1 | 2014Turun ammatti-korkeakoulun sidosryhmälehti

SYNTYYKÖ TUNTEISTA INNOVAATIOITA? SIVU 4

Selma Vilhunen ja rakkaus elokuvaanSIVU 20

Saloon räätälöitiin tutkintoSIVU 26

pääkirjoitus

AJATTELEN JA TUNNEN – SIIS OLEN

Ajattelen ja tunnen – siis olen.

Yksi ihmisenä olemisen ihmeistä on, että kykenemme yhdistämään järjen äänen ja tunteen palon. Innovoinnissa järjen ja tunteen vuorottelu on kaksipiippuinen asia. Ongelmia on tiedossa, jos jompikumpi dominoi liiaksi. Työyhteisössä järjen haitallinen ylikorostuminen voi ilme-tä vaikkapa aivoriihityöskentelyssä ylimielisenä käyttäytymisenä, jos-sa uuden idean esittäjältä pyydetään yksityiskohtaisia kassavirtalaskel-mia. Helppo ja valitettavasti myös käytetty keino tappaa innovaatio lähtökuoppiinsa. Myös puhtaasti fiilispohjalta syntyneissä ideoissa on ongel-mansa. Ainakin jos ideat ovat tyystin irti niiden vaikutuspiirissä olevien ihmisten arjesta. ”Out-of-the-box”-ajattelu on meille – ellei aivan mahdotonta – niin ainakin vaikeaa. Moraalipsykologi Jonathan Haidtin mukaan ihmisen mieli ei ole kiinnostunut niinkään totuudesta vaan tasapainosta, mistä johtuen meillä on tapana torjua maailmankuvaamme uhkaavat tiedot nopeasti ja tunnepohjaisesti. Järkeä ja tunnetta ei ole mielekästä asettaa tärkeysjärjestyk-seen, sillä kysymys on aina tapauskohtaisista tilanteista. Tutkimusten valossa voidaan kuitenkin sanoa, että tunteet tarttuvat informaatiota tehokkaammin. Myönteisiä tunne-elämyksiä ympärillään synnyttävä projektipäällikkö on vahvoilla, sillä hän saa ihmiset mukaansa. Tunne voi muodostua työyhteisön ”kollektiiviseksi liimaksi”, joka yhdistää ihmisiä ja kantaa tilanteissa, joissa usko on loppua.

Olennaista on muistaa, että järjen vastakohta ei ole tunne, vaan järjen puuttuminen.

Harri Jalonen, dosentti, FT, yliopettaja

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU• vakinainen toiminta alkoi 1.8.1997• opiskelijoita tutkintoon johtavassa

koulutuksessa 9500• päätoimista henkilökuntaa 750

• monialainen

www.turkuamk.fi www.facebook.com/TurunAMKwww.twitter.com/TurunAMK

www.tutka.prowww.hyve.turkuamk.fi

• julkaisija: Turun ammattikorkeakoulu, Joukahaisenkatu 3 A, 20520 Turku,

p. *(02) 330 000• vastaava päätoimittaja: rehtori

Juha Kettunen• päätoimittaja: viestintäpäällikkö

Satu Haapala• toimitus: Anne Lehikoinen, Frida Pessi

• avustajat: Kirsi-Maria Castrén-Harju,

Harri Jalonen, Jaana Kallio-Gerlander, Henna Knuutila, Martti Komulainen,

Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, Marjut Putkinen, Susanna Pyörre, Mikko Salminen, Miia Tuominen• taitto: Mainostoimisto Guru/ Tia Ahlqvist, Alette Grandell

• yhteyspäälliköt: Mainostoimisto Guru/ Sinikka Mäkinen, Ida Pajamäki

• kansikuva: Jussi Vierimaa • kuvat: Sami Lyytinen,

Mikko Salminen, Tatu Gustafsson, Terina Tikka,

Johanna Stenroos-Vuorio, Miia Tuominen, Jussi Vierimaa• ISSN 1456-0747 (painettu)

• SSN 2242-1726 (verkkojukaisu)• seuraava numero ilmestyy

englanninkielisenä diginumerona syksyllä 2014

2 • aurinkolaiva 1 • 2014

20 Turusta Oscar-gaalaan

sisältö

2 Pääkirjoitus

4 Tunneskaalasta toiseen – myös innovointi elää tunteista

8 lokikirja

10 opinnäytetyö Nykyajan nakki- kioskilla someillaan

12 Waste management – Know how to do it!

14 9Lives ja Turun yksi AMK yhdessä

16 Tutkimusklubi – ja miten se syntyi?

18 Ikäihmisiä aktivoidaan peleillä!

20 Alumnimme punaisella matolla

22 kolumni Marjut Putkinen

24 Summitissa löytyi puuttuva rengas

26 BisnesAkatemia yhteistyössä ex- nokialaisten kanssa

24SUMMIT summaa

6Tunne ja syty! MIMOn vahvat elämykset

aurinkolaiva 1 • 2014 • 3

Turun ammattikorkeakoulun kehittämä ja rekisteröimä innovaatiopedagogiikka vastaa aikamme muutospaineisiin. Innovoinnissa tarvitaan tilaa kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle. Ja tunteet ovat aina mukana siellä, missä ihmiset kohtaavat.

TUNTEET INNOVAATIOIDEN SYNNYTTÄJINÄ

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on Turun AMK:ssa laajaa ja moni-puolista. Yli 30 erilaista tutkimusryhmää tekee töitä alueemme tavoitteiden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuosittain toteutamme yli 200 projektia ja käynnistämme lähes 100 uutta kehittä-mishanketta.

Projektit voivat olla ajallisesti lyhyitä, yhden organisaation kehittämistarpeeseen suunniteltuja, tai monivuotisia kansainvälisiä verkostoja palvelevia tutkimus- ja kehittämis-kokonaisuuksia.

Esittelemme tässä kaksi projektia – MIMOn ja NEMOn – joiden vaikutuspiiri ja tunneskaala on laaja.

kuvassa: Harri Jalonen ja Johanna Krappe

4 • aurinkolaiva 1 • 2014

OSAAMISTA YHDISTÄEN, NUORTA KUUNNELLENMIMO-projektissa (Moving In, Moving On! Application of Art Based Methods to Social and Youth Work, 2010–2013) kehitettiin moniammatillisia, taidelähtöisiä työskentelytapoja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tarve uusille toimintatavoille ja työskentelymenetelmille nuorten kohtaamisessa on osallistamisessa ilmeinen. Projektin keskeinen teema, nuorten syrjäytymisen ehkäisy, on ajankohtainen yhteiskunnallinen haaste.

Nuorille merkittäviä asioita kulttuurin ja taiteen tekemisessä ovat ilo, elämykset, onnistumiset, uuden luominen ja itseilmaisu.

Taidelähtöistä työskentelyä suunnat-tiin MIMO-projektissa nuorten hyvinvoinnin kannalta keskeisten asioiden käsittelyyn. Samalla voitiin tukea nuorta ja tarjota hänelle mahdollisuuksia käsitellä omaan identiteettiinsä liittyviä asioita ja omien valintojensa merkitystä.

Taidelähtöisiä menetelmiä sovellettiin MIMO-projektin aikana lähes 600:ssa nuoril-le suunnatussa työpajassa, esityksessä ja tapahtumassa. Usein toteutusten aikana piti olla herkkänä nuorten tunnereaktioille ja reagoida heidän antamaansa palautteeseen. Näin nuoret kokivat voivansa itse vaikut-taa sisältöihin ja toteutukseen, jotta ne olivat heidän lähtökohdistaan mielekkäitä.

aurinkolaiva 1 • 2014 • 5

NUORILTA SAA SUORAA PALAUTETTAKohderyhmänä nuoret ovat sensitiivinen ja haastava ryhmä. Kritiikki on suoraa ja välitöntä. Toisaalta juuri kohderyhmän positiivinen palaute oli se kannustin ja voi-ma, joka antoi projektin toteuttajille uskoa siihen, mitä he olivat tekemässä: ”Musta tuntuu nyt että oon varmempi ja ehjempi ihminen. Että tää esitys antoi mulle jotain sellaista puuttuvaa, mitä mä olin etsinyt jo kauemman aikaa.”

MIMO-projektissa kehitettiin moniam-matillisen työskentelyn prosessia yhteistyös-sä opettajien, terveysalan ammattilaisten, nuoriso- ja sosiaalialan työntekijöiden sekä taiteilijoiden kanssa.

Kehitystyöhön osallistuneilla alansa ammattilaisilla oli kaikilla jo olemassa hyväk-si todettuja toimintamalleja ja käytäntöjä nuorten kanssa työskentelyyn. Siksi oman tarkastelutavan laajentaminen uuden luomi-seksi koettiin ajoittain vaikeaksi.

Erilaisten totutusta malleista poikkeavien toimintatapojen kokeilu aiheutti työryhmis-sä jopa kielteisiä tunteita ja ahdistusta. Silti ilman erilaisia näkemyksiä ja niiden kohtaa-mista ei synny uutta. Ryhmätyöskentely vaati osallistujiltaan aidon dialogisuuden lisäksi kykyä rikkoa rajoja sekä halua ja valmiuksia työskennellä myös ristiriitatilan-teissa.

MIMO-projektissa moniammatillinen yhteistyö on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi tavaksi työskennellä nuorten kanssa. Mallin erityisarvo on eri ammattiosaajien osaamisen rohkeassa yhdistämisessä.

• teksti: Susanna Pyörre, hankesuunnittelija, FM

• kuvat: Jussi Vierimaa, Terina Tikka

Virossa järjestettiin nuorten taidekerhoja pienten paikka-kuntien nuorisotaloilla. Tässä ollaan Lihulan taidekerhossa.

TUTUSTU MIMOon

Tanssilla on väliä!

Teatterikerho nostaa lastensuojelulasten itsetuntoa

Artikkeleita:

• Tavarat taskuissa – Nuorten ryhmäohjauksen taidelähtöisiä menetelmiä

• A MOVING IN! Art-Based Approaches to Work with the youth

6 • aurinkolaiva 1 • 2014

NEMO TUTKII NEGATIIVISTEN TUNTEIDEN HYÖTYJÄNegatiiviset tunteet nähdään liiketoiminnas-sa useimmiten häiriötekijöinä ja asioina, joita pyritään välttämään. Tämä on luonnol-lista, sillä onhan myönteisillä tunteilla, kuten ilolla ja onnellisuudella, todettu olevan positiivinen yhteys yrityksen toimintaan.

Myönteisiä tunne-elämyksiä synnyttävä asiakaskokemus tuo asiakkaan takaisin uudelleen ja työhönsä intohimoisesti suhtau-tuvat ja sitoutuneet työntekijät ovat yrityk-selle tärkeä voimavara. Tämä tunnetaan.

Huomattavasti vähemmän tiedämme negatiivisten tunteiden hyödyllisestä puo-lesta. NEMO (Business Value from Negative Emotions) -tutkimushankkessa negatiiviset tunteet nähdään alihyödynnettynä voimava-rana. Hankkeessa tutkitaan, miten negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää eettisesti kasvun, innovaatioiden ja uusien liiketoimintamallien lähteenä.

Hanke toteutetaan vuosien 2014–2015 aikana Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyö-projektina.

SOMEN NEGATIIVINEN PALAUTE HYÖTYKÄYTTÖÖNTurun AMK:in koordinoimassa ”Wake Up and Smell the Coffee!”-osahankkeessa selvi-tetään miten sosiaalisessa mediassa käytävää negatiivisia tunteita ilmentävää keskustelua voidaan hyödyntää asiakaskokemuksen parantamisessa sekä tuote- ja palvelukehityk-sen lähteenä.

Lisäksi osahankkeessa kehitetään Senti-mentti-työkalu ja sitä tukeva toiminta- malli, jonka avulla yritykset voivat tunnistaa, monitoroida ja analysoida niihin tai niiden tuotteisiin ja palveluihin kohdistuvia nega- tiivisia tunteita ilmentäviä keskusteluja.

Hankkeessa on edustettuna parikym-mentä erikokoista sekä kuluttaja- ja yritys-markkinoilla että palvelu- ja tuotantoaloilla toimivaa yritystä. Toimialoista edustettuina ovat elintarviketeollisuus, päivittäis- tavarakauppa, tietotekniikkapalvelut, vakuutus- ja pankkiala, lääketeollisuus, rakennusteollisuus, kiinteistöala, konsul- tointi, teollinen muotoilu ja yksityiset terveys- ja hoivapalvelut. Hankkeen pääsialli-sena rahoittajana toimii TEKES.

• teksti: Harri Jalonen, yliopettaja, dosentti, FT

TUTUSTU NEMO- blogiin

KATSO video”Tunteiden merkitys”

aurinkolaiva 1 • 2014 • 7

lokikirja kertoo kuka, mitä, missä ja milloin? Lokikirjasta löydät Turun AMK:n ajankohtaiset asiat. Lisävinkkejä löytyy nettisivuiltamme www.turkuamk.fi

TUTKA on tulevaisuuden journalistien media.

Tutustu journalismin koulutusohjelman verkkojulkaisuun, jossa julkaistaan teräviä juttuja monipuolisista aiheista.http://tutka.pro/

TUTKA TULEVAISUUTEEN

YRITYKSILLE PALVELUITA YHDESTÄ LUUKUSTAUusi yhden luukun palvelu on rakennettu AMK:ssa yritysten tarpeet huomioiden.

Yrityskoulutusvastaava Marianne Renvallin ja suunnittelija Satu Helmin kautta yritysten pyyntöjä ohjataan AMK:ssa kyseisestä asiasta vastaavien henkilöiden luokse.

– Nyt julkaistu ja erikseen koordinoitu ”yhden luukun” malli on meillä uutta, kertoo Renvall.

AMK:n yrityspalvelujen tarkoituksena on tarjota yritykselle kehittämismahdolli-suuksia koulutusten, hankkeiden, harjoittelu-jen tai opinnäytetöiden avulla.

– Tarjoamme yritysten käyttöön koko korkeakoulun osaamisen yhden palvelun kautta, muistuttaa Renvall.

www.turkuamk.fi/yrityspalvelut

Yhteydenotot s-postilla: palvelut@turkuamk.fi

8 • aurinkolaiva 1 • 2014

Tutustu Terveys ja hyvinvointi -tulosalueella koottuun verkkojulkaisuun.

Lue opiskelijoiden ja henkilöstön kokemuksia ja ajatuksia mielenkiintoisista aiheista!http://hyve.turkuamk.fi/

lokikirja kertoo kuka, mitä, missä ja milloin? Lokikirjasta löydät Turun AMK:n ajankohtaiset asiat. Lisävinkkejä löytyy nettisivuiltamme www.turkuamk.fi

Turun AMK:n palveluita ja erilaisia koulutusmahdollisuuksia esitellään torstaina 25.9. klo 14 alkaen osoitteessa Lemminkäisenkatu 30.

Kyseessä on uudentyyppinen tapahtuma yrityksille ja muille ulkopuolisille sidosryhmillemme. Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille, jotka haluavat yllättyä AMK:n monipuolisesta tarjonnasta.

Voimme tarjota yrityksille opiskelijoita harjoitteluun ja opinnäytetöiden tekemiseen sekä usean alan yrityspalveluja eli koulutuk-sia, palveluita ja TKI-hankkeita. Ota työkaverisi mukaan ja tule käymään!

Turun ammattikorkeakoulu ylpeänä esittää: Tomorrow’s Show for You!

LUE HYVE JA TIEDÄT ENEMMÄN

KULTTUURIA KEVÄÄSEEN

Nukketeatterin opinnäytetyöfestivaali Fanatik Figuras 28.4.–4.5.

Tanssin 3. vuosikurssin ryhmäkoreografiat 21.5.–28.5.

Nuorten solistien konsertti, joht. Jani Telaranta 28.5.

Kuvataiteen opinnäytetyönäyttelyt huhti-kesäkuussa.

Ota suunta kohti kulttuuria ja tutustu koko tapahtumatarjontaan.

turkuamk.fi/tapahtumat

TOMORROW’S SHOW IS HERE WITH TOMORROW’S IDEAS

aurinkolaiva 1 • 2014 • 9

Tunteita on kärvistelty toreilla ja grillijonois-sa kautta aikojen. Nyt tunteiden tuuletus on siirtynyt nakkikioskeilta yhä useammin so-siaaliseen mediaan. Jos grillijonon tapahtu-mat unohtuivatkin aamun valjetessa, jättävät suutuspäissä firman pikkujoulujen jälkeen someen kirjoitetut kommentit käytännössä ikuisen jäljen. Tämä voi aiheuttaa työn-tekijälle kurinpidollisia seuraamuksia, pahimmillaan jopa työsuhteen purkamisen.

Perustuslain mukainen sananvapaus suo-jaa myös työntekijää. Lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan sitoo kuitenkin tämän toimintaa myös vapaalla. Työntekijä kun pal-kataan työsopimussuhteeseen nimenomaan edistämään työnantajan etua, ei toimimaan sen vastaisesti.

SOME.NYKYAJAN NAKKIKIOSKI?Koruliikkeessä työskennellyt nainen perusti työnantajaansa boikotoivan Facebook-ryhmän. Valeprofiilin kautta työtoveriaan kiusannut metallimies irtisanottiin. Sosiaalinen media on jo lähes jokaisen yrityksen arkipäivää. Samalla myös somen aiheuttamat ristiriidat ovat lisääntyneet työpaikoilla.

SOPIMATON ON SOPIMATONTA MYÖS SOMESSATyöntekijän hyväksyttävälle toiminnalle sosiaalisessa mediassa luodaan vielä rajoja. Medioissa on pohdittu, pitäisikö lainsäädän-töä päivittää sosiaalisen median käytön myö-tä. Lähtökohtaisesti tälle ei ole tarvetta, sillä jo olemassa oleva lainsäädäntö on voi-massa myös sosiaalisessa mediassa. Rikkomus on rikkomus myös somessa.

Oikeuskäytäntöä työntekijöiden sosiaali-sen median käytöstä aiheutuneista ristiriitati-lanteista on vielä vähän, mutta määrä lisään-tynee lähivuosina. Tapausten saavuttaessa oi-keussalit rajanveto sopivan ja sopimattoman toiminnan välillä selkiytyy.

OPPARITällä palstalla esittelemme ansioituneita opinnäytetöitä janiiden tekijöitä.

10 • aurinkolaiva 1 • 2014

Kelly Raita on innostava opettaja.

SOMESSA JÄLKI ON JA PYSYY!Sosiaalisen median suurin etu, mutta samalla ehkä suurin uhka, on palvelun yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys tekee somesta houkuttelevan, mutta myös hyvin petollisen välineen. Yhtei-söllisyys innostaa käyttäjiä jakamaan ja kom-mentoimaan julkaisuja laajalti. Samanaikai-sesti palvelun näennäinen yksityisyys madal-taa julkaisukynnystä.

Kerran someen tuotettu sisältö on par-haimmillaan tai pahimmillaan sekunneis-sa kaikkien internetin käyttäjien saatavilla. Hyvä ohje työntekijälle onkin pitäytyä julkai-semasta mitään, mikä ei työyhteisössä kestäi-si päivänvaloa. Asiaton, ehkä vitsiksikin tar-koitettu kommentti saattaa karata tuottajal-taan kuin ilmapallo taivaalle.

Kuten viestintäoikeuteen erikoistunut asian-ajaja Pirkko Pesonen on korostanut, sosiaa-linen media voi olla rinnastettavissa joukko-tiedotusvälineisiin. Nykyajan nakkikioskilla esitetyt kommentit kannattaakin pohtia tark-kaan.

Grillillä aamuyön tunteina heitetty herja saattaa unohtua helposti. ”Lähetä” -napin pai-naminen somessa taas voidaan tulkita jo va-kaampaa harkintaa vaatineeksi teoksi.

• teksti: Kirsi-Maria Castrén-Harju, viestintäsihteeri

• kuva: Mikko Salminen

TUTUSTU opinnäytetyöhön

KIRSI-MARIA CASTRÉN-HARJU• Liiketalous, juridiikan sv• Tradenomi

LÄHELLÄ SYDÄNTÄ: Perhe, ystävät, koirat, viestintä, perus- ja ihmisoikeudet.

TULEVAISUUDESSA: Oikeustieteen opintojen jatkaminen. Erityisesti sananvapaus ja sen rajat kiinnostavat.

aurinkolaiva 1 • 2014 • 11

In bringing about a recycling society there are many steps to be taken. Globally, over one billion tons of waste is produced in households, averaging 1.2 kg per person per day. This is expected to double by 2025.

In order to avoid overloading the planet with waste and to decrease the use of scarce natural resources, the waste that is produced should be seen as a resource

instead of a nuisance to be dumped in landfills. The objective – as stated in the EU Waste Directive – is primarily to decrease the amount of waste and then to find reuse possibilities as either a material or energy source. Only after all other options have been investigated should waste be located in a landfill.

Know-how related to waste management is being exported to Estonia and Latvia in the WastED project coordinated by TUAS. Waste management education is facilitated using innovation pedagogy — a learning approach developed at TUAS. The WastED project is an example of education export, which is a growing business and which TUAS aims to be a part of.

WASTE MANAGEMENT KNOW-HOWEXPORTED TO THE BALTIC COUNTRIES

As part of piloting WastED, project partners got to familiarise themselves with waste collection arrangements in Riga.

12 • aurinkolaiva 1 • 2014

• text: Project Managers Martti Komulainen and Henna Knuutila • photo: Sami Lyytinen

To meet the objectives in waste management, the education of operators who work and have an interest in waste management is needed. Education in waste management is still rare, despite the rapid development of the sector and the growing demands set by, for example, the EU.

INNOVATIVE LEARNING METHODSThe WastED project’s programme is targeted at trainers and operators who work in waste management, such as associations, industry groups, ministries or other governmental, non-governmental or public interest groups, whose aim is to increase awareness and know-how of waste management professionals. The WastED educational programme can equally be suited for educational institutes providing training in waste management.

The educational programme developed by the project consists of eight study modules which can be tailored according to customers’ needs. The modules handle waste management operators and their responsibilities, workplace safety, logistics, hazardous waste and communication.

The study programme on waste management applies innovation pedagogy – a learning approach developed at TUAS. In-novation pedagogy emphasises the active role of students, and is based on experimentation, the sharing of information and integrating different viewpoints.

Innovation pedagogy aims to generate a readiness to innovate in students by integrating teaching, research and development as well as cooperation with working life players.

The WastED programme has been jointly developed by leading environmental education institutions in Finland. TUAS has shared its resource efficiency know-how and the pedagogical insights of innovation pedagogy, the Environmental School of Finland SYKLI has contributed with their knowledge on waste management and HAAGA-HELIA University of Applied Sciences has helped to package and internationalise the service product.

The study modules are currently being piloted in Estonia and Latvia, after which they can be transferred to other countries and exported as an education service product representing the high-level know-how of Finnish educational institutes. Read more: www.wasted.fi

Waste problem + projectcooperation + education= solution

aurinkolaiva 1 • 2014 • 13

Asetuksen mukaan hoitotason ambulanssissa ainakin toisen ensihoitajan on oltava koulu-tukseltaan ensihoitaja (AMK) tai laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut ensihoi-toon suuntaavan, vähintään 30 opintopis-teen lisäkoulutuksen. Turun ammattikorkea-koulu on toteuttanut syksystä 2011 alkaen asetuksen mukaista hoitotason ensihoidon lisäkoulutusta.

9LIVES JA AMMATTIKORKEAKOULU YHTEISTYÖSSÄEnsihoidon ja sairaankuljetuksen alalla toi-mivassa 9Lives Oy:ssä päädyttiin ostamaan lisäkoulutus Turun AMK:n toteuttamana. Toimitusjohtaja Markus Ulfstedtin mukaan yritys on katsonut velvollisuudekseen tarjota työntekijöilleen joustavan mahdollisuuden pätevöityä.

– Satsauksemme on ollut iso, mutta se on kannattanut. Olemme erittäin tyytyväi-siä koulutuksen tasoon, ja yhteistyö AMK:n kanssa on ollut sujuvaa, toteaa Ulfstedt tyytyväisenä.

TYÖELÄMÄLÄHTÖISTÄTÄYDENNYSKOULUTUSTA ENSIHOITOON Keväällä 2011 voimaan tullut sosiaali- ja terveysministeriön asetus edellyttää ensihoidon henkilöstöltä aiempaa laajempaa ja yhtenäisempää koulutusta.

KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN KOULUTUS KOHTAA KENTÄN TARPEET Sairaanhoitajat Anu Aho ja Mika Tuominen opiskelevat keväällä 2014 valmistuvassa ryh-mässä. Molemmat työskentelevät 9Livesin ambulanssissa Pirkanmaalla.

Tuomisen ja Ahon mielestä työnantajan mahdollistama täydennyskoulutus on hieno mahdollisuus; hoitotason pätevyyden lisäksi koulutuksesta saa uusia näkökulmia omaan työhön.

Hoitotilanteiden harjoittelu simulaation avulla on tuntunut tehokkaalta tavalta oppia.

– Osa akuuteista tilanteista tulee ambu-lanssissa vastaan harvoin, minkä takia rutiini harvinaisempiin toimenpiteisiin ei kartu. Näiden tilanteiden harjoittelu turvallisessa simulaatiotilanteessa on ollut todella hyödyl-listä, toteaa Aho.

AJANTASAINEN TUNTUMATYÖELÄMÄÄN Koulutuksen vastuuopettaja TtM Lasse Putkon mielestä kokeneita 9Livesilaisia on mukava opettaa.

14 • aurinkolaiva 1 • 2014

Työvoimapula+ työnantaja+ Turun AMK= pätevät ensihoitajat

– He ovat nähneet monenlaisia potilaita, ja opetuksessa voidaan heti soveltaa teoriaa käytäntöön. Kokeneen ryhmän etuna on, että opiskelijat jakavat työelämässä karttu-neita kokemuksia ja hyötyvät näin toistensa osaamisesta.

Sama asia pätee myös toisin päin. – Mielestäni opettajat ovat suunnitelleet

tosi toimivan koulutuksen huomioiden, että meidän pitää pystyä tulevaisuudessa toimi-maan hoitotasolla. Se ei onnistu ilman ensi-hoidon kentän tuntemista, pohtii Aho.

• teksti ja kuva: Miia Tuominen, koulutussuunnittelija

Lue lisää:• 9Lives• Simulaatio• Hoitotason ensihoito -lisäkoulutus 30 op• Uudenlaista koulutusyhteistyötä ensihoidon alalla -artikkeli

KATSOTSTV:n videoOpiskelijat osana suuronnettomuusharjoitusta

Kouluttajan ajantasainen tuntuma ensihoitotyöhön on laadukkaan oppimisen lähtökohta.

aurinkolaiva 1 • 2014 • 15

Tutkimusklubit ja simulaatiot –

UUDENLAISIAMAHDOLLISUUKSIA OPISKELIJOIDEN JA HOITAJIEN YHTEISEEN OPPIMISEEN

Turun hyvinvointitoimialan ja Turun AMK:n yhteistyönä on tehty toimintamalliopiskelijoiden ja hoitajien yhteiseen oppimiseen. Toimintamalli perustuuinnovaatiopedagogiikkaan, ja siinä on käytetty kuusivaiheista tutkimusklubi-toimintaa yhdistettynä muihin monimuotoisiin opetusmenetelmiin, kutensimulaatioon.

Simulaatio osana tutkimusklubitoimintaa.

16 • aurinkolaiva 1 • 2014

NÄYTKÖ-projektin lähtökohtana oli Turun hyvinvointitoimialan ja Turun ammatti- korkeakoulun yhteinen haaste. Terveyden-huollon asiakkaalla on lakisääteinen oikeus näyttöön perustuvaan hoitoon, mutta tämä oikeus ei aina täyty. Näyttöön perustuva hoi-to tarkoittaa teoriatietoon, kliiniseen osaami-seen ja potilaan näkökulmaan pohjautuvaa hoitoa. Haasteet toteutumiselle liittyvät kes-keisesti hoitajien osaamiseen.

Projektissa on kehitetty kuusivaiheista tutkimusklubitoimintaa, johon on yhdistetty simulaatiota. Toimintamalli perustuu innovaatiopedagogiikkaan, ja siinä korostuu työelämälähtöisyys ja tiedon lisääntyminen hoitajien, opiskelijoiden, opettajien ja joh-don vuorovaikutuksen kautta.

Projektiin on osallistunut vuosina 2010–2014 lähes 1000 hoitotyön opiskelijaa, satoja hoitajia sekä useita terveysalan opet tajia ja johtajia. Projekti on tuottanut noin 100 tutkimusklubia, tuhansia opintopisteitä ja kymmeniä julkaisuja, ja tuloksena syn-tynyt toimintamalli on sovellettavissa erit-täin laajasti eri aloille sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

VUOROVAIKUTTEINEN TUTKIMUSKLUBIMALLITutkimusklubitoiminnan ensimmäisessä vai-heessa hoitajat tuottavat tutkimusklubiaiheita; toisessa vaiheessa opiskelijat tekevät tiedon-haun aiheesta. Kolmannessa vaiheessa opis-kelijat arvioivat löytämäänsä aineistoa, ja seuraavaksi he tuottavat aineiston pohjalta kirjallisen työn, johon hoitajat viidennessä vaiheessa tutustuvat.

Tutkimusklubitapaamisissa kuudennessa vai-heessa opiskelijat alustavat aihetta lyhyesti, jonka jälkeen käynnistyy hoitajien ja opiske-lijoiden välinen keskustelu. Opettaja tukee osallistujien yhteistä oppimista ja tuo asian-tuntemustaan keskusteluun. Vuonna 2013 hoitotyön opiskelijat lisäsivät tutkimusklu-biin seitsemännen vaiheen, simulaation.

Tuloksena on erinomainen malli opiske-lijoiden ja hoitajien yhteiseen oppimiseen. Tutkimusklubitoiminta tukee hoitajien ja opiskelijoiden tiedon hankkimista, arvioimista ja syvenemistä sekä tiedon, kokemuksen ja asiakaskunnan näkökulman välistä vuoro- puhelua. Simulaatio tehostaa tutkimusklubi- toiminnassa syntyneen tiedon siirtymistä toimintaan.

• teksti: Camilla Laaksonen, pt. tuntiopettaja / Hannele Paltta,

koulutuspäällikkö, hoitotyön ja ensihoidon koulutusohjelmat /

Marjale von Schantz, TKI-päällikkö, Terveys ja hyvinvointi /

Minna Ylönen, ylihoitaja, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala /

Taina Soini, hallintoylihoitaja, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

• kuva: Miia Tuominen

Asiakkaan oikeus näyttöönperustuvaan hoitoon+ opiskelijoiden ja hoitajientiedot ja taidot= korkeatasoinen hoitotyö

TUTUSTU opinnäytetyöhön

LUE LISÄÄCARPE - konferenssijulkaisusta

KATSOvideoposteri

aurinkolaiva 1 • 2014 • 17

Turussa vahvaa kansainvälisen tason pelillistämisosaamista

PELIEN AVULLA

LIIKUNTAAIKÄIHMISILLEKuinka pelillistämistä voidaan hyödyntää vanhusten aktivoinnissa, laitoshoidon ennaltaehkäisemisessä ja hoitohenkilökunnan työtaakan vähentämisessä? Turun AMK ja Turun yliopiston Technology Research Centre käynnistivät tammikuussa Tekes-rahoitteisen tutkimushankkeen Gamified Solutions in Healthcare. Hanke on yksi maan laajimpia hyvinvointialanhyötypelihankkeita.

Serious Games Finland Oy, Puuha Group Oy, Attendo Finland Oy ja Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ovat hankkeen yhteis-työkumppaneita. Serious Games Finlandin Virtuaalinen Palvelukoti -konsepti aktivoi, kuntouttaa ja yhdistää kotona asuvia van-huksia palvelutalojen ja omaisten kanssa. Puuha Groupin pelillistetyn liikuntaympäris-tön, Puuha Zone -konseptin, avulla kehitetään eri-ikäisten ihmisten liikkumisen lisäämistä ja vaikuttavuutta. Ikääntyneille suunnattu-jen pelillisten konseptien mallinnuksia ja

vaikutuksia tutkitaan sekä julkisen että yksi-tyisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkailla.

Hankkeen idea syntyi Japanissa, Sendaissa, missä yliopettaja Mika Luimula kävi keskus-teluja tutkimusyhteistyöstä ikääntyneiden aktivoinnin parissa hyödyntäen pelillistämis-tä. Hankkeessa on merkittävää kansainvälistä osaamisen vaihtoa ja yhteistyötä, sillä testa-usten lisäksi toteutetaan 28 kuukautta tutki-javaihtoa aasialaisten kumppanien kanssa.

KUNTOUTUSPALVELUJA KOTEIHINHankkeen hyötypeliratkaisut tähtäävät ennaltaehkäisevään liikunnan ja hyvinvoinnin

Turku Game Lab tarjoaa opiskelijoille ja yrityksilleinnovaatioympäristön, jossa on tarjolla monipuolisestipeliteknologiaa uusien innovaatioiden syntymiseen.

18 • aurinkolaiva 1 • 2014

lisäämiseen niin työssäkäyville kuin ikään-tyville ikäluokille. Puuha Groupin lapsille ja nuorille suunnatut pelillistetyt liikuntaym- päristöt kehitetään vanhemmille ja myös ikääntyville soveltuviksi tutkien uusia liike-toimintamarkkinoita. Virtuaalinen palvelukoti -konsepti tarjoaa uudenlaista pelillistettyä sisältöä, sosiaalista kanssakäymistä, tervey-denhuollon palveluja sekä liikkeentunnistus- teknologian avulla räätälöityjä, vuorovaikut-teisia kuntoutuspalveluja asiakkaille koteihin ja palvelutaloihin.

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja Attendo Finland testaavat molempia kon-septeja osana hoivakotien ja kotihoidon

Väestön vanheneminen+ pelillistäminen+ kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö = ikääntyvien kotona asumisen edistäminen

palvelutarjontaa, mikä tulee palvelemaan nyt ja tulevaisuudessa myös muuttuvaa asiakaskuntaa.

• teksti: Mika Luimula, yliopettaja, tutkimusjohtaja / Paula Pitkäkangas, hankesuunnittelija, projektipäällikkö• kuva: Jussi Vierimaa

aurinkolaiva 1 • 2014 • 19

alumni-palstalla seuraamme Turun AMK:sta valmistuneiden taivalta työelämässä. Lisätietoa: http://alumni.turkuamk.fi

PARHAAT ELOKUVATOVAT VAARALLISIATurun AMK:n Taideakatemian alumni Selma Vilhunen teki suomalaista elo- kuvahistoriaa, kun hänen ohjaamansa lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa? sai Oscar-ehdokkuuden.

ALUMNITT U RU N A M M AT T I KO R K E A KO U L U N

T U RU N A M M AT T I KO R K E A KO U L U N

20 • aurinkolaiva 1 • 201420 • aurinkolaiva 1 • 2014

– Elokuva oli minulle pitkään kuin salainen ihastus. Yläasteikäisenä mahdollisuus lainata videokameraa oli aina suuri tapahtuma, ker-too medianomiksi elokuvan suuntautumisesta valmistunut ohjaaja Selma Vilhunen.

Vähitellen Vilhuselle alkoi kirkastua sel-vemmin, että kaikista taidemuodoista juuri elokuva oli hänelle omin.

– Ihastus muuttui rakastumiseksi ja siitä tuli julkista. Tunne syveni vuosien myötä rak-kaudeksi, hän kuvailee.

TAIDEAKATEMIASTA PERUSTA OSAAMISELLEVilhunen kertoo halunneensa kiihkeästi alan koulutukseen ja oli kuullut Taideakatemiasta hyvää.

– Taideakatemiassa sain tekemiselleni perustan. Opin tarttumaan miltei kameraan kuin kameraan ja valoihin sekä opin leikkaa-misesta ainakin perusteet.

Vilhunen tiesi jo opiskeluaikanaan halu-avansa sekä kirjoittaa että ohjata niin fiktiivi-siä kuin dokumentaarisiakin elokuvia.

– Tärkein anti olivat opiskelutoverit, jotka olivat luonnollisesti myös työtovereitani. Yhdessä tehdyt elokuvat ja kaikki loputto-mat elokuva-aiheiset keskustelut ovat muo-kanneet tapaani ajatella elokuvaa ja sen tekemistä.

Hänen mukaansa myös joillakin opetta-jilla on ollut häneen suuri vaikutus.

”ASETA ITSESI ALTTIIKSI”Vilhunen kertoo kokemuksen äänellä ohjeita elokuva-alalle.

– Opiskele laaja-alaisesti, älä kaihda muita taiteita tai tieteitä. Mene katsomaan,

millaista elämä on toisaalla. Ole yksin, aseta itsesi alttiiksi. Pohdi alati mitä elokuva tar-koittaa juuri sinulle. Haasta itsesi kysymään, miksi jokin tarina tai havainto tulisi kertoa juuri elokuvan kielellä, Vilhunen neuvoo.

Vilhusen mukaan hyvä ohjaaja tietää, mitä haluaa ja miksi, pyrkii kohti tavoitetta määrätietoisesti ja samalla toisia ihmisiä ja ympäristöä kunnioittaen.

– Kaikkein kovimmat tekijät ovat niitä, jotka oppivat koko ajan uutta, myös itseään kokemattomammilta.

Vilhusen omat suosikkielokuvat ovat sellaisia, jotka ovat erinomaisesti laadittuja kysymyksiä sen sijaan, että ne vastaisivat johonkin kysymykseen.

– Parhaat elokuvat ovat oikeastaan aika vaarallisia. Muuttuminen, todellinen muuttuminen edellyttää kaiken turvallisen hylkäämistä.

• teksti: Pirjetta Koivisto • kuvat: Timo Klaavo

LUE Oscar-ehdokkaan tuottajan, toisen alumnimme Elli Toivoniemen haastattelu netistä.

aurinkolaiva 1 • 2014 • 21

TURUSSA JÄRJESTETÄÄN ELOKUUSSA, 18.–20.8.2014, viiden-nen kerran kansainvälinen ja monitieteinen konferenssi Well-being in the Information Society (WIS 2014). WIS-konferenssisarja keskittyy infor-maatioyhteiskunnan, hyvinvoinnin ja urbaanin elämäntavan rajapinnalle. Tarkastelussa on yksilön laajasti tulkittu terveys ja hyvinvointi kaupunki- maisen elämisen paineissa ja mahdollisuuksissa, ottaen huomioon informaatioyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet.

VUODEN 2014 TEEMA ON ’’SAFE AND SECURE CITIES’’,jossa tarkempia aihealueita ovat mm. IT-resurssien yhtä-läiset käyttömahdollisuudet, turvallinen elin-, työ- ja opis-keluympäristö, tietoturvallisuus ja e-terveys. Teemoihin paneudutaan tutkimuksen ja soveltavan, käytännöllisen toiminnan yhteistyöllä. Konferenssiin ovat tervetulleita sekä tutkijat että käytännön toimijat, joille mahdollistuu saman teeman yhteinen kehittäminen ja ajattelun syventäminen.

KONFERENSSIN PÄÄJÄRJESTÄJINÄ OVAT Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Itämeren Terveet Kaupungit ry. Lisäksi valmistelussa ovat mukana Åbo Akademi, TUCS, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto ja Turun AMK. Konferenssisarjan alkuunpanija ja pääjärjes-täjä on professori Reima Suomi, jonka ennakkoluuloton, tulevaisuuteen katsova ja innovatiivinen näkemys hyvinvointialojen ja informaatiotekniikan yhteistyöstä on teh-nyt konferenssin mahdolliseksi. Tämä kon-ferenssi on kansainvälisestikin ainutlaa-tuinen moniulotteisuutensa takia: se on

HYVINVOINTIAINFORMAATIOYHTEISKUNNASSA

• kuvat: Jussi Vierimaa

kolumni

22 • aurinkolaiva 1 • 2014

kansainvälinen ja monitieteinen, mutta samalla se mahdollistaa teemaan liittyvien käytännön sovellusten sekä yritystoiminnan esilletulon.

OLEN TOISTA KERTAA MUKANA konferenssin johtoryhmässä, ja tämä työ on antanut uskoa monitieteisen, monialaisen ja monitasoisen yhteis-työn mahdollisuuksiin. Erilaiset lähestymistavat haastavat, mutta ne myös vievät harppauksin ajattelua ja toimintaa eteenpäin.

Tervetuloa WIS-konferenssiin!

Tutustu tarkemmin: http://www.wis.fi

Mukana myös Facebookissa ja LinkedIn-sivustoilla:”WIS conference series”

Koulutusjohtaja Marjut Putkinen, Turun AMKTerveys ja hyvinvointi, WIS-johtoryhmän jäsen

etunimi.sukunimi@turkuamk.fi

aurinkolaiva 1 • 2014 • 23

HANKKEIDEN TULOKSISTA TUOTTEISTAMISEEN Turun ammattikorkeakoulun ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteisessä ESR-rahoitteisessa SUMMIT-hankkeessa pureuduttiin ajankohtaiseen teemaan hankkeiden tulosten tuotteistamisesta.

SUMMITissa tarkasteltiin kulttuurialan hank-keiden tuloksia, vahvistettiin tuotteistamis-osaamista ja verkostoiduttiin Turun AMK:n ja Metropolian kulttuurialojen kesken. Hankkeessa pilotoidussa mallissa työryhmä rakensi tuotteistamis-, yritysyhteistyö- ja koulutusvientiosaamisen asiantuntijatuella

työpajakokonaisuuden, johon osallistui toimijoita kahdestatoista eri hankkeesta. Työskentelypäivät toteutettiin Turussa, Helsingissä ja Tallinnassa.

Hankkeet ja niiden tulokset avattiin yhteiseen luovaan tarkasteluun. Syntynei- den tuotteiden ja tuoteaihioiden jatko-

24 • aurinkolaiva 1 • 2014

jalostukseen toteutettiin konkreettiset askeleet ja samalla pohdittiin mahdollisuuk-sia koulutusvientituotteiden rakentamiseksi. Toiminnallinen ja intensiivinen työskentely hyödynsi kaikkia yhteisöllisen oppimispro-sessin tasoja.

Tuloksena syntyi toimintamalli Turun AMK:n ja Metropolian kulttuurialojen yhteistyölle ja konsepti vaiheelle, jossa hanke on edennyt tuloksiin, ja tulokset pitäisi saada täysipainoisesti hyödynnettyä. Prosessissa kiteytyneet tuotteet ovat erinomainen valikoima ajankohtaisia täydennyskoulutus- tai palvelutuotteita. Samalla tapahtunut verkostoituminen on myös mainio pohja uusille, yhteisille hankkeille.

PARAS VAHVUUS JA MAHDOLLISUUS KOULUTUSOSAAMISESSAAmmattikorkeakoulun paras vahvuus ja mahdollisuus on koulutusosaaminen. Haasteina ja kipukohtina toiminnan kehittä- miselle on kuitenkin palvelutuotteiden ra-kentamisen toimintaketjun kehittymättö-myys – kuka ottaa tuotteistamisesta kopin, ja millä tavalla? Kuka jatkaa toimintaketjua myyntiin ja aina koulutusvientiin asti? Miten johdettuna ja millä resursseilla?

SUMMIT-prosessi osoitti tarpeellisuutensa ja loi puuttuneen renkaan toisistaan erillis-ten hanketulosten laajapohjaiselle tarkas- telulle, jatkojalostamiselle ja yhteisten koske- tuspintojen etsimiselle. Konseptia voidaan kehittää edelleen ja toteuttaa toistuvana työskentelytapana, tai muokata sitä palvelu-toimintaansa uudistavan ammattikorkeakou-lun tarpeisiin.

Tärkeintä on, että jatkumo hankkeen alusta tulosten hyödyntämiseen tuotteina ja palveluina saadaan luotua ja hankkeiden tuloksia ehditään, osataan ja halutaan tarkas-tella luovassa, poikkialaisessa keskustelussa.

• teksti: Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, Turun ammattikorkeakoulu / Anna-Maria Vilkuna, Metropolia-ammattikorkeakoulu• kuva: Liisa-Maria Lilja-Viherlampi / Anna-Maria Vilkuna / Kaisa Adair

SUMMIT - hankkeestatarkemmin

Hankkeitten hedelmät+ ryhmän imu= tehokas tuotteistaminen

aurinkolaiva 1 • 2014 • 25

TÖISSÄ YRITYKSESSÄ –

TUTKINTO BISNESAKATEMIASSA Alkutalvesta 2012 järjestettiin Turussa Nokian Bridge -ohjelman keskustelutilaisuus alueen korkeakouluille. Teemana oli se, miten korkeakoulut voisivat työllistää tai auttaa työllistymisessä Nokialta irtisanottuja. Keskustelu oli varsin hajanaista ja polveilevaa, ja varsinaisia ratkaisuehdotuksia oli vain muutamia.

Samaan aikaan Turun AMK:n Salon kampuk-sella oli käynnistynyt innovatiivinen ajatus-leikki: Nokialla on oltava ihmisiä, joilta on jäänyt ammattikorkeakouluopinnot kesken. Pystyisimmekö yhdistämään alun perin nuoriso-opiskelijoiden yrittäjyyteen perus-tuvan oppimisympäristön tutkintoon johta-vaan räätälöityyn koulutukseen heille, jotka nyt jäivät pois Nokialta?

Turun AMK lähestyi ELY-keskusta muka- naan konkreettinen ehdotus: annetaan ex-nokialaisten hakea liiketoiminta- ja pro-jektiosaamista oman Nokialta hankitun osaa-misensa tueksi osuuskunnissa toimimalla.

SALOSSA ALOITTI 35 UUTTA AIKUISOPISKELIJAALokakuussa 2012 alkoi BisnesAkatemiassa tradenomin tutkintoon johtava koulutus Nokian Salon tehtaalta irtisanotuille. Oman alansa asiantuntijoista haastattelujen avulla valittu aikuisopiskelijatiimi perusti BisnesAkatemiaan kaksi omaa yritystä, Priimon ja ProAikonin.

Kummallekin nokialaistiimille nimettiin heti alkuun oma valmentaja. Valmentajan tehtä- vänä oli tutustuttaa opiskelijat ammatti-korkeakoulun rutiineihin ja mahdollisuuk-siin, ja hän oli vähintään kahtena päivänä viikossa kokonaan tiimiläistensä käytössä. Valmentajien tavoitettavuus ja jatkuva yhteydenpito opiskelijoihin oli varmasti yksi syy siihen, miksi työvoimapoliittisille koulutuksille tyypillisiä alkupään keskeytyksiä ei tullut.

Valmentajaopettaja Päivi Killström pitää aikuistiimien ohjaamista mahtavana työtehtävänä.

– Kyllä meillä ja aikuisopiskelijoilla meni välillä sekaisin se, että kuka tässä ohjaa ja valmentaa ketäkin ja mihin, he nauravat. Tämäntyyppisessä koulutuksessa on oltava valmis hyvinkin haastaviin filosofisiin keskusteluihin sekä opinnoista että myös elämästä yleensä.

– Valmentajan pitää olla nöyrä, mutta ei nöyristellä. Uskomme, että tämäntyyppiset asiantuntijasparraukseen perustuvat koulu-tukset tulevat lisääntymään.

26 • aurinkolaiva 1 • 2014

POIKKEUKSELLISTA KOULUTUSTAELY-keskuksen rahoittama koulutus on ollut ainutlaatuinen: koskaan aiemmin ei ole toteutettu tutkintoon johtavaa työvoimapo-liittista koulutusta tällaisessa yritysmäisessä oppimisympäristössä. Myös pituudeltaan 18 kuukauden mittainen, tutkintoon johtava koulutus on poikkeuksellinen.

Koko ajatusleikin aloittaja, yliopettaja Jussi Puhakainen, pitää erityisen haasteellise-na tutkinnon rakenteen sovittamista uuden tyyppiseen oppimisympäristöön, ammattikorkeakoulun reunaehtoihin sekä rahoittajan toiveisiin. Toisaalta tässä on ollut myös mahdollisuus tehdä ammattikorkea-koulusta ketterämpi vastaamaan alueellisiin haasteisiin.

• teksti: Jaana Kallio-Gerlander, lehtori, päävalmentaja• kuva: Johanna Stenroos-Vuorio

Irtisanomiset + AMK:n osaaminen + Ely-keskus = työllistyminen

Tulokset 8.4.2014 päättyneestä koulutuksesta ovat loistavat:

• 35 opiskelijasta 30 saavutti tutkinnon; keskeyttämisluku työvoimapoliittisissa koulutuksissa on usein yli 50 %• työllistymisaste yli 70 %• koulutuksen innovatiivinen konsepti ja järjestelyt saivat kiitosta niin opiskelijoilta, ELY-keskukselta, Nokialta kuin alueen yrityksiltäkin.

BisnesAkatemiassa opiskellaan oikeissa yrityksiin sidotuissa työelämän projekteissa tai vaikkapa yrittäjänä. Opiskelusuunnitelma räätälöidään oman valmentajaopettajan kanssa. Valmentaja sparraa ja auttaa opiskelijoita, ja työn tekeminen projekteissa kerryttää opintopisteitä siinä missä klassisella opintojaksollakin opiskelu.

LUE LISÄÄ

aurinkolaiva 1 • 2014 • 27

www.turkuamk.fi

TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN OPPIMATERIAALEJA | PUHEENVUOROJA | RAPORTTEJA | TUTKIMUKSIA

Terhi Hytönen, Milla Roininen & Marion Karppi (toim.)

HYVINVOINTIA KAIKILLE HYVINVOINTIOSAAMINEN TURUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Julkaisu luo esimerkkien avulla kattavan kuvan Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointipalveluiden projekteista. Projektit tarjoavat opiskelijoille työelämävalmiuksia lisääviä kokemuksia ja parantavat henkilökunnan osaamista. Projektien kautta toteu-tettavalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla vahvistetaan myös alueellisia, kansallisia ja kansain- välisiä yhteyksiä yrityksiin sekä koulutus- ja asiantuntijaorganisaatioihin.

• Turun AMK:n raportteja 176• 2013• ISBN 978-952-216-429-2

Tiina Jaatinen & Timo Mieskonen (toim.)

OPISKELUN JA TKI-HANKKEENYHDISTÄMINENCASE: KALEIDOSKOOPPI 2011–2013

Julkaisussa esitellään Turun ammattikorkeakoulun testaamia hyviä käytänteitä luovien metodienkäytöstä meri- ja metalliteollisuudessa. Kaleidoskooppi – luovuus ja kulttuuriset innovaatiot meri- ja metalliteollisuudessa on vuosina 2011–2013 toiminut valtakunnallinen kehittämishanke, jonka tavoitteena oli lisätä meriteollisuuden yritysten kilpailukykyä yhdistämällä luovan alan osaamista ja kulttuurisia sisältöjä.

• Turun AMK:n puheenvuoroja 76• 2013• ISBN 978-952-216-441-4

Lataa verkkojulkaisu Lataa verkkojulkaisu

MITÄ TÄÄLLÄ TAPAHTUU?

• Innovation pedagogy and other approaches

• Haluatko kehittää työyhteisösi toimintaa?

• Vaikuta itse tietokoneesi käyttöikään

• Opiskelemaan haku mietityttää

• Vieroitushoidossa käytetään toimintaterapiaa

• ”Mahis”-päivänä kaikki on mahdollista

TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUTOIMINTA Joukahaisenkatu 3 A, 20520 Turku, puh. (02) 263 35810

http://loki.turkuamk.fi