mielenterveys- ja · kuntien ja laajempien alueiden toimijoiden kanssa on laadittu mielenterveys-...
Post on 15-Aug-2020
2 Views
Preview:
TRANSCRIPT
OPA
S Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
6
Minna LaitilaTiia Järvinen(toim.)
Mielenterveys- ja päihdetyönstrateginen suunnittelu kunnissa
6
Tämä strategiaopas on tarkoitettu käytännön työkaluksi kaikille niille, jotka laa-tivat kunnissa mielenterveys- ja/tai päihdestrategioita tai ovat muutoin muka-na kuntien strategiatyössä. Oppaassa kerrotaan lyhyesti strategiatyön taustaa sekä määritellään keskeisiä käsitteitä. Oppaassa kuvattu strategiaprosessin kulku rakentuu Pohjanmaa-hankkeen tukemalle strategiatyölle, jossa yhdessä kuntien ja laajempien alueiden toimijoiden kanssa on laadittu mielenterveys- ja päihdestrategioita. Vaikka oppaan strategiaprosessia on käytetty lähinnä mie-lenterveys- ja/tai päihdestrategioihin, se soveltuu strategiasuunnittelun avuksi myös kuntien muissa toiminnoissa.
ISBN 978-952-245-168-2
.!7BC5<2"HIEJLF!Julkaisujen myyntiwww.thl.fi/kirjakauppaPuhelin: 020 610 7190Faksi: 020 610 7450
Minna LaitilaTiia Järvinen(toim.)
Opas 6
Minna Laitila & Tiia Järvinen (toim.)
Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Strategiaopas
2 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
© Minna Laitila, Tiia Järvinen (toim.) yhdessä Pohjanmaa-hankkeen strategiatyöryhmä kanssa Hagström Virpi, Häikiö Mikko, Lång Saara, Pirttiperä Jarkko & Vuorenmaa Maritta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sisäsivujen valokuvat: Tuire HautalaKannen suunnittelu: Tuire HautalaKannen kuva: Tuire HautalaGraafinen suunnittelu ja taitto: Tuire Hautala
ISBN 978-952-245-168-2 (painettu)ISSN 1798-0097 (painettu)ISBN 978-952-245-169-9 (pdf)ISSN 1798-0100 (pdf)
Opas 6
YliopistopainoHelsinki 2009
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 3 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
TIIVISTELMÄ 4
TAUSTAA 5 Mikä on strategia? 5 Miksi strategioita tarvitaan? 5 Mielenterveys- ja päihdestrategia, yhdessä vai erikseen? 7
KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 9 Mielenterveys 9 Päihteet ja päihteiden käyttö 9 Mielenterveys- ja päihdetyö 9
STRATEGIAN LAADINTAPROSESSI 12 1. Avainhenkilöiden sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen 13 2. Nykytilaselvityksen laatiminen 13 3. Toimeksiannon selventäminen ja työryhmätyöskentely 15 4. Strategian kokoaminen 17 5. Strategian tarkistaminen 17 6. Strategian hyväksyminen 17 7. Strategian toimeenpano 18 8. Arviointijärjestelmän luominen (indikaattorit) 18 9. Strategian arviointi ja tarkistus 18
YHTEENVETOA 20
LÄHTEET 22 LIITTEET
SISÄLLYS
Strategiaopas
4 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Tässä oppaassa kuvataan lyhyesti yksi tapa laatia mielenterveys- ja päihdestrategioita kun-nassa, seutukunnassa tai laajemmilla alueilla. Strategiatyö on monivaiheinen ja pitkäkestoi-nen prosessi, jonka suunnitteluun ja eri tahojen osallistamiseen ja sitouttamiseen kannattaa panostaa, jotta strategian toimeenpanovaihe toteutuisi mahdollisimman joustavasti. Pohjan-maa-hankkeen tukemassa strategiaprosessissa kuntalaiset, palveluiden asiakkaat ja heidän omaisensa on nostettu keskiöön heti alusta alkaen. Kun tavoitteet määritellään kuulemistilai-suuksissa esiin nousseiden tarpeiden sekä paikallisen ja valtakunnallinen indikaattoritiedon perusteella, voidaan strategia paremmin kohdentaa vastaamaan todellisiin kehitystarpeisiin.
Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioissa ehkäisevää ja edistävää työtä on mahdollista kehittää yhteistyössä monien eri toimijoiden kanssa. Yhteisten pelisääntöjen ja toimintalinjojen luominen kunnan sisällä ja laajempien alueiden kesken edesauttaa myös toimivien hoito- ja palveluketjujen kehittämistä siten, että alueen kuntalaiset saavat oikea-aikaisia, tarpeenmukai-sia ja laadukkaita palveluita. Strategiatyön onnistuminen tukee siten myös kunnan asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun strategiapaperi on saatu valmiiksi, varsinainen työ sen ta-voitteiden saavuttamiseksi vasta alkaa.
Strategiatyön onnistumiselle haasteita asettavat:strategiatyön tärkeyden esiin tuominen kuntien muuttuvassa toimintaympäristössä• kuntalaisten ja palveluiden asiakkaiden todellinen osallistaminen prosessiin• kun mukana on monia eri intressiryhmiä → riittävän rajatun ja toteutettavissa olevan stra-• tegiapaperin aikaansaaminenkonkreettisten tavoitteiden puuttuminen: asioista puhutaan liian yleisellä tasolla• puutteellinen tiedottaminen strategiatyön etenemisestä• kuntien resurssit ovat rajallisia → erityisesti ehkäisevän ja edistävän työn kustannuste-• hokkuutta on vaikea osoittaa poliittisille päättäjillelaajoja kokonaisuuksia on vaikea vastuuttaa yhdelle taholle: jos vastuu on jaettu, onko • vastuuta silloin lainkaan?
Avainsanat: päihteet, mielenterveys, päihde- ja mielenterveystyö, strategia, päihde- ja mie-lenterveysstrategia
Strategiatyön onnistumista edesauttavat:vahva sitoutuminen alusta asti sekä poliittisella että käytännön työn tasolla• alueen kuntalaisten näkemysten huomioiminen kehittämiskohteita määriteltäessä• laaja-alaisuus ja moniammatillisuus työryhmissä: mukaan muitakin kuin sosiaali- ja ter-• veyspuolen ammattilaisia!tiedottaminen strategiatyöstä koko prosessin ajan • riittävän konkreettiset ja selkeät, mitattavissa olevat tavoitteet• resurssitarpeen huomiointi tavoitteita asetettaessa ja strategian hallintokäsittelyssä• selkeästi määritellyt vastuut tavoitteiden toteuttamisesta•
TIIVISTELMÄ
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 5 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Tämä strategiaopas on tarkoitettu käytännön työkaluksi kaikille niille, jotka laativat kunnis-sa mielenterveys- ja/tai päihdestrategioita tai ovat muutoin mukana kuntien strategiatyös-sä. Oppaassa kerrotaan lyhyesti strategia-työn taustaa sekä määritellään keskeisiä kä-sitteitä. Oppaassa kuvattu strategiaprosessin kulku rakentuu Pohjanmaa-hankkeen tuke-malle strategiatyölle, jossa yhdessä kuntien ja laajempien alueiden toimijoiden kanssa on laadittu mielenterveys- ja päihdestrategi-oita. Strategiatyön prosessin laadinnassa on hyödynnetty muun muassa Stakesin Kartta ja Kompassi -opasta (THL/Päihteet) sekä Upan-teen ym. (2006) menetelmäopasta. Vaikka oppaan strategiaprosessia on käytetty lähin-nä mielenterveys- ja/tai päihdestrategioihin, se soveltuu strategiasuunnittelun avuksi myös kuntien muissa toiminnoissa.
Mikä on strategia?
Strategialla tarkoitetaan pitkäaikaista suunni-telmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Vanhan kiinalaisen määritelmän mukaan strategia on oppi siitä, miten sota voitetaan. Strategian käsite onkin peräisin sodankäynnissä käytetyistä termeistä, ja liike-elämään käsite omaksuttiin 1950-lu-vulla. Strategisella toiminnalla organisaatio saadaan vastaamaan tulevaisuuden toimin-taympäristön haasteisiin. (Ansoff 1984; Ollila 2006; Toikka 2002). Strategia on myös malli tai suunnitelma, joka yhdistää organisaati-on keskeiset päämäärät, politiikat ja toimin-taketjut kokonaisuudeksi (Mintzberg 1996). Strategiassa pyritään etsimään toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita, koska resurssit ovat rajalliset. Strategia laaditaan vastaamaan kysymyksiin miksi? ja mitä?, kun taas toteutuksessa korostuva kysymys on en-nen kaikkea miten? Strategioille on ominais-ta, että ne kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti
yhteiskunnan normaalin kehityksen mukaan. Tämä asettaa strategialle lisäpaineita, sillä samanaikaisesti on pidettävä mielessä suu-ret linjat ja joustettava tilanteen mukaan. (Ka-mensky 2000.)
Miksi strategioita tarvitaan?
Alkoholin kulutus näkyy ja tuntuu
Vuonna 2007 alkoholia kulutettiin 10,5 litraa asukasta kohti sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna. Aikuisväestöstä 88 % ilmoittaa käyttävänsä alkoholia. Alkoholinkäyttäjis-tä 6–12 % arvioidaan olevan suurkuluttajia. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008.) Kulu-tuksen kasvu on johtanut alkoholin aiheutta-mien terveysongelmien ja alkoholikuolemien määrän sekä sosiaalisten ongelmien lisään-tymiseen. (Kekki & Partanen 2008.) Vuonna 2006 alkoholista aiheutui valtiolle ja kunnille välittömiä kustannuksia arviolta 675–908 mil-joonaa euroa ja välillisiä kustannuksia arviolta 3118–5839 miljoonaa euroa (Päihdetilastolli-nen vuosikirja 2008).
Mielenterveyden ongelmat yleisiä suomalaisessa yhteiskunnassa
Tutkimusten perusteella noin 25 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittaisista mielenterve-yden häiriöistä ja noin 15–20 % on ollut vii-meisen vuoden aikana jokin diagnostisoitava mielenterveyden häiriö. Tutkimusten mukaan mielenterveyden häiriöt eivät ole lisääntyneet, mutta niiden määrä ei ole myöskään vähen-tynyt, kuten monien fyysisten sairauksien kohdalla on käynyt. (Pirkola & Sohlman toim. 2005.) Vuonna 2008 yli 112 000 25–64-vuoti-asta suomalaista sai työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden
TAUSTAA
Strategiaopas
6 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
vuoksi (Sotkanet 2009). Mielenterveyspal-veluiden kustannuksia ei ole saatavilla koko maan tasolla, koska palvelut järjestetään eri kunnissa eri tavalla, mikä hankaloittaa ver-tailukelpoisten tietojen keruuta. Mielenterve-yden häiriöistä johtuvat kustannukset ovat kuitenkin merkittävä menoerä. (Pirkola & Sohlman toim. 2005.)
Lait määrittävät mielenterveys- ja päihdetyötä
Laki antaa kunnille laajan itsemääräämis-oikeuden koskien muun muassa palvelui-den järjestämisen tapaa. Mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavat lainsäädännön tasolla muun muassa kansanterveyslaki (1972/66), päihdehuoltolaki (1986/41), erikoissairaan-hoitolaki (1989/1062), mielenterveyslaki (1990/1116), laki terveydenhuollon ammat-tihenkilöstöstä (559/1994) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvais-ten vierotus- ja korvaushoidon järjestämi-sestä eräillä lääkkeillä (33/2008). Lisäksi lailla säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) sekä potilaan asemasta ja oikeuksista terveyden-huollossa (1992/785). Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki tullaan uudistamaan terveydenhuoltolaiksi lähitulevaisuudessa.
Informaatio-ohjauksella linjataan mielenterveys- ja päihdetyötä
Mielenterveys- ja päihdestrategioiden laa-dinnan tärkeyttä korostetaan monissa kan-sallisissa linjauksissa ja suosituksissa. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihde-suunnitelma Mieli 2009 (STM 2009) linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen 2015. Suunnitelmassa pyritään vahvista-maan mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa, edistämään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, ehkäisemään mielenter-veys- ja päihdehaittoja sekä painottamaan avo- ja peruspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittämisessä. Suunnitelmassa ehdotetaan, että kunnat laativat mielenterveys- ja päihdestrategian osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämi-sen suunnitelmaa, joka puolestaan on osa kuntastrategiaa. Mielenterveys- ja päihde-työn strategian tulee kattaa mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja mielenter- veysongelmia ja päihdehaittoja ehkäisevä työ sekä hoitoa koskevat linjaukset.
Alkoholiohjelma 2008–2011 edellyttää kun-takumppaneiltaan päihdestrategian laadin-taa tai päivittämistä ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kumppani sitoutuu laatimaan myös konkreettisen toimintasuunnitelman, toteuttamaan sitä, arvioimaan omaa toimin-taansa sekä tiedottamaan alkoholiohjelmas-ta omalla toimialueellaan. (THL/Alkoholioh-jelma 2009.)
Päihdepalveluiden laatusuosituksissa (STM 2002) edellytetään, että jokaisella kunnalla tulisi olla päihdestrategia osana kunnan ter-veys- ja hyvinvointistrategiaa. Päihde- stra-tegiassa tulisi määritellä, miten kunnassa ehkäistään päihdehaittojen syntymistä ja miten päihdepalvelut on järjestetty, lisäksi tulisi selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon työnjako päihdepalveluissa. Mielenterveys-palveluiden laatusuosituksessa (STM 2001) todetaan, että kunnan tulisi laatia mielenter-veystyön kokonaissuunnitelma, joka voi olla osa kunnan hyvinvointistrategiaa.
Mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään laajasti kuntien perus- ja erityispalveluissa. Lainsäädäntö antaa vastuun palveluiden järjestä-misestä kunnille, joiden tehtävänä on järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat kunnassa esiintyvää tarvetta.
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 7 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Edellä mainittujen lisäksi on laadittu joukko laatusuosituksia ja käypä hoito -ohjeistuksia, joilla informaatio-ohjauksen keinoin pyritään vaikuttamaan mielenterveys- ja päihdetyön kehitykseen ja sisältöön. Näitä ovat muun muassa Ehkäisevän päihdetyön laatukritee-rit (2006) ja Mielenterveyskuntoutujien asu-mispalveluita koskeva kehittämissuositus (2007). Päihde- ja mielenterveystyöhön suo-raan liittyvinä Käypä hoito -suosituksia on laadittu depressiosta (2004/2009), alkoholi-ongelmaisen hoidosta (2005), tupakoinnista, nikotiiniriippuvuudesta ja vieroitushoidoista (2002/2006), huumeongelmaisen hoidosta (2006), skitsofreniasta (2001/2008), epä-vakaasta persoonallisuudesta (2008) sekä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä (2008).
Mielenterveys- ja päihdestra-tegia, yhdessä vai erikseen?
Mielenterveyden häiriöllä ja päihteiden käy-töstä johtuvilla ongelmilla on yhteisiä alueita, vaikka ne ovatkin lähtökohtaisesti erilaisia ja voivat esiintyä toisistaan riippumattomina. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat mo-lemmin puolin toistensa riskitekijöitä. Päih-teiden haitalliseen käyttöön liittyviä mielen-terveyshäiriöitä ovat muun muassa mieliala-, ahdistuneisuus- ja persoonallisuushäiriöt
Mielenterveys- ja päihdeongelmil-la on yhteisiä suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä. Nämä liittyvät muun muassa päihteiden saatavuuteen ja käyttötapoihin, lapsuuden kas-vuolosuhteisiin sekä biologiseen ja psyykkiseen haavoittuvuuteen. Koska riskitekijät ovat yhteisiä, mielenterveyttä edistävässä työs-sä ja ehkäisevässä päihdetyössä ovat samantyyppiset interventiot-kin usein vaikuttavia.
sekä psykoottiset häiriöt (Pirkola & Sohlman toim. 2005). Vuoden 2007 päihdetapauslas-kennan mukaan 48 prosentilla päihteiden vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollossa asi-oineilla henkilöillä oli myös päihteiden käy-töstä riippumaton mielenterveyden häiriö (Nuorvala ym. 2008).
Kuntien mielenterveys- ja päih-destrategiat ovat suunnitelmia siitä, miten mielenterveys- ja päihdeasiat kunnissa pitää hoi-taa, jotta kuntalaiset voisivat mahdollisimman hyvin ja saisivat tarvitsemansa palvelut. Suunni-telmiin kirjataan siis ne tavoitteet, joihin halutaan päästä ja se, mitä tehdään, jotta tavoitteet saavute-taan.
Yleisenä haasteena on tuoda mielenterve-ys- ja päihdetyö näkyvämmäksi yhteiskun-nallisessa keskustelussa. Erityisesti tämä on edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön haaste, sillä terveyttä edistäväs-sä työssä tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat todennettavissa vasta pitkän ajan kuluttua. Valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihde-suunnitelmassa käsitellään mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. Suunnitelmassa todetaan, että yhä useammalla ihmisellä on samanaikaisesti sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Mielenterveys- ja päihdeongelmien kytkeyty-minen toisiinsa edellyttää, että mielenterve-yden ja päihteettömyyden edistämistä, eh-käisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoi toa on tärkeää kehittää yhdessä.
Strategiaopas
8 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Kuvio 1. Mielenterveyttä edistävän työn ja ehkäisevän päihdetyön yhteinen alue: vaikuttamis-kohteet ja toteutustasot. (Mukaillen Soikkeli 2007)
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 9 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Mielenterveys- ja päihdetyö kattaa edistävän ja ehkäisevän työn sekä hoidon ja kuntoutuksen.
KESKEISIÄ KÄSITTEITÄMielenterveys
Mielenterveys on Maailman terveysjärjestö WHO:n (2004) mukaan keskeinen osa ih-misen terveyttä: ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Ihmisen hyvinvoinnin ja toiminta-kyvyn perusta rakentuu mielenterveydelle. Mielenterveys on voimavara, joka mahdollis-taa monia asioita elämässä. Mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista, vaan mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa. Myös ihmisen kyky luo-vuuteen ja läheisiin ihmissuhteisiin ovat osa hyvää mielenterveyttä. Mielenterveyden on-gelmat ja häiriöt voivat ilmetä monin tavoin ja oirein. Häiriöistä on kyse silloin, kun oireet rajoittavat yksilön toiminta- ja työkykyä, osal-listumis- ja selviytymismahdollisuuksia tai ai-heuttavat kärsimystä ja psyykkistä vajaakun-toisuutta. (WHO Summary report 2004.)
Päihteet ja päihteiden käyttö
Päihteillä tarkoitetaan kaikkia keskusher-mostoon vaikuttavia haitallista riippuvuutta aiheuttavia aineita kuten tupakkaa, alkoholia, lääkkeitä, liuottimia ja huumeita. Suomessa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi. Eri-laisia sosiaalisia tai terveydellisiä haittoja voi aiheuttaa niin yksittäinen alkoholinkäyttöker-ta kuin pitkäaikainen ja runsas alkoholinkäyt-tökin. Myös alkoholia kohtuullisesti käyttäville ja silloin tällöin humaltuville koituu alkoholi-haittoja, ja vain osa haitoista kohdistuu pel-kästään juojaan itseensä. Nämä seikat on tärkeää huomioida, koska kohtuukäyttäjiä on moninkertainen määrä suurkuluttajiin verrat-tuna. Jos alkoholihaittojen ehkäisyssä keski-tytään vain suurkuluttajien tunnistamiseen ja hoitamiseen, tavoitetaan vain osa haitoista. Tehokkaimpia ovat koko väestöön kohdistu-vat toimenpiteet. (Karlsson toim. 2009.)
Mielenterveys- ja päihdetyö
Mielenterveyslain (14.12.1990/1116) mu-kaan mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksi-lön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenter-veydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamis-ta ja lievittämistä. Mielenterveystyö voidaan jakaa mielenterveyttä edistävään, mielenter-veyden häiriöitä ehkäisevään ja korjaavaan toimintaan. Edistävä toiminta tähtää mie-lenterveyttä edistävien yhteiskunnallisten ja yksilöllisten tekijöiden tunnistamiseen ja voimistamiseen. Häiriöiden ehkäisemiseen tähtäävä toiminta tunnistaa mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä ja torjuu niitä. Korjaavaa toimintaa ovat tutkimus, hoito ja kuntoutus. (THL/Ehkäisevä mielenterveystyö 2009.)
Päihdehuoltolain (1986/41) mukaan päih-dehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähen-tää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja tur-vallisuutta. Päihdetyö koostuu ehkäisevästä päihdetyöstä ja korjaavasta päihdetyöstä. Korjaavaa päihdetyötä ovat päihdehaittoihin ja/tai niihin johtaneeseen käyttöön kohdis-tuvat palvelut, ongelmakäytön ja/tai päihde-riippuvuuden hoitopalvelut, päihdeongelman uusiutumisen ehkäisy, ongelmakäytön ja/tai päihderiippuvuuden haittojen vähentäminen ja pahenemisen ehkäisy. (THL/Neuvoa-an-tavat – verkkosivusto 2009.)
Strategiaopas
10 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 10 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 11 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Hyödyllisiä linkkejä mielenterveys- ja päihdetyön tueksi:Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): www.thl.fi
THL/Mielenterveys: www.thl.fi>Tietoa aiheittain>Mielenterveys
THL/Päihteet: www.thl.fi Tietoa aiheittain>Päihteet>Neuvoa antavat
THL/Ehkäisevä päihdetyö: www.thl.fi >Tietoa aiheittain>Päihteet>Neuvoa-anta-vat
Työterveyslaitos: www.ttl.fi
A-klinikkasäätiö: www.a-klinikka.fi
Päihdelinkki: www.paihdelinkki.fi
Promenpol (The practices and policies of mental health promotion): www.mentalhealthpromotion.net
MMHE-hanke (The Monitoring Mental Health Environments): www.mmhe.eu
Strategiaopas
12 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Kuntien strategiatyö tarkoittaa käytännössä sitä, että ensin selvitetään se, miten mielen-terveys- ja päihdetyö sekä palvelut on tällä hetkellä järjestetty sekä se, mitä ongelma-kohtia ja huolenaiheita omassa kunnassa näiden asioiden vuoksi on. Strategian tavoit-teena on turvata ja parantaa kuntalaisten hy-vinvointia sekä kehittää palvelujärjestelmää siten, että varmistetaan riittävät ja oikea-ai-kaiset palvelut.
Strategiatyöskentely tapahtuu ajallisesti ete-nevänä prosessina, jossa edelliset vaiheet
luovat pohjaa seuraavan vaiheen toteutta-miselle. Vaikka prosessikuvaus onkin melko strukturoitu, mahdollistaa se silti kuntakoh-taisen erityisyyden huomioon ottamisen ja strategiasuunnittelun joustavuuden. Käy-tännössä prosessin eri vaiheet voivat ilme-tä samanaikaisesti, ja joskus on hyvä siirtyä prosessissa taaksepäin, aikaisempaan vai-heeseen, mikäli toimintaympäristössä ta-pahtuvat muutokset (esim. kuntaliitokset ja yhteistoiminta-alueiden perustamiset) anta-vat aihetta jonkin prosessivaiheen uudelleen jäsentämiseen.
STRATEGIAN LAADINTAPROSESSI
Avainhenkilöiden sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen
Nykytilaselvityksenlaatiminen
Toimeksiannonselventäminen ja
työryhmätyöskentely
Strategiankokoaminen
Strategiantarkistaminen
Strategianhyväksyminen
Strategiantoimeenpano
Arviointijärjestelmänluominen
(indikaattorit)
Strategian arviointija tarkistus
Kuvio 2. Pohjanmaa-hankkeen tukema mielenterveys- ja päihdestrategian laadintaprosessi
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 13 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
1. Avainhenkilöiden sitoutta-minen ja työryhmien kokoa-minen
Strategiaprosessi alkaa kunnan avainhen-kilöiden ja johdon sitouttamisella sekä työ-ryhmien kokoamisella. Yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa käydään vuoropuhelua strategian työstämisen tavoista, sisällöistä sekä aikatauluista. Tässä vaiheessa olisi tärkeää saada mahdollisimman vahva poik-kihallinnollinen tuki strategiatyön eteenpäin viemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelman kumppanuussopimukset toimivat yhtenä sitouttamisen välineenä. Kumppanuussopimuksissa määritellään ne osapuolten vastuualueet ja tavoitteet, joil-la tuetaan Alkoholiohjelman tavoitteita sekä kuntien mielenterveys- ja päihdetyön kehittä-mistä. Kumppanuussopimus voidaan laatia Alkoholiohjelman ja kunnan tai kuntayhtymän taikka muun yhteistoiminta-alueen välille. On tärkeää, että kumppanuussopimukset vie-dään poliittisen sitoutumisen varmistamisek-si kunnanvaltuustojen tai vastaavien päätök-sentekoelinten tasolle hyväksyttäväksi.
Strategiatyölle tulee nimetä johtoryhmä, joka vastaa strategiatyön linjauksista. Johtoryh-män tehtävänä on muun muassa määrittää strategian visio, arvot ja tavoitteet, joihin strategialla pyritään. On tärkeää, että joh-toryhmässä on edustettuna laajasti ne eri tahot, jotka tekevät mielenterveys- ja päih-detyötä. Johtoryhmätyöskentelyyn on hyvä myös nimetä ja ottaa mukaan päätöksente-kijöitä, operatiivisen johdon jäseniä ja luotta-mushenkilöitä.
Kunnan tai alueen strategiatyö tarvitsee koordinaattorin, jonka tehtävänä on pitää työn kokonaisuus käsissään ja toimia yhdys-henkilönä työryhmien ja johtoryhmän välillä.
Koordinaattorilla tulee olla riittävät resurssit, jotta hän voi aidosti koordinoida strategiatyö-tä.
Työryhmien kokoamisessa voidaan käyttää erilaisia, paikallisesti tarkoituksenmukai-sia malleja. Työryhmät voidaan muodostaa esimerkiksi elämänkaarimallin mukaisesti siten, että yksi työryhmä pohtii lapsiin, nuo-riin ja lapsiperheisiin liittyviä kysymyksiä, toi-nen työikäiseen väestöön liittyviä ja kolmas ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyviä kysymyksiä. Työryhmien muodosta-misen perusteena voi olla myös palveluiden järjestäminen, jolloin työryhmät voivat olla esimerkiksi edistävä ja ehkäisevä mielenter-veys- ja päihdetyö, peruspalvelut, mielenter-veyspalvelut ja päihdepalvelut. Työryhmien kokoamisessa johtavana ajatuksena tulee olla moniammatillisuus sekä mielenterve-ys- ja päihdetyön ylisektoraalisuus. Mielen-terveys- ja päihdetyö ei kosketa pelkästään sosiaali- ja terveyssektoria, vaan mukaan on tärkeä saada esimerkiksi sivistystoimi, päivähoito, poliisi, seurakunnat, 3. sektorin toimijat, yrittäjät sekä potilas- ja omaisjärjes-töjen edustajat.
2. Nykytilaselvityksen laatiminen
Strategiaprosessi jatkuu nykytilanteen kar-toituksella, jolloin laaditaan alueen mielen-terveys- ja päihdetyön tilannetta kuvaava nykytilaselvitys. Tavoitteena on, että mah-dollisia huolenaiheita ja ongelmia kootaan eri tahoilta ja tavoilla. Mielipiteitä kuullaan niin sanotuilta ammatti-ihmisiltä, kuntalai-silta ja palveluiden käyttäjiltä (asiakkailta ja omaisilta). Tietoa voidaan kerätä esimerkiksi kuulemistilaisuuksissa, kyselyillä tai keskus-telutilaisuuksissa.
Strategiaopas
14 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Niin sanottuihin ammattilaiskuulemisiin kut-sutaan laajasti mukaan niitä henkilöitä, jotka työssään kohtaavat mielenterveys- tai päih-deasiakasta ja hänen perhettään tai jotka tekevät ennaltaehkäisevää sekä mielenter-veyttä ja päihteettömyyttä edistävää työtä. Laaja-alaista mielenterveyden ja päihteettö-myyden edistämistä sekä ongelmien ehkäi-syä olisi toteutettava yhteiskunnan kaikilla toimintalohkoilla – siis myös sosiaali- ja ter-veydenhuollon ulkopuolella.
Ammattilaiskuulemisten avulla saadaan paitsi arvokasta tietoa alueen nykytilasta, niin myös samalla sitoutetaan työntekijöitä ja ammattilaisia mukaan strategiatyöhön. Keskinäisen vuoropuhelun keinoin ammat-tilaiset saavat kertoa omia näkemyksiään mielenterveys- ja päihdetyön nykytilasta, ja samalla heille avautuu mahdollisuus kuulla alueen muiden sektoreiden ja työntekijöiden näkemyksiä. Tällä tavoin jo nykytilanteen kartoitusvaiheessa tuetaan tiedonvaihtoa ja verkostoitumista.
Strategiaprosessissa tuetaan kuntalaislähtöi-syyttä ja osallisuutta kutsumalla kuntalaisia avoimiin kuulemis- ja keskustelutilaisuuksiin. Tällöin kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus
tuoda esiin näkemyksensä kunnan mielen-terveys- ja päihdetyön keskeisistä huolen-aiheista, tyytyväisyyden kohteista ja kehittä-misen keinoista. Erityisesti tulee miettiä niitä keinoja, joilla palveluiden käyttäjien, asiak-kaiden ja omaisten mielipiteet ja kokemuk-set tulevat kuulluksi. Tässä apuna kannattaa käyttää alueen potilas- ja omaisjärjestöjä.
Nykytilaselvitykseen voidaan liittää myös kuulemistilaisuuksien perusteella esiin nous-seista huomioista tehty SWOT-analyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat). Tämä analyysi toimii strategiapro-sessin myöhemmissä vaiheissa strategian johtoryhmälle apuna määriteltäessä koko strategian kehittämiskohteita ja tavoitteita. Havaitut heikkoudet ovat juuri niitä painopis-tealueita, joita tulisi kehittää mahdollisuuk-sia ja vahvuuksia hyödyntäen siten, etteivät uhkakuvat toteutuisi. Kun SWOT-analyysi laaditaan kuntalais- ja ammattilaiskuulemis-ten pohjalta, strategian kehittämisalueet ja tavoitteet voidaan määritellä asiantuntija- ja kokemustiedon perusteella siten, että ne vastaavat alueen kuntalaisten ja ammatti-laisten näkemysten mukaisiin todellisiin ke-hittämistarpeisiin.
Menetelmiä ja tilastotietoa kunnan nykytilanteen ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi:
THL/Ennakointidialogi: www.thl.fi>Tutki-mus ja kehittäminen>Työkalut>Arviointi
THL/BIKVA – asiakaslähtöinen arviointi:www.thl.fi>Tutkimus ja kehittäminen> Työkalut>Arviointi
THL/IVA (Ihmisiin kohdistuvien vaikutus-ten arviointi): www.thl.fi>Tietoa aiheittain> Aihealueet>Elinolot ja ympäristö
SOTKAnet-verkkopalvelu: www.sotkanet.fi
Tilastokeskus: www.stat.fi Kansaneläkelaitos: www.kela.fiEläketurvakeskus: www.etk.fi
Kunnan, kuntayhtymän tai alueen nykytilan selvitys laaditaan hyväk-sikäyttäen työntekijöiltä, kuntalai-silta ja palveluiden käyttäjiltä saa-tua asiantuntija- ja kokemuksellista tietoa sekä eri lähteistä koottua mittari- ja indikaattoritietoa. Ta-voitteena on aikaansaada kattava kuva mielenterveys- ja päihdetyön nykytilasta, huolenaiheista ja ke-hittämisen kohteista ”keskustelut-tamalla” asiantuntija-, kokemus- ja tilastollista tietoa sekä analysoi-malla sitä yhdessä johtoryhmän ja työryhmien kanssa.
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 15 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Kuntaliitto: www.kunnat.net
Poliisin tilastoja tilastokeskuksen ja oi-keuspoliittisen tutkimuslaitoksen: www.optula.om.fi-sivustoilla
3. Toimeksiannon selven-täminen ja työryhmätyös-kentely
Laaditun nykytilaselvityksen pohjalta strate-giatyön johtoryhmä selkiyttää strategian kes-keiset tavoitteet ja linjaa kehittämiskohteet, joihin strategian avulla halutaan vaikuttaa. Kehittämiskohteiden valinta vaatii priorisoin-tia ja valintoja, koska kaikkiin ongelmiin ja huolenaiheisiin ei voida puuttua. Johtoryhmä voi strategian kehittämiskohteita ja tavoit-teita valitessaan hyödyntää myös alueella mahdollisesti tehtyjä muita selvityksiä, aikai-sempia strategioita ja suunnitelmia sekä sitä asiantuntemusta, jota johtoryhmän jäsenillä itsellään on. Lisäksi johtoryhmän on hyvä ottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kantaa toiminnan resursointiin strategian toi-meenpanon tueksi.
Moniammatilliset ja useita yhteiskunnan toimialoja edustavat työryhmät käsittelevät keskeisiä kehittämiskohteita nykytilasel-vityksen ja muun tuotetun ennakkotiedon pohjalta. Työryhmien keskeisenä tehtävänä on 4–5 tapaamiskertansa aikana kirjata mat-riisimuotoon kehittämiskohteiden saavut-tamiseksi asetetut tavoitteet, konkreettiset menetelmät, mittaristot, vastuutahot sekä aikataulut (ks. matriisiesimerkki liitteenä 2). Matriisityöskentely antaa työryhmien työlle jämäkkyyttä ja auttaa jäsentämään laajan strategiatyön kokonaisuutta. Strategian joh-toryhmä sekä mahdolliset muut asiantuntijat tukevat työryhmien työskentelyä.
Tavoitteiden laadinnassa tulee ottaa huo-
mioon niiden realistisuus, toteuttamiskel-poisuus ja mitattavuus. Menetelmien ja toi-menpiteiden tulee olla riittävän konkreettisia, jotta matriisista käy selville, mitä aidosti ai-otaan tehdä. Tässä yhteydessä työryhmien tulisi kirjata matriiseihin myös ehdotukset tarvittavista resursseista eri toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Aikatauluja määritellessään työryhmien oli-si hyvä kiinnittää huomiota kunnan talous-arviosuunnittelun rytmiin, jotta ehdotukset tarvittavista resursseista voidaan huomioida myös talousarviossa. Jotta tavoitteiden to-teutumista voitaisiin seurata, niille tulee laa-tia seurantaa varten mittaristo. Mittareiden tulisi mitata oikeita asioita ja olla riittävän tarkkoja, mutta samalla seurantatiedon tulisi olla mahdollisimman taloudellisesti kootta-vissa. Usein seurannan ja mittariston miet-timinen koetaankin haastavimmaksi osaksi matriisityöskentelyä. Matriisiin on syytä miet-tiä myös tavoitteiden ja konkreettisten mene-telmien toteuttamisaikataulu (Milloin tämän teemme?) ja nimetä niille vastuutaho. Jaettu vastuu ei ole kenenkään vastuu.
Kehittämiskohteita ja tavoitteita valittaes-sa olisi painopisteen tärkeä siirtyä entistä enemmän kohti edistävää ja ehkäisevää työ-tä. Panostaminen mielenterveyden ja päih-teettömyyden edistämiseen ja varhaiseen puuttumiseen tuo pitkällä tähtäimellä myös taloudellisia hyötyjä. Edistävään, ehkäise-vään työhön sekä varhaiseen tukemiseen on olemassa paljon hyviä ja vaikuttavia mene-telmiä, joiden käyttöönotosta voidaan strate-giassa sopia.
Lisätietoja mielenterveys- ja päihde-työn menetelmistä:
THL/Mielenterveys: www.thl.fi>Tietoa aiheittain>Mielenterveys THL/Päihteet: www.thl.fi>Tietoa aiheittain>Päihteet THL/Ehkäisevä päihdetyö: www.thl.fi>
Strategiaopas
16 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 16 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 16 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 17 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Tietoa aiheittain>Päihteet>Neuvoa-antavat Mini-interventio mm.: www.ttl.fi >Aihesivut>Työterveyshuolto>Työkalut Mielenterveyden ensiapu, osa 2: www.mielenterveydenensiapu.fi Huolen puheeksiottaminen ja varhainen puuttuminen (Varpu): www.thl.fi>Tutkimus ja kehittäminen>Työkalut>Yhteistyömallit> Dialogiset verkostomenetelmät Käypä hoito-suositukset: www.kaypahoito.fi
4. Strategian kokoaminen
Työryhmätyöskentelyn päätyttyä strategia-luonnos kootaan yhteen. Strategialuonnos voi rakentua ja painottua eri tavoin, mutta usein siinä ovat strateginen osuus ja toimin-taohjelmaosuus. Strategisessa osuudessa voidaan kuvata strategian laadinnan taustaa, tavoitetta, arvoja, visiota ja kehittämiskohtei-den valintaa. Lisäksi siinä voidaan määritellä keskeisiä strategiassa käytettyjä käsitteitä. Strategiaosuudessa kuvataan myös koko strategian tavoitteiden toteutumisen seuraa-miseksi valitut indikaattorit. Jo strategiaosi-oon voidaan laatia yhteenveto työryhmien asettamista tavoitteista, toimenpiteistä sekä niihin tarvittavista resursseista.
Toimenpideosion muodostavat työryhmien laatimat matriisit. Strategia-asiakirjan jaka-minen mahdollistaa sen, että lukija voi ha-lutessaan perehtyä vain jompaankumpaan osista. Riittävän konkreettiseksi laadittua toimenpideosiota voidaan käyttää esimerkik-si uuden työntekijän perehdytyksen apuna. (Ks. esimerkki liite 3.)Johtoryhmä määrittelee ne keskeiset tahot, joille strategialuonnos lähetetään lausun-noille. Jotta myös alueen kuntalaiset voisivat osallistua strategian luonnosvaiheen kom-mentointiin, luonnosversio voidaan lähettää
mm. alueen kirjastoihin tai kunnantalolle tutustuttavaksi ja kommentoitavaksi sekä laittaa esille kuntien Internet-sivustoille. Kun-nilla ja kuntayhtymillä on käytössään erilai-sia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla voidaan tarjota kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa strategian sisältöön. Tärkeä osa strategian laadintaprosessin läpinäkyvyyttä ja siitä tie-dottamista on kaikille asiasta kiinnostuneille järjestettävä avoin esittely- ja keskustelutilai-suus strategialuonnoksesta.
5. Strategian tarkistaminen
Strategiaprosessi jatkuu luonnosversion työstämisellä sen perusteella, mitä lausun-to- ja kommenttikierroksella sekä kuulemis-tilaisuudessa on noussut esille. Tarvittaessa strategian sisältöjä syvennetään ja tarkenne-taan saatujen kommenttien pohjalta. Kovin suuria linjanmuutoksia ei kuitenkaan enää tässä vaiheessa strategiaprosessia välttä-mättä tarvita, vaan tärkeämpää on miettiä, miten kommentti- ja lausuntokierroksella saatu evästys huomioidaan etenkin strategi-an päivitysvaiheessa. Saadut kommentit ja lausunnot on kuitenkin hyvä liittää strategi-aan, minkä lisäksi tekstiosaan voidaan lisätä luku jossa todetaan lausuntokierroksen anti strategiatyölle.
6. Strategian hyväksyminen
Strategia viedään hyväksyttäväksi kuntien ja kuntayhtymien eri hallintoelimiin. Tavoitteena on, että strategia viedään paitsi lautakunta- ja hallitustasolle myös valtuuston käsiteltä-väksi. Valtuustokäsittely mahdollistaa poliit-tisen sitoutumisen strategian tavoitteisiin ja toteuttamiseen. Jotta strategian toimeenpa-nolle saadaan varattua resursseja, tulee se huomioida talousarviota valmisteltaessa ja kytkeä osaksi talousarviota. Strategiaa hy-
Strategiaopas
18 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
väksyttäessä on tärkeää tiedottaa alueen kuntalaisia sekä sidosryhmiä työn etenemi-sestä.
7. Strategian toimeenpano
Strategiaprosessin suuri haaste on strate-gian implementointi eli toimeenpano. Jotta strategiaa voidaan lähteä toteuttamaan on-nistuneesti, alueen poliittisten päätöksente-kijöiden, johdon sekä työntekijöiden on sitou-duttava strategiassa asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin. Strategian juurruttaminen mielenterveys- ja päihdetyön käytäntöihin vaatii aktiivista ja määrätietoista muutos-johtajuutta, laaja-alaista tiedottamista sekä tarpeenmukaista koulutusta. Strategian toi-meenpanoa helpottaa myös merkittävästi, mikäli suunniteltuihin toimenpiteisiin tavoit-teiden saavuttamiseksi on jo strategiatyön alkuvaiheissa varattu riittävästi resursseja. Kun koko strategia - ja samalla myös mat-riiseihin kirjatut resurssit - on hyväksytty val-tuustotasolla, voidaan tavoitteiden toteutu-miselle luoda todellisia edellytyksiä.
Eri tahojen (luottamushenkilöt, johtavat vi-ranhaltijat, työntekijät) mukanaolo ja sitoutu-minen strategiatyöhön koko prosessin ajan edesauttavat strategian toimeenpanoa. Stra-tegian laadintaprosessi itsessään voi olla yhtä merkittävä tai joskus jopa merkittäväm-pi kuin aikaansaatu asiakirja. Käytännössä monet verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja uusiin toimintamalleihin liittyvät uudistukset käynnistyvät jo strategian laadinnan aikana.
8. Arviointijärjestelmän luominen (indikaattorit)
Strategian toteutumisen aktiivinen seuraami-nen vaatii tuekseen mittariston eli indikaatto-
rit. Tärkeää indikaattoreiden valinnassa on, että indikaattoreilla mitataan oikeita asioita eli strategian visiota, päämääriä ja tavoit-teita. Tämän indikaattoritiedon tulee olla suhteellisen helposti saatavilla, jotta alueen käytännön toimijat voivat toteuttaa arvioinnin helposti ja taloudellisesti. Valittujen indikaat-toreiden valossa voidaan seurata pitkällä tähtäimellä koko strategian tavoitteiden to-teutumista.
Muun muassa SOTKAnet -indikaattoripan-kista löytyy apua strategian seurantaan ja arviointiin (www.sotkanet.fi). Lisäksi matrii-seihin kirjatuilla pienemmillä mittareilla voi-daan helposti selvittää, mitkä toimenpiteet ovat toteutuneet ja mitkä eivät. Erityisesti päivitysvaiheessa tästä tiedosta on hyötyä.
9. Strategian arviointi ja tarkistus
Strategia on aikansa tuote ja lähtee tämän päivän realiteeteista, sekä suuntaa kehittä-mistyötä tulevaisuuteen. Kuntien ja alueiden toimintaympäristö muuttuu alati, ja mielen-terveyteen sekä päihteiden käyttöön liittyvät huolenaiheet, kehittämis- ja palvelutarpeet muuttuvat sen mukana. Koska kaikkia yh-teiskunnallisia muutoksia ei voi ennakoida tarkasti, tulee strategiaa arvioida, tarkistaa ja päivittää säännöllisesti. Saadun arviointitie-don perusteella strategiaa voidaan kohden-taa uudelleen ja päivittää sen hetkisiä tarpei-ta vastaavaksi.
Konkreettisia, työtä ohjaavia matriiseja on syytä tarkistaa kerran vuodessa, jotta voitai-siin arvioida, ovatko tavoitteiden suuntaiset toimenpiteet toteutuneet. Koko strategiaa ja sen tavoitteiden toteutumista voidaan arvi-oida esimerkiksi kaksi kertaa valtuustokau-den aikana (joka toinen vuosi). Strategian päivitysvaiheessa myös lausuntokierroksella saadut kommentit on hyvä ottaa huomioon
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
mahdollisesti uusia tavoitteita ja painopiste-alueita määriteltäessä.
Strategia-arviointi kohdentuu paitsi saatuihin tuloksiin ja osoitettuun vaikuttavuuteen, myös strategiaprosessiin. Tavoitteiden suuntaiset muutokset ovat usein hitaita (esim. nuorten humalajuomisen väheneminen), mutta pit-källä tähtäimellä vaikuttavuutta voidaan arvi-oida valittujen indikaattoreiden avulla.
Lisätietoa strategian laadinnan tueksi:
THL/Mielenterveystyön strategiat, suosi-tukset ja ohjeet: www.thl.fi>Tietoa aiheit-tain>Mielenterveys>Ehkäisevä mielenter-veystyö
THL/Päihdestrategiatyö: www.thl.fi>Tietoa aiheittain>Päihteet>Neuvoa-antavat
Pia Romppanen: Katsaus kuntien päih-destrategioihin: www.stakes.fi/julkaisut/verkkojulkaisut/index.htm
Tuula Kekki & Pia Kajander: Päihdestra-tegia työnohjaajana. Toimijoiden koke-muksia kirjoitusprosessista ja strategian toimeenpanosta: www.stakes.fi/Julkaisut/verkkojulkaisut/index.htm
Tuomas Tenkanen: Ennakointidialogien käyttö päihdestrategiatyössä: www.sta-kes.fi/Julkaisut/verkkojulkaisut/index.htm
19 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Strategiaopas
20 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
YHTEENVETOA
Tässä oppaassa on esitelty yksi tapa laatia mielenterveys- ja päihdestrategia kuntaan, kuntayhtymään tai laajemmalle alueelle. Strategian laadintaprosessi on kuvattu yh-deksänä erillisenä vaiheena, jotka kaikki ovat tärkeitä, mutta erityisesti seuraaviin vai-heisiin panostaminen on prosessin onnistu-misen kannalta tärkeää. Nämä niin sanotut kriittiset vaiheet ovat: 1) avainhenkilöiden sitouttaminen, 2) strategian toimeenpano ja 3) strategian arviointi ja tarkistus.
Avainhenkilöiden sitouttaminen
Strategian tulee perustua organisaation tarpeisiin, mikä sitouttaa toimijoita strate-giaprosessiin, lisää toimijoiden ymmärrystä strategiasta ja sitouttaa kokonaisvaltaiseen johtamiseen. Jotta organisaatio voi kehittää ja kehittyä strategisesti, on sen analysoitava toimintaympäristönsä tulevaisuuden trendit ja verrattava tulevaisuusskenaarioita resurs-seihinsa ja kyvykkyyksiinsä. Ilman oman organisaationsa ja toimintaympäristönsä analyysia katoaa kosketus muutosnäkymiin, muutosvauhtiin ja niiden edellyttämiin resurs-seihin. (Hoopes ym. 2003, Porter 1996.)
Avainhenkilöiden sitouttamista voidaan tukea seuraavin keinoin:
laaditaan nykytilakartoitus yhteistyössä • johdon ja työntekijöiden kanssanykytilaselvitys esitellään ja siitä kes-• kustellaan koko organisaation tasollamääritetään organisaation arvot• arvot tuodaan koko organisaation tie-• toisuuteen (viestintä)laaditaan visio yhteistyössä henkilös-• tön kanssa; onnistunut ja yhteistyössä henkilöstön kanssa laadittu visio tulee myöhemmin helpottamaan tutkimuksen
Tutkimuksen mukaan onnistuneen juur-ruttamisen ja käyttöönoton taustalla on mm. seuraavia tekijöitä:
toimeenpano on suunnitelmallista ja • päämäärähakuistatoimeenpanolle varataan tarvittavat • resurssit tarpeisiin perustuva muutos• avaintoimijoina toimivat käyttäjät, ts. • työntekijät ja niiden sidosryhmätstrategian käyttöönotto on valtuuttava, • yhteistyöhön ja kumppanuuteen perus-tuva sekä osallistavatoimenpiteiden toteuttaminen toimin-• nan eri tasoillaviestintä-, koulutus- ja tukimekanismien • sisällyttäminen toimeenpanosuunnitel-maanjohtamisen on tuettava haluttua muu-• tostastrategiaprosessi vaiheistetaan, aika-• taulutetaan ja vastuutetaan
Toimeenpano
Porterin (1987) mukaan strategia tulisi toi-mia selkeänä ja tarkkana suunnitelmana halutuista päämääristä ja valituista menetel-mistä. Tavoitteiden selkeys ja toimenpiteiden tarkkuus ovat juuri niitä tekijöitä, jotka hel-pottavat strategian toimeenpanoa ja juurrut-tamista.
mukaan toimeenpanoaluodaan ja käytetään selkeää strategia-• prosessiastrategiaprosessi vaiheistetaan, aika-• taulutetaan ja vastuutetaan
YHTEENVETOA
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Strategian arviointia ja tarkistusta hel-pottaakseen, on hyvä muistaa erityi-sesti seuraavat seikat:
mittaamisen ja arvioinnin lähtökohtana • on organisaation visio ja strategiavalitaan rajallinen määrä mitattavia teki-• jöitä arvioinnin toteuttamiseksi keskitytään kriittisten menestystekijöi-• den arvioimiseenasetetaan määräajat strategian arvioi-• miseksiotetaan huomioon arvioinnin tulokset • välitavoitteita tarkistettaessa; ovatko välitavoitteet toteutuneet, onko muutos halutunlaista, onko jossain epäonnistut-tu?mittaamisen, seurannan ja arvioinnin • kannalta tärkeänä välineenä voi toimia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yl-läpitämä Sotkanet-tietokanta
Strategian arviointi ja tarkistus
Strategia on tarkoitettu pitkäaikaiseksi suun-nitelmaksi, jonka tavoitteena on hallittu ja haluttu muutos. Koska organisaation kyvyk-kyyksien kehittäminen on hidasta ja tulevai-suuden ennustaminen vaikeaa, on strategiaa arvioitava säännöllisin määräajoin ja tehtävä siihen tarpeen mukaan muutoksia ja tarken-nuksia. (Hamel & Prahalad 1994.)
Arvioinnin toteuttamiseksi on strategia saa-tava osaksi päätöksentekoa ja johtamista. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa tietoa stra-tegiaprosessin ohjausryhmälle, päättäjille ja muille sidosryhmille toiminnan ohjaamiseksi ja kehittämiseksi. Arvioinnin tuottamaa tietoa voidaan käyttää päätöksenteon tukena tuo-malla esiin mm. epäonnistumisia, erilaisia toimintamalleja tai nostamalla esiin toimivat ja vaikuttavat toimintamallit. (Suikkanen, Martti & Linnakangas 2004.)
2121 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Strategiaopas
22 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Ansoff, I. (1984). Strategisen johtamisen käsikir-ja. Otava: Helsinki.
Hamel G & Prahalad CK (1994) Competing For the Future. Harvard Business School Press. Boston, Massachusetts. USA.
Hoopes DG, Madsen TL & Walker G (2003) Guest Editors’ Introduction to the Special Issue: Why Is There a Resource-based View? Toward a Theory of Competitive Heteroge-neity. Strategic Management Journal 24. Special Issue. October: 889–902.
Kamensky, M. (2000). Strateginen johtaminen. Kauppakaari: Helsinki.
Karlsson, T. (toim.) (2009). Suomen alkoholiolot 2000-luvun alussa Kulutus, haitat ja politiik-ka THL, Raportti 15, Helsinki.
Kekki, T. & Partanen, A. (2008). Päihdepalvelui-den seudullinen kehitys 2008. Stakes työ-papereita 38, Helsinki.
Mintzberg, H. (1996). Teoksessa Minzberg, H. & Quinn, J.B. (3rd edition) The Strategy Pro-cess. Concepts, contexts, cases. Interna-tional edition. Prentice Hall International.
Nuorvala, Y. & Huhtanen, P. & Ahtola, R. & Met-so, L.. Huono-osaisuus mutkistuu -kuudes päihdetapauslaskenta 2007. Yhteiskunta-politiikka 73(2008):6.
Ollila, S. (2006). Osaamisen strategisen johtami-sen hallinta sosiaali- ja terveysalan julkisis-sa ja yksityisissä palveluorganisaatioissa. Johtamisosaamisen ulottuvuudet työnohja-uksellisena näkökulmana. Acta Wasaensia No 156. Sosiaali- ja terveyshallinto 1.
Pirkola, S. & Sohlman, B. toim. (2005) Mielenter-veysatlas. Tunnuslukuja Suomesta. Sta-kes, Helsinki. Porter, M. (1987) Strategia kilpailutilanteessa. Oy Rastor Ab, Helsinki.
Porter M (1996) What is strategy? Harvard Busi-ness Review 74: 61–78.
Päihdetilastollinen vuosikirja 2008. Stakes, Hel-sinki. Saatavissa 24.6.2009: http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/Paih-detilastovuosikirja.htm.
Soikkeli, M. (2007). Ehkäisevä päihdetyö ja eh-käisevä mielenterveystyö/ mielenterveyden edistäminen - käsitteistä, yhtäläisyyksistä ja eroista. Ehkäisevän mielenterveystyön strategiat ja käytännöt – hankkeen työko-kous. Helsinki 21.3.2007.
Sotkanet -indikaattoripankki 2009. Saatavissa: http://www.sotkanet.fi.
Stakesin Kartta ja Kompassi -opas (THL/Päih-teet).
STM/Terveyden edistäminen. Internet-sivusto: http://www.stm.fi/hyvinvointi/terveyden-edistaminen.
STM (2008). Sosiaali- ja terveysministeriön Inter-net-sivut. (siteerattu 4.6.2008) Saatavissa: www.stm.fi.
STM (2009). Mielenterveys- ja päihdesuunnitel-ma. Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisek-si vuoteen 2015 Sosiaali- ja terveysminis-teriön selvityksiä 2009:3.
Suikkanen, A., Martti S. & Linnakangas, R. 2004. Homma hanskaan. Nuorten kuntoutusko-keilun arviointi. Sosiaali- ja terveysministe-riön selvityksiä 2004: 5. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
THL/Alkoholiohjelma 2009:http://info.stakes.fi/al-koholiohjelma/FI/index.htm.
THL/Ehkäisevä mielenterveystyö 2009: http://info.stakes.fi/mielenterveystyo/FI/index.htm.
THL/Neuvoa-antavat – verkkosivusto 2009: http://neuvoa-antavat.stakes.fi/FI/index.htm
Toikka, M. (2002). Strategia-ajattelu ja strategi-nen johtaminen ammattikorkeakouluissa. Tapaustutkimus Kymenlaakson ammatti-korkeakoulusta. Acta Universitatis Tampe-rensis 873.
Upanne, M., Stengård, E., & Lohilahti, M. (2005). Mielenterveystyön kehittäminen laatusuo-situksen avulla. Menetelmäraportti.Stakes Aiheita 6/2005.
WHO (2004) Promoting Mental Health. Concepts, emerging evidence, practice. Summary re-port. A report of the World Health Organi-zation, Department of Mental Health and Substance Abuse in collaboration with the Victorian Health Promotion Foundation and the University of Melbourne. Geneva.
LÄHTEET
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 23 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
Käypä hoito -suositukset: www.kaypahoito.fiAlkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus
(2005). Suomen Päihdelääketieteen yhdis-tyksen asettama työryhmä. Duodecim 121 (7): 788–803. Saatavilla: http://www.kaypa-hoito.fi.
Depressio. Käypä hoito -suositus (2004/2009). Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Julkaistu ensimmäisen kerran Duodecim 120 (6): 744–764. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi.
Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus (2008). Suomalaisen Lääkäriseuran Duo-decimin ja Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim 124 (7): 820–36. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi.
Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus (2006). Suomalaisen Lääkäriseuran Duo-decimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Duodecim 122 (5): 596–614. Saatavilla: http://www.kaypahoi-to.fi.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus (2008). Suomalaisen Lääkäriseu-ran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyh-distys ry:n asettama työryhmä. Duodecim 124(22):2616–29. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi.
Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus (2001/2008). Julkaistu ensimmäisen kerran Duodecim 117 (24): 2640–57. 1. päivitys 1.1.2008, s. 1–22. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi.
Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoi-dot. Käypä hoito –suositus (2002/2006). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Julkaistu ensimmäi-sen kerran Duodecim 118 (24):2578–87. 1. päivitys 1.12.2006, s. 1–13.
Lainsäädäntö: www.finlex.fiErikoissairaanhoitolaki (1989/1062).Kansanterveyslaki (1972/66).Laki potilaan asemasta ja oikeuksista terveyden-
huollossa (1992/785).Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oi-
keuksista (2000/812). Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä
(559/1994). Mielenterveyslaki (1990/1116).Päihdehuoltolaki (1986/41).Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriip-
puvaisten vierotus- ja korvaushoidon jär-jestämisestä eräillä lääkkeillä (33/2008).
Laatusuositukset: www.thl.fiAsumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutu-
jien asumispalveluja koskeva kehittämis-suositus (2007). Sosiaali- ja terveysminis-teriön julkaisuja 2007:13, Helsinki.
Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. (2006) Työ-papereita 3/2006. Stakes, Helsinki.
Mielenterveyspalveluiden laatusuositus. Sosiaa-li- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimin-taohjelman (TATO) mielenterveyden val-mistelu- ja seurantaryhmän esitys. (2001). Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2001:9, Helsinki.
Päihdepalvelujen laatusuositukset. (2002) Sosi-aali- ja terveysministeriön oppaita 2002:3, Helsinki.
Terveyden edistämisen laatusuositus. (2006) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:1, Helsinki.
Strategiaopas
24 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
22
LIIT
E 1.
Poh
janm
aa-h
ankk
een
stra
tegi
apro
sess
in p
rose
ssik
uvau
s
ST
RA
TE
GIA
PR
OS
ES
SIN
KU
VA
US
VA
IHE
ITT
AIN
PRO
SESS
IN V
AIH
E PR
OSE
SSIN
VA
IHEE
N
KES
KEI
NEN
SIS
ÄLT
Ö
KO
NK
REE
TTIS
IA T
OIM
INTO
JA
HA
AST
EET
PRO
SESS
I–O
HJA
UK
SELL
E JA
PR
OSE
SSIN
TU
KEM
ISEL
LE
1. J
ohdo
n si
tout
ta-
min
en ja
mon
iam
ma-
tillis
ten
työr
yhm
ien
koko
amin
en
Johd
on s
itout
tam
inen
yhte
isty
ön k
oros
tus
ku
unte
lem
inen
yhte
isen
kie
len
löyt
ämin
en
m
uuto
shal
un h
erät
täm
inen
yhte
isön
ja y
ksilö
n ta
htot
ilan
selv
itys
→ o
dotu
kset
, mar
kkin
oint
i Ty
öryh
mie
n ko
koam
inen
poik
kiha
llinn
ollis
uus
ka
ikki
en k
untie
n hu
omio
imin
en
ke
skus
telu
työt
avas
ta ja
ryhm
ien
sito
utta
min
en s
trate
giat
yöhö
n
kesk
uste
lu s
trate
gian
sis
ällö
stä
Ty
öske
ntel
yn le
gitim
oint
i → k
untie
n si
tout
tam
inen
pol
iittis
-hal
linno
llisel
la
taso
lla s
trate
giat
yöhö
n (e
sim
. kum
p-pa
nuus
sopi
muk
set)
Johd
on s
itout
tam
inen
puhe
linko
ntak
ti av
ainh
enki
lön
kans
sa
(alu
e/ku
nta)
henk
ilöko
htai
set y
ksilö
llise
t käy
nnit
kunn
assa
(pai
kallis
et a
vain
henk
ilöt,
paik
allis
tieto
)
sosi
aalij
ohta
jata
paam
inen
, yht
eise
n ko
nsen
suks
en lö
ytäm
inen
yhte
isty
ötap
aam
iset
, kou
lutu
stila
isuu
-de
t kok
o pr
oses
sin
ajan
oper
atiiv
isen
johd
on s
itout
tam
inen
se
uran
taan
ja a
rvio
intii
n →
laus
unta
oi-
keus
Ty
öryh
mie
n ko
koam
inen
stra
tegi
ayhd
yshe
nkilö
n/ -h
enki
löid
en
nim
eäm
inen
stra
tegi
ayhd
yshe
nkilö
t yhd
essä
sos
iaa-
li- ja
terv
eysj
ohdo
n ka
nssa
nim
eävä
t ja
kuts
uvat
koo
lle m
onia
mm
atilli
set s
tra-
tegi
atyö
ryhm
ät
ty
öryh
miin
muk
aan
myö
s ku
ntal
aist
en
edus
tajia
(esi
m. l
uotta
mus
henk
ilöitä
, om
ais-
ja p
otila
syhd
isty
kset
)
aika
taul
u ta
rken
neta
an s
trate
giay
h-dy
shen
kilö
n ka
nssa
alus
tava
pro
sess
in ja
sis
ällö
n ta
rken
-ta
min
en
Johd
on s
itout
tam
inen
tarv
emar
kkin
oint
i, ku
unte
lem
inen
yhte
isty
ö ja
mah
dollis
uude
t: ny
kyti-
lase
lvity
s, ti
lant
een
karto
ittam
inen
arvo
valta
iste
n va
ikut
tajie
n tu
omin
en
alue
elle
ja y
htei
styö
n ra
kent
amin
en
ko
ulut
us- j
a ke
hittä
mis
tilai
suuk
sien
jä
rjest
ämin
en
as
iallis
en in
form
aatio
n vä
littä
min
en
jo
htor
yhm
än, o
hjau
sryh
män
tai s
eura
n-ta
ryhm
än k
okoa
min
en
Työr
yhm
ien
koko
amin
en
to
imiv
alta
isel
ta ta
holta
tai e
limel
tä n
i-m
eäm
ispä
ätös
laaj
a-al
aisu
uden
kor
osta
min
en
ha
aste
ena
saad
a m
ukaa
n m
yös
palv
e-lu
nkäy
ttäjiä
(vai
kkak
in jä
rjest
öjen
ja
luot
tam
ushe
nkilö
iden
kau
tta k
ansa
lais
-te
n ää
ni tu
lee
ositt
ain
esiin
)
yhdy
shen
kilö
itä tu
etaa
n, k
oulu
teta
an,
anne
taan
pro
sess
iohj
aust
a
tiedo
teta
an s
trate
giap
rose
ssis
ta s
osi-
aali-
ja te
rvey
sjoh
toa
ja jo
htor
yhm
ää
ta
rken
neta
an s
trate
giap
rose
ssin
aik
a-ta
ulus
uunn
itelm
a
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 25 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
23
2. N
ykyt
ilaka
rtoi
tus
kunn
issa
Kun
taki
erro
kset
kun
niss
a
stra
tegi
ayhd
yshe
nkilö
koo
rdin
oi
m
iele
nter
veys
- ja
päih
dety
ön n
ykyt
i-la
ntee
n ka
rtoitu
s
Kun
taki
erro
kset
kun
niss
a
Yhdy
shen
kilö
ja s
osia
ali-
ja te
rvey
s-jo
hto
kuts
uvat
kok
oon
kunn
an k
uu-
lem
istil
aisu
uden
tilai
suud
esta
tied
otet
aan
vira
nhal
tijoi
-ta
ja k
unta
lais
ia
fo
kusr
yhm
äkes
kust
elut
: muk
ana
myö
s ku
ntal
aise
t ja
palv
elun
käyt
täjä
t
tilai
suut
een
osal
listu
min
en (n
ykyt
i-la
nnek
arto
itus)
Nyk
ytila
selv
itys
ny
kytil
asel
vity
ksen
laat
imi-
nen/
koko
amin
en
S
WO
T -a
naly
ysi k
uule
mis
tilai
suuk
si-
en ja
foku
sryh
mäk
esku
stel
uide
n pe
-ru
stee
lla
nyky
tilas
elvi
tyks
en k
ansi
in la
ittam
i-ne
n
ku
ulem
istil
aisu
uden
laaj
a-al
aisu
udes
ta
huol
ehtim
inen
tiedo
ttam
ises
ta h
uole
htim
inen
kuul
emis
iin o
sallis
tum
inen
mat
alan
ky
nnyk
sen
peria
atte
ella
: muk
aan
tär-
keim
mät
foku
sryh
mät
tilai
suuk
siin
puh
eenj
ohta
jan
ja ri
ittäv
än
asia
ntun
tijuu
den
huol
ehtim
inen
(huo
m!
ylös
kirja
amin
en!)
til
aisu
udes
sa v
oida
an k
äyttä
ä tu
kena
es
im. k
esku
stel
urun
koa
to
imite
taan
nyk
ytila
selv
ityks
en ru
n-ko
/poh
ja k
irjoi
ttaja
lle ja
hae
taan
indi
-ka
atto
ritie
to
3. T
oim
eksi
anno
n se
lven
täm
inen
ja ty
ö-ry
hmie
n ty
öske
ntel
y
Nyk
ytila
selv
ityks
en e
sitte
ly ty
öryh
mille
, so
siaa
li- ja
terv
eysj
ohdo
lle ja
joht
oryh
-m
älle
Joht
oryh
mä
mää
ritte
lee
stra
tegi
an
arvo
t, vi
sion
ja k
eske
iset
keh
ittäm
i-se
n ko
htee
t Ty
öryh
mät
työs
tävä
t osa
-alu
eita
an
st
rate
giat
yösk
ente
lyn
aloi
ttam
inen
ku
ntas
elvi
tyst
en p
ohja
lta
as
iant
untij
oide
n tu
ki ja
kou
lutu
s st
ra-
tegi
atyö
ryhm
ille
st
rate
giat
yösk
ente
ly ja
stra
tegi
aosi
on
työs
täm
inen
kr
iittin
en p
alve
lura
kent
eide
n ta
rkas
te-
lu
stra
tegi
atyö
stä
tiedo
ttam
inen
Nyk
ytila
selv
itys
jä
rjest
etää
n so
siaa
li- ja
terv
eysj
ohdo
lle,
polii
tikoi
lle ja
kuu
lem
istil
aisu
utee
n os
al-
listu
neille
nyk
ytila
selv
ityks
en e
sitte
lyti-
lais
uus
yh
teen
veto
kes
keis
istä
huo
lena
ihei
sta,
ke
hittä
mis
ehdo
tuks
ista
ja s
trate
gian
pa
inop
iste
istä
Työr
yhm
ätyö
sken
tely
itsen
äisi
ä ty
öryh
mä
tapa
amis
ia (5
krt)
no
in 6
kk:
n ai
kana
, käy
tetä
än m
atrii
sia
st
rate
giat
yötä
tuke
via
koul
utuk
sia
(2-3
kr
t)
pros
essi
nohj
aus
(2-3
krt)
Nyk
ytila
selv
itys
in
dika
atto
ritie
to v
s. n
ykyt
ilase
lvity
s se
lvity
s es
ittel
ytila
isuu
dess
a
nyky
tilas
elvi
tyks
een
tutu
stum
ista
, vuo
-ro
puhe
lu k
oord
inoi
van
henk
ilön
kans
sa
ta
usta
tiedo
n/-m
ater
iaal
in, k
ansa
lliste
n lin
jaus
ten
esiin
tuom
inen
stra
tegi
atyö
-hö
n
stra
tegi
an p
aino
pist
eide
n ko
hden
tum
i-se
ssa
erila
isia
var
iaat
ioita
, asi
antu
nti-
juus
ko
hden
tam
isen
raja
amin
en, r
ealis
oint
i
Työr
yhm
ätyö
sken
tely
työr
yhm
ätyö
sken
tely
n nä
köku
lmie
n se
lkiy
ttäm
inen
: inn
ovat
iivis
uus,
tule
vai-
suud
en ta
htot
ila, a
siak
aslä
htöi
syys
mat
riisi
n av
aam
inen
käsi
tteid
en m
äärit
tely
työr
yhm
än k
ans-
Strategiaopas
26 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
24
sa
mää
ritet
ään
aika
taul
u
tarv
eper
uste
inen
kou
lutu
ssuu
nnitt
elu
stra
tegi
a-yh
dysh
enki
lön
kans
sa
pr
oses
sioh
jaus
ja v
erta
istu
ki
4. S
trat
egia
n ko
koa-
min
enS
trate
giat
yöry
hmie
n tu
otok
set k
oota
an
yhte
en:
kok
oam
inen
sov
ituis
ta n
äkök
ulm
ista
(e
sim
. asi
akas
, rak
enne
, sis
ältö
, hen
-ki
löst
ö) s
trate
gian
käs
ittei
den
täsm
entä
min
en
sis
älly
slue
ttelo
n/ra
kent
een
viim
eist
ely
Kom
men
tti-/l
ausu
ntok
ierr
os
ko
mm
entti
kier
ros
työr
yhm
ille
ko
mm
entti
kier
ros
kunt
ien
joht
avill
e vi
rkam
iehi
lle
ko
mm
entti
kier
ros
polii
tikoi
lle
ko
mm
entti
kier
ros
kunt
alai
sille
ty
öryh
mät
lähe
ttävä
t ylik
unna
llise
t to
imin
tam
allit
/ pai
kallis
et m
atrii
sit
stra
tegi
an k
okoa
jalle
stra
tegi
an k
okoa
ja k
okoa
a st
rate
gian
(jä
senn
ys, t
aust
a ja
suu
nnite
lmat
)
stra
tegi
apap
eri l
aite
taan
stra
tegi
a-al
ueen
pää
kirja
stoi
hin
pape
river
sion
a ja
kun
tien
netti
sivu
ille
sähk
öise
nä
vers
iona
luet
tava
ksi
st
rate
gial
uonn
os to
imite
taan
joht
o-ry
hmän
kan
ssa
sovi
tuill
e ta
hoill
e ko
mm
ento
itava
ksi j
a la
usut
tava
ksi
st
rate
gian
kok
oaja
n tu
kem
inen
hän
en
työs
sään
stra
tegi
an k
okon
aisu
uden
hah
mot
ta-
min
en ja
link
ittäm
inen
mui
hin
paik
alli-
siin
hyv
invo
intip
oliit
tisiin
ohj
elm
iin, l
ain-
sääd
äntö
ön ja
laat
usuo
situ
ksiin
pros
essi
n oh
jaus
5. S
trat
egia
n ta
rkis
-ta
min
en ja
syv
entä
-m
inen
Stra
tegi
an ”u
udel
leen
kirjo
itus”
Stra
tegi
an m
uuto
kset
mah
dolli
sten
ko
mm
entti
en p
erus
teel
la
M
ahdo
llises
ti si
sällö
n ta
rkis
tam
inen
Kuu
lem
istil
aisu
us, k
aiki
lle a
voin
s
trate
giay
hdys
henk
ilöt k
utsu
vat k
unni
s-sa
an
Puh
eenj
ohta
jan
ja s
ihte
erin
val
inta
M
uist
ion
laat
imin
en ti
lais
uude
sta
Stra
tegi
an k
orja
ukse
t/uud
elle
en k
irjoi
tus
Puh
eenj
ohta
jan,
sih
teer
in, y
hdys
henk
i-lö
iden
val
men
tam
inen
, tila
isuu
den
tavo
it-te
iden
ja s
isäl
lön
täsm
entä
min
en
Tila
isuu
den
mon
iala
isuu
dest
a, m
oni-
ääni
syyd
estä
ja ti
edot
tam
ises
ta h
uole
h-tim
inen
yhd
essä
yhd
yshe
nkilö
n ka
nssa
6. S
trat
egia
n hy
väk-
sym
inen
S
trate
gian
vie
min
en k
untie
n pä
ättä
jille
ja
stra
tegi
an h
yväk
sym
inen
joht
avat
virk
amie
het
po
liitik
ot
Stra
tegi
an v
aiku
tust
en h
uom
ioin
ti m
yös
kunn
an ta
lous
arvi
ossa
Stra
tegi
adok
umen
tti e
site
llään
ja v
iedä
än
hyvä
ksyt
tävä
ksi s
osia
ali-
/per
ustu
rval
auta
kunt
aan
ja k
unna
nhal
li-tu
ksee
n/-v
altu
usto
on.
tue
taan
stra
tegi
an h
yväk
sym
ispr
oses
sia
(ei v
ain
tiedo
ksia
nton
a!)
tar
vitta
essa
voi
daan
olla
asi
antu
ntija
na
käyt
että
viss
ä m
m. l
auta
kunt
ien
ja h
alli-
tust
en k
okou
ksis
sa
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 27 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
25
7. T
oim
eenp
ano
Stra
tegi
an k
äytä
ntöö
n vi
emin
en
m
uuto
sjoh
tam
isen
tärk
eys:
o
tie
dotta
min
en
o
koul
utta
min
en ja
opa
stam
inen
o
va
stuu
ttam
inen
ja s
itout
tam
inen
o
to
imin
ta o
saks
i jok
apäi
väis
iä k
äy-
tänt
öjä
o
läpi
näky
vyys
ja k
unta
lais
ten
osal
-lis
tam
inen
S
trate
gian
vai
kutu
sten
huo
mio
inti:
mah
-do
lline
n uu
delle
enor
gani
soin
ti, re
sur-
soin
ti
Toim
eenp
anos
uunn
itelm
an la
atim
inen
se
uran
tary
hmän
toim
esta
stra
tegi
asta
tied
otta
min
en
ku
nnan
Inte
rnet
-siv
usto
jen
ja p
aika
llis-
leht
ien
kaut
ta le
vite
tään
tiet
oa s
trate
gi-
asta
tarp
eenm
ukai
sten
kou
lutu
sten
järje
s-tä
min
en (e
sim
. toi
mee
npan
okou
lutu
s)
m
ahdo
llinen
toim
into
jen
uude
lleen
or-
gani
soin
ti
Asi
antu
ntija
tuen
var
mis
tam
inen
stra
tegi
an
toim
eenp
anov
aihe
essa
t
ieto
a m
uun
mua
ssa
hyvi
stä
käyt
ännö
is-
tä
tuo
daan
kun
nan
toim
ijoill
e eh
dotu
ksia
va
ikut
tavi
sta
toim
inta
mal
leis
ta
haa
stee
na s
aada
toim
eenp
anov
aihe
es-
sa m
ukaa
n m
yös
paik
allis
et ti
edot
usvä
li-ne
et
8. A
rvio
intij
ärje
stel
-m
än lu
omin
en (i
ndi-
kaat
torit
)
Luod
aan
mitt
aris
to, j
onka
avu
lla v
oi-
daan
seu
rata
stra
tegi
assa
ase
tettu
jen
tavo
ittei
den
tote
utum
ista
mitt
aam
inen
käy
tänn
össä
kun
tien
työn
teki
jöid
en te
htäv
ä →
riitt
ävän
yk-
sink
erta
iset
ja h
elpo
sti s
aata
villa
ole
-va
t mitt
arit
m
ittar
eide
n lu
otet
tavu
us ju
uri a
sete
t-tu
jen
tavo
ittei
den
seur
aam
ises
sa
Sek
ä m
atrii
sien
että
kok
o st
rate
gian
ta-
voitt
eide
n sa
avut
tam
ista
arv
ioid
aan
mitt
a-re
illa
va
ikka
stra
tegi
aan
olis
ikin
jo a
ikai
sem
-m
issa
vai
heis
sa a
sete
ttu m
ittar
eita
, on
tarp
een
tark
aste
lla ja
arv
ioid
a as
etet
tu-
jen
mitt
arei
den
käyt
ännö
llisyy
ttä ja
tar-
koitu
ksen
muk
aisu
utta
Haa
stee
na tu
oda
eri t
oim
ijoid
en k
äyttö
ön
riittä
väst
i tie
toa
käyt
että
viss
ä ol
evas
ta
mitt
ariti
edos
ta
mitt
arei
den
kriit
tinen
arv
ioin
ti: m
itä a
se-
tetu
illa in
dika
atto
reilla
tode
lla o
n m
ahdo
l-lis
ta m
itata
? m
ittar
itied
on tu
lkin
ta k
unna
n om
ista
läh-
töko
hdis
ta k
äsin
9. S
trat
egia
n ar
vioi
nti
ja ta
rkis
tam
inen
Stra
tegi
a ar
vioi
daan
ja ta
rkis
teta
an
mää
räaj
oitta
in
kr
iittin
en ta
voitt
eide
n ar
vioi
nti
kr
iittin
en p
rose
ssia
rvio
inti
kr
iittin
en v
aiku
ttavu
usar
vioi
nti
ol
emas
sa o
leva
n pa
lvel
urak
ente
en
arvi
oint
i
stra
tegi
an p
äivi
tys
seu
rant
a-ai
kata
ulus
ta s
opim
inen
t
avoi
tteid
en s
aavu
ttam
isen
, toi
mee
npa-
non
ja v
aiku
tust
en a
rvio
inti:
ova
tko
ke-
hittä
mis
en p
aino
pist
ealu
eet v
ielä
aja
n-ko
htai
sia?
→
päi
vity
s ta
rvitt
aess
a, s
ovitt
amin
en n
y-ky
tilan
tees
een
riit
tävä
n tu
en ja
ulk
opuo
lisen
asi
antu
nti-
ja-a
vun
mah
dolli
stam
inen
sek
ä se
uran
-ta
ryhm
älle
että
stra
tegi
an k
irjoi
ttaja
lle
haa
stee
na o
n m
yös
sovi
ttaa
uude
t mah
-do
llise
t pai
nopi
stea
luee
t osa
ksi s
trate
-gi
sta
koko
nais
uutta
Strategiaopas
28 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa
26
LIIT
E 2.
Työ
ryhm
ätyö
sken
tely
n m
atrii
sipo
hja
Esi
mer
kki S
einä
joen
mie
lent
erve
ys- j
a pä
ihde
stra
tegi
an K
akso
isdi
agno
osity
öryh
män
mat
riisi
n al
kuos
asta
KEH
ITTÄ
MIS
KO
HD
E TA
VOIT
EK
ON
KR
EETT
ISET
MEN
E-TE
LMÄ
TM
ITTA
RIT
/SEU
RA
NTA
VAST
UU
TAH
O J
A A
I-K
ATA
ULU
Ns.
kak
sois
diag
noos
i- as
iakk
aan
hoid
on ja
kun
tout
ukse
n ke
hittä
-m
inen
. H
oido
n po
rras
tus
Y
htei
styö
n lis
ääm
inen
ja
tiedo
nkul
un v
arm
ista
mi-
nen
päih
dehu
ollo
n ja
ps
ykia
trian
väl
illä
Tavo
ittee
na o
n lu
oda
yh-
teis
työm
alli,
jolla
var
mis
te-
taan
se,
että
asi
akas
saa
ta
rvits
eman
sa p
alve
lun.
-
syst
emaa
ttine
n ar
-vi
oint
i ja
hoito
mal
li -
man
uaal
i
Tavo
ittee
na o
n m
uutta
a se
kä p
erus
- että
erit
yisp
al-
velu
iden
työn
teki
jöid
en
asen
teita
myö
ntei
sem
-m
äksi
ns.
2dg
-asi
akka
ita
ja h
eidä
n ho
itom
ahdo
lli-su
uksi
aan
koht
aan
- ke
hite
tään
inte
groi
tu h
oito
-m
alli
yhte
isty
össä
A-k
linik
an,
peru
ster
veyd
enhu
ollo
n,
MTK
:n ja
sai
raal
an k
anss
a
- jä
rjest
etää
n ko
ulut
usta
pe-
rusp
alve
luih
in a
lkoh
olio
n-ge
lmai
sen
ja 2
dg-a
siak
kaan
ho
idos
ta
- to
teut
etaa
n se
uran
tatu
tkim
us
koul
utuk
sen
vaik
utta
vuud
es-
ta
Päi
hdeo
ngel
mie
n va
rhai
nen
tunn
ista
mie
n ja
huo
mio
imin
en
hoito
a va
litta
essa
- kuo
lleis
uude
n vä
hene
-m
inen
(kuo
linsy
ytila
stot
) - h
oido
n ke
skey
ttäne
iden
m
äärä
- toi
min
tam
alli
on k
ehite
t-ty
201
0 lo
ppuu
n m
en-
ness
ä- t
oim
inta
mal
lin la
adin
-na
ssa
muk
ana
olle
et
orga
nisa
atio
t
- ko
ulut
uspa
laut
e
- seu
rant
atut
kim
ukse
n tu
loks
et
- min
i- in
terv
entio
n, m
o-tiv
oiva
n ha
asta
ttelu
n se
-kä
Aud
itin
käyt
ön to
teu-
tum
inen
. Kys
ely?
Poh
janm
aa-h
anke
, E
PS
HP
, Ses
ty, A
-klin
ikka
Poh
janm
aa-h
anke
EPSH
P
EP
SH
P, P
ohja
nmaa
-han
ke
THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 29 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 27
LIITE 3. Esimerkki strategian sisällöstä (Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihde-
strategia)
SISÄLLYS:Sivu
ESIPUHE 3
TIIVISTELMÄ 4
I STRATEGIA
1. JOHDANTO 6 1.1. Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian prosessi 7 1.2. Käsitteiden määrittely 8 1.3. Lausuntojen perusteella esiin nousseita huomioita 12
2. AIKAISEMMAT STRATEGIAT JA SUUNNITELMAT 12 2.1. Strategia-alueella laaditut strategiat ja suunnitelmat 13 2.2. Kansalliset ja kansainväliset linjaukset 14
3. NYKYTILA 16
4. ARVOT 19
5. VISIO 19
6. STRATEGISET TAVOITTEET 20 6.1. Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteet 21 6.2. Koko strategian tavoitteita kuvaava mittaristo 22
7. KEHITTÄMISKOHTEET 34 7.1. Ehkäisevä työ ja peruspalvelut -työryhmä 34 7.2. Mielenterveyspalvelut -työryhmä 35 7.3. Päihdepalvelut -työryhmä 36 7.4. Kaksoisdiagnoosi -työryhmä 36
8. SEURANTA JA ARVIOINTI 37 8.1. Päivitys, aikataulutus ja vastuutus 37 8.2. Strategian seurantaryhmä 38
II TOIMENPIDEOHJELMA
1. Ehkäisevä työ ja peruspalvelut 39
2. Mielenterveyspalvelut 48
3. Päihdepalvelut 53
4. Kaksoisdiagnoosi 58
LÄHTEETLIITTEET 60
top related