tampereen kaupungin henkilÖstÖlehti 7 | 2016 · kas, johtamisen selkiyttäminen, henkilöstö...
Post on 30-Jul-2019
214 Views
Preview:
TRANSCRIPT
7 | 2016TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI
Tampere vastaa investoinneilla Tampere vastaa investoinneilla tulevaisuuden haasteisiintulevaisuuden haasteisiin
Anniina ja Timi-Tuukka Anniina ja Timi-Tuukka viihtyvät Vehmaisten viihtyvät Vehmaisten päiväkodissapäiväkodissa
8
3 7 Kaupungin tuki kannustaa Kaupungin tuki kannustaa henkilöstölounaallehenkilöstölounaalle
2 VILKKU 7 | 2016
VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 52. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tam pereen kau punki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi • VILKKU INTER NETISSÄ www.tam pere.fi /vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEU RAAVA VILKKU ilmestyy helmikuussa 2017. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 18.1.2017 mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Päiväkodin va-rajohtaja Anniina Alanenpää ja Timi-Tuukka Koivuniemi nauttivat Vehmaisten päiväkodin ja koulun uusista tiloista. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskenta tiimille. • PAINOSMÄÄRÄ 15 100 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.
Kurkistus vuoteen 2017
Vuodesta 2017 tulee monella tapaa mielenkiintoinen vuosi Tampereella. Kuntavaalit
värittävät kevättä, ja vaalien jälkeen uudet luottamuselimet aloittavat toimintansa.
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu pääsee täyteen vauhtiin. Ratikan ja toden-
näköisesti myös Kannen rakentaminen alkaa. Uusi Smart Tampere -kehitysohjelma
avaa kaupungin hankkeita yhteistyöalustoiksi ja luo uusia kumppanuuksia. Suomi
100 -juhlavuosi näkyy pitkin vuotta, ja etenkin kesällä, kun Muumimuseo avataan.
Kuntatalouden kireät vuodet jatkuvat. Henkilöstö-
menot ja henkilöstön määrä vähenevät ensi vuonna,
mutta kaupungin väkiluku kasvaa. Toiminnan tehos-
taminen ei saa tarkoittaa sitä, että juoksemme yhä lu-
jempaa, vaan että toimimme yhä fi ksummin.
Uudistamme toimintatapoja ja palveluja hyödyn-
täen digitalisaatiota. Tampereen tavoitteena on, että
vuoteen 2025 mennessä kaupunkilaiset käyttävät enim-
mäkseen digitaalisia palveluja. Tämä tarkoittaa palvelujen sisällön uudistamista
digi aikaan, ei nykyisten palvelujen siirtämistä sellaisenaan verkkoon. Tämä uu-
distus on tehtävä johdon ja henkilöstön yhteistyöllä, ei ylhäältä alas käskyttäen,
vaan yhdessä innovoiden. Myös asiakkaat ja asukkaat on otettava mukaan uudis-
tuksiin kertomaan tarpeistaan, ideoimaan ratkaisuja ja testaamaan niitä.
Palveluja uudistettaessa ja digitalisoitaessa on aina mietittävä
perimmäisiä kysymyksiä. Ketä varten palveluja järjestämme? Miten
kuntalainen voisi saada palvelut sujuvammin ja nopeammin? Miten
voimme siirtää resursseja hallinnosta ja väliportailta asiakastyöhön?
Miten voin parantaa oman työni vaikuttavuutta?
Kehitämme lean-toimintamallia, jossa yhdessä henkilöstön
kanssa haetaan vaikuttavuutta ja poistetaan palveluprosessien kitkaa.
Johtajia ja esimiehiä haastan miettimään, miten arjen johta-
misessa toteutuvat henkilöstöjohtamisen periaatteet – miten
annamme selkeän suunnan ja teemme tuloksia, miten mah-
dollistamme onnistumisen, miten kannustamme vaikutta-
vaan kehittämiseen, miten edistämme kumppanuutta ja
asiakaskokemusta.
Olemme monien uusien haasteiden edessä. Vanhoilla
toimintatavoilla emme niitä ratkaise, ja parhaita ratkai-
suja ei välttämättä keksitä kaupungin virastotalossa. Uusi
Tampere avaa ikkunat ja ovet yhteistyölle.
Ennen vuoden 2017 alkua on kuitenkin aika hen-
gähtää hetki läheisten kanssa – tunnelmallista ja hyvää
joulunaikaa teille kaikille!
Anna-Kaisa Ikonenpormestari
Uusi Tampere avaa ikkunat ja ovet yhteistyölle.
NÄIN SEN NÄIN
SISÄLTÖ
Koilliskeskuksessa tehdääntöitä yhteisvoimin
Työkykykoordinaattorittukevat ja opastavat
12
SIV
UN
KU
VA
T H
AN
NA
LE
PPÄ
NE
N
10
a ja testaamaan niitä.
n aina mietittävä
stämme? Miten
eammin? Miten
asiakastyöhön?
sä henkilöstön
osessien kitkaa.
arjen johta-
et – miten
en mah-
aikutta-
utta ja
hoilla
atkai-
Uusi
hen-
yvää
Perustoimeentulotukisiirtyy Kelaan
5
3VILKKU 7 | 2016 3
TEKSTI Raija Lindell
KUVA Hanna Leppänen
Tampereen kaupungin talousarvio vuo-
delle 2017 hyväksyttiin kaupunginval-
tuustossa marraskuussa. Talousarvi-
on valmistelua ovat leimanneet epävarmat
talousnäkymät sekä kaupungin sisäiset ja
valtakunnalliset uudistukset.
Ensi vuonna jatketaan rakennemuutosten
toteuttamista palvelutuotannossa. Lähtö-
kohtana on painopisteen siirtäminen pe-
rustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn.
Tampere vastaa tulevaisuuden haasteisiin
luomalla investoinneilla edellytyksiä kasvun
jatkamiselle ja tulojen lisäämiselle.
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen painot-
taa, että talousarviossa on samanaikaisesti
pyritty vastaamaan kolmeen tavoitteeseen:
asukkaiden näkökulmasta palvelutarpeisiin,
kaupungin talouden kannalta tiukkaan me-
nokuriin sekä aluetalouden ja työllisyyden
näkökulmasta kasvun ja kilpailukyvyn edel-
lytysten vahvistamiseen.
– Hyvinvoinnin palvelualueella jatketaan
rakennemuutoksia ikäihmisten palveluissa,
lasten ja nuorten palveluissa sekä peruster-
veydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Vauhditamme digitalisaatiota ja kehitämme
yhdessä henkilöstön kanssa palveluproses-
seja ja -sisältöjä entistä asiakaslähtöisem-
miksi, kertoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen.
Menojen kasvumaltillistaVuoden 2017 talousarviossa kaupungin
menojen kasvu on edelleen maltillista.
Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala muistut-
taa, että kaupungin talouden sopeuttamista
on jatkettava tulevinakin vuosina. Talouden
tasapainoa ei vielä saavuteta, mutta kaupun-
kilaisten palvelut turvataan, ja kasvaneeseen
palvelutarpeeseen vastataan toimintatapoja
uudistamalla.
– Talousarviossa pysyminen edellyttää,
että tuloarviot pitävät. Lisäksi palveluverk-
koa sekä palveluiden määrää ja laatua on uu-
delleenarvioitava ja toimintoja tehostettava.
Menojen sopeuttaminen verorahoituksen
kehityksen mahdollistamalle tasolle asettaa
suuria vaateita suunnitelluille muutoksille,
toteaa Juha Yli-Rajala.
Kaupungin uusi toimintamalli käynnis-
tyy vuoden 2017 aikana. Kaupunkiorgani-
saatio on uudessa toimintamallissa jo vuo-
den alusta alkaen ja poliittiset toimielimet
kevään kuntavaalien jälkeen.
– Uudistuminen on välttämätöntä. Sen
avulla selätämme meitä vaanivat talouden
ongelmat. Muutoksen keskiössä ovat asia-
kas, johtamisen selkiyttäminen, henkilöstö
kehittäjänä -periaate ja vahva yhteisöllisyys,
Anna-Kaisa Ikonen sanoo.
Kaupungin merkittävien strategisten
muutosten toteuttamista viedään eteenpäin
kehitysohjelmilla. Ne ovat laajoja, usein
kahta tai kaikkia kolmea kaupungin pal-
velualuetta yhdistäviä kokonaisuuksia,
joissa tehdään yhteistyötä yritysten ja eri
sidosryhmien kanssa.
Rakenteellisten muutostentekemistä jatkettavaTalouden taantuma on heikentänyt verotu-
lojen kasvua, ja valtionosuuksia on leikattu.
Nettomenot ovat ensi vuonna arviolta 1,5
miljardia euroa. Tuloveroprosentti 19,75
säilyy ennallaan, ja kiinteistöveroprosent-
teja korotetaan maan hallituksen toiveiden
mukaisesti. Tilikauden tulos pysyy alijää-
mäisenä.
– Alijäämäinen talousarvio edellyttää
kaupungin toimintayksiköiltä talouden
tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista
sekä tarvittavien rakenteellisten muutosten
edistämistä ja toteuttamista, sanoo Juha-
Yli-Rajala.
Henkilöstömenojen arvioidaan olevan
ensi vuonna 666,8 miljoonaa euroa. Ne
vähenevät kuluvan vuoden tilinpäätösen-
nusteeseen nähden 18,7 miljoonaa euroa.
Henkilötyövuosien arvioidaan vähenevän
82:lla.
Eläkeikänsä saavuttaa vuosittain noin
350–400 henkilöä, mikä antaa mahdolli-
suuden toiminnan uudelleenarviointiin
ja tehtäväjärjestelyihin.
Kilpailukykysopimuksessa sovittu lo-
marahojen 30 prosentin määräaikainen
leikkaus ja työnantajamaksujen yhteensä
1,44 prosenttiyksikön lasku vähentävät kau-
pungin henkilöstömenoja noin 14 miljoonaa
euroa vuonna 2017. Lisäksi eläkemenope-
rusteisen maksun euromäärän ennakoidaan
laskevan, minkä laskennallinen säästö on
Toimintatapojen uudistus vastaa kasvavaan palvelutarpeeseen
TALOUSARVIO 2017
Kimmo Roine lainaa
kirjat kätevästi pääkirjasto
Metson itselainauspisteessä. Metson
tilamuutos- ja perusparannustyön
viimeisiin vaiheisiin on varattu
talousarviossa 10,7 miljoonaa
euroa. Hanke valmistuu
vuoden 2017 aikana.
4 VILKKU 7 | 2016
TAPETILLA
TAMPEREEN kaupungin työntekijät saavat
myös ensi vuonna 100 euron kulttuuri- ja lii-
kuntasetelin käyttöönsä. Talousarviossa on
varattu 1,4 miljoonaa euroa seteliä varten.
Seteli käyttöohjeineen lähetetään työ-
sähköposteihin tammikuussa. Jos työsähkö-
posti ei ole käytössä, esimiehet auttavat sete lin
käyttöönotossa.
Työntekijät saavat henkilöstöjohtaja Niina
Pietikäiseltä kiitosta tekemästään työstä.
– Kaupungin työntekijät ovat onnistuneet
jo monen vuoden ajan talouden tasapainotta-
misen jarrutusliikkeessä. Työtä on tehty kovas-
ti ja on ymmärretty, että Tampereen talouden
huolestuttava tilanne vaatii järeitä kin sopeut-
tamistoimia.
– Rakenteelliset uudistukset parantavat
varmasti tilannetta, mutta niiden vaikutukset
näkyvät tuskastuttavan hitaasti. Luotan uuden
toimintamallin peruspilareihin: asiak kaan nä-
kökulman ja kumppanuuden vahvistamiseen,
johtamisen selkiyttämiseen ja siihen, että jo-
kainen nähdään oman työnsä ja palveluiden
kehittäjänä. •
Raitiotieallianssi jatkaa työtään
PÄÄTÖS rakentaa ratikka varmisti sen, että myös kau-
pungin työntekijät jatkavat omilla osaamis alueillaan
työtä raitiotieallianssin osana ja yhteistyökumppa-
nina. Big Room ja muut tilat Finlaysonilla ovat siis
edelleen monelle kokoustila tai työpaikka.
Työn painotus muuttuu suunnittelusta toteu-
tukseen, mutta myös suunnittelu jatkuu. Kaavatöitä
tehdään, katujen ja yleisten alueiden suunnittelu
jatkuu ja bussien linjastosuunnittelu liityntäliiken-
teineen pääsee täyteen vauhtiin.
Kaupungin puolelta kokopäivätoimisesti hank-
keessa jatkaa projektipäällikkö Ville-Mikael Tuomi-
nen muutaman hengen ryhmänsä kanssa. Lisäksi
perustettavaan kaupungin omistamaan osakeyhtiöön
tulee sen tarvitsema henkilökunta.
Raitiotieinfran eli muun muassa raiteet ja varikon
rakentavat YIT ja VR Track. Allianssin henkilöstöä
täydennetään siten, että rakentamisvaihe pystytään
tekemään mahdollisimman sujuvasti ja hyvässä vuo-
rovaikutuksessa asukkaiden kanssa.
Raitiotien rakentaminen alkaa ensi vuonna useista
paikoista, joista ensimmäisenä Hervannan ja Pyy-
nikintorin välinen reitti. Toinen osuus ensimmäi-
sen osan ratikka reitistä tulee keskustasta Taysiin.
Rakentaminen kestää ainakin neljä vuotta. •
kaupunkitasolla noin 4,7 miljoonaa euroa. On kuitenkin
huomattava, että kilpailukykysopimus vähentää kau-
pungin kunnallisverotuloja noin 15 miljoonaa euroa.
Vuonna 2017 kaupungin nettoinvestoinnit ovat
noin 205 miljoonaa euroa. Kaupungin kehityksen ja
rakenteen kannalta tärkeät investoinnit vaativat ensi
vuonna paljon rahoitusta. Talousarviossa arvioidaan
lainamäärän kasvuksi 85 miljoonaa euroa.
Palvelutarpeen kasvu näkyy erityisesti talonraken-
nusinvestointien korkeana tasona. Ensi vuonna nii-
hin menee yhteensä 82 miljoonaa euroa. Summasta
lähes puolet osoitetaan peruskoulujen ja päiväkotien
rakennushankkeisiin. •
tampere.fi /tampereen-kaupunki/talous-
ja-strategia/talousarvio
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2017 LUKUINA
Asukasluku 31.12.2017 230 100
Tuloveroprosentti 19,75 prosenttia
Toimintakatteen muutos 4,4 prosenttia
Verorahoituksen muutos -2,9 prosenttia
Vuosikate 88 miljoonaa euroa
Tulos -18,8 miljoonaa euroa
Investoinnit yhteensä (netto) 204,9 miljoonaa euroa
Lainamäärä/asukas 2506 euroa/asukas
Henkilöstö-
johtaja Niina Pieti-
käinen kiittää työn-
tekijöitä kovasta
työnteosta.
Kulttuuri- ja liikuntaseteli säilyy
HA
NN
A L
EP
PÄN
EN
HENKILÖTYÖVUODET VUONNA 2017
* Elinvoiman ja kilpailukyvyn
palvelualue sisältää muilla pal-
velualueilla työskentelevien
palkkatukityöllistettyjä 202 htv
Konsernihallinto
283 htv
2 %
Konsernipalveluyksikkö
Koppari
291 htv
2 %
HENKILÖSTÖMENOT VUONNA 2017, MILJ. EUROA
Hyvinvoinnin
palvelualue
9 250 htv
66 %
Elinvoiman
ja kilpailukyvyn
palvelualue *
1 539 htv
11 %
Kaupunki-
ympäristön
palvelualue
269 htv
2 %
Liikelaitokset
ja Pirkanmaan
pelastuslaitos
2 372 htv
17 %
Konsernihallinto
21,3
3 %
Konsernipalveluyksikkö
Koppari
14,0
2 %
Hyvinvoinnin
palvelualue
422,5
63 %
Elinvoiman
ja kilpailukyvyn
palvelualue
80,6
12 %
Kaupunki-
ympäristön
palvelualue
15,0
2 %
Liikelaitokset
ja Pirkanmaan
pelastuslaitos
113,3
17 %
5VILKKU 7 | 2016 5555
Perustoimeentulotuen käsittely siirtyy
myös Tampereella ensi vuoden alusta
kaupungilta Kelaan. Kaupungin tehtä-
väksi jää kuitenkin täydentävän ja ehkäise-
vän toimeentulotuen hakemusten käsittely.
Toimeentuloturvan päällikkö Timo
Ruohola kertoo muutoksista.
Miten muutos vaikuttaa kaupungin
toimeentulotuen yksikön henkilöstöön?
– Toimeentulotukihakemusten käsit-
telyssä oli 52 etuuskäsittelijän vakanssia.
Näistä 15 henkilöä siirtyy yksikössämme
palveluneuvojiksi. Kelalle siirtyi 5 vakituis-
ta ja 15 sijaisena toiminutta etuuskäsitteli-
jää. Jotta olemme pystyneet käsittelemään
toimeentulotukihakemukset lain edellyttä-
mässä ajassa, meillä on työskennellyt 10–15
ylimääräistä etuuskäsittelijää.
– Kelalle rekrytoidut työntekijät aloitti-
vat siellä marraskuussa. Osa etuuskäsitte-
lijöistä on siirtynyt avopalveluissa muihin
tehtäviin ja 4–5 siirtyi kaupungin muihin
yksiköihin, esimerkiksi Koppariin.
Saavatko kaikki halukkaat yksikön
työntekijät työtä Kelasta tai jäädä
kaupungin palvelukseen?
– Kela rekrytoi ennakoitua enemmän
Tampereen toimipisteeseen. Käsitykseni
mukaan suurin osa Kelalle hakeneista kau-
pungin työntekijöistä myös sai paikan sieltä.
Mitä työtä kaupungille jää?
– Kaupungille jää täydentävän ja eh-
käisevän toimeentulotuen käsittely. Tästä
vastaavat tiimien sosiaalityöntekijät, sosi-
aaliohjaajat ja palveluneuvojat.
– Vuodenvaihteessa muutamme ai-
kuissosiaalityön prosessia täysin uuteen
toimintamalliin. Aikuisten palveluista vas-
taavat ensi vuonna palvelutarpeen arvioin-
ti- ja neuvontatiimit sekä tiimit 30 vuotta
täyttäneille ja alle 30-vuotialle aikuisille.
Maahanmuuttajien tiimi haluttiin pitää
edelleen keskitettynä. Uutena perustet-
tiin lapsiperheiden aikuisten tiimi. Uusi
toimintamalli perustuu omatyöntekijämal-
liin: lisäämme asiakkaiden vastaanottoa ja
parannamme aikuisten sosiaalipalvelujen
neuvontaa ja ohjausta.
Miten teette yhteistyötä Kelan kanssa?
– Luomme yhdessä Kelan kanssa toi-
mintamallin siitä, mitä teemme, kun
näemme asiakkaiden tilanteissa tarvetta
sosiaalityöhön ja miten voimme toimia
ennaltaehkäisevästi.
Miksi valtakunnallinen muutos halut-
tiin toteuttaa?
– Siirron tavoitteena oli madaltaa tuen
hakemisen kynnystä ja saada valtakunnal-
lisesti yhtenäiset tulkinnat ja ohjeistus
siitä, miten toimeentulotukea tulkitaan.
Toimeentulotuen siirtämistä Kelaan on
suunniteltu jo vuosia. Nyt se vihdoinkin
siirtyi sinne, mikä on hyvä asia.
– Kelalla on käytettävissä paljon laa-
jemmat asiakastiedot, koska suurin osa
toimeentulotukiasiakkaista on jo muiden
Kelan etuuksien kautta asiakkaana. Tämän
ansiosta tarvitaan vähemmän esimerkik-
si lisäselvityspyyntöjä. Asiakkaiden tiedot
ovat myös valtakunnallisesti hyödynnet-
tävissä, kun hakija esimerkiksi muuttaa
paikkakunnalta toiselle usein juuri töiden
perässä. •
Kaikki kaupungin kesä-
kukat tilataan ensi vuonna
yksityi siltä puutarhoilta ,
ja kasvien kasvatus Hatanpään
lasikasvihuoneilla päättyy.
Lasikasvihuoneet puretaan,
mutta muovikasvihuoneet sekä
halli- ja sosiaalitilat jäävät vielä
kesäajan työskentely- ja varasto-
tiloiksi. Siirty minen uuteen käytän-
töön ei tapahdu kertarysäyksellä,
sillä osa kukkien kasvatuksesta on
kilpailutettu jo aiemmin.
– Lasikasvihuoneista joudutaan
luopumaan hieman suunniteltua
aiemmin, koska niiden lämmitys-
järjestelmä oli jo tiensä päässä
ja riskit kasvoivat liian suuriksi ,
kertoo työpäällikkö Pentti
Katajisto Tampereen Infrasta.
Puutarhalla on työskennellyt
vakituisesti yksi työnjohtaja ja
viisi työntekijää, joista kaksi jäi
eläkkeelle tämän vuoden aikana.
Koska talviaikainen työ puutar-
halla loppui, työntekijät siirtyivät
talveksi Infrassa muihin tehtäviin.
Toiminta jatkuu taas huhti-
kuussa. Kesällä työntekijöiden
määrä moninkertaistuu kausi- ja
kesätyöntekijöiden aloittaessa.
Kesäkukat hankitaan ensi
kesänä yksityisiltä puutarhoilta.
Uuden toimintatavan taustal la
on kaupunginvaltuuston peri-
aate päätös vuodelta 2010, jonka
mukaan omasta kasvihuone-
tuotannosta luovutaan
vuonna 2016 siirty-
mäajan jälkeen. •
Toimeentulotuen käsittelijät
aloittivat uusissa tehtävissä
SA
TU A
ALT
O
Kukkien kasvatus kaupunginpuutarhalla loppuu
Koskipuiston
kannat kasvatetaan
jo yksityisellä
puutarhalla.
Toimeentuloturvan
suunnittelija Arja Kvist
ja päällikkö Timo Ruohola
kertovat, että sosiaalipalvelujen
neuvonta suljetaan Aleksis
Kiven kadulla 9.12., ja
neuvontaa annetaan
sen jälkeen Sarviksen
sosiaaliasemalla.
6 VILKKU 7 | 2016
TAMPEREEN kaupungin työntekijöitä voidaan palkita
hyvistä työtuloksista kertapalkkiolla ensi vuonna nykyi-
seen tapaan. Palkitseminen on käytössä koko kaupunki-
organisaatiossa.
Ensi vuonna painotetaan edelleen tilannekohtaista
palkitsemista hyvistä työsuorituksista ja tuloksellisuu-
desta. Erillistä tulospalkkiota ei oteta käyttöön taloudel-
lisen tilan teen vuoksi. Tilanne on ollut sama myös tänä
ja viime vuonna.
Palkitsemisen painopisteet kuluvalla valtuustokaudella
ovat talouden tasapainottaminen, tavoitteellinen toiminnan
johtaminen sekä toiminnan kehittäminen. Henkilöstön
palkitsemisen täytyy liittyä näiden painopisteiden toteut-
tamiseen.
Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi loka-
kuun kokouksessaan toimintamallin tuloksellisuudesta
palkitsemiseen vuodelle 2017. Henkilöstöyksikkö antaa
tarkemmat ohjeet kertapalkkion maksamisesta. •
Henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen
puh. 040 707 9147
6666
TAPETILLA
MYÖS Tampereen kaupungin
työntekijöiden lomarahoja lei-
kataan kilpailukykysopimuksen
mukaisesti 30 prosenttia.
Lomarahojen leikkaamisesta
on sovittu julkisella sektorilla
erillisessä virka- ja työehto-
sopimuksessa, jota noudate-
taan kaikilla sopimusaloilla.
Lomarahojen leikkaus koskee
1.2.2017–30.9.2019 maksetta-
via rahoja.
KVTES:n mukaiset lomara-
haprosentit ovat tänä aikana
4,2, 3,5 ja 2,8. Tuntipalkkaisilla
sovelletaan lomapalkkaan ja lo-
makorvaukseen kerrointa 1,35.
Vuosittaista työaikaa piden-
netään kilpailukykysopimuksen
mukaisesti 24 tunnilla ansio-
tasoa muuttamatta. Esimiehet
ottavat työajan pidennyksen
huomioon työvuorosuunnit-
telussa. Toteutustapa vaihtelee
sopimusaloittain.
KVTES:n mukaiset uudet sään-
nölliset työajat tulevat voimaan
6.2.2017. Muutokset koskevat
toimistotyöaikaa, yleistyöaikaa,
jaksotyötä ja 37 tunnin työaikaa.
Säännölliset työajat pitenevät
30 minuuttia viikkoa kohden.
OVTES:n työajan pidennys
räätälöitiin kuhunkin opetus-
alan työaikamuotoon sopivaksi.
Neuvotteluratkaisussa muuta
työtä kuin opetusta lisättiin
mahdollisimman tasapuolisesti
eri opettajaryhmille.
LS:n kaikkien työajallisten
lääkäriryhmien säännöllinen
työaika on keskimäärin 38
tuntia 15 minuuttia viikossa.
TTES:n mukaisessa päivä-
työs sä ja kaksivuorotyössä
sään nöl linen työaika pitenee
38 tuntiin 45 minuuttiin vii-
kos sa. Arki pyhäkorvauksena
maksetaan kaikissa TTES:n
työaikamuodoissa aikaisempaa
pienem pi korvaus eli 5 tunnin
9 minuutin palkka.
Kilpailukykysopimuksen
mukaiset kunnalliset virka- ja
työehtosopimukset ovat voi-
massa 1.2.2017–31.1.2018 . So -
pimuskaudella ei koroteta palk-
koja. •
kuntatyonantajat.fi
Työterveyshoitaja Marika Lindberg
Tullinkulman työterveydestä on mo-
nelle kaupungin työntekijälle tut-
tu kasvo. Hän pitää avokuntoutuksen ra-
vitsemusluentoja ja vetää painonhallinta-
ryhmiä pari kertaa vuodessa.
Lindbergin mukaan ravitsemusopillisesti
oikein koostetulla henkilöstölounaalla on
lukuisia merkittäviä vaikutuksia työntekijän
fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Hän on huomannut, että oma terveys
motivoi työntekijöitä yllättävän huonos-
ti. Hyvinvointiin kiinnitetään huomiota
yleensä vasta silloin, kun on jo sairastuttu.
Oireita hoidetaan mieluummin lääkkeillä
kuin sopivalla ruokavaliolla. Ennaltaeh-
TyöpaikkaLomarahoja leikataan helmikuun alussa
Kertapalkkio käytössä edelleen
7VILKKU 7 | 2016
käisy olisi paljon helpompaa, halvempaa
ja mukavampaa.
– Kunnon aterian nauttiminen sään-
nöllisesti helpottaa painonhallintaa sekä
ennaltaeh käisee ja hoitaa aikuistyypin dia-
betesta ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Se
saattaa alentaa ja pitää kurissa veren rasva-
arvoja ja verenpainetta. Vähärasvaisten mai-
totuotteiden riittävällä saannilla ehkäistään
osteoporoosia, ja runsas kuitujen nauttimi-
nen vähentää ruoansulatuskanavan oireita.
Hyvä lounas ylläpitää vireyttäMarika Lindbergin mukaan tavallisesta lau-
tasmallin mukaisesta ateriasta saa kaiken
tarvitsemansa. Pilleripurkkeja ei tarvitse
ko tiin haalia, jos ruokavalio on reilassa.
D-vita miinin suositusten mukaiseen saan-
tiin tulee kiinnittää huomiota.
Henkilöstöravintoloiden asiakaskäyttäy-
tymisessä näkyvät ruokatrendit karppauk-
sesta gluteenittomaan ruokavalioon.
– Perusterveelle ihmiselle paras on
kultai nen keskitie. Kun kaikkea syödään
kohtuudella, ruokavalio sallii myös her-
kuttelun silloin tällöin.
Ruoan jatkuva punnitseminen ja itsen-
sä vahtiminen ei tuota painonhallintaan
pysyvää tulosta.
– Kukaan ei jaksa jatkuvasti ruokailua,
josta puuttuu ilo. Syömisestä saa nauttia.
Järkevästi koostettu lounas ylläpitää vi-
reyttä ja keskittymiskykyä.
Ruokahetki on mahdollisuus hengähtää
rauhassa tai tavata kollegoita. Tärkeintä on
rentoutuminen ja irtaantuminen työstä.
Kun lou nastauko on onnistunut, se parantaa
myös työsuoritusta.
Marika Lindberg korostaa, että fyysinen
ja psyykkinen kunto kulkevat aina käsi kä-
dessä.
– Hyvä fyysinen kunto vai kuttaa myös
henkiseen hy vin voin tiin. Olemme val-
miimpia koh taa maan vastoinkäymisiä ja
sel viydymme niistä no peam min. Ravitse-
mus, lepo ja liikunta ovat hyvinvoinnin
tuki pilarit. •
Kaupungin tukisumma kannustaa lounaalle
TEKSTI Matliisa Lehtinen
KUVAT Hanna Leppänen SUUNTANA LOUNAS
< – Aivan tavallisesta
lautasmallin mukai-
sesta ateriasta saa
kaiken tarvitsemansa
vitamiineja myöten,
sanoo työterveyshoitaja
Marika Lindberg.
lounas parantaa hyvinvointia monin tavoin
TEKSTI Tuuli Oinonen
> Esa Pelttari ja
Ismo Järvinen menevät
syömään heti lounas-
tarjoilun alussa, jotta
välttyvät jonotukselta
ja löytävät helposti
istumapaikat.
TILAKESKUKSEN sähkösuunnitteli ja
Ismo Järvinen ja lvi-suunnittelija Esa
Pelttari syövät työpaikkalounaan 3–4
kertaa viikossa ravintola Frenc kellissä.
– Alkukesän remontin jälkeen ravin-
tolan ilme on kohentunut, ja ruoka on
edelleen hyvää. Käynnit kuitenkin harve-
nisivat, jos emme saisi kaupungin tukea
henkilöstölounaaseen, sanoo Järvinen.
– Tai emme kävisi ollenkaan, lisää
Pelttari, joka on jäänyt kaipaamaan
henkilöstöravintolan edullisia keitto-
lounaita.
Miehet ovat kuulleet, että etenkin
pieniruokaisten mielestä reilun kuuden
euron lounashinta tuntuu korkealta, ja
moni päätyy sen vuoksi eväisiin.
– Itse emme ole jaksaneet tehdä eväi-
tä. Niistä on vaikea saada tarpeeksi mo-
nipuolisia.
Pelttari ja Järvinen arvostavat työ-
paikkalounaan tarjoa maa taukoa. Työstä
tulee toki ruokaillessa puhuttua ja var-
sinkin silloin, kun sa maan pöytään osuu
muualla töitä tekevä kol lega.
– On sujuvaa, että työpaikkaravintola
löytyy samasta talosta kuin oma työhuo-
ne. Olemme syöneet myös työmaiden
lähellä lounasravintoloissa. Vapriikissa
ja keskusvirastotalossa olemme käyneet
Frenckellin kesätaukojen aikaan, suun-
nittelijat kertovat. •
8 VILKKU 7 | 2016
Vasta valmistuneen Vehmaisten kou-
lun väki riemuitsee muunneltavis-
ta työtiloista, teknisistä vimpaimis-
ta ja puhtaasta sisäilmasta. Opettajilla on
loistavat edellytykset toteuttaa uutta ope-
tussuunnitelmaa, jossa painotetaan vaih-
televia oppimisympäristöjä ja teknologiaa.
– Uusi koulu tuntuu ihanalta pitkän
odotuksen jälkeen. Oppilaatkin viihtyvät
valoisassa ja avarassa ympäristössä, kertoo
ensimmäisen luokan opettaja Pirjo Harju.
Opettajat ovat saaneet vaikuttaa luokkien
kalustevalintoihin, joissa korostuu moni-
käyttöisyys. Pyörät tuolien ja pöytien alla
helpottavat työpisteiden siirtämistä pai-
kasta toiseen. Sähköpöydät puolestaan
mahdollistavat työskentelyasennon vaih-
tamisen, kun taas matot sekä rahit tarjoavat
vaihtoehtoisia paikkoja oppimiseen.
Myös koulun rehtori Jyrki Laine on tyy-
tyväinen lopputulokseen.
– Meillä on nyt mahtava talo. Käytössäm-
me on kokonaan uusittu opetusvälineistö
ja esitystekniikka. Esimerkiksi koodaus-
opetusta varten olemme saaneet robotiikan
välineistöä, Laine kertoo.
– Jokaisessa luokassa on älynäytöt, joten
voimme hyödyntää sähköisiä oppimateri-
aaleja. Tunnen olevani etuoikeutettu saa-
dessani työskennellä täällä, sanoo koulus-
sa erityisluokan opettajana tänä syksynä
aloittanut Tiia-Pauliina Niemi.
Tilojen sisustaminen on vielä osittain
kesken. Vihersuunnitteluryhmään kuuluva
Harju kertoo, että seuraavaksi kouluun han-
kitaan viihtyisyyttä lisäävää vihersisustusta.
Puhtia puhtaastasisäilmastaVehmaisten koulun väki oli evakossa lähes
kolme vuotta vanhan koulun sisäilmaon-
gelmien takia. 1.–2. luokkien oppilaat
opiskelivat koulun tontilla sijainneessa
ahtaassa pihakoulussa, ja 3.–6. luokkien
oppilaat kävivät bussikuljetuksella Vuorek-
sen koulussa.
Vehmaisten uusi koulu- ja päiväkoti-
rakennus valmistui tämän lukuvuoden
al kuun. Nyt oppilaat ja opettajat saavat
hengittää puhdasta sisäilmaa. Rehtorin
mukaan henkilökunnan sairauspoissaolot
ovat vähentyneet merkittävästi.
– Sisäilman ero verrattuna vanhan kou-
lun ilmaan on huomattava. Terveydentila-
ni on kohentunut, ja oloni on koko päivän
ajan virkeä, kertoo 12 vuotta Vehmaisten
koulussa työskennellyt Pirjo Harju.
Uudet tilat ja puhdas sisäilma ovat vai-
kuttaneet henkilökunnan työhyvinvointiin
myös niin, että opettajat ovat entistä innos-
tuneempia työstään. Terveenä on totta kai
paremmalla mielellä ja tehokkaampi kuin
puolikuntoisena.
Päiväkodin ja koulunyhteistyö vahvistunutUlkoapäin opinahjo on vaalea ja selkeälin-
jainen. Rakennukseen kuuluu kaksi siipeä,
joiden nivelkohdassa on näyttävä keskus-
käytävä suurine ikkunoineen.
Sisätiloissa on käytetty tehostevärejä.
Oppilaiden ja opettajien arkea piristävät
TEKSTIT Päivi Pajula
KUVAT Hanna Leppänen
LÄHIKUVASSA
Uudessa Vehmaisten opinahjossa on
kaikki kohdallaan
Esikoulu- ja alkuopetus-
ryhmien matikkapajassa
opetellaan laskemaan
liikunnan avulla. Opettajat
Pirjo Harju ja Tiia-Pauliina
Niemi kannustavat
oppilaita koulun komeassa
liikuntasalissa.
9VILKKU 7 | 2016
Liikuntasali kruunaa päiväkodin tilatVEHMAISTEN vanha päiväkoti oli perusparannuksen tarpeessa, joten
kaupunki päätti rakennuttaa uuden päiväkodin koulurakennuksen yh-
teyteen. Päiväkodin varajohtaja Anniina Alanenpää on ollut innoissaan
monipuolisista tiloista koulun kyljessä.
– Meillä on päiväkodin puolella neljä eri väreillä merkittyä aluetta, ja
jokaisessa niistä toimii kaksi ryhmää yhteistyössä. Uudet tilat mahdollistavat
ryhmien yhteis- ja pienryhmätoiminnan erittäin hyvin, Alanenpää sanoo.
Esikoulu- ja alkuopetusryhmien yhteiset oppitunnit ovat hänen mukaansa
tervetullut muutos päiväkodin toimintaan. Lapset hyötyvät tästä esimer-
kiksi siten, että he saavat entistä useampia aikuiskontakteja päiväänsä.
Koulun puolella sijaitseva liikuntasali on jaettavissa kolmeen osaan, joista
yksi on varattu ensisijaisesti päiväkotiryhmien käyttöön. Tämä on ollut iso ilon
aihe päiväkotilasten arjessa. Myös ruokala on kaikkien yhteisessä käytössä.
Koulun ja päiväkodin henkilökunta on päässyt tutustumaan toisiinsa
syksyn aikana yhteisessä kahvihuoneessa.
– Yhteistyö on sujunut kaikin puolin mukavasti, ja uudet työkaverit
ovat tulleet nopeasti tutuiksi, Alanenpää sanoo. •
kehittäjäpalkintoa TAMPEREEN kaupungin kehittäjäpalkin-
non tarkoitus on tuoda esille ja palkita
hyviä ideoita, ajatuksia ja työmenetelmiä.
Kehittäjäpalkintoja jaetaan asiakas-
lähtöisyys- ja työyhteisösarjoissa. Pal-
kinnon avulla kannustetaan henkilöstöä
miettimään, millaisilla työkäytännöillä,
-menetelmillä ja -tapojen kehittämisel-
lä voidaan löytää uusia keinoja parantaa
asiakaslähtöisyyttä sekä työhyvinvointia
ja työturvallisuutta.
Palkintoa voi esittää vaikka työtoverille
tai esimiehenä henkilöstölle.
Kehittäjäpalkinto on yhteensä 20 000
euroa. Palkintoa haetaan nyt ensimmäis-
tä kertaa ensisijaisesti sähköisellä e-lo-
makkeella. Palkinnon hakuaika kestää
12.2.2017 saakka. •
Henkilöstöasiat > Yhteis-
toiminta > Kehittäjäpalkinto
(mm. hakulomake)
Travel muuttui Trip & Expenceksi
MATKUSTUKSENHALLINTA-järjestelmä Travelin nimi vaihtui Trip
& Expenceksi marraskuun lopussa.
Nimimuutos johtui hallintajärjestel-
mään tehdystä versiopäivityksestä.
Päivitys muutti myös hieman järjes-
telmän ulkoasua.
Trip & Expence aukeaa automaat-
tisesti sivulle, jossa tehdään uusi
kotimaan matkasuunnitelma. Trip
& Excpencessä eri suunnitelma- ja
laskutusvaihtoehdot ovat omilla väli-
lehdillään, mutta myös tuttuun tapaan
valikkona järjestelmän vasemmassa
reunassa.
Dokumentit jo tehdyistä matka-
suunnitelmista ja -laskuista löytyvät
omien matkatositteiden välilehdel-
tä. Muuttuneet kirjautumisosoitteet
löytyvät Loorasta sekä sovellukset-
kansiosta. •
esimerkiksi oranssi rappukäytävä, kel tainen
luokkahuoneen lattia sekä eriväri set lasi-
seinät ryhmätilojen ja käytävien välillä.
Kaupungin linjaaman esi- ja alkuopetuk-
sen yhteistyön tiivistäminen on päässyt
Vehmaisissa hyvään vauhtiin. Esimerkiksi
liikuntasalin matikkapajassa kokoontuu esi-
ja alkuopetusryhmän lapsia harjoittelemaan
numeroita ja laskemista.
– Yhteistoiminnan järjestäminen onnis-
tuu nyt helposti, kun saimme koulun ja päi-
väkodin saman katon alle, Jyrki Laine sanoo.
Koko kouluyhteisö hyötyy yhteistoimin-
nasta. Opettajat tuntevat erityisen hyvin op-
pilaansa ja heidän erityistarpeensa, koska
esi- ja alkuopetuksen sekä aamu- ja ilta-
päiväkerhon työntekijät tekevät jatkuvasti
tiivistä yhteistyötä. •
Hae
Päiväkodin varajohtaja Anniina Alanenpää on
tyytyväinen uuden rakennuksen raikkaaseen
sisäilmaan. Hänen sylissään istuu Timi-Tuukka
Koivuniemi.
– Vehmaisten koulun henkilökunta
sai mahdollisuuden vaikuttaa koulun
kalustamiseen ja oppilaat osallistuivat pihan
suunnitteluun, kertoo rehtori Jyrki Laine.
10 VILKKU 7 | 2016
TEKSTI Jaana Kalliomäki
KUVA Hanna Leppänen
os omassa työssään ei enää pärjää terveys-
ongelmien vuoksi, tukea ja ohjausta työ-
elämässä jatkamiseen saa työkykykoor-
dinaattorilta.
Toiminta on vuoden alusta kuulunut kon-
sernipalveluyksikkö Kopparin HR-tuen ura-
ohjaus- ja uudelleensijoituspalveluun. Päivi
Nevanen aloitti silloin kaupungin työkyky-
koordinaattorina, Petra Uusi-Kouvo hieman
myöhemmin.
– Autamme ja tuemme työntekijää, työyh-
teisöä ja esimiestä, kun työntekijän työkyky on
heikentynyt terveydellisistä syistä. Haemme
yhteistä hyvää jokaisen kannalta ja yritämme
löytää parhaan ratkaisun työuran jatkamiseksi,
Nevanen ja Uusi-Kouvo kiteyttävät.
– Palvelu tarjoaa mahdollisuuden olla jo
varhain tukena. Silloin voi miettiä järjestelyjä
omassa yksikössä tai omalla tuotantoalueella
ja kenties lisäkoulutusta.
Työhön paluu voi onnistua esimerkiksi
korvaavan työn tai osasairauspäivärahan avul-
la. Uudelleensijoitusta ei aina tarvita. Omalta
tuotantoalueelta voi löytyä mahdollisuuksia.
Niitä ei vain aina helposti huomata.
– Voimme tarvittaessa olla mukana miet-
timässä työn räätälöintiä ja osallistua työter-
veysneuvotteluihin aina pyydettäessä. Työky-
kykoordinaattori on neuvottelussa erityisesti
uraohjaus- ja uudelleensijoituspalvelun sekä
ammatillisen ja eläkekuntoutuksen asiantun-
tijana. Uudelleensijoitus alkaa, jos siitä pääte-
tään työterveysneuvottelussa kaikkien osapuol-
ten kesken, Nevanen ja Uusi-Kouvo kertovat.
Suunta uuteenlöytyy yhdessäKaksikolla on tarjota paitsi kannustusta ja
osaamistaan, myös melkoinen paletti keinoja
osatyökykyisen työllistämiseksi. Toimintaa
tukee hyvä verkostoyhteistyö. Onnistunutta
ratkaisua voidaan etsiä yhdessä työterveys-
huollon, Kevan, Tredun, esimiehen ja työyh-
teisön sekä työntekijän itsensä kanssa.
– Jatkoa suunniteltaessa ei puhuta niinkään
menetetystä työkyvystä, vaan siitä, mitä on
jäljellä ja miten sen pystyy hyödyntämään.
Omasta työstä joutuu ehkä luopumaan, mutta
työntekijät ovat yleensä hyvin motivoituneita
uuteen. Kartoitamme osaamista ja teemme
asiakkaalle aina yksilöllisen suunnitelman.
Työelämästä poisjääminen on viimeinen vaih-
toehto, Nevanen ja Uusi-Kouvo tähdentävät.
Ammatillisen kuntoutuksen keinot, kuten
työkokeilu tai koulutus, ovat usein hyviä väy-
liä jatkoon. Työkykykoordinaattorit ohjaavat
niihin hyvissä ajoin, jotta työkyvyn menet-
tämisen riski pienenee. He opastavat myös
osa-aikaratkaisuissa ja täyttävät niihin liittyviä
hakemuksia yhdessä työntekijän kanssa.
Osatyökykyiseenkyllä luotetaan
KAKSI MEISTÄ
Kaikki kaupungin pitemmät määräaikaiset ja
vakituiset työpaikat tulevat koordinaattori-
en tietoon ennen kuin ne menevät hakuun.
Heillä on siten mahdollisuus tarjota sopiviin
tehtäviin osatyökykyisiä hakijoita, jotka ovat
etusijalla paikkoja täytettäessä.
Nevasen mukaan asenteet ovat ilahdutta-
vasti muuttuneet, eikä osatyökykyistä juuri
sivuuteta, kuten joskus aiemmin saattoi käydä.
– Jos työkyky on mennyt jossakin tehtä-
vässä, voi silti olla sopiva toiseen. Tavoitteena
on, että työura jatkuu. Joskus siihen voi riittää
työkokeilu, Uusi-Kouvo toteaa.
Työkykykoordinaattoreilla oli marraskuus-
sa tehostetun tuen eli uudelleensijoituksen
asiakkaita noin 70. Osatyökykyisen ohjaa
koordinaattorien palveluun yleensä työter-
veys tai esimies. Työntekijä voi myös itse ottaa
yhteyttä, mutta asiakkaaksi ei oteta ketään
esimiehen tietämättä. •
Työkykykoordi -
naattorit Petra Uusi-Kouvo
ja Päivi Nevanen auttavat osatyö-
kyvyttömän työuraa jatkumaan.
Nevanen rakensi Kopparin mes-
suille Tietotalon pienoismallin,
ja yhdessä tehtiin HR-
palvelujen juna.
Työkykykoordinaattori
• tukee ja opastaa, kun työkyky
on heikentynyt terveyssyistä
• etsii yksilöllisiä ratkaisuja työssä
jatkamiseen ja työllistymiseen
• osallistuu työterveysneuvotteluun
• neuvoo ja ohjaa sosiaaliturva-
etuuksissa (mm. ammatillinen
kuntoutus, sairauspäivärahat ja
eläkkeet)
• Kopparin HR-tuessa Tietotalossa,
jossa asiakastapaamiset
• yhteyttä voi ottaa esimies,
työterveys tai työntekijä itse
esimiehen tietäen: uudelleen-
sijoittuminen@tampere.fi
J
Osatyökykyinen ei jää yksin
11VILKKU 7 | 2016
ELÄKEPALVELU auttaa eläkkeelle
siirtyviä kaupungin työntekijöitä
edelleen, vaikka vanhuuseläkeha-
kemuksia ei enää tehdä. Palveluun
kuuluvat työkyvyttömyys- ja osatyö-
kyvyttömyyseläkehakemusten sekä
kuntoutustuki- ja osakuntoutustuki-
hakemusten täyttäminen ja näiden
eläkkeiden ja tukien neuvonta.
– Vanhuuseläkkeen hakemiseen
järjestetään koulutuksia, joista ker-
rotaan Loorassa. Looran etusivun
tapahtumapalstaa kannattaa siis
seu rata, vinkkaa eläkepalvelun hen-
kilöstöasiantuntija Marita Lehti nen.
Eläkepalvelu on keskitetty kon-
sernipalveluyksikkö Kopparin HR-
palveluihin Tietotaloon. Ajanvaraus-
numero on 040 806 2946 ja sähkö-
postiosoite elake@tampere.fi
Myös työkykykoordinaattorit täyt-
tävät asiakkailleen osatyökyvyttö-
myys- ja kuntoutustukihakemuksia. •
TAMPEREELLA pilotoidaan kesällä 2017
Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut
-hanketta. Oda on 14 kunnassa toteutet-
tava hallitusohjelman kärkihanke, jonka
tarkoitus on tuottaa sosiaali- ja terveys-
palveluita tukevia digitaalisia palveluita.
Tekeillä on valtakunnallinen verkkopal-
velu, josta asiakkaat saavat apua nopeasti
ja esteettömästi ympäri vuorokauden.
Sähköisestä palvelusta saa henkilökoh-
taisiin potilastietoihin pohjautuvaa palve-
lua, esimerkiksi itsehoito-ohjeita yleisiin
vaivoihin, sähköisen ajanvarausoikeuden
lääkärille tai lähetteen tutkimuksiin.
– Digitaalisen palvelun avulla asiakas
ohjataan hoidettavaksi oikeaan paikkaan,
jolloin tämä välttyy jonottamiselta ja tur-
hilta käynneiltä. Palvelut helpottavat asi-
akkaan arkea, ja samalla ammattilaiset
saavat käyttöönsä uusia työvälineitä,
kertoo projektipäällikkö Päivi Hodgson.
Tampereen sosiaali- ja terveyspalve-
luissa pilotoidaan erilaisia Oda-palveluita
puolen vuoden ajan vuonna 2017. Pilot-
teihin osallistuvat suun terveydenhuolto,
aikuisten terveystarkastukset, terveyspal-
veluiden neuvonta, avokuntoutus, nuor-
ten aikuisten mielenterveysyksikkö sekä
Tesoman, Tammelakeskuksen ja Linnain-
maan terveysasemat. Sosiaalipalveluista
mukana pilotissa ovat omaishoidon ja
vammaispalvelun yksiköt sekä aikuisten
sosiaalipalvelut.
Terveydenhuollossa otetaan käyttöön
Odan oirekyselykaavakkeet Marevan-, ve-
renpaine- ja diabetespotilaiden hoidossa
sekä aikuisten suun terveydenhuollossa.
Sosiaalipalveluissa kokeillaan sähköisiä
hyvinvointiarvioita. Sosiaali- ja tervey-
denhuolto pilotoivat lisäksi yhteisesti
hyvinvointisuunnitelman ja hyvinvoin-
titarkastuksen käyttöä mielenterveys- ja
päihdepotilaiden hoidossa sekä pitkäai-
kaistyöttömien tukemisessa.
Oda-palvelut on määrä ottaa laajem-
min käyttöön vuoden 2018 alussa. •
Vakuutuskassan korvausten hakuaika on puoli vuotta
VUODENVAIHDE ei vaikuta sairaan-
hoidon korvausten hakuaikaan vakuu-
tuskassasta. Hakuaika on aina kuusi
kuukautta maksupäivästä.
Hakemusta esimerkiksi loppuvuoden
hammaslääkäri- ja hierontakäynneistä ei
tarvitse toimittaa vakuutuskassaan vuo-
den loppuun mennessä. Jotta korvaus
voidaan kassassa kohdentaa oikeaan
vuoteen, hakemuksessa täytyy näkyä
käyntipäivät ja maksetut kustannukset.
Loppuvuoden aikana vakuutuskas-
saan tulee normaalia enemmän hake-
muksia, joten niiden käsittelyaika pite-
nee jonkin verran. Käsittelyä nopeuttaa,
kun hakemuksiin liitetään heti kaikki
tarvittavat tositteet. Korvauksia on kas-
san sääntöjen mukaan haettava alkupe-
räisillä tositteilla, ei valokopioilla. •
tampereenvakuutuskassa.fi
Käytä Tyky-setelisi tänä vuonna
MUISTATHAN hyödyntää kaupungin
työntekijän kulttuuri- ja liikuntaetuuden
tämän vuoden aikana.
Jos sinulla on vielä Tyky-Online-
arvoseteliä käyttämättä, voit käyttää
sen esimerkiksi uimahallilippuihin,
museokäynteihin tai konserttiin. Listan
käyttöpaikoista löydät Loorasta.
Kaupungin työntekijät saavat jälleen
ensi vuonna uuden 100 euron Tyky-
setelin käyttöönsä. Seteli käyttöohjei-
neen lähetetään työsähköposteihin
tammikuussa. Jos työsähköposti ei ole
käytössä, esimiehet auttavat setelin
käyttöönotossa. •
Loora > Henkilöstöasiat >
Henkilöstöedut > Liikunta ja
kulttuuri
RJ-Kuntoilusetelin neuvonta
arkisin klo 9–17
020 735 1796 tai 020 735 1797
yllapito@tyky-online.fi
Kopparin asiantuntijat
arkisin klo 8.30–15.45
040 746 1810
tyky@tampere.fi
Oda digitalisoi sote-palveluja
Henkilöstöasiantuntija
Marita Lehtinen neuvoo
eläkkeenhakijoita ja
täyttää eläkehakemuksia.
Eläkehakuun tukea ja ohjeita
HA
NN
A L
EP
PÄN
EN
TEKSTI Elise Kraatila
TIESITKÖ?
12 VILKKU 7 | 20161112212
YHTEISTYÖSSÄ
Kun Koilliskeskuksen hyvinvointikes-
kus avautui syyskuun puolivälissä Lin-
nainmaalla, se toi niin koillisen alu-
een asukkaille kuin kaupungin työnteki-
jöille uuden toimintaympäristön ja -mallin.
Taustalla on kaupungin palvelumallin
ajatus tarjota keskitettyjä palveluja. Ensi
kertaa Tampereella ne sijoittuivat kaupal-
lisen toimijan eli Linnainmaan Prisman
tiloihin. Mukana ovat kirjasto, nuorisopal-
velut, neuvola ja lapsiperheiden kotipalvelut.
Koilliskeskuksessa on ryhdytty tarjoamaan
myös jalkautuvia palveluita, kuten nuorten
asumis- ja aikuisten sosiaalineuvontaa.
Koilliskeskus suunniteltiin ja toteutettiin
monen tahon yhteistyönä. Arkkitehtien ja
projektipäällikkö Mia Lumion lisäksi suun-
nitteluun osallistuivat talon toimijoiden
edustajat. Alueen asukkaat ja nuoret saivat
kertoa toiveistaan. Asukasillassa valittiin
sisustuksen värimaailma.
Toimijoilla on omat tilansa ja yhteistä
tilaa. Viisi erikokoista monitoimihuonetta
on varattavissa tai vuokrattavissa monen
tyyppiseen toimintaan. Aluekirjaston johta ja
Anu Hakari, vastaava nuoriso-ohjaaja Erika
Järvinen ja terveydenhoitaja Maria Järvi-
nen kiittelevät erityisesti ryhmätiloja. Ne
mahdollistavat erilaisten tilaisuuksien ja
aktiviteettien järjestämisen.
– Ryhmätilat ovat neuvolalle parasta.
Nyt voimme kehittää vanhemmille uusia
toimintoja, Maria Järvinen iloitsee.
Rohkein mielinyhteistyöhönKoilliskeskuksessa työskentelevät tutustui-
vat toisiinsa kevään tapaamisissa ja opin-
toretkellä Espooseen. Nyt keskuksessa te-
kee töitä runsas parikymmentä kaupungin
palveluksessa olevaa: kirjastossa yhdeksän,
nuorisopalveluissa kahdeksan, neuvolassa
viisi ja lapsiperheiden kotipalvelussa sen esi-
mies. Lääkäreitä ja muuta väkeä jalkautuu
paikalle tarpeen mukaan.
KoilliskeskuksessaKoilliskeskuksessa tehdään uudenlaista yhteistyötä
Koilliskeskus
• Kirjasto
• Nuorisopalvelut
• Neuvolapalvelut
• Lapsiperheiden kotipalvelut
Koilliskeskus kaupungin muille työntekijöille
• Tilojen varaus kokous- yms. käyttöön osoitteesta:
koilliskeskus.fi > Varaukset > e-lomake
(Tee tilavarauspyyntö).
• Tilojen käyttö kaupungin toimintayksiköille
maksutonta.
• Tiloja voi käyttää arkisin kello 8–20, lauantaisin
kello 9–16, osaa tiloista voi varata säännölliseen
käyttöön myös sunnuntaisin.
• Työpaikkaruokailu ravintola Oksassa.
TEKSTI Tuija Heikkilä
KUVA Hanna Leppänen
Aluekirjaston johtaja
Anu Hakari, neuvolan
terveydenhoitaja Maria
Järvinen ja vastaava
nuoriso-ohjaaja Erika
Järvinen opettelevat
Koilliskeskuksessa
uudenlaista yhteis-
työtä.
13VILKKU 7 | 2016
Tasku tukee henkilöstön työtä
TASKU on Tampereen kaupungin int-
ranet eli sisäisen viestinnän kanava,
joka otetaan käyttöön ensi keväänä.
Taskusta henkilöstö saa ajankoh-
taista tietoa organisaatiossa meneillään
olevista asioista.
Myös yksiköt voivat julkaista Tas-
kussa uutisiaan ja henkilöstölle suun-
nattuja tapahtumia.
Uudesta intranetista löytyvät oman
työn kannalta tärkeimmät sisällöt,
kaikki henkilöstöasioihin ja työsuh-
teeseen liittyvä tieto sekä muun muassa
ohjeet ja lomakkeet. Intran sisältöjä ja
sisältörakennetta suunnitellaan par-
haillaan.
Taskun sisällöt jaotellaan kolmen
eri käyttäjäryhmän mukaisesti:
• Kaikille työntekijöille tarkoi-
tetuista sisällöistä löytyvät koko
henkilöstöä koskevat asiat, kuten
henkilöstöasiat ja organisaatio-
tiedot.
• Yksiköiden omien sivujen
kohderyhmänä on yksikön
henkilöstö. Omat sivut tukevat
yksikön henkilöstön päivittäistä
työtä. Sieltä löytyvät esimerkiksi
työohjeet sekä yksikön omat
uutiset ja tapahtumat.
• Ekstranet-käyttäjille voidaan
rajata pääsy tiettyihin Taskun
sisältöihin. Ekstranet-käyttäjiä
voivat olla esimerkiksi osto-
palveluiden tai kaupungin
tytäryhtiöiden työntekijät.
Taskun tarkoituksena on vahvistaa
avointa yhteisöllistä toimintakulttuu-
ria. Sisällöt ovat koko henkilöstön luet-
tavissa ja hyödynnettävissä. Käyttöön
saadaan uusia yhteisöllisiä toiminnal-
lisuuksia.
Tasku toimii myös väylänä kau-
pungin muihin järjestelmiin. Uutta
intraa voi käyttää kaupungin mobiili-
laitteilla.
projektipäällikkö
Anna-Maria Rauhala
anna-maria.rauhala@tampere.fi
– Työskentelimme aiemmin nuoriso-
palveluissa kahden tai kolmen hengen
tiimeissä. On iso muutos oppia tunte-
maan kaikki uudet kollegat ja asiakkaat.
Se vie aikansa, Erika Järvinen sanoo.
Keväällä ja kesällä nuorisopalvelu-
laiset suunnittelivat uutta ja luopuivat
henkisesti ja konkreettisesti kolmesta
vanhasta tilasta, kun Tasanne, Linnain-
maa ja Leinola suljettiin. Neuvolapal-
velut puolestaan syntyi kahdesta neu-
volasta. Maria Järvinen tuli Olkahisista,
neljä muuta terveydenhoitajaa Atalasta.
Toukokuun lopussa suljettiin myös Pel-
lervon kirjasto, jonka kokoelma siirret-
tiin Koilliskeskukseen.
– Pellervon hyvästely toi henkilökun-
nalle oman tuskansa, koska sen asiak-
kaat jäivät. Nyt mennään kuitenkin katse
eteenpäin suunnattuna, sitoutuneina ja
hyvillä mielin, Anu Hakari kertoo.
Yhteistyön aloittaminen toisiaan
ennestään tuntemattomien toimijoi-
den kanssa oli tilanne, joka muistutti
ensitreff ejä alttarilla.
– Tuntui kuin menisimme pikaisesti
vihille ventovieraan kanssa. Aika näyt-
tää, miten tämä onnistuu, Maria Järvinen
kuvailee.
– Nyt opetellaan yhteisiä harrastuksia,
jotta liitto pysyy kasassa, Hakari heittää.
Kaikki asiakkaat ovatyhteisiä asiakkaitaMoni asia on sujunut odotettua parem-
min, mutta eteen on tullut yllättävä on-
gelma. Koilliskeskus on suorastaan liian
suosittu, sillä sen nuorisotiloissa käy
jopa 120 nuorta illassa. Lisäksi puolet
ei ole tottunut käymään nuorisotiloissa
tai kirjastossa, joten säännöt ja toimin-
takulttuuri eivät ole hallussa. Yhteistyön
arvo on noussut esiin.
– Nuoria kävisi kirjastossa tietenkin
myös muuten, mutta heitä on paljon
enemmän kuin osattiin odottaa, ja se
on aiheuttanut päänsärkyä. Toimimme
Koko kylä kasvattaa -ajatuksella, mutta
aina se ei ole helppoa. Kirjaston väellä
on kuitenkin tarvittaessa nuorisoalan
ammattilaisia apuna. Siihen olen todella
tyytyväinen, Hakari kiittää.
– Opettelemme yhdessä toimintaa
ja muiden huomioimista. Haluaisim-
me kuitenkin panostaa työn sisältöön.
Nyt aika menee järjestyksenvalvontaan,
Erika Järvinen huokaa.
Asiakkaiden ohella Koilliskeskukses-
sa käy myös runsaasti ryhmiä tutustu-
massa tiloihin ja toimintamalliin. Melua
riittää.
– Neuvolan kannalta on vaikeinta,
ettei meillä ole omaa odotustilaa. Vau-
vat reagoivat levottomaan ympäristöön.
Myös äänieritys Prisman puolelle on neu-
volalle ongelma. Sieltä kuuluvat äänet
pelottavat vauvoja ja haittaavat kuulon-
tutkimusta, Maria Järvinen selittää.
Koilliskeskuksen suosiosta pitävät
huolen myös aukioloajat. Kirjastossa
ne ovat kaupungin laajimmat. Alueen
vanhat nuorisotilat olivat auki 3–5 päi-
vänä viikossa, nyt kuusi päivää ja vii-
kon lopussa iltakymmeneen asti. Myös
neuvolassa kokeillaan ilta-aukioloa joka
toinen viikko kello 16–18. Maria Järvinen
epäilee vielä sen toimivuutta.
– Lapset ovat siihen aikaan jo väsy-
neitä. Mutta katsotaan.
Yhteistyö tuo etuaja yhteisöllisyyttäYhteistyön selkeä etu on osaaminen, jota
toimijat voivat toistensa palveluihin an-
taa. Suunnitelmissa on jo esimerkiksi
kirjavinkkausta kuvakirjoista ja tietoa lu-
kemisen merkityksestä neuvolaryhmille.
Terveydenhoitajia puolestaan toivotaan
puhumaan nuorille vaikkapa ehkäisystä.
– Mieleni tekisi kyllä terveyskasvattaa
kolapullojen ja karkkipussien kanssa si-
sään tulevia, Maria Järvinen huomauttaa.
Prisman kanssa yhteistyönä hanki-
taan siivous- ja vartijapalvelut. Ravintola
Oksa toimii kaikille kaupungin työnte-
kijöille avoimena henkilöstölounas-
paikkana.
Jotta kaikki toimisi, on tiedon kul-
jettava. Koilliskeskuksessa työskente-
levän kaupungin väen kesken pidetään
kerran viikossa käytännön asioista
puolen tunnin palaveri, josta joku tekee
WhatsApp-muistion. Koilliskeskuksen
väen yhteinen WhatsApp-ryhmä onkin
osoittautunut toimivaksi ja nopeaksi ta-
vaksi kommunikoida. Sitä kautta hoi-
tuvat jakeluun niin kysymys ”Missä on
nitoja?” kuin isommatkin tiedonannot.
Kaikista toiminnoista on osallistujia
myös Koilliskeskuksen työryhmissä, ku-
ten tapahtuma- tai viestintäryhmässä.
Jokapäiväinen arjen yhteistyö on luonut
uudenlaista yhteisöllisyyttä.
Asiakkailta on tullut kiitosta, mutta
toisenlaisiakin mielipiteitä on. Palaut-
teissa näkyy aiempi palvelu tai sen puute.
Koska Linnainmaalla ei tähän asti ollut
kirjastoa, tulee siitä vuolaasti kehuja.
Nuorison tyytyväisyydestä kertoo kä-
vijämäärä.
– Neuvolatoiminnasta käyttäjillä on
monia mielipiteitä. Osa iloitsee siirtymi-
sestämme tänne, osa ei, osa siltä väliltä,
Maria Järvinen summaa. •
14 VILKKU 7 | 2016
Vapriikkiin avataan
TEKSTI Tähtitalvikki Poikajärvi
KUVA Hanna Leppänen
Loppiaisena museokeskus Vapriikkiin avautuu Suomen ensimmäinen pelimu-
seo. Esille tulee satakunta peliä, joista yli puolet on kävijöiden pelattavissa.
– Pelimuseon tulo Tampereelle on iso juttu, ja se on ainoa laatuaan koko
Euroopassa, iloitsee museosta vastaava tutkija Outi Penninkangas.
Pelikulttuuria esitteleviä museoita on muualla Euroopassa esimerkiksi Berliinissä
ja Roomassa, mutta ne esittelevät ainoastaan digitaalisia pelejä. Vapriikkiin avattavassa
näyttelyssä tilaa saavat myös lauta- ja roolipelit. Korttipelejäkään ei ole unohdettu.
– Olemme tallentaneet suomalaista pelikulttuuria hyvin laajasti tätä näyttelyä
varten, kertoo Penninkangas.
– Iso kysymys on ollut esimerkiksi se, mitä yksittäisestä pelistä tallennetaan.
Olemme tehneet yli 30 haastattelua, jotka talletetaan museon kokoelmaan.
Uusi museo vaatiihenkilöstöltä pelitaitojaPelimuseon näyttely kertoo suomalaisen peliteollisuuden kehittymisestä pienistä
harrastajaporukoiden projekteista kansainväliseksi huipputuotannoksi.
Näyttely esittelee myös kymmenkunta pelaamisen aikakautta 1800-luvulta nyky-
päivään. Museossa voi kokeilla pelihallin klassisia kolikkopelejä, testata varhaisia
tietokonepelejä Commodore 64 -koneella ja pelailla 1990-luvun vaihteen Nintendo-
pelejä.
Uusi näyttely haastaa myös asiakaspalvelua.
– Vapriikin henkilökunta huolehtii päivittäin sadoista asiakkaista. Pelimuseon
myötä talossa vierailee enemmän uusia asiakkaita, joille museoympäristö ei ole en-
tuudestaan tuttu, Penninkangas kertoo.
Asiakaspalveluhenkilökuntaa on perehdytetty rakennusaikana museon peleihin.
– Tuleva näyttely edellyttää museovalvojilta aktiivisuutta, sillä asiakkaat tarvitsevat
neuvoja pelaamiseensa. Meillä on myös ikärajallisia pelejä, joiden käyttöä pitää valvoa. •
Palvelualueille nimitettiin johtajia
UUSILLE hyvinvoinnin,
elinvoiman ja kilpailukyvyn
sekä kaupunkiympäristön
palvelualueille on nimitetty
johtajia.
Hyvinvoinnin palvelu-
alueella palveluryhmien
johtajina aloittavat 1.1.2017
alkaen Lauri Savisaari (kult-
tuuri- ja vapaa-aikajohtaja),
Anniina Tirronen (avopal-
velu johtaja), Kristiina Järvelä
(kasvatus- ja opetusjohtaja) ja
Arto Ranta (sairaalajohtaja ).
Suunnittelujohtajaksi on
nimitetty vuoden alusta
alkaen Leena Viitasaari.
Kaupunkiympäristön
palvelualueella palvelu-
ryh mien johtajina aloittavat
vuoden alussa Taru Hurme
(suunnittelujohtaja), Mika
Periviita (joukkoliikenne-
johtaja), Milko Tietäväinen
(rakennuttamisjohtaja) ja
Kaisu Anttonen (ympäristö-
johtaja).
Elinvoiman ja kilpailu-
kyvyn palvelualueella kehittä-
misohjelmat -palveluryhmän
hankejohtajaksi on nimitetty
Tero Tenhunen 1.1.2017 alka-
en. Toisen asteen koulutuksen
johtajana toimii Jorma
Suonio ja työllisyyden hoidon
palveluyksikön johtajana
Mika Itänen, kiinteistöjohta-
jana Virpi Ekholm, kehitys-
johtajana Kari Kankaala sekä
yritys- ja yhteiskuntasuhde-
johtajana Tuija Telén.
Tilaajaryhmän nykyiset
tehtävät ja palvelut siirtyvät
palvelualueille. Organisaatio-
muutoksessa vanhoja johta-
jien ja päälliköiden tehtäviä
lakkaa.
Tampereen kaupungin-
hallituksen henkilöstöjaosto
perusti uusia johtajien virkoja
loka- ja marraskuun kokouk-
sissaan. Konsernijohtaja Juha
Yli-Rajala nimitti henkilöitä
uusiin tehtäviin palvelualuei-
den johtajien esityksestä. •
pelimuseo
Outi Penninkangas
iloitsee Vapriikin peli -
museon monipuolisuudesta.
Siellä on digitaalisten
pelien lisäksi esillä
perinteisiä pelejä.
15VILKKU 7 | 2016
Kiitokset
MAINOS
KIITOS juhlasta, jonka osak-
seni sain, ajasta jonka annoitte
minulle vain. Sydämellinen
kiitos myös koko työhistoriani
aikana tutuksi tulleille.
Anna Berglind
MAINOS
Tietoturvaohjeita päivitettiin
KAUPUNGIN sisäiset tieto-
turvaa ja -suojaa koskevat
määräykset ja ohjeet on uusittu.
Samalla päivitettiin Tampereen
seudun henkilöstön tieto turva-
ja tietosuojaopas.
Kokonaan uusi konserni-
määräys sähköisten viestintä-
välineiden käytöstä löytyy muun
muassa Looran tietoturva-
välilehdelt ä, jonka voi lisätä
itselleen Looran yläreunan
omista asetuksista.
Looran tietoturva-välilehteä
ja ict-uutisointia kannattaa
seurata, sillä talven aikana
päivitetään ja uusitaan muita-
kin ohjeita. Ohjeiden muutos-
tarpeet liittyvät menossa
olevaan ict-palveluiden
toimittajan vaihtoon. Esimer-
kiksi etäyhteyksien suojaami-
sessa, sähköpostin salauksessa
ja roskapostin suodatuksessa
käytettävät tuotteet vaihtuvat
lähiaikoina. •
Puhelimien sim-kortit vaihdetaan
KAUPUNGIN puhelinoperaat-
tori vaihtuu Sonerasta DNA:han,
minkä vuoksi henkilöstön
puhelimien sim-kortit vaihde-
taan uusiin.
Tämänhetkisen tiedon
mukaan sim-kortit jaetaan
käyttäjille helmikuun aikana, ja
ne otetaan käyttöön Tampereella
maalis–huhtikuussa. •
Loora > Ict ja tieto-
hallinto > Puhelinasiat
16 VILKKU 7 | 2016
VILKKUVAT
Marikan päiväMARIKA LUOSMALA toimii kotihoidon asiakas-
ohjaajana. Hänen työhönsä kuuluvat palvelu-
tarpeen arviointi ja palveluiden järjestäminen
niitä tarvitseville asiakkaille, lähinnä ikäihmisille.
7.10Ennen koiran hankintaa pohdin,
jaksanko aamu-unisena lähteä
muiden touhujen lisäksi
ulkoilemaan, mutta itse asiassa
hetket luonnon heräämistä
ihastellen antavat piristävän
startin päivään.
19.50Iltaisin kuljetan lapsia harras-
tuksiin. Tänään on vuorossa
tyttären vikellystreenit, joita
ehdin seurata vähän aikaa.
Vikellys on voimistelua lauk-
kaavan hevosen selässä.
Tyttöjen taitavuus hämmäs-
tyttää. Nyt on meneillään
harjoitus, jossa vikeltäjä seisoo
ravaavan hevosen selässä ja
matkii käsiliikkeitä, joita
kaveri näyttää vikellyspukin
päällä seisten.
15.00Asiakkaan kotona
keskustellaan
pärjäämisestä ja
avuntarpeesta sekä
katsotaan, miten
liikkuminen kotona
sujuu ja tarvitaanko
apuvälineitä.
ee..
10.10Päivä kuluu nopeasti
puhelimeen ja sähkö-
posteihin vastaillen ja
järjestellen aamun
neuvottelussa sovittuja
asioita. Vaikka
saimme tehtyä hyvät
suunnitelmat, tähänkin
kotiutumiseen liittyy
hoidettavaa ja aika-
taulutettavaa. Tilaan
kotihoidolta sovitun
avun, kirjaan asiat ylös sekä tilaan
kauppapalvelun ja turvapuhelimen.
Lisäksi soittelen lukkoliikkeeseen,
sillä turvapuhelinta varten täytyy
teettää lisää avaimia. Myös
asiakkaan tarvitseman lääkehapen
toimitus on järjestettävä kotiin.
8.55Työpisteeni sijaitsee
Sarviksen vanhassa
tehdaskiinteistössä.
Sieltä on lyhyt kävely-
matka Hatanpään
sairaalassa pidettävään
hoitoneuvotteluun,
jossa suunnitellaan
asiakkaan kotiutumista
ja sovitaan tarvittavista
avuista kotiin.
7.1Enne
jaks
mu
ulk
he
ih
s
h
jo
a
ja
aav
18.00Mummoni asuu nykyisin
dementiaryhmäkodissa.
Otan usein koiran vierailulle
mukaan, koska sen saapumi-
nen ilahduttaa niin paljon.
Vaikka asukkaat ovat jo
pitkälle dementoituneita,
moni hymyilee ja jopa
pyytää koiraa lähemmäs
tervehtimään ja ojentaa
kättä silittääkseen.
10Päiv
pu
po
jä
n
a
avun, kirja
kauppapal
12.45Kädenojennus hyvän asian puolesta.
Veripalvelu järjestää Sarviksella
verenluovutustilaisuuden, joten
auttaminen on tehty tänään erittäin
helpoksi.
top related