gravimetriset tutkimukset eurajoella ja olkiluodossa ...työ raportti 2001 -0 5 gravimetriset...
TRANSCRIPT
POSIVA OY
Työ raportti 2001 -0 5
Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa
vuonna 2000
Seppo Elo
Helmikuu 2001
Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND
Tel . +358-9-2280 30
Fax +358-9-2280 3719
Työ r a p o r t t i 2 0 0 1 - 0 5
Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa
vuonna 2000
Seppo Elo
Helmikuu 2001
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESPOO
TEKIJÄORGANISAA TIO:
TILAAJA:
TILAAJAN YHDYSHENKILÖ:
TILAUSNUMERO:
TEKIJÄORGANISAATION YHDYSHENKILÖ:
'I'YÖ RAPORTTI: 2001-05
TARKASTAJA:
ALLEKIRJOITUS:
PAIKKA: PVM:
21.12.2000
Geologian tutkimuskeskus PL 96 (Betonimiehenkuja 4) 02151 ESPOO
Posiva Oy Mikonkatu 15 A
00100HE~S 1
tko ~ A. Hautajärvi
9592/00/AJH
Seppo Elo GTK
Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000
Lauri Eskola GTK Professori T &K GeofYsiikan linjan esimies
L · S-~
ESPOO 21 .12.2000
Työraportti 2001-05
Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa
vuonna 2000
Seppo Elo
Geologian tutkimuskeskus
Helmikuu 2001
Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa
tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia.
Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat
ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä
vastaa Posiva Oy:n kantaa.
GRAVIMETRISET TUTKIMUKSET EURAJOELLA JA OLKILUODOSSA V. 2000
TIIVISTELMÄ
Eurajoella ja Olkiluodossa tehtiin kesällä 2000 gravimetrinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää Eurajoen rapakivimassiivin (ns. Tarkin ja Väkkärän graniitit) kontaktisuhteita siten, että voidaan arvioida rapakivigraniitin sijaintia suhteessa sitä vanhempaan Olkiluodon kallioperään ja rapakivigraniitin mahdollista esiintymistä Olkiluodon alueella, tulkita Eurajoen rapakivimassiivin pohjoisreunalla sijaitsevan diabaasilaatan paksuutta ja tutkia Olkiluodon kallioperän graniittien ja gneissien keskinäisiä suhteita.
Yhteensä mitattiin 1906 pistettä kuudelle profiilille, joiden yhteenlaskettu pituus on 39.84 km.
Yhdistämällä nyt ja aikaisemmin mitatut aineistot laadittiin uusi Olkiluodon ja Eurajoen alueen Bouguer-anomaliakartta ja sille tulkintaa helpottava oheisaineisto. Suoritetut mittaukset täydentävät ja tarkentavat Eurajoen ja Olkiluodon aikaisempia gravimetrisia tutkimuksia (Elo, 1981 ja 1982). Mitatnilla profiileilla on nyt aikaisempaa huomattavasti tarkempi ja tiheämpi aineisto, joka jättää spekuloinnille vähemmän tilaa.
Suoritettujen kaksi- ja kolmedimensionaalisten mallinousten perusteella Väkkärän graniitti ulottuu ainakin 3 km:n syvyyteen. Profiilileikkauksissa sen kontaktit kaatuvat ulospäin. Väkkärän ja Laitilan rapakivigraniittien välissä on kappale niitä vanhempaa kallioperää, mutta muuten graniitit liittyvät läheisesti toisiinsa. Rapakivigraniittia on Väkkärän kohdalla syvemmälläkin kuin 3 kilometrissä. On kuitenkin vaikea sanoa, syveneekö Väkkärän graniitti ja ulottuu myös Laitilan massiivin alle, ulottuuko Laitilan massiivi Väkkärän graniitin alle vai pitääkö puhua toistaiseksi nimeämättömästä suuresta rapakiviesiintymästä sekä Väkkärän että Laitilan massiivien alla. Laaja-alaisempien tulkintojen mukaan rapakivigraniitteja esiintyy pintapaljastumia laajemmalla alueella, ne ovat paikka paikoin yli 8 km paksuja ja ulottunevat myös Olkiluodon alle. Väkkärän graniitilta Olkiluodolle mentäessä Bouguer-anomalia tasaisesti kasvaa eikä mittausaineisto sisällä viitteitä pinnan lähellä sijaitsevista isommista rapakiviesiintymistä. Nyt mitatun aineiston perusteella Olkiluodon alla mahdollisten isojen rapakiviesiintymien yläpinta sijaitsee yli kolmen kilometrin syvyydessä.
Väkkärän graniitin pohjoispuolella sijaitseva diabaasilaatta on sen ylittävällä profiililla enimmillään ainakin 300 m paksu.
Olkiluodolla mitatuilla profiileilla havaitaan vain pieniä Bouguer-anomalian vaihteluita. Tämä merkinnee sitä, että ainakin kallioperän ylin osa profiilien kohdalla on hyvin migmatisoitunut eikä sulje sisäänsä suurempia homogeenisia graniittilohkoja.
A vainsanat: gravimetrinen tutkimus, rapakivigraniitti, Eurajoen rapakivimassiivi, Tarkin graniitti, Väkkärän graniitti, diabaasi, Bouguer-anomalia, Olkiluoto, ydinjätteiden loppusijoitus
------------------------------------------------------------~ -
GRAVIMETRIC INVESTIGATIONS IN EURAJOKI AND OLKILUOTO, 2000
ABSTRACT
During the summer 2000 a gravity survey was carried out in Eurajoki and Olkiluoto. The aims of the survey were to study the contacts of the Eurajoki rapakivi massif (that is the Tarkki and Väkkärä granites) and its possible subsurface extension into the Olkiluoto island, to estimate the thickness of the diabase sills on the northem side of the Eurajoki rapakivi massif, and to obtain information on the nature of the granites and gneisses in Olkiluoto.
In total 1906 gravity stations were measured along six separate profiles with a totallength of 39.84 km.
A new Bouguer anomaly map of Olkiluoto and Eurajoki was prepared by combining the new and old data. Some auxiliary maps were prepared to help in the interpretation. The new data refines the earlier investigations (Elo, 1981 and 1982) and makes the interpretations less speculative.
Based on two- and three-dimensional gravity modeling, the depth extent of the Väkkärä granite is at least 3 km and its contacts dip outwards. Between the Väkkärä and Laitila rapakivi massifs, there is a slice of the old bedrock, but apart from that, the two massifs are closely associated. At the Väkkärä location, there are rapakivi granites at deeper levels than 3 km from the surface. However, it is difficult to say, whether the Väkkärä granite extends to undemeath the Laitila granite or vice versa or should we talk about a new unnamed massif underneath the both. According to more regional gravity interpretations, rapakivi granites occupy a much larger area than can be delineated by means of the outcrops, the granite bodies are at some locations more than 8 km thick and may extend at depth to undemeath the Olkiluoto island. The Bouguer anomaly continuously increases from the Väkkärä granite to the Olkiluoto area, and there is no indication of rapakivi massifs close to the surface in Olkiluoto. The depth to the upper surface of possible rapakivi granite massifs in Olkiluoto is at least 3 km.
The maximum thickness of the diabase sill on the northero side of the Väkkärä granite is at least 300 m.
The residual anomalies along the profiles measured across Olkiluoto are very small. This means that, at least, the topmost part of the bedrock has undergone migmatization and no larger homogeneous granite blocks exist along the profiles.
Keywords: gravity survey, rapakivi granite, Eurajoki rapakivi massif, Tarkki granite,
Väkkärä granite, diabase, Bouguer anomaly, Olkiluoto site, nuclear waste disposal
SISÄLLYSLUETTELO
Tiivistel mä
Abstract
1 JOHDANTO .................................................................. 1
2 MITTAUKSET .......................................... . ...... . .............. 1
3 TULOSTENKÄSITTEL Y. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4 TULKINTA ................................................... . ............... 2
5 JOHTOPÄÄTÖKSET. ........................................................ 4
LÄHDELUETTELO............................................................... 5
LIITTEET ................ . ........................................ . .......... 6-21
1
1 JOHDANTO
Tässä raportissa kuvataan gravimetrista tutkimusta, jonka tavoitteena oli selvittää
Eurajoen rapakivimassiivin (ns. Tarkin ja Väkkärän graniitit) kontaktisuhteita siten,
että voidaan arvioida rapakivigraniitin sijaintia suhteessa sitä vanhempaan Olkiluo
don kallioperään ja rapakivigraniitin mahdollista esiintymistä Olkiluodolla, sekä
lisäksi arvioida Eurajoen rapakivimassiivin pohjoisreunalla sijaitsevan diabaasilaatan
paksuutta sekä tutkia Olkiluodon kallioperän graniittien ja gneissien keskinäisiä
suhteita.
2 MITTAUKSET
Kenttätöihin osallistuivat työnjohtajat Heikki Manninen ja Aimo Karhu sekä
havainnoitsijat Markku Korppinen, Martti Myyryläinen ja Esko Virtanen. Kenttätyöt
tehtiin 3-4.5. ja 5-21.6.2000, minä aikana saatiin mitatuksi yli 98% suunnitelluista
profiileista. Poikkeamat johtuvat siitä, että kevätkesällä ei päästy kylvötöiden takia
kaikille pelto-osuuksille. Työ tehtiin yhdistämällä perinteinen letkutukseen perustuva
profiilimittaus GPS-gravimetraukseen. Letkutukseen perustuvien profiilien alku-,
loppu- ja välipisteille mitattiin GPS-gravimetrauksella sidonta-arvot. Laatutarkas
tuksessa havaitut epäselvyydet selvitettiin tarkistusmittauksilla 17. elokuuta, 2000.
Yhteensä mitattiin 1906 pistettä kuudelle profiilille, joiden yhteenlaskettu pituus on
39.84 km.
Yksi osaprofiileista uusittiin liian suuren letkutuksen sulkuvirheen takia. Mitään
äkillistä korkeuden tasonmuutosta ei havaittu, vaan sulkuvirhe oli tasaisesti jakautu
nut koko matkalle. Toistetun 132 havaintopisteen perusteella yksittäisen Bouguer
anomaliahavainnon keskivirhe on 0.030 mGal, mikä täyttää hyvin asetetut laatu
vaatimukset, varsinkin kun siihen sisältyy hylätyn mittauksen suuren sulkuvirheen
tasoitus ja havaintojen pienet paikkapoikkeamat
Mittausprofiilien sijainti on esitetty liitteessä Kl. Samaan kuvaan on lisäksi koottu
alueen aikaisemmat painovoimamittaukset Kartasta on myös kuultokappale, jonka
avulla profiilien sijaintia voidaan katsoa muilla kartoilla.
3 TULOSTENKÄSITTELY
Tulostenkäsittelyn suorittivat Seppo Elo ja Tarja Manninen GTK:n alueellisen paino
voimaryhmän omalla ohjelmistolla.
2
Mittaustulokset laskettiin standardin mukaisiksi Bouguer-anomalioiksi osaprofii
leittain, minkä jälkeen osaprofiilit projisoitiin samalle suoralle. GTK:n magneettisesta
matalalentoaineistosta interpoloitiin vastaavat profiilit. Profiilidata on esitetty liit
teissä P 1 - P6.
Liitteessä K1 esitetyistä havainnoista interpoloitiin alueellinen matriisi, johon perus
tuu oheinen Eurajoen-Olkiluodon Bouguer-anomaliakartta (liite K2). Bouguer
anomalian laajat minimialueet kartan keskellä ja itäreunalla aiheutuvat Väkkärän ja
Laitilan rapakivigraniiteista.
Geologian tutkimuskeskuksen 1: 100 000 kallioperäkartoilta koottiin tutkimusalueen
kallioperäkartta (liite K3).
Vertailtavaksi laadittiin liitteiden K4A ja K4B aeromagneettiset kartat. Rapakivi
alueilla magneettisen anomalian vaihtelu on vähäistä. Laitilan rapakiven lävistävä
luode-kaakkosuuntainen siirros näkyy kuitenkin selvästi. Selväpiirteisimmät mag
neettiset anomaliat liittyvät diabaasilaattoihin ja etenkin näiden reunoihin.
Maanmittauslaitoksen digitaalisesta korkeusdatasta laadittiin alueen korkeuskartta
(liite K5). Huomaamme esimerkiksi, että pintaan puhkeavat diabaasilaatat erottuvat
ympäristöstään koholla olevina alueina.
4 TULKINTA
Tulkinnan suoritti Seppo Elo käyttämällä itse laadittuja 2- ja 3-dimensionaalisia
painovoima-anomalioiden mallinnusohjelmia GRA V2DC ja GRA V3DC.
Tulkinnassa keskityttiin rapakivigraniitteihin ja diabaasilaattoihin. Malleista tehtiin
optimoinnin kannalta mahdollisimman yksikäsitteiset, ja niistä riisuttiin pikkupiirteet,
joita on parempi käydä läpi erillisissä keskusteluissa jos tarvetta ilmenee. Väkkärän
rapakivigraniitin tulkinnassa käytettiin sekä kaksi- että kolmedimensionaalisia
malleja. Tulkinnan pohjana käytettiin seuraavia laboratoriossa mitattuja tiheystietoja
(taulukko 1). Mallinnuksen yhteydessä huomattiin Tarkin graniitin poikkeavan
tiheydeltään niin vähän ympäristöstään, että se ei ole luotettavasti tulkittavissa.
Seuraavassa mallinnus käydään läpi profiileittain.
3
Taulukko 1. Tutkimusalueen kivilajien tiheyksiä (kg/m3).
Kivilaji ka kh kpl Lähde
Väkkärän graniitti 2610 20 63 Elo, 1981
Tarkin graniitti 2690 20 5 "
Diabaasi 3000 30 21 " Laitilan rapakivi 2640 10 12 Elo, 1982
OL-KR1 ... KR5 (kaikki) 2718 65 255 Lindberg ja Paananen,
1992
OL-KR1 ... KR5 (graniitti) 2635 30 53 " OL-KR1 ... KR5 (kgn/mgt) 2740 45 190 "
Profiili Gl
Profiilin G 1 mallinnus on esitetty liitteessä Tl. Malli kuvaa kallioperää noin 3 km:n
syvyydelle asti. Optimoitavina parametreina olivat tiheyskontrasti, länsireunan
kontaktin paikka ja kaade, tasapohjaisen mallin syvyys sekä lineaarisen nollatason
kertoimet. Väkkärän rapakivigraniitti jatkuu profiilin APV1 tulkinnan perusteella
huomattavasti syvemmälle. Rapakiven länsikontakti kaatuu länteen. Optimoitavina
parametreina on ollut tiheyskontrasti, länsireunan kontaktin paikka ja kaade, tasa
pohjaisen mallin syvyys sekä lineaarisen nollatason kertoimet. Tiheyskontrastiksi
saatiin -93 kg/m3• Lisäämällä se Väkkärän graniitin keskitiheyteen saadaan ympä
ristön keskitiheydeksi 2703 kg/m3, mikä osuu sopivasti Tarkin graniitin keskitiheyden
(2690 kg/m3) ja Olkiluodon kairasydänten keskitiheyden (2718 kg/m3
) väliin.
Kuvassa esitetyn 3D-mallin (vihreä viiva) profiilia G 1 vasten kohtisuora poikki
leikkaus on esitetty liitteessä T2. 3D-malli aiheuttaa 0.03 mGalin keskipoikkeamaila
saman anomalian kuin 2D-malli.
Profiili G2
Profiilin G2 mallinnus on esitetty liitteessä T2. Keskitiheys ja syvyysulottuvuus
otettiin profiilin G 1 mallista. Optimoitavina parametreina olivat pohjois- ja etelä
reunan kontaktien paikat ja kaateet, nollatason 0. ja 1. asteen kertoimet sekä diabaasi
laattojen paksuus ja kontaktit. Esitetty malli kuvaa kallioperää n. 3 km:n syvyydelle
asti. Rapakivigraniitti ulottuu profiilin APV1 tulkinnan perusteella huomattavasti
syvemmälle. Rapakiven pohjoiskontakti kaatuu pohjoiseen ja eteläkontakti etelään.
Kuvassa esitetyn 3D-mallin (vihreä viiva) profiilia G2 vasten kohtisuora poikki-
4
leikkaus on esitetty liitteessä Tl. 3D-malli aiheuttaa 0.04 mGalin keskipoikkeamaila
saman anomalian kuin 2D-malli. Rapakivigraniitin pohjoispuolella sijaitsevien dia
baasilaattojen paksuudet tulkittiin noin 150 metriksi (pohjoisempi) ja 300 metriksi
( eteläisempi).
Profiili APV 1
Profiilien G3 ja G4 perusteella Väkkärän ja Laitilan rapakivigraniittien välissä on
pienehkö painovoimamaksimi, joka aiheutuu osin Tarkin graniitista ja osin gneis
seistä. Tulkinta edellyttää kuitenkin regionaalista otetta. Tätä varten aineistosta
interpoloitiin alueellinen Bouguer-anomaliaprofiili APV 1, jonka tulkinta on esitetty
liitteessä T3. Koska Laitilan rapakiven keskitiheys on luokkaa 2640 kg/m3, valittiin
mallissa rapakivien tiheyskontrastiksi -80 kg/m3• Malli rajattiin syvyyteen 5 km,
koska moniselitteisyys kasvaa syvemmälle mentäessä. Rapakiveä löytyy tätä syvem
mältäkin, mutta sen geometria jää epäselväksi. Tulkinnassa optimoitiin Väkkärän
rapakivigraniitin länsi- ja itäkontaktin paikkaa ja kaadetta, Laitilan graniitin länsi
kontaktin paikkaa ja kaadetta sekä rapakivigraniittien väliin jäävän lohkon minimi
syvyyttä, joksi saatiin ainakin noin 830 metriä. Väkkärän graniitin itäkontakti kaatuu
tällä kontaktin vinosti ylittävällä profiililla näennäisesti itään.
Profiilit GS ja G6
Profiileilla G5 ja G6 havaitaan vain pieniä Bouguer-anomalian vaihteluita. Asian
selventämiseksi on kallioperäkartalla sijaitsevan graniittikielekkeen kohdalle sijoi
tettu homogeeniset 400 metriä syvät graniittikappaleet (Liite T4) ja laskettu niille
painovoima-anomalia käyttämällä taulukon 1 mukaista tiheyskontrastia. Huomataan,
että tällaisiä anomalioita mitatussa aineistossa ei ole. Tämä merkinnee sitä, että
ainakin kallioperän ylin osa on varsin migmatisoitunut eikä sulje sisäänsä suurempia
homogeenisia graniittilohkoja.
5 JOHTOPÄÄTÖKSET
Yhdistämällä nyt ja aikaisemmin mitatut aineistot on laadittu uusi Olkiluodon ja
Eurajoen alueen Bouguer-anomaliakartta ja sille tulkintaa helpottava oheisaineisto.
Suoritetut mittaukset täydentävät ja tarkentavat Eurajoen ja Olkiluodon aikaisempia
gravimetrisia tutkimuksia (Elo, 1981 ja 1982). Mitatuilla profiileilla on nyt aikaisem
paa huomattavasti tarkempi ja tiheämpi aineisto, joka jättää spekuloinnille vähemmän
tilaa.
5
Suoritettujen mallinnusten perusteella Väkkärän graniitti ulottuu ainakin 3 km:n
syvyyteen ja profiilileikkauksissa sen kontaktit kaatuvat ulospäin. Väkkärän ja
Laitilan rapakivigraniittien välissä on kappale niitä vanhempaa kallioperää, mutta
muuten graniitit liittyvät läheisesti toisiinsa. Rapakivigraniittia on Väkkärän kohdalla
syvemmälläkin kuin 3 km:ssä. Syvien osien suhteen on kuitenkin vaikea sanoa,
syveneekö Väkkärän graniitti ja ulottuu myös Laitilan massiivin, ulottuuko Laitilan
massiivi Väkkärän graniitin alle vai pitääkö puhua toistaiseksi nimeämättömästä
suuresta rapakiviesiintymästä sekä Väkkärän että Laitilan graniittien alla. Laaja
alaisempien tulkintojen mukaan rapakivigraniitteja esiintyy pintapaljastornia laajem
malla alueella, ne ovat paikka paikoin yli 8 km paksuja ja ulottunevat myös Olki
luodon alle. Väkkärän graniitilta Olkiluodolle mentäessä Bouguer-anomalia tasaisesti
kasvaa eikä mittausaineisto sisällä viitteitä pinnan lähellä sijaitsevista isommista
rapakiviesiintymistä. Nyt mitatun aineiston perusteella Olkiluodon alla mahdollisten
isojen rapakiviesiintymien yläpinta sijaitsee yli kolmen kilometrin syvyydessä.
Väkkärän graniitin pohjoispuolella sijaitseva diabaasilaatta on sen ylittävällä profii
lilla G2 enimmillään noin 300 m paksu.
Olkiluodolla mitatuilla profiileilla havaitaan vain pieniä Bouguer-anomalian vaihte
luita. Tämä merkinnee sitä, että ainakin kallioperän ylin osa on hyvin migmatisoitu
nut eikä sulje sisäänsä suurempia homogeenisia graniittilohkoja.
LÄHDELUETTELO
Elo, S., 1981. Olkiluodon gravimetrinen tutkimus. Tiedonanto 1981-06-18, Geologian tutkimuslaitos, Geofysiikan osasto, Otaniemi. 14 s.
Elo, S., 1982. Satakunnan kallioperää koskevista gravimetrisista tutkimuksista. Tiedonanto 1982-09-27, Geologian tutkimuslaitos, Geofysiikan osasto, Otaniemi. 17 s.
Hämäläinen, A., 1993. Karttalehti 1134 Kokemäki, 1:100 000 kallioperäkartta, Suomen Geologinen kartta, Geologian tutkimuskeskus.
Lindberg, A. ja Paananen, M., 1991. Eurajoen Olkiluodon kallionäytteiden petrografia, geokemia ja geofysiikka, kairanreiät KR1, KR2, KR3, KR4 ja KR5. TVO/ Paikkatutkimukset, Työraportti 90-10, Geologian tutkimuskeskus, Ydinjätteiden sijoitustutkimukset 65 s.+ liitteitä.
Suominen, V. ja Torssonen, M., 1993. Karttalehti 1132 Rauma, 1:100 000 kallioperäkartta, Suomen Geologinen kartta, Geologian tutkimuskeskus.
• • Eurajoen alueen painovoimahavaintojen sijainti
0 GTK:n profiilimittaus 2000 0 GTK:n aikaisemmat mittaukset
0 Geodeettisen laitoksen havainnot
1520 1550 6800 . . 6800
. .
.. ·. . . . . . . . ....... : . . . ... ~ . : :
. . . . . : . . . . . . · .. ·.
4
3
5km
6780 . 6780 1520 1550
~ ...... ...... ...... n ~ ~
...-... !:'l.l ...... < = 0\ '-'
• • EURAJOJ(I BOUGUER ANOMALY
1529 6899~------~~~------------------------------------~--------------~
1559 6899
6789 1529
REGIONAL GRAUITY DATA
19 J<M 6789
1559
GEOLOGICAL SURUEY OF FINLAND
MGal
- 19
-29
- 39
- 49
~ == ~ ~
~ ~ ~ •• < = ~
• • EURAJOEN ALUEEN KALLIOPERÄ
Ote GTK:n 1:100 000 kallioperäkartoilta 1132 (Suominen, V. Ja Torssonen, M., 1993) ja 1134 (Hämäläinen, A., 1994)
6800 ; l
6780
1520
1520
1550 :6800
6780 1550
~ .... .... ~ ~
~ ~ r:ll .... < = oc ..._...
SHEET J.J.3)(
J.529 6899...----
•
GEOLOGICAL SURUEY OF FINLAND
5 KM
• AEROMAGNETIC ANOMALY
J.55fiJ 6899
6789 J.55fiJ
AEROGEOPHYSICAL DATA
nT
+599
9
~ == ;-
~ > ~ •• < = \C ~
• • SHEET 1.1.3)( AEROMACNETIC AHOMALV ILLUMIHATED FROM NW AND NE
1.529 .1559 6899 ~' 6899
6789 6789 1.529 5 KM .1~~9
CEOLOCICAL SURUEV OF FINLAND AEROGEOPHVSICAL DATA
~ ...... ...... ~ ~
~ == ,-_ ~ ...... < = ~ = ~
SHEET ~~3)(
~529 6899
6789 ~529
NATIONAL LAND SURUEY
• • ELEUATION ILLUMINATED FROM NW AND NE
5 J<M
~559 ............. ....---6899
6789 ~559
DIGITAL ELEUATION MODEL
M
+69
+39
9 ~ ..... ..... ~ ~
~ ~ r.IJ ..... < = ~ ~ ...._...
•
•
Liite Pl (sivu 12)
Eurajoki, karttalehdet 1132 08 ja 11, profiili 1/2000/GTK
X= 6789.18-6789.19, Y=1527.64-1536.75
nT Aeromagneettinen anomalia, interpoloitu GTK:n matalalentoaineistosta
-200+-------------------------r-------~------~ 0 2 4 6 8 1>km
m Korkeus merenpinnasta + gravimetrinjalusta, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista
() km
mGal Bouguer-anomalia, projisoitu GTK:n maanpintaprofrileista
-20
-30
-•0+-------~------~--------r-------~------~ 0 2 4 6 8 llkm
•
•
Liite P2 (sivu 13)
Eurajoki, karttalehdet 1132 11 ja 12, profiili 2/2000/GTK
X= 6798.67-6781.98, Y=1535.80-1535.81
nT Aeromagneettinen anomalia, interpoloitu GTK:n matalalentoaineistosta
250
0
-250
-500
0 2 4 6 8 1) 12 14
m Korkeus merenpinnasta+ gravimetrinjalusta, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista
40
20
0 1
0 2 4 6 8 1) 12 14 16
mGal Bouguer-anomalia, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista
-20
-30 / .___/
-40 0 2 4 6 8 1) 12 14 16
~ km
~ km
•
•
Liite P3 (sivu 14)
Eurajoki, karttalehdet 1132 11 ja 1134 02, profiili 3/2000/GTK
X= 6788.11-6788.10, Y=1537.50-1542.57
nT Aeromagneettinen anomalia, interpoloitu GTK:n matalalentoaineistosta
~:cr-----~--. -0 2 km 4
m Korkeus merenpinnasta + gravimetrin jalusta, projisoitu GTK:n maanpintaproftileista
40
20
1
6
0+-------------------~------------------~~-------------------o 2 km 4 6
mGal Bouguer-anomalia, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista
-~T-------------~
-38
-~+-------------------~------------------~~----------------~ 0 2 km 4 6
•
•
Liite P4 (sivu 15)
Eurajoki, karttalehdet 1132 11 ja 1134 02, profiili 4/2000/GTK
X= 6789.48-6789.45, Y=1537.48-1542.54
nT Aeromagneettinen anomalia, interpoloitu GTK:n matalalentoaineistosta
0
-m
-200+--------------------r------------------~~----------------~ 0 2 km 4 6
m Korkeus merenpinnasta + gravimetrin jalusta, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista
40
20
~ ........ -----
0+--------------------r------------------~~----------------~ 0 2 km 4 6
mGal Bouguer-anomalia, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista
-36
-38
-~+--------------------r------------------~~----------------~ 0 2 km 4 6
•
•
Liite P5 (sivu 16)
Eurajoki, karttalehdet 1132 09, profiili 5/2000/GTK
X= 6792.930-6791.204, Y=1525.463-1525.640
nT Aeromagneettinen anomalia, interpoloitu GTK:n matalalentoaineistosta
0
-m
-200+-------------------~------------------~ 0 2 km
m Korkeus merenpinnasta + gravimetrin jalusta, projisoitu GTK:n maanpintaproftileista
0 2 km
mGal Bouguer-anomalia, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista
-13
-~+-------------------~------------------~ 0 2 km
•
•
Liite P6 (sivu 17)
Eurajoki, karttalehdet 1132 09, profiili 6/2000/GTK
X= 6793.301-6791.137, Y=1525.899-1525.899
nT Aeromagneettinen anomalia, interpoloitu GTK:n matalalentoaineistosta
0
-XX)
-200+-------------------~------------------~~----------o
m Korkeus merenpinnasta+ gravimetrin jalusta, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista
20
mGal Bouguer-anomalia, projisoitu GTK:n maanpintaproflileista
-s
-s
2 km
km
-~+--=~~~-===~-----r--------------------~---------0 2 km
•
•
Liite Tl (sivu 18)
Eurajoki, karttalehdet 1132 08 ja 11, profiili 1/2000/GTK
X= 6789.18-6789.19, Y=1527.64-1536.75
Rapakivigraniitin länsireunan 2D-malli ja vastaava 3D-malli
mGal - Mitattu anomalia - Laskettu anomalia ja sen nollataso
-20
-30
-40 0 2 4 6 8 10 km
0 Tiheyskontrasti
-93 kglm3 1
2
3
4
km
•
•
Liite T2 (sivu 19)
Eurajoki, karttalehdet 1132 11 ja 12, profiili 2/2000/GTK
X= 6798.67-6781.98, Y=1535.80-1535.81
Rapakivigraniitin N- ja S-reunan ja N-puolen diabaasien 2D-malli ja vastaava rapakivigraniitin 3D-malli
mGal - Mitattu anomalia - Laskettu anomalia - Lasketun anomalian nollataso
-20
-30
40+-~--~--~--~~--~--~--~~
0 4 8 0 1--~-----;-;;;;;;r-~
2
4 km
12 16 km Tiheyskontrastit
-93 kglm3
• +290kglm3
• mGal
-10
-20
-30
• -40
0 0
5 km
Liite T3 (sivu 20)
Eurajoki, karttalehdet 1132 08 + 11 ja 1134 02, interpoloitu Bouguer-anomaliaprofiiliprofiili 11
X= 6789.19-6789.18, Y=1520.00-1545.0
2D-tiheysmalli kuvaa kallioperää 5 km:n syvyyteen asti .
Malli yhdistää Väkkärän ja Laitilan rapakivigraniitit, joiden välissä on Tarkingraniittiaja vanhaa gneissiä.
- Interpoloitu anomalia - Laskettu anomalia ja sen nollataso
5 10 15 20 25 km
Tiheyskontrastit -80kglm3
,...
•
•
mGal
-18
-19
-20
-21
0.0
0.5
1.0 km
mGal
-18
-19
-20
-21
0.0
0.5
1.0 km
0
0
Liite T4 (sivu 21)
Olkiluoto, karttalehti 1132 09, profiili 5/2000/GTK X= 6792.930-6791.204, Y=1525.463-1525.640
Esimerkkilaskelma osoittaa, ettei profiililla ole merkittäviä homogeenisen graniitin aiheuttamia anomalioita.
- Mitattu anomalia - Laskettu anomalia ja sen nollataso
1 2 km
Tiheyskontrasti -110 kg/m3
Olkiluoto, karttalehti 1132 09, profiili 6/2000/GTK X= 6793.301-6791.137, Y=1525.899-1525.899
Esimerkkilaskelma osoittaa, ettei profiililla ole merkittäviä homogeenisen graniitin aiheuttamia anomalioita.
- Mitattu anomalia - Laskettu anomalia ja sen nollataso
1 2 km
Tiheyskontrasti -110kg/m3
Eurajoen alueen painovoimahavaintojen sijainti
0 GTK:n profiilimittaus 2000 0 GTK:n aikaisemmat mittaukset
0 Geodeettisen laitoksen havainnot
1520 1550 6800 6800
·. · ........ · .. . . . . . . . ... . ·.: .':~: ··:·~ :.s·. l~:.. ·. ·: . >. :. : .. : . . . . · ...... ·t. . . . . ..... . . ·:. :· :: ·: :.: ·~ .: ..... :: \ ·::<:~{.~·.;· ·.~ :~ :~ .::' ;:.: :·~~· :;
3
5km
6780 6780 1520 1550
~ ... ... ....... t'1>
~ ~
..-... ~ = = ...... ....... 0 ..._...