain.

– Toisen näkemykset on helppo tor-jua tai jättää huomiotta, jos ei tarvitse

katsoa silmiin. On oleellista, että on läsnä eikä lähde mihinkään ennen

kuin asia on selvä.

kahvikuppi kaikilleyhtä kallis

Nokiassa paikallisella sopi-misella määritetään lähinnä

haasteena on asettaa selkeät mittaristot korotustavoitteille ja -tasolle, kun työeh-tosopimuksen ehdoista poiketaan paikal-lisesti sopien.

Sovituista asioista ja perusteista pitää viestiä ymmärrettävästi. Kiilin edustettavat ovat olleet tyytyväisiä pai-kalliseen sopimiseen, tuoreimpaankin sopimukseen. Arvostelevia äänenpai-noja on tullut talon ulkopuolelta, jos jostain.

Nokiassa ei ole pitkälle menevää yksi-löllisyyttä paikallisessa sopimisessa, sillä kokonaisuuden hallitseminen vaatii tie-tyt mallit ja vakiokäytännöt. Luottamus-miehen työ olisi mahdotonta, jos isolla edustettavien joukolla olisi yksilölliset sopimukset. Lakien määrittämää suo-jaa ei voi tietenkään heikentää paikalli-

sella sopimisella, vaan se kuuluu kaikille työntekijöille ja aloille.

sopimiseN kulttuuri tärkeä

Nokia on niin iso tekijä teknologiateol-lisuudessa, että se vaikuttaa alan työeh-tosopimusten kehitykseen. Paikallinen sopiminen puolustaa silti paikkaansa. Henkilöstöasioissa Nokialla on vastuulli-nen ja asiallinen linja. Pulmakohtana Kiili mainitsee vapaa-ajalla tapahtuvan mat-kustamisen, vaikka siitä on ”vanha sopi-mus”. Hän katsoo, että tilanne korjaan-tuu vasta työehtosopimuskirjauksella.

– Yrityksen koko ei ratkaise, toi-miiko paikallinen sopiminen, vaan tahto. Johdon pitää ymmärtää, että paikallinen sopiminen on mahdollisuus edesauttaa liiketoimintaa, toteaa Kiili. ●

– Kun molemmilla osa-puolilla on tahtoa löytää ratkaisu, sopimus syntyy tiukassakin tilanteessa,painottaa Kalle Kiili.

Luottamusmies Kalle Kiilin mielestä

paikallinen sopiminen vaatii tahtoa

sopia – molemmilta osapuolilta.

tahtOa, Osaamista ja luOttamusta

YTN

itellassa PitkÄlle menevÄÄ Paikallista sOPimista Teksti ja kuva Ritva Siikamäki, Akava

16 YTY 4 I 2011 YTY 4 I 2011 17

uusi lOmajÄrjestö

T yösuhde johta ja Pekka Kähkönen on ollut kehit-tämässä Itellassa mitta-vaa palkka- ja työaikamal-liuudistusta, joka toteutet-

tiin vuosina 2004 – 2005. Tuottavuuden jakoon pohjautuva malli palkittiin inno-vatiivisuudestaan Itellan Innomoves -tun-nustuksella vuonna 2009 ja se on herät-tänyt kiinnostusta kansainvälisestikin.

iso aseNNemuutos ja haaste

Itellan juuret ovat postilaitoksen vir-kamieshenkisessä ajattelussa, jota lei-

masivat elämänmittaiset urat samassa talossa. Uuden palkkausjärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto vaati mel-koista muutosta ajattelussa – samoin pai-kallisen sopimisen käyttöönotto. Nyt Itellassa on jopa paikallisen sopimisen valtakunnallinen pääluottamusmies.

Kähkösen mukaan Itellan eri toimi-aloilla on omia erityispiirteitään, jopa kulttuureita. Yrityskaupat ovat tuoneet oman mausteensa. Koko yrityksen kat-tava paikallinen sopimus olisi mahdoton monista syistä. Käytössä on satoja pai-kallisia sopimuksia, joiden kulmakivenä

ovat tarkat arviointikäytännöt. Esimer-kiksi kuljetustoimialalle on kuitenkin mahdotonta viedä tuottavuuspalkkamal-lia lakisääteisten seikkojen takia. Rahoi-tusalan tehtävissä on käytössä palkka-keskustelumalli.

Itellassa tuottavuuden jakoon poh-jautuva palkkamalli on nähty tärkeänä keinona kannustaa. Lisäksi työaikamalli auttaa mukauttamaan toimintaa kausi-vaihtelujen mukaan.

maailmaNtaloudeNromahdus toi takapakkia

– Tuottavuuspalkkamallin kanssa jou-duttiin valitettavasti ottamaan askel taaksepäin toimialan jouduttua taan-tuman myllerryksiin. Maailmantalou-den voimakas arvaamattomuus on han-kala elementti palkkausjärjestelmässä. Volyymien pienentyessä tuloksellisuu-teen perustuva mittaristo ei tuottanut merkittävästi jaettavaa, joten edunval-vontatavoitteiden edistäminen kävi vai-keaksi molemmille osapuolille. Ratkaisua jouduttiin hakemaan valtakunnansovit-telijalta ja Itellassa siirryttiin tavoite-palkkamalliin, joka on aiempaa yksin-kertaisempi.

ylempieN tes melko tuore

Ylempien toimihenkilöiden kentässä tuloksellisuuden mittariston määrittä-minen on haastavaa, ja paikallinen sopi-minen on Itellan ylempien toimihenkilöi-den kohdalla nuorempi ilmiö kuin muissa työntekijäryhmissä. Ylempien toimihen-kilöiden ensimmäinen työehtosopimus, jonka piirissä on noin tuhat henkilöä, tehtiin Itellassa viitisen vuotta sitten, ja heidän kentässään on käytössä tulos-palkkiojärjestelmä. Yhteinen harjaantu-mattomuus on vaikuttanut varovaiseen etenemiseen paikallisessa sopimisessa ylempien henkilöstöryhmässä, mutta yhteistyö on hyvää ja paikallisen sopimi-sen kehittämiseen on tahtoa. ●

Palkansaajien lomajärjestöt A-lomat, SAL ja T-lomatovat päättäneet yhdistää voimiaan. Uuden järjestön keskeisenä tehtävänä on kehittää kunto-remonttitoimintaa.Jatkossa palkansaajilletarjotaan palveluita,jotka edistävättyöikäisten terveyttä,toimintakykyä sekätyössä jaksamista jahyvinvointia. Toiminnan rahoitus haetaan Raha-automaattiyhdistykseltä.

Raha-automaattiyhdistyksen rahoitta-man pilottihankkeen ohjausryhmässä ovat mukana palkansaajalomajärjestöjen lisäksi RAY, LIKES, Terveyden ja hyvin-voinninlaitos, Työterveyslaitos ja EK.

Pilottijaksoilla on kolme teemaa: Miesten sporttipäivät, Kadonnutta liikun-takipinää etsimässä ja Kohti kevyempää oloa.

– Uudistuvalle kuntoremontille hae-taan myös osuvaa nimeä nimikilpailulla, johon voi osallistua kuntoremontti.fi -sivuilla, kehottaa Luostarinen.

A-lomat tarjoaa vielä tänä vuonna akavalaisille tuettuja kuntoremonttilo-mia.

a-lomieN palveluttulevaisuudessa

Vaikka uudenmuotoinen kuntoremont-titoiminta siirtyy perustettavalle yhtei-selle järjestölle, A-lomien toiminta jat-kuu osin entisellään.

YTYn jäsenetkin voivat edelleen vuokrata lomaosakkeita ja -mökkejä en-

tiseen tapaan. Tiedot mökeistä ja varaus-kalenteri löytyvät osoitteesta www.a-lomat.fi > Mökit.

A-lomat jatkaa kansainvälisen Inter-vac-kodinvaihtajien edustajana Suomes-sa. Kodinvaihto-ohjelmaan mukaan halu-avat löytyvät osoitteesta www.intervac-homeexchange.com.

– Kodinvaihto sopii mainiosti eten-kin sellaisten lapsiperheiden lomailumuo-doksi, jotka haluavat tutustua ja nähdä elämää muissa maissa ja kulttuureissa ruohonjuuritasolla, sanoo Luostarinen.

– A-lomat on myös mukana Suo-men Retkeilymajajärjestö – SRM ry:ssä ja kauttamme akavalaiset saavat SRM:n edut ja palvelut jäsenhinnoilla.

A-lomien kautta voi hakea lisäksi tue-tuille perhelomille. Lomatarjontaa on lapsiperheille, eläkeläisille ja työttömille ja heidän perheenjäsenilleen. Haetta-vista lomista tiedotetaan marras-joulu-kuussa jäsenliittoihin, ja tietoa tarjon-nasta löytyy myös A-lomien verkkosi-vujen kautta.  ●

– Kuntoremonttitoimintaa on tarjottu palkansaajille jo 20 vuotta, ja se on tul-lut elinkaarensa päähän. Kuntoremont-titoiminnan uudistamisella haluamme vastata yhteiskunnan ja työelämän muu-toksiin sekä työurien pidentämisen tar-peeseen, kertoo A-lomien toiminnanjoh-taja Mervi Luostarinen.

– Kuntoremonttitoiminnassa tulee jatkossa ottaa huomioon entistä enem-män työikäisten terveyshaittojen ennalta ehkäistä, kuten painonhallinta. Kohde-ryhmissä ovat mukana erityisesti miehet ja vähän liikuntaa harrastavat henkilöt. Myös nuorilla on tarvetta huolehtia omasta terveydestä ja saada tukea työ-elämässä pärjäämiseen, jatkaa Luostari-nen.

 kehittämistä piloteissa

Kuntoremonttitoimintaa kehitetään hankkeena, joka alkoi vuonna 2009.

Työsuhdejohtaja

Pekka Kähkönen

painottaa osaamista

ja luottamusta

paikallisessa

sopimisessa.

Teksti A-Lomat Kuva Fotolia.com

KÄSIKIRJAAMMATTIMAISEENESIMIESTYÖHÖN

TARJA SURAKKA & NINA LAINE

Taurus Media

18 YTY 4 I 2011

T arja Surakka ja Nina Laine ovat kirjoitta-neet kirjan tärkeästä aiheesta. Heidän läh-tökohtansa on, että esimiestyö on ammatti, johon pitää valmentautua, ja jossa tulee pitää ammattitaitoa yllä. Pitkin 2000-lukua on

näkynyt puheenvuoroja ja tutkimuksia, joiden mukaan esimiestyö on ollut kriisissä: esimies haluaa olla asiantun-tija mutta ei esimies, sillä kokeneet ja koulutetut alaiset kyllä osaavat työskennellä omillaan ilman selvää esimiestä. Kuitenkin alaiset odottavat, että esimies kertoo, mihin me pyrimme, mitä meiltä odotetaan, ja tuntevat pahimmillaan olevan ”henkisesti heitteillä”.

Toisaalta monet uudet esimiehille asetetut vaatimuk-set ovat vähentäneet esimiesten aikaa alaisten työn joh-tamiseen eikä se edes aina ole niin palkitsevaakaan, kuin koneiden tai järjestelmien kanssa työskentely. Mm. tampe-relainen tunnettu organisaatiopsykologi Pekka Järvinen on toistuvasti kiinnittänyt kirjoissaan huomiota esimies-työn haasteisiin.

Nyt esillä oleva kirja on kirjoitettu käsikirjaksi. Sel-laisia ei ole paljon julkaistu. Tämä käsikirja pyrkii katta-maan mahdollisen laajasti esimiestyön kentän. Kirjoitta-jien käyttäytymistieteellinen tausta kai on johtanut eri tee-mojen painotuksiin.

Kun olen itse valmentanut melko paljon pienyrittäjiä, jään ehkä kaipaamaan muutamia heidän tärkeinä pitä-miään teemoja. Työsuhdeasioiden kenttä jää lähes täysin sivuun. Kuitenkin tämän päivän työelämässä on melkoi-sesti merkitystä, että esimies sisäistää mm. tasa-arvonor-mien, yksityisyyden suojanormien ja työsuojelunormien keskeisen sisällön. Yrittäjiä kuunnellen nousee toiseksi keskeiseksi henkilöstöasioiden teemaksi oikeat henkilö-valinnat. Jos yrityksen koko henkilöstöä on vain 4–6 hen-kilöä, on jokainen henkilövalinta avainasemassa yrityk-sen eloonjäämisen ja menestyksen kannalta. Kun sitten on saatu hyvä henkilö, on hänen motivointinsa ratkaise-van tärkeää. Silloin tarvitaan hyviä esimiestaitoja mutta myös tietoa palkitsemisesta.

– Samat seikat ovat myös strategisen henkilöstöjoh-tamisen ydintä.

Toisaalta, jos ne olisi otettu käsittelyyn tarvittavassa laajuudessa, olisi kirja paisunut melkoisesti. Kannattaa muistaa, että suomalaisessa työyhteisössä oikeudenmukai-suuden vaatimus on erityisen suuressa arvossa, ja ehkäpä

Surakka, Tarja, Laine Nina:

kÄsikirja ammattimaiseenesimiestyöhön215 sivua, Taurus Media 2011,

ISBN 978 - 952 - 92 - 8976 - 9

työsuhdeasiat ja palkitseminen ovat tekemisissä oikeuden-mukaisuuden kanssa.

Kirja on 14 luvun puitteissa kartoittanut erittäin hyvin muita esimiestyön alueita. Yksilö- ja ryhmäkäyttäytymi-nen on käsitelty virikkeitä antavalla tavalla. Itsensä johta-minen ja oman työn kehittäminen ovat saaneet sopivasti tilaa. Kokonaisuutena päivittäisjohtamiselle – sille esimie-hen jokapäiväiselle työlle – on uhrattu sivuja sen tärkey-den mukaisesti. Kirjassa annetaan tarkkoja ohjeita esimer-kiksi kehityskeskusteluista ja palaverien pitämisestä. Eri-tyisen hyvänä pidän työyhteisön ongelmatilanteiden ja varhaisen puuttumisen käsittelyä. Niissä tilanteissa kovin moni esimies on neuvottomana aivan yksin.

Lähdeluettelo on sopivan laaja ja sisältää runsaasti uudempaa kirjallisuutta. Ehkä sinne olisi voitu lisätä esi-miesten työsuhdeasioita käsitteleviä teoksia tai joku palkit-semisen perusteos. Kirjan kieli on selkeää asiatyyliä, joten sitä on helppo lukea. Suosittelen kirjaa lämpimästi sekä esi-miehille että esimiestyöstä kiinnostuneille.  ●

Teksti Martti Helsilä

kÄsikirjaammattimaiseenesimiestyöhön

YTY 4 I 2011 19

ameriikanmalliin

Puolessa vuodessa elämää Michiganissa ehtii tarkkaile-maan monesta näkökulmasta. Yhteiskunnan ja pienemmän-kin yksikön, kuten työpaikan,

toiminnan sisäistäminen vie aikaa. Ensi-huuman jälkeen amerikkalainen työelämä alkaa turhauttaa. Toiminnan tehokkuu-desta huomaa, että ei olla Saksassa eikä edes Suomessa. Ei ihme, että päivät veny-vät, kun aika menee epäolennaisuuk-siin ja siihen, että kaikki ovat väsyneitä ja odottavat eläkkeelle pääsyä. Ylitöistä maksamista alkaa pitää entistä suurem-massa arvossa, kun näkee kuinka turhien syiden takia ihmiset venyttävät muuten-kin pitkiä päiviään. Jos kulttuuriin kuu-luisi maksaa siitäkin ajasta korotettu kor-

”Ensihuuman jälkeen

amerikkalainen työelämä

alkaa turhauttaa.

Toiminnan tehokkuudesta

huomaa, että ei olla Saksassa

eikä edes Suomessa.”

vaus, ylipitkän päivän tarpeellisuus saa-tettaisiin tarkistaa uudelleen.

Hyviäkin puolia kuitenkin löytyy yhtä lailla. Amerikkalainen ystävällisyys on, ainakin täällä pohjoisessa, suoraan sydämestä tulevaa. Kokouksissa ja pala-vereissa muistetaan kysyä kuulumiset ja aina on aikaa muutamalle vitsin lohkai-sulle. Ihmiset ovat avuliaita, ja kaikki tar-vittava järjestyy aina jonkun tutun kautta.

Tutun kautta hankin myös ame-rikkalaisuuden symbolin, oman auton. Mercury Cougar on vuosimallia 1981, se on pisin auto, millä olen koskaan ajanut – tästä todisteena ensimmäinen park-keeraukseni kolahti lyhtypylvääseen - ja se hörppii bensaa 30 litraa satasella. Tai kuten täällä sanotaan, gallonalla pääsee 8 mailia. Sillä bensankulutuksella auto onkin lähinnä pihankoristeena, ja kul-jen tarvittavat matkat epäamerikkalai-sesti fillarilla. Kaikkea uudesta kulttuu-rista kun ei ehdi omaksua (eikä onneksi tarvitsekaan). Auto täällä on kuitenkin hyvä omistaa, sillä julkista liikennettä ei ole. Oma työmatkani on minuutin verran jalkaisin, joten en ole onnekseni päässyt

tutustumaan amerikkalaisiin työmat-karuuhkiin. Tällä seudulla, Michiganin ylemmällä niemimaalla, ihmisten työmat-koihin käyttämä aika keskimäärin on var-sin siedettävä puoli tuntia päivässä, mikä on puolet vähemmän kuin keskiverto-amerikkalaisella.

Bensa on edelleen Suomeen verrat-tuna halpaa, vaikka kohonnutta hintaa jaksetaankin päivitellä. Suomeen verrat-tuna alhaisia ovat myös veroprosentit, joista niistäkin jaksetaan nurista. Vero-jen maksaminen ei ole täkäläisten mieli-puuhaa ja sen huomaa monesta asiasta, mikä pitäisi verorahoilla laittaa kuntoon. Tällä alueella veroa tuloista maksetaan 4.35 prosenttia verrattuna Amerikan kes-kivertoon 6.25 prosenttiin. Ei kuulosta kovin paljolta näin suomalaisesta näkö-vinkkelistä.  ●

Leena VänniKirjoittaja on YTYn tiedottaja, jokaasuu Michiganissa Yhdysvalloissa kuusi kuukautta ja kertoo juttusarjassaan havaintoja erilaisesta työkulttuuristaja muusta elämisestä.

Ku

va: F

oto

lia.c

om

Lyhyet

YTY 4 I 2011 21

Matkalaiset kokoontuneena ryhmäkuvaan Niitväljän golfkentän parkkipaikalla.

jäseNmatka virooN ja saareNmaalle

Järjestimme jälleen muutaman vuoden tauon jäl-keen jäsenmatkan. Kohteena oli vanha, tuttu Viro, jonne tämä oli jo kuudes jäsenmatkamme. Matka toteutettiin omakustannushintaan ja

jäsen saattoi ottaa mukaansa yhden seuralaisen. Jäsenten kiinnostus matkaa kohtaan yllätti kaikki

odotuksemme. Jouduimme lisäämään varauksemme henkilömäärää. Matkalle lähti kaikkiaan 38 henkilöä. Bussimatkoilla saimme kuulla oppaamme mielenkiin-

toisia kertomuksia nykyisestä sekä Neuvosto-Virosta. Osa ryhmästämme tutustui lisäksi oppaan kanssa Kuresaareen sekä Tallinnaan ympäristöineen. Samaan aikaan noin kolmasosa matkalaisista kiersi Saare Golfin sekä Niitväljä Golfin kenttää.

Ensi kesänä on tarkoitus tehdä vastaavanlainen matka, kohde on mietinnässä. Tulemme kertomaan alku-vuoden aikana matkasuunnitelmistamme netissä sekä YTY-lehdissä. ●

Olemme parantaneet ”Omat tiedot” -sivustojen toiminnallisuutta.

Tiesithän, että voit itse päivittää muuttuneet yhteys- ja työpaikkatietosi

YTYn nettisivuilla? Voit myös tarkastaa jäsenmaksutilanteesi sekä

maksaa jäsenmaksut

Toimi näin

1. Kirjaudu YTYn jäsensivuille www.ytyintra.fi. Jos et ole aiemmin

käynyt jäsensivuillamme, tulee sinun ensin tilata salasana joko

sähköpostiisi tai kännykkääsi. Salasanan tilaaminen onnistuu,

mikäli nämä tiedot ovat ajan tasalla rekisterissämme. Jos näin

ei ole, ota yhteyttä jäsensihteeriin yty@yty.fi tai (09) 2510 1310.

2. Mene jäsensivujen kohtaan Omat tiedot.

3. Voit tarkastella jäsentietojasi ja tehdä niihin tarvittavat muutokset

4. Jäsenmaksut näkyvät omalla välilehdellään, josta löytyvät myös

ohjeet jäsenmaksutavan muuttamisesta.

päivitä jäseNtietosi Netissä

Lyhyet

ytyN koulutuksiaja tapahtumia

• 21.9. Työsuhdeilta Helsingissä (täynnä)

• Lokakuussa Eläke-aamiainen *

• 19.10. Osaamisen tunnistaminen

-koulutus*

• 10.11. Jääkiekkoilta jäsenille

(Suomi – Venäjä) *

• 22.11. YTYn syyskokous ja jäsen-

ilta Helsingissä*

Lisätiedot sekä ilmoittautumiset

www.ytyintra.fi > iYTY >

tilaisuuksiin ilmoittautuminen

tai YTYn toimiston puhelin-

numeroon.

* Ilmoittautumislinkit avataan syksyllä.

Neuvottelutuloksen mukaan 1.10.2011 ylempien toimihenkilöiden palkkoja korotetaan 2,3 prosentin yleiskorotuksella ja 1.1.2012 yri-tyskohtaisella erällä, joka on määrältään 1,1 prosenttia. Yrityskohtai-sen erän jakamisesta sovitaan luottamusmiehen kanssa. Mikäli erän

jakamisesta ei päästä sopimukseen, käytetään siitä puolet ylempien toimihenki-löiden yleiskorotukseen ja puolet työnantajan ilmoittamalla tavalla.

 Tulos käsitellään vielä YTN:n ICT- alan taustaryhmässä. Tämän jälkeen YTN:n hallitus päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä kokouksessaan 7.9.

 YTN:n ICT-alan työehtosopimus on voimassa 30.9.2013 saakka. Ensi vuoden palkankorotuksista neuvotellaan jälleen toukokuun loppuun mennessä.  Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä on n. 3000 palkansaajaa. Alalla toimivista ylemmistä toimihenkilöistä reilut 80 % työskentelee TeliaSonerassa, Elisassa, DNA:ssa ja TDC:llä. ●

iCt-alalle Neuvottelutulos

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry saavuttivat neuvottelutuloksen 22.8.2011ICT-alan ylempien toimihenkilöiden palkankorotuksista.

Lyhyet

Kuva: Fotolia.com

T yöpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähin-tään kymmenen työntekijää, on valittava työsuoje-luvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Toimihen-kilöillä on oikeus halutessaan valita oma työsuojelu-

valtuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Vaalit voidaan toteuttaa pienemmilläkin työpaikoilla työpaikkakohtaisesti siitä sopien.

Vähintään 20 työntekijän työpaikalla toimii lisäksi työnte-kijöiden ja työnantajan yhteistyöelimenä työsuojelutoimikunta tai muu vastaava yhteistoimintaelin.

Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työ-suojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt yleensä tois-taiseksi. Työnantaja toimii itse työsuojelupäällikkönä, ellei hän ole tehnyt nimitystä.

Työturvallisuuskeskus ylläpitää lakisääteistä työsuojelu-henkilörekisteriä, johon työnantajan on velvollisuus ilmoittaa työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan nimettyjen ja valittujen henkilöiden yhteystiedot.

Työsuojelupäällikön tehtävänä on käynnistää riittävän ajoissa vaalien toteuttaminen työpaikalla. Ohjeet vaalien toteut-tamiseksi löytyvät mm. TTK:n verkkosivuilta. ●

Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi on päättymässä ja on aika järjestääuudet vaalit marras-joulukuussa 2011 yksityissektorin työpaikoilla: palvelualoilla,kuljetuspalveluissa sekä teollisuusaloilla. TTK:n ylläpitämässä työsuojeluhenkilörekisterissätällaisia työpaikkoja on 6 575. Uusi toimikausi koskee vuosia 2012 – 2013.

työsuojeluvaltuutettujeN vaalit tulossa

• Työsuojeluvaaliohjeet ja työsuojeluhenkilöstön

tehtävät: www.ttk.fi/tyosuojelun_yhteistoiminta

• Työsuojeluhenkilörekisteri:

www.ttk.fi/tyosuojeluhenkilorekisteri

• TTK:n vaalipäivystys lokakuusta alkaen:

puh. (09) 616 261

• Sähköpostiviestintää: info@ttk.fi tai

etunimi.sukunimi@ttk.fi

• Keskustelua, kysymyksiä, neuvoja

TTK Työhyvinvointi Facebookissa:

www.facebook.com/tyohyvintointi

Työturvallisuuskeskus neuvooja opastaa - lisätietoja

20 YTY 4 I 2011

istuvuus tÄrkeintÄPyörÄilykyPÄrÄssÄistuvuus tÄrkeintÄPyörÄilykyPÄrÄssÄ

YTY 4 I 2011 2322 YTY 4 I 2011

TULOKSIAlyöNtipeli(nimi, kotipaikkakunta, seura ja lyöntimäärä)

Matti Miettinen, Hyvinkää, HyG ..................84Hannu Koskinen, Helsinki, NGK ...................88Kimmo Backman, Lohja, StLG ......................89Olavi Haapanen, Tuusula, TGK .....................93Pasi Salonen, Askola, ViG .............................95Aapo Aittola, Kauniainen, ERG ....................96

naisetTerhi Nygren, Salo, SaG ................................97Marja-Leena Tamminen, Espoo, ERG ...........98Tarja Onnela, Helsinki,NG...........................106

pistebogey(nimi, kotipaikkakunta, seura ja pistemäärä)

Pasi Salonen, Askola, ViG .............................41Hannu Koskinen, Helsinki, NGK ...................38Mikko P. Nieminen, Kerava, GT ....................34Hannu Kilpi, Helsinki, KaaG .........................34Jaakko Kiiski, Helsinki, KGV .........................33

naisetTerhi Nygren, Salo, SaG ................................32Leena Kokko, Espoo, VGC ............................32Leila Koski, Vantaa, HSGC ............................31

Lyhyet

pärän. Pyöreä, lipaton ulkonäkö miellyt-tää myös naisia enemmän kuin perintei-nen pitkänomainen pyöräilykypärä, tie-tää Visa Nummiora. ●

Y lemmät Toimihenkilöt YTN ry ja Energiateollisuus ry sopivat kesäkuussa energia-alalla toimivia ylem-piä toimihenkilöitä koskevista palkankorotuksista. Palkkoja korotetaan 1.9.2011 tai lähinnä sen jäl-

keen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,2 prosentin yleis-korotuksella. Yrityskohtainen erä 0,8 prosenttia maksetaan myös 1.9.2011 alkaen.

Yrityskohtainen erä käytetään yritys- tai työpaikkakohtaisesti työpaikoilla palkoista päätettäessä noudatettavia menettelytapoja soveltaen. Noudatettavat menettelytavat ja yritys- tai työpaikka-

kohtaisesti jaettavan erän suuruus todetaan etukäteen paikalli-sesti työehtosopimuksen piiriin kuuluvien ylempien toimihenki-löiden tai luottamusmiehen kanssa.

Ennen erän jakamista luottamusmiehen kanssa yhdessä todetaan erän suuruus sekä jakoperusteet. Jos luottamusmies on perustellusti eri mieltä erän jakamisesta, jaetaan erä pro-sentuaalisena yleiskorotuksena.

Myös luottamusmiehen korvauksia korotetaan 7 prosen-tilla 1.9.2011 alkaen. Energia-alalla työskentelee noin 2 700 ylempää toimihenkilöä. ●

eNergia-alaN palkaNkorotukset

Teksti Eva Loikkanen, Deski Kuvat Yakkay

Uusi kypärä-villitys?Ne meistä, jotka eivät voi sietää

pyöräilykypärän käyttöä ulko-

näköseikkojen vuoksi, ovat aina

ihmetelleet, miksi kypärän täytyy

olla niin ruma. Mutta enää pyö-

räilykypärän ei tarvitse olla kypä-

rän näköinen lainkaan. Pyöräilyky-

pärän voi nykyään verhota punai-

sella lippalakilla tai vaikka skotti-

ruutuisella huopahatulla. Kypärän

ja hupun yhteishinta tosin hipoo

sataa euroa nettikaupassa, mutta

tyylitietoinen kypäränkäyttäjä

maksaa sen mukisematta. ●

Pyöräilykypärän tärkein ominaisuus onhyvä istuvuus, vasta sen jälkeen mietitäänulkonäköä. Jos ei ole turhan tarkkamerkistä tai mallista, hyvän pyöräily-kypärän saa parilla kympillä.

Pyöräilykypärä on halpa hen-kivakuutus - kulunut sanonta ehkä, mutta niin kovin totta. Lain mukaan pyöräilykypärää on käytettävä, ja fiksu käyt-

tää sitä ilman pakkoakin. Syksyn suo-sikit ovat skeittikypärä ja hattumalliset kypärän huput.

Pyöräilyä voi jatkaa pitkälle syksyyn, sopivissa olosuhteissa ja varusteissa läpi talvenkin. Lain mukaan pyöräilykypärää on käytettävä aina pyöräiltäessä, mutta rangaistusta kypärättömyydestä ei ole vielä säädetty. Kypärän ei tarvitse olla kallis ollakseen hyvä, sillä jo parilla kym-pillä saa kelpo suojan päälleen. Ja sijoi-tus on kannattava, sen tietää Ajopyörässä työskentelevä Visa Nummiora.

– Suosittelen kypärän käyttöä kaikil-le pyöräilijöille, koska pyöräillessä vauhti nousee huomaamatta jopa 40 kilometrin tuntinopeuteen. Jos niin kovassa vauh-dissa kaatuu, käy huonosti. Ihmisessä voi lähestulkoon kaiken muun korjata, mutta päätä ei.

sovita kypärää eNNeN ostoa

Kypärän ulkomuodon tai tyylikkyyden ei saisi antaa vaikuttaa valintaan liikaa. Kaikkein tärkeintä on kypärän istuvuus, jonka takaa säädettävyys. Kypärän on tunnuttava mukavalta, muuten sitä ei tule niin ahkerasti käytettyä, olipa pol-kupyöräilijä aikuinen tai lapsi.

– Hyvä kypärä ei hölsky päässä vaan tuntuu sopivalta: kun ravistaa päätään, kypärä ei saa heilua liikaa. Leuan ja kypä-rän remmin väliin pitää silti mahtua pari sormea, silloin remmikään ei kiristä. Jo-kaisella on vähän erimuotoinen pää, jo-ten kypärää kannattaa sovittaa rauhas-sa, neuvoo Nummiora.

Melkein kaikkien kypärien sisämate-

riaalit ovat styroksia ja pintamateriaa-lit muovia, joten turvallisuudessa ky-pärillä ei ole suuria eroja materiaalien puolesta. Turvallisesta kypärästä pitäisi kuitenkin löytyä CE-merkintä.

– Kypärää kannattaa huoltaa yhtä lailla kuin polkupyörää. Mikäli pehmus-teiden superlonit on kiinnitetty tarra-nauhalla, ne voi irrottaa ja pestä vaikka pesukoneessa hellävaraisella ohjelmalla, sanoo Nummiora.

Kypärää ei ole tarkoitettu ikuiseksi. Jos kaatuu ja kolauttaa kypärän, kannat-taa hankkia uusi. Moneen kertaan pu-donneeseen tai kolhiintuneeseen kypä-rään ei myöskään kannata luottaa.

– Kypärä kannattaa vaihtaa uuteen, jos siinä on lommo tai halkeama. Enkä uskaltaisi kirpputorikypärää ihan heti laittaa päähäni, Nummiora toteaa.

skeittikypärätyylikelpaa Nuorille

Kypäräuutuuksia ei syksylle ole luvassa, koska kiireisimmät pyörä- ja kypärä-markkinat osuvat keväälle. Skeittikypä-rät ovat kuitenkin kasvattaneet suosio-taan viime aikoina.

– Varsinkin nuoret valitsevat itsel-leen skeittikypärän tai BMX-temppuky-

ytyN golF-tapaamisessa ruNsaasti jäseNiä

O sallistujia oli ennätysmäärä, sillä ilmoittautuneita oli kaikkiaan 46 jäsentä, joista naisia oli kuusitoista. Peli-

päivä oli kesän ensimmäisellä hellevii-kolla, sää oli painostava ja odotettavissa

olikin ukkoskuuroja. Onneksi jyrinä saa-pui vasta palkintojen jaon jälkeen. Muu-tama pelaaja valitti, että loppuosuudella kostautui kierroksen aikana liian vähäi-nen juominen.

Parhaan kierroksen pelasi Hyvinkään

Golfia edustava Matti Miettinen. Eni-ten pisteitä keräsi Askolasta paikalle tul-lut Pasi Salonen. Naisten kärjessä oli Salossa asuva ja Salo Golf-seuraa edus-tava Terhi Nygren. Hän pelasi kierrok-sen vähimmillä lyönneillä (97) ja keräsi myös eniten pisteitä (32). Saman piste-määrän keräsi myös Leena Kokko. Terhi julistettiin ykköseksi, koska hänellä oli pienempi tasoitus. ●

Yhdeksäs YTYn golf-tapahtuma pidettiin perinteiseen tapaan kesäkuun alussa. Tällä kerralla kilpailupaikka oli Porvoo Golfinkentällä.

VAKUUTA PERHEESI NYT

EDULLISEMMINJOPA 50%

Tiesithän, että YTY on neuvotellut sinulle va-kuutusetuja Ifi stä.

Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheel-lesi markkinoiden edullisimpaan hintaan. Voit saada vakuutusturvan itsellesi ja perheellesi jopa 50 % alennuksella. Tutustu jäsenetuihisi

osoitteessa if.fi/yty. Samalla päivität kätevästi vakuutusturvasi ja varmistat, että saat kaikki sinulle kuuluvat jäsenedut. Ja vahingon sat-tuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Lisätietoja 010 19 19 19 tai if.fi /yty

VAIKKA HENKESI ON KALLIS, VAKUUTUKSEN

EI TARVITSE OLLA.NYT VOIT SAADA HENKI-

JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN.