avomaavihannesten fosforilannoitus, terhi suojala-ahlfors, luke

19
Alustavia tuloksia peltokokeista Terhi Suojala-Ahlfors Avomaavihannesten fosforilannoitus © Luonnonvarakeskus 1 23.2.2015 Teppo Tutkija Koottua tietoa kasviksista 10.2.2015, Hämeenlinna, Aulanko

Upload: natural-resources-institute-finland-luke

Post on 08-Aug-2015

186 views

Category:

Science


1 download

TRANSCRIPT

Page 1: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Alustavia tuloksia peltokokeista

Terhi Suojala-Ahlfors

Avomaavihannesten fosforilannoitus

© Luonnonvarakeskus1 23.2.2015Teppo Tutkija

Koottua tietoa kasviksista 10.2.2015, Hämeenlinna, Aulanko

Page 2: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Tarve puutarhakasvien fosforilannoituksen tutkimukseen

• Aiempaa tutkimusta Suomesta ei ole

– Mikä on eri kasvien fosforilannoitustarve erilaisilla viljelymailla?

– Lannoituksen taloudellisuus

• Fosfori merkittävä ravinne vesistökuormituksen takia

– Vesistöön päätynyttä fosforia vaikea poistaa

– Huuhtoutumiseen vaikuttavat eniten pellon fosforiluku ja pellon – Huuhtoutumiseen vaikuttavat eniten pellon fosforiluku ja pellon kaltevuus

• Maaperästä louhittava fosfori vähenee ja hinta nousee!

23.2.2015 2

Page 3: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Viljavuustutkimus ja pellon fosforivarannot

• Ympäristötuen fosforilannoitusrajat perustuvat viljavuusanalyysin fosforiluokkaan

• Viljavuustutkimus mittaa helppoliukoisen fosforin pitoisuutta, joka on alle 10 % kasveille käyttökelpoisesta fosforivarannosta

Helppo-

Kivennäismaan P-varannot, kun viljavuustutkimuksen P-luku 10-15 mg/l

Savimailla fosforivarannot

suurimmat, eloperäisillä mailla pienimmät!

Maahan sitoutunut P, 1500 kg/ha

Kasveille käyttö-

kelpoinen P, 400 kg/ha

Helppo-liukoinen P,

20 kg/ha

Page 4: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Vihannesten ja marjakasvien tasapainoinen N- ja P-lannoitus ja ravinnepäästöjen vähentäminen

• Tutkimushanke 1.1.2014-30.6.2017

• Rahoittajat:

– MMM/Makera

– Yara Suomi

– Luonnonvarakeskus

• Vuonna 2014 osa kokeista toteutettiin EKOkas-hankkeessa (Luomu-ja IP-kasvistuotannon kehittäminen) (rahoitus: Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELY-keskukset)

• Hankkeella nettisivu Luken verkkosivustolla

www.luke.fi/puutarhanp

• EKOkas-hankkeen nettisivu:

www.luke.fi/ekokas

Page 5: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Tutkimuksen osat

1. Vihannesten P-lannoitus (suurin paino!)– Eri lajien satovaste fosforilannoitukseen

– Lannoituksen taloudellinen optimi

2. Vihannesten N-lannoitus– N-lannoituksen tarkentaminen,

erityisesti jaetun N-lannoituksen optimointi

3. Mansikan P-lannoitus– Satovaste ja mykorritsan merkitys

Page 6: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Vihanneskokeet MTT:ssä v. 2014Kasvi Paikka-

kunta

Pellon P-

luokka

Vertailtavat P-lannoitustasot (kg/ha)

sipuli Piikkiö välttävä 0 20 50 100

sipuli Piikkiö korkea 0 5 15 30

sipuli Mikkeli välttävä 0 20 50 100 20 + 10 (startti)

keräkaali Piikkiö välttävä 0 20 50 100

keräkaali Piikkiö korkea 0 5 15 30

keräkaali Mikkeli välttävä 0 20 50 100 20 + 10 (startti)keräkaali Mikkeli välttävä 0 20 50 100 20 + 10 (startti)

Kaalit hyönteisverkon alle Mikkelissä. Piikkiön kokeet hietamaalla.

Page 7: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Vihanneskokeet tiloilla v. 2014Kasvi Maakunta Pellon P-luokka Vertailtavat P-lannoitustasot (kg/ha)

keräkaali Satakunta korkea 0 30

porkkana Satakunta arveluttavan

korkea

0 20

porkkana* Häme korkea 0 25

porkkana* Pohjois-Savo hyvä 0 40

porkkana* Pohjois-Savo hyvä 0 27

mukulaselleri Varsinais-Suomi välttävä 30 76

*Tilakokeet toteutettu yhteistyössä EKOkas-hankkeen kanssa.

Page 8: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Lannoituskokeissa tehdyt mittaukset

• Maan viljavuus

• Kasvianalyysi kesä-heinäkuussa

• Sato

• Ravinteiden otto

• Sipulikokeissa Piikkiössä lisäksi maan liukoisen fosforin seuranta

• Osassa kokeita varastokestävyyden seuranta• Osassa kokeita varastokestävyyden seuranta

KOKEET ONNISTUIVAT HYVIN

Sipulin ja keräkaalin sadot korkeita,

porkkanasadot vaihtelevia. Sääolot

vuonna 2014 hyvin poikkeukselliset!

Page 9: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Satotulokset – keräkaali ja sipuli

• Keräkaali- ja sipulikokeissa ei juuri eroja sadossa eri fosforilannoitusmäärillä

• Mikkelin keräkaalikokeessa starttilannoitus (P 10 kg/ha) yhdistettynä rakeiseen peruslannoitukseen (20 kg/ha) tuotti parhaan tuloksen

Page 10: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Keräkaalin satotulokset

40

50

60

70

80

90

Keräkaalin sato, tn/ha

20 + 10

0

10

20

30

40

0 20 30* 50 100 0 20 50 100 0 5 15 30 0 30

Mikkeli Piikkiö Piikkiö Tilakoe

P-luku 5-9 5-8 20-32 33-43

Page 11: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Sipulin satotulokset

20

25

30

35

40

45

50

Sipulin kokonaissato, tn/ha

20 + 10

0

5

10

15

20

0 20 30S 50 100 0 20 50 100 0 5 15 30

Mikkeli Piikkiö Piikkiö

P-luku 6-8 5-8 31-42

Page 12: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Liukoisen fosforin seuranta Piikkiön sipulikokeissa

10

15 P0P100

15

30

45

Savimaa,P-luku 5-8

Liu

k.

P,

mg

/l m

aata

Hieta,P-luku 31-42

10

15P0P30

Liu

k.

P,

mg

/l m

aata

• Lannoituksen vaikutus lyhytaikainen

• Koko kasvukauden ajan fosforia vähintään 3 mg/l maata, jonka pitäisi riittää kasvin tarpeisiin

7.5

.

14

.5.

21

.5.

28

.5.

4.6

.

11

.6.

18

.6.

25

.6.

2.7

.

9.7

.

16

.7.

23

.7.

30

.7.

6.8

.0

5

Pvm

Liu

k.

P,

mg

/l m

aata

7.5

.

14

.5.

21

.5.

28

.5.

4.6

.

11

.6.

18

.6.

25

.6.

2.7

.

9.7

.

16

.7.

23

.7.

30

.7.

6.8

.

0

5

Pvm

Liu

k.

P,

mg

/l m

aata

Page 13: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Satotulokset - porkkana

• Porkkanasadot hyvin vaihtelevia eri koepaikoilla

• Kolmella koepaikalla neljästä fosforilannoitus lisäsi satoa noin 10 %, yhdellä ei vaikutusta

• Ero ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä

Kuopio,

24.9.2014

Page 14: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Porkkanan satotulokset

50

60

70

80

Kokonaissato, tn/ha

0

10

20

30

40

P0 P20 P0 P25 P0 P27 P0 P40

P-luokka arv.korkea korkea korkea hyvä

Page 15: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Kasvien kokonaissato ja fosforin otto (sato + lehdet)

30405060708090

tn/ha tai kg/ha

Sato

P:n otto

SIPULI

KERÄKAALI PORKKANA

SELLERI

15

0102030 P:n otto

Page 16: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Paljon kysymyksiä

• Fosforilannoituksen vaikutus satoon oli odotettua pienempi – erot lannoitusmäärissä olivat kuitenkin suuret, 0 → 100 kg/ha

• Starttilannoituksen merkitystä tarkasteltava lähemmin

• Onko porkkana kasvi, jolla fosforilannoituksen merkitys suuri(n)?

• Lehtien ja sadon fosforipitoisuuksissa suurta vaihtelua -> mikä selittää, miten tietoja voi hyödyntää?selittää, miten tietoja voi hyödyntää?

Page 17: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Suunnitelmat vuodelle 2015• Fosforikokeet jatkuvat kuten v. 2014

– Luke: Piikkiö ja Mikkeli – sipuli ja keräkaali

– Tilakoepaikkoja tarvitaan (porkkana, ehkä muutkin kasvit)!

• Aloitetaan myös typpilannoituskokeet: tavoitteena kesän aikaisen lisälannoituksen täsmentäminen keräkaalilla

– Lannoitusikkunoiden, liukoisen typen ja GreenSeeker-mittausten– Lannoitusikkunoiden, liukoisen typen ja GreenSeeker-mittaustenja typpimallien hyödyntäminen

– Koepaikat: Luke/Piikkiö + tilakoe

Page 18: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Mitä hanke tuottaa vihannesviljelyyn?

• Tutkittua tietoa fosforilannoituksen vaikutuksesta vihannesten satoon

• Laskelmat fosforilannoituksen taloudellisesta vaikutuksesta

• Aineksia lannoitussuositusten • Aineksia lannoitussuositusten tarkistamiseen

Hanke päättyy 30.6.2017

Page 19: Avomaavihannesten fosforilannoitus, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke

Kiitos!