Vema Liftin vienti vetää Bremerhavenin kautta

Kukkia merten takaa

Uusi strategia tehostaa toimintaa asiakkaiden eduksi

PääkirjoitusSatama on edellytysten rakentaja 3

Aida risteilee kotisatamaan 4

KANNESSA:Vema Liftin vienti vetää Bremerhavenin kautta 6

Tehokas logistiikka tukee Auramarinen toimintaa 10

Älyliikenne kasvaa, tieto kulkee tavaran lailla 12

Sakari Backlundin kolumniDigitalisaatio tehostaa myös logistiikkaa 15

KANNESSA:Sataman kautta

Kukkia merten takaa 16

KANNESSA:Uusi strategia tehostaa toimintaa asiakkaiden eduksi 18

DB Schenker panostaa Turkuun 20

Sataman työntekijäLaivanselvittäjä helpottaa satamakäyntiä 22

ABOARD 2/2015

Tuonti on ylittänyt Huiskulan puutarhassa jo oman tuotannon. Tavaraa tulee Etelä-Amerikasta saakka Hollannin kautta noin kymmenen rekkaa viikossa. Kukkien matka taittuu kylmäkuljetuksena kymmenisen kilometriä Turun satamasta sijaitsevan kukkatukun varastoihin alle kahdessa vuorokaudessa.

16

6

12

Vema Liftin henkilönostimet ovat korkean teknologian huipputuotteita, joita viedään Turun kautta kaikkiin maanosiin.

Älyliikenne kuljettaa tietoa. DHL:n trailerkaluston GPS-projektilla saadaan paikannusteknologiasta hyödyt irti, kertoo Tuomas Ruohonen.

Aboard 2/2015Turun Sataman asiakaslehti kuljetusalan ammattilaisille

Julkaisija: Turun Satama Oy • Osoite: Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku • www.portofturku.fiPäätoimittaja: Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg s-posti: christian.ramberg@portofturku.fi

Toimitussihteeri: Marjo Ekman s-posti: marjo.ekman@portofturku.fi • Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Markku Koivumäki • Painopaikka: Finepress Oy Painosmäärä: 3 000 kpl

Osoitteenmuutokset: markkinointi.satama@portofturku.fiISSN 2323-2498 (Painettu versio) 2323-2501 (www-versio)

3

Turun Sataman liiketoiminnan painopistealueet ovat matkustaja- ja tava-raliikenne, joiden toimintaedellytysten parantamiseksi teemme jatkuvaa kehitystyötä. Pyrimme rakentamaan uusia ja kehittämään nykyisiä palvelu-ja sekä varustamojen että niiden asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kiinteällä yhteistyöllä sataman muiden toimijoiden kanssa haluamme tehdä koko pal-veluketjusta mahdollisimman tehokkaan ja toimivan.

Satamayhtiön rooli kehitystyössä on mahdollisuuksien luominen ja kehityk-sen esteiden poistaminen. Esimerkkeinä jo tehdystä työstä Turun satamaan on avattu uusia, erityisesti suomalaista vientiteollisuutta palvelevia tavara-liikenteen laivareittejä. Samalla myös aluskanta sekä matkustaja- että ta-varaliikenteessä on uudistunut tuoden lisää kapasiteettia ja monipuolistaen kuljetuspalvelujen tarjontaa. Satamayhtiön toimesta palvelukokonaisuuden kehitystä on tuettu muun muassa uudistamalla sataman infraa, kuten laitureita, terminaaleja ja nosturikalustoa sekä investoimalla mittavaan va-rastorakentamiseen. Nopealla päätöksenteolla pyrimme vastaamaan asi-akkaidemme ja kumppaniemme toiveisiin ja tarpeisiin tulevaisuudessakin.

Satama onedellytysten rakentaja

Nopeasti matkaan – Itämeren tilasta huolehtien

Nopeus on muutenkin keskeinen osa Turun sataman kilpailukykyä. No-peiden laivayhteyksien lisäksi se merkitsee muun muassa sujuvaa lastin-käsittelyä, matkustajien vaivatonta siirtymistä laivaan ja aluksesta pois sekä joustavia maantieyhteyksiä tärkeimpien keskuskaupunkien suuntaan. Nopeuden merkitys näkyy erityisesti Ruotsin liikenteessä, jossa liikenteen aikataulu sallii maksimissaan tunnin satamassa oloajan.

Tänä päivänä satamien toiminnassa korostuvat myös ympäristöön liittyvät kysymykset. Turun Satama on ollut ympäristöasioissa edelläkävijän roolissa jo kauan. Esimerkiksi ympäristöperusteiset satamamaksut otettiin käyttöön vuonna 2006 ja satamassa vieraileville aluksille on järjestetty mahdollisuus jätevesien tyhjennykseen. Samaan aikaan olemme parantaneet merkit-tävästi satamayhtiön oman toiminnan energiatehokkuutta ja vähentäneet satamatoiminnan ympäristövaikutuksia.

Ympäristöasioissa yhteislinjalla meriteollisuuden kanssa

Meriliikenteen ympäristövaikutusten vähentämisessä merkittävä rooli on myös varsinaissuomalaisella meriklusterilla, johon Turun satamakin kuuluu. Uusien alusten rikkipäästöjä vähennetään siirtymällä ympäristöystävällisiin polttoaineisiin, kuten nesteytettyyn maakaasuun (LNG). Meyerin Turun tela-kalla rakennettu M/S Viking Grace on liikennöinyt Turun ja Tukholman välillä LNG:tä käyttäen jo vuoden 2013 alusta lähtien. Turun Satama valmistautuu tulevaisuuteen yhteistyökumppanin LNG-terminaalihankkeella, johon saa-tiin kesällä myönteinen EU-tukipäätös.

Christian Ramberg toimitusjohtaja

4 Turun Satama

Turun Sataman aktiivisuus palkittiin – AIDAcara sai vierailukohteekseen Turun kaupungin. Visit Turku on vastaanottamassa vieraita elävän mu-siikin soidessa Turun satamassa. Nyt ei puhuta englantia vaan reilusti saksaa. Kirsi Matan ja Päivi Lähteenmäen tarjoamat kartat tekevät kauppansa.

–Aida käy Turussa tänä kesänä viisi kertaa, Kirsi Mata kertoo. Risteilyjä on kaikkiaan kah-deksan, Turun risteilyliikenne on saanut uutta vauhtia.

Aidasta pelmahtaa ulos satamaan innokkaita matkustajia, kiertoajelubussit imaisevat mat-kaansa.

–Shoppailemaan, Aboa Vetukseen ja Turun tuomiokirkkoon, shuttlebussia kohti suunnista-

Ristelyalus AIDAcara komeilee kesäisenä maanantai-aamuna jo kahdeksalta Turun satamassa. Turku on Aidalle kesän 2015 uutuuskohde. Saksalaiset risteily-vieraat astuvat laivasta määrätietoisina tutustumaan Turun nähtävyyksiin.

Hemmotteluhoitoihin on sekä aikaa että tilaisuus. Laivalla voi toki myös shoppailla, kuten risteilykaupungeissakin.

Karin ja Manfred Sternille Turku ja Maarianhamina ovat uusia kohteita.

vat matkustajat kertovat. Etukäteen on tutkittu puhelimesta jo säätä ja laadukkaista esitteistä sekä Turun historiaa että kaupungin tämän het-ken tarjontaa.

Turussa katsotaan Aurajokirantaa, kahviloita ja ravintoloita. Bussikyyti vie parinkymmenen minuutin välein matkailijoita keskustaan.

–Aidan ensimmäisellä aurinkoisella visiitillä Turkuun matkailijat olivat aivan innoissaan, SL-autolinjojen kuljettaja Jari-Matti Koivisto kertoo.

Heidi Lorenzin ja Frank Chemnitzin must-listalla on Dom – Tuomiokirkko, kuten lähes jokaisella risteilymatkustajalla. Lisäksi aiotaan tutustua Hansakortteliin ja kulttuurinähtävyyk-siin.

–Oikein kiva kaupunki ja kiinnostava, ihas-televat Frankfurtin tuntumasta tulleet Karin ja Manfred Stern. He halusivat tarttua tilaisuuteen nähdä Itämeren kaupunkeja paremmin.

Heille Turku ja Maarianhamina ovat uusia kohteita.

–Aiomme mennä kiertoajelulle Naantaliin, Sternit kertovat.

Ruissalo tutuksi ja oma kroppa liikkeelle

Laivan uumenista kaivetaan esiin retkipyöriä. Tänään 37 pyöräilijää on lähdössä liikkeelle. Laivamatkan aikana oppaat tutkivat kartat tark-kaan, valitsevat reitin, kohteet ja nähtävyydet

5

Aida risteilee kotisatamaanTEKSTI: SINI SILVÁN KUVAT: SINI SILVÁN

Valkokylkinen komea risteily-alus M/S AIDAcara on saapunut Turun satamaan kuin kotiinsa. Alus on rakennettu Turussa 1996. Kokonai-suudessaan 14 vuorokauden risteily aloitetaan Kielistä, matkan varrella nähdään Klaipeida, Riika, Tallinna, Pietari, Turku, Maarianhamina, Tuk-holma, Visby, Gdynia ja Malmö, josta palataan jälleen Kieliin.

Heidi Lorenzin ja Frank Chem-nitzin suunnitelmissa on Tuomiokirk-ko – se täytyy nähdä!

Adrian Offer (vas.), Bane Schwenn ja Hanna Alt ovat valmiina matkaan. Heidän matkassaan ristei-lymatkustajat pääsevät parinkymme-nen kilometrin upealle pyöräretkelle Ruissalon luonnon keskelle, sieltä jokirantaa pitkin Tuomiokirkolle sekä keskustan nähtävyyksiin.

ja opiskelevat niihin liittyvät asiat ennakkoon, oppaana toimiva Hanna Alt kertoo.

–Käymme Ruissalossa ja keskustassa, katso-massa torin, Turun tuomiokirkon ja Turun linnan. Matkaa kertyy noin 20 kilometriä. Yhdessä ryh-mässä on 15–20 pyöräilijää oppaan mukana, Alt kertoo. Oppaat ovat valmistautuneet kertomaan matkan varrelta löytyvistä nähtävyyksistä. Tällaisia oppaita tarvittaisiin Turkuun turisteja varten joka päivä!

Ympäristöystävällistä risteilyliikennettä

193 metriä pitkä alus on komeaa katsottavaa. Matkustajamäärää lisää se, ettei laivassa ole

autokantta. –Jätevedet eivät mene Itämereen, mikä on

näille matkustajille tärkeä asia, satamakapteeni Kari Riutta kertoo.

Laivalla first purser Michael Meyer esittelee laivaa ja paljastuu, ettei risteileminen todel-lakaan ole lojumista toimettomana. Käytössä ovat ulkouima-altaat, kori- ja lentopallokenttä sekä kuntosali. Lukuisat ravintolat satsaavat parastaan matkan edetessä: tällä kertaa me-nu on skandinaavinen. Päivittäin julkaistava risteilyohjelma kertoo myös saksalaisesta te-hokkuudesta: tänään olisi tanssikurssin paikka ja lisäksi turkulaiskuoron vierailu. Laivalla on kaikkea – teatterista alkaen. Henkilöstöluettelo paljastaa, että ammattilaisia on puusepästä äänentoistoon.

Laivalla ovat kaikki loman viehätykset – ja samanhenkistä seuraa Itämeren maisemien vaihtuessa.

– 90 prosenttia matkustajista on saksalaisia, Meyer kertoo.

Turussa laivanselvittäjä, GAC Finland Oy:n Mikko Koivumäki toimii tärkeänä yhteistyö-kumppanina.

–Kaikki satamassa tarvittava kulkee meidän kauttamme. Yllättäviä asioita tulee aina eteen. Tarvitaan nosturi tikkaiden korjaustöihin, 500 postimerkkiä tai lääkäriä.

Ja nähtävyydetkin voivat olla erikoisia. Turun uusi T-sairaala, johon yksi matkustajista piti saattaa, olikin ainutlaatuinen kokemus:

–Olin todella vaikuttunut, Franziska Vey, Port Operations Manager kertoo.

Kiertoajelun jälkeen kaupungille kiertelemään

Turussa aikaa on ruhtinaallisesti, sillä laiva starttaa matkaan vasta kahdeksalta illalla.

–Hieno aamu, näimme presidentin kesä-asunnon Naantalin Kultarannassa, Hans-J. ja Marianne Glate Kielistä kiittelevät.

Glaten pariskunta kertoo olleensa aiemmin Suomessa kaksi kertaa: Helsingissä ja Lapissa. Nyt haluttiin nähdä muutakin. Aamun viileys vaihtui Turussa upeaan auringonpaisteeseen, jossa jatketaan kaupungille.

–Mukavampaa kuin Pietarissa ja ihanat maisemat merellä. Olemme varanneet jo uusia risteilyjä. •

6 Turun Satama

Vema Liftin vienti vetää

Bremerhavenin kauttaTEKSTI: KARI AHONEN KUVAT: MARKKU KOIVUMÄKI

7

Vema Liftin vienti vetää

Bremerhavenin kauttaTEKSTI: KARI AHONEN KUVAT: MARKKU KOIVUMÄKI

Turun satama palvelee erinomaisesti suomalaisen konepaja- ja teknologiateollisuuden vientikuljetuksia kaikkialle maailmaan. Satamasta on viikoittainen yhteys Bremerhaveniin, joka on Sak-san toiseksi suurin merisatama ja keskeinen linkki valtameren takaisiin satamiin esimerkiksi Aasian ja Etelä-Amerikan maissa.

Turun ja Bremerhavenin välistä reittiä operoi Mann Lines, jonka aikarahtaama Stena Fore-teller kuljettaa sekä ro-ro-lastia että jalostettua kappaletavaraa, kuten raskaan teollisuuden projektilasteja.

Huippuluokan henkilönostimia kaikkialle maailmaan

Kaarinassa toimiva Vema Lift Oy hyödyntää Mann Linesin linjaliikennettä omien tuotteidensa viennissä. Kiitokori-konserniin kuuluva yritys suunnittelee, valmistaa ja markkinoi hydraulisia henkilönostimia pääasiassa palo- ja pelastus-alalle. Viennin osuus Vema Liftin tuotannosta on yli 90 % ja vientimaihin lukeutuvat esimerkiksi Kiina, Venäjä, Intia, Vietnam, Jordania, Kolumbia ja Turkmenistan sekä Ruotsi ja Norja. Kasvua Vema Liftissä odotetaan ennen kaikkea kehitty-vien maiden markkinoilta niiden ryhtyessä uu-distamaan ja rakentamaan infrastruktuuriaan.

–Vema Lift Oy kuuluu alansa johtaviin yrityk-siin maailmassa. Toimintamallimme perustuu

nykyaikaiseen verkostomalliin, jossa tuotteiden suunnittelu tapahtuu omassa suunnittelutoi-mistossamme. Huolellisesti valitut alihankkijat valmistavat eri komponentit ja omat ammatti-laisemme hoitavat nostimien kokoonpanon ja asennuksen ajoneuvoalustojen päälle. Vuosittain tehtaillamme valmistuu runsaat 40 erilaista nos-tinta, joista suurimpien työskentelykorkeudet ulottuvat 55 metriin asti. Henkilönostimien lisäksi valmistamme myös erityisesti teollisuus-palokunnille suunniteltuja vesi- ja vaahtosam-mutusmastoja, joissa vesitykin tuotto voi olla jopa 10 000 litraa minuutissa, tehtaanjohtaja Jyrki Roine valaisee Vema Liftin toimintatapaa ja tuotantoa.

Jokainen nostin suunnitellaan yksilöllisesti tilaajan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Lisäksi suunnittelussa huomioidaan kohdemaan pai-kalliset määräykset, jotka eri puolilla maailmaa poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon pieniäkin yksityiskohtia myöten. Nostimia valmistetaan kaikille alustoille, joiden merkki ja malli ovat yleensä asiakkaan itse määrittelemä.

–Tapauskohtaisesti alustan hankinta tapah-

8 Turun Satama

tuu joko Vema Liftin tai asiakkaan toimesta. Esi-merkiksi intialainen tilaaja lähetti taannoin oman alustansa Intiasta asti, josta se saapui laivarah-tina Turkuun. Lähellä olevat satamapalvelut ovat meille siis tarpeen sekä vientiä että tuotannon tarpeita ajatellen, Vema Liftin tehtaanjohtaja Jyrki Roine mainitsee.

Edistyksellistä teknologiaa vaativaan käyttöön

Toisin kuin maallikko monesti luulee, Vema Liftin nostimet sisältävät runsaasti korkean teknologi-an ratkaisuja. Automaation ja elektroniikan osuus on merkittävä sekä työskentelyn tehok-kuuden, käyttömukavuuden ja ergonomian että työturvallisuuden varmistajana.

–Automaatio kehittyy jatkuvasti ja sen avulla hoidetaan yhä enemmän ja monimutkaisempia tehtäviä. Nostimien toiminta perustuu ohjel-moitavaan logiikkaan ja käyttöliittymät ovat

nykyaikaisia kosketusnäyttöjä. Turvallisuuden maksimoimiseksi logiikka on kaksinkertaistettu, jolloin ne valvovat toinen toisiaan ja reagoivat mahdollisiin virhetilanteisiin katkaisemalla laitteen toiminnan. Yksi hyvä esimerkki elektro-nisista toiminnoista on alustan tasaus, mikä ta-pahtuu automaattisesti 0,2 asteen tarkkuudella. Automatiikka ei salli nostimen käyttöä mikäli alusta ei ole täysin suorassa ja ehkäisee näin mahdollisuuden nostimen kaatumiseen, Jyrki Roine kertoo.

Luotettavaa palvelua tuotteen elinkaaren ajaksi

Vema Liftin omaa myyntiä tukee kattava kan-sainvälinen agenttiverkosto. Verkoston toimintaa vahvistaa globaali jälkimarkkinointi, joka vastaa muun muassa nostinten määräaikaishuolloista, vuositarkastuksista ja peruskunnostuksista. Palveluihin kuuluu lisäksi tekninen tuki ja kou-

lutus.–Tuotteidemme kestävyydestä ja varmatoimi-

suudesta kertoo se, että nostimen alusta loppuu useimmiten ennen kuin valmistamamme nostin. Hyvin yleistä on, että asiakas toimittaa ajoneu-von tehtaallemme Kaarinaan, otamme siellä nostimen irti, suoritamme sille tarvittavat huol-totoimenpiteet, asennamme nostimen uuteen alustaan ja toimitamme sen takaisin asiakkaalle. Uusia nostimia toimittaessamme lähtee tehtaal-tamme mies ottamaan vastaan toimitusta sen määränpäähän, missä hän tarkistuksen jälkeen luovuttaa nostimen asiakkaalle ja antaa käyttö-koulutuksen tilaajan henkilöstölle, Jyrki Roine kertoo Vema Liftin jälkimarkkinointipalveluista.

Vientikuljetukset joustavasti eteenpäin Turun satamasta

Toimiva logistiikka on lähes täysin viennin va-rassa toimivalle Vema Liftille ensisijaisen tärkeä.

"Toimiva logistiikka on lähes täysin viennin varassa toimivalle Vema Liftille ensisijaisen tärkeä."

9

Mann Linesin viikottainen ro-ro-yhteys Turun satamasta Bremerhaveniin avaa Vema Liftille nopean ja kustannustehokkaan reitin kaukaisimpiinkin vientimaihin. Pohjoismaihin yrityksen tuotteet kulkevat Silja Linen Turun ja Tukholman välisellä reitillä.

Vema Liftin henkilönostimet on suunni-teltu ensisijaisesti pelastuspaikalla tapahtuviin pelastus- tai sammutustehtäviin, mutta myös joustavaan liikkumiseen liikenteessä. Matala kuljetuskorkeus ja lyhyt kuljetuspituus mah-dollistavat nopean pääsyn pelastuskohtee-seen.

Tehtaanjohtaja Jyrki Roine näkee Vema Liftin tulevaisuuden kirkkaana. Yrityksellä on vahva jalansija Euroopassa, mutta myös ke-hittyvissä maissa. Esimerkiksi markkinoiden koosta hän nostaa Kiinan, jossa yksi kantoni voi tilata vuosittain toista tuhatta pelastusajo-neuvoa.

Omilla pyörillään kulkeville tuotteille luontevin kuljetusratkaisu on ro-ro-liikenteen hyödyntä-minen silloin, kun kohdemaa on merten takana.

–Turun sataman ro-ro-reitit täyttävät kaikki tarpeemme. Pohjoismaihin menevät tuotteet kuljetamme Silja Linen lautoilla Tukholmaan ja sieltä maanteitse tilaajilleen eri puolille Ruotsia ja Norjaa. Kaukomaihin meneville tuotteille Bremerhaven on ihanteellinen välisatama. Vii-koittainen yhteys perjantaisin sopii tuotantoryt-miimme ja aikataulut täsmäävät yleensä hyvin myös jatkoyhteyksien kanssa. Mann Linesin palvelusta meillä on pelkästään hyvää sanotta-

vaa, yhteistyö on alusta asti ollut joustavaa ja sujuvaa. Samalla tavoin olemme tyytyväisiä Tu-run sataman muihinkin palveluihin. Esimerkiksi Finnsteve pesee tarvittaessa maantiesuolat ajoneuvoista ennen laivausta ja näin osaltaan varmistaa niiden saapumisen tilaajalle mahdolli-simman edustavana, kiittelee Vema Liftin logis-tiikasta vastaava vientikoordinaattori Marianne Karppinen. •

10 Turun Satama

Laivanrakennusosaaminen yhdistää Turun ja Saksan. Meyerin Turun telakka tekee yhteistyötä kym-menien suomalaisyritysten kanssa ja alihankintayhteydet ulottuvat Itämeren yli myös Meyerin Sak-san telakoille. Kumppanuuksien edelleen kehittämisessä meriklusteriyrityksiä tukevat säännölliset ja nopeat laivayhteydet Turusta Saksaan ja tarvittaessa sieltä edelleen valtamerten takaisille markki-noille.

Tehokas logistiikka tukeeAuramarinen toimintaa

TEKSTI: KARI AHONEN KUVAT: MARKKU KOIVUMÄKI

11

Lietolainen Auramarine Oy edustaa Turun seudun vahvaa meriteknologiaosaamista. Hollming-konserniin kuuluva yritys on erikois-tunut raskaan polttoöljyn syöttöjärjestelmiin. Yli 40-vuotisen toimintansa aikana Auramarine on suunnitellut ja toimittanut yli 13 000 koneikkoa, joista tuhansia on edelleen käytössä päivittäin eri puolilla maailman meriä. Yritys on alansa markkinajohtaja maailmassa.

Räätälöityjä ratkaisuja suuriin aluksiin

Auramarinen tuotteiden tehtävänä on oikean-laisen polttoaineviskositeetin saavuttaminen. Raskaan polttoöljyn kohdalla se tarkoittaa polttoaineen lämmittämistä ennen sen syöttöä moottoriin. Rikkidirektiivin seurauksensa yleis-tyneen meridieselin syöttöjärjestelmissä puoles-taan tarvitaan jäähdytystä oikean viskositeetin saavuttamiseksi.

–Polttoaineen syöttöjärjestelmien suunnit-telu on yksinkertaisista peruslähtökohdista huolimatta aina aluskohtaisesti räätälöityä. Eri puolilla maailmaa käytettävät polttoaineet eroavat toisistaan ja alusten konehuoneetkin ovat erilaisia. Järjestelmien huollettavuuteen on kiinnitettävä erityishuomioita, sillä kaikkiin huoltokohteisiin täytyy päästä käsiksi helposti ja turvallisesti. Toimivien ja tehokkaiden järjestel-mien suunnittelu edellyttääkin pitkää kokemusta erilaisista alustyypeistä sekä erikoisosaamista,

joka syntyy vain käytännön työssä, Auramarinen toimitusjohtaja Mats Eriksson korostaa.

Meriklusterin maineesta vetoapua markkinoilla

Auramarinen päämarkkinat löytyvät Aasiasta, erityisesti Kiinasta ja Koreasta. Asiakaskunta muodostuu moottorivalmistajista, telakoista ja varustamoista.

–Telakoiden toimintamallin muutos on johtanut siihen, että telakat käyttävät entistä enemmän alihankkijoita. Toimittajan valinnasta päättävät kuitenkin useimmiten aluksia tilaa-vat varustamot, joille suomalainen merialojen osaaminen on tae korkealaatuisista tuotteista ja palveluista sekä toimitusvarmuudesta. Lisäar-voa suomalaisuudessa ja eurooppalaisuudessa näkevät myös eräät moottorivalmistajat, mistä muodostuu Auramarinellekin merkittävä kilpai-luetu.

Luotettava jälkimarkkinointi tärkeä kilpailuvaltti

Vuosikymmenien kokemuksen ja teknologisen asiantuntemuksen lisäksi Auramarine kuroo eroa kilpailijoihinsa globaaleilla jälkimarkkinoin-tipalveluilla.

–Maailmanlaajuisilla jälkimarkkinointipal-

veluilla varmistamme toimittamiemme jär-jestelmien käyttövarmuuden ja minimoimme huoltotarpeesta aiheutuvan liikenneseisokin. Verkostomme ansiosta saamme tarvittavat osat nopeasti aluksille ja tilanteen vaatiessa lennätämme paikalle myös omat asentajamme. Telakoilla oma henkilöstömme hoitaa myös käyttöönottovaiheen asennuksen sekä antaa tarvittavan käyttökoulutuksen.

Turun logistiset yhteydet varmistavat toimitusketjun pitävyyden

Auramarinen päämarkkinoiden sijainnista johtu-en Turun seudun logistiikkapalvelujen merkitys korostuu yrityksen toimitusketjussa. Toimitus-johtaja Mats Erikssonin mukaan Turku on heille tärkeä logistinen hub, joka osaltaan mahdollis-taa toimitusvarmuuden ylläpitämisen.

–Logistiikan toimivuus on meille tärkeä eri-tyisesti jälkimarkkinointia ajatellen. Varaosat kulkevat nopeasti lentorahtina Turusta kaikkialle maailmaan ja valmiit järjestelmät saamme Turun satamasta rahdattua nopeasti Saksan kautta Aasiaan asti. Säännöllinen laivaliikenne on siinä suureksi avuksi, sillä projektitoimituksista huolimatta kuljetuksilla tuntuu aina olevan kiire. Päätökset kuljetusreiteistä tekee usein myös asiakas, mutta mahdollisuuksien mukaan py-rimme aina suosimaan Turkua. •

Auramarine Oy:n uusi aluevaltaus on laivojen painolastiveden käsittelyjärjestelmä, jolla estetään haitallisten kasvien ja eliöiden siirtyminen merialueelta toiselle ja niiden lisääntyminen, kertoo toimitusjohtaja Mats Eriksson.

12 Turun Satama

Älyliikenne kasvaa, tieto kulkee tavaran laillaTEKSTI: SINI SILVÁN KUVAT: ROBERT SEGER

Älyliikenne kuljettaa tietoa, kun tavara liikkuu kumipyörillä.

13

–Meillä on juuri parhaillaan käynnissä koko trailerkaluston katta-va GPS-projekti ja paikannusteknologian hyödyntäminen ajojärjestelys-sä sekä kuormasuunnittelussa, Tuomas Ruohonen kertoo. Järjestelmä valmistuu syksyn aikana.

Tavaran kuljetuksia järjestellään ja seurataan, asiakkaita palvellaan ja laskutetaan. Sähköisen logistiikan ja älyliikenteen merkitys vain koros-tuu ja tiedon yhdistelymahdollisuudet kasvavat. Vielä älyliikennettä ei ole viety niin pitkälle, että tavara liikkuisi ilman satamia, autoja ja kiskoja.

”Kunnes teleportaatio toimii, tavarat kulje-tetaan kuorma-autolla perille”, Iiro Lehtonen, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimi-tusjohtaja totesi Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin -seminaarissa pari vuotta sitten. Liikenne- ja viestintäministeriön älystrategioi-den kärkihankkeina on älykäs logistiikka, jonka tavoitteena ovat sähköiset toimintatavat ja logis-

tiikkaketjun tiedonsiirron automatisoiminen. Ris-kejäkin on. Kun älyverkot kaatuvat, tiedonkulku vähintäänkin takkuaa.

Yrityksien kannalta ideaalia olisi saada tieto läpinäkyväksi ja sama tieto reaaliajassa kaikille käyttäjille.

Älylogistiikan jalostusta DHL Freightillä

–Meillä on juuri parhaillaan käynnissä koko trai-lerkalustomme kattava GPS-projekti. Paikan-nusteknologiaa hyödynnetään ajojärjestelyssä sekä kuormasuunnittelussa, DHL Freight (Fin-

land) Oy:n Pohjoismaiden liikenteestä vastaava johtaja Tuomas Ruohonen sanoo.

–DHL Freightillä on yhteensä noin 2 500 trai-leria yhteiskäytössä, koko Pohjoismaiden ja Bal-tian yhteisestä trailerpoolista ja trailerkalustosta vastaava johtaja Ilari Aarikka lisää.

Trailereiden GPS-varustelu on ollut suun-nitteilla vuosia ja testaukset on tehty huolella. Laitteita asennetaan parhaillaan koko kalus-toon. Jatkossa jokaisen trailerin sijainti nähdään reaaliaikaisena.

–Trailerissa laitteet ovat pääsääntöisesti alus-tassa: viima vaikuttaa ja vettä lentää. Nyt meillä on laitteet, jotka kestävät jopa upottamisen ve-

Sähköisen logistiikan merkitys tavaroiden kuljetukses-sa korostuu. DHL Freightin trailerkaluston GPS-paikan-nusjärjestelmä on yksi osa älyliikennettä, joka antaa mahdollisuuksia kaluston ja tiedon tehokkaampaan käyttöön.

14 Turun Satama

teen. Järjestelmä latautuu aina, kun vetoauto on kiinni trailerissa.

Trailerien liikkeet helposti näkyviin

DHL:n uudessa järjestelmässä paikannus on automaattisesti integroitu liikenteenohjausjär-jestelmään.

–Trailereiden liikkeitä ei tarvitse seurata eri portaalista, vaan suoraan liikenteenohjausjär-jestelmästä. Siinä poikkeamme muista, Aarikka sanoo.

Yksi tavoite on trailereiden käyttöasteen pa-rantaminen.

–Operatiiviselta kannalta hyödyllistä on tietynlainen ennustettavuus. Jatkossa voidaan historiadatasta katsoa, miten 2 500 trailerin ka-lusto on liikkunut ja vähentää tai kasvattaa sen määrää, Ruohonen toteaa.

Paikannuksen avulla pystytään toteuttamaan uudet kuljetustarpeet nopeasti. Trailerien liikkeet eivät enää ole vain yhden tai kahden ihmisen tiedossa, vaan kaikki näkevät, mitä yksiköitä on

lähellä. –Järjestelmään saadaan reaaliaikainen tieto

siitä, missä kukin yksikkö oikeasti menee ja tätä kautta syntyy merkittäviä hyötyjä ja vähemmän tyhjiä kilometrejä. Laatu on parempaa asiak-kaan suuntaan, Aarikka sanoo.

Tulevaisuudessa asiakkaalle voidaan myös tarjota mahdollisuus seurata omia kuormiaan portaalin välityksellä. Jos arvotavara poikkeaa sovitulta reitiltä, voidaan poikkeamaan reagoida välittömästi.

–Yhä enemmän asiakkaat myös kysyvät onko mahdollisuutta GPS-seurantaan, Aarikka kertoo.

Trailerin liikkeet ja kuorma näkyvät reaaliajassa

Kartalla nähdään jokainen traileri sekä lisäksi paljon yksityiskohtaista tietoa sen sijainnista, nopeudesta ja kuorman painosta. Järjestelmä kertoo myös kuinka paljon kilometrejä on ajettu päivässä, millä alueella ja tyhjänä vai täytenä. Trailerin modeemiin kertyy myös historiadataa,

jolla voidaan varmistaa esimerkiksi se, onko kuorma noudettu kuten piti. Voidaan nähdä ka-luston kokonaistilanne, mutta erottaa yksityis-kohtia, kuten esimerkiksi milloin traileri vaatii katsastusta.

Palveluntarjoaja Agheera toimii DHL:n oman talon sisällä. Näin uusi kokonaisuus on voitu in-tegroida turvallisesti muihin järjestelmiin ja sitä voidaan kehittää aktiivisesti.

–Pystymme tekemään nopeampia ja parem-pia lastauksia, vähentämään omia kustannuksia ja pitämään hinnan asiakkaalle oikeana, Ruoho-nen listaa parhaita etuja. •

–DHL Freight on kan-sainvälistä kumipyöräkul-jettamista kappaletavarasta täysiin kuormiin, mukaan lukien huolintapalvelut ja transitologistiikka, DHL Freight (Finland) Oy:n Pohjoismaiden liikenteestä vastaava johtaja Tuomas Ruohonen kertoo.

"Kunnes teleportaatio toimii, tavarat kuljetetaan kuorma-autolla perille."

15

Sakari Backlund on Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n johtaja ja johtoryhmän jäsen, jolla on moni-puolinen ja pitkä kokemus kuljetuslogistiikan sähköis-ten järjestelmien kehittämisestä ja toteuttamisesta.

Digitalisaatio tehostaa myös logistiikkaaÄlyliikenteen perusajatus on nopein harppauksin kehittyvä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen liikenteen toi-mivuuden parantamiseksi. Logistiikan näkökulmasta älykäs liikenne merkitsee liikenteen sujuvuuden lisäksi ennen kaikkea kuljetuksia tehostavien digitaalisten palvelujen mahdollisim-man laajamittaista hyödyntämistä.

Tänä päivänä kuljetusalan yrityksille on tarjolla verkon yli käytettäviä palveluja ja sovelluksia, jotka helpottavat alan tie-tojärjestelmien käyttöönottoa pienissäkin yrityksissä. Näiden avulla parannetaan kuljetusten kustannustehokkuutta, laatua ja tuottavuutta sekä vältetään virheitä ja päällekkäistä työtä. Järjestelmien jatkuva kehitys mahdollistaa myös liittymät asi-akkaan järjestelmiin, jolloin koko kuljetustapahtuma eri vaihei-neen on seurattavissa ja dokumentoitavissa sekä kuljettajan että tilaajan toimesta.

Multimodaalinen yhteentoimivuus tärkeää

Tehokkaimmillaan älykkäät järjestelmät ovat silloin, kun ne toi-mivat saumattomasti eri kuljetusmuotojen yli. Tällöin liikenteen solmukohtien, kuten satamien merkitys korostuu. Satamista saatava, luotettava ennakkotieto saapuvista kuljetuksista helpottaa jatkokuljetuksista vastaavan yrityksen ajosuunnit-telua ja minimoi odotusajat satamissa. Satamista eteenpäin

lähdettäessä tarvitaan puolestaan monipuolista liikennejär-jestelmädataa. Näistä tärkeimpiä ovat ajoaikoihin ja liikenne-turvallisuuteen vaikuttavat tiedot mahdollisista häiriötekijöistä suunnitellun reitin varrella. Yhdistämällä eri lähteistä ja järjes-telmistä tuleva tieto säästetään sekä aikaa että rahaa läpi koko toimitusketjun.

SKAL mukana eurooppalaisessa yhteistyössä

Liikenteen ja logistiikan digitalisointi on nostettu keskeiseksi kehittämisalueeksi myös Euroopan Unionissa. Digitalisaatiota edistämään on Euroopan komission toimesta perustettu tänä kesänä Digital Transport and Logistics Forum, johon minut on nimitetty edustamaan suomalaisen maantielogistiikan yrittäjiä ja asiakaskuntaa. Olemalla mukana tässä foorumissa, toteu-tamme SKALin toiminnan keskeistä tavoitetta suomalaisten kuljetusyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.

Sakari BacklundSKAL ry:n johtaja

16 Turun Satama

Kukkia merten takaa

TEKSTI: KALLE KIRSTILÄ KUVAT: ROBERT SEGER

Huiskulan toimitusjohtaja Jaakko Rantasen mukaan toimiva satamayhteys ja kuljetusaikataulujen pitäminen on yritykselle tärkeää. –Jos meillä on sunnuntaiaamuna kahdeksalta täällä työn-tekijöitä odottamassa kukkalastia käsittelyyn, olisi aika hankalaa jos edellisenä yönä saisimme tietää että laiva tuleekin tunnin pari myöhässä.

Huiskulan terminaalissa odottavat kimputtamista Hollannista saapuneet leikkokukat ja Väli-Amerikasta saa-puneet leikkovihreät. Huiskulaan tulee tavaraa myös Costa Ricasta, Guatemalasta, Hondurasista, Kanadan Vancouver Islandista sekä Italiasta ja Tanskasta.

Kukkakauppa on nykyään globaalia toimintaa. Suomen suurimpiin kuk-katukkuihin lukeutuva Huiskula Oy koristaa suomalaisten koteja, pihoja ja parvekkeita oman tuotannon ohella ympäri maailmaa tulevilla kukilla. Suuri osa tuonnista kulkee kuluttajille Turun sataman kautta.

17

Huiskula ei tee varsinaista vientitoimintaa, mutta pakkausmateriaalit, kukkarullakot ja vesiastiat palautetaan Hollantiin. –Niillä ei ole niin kiire, joten ne kulkevat irtoperätavarana, toimitusjohtaja kertoo.

Maanantaina Hollannista tilattu kukkakuorma saapui Huiskulan puutarhalle jatkokäsittelyyn keskiviikkoaamuna noin puoli tuntia Tukholman laivan saapu-misen jälkeen.

Toimitusjohtaja Jaakko Rantasen mukaan kukka-alalla on riittänyt lähivuosina muutoksia. Ennen merkittävä ruusutuotanto käytännössä loppui Huiskulasta ja koko Suomesta vuonna 2013. Edullisten tuotantokustannusten maiden kanssa ei kyetty enää kilpailemaan.

–Keniassa aurinkoa ja lämpöä riittää, tosin vedestä alkaa olla pulaa, Rantanen toteaa.

Vielä 2000-luvun vaihteessa ruusuja kas-vatettiin Suomessa noin 40 hehtaarin alalla ja Huiskula oli maan suurin ruusunkasvattaja. Nyt Huiskula on muuttanut tyhjäksi jääneitä kasvihuonetiloja muun muassa venevarastoiksi. Vapaaksi jäänyttä pinta-alaa on täytetty myös uusilla kausituotteilla. Sopeutuminen on onnis-tunut, sillä parhaillaan yrityksessä pohditaan lisäinvestointeja tuotantoon.

–Viljelyinvestointien kannattavuuden ongel-mana puutarha-alalla on se, että keväällä kulut-tajien viherpeukalo on aktiivinen, mutta syksyllä huoneissa on vajaakäyttöä, Rantanen summaa.

Kukkakauppa muutoksessa

Nykyään yrityksen liikevaihdosta noin neljännes tulee omasta tuotannosta ja suurin osa muodos-

tuu tuontitoiminnasta.–Yksi jo pidempään näkynyt muutos on ku-

luttajakaupan siirtyminen erikoisliikkeistä ket-jumaisten toimijoiden ja päivittäistavarakaupan käsiin. Kotimainen leikkokukkatuotanto on ro-mahtanut ja samalla tuonnin osuus on kasvanut, toimitusjohtaja kuvaa alan muutoksia.

Rantasen mukaan leikkokukissa poikkeuksen muodostaa tulppaani, jossa energia on varastoi-tuneena kukkasipulissa, joka on tuontitavaraa, joten kasvatus on kannattavaa Suomessakin. Kukkamyynnin siirtyminen päivittäistavarakau-pan ketjuille on vaikuttanut myös viljelyyn.

–Alalla on siirrytty kohti sopimusviljelypoh-jaista toimintaa. Se tuo meille hintapainetta, mutta antaa toisaalta myös arvattavuutta. Nyt on loppukesä, mutta meillä on oikeastaan jo jou-lu ja pääsiäinenkin paketissa. Kymmenen vuotta sitten tilanne oli aivan toinen.

Tuoretavara vaatii nopeutta

Pääosa Huiskulaan tulevasta tavarasta kulkee Turkuun ja edelleen jakeluterminaaleihin ympäri Suomea Hollannista, joka on kukkien maailman-kaupan keskus.

–Meille tulee viikoittain tavaraa myös Kolum-

biasta ja esimerkiksi Italiasta, mutta ne yhdisty-vät kuormaamme Hollannissa.

Huiskulaan saapuu tuontitavaraa Hollannista tavanomaisesti noin kymmenen rekkaa viikossa.

Kukkien tie kylmäkuljetuksena Hollannista kymmenisen kilometriä Turun satamasta sijait-sevan kukkatukun varastoihin kestää vajaa pari vuorokautta.

–Torstaina ja perjantaina ostamme tavaran ja sunnuntaiaamuna se on meillä täällä käsittelys-sä ja lähtee iltapäivällä jo eteenpäin.

Joustavuus ja täsmällisyys tärkeitä

Rantasen mukaan tuonnin merkityksen ko-rostuttua vuosien varrella Huiskulan sijainti sataman ja hyvien tieyhteyksien lähellä on ollut vahvuus.

–Viljelijätaustaisista toimijoista Huiskula on onnistunut parhaiten viemään itsensä maa-hantuontiin ja tukkukauppaan. Kun ala oli vielä tiukasti säännöstelty, eikä tuontia juuri ollut, puutarhoja syntyi esimerkiksi Kymenlaaksoon.

Rantasen mukaan joustava ja luotettava kuljetusliikekumppani on elintärkeä Huiskulan toiminnan kannalta.

–Tarpeemme voivat muuttua aika lyhyellä varoitusajalla, joten kuljetusliikkeen vastuu on suuri. Joskus me itsekin ihmettelemme, mistä ne pystyvät aina taikomaan lisäkapasiteettia, kun sitä tarvitaan, Rantanen kiittelee yhteistyöt-tä kuljetusliike DSV:n kanssa.

Rantasen mukaan kukkaset ovat tuoretava-raa, joiden pitää kulkea koko ajan.

–Jokaisella tunnilla on merkitystä jo kulujen-kin vuoksi.

30 vuotta yrityksessä työskennellyt Rantasen muistelee tuontia ennen EU-aikaa vailla kaihoa.

–Tullimuodollisuudet saattoivat kestää tun-teja. Nyt rekka avataan meillä ensimmäisen kerran lähdön jälkeen ja auto on meillä yleensä vain 25 minuuttia laivan satamaan saapumisen jälkeen. •

18 Turun Satama

Uusi strategia tehostaa toimintaa asiakkaiden eduksi

TEKSTI: KARI AHONEN KUVAT: MARKKU KOIVUMÄKI

Turun Satama yhtiöitettiin kaupungin omistamasta liikelaitoksesta osakeyh-tiöksi vuoden 2013 alussa. Muutoksen myötä käynnistettiin myös sataman liike-toimintastrategian uudistaminen, minkä tavoitteeksi asetettiin sataman toiminnan edelleen tehostaminen ja sataman kilpai-lukyvyn vahvistaminen muuttuneilla mark-kinoilla.

19

Turun Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marjukka Karttunen ja satamayhtiön toimitusjohtaja Christian Ramberg ovat tyytyväisiä Turun Sataman reittivalikoiman ja rahtiliikenteen kapasiteetin kas-vuun. Uudet linjat ja isommat alukset tukevat yhtiön tavoitteita myös valtamerille suuntaavan rahtiliikenteen kasvattamiseksi.

–Uuden strategian taustalla on yhtiömuodon muutoksen lisäksi Suomessa tapahtunut mit-tava rakennemuutos. Maamme teollisuuden tukijalkoina vuosikymmeniä olleet metsä- ja teknologiateollisuus ovat joutuneet entistä ko-vempaan kilpailutilanteeseen, johtavat yritykset ovat etabloituneet lähelle suurimpia markkina-alueitaan ja investoinnit kotimaassa ovat pysäh-tyneet. Valopilkkuina ovat tällä hetkellä aiemmin auringonlaskun alaksi nimetty meriteollisuus, jolle Turun telakan siirtyminen saksalaisen Mey-erin omistukseen oli todellinen onnenpotku. Uu-siksi painopistealueiksi ovat nousemassa myös cleantech-teollisuus sekä uusiutuvan energian ratkaisut, kertoo Turun Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marjukka Karttunen avatessaan uuden liiketoimintastrategian taustoja.

Uusi organisaatio korostaa asiakaslähtöisyyttä

Uuden strategian mukaisesti sataman toiminta keskittyy kahteen liiketoiminta-alueeseen ja niitä tukeviin yhteisiin toimintoihin. Muutoksel-la tavoitellaan aiempaa asiakaslähtöisempää ja kustannustehokkaampaa toimintamallia, joka toteuttaa tehokkaasti satamatoiminnan keskeiset tavoitteet. Liiketoiminta-alueet ovat matkustajaliikenne sekä tavaraliikenne. Tavara-liikenteessä painopiste on jalostettujen tuottei-den rahdissa. Molemmat ovat tulosvastuullisia yksiköitä vastaten sekä asiakkuuksista ja palve-luista että liiketoiminnan kehittämisestä.

–Matkustajaliikenteessä Turun satama on johtava Ruotsin liikenteen satama. Reitin viime

vuosina uudistunut aluskanta on pitänyt yllä matkustajien kiinnostusta ja reitin matkustaja-määrät ovat pysyneet yleisestä taloustilanteesta huolimatta korkealla tasolla. Odotamme reitin aluskannan uudistumisen jatkuvan lähivuosina, minkä ansiosta uskomme Turun sataman mat-kailuliikenteen kehittyvän myönteisesti myös tulevaisuudessa. Merkkinä tästä on myös ris-teilyaluskäyntien lisääntyminen Turussa, minkä eteen teemme yhteistyötä muun muassa Visit Turun kanssa, kertoo Turun Satama Oy:n toimi-tusjohtaja Christian Ramberg.

Tavaraliikenteen painopisteessä jalostettu kappaletavara

–Tavaraliikenteessä keskitymme perinteisesti vahvan rekkaliikenteen lisäksi jalostetun kap-paletavaran kuljetuksiin. Edellytykset tämän tuotesektorin osuuden kasvattamiseen ovat vahvistuneet merkittävästi, kun Turusta on avattu uusia laivareittejä Itämeren yli ja reiteille on tullut aiempaa isompia aluksia. Kehitys on huomattu myös asiakaskunnan keskuudessa ja sataman kautta kulkeekin nykyään hyvin monenlaisia huolellista rahdinkäsittelyä vaativia projektikuljetuksia. Hyviä esimerkkejä näistä tarjoavat tässäkin julkaisussa esitellyt Vema Lift Oy:n ja Auramarine Oy:n vientikuljetukset. Jalostetun kappaletavaran kuljetuspalveluja tullaan kehittämään edelleen lisäämällä niiden vaatimusten mukaisia varastotiloja sekä uu-distamalla sataman nosturipalveluja, Christian Ramberg lupaa.

Yhteiset toiminnot huolehtivat liiketoiminta-alueiden tarvitsemasta tuotannosta ja proses-seista sekä niiden tehokkuudesta. Toimintoihin kuuluvat viranomais- ja turvapalvelut, tekniset palvelut, talous ja hallinto, kehittäminen sekä markkinointi ja viestintä.

Selkeä strategia nopeuttaa päätöksentekoa

–Selkeä ja johdonmukainen liiketoimintastrate-gia on yhtiön hallituksen keskeinen työkalu. Sen avulla olemme uudistaneet organisaation lisäksi toimintatapaamme selkeämmäksi. Kustannus-tehokkuuden kasvattamisen lisäksi se mahdol-listaa entistä läheisemmät yhteydet asiakkaisiin, vuorovaikutteisen kehittämistyön asiakkaiden kanssa ja nopean päätöksenteon asiakkaiden eduksi. Uuden strategian ansiosta hallituksen on myös helppo seurata yhtiölle asetettujen tulostavoitteiden toteutumista molempien liike-toiminta-alueiden osalta ja reagoida nopeasti mahdollisiin poikkeamiin, Marjukka Karttunen korostaa strategian merkitystä satamayhtiölle ja sen asiakkaille. •

20 Turun Satama

DB Schenker panostaa Turkuun

TEKSTI: KALLE KIRSTILÄ KUVAT: ROBERT SEGER, JOUNI SAARISTO

21

Logistiikkayhtiö DB Schenker uskoo varastoliiketoimintansa kasvuun ja laajentaa palvelu-jaan Turun satamassa uudella kiinteistöllä.

7 000 neliömetrin halli Pansioon valmistuu syksyn aikana. Entuudestaan DB Schenkerillä on Turussa käytössä Turun sataman Ovakon alueella 30 000 neliön logistiikkakeskus.

DB Schenkerille Turun satamalla on merkittä-vä rooli porttina Skandinaviasta Suomeen.

Loppuvuodesta valmistuvan uuden varaston myötä meillä on Turussa noin 65 000 m2:n ka-pasiteetti ja Suomessa kaikkiaan 280 000 m2:n, logistiikkajohtaja Katri Kostiainen kertoo.

Kodinkoneet vetävät

Koska logistiikan kokonaismarkkina ei nykyi-sessä taloustilanteessa käytännössä kasva lain-kaan, kasvu on tapahtunut nappaamalla entistä suurempi osuus markkinoista, Kostiainen sanoo.

Olemme onnistuneet etenkin varastopalvelu-liiketoiminnassa.

Kuluttajatavara, käytännössä renkaat ja ko-dinkoneet, on se joka vetää.

Kokonaisvaltaiset ratkaisut ovat meidän valt-timme, meidät tunnetaan luotettavana logistiik-kakumppanina, Kostiainen sanoo.

Turun alueen tuotannosta vastaavan Krister Heinosen mukaan DB Schenker haluaa omilla investoinneillaan osaltaan näyttää myös esi-merkkiä. DB Schenker on investoinut viime aikoina muualle Suomeen. Helsingissä vanhat Metsälän maaliikennekeskuksen toiminnot ja Suomen pääkonttori muuttivat Helsinki-Vantaan lentokentän viereen uusiin 52 000 neliömetrin tiloihin.

–Näen niin, että yrityksen on oltava valmis in-vestoimaan, jotta pärjätään tulevaisuudessakin.

Kevein perustein ei tiukasta taloudenpidos-taan tunnettu saksalaisyritys kuitenkaan lähde investoimaan.

–Tämän kokoisessa hankkeessa investoin-tianomukset pitää tehdä Saksaan, joten perus-teluiden pitää olla hyvät.

Palvelulla markkinaosuus kasvuun

Heinosen mukaan luotettava ja kokonaisval-tainen palvelu on se, johon DB Schenker nyt panostaa. Tällä hetkellä sen asiakkailleen tar-joamat varastoinnin lisäarvopalvelut tarkoittavat käytännön tasolla esimerkiksi auton renkaiden nastoitusta ja vanteille laittoa.

–Valkoisen linjan, eli kodinkoneiden palvelu käsittää kuljetuksen, asennuksen ja vanhan laitteen pois viemisen. Kuluttaja vain menee myymälään ja ostaa laitteen ja haluamansa palvelut, jotka me tuotamme kotiin kannettuna ja asennettuna.

–Teemme myös esimerkiksi kätisyyden vaih-toja laitteisiin. Tehdas tuottaa massaa, mutta asiakas haluaa yhä enemmän yksilöintejä, mikä on kasvava trendi verkkokaupan ohella. Nyt on mahdoton edes sanoa, mitä kaikkea nämä lisä-arvopalvelut voivat vaikka 10 vuoden kuluttua olla, Heinonen pohtii. •

Ennusteet logistiikka-alan kehityksestä lupaavat Euroopassa 0,5 %:n kasvua. DB Schenkerin oma en-nuste Suomeen on nollakasvu. Tuotantojohtaja Krister Heinonen ja logistiikkajohtaja Katri Kostiainen uskovat, että alan markkinaosuuksia jaellaan lähivuosina uudel-leen laadun mukaan.

GAC Finlandin Turun toimistossa työskentelevän Mikko Koivumäen mukaan Turun sataman valttina on joustavuus.

Fred. Olsen Cruise Linesin matkustajaristeilijä M/s Balmoral vieraili Turussa heinäkuussa. 220-metrisessä aluksessa oli 1 200 matkustajaa ja 500 hengen henki-lökunta. Alus on rekisteröity Nassauhun Bahamasaarilla.

23

Laivanselvittäjä helpottaa satamakäyntiäTEKSTI: KALLE KIRSTILÄ KUVAT: ROBERT SEGER

Kun tapaamme Mikko Koivumäen miehen työpäivä on vasta puolivä-lissä, mutta takana on jo Englannista saapuneen risteilijä Balmoralin ja sen 500 hengen miehistön ja 1 200 matkustajan maahantulomuodolli-suuksien hoitaminen tullin kanssa.

–Kyseessä oli hieman poikkeuksellinen juttu, sil-lä Turku oli alukselle ensimmäinen EU:n Scheng-en-alueen satama. Turussa risteilijäliikenne on kuitenkin marginaalinen osa omaa työtäni, nuori mies kertoo.

Varustamon asiamies

Koulutukseltaan Koivumäki on logistiikkaan eri-koistunut kauppatieteiden kandidaatti ja gradua vaille ekonomi. Päätyökielenä on Koivumäen mukaan englanti, sillä miehistöt ovat nykyään poikkeuksetta kansainvälisiä.

Pääosa merenkulun laivanselvitysliike GAC Finlandissa työskentelevän miehen tehtävistä liittyy risteilijöiden sijaan rahtialuksiin. Vuodessa GAC Finlandin Turun toimisto hoitaa 250 laiva-käyntiä. Turun ja Naantalien satamien lisäksi Turulle kuuluvat muun muassa Särkisalon ja Kemiön teollisuussatamat.

–Yritämme palvella varustamoja parhaamme mukaan. Tehdä laivojen satamakäynti mahdol-lisimman helpoksi ja sujuvaksi, summaa Koivu-mäki työnsä tavoitteen.

Laivanselvittäjä toimii laivavarustamojen asiamiehenä ja työnkuvaan kuuluu hoitaa va-rustamon puolesta esimerkiksi tarvittavat mie-histölistat, tiedot satamakäynneistä sekä lastiin liittyvät tullilistat. Suuri osa dokumentoinnista tullin, liikenneviraston ja muiden viranomaisten kanssa tapahtuu nykypäivänä sähköisesti.

–Päällekkäisyyttä on vielä jonkin verran, eikä paperikaan ole kokonaan kadonnut. Muutos entiseen on kuitenkin valtava, enää ei juosta paperipumaskat kädessä faksailemaan, kuten vanhemmat kollegat muistelevat.

Tuntimääräisesti pääosa työstä on yhteyden-pitoa ja toimistotyötä.

–Rahtiliikenteessä olen linkkinä laivan, vas-taanottajan ja lähettäjän välillä. Protokolla riip-puu aina siitä, onko kyseessä Turussa lastaava vai purkava alus.

Postimerkkejä risteilijöille

Työhön liittyy myös käytännön asioiden järjeste-lyä, vaihtomiehistölle esimerkiksi tilataan taksit ja varataan majoitukset.

–Parasta tässä työssä on vaihtelevuus, usein tulee eteen asioita joissa tarvitaan nopeaa ongelmanratkaisukykyä. Yllätykset ovat oikeas-taan sääntö.

Etenkin risteilijöiden tarpeet voivat olla hyvin moninaisia.

–Kun ajattelee, että kaikki on jo hoidossa, voi tulla vaikka pyyntö, että laivalle tarvittaisiin tuhat postimerkkiä. Tänään yhdelle risteilijän 1 200 matkustajasta tarvittiin ambulanssi ja hänet kiidätettiin sisätautilääkärille.

Koivumäen mukaan Turun sataman kokoluok-ka takaa joustavuuden.

–Täällä kaikki toimijat ovat lähellä toisiaan, mutta silti tarjolla on hyvä verkosto, jonka palve-luita voimme tarjota varustamolle. •