Luonnos 10.12.2014

Hallituksen esitys eduskunnalle metropolihallintoakoskevaksi lainsäädännöksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lakimetropolihallinnosta, laki metropolialueenliikennejärjestelmää ja joukkoliikennettäkoskevien tehtävien hoitamisesta ja laki pää-kaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa koske-vasta yhteistoiminnasta. Lisäksi esityksessäehdotetaan metropolihallinnon perustamisenjohdosta tehtäväksi eräitä muutoksia kiinteänomaisuuden ja erityisten oikeuksien lunasta-misesta annettuun lakiin, vesilakiin, kiinteis-tönmuodostamislakiin, metsälakiin, vesihuol-tolakiin, joukkoliikennelakiin, joukkoliiken-teen tarkastusmaksusta annettuun lakiin,maantielakiin, ratalakiin, ilmailulakiin, elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista an-nettuun lakiin, alueiden kehittämisestä ja ra-kennerahastotoiminnan hallinnoinnista annet-tuun lakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin,ympäristönsuojelulakiin, luonnonsuojelula-kiin, maa-aineslakiin ja rakennusperinnönsuojelemisesta annettuun lakiin.

Esityksen tavoitteena on koota ja järjestäämetropolialueen maankäyttöä, asumista jaliikennettä koskevien tehtävien hoitaminenmetropolihallinnolle. Lain tarkoituksena onmyös luoda edellytyksiä metropolialueenkuntarajat ylittävälle kansanvaltaiselle pää-töksenteolle ja edistää alueen sosiaalisesti, ta-loudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää ke-hitystä ja vahvistaa alueen kansainvälistä kil-pailukykyä ja elinvoimaa.

Metropolihallinto olisi metropolialueenasukkaiden itsehallintoon perustuva julkisoi-keudellinen yhteisö, johon sovellettaisiinpääosin kuntalain kuntayhtymää koskeviasäännöksiä. Metropolihallinnon jäsenkuntiaolisivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen,Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirk-konummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hy-

vinkää ja Pornainen. Laissa annettaisiin Loh-jalle ja Porvoolle mahdollisuus tietyin edelly-tyksin liittyä metropolihallinnon jäsenkun-naksi. Maantieteellisesti metropolialue muo-dostuisi jäsenkuntien alueista. Metropolihal-linnon ylintä päätösvaltaa käyttäisi metropo-lialueen kuntien asukkaiden neljäksi vuodek-si kerrallaan metropolivaaleilla valitsemametropolivaltuusto. Ensimmäiset metropoli-vaalit pidettäisiin metropolialueella lain voi-maantuloa seuraavien kunnallisvaalien yh-teydessä.

Metropolihallinto hoitaisi metropolialueellasille edellä tarkoitetuissa erityislaeissa sää-dettyjä tehtäviä maakäytön, asumisen, liiken-teen, aluekehittämisen ja ympäristöpalvelu-jen toimialoilla. Metropolihallinnon tehtävä-nä olisi tämän lisäksi metropolialueen asun-to- ja maapolitiikan strateginen suunnittelu jakehittäminen sekä ilman laadun seuranta, il-mastonmuutoksen strategiatyö ja seututiedonylläpito ja tuottaminen. Lisäksi metropolihal-linto voisi tarjota jäsenkunnilleen vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja.Metropolihallinto voisi hoitaa myös silleerikseen säädettyjä muita tehtäviä. Metropo-lihallinnon jäsenkunnat voisivat perussopi-muksessa sopia, että metropolihallinto voisiottaa hoitaakseen jäsenkunniltaan muitakinkuin edellä tarkoitettuja tehtäviä. Metropoli-hallinto kattaisi toiminnastaan aiheutuvatmenot jäsenkuntien maksuosuuksilla, valtionrahoituksella ja palveluista perittävillä asia-kasmaksuilla.

Ehdotettu lainsäädäntö on tarkoitettu tule-maan voimaan viimeistään vuoden 2017alussa.

—————

2

SISÄLLYS

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ......................................................................... 1SISÄLLYS ............................................................................................................................ 2YLEISPERUSTELUT ........................................................................................................... 71 JOHDANTO ................................................................................................................ 72 NYKYTILA................................................................................................................. 82.1 Perustuslaki ja kansainväliset sopimukset ..................................................................... 82.2 Kuntalaki ..................................................................................................................... 9

2.2.1 Kuntien tehtävät ja yhteistoiminta ................................................................ 92.2.2 Kuntayhtymä yhteistoiminnan muotona ...................................................... 102.2.3 Osallistuminen ja vaikuttaminen ................................................................. 10

2.3 Vaalit ja vaalilaki ....................................................................................................... 112.4 Kielilaki ja kuntien kielellinen asema ......................................................................... 122.5 Maakuntajaotus, maakuntajakolaki ja laki alueiden kehittämisestä ja

rakennerahastotoiminnasta ......................................................................................... 132.6 Kuntarakennelaki, vireillä olevat kuntajakoselvitykset ja alueen kuntarakenne ............ 142.7 Helsingin seudun yhteistyörakenteet ........................................................................... 152.8 Maankäyttö ja rakentaminen ....................................................................................... 16

2.8.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki ...................................................................... 162.8.2 Alueidenkäytön ohjausjärjestelmä .............................................................. 162.8.3Yhdyskuntarakenne ..................................................................................... 19

2.9 Asuminen ja asuntomarkkinat .................................................................................... 192.10 Helsingin seudun kuntien liikennetehtävät sekä jäte- ja vesihuolto .............................. 21

2.10.1. Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettäkoskevasta yhteistoiminnasta .............................................................................. 212.10.2 Liikenne ................................................................................................... 212.10.3 Ympäristö-, vesi- ja jätehuolto .................................................................. 24

2.11 Työssäkäynti ja väestö................................................................................................ 242.11.1 Työlliset ja työssäkäynti ........................................................................... 242.11.2 Väestökehitys ........................................................................................... 252.11.3 Valikoiva muuttoliike ................................................................................ 262.11.4 Segregaatiokehitys ................................................................................... 272.11.5 Väestöntiheys ........................................................................................... 27

2.12 Seudun kansantaloudellinen merkitys ......................................................................... 282.13 Helsingin seudun kunta- ja yhteistyörakenteiden kehittämisvaiheita............................ 282.14 Kansainvälinen kehitys............................................................................................... 29

2.14.1 Ruotsi, Tukholma ..................................................................................... 292.14.2 Norja, Oslo .............................................................................................. 302.14.3 Tanska, Kööpenhamina ............................................................................ 312.14.4 Saksa, Stuttgart ........................................................................................ 322.14.5 Irlanti, Dublin .......................................................................................... 322.14.6 Kanada, Montreal .................................................................................... 332.14.7 Yhteenveto kansainvälisestä vertailusta .................................................... 34

2.15 Nykytilan arviointi ..................................................................................................... 362.15.1 Nykyisten yhteistoimintarakenteiden toimivuus ......................................... 362.15.2 Alueiden käytön ohjaus............................................................................. 372.15.3 Asuminen ................................................................................................. 38

3

2.15.4 Liikenne ................................................................................................... 392.15.5 Ympäristö-, vesi- ja jätehuollon toimivuus ................................................ 402.15.6 Väestönkehitys ......................................................................................... 402.15.7 Seudun kansainvälinen kilpailukyky tulevaisuudessa................................. 41

2.16 Toteuttamisvaihtoehdot .............................................................................................. 422.16.1 Keinot yhdyskuntarakenteen ja maankäytön, asumisen ja liikenteenongelmien ratkaisuksi ......................................................................................... 422.16.2 Metropolihallinnon hallintomalli .............................................................. 422.16.3 Metropolihallinnon rahoituksen järjestäminen.......................................... 432.16.4 Metropolivaltuuston valinta ja vaalit ........................................................ 432.16.5 Metropolihallinnon tehtävät ..................................................................... 442.16.6 Metropolihallinnon alueellinen toimivalta ................................................ 46

3 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET ................................ 463.1 Metropolihallinnon perustamisen ja lakiehdotuksen keskeiset tavoitteet...................... 463.2 Lakiehdotukset ja lain rakenne ................................................................................... 473.3 Lain tarkoitus ja tavoitteet .......................................................................................... 483.4 Metropolihallinto, sen jäsenkunnat ja metropolialue ................................................... 483.5 Metropolihallinnon toimiala ja tehtävät ...................................................................... 48

3.5.1 Maankäyttö ................................................................................................ 493.5.2 Asuminen ................................................................................................... 493.5.3 Liikenne ..................................................................................................... 503.5.3 Vesi- ja jätehuolto ja ympäristö .................................................................. 503.5.4 Aluekehittämistehtävät ............................................................................... 50

3.6 Metropolivaltuusto ja metropolivaalit ......................................................................... 513.6.1 Metropolivaltuusto ..................................................................................... 513.6.2 Metropolivaalit .......................................................................................... 513.6.3 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus ..................................................................... 52

3.7 Metropolialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeudet ............................... 523.8 Erinäiset säännökset ................................................................................................... 53

3.8.1 Metropolisopimus ...................................................................................... 533.8.2 Kuntien maksuosuuksien määräytyminen .................................................... 533.8.3 Valtiolta siirtyvien tehtävien hoitamisen korvaaminen ................................ 533.8.4 Kuntajaon muutokset ja metropolihallinto .................................................. 53

3.9 Metropolihallinnon perustaminen, ensimmäiset metropolivaalit ja metropolihallinnonjärjestäytyminen ......................................................................................................... 53

3.9.1 Perussopimus ja metropolisopimus ............................................................. 533.9.2 Ensimmäiset metropolivaalit ja metropolihallinnon järjestäytyminen ......... 543.9.3 Muut siirtymäsäännökset ............................................................................ 54

4 ESITYKSEN VAIKUTUKSET .................................................................................. 544.1 Vaikutuksista yleisesti ................................................................................................ 544.2 Taloudelliset vaikutukset ............................................................................................ 55

4.2.1 Yleistä esityksen taloudellisista vaikutuksista .............................................. 554.2.2 Vaikutukset kuntien tehtäviin ...................................................................... 57

4.3 Vaikutukset kuntien hallintoon ja toimintaan .............................................................. 584.3.1 Vaikutukset kuntien toimintaan ja päätöksentekoon .................................... 584.3.2 Vaikutukset kunnalliseen demokratiaan, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiinja poliittiseen järjestelmään ................................................................................ 59

4.4 Vaikutukset viranomaisten toimintaan ........................................................................ 60

4

4.4.1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ................................ 614.4.2 Ministeriöt ................................................................................................. 614.4.3 Uudenmaan liitto ....................................................................................... 61

4.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, asumiseen ja ympäristöön .......... 614.5.1 Yhdyskuntarakenne .................................................................................... 614.5.2 Asuminen ................................................................................................... 624.5.3 Liikenne ..................................................................................................... 624.5.4 Ympäristö................................................................................................... 63

4.6 Yhteiskunnalliset vaikutukset ..................................................................................... 634.6.1 Sosiaaliset vaikutukset ................................................................................ 634.6.2 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ................................................................. 634.6.3 Vaikutukset tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen .......................................... 654.6.4 Aluekehitysvaikutukset................................................................................ 664.6.5 Tietoyhteiskuntavaikutukset ........................................................................ 674.6.6 Henkilöstövaikutukset................................................................................. 674.6.7 Vaikutukset yrityksiin ja työnantajiin .......................................................... 68

5 ASIAN VALMISTELU ............................................................................................. 695.1 Valmisteluvaiheet ja –aineisto .................................................................................... 695.2 Muu metropolialueeseen liittyvä valmistelu ................................................................ 715.3 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen ................................................................... 716 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ ................................................................... 71YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ............................................................................ 721 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT ....................................................................... 721.1 Laki metropolihallinnosta ........................................................................................... 72

1 Luku. Yleiset säännökset.................................................................................. 722 Luku. Metropolivaalit ...................................................................................... 752 luku. Metropolivaalit............................Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.3 luku. Metropolialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeudet ............ 773 luku. Metropolialueen asukkaiden muut osallistumis- ja vaikuttamisoikeudet ...............................................................Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.4 Luku. Erinäiset säännökset ...................Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.5 Luku. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset ........................................................ 78

1.2 Laki metropolialueen liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevien tehtävienhoitamisesta ............................................................................................................... 81

1.3 Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa koskevasta yhteistoiminnasta ................ 821.4 Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta annetun lain 8 §:n

muuttamisesta ............................................................................................................ 821.5 Laki vesilain 3 luvun 5 §:n muuttamisesta .................................................................. 821.6 Laki kiinteistönmuodostamislain 33 §:n muuttamista .................................................. 821.7 Laki metsälain 2 §:n muuttamisesta ............................................................................ 821.8 Laki vesihuoltolain 5 §:n muuttamisesta ..................................................................... 821.9 Laki joukkoliikennelain muuttamisesta ....................................................................... 821.10 Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta .......... 831.11 Laki maantielain muuttamisesta.................................................................................. 831.12 Laki ratalain muuttamisesta ........................................................................................ 841.13 Laki ilmailulain 86 §:n muuttamisesta ........................................................................ 841.14 Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 7 §:n muuttamisesta .. 841.15 Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain

muuttamisesta ............................................................................................................ 84

5

1.16 Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ........................................................ 854 a Luku.Metropolikaava .................................................................................... 87

1.17 Laki ympäristönsuojelulain 12 ja 13 §:n muuttamisesta ............................................ 1001.18 Laki luonnonsuojelulain 33 §:n muuttamisesta ......................................................... 1001.19 Laki maa-aineslain muuttamisesta ............................................................................ 1001.20 Laki rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta ............ 1002 TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄYKSET ............................................. 1013 VOIMAANTULO .................................................................................................... 1014 SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS ..................................... 1014.1 Yhdenvertaisuus ....................................................................................................... 1014.2 Vaali- ja osallistumisoikeudet ................................................................................... 1014.3 Omaisuuden suoja .................................................................................................... 1024.4 Kielelliset oikeudet .................................................................................................. 1034.5 Vastuu ympäristöstä ................................................................................................. 1044.6 Oikeusturva .............................................................................................................. 1044.7 Kunnallinen itsehallinto ja itsehallinto kuntaa suuremmalla alueella ......................... 1054.8 Hallinnolliset ja jaotukset ......................................................................................... 106LAKIEHDOTUKSET ....................................................................................................... 107

Laki metropolihallinnosta ................................................................................. 107Laki metropolialueen liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevien tehtävienhoitamisesta ...................................................................................................... 114Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa koskevasta yhteistoiminnasta ....... 115Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta annetun lain 8 §:nmuuttamisesta ................................................................................................... 116Laki vesilain 3 luvun 5 §:n muuttamisesta ......................................................... 116Laki kiinteistönmuodostamislain 33 §:n muuttamisesta ..................................... 117Laki metsälain 2 §:n muuttamisesta................................................................... 118Laki vesihuoltolain 5 §:n muuttamisesta............................................................ 118Laki joukkoliikennelain muuttamisesta ............................................................. 119Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta. 120maantielain muuttamisesta ................................................................................ 121Laki ratalain muuttamisesta .............................................................................. 122Laki ilmailulain 86 §:n muuttamisesta ............................................................... 124Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 7 §:n muuttamisesta ......................................................................................................................... 124Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetunlain muuttamisesta ............................................................................................ 125Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ............................................... 128Laki ympäristönsuojelulain 12 ja 13 §:n muuttamisesta ..................................... 139Laki luonnonsuojelulain 33 §:n muuttamisesta .................................................. 139Laki maa-aineslain muuttamisesta ..................................................................... 140Laki rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta .... 141

LIITE ................................................................................................................................ 142RINNAKKAISTEKSTIT .................................................................................................. 142

Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta annetun lain 8 §:nmuuttamisesta ................................................................................................... 142Laki vesilain 3 luvun 5 §:n muuttamisesta ......................................................... 142Laki kiinteistönmuodostamislain 33 §:n muuttamisesta ..................................... 143

6

Laki metsälain 2 §:n muuttamisesta................................................................... 144Laki vesihuoltolain 5 §:n muuttamisesta............................................................ 145Laki joukkoliikennelain muuttamisesta ............................................................. 146Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta. 149Laki maantielain muuttamisesta ........................................................................ 150Laki ratalain muuttamisesta .............................................................................. 152Laki ilmailulain 86 §:n muuttamisesta ............................................................... 155Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 7 §:n muuttamisesta ......................................................................................................................... 156Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetunlain muuttamisesta ............................................................................................ 157Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ............................................... 163Laki ympäristönsuojelulain 12 ja 13 §:n muuttamisesta ..................................... 184Laki luonnonsuojelulain 33 §:n muuttamisesta .................................................. 185Laki maa-aineslain muuttamisesta ..................................................................... 185Laki rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta .... 187

7

YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Helsingin seudulla, johon kuuluvat pää-kaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo,Vantaa ja Kauniainen sekä näitä ympäröivät10 muuta kuntaa: Kirkkonummi, Hyvinkää,Pornainen, Tuusula, Kerava, Järvenpää,Nurmijärvi, Mäntsälä, Sipoo ja Vihti, asuu26 prosenttia koko maan väestöstä eli yh-teensä noin 1 400 000 asukasta. Tämä onmerkittävä osuus maamme 16 suurimmankaupunkiseudun yhteenlasketusta väestömää-rästä, joka on 4,65 miljoonaa asukasta.

Väestö tulee keskittymään Helsingin seu-dulle tulevaisuudessa yhä vahvemmin. Vuo-sien 2000–2013 aikana Helsingin seudullaväestö kasvoi noin 190 000 asukkaalla javuoteen 2040 mennessä seudun väestön onennakoitu kasvavan vielä noin 300 000 asuk-kaalla. Myös maan työpaikoista merkittäväosuus on keskittynyt pääkaupunkiin ja sitäympäröiviin kuntiin. Helsingin seudullaosuus koko maan työpaikoista on 33 prosent-tia. Seudun merkitystä koko Suomen kansan-talouden näkökulmasta korostaa myös se, et-tä sen osuus koko maan bruttokansantuot-teesta on 36 prosenttia. Muun muassa väes-tömäärä, maakunnan rajat ylittävä työssä-käyntialue sekä kansantaloudellinen merkityserottavatkin Helsingin seudun Suomen muis-ta kaupunkiseuduista.

Helsingin metropolialueen käsitteellä viita-taan tavallisesti Helsingin seudun 14 kunnanmuodostamaan kokonaisuuteen. Metropoli-alueena Helsinki ei poikkea maailman muistametropoleista, joille tunnusomaista on pää-töksenteon hajautuminen, joka vaikeuttaakuntarajat ylittävien ja koko metropolialueel-le kasautuvien erityisten ongelmien ratkai-sua. Metropolialueilla nämä ongelmat ovatusein muuta maata suurempia ja ongelmienvaikutukset heijastuvat laajemmalle alueellesekä koko maan kansantalouden kehitykseen.

Väestömäärän kasvaessa metropolialueentaajama-alueet laajenevat ja keskuskaupun-

gin ohella myös kehyskuntien väestö kasvaamerkittävästi. Tämä merkitsee pendelöinninkasvua muun muassa kohtuuhintaisten asun-tojen puutteen vuoksi, mikä osaltaan rajoittaaalueiden kilpailukykyä. Helsingin metropoli-alueen väestökasvu ja taajama-alueiden laa-jeneminen edellyttävät alueen yhdyskuntara-kenteen yhtenäistä suunnittelua.

Seudun maankäytön, asumisen ja liiken-teen yhteensovittamiseen liittyviin ongelmiinon pyritty vaikuttamaan niin kunta- ja palve-lurakenneuudistuksessa (Paras) kuin kunta-uudistuksessa sekä kuntien vapaaehtoisellayhteistyöllä samoin kuin valtion ja seudunkuntien välisillä maankäytön, asumisen jaliikenteen aiesopimuksilla. Helsingin seudul-la on eri vuosikymmeninä tehty useita selvi-tyksiä alueen yhteistyön tiivistämisestä ja la-kisääteistämisestä.

Kuntauudistusta ohjaavassa kuntarakenne-laissa (1698/2009) Helsingin metropolialu-etta koskee erityinen selvitysperuste, jonkaperusteella alueen 14 kuntaa ovat velvollisiaselvittämään kuntaliitosta.

Kuntauudistus pohjautuu pääministeri Ka-taisen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaanhallitus toteuttaa koko maan laajuisen kunta-uudistuksen. Sen tavoitteina on vahvoihin pe-ruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Helsin-gin seudun näkökulmasta keskeisiä ovat lin-jaukset, joiden mukaan vahvan peruskunnantulisi kyetä vastaamaan tuloksellisesta elin-keinopolitiikasta ja kehittämistyöstä sekäkyetä vastaamaan tehokkaasti yhdyskuntara-kenteiden hajautumiskehitykseen. Metropo-lialueella kunta- ja palvelurakenneratkaisutkorostuvat erityisesti kansallisen kilpailuky-vyn ja kasvupotentiaalin kannalta. Hallitus-ohjelman mukaan myös tarve metropolialu-etta koskevalle erillislaille selvitetään.

Hallitus hyväksyi 29.8.2013 rakennepoliit-tisen ohjelman talouden kasvuedellytystenvahvistamiseksi ja julkisen talouden kestä-vyysvajeen umpeen kuromiseksi. Rakenne-poliittisen ohjelman mukaan metropolialueen

8

kilpailukyky varmistetaan, estetään segregaa-tiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisenja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edis-tämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamallasen tueksi metropolihallinto.

Kuntaliitosten ja yhteisen hallinnon koko-naisuudesta tehdään päätökset vuoden 2015alkuun mennessä ja uusi rakenne tulee voi-maan viimeistään vuoden 2017 alusta. Kuntiakannustetaan etenemään itse käynnistämil-lään kuntaliitosselvitysalueilla. Alueen koko-naisuuden varmistamiseksi valtiovarainmi-nisteriö asettaa alueelle erityisen kuntaja-koselvittäjän. Kuntajakoselvitykset toteute-taan kuntarakennelain edellyttämässä aika-taulussa.

Lisäksi perustetaan metropolihallinto, jon-ka päättävä toimielin on vaaleilla valittu val-tuusto. Metropolihallinto hoitaisi metropo-liselvityshenkilöiden suositusten mukaisestialueen kilpailukyvyn sekä elinkeino- ja inno-vaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen jaliikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon,työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvienseudullisten kysymysten ratkaisemisen. Met-ropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavanja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntienpäätöksentekoa maankäytön, asumisen ja lii-kenteen asioissa. Tämän tulee varmistaa, ettävaltion kanssa yhdessä päätetyt kaavoitus- jaasuntotavoitteet täyttyvät.

Metropolihallinnolle osoitetut seudullisetjulkishallinnon tehtävät siirrettäisiin kunnis-ta, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Met-ropolihallintoon liittyvän lainsäädännön val-mistelu käynnistetään nopealla aikataulullarinnan kuntaliitosselvitysten kanssa. Valmis-telussa metropolihallinnon tehtävien tarkkasisältö ja laajuus ovat kytköksissä esiselvi-tyksen mukaisesti alueella tapahtuvien kunta-liitosten laajuuteen ja merkittävyyteen.

2 Nykyt i la

2.1 Perustuslaki ja kansainväliset sopi-mukset

Perustuslain 121 §:ssä säädetään kunnalli-sesta ja muusta alueellisesta itsehallinnosta.Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tu-lee perustua kunnan asukkaiden itsehallin-toon. Perustuslain 121 §:n mukaan kuntien

itsehallinnon keskeiset elementit ovat seu-raavat:

1. kuntien hallinnon tulee perustua kunnanasukkaiden itsehallintoon;

2. kuntien hallinnon yleisistä perusteistasäädetään lailla;

3. kunnille annettavista tehtävistä säädetäänlailla; ja lisäksi

4. kunnilla on verotusoikeus.Perustuslain 121 §:n mukaan kunnille voi-

daan antaa tehtäviä vain lailla. Laissa säädet-tyjä tehtäviä on mahdollista täsmentää ase-tuksella.

Säädettäessä kunnille tehtäviä on huoleh-dittava, että kunnilla on tosiasialliset edelly-tykset taloudellisesti suoriutua tehtävien hoi-dosta eli riittävä rahoitus tehtävien hoitami-seksi. Valtio ei voi vapautua jonkin oikeudentoteuttamisvastuustaan pelkästään siirtämällälailla tätä tarkoittavia tehtäviä kunnille. Pe-rustuslakivaliokunta on mietinnöissään useinviitannut tähän ns. rahoitusperiaatteeseen jakatsonut sen olevan perustuslailla suojattu.Rahoitusperiaatteen tulee toteutua sekä val-takunnallisella tasolla että yksittäisen kunnantasolla. Se kytkeytyy ennen kaikkea kunnanoikeuteen päättää omasta taloudestaan.

Yksilöiden oikeudesta osallistua ja vaikut-taa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehit-tämiseen säädetään perustuslain 2 §:ssä. Li-säksi 14 §:n 4 momentin mukaan julkisenvallan tehtävänä on edistää yksilön mahdolli-suuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimin-taan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaanpäätöksentekoon. 14 §:ssä säädetään myösvaali- ja osallistumisoikeuksista. Pykälän 1momentin mukaan jokaisella 18 vuotta täyt-täneellä Suomen kansalaisella on oikeus ää-nestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänes-tyksessä. 3 momentin mukaan 18 vuotta täyt-täneillä Suomen kansalaisilla ja maassa vaki-naisesti asuvilla ulkomaalaisilla on oikeusäänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessakansanäänestyksessä sen mukaan kuin laillasäädetään. 2 momentin mukaan kansanval-taan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vai-kuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä ke-hittämiseen.

Perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaansuomi ja ruotsi ovat kansalliskieliä. Pykälän2 momentin mukaan jokaisen oikeus käyttäätuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa

9

asiassaan omaa kieltään, suomea tai ruotsia,sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä tur-vataan lailla. Kielellisistä oikeuksista sääde-tään yleislakina voimassa olevassa kielilaissa(423/2003) sekä erityislainsäädännössä.

Perustuslain 122 §:n mukaan hallintoa jär-jestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin alue-jaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruot-sinkielisen väestön mahdollisuudet saadapalveluja omalla kielellään samanlaisten pe-rusteiden mukaan. Tarkoituksena on ensisi-jaisesti turvata palvelut niin suomen kuinruotsin kielellä, mikä ei kuitenkaan edellytäyksikielisten yksiköiden muodostamista tätätarkoitusta varten.

Kuntia koskevaa lainsäädäntöä säädettäessäon otettava huomioon myös Euroopan neu-voston hyväksymään Euroopan paikallisenitsehallinnon peruskirjaan (SopS 65 ja66/1991) sisältyvät velvoitteet. Peruskirjasaatettiin Suomessa voimaan asetuksella(1181/1991) vuoden 1991 lokakuun alusta.Peruskirja on periaatteessa tuomioistuimissasuoraan sovellettavaa oikeutta, mutta senmääräykset ovat niin väljiä, että käytännössäniitä käytetään lähinnä tulkintaan vaikuttavi-na itsehallintoa tukevina periaatteina. Suurinmerkitys peruskirjalla on lakeja säädettäessä.Peruskirjan 3 artiklan mukana paikallinen it-sehallinto on paikallisviranomaisten oikeuttaja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa julkisiaasioita omalla vastuullaan. Tätä oikeuttakäyttävät valtuustot, tai kokoukset, joiden jä-senet on valittu salaisessa äänestyksessä va-pailla välittömillä vaaleilla, yhtäläisen jayleisen äänioikeuden periaatteen mukaisesti,ja joilla voi olla niille vastuussa olevia toi-meenpanevia elimiä. Tämä määräys ei mil-lään tavoin vaikuta kansalaiskokousten taikansanäänestysten järjestämiseen tai muun-laiseen kansalaisten suoraan osallistumiseen,milloin se on lainsäädännössä sallittu. 4 ar-tiklan mukaan julkisista tehtävistä tuleeyleensä ensisijaisesti huolehtia kansalaistalähinnä olevien viranomaisten. Annettaessajokin tehtävä muulle viranomaiselle on otet-tava huomioon tehtävän laajuus ja luonne se-kä tehokkuus- ja taloudellisuusvaatimukset.

2.2 Kuntalaki

2.2.1 Kuntien tehtävät ja yhteistoiminta

Kuntalain (365/1995) 2 §:ssä säädetäänyleisesti kunnan tehtävistä ja niiden hoitami-sesta. Pykälän 1 momentin mukaan kuntahoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottaman-sa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille eisaa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksiataikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muu-ten kuin säätämällä siitä lailla. 2 momentinmukaan kunta voi sopimuksen nojalla ottaahoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsakuuluvia tehtäviä.

Kunnan tehtävät jakautuvat 1) kunnan itse-hallintonsa nojalla itselleen ottamiin tehtäviin(yleinen toimiala), 2) kunnan lakisääteisiintehtäviin (erityinen toimiala) sekä 3) kunnansopimuksen nojalla hoidettavakseen ottamiin(toimeksiantotehtävät).

Kuntalain 2 §:n 3 momentissa säädetäänyleisesti kunnan tehtävien hoitamisesta. Kun-ta voi hoitaa laissa säädetyt tehtävänsä itse,yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa jahankkia tehtävien hoidon edellyttämiä palve-luja myös muilta palvelujen tuottajilta.

Kuntalain 76 §:ssä säädetään yhteistoimin-nan muodoista. Pykälän 1 momentin mukaankunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa teh-täviään yhdessä. 2 momentin mukaan kunnatvoivat sopia, että tehtävä annetaan toisenkunnan hoidettavaksi yhden tai useammankunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaakuntayhtymä. 3 momentin mukaan kunnatvoivat myös sopia, että kunnalle tai sen vi-ranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossatoimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle,annetaan virkavastuulla toisen kunnan viran-haltijan hoidettavaksi.

Kuntalain 76 §:n 4 momentin mukaan kun-nan velvollisuudesta kuulua kuntayhtymäänjollakin toimialalla ja määrätyllä alueellasäädetään erikseen. Kuntien lakiin perustuviayhteistoimintavelvoitteita on muun muassaerikoissairaanhoidon, maakuntakaavoituksenja alueiden kehittämisen, palo- ja pelastus-toimen, sosiaali- ja perusterveydenhuollonsekä ympäristöterveydenhuollon tehtävienhoidossa. Pääkaupunkiseudun kunnille onlaissa säädetty yhteistoimintavelvoite jäte-huollon ja joukkoliikenteen suunnittelun jär-jestämistä koskevissa tehtävissä. Yhteistoi-mintavelvoitteiden osuus kuntien menoistaon noin 60 prosenttia.

10

2.2.2 Kuntayhtymä yhteistoiminnan muotona

Kuntayhtymä on merkittävin kuntien yh-teistoimintamuodoista, vaikka niiden määräon vähentynyt. Vuonna 2013 kuntayhtymiäoli yhteensä 155. Kuntayhtymämallia käyte-tään yleensä silloin, kun on kyse useita kun-tia käsittävästä yhteistoiminnasta.

Pääosa kuntayhtymistä on vapaaehtoisia.Tietyillä tehtäväalueilla erityislainsäädäntövelvoittaa kunnat keskinäiseen yhteistoimin-taan ja kuulumaan kuntayhtymään (sairaan-hoitopiirit, erityishuoltopiirien kuntayhtymät,maakuntien liitot).

Kuntayhtymä on jäsenkunnista erillinen, it-senäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö.Perussäännökset kuntayhtymän perustami-sesta, hallinnon ja päätöksenteon järjestämi-sestä, taloudesta ja purkamisesta sisältyvätkuntalain 78–86 pykäliin.

Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä,jäsenkuntien hyväksymällä perussopimuksel-la. Perussopimuksessa voidaan tarkemminsopia kuntayhtymän voimaantulosta ja toi-minnan aloittamisesta. Perussopimuksessa onmuun muassa mainittava kuntayhtymän nimi,kotipaikka, tehtävät ja jäsenkunnat. Kunta-lain 78 §:n 3 momentin mukaisesti perusso-pimuksessa on sovittava myös yhtymän hal-linnon järjestämiseen, talouteen, hallintoon,talouden tarkastukseen sekä yhtymästäeroamiseen ja purkamiseen liittyvistä kysy-myksistä.

Kuntalain 78 §:n mukaan perussopimuk-sessa on sovittava edelleen kuntayhtymäntoimielinten jäsenten tai yhtymäkokousedus-tajien lukumäärästä ja äänivallan perusteista.Äänivallan perusteet on siten lähtökohtaisestisovittavissa. Äänivallan perusteena voidaankäyttää muun muassa kunnan asukaslukua taiperuspääomaosuutta. Myös äänivallan rajoi-tuksista on lähtökohtaisesti mahdollista so-pia.

Kuntayhtymän perussopimuksen muutta-minen tapahtuu jäsenkuntien valtuustojenpäätöksillä. Perussopimusta voidaan myösns. pakkokuntayhtymissä muuttaa, jos muu-tosta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaajäsenkunnista ja niiden asukasluku on vähin-tään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlas-ketusta asukasluvusta. Ns. pakkokuntayhty-missä jäsenkuntaa ei kuitenkaan voida ilman

suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusi-en vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen janäistä aiheutuviin kustannuksiin.

Kuntayhtymässä päätösvaltaa käyttävät jä-senkunnat yhtymäkokouksessa tai perusso-pimuksessa määrätty jäsenkuntien valitsematoimielin, yleensä yhtymävaltuusto. Kun-tayhtymällä voi olla myös muita perussopi-muksen mukaisia toimielimiä. Yhtymäko-kousedustajan valitsee jäsenkunnan kunnan-hallitus tai valtuuston päättämä kunnan muutoimielin.

Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimie-limiin säädetään kuntalain 82 §:ssä. Vaali-kelpoinen kuntayhtymän toimielimiin onhenkilö, joka on kuntalain 33 §:n mukaanvaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnanluottamustoimeen, pois lukien välittömästikunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviähoitava valtion virkamies ja saman kuntayh-tymään pysyväisluonteisessa palvelussuh-teessa oleva henkilö. Vaalikelpoisuudestamuihin kuin yhtymäkokouksen tai perusso-pimuksessa määrätyn jäsenkuntien valitse-man päätösvaltaa käyttävän toimielimen jä-seneksi säädetään pykälän 2 ja 3 momentissa.Kuntayhtymän perussopimuksessa voidaansopia, että kuntayhtymän muun toimielimenkuin yhtymäkokouksen jäsenten ja varajäsen-ten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja.

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat rajoitta-mattomassa vastuussa kuntayhtymän veloistaja perussopimuksessa on sovittava kuntienvälisestä vastuunjaosta. Sellaisten menojenrahoituksesta, joita ei muutoin saada kate-tuiksi, vastaavat jäsenkunnat siten kuin kun-tien vastuunjaosta on perussopimuksessa so-vittu.

Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä.Eroaminen tapahtuu valtuutettujen toimikau-den päättyessä jäsenkunnan ilmoitettuaeroamisesta toimikauden päättymistä edeltä-vän kalenterivuoden loppuun mennessä, mi-käli perussopimuksessa ei ole muuta sovittu.Tämä ei koske pakkojäsenyyteen perustuviakuntayhtymiä.

2.2.3 Osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuntalaissa on korostettu kuntalaisten osal-listumista ja vaikuttamista kokoamalla tätäkoskevat säännökset erilliseen lukuun. Siinä

11

säädetään muun muassa ääni- ja äänestysoi-keudesta, osallistumis- ja vaikuttamismah-dollisuuksista, tiedottamisesta sekä kunnalli-sesta, neuvoa-antavasta kansanäänestyksestäja aloiteoikeudesta. Se, mitä kuntalain 27–29§:ssä säädetään koskien osallistumis- ja vai-kuttamismahdollisuuksia, aloiteoikeutta jatiedottamista kunnassa on soveltuvin osinvoimassa myös kuntayhtymissä.

Äänioikeus kunnassa toimitettavissa kun-nallisvaaleissa on kuntalain 26 §:n mukaanSuomen sekä muun Euroopan unionin jäsen-valtion, Islannin ja Norjan kansalaisella, jokaviimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta jajonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikuntakyseinen kunta on väestötietojärjestelmässäolevien tietojen mukaan 51. päivänä ennenvaalipäivää päivän päättyessä. Äänioikeuskunnallisvaaleissa on myös muulla edelläsäädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalai-sella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikuntaSuomessa kahden vuoden ajan. Äänestysoi-keuden perusteet ovat samat kuin äänioikeu-den perusteet. Kunnan osa-aluetta koskevas-sa kansanäänestyksessä äänestysoikeus onvain henkilöllä, jonka asuinpaikka on asian-omaisella kunnan osa-alueella (KuntaL 26 §).

Kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikut-tamismahdollisuuksista säädetään kuntalain27 §:ssä. Valtuuston on pidettävä huolta siitä,että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjil-lä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kun-nan toimintaan.

Kuntalain 28 §:n mukaan kunnan asukkaal-la on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sentoimintaa koskevissa asioissa. Jos valtuustontoimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen te-kijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioi-keutetuista kunnan asukkaista, asia on otetta-va valtuustossa käsiteltäväksi viimeistäänkuuden kuukauden kuluessa asian vireille tu-losta.

Kuntalain 30 §:n mukaan valtuusto voipäättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toi-mitetaan kansanäänestys. Kansanäänestys onneuvoa-antava, ja se voidaan toimittaa kokokuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koske-vana. Kaikilla äänestysoikeutetuilla on yhtä-läinen äänestysoikeus. Äänestys on salainen.Kansanäänestysaloitteen voi kuntalain 31 §:nmukaan tehdä vähintään viisi prosenttia ää-nioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuus-

ton on viipymättä päätettävä, toimitetaankoaloitteesta tarkoitettu kansanäänestys. Menet-telystä kunnallisessa kansanäänestyksessäsäädetään laissa neuvoa-antavissa kunnalli-sissa kansanäänestyksissä noudatettavastamenettelystä (656/1990).

2.3 Vaalit ja vaalilaki

Kuntalain 1 §:n 2 momentissa säädetään,että kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaidenvalitsema valtuusto. Edelleen kuntalain 9§:ssä säädetään, että valtuuston jäsenet ja va-rajäsenet valitaan kunnallisvaaleissa vaali-vuotta seuraaviksi neljäksi kalenterivuodeksija, että kunnallisvaalit toimitetaan välittömi-nä, salaisina ja suhteellisina yhtäläiseen ääni-oikeuteen perustuen. Vaalilain (714/1998)144 §:n mukaan kunnallisvaalien vaalipäiväon lokakuun neljäs sunnuntai.

Kuntaa laajemmalla alueella toimitettavistaalueellisista (paikallisista) vaaleista on tois-taiseksi ollut vähän kokemuksia. Käytännös-sä ainoat kokemukset on saatu vuosina 2005–2012 toteutetusta Kainuun hallintokokeilusta.Kokeilun tarkoituksena oli hankkia koke-muksia maakunnallisen itsehallinnon vahvis-tamisen vaikutuksista Kainuun kehittämi-seen, kunnallisten palvelujen järjestämiseen,kansalaisten osallistumiseen, kunnallishallin-toon, valtion aluehallinnon toimintaan sekämaakunnan ja valtion keskushallinnon suh-teeseen. Kainuun hallintokokeilusta annettualakia (343/2003) sovellettiin Kainuun maa-kunnassa Kajaanin ja Kuhmon kaupunkiensekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan,Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmenkuntien alueella (kokeilualue). Kainuunmaakunta toimi kokeilulain 3 §:n mukaanlaissa tarkoitetuissa tehtävissä maakunnanasukkaiden itsehallintoon perustuvana julkis-oikeudellisena yhteisönä. Maakunnan tehtä-vänä oli muun muassa huolehtia maakunnansuunnittelusta, alueiden kehittämisestä, ter-veydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulu-tuksesta sekä niiden rahoituksesta tietyin ra-joituksin. Samoihin aikoihin Kainuun hallin-tokokeilun kanssa säädettiin myös laki seu-tuvaltuustokokeilusta (62/2004), joka sisälsisamantyyppisen sääntelyn seutuvaltuustonvaaleista kuin Kainuun hallintokokeilulaki.Seutuvaltuustokokeilulakia ei koskaan käy-

12

tännössä sovellettu ja se kumottiin vuonna2008.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 8§:n mukaan maakunnan päätösvaltaa käyttimaakunnan asukkaiden neljäksi kalenteri-vuodeksi kerrallaan valitsema maakuntaval-tuusto. Maakuntavaltuuston vaalit toimitet-tiin samanaikaisesti kunnallisvaalien kanssa.Vaaleilla valittua valtuustoa perusteltiin mer-kittävillä tehtävillä ja niitä koskevan päätök-senteon kansanvaltaisuuden turvaamisella.Myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa(PeVL 65/2002 – HE 198/2002 vp) korostet-tiin, että hallintojärjestelmän kansanvaltai-suus lieventää tehtävien siirrosta johtuvaakuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikut-tamismahdollisuuksien kaventumista kokei-lualueen kunnissa. Vaikka kunnilta maakun-nalle lakiehdotuksen perusteella siirtyvät teh-tävät olivat kuntien ns. pakollisia tehtäviä, eisääntelyn nähty rajoittavan kuntien yleistätoimialaa tai niiden oikeutta itsehallintonsamukaisesti hoitaa vapaaehtoisesti itselleen ot-tamiaan tehtäviä. Maakunnalle ei myöskäänsiirretty kaikkia kuntien pakollisia tehtäviä.Valiokunta katsoi, että hallintokokeilua kos-keva sääntely voidaan kokonaisarvioon pe-rusteella tällaisessa kokeiluyhteydessä toteut-taa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Kainuun maakuntavaltuustossa oli alun pe-rin 39 jäsentä. Kustakin hallintokokeilualu-een kunnasta valittiin maakuntavaltuutettujakunnan asukasmäärän osoittamassa suhtees-sa, kuitenkin vähintään yksi. Toisaalta maa-kuntavaalien poliittinen suhteellisuus mää-räytyi niin, että kokeilualue oli yhtenä vaali-piirinä. Kuntien edustavuuden ja poliittisensuhteellisuuden yhteensovittaminen osoittau-tui käytännössä hankalaksi, mistä johtuenmaakuntavaalien vaalijärjestelmä muodostuivaikeaselkoiseksi ja huonosti toimivaksi.

Vuoden 2004 maakuntavaalien kokemus-ten perusteella vaalijärjestelmää muutettiinvuonna 2006 (laki Kainuun hallintokokeilus-ta annetun lain muuttamisesta 764/2006) si-ten, että kuntakiintiöt poistettiin ja maakuntatoimi yhtenä vaalipiirinä. Samalla kuitenkinvaltuuston kokoa kasvatettiin 59:ään. Tätälainmuutosta koskeneessa lausunnossaaneduskunnan perustuslakivaliokunta (PeVL22/2006 vp.) totesi muun muassa, että perus-tuslain kannalta merkityksellisiä ovat ehdo-

tukset kuntakohtaisesta ehdokasasettelusta jakuntakohtaisista kiintiöistä luopumisestamaakuntavaltuuston vaaleissa. Valtuutettujenlukumäärä määräytyy ehdotuksen perusteellakokeilualueen yhteenlasketun asukasluvunmukaan ja kokeilualue muodostaa maakunta-vaaleissa yhden vaalipiirin. Tässä vaalijärjes-telmässä on mahdollista, että yhdestä tai use-ammasta kokeilualueen kunnasta ei tule eh-dokasta valituksi maakuntavaltuustoon. Tätämahdollisuutta jossain määrin vähentää se,että valtuutettujen lukumäärä kasvaa ehdote-tun sääntelyn perusteella 39:stä 59:ään. Riskiei kuitenkaan kokonaan poistu. Maakuntahal-linnon etäisyyteen liittyvä kysymys muodos-tuu valiokunnan mielestä aiempaa vakavam-maksi tilanteessa, jossa jostakin kunnasta eitulisi lainkaan valituksi valtuutettua maakun-tavaltuustoon tai jossa jonkun kunnan asuk-kaat voisivat vaalijärjestelmän takia saadamuihin verrattuna olennaisesti merkittäväm-män aseman. Kainuun maakuntahallinnonvoidaan katsoa vaalijärjestelmän ehdotetunmuutoksen seurauksena perustuvan nykyistäselkeämmin kokeilualueen kuntien asukkai-den sijasta maakunnan asukkaiden itsehallin-toon, mikä on perustuslailla suojatun kunnal-lisen itsehallinnon kannalta ongelmallista.

2.4 Kielilaki ja kuntien kielellinen asema

Julkisen vallan on perustuslain mukaisestihuolehdittava maan suomen- ja ruotsinkieli-sen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnal-lisista tarpeista samanlaisten perusteiden mu-kaan. Viranomaisten tulee toiminnassaanvaalia maan kielellistä kulttuuriperintöä jaedistää molempien kansalliskielten käyttä-mistä. Jos olosuhteet sitä edellyttävät, julki-sen vallan on ryhdyttävä erityistoimenpitei-siin kansalliskieliin liittyvien sivistyksellistentai yhteiskunnallisten tarpeiden turvaamisek-si.

Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kun-ta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikieli-nen. Kuntien kielellinen jaotus määrittäämyös muiden viranomaisten kielellisen jao-tuksen: sen perusteella määräytyy kuntayh-tymien, esimerkiksi sairaanhoitopiirien kie-lellinen jaotus. Jos kuntayhtymään kuuluusekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia tai

13

vain yksi kaksikielinen kunta, kuntayhtymäon kaksikielinen.

Kielilain (423/2003) mukaiset kielellisetoikeudet ja velvollisuudet määräytyvät pää-osin kunnan tai muun viranomaisen kielelli-sen jaotuksen perusteella. Erityislainsäädän-nössä säädetään kielellisistä oikeuksista eräil-lä hallinnonaloilla, jotka osittain poikkeavatkunnan kielellisestä asemasta. Kaksikielisenviranomaisen on tarjottava palveluja ja toi-mittava muutoinkin pääsääntöisesti molem-milla kielillä. Hallintoasiassa asian käsittely-kieli määräytyy asianomaisen kielen perus-teella.

Kielilain mukaan jokaisella on oikeus käyt-tää kaksikielisen viranomaisen kanssa asioi-dessaan kanssa suomea tai ruotsia. Viran-omaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishen-kilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytän-nössä. Viranomaisen tulee sekä palvelussaanettä muussa toiminnassaan osoittaa käyttä-vänsä molempia kieliä. Kaksikielisen viran-omaisen tulee palvella suomeksi ja ruotsiksija yhteydenotoissaan yksityishenkilöihin jaoikeushenkilöihin käyttää näiden kieltä,suomea tai ruotsia, jos se on tiedossa tai koh-tuudella selvitettävissä, taikka molempia.

Helsingin seudun 14 kunnasta Espoo, Hel-sinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo jaVantaa ovat kaksikielisiä ja muut yksikielisiäsuomenkielisiä. Porvoo ja Lohja ovat kaksi-kielisiä. Koko maan ruotsinkielisestä väes-töstä noin 28 prosenttia (lähes 81 000 henki-löä) asuu Helsingin seudun alueella. Heidänosuutensa seudun kokonaisväkimäärästä onnoin 6 prosenttia. Ruotsinkielisten vanhustenja lasten määrä metropolialueen kaksikieli-sissä kunnissa kasvaa ja on suhteellisesti suu-rempi kuin mitä ruotsinkielisen väestön suh-teellinen määrä kokonaisuudessaan on.

2.5 Maakuntajaotus, maakuntajakolakija laki alueiden kehittämisestä ja ra-kennerahastotoiminnasta

Suomi on jaettu alueiden kehittämistä jaalueiden käytön suunnittelua varten maakun-tiin. Valtioneuvosto päättää maakuntajako-lain (1159/1997) nojalla maakuntien luku-määrän, alueet ja nimet asianomaisia maa-kuntien liittoja ja kuntia kuultuaan. Kussakin

maakunnassa maakunnan yleisestä kehittä-misestä, kuntien yhteistyön edistämisestä,maakunnan suunnittelusta sekä EU:n raken-nerahasto-ohjelmaehdotuksen alueellisestalaatimisesta vastaa maakunnan liitto (lakialueiden kehittämisestä ja rakennerahasto-toiminnan hallinnoinnista 7/2014).

Maakuntajakolain mukaan maakunnaksimäärätään alue, johon kuuluvat kunnat muo-dostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti se-kä alueen suunnittelun kannalta tarkoituk-senmukaisen kokonaisuuden.

Maakunnista annetun valtioneuvoston pää-töksen (799/2009) 1 §:n 1 kohdan mukaanUudenmaan maakuntaan kuuluvat Askola,Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo,Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava,Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa,Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen,Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio,Tuusula, Vantaa ja Vihti.

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahasto-toiminnan hallinnoinnista annetun lain(7/2014) 3 §:n mukaan alueella tarkoitetaanmaakuntajakolain mukaisia maakunnan alu-eita tai valtion aluehallintoviranomaistentoimialueita sekä valtakunnallisessa toimin-nassa Manner-Suomen aluetta. Lain 5 §:nmukaan vastuu alueiden kehittämisestä onkunnilla ja valtiolla sen mukaan kuin em.laissa säädetään. Alueiden kehittämiseen liit-tyvien tehtävien hoitamisesta kussakin maa-kunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehit-tämisviranomaisena. Maakunnan liitto onkuntayhtymä, jossa alueen kuntien on oltavajäseninä. Pykälässä tarkoitettu kuntayhtymäon muun muassa Uudenmaan liitto - kun-tayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat edellä mai-nitut Uudenmaan maakunnan kunnat.

Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maan-käyttö- ja rakennuslain 25 §:ssä tarkoitettumaakuntasuunnitelma, muuta alueiden käy-tön suunnittelua ohjaava maakuntakaava sekämaakunnan kehittämisen lähivuosien tavoit-teet osoittava maakuntaohjelma. Maakunta-ohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuk-siin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin eri-tyispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoit-teet, kuvauksen maakunnan kehittämisenkannalta keskeisistä hankkeista ja muistaolennaisista toimenpiteistä, laadittavista yh-teistyösopimuksista tavoitteiden saavuttami-

14

seksi ja tarvittaessa määrittelyn alueen kunti-en yhteistyöalueista sekä suunnitelman oh-jelman rahoittamiseksi. Maakunnan liittovastaa erilaisten aluekehittämisohjelmienvalmistelusta (kuten EU:n rakennerahasto-ohjelmien alueellisten ohjelmien laatiminen)sekä voi myöntää maakunnan kehittämisra-haa ja Euroopan aluekehitysrahaston varojahankkeisiin.

Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisenstrategisesta kokonaisuudesta. Alueiden ke-hittämiseen liittyvät tehtävät ovat monipuoli-sia ja niitä ovat toteuttamassa useat eri tahot.Kehittämistyötä ja suunnitelmia tehdään yh-dessä eri toimijoiden kanssa, joista keskeisiäovat valtion viranomaiset kuten elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskukset, työmarkki-na- ja elinkeinoelämää edustavat järjestöt,maakunnan keskuskaupungit ja muut kunnatsekä yliopistot ja muut oppilaitokset. Maa-kunnallisena yhteistyöelimenä toimii maa-kunnan yhteistyöryhmä, jonka asettaa maa-kunnan liiton hallitus.

Maakunnan liitto kehittää alueensa elinkei-noelämän toimintaedellytyksiä, vastaa alueel-lisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulu-tustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamises-ta ja alueellisten koulutustarpeiden valmiste-lusta osana koulutuksen ja tutkimuksen ke-hittämissuunnittelua sekä alueellisten luon-nonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitte-lumenettelyjen käynnistämisestä sekä kult-tuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämis-toimenpiteiden yhteensovittamisesta maa-kunnan muun suunnittelun kanssa. Edelleenmaakuntien liitot vastaavat myös maakunnanliikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitte-lumenettelyn käynnistämisestä, siihen liitty-vän yhteistyön johtamisesta ja kyseisensuunnittelun yhteensovittamisesta muunmaakunnan suunnittelun kanssa. Tämä tehtä-vä ei kuitenkaan koske Helsingin seutua. Li-säksi liitoilla on eräitä ennakointiin sekä kun-tien ja muiden toimijoiden ja kansainvälisenyhteistyön edistämiseen liittyviä tehtäviä.

2.6 Kuntarakennelaki, vireillä olevatkuntajakoselvitykset ja alueen kun-tarakenne

Kuntarakennelaissa (1698/2009) säädetäänkuntajaon muuttamisen edellytyksistä ja kun-

tajaon muuttamisesta koskevasta päätöksen-tekomenettelystä.. Kuntajaon kehittämisentavoitteena on lain 2 §:n mukaan elinvoimai-nen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntaraken-teeltaan toimiva kuntarakenne.

Kuntarakennelain väliaikaisella muutoksel-la säädetään myös kuntauudistuksen toteut-tamisesta ja kunnan velvollisuudesta selvittääkuntien yhdistymistä. Yhdistymistä tulee sel-vittää mikäli kunta täyttää laissa mainitutselvitysperusteet.

Helsingin metropolialueella, joka lain 3 §:nmukaan käsittää Helsingin seudun 14 kunnanmuodostaman kokonaisuuden sovelletaanlain 4 d §:n työpaikkaomavaraisuus-, työssä-käynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden si-jasta omaa selvitysperustettaan. Näiden kun-tien tulee lain 4 e §:n mukaan selvittää yhdis-tymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdys-kuntarakenteen eheyttämistarve yhteisenkeskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksija jotka muodostavat toiminnallisen kokonai-suuden sekä ovat perusteltuja alueen koko-naisuuden kannalta. Kuntien tulee kuitenkinosallistua yhdistymisselvityksiin muidenkuntien kanssa, jos se on tarpeen toiminnalli-sen kokonaisuuden muodostamiseksi. Yhdis-tymisselvityksessä, johon osallistuu jokinHelsingin metropolialueen kunnista, on li-säksi arvioitava kuntien yhdistymisen suhdet-ta metropolihallinnon tarpeeseen erityisestiyhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukko-liikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon nä-kökulmasta.

Metropolialueen kuntiin sovelletaan myöslain 4 c §:n mukaista palveluperustetta ja 4 f§:n mukaista talousperustetta. Palveluperus-teella tulee kuntien, joissa on alle 20 000asukasta, selvittää kuntien yhdistymistä alu-eella, jossa on palveluiden järjestämisen, ra-hoittamisen ja kehittämisen kannalta riittäväväestöpohja ja kyky omaan palvelutuotan-toon; erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluiden kannalta vähintään noin 20 000asukasta sekä perusopetuksen laadukkaan jayhdenvertaisen järjestämisen kannalta alleyksivuotiaiden ikäluokan koko vähintäännoin 50. Talousperusteella kuntien tulee sel-vittää yhdistymistä, jos kunnan rahoituksenriittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat ta-louden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden4 f:ssä mainituista edellytyksistä.

15

Seudulla on menossa tällä hetkellä neljäkuntarakennelain mukaista selvitystä kuntienyhdistymisestä. Valtiovarainministeriön16.12.2013 asettama erityinen kuntajakosel-vitys koskee Espoon, Helsingin, Kauniaisten,Vantaan ja Keravan kaupunkeja sekä Kirk-konummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kun-tia ja sen on määrä valmistua 30.11.2014mennessä. Hyvinkään, Keravan ja Järven-pään, Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten,Tuusulan ja Sipoon käynnistämän kuntaja-koselvityksen on määrä valmistua syksyllä2014. Sipoo ja Pornainen ovat lisäksi muka-na kuntajakoselvityksessä Loviisan, Porvoon,Askolan, Myrskylän ja Lapinjärven kuntienkanssa, joka myös valmistunee syksyn 2014aikana. Myös Espoo, Kauniainen, Kirk-konummi ja Vihti ovat käynnistäneet raken-nelain mukaisesti kuntajakoselvityksen. Län-si-Uudellamaalla ei ole tällä hetkellä meneil-lään kuntajakoselvityksiä.

Helsingin seudun kuntarakenne on hetero-geeninen ja kuntien kokoerot alueella ovatsuuret. Asukasluvultaan suurin kunnista onHelsinki, jossa asui vuoden 2014 alussa 613000 asukasta ja pienin hieman yli 5 000asukkaan Pornainen. Maapinta-alaltaan suu-rin kunta on 580 neliökilometrin Mäntsälä japienin 6 neliökilometrin kokoinen Kauniai-nen.

2.7 Helsingin seudun yhteistyörakenteet

Helsingin seudun kunnat tekevät yhteistyö-tä monien palvelujen järjestämisessä. Yhteis-työtä tehdään vaihtelevin kuntakokoon-panoin, paikoin 14 kunnan kesken, paikointätä pienemmällä, paikoin laajemmalla alu-eella: esimerkiksi Uudenmaan liittoon kuulu-vat kaikki Uudenmaan 26 kuntaa ja Helsin-gin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri -kuntayhtymään (jäljempänä HUS) 24 kuntaa.Yhteistyötä tehdään Helsingin seudulla 14kunnan, Kuuma-seudulla 10 kunnan, Helsin-gin seudun liikenne -kuntayhtymässä (jäl-jempänä HSL) 7 kunnan ja Helsingin seudunympäristöpalvelut -kuntayhtymässä (jäljem-pänä HSY) sekä pääkaupunkiseudulla 4 kun-nan kesken.

Taloudellisesti merkittävimmät lakiin pe-rustuvat kuntien yhteistyöalat ovat erikoissai-raanhoito, seudullinen joukkoliikenne ja jä-

tehuolto sekä ammattikorkeakoulutus. Kes-keisten ja erityisesti maankäytön, asumisen jaliikenteen yhteisten tehtävien hoito, niidenvalmistelu ja päätöksenteko tapahtuu lakisää-teisissä kuntayhtymissä tai kunnissa kutenUudenmaan liitossa, HSL:ssä sekä HSY:ssäja lisäksi HUS:issa. Lakisääteisiä tehtäviähoitavia niin kutsuttuja pakkokuntayhtymiäovat myös pelastuslaissa (379/2011), erikois-sairaanhoitolaissa (1062/1989) ja kehitys-vammaisten erityishuollosta annetussa laissa(519/1977) tarkoitetut kuntayhtymät.

Yhteistyötä on myös järjestetty vapaaehtoi-selta pohjalta monilla eri toimialoilla. Lisäksikunnat ovat osakkaina monissa yhteisestiomistetuissa, muun muassa seudun kilpailu-kyvyn kehittämiseen ja kansainväliseenmarkkinointiin sekä infrastruktuurin ylläpi-toon, omistamiseen ja hankintaan keskitty-vissä osakeyhtiöissä. Sopimuksiin pohjautu-vaa yhteistyötä on muun muassa seudullises-sa vedenhankinnassa ja vedenpuhdistuksessa.

Vapaaehtoista yhteistyötä varten on myösperustettu seudullisia johtavien luottamus-henkilöiden yhteistyöelimiä. Näihin kuuluvatmuun muassa Helsingin seudun yhteistyöko-kous, joka koordinoi kuntien päätöksentekoaja strategista toimintaa. Siihen kuuluvat kun-tien johtavat luottamushenkilöt. Pääkaupun-kiseudun kaupungeilla on kaupunkien ylim-män luottamushenkilöjohdon yhteistyöelin,pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. Sentoiminta perustuu em. kaupunkien solmi-maan yhteistyösopimukseen. Neuvottelukun-ta hyväksyy mm. pääkaupunkiseudun strate-gian. Keski-Uudenmaan kunnat (Hyvinkää,Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä,Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula jaVihti, ns. Kuuma-kunnat) ovat tehneet vuon-na 2003 sopimuksen strategisesta kumppa-nuudesta. Sen tarkoituksena on uudistaa pal-veluita ja kehittää alueen vetovoimaa. Myösyleiskaavayhteistyö on aloitettu. Osa kunnis-ta järjestää taloushallintoa ja ympäristöpalve-luja yhteisissä palvelukeskuksissa. Sekä laki-sääteisillä että vapaaehtoisen yhteistyön toi-mielimillä on useita valmisteluelimiä ja val-misteluun osallistuu laaja joukko luottamus-henkilöitä sekä viranhaltijoita.

Lohja ja Porvoo ovat Uudenmaan liiton jaHUS:n jäsenkuntia. Maakuntaa suppeammal-la alueella Lohja ja Porvoo tekevät yhteistyö-

16

tä naapurikuntiensa kanssa pääosin sosiaali-ja terveys-, pelastus-, koulutus- sekä ympä-ristöpalveluihin liittyen. HSY vastaa ilman-laadun seurannasta molemmissa kunnissa.

2.8 Maankäyttö ja rakentaminen

2.8.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999,jäljempänä MRL) tuli kokonaisuudessaanvoimaan 1.1.2000.

Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena onedellytysten luominen hyvälle elinympäris-tölle sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaa-lisesti ja kulttuurisesti kestävälle kehityksel-le. Tavoitteena on myös turvata jokaisenosallistumismahdollisuus asioiden valmiste-luun, suunnittelun laatu ja vuorovaikuttei-suus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekäavoin tiedottaminen käsiteltävinä olevistaasioista. Alueidenkäytön suunnittelun tavoit-teet on tältä pohjalta määritelty lain 5 §:ssä jarakentamisen ohjauksen tavoitteet lain 12§:ssä.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjel-man mukaisesti on maankäyttö- ja rakennus-lain toimivuudesta tehty kokonaisarvio, jokavalmistui helmikuussa 2014. Arvioinnintaustalla on lain voimassaoloaikana monintavoin muuttunut toimintaympäristö ja tarvetarkastella alueidenkäytön ja rakentamisenohjauksen säädöspohjaa sekä sen perusteellamuotoutuneita käytäntöjä nykypäivän ja nä-köpiirissä olevien tulevaisuuden haasteidennäkökulmasta. Arvioinnissa todettiin, että la-ki on lähtökohdiltaan ja keskeisiltä säännök-siltään edelleen toimiva vastaamaan aluei-denkäytön suunnittelun ja rakentamisen oh-jauksen haasteisiin. Kaikki alueidenkäytönsuunnittelun ja rakentamisen ohjauksen kan-nalta tärkeät asiat eivät kuitenkaan ole edis-tyneet myönteisesti. Tämä on nostanut esillesäännösten tarkistamis- ja kehittämistarpeita,joita toteutetaan osauudistuksilla. Näistä en-simmäinen on hallituksen rakennepoliittisenohjelman toimeenpanoon liittyvä maankäyt-tö- ja rakennuslain muutosesitys, jota koske-va hallituksen esitys on tarkoitus antaa edus-kunnalle syksyllä 2014. Muutosesityksessäpainottuvat toimivan kilpailun edistämistä jakunnan maapolitiikan harjoittamista koskevat

säännökset. Muut arviointiin perustuvat lainosauudistukset jäävät toteutettaviksi seuraa-valla hallituskaudella.

2.8.2 Alueidenkäytön ohjausjärjestelmä

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseenalueidenkäytön ohjausjärjestelmään kuuluvatvaltakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet,maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava.Järjestelmä on hierarkkinen siten, että yleis-piirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaisem-man kaavan laadintaa ja muuttamista. Aluei-denkäytön suunnittelulle on laissa asetettutavoitteet, joita täydentävät kullekin kaava-muodolle säädetyt omat sisältövaatimukset jaoikeusvaikutukset. Metropolialueella maan-käyttöä ohjaavat pääosin sama lainsäädäntöja suunnittelujärjestelmä kuin muuallakinmaassa. Ohjausjärjestelmään sisältyy eräitäHelsingin seutua (14 kuntaa) ja pääkaupunki-seutua (4 kuntaa) koskevia erityissäännöksiä.Poikkeamisasioiden ratkaisemisessa Helsin-gillä, Espoolla ja Vantaalla on eräiltä osinmuita metropolialueen kuntia laajempi toi-mivalta (laki kevennettyjen rakentamis- jakaavamääräysten kokeilusta 1275/2010).

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet(VAT) on otettava huomioon ja niiden toteut-tamista on edistettävä maakunnan suunnitte-lussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion vi-ranomaisten toiminnassa. Tavoitteet on jaettuyleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella,millaista alueidenkäyttöä ja sen suunnitteluaohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteetkoskevat maakunta- ja yleiskaavoitusta. Eri-tyistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta,mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennet-tu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Ta-voitteet täsmentyvät pääosin jo maakunta-kaavassa alueidenkäytön suunnitteluperiaat-teiksi ja aluevarauksiksi ja välittyvät maa-kuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta kunti-en alueidenkäytön suunnitteluun. Kuntatasol-la keskeinen väline tavoitteiden edistämises-sä on yleiskaava, joka välittää tavoitteet edel-leen asemakaavoitukseen. Valtakunnallisiinalueidenkäyttötavoitteisiin sisältyy kokomaata koskevien tavoitteiden ohella Helsin-gin seudun erityiskysymyksiä koskevia ta-voitteita.

17

Maakuntien suunnittelusta vastaavat maa-kunnan liitot. Maakunnan suunnitteluun kuu-luvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaavaja maakuntaohjelma. Maakunnan suunnitte-lussa otetaan huomioon valtakunnalliset ta-voitteet ja sovitetaan ne yhteen maakunnal-listen ja paikallisten tavoitteiden kanssa.Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuus-to ja se vahvistetaan ympäristöministeriössä.

Maakuntakaavaa laadittaessa on otettavahuomioon valtakunnalliset alueidenkäyttöta-voitteet sekä kiinnitettävä huomiota maakun-nan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin.Kaava on mahdollisuuksien mukaan sovitet-tava yhteen maakuntakaava-alueeseen rajoit-tuvien alueiden maakuntakaavoituksen kans-sa. Maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n mu-kaan maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet jaosoitetaan maakunnan kehittämisen kannaltatarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaanvain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alu-eiden käyttöä koskevien valtakunnallisten taimaakunnallisten tavoitteiden kannalta taikkauseamman kuin yhden kunnan alueiden käy-tön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Maa-kuntakaavan sisältövaatimukset on määriteltyMRL 28 §:ssä. Maakuntakaava on ohjeenalaadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa jaasemakaavaa sekä ryhdyttäessä muihin toi-menpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.Maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uuden-maan maakunnan alueella Uudenmaan liitto.Uudellamaalla on voimassa koko maakunnankattavat maakuntakaavat sekä vaihemaakun-takaavoja. Uudenmaan 2. vaihemaakunta-kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä30.10.2014.

Metropolialueen kuntien rajat ylittävä kaa-voitus tapahtuu tällä hetkellä Uudenmaanmaakuntakaavassa, jonka käytännössä laatiiUudenmaan liitto. Liitto tekee maakuntakaa-van koko Uudenmaan alueella, mutta pääosatyöstä kohdistuu metropolialueelle. Uuden-maan maakuntakaavoitus aiheuttaa kustan-nuksia tällä hetkellä noin 2 miljoonaa euroavuodessa, joka katetaan jäsenkuntien mak-suosuuksilla Uudenmaan liitolle. Metropoli-alueen osuuden arvioidaan olevan tästä noin2/3.

Maankäyttö- ja rakennuslain 18 §:n mu-kaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

edistää ja ohjaa kunnan alueiden käytönsuunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä.ELY-keskus myös valvoo, että kaavoitukses-sa, rakentamisessa ja muussa alueiden käy-tössä otetaan huomioon mm. valtakunnallisetalueidenkäyttötavoitteet.

Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituk-sesta sekä rakentamisen ohjauksesta ja val-vonnasta. Asemakaava-alueen ulkopuolellakunnat ohjaavat maankäytön suunnitelmallis-ta järjestämistä yleiskaavoituksella ja suun-nittelutarveratkaisuilla sekä rakennusjärjes-tyksillä.

Poikkeamistoimivalta MRL:n rakentamistatai muuta toimenpidettä koskevista säännök-sistä on pääsääntöisesti kunnalla. Ranta-asema- tai osayleiskaavattomilla ranta-alueilla poikkeamistoimivalta on ELY-keskuksella silloin, kun kyse on uuden asuin-rakennuksen rakentamisesta. ELY-keskusmyöntää poikkeamisen myös eräissä muissatapauksissa (MRL 171 §).

Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan taisen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytönyleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojenyhteensovittaminen. Kunnat voivat laatiayleiskaavan yhteistyössä (yhteinen yleiskaa-va). Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehi-tyksen periaatteet ja osoitetaan tarpeellisetalueet yksityiskohtaisen kaavoituksen jamuun suunnittelun sekä rakentamisen jamuun maankäytön perustaksi. Yleiskaavavoidaan laatia myös maankäytön ja rakenta-misen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.Kuntien yhteisen yleiskaavan hyväksyy kun-tien nimeämä yhteinen toimielin ja kaavavahvistetaan ympäristöministeriössä. Maa-kuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muu-tettaessa yleiskaavaa. Lisäksi yleiskaavaalaadittaessa on otettava huomioon muutMRL 39 §:ssä säädetyt sisältövaatimukset.Ne koskevat muun muassa yhdyskuntaraken-netta, asumisen tarpeita ja elinympäristönlaatua. Lain mukaan huomioon on otettavamyös elinkeinoelämän toimintaedellytykset,ympäristöhaittojen vähentäminen ja ympäris-töarvot. Yleiskaavoja on laadittu ja pidettyyllä vaihtelevasti. Muutamaa poikkeusta lu-kuun ottamatta metropolialueen kunnissa onpääosin voimassa koko kunnan maankäyttöäohjaavat yleiskaavat. Osa kaavoista on kui-

18

tenkin laadittu jo ennen maankäyttö- ja ra-kennuslain voimaantuloa, eivätkä ne välttä-mättä ole ajantasaisia. Maankäyttö- ja raken-nuslakia muutettiin 2008 siten, että pääkau-punkiseudun kuntien tulee laatia yhteinenyleiskaava, mutta siihen ei ole toistaiseksiryhdytty. Helsinki, Vantaa ja Sipoo valmiste-levat parhaillaan Östersundomin alueelle yh-teistä yleiskaavaa.

Asemakaavan tarkoituksena on maankäy-tön ja rakentamisen yksityiskohtainen ohjaus.Siinä osoitetaan alueita eri tarkoituksiin sekäannetaan kaavan tarkoitus huomioon ottaentarpeellisia määräyksiä rakentamisesta jamuusta maankäytöstä. Asemakaavan laatimi-nen on kunnan tehtävä. Asemakaava on laa-dittava ja pidettävä ajan tasalla siten kuinkunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannontarve taikka maankäytön ohjaustarve sitäedellyttävät. Asemakaavan sisältövaatimuk-set on määritelty MRL 54 §:ssä. Asemakaa-van hyväksyy kunnanvaltuusto. Päätösvaltaavoidaan johtosäännöllä siirtää muiden kuinmerkittävien kaavojen osalta kunnanhallituk-selle tai lautakunnalle.

Kunnan on huolehdittava (MRL 20 §) alu-eidenkäytön suunnittelusta sekä rakentami-sen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan.Kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviinriittävät voimavarat ja asiantuntemus. Yli 6000 asukkaan kunnissa tulee olla kaavoittaja,jolla on kunnan kaavoitustehtävien hoidonedellyttämä pätevyys. Kunnalla on velvolli-suus asemakaavojen laatimiseen sitä mukaakuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaus-tarve sitä edellyttää (MRL 51 §). Jos niin eitapahdu, ympäristöministeriöllä on oikeusmäärätä kunta täyttämään velvollisuutensa(MRL 177 §).

Kunnilla on käytettävissään lainsäädännöntarjoama valikoima maapoliittisia keinoja.Vapaaehtoisen maanhankinnan lisäksi kun-nilla on vanhastaan ollut mahdollisuus käyt-tää maanhankintaan laissa kulloinkin sääde-tyin edellytyksin myös etuosto-oikeutta jamaan lunastamista. Kunnan ja maan-omistajien välisiä maankäyttösopimuksiakäytetään asemakaavoitettaessa muuta kuinkunnan omistamaa maata. Kunnan ni-meämällä kehittämisalueella voidaan sovel-taa laissa määriteltyjä erityisjärjestelyjä japeriä maanomistajalta tämän kaavasta saa-

maan hyötyyn suhteutettu kehittämismaksu.Asemakaavan toteuttamisen edistämiseksikunnalla on mahdollisuus käyttää rakenta-miskehotusta tai määrätä korotettu kiinteistö-vero rakentamattomille rakennuspaikoille.Kunnan maapolitiikkaa tukevien ja maapo-liittisten keinojen käyttöä linjaavien maapo-liittisten ohjelmien laatiminen on viime vuo-sina yleistynyt kunnissa.

Kaavoitettavan raakamaan lunastamisenedellytyksistä on säädetty maankäyttö- ja ra-kennuslain 99 §:ssä. Sen 1 momentin mu-kaan ympäristöministeriö voi yleisen tarpeenvaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaaalueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentami-seen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muu-toin kunnan suunnitelmallista kehittämistävarten. Pykälän 3 momentin mukaan ympä-ristöministeriö voi lisäksi myöntää kunnalleluvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassaosoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentami-seen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakenta-miseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitel-manmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekäalueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kun-tayhtymän laitokselle tai muihin näiden tar-peisiin. Asemakaava-alueella kunta saamaankäyttö- ja rakennuslain 96 §:n 1 mo-mentin mukaan ilman erityistä lupaa lunastaasellaisen yleisen alueen sekä sellaisen yleisenrakennuksen asemakaavan mukaisen tontin,joka asemakaavassa on tarkoitettu kunnanlaitokselle tai kunnan muihin tarpeisiin.

Helsingin seudun kunnissa on käytössä ra-kentamattomien rakennuspaikkojen korotettukiinteistövero (kiinteistöverolain muutos811/2013). Helsingin, Espoon, Kauniaisten jaVantaan kaupunkia koskevat etuosto-oikeuden käyttöä helpottavat erityiset edelly-tykset (etuostolaki 608/1977).

Eduskunnan kesäkuussa 2010 hyväksy-mässä Paras -selonteossa (VNS9/2009) lin-jattiin, maankäytön, asumisen ja liikenteenaiesopimusmenettelystä eräillä suurilla kau-punkiseuduilla. MAL -aiesopimuksia on otet-tu käyttöön Helsingin, Tampereen, Turun se-kä Oulun kaupunkiseuduilla. Niiden tavoit-teena on ollut ohjata suurten kaupunkiseutu-jen suunnittelun ja toteutuksen ajoitusta kes-tävällä tavalla, tehostaa tontti- ja asuntotuo-tantoa sekä ohjata asumisen ja liikenteenkannalta tarkoituksenmukaisen kaavoituksen

19

edistymistä. Lainvoimaiset kaavat, kaavoi-tuksen lakiin perustuvat tavoitteet ja eri kaa-vatasojen sisältövaatimukset ovat olleet so-pimisen reunaehtoja. Voimassa oleva valtionja Helsingin seudun kuntien välinen MAL-aiesopimus 2012–2015 allekirjoitettiin20.6.2012.

2.8.3Yhdyskuntarakenne

Metropolialueen asema valtakunnan alue-rakenteessa on pääkaupunkiseutuna ja maantiheimmin asuttuna sekä väestömäärältäänsuurimpana ja voimakkaimmin kasvavanaseutuna keskeinen. Aluerakenne perustuupääkaupunkiseutuun tukeutuviin ja keske-nään vuorovaikutuksessa oleviin kaupunki-ja taajamaverkostoihin. Suuret keskuksetovat verkottuneet sekä keskenään että ympä-röivien pienempien keskusten ja maaseudunkanssa.

Metropolialueen ydinalue on pääkaupunki-seutu, jonne väestö ja työpaikat ovat keskit-tyneet. Pääkaupunkiseutua ympäröivät useatpienemmät kaupungit ja itsenäiset asutuskes-kittymät sekä maaseutumaiset alueet. Ke-hysalueen keskukset ovat vahvistuneet asu-kasmäärän kasvaessa. Kehyskuntien taajamatliittyvät pääkaupunkiseudun muodostamaanyhtenäiseen taajamarakenteeseen raide- jatieverkon kautta.

Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen laa-jentuminen on ollut pitkään sormimaista. Ra-kenne on kehittynyt ja kasvanut Helsingistäja pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin säteit-täisesti suuntautuviin liikenneväyliin ja rai-deyhteyksiin tukeutuen. Yhdyskuntaraken-teen kannalta merkittävin on pääkaupunki-seudulta pohjoiseen suuntautuva pääradanvarren helminauhamainen taajamavyöhyke,joka ulottuu yhtenäisenä Järvenpäähän saak-ka. Kyseinen taajamavyöhyke on pääosinasemakaavoitettu. Muita kehyskuntien taa-jamia pääkaupunkiseudusta erottavat pääosinrakentamattomat maaseutualueet, viher-vyöhykkeet ja suojelualueet.

Yhdyskuntarakenteeltaan Helsingin seutuon varsin hajautunut, monimuotoinen ja mo-nikeskuksinen. Uudenmaan väestöstä noin 88prosenttia asuu 50 kilometrin säteellä Hel-singin keskustasta. Kymmenen viime vuodenaikana yhdyskuntarakenne on tiivistynyt

pääkaupunkiseudulla, kun taas useimmissakehyskunnissa yhdyskuntarakenne on hajau-tunut. Tähän on vaikuttanut muun muassakehyskuntien haja-asutusalueille sijoittunutrakentaminen, joka on ollut erityisen voima-kasta Pornaisissa, Vihdissä, Sipoossa jaKirkkonummella. Kehysalueen väestö onkasvanut viime vuosina suhteellisesti pää-kaupunkiseutua enemmän, määrällisesti vä-estö on kuitenkin kasvanut enemmän pää-kaupunkiseudulla.

Läntisen Uudenmaan kunnista Lohja jaitäisen Uudenmaan kunnista Porvoo liittyvätpääkaupunkiseutuun toiminnallisesti ja yh-dyskuntarakenteellisesti moottoritietasoistentieyhteyksien ja nauhamaisesti teiden varrellasijaitsevien taajama-alueiden kautta.

2.9 Asuminen ja asuntomarkkinat

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokai-sen oikeutta asuntoon ja tukea asumisenomatoimista järjestämistä (PL 19§). Valtiotukee asumista myöntämällä tukea asumiseensuoraan kotitalouksille mm. asumistuen jaasuntolainojen verovähennyksen kautta sekätukemalla uusien asuntojen rakentamista.Kunnat tukevat asuntorakentamista esimer-kiksi edullisempien tonttien tai tontinvuokri-en muodossa.

Maakuntien liitot ja kunnat ohjaavat kaa-voituksella asuntojen ja muiden toimintojensijoittumista yhdyskuntarakenteessa maan-käyttö- ja rakennuslain puitteissa. Kuntienkaavoitus on näin keskeisessä asemassa uu-den asuntorakentamisen mahdollistajana.Helsingin seudulle laaditaan parhaillaan kun-tien yhteistyönä uutta seudun asuntostrategi-aa vuosille 2016–2025. Siinä asetetaan ta-voitteita muun muassa asuntorakentamisenmäärälle ja sijainnille, asuntotuotannon ra-kenteelle, täydentävälle asuntorakentamiselleja vanhojen alueiden kehittämiselle.

Asuntotuotannon kasvua Helsingin seudul-la on pyritty edistämään MAL-aiesopimuksella. Aiesopimuksen mukainenasuntotuotannon seudullinen kokonaistavoiteon 12 000–13 000 asuntoa vuodessa. Valtioja Helsingin seudun kunnat ovat lisäksi syk-syllä 2014 saavuttaneet neuvottelutuloksenasuntotuotannon edistämistä ja suuria infra-hankkeita koskevasta sopimuksesta. Sopi-

20

muksella lisätään asuntokaavoitusta 25 pro-senttia vuosina 2015–2019 verrattuna voi-massa olevaan MAL-aiesopimukseen. Asun-not tulee kaavoittaa joukkoliikenteen kannal-ta hyvin saavutettaville alueille ja erityisestinykyisen ja toteutumassa olevan raideliiken-teen varrelle. Valtio puolestaan osallistuuLänsimetron ja Pisararadan rahoittamiseenedellyttäen, että nämä kaavoitustavoitteet to-teutuvat ja että kyseiset hankkeet ovat talou-dellisesti kannattavia. Kaikki kunnat ovat kä-sitelleet ja hyväksyneet sopimuksen. Tavoit-teena on hyväksyä sopimus periaatepäätök-senä valtioneuvoston yleisistunnossa. Sopi-mus täydentää voimassa olevaa MAL- aieso-pimusta, joka on voimassa vuoden 2015 lop-puun.

Helsingin seutu muodostaa yhtenäisenasuntomarkkina-alueen, jolla sijaitsee neljän-nes kaikista Suomen asunnoista, yhteensänoin 700 000 asuntoa. HSY:n asunto-raportinmukaan (HSY 2012) asunnoista kolmasosaon pientaloissa ja kaksi kolmasosaa kerrosta-loissa. Yli puolet (53 prosenttia) asunnoistaon omistusasuntoja ja runsas kolmannesvuokra-asuntoja. Pääkaupunkiseutu ja erityi-sesti Helsinki ovat vuokra-asuntovaltaisia,kehyskunnissa sen sijaan omistusasuntojenosuus on suuri. Seudun kaikista vuokra-asunnoista lähes 60 prosenttia on Helsingis-sä. Lähes puolet pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoista on vapaarahoitteisia.

Asuntomarkkinat ovat luonteeltaan seudul-lisia eikä niiden toiminta noudata hallinnolli-sia kuntarajoja. Asuntomarkkinoiden kannal-ta sijainniltaan keskeisimmät kohteet ovatlähtökohtaisesti houkuttelevimpia. Siten nii-den hinta- tai vuokrataso muodostuu kor-keimmaksi seudun sisällä. Pääsääntöisestihintataso laskee sitä mukaa, mitä kauemmasseudun keskustasta ja palvelukeskittymistämennään. Seudullisessa mielessä asunto-markkinoiden hintatason määrittelee seudunyleinen vetovoimaisuus ja kilpailukyky suh-teessa muihin seutuihin.

Tilastokeskuksen mukaan osakeasuntojenkeskineliöhinta vuonna 2013 oli Helsinginseudulla 3 419 €/m² ja pääkaupunkiseudulla3 654 €/m², kun koko maassa keskineliöhintaoli 2 084 €/m². Osakeasuntojen keskihinta olipääkaupunkiseudulla 75 prosenttia koko

maan keskiarvoa korkeampi. Neliöhinnatvaihtelevat seudulla voimakkaasti. Helsingis-sä osakeasunnon neliöhinta oli keskimäärin 4120 €/m², Kauniaisissa 3 623 €/m², Espoossa3 351 €/m², Vantaalla 2 722 €/m², Järven-päässä 2 594 €/m², Keravalla 2 527 €/m², Si-poossa 2 497 €/m², Kirkkonummella 2 454€/m², Tuusulassa 2 364 €/m², Nurmijärvellä 2315 €/m², Pornaisissa 2 191 €/m², Vihdissä 2061 €/m² ja Hyvinkäällä 1 866 €/m². Osake-asuntojen neliöhinnat olivat Helsingissä kes-kimäärin lähes 90 prosenttia korkeammat ke-hyskuntiin verrattuna.

Vuokra-asuntojen keskineliövuokra oli Ti-lastokeskuksen mukaan vuonna 2013 pää-kaupunkiseudulla 13,96 €/m², Helsingissä14,56 €/m², Espoossa ja Kauniaisissa 12,86€/m², Vantaalla 12,68 €/m² ja seudun kehys-kunnissa 11,53 €/m², kun koko maassa vuok-rat olivat noin 11,61 €/m². Muuhun maahanverrattuna pääkaupunkiseudun vuokrataso onyli 20 prosenttia korkeampi ja Helsinginvuokrataso noin 25 prosenttia korkeampi.Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osaltaero Helsingin seudun ja muun maan vuokra-tason välillä on huomattavasti tätä suurempi.Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliö-vuokra oli vuonna 2013 pääkaupunkiseudulla15,99 €/m², Helsingissä 16,81 €/m², Espoossaja Kauniaisissa 14,04 €/m², Vantaalla 13,73€/m² ja kehyskunnissa 11,77 €/m², kun kokomaassa vapaarahoitteisten asuntojen vuokra-taso oli 12,43 €/m².

Asuntojen hinnat ja vuokrat määräytyvätpääsääntöisesti markkinoilla vapaasti. Aino-astaan valtion tukeman, pääasiassa sosiaali-sen vuokra-asuntokannan asumismenojasäännellään erityislainsäädännössä.

Kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisäämi-seksi valtio myöntää tukia asuntotuotantoon.Tuki kohdentuu ensisijaisesti sosiaalisin pe-rustein valittaville asukkaille tarkoitettujenvuokra-asuntojen tuotantoon. Valtio tukeesosiaalisen asuntotuotannon rakentamistamaksamalla korkotukea vuokra-asuntolainoille ja asumisoikeustalolainoille.Korkotuki kanavoituu omakustannusperus-teisten asumismenojen määräytymisen kauttasosiaalisessa asuntokannassa asuville asuk-kaille. Korkotukilainoituksesta ja sen avullarakennetun asuntokannan hallinnasta sääde-tään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeus-

21

talolainojen korkotuesta annetulla lailla(604/2001). Korkotukilainoitus on korvannutaiemmin käytössä olleen aravalainoituksen.Aravalainoja myönnettiin samaan tarkoituk-seen aravalain (1189/1993) ja sitä edeltänei-den lakien perusteella. Korkotukilainoihinliittyy myös valtion täytetakaus. Lisäksi ta-vallisten korkotuettujen vuokra-asuntojen ra-kentamiseen on myönnetty Helsingin seudul-la käynnistysavustuksia.

Korkotukilainan saajana voi olla kunta,muu julkisyhteisö tai yleishyödyllinen asun-toyhteisö. Lisäksi lainansaajana voi olla sel-lainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jos-sa jollakin edellä mainituista yhteisöistä väli-tön määräysvalta. Korkotukilainoja voidaanhyväksyä valtion talousarviossa vuosittainvahvistettavan hyväksymisvaltuuden rajois-sa. Päätökset lainojen hyväksymisestä korko-tukilainoiksi tekee Asumisen rahoitus- ja ke-hittämiskeskus ARA.

Vuokra-asuntotuotannon lisäksi korkotukeamaksetaan myös asumisoikeustalojen raken-tamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen.Lisäksi valtio tukee erityisryhmille, kutenvammaisille, muistisairaille ja huonokuntoi-sille vanhuksille, asunnottomille, päihde- jamielenterveyskuntoutujille, opiskelijoille januorille tarkoitettujen asuntojen rakentamis-ta, perusparantamista ja hankintaa investoin-tiavustuksilla, joita myönnetään avustuksistaerityisryhmien asunto-olojen parantamiseksiannetun lain (1281/2004) nojalla.

2.10 Helsingin seudun kuntien liikenne-tehtävät sekä jäte- ja vesihuolto

2.10.1. Laki pääkaupunkiseudun kuntien jä-tehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yh-teistoiminnasta

Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuol-toa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteis-toiminnasta (829/2009) tuli voimaan vuoden2010 alussa ja sillä kumottiin pääkaupunki-seudun yhteistyövaltuuskunnasta annettu laki(1269/1996).

Lain 2 §:n mukaan pääkaupunkiseudunkuntien on hoidettava yhteistoiminnassa jäte-laissa tarkoitetut kunnan tehtävät lukuun ot-tamatta tehtäviä, jotka säädetään kunnan ym-päristönsuojeluviranomaisen tehtäviksi. Teh-

tävien hoitamisesta vastaa kuntayhtymä(HSY).

Lain 3 §:n mukaan yhteistoiminnassa hoi-dettavia joukkoliikennetehtäviä ovat kuntienaluetta koskeva 1) liikennejärjestelmän jajoukkoliikenteen suunnittelu, 2) joukkolii-kenteen liikennepalveluiden suunnittelu jahankinta sekä 3) joukkoliikenteen taksa- jalippujärjestelmästä sekä taksoista päättämi-nen. Näiden tehtävien hoitamisesta vastaakuntayhtymä (HSL).

Kuntayhtymien jäsenkunnat voivat kun-tayhtymän perussopimuksessa sopia, ettäkuntayhtymä voi ottaa hoitaakseen muitakinkuin 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä. Kun-tayhtymien jäsenkuntina voi olla myös muitakuin pääkaupunkiseudun kunnat.

2.10.2 Liikenne

Metropolialueella julkisen sektorin liiken-netehtäviä hoidetaan, kunnat mukaan lukien,lähes kahdessakymmenessä eri organisaati-ossa.

Ajoneuvoliikenteen väylät ovat joko ase-makaava-alueilla olevia kuntien katuja, valti-on maanteitä tai yksityisteitä. Maantiet luoki-tellaan toiminnallisen merkityksen mukaises-ti valtateihin, kantateihin, seututeihin ja yh-dysteihin. Kadunpidosta vastaavat kunnat(MRL 84 §) ja tienpidosta maantielain(503/2005) mukaan valtio. Kiinteistöille kuu-luvista kadunpitoon liittyvistä velvollisuuk-sista säädetään kadun ja eräiden yleisten alu-eiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetus-sa laissa (669/1978). Kunta voi antaa sillekuuluvan kadunpidon kokonaan tai osittainmuiden tehtäväksi (MRL 85 §). Yksityistei-den tienpitovelvollisuudesta säädetään yksi-tyisistä teistä annetussa laissa (358/1962).

Uudenmaan ELY-keskus vastaa maantie-verkolla tienpidosta, eli suunnittelusta, raken-tamisesta, kunnossapidosta ja liikenteen hal-linnasta eduskunnan myöntämien ja Liiken-neviraston jakamien resurssien ja määrittä-mien tavoitteiden pohjalta (maantielaki503/2005). Valtion hoitamaa maantieverkkoaon metropolialueella (14 kuntaa) 2100 km,josta valtakunnallista ja maakuntien välistäpitkämatkaista liikennettä palvelevia valtatei-tä 280 km. Kevyen liikenteen väyliä onELY:n hoidossa 560 km. Hoitoon ja ylläpi-

22

toon käytetään vuosittain rahaa 33 milj. € japieniin investointeihin 6 milj. €. Eduskunnanerikseen päättämien isojen investointien ra-hoitus vaihtelee huomattavasti vuosittain.

Pääkaupunkiseudun kehäväylistä Kehä I jaKehä II ovat seututeitä, jotka palvelevat seu-tukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- jakantateihin. Kehä III (E 18) täydentää valta-tieverkkoa ja palvelee maakuntien liikennet-tä.

Katuverkkoa alueella on noin 4000 km jakuntien kevyen liikenteen verkkoa 4800 km.Kunnat vastaavat pääsääntöisesti liikennein-vestoinneista asemakaava-alueilla. Liikenne-väylien toimintamenot kuntien budjeteissaovat yhteensä 310 milj. € vuodessa. Kuntienliikenneinvestoinnit ovat 280 milj. € vuodes-sa.

Valtion tehtävänä on rataverkon kehittämi-nen ja hoito. Kunnat ovat ottaneet tehtäväk-seen metro- ja raitiotieverkon kehittämisen jahoidon.

2.10.2.1 Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen järjestämistä säätelevätjoukkoliikennelaki (869/2009) sekä laki pää-kaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja jouk-koliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta(829/2009). Joukkoliikennelaissa säädetäänjoukkoliikenteen toimivaltaisista viranomai-sista. Viranomaisia on Suomessa yhteensä35, joista osa on elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskuksia, osa kuntia tai kuntayhty-miä. Joukkoliikenteen toimivaltaisen viran-omaisen pääasiallisina tehtävinä on joukko-liikenteen järjestämistavasta päättäminenalueellaan, palvelutason määritteleminen se-kä joukkoliikenteen suunnitteleminen ja han-kinta ja toimialuettaan koskevista joukkolii-kennelain mukaisista joukkoliikenteen luvis-ta päättäminen.

Valtio rahoittaa joukkoliikennettä vuosit-tain noin 100 miljoonalla eurolla, josta noin17 miljoonaa euroa kohdistuu metropolialu-een joukkoliikenteeseen. Liikenne- ja viestin-täministeriö ostaa raideliikennettä noin 10miljoonalla eurolla ja Uudenmaan ELY-keskus muuta joukkoliikennettä noin 1,1 mil-joonalla eurolla vuodessa niissä kunnissa,jotka eivät kuulu HSL:ään. Lisäksi Liikenne-virasto maksaa HSL:lle suurten kaupunkien

joukkoliikennetukea noin 6 miljoonaa euroavuodessa.

Kunnat rahoittavat joukkoliikennettä har-kintansa mukaan. Yhteensä kunnat käyttävätvaroja joukkoliikenteeseen metropolialueellatällä hetkellä noin 300 miljoonaa euroa, jostaHSL:n ulkopuolisten kuntien osuus on 5-6miljoonaa euroa.

Valtion talousarvioon sisältyvän joukkolii-kenteen ostoihin ja kehittämiseen sisältyvänmäärärahan myöntämisen perusteista sääde-tään joukkoliikenteen valtionavustuksista an-netussa valtioneuvoston asetuksessa(1273/2013).

2.10.2.2 Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä

HSL-kuntayhtymä toimii joukkoliikenne-lain tarkoittamana joukkoliikenteen toimival-taisena viranomaisena alueellaan sekä vastaaalueellaan niistä tehtävistä, jotka sille on sää-detty laissa pääkaupunkiseudun kuntien jäte-huoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yh-teistoiminnasta. HSL:n jäseniä ovat pääkau-punkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Kauni-ainen ja Vantaa sekä vapaaehtoisestiHSL:ään liittyneet Kerava, Kirkkonummi jaSipoo. Helsingin seudun kunnista Tuusula,Järvenpää, Pornainen, Mäntsälä, Nurmijärvi,Vihti ja Hyvinkää eivät kuulu HSL:ään.Näissä kunnissa lukuun ottamatta Hyvinkäänkaupunkia, joukkoliikenteen toimivaltaisenaviranomainen toimii Uudenmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänäELY-keskus), jonka alueeseen myös Porvooja Lohja kuuluvat.

HSL:n nykyinen perussopimus tuli voi-maan 1.1.2012. Perussopimuksessa määrä-tään kuntayhtymän toimialasta ja tehtävistä.Sen mukaan kuntayhtymä vastaa sille laissasäädetyistä tehtävistä kuten hankkii bussi-,raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunalii-kennepalvelut sekä vastaa Helsingin seudunliikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta(HLJ) 14 kunnan alueella. Liikennejärjestel-mäsuunnittelu tapahtuu neljän vuoden syk-leissä ja HLJ:n pohjalta on neuvoteltu valtiontoimijoiden kanssa toteuttamiseen tähtääväaiesopimus. Vuonna 2012 sopimusta laajen-nettiin ottamalla siihen mukaan myös maan-

23

käytön ja asumisen toimenpiteet (MAL-aiesopimus).

Perussopimuksen mukaan kuntayhtymäntehtävänä on muun muassa järjestää toimi-alueensa joukkoliikennekokonaisuus, edistääsen toimintaedellytyksiä, vastaa toimialueen-sa markkinoinnista ja matkustajainformaati-osta, vastaa matkalippujen tarkistuksesta,osallistua joukkoliikenteen infran kehittämis-ja ylläpitoinvestointien suunnitteluun yhdes-sä kuntien ja asianomaisten muiden tahojenkanssa sekä vastata toimialueensa matkusta-jainformaatio- ja muista tietoteknisistä järjes-telmistä sen mukaan kuin siitä kuntien kanssatarkemmin sovitaan. HSL:llä on myös oikeusjoukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetunlain (469/1979) mukaisen tarkastusmaksunperimiseen kuntayhtymän sisäisessä joukko-liikenteessä sekä valtion koko rataverkolla.

Perussopimuksessa sovitaan kuntayhtymäntoiminnan rahoituksesta sekä lipputulojen jakulujen jakamisesta samoin kuin joukkolii-kenteen lipputulojen ja järjestämisen meno-jen kohdentamisesta. Perussopimuksen 26§:n mukaan kuntayhtymä rahoittaa toiminta-menonsa lipputuloilla, kuntien maksamillatariffituilla, valtion avustuksilla ja muilla tu-loilla. Kunnille kohdistetaan kuntayhtymäntehtävistä aiheutuvat kulut palvelujen käytönmukaisesti. Lipputulot kohdistetaan kunnit-tain kuntakohtaisen lipputulokertymän perus-teella. Siltä osin kuin kuntayhtymän tehtävänhoidosta perittävät maksut ja muut tuotot ei-vät riitä kattamaan kuluja, maksavat kunnatkuntayhtymälle tariffitukea, jolla katetaankullekin kunnalle kohdistettujen kulujen jatuottojen erotus.

HSL:n toimintamenot ovat vuonna 2014noin 600 miljoonaa euroa, josta noin 80 pro-senttia muodostuu joukkoliikenteen operoin-tikustannuksista. Toiminta rahoitetaan pää-asiassa lipputuloilla ja kuntaosuuksilla.Vuonna 2013 HSL:n tulot olivat 586,5 mil-joonaa euroa, jotka jakautuivat niin, että lip-putuloista saatiin 277,9 miljoonaa euroa,kuntaosuuksina 291,4 miljoonaa euroa jamuina tuloina 17,2 miljoonaa euroa. Kunta-osuudet jakautuvat jäsenkunnille perussopi-muksessa sovitulla tavalla palvelujen käytönmukaan. Muihin tuloihin kuuluu muun muas-sa Liikenneviraston HSL:lle maksama jouk-koliikennetuki.

Helsingin seudun liikenteen järjestämässäjoukkoliikenteessä tehdään vuosittain noin345 miljoonaa matkaa. HSL:ssä on parhail-laan käynnissä lippu- ja informaatiojärjes-telmän sekä maksuvyöhykkeiden uudistus-hanke, jossa on varauduttu alueen laajenemi-seen, jotta HSL:llä olisi valmius suunnitellaja järjestää joukkoliikennepalvelu 14 kunnanalueella vuonna 2017.

HSL:n strategisena tavoitteena on nostaajoukkoliikenteen osuutta kulkumuotona ko-konaisuudessaan Helsingin seudulla. Pää-kaupunkiseudun kunnissa joukkoliikennepalvelee hyvin työmatkaliikennettä. Helsin-gin niemelle suuntautuvasta työpaikkaliiken-teestä 73,6 prosenttia tehdään joukkoliiken-teellä, kävellen tai pyöräillen. Pääkaupunki-seudun kehyskunnissa asukkaiden työ- jaasiointimatkat tehdään kuitenkin pääosinhenkilöautolla.

2.10.2.3 Muut liikennesektorin toimijat

Kuntien tehtävänä on yleis- ja asemakaa-voitukseen liittyvä liikennejärjestelmä- ja lii-kennesuunnittelu, katujen ja kevyen liiken-teen väylien suunnittelu, rakennuttaminen jakunnossapito sekä metro- ja raitiotieverkonsuunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapitosekä edellä mainittuihin tehtäviin liittyväpäätöksenteko.

Uudenmaan liitto vastaa alueen maakunta-kaavoitukseen liittyvästä liikennesuunnitte-lusta ja kaavavarauksista.

Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulla onsuunnittelu ja tienpito Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien alueenmaantieverkolla (maantielaki 503/2005).ELY-keskus on myös toimivaltainen joukko-liikenneviranomainen ja vastaa joukkoliiken-teen suunnittelusta ja hankinnasta alueellaanmuualla kuin HSL:n, Hyvinkään, Riihimäen,Hämeenlinnan ja Lahden seuduilla (joukko-liikennelaki 869/2009). Lohja ja Porvoo kuu-luvat Uudenmaan ELY-keskuksen joukkolii-kenteen järjestämisalueeseen, minkä lisäksinäillä on omat joukkoliikennekoordinaatto-rinsa.

Liikennevirasto ylläpitää ja kehittää liiken-nejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoi-den kanssa. Liikennevirasto vastaa valtiontie- ja rataverkosta sekä merkittävien tie-

24

hankkeiden toteuttamisesta ja ohjaa Uuden-maan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruk-tuuri-vastuualuetta tienpidossa ja joukkolii-kenteen järjestämisessä. Virasto vastaa kokoSuomen ratojen suunnittelusta, ylläpidosta jarakentamisesta sekä liikenteenohjauksesta.Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun tielii-kennekeskukset toimivat valtakunnallisestiverkottuneina, mutta seudullisesti yhteistyös-sä suurten kaupunkiseutujen viranomaistenkanssa. Ne vastaavat liikenneolojen seuran-nasta, liikennetiedottamisesta ja tieliikenteenhäiriönhallinnasta yhteistyössä muiden vi-ranomaisten kanssa.

Muita liikennesektorin toimijoita ovatjoukkoliikenteen toimivaltaisten viranomais-ten lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto Tra-fi, Finavia, Satamat sekä lukuisat liikenne-palveluja tuottavat operaattorit. Valtakunnal-lista liikennepolitiikkaa ohjaa liikenne- javiestintäministeriö.

2.10.3 Ympäristö-, vesi- ja jätehuolto

Helsingin seudun ympäristöpalvelut kun-tayhtymä HSY hoitaa sille laissa pääkaupun-kiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkolii-kennettä koskevasta yhteistoiminnasta annet-tuja ja jätelain (646/2011) tarkoittamia tehtä-viä lukuun ottamatta tehtäviä, jotka säädetäänkunnan ympäristönsuojeluviranomaisen teh-täviksi. HSY toimii vesihuoltolaissa(119/2011) tarkoitettuna vesihuoltolaitoksenatoiminta-alueellaan (Helsinki, Espoo, Vantaa,Kauniainen) ja huolehtii muista tehtävistä,joista jäsenkunnat ovat kuntayhtymän perus-sopimuksessa sopineet.

Jätehuollossa HSY vastaa muun muassahyöty- ja ongelmajätteiden keräämisestä, jär-jestää asuinkiinteistöjen jätteenkuljetukset,hoitaa jätteenkäsittelyn sekä antaa jätehuol-tomääräykset. Kuntayhtymä huolehtii jul-kisoikeudellisen sopimuksen perusteellaKirkkonummelle jätelain mukaisesti kuulu-vista jätehuollon tehtävistä.

Vesihuoltotehtävissään HSY toimittaaoman toiminta-alueensa lisäksi talousvettäKirkkonummen ja Sipoon kunnille ja ottaavastaan jätevesiä Kirkkonummen, Sipoon,Pornaisten ja Mäntsälän kuntien alueilta sekäKeski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelai-toskuntayhtymän viemärilaitokselta (Kerava,

Järvenpää, Tuusula). PääkaupunkiseudunVesi Oy toimittaa raakavettä HSY:n, Tuusu-lan seudun, Kirkkonummen, Sipoon ja Hy-vinkään puhdistamoille. Vesihuoltolain tar-koittamia vesihuoltolaitoksia on HSY:n li-säksi yhdeksässä muussa metropolialueenkunnassa, jotka ovat Hyvinkää, Järvenpää,Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijär-vi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Lisäksi alueellatoimii tukkuvesiyhtiö Tuusulan seudun vesi-laitos kuntayhtymä. Mainittujen kuntien kes-ken sekä myös ulkopuolisia kuntia koskevinaon toteutettu erilaisia järjestelyjä raaka- ja ta-lousveden myynnistä ja jätevesien käsittelys-tä

HSY huolehtii ympäristönsuojelulain(527/2014) mukaisesta ilmanlaadun seuran-nasta lakisääteisesti HSY-kuntien muodos-tamalla pääkaupunkiseudun seuranta-alueellasekä sopimusperusteisesti Uudenmaan seu-ranta-alueella lukuun ottamatta Pornaisten,Pukkilan ja Myrskylän kuntia. HSY huolehtiipääkaupunkiseudulla seurannan lisäksi il-mansuojelun tutkimus-, suunnittelu-, koulu-tus- ja valistustehtävistä. Lisäksi se vastaa jä-senkuntien yhteisestä strategiatyöstä ilmas-tonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeu-tumiseksi sekä edistää ja seuraa ilmastota-voitteiden ja energiatehokkuuden toteutta-mista. HSY tuottaa seudullisesti yhtenäisiärekisteri- ja paikkatietoja Helsingin seudunasumisesta, työssäkäynnistä, yritystoiminnas-ta, yhdyskuntarakenteesta ja maankäytöstä.HSY osallistuu tietopalveluihin kohdistuvaanyhteistyöhön koko Helsingin seudun alueella.Yhteensä seutu- ja ympäristötiedon tehtäviin,joihin kuuluvat ilmanlaadun seuranta, ilmas-tonmuutoksen hillintä ja sopeutumisen stra-tegiatyö, seudullisen tiedon tuottaminen ja ja-lostaminen sekä tietopalvelu, käytetäänHSY:ssä vuositasolla noin viisi miljoonaaeuroa.

Porvoo ja Lohja kuuluvat ilmansuojelunosalta Uudenmaan seuranta-alueeseen. Kun-nilla on omat vesihuoltolaitoksensa ja jäte-huolto on järjestetty alueellisen jäteyhtiönkautta.

2.11 Työssäkäynti ja väestö

2.11.1 Työlliset ja työssäkäynti

25

Helsingin seutu muodostaa nykyisin Suo-men merkittävimmän yhtenäisen työssäkäyn-tialueen. Uudenmaan maakunnasta kaikkikunnat lukuun ottamatta Hankoa ja Raasepo-ria kuuluvat Tilastokeskuksen määritelmänmukaan Helsingin työssäkäyntialueeseen.Siihen kuuluvat myös Riihimäki, Loppi jaHausjärvi Uudenmaan maakunnan ulkopuo-lisina kuntina. Kuntien pendelöinti keskus-kunta Helsinkiin on voimakasta, mutta myöskuntien keskinäinen pendelöinti on erityisestipääkaupunkiseudun ja joidenkin ympärys-kuntien osalta varsin merkittävää. Kirk-konummen, Nurmijärven, Tuusulan, Keravanja Sipoon työllisistä yli puolet käy töissäpääkaupunkiseudulla, pääosin Helsingissä.Järvenpään ja Vihdin työllisistäkin selvästiyli 40 prosenttia ja Mäntsälän työllisistä yli30 prosenttia työskentelee pääkaupunkiseu-dulla. Lohjan ja Porvoon osalta vastaavastinoin 25 prosenttia työllisistä pendelöi pää-kaupunkiseudulle. Metropoliseudun asukkaatmyös asioivat kuntarajoista riippumatta, mi-kä näkyy selvästi Suomen ympäristökeskuk-sen laatimista liikkumisen seurantatutkimuk-sista ja ennusteista.

Seudulla asuu 26 prosenttia koko maan vä-estöstä ja noin 29 prosenttia koko maan työl-lisistä. Suomen 2,3 miljoonasta työpaikastaseudulla sijaitsee 750 000 eli noin kolmannesja seutu muodostaa selkeän yhtenäisen työs-säkäyntialueen. Seudun työpaikat ovat kes-kittyneet voimakkaasti Helsingin kantakau-punkiin, liikenteen pääväylien solmukohtiinja raideliikenteen asemaseutujen työssäkäyn-tikeskittymiin. Työssäkäyntiliikenne Helsin-gin seudulla on pääosin alueen sisäistä, muttatyössäkäynti alueen ulkopuolelta on lisäänty-nyt ja työssäkäyntialue laajentunut viimevuosikymmeninä voimakkaasti. Noin jokakymmenes pendelöi alueen ulkopuolelta, eni-ten seudun viereisistä kunnista (Porvoo, Loh-

ja ja Riihimäki) sekä myös muista Suomensuurkaupungeista (Tampere, Turku). Useam-pi kuin joka viides pääkaupunkiseudullatyöskentelevä asuu nykyisin alueen ulkopuo-lella ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueulottuu yli 150 kilometrin päähän Helsinginkeskustasta.

2.11.2 Väestökehitys

Vakiintuneen eurooppalaisen rajauksenmukaan metropolin ydinalueella asukasluvuntulisi olla vähintään noin 500 000, ja kokometropolialueella yhteensä noin 1 – 1,5 mil-joonaa. Suomesta määritelmän täyttää aino-astaan Helsinki ja Helsingin seutu.

Helsingin seutu muodostaa selkeästi Suo-men suurimman väestökeskittymän ja eroaaväestömäärältään ja -kasvultaan maan muistakaupunkiseuduista. Helsingin seudulla asuivuoden 2014 alussa 1,4 miljoonaa ihmistä,koko Uudellamaalla yhteensä lähes 1,6 mil-joonaa.

Voimakas väestönkasvu on pitkään ollutHelsingin seudun väestönkehityksen suunta-na. Väestö on kasvanut viimeisen kolmen-kymmenen vuoden aikana noin puolitoista-kertaiseksi (kuvio 1) ja kasvu on ollut vii-meisten vuosikymmenten aikana selvästimuuta maata voimakkaampaa. 2000-luvullaväestö on kasvanut noin prosentin vuosi-vauhdilla verrattuna muun maan noin 0,4prosenttiin ja ollut jopa ennustettua merkittä-västi suurempaa. Helsingin seudun kokonais-suunnitelmassa (1981) arvioitiin pääkaupun-kiseudulla asuvan vuonna 2010 yhteensä 781000 asukasta eli liki 40 prosenttia vähemmänkuin mitä toteutunut lisäys oli. Myös alueenmuiden kymmenen kunnan kasvu vastaavallaajanjaksolla on ollut noin 30 prosenttia en-nustettua suurempi.

26

Kuvio 1: Helsingin seudun väestömäärän kehitys vuosina 1960 - 2013

Metropolialueen väestönlisäys on ollut lä-hes 190 000 henkilöä vuosien 2000–2013 vä-lisenä aikana. Keskimäärin alueen väestökasvoi noin 14 500 henkilöllä vuodessa. Puo-let kasvusta tuli luonnollisesta väestönlisäyk-sestä, vajaa kolmannes siirtolaisuudesta javiidennes maan sisäisestä muuttoliikkeestä.Metropolialueen väestönlisäys oli suurimmil-laan vuosina 2011–2012, mutta supistui hie-man vuonna 2013. Samalla ajanjaksollaluonnollinen väestönlisäys laski. Siirtolaisuusoli vuosina 2012–2013 huomattavin väestön-kasvun osatekijä metropolialueella, vaikkasiirtolaisuudesta aiheutunut muuttovoitto las-ki vuonna 2013 edellisen vuoden tasosta.

Helsingin seudun väestönkasvussa maa-hanmuutto on keskeinen osatekijä. Metropo-lialueella maahanmuuttajien määrä on kak-sinkertaistunut 2000-luvun aikana. Helsingis-sä, Espoossa ja Vantaalla maahanmuuttajienosuus väestöstä on yli kolminkertainen ke-hyskuntiin verrattuna. Vieraskielisiä Helsin-gin seudun asukkaista on tällä hetkellä noin10 prosenttia. Helsingissä, Vantaalla ja Es-poossa heidän osuutensa on yli 10 prosenttia.Muissa kunnissa vieraskielisten osuus onpienempi.

Lohjan ja Porvoon väestönkehitys on seu-rannut viime vuosikymmeninä Keski-

Uudenmaan kuntien kehitystä. Lohjan väestöon kasvanut vuosien 2000–2013 välisenä ai-kana lähes 4 000 henkilöllä ja Porvoon sa-malla aikavälillä lähes 4 500 henkilöllä. Ti-lastokeskuksen ennusteiden mukaan kuntienväestö tulee kasvamaan Keski-Uudenmaankuntien tavoin myös tulevina vuosikymme-ninä voimakkaasti. Lohjan väestön on ennus-tettu kasvavan vuoteen 2040 mennessä yli 7500 asukkaalla ja Porvoon yli 6 000 asuk-kaalla.

2.11.3 Valikoiva muuttoliike

Kaupunkiseuduilla ja etenkin Helsinginseudulla muuttoliike on valikoivaa. Vali-koivuus tarkoittaa kuntien tulo- ja lähtömuut-tajien voimakkaita eroavaisuuksia. Kun ih-misten ja väestöryhmien tarpeet ovat erilai-set, muuttavat ihmiset ja väestöryhmät erilai-sille alueille. Tällaiset asumis- ja ympäristö-perusteiset lähimuutot ovat kasvaneet Hel-singin seudulla yhtäjaksoisesti viime vuosi-kymmeninä. Nykyisin neljä viidestä muutos-ta on niin sanottuja lähimuuttoja, jotka tapah-tuvat joko oman kunnan tai saman kaupunki-seudun sisällä.

Helsingin seudulla ilmiö liittyy asumiseenja asuntomarkkinoiden ongelmiin ja näkyy

27

nuorten, opiskelijoiden ja pienituloisten ha-keutumisena Helsinkiin. Samanaikaisestiperheelliset ja työssäkäyvät muuttavat yhäuseammin Helsingin ympäryskuntiin. Vali-koivan muuttoliikkeen taloudelliset hyödyt jahaitat eivät jakaudu kuntien välillä tasaisesti.

Valtiovarainministeriön keväällä 2014 ti-laamassa selvityksessä (Aro Timo & LaihoAnna: Metropolialueen demografinen kilpai-lukykyanalyysi) on arvioitu muuttoliikkeenaiheuttamia laskennallisia tulokertymiä kun-nille vuosina 2000 - 2011. Muuttajien tulo-kertymällä tarkoitetaan tulo- ja lähtömuutta-jien kaikkien verotettavien tulojen erotusta.Tulokertymä kuvaa alueiden taloudellisenkehityksen muutosta muuttoliikkeen perus-teella. Positiivinen tulokertymä merkitsee, et-tä kunta hyötyy taloudellisesti muuttoliik-keestä ja negatiivinen kuvaa päinvastoin me-netyksiä. Selvityksen mukaan Helsingin seu-dun ongelma ei ole nykyisenkaltaisen muut-toliikkeen määrän ja rakenteen näkökulmastatulojen, vaan kustannusten epätasainen ja-kautuminen kuntien välillä. Metropolialueenlaskennallinen tulokertymä oli yhteensä930,5 miljoonaa euroa vuosina 2000 - 2011.Seudun 14 kunnasta vain Helsingissä muut-toliikkeen tulokertymä oli negatiivinen.Muuttoliikkeen Helsingille aiheuttama tappioon laskennallisesti 294,6 miljoonaa euroavuodessa. Seudun muut 13 kuntaa ovat tulo-kertymältään positiivisia. Suurin tulokertymäoli Espoolla, yli 320 miljoonaa euroa. Asu-kasta kohden laskettuna suurin tulokertymäoli Kirkkonummella, Sipoossa, Mäntsälässä,Pornaisissa ja Vihdissä ja pienin Helsinginjälkeen Vantaalla ja Hyvinkäällä.

2.11.4 Segregaatiokehitys

Uudellamaalla ja erityisesti Helsingin seu-dulla väestön koulutus- ja tuloerot sekä sosi-aalisten ongelmien kirjo ovat muuta maatasuuremmat. Helsingin seudulla myös alueel-linen eriytyminen on verrattain voimakasta.Kuntien väliset sosiaaliset erot sekä osin kun-tien sisäisten asuinalueiden väliset erot ovatlisääntyneet kantaväestön valikoivan muutto-liikkeen ja vilkkaan maahanmuuton seurauk-sena. Helsinkiin muuttaa ulkomailta, muualtaSuomesta ja ympäryskunnista nuoria aikuisiaopiskelun, työn, sosiaalisten suhteiden, pien-

asuntovaltaisen asuntokannan ja palveluidenvuoksi. Lapsiperheet ja hyvätuloiset työllisetasukkaat muuttavat sen sijaan yhä useamminsuurempiin ja edullisempiin asuntoihin ym-päryskuntiin (Laakso 2013: Muuttoliikkeenvaikutuksista väestön tulotasoon Helsingissäja Helsingin seudulla).

Eri alueiden asukasrakenteissa on tutki-musten mukaan (mm. Erilaistuva pääkau-punkiseutu: sosioekonomiset erot alueittain2002–2012; 2014; Kainulainen Sakari: Seg-regaatio metropolialueella 2014) huomattaviaeroja ja ne ovat tarkasteluajanjakson aikanakasvaneet. Seudulle on muodostunut selkeitämatalan tulotason alueita. Myös kuntien väli-set erot näkyvät tutkimuksissa. Sosiaaliseltarakenteeltaan eriytyneillä asuinalueilla työlli-syystilanne ja asunnon hallintasuhde vaihte-levat. Alueille, joille on kasautunut huono-osaisuutta, ominaisia piirteitä ovat korkeatyöttömyysaste, vuokra-asuminen ja alhainentulotaso.

2.11.5 Väestöntiheys

Helsingin seudun väestöntiheys oli vuonna2013 hieman alle 400 asukasta neliökilomet-rillä. Luku on kaksikymmentä kertaa korke-ampi kuin koko maan keskiarvo. Väestönti-heys vaihtelee seudulla kuitenkin huomatta-vasti. Tiheimmin asutettu kunta on Helsinki,jossa väestöntiheys on lähes 2 900 henkeäneliökilometrillä. Seuraavaksi tiheimmin asu-tussa Kauniaisissa väestötiheys on alle 1 600asukasta, Keravalla ja Järvenpäässä noin1100 asukasta ja Vantaalla sekä Espoossa joselvästi alle tuhat asukasta neliökilometrillä.Muiden Helsingin seudun kuntien väestönti-heys jää selvästi alle Uudenmaan maakunnankeskiarvon, joka on 174 asukasta neliökilo-metrillä.

Yleisen eurooppalaisen käsityksen mukaankaupunki määritellään alueeksi, jossa on yli50 000 asukasta, ja jonka väestöntiheys onvähintään 500 asukasta neliökilometrillä.Helsingin seudun kunnista vain Helsinki, Es-poo ja Vantaa täyttävät määritelmän. Kerava,Kauniainen ja Järvenpää täyttävät määritel-män asukastiheyden, mutta eivät asukasmää-rän osalta.

28

2.12 Seudun kansantaloudellinen merki-tys

Helsingin seudun tuottavuudessa tapahtu-vat muutokset vaikuttavat poikkeuksellisenpaljon ja muita kaupunkiseutuja merkittä-vämmin koko Suomen kansantalouteen.Muun muassa OECD:n arvioinneissa (2003,2006) on todettu seudun keskeinen merkityskoko Suomen kansantalouden kasvun ja hy-vinvoinnin moottorina. OECD:n vuonna2006 tekemässä 78 metropolialueen vertai-lussa Helsinki oli väkiluvultaan sijalla 74,mutta kansantaloudelliseltaan merkityksel-tään sijalla 7.

Helsingin seudun bruttokansantuote asu-kasta kohden on noin 40 prosenttia suurempikuin koko maan keskiarvo. Suomen 12 suu-rimman kaupunkiseudun yhteenlaskettuosuus bruttokansantuotteesta on noin 2/3 ko-ko maan BKT:stä. Tästä osuudesta Helsinginseutu muodostaa yli puolet. Seudun osuuskoko maan bruttokansantuotteesta oli vuonna2013 noin 36 prosenttia, yhteensä 63 miljar-dia euroa. Osuus on kasvanut tasaisesti vii-meisten vuosikymmenten aikana.

Helsingin seutu muodostaa Suomen yli-voimaisesti suurimman tuotannon ja yritys-toiminnan keskittymän. Suomessa toimivienyritysten toimipaikoista lähes neljännes jahenkilöstöstä kolmannes sijaitsee Helsinginseudulla. Koko maan liikevaihdosta seudullatuotetaan 44 prosenttia. Suomen tutkimus- jakehitystoiminnan menoista yli 40 prosenttiakohdistuu Helsingin seudulle.

Kotimaan sijaan Helsingin seudun lähim-mät taloudelliset vertailukohteet, kilpailijat jakumppanit löytyvät muualta Euroopasta, eri-tyisesti Itämeren piiristä. Seudun tulevathaasteet liittyvät ennen kaikkea seudun ky-kyyn kilpailla ulkomaisista investoinneista,yrityksistä ja huippuosaajista muiden Itäme-ren alueen metropolien kanssa.

Metropolialueen ja muiden suurten kau-punkiseutujen kansantaloudellisen merkityk-sen vuoksi valtio on solminut 20.12.2013kasvusopimukset Helsingin, Tampereen, Tu-run, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Kuopion,Porin, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja Lap-peenrannan kaupunkiseutujen kanssa. Kasvu-sopimusten tavoitteena on vahvistaa suurtenkaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailuky-

kyä ja roolia alueidensa talouden vetureina japalveluiden kehittäjinä.

2.13 Helsingin seudun kunta- ja yhteis-työrakenteiden kehittämisvaiheita

Helsingin seudulla tapahtuneet kuntaraken-teen muutokset ovat olleet vähäisiä vuosien1946 – 1966 toteutettujen liitosten jälkeen.Vuonna 1946 toteutettiin suuri kuntaliitos,jossa Helsinkiin liitettiin neljä kuntaa. Vuo-saari liitettiin osaksi Helsinkiä vuonna 1966.Espoosta muodostettiin yksi kauppala vuon-na 1963. Tämän jälkeen kuntajakoa on muu-tettu metropolialueella vain vuonna 2009,jolloin voimaan astui osaliitos Sipoon, Van-taan ja Helsingin välillä, ja josta valtioneu-vosto päätti vastoin Sipoon kunnan tahtoa.Toteutettujen liitosten perusteena on ylei-simmin pidetty niiden luomia edellytyksiäparantaa seudun yhdyskuntarakenteen hallin-taa ja tasapainoista kehitystä, seudun asunto-rakentamista tai liikenneyhteyksiä.

Vastaavilla tekijöillä on perusteltu seudunyhteistyörakenteiden kehittämistä eri vuosi-kymmeninä. Vuonna 1964 asetettu kunnalli-sen yhteistoiminnan järjestysmuotokomiteaehdotti 12 kunnan muodostamaa yhteistoi-minta-aluetta sekä lisäksi Helsingin ja senkolmen lähikunnan yhteisten tehtävien hoi-tamista järjestettäväksi lakisääteisesti erik-seen. Tämän pohjalta Helsinki, Espoo, Kau-niainen sekä Helsingin maalaiskunta päätti-vät oma-aloitteisesti yhteistyötoimikunnanperustamisesta. Sen tehtäviin kuuluivat muunmuassa kuntien yleiskaavojen yhteensovit-tamista ja mitoitusta koskevat kysymyksetsekä asuntotuotannon ja työpaikkojen sijoit-tamiseen liittyvät seikat vesihuollon ja yhtei-sen jätehuollon tehtävien ohella. Vapaaehtoi-nen yhteistyö sai lakisääteisen pohjan, kunlaki pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus-kunnasta (978/1973) annettiin. YTV aloittitoimintansa vuoden 1974 alussa.

YTV-järjestelmää ja sitä koskevaa lainsää-däntöä kehitettiin useasti. Vuonna 1985(253/1985) YTV:n tehtäviksi säädettiin muunmuassa seudullisen jätehuollon ja joukkolii-kenteen hoito. Vuonna 1986 asetettiin seutu-hallintokomitea selvittämään YTV-lain toi-mivuutta. Komitea ehdotti (KM 1987:47)säädettäväksi lakia pääkaupunkiseudun hal-

29

linnosta ja YTV-lain kumoamista. Suorinvaalein valittava seutuhallinto olisi vastannutseutukaavoituksesta, asuntopolitiikasta, jäte-huollosta ja ammatillisesta koulutuksesta.Ehdotukset eivät johtaneet toimenpiteisiin.Vuonna 1996 annettiin uusi laki pääkaupun-kiseudun yhteistyövaltuuskunnasta(1269/1996). Vuonna 2010 YTV:n tehtävätjaettiin kahdelle erilliselle kuntayhtymälle,HSL:lle ja HSY:lle.

2000-luvulla on toteutettu myös muita seu-dun yhteistyötä koskevia selvitys- ja kehit-tämishankkeita. Vuonna 2003 nimettiin seu-dun kehitystä koordinoimaan Helsingin seu-dun neuvottelukunta. Samanaikaisesti käyn-nistettiin kehittämishanke, joka johti alueenyhteistyötä koskevan lakiluonnoksen laadin-taan vuonna 2005. Lakiesitystä ei annettueduskunnalle, kun maankäyttö-, asumis- jaliikennekysymyksissä syntyi vapaaehtoista jasopimuspohjaista yhteistyötä Helsingin seu-dun 14 kunnan kesken. Vuonna 2003 julkais-tiin myös OECD:n metropolikatsaus, jossamääriteltiin Helsingin seudun kehityshaas-teet. Seudun merkityksen maan kansanta-loudelle todettiin kasvavan tulevina vuosina.Selvityksen myötä seutu sai aseman osanakansainvälistä metropolialueiden viiteryh-mää.

Hallituskaudella 2007–2011 valmistuikaikkiaan neljä Helsingin seudun hallinto- jayhteistyörakenteiden kehittämistä käsittele-vää selvitystä, muun muassa Helsingin jaVantaan kaupunkien yhdistymisen etuja jahaittoja koskeva selvitys sekä seudun 14kunnan yhteistyönä tehty selvitys kaksipor-taisesta seutuhallinnosta. Seutuhallintoselvi-tyksen loppuraportissa ehdotettiin muun mu-assa metropolikaavan käyttöönottoa sekäseudullista liikennejärjestelmäsuunnitelmaaja asuntotuotanto-ohjelmaa. Metropolikaavanvalmistelu sekä siihen liittyvät HSL:n,HSY:n, ELY-keskuksen ja Uudenmaan liitontehtävät annettaisiin uudelle seudulliselletoimijalle. Selvitykset eivät johtaneet laaja-mittaisiin toimenpiteisiin.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta an-netun lain (ns. Paras-laki, 169/2007) 7 §:ssäedellytettiin pääkaupunkiseutua sekä 16muuta kaupunkiseutua laatimaan suunnitel-ma maankäytön, asumisen ja liikenteen yh-teensovittamisesta sekä palvelujen kuntarajat

ylittävästä käytöstä. Vuonna 2008 julkaistu-jen ja suunnitelmia koskevien asiantuntija-arvioiden mukaan Helsingin seudun yhteis-työn organisointitapa muodostaa epävar-muustekijän suunnitelmien toteuttamiselle.

Syksyllä 2010 valtioneuvosto antoi edus-kunnalle selonteon metropolipolitiikasta(VNS 9/2010). Selonteon linjausten mukaanmetropolialueen kuntarakennetta tulisi kehit-tää vastaamaan elinvoimaista, alueellisestieheää ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivaakuntarakennetta. Yhteistyön vahvistamiseksitulisi lisäksi määritellä metropolialueen kat-tavasti hoidettavat tehtävät ja luoda osapuoliasitovat rakenteet. Menettelyn katsottiin edel-lyttävän lainsäädännön kehittämistä.

2.14 Kansainvälinen kehitys

Helsingin metropolialueen kannalta keskei-simpänä vertailukohteena ovat muut Poh-joismaat ja niiden pääkaupunkiseudut. Myösmuissa Euroopan maissa sekä esimerkiksiKanadassa suurten kaupunkiseutujen poliitti-set, taloudelliset ja yhdyskuntarakenteeseenliittyvät haasteet ovat samankaltaisia kuinHelsingin metropolialueella.

2.14.1 Ruotsi, Tukholma

Ruotsin julkishallinto on kolmetasoinen,muodostuen valtion keskushallinnosta, maa-kunnista eli maakäräjäkunnista (landsting)sekä kunnista. Valtiolla on lisäksi oma erilli-nen maakuntatasolla toimiva aluehallintonsaeli niin kutsuttu lääninhallinto (länsstyrelse).Pääkaupunki Tukholman metropolialueenkatsotaan yleisesti muodostuvan Tukholmanmaakunnasta ja sen 26 kunnasta. Toiminnal-lisesti Tukholman metropolialue muodostaahuomattavasti maakuntaa laajemman alueko-konaisuuden, ulottuen Uppsalan maakuntaan.

Julkisen hallinnon tehtävät ja vastuu met-ropolialueen kehityksestä jakautuvat Tuk-holman maakäräjäkunnan (Stockholms länslandsting) ja kuntien kesken. Kunnat vastaa-vat kaavoituksesta (detaljplan, översikts-plan), sosiaali- ja perhepalveluista sekä esi-merkiksi esi-, perus- ja lukiokoulutuksesta.Maakäräjäkunta vastaa metropolialueen ko-konaisvaltaisesta kehityksestä, alueen eri-koissairaanhoidosta ja suurimmasta osasta

30

perusterveydenhuollon palveluista, seudunkaavoituksesta (regionplanering), aluekehi-tyksestä ja maankäytön suunnittelusta sekäjoukkoliikenteestä. Tukholman seudun kehit-tämissuunnitelma RUFS 2010 (Regional ut-vecklingsplan för Stockholmsregionen) pe-rustuu kaavoitus- ja rakennuslakiin (Plan-och bygglag, 2010: 900), mutta suunnitel-malla ei ole oikeusvaikutuksia. Se toimii kui-tenkin ohjeena kuntien kaavoitukselle ja poh-jana seudullisille ratkaisuille muun muassaliikenteen ja asumisen yhteensovittamisessa.Valtio voi tietyin edellytyksin hylätä suunni-telman tai vaikuttaa sen sisältöön.

Rahoitusvastuu metropolihallinnasta jakau-tuu maakäräjäkunnan ja kuntien välillä, Mo-lemmilla on verotusoikeus. Muita maakärä-jäkunnan ja kuntien merkittäviä tulovirtojaovat yleiset ja kohdennetut valtionosuudetsekä maakäräjäkunnan osalta joukkoliiken-teen ja terveydenhoidon asiakasmaksut.

Päätöksenteko Tukholman maakäräjillä jaalueen kunnissa tapahtuu välittömillä vaaleil-la valituissa poliittisissa päätöksentekoeli-missä: kunnissa kunnanvaltuustoissa ja maa-käräjäkunnassa 149 jäsenen maakäräjäval-tuustossa. Kunnallisvaalit ja maakäräjävaalitjärjestetään samanaikaisesti neljän vuodenvälein. Maakunnalla ja kunnilla on omat eril-liset hallintonsa, viranomaisensa ja luotta-mushenkilönsä.

Tukholman metropolialueen kehityksenkannalta nykyinen metropolihallinnan raken-ne ja työnjako maakäräjien ja kuntien välilläon katsottu onnistuneeksi, mutta siihen liittyymyös ongelmia. Resursseiltaan heikommallamaakuntahallinnolla ei ole aina mahdolli-suuksia ohjata riittävästi kuntien toimintaaalueen kokonaisedun kannalta tarkoituksen-mukaisella tavalla. Ongelmia aiheuttaa myösalueen laajentuminen useamman maakäräjä-kunnan alueelle: OECD on ehdottanut 2000-luvulla useasti Tukholman ja Uppsalan maa-käräjäkuntia yhdistettäväksi kilpailukykyi-semmän ja toiminnallisesti tarkoituksenmu-kaisemman kokonaisuuden muodostamisek-si. Vaihtoehtoisesti OECD on esittänyt erilli-sen kevyemmän, mutta vaikutusvaltaisem-man metropolihallinnon luomista kaikkienTukholma-Mälar -alueen viiden maakäräjä-kunnan kesken. Tukholman metropolialueel-la ei ole tällä hetkellä käynnissä maakäräjä-

kuntien yhdistämiseen, kuntaliitoksiin taimetropolihallinnon muodostamiseen tähtää-viä ohjelmia. Alueen maakäräjäkunnat ovattiivistäneet viime vuosina yhteistyötään eri-tyisesti maankäytön ja liikenteen suunnitte-lussa sekä aluekehityssuunnitelmien laadin-nassa.

2.14.2 Norja, Oslo

Norjan julkishallinto on kolmiportainen,koostuen vahvasta valtion keskushallinnostasekä alue- ja paikallishallinnosta vastaavistamaakunnista (fylkeskommuner) ja kunnista.Pääkaupunki Oslo on ainoana alue- ja paikal-lishallinnon yksikkönä samanaikaisesti sekämaakunta että kunta.

Oslon ympärille rakentuvan metropolialu-een rajaaminen on vaikeaa. Alue on yhdys-kuntarakenteeltaan hajanainen ja monikes-kuksinen, eikä noudata olemassa olevia hal-linnollisia rajoja. Suppeasta näkökulmastaOslon metropolialueen voidaan katsoa muo-dostuvan Oslon ja Akershusin maakunnista.Laajemmasta näkökulmasta sen voi katsoamuodostuvan viidestä alueesta, joita ovat Os-lon kaupunki, sitä kiertävät sisempi ja ulompikehä sekä Mossin ja Drammenin alueet.Määrittelytavasta riippuen metropolialuee-seen kuuluu 46¬–75 kuntaa.

Norjan julkishallinto on keskusjohtoinen,mikä heijastuu metropolialueeseen. Oslossaei ole selkeitä metropolihallinnan rakenteita.Keskeisistä tehtävistä alueella vastaavat val-tio, maakunnat, kunnat, erilaiset kuntien jamuiden toimijoiden vapaaehtoiset yhteistoi-mintaelimet sekä valtion, maakuntien ja kun-tien omistamat yhtiöt. Kunnat vastaavat alu-eensa maankäytön suunnittelusta, peruster-veydenhuollosta, sosiaalipalveluista, vanhus-tenhuollon palveluista, perus- ja esiopetuk-sesta, ympäristöpalveluista ja pääosasta jul-kisen infrastruktuurin rakentamiseen ja yllä-pitoon liittyvistä tehtävistä. Oslon kaupun-gissa myös kunnan osa-alueille on delegoitupäätösvaltaa lähiympäristön kehittämiseenliittyvissä asioissa. Metropolialueen joukko-liikenteestä vastaa Oslon ja Akershusin maa-kunnan yhdessä omistama Ruter As, jokasuunnittelee, kilpailuttaa, tilaa, markkinoi jakoordinoi alueen joukkoliikennettä.

31

Selkeimpänä metropolihallintaan liittyvänähallintarakenteena Oslon alueella voidaan pi-tää Oslon, Akershusin, Buskerudin ja Østfol-din maakuntien sekä näissä lääneissä sijait-sevien 75 kunnan hallintojen vapaaehtoisestimuodostamaa Samarbeidsalliansen Oslore-gionia. Sen tavoitteena on vahvistaa Oslonalueen kilpailukykyä ja kestävää kehitystä.Samarbeidsalliansen on luonteeltaan strate-ginen ja koordinoiva. Sen rahoitus perustuujäsenkuntien ja -maakuntien maksuosuuksiin.Ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenkuntienpormestareista ja maakuntien johtajista koos-tuva valtuusto, joka päättää myös jäsenyhtei-söjen vuosittaisten maksuosuuksien suuruu-desta.

Vapaaehtoisuuteen perustusvana elimenäSamarbeidsalliansenin institutionaalinenasema on heikko. Se ei pysty ohjaamaan riit-tävästi yksittäisten kuntien maankäyttöön,asumiseen ja liikenteeseen liittyviä ratkaisu-ja. OECD katsoi vuonna 2007 julkaisemas-saan raportissa Oslon metropolialueen kilpai-lukyvyn kärsivän päätöksenteon hajanaisuu-desta. OECD ehdotti muun muassa Oslonalueen kunta- ja maakuntarakenteen uudis-tamista. Vuoden 2013 valtiopäivävaaleissavalittu uusi hallitus aloitti vuoden 2014 alus-sa koko maata koskevan kuntauudistuksenvalmistelun, joka on esiselvitysvaiheessa.Uudistuksen vaikutuksia Oslon metropoli-alueen hallintorakenteeseen on vaikea tässävaiheessa ennakoida.

2.14.3 Tanska, Kööpenhamina

Tanskassa alue- ja paikallishallinto on kak-sitasoinen, muodostuen viidestä hallintoalu-eesta sekä 98 kunnasta. Pääkaupunkiseudunhallintoalue, Region Hovestaden, on yksiTanskan viidestä hallintoalueesta ja käsittää29 kuntaa.

Pääkaupunkiseudun hallintoaluetta voidaanpitää Kööpenhaminan metropolialueen pe-rustana, mutta toiminnallisesta näkökulmastametropolialue ulottuu laajemmalle. Kööpen-hamina kuuluu myös laajempaan, Tanskan jaRuotsin yhdistävään Øresundin metropoli-alueeseen.

Region Hovestaden vastaa Kööpenhaminanmetropolialueen sosiaali- ja terveyspalveluis-ta, julkisesta liikenteestä ja sen suunnittelusta

sekä aluekehitykseen liittyvistä tehtävistä.Alueen kunnat ovat vastuussa alueidensamaankäytön suunnittelusta, infrastruktuuris-ta, esi- ja perusopetuksesta, vanhustenhoidos-ta, ympäristöhuollosta ja kulttuuripalveluista.Työnjako aluehallinnon ja kuntien välillä onsamanlainen kaikkialla Tanskassa. RegionHovestaden ei eroa oikeuksiensa tai velvolli-suuksiensa osalta muista neljästä hallintoalu-eesta. Sen rahoitus perustuu valtion myöntä-miin yleisiin ja kohdistettuihin määrärahoihinsekä kuntien maksamiin kiinteisiin, asukas-määrään perustuviin maksuosuuksiin ja kun-tien subventoimiin asiakasmaksuihin. Hallin-toalueilla ei ole verotusoikeutta, toisin kuinkunnilla.

Tanskan ympäristöministeriön alaisen ym-päristöviraston (Naturstyrelsen) laatima Fin-gerplan ohjaa kuntien maankäytön suunnitte-lua Kööpenhaminan metropolialueella. Fin-gerplan perustuu Tanskan kaavoituslakiin(Lov om planlægning, 2009: 937). Sen avullapyritään ohjaamaan yhdyskuntarakenteenkasvua ensisijaisesti Kööpenhaminan keskus-tan läheisyyteen (kämmen) sekä viidelle rai-deliikenteeseen tukeutuvalle liikennekäytä-välle (sormet). Tavoitteena on myös säilyttääliikennekäytävien väliset viheralueet raken-tamattomina ja edistää seudullisen viherra-kenteen jatkuvuutta.

Päätöksenteko Kööpenhaminan metropoli-alueella tapahtuu kaikilla hallinnon tasoillavälittömillä vaaleilla valituissa poliittisissapäätöksentekoelimissä. Kunnissa ylintä pää-tösvaltaa käyttävät kunnanvaltuustot. Pää-kaupunkiseudun hallintoalueen ylimpänäpäättävänä elimenä toimi neljän vuoden vä-lein poliittisilla vaaleilla valittava 41-jäseninen aluevaltuusto kuten muillakin hal-lintoalueilla.

Kööpenhaminan metropolialueella aluehal-linto on heikko suhteessa alueen suuriin kun-tiin. Keskuskaupunki Kööpenhaminan vaiku-tusvalta on heikentynyt vuonna 2007 toteute-tun kuntauudistuksen jälkeen. Uuden hallin-toalueen päätöksenteossa Kööpenhaminaaympäröivien suurten kuntien äänivalta on sensijaan kasvanut. OECD:n arvion mukaanvuoden 2007 kuntauudistusta ei voida pitääKööpenhaminan metropolialueen kannaltakaikin osin onnistuneena, sillä metropolialu-een kokonaisvaltainen kehittäminen on liiak-

32

si yksittäisiin kuntiin hajautuneen päätöksen-teon varassa.

2.14.4 Saksa, Stuttgart

Saksan alue- ja paikallishallinto on kolmi-tasoinen, koostuen vahvoista osavaltioistasekä niiden alla toimivista piireistä ja kunnis-ta. Osavaltiot vastaavat Saksassa koulutuk-seen, tieteeseen, kulttuuriin ja matkailuunliittyvistä tehtävistä, ympäristövalvonnastasekä maankäytön suunnittelusta. Kunnat vas-taavat pääasiallisesti kaavoituksesta, julkises-ta liikenteestä, energia- ja vesihuollosta, ym-päristöpalveluista, valtaosasta julkisen infra-struktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon liit-tyvistä tehtävistä sekä alue- ja elinkeinokehi-tyksestä.

Stuttgart on Baden-Württembergin osaval-tion pääkaupunkina sekä hallintopiiri ettäkunta. Stuttgartin metropolialue (RegionStuttgart) muodostuu Stuttgartin hallintopii-rin lisäksi Esslingenin, Böblingenin, Rems-Murrin, Ludwigsburgin ja Göppingenin hal-lintopiireistä sekä niiden alueella sijaitsevista179 kunnasta. Metropolialue on maantieteel-lisesti suhteellisen pieni ja muodostuu Stutt-gartin talousalueen ydinalueista.

Stuttgartin alueella osavaltion alaisellametropolihallinnolla on pitkät perinteet javahva institutionaalinen asema. Ensimmäi-nen aluekehitykseen ja kilpailukyvyn paran-tamiseen tähdännyt yhteinen metropolihallin-toelin perustettiin 1970-luvulla. Nykyinenmetropolihallinto-organisaatio, Verband Re-gion Stuttgart (VRS), on alueen hallintopiiri-en ja kuntien vuonna 1994 muodostama yh-teistyöelin, jonka vastuut ja valta on määri-telty osavaltion tasoisella lailla. VRS on en-nen kaikkea strateginen toimija, mutta silläon myös selkeä ja merkittävä toiminnallinenluonne. VRS:n päätökset sitovat alueen kun-tia, minkä lisäksi kunnilla on mahdollisuusviedä keskinäiset ristiriitansa VRS:n ratkais-tavaksi.

VRS on julkishallinnollinen toimija. Silläon laaja toimivalta Stuttgartin metropolialu-een kokonaisvaltaisesta aluekehityksestä,maankäytön ja liikenteen suunnittelusta,joukkoliikenteen ja ympäristöpalveluiden to-teuttamisesta sekä elinkeinotoiminnan, työlli-syyden ja matkailun edistämisestä. VRS vas-

taa monista osavaltiolle ja kunnille tavan-omaisesti kuuluvista tehtävistä. Kunnilla onkaavoitusoikeus, mikä kaventaa VRS:n val-taa alueen maankäytön, asumisen ja liiken-teen suunnittelussa.

VRS:n ylintä päätösvaltaa käyttää viidenvuoden välein vaaleilla valittava aluevaltuus-to, jossa on vähintään 80 ja enintään 96 alue-valtuutettua. Valtuuston koko on joustava,jotta sen paikkajako vastaisi mahdollisimmanhyvin niin yksittäisten äänestysalueiden kuinkoko metropolialueen äänestystulosta. VRS:nrahoitus perustuu osavaltion ja valtion allo-koimiin määrärahoihin, tulonsiirtoihin alueenhallintopiireiltä ja kunnilta sekä muun muas-sa joukkoliikenteen asiakasmaksuihin.

Verband Region Stuttgartia pidetään esi-merkkinä kompleksisessa ympäristössä to-teutetusta metropolihallinnosta. Stuttgartinalueen yhdyskuntarakenne on hajanainen jaalueen kokonaisvaltainen kehitys on kärsinytkeskuskaupungin ja sitä ympäröivien vahvo-jen ja vauraiden kuntien välisestä vastak-kainasettelusta. VRS ongelmana on se, ettähallinnollinen metropolialue ei vastaa toi-minnallista metropolialuetta, joka usein laa-jenee ajan kuluessa. VRS:n on yleisesti kui-tenkin katsottu lisänneen kuntien yhteistyötäja alueen kokonaisedun huomioimista kunti-en päätöksenteossa.

2.14.5 Irlanti, Dublin

Irlannissa julkinen hallinto on korostunees-ti valtiojohtoinen. Alue- ja paikallishallintoon monitasoinen, koostuen kahdeksasta hal-lintoalueesta (regional authorities) sekä 31paikallishallinnon yksiköstä (local authori-ties). Paikallishallintoyksiköt jakautuvat kah-delle tasolle: ylemmän muodostavat 26 krei-vikuntaa (county councils) ja viisi suur-kaupunkia (city councils), alemman piirikun-nat (municipal districts). Hallintoalueet vas-taavat julkisten palveluiden koordinoinnistasekä alueellisten suunnittelustrategioidenvalmistelusta ja toteutuksesta. Paikallishal-linnon yksiköt vastaavat muun muassa perus-terveydenhuollosta, aluekehityksestä, maan-käytön suunnittelusta ja kaavoituksesta, ym-päristöhuollosta sekä koulutukseen liittyvistätehtävistä. Hallintoalueiden ja paikallishal-linnon yksiköiden tarkasti rajattu verotusoi-

33

keus riittää kattamaan vain pienen osan toi-mintamenoista ja niiden rahoitus perustuupääosin valtion myöntämiin määrärahoihin.

Irlannin alue- ja paikallishallintoa uudista-minen alkoi 1990-luvun alussa. Kahdeksanhallintoaluetta perustettiin vuonna 1991 ja nealoittivat toimintansa kolme vuotta myö-hemmin. Paikallishallinnon yksiköt saivatvuonna 1999 laillisen aseman demokraatti-sesti toimivina eliminä. Samalla paikallishal-linnon valtuustot päätettiin valita viiden vuo-den välein pidettävillä suorilla vaaleilla.

Pääkaupunki Dublinin metropolialue muo-dostuu vakiintuneen käsitykseen mukaanDublinin hallintoalueesta (Dublin region),joka pitää sisällään Dublinin kaupungin sekäEtelä-Dublinin, Dun Laoghaire-Rathdowninja Fingalin kreivikunnat. Dublinin metropoli-alueella on Irlannissa erityinen asema maanainoana kansainvälisesti kilpailukykyisenätalousalueena. Metropolialuetta ohjataan eri-laisten ja eri tehtäviin keskittyvien toimija-verkostojen, toimintasuunnitelmien, strategi-oiden ja ohjelmien kautta.

Dublin Regional Authority (DRA) on yksiIrlannin kahdeksasta aluehallintoelimestä.Sen tehtävänä on valmistella ja toteuttaa seu-dullinen suunnittelustrategia sekä valvoa jakoordinoida paikallishallinnon yksiköidenaluekehityssuunnitelmien valmistelua ja to-teutusta. Alueellisen suunnittelustrategianosana valmistellaan myös Dublinin metropo-listrategia, jossa asetetaan yleiset painopis-teet koko metropolialueen kehitykselle. Stra-tegia on osa kansallista aluesuunnitelmaa.Dublin Local Authorities Managers Co-ordination Group (DLA) on Dublinin alueenpaikallishallinnon yksiköiden edustajienmuodostama strateginen toimielin, jokakoordinoi paikallishallinnon aluekehitys-suunnitelmien valmistelua ja alueen infra-struktuurin kehittämistä.

Irlannin kaavoitusta ja aluekehitystä ohjaa-van lain (Planning and Development Act,2000) mukaan seudullisten aluehallintoelin-ten (Regional Authority) tulee laatia seudul-liset suunnittelutavoitteet (Regional PlanningGuidelines). Suur-Dublinin (Greater DublinArea) aluehallintoelimet Dublin DRA jaMid-East Regional Authority hyväksyivätvuonna 2010 seudulliset suunnittelutavoitteetSuur-Dublinin alueelle (Regional Planning

Guidelines for the Greater Dublin Area 2010-2022). Niillä pyritään ohjaamaan Suur-Dublinin kasvua pitkällä aikavälillä kestävänkehityksen periaattein. Suunnittelutavoitteis-sa esitetään muun muassa Suur-Dublinin osa-alueiden väestötavoitteet ja sovitetaan yhteentalouden, infrastruktuurin ja asutuksen kehi-tystä seudullisesta näkökulmasta.

Kaikkien Dublinin alueen metropolihallin-nan elinten rahoitus perustuu valtion välittö-mästi tai välillisesti maksamiin määrärahoi-hin. Valtio myös säätelee metropolihallinta-elinten toimintaa laeilla tai ohjelmilla. Pai-kallishallinnon elimiä lukuun ottamatta met-ropolihallintaelinten jäseniä ei valita välittö-millä vaaleilla. DRA:n valtuuston jäsenet va-litaan paikallishallinnon yksiköissä. Muunmuassa tämän vuoksi metropolihallintaelin-ten legitimiteetti on heikko. OECD arvioivuonna 2007 Dublinin metropolihallintaelin-ten olevan liian keskusjohtoisia ja omaavanliian pienet resurssit sekä liian vähän itse-näistä toimivaltaa.

Tammikuussa 2014 Irlannissa hyväksyttiinlaki alue- ja paikallishallinnon uudistuksesta(Local Government Reform Act 2014). Senjohdosta Irlannin paikallishallinnon yksiköi-den määrä väheni kesäkuun 2014 alussa 114yksiköstä 31 yksikköön. Muutos toteutettiinkreivikuntia ja suurkaupunkeja yhdistämälläsekä lakkauttamalla niiden alaisuudessa toi-mineet kaupunginhallitukset. Vuoden 2015alusta tarkoitus on lakkauttaa kahdeksan hal-lintoaluetta ja siirtää aluehallintoelimille kuu-luneita tehtäviä, muun muassa seudullistenstrategioiden valmistelu, kolmelle uudelleseudulliselle kokoonpanolle (Regional As-sembly). Uudistuksen tavoitteena on vastatamuun muassa OECD:n kehittämisehdotuk-siin. lisätä alue- ja paikallishallintoelintentoimivaltaa ja antaa elimille aiempaa itsenäi-sempi taloudellinen asema. Uudistuksen vai-kutuksia Dublinin metropolialueen kehityk-seen ei toistaiseksi voida vielä arvioida.

2.14.6 Kanada, Montreal

Kanadassa vastuu ja valta alue- ja paikal-lishallinnon kehittämisestä kuuluu itsemää-räämisoikeudeltaan vahvoille provinsseille jaterritorioille. Niiden alaisuudessa paikal-lishallinnon yksikköinä toimivat kunnat.

34

Provinssit ja territoriot vastaavat terveyden-huoltoon ja kansalaisten hyvinvointiin sekäkoulutukseen liittyvistä tehtävistä. Kuntienvastuulla ovat julkinen infrastruktuuri, palo-ja pelastustoimi, ympäristöhuolto, kulttuuri-palvelut, elinkeinokehitys sekä maankäytön,asumisen ja liikenteen suunnittelu ja toteutus.Sekä provinsseilla ja territorioilla että kunnil-la on verotusoikeus.

Kaupunkialueiden hallinnon kehittämiskei-nona on Kanadassa käytetty perinteisestikuntaliitoksia ja osassa provinsseja ja territo-rioita myös erilaisia alue- ja metropolihallin-non muotoja. Quebecin provinssi toteuttiMontrealin metropolialueella 2000-luvunalussa laajan uudistuksen, joka perustui pää-asiallisesti kuntaliitoksiin. Samanaikaisestialueelle perustettiin uusi, koko metropolialu-een kattava hallintaelin, Communauté métro-politaine de Montréal (CMM). Uusiin suur-kuntiin perustettiin myös kaupunginosaval-tuustot.

Montrealin metropolialue muodostuu va-kiintuneen käsityksen mukaan viisi eri aluet-ta käsittävästä kahdesta kehästä. Sisemmänkehän muodostavat Montrealin saarella ole-vat kaupungit, Lavalin kaupunki sekä Lon-gueuilin alue. Ulompi kehä muodostuu si-sempää kehää pohjoisessa ja etelässä ympä-röivistä kunnista. MetropolihallintaelinCMM kattaa koko metropolialueen ja vastaamonista tehtävistä, jotka metropolialueen ul-kopuolella kuuluvat kunnille. Sen vastuullaovat alueen maankäytön ja liikenteen suun-nittelu, keskeinen infrastruktuuri, taloudenkehittäminen, tuetun ja edullisen asumisenedistäminen, monet ympäristöhuollon tehtä-vät sekä alueen joukkoliikenteen suunnitteluja rahoitus. CMM vastaa myös Montrealinmetropolialueen maankäyttöä ja aluekehitys-tä ohjaavan suunnitelman (MetropolitanLand Use and Development Plan, PMAD)laatimisesta. Suunnitelma perustuu lakiinmaankäytön suunnittelusta ja kehityksestä(act respecting land use planning and deve-lopment). Vuonna 2011 hyväksytyssä suun-nitelmassa on varauduttu metropolialueella320 000 asuntokunnan ja 150 000 työpaikanlisäykseen vuoteen 2031 mennessä. Suunni-telmalla on pyritty edistämään metropolialu-een kilpailukykyä ja houkuttelevuutta sekä

kestävän kehityksen periaatteita. Se ohjaamuun muassa joukkoliikenteen kehittämistäsekä asumisen ja liikenteen yhteensovittamis-ta metropolialueella.

CMM on luonteeltaan strateginen ja ohjaa-va elin, joka koordinoi alueen kuntien toi-mintaa. Sillä ei ole omaa, päätöksiä toimeen-panevaa organisaatiota, vaan vastuu päätös-ten toimeenpanosta kuuluu alueen muille jul-kishallinnon toimijoille: virastoille, kunnilleja kuntayhtymille. Ylintä päätösvaltaaCMM:ssa käyttää 28-jäseninen valtuusto, jo-ka koostuu alueen kuntien pormestareista se-kä kuntien ja kuntayhtymien valtuutetuista.CMM:n rahoitus perustuu provinssin budjet-tirahoitukseen ja kuntien maksuosuuksiin,vaikka verotuspohjainen rahoitusmalli olieräs keskeisistä tavoitteista metropolihallin-toa rakennettaessa.

Montrealin metropolihallintoa ei voida pi-tää kaikin puolin onnistuneena. Vuonna 2006osa alueen kunnista purki kuntaliitoksia jaseurauksena alueella perustettiin uusia kun-tayhtymiä huolehtimaan tehtävistä, jotkakuntaliitosten purkautumisen myötä siirtyivätjälleen kuntien vastuulle. Kuntayhtymienmyötä kuntien taloudellinen liikkumavaraheikkeni. Kaupunginosavaltuustojen sekäalueen reunakuntien yhdessä perustamien,CMM:n kanssa osittain päällekkäisiä tehtäviähoitavien hallintoelinten asema on osin epä-selvä. OECD:n vuonna 2004 tekemän arvionmukaan CMM:n ongelmana on myös demo-kraattisen ulottuvuuden puuttumista päätök-senteossa ja tästä johtuva heikko legitimiteet-ti.

2.14.7 Yhteenveto kansainvälisestä vertailus-ta

Metropolihallinnan toteuttamistavat vaihte-levat eri maiden ja liittovaltioiden osalta jopasaman maan eri metropolialueiden välillä.Edellä esitettyjen metropolihallinnan mallienvälillä on suuria eroja niin metropolihallin-toelinten institutionaalisessa ja lainsäädän-nöllisessä asemassa kuin keskeisissä tehtä-vissä ja rahoitusmalleissa. Hallintomallienkeskeiset piirteet ja eroavaisuudet on koottutaulukkoon 1.

35

Taulukko 1: vertailussa esitettyjen metropolialueiden hallintomallien keskeiset piirteet

Metropolialue Keskeinenhallintoelin Lakisääteisyys Merkittävimmät

tehtävät Hallintomalli Rahoitusmalli

TukholmaStockholmslänslandsting

Lainsäädän-töön perustu-va asema jatehtävät

Terveyspalvelut,aluekehitystehtä-vät, maankäytön jaliikenteen suunnit-telu sekä joukko-liikenteen toteutus

Vaaleilla valittupoliittinenpäätöksente-koelin

Verotusoike-us

OsloSamarbeids-alliansenOsloregion

Vapaaehtoi-seen yhteis-työhön perus-tuva

Kansainvälisenkilpailukyvyn sekäkestävän kehityk-sen edistäminenkuntien ja maa-kuntien päätöksen-tekoa koordinoi-malla

Kuntien jamaakuntienvalitsematedustajat

Kuntien jamaakuntienmaksuosuu-det

Kööpenhami-na

RegionHovestaden

Lainsäädän-töön perustu-va asema jatehtävät

Sosiaali- ja terve-yspalvelut, alue-kehitystehtävät se-kä joukkoliiken-teen toteutus

Vaaleilla valittupoliittinenpäätöksente-koelin

Valtion ra-hoitus ja kun-tienmaksuosuu-det

Stuttgart

VerbandRegionStuttgart(VRS)

Osavaltionlainsäädän-töön perustu-va asema jatehtävät

Alue- ja elinkei-nokehitystehtävät,maankäytön ja lii-kenteen suunnitte-lu sekä joukkolii-kenteen toteutus

Vaaleilla valittupoliittinenpäätöksente-koelin

Osavaltionrahoitus jakuntienmaksuosuu-det

Dublin

DublinRegionalAuthority(DRA)

Lainsäädän-töön perustu-va asema jatehtävät

Aluekehitystehtä-vät sekä alueenjulkisten palvelui-den koordinointi

Paikallishallin-non yksiköidenvalitsematedustajat

Valtion ra-hoitus

36

Montreal

Communau-té métropoli-taine deMontréal(CMM)

Provinssinlainsäädän-töön perustu-va asema jatehtävät

Alue- ja elinkei-nokehitystehtävät,maankäytön, asu-misen ja liikenteensuunnittelu sekäjoukkoliikenteentoteutus

Kaupunkien,kuntien ja kun-tayhtymien va-litsemat edusta-jat

Provinssinrahoitus jakuntienmaksuosuu-det

2.15 Nykytilan arviointi

2.15.1 Nykyisten yhteistoimintarakenteidentoimivuus

Helsingin seudun nykyisen päätöksenteko-järjestelmän ja yhteistoimintarakenteidenkeskeiseksi ongelmaksi on monissa viimevuosina tehdyissä selvityksissä todettu, ettäpäätökset seudullisista ratkaisuista tehdäänkuntakohtaisesti. Seudun kokonaisedun nä-kökulmasta tämä ei ole tarkoituksenmukais-ta. Erilaisten yhteistyöjärjestelyjen määrä onalueella suuri ja yhteistyön organisointi ja to-teutus monimuotoista.

Yhteistyöelinten vaihtelevat kokoonpanotja päätöksenteon hajautuminen useille erielimille vaikeuttavat seudun kokonaisvaltais-ta kehittämistä. Lisäksi yhteistyön piiriinkuuluvista asioista päätetään yhä enemmässämäärin erikseen kuntien valtuustoissa. Mo-niin yksittäisiin sopimuksiin perustuvan yh-teistyön tuloksellisuus on erillisen ja hitaanvalmistelun vuoksi epävarmaa.

Maakuntatason päätöksenteko ei ole osoit-tautunut riittävän vahvaksi keinoksi ohjaa-maan metropolialueen maankäyttöä tai asu-misen ja liikenteen suunnittelua. Uudenmaanliiton lakisääteisenä tehtävänä on laatia maa-kuntasuunnitelma, -kaava ja -ohjelma, joissametropoliseudulle on osana maakuntaa tehtystrategiset linjaukset. Metropolialueen kunnateivät kuitenkaan ole strategiatyössään koke-neet niitä omikseen. Liiton strategiat eivätole olleet perusteena metropoliseudun yhteis-ten eivätkä kuntakohtaisten strategioiden laa-dinnassa. Metropolialueella on selkeä tarvenykyistä maakunnallista suunnittelua tar-kempaan seudulliseen strategiseen suunnitte-luun, joka kytketään tiiviisti metropolialueenmaankäytön, asumisen ja liikenteen suunnit-teluun.

Pysyvien ja lakisääteisten seudullisten yh-teistyörakenteiden puutteen on katsottu hei-kentävän mahdollisuuksia seudun kilpailu-kyvyn ja elinvoiman kehittämiseen kokonai-suutena. Vaikka seudun nykyisillä yhteistoi-mintarakenteilla on omat etunsa, kun pyrki-myksenä on laajan ja toimintaympäristöltäänvaihtelevan seudun hallinta, on koko seudunnäkökulman huomioiminen ja yhteisten seu-dullisten tavoitteiden saavuttaminen osoittau-tunut nykyisten rakenteiden puitteissa useinvaikeaksi. Nykyisen kaltainen seudullinenyhteistyö vie lisäksi paljon luottamushenki-löiden ja valmistelijoiden resursseja.

Nykyiset yhteistoiminnan rakenteet eivätole kaikilta osin ristiriidattomia vahvan kan-sanvaltaisuuden ja päätöksenteon läpinäky-vyyden periaatteiden kanssa. Ylikunnallisenyhteistyön lisääntyessä kuntien ja kuntalais-ten vaikutusmahdollisuuksien voidaan katsoakaventuneen. Kuntayhtymissä päätöksentekoperustuu välilliseen demokratiaan ja niitäkoskevat soveltuvin osin kuntalain osallistu-mista ja vaikuttamista ja muun muassa tie-dottamista koskevat säännökset. Metropoli-alueen verkostomainen yhteistyö on kuiten-kin lisääntynyt ja jää monin osin sekä välilli-sen että välittömän demokratian ulottumat-tomiin. Kuntalaisen näkökulmasta yhteistyönrakenteiden monimutkaisuus ja moninaisuusvähentävät yhteistoiminnan läpinäkyvyyttä jakansanvaltaisuutta.

Lukuisissa ja eri vuosikymmeninä tehdyis-sä selvityksissä on päädytty samankaltaisiinehdotuksiin koko seutua koskevan päätök-senteon kokoamisesta. Myös OECD:n vuon-na 2003 valmistuneessa metropoliselvityk-sessä tuotiin esiin tarve kuntarajat ylittävilleseudullisille yhteistyörakenteille ja Helsinginseudun vapaaehtoisen yhteistyön todettiinvoivan johtaa hallinnolliseen hajautumiseen,sosioekonomisten erojen kasvuun ja muihin,

37

yhteiskunnan näkökulmasta epätoivottaviinseurauksiin. Seudulla on nyt nähtävissäOECD:n katsauksen mukaisesti Länsi-Euroopan maissa tapahtunut kehitys, joka onjo osin johtanut sosiaalisen eheyden heiken-tymiseen, kuntien väliseen haitalliseen kil-pailuun, seudun sisäiseen epätasapainoonsuhteessa veropohjaan, julkisten palvelujenjärjestämisvastuisiin ja näitä koskevaan pää-töksentekoon.

Laajamittainen yhtenäinen näkemys siitä,miten yhteistyörakenteita, niitä koskevaalainsäädäntöä tai päätöksentekomalleja tulisikehittää, on puuttunut. Kunnissa on pääosinnähty, että vapaaehtoisella yhteistyöllä voi-daan saavuttaa riittäviä tuloksia. Vapaaehtoi-sella yhteistyöllä ei ole kuitenkaan kyettykaikin osin vastaamaan seudun maankäyt-töön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviin eri-tyishaasteisiin.

Helsingin seutu poikkeaa niin toiminnalli-sesti kuin väestö- ja yhdyskuntarakenteeltaanSuomen muista kaupunkiseuduista. Väestönmäärästä, alueen voimakkaasta kasvusta sekälaajasta ja hajanaisesta yhdyskuntarakentees-ta johtuen seudun maankäytön, asumisen jaliikenteen ongelmat eroavat niin ikään maanmuiden kaupunkiseutujen vastaavista ongel-mista. Työssäkäyntialueen laajuuden ja alu-een kansantaloudellisen merkityksen vuoksiongelmien vaikutukset eivät rajoitu vain itsemetropolialueeseen, vaan heijastuvat huo-mattavasti tätä laajemmalle alueelle. Kansan-taloudellisesta näkökulmasta metropolialueenmaankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmi-en voidaan katsoa heikentävän koko Suomentyömarkkinoiden toimivuutta, taloudellistakehitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä.

2.15.2 Alueiden käytön ohjaus

Asukkaiden ja yritysten kannalta metropo-lialue on yhtenäinen toiminnallinen kokonai-suus asumismahdollisuuksien, palveluidensaatavuuden ja joukkoliikenteen sujuvuudensuhteen. Metropolialueen asukkailla on entis-tä useammin asuin- ja työpaikka eri kunnissaja myös palveluja haetaan yli kuntarajojen.Alueella työ- ja asiointimatkat ovat pidenty-neet ja liikenne lisääntynyt voimakkaasti,mikä on seurausta myös alueen kasvusta sekäasuntojen hintojen noususta erityisesti pää-

kaupunkiseudulla. Metropolialue on kasvanutvoimakkaasti sekä sisäisesti että laajenemallaalueellisesti.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkai-suilla on merkittävä vaikutus metropolialu-een elinvoimaan ja asukkaiden hyvinvointiin.Metropolialueen suurimpana ongelmana voi-daan pitää voimakasta yhdyskuntarakenteenhajautumista, jossa asutus on levinnyt laajalleja työpaikat ovat huomattavassa määrin si-joittuneet suunniteltujen keskusten ja alakes-kusten sekä joukkoliikenteen solmupisteidenulkopuolelle. Väestöä ja työpaikkoja ei tut-kimusten mukaan ole riittävästi pystytty oh-jaamaan yhdyskuntarakenteen kannalta edul-lisille alueille (Ristimäki ym. 2013: Yhdys-kuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa - ja-lankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhyk-keiden kehitys vuosina 1985-2010 ; Helmi-nen ym. 2014: Helsingin metropolialueenyhdyskuntarakenne - alakeskukset ja liikku-minen ), mikä on selkeä ero vertailtaessaHelsingin seutua Tukholman metropolialuee-seen. Tukholmassa väestönkasvu ja työpaikaton kyetty ohjaamaan selkeämmin kantakau-punkiin sekä suunniteltuihin, tehokkaaseenjoukkoliikenteeseen tukeutuviin alakeskuk-siin (Söderström ym. 2014: Pohjoiset suur-kaupungit: Yhdyskuntarakenteen kehitysHelsingin ja Tukholman metropolialueilla).Yhdyskuntarakenteen hajautuminen vaikeut-taa seudun liikenneratkaisujen ja erityisestijoukkoliikenteen järjestämistä kustannuste-hokkaasti. Haitallisinta ja ylimääräisiä kus-tannuksia aiheuttavaa kehitys on juuri silloin,kun yhdyskuntarakenteen kannalta sijainnil-taan edullisten alueiden käyttöönotto estyy jarakenne suuntautuu epäedulliselle sijainnille.

Ylläpitäessään taloutensa perustaa metro-polialueen kunnat ovat tehneet maankäytös-sä, asumisessa ja liikenteessä ratkaisuja, jot-ka ovat yksittäisten kuntien kannalta ymmär-rettäviä, mutta jotka heikentävät koko alueenkilpailukykyä ja elinvoimaa ja vaikuttavatkielteisesti myös seudun sosiaalisesti ja ta-loudellisesti kestävään rakenteeseen. Seura-uksena on usein yhdyskuntarakenteen hajau-tuminen ja sen kehittymisen sattumanvarai-suus.

Yhdyskuntarakenteen hajautuminen näkyyerityisesti pääkaupunkiseudun kehyskuntienasemakaava-alueiden ulkopuolisen alhaisen

38

tiheyden taajama-alueen ja sitä ympäröivänhaja-asutusalueen voimakkaana kasvuna.Alueen väestömäärä kasvoi vuosien 1995–2010 aikana 27 prosenttia. Tällä lievealueellaasui vuonna 2010 yhteensä lähes 48 000 asu-kasta. Taajamien asemakaava-alueiden jahyvien tieyhteyksien läheisyydessä raken-nuspaine on usein huomattava. Tämä on joh-tanut osin hallitsemattomaan kehitykseen,jonka vaikutuksia on myöhemmin vaikeakorjata. Suunnittelematon rakentaminen lie-vealueilla on vaikeuttanut tulevaa kaavoitus-ta. Seurauksena viherrakenteet ja yhtenäisetrakentamattomat alueet pirstoutuvat. Palvelu-jen järjestäminen hankaloituu ja paineet inf-rastruktuurin laajentamiseen (esim. vesihuol-to ja valaistus) kasvavat.

Metropolialueen yhdyskuntarakenteen oh-jauksessa sekä maankäytön, asumisen ja lii-kenteen yhteensovittamisessa yleispiirteistenkaavojen ohjausvaikutus ei kokonaisuudenkannalta toimi riittävän hyvin. Maakuntakaa-voilla ei ole pystytty riittävällä tavalla oh-jaamaan metropolialueen uusien merkittävienasuin-, työpaikka- ja palvelualueiden käyt-töönottoa, ajoitusta ja toteuttamisjärjestystä.Maakuntakaavojen varaukset mahdollistavatuseita vaihtoehtoisia kasvusuuntia eikä näi-den priorisointia ole kyetty tekemään.

Maakuntakaavoituksesta vastaava Uuden-maan liitto on kuntayhtymä, jonka ylin pää-tösvalta on maakuntavaltuustolla. Maakunta-valtuuston ja -hallituksen jäsenet edustavatensisijaisesti omaa kuntaansa ja päätöksente-ossa kuntakohtainen etu menee usein kokoseudun edun edelle. Maakuntakaavoituksenosalta tätä voidaan pitää ongelmallisena.Kuntakohtaisten etujen korostuminen johtaasiihen, että kaavat mahdollistavat seudulli-sesta näkökulmasta keskenään ristiriitaisten-kin alueidenkäyttöratkaisujen toteuttamisen.

Voimassa olevat suunnittelu- ja päätöksen-tekojärjestelmät eivät ole kyenneet vastaa-maan kaupunkiseutujen suunnittelu- ja kehit-tämistarpeisiin. Tätä on paikattu mm. maan-käyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavajär-jestelmään kuulumattomilla rakennemalleillatai kehityskuvilla sekä kehittämällä sopi-musmenettelyjä. MAL-aiesopimusmenettelyn lähtökohtana on yh-distää aiemmat liikennejärjestelmän kehittä-mistä sekä asunto- ja tonttitarjontaa koskevat

aiesopimukset yhdeksi aiesopimukseksi. Me-nettelyllä on pyritty löytämään hallinnonalo-jen rajat ylittävä työkalu, joka kuntakohtais-ten intressien sijaan tukisi alueen kokonaise-tua ja siihen liittyvien kansallisten tavoittei-den toteuttamista.

MAL-aiesopimus on jossain määrin edistä-nyt yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekämaankäytön, asumisen ja liikenteen yhteen-sovittamista ja kohtuuhintaisen asuntotuo-tannon edellytyksiä. Vapaaehtoinen suunnit-teluyhteistyö ei kuitenkaan ole estänyt met-ropolialueen kokonaisuuden kannalta haital-lista kuntien välistä kilpailua. Suunnitelmienja aiesopimusten suhde MRL:n mukaiseenmaankäytön ohjaukseen on paikoin johtanutmyös ristiriitaisiin tilanteisiin. Kuntien va-paaehtoisella yhteistyöllä maankäytön, asu-misen ja liikenteen keskeisten hankkeidenpriorisointi on ollut erittäin vaikeaa.

Yhdyskuntarakenteen haitallisen kehityk-sen estäminen sekä koko metropolialueenkattavan toimivan keskus- ja palveluverkonja näitä yhdistävän tehokkaan joukkoliiken-nejärjestelmän luominen edellyttää ylikun-nallisen päätöksentekojärjestelmän kehittä-mistä nykyisestä. Helsingin ja Tukholmanmetropolialueiden vertailu osoittaa, että eri-tyisesti työpaikka-alueiden sijoittaminen tu-kemaan keskus- ja palveluverkkoa on edelly-tys toimiville keskuksille. SYKEn tutkimuk-sessa (Nilsson ym. 2014: Strategies for Sus-tainable Urban Development and Urban-Rural Linkages) 30 eurooppalaisen metropo-li- ja näiden kehysalueiden suunnittelustametropolialueiden yhdyskuntarakenteensuunnitteluongelmien ratkaiseminen kokometropolialueen käsittävällä päätöksenteko-tasolla lisää ennakoitavuutta metropolialueenkehittämiseen ja edistää kestävän ja kilpailu-kykyisen yhdyskuntarakenteen toteuttamista.

2.15.3 Asuminen

Alueen asuntotuotanto ei ole vastannut riit-tävässä määrin alueen väestönkasvuun jaasuntojen kasvavaan kysyntään, joka on syn-tynyt toisaalta alueen sisäisestä väestönkas-vusta ja toisaalta seudulle muualta lähinnätyön perässä muuttaneista kotitalouksista.Erityisen vaikea tilanne on pääkaupunkiseu-dulla. Pääkaupunkiseudun asuntojen hintata-

39

so verrattuna maan muihin osiin on omis-tusasuntojen osalta yli 100 prosenttia ja va-paarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta 50prosenttia kalliimpi kuin maan muissa osissa.Muihin kaupunkiseutuihin verrattuna omis-tusasuntojen hintataso on Helsingissä esi-merkiksi noin 70 prosenttia korkeampi kuinTurussa ja yli 50 prosenttia korkeampi kuinTampereella. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta Helsingin seudun vuokratasoon yli 30 prosenttia korkeampi kuin Turussaja lähes 25 prosenttia korkeampi kuin Tam-pereella.

Helsingin seudun 14 kunnan asuntotuotan-totavoitteena on pitkään pidetty 12 000–13000 asunnon vuosittaista tuotantoa. Vuosien2000–2012 aikana seudun tavoitteesta onjäänyt toteutumatta noin neljännes. Seudunkehittämisen ja kilpailukyvyn ylläpitämisenkannalta on tärkeää, että seudun asuntotuo-tannon taso nostetaan selvästi toteutunuttatuotantoa korkeammaksi. Asumisen hintatasoon Helsingin seudulla selkeästi muuta maatakorkeampi ja se on jo paikoin karannut usei-den kotitalouksien maksukyvyn ulottumat-tomiin.

Asuntomarkkinatilanteen on katsottu viimevuosina yleisesti haittaavan työmarkkinoidentoimintaa ja lisäävän entisestään yhdyskunta-rakenteen hajautumista sekä myös hidastavanväestönkasvua. Asuntojen hintataso ja riittä-mätön vuokra-asuntototuotanto ovat seudunkasvun ja kilpailukyvyn este. Muun muassaheti käyttövalmiin tonttivarannon riittämät-tömyys vaikeuttaa osaltaan yhdyskuntaraken-teen hallittua kehittämistä paitsi asumisenmyös sen liikennejärjestelmän, palvelujen jaelinkeinojen osalta.. Kohtuuhintaisten asu-misratkaisujen riittämättömyys erityisestipääkaupunkiseudulla vaikuttaa negatiivisestiseudun kilpailukykyyn, työmarkkinoidentoimintaan ja lisää asuinalueiden eriytymisenja niiden segregoitumisen uhkaa.

Kunnat ja niiden omistamat yhtiöt ovat jopitkään kantaneet päävastuun valtion tuke-masta kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta.Kymmenessä alueen kunnassa vuokra-asunnot ovat kunnan omistaman vuokratalo-yhtiön omistuksessa, yhdessä omistus toteu-tuu kiinteistö-osakeyhtiöiden kautta ja kol-messa kunnassa vuokra-asuntokanta on luo-vutettu myös muualla toimivan Kunta-

asunnot Oy:n (KAS) omistukseen. Kunnal-listen toimijoiden tuotantokapasiteetti on kui-tenkin varsin rajallinen, eikä se ole riittänytaiesopimusten mukaisiin tavoitteisiin sosiaa-lisen vuokra-asuntotuotannon osalta. Erityi-sesti normaalien valtion tukemien vuokra-asuntojen tuottaminen on ollut volyymiltaanriittämätöntä tarpeeseen nähden. Muita toi-mijoita tuetussa vuokra-asuntotuotannossaHelsingin seudulla ovat ns. yleishyödyllisetyhteisöt, mutta erityisesti suurimpien yleis-hyödyllisten toimijoiden kiinnostus nyky-muotoista valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa kohtaan on ollut viime vuo-sina erittäin vähäistä ja jotkin toimijat ovatpidättyneet uudesta tuetusta tuotannosta käy-tännössä kokonaan.

Valtion ja Helsingin seudun kuntien val-misteilla oleva sopimus asuntotuotannonedistämisestä ja suurista infrahankkeista pyr-kii lisäämään asuntokaavoitusta voimassaolevaan MAL-aiesopimukseen ja voi osal-taan edistää Helsingin seudun kuntien sitou-tumista kaavoituksen vauhdittamiseen jatonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen.

2.15.4 Liikenne

Metropolialueen erityispiirteistä johtuenasukkaiden työssäkäynti- ja asiointiliikkumi-nen poikkeaa merkittävästi muista Suomenkaupunkikeskusalueista. Metropolialue onasukkaiden näkökulmasta yhtenäistä työssä-käynti- ja asiointialuetta. Alueen liikenteenjärjestämistä tulisi myös nykyistä paremminsuunnitella yhtenä kokonaisuutena.

Metropolialueella julkisen sektorin liiken-netehtäviä hoitaa lähes kaksikymmentä orga-nisaatiota. Lukuisa määrä toimijoita johtaatarpeettoman suuriin hallinnollisiin kustan-nuksiin. Lisäksi se vaikeuttaa yhtenäisenseudullisen näkemyksen löytämistä liiken-teen järjestämisessä ja suunnittelussa ja joh-taa päätöksenteossa kompromisseihin, jotkaeivät ole välttämättä koko seudun edun mu-kaisia. Suuri toimijoiden määrä vaikeuttaaliikennejärjestelmän kehittämistä kokonai-suutena.

Ongelma on myös se, että maankäytöstäpäättävät kunnat kaavoitusmonopolinsa tur-vin, liikenteestä taas joko kunnat, HSL taivaltio. Tämä merkitsee maankäytön ja liiken-

40

teen päätösten eriytymistä. MAL-aiesopimukset eivät ole olleet riittävä keinoongelman ratkaisemiseksi.

Raskaaseen raideliikenteeseen ja asemiintukeutuvien alueiden rakentaminen on pai-koin tehotonta ja samoin ongelmia on poikit-taisen joukkoliikenteen kehittämisessä. Eriliikennemuodot eivät toimi saumattomastiyhteen (vaihtoyhteydet, liityntäpysäköinti).Joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin järjes-täminen on kallista eikä sen järjestämisvas-tuu ole selkeästi kenelläkään olemassa ole-vista toimijoista. Mikäli kaikki siitä aiheutu-vat kustannukset perittäisiin käyttäjiltä, osaliityntäpysäköinnin käyttäjistä jatkaisi mat-kaansa henkilöautolla joukkoliikenteen si-jaan. Liityntäpysäköinnin järjestämisen voi-daan katsoa edellyttävän järjestelmätasonseudullista suunnittelua.

Liikennejärjestelmän kehittämistä hanka-loittaa myös rahoituksen riittämättömyys jarahoitusvastuiden selkiintymättömyys. Seu-dun liikenneratkaisujen ja erityisesti joukko-liikenteen järjestämistä kustannustehokkaastivaikeuttaa myös yhdyskuntarakenteen hajau-tuminen. Arvioitaessa yhdyskuntarakenteenkehitystä vuoteen 2030 asti on lopputulokse-na kehysalueen yhdyskuntarakenteen hajau-tumisen voimistuminen, ydinalueen pääkes-kuksen ruuhkautuminen, elinkustannustenkallistuminen, kilpailukyvyn lasku sekä hiili-dioksidipäästöjen lisääntyminen, mikäli ny-kyinen kehitys jatkuu ilman merkittäviämuutoksia ohjausjärjestelmään ja poikittais-liikenteen joukkoliikenneinvestointeihin.

Uusien joukkoliikennekäytävien avaami-nen ilman sitovaa maankäytön tehostamistaheikentäisi joukkoliikenneinvestointien kan-nattavuutta sekä myös hajauttaisi yhdyskun-tarakennetta. Seudun liikenteen lisääntymi-nen, henkilöautoistuminen ja muun muassatyömatkojen pidentyminen on haitallista sekäkansantalouden näkökulmasta, että myösympäristö- ja ilmastonäkökulmasta. Palvelu-tasoltaan kilpailukykyisen joukkoliikenteentaloudellisen järjestämisen kannalta on tärke-ää huolehtia kaupunkirakenteen riittävästätiiviydestä. Esimerkiksi metron ja kaupunki-junien asemien ympäristöissä (2,5 km) tulisiolla 10 000 asukasta tai työpaikkaa. Myöskävelyn ja pyöräilyn osuus muodostuu sitäsuuremmaksi, mitä tiiviimpi rakenne on. Täl-

löin myös palvelut ovat lähempänä. Metropo-lialueella on liikkumistutkimuksien perus-teella arvioitu, että keskeisillä alueilla, esi-merkiksi Keravan keskustassa asuvien auto-liikenteen tarve on 15–20 prosenttia siitä, mi-tä se on harvaan asutulla metropolialueella.

2.15.5 Ympäristö-, vesi- ja jätehuollon toimi-vuus

Vesi- ja jätehuollon palveluja koskeva ope-ratiivinen yleissuunnittelu tapahtuu pääosinkuntatasolla. Strategista seudullista vesi- jajätehuollon suunnittelua (alueelliset viemäri-laitokset, puhdistamot sekä jätteenkäsittely-laitokset ja -alueet) tehdään suunnitteluyh-teistyönä maakunnan liiton, HSY:n ja kunti-en kesken.

Useissa seudun organisaatioissa tuotetaanympäristön kehitykseen ja ilmastonmuutok-seen liittyen tietoja ja laaditaan suunnitelmiailman, että ne konkretisoituvat seudulliseenkokonaisnäkemykseen ja yhteisiin tavoittei-siin, jolloin niiden vaikuttavuus jää vähäisek-si. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jaKuuma-kunnissa on laadittu ilmastonmuu-toksen hillintään liittyviä strategioita ja toi-menpide-ohjelmia, jotka ovat jääneet irralli-siksi ilmastonmuutoksen hillinnän kannaltakeskeisestä seudun maankäytön, asumisen jaliikenteen suunnitteluyhteistyöstä.

Paikkatiedon ja avoimen datan palvelujenmäärä on koko ajan kasvanut, mutta niitähyödynnetään koko seudun kehityksen tar-kasteluun sattumanvaraisesti ja kustannustenkannalta tehottomasti.

2.15.6 Väestönkehitys

Väestö tulee keskittymään seudulle voi-makkaasti tulevaisuudessa. Tilastokeskuksenvuonna 2011 tekemän ennusteen mukaanalueella asuu vuonna 2040 noin 1,7 miljoo-naa henkilöä eli yli 28 prosenttia koko maanennustetusta väestömäärästä. Väestönkasvuvoi entisestään lisätä liikennettä sekä yhdys-kuntarakenteen hajautumista. Vuonna 2007tehdyn ennusteen (Pääkaupunkiseudun neu-vottelukunta: Pääkaupunkiseudun väestö- japalvelutarveselvitys) mukaan seudun ydin-alue, eli pääkaupunkiseutu kasvaa vuoteen2025 mennessä noin 130 000 asukkaalla,

41

joista noin 100 000 on maahanmuuttajia.Vaikka maahanmuuton ennustetaan vähene-vän, on maahanmuuttajien osuuden arvioituolevan vuonna 2030 noin kaksi prosenttiaseudun asukkaista. Myös maahanmuuttajavä-estön keskittyminen seudulle ja ulkomaalais-taustaisen väestön määrän ennakoitu kasvusamoin kuin väestön ikääntyminen merkitse-vät yleisesti kehittämistarpeita.

Lisäksi seudulla alueiden sosiaalinen ja et-ninen eriytyminen on kasvussa erityisestipääkaupunkiseudulla. Sosiaalisen eheydenkannalta vakavimmiksi uhkatekijöiksi ontunnistettu huono-osaisuuden kasautuminentietyille asuinalueille, lastensuojelutarpeenkasvu, pitkäaikaistyöttömyys, maahanmuut-tajien syrjäytyminen, asunnottomuus ja työt-tömyys. Huono-osaisuuden kasautuminen oliHelsingin seudulla pitkään suhteellisen mal-tillisella tasolla, mutta 1990-luvulla vahvis-tunut kehitys on jäänyt pysyväksi piirteeksija erityisesti Helsingin sisäiseksi rakenteelli-seksi ominaisuudeksi. (Vaattovaara Mari2012: Segregaatio-ongelmaa ei ratkaista alu-eellisin toimin. Tulevaisuusselonteko 2030.)Alueellista eriytymistä lisäävät muun muassaasuinalueiden erilainen arvostus sekä vali-koiva muuttoliike. Ongelmana ei ole ny-kyisenkaltaisen muuttoliikkeen määrän ja ra-kenteen näkökulmasta tulojen, vaan kustan-nusten epätasainen jakautuminen kuntien vä-lillä. Selkeimmin tämä ilmenee maahanmuut-tajien kotouttamiseen, syrjäytymiseen jaasunnottomuuteen liittyvien kustannustenepätasaisena jakautumisena kuntien kesken.Tämä puolestaan osaltaan lisää kuntien välis-tä eriytymistä samalla toiminnallisella alueel-la.

Myös sijainnilla ja joukkoliikenneyhteyk-sillä on ollut vaikutusta väestörakenteeseen.Ongelmat ovat kuitenkin moniin kansainväli-siin varoittaviin esimerkkeihin verrattuna yhäratkaistavissa. Etnisen ja sosiaalisen segre-gaation hoitamisessa keskeistä on sosiaalisenasuntotuotannon vahvistaminen ja alueelli-sesti tasapuolinen sijoittaminen yhdistettynämuiden politiikkalohkojen toimiin.

2.15.7 Seudun kansainvälinen kilpailukykytulevaisuudessa

OECD:n vuonna 2014 julkaiseman selvi-tyksen mukaan julkisen hallinnon hajautumi-sella on suuri vaikutus myös metropolialuei-den taloudelliseen menestykseen. Pahimmil-laan se voi viedä metropolialueelta sen tuot-tavuuden ja taloudellisen kasvun potentiaa-lin, jonka väestönkasvu ja toimijoiden keskit-tyminen alueelle muutoin tarjoaisi. Helsinginseudun toimijoiden määrä on suuri ja seutuon hajautunut niin strategisesta kuin toimin-nallisesta näkökulmasta. Seudulta puuttuuennen kaikkea sen kokonaisvaltaista kehitys-tä ohjaava toimija, jolla olisi riittävät voima-varat ja osaaminen, myös seudun kansainvä-lisen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden li-säämiseen.

Vaikka monissa kansainvälisissä kilpailu-kykyvertailussa Helsingin seutu on sijoittu-nut hyvin, on seudun kilpailukyvyn kehityk-sessä uhkatekijöitä. Asumis- ja elinkustan-nukset seudulla ovat korkeat ja seudun logis-tinen sijainti ja saavutettavuus globaaleissaverkostoissa on haastava. Sen tuottavuus jääeurooppalaisessa vertailussa jälkeen, mihinosasyy on hajautunut ja tehoton yhdyskunta-rakenne. Kun keskimääräinen tuottavuus EU-alueen kaupunkiseuduilla (34 kpl) on 1,6-kertainen maan tuottavuuteen nähden, Hel-singin seudun osuus on 1,4-kertainen. Seu-dun kyky houkutella ulkomaisia investointe-ja, yrityksiä ja huippuosaajia ei ole ollut ko-vin hyvä edes aiempien vuosien vahvan kas-vun aikana. Haasteellisuutta lisää kas-vunäkymien voimakas heikentyminen sekäICT-toimialan murros.

Maailmantalouden ja erityisesti Euroopantalouden kasvun hidastuminen kohdistaa jopaaikaisempaa korostuneemminkin odotuksiakaupunkiseutujen ja erityisesti metropolialu-eiden asemaan valtioiden kasvun ja kilpailu-kyvyn moottoreina. Helsingin seudun tule-vaisuuden haasteet liittyvät ennen kaikkeasen kykyyn houkutella ulkomaisia investoin-teja, yrityksiä ja huippuosaajia. Seudun kan-sainvälisen vetovoiman parantamisessa onsuurta taloudellista potentiaalia.

Kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden kan-nalta osaavan työvoiman saatavuus, kohtuu-hintaiset asunnot ja toimiva liikenneinfra-struktuuri ovat keskeisiä tekijöitä. MAL-tehtävien oikeanlainen suunnittelu ja kohden-taminen ovat siten oleellisia seudun kasvun

42

ja sen tuottaman kansantaloudellisen hyödynnäkökulmasta. Seudun kehitys ja kilpailuky-ky perustuvat ensisijaisesti yritysten menes-tykseen, mille julkinen sektori luo edellytyk-set maankäytöllä, asuntotuotannon edistämi-sellä, liikennejärjestelyillä, osaavan työvoi-man saannin varmistamisella ja toimivillahyvinvointipalveluilla.

2.16 Toteuttamisvaihtoehdot

Yhdyskuntarakenteen toimivuuteen sekämuun muassa maankäytön, asumisen ja lii-kenteen ongelmiin voidaan lähtökohtaisestipuuttua kuntaliitoksilla, kehittämällä kaavoi-tukseen liittyvää ohjausjärjestelmää, yhteis-toimintavelvoitteita tai antamalla tehtävät PL121 §:n 4 momentissa tarkoitetulle kuntaasuuremman alueen itsehallintojärjestelmälle.

Mikäli kunnat velvoitetaan hoitamaan teh-täviä yhteistoiminnassa, on ratkaistava yh-teistoimintajärjestelyn oikeudellinen muoto,yhteistoiminnassa hoidettavien tehtävien ra-hoitusjärjestelmä, määriteltävä kuinka laajas-ti ja mitä tehtäviä kunnat yhteistoiminnassahoitaisivat sekä se, miten yhteistoiminnanpäätöksenteko järjestettäisiin.

2.16.1 Keinot yhdyskuntarakenteen ja maan-käytön, asumisen ja liikenteen ongelmienratkaisuksi

Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen,maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiaon pitkään pyritty ratkaisemaan kuntien va-paaehtoisella yhteistyöllä. Vapaaehtoinen yh-teistyö on ollut hidasta eikä sen kautta ole ai-na saavutettu riittäviä tuloksia. EsimerkiksiMAL-aiesopimukset tai metropolialueenkuntien maankäytön ja liikenteen suunnitte-lun yhteistyö ei ole johtanut ongelmien ko-konaisvaltaiseen ratkaisuun. Helsinki, Espoo,Vantaa ja Kauniainen eivät huolimattamaankäyttö- ja rakennuslain velvoitteesta olelaatineet yhteistä yleiskaavaa alueelle.

Helsingin seudulla ei ole tapahtunut liitok-sia viimeisten 50 vuoden aikana lukuun ot-tamatta vuonna 2009 toteutettua osaliitostaSipoon, Helsingin ja Vantaan kesken, jostavaltioneuvosto päätti vastoin Sipoon kunnantahtoa. Mahdollisista tulevista kuntajako-muutoksista huolimatta laajemmalla metro-

polialueella tarvitaan tulevaisuudessakinkuntien välistä yhteistyötä yhdyskuntaraken-teen tiivistämiseksi sekä maankäytön, asumi-sen ja liikenteen kehittämiseksi. Metropoli-hallinnon perustamisella voidaan edistää ko-ko seudun kehitystä.

Ympäristöministeriön maankäyttö- ja ra-kennuslain toimivuuden kokonaisarvioinninmukaan kaupunkiseutujen alueidenkäytönsuunnittelun ongelmallisuus kiteytyy valinta-tilanteisiin, joissa koko seudun kehittymisenedellyttämä ratkaisu on koettu yksittäisenkunnan edun vastaiseksi. Poliittisessa pää-töksenteossa on hyväksytty kaavoja, jotka ei-vät ratkaise yhdyskuntarakenteen ohjauksenja seudun kokonaiskehityksen kannalta oleel-lisia kysymyksiä.

Johtuen metropolialueen väestömäärästä,alueen muodostamasta yhtenäisestä työssä-käynti- ja asiointialueesta sekä muun muassaalueen poikkeuksellisen suuresta kansanta-loudellisesta merkityksestä, on välttämätöntä,että seudulla tehtävät maankäytön, asumisenja liikenteen ratkaisut perustuvat yksittäistenkuntien edun sijaan koko metropolialueenkannalta keskeisiin kehittämistarpeisiin. Täl-löin ratkaisut tukevat koko Suomen työ-markkinoiden toimivuutta sekä kansantalou-den ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehitys-tä.

2.16.2 Metropolihallinnon hallintomalli

Metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöävalmistellut työryhmä katsoi 1.4.2014 välira-portissaan, että vaaleilla valittava metropoli-hallinto voitaisiin oikeudellisesti toteuttaa jo-ko nk. pakkokuntayhtymänä tai perustuslain121 §:n 4 momentin mukaisena, kuntaa suu-remmalla hallintoalueella toteutettuna itse-hallintojärjestelmänä.

Itsehallintojärjestelmän valintaa puoltaisi-vat erityisesti tehtävien rahoittamiseen vaa-dittava itsenäinen päätösvalta ja itsenäisetmahdollisuudet vaikuttaa tehtävien rahoituk-seen tehtävien ylikunnallisen luonteen ohella.Mikäli metropolihallinnolle osoitettavat teh-tävät jäävät merkitykseltään ja rahoitustar-peeltaan vähäisiksi, hallintomalliksi sopisiparemmin kuntayhtymä.

Pakkokuntayhtymää on pidettävä nyt pe-rustettavan metropolihallinnon tehtävien sekä

43

tehtävien hoitoon tarvittavan rahoituksen nä-kökulmasta tarkoituksenmukaisempana hal-linnon järjestämisen tapana. PL 121 §:n 4momentissa tarkoitettu itsehallintoyksikkömuodostaisi varsin raskaan hallinnon suh-teessa niihin tehtäviin, joita metropolihallin-nolle tällä lailla siirrettäisiin. Tehtävät ovatluonteeltaan ylikunnallisia, mutta ns. strate-gisia eli maankäytön, asumisen ja liikenteensuunnitteluun liittyviä. Taloudelliselta ja oi-keudelliselta merkitykseltään tehtävät eivätole niin laajoja, että niiden hoitaminen auto-maattisesti vaatisi itsehallintojärjestelmänkaltaista itsenäisyyttä suhteessa kuntiin.

2.16.3 Metropolihallinnon rahoituksen jär-jestäminen

Lakia metropolihallinnosta valmistelevatyöryhmä on väliraportissaan katsonut, ettämetropolihallinnon rahoitusjärjestelmä voisiperustua joko metropolihallinnolle säädettä-vään verotusoikeuteen tai kunnille osoitetta-viin maksuosuuksiin.

Verotusoikeus tulisi kyseeseen lähinnä,mikäli metropolihallinnolle osoitettavat teh-tävät merkitsisivät mittavaa rahoitustarvettaja rajoittaisivat merkittävästi kunnan talou-dellista liikkumavaraa ja oikeutta päättää it-senäisesti taloudestaan. Verotusoikeudenkeskeisiä ongelmia olisivat muun muassa se,että tällöin verotusoikeus hajaantuisi aiempaauseammalle veronsaajalle, järjestelmästä voi-si tulla monimutkainen ja lisäksi riskinä olisialueen asukkaiden verorasituksen kasvu.

Rahoituksen perusratkaisu voidaan raken-taa kunnista saataville maksuille. Malli onkäytössä kuntayhtymissä ja pakkokuntayh-tymissä, joilla ei voi olla verotusoikeutta.

Kun nyt perustettavana oleva metropolihal-linto olisi oikeudelliselta muodoltaan kun-tayhtymä, on rahoituksen järjestäminen kun-tien maksuihin perustuen käytännössä ainoatarkoituksenmukainen ja mahdollinen tapa.Taloudelliselta ja oikeudelliselta merkityk-seltään tehtävät eivät ole myöskään ole niinlaajoja, että niiden hoitaminen automaattises-ti vaatisi itsehallintojärjestelmän kaltaista it-senäisyyttä tai niin itsenäistä rahoituksen jär-jestämistä kuin verotusoikeutta.

2.16.4 Metropolivaltuuston valinta ja vaalit

Arvioitaessa vaaleilla valitun valtuustontarvetta, on merkitystä sekä metropolihallin-non tehtävillä, niiden rahoitusjärjestelmälläsekä yksittäisen kunnan mahdollisuuksillavaikuttaa metropolihallinnon päätöksente-koon. Erityisesti metropolihallinnon tehtävi-en strateginen luonne merkitsee, ettei vaaleil-la valittu valtuusto olisi välttämätön. Valtio-sääntöoikeudellisesta näkökulmasta vaaleillavalittu valtuusto ei mahdollisesti olisi välttä-mätön myöskään silloin, jos metropolihallin-nolla olisi merkittäviä operatiivisia tehtäviä.Vaaleilla valittu valtuusto voi kuitenkin ollatarkoituksenmukainen erityisesti, mikäli pyr-kimyksenä on vahvistaa päätöksentekojärjes-telmän kansanvaltaisuutta kuntien yhteis-työssä hoitamissa tehtävissä.

Hallituksen linjausten mukaan metropoli-hallinnon ylin päättävä toimielin olisi metro-polivaltuusto, jonka jäsenet valittaisiin suo-rilla ja välittömillä vaaleilla. Vaalijärjestel-män valinnan kannalta oleellinen kysymyson, saako kukin metropolihallintoon kuuluvakunta paikan metropolivaltuustossa. Tällävoidaan katsoa olevan keskeinen merkitysPL 121§:n 1 momentin kunnallisen itsehal-linnon näkökulmasta erityisesti, kun metro-polihallinto olisi pakkokuntayhtymä, jonkarahoitus perustuisi osin kuntien maksuosuuk-siin. Noudatettava päätöksentekojärjestelmäei myöskään saisi antaa yksittäiselle kunnalleyksipuolisen määräämisvallan mahdollista-vaa asemaa. Vaalijärjestelmän tulisi olla li-säksi selkeä ja mahdollistaa puolueiden väli-sen poliittisen suhteellisuuden oikeudenmu-kainen toteutuminen.

Mahdollisia vaalijärjestelmävaihtoehtojaovat se, että metropolialue muodostaisi vaa-leissa yhden vaalipiirin tai että alue jaettaisiinuseampaan vaalipiiriin. Metropolihallinnonvaalien järjestämistapaa arvioineen ja edus-kuntapuolueiden puoluesihteereistä koostu-neen työryhmän 31.10.2014 ehdotusten mu-kaan työryhmässä kannatusta saivat sekä yh-den vaalipiirin malli että alueen jakaminenkolmeen vaalipiiriin. Työryhmässä kumpi-kaan vaihtoehto ei saanut yksimielistä kanna-tusta.

Yhden vaalipiirin järjestelmä olisi selkeä,äänestäjille tuttu ja toteuttaisi hyvin poliitti-

44

sen suhteellisuuden. Se toteuttaisi metropoli-valtuuston kokoonpanossa nk. metropoliajat-telua eli nimenomaan alueen kokonaisvaltai-sen edun näkökulmasta tapahtuvaa päätök-sentekoa.

Metropolialueen jakaminen vaalipiireihinolisi selkeä ja toteuttaisi poliittista suhteelli-suutta kohtalaisesti. Vaalipiirijaosta muodos-tuisi kuitenkin varsin keinotekoinen. Metro-polialueen jakaminen useisiin osa-alueisiinvoisi myös korostaa alueellista edunvalvon-taa ja siksi vaikeuttaa metropolialueen koko-naisvaltaista kehittämistä yhtenäisenä alue-kokonaisuutena.

Sekä yhden vaalipiirin vaihtoehdossa ettäkolmen vaalipiirin vaihtoehdossa voitaisiinkuntien edustus metropolivaltuustossa turva-ta ottamalla käyttöön menettely pienten kun-tien takuupaikoista.

Metropolihallintoa valmisteleva työryhmäkartoitti väliraportissaan (1.4.2014) myösmuita vaihtoehtoja vaalien järjestämiseksi.Metropolivaltuuston vaali voitaisiin toteuttaamyös siten, että kustakin kunnasta valitaankunnan asukasluvun mukainen määrä valtuu-tettuja metropolivaltuustoon. Vaalien tulosvoitaisiin tällöin laskea joko kussakin kun-nassa erikseen tai siten, että metropolialuetoimii tulosta laskettaessa yhtenä vaalipiirinä.Molemmat järjestelmät takaisivat sen, ettäkustakin kunnasta tulisi valituksi kunnanasukaslukua vastaava osuus valtuutettuja.Mikäli vaalien tulos laskettaisiin kussakinkunnassa erikseen, muodostuisi ongelmaksipoliittisen suhteellisuuden toteutuminen eri-tyisesti pienemmissä kunnissa, joista valitaanvähän valtuutettuja. Järjestelmä suosisi suu-ria puolueita. Mikäli vaalien tulos laskettai-siin siten, että metropolialue toimisi kunta-kohtaisista kiintiöistä huolimatta yhtenä vaa-lipiirinä, toteutuisi poliittinen suhteellisuushyvin, mutta itse vaalijärjestelmästä muodos-tuisi vaikeaselkoinen, kun vaalien lopputu-lokseen vaikuttaisivat puolueiden koko met-ropolialueella sekä kussakin kunnassa saamaäänimäärä.

2.16.5 Metropolihallinnon tehtävät

Metropolihallinnon tehtäviä koskevia to-teuttamisvaihtoehtoja tarkasteltiin lakia met-ropolihallinnosta valmistelleen työryhmän

väliraportissa. Vaihtoehtoina esitettiin vä-himmäistehtävät-mallia ja laajaa mallia. Vä-himmäistehtävät-mallissa metropolihallintohoitaisi maankäytön, asumisen ja liikenteenohjauksen ja yhteensovittamisen osalta vainniitä tehtäviä, jotka sille vähintään tuleeosoittaa, jotta metropolihallinnolle asetettavattavoitteet saavutetaan. Tehtävät olisivat pää-osin strategisia. Laajassa mallissa metropoli-hallinto hoitaisi laajasti sen toimialaan kuu-luvia – sekä strategisia että operatiivisia –tehtäviä. Operatiivisia tehtäviä olisivat tien-ja kadunpito, metron ja mahdollisen Jokeri-radan hallinnointi, tuetun asuntotuotannonomistaminen sekä HSY:ltä siirtyvät vesi- jajätehuollon operatiiviset tehtävät. Näin laajatoperatiiviset tehtävät edellyttäisivät kuitenkinhuomattavaa rahoitusta. Vähimmäistehtävät-mallin tehtävien voi keskeisiltä osin katsoaparhaiten vastaavan esitettyjä tavoitteita.Tehtävien jäädessä pääsääntöisesti suunnitte-lutehtäviksi, niiden ei voida oleellisesti kat-soa supistavan yhteistoimintaan velvollistenkuntien yleistä toimialaa. Laaja operatiivistentehtävien siirto kunnilta metropolihallinnollesen sijaan myös vähentäisi merkittävästi kun-tien roolia paikallisen tason palvelujen tuot-tajina. Muutos olisi nykytilanteeseen verrat-tuna suuri, ja se voisi myös muodostaa ilmei-siä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä.

Molemmissa toteuttamismalleissa metropo-lihallinnon tärkeimmän tehtäväalueen muo-dostavat maankäytön, asumisen ja liikenteenluonteeltaan ylikunnalliset tehtävät. Vahvametropolikaava sisältyi työryhmän esittämiinmolempiin vaihtoehtoihin. Se olisi uusi ohja-usväline maankäytön, asumisen ja liikenteenyhteensovittamiseksi sekä keskeinen edelly-tys metropolihallinnon toimivuudelle. Val-mistelussa ei katsottu mahdolliseksi esittäävaihtoehtoja tälle ratkaisulle. Metropolikaavaohjaisi metropolialueen maankäytön, asumi-sen ja liikenteen tulevaa kehitystä ja kaavankeskeisten kehittämisalueiden ja -kohteidenohjaamisen sekä toteutumisen varmistamisenkoko metropolialueen kehitys ja etu huomi-oon ottaen. Se edistäisi metropolialueella ko-ko kaavajärjestelmän toimivuutta ja kaavoi-tuksen sujuvuutta.

Yhdyskuntarakennetta ja asuntotuotantoakoskevien tavoitteiden toteuttamisen edistä-miseksi on valmistelussa nähty tärkeäksi, että

45

metropolihallinto tekisi strategisen tasonmaapoliittista suunnittelua yhteistyössä kun-tien kanssa. Valmistelussa selvitettiin myösraakamaan lunastusoikeuden antamista met-ropolihallinnolle ja ympäristöministeriön lu-pamenettelystä luopumista kuntien raaka-maan lunastamisessa metropolikaavassa erik-seen osoitetuilla alueilla. Lunastusmenette-lyyn liittyviä muutoksia ei kuitenkaan pidettytässä yhteydessä tarpeellisina.

Seudullisen kokonaisnäkemyksen ja seu-dun kehittämisen kannalta on valmistelussapidetty tärkeänä, että asumisen strategisen ta-son suunnittelusta vastaisi seudun kokonaise-tua tarkasteleva taho. Siksi on katsottu luon-tevaksi, että metropolihallinto laatisi seudul-lista asuntopoliittista strategiaa yhteistyössäkuntien kanssa. Tämä voi edistää erityisestimetropolikaavassa osoitettujen seudullisestikeskeisten asuntotuotantoalueiden toteutta-mista suunnitellusti. Koska osassa seudunkuntia ei ole riittävää osaamista uudisraken-tamisen rakennuttamiseksi, on nähty perus-teltuna, että metropolihallinto voisi tarjotarakennuttamispalveluja kunnille vuokra-asuntotuotannon rakentamiseen erityisestimetropolikaavan mukaisilla keskeisillä asun-totuotantoalueilla. Seudun kunnallisilla toi-mijoilla on jo valmiit toimijat asuntojenomistamiseen, mikä tarjoaa mahdollisuudenkohtuuhintaiseen asumiseen vuokrientasauk-sen kautta myös uusien vuokra-asuntojenosalta. Tämän vuoksi ei ole nähty tarpeelli-seksi laajentaa metropolihallinnon rooliaasuntojen omistamiseen.

Liikenteen tehtävien osalta tavoitteena onpidetty sitä, että metropolihallinnolle annet-tavilla tehtävillä on painava seudullinen stra-teginen merkitys. Keskeinen tavoite on myöshallinnon rakenteiden kehittäminen rinnak-kaisten toimintojen yhdistämisellä sekä lii-kennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytönsuunnittelun yhdistäminen samaan yksik-köön. Metropolihallinnolla tulisi lisäksi ollaedellytykset ja keinot tehtyjen, liikennettäkoskevien suunnitelmien toteuttamiseksi.Edellä mainittu merkitsisi, että Helsinginseudun liikenne-kuntayhtymän (HSL) tehtä-vistä metropolihallintoon tulisi siirtyä vähin-tään liikennejärjestelmäsuunnittelu. Joukko-liikenteen järjestämisessä koko metropolialu-een mukana oleminen olisi eduksi. Edellä

mainitusta johtuen kaikkien HSL:n toiminto-jen siirtymistä metropolihallinnolle on pidet-tävä tavoiteltavana, vaikka joukkoliikenteenjärjestäminen onkin enemmän operatiivistatoimintaa. Sen sijaan työryhmän väliraportis-saan esiin nostamat kadun- ja tienpidon teh-tävät säilyisivät kunnilla ja ELY-keskuksella.Tehtävien siirrolla ei ole tarpeen kaventaakuntien yleistä toimialaa muuta kuin niissätehtävissä, jotka on alueen erityisten ongel-mien johdosta välttämätöntä siirtää ylikun-nalliselle organisaatiolle.

Metropolihallinnolle ei siirtyisi HSY:noperatiivisia toimintoja vesihuoltolaissa tar-koitettuna vesihuoltolaitoksena, vaan metro-polihallinto sovittaisi yhteen metropolialueel-la kuntien vesihuollon kehittämissuunnitte-lua, jota kunnat alueillaan tekevät, sekä vesi-huollon alueellista yleissuunnittelua, johonalueen kunnat osallistuvat. Nämä suunnitte-lutehtävät liittyvät läheisesti myös maankäy-tön suunnitteluun. Kaikkien HSY:n tehtäviensiirtäminen olisi mahdollista, jos kuntayhty-mä liitettäisiin osaksi metropolihallintoa jokoliikelaitoksena tai muuna kirjanpidollisestieriytettynä metropolihallinto-organisaationosana. Esimerkiksi omaisuuden siirtoon liit-tyvät järjestelyt olisivat tehtävissä suunnitel-lussa aikataulussa, mutta ainoastaan, mikälikaikki perustettavan metropolihallinnon jä-senkunnat olisivat HSY:n jäseniä jo tällä het-kellä. Muun muassa tästä syystä on tarkoi-tuksenmukaista, että vesihuollon operatiivisiatehtäviä ei siirretä metropolihallinnolle, vaanHSY:n toiminnot vesihuoltolaitoksena jäävätmetropolihallinnon ulkopuolelle.

Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävienosalta lähtökohtana on hallituksen budjetti-riihessä 28.8.2014 tehdyn linjauksen mukai-sesti, että Uudenmaan liitto säilyy aluekehit-tämisviranomaisena. Metropolihallinto hoi-taisi kuitenkin eräitä strategisia tehtäviä. Läh-tökohtana on, että metropolihallinnolle siirre-tään maakunnan liitolta aluekehittämisviran-omaisen toimivaltaa aluettaan koskevissaasioissa, mutta siten, että se sovitetaan ole-massa olevaan aluekehittämis- ja rakennera-hasto¬järjestelmään. Lisäksi lähtökohtana onse, ettei hoidettaisi päällekkäisiä tehtäviä.Toisaalta metropolihallinnolla olisi toimival-taa määritellä kehittämistavoitteita omallaalueellaan, kuten alueen strategiset kehittä-

46

mistavoitteet sisältävä oman osion Uuden-maan maakuntaohjelmaan.

Jos metropolihallinnolle siirrettäisiin alue-kehittämistehtäviä edellä esitettyä laajemmin,johtaisi tämä siihen, että Uudenmaan maa-kunta olisi jaettava ja syntyisi uusi metropo-limaakunta. Tämä aiheuttaisi aluejakoon liit-tyviä ongelmia ja aluekehittämis- ja rakenne-rahastojärjestelmään syntyisi kokonaan uusitoimija. Tämä merkitsisi myös lisää hallintoaja kustannuksia sekä vaatisi pitkän valmiste-luajan.

2.16.6 Metropolihallinnon alueellinen toimi-valta

Koska metropolihallinnossa on kyse kunti-en pakollisesta yhteistoiminnasta, on metro-polihallinnon toimialueesta säädettävä laissa.Tätä kautta määräytyvät sekä metropolihal-linnon alueellinen toimivalta, metropolihal-linnon jäsenkunnan velvollisuudet sekä jäse-nyyteen perustuvat oikeudet.

Metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöävalmisteleva työryhmä katsoi väliraportis-saan, että aluerajaukseltaan metropolihallintovoitaisiin toteuttaa sille osoitetuista tehtävistäriippuen joko suppeampana (nk. metropolinydinalue, 10 kuntaa; Helsinki, Espoo, Van-taa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Jär-venpää, Nurmijärvi, Tuusula ja Sipoo) tailaajempana (16 kuntaa; edellä mainitut 10kuntaa sekä Vihti, Mäntsälä, Hyvinkää, Loh-ja, Porvoo ja Riihimäki). Mikäli metropoli-hallinnon tehtävät olisivat laajat ja niiden oi-keudellinen ja taloudellinen merkitys olisisuuri, tulisi hallinnon rajoittua niihin kuntiin,jotka hallinnolle asetettujen tehtävien hoidonnäkökulmasta on välttämätöntä katsoa kuu-luvaksi metropolihallinnon piiriin. Vastaa-vasti metropolihallintoon, jonka tehtävät oli-sivat vähäisemmät, voisi kuulua useampiakuntia.

Metropolihallintoon kuuluvilta kunnilta tu-lisi edellyttää alueellista ja toiminnallista yh-tenäisyyttä. Alueen tulee olla sekä asukkai-den että kuntien näkökulmasta toiminnalli-sesti yhtenäistä, seudullista työssäkäynti-,työmarkkina- ja asuntomarkkina-aluetta. Kuntoiminnallisesti yhtenäinen alue on metropo-lihallinnon piirissä, helpottaa tämä seudun

kehitystä ja tukee niitä tavoitteita, joita met-ropolihallinnolle on asetettu.

Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavatyhden yhdyskuntarakenteellisen ja toiminnal-lisen kokonaisuuden, jonka sisällä tapahtuvatmaankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisutvaikuttavat olennaisesti koko alueen yhdys-kuntarakenteen toimivuuteen. Helsinki, Es-poo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Ke-rava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Sipoo,Vihti, Mäntsälä, Hyvinkää, Pornainen määri-tellään kuuluviksi metropolialueeseen myöskuntarakennelaissa. Koska kunnilla on selkeätoiminnallinen yhteys, voidaan niiden kuu-lumista metropolihallintoon pitää perusteltu-na. Alueen tulevan väestönkasvun vuoksitarpeet yhdyskuntarakenteen hajautumisenehkäisyssä ulottuvat ydinalueen kuntia jaosin mahdollisesti jopa 14 kuntaa laajemmal-le alueelle jo lähitulevaisuudessa. Tästä nä-kökulmasta on perusteltua, että myös Lohjal-la ja Porvoolla on mahdollisuus liittyä met-ropolihallintoon. Suomen ympäristökeskuk-sen taajamamäärittelyn mukaan Lohja jaPorvoo kytkeytyvät keskus- ja lähitaajamien-sa muodossa jo nykyisin yhdyskuntaraken-teeltaan metropolialueeseen. Molemmissakunnissa yli 25 prosenttia työllisistä käymyös töissä pääkaupunkiseudulla. Kuntienväestön kasvaessa ja työpaikkojen sijoittues-sa edelleen pääkaupunkiseudulle, voidaanLohjan ja Porvoon olettaa kiinnittyvän tule-vaisuudessa toiminnallisesti ja yhdyskunta-rakenteeltaan vielä nykyistäkin voimak-kaammin metropolialueeseen.

3 Esityksen tavoit teet ja keske ise tehdotukset

3.1 Metropolihallinnon perustamisen jalakiehdotuksen keskeiset tavoitteet

Lakiehdotuksen keskeisinä tavoitteina onluoda nykytilaan nähden paremmat edelly-tykset maankäytön, asumisen ja liikenteentehtävien suunnittelulle ja yhteiselle, seudul-liselle päätöksenteolle sekä tiivistää kuntienvälistä yhteistyötä metropolialueen 14 kun-nan alueella. Tavoitteena on edistää yhdys-kuntarakenteen tarkoituksenmukaista kehit-tämistä sekä seudun sosiaalisesti, taloudelli-sesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä.

47

Tavoitteena on myös edistää joukkoliiken-teen ja liikennejärjestelmän toimivuutta, koh-tuuhintaista asuntotuotantoa sekä maankäy-tön suunnittelua yksittäisiä kuntia laajemmal-la, toiminnallisesti yhtenäisellä kaupunkiseu-dulla. Tavoitteena on edelleen lisätä seudulli-sen päätöksenteon kansanvaltaisuutta sekäedistää metropolialueen asukkaiden osallis-tumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia itseäänja lähiympäristöään koskevaan päätöksente-koon.

Tavoitteiden toteuttamiseksi perustettaisiinmetropolihallinto. Oikeudelliselta muodol-taan se olisi niin sanottu pakkokuntayhtymä,jonka ylintä päätösvaltaa käyttäisi tavan-omaisesta kuntayhtymästä poiketen vaaleillavalittava valtuusto. Metropolihallinnolle tur-vattaisiin sen tehtävien suorittamiseen tarvit-tava riittävä rahoitus ja toimivalta.

Tavoitteiden toteuttamiseksi laissa maini-tuilla jäsenkunnilla olisi velvollisuus kuuluametropolihallintoon (kuntayhtymään) ja kun-nat velvoitettaisiin hoitamaan tässä laissamainittuja tehtäviä yhteistoiminnassa. Met-ropolihallinnolle koottaisiin tehtäviä alueenkunnilta, Uudenmaan liitolta sekä Uuden-maan ELY-keskukselta.

Maankäytön suunnittelun tavoitteena onmetropolialueen yhdyskuntarakenteen, jouk-koliikenteen ja liikennejärjestelmän toimi-vuuden ja taloudellisuuden parantaminen se-kä riittävän ja kohtuuhintaisen asuntotuotan-non varmistaminen. Maankäytön suunnitte-lun keskeinen väline olisi metropolikaava.

Seudullisesti yhtenäinen ja aktiivinen maa-politiikka on keskeinen keino varmistaa yh-dyskuntarakennetta ja asuntotuotantoa kos-kevien seudullisten tavoitteiden toteutumi-nen. Metropolihallinto hoitaisi tätä tarkoitus-ta varten tarpeellista maapoliittista strategistasuunnittelua ja kehittämistä.

Metropolihallinto hoitaisi myös asuntopo-liittista strategista suunnittelua ja kehittämis-tä. Tavoitteena on varmistaa asuntotuotantoakoskevien tavoitteiden toteuttaminen ja tule-van väestönkasvun tarvetta vastaava riittäväasuntotuotanto sekä ohjata asuntotuotantoaseudullisesti keskeisille alueille. Tavoitteenaon myös parantaa seudun asuntomarkkinoi-den toimivuutta.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän(HSL) tehtävien kokoamisella metropolihal-

lintoon pyritään varmistamaan strategistenmaankäyttö- ja liikenneratkaisujen suunnitte-lu, yhteensovittaminen ja toimeenpano sekäturvaamaan taloudellisesti tehokas ja palvelu-tasoltaan kilpailukykyinen joukkoliikenne.Tavoitteena on varmistaa asukkaiden työssä-käynnin, liikkumisen ja asioinnin sujuvuustoiminnallisella työssäkäyntialueella sekäkokonaisuutena hyvin toimiva liikennejärjes-telmä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) eräiden tehtävien siir-tämisellä metropolihallintoon pyritään var-mistamaan yhteiset, koko seutua koskevat ta-voitteet ja toiminnan vaikuttavuus sekä tar-vittava tietopohja metropolikaavan laadin-nassa ja toteuttamisessa.

3.2 Lakiehdotukset ja lain rakenne

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lakimetropolihallinnosta. Lain yleisissä säännök-sissä määriteltäisiin metropolihallinnon oi-keudellinen muoto, sen jäsenkunnat, toimialaja tehtävät sekä metropolialueen päätöksen-teon kannalta keskeinen toimielin eli vaaleil-la valittava valtuusto. Metropolivaaleista se-kä metropolialueen asukkaiden osallistumis-oikeuksista olisi laissa omat lukunsa. Metro-polihallinnon perustaminen edellyttäisi myöserinäisiä säännöksiä liittyen erityisesti met-ropolihallinnon toiminnan rahoittamiseen.Erinäisiin säännöksiin sisältyisi myös sään-nös kuntajaon muutosten huomioon ottami-sesta. Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksissäolisivat lain voimaantuloa, perussopimusta jametropolisopimusta, ensimmäisiä metropoli-vaaleja ja metropolihallinnon järjestäytymis-tä koskevat sekä metropolihallinnon toimin-nan käynnistämisen kannalta välttämättömätsäännökset sekä siirtymäsäännökset koskienhenkilöstöä, voimassa olevia viranomaislu-pia, sopimuksia ja vireillä olevia asioita.

Lisäksi ehdotetaan kumottavaksi pääkau-punkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukko-liikennettä koskevasta yhteistoiminnasta an-nettu laki (829/2009) ja säädettäväksi sen si-jaan laki metropolialueen liikennejärjestel-mää ja joukkoliikennettä koskevien tehtävienhoitamisesta ja laki pääkaupunkiseudun kun-tien jätehuoltoa koskevasta yhteistoiminnas-ta. Ratkaisu johtuu erityisesti siitä, että ne

48

HSL:n joukkoliikennetehtävät, joista sääde-tään kumottavassa laissa, ehdotetaan siirret-täväksi metropolihallinnolle.

Edellä mainittujen lakien lisäksi esitykses-sä ehdotetaan metropolihallinnon perustami-sen johdosta tehtäväksi eräitä aineellisia jateknisiä muutoksia kiinteän omaisuuden jaerityisten oikeuksien lunastamisesta annet-tuun lakiin, vesilakiin, kiinteistönmuodosta-mislakiin, metsälakiin, vesihuoltolakiin,joukkoliikennelakiin, joukkoliikenteen tar-kastusmaksusta annettuun lakiin, maantiela-kiin, ratalakiin, ilmailulakiin, elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskuksista annettuun la-kiin, alueiden kehittämisestä ja rakennerahas-totoiminnan hallinnoinnista annettuun lakiin,maankäyttö- ja rakennuslakiin, ympäristön-suojelulakiin, luonnonsuojelulakiin, maa-aineslakiin ja rakennusperinnön suojelemi-sesta annettuun lakiin.

3.3 Lain tarkoitus ja tavoitteet

Metropolihallinnon perustamisen tarve jatavoitteet tuotaisiin esiin lain tarkoitusta kos-kevassa säännöksessä. Lain tarkoituksenaolisi koota ja järjestää metropolialueenmaankäyttöä, asumista ja liikennettä koske-vien tehtävien hoitaminen. Tätä tarkoitustavarten perustettaisiin metropolihallinto. Laintavoitteina olisi metropolihallinnon perusta-misella ja tehtävien kokoamisella luoda edel-lytyksiä metropolialueen kuntien yhteistyöntiivistämiselle sekä kuntarajat ylittävälle pää-töksenteolle ja edistää metropolialueen sosi-aalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisestikestävää kehitystä, alueen kansainvälistä kil-pailukykyä ja elinvoimaa. Myös päätöksen-teon kansanvaltaisuus olisi metropolihallin-non perustamisen ja lain keskeinen tavoite.

3.4 Metropolihallinto, sen jäsenkunnatja metropolialue

Metropolihallinto olisi kuntalaissa tarkoi-tettu kuntayhtymä, johon pääsääntöisesti so-vellettaisiin, mitä kuntalaissa säädetään kun-tayhtymästä. Kuntalain kuntayhtymäsään-nöksistä poiketen metropolihallinto olisi senalueen asukkaiden itsehallintoon perustuvajulkisoikeudellinen yhteisö, jonka ylin päät-tävä elin valittaisiin suoralla vaalilla.

Laissa määriteltyjä metropolihallinnon jä-senkuntia olisivat Helsingin, Espoon, Van-taan, Kauniaisten, Keravan, Järvenpään jaHyvinkään kaupungit sekä Sipoon, Tuusulan,Kirkkonummen, Vihdin, Nurmijärven, Mänt-sälän ja Pornaisten kunnat. Metropolialueenjäsenkunniksi voisivat esityksen mukaanlaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä liit-tyä myös Lohjan ja Porvoon kaupungit sa-moin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin nekunnat, joiden jäsenyys muodostuisi suoraanehdotetun lain nojalla. Näillä kunnilla olisimahdollisuus liittyä jäseniksi joko ensim-mäisten metropolivaalien tai sitä seuraavanvaalikauden alusta lukien.

Laissa määriteltäisiin myös metropolialue,joka muodostuisi ehdotuksen mukaan edellämainituista 14 jäsenkunnasta ja näiden lisäksiLohjan ja Porvoon kaupungeista, mikäli nepäättäisivät liittyä metropolihallintoon.

3.5 Metropolihallinnon toimiala ja teh-tävät

Ehdotuksessa laiksi metropolihallinnostasäädettäisiin metropolihallinnon toimialastasekä osasta metropolihallinnon tehtäviä. Li-säksi tehtävistä ja niitä koskevasta toimival-lasta säädettäisiin täsmällisesti erityislainsää-dännössä. Metropolihallinto olisi monitoi-mialainen viranomainen, joka hoitaisi pää-asiassa strategisen tason tehtäviä.

Metropolihallintoa koskevan lakiehdotuk-sen toimialaa ja tehtäviä koskevan säännök-sen mukaisesti metropolihallinnon toimialaankuuluisivat maankäyttöä, asumista, liikennet-tä, aluekehittämistä ja ympäristöpalvelujakoskevien tehtävien hoitaminen. Hallintohoitaisi näillä toimialueilla niitä tehtäviä,joista säädettäisiin tarkemmin erityislainsää-dännössä. Ehdotetun säännöksen mukaisestimetropolihallinnon tehtävänä olisi lisäksiasunto- ja maapolitiikan strateginen suunnit-telu ja kehittäminen, ilman laadun seuranta,ilmastonmuutoksen strategiatyö sekä seutu-tiedon ylläpito ja tuottaminen ja muiden silleerikseen säädettyjen tehtävien hoitaminen.Lisäksi metropolihallinnon jäsenkunnat voi-sivat sopia, että metropolihallinto voi ottaahoitaakseen metropolialueen jäsenkunniltamuitakin kuin edellä mainittuja tehtäviä.Metropolihallinto voi myös tarjota vuokra-

49

asuntotuotannon rakennuttamispalvelujen jä-senkunnille.

Esitykseen sisältyvien lakiehdotusten mu-kaan metropolihallinnon keskeiset tehtävätolisivat maankäyttöön, asumiseen, liikentee-seen, vesi- ja jätehuoltoon ja ympäristöön se-kä aluekehittämiseen liittyen seuraavat:

3.5.1 Maankäyttö

Kaavajärjestelmää ehdotetaan muutetta-vaksi siten, että metropolikaava korvaisi met-ropolialueella maakuntakaavan. Metropoli-kaava olisi metropolialueen maankäytönsuunnittelun keskeinen väline. Metropolikaa-va keskittyisi metropolialueen kehityksen jakaavan tavoitteiden kannalta keskeisten ky-symysten ratkaisemiseen ja siinä osoitettai-siin metropolialueen maankäytön, asumisenja liikenteen tulevan kehityksen kokonaisku-va.

Metropolikaava tulisi sovittaa yhteen met-ropolialueen ulkopuolisen alueen maakunta-kaavan kanssa. Metropolikaavaan voisi tar-vittaessa sisältyä yleis- tai osayleiskaavankaltaisia tarkasteluja ja maankäyttöratkaisuja.Tällöin asemakaavoitus voisi perustua suo-raan metropolikaavaan. Metropolikaava voisisuunnittelutarpeen mukaan olla myös yleis-piirteisempi, esimerkiksi maakuntakaavantapaan. Samassa kaavassakin voisi olla suun-nittelutarpeen mukaan esitystavaltaan ja si-sällöltään erilaisia osia. Kunnille jäisi mah-dollisuus laatia yleis- ja osayleiskaavoja ja neolisivat joko metropolikaavaa tarkentavia taimerkitykseltään paikallisia.

Metropolikaava ja sen toteuttamista koske-vat määräykset olisi ehdotuksen mukaanotettava huomioon ja metropolikaavan toteut-tamista olisi edistettävä laadittaessa yleiskaa-vaa ja asemakaavaa. Yleiskaavan ollessa il-meisessä ristiriidassa metropolikaavan kans-sa, voitaisiin metropolikaavassa määrätä, ettämetropolikaava korvaa samaa aluetta koske-van aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan.

Metropolikaavaan kuuluisivat suunnitel-maosa ja toimeenpano-osa. Suunnitelmaosasisältäisi koko metropolialueen pitkän aika-välin tavoitetilan ja merkittävät ratkaisut yh-dyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän,joukkoliikenteen ja muiden toimintojen ke-hittämisestä. Metropolikaavan toimeenpano-

osassa esitettäisiin kaavan toteuttamisperiaat-teet, lähivuosien kehittämiskohteet ja toteut-tamistoimenpiteet sekä toteuttamisjärjestys ja-ajoitus kaavan tarkoituksen edellyttämällätavalla.

Metropolikaavan kaavamääräykset voisivatehdotuksen mukaan koskea esimerkiksi eritoimintojen mitoitusta, alueen yleis- ja ase-makaavoituksen ajoitusta sekä kaavan toteut-tamista koskevien liikenne- ja muiden kehit-tämishankkeiden ja muiden kaavan toteutta-mistoimenpiteiden toteuttamisjärjestystä ja -ajoitusta.

Esityksessä ehdotetaan laadittavaksi met-ropolisopimus, joka yhdessä metropolikaa-van toimeenpano-osan kanssa korvaisi ny-kyisen MAL-aiesopimusmenettelyn. Metro-polisopimus olisi keskeinen väline metropo-likaavan toteuttamisessa ja siinä sovittaisiinkaavan toteuttamiseksi tarpeellisista metro-polihallinnon, valtion ja kuntien sekä tarpeel-lisilta osin myös muiden keskeisten toteutta-jatahojen toimenpiteistä ja niiden aikatauluis-ta metropolikaavan toteuttamiseksi. Työnja-ko metropolikaavan toimeenpano-osassa an-nettavien määräysten ja metropolisopimuk-sen välillä voisi olla joustava.

Metropolialue olisi kokonaisuudessaansuunnittelutarvealuetta. Metropolihallinto,joka laatisi metropolikaavan, käsittelisi myössuunnittelutarveasiat.

Metropolihallinnon tehtäviin kuuluisi eh-dotuksen mukaan myös maapoliittisen strate-gian laadinta. Strategian tarkoituksena olisiedistää metropolikaavan toteuttamista erityi-sesti metropolikaavan keskeisillä toteutta-misalueilla.

3.5.2 Asuminen

Metropolihallinnon tehtäväksi ehdotettavaasuntopolitiikan strateginen suunnittelu liit-tyisi erityisesti metropolikaavan toimeenpa-no-osan ja metropolisopimuksen valmiste-luun. Metropolihallinto laatisi asuntopoliitti-sen strategian, jossa määriteltäisiin seudunasuntopoliittiset tavoitteet, kuten asuntotuo-tannon määrä, rakenne, hallintamuodot ja si-jaintiperiaatteet. Siinä voitaisiin myös linjata,miten erilaisten asukasryhmien tarpeet ote-taan huomioon asuntotuotannon ennakoin-nissa ja sijainnista päätettäessä.

50

Asuntotuotannon painopiste ohjattaisiinmetropolikaavalla erityisesti seudullisestikeskeisille alueille. Asuntotuotantoa koske-vien tavoitteiden edistämiseksi metropolihal-linto voi tarjota asuntotuotannon rakennutta-mispalveluja jäsenkunnille.

3.5.3 Liikenne

Metropolihallinnolle ehdotetaan siirrettä-väksi HSL:n hoitamat tehtävät, joista nykyi-sin säädetään laissa pääkaupunkiseudun kun-tien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koske-vasta yhteistoiminnasta. Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteeseen liittyvät teh-tävät siirtyisivät myös metropolihallinnolleniiden kuntien osalta, jotka eivät ole HSL:njäseniä, mutta joista lakiehdotuksen mukaantulisi metropolihallinnon jäsenkuntia. Nykyi-sin HSL:lle kuuluvat joukkoliikennelaissatarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen teh-tävät hoitaisi esityksen mukaan jatkossa met-ropolihallinto, josta tulisi muun muassajoukkoliikennelain tarkoittama joukkoliiken-teen toimivaltainen viranomainen alueellaan.Edellä mainitun johdosta Hyvinkään kau-punki ja Uudenmaan ELY-keskus eivät enääolisi joukkoliikenteen toimivaltaisia viran-omaisia metropolialueella.

Liikennejärjestelmäsuunnittelu kytkettäi-siin kiinteästi metropolikaavoitukseen. Infra-struktuurin ylläpito ja kehittäminen tapahtuisinykyisen mallin mukaisesti, mutta metropo-likaava ohjaisi toteutusjärjestystä maankäy-tön ja liikenteen suhteen. Metropolikaavan jasen sisältämän liikennejärjestelmäsuunnitel-man toteutuksesta sovittaisiin jatkossa toteut-tajaosapuolten välillä lakiehdotukseen sisäl-tyvässä metropolisopimuksessa nykyisenMAL-aiesopimuksen sijaan.

Metropolihallinto hoitaisi HSL:n tällä het-kellä hoitamia lakisääteisiä tehtäviä eli lii-kennejärjestelmä- ja joukkoliikenteen suun-nittelua, joukkoliikenteen liikennepalvelui-den suunnittelua ja hankintaa sekä päättäisijoukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmäs-tä. Lisäksi metropolihallinto hoitaisi joukko-liikenteen matkalippujen tarkastusta sekämuita sille erikseen säädettyjä liikennejärjes-telmää ja joukkoliikennettä koskevia tehtä-viä. Metropolihallinto voisi ottaa hoitaakseenjäsenkunniltaan myös muita kuin edellä mai-

nittuja tehtäviä. Tällaisia tehtäviä voisivat ol-la esimerkiksi nykyisin HSL:n perussopi-mukseen sisältyvät tehtävät ja joukkoliiken-teeseen oleellisesti liittyvän liityntäpysäköin-nin strategisen tason suunnittelu. Näistä met-ropolihallinnon jäsenkunnat sopisivat perus-sopimuksella.

Joukkoliikenteen tukeminen kuntien varoil-la liittyy hyvin läheisesti päätöksiin joukko-liikenteen palvelutasosta ja taksoista. Esityk-sen mukaan kunnille ei synny suoraan lainnojalla velvollisuutta maksaa subventiota,vaan siitä nimenomaisesti sovitaan metropo-lisopimuksessa ja metropolihallinnon perus-sopimuksessa.

3.5.3 Vesi- ja jätehuolto ja ympäristö

Metropolihallinnolle ehdotetaan siirrettä-väksi HSY:n nykyisin hoitamista tehtävistäseutu- ja ympäristötiedon tehtävät, jotka si-sältävät ilmanlaadun seurannan, ilmaston-muutoksen hillinnän ja sopeutumisen strate-giatyön sekä seudullisen tiedon tuottamisen,jalostamisen ja tietopalvelun. Metropolihal-linto myös sovittaisi yhteen kuntien vesihuol-lon kehittämissuunnittelua ja alueellistayleissuunnittelua metropolialueella. Vesi-huoltolaissa tarkoitettuina vesihuoltolaitoksi-na metropolialueella toimisivat HSY ja muutvesihuoltolaitokset.

Metropolihallinnolle ei siirtyisi jätehuollontehtäviä. Espoon, Helsingin, Kauniaisten jaVantaan kaupunkien olisi jatkossakin hoidet-tava yhteistoiminnassa jätelaissa tarkoitetutkunnan tehtävät lukuun ottamatta niitä tehtä-viä, jotka säädetään kunnan ympäristönsuoje-luviranomaisen tai metropolihallinnon tehtä-viksi. Näistä tehtävistä vastaisi pääkaupunki-seudun kuntien osalta erillinen kuntayhtymä(HSY).

3.5.4 Aluekehittämistehtävät

Ehdotuksen mukaan Uudenmaan liitto säi-lyisi aluekehittämisviranomaisena, muttametropolihallinto vastaisi alueellaan eräistäalueiden kehittämisestä ja rakennerahasto-toiminnan hallinnoinnista annetun lain mu-kaisista strategisista tehtävistä. Metropolihal-linto osallistuisi elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskusten sekä tarvittavin osin alue-

51

hallintovirastojen strategisten tulosohjaus-asiakirjojen laadintaan samoin kuin elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulosso-pimuksia koskeviin neuvotteluihin aluekehit-tämistavoitteiden huomioon ottamiseksi.Metropolihallinto vastaisi myös alueellaanliikennejärjestelmäsuunnitelman suunnittelu-prosessin käynnistämisestä ja siihen liittyvänyhteistyön johtamisesta. Metropolihallinnontulisi toimia yhteistyössä Uudenmaan liitonkanssa.

Lisäksi ehdotetaan, että metropolihallintoolisi edustettuna Uudenmaan maakunnan yh-teistyöryhmässä. Yhteistyöryhmän uudeksitehtäväksi ehdotetaan metropolisopimuksenkäsittelyä, jotta sopimus on mahdollista ottaahuomioon muussa maakunnan kehittämises-sä.

Maakuntakaavan ja metropolikaavan yh-teensovittamisesta vastaisivat Uudenmaanliitto ja metropolihallinto yhteistyössä.

Uudenmaan maakunnassa maakuntasuun-nitelmaan ja -ohjelmaan ehdotetaan otetta-vaksi metropolialuetta koskeva erillinen osio.Maakuntaohjelman metropolialuetta koske-van osan valmistelisi metropolihallinto.

3.6 Metropolivaltuusto ja metropolivaa-lit

3.6.1 Metropolivaltuusto

Esityksessä ehdotetaan, että metropolihal-linnon ylintä päätösvaltaa käyttävänä toimie-limenä olisi vaaleilla valittava valtuusto.Metropolivaltuuston keskeisiä tehtäviä olisi-vat metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan hyväksyminen. Muilta osin metropoli-valtuuston tehtävät määräytyisivät kuntalainasianomaisten säännösten mukaisesti. Metro-polivaltuuston antamalla hallintosäännöllämäärättäisiin tarkemmin metropolihallinnonhallinnon ja talouden järjestämisestä, toimie-limistä ja niiden tehtävistä sekä päätöksente-on järjestämisestä.

3.6.2 Metropolivaalit

Esityksessä ehdotetaan, että metropolialueolisi vaaleissa yhtenä vaalipiirinä. Alueelli-nen edustavuus turvattaisiin ns. takuupaikal-la. Mikäli jostain metropolialueen kunnasta

yhtään ehdokasta ei olisi valituiksi tuleviennimisarjassa, tulisi kyseisestä kunnasta täl-löin valituksi kunnassa eniten ääniä saaneenpuolueen, vaaliliiton, yhteislistan tai yhteis-listaan kuulumattoman valitsijayhdistykseneniten ääniä saanut ehdokas, jonka kotikuntakyseinen kunta on.

Metropolivaalit ehdotetaan toimitettavanvälittöminä, salaisina ja suhteellisina. Suh-teellinen vaalitapa toteutettaisiin d´Hondtinmenetelmällä samalla tavalla kuin kunnallis-vaaleissa, eduskuntavaaleissa ja europarla-menttivaaleissa. Metropolivaltuusto valittai-siin esityksen mukaan neljäksi vuodeksi ker-rallaan. Valtuuston valitsisivat metropolialu-een kuntien asukkaat kunnallisvaalien yhtey-dessä pidettävillä metropolivaaleilla. Metro-polivaltuuston jäsenet eli metropolivaltuute-tut olisivat luottamushenkilöitä.

Metropolivaltuutetuille valittaisiin varaval-tuutettuja samalla tavalla kuin kuntien val-tuutetuille valitaan varavaltuutettuja. Vara-valtuutetut valittaisiin kunnittain, jolla var-mistettaisiin kunkin kunnan edustus metropo-livaltuustossa.

Metropolivaltuuston koko perustuisi esi-tyksen mukaan metropolialueen kuntien yh-teenlaskettuun asukasmäärään. Asukasmää-rän muutokset vaikuttaisivat metropolival-tuuston kokoon. Valtuuston koolle ehdote-taan asetettavan sekä ylä- että alaraja. Val-tuuston koon alaraja olisi 61 metropolival-tuutettua, joka tulisi kyseeseen alueen kunti-en yhteenlasketun asukasluvun ollessa alle1 000 000 asukasta. Valtuuston koon ylära-jaksi ehdotetaan 101 metropolivaltuutettua,joka tulisi kyseeseen kuntien yhteenlasketunasukasluvun noustessa yli 1 600 000 asuk-kaan.

Esitykseen sisältyvät myös säännöksetkoskien metropolivaalilautakuntaa, ehdo-kasasettelua, metropolivaalien tuloslaskentaa,tulosten vahvistamista ja niistä tiedottamistasekä muutoksenhakua vaaleihin.

Metropolivaltuuston tulisi asettaa toimi-kaudekseen metropolivaalilautakunta. Senasettamisessa ja työskentelyssä noudatettai-siin soveltuvin osin vaalilain kunnan keskus-vaalilautakuntaa koskevia säännöksiä.

Ehdokasasettelua koskevaan säännökseensisältyisivät metropolivaalien ehdokashake-muksia, ehdokaslistoja, puolueen ehdokkai-

52

den asettamista ja valitsijayhdistyksiä sekäpuolueen ja valitsijayhdistysten vaaliasia-miehiä koskevat asiat. Kukin puolue ja yh-teislista voisi asettaa ehdokkaita metropoli-vaaleissa enintään valittavien metropolival-tuutettujen puolitoistakertaisen määrän.

Tuloslaskennan osalta ehdotetaan, ettäkunnan keskusvaalilautakunta vahvistaisivaalien jälkeen kolmantena päivänä äänimää-rät ja ilmoittaisi ne viipymättä metropolivaa-lilautakunnalle. Saatuaan ilmoitukset metro-polivaalilautakunta vahvistaisi viipymättäkunkin ehdokkaan, puolueen, vaaliliiton jayhteislistan saamat äänimäärät, annettujenäänien kokonaismäärän sekä määräisi vaalientuloksen ja vahvistaisi sen sekä julkaisisi jatiedottaisi tuloksesta.

Metropolivaaleissa sovellettaisiin pääasial-lisesti kuntalain ja vaalilain kunnallisvaalejakoskevia säännöksiä sekä ehdokkaan vaalira-hoituksesta annetun lain kunnallisvaalejakoskevia säännöksiä.

Päätökseen, jolla metropolivaalien tulos onvahvistettu, saisi hakea muutosta siten kuinvaalilaissa on muutoksenhausta kunnallisvaa-leissa säädetty. Tämä merkitsisi, että vaalivi-ranomaisen lainvastaiset päätökset tai toi-menpiteet, jotka ilmeisesti ovat voineet vai-kuttaa vaalien tulokseen, voivat johtaa mää-räykseen vaalien uusimisesta, mikäli tulos eiolisi oikaistavissa.

3.6.3 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus

Esityksessä ehdotetaan, että metropolivaa-leissa äänioikeus määräytyisi samoin perus-tein kuin kunnallisvaaleissa. Siten metropoli-alueen kunnassa kunnallisvaaleissa äänioi-keutettu henkilö olisi äänioikeutettu myösmetropolivaaleissa. Vaaleissa ehdotetaankäytettäväksi samaa äänioikeusrekisteriäkuin kunnallisvaaleissa.

Myös vaalikelpoisuuden ja sitä koskevienrajoitusten osalta esitetään, että henkilö jokaon vaalikelpoinen metropolialueen kunnassakunnallisvaaleissa, olisi vaalikelpoinen myösmetropolivaltuustoon. Säännöksessä esite-tään vaalikelpoisuutta kuitenkin rajoitettavansiltä osin, että metropolihallintoa koskeviavalvontatehtäviä välittömästi hoitava valtionvirkamies tai metropolihallinnon palveluk-sessa oleva ja johtavassa tai sellaiseen rinnas-

tettavassa vastuullisessa tehtävässä tai vas-taavissa tehtävissä metropolihallinnon mää-räämisvallassa olevan yhteisön, säätiön taimetropolihallinnon alaisen kuntayhtymänpalveluksessa oleva henkilö ei olisi vaalikel-poinen metropolivaltuustoon.

3.7 Metropolialueen asukkaiden osallis-tumis- ja vaikuttamisoikeudet

Lain osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksiakoskeviin säännöksiin ehdotetaan sisällytet-täväksi säännökset metropolialueen asukkai-den aloiteoikeudesta sekä säännökset neu-voa-antavasta kansanäänestyksestä ja sentoimittamisesta metropolialueella. Ehdotuk-set laajentaisivat metropolialueen kuntienasukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismah-dollisuuksia metropolialuetta koskevaan pää-töksentekoon.

Aloiteoikeutta koskevan säännöksen mu-kaan metropolialueen kunnan asukkaalla olisioikeus tehdä aloitteita metropolihallinnontoimintaa koskevissa asioissa. Mikäli metro-polihallinnon toimivaltaan kuuluvassa asias-sa aloitteen tekijöinä olisi vähintään yksi pro-sentti metropolialueen kuntien asukkaista,asia tulisi ottaa käsiteltäväksi viimeistäänkuuden kuukauden kuluttua vireille tulosta.Sääntely vastaisi soveltuvin osin säännöseh-dotusta kuntalaisen aloiteoikeudesta, joka si-sältyy ehdotukseen uudeksi kuntalaiksi (HE268/20145).

Neuvoa-antavaa kansanäänestystä ja sentoimittamista koskevan säännöksen mukaanmetropolialueella olisi mahdollista järjestääneuvoa-antava kansanäänestys metropolihal-linnon toimivaltaan kuuluvasta asiasta. Aloit-teen tästä voisi tehdä vähintään kolme pro-senttia metropolialueen kuntien 15 vuottatäyttäneistä asukkaista. Päätösvalta kansan-äänestyksen järjestämisestä sekä äänestyksenajankohdasta, aiheesta ja äänestäjille esitettä-vistä vaihtoehdoista olisi metropolivaltuus-tolla. Äänioikeutettuja kansanäänestyksessäolisivat kaikki metropolihallinnon jäsenkun-tien äänioikeutetut asukkaat. Sääntely vastai-si soveltuvin osin sääntelyehdotusta kunnalli-sesta neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä,joka sisältyy ehdotukseen uudeksi kuntalaik-si.

53

3.8 Erinäiset säännökset

3.8.1 Metropolisopimus

Lakiehdotukseen ehdotetaan sisällytettä-väksi maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoi-tettua metropolisopimusta täydentävä sään-nös. Siinä edellytettäisiin, että metropoliso-pimuksessa olisi, maankäyttö- ja rakennus-laissa säädetyn lisäksi, sovittava metropoli-hallinnon tehtävien hoitamisen rahoittamistakoskevista periaatteista metropolihallinnon,sen jäsenkuntien ja valtion kesken. Sopimuk-sessa myös todettaisiin valtion talousarvioonotetusta valtionavustuksesta metropolihallin-non toiminnan rahoittamiseen. Sopimus tulisitältä osin tehdä valtioneuvoston toimikau-deksi ja sen sisältö tarkistettaisiin vuosittain.Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan metro-polisopimuksella on muun muassa tarkoituskorvata nykyisin käytössä oleva Helsinginseudun MAL-aiesopimus.

3.8.2 Kuntien maksuosuuksien määräytymi-nen

Metropolihallinnon tehtävät rahoitetaanosin kuntien maksamilla maksuosuuksilla.Asiaa koskevan säännösehdotuksen mukaanjäsenkuntien maksuosuudet sekä osuudetmetropolihallinnon varoista ja vastuista ja-kautuisivat kuntien välillä kuntien asukaslu-vun suhteessa, mikäli metropolihallinnon jä-senkunnat eivät metropolihallinnon perusso-pimuksessa sovi maksuosuuksien määräyty-misestä toisin.

3.8.3 Valtiolta siirtyvien tehtävien hoitamisenkorvaaminen

Valtion rahoitus metropolihallinnolle ontarkoitus järjestää valtionavustuslaissa(688/2001) tarkoitetulla yleisavustuksella.Yleisavustus voidaan valtionavustuslain 5§:n 2 momentin mukaan myöntää valtion-avustuksen saajan toimintaan yleisesti taitiettyyn osaan sen toiminnasta. Valtionavus-tukseen tarvittavat määrärahat on tarkoitusbudjetoida valtiovarainministeriön hallin-nonalan pääluokkaan. Valtiovarainministeriö

toimisi valtionapuviranomaisena ja huolehtisiavustuksen myöntämisestä ja maksamisestametropolihallinnolle siten kuin siitä valtio-neuvoston asetuksella erikseen säädettäisiin.

Valtio rahoittaa valtionavustuksin siltämetropolihallinnolle siirtyvät tehtävät, joitaovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kuksen joukkoliikennetehtävät metropolialu-een osalta. Näistä on arvioitu aiheutuvan ra-hoitustarvetta vuosittain 17,1 miljoonaa eu-roa

3.8.4 Kuntajaon muutokset ja metropolihal-linto

Mikäli metropolihallinnon jäsenkunta lak-kaisi kuntien yhdistymisen seurauksena, jat-kaisi uusi kunta ehdotuksen mukaan metro-polihallinnon jäsenkuntana.

3.9 Metropolihallinnon perustaminen,ensimmäiset metropolivaalit ja met-ropolihallinnon järjestäytyminen

3.9.1 Perussopimus ja metropolisopimus

Vaikka metropolihallinto perustettaisiinlailla, edellyttäisi sen toiminnan käynnistä-minen myös, että jäsenkunnat tekevät kunta-laissa tarkoitetun kuntayhtymän perussopi-muksen. Perussopimuksessa on sovittavakuntalain 78 §:ssä tarkoitetuista asioista. Pe-russopimuksen ohella metropolihallinnon tu-lisi yhdessä jäsenkuntien ja valtion kanssalaatia edellä kuvattu metropolisopimus

Perussopimus ja ensimmäinen metropoli-sopimus valmisteltaisiin ja hyväksyttäisiinjäsenkuntien edustajainkokouksessa. Edusta-jainkokous voitaisiin esityksen mukaan valitaennen ehdotetun lain voimaan tuloa. Edusta-jankokouksen kutsuisi koolle ensimmäisenkerran Etelä-Suomen aluehallintovirasto jaedustajainkokouksen tulisi kokoontua en-simmäisen kerran viimeistään xxkuussa201x. Edustajainkokous toimisi metropoli-hallinnon ylintä päätösvaltaa käyttävänä toi-mielimenä siihen saakka, kunnes metropoli-valtuusto olisi valittu ja se olisi aloittanuttoimintansa. Edustajainkokouksen olisi ryh-dyttävä niihin toimenpiteisiin, jotka ovatvälttämättömiä metropolihallinnon toiminnankäynnistämiseksi.

54

Edustajainkokouksen osalta säännökseenehdotetaan otettavaksi jäsenkuntien edustaji-en lukumäärän ja jäsenkunnan edustajien yh-teisen äänimäärän määräytymisen perusteetsekä sääntely koskien edustajainkokouksenpäätösvaltaisuutta. Edustajien lukumäärämääräytyisi kuntien asukasluvun mukaisestija äänimäärä kuntien asukasluvun mukaisestisiten, että kunnan valitsemilla edustajilla onyhteensä yksi ääni jokaista alkavaa 1000asukasta kohden. Äänimäärä voisi kuitenkinolla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntienvalitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoit-tamattomasta äänimäärästä.

Perussopimuksen hyväksymisestä tulisiesityksen mukaan päättää viimeistään vuoden201x xxkuun loppuun mennessä. Mikäli pe-russopimusta ei ole kyseiseen ajankohtaanmennessä solmittu ja olisi ilmeistä, ettei met-ropolihallintoa muutoin saataisi perustetuksi,ehdotetaan esityksessä, että valtioneuvostollaolisi toimivalta päättää perussopimuksessasovittavista asioista. Valtioneuvoston päät-tämä perussopimus olisi voimassa kunnes jä-senkunnat siitä toisin sopivat. Myös metropo-lisopimuksesta olisi, siltä osin kuin se koskeeedellä mainittuja rahoitusta koskevia asioita,päätettävä esityksen mukaan viimeistäänvuoden 201x xxkuun loppuun mennessä.

3.9.2 Ensimmäiset metropolivaalit ja metro-polihallinnon järjestäytyminen

Ensimmäiset metropolivaalit ehdotetaantoimitettavaksi lain voimaantulosta seuraavi-en kuntavaalien yhteydessä. Ensimmäisenmetropolivaalilautakunnan asettaisi ja kuulu-tuksen valtuuston valittavien metropolival-tuutettujen määrästä julkaisisi Etelä-Suomenaluehallintovirasto.

Hallinnon järjestäytymistä koskevan sään-nöksen mukaan tulisi metropolivaltuustonviipymättä ensimmäisten vaalien jälkeen va-lita metropolihallitus ja ryhtyä toiminnan jär-jestämisen kannalta tarpeellisiin muihin toi-menpiteisiin. Metropolihallitukseen valitutryhtyisivät heti hoitamaan tehtäväänsä.

3.9.3 Muut siirtymäsäännökset

Lakiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi siir-tymäsäännökset koskien voimassaolevia vi-

ranomaislupia, vireillä olevia asioita sekävoimassa olevia sopimuksia ja sitoumuksia.

Lakiin ehdotetaan myös otettavaksi henki-löstöä koskeva siirtymäsäännös, jonka mu-kaisesti kunnista, kuntayhtymistä ja valtioltametropolihallinnon palvelukseen siirtyvänhenkilöstön asemasta säädetään kunnallisestaviranhaltijasta annetussa laissa, valtion vir-kamieslaissa ja työsopimuslaissa.

4 Esit ykse n vaikutukset

Tähän esitysluonnokseen sisältyvät vaiku-tusarvioinnit ovat alustavia ja täydentyvätedelleen myös lausuntokierrokselta saadunpalautteen pohjalta.

4.1 Vaikutuksista yleisesti

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lakimetropolihallinnosta, laki metropolialueenliikennejärjestelmää ja joukkoliikennettäkoskevien tehtävien hoitamisesta ja laki pää-kaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa koske-vasta yhteistoiminnasta. Lisäksi esityksessäehdotetaan metropolihallinnon perustamisenjohdosta tehtäväksi eräitä muutoksia kiinteänomaisuuden ja erityisten oikeuksien lunasta-misesta annettuun lakiin, vesilakiin, kiinteis-tönmuodostamislakiin, metsälakiin, vesihuol-tolakiin, joukkoliikennelakiin, joukkoliiken-teen tarkastusmaksusta annettuun lakiin,maantielakiin, ratalakiin, ilmailulakiin, elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista an-nettuun lakiin, alueiden kehittämisestä ja ra-kennerahastotoiminnan hallinnoinnista annet-tuun lakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin,ympäristönsuojelulakiin, luonnonsuojelula-kiin, maa-aineslakiin ja rakennusperinnönsuojelemisesta annettuun lakiin.

Nämä lait muodostavat kokonaisuuden,joiden pohjalta perustettaisiin metropolihal-linto. Metropolihallinnon ylin päättävä elineli metropolivaltuusto valittaisiin suorallavaalilla. Metropolihallinnolle koottaisiin teh-täviä alueen kunnilta, olemassa olevilta kun-tayhtymiltä sekä valtiolta. Esityksellä olisi si-ten merkittäviä vaikutuksia erityisesti kuntienja eräiden alueen kuntayhtymien päätöksen-tekoon, toimintaan, hallintoon ja talouteen.

Useat metropolihallinnolle siirrettävistätehtävistä olisivat uusia lakisääteisiä tehtäviä

55

tai velvoitteita metropolihallintoon kuuluvillejäsenkunnille. Tällä olisi vaikutuksia kuntienpäätöksentekoon, hallintoon ja talouteen sekämyös valtion talouteen.

Vaikutusarviointia vaikeuttaa se, että esi-tyksessä ehdotetunkaltaista toimijaa eli met-ropolihallintoa ollaan perustamassa ensim-mäistä kertaa. Tämä koskee kaikkia lain vai-kutuksia mukaan lukien muun muassa talou-delliset vaikutukset, yhteiskunnalliset vaiku-tukset, vaikutukset kuntien hallintoon ja pää-töksentekoon sekä demokratiaan ja asukkai-den osallistumiseen ja vaikuttamiseen, vaiku-tuksia ihmisiin, ympäristöön, yrityksiin sekätasa-arvoon ja henkilöstöön. Vaikutuksetriippuvat merkittävästi muun muassa siitä,millaiseksi perustettavan metropolihallinnontoiminta tosiasiallisesti muodostuu ja siitä,millä tavoin kunnat sopivat metropolihallin-non ensimmäisessä perussopimuksessa met-ropolihallinnon hallinnon järjestämiseen jarahoitukseen liittyvistä kysymyksistä. Vaikkametropolivaltuuston päätökset olisivat kuntiasitovia, riippuvat tosiasialliset vaikutuksetjatkossakin osittain myös yksittäisten kuntienratkaisuista ja siitä, miten kunnat jatkossa to-teuttavat seudullisesti yhteen sovitettuja jayhteisiä koko seutua koskevia strategisen ta-son periaatteita ja päätöksiä paikallisella ta-solla.

4.2 Taloudelliset vaikutukset

4.2.1 Yleistä esityksen taloudellisista vaiku-tuksista

Taloudelliselta merkitykseltään metropoli-hallinnon suurin tehtäväkokonaisuus onjoukkoliikenne. Joukkoliikenteen taloudelli-sista vaikutuksista voidaan arvioida vainvaihtoehtoa, jossa metropolisopimuksessa jametropolihallinnon perussopimuksessa saa-vutetaan yhteisymmärrys kaikkien kuntienosallistumisesta yhtenäiseen lippujärjestel-mään. Sen edellytyksenä on kuntien joukko-liikenteeseen maksama subventio. Muutvaihtoehdot aiheuttavat tähän vaihtoehtoonverrattuna enemmän työtä, erilaisia lippujär-jestelmiä ja tätä kautta edelleen lisää hallin-nollista työtä joukkoliikenteen järjestämi-seen.

Joukkoliikenteen kustannukset

Joukkoliikenteen osalta on olemassa selkei-tä kustannuksia nostavia tekijöitä, jotka vai-kuttavat jo ennen metropolihallinnon aloitus-ta vuonna 2017. Suurin näistä on raideliiken-neinvestoinneista johtuvan ns. infrakorvauk-sen kasvu noin 70 miljoonan euron vuosita-solta noin 130 miljoonaan euroon. Tämä ai-heuttaa painetta lippujen hintojen nostoonsekä kuntien maksuosuuksien kasvattami-seen.

Metropolihallinnon perustaminen ei jouk-koliikenteen osalta merkittävästi vaikuta ny-kyisin HSL:ään kuuluvien kuntien taloudelli-seen asemaan. Myös näiden kuntien joukko-liikenteeseen käytettävät menot ovat kuiten-kin kasvamassa. Infrakorvaukset alentavatniitä saavien kuntien nettokustannuksia, mut-ta yleisesti joukkoliikenteen kustannuksetmetropolialueella kasvavat.

HSL:n ulkopuolisten metropolialueen kun-tien osalta kustannuksia metropolihallintoonkuulumisesta voidaan arvioida tarkastelemal-la kustannuksia, joita syntyisi niiden liittämi-sestä nykyiseen HSL:ään. Tämä aiheuttaisiulkopuolisille kunnille yhteensä arviolta 30miljoonan euron vuotuisen kustannuksen,mutta samalla niiltä jäisivät pois niiden ny-kyiset joukkoliikennekustannukset. Joukko-liikennekustannusten suunta on tämänkin jäl-keen kasvava, mikäli subvention taso pysyyennallaan.

Kun 30 miljoonasta eurosta vähennetäänHSL:n ulkopuolisten kuntien nykyisin jouk-koliikenteeseen käyttämät resurssit, jää näi-den liittymisestä aiheutuvaksi kokonaiskus-tannusten kasvuksi 24-25 miljoonaa euroavuodessa. Kustannusten kohdentumiseenkuntiin vaikuttavat valtion harkinnanvarainenosallistuminen joukkoliikenteen yhtenäisenlippujärjestelmän kustannuksiin ja lippujenhintoihin sekä metropolihallinnon perusso-pimus, jossa kuntaosuuksista määrätään.Koska kuntakohtaisten osuuksien määräyty-miseen vaikuttavat useat tekijät, ei niitä voi-da tässä vaiheessa arvioida luotettavasti.

HSL:n suunnittelu-, päätöksenteko- ja hal-lintotoiminnan osuus kuluista on tällä hetkel-lä noin 10 %. Tämän johdosta joukkoliiken-teen lakisääteisen uuden tehtävän osuus kas-

56

vavista kustannuksista metropolihallinnossaolisi noin 3 miljoonaa euroa vuodessa.

Edellisen lisäksi valtion tulee siirtää tehtä-vien mukana metropolihallinnolle raide- jamuun liikenteen ostoihin alueella käytetytmäärärahat sekä Helsingin seudulle osoitettusuurten kaupunkien joukkoliikennetuki.Näistä tulisi yhteensä 20 miljoonan vuotui-nen siirto, mikä merkitsee valtiolle noin 3miljoonan euron lisäkustannusta nykyiseentasoon.

Tämän lisäksi on tarkoitus, että metropoli-sopimuksessa sovitaan valtion rahoituksestametropolialueen joukkoliikenteen yhtenäi-seen lippujärjestelmään ja taksoihin. Osallis-tuminen toteutetaan valtionavustuksena, jostasäädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.Asetusluonnoksessa metropolihallinnon val-tionavustuksista ehdotetaan, että tämän ra-hoituksen maksimimäärä olisi 10 prosenttiakuntien tariffituen kokonaismäärästä. Tällähetkellä tariffituen määrä on noin 300 mil-joonaa euroa vuodessa.

Kaavoituksen kustannukset

Uudenmaan liitosta tulisi siirtää metropoli-hallintoon arviolta kaksi kolmasosaa maa-kuntakaavoitukseen nyt käytettävistä resurs-seista. Tämä merkitsee 18-20 henkilöä ja 1375 000 euroa vuodessa. Metropolikaava oli-si lakiehdotusten mukaan kuitenkin maakun-takaavaa yksityiskohtaisempi, minkä vuoksihenkilömäärän ei voida arvioida riittävänmetropolikaavan valmisteluun. Voimavarojatarvittaneen noin kaksinkertainen määrä, jot-ta metropolikaavoituksesta ei muodostu kokokaavoituksen pullonkaulaa.

Kaavoituksen lisäresurssitarve johtuu osit-tain kaavoitustehtävän jakamisesta ja erityi-sesti kaavan yksityiskohtaisuuden kasvusta.Koska edellä todettu noin 1,375 miljoonaneuron kustannus aiheutuu lakisääteisen vel-voitteen muutoksesta, on valtion osallistutta-va velvoitteesta aiheutuviin kustannuksiinturvaamalla sen hoitamiseen tarvittava riittä-vä rahoitus.

HSY:n tehtävien kustannukset

HSY:stä siirtyvien tehtävien rahoitus, noin5 miljoonaa euroa vuodessa, tulee siirtää

metropolihallinnolle, jolloin se jää poisHSY:n rahoituksesta. Muutos ei aiheuta li-sämenoja, mutta menojen jakautuminen kun-tien kesken voi muuttua. Muutos riippuu pe-russopimuksesta.

Taloudelliset vaikutukset valtiolle

Valtion olisi osoitettava metropolihallin-nolle joukkoliikenteen ja kaavoituksen osaltatällä hetkellä laskettavissa olevia resurssejanoin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämäkoostuu valtiolta siirrettävistä joukkoliiken-netehtävistä, uuden lakisääteisen joukkolii-kennetehtävän sekä kaavoitustehtävän kus-tannusten korvaamisesta.

Tämän lisäksi tulee valtion harkinnanva-rainen rahoitus yhtenäiseen lippujärjestel-mään ja lippujen hintoihin, josta sovitaanmetropolisopimuksessa. Jos alueelle ei synnyyhtenäistä lippujärjestelmää eikä sen riittä-västä rahoituksesta pystytä sopimaan metro-polihallinnon perussopimuksella tai metropo-lisopimuksessa, vähenee lippujärjestelmäntuen tarve.

Valtion rahoitusta on tarkoitus hallinnoidaniin, että valtion avustuslain (688/2001) no-jalla annetaan valtioneuvoston asetus valti-onavusta metropolihallinnolle. Valtionavus-tukseen tarvittavat määrärahat on tarkoitusbudjetoida valtiovarainministeriön hallin-nonalan pääluokkaan ja valtiovarainministe-riö huolehtii avustukseen liittyvästä hallin-nosta. Metropolisopimuksen tekemiseen val-tion puolelta osallistuvat ainakin liikenne- javiestintäministeriö, ympäristöministeriö javaltiovarainministeriö.

Metropolihallinnon kokonaiskustannukset

Kokonaisuutena metropolihallinnon jouk-koliikennekulujen arvioidaan muodostuvannoin 785 miljoonan euron tasolle vuonna2017, mistä lipputulot kattavat noin puolet japuolet jakautuu kuntien maksuihin ja valtionrahoitukseen.

Metropolikaavoituksesta metropolihallin-nolle aiheutuu noin 2,7 miljoonaan euronkustannukset vuositasolla, mihin valtio osal-listuu noin puolella. Ympäristötehtävistä ai-heutuu noin 5 miljoonan euron kustannukset.

57

Yhteensä metropolihallinnon kustannustenarvioidaan olevan vuoden 2017 tasolla hie-man yli 790 miljoonaa euroa. Uusia kustan-nuksia tästä on arviolta hieman yli 30 mil-joonaa euroa.

Muita taloudellisia vaikutuksia

Vaaleista aiheutuu kustannuksia metropo-lihallinnolle noin 55 000 euroa vaaleja koh-den. Alueen kunnille kaksinkertaisesta las-kettavien lippujen määrästä aiheutuisi noin150 000 euron kustannus. Valtiolle metropo-livaaleista aiheutuisi noin 580 000 euron kus-tannukset ensimmäisellä kerralla, pääasiassavaalitietojärjestelmään tehtävien muutostenjohdosta.

Kokonaisuutena metropolivaalit aiheuttavatensimmäisellä kerralla 785 000 euron kus-tannukset ja myöhemmin 285 000 euron kus-tannukset vaalia kohden.

Metropolihallinnon hallintokustannuksillevertailukohtaa voidaan hakea kuntien yleisis-tä hallintomenoista, jotka ovat noin yksi pro-sentti kuntien kokonaismenoista. Metropoli-hallinnon hallintokustannuksia on kuitenkinvaikea tässä vaiheessa tarkkaan arvioida. Neriippuvat muun muassa toiminnan organi-soinnista, toimielinten määrästä ja siitä, mitätekijöitä hallintokustannuksiin luetaan kuu-luviksi. Pienempiä taloudellisia vaikutuksiavoidaan arvioida tulevan esimerkiksi metro-polivaltuutetuille luottamustoimen hoitami-sesta aiheutuvista palkkioista.

Mahdollisia pidemmän aikavälin taloudelli-sia vaikutuksia

Metropolihallinnon perustamisella on myöstaloudellisia vaikutuksia pidemmällä aikavä-lillä. Näiden arviointi on tässä vaiheessamahdollista hyvin alustavasti.

Pidemmällä aikavälillä metropolihallinnonperustaminen voi esimerkiksi tasata kuntienvälistä taloudellista eriytymiskehitystä, mikä-li tavoite sosiaalisen asuntotuotannon lisää-misestä ja alueellisesti tasapuolisesta sijoit-tamisesta saavutetaan.

Metropolikaava voi parantaa edellytyksiäalueen tarkoituksenmukaiseen ja taloudelli-seen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Pi-

demmällä aikavälillä metropolihallinto voimyös edesauttaa asuin-, työpaikka-, palvelu-ja virkistysalueiden muodostaman toiminnal-lisen kokonaisuuden ja näitä yhdistävien lii-kenneverkkojen sekä vesi-, tietoliikenne- jaenergiahuoltoverkkojen toteutusta ja ylläpi-toa aiempaa taloudellisemmin.

Metropolikaavan vaikutukset kuntien ta-louteen muodostuvat ensisijaisesti kunnallis-teknisten verkostojen rakentamisesta ja kun-nossapidosta sekä kunnallisten palvelujenjärjestämisestä. Kunnat huolehtivat pääosinliikenneverkon sekä teknisen huollon verkonja yleisten alueiden rakentamis- ja kunnossa-pitokustannuksista sekä kunnallisten palvelu-jen rakennusten ja rakenteiden rakentamis-,kunnossapito- ja toimintakustannuksista. Kuntätä kokonaisuutta on metropolihallinnossamahdollista koordinoida aikaisempaa pa-remmin ja suunnitella toteuttamista kokometropolialueen mittakaavassa, voidaan eh-dotuksen arvioida parantavan kuntien mah-dollisuuksia vähentää niiden yhdyskuntata-loudellisia kustannuksia.

Valtion osalta metropolikaava ja -sopimusheijastuvat myös valtion toteutettavaksi tule-vien merkittävien liikenteen ja muun infra-struktuurin rakenteiden toteuttamis- ja kun-nossapitokustannusten kautta. Maankäytön,asumisen ja liikenteen suunnittelun ja toteut-tamisen ohjelmointi valtion, metropolihallin-non ja kuntien kesken mahdollistaa tulevienkustannusten nykyistä paremman ennakoin-nin.

Lisäksi jotkut metropolihallinnolle siirret-tävistä tehtävistä, kuten suunnittelutarverat-kaisujen toimivallan siirto kunnilta metropo-lihallinnolle, vähentävät jossakin määrinkuntien osalta tehtävän hoitoon tarvittavia re-sursseja.

Yleisesti on myös huomioitava, että tutki-musten mukaan nykyinen vapaaehtoinen yh-teistyö useilla kokoonpanoilla synnyttäähuomattavia transaktiokustannuksia, joidenvastaavasti voidaan arvioida metropolihallin-non perustamisen myötä vähenevän erityises-ti, mikäli kunnat samanaikaisesti uudelleen-organisoivat ja purkavat vapaaehtoisen yh-teistyön olemassa olevia päätöksentekora-kenteita.

4.2.2 Vaikutukset kuntien tehtäviin

58

Osa metropolihallinnolle siirrettävistä teh-tävistä olisi jäsenkunnille säädettäviä uusialakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita. Metro-polihallinnossa olisi kyse myös jäsenkunnillelailla säädettävästä velvoitteesta hoitaa eräitätehtäviä yhteistoiminnassa. Ehdotetuillasäännöksillä on siten tosiasiallinen vaikutusjäsenkuntien toimintatapoihin ja toiminnanjärjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Jä-senkuntien olisi järjestettävä laissa säädetyttehtävät eivätkä siihen käytettävät voimava-rat ja tehtävän laajuus olisi kaikilta osin kun-tien päätettävissä.

Metropolihallinnon kaavoitukseen liittyvättehtävät merkitsisivät kaavoitustehtävän ja-kamista ja erityisesti kaavan yksityiskohtai-suuden kasvua. Tältä osin tehtävässä olisikyse lakisääteisen velvoitteen muutoksesta.

Liikenteen järjestäminen ja joukkoliiken-teen tehtävät siirtyisivät ehdotuksen mukaannykyisten HSL:ään kuuluvien kuntien osaltaHSL:ltä metropolihallinnolle. Helsingillä,Espoolla, Kauniaisilla ja Vantaalla on jo tällähetkellä lakisääteinen velvoite hoitaa näitätehtäviä yhteistoiminnassa. Muiden kuinedellä mainittujen kuntien osalta tehtäviensiirtäminen metropolihallinnolle merkitsisi,että edellä mainitut tehtävät kuuluisivat jat-kossa kuntien erityiseen toimialaan ja tehtä-västä tulisi lakisääteinen.

HSY:stä metropolihallinnolle siirtyvissätehtävissä on kyse tehtävistä, joista kunnatovat sopineet kuntayhtymän perussopimuk-sella. Tämä merkitsisi, että tehtävistä tulisilakisääteinen tehtävä kaikille metropolihal-lintoon kuuluville kunnille.

Metropolihallinnolle siirtyvistä aluekehi-tystehtävistä vastaa tällä hetkellä Uudenmaanliitto, eikä siirto merkitse lakisääteisten teh-tävien tai velvoitteiden kasvua.

4.3 Vaikutukset kuntien hallintoon jatoimintaan

4.3.1 Vaikutukset kuntien toimintaan ja pää-töksentekoon

Esityksellä voidaan arvioida olevan merkit-täviä välittömiä ja pitkän aikavälin vaikutuk-sia kuntien toimintaan ja päätöksentekoon.Metropolihallinnolle siirrettäisiin kunnillekuuluvia tehtäviä ja näiden tehtävien hoita-

miseen liittyvää päätösvaltaa maankäytön,asumisen ja liikenteen järjestämisen ja suun-nittelun kysymyksissä sekä osittain aluekehi-tystehtävissä ja ympäristötietopalveluja kos-kevissa tehtävissä. Metropolivaltuuston pää-tökset olisivat myös kuntia sitovia. Erityisestikuntien maankäytön suunnitteluun ehdotuk-sella olisi merkittäviäkin vaikutuksia johtuenmetropolikaavan nykyistä maakuntakaavaavahvemmasta ohjauksesta kuntien maankäy-tön, asumisen ja liikenteen ratkaisuihin.Myös liikenteen järjestämisen ja joukkolii-kenteen vaikutukset olisivat merkittäviä eri-tyisesti niiden kuntien osalta, jotka eivät olekuuluneet HSL:ään.

Tehtävien siirron voidaan arvioida jossainmäärin kaventavan kuntien yleistä toimialaa,joskaan ei merkittävästi. Tehtävien voidaankatsoa olevan luonteeltaan selkeästi ylikun-nallisia ja lisäksi ne ovat luonteeltaan niinsanotusti strategisen tason suunnittelutehtä-viä, jolloin kunnille jää edelleen erityisestimaankäytön ja asumisen sekä ympäristöpal-velujen osalta merkittävää toimivaltaa päät-tää operatiivisista toiminnoista ja tehtävistä.Tehtävien siirrosta johtuvaa kuntien vaikut-tamismahdollisuuden kaventumista voidaanosittain pyrkiä turvaamaan ottamalla käyt-töön metropolivaltuuston vaaleissa menettelypienten kuntien takuupaikoista. Takuupaikas-ta huolimatta on kuitenkin käytännössä to-dennäköistä, että reuna-alueiden ja erityisestipienempien kuntien edustus metropolival-tuustossa jäisi seudun kuntien väestömääräl-lisistä eroista johtuen pieneksi.

Lisäksi on otettava huomioon, että kuntientulee jo tällä hetkellä hoitaa eräitä, metropo-lihallinnolle nyt siirrettäviä tehtäviä yhteis-toiminnassa lakiin perustuen. Muun muassaaluekehitystehtävistä vastaa Uudenmaan liit-to ja liikenteen järjestämisen ja joukkoliiken-teen tehtävien osalta laki pääkaupunkiseudunkuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä kos-kevasta yhteistoiminnasta velvoittaa Helsin-gin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhteis-toimintaan. HSL:ään ovat vapaaehtoisestiliittyneet Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo.Tehtävien siirron voidaan arvioida kaventa-van kuntien yleistä toimialaa jossain määrinenemmän niiden kuntien osalta, jotka eivätole olleet joko lain nojalla tai vapaaehtoiseen

59

sopimukseen perustuen HSL:n jäseniä ja jot-ka eivät ole kuuluneet HSY:hyn.

Ehdotetuilla säännöksillä pyritään selkeyt-tämään erityisesti koko metropolialueenmaankäytön, asumisen ja liikenteen tehtäviäkoskevaa johtamista sekä päätöksentekoa.Monet nykyiset yhteistoiminnan rakenteet jamuodot korvattaisiin esityksen mukaan yh-dellä päätösvaltaisella metropolihallinnolla jasuoralla vaalilla valittavalla metropolival-tuustolla. Kun eri kuntayhtymien, kuntien jamuiden toimijoiden sijaan keskeisistä kokoseutua koskevista kysymyksistä vastaisi jat-kossa yksi toimija, voi tämän arvioida seu-dun tasolla tehostavan päätöksentekoa erityi-sesti pidemmällä aikavälillä. Toisaalta ehdo-tus johtaisi erityisesti maankäytön ja asumi-sen kysymyksissä päätösvallan jakautumi-seen kuntien ja metropolihallinnon kesken.Strategisen tason suunnittelutehtävien ja ope-ratiivisen tason tehtävien koordinoidun hoi-don turvaamiseksi on jatkossakin tärkeäähuolehtia kuntien ja metropolihallinnon yh-teistyöstä, mutta myös selkeästä työnjaostatoimijoiden kesken. Muutoin riskinä on pääl-lekkäisen hallinnon muodostuminen. Vastaa-vasti on tärkeää huolehtia yhteistyöstä ja eri-tyisesti työnjaosta jäljelle jäävien kuntayh-tymien eli Uudenmaan liiton ja HSY:n sekämetropolihallinnon ja alueen kuntien välillä.

Edellä todetusta huolimatta metropolihal-linto kuitenkin vahvistaa koko metropolialu-een yhtenäistä päätöksentekoa. Tämän voiarvioida tehostavan edellä kuvattujen tehtä-vien hoitoa kokonaisuutena sekä yhtenäistä-vän koko metropolialueen strategista johta-mista, kun metropolihallinnon perustamisentavoitteena on saada eri kunnat toimimaanyhdessä samojen tavoitteiden suuntaisesti.Metropolihallinnon perustamisen voi arvioi-da johtavan sellaisten ratkaisujen ja päätöstenaikaansaamiseen, jotka edistävät yksittäistenkuntien edun sijaan koko metropolialueenkehitystä. Erityisesti pidemmällä aikavälillätämä voi tukea koko maan työmarkkinoiden,kansantalouden ja kansainvälisen kilpailuky-vyn kehittämistä.

Ehdotukset edellyttänevät kunnissa muunmuassa olemassa olevien ohjeiden ja periaat-teiden tarkistamista. On myös todennäköistä,että kunnat joutuvat tarkistamaan sisäisiä ra-portointi- ja seurantakäytäntöjään.

Ehdotus voi vaikuttaa myös joihinkin sel-laisiin, erityisesti Uudenmaan maakunnankuntiin, jotka eivät kuuluisi metropolihallin-toon, mutta joilla on sopimuksia eräiden teh-tävien hoitamisesta esimerkiksi HSY:n kans-sa. Nämä sopimuksen siirtyisivät lain nojallametropolihallinnolle. Erityisesti, mikäli Por-voo ja Lohja liittyisivät metropolihallintoon,voi esityksellä olla laajemminkin vaikutustaUudenmaan kuntien toimintaan.

4.3.2 Vaikutukset kunnalliseen demokratiaan,asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin ja po-liittiseen järjestelmään

Esityksellä voidaan arvioida olevan suh-teellisen merkittäviä vaikutuksia kunnalli-seen demokratiaan, asukkaiden vaikutus-mahdollisuuksiin sekä poliittiseen toiminta-kulttuuriin ja -järjestelmään.

Ehdotetun metropolihallinnon perustami-sen voidaan arvioida yleisesti parantavanalueen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksialähiympäristönsä kehittämiseen liittyvissämaankäytön, asumisen ja liikenteen kysy-myksissä sekä seudullisella tasolla. Ehdo-tuksen mukaan kuntalaiset saisivat mahdolli-suuksia vaikuttaa ylikunnalliseen yhteistyö-hön keinoilla, joita nykymuotoisessa yhteis-työssä ei ole käytössä. Asukkailla olisi ääni-oikeus metropolivaltuuston vaalissa sekä ää-nestysoikeus metropolihallinnon toimintaakoskevissa kansanäänestyksissä, oikeus tehdäaloite kansanäänestyksestä ja oikeus tehdänk. metropolialoite metropolihallinnon toi-mintaa koskien.

Tehtävien siirto kunnilta metropolihallin-nolle voi käytännössä kaventaa asukkaidenmahdollisuuksia vaikuttaa paikallisella tasol-la ja johtaa päätöksenteon etääntymiseenkuntalaisista. Kunnille jäisi ehdotuksen mu-kaan kuitenkin merkittävää päätösvaltaa eri-tyisesti maankäytön, asumisen ja ympäristö-palvelujen operatiivisissa tehtävissä eikä eh-dotuksella ole vaikutuksia laajemmin kunnil-le kuuluvien palveluiden järjestämiseen.Kuntien roolina olisi edelleen tarjota kanaviavaikuttaa niiden vastuulla olevien palvelujenjärjestämiseen liittyviin kysymyksiin sekäyleisesti paikallisiin asioihin. Siten esityksel-lä pikemminkin vahvistettaisiin kuntalaistenvaikutusmahdollisuuksia alueella, joka jo täl-

60

lä hetkellä muodostaa asukkaiden arjen nä-kökulmasta yhtenäisen toiminnallisen koko-naisuuden. Pidemmällä aikavälillä tämäsaattaa myös voimistaa seudun asukkaidenyhteenkuuluvuutta. On kuitenkin mahdollis-ta, että alueen asukkaiden kiinnostus metro-polihallintoa ja -valtuustoa kohtaan on vä-häistä, mikä voi ilmetä alhaisena äänestysak-tiivisuutena metropolivaltuuston vaalissa.Kainuun hallintokokeilun maakuntavaaleissaäänestysaktiivisuus oli hieman kuntavaalejaalhaisempaa, joskaan suuria eroja ei ollut.Esitettyä yhden vaalipiirin mallia voi äänes-täjän näkökulmasta pitää tuttuna ja helpostihahmotettavana.

Kuntien osalta ehdotetun metropolihallin-non perustaminen myös merkitsisi, että eräis-tä aiemmin kunnanvaltuuston toimivaltaankuuluvista asioista päättäisi jatkossa metro-polivaltuusto. Tämä kaventaisi kunnanval-tuustojen toimivaltaa ja merkitsisi tosiasialli-sesti niiden käsittelyyn tulevien asioidenmäärän jonkinasteista vähenemistä. Valtuus-toille jäisi kuitenkin edelleen merkittävää,operatiivisiin tehtäviin kuuluvaa päätösval-taa. Tästä huolimatta on mahdollista, ettämaankäyttöä, asumista ja liikennettä koske-van päätöksenteon siirtyessä osittain metro-polivaltuustolle halukkuus esimerkiksi aset-tua ehdolle kuntavaaleissa tai halu muutoinosallistua kunnalliseen päätöksentekoon vä-henee. Toisaalta ehdotus voi myös lisätäluottamustoimien houkuttelevuutta yleisem-min. Se voi myös erityisesti pidemmällä ai-kavälillä lisätä kuntalaisten kiinnostustamaankäytön, asumisen ja liikenteen kysy-myksiin liittyvään poliittiseen päätöksente-koon, kun metropolihallinto ja -valtuustotuovat selkeämmin näkyviin metropolitasonpoliittiset päättäjät ja koko aluetta koskevatasiat.

Metropolihallinnon perustaminen aiheutta-nee muutoksia myös poliittisten puolueidenvaltasuhteissa. Mahdolliset muutokset riip-puvat kuitenkin metropolivaalien lopputulok-sesta sekä muun muassa äänestysaktiivisuu-desta ja ovat siten vaikeasti arvioitavissa.Esityksessä ehdotetun yhden vaalipiirin mal-lin voi kuitenkin arvioida toteuttavan hyvinpoliittisen suhteellisuuden.

Metropolihallinnon voi arvioida muuttavanmyös poliittista toimintakulttuuria niin koko

seudun kuin kuntien tasolla. Ehdotustenmyötä metropolialueen erityiskysymyksistävastaisivat nimenomaisesti tätä tarkoitustavarten valitut luottamushenkilöt eli metropo-livaltuuston jäsenet. Tämä voi mahdollistaaparemmin luottamushenkilöiden paneutumi-sen metropolialueen ongelmien ratkaisemi-seen sekä keskittymisen koko alueen yhteis-ten etujen ajamiseen, todennäköisesti kuiten-kin vasta pidemmän ajan kuluessa. Tätä tu-kee myös yhden vaalipiirin malli, jonka voiarvioida toteuttavan ns. metropoliajattelua eliedistävän koko metropolialueen edun näkö-kulmasta tapahtuvaa päätöksentekoa.

Vaalijärjestelmävaihtoehtoa voidaan edellätodetun lisäksi arvioida myös suhteessa mah-dollisiin kuntajakomuutoksiin. Yhden vaali-piirin mallin voi katsoa soveltuvan hyvinmyös tilanteeseen, jossa metropolihallinnonjäsenkuntien kesken päätettäisiin kuntajaonmuutoksista nyt meneillään olevien kuntaja-koselvitysten valmistuttua.

Vaaleilla valittu metropolivaltuusto mer-kinnee ainakin jossain määrin luottamushen-kilömäärän kasvua alueella, mikäli metropo-livaltuuston vaaleissa asettuu ehdolle ja vali-tuksi tulee useita sellaisia luottamushenkilöi-tä, jotka samanaikaisesti eivät ole ehdollaja/tai tule valituiksi kunnallisvaaleissa. Tällä,samoin kuin ehdotetuilla säännöksillä koski-en metropolialueen asukkaiden aloiteoikeuttaja kansanäänestystä, voi arvioida olevan pää-töksenteon etääntymistä hillitsevä vaikutuserityisesti, mikäli alueella samanaikaisesti to-teutettaisiin kuntaliitoksia, joiden myötäkunnanvaltuutettujen ja kunnallisten luotta-mushenkilöiden määrä vähenisi.

Vaikutuksia voidaan asukkaiden osallistu-misen, päätöksenteon ja poliittisen toiminta-kulttuurin näkökulmasta arvioida laajemminvasta pidemmällä aikavälillä. Vaikutuksetriippuvat merkittävästi siitä, millaiseksi met-ropolihallinnon toiminta tosiasiallisesti muo-toutuu sekä muun muassa siitä, miten laintarjoamia osallistumis- ja vaikuttamiskeinojaotetaan käyttöön ja siitä, millaiseksi metropo-lihallinnon toimielin- ja päätöksentekoraken-ne muodostuu.

4.4 Vaikutukset viranomaisten toimin-taan

61

Esityksellä on sekä välillisiä että välittömiävaikutuksia viranomaisten toimintaan.

4.4.1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kus (ELY-keskus)

Ehdotetut säännökset erityisesti metropoli-kaavaan liittyen mahdollistaisivat Uuden-maan ELY-keskuksen toiminnan tehostami-sen alueidenkäytön edistämisessä ja ohjaami-sessa metropolialueella. Keskeisiä alueiden-käytön linjauksia voitaisiin käsitellä kokoalueen maankäytön, asumisen ja liikenteenkehittämisen näkökulmasta aiempaa merkit-tävästi koordinoidummin ELY-keskuksen jakuntien kesken. Ehdotuksella ei ole merkittä-viä vaikutuksia ELY-keskuksen työmääräänja henkilöstötarpeeseen. Kuntien kaavoituk-sen ohjaaminen ja valvominen myös metro-polialueella jäisivät edelleen ELY-keskuksentehtäviin ja ELY-keskus osallistuisi myösosaltaan metropolikaavan laatimisen ohjauk-seen. ELY-keskus ei olisi enää joukkoliiken-teen toimivaltainen viranomainen metropoli-alueella.

4.4.2 Ministeriöt

Ehdotetuilla säännöksillä ei ole merkittäviävaikutuksia ministeriöiden toimintaan.

Ympäristöministeriöltä poistuisi maakun-takaavojen vahvistaminen metropolikaavanalueella, mutta vastaavasti ministeriöllä olisimerkittävä rooli metropolikaavan laadinnanohjaamisessa. Muualla maassa ja myös Uu-denmaan liiton alueella metropolialueen ul-kopuolella ympäristöministeriö säilyy kaavanvahvistavana viranomaisena.

Valtiovarainministeriölle tulisi metropoli-hallinnolle osoitetavan valtion rahoituksenhallinnointitehtävä. Ministeriö huolehtisi val-tionavustuksien budjetoinnista, myöntämi-sestä ja valvonnasta. Valtiovarainministeriöl-le tulisi tämän myötä rooli myös metropoli-sopimusta neuvoteltaessa. Näitä tehtäviä sentulisi hoitaa yhteistyössä ympäristöministeri-ön sekä liikenne- ja viestintäministeriönkanssa.

4.4.3 Uudenmaan liitto

Maakuntakaavoitukseen liittyvien tehtäviensiirtäminen Uudenmaan liitolta metropolihal-linnolle metropolialueen osalta olisi huomat-tava muutos ja ehdotetut säännökset vaikut-tavat merkittävästi Uudenmaan liiton rooliinalueidenkäytön ohjauksessa. Liitolle jäisiedelleen vastuu maakuntakaavoituksessatoimialueellaan metropolialueen ulkopuolellaja sen yhteensovittaminen metropolikaavaanyhteistyössä metropolihallinnon kanssa.

Ehdotettujen muutosten johdosta Uuden-maan liiton henkilöstöstä merkittävä osa siir-tyisi metropolihallintoon ja liiton rooli muut-tuisi nykytilaan nähden paljon. Ehdotuksetvaikuttaisivat oleellisesti myös liiton päätök-sentekoon ja päätöksenteon järjestämiseen.Lisäksi päätöksentekojärjestelmän voidaanarvioida maakuntakaavan osalta vaativan eri-tyisiä järjestelyjä, koska metropolihallinnonjäsenkunnat olisivat edelleen Uudenmaan lii-ton jäseniä. Niiden ei kuitenkaan tulisi osal-listua kaavan hyväksymiseen, sillä maakun-takaavaa ei laadittaisi jatkossa metropolialu-eelle metropolikaavan korvatessa sen.

Aluekehittämistehtävien osalta muutokseteivät ole niin merkittäviä, sillä Uudenmaanliitto säilyy aluekehittämisviranomaisena jamuun muassa rakennerahastohallinnointiinliittyvät tehtävät säilyvät liitolla. Eräidenstrategisten suunnittelutehtävien siirron osal-ta henkilöstövaikutukset ovat vähäisiä.

4.5 Vaikutukset yhdyskuntarakentee-seen, liikenteeseen, asumiseen ja ym-päristöön

4.5.1 Yhdyskuntarakenne

Metropolihallinnolla voidaan arvioida ole-van nykyisiä suunnittelukäytäntöjä laajempimahdollisuus parantaa maankäytön ja liiken-teen yhteensovittamista ja siten vastata yh-dyskuntarakenteen tiivistämisen tarpeeseen.Ehdotetuilla säännöksillä voidaan arvioidaolevan merkittäviä vaikutuksia alueen yh-dyskuntarakenteeseen ja ympäristöön erityi-sesti pitkällä aikavälillä. Kun koko metropo-lialueella näkyvissä olevat yhdyskuntaraken-teen suunnitteluongelmat ratkaistaisiin jat-kossa ylikunnallisella tasolla, voidaan tämänkatsoa edistävän kestävän ja kilpailukykyisen

62

yhdyskuntarakenteen toteuttamista sekä met-ropolialueen kehittämisen ennakoitavuutta.

Ehdotetut säännökset vaikuttavat välittö-mästi erityisesti maankäytön, asumisen ja lii-kenteen suunnitteluun sekä suunnitelmien to-teutukseen. Säännökset tehostavat metropoli-alueen kokonaisedun mukaista kaavoitusta jatoteutusta toiminnallisesti ja yhdyskuntara-kenteellisesti. Niiden voidaan arvioida erityi-sesti pidemmällä aikavälillä myös vähentä-vän kuntien välisten intressiristiriitojen aihe-uttamia kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntara-kenteen hallinnassa ja kehittämisessä sekäluovan edellytykset metropolialueen yhdys-kuntarakenteen hajautumiskehityksen pysäyt-tämiselle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämi-selle ja tiivistämiselle. Tämä mahdollistaaolemassa olevan infrastruktuurin, kuten väy-lä-, vesihuolto- ja energiaverkostojen tehok-kaan hyödyntämisen.

Ehdotetun metropolikaavan voidaan arvi-oida vahvistavan kestävän keskus- ja palve-luverkon luomisen edellytyksiä ja lisääväntäydennysrakentamisen toteutumista. Metro-polihallinnolle ehdotettu maapoliittinen jaasuntopoliittinen strategisen tason suunnitte-lu yhteistyössä kuntien kanssa tukisi seudunyhdyskuntarakenteen kehittämiselle ja asun-totuotannolle asetettujen tavoitteiden toteut-tamista. Tämä toisi yhtenäisyyttä kuntienmaapolitiikan hoitamiseen ja vahvistaisiedellytyksiä kaavojen tarkoituksenmukaiseentoteuttamiseen suunnitellussa aikataulussa.Vaikutukset ovat kuitenkin riippuvaisia kun-tien omista maapoliittisista päätöksistä.Myönteiset vaikutukset voivat jäädä vähäi-semmiksi, mikäli riittävän yhtenäistä seudul-lista maapolitiikkaa ei saada aikaan.

Ehdotettu suunnittelutarveasioiden käsitte-lyn siirto metropolihallinnolle yhdenmukais-taisi suunnittelemattoman rakentamisen si-joittumisen päätöksenteon menettelyjä jakäytäntöjä, kun sama viranomainen ratkaisisiasian koko metropolialueella. Ehdotus myösparantaa mahdollisuuksia hillitä yhdyskunta-rakenteen hajautumista asemakaava-alueidenulkopuolella.

Ehdotuksen yhdyskuntarakenteeseen koh-distuvien vaikutusten arviointia vaikeuttaase, että vaikutukset ovat osaltaan riippuvaisiakuntien päätöksistä myös tilanteessa, jossametropolikaavalla ja -sopimuksella ohjataan

alueen yhdyskuntarakenteen ja liikennejär-jestelmän kehittämistä. Ehdotettujen sään-nösten laajemmat vaikutukset erityisesti pit-källä aikavälillä riippuvat merkittävästi sekämetropolihallinnon että metropolihallinnonjäsenkuntien päätöksistä.

4.5.2 Asuminen

Ehdotetuilla säännöksillä voidaan arvioidaolevan merkittäviä vaikutuksia seudun asun-tomarkkinatilanteen parantumiseen erityisestipitkällä aikavälillä. Varsinkin asuntojen uu-distuotannon lisäämisen edellytykset paran-tuvat, kun metropolikaava ohjaa seudunmaankäyttöä ja strategisen tason maapoliitti-nen ja asuntopoliittinen suunnittelu on yli-kunnallisella tasolla. Koska metropolihallintovoi tarjota rakennuttamispalveluja kunnillevuokra-asuntotuotantoon erityisesti metropo-likaavan mukaisilla keskeisillä asuntotuotan-toalueilla, myös tuetun tuotannon toteutu-misedellytykset paranevat seudulla.

Ehdotetun asuntopoliittisen tehtävän vaiku-tukset ovat kuitenkin merkittävässä määrinriippuvaisia metropolihallinnon ja sen jäsen-kuntien päätöksistä.

4.5.3 Liikenne

Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen,viihtyisän elinympäristön rakentaminen jasamanaikaisesti nykyistä suuremman asu-kasmäärän joustavien kulkuyhteyksien var-mistaminen on merkittävää muun muassasiksi, että työvoiman saatavuus on elinkei-noelämän kilpailukykyä rajoittava tekijä met-ropolialueella. Metropolikaavalla ja metropo-lisopimuksella voidaan sitouttaa alueen toi-mijat nykyisiä suunnittelu- ja sopimusmenet-telyjä paremmin sijoittamaan maankäyttö,asuntotuotanto ja palvelut hyvien kulkuyhte-yksien varteen. Säännösten voidaan arvioidamyös tukevan joukkoliikenteeseen sekä kä-velyyn ja pyöräilyyn tukeutuvan yhdyskunta-rakenteen kehittämistä metropolialueella.Tiivistyvä maankäyttö mahdollistaa hajautu-vaa rakennetta paremmin joukkoliikenteentoimivuuden. Ehdotetut säännökset edistävätsitä, että aiempaa suurempi osa metropolialu-een työ- ja asiointiliikenteestä perustuisiedellä mainittuihin kestäviin kulkumuotoihin.

63

Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen vähentäämyös teiden lisärakentamistarvetta sekä sii-hen liittyvää kunnossapitotarvetta hajautu-vaan yhdyskuntarakenteeseen verrattuna.

Kestävien kulkumuotojen käyttö ja henki-löautoliikenteen liikennetarpeen vähentämi-nen vähentää ruuhkautumisen, hiukkaspääs-töjen ja liikennemelun kasvua. Pitkällä aika-välillä liikenteen ja maankäytön yhdistävälläsuunnittelulla on edelleen mahdollista vähen-tää myös kasvihuonepäästöjä.

4.5.4 Ympäristö

Metropolihallinnon kaavoituksella, joukko-liikenteen suunnittelulla ja järjestämisellä,vesi- ja jätehuoltoa koskevalla päätöksenteol-la on keskeinen vaikutus ympäristöön. Ehdo-tetut säännökset vähentävät suunnittelema-tonta rakentamista yhdyskuntarakenteen ul-kopuolisilla lievealueilla ja ehkäisevät lieve-alueiden maa- ja metsätalousalueiden, viher-rakenteiden ja yhtenäisten rakentamattomienalueiden pirstoutumista. Mikäli päätöksente-on kokoamisella metropolihallintoon onnis-tutaan tavoitteiden mukaisesti edistämäänyhdyskuntarakenteen suotuisaa kehitystä, sil-lä on pidemmällä aikavälillä merkittäviä japositiivisia vaikutuksia ympäristön laatuun,asukkaiden palveluihin ja elinkeinoelämäntoimivuuteen.

Ehdotetut säännökset mahdollistavat met-ropolialueen väestö- ja työpaikkakehityksenkannalta tärkeiden ennusteiden laatimisenkoko alueella nykyisiä kuntakohtaisia ennus-teita paremmin, mikä luo nykyistä parempaapohjaa koko alueen yhtenäiselle suunnittelul-le maankäytön, asumisen ja liikenteen kysy-myksissä. Tämä mahdollistaa muun muassataajamatoimintoihin osoitettujen alueiden jateknisen huollon verkostojen suunnittelunennakoituun väestökehitykseen pohjautuen.

4.6 Yhteiskunnalliset vaikutukset

4.6.1 Sosiaaliset vaikutukset

Metropolialueen asukkaiden osallistumis-oikeuksia koskevat ehdotukset vahvistavatmetropolialueella eri-ikäisten ja eri väestö-ryhmiin kuuluvien kuntalaisten mahdolli-suuksia osallistua ja vaikuttaa oman lähiym-

päristönsä kehittämiseen maankäytön, asumi-sen ja liikenteen kysymyksissä ja asukkaidenarjen näkökulmasta yhtenäisellä toiminnalli-sella alueella.

Esitysten laajemmat vaikutukset riippuvatmerkittävästi muun muassa siitä, millaiseksimetropolihallinnon toiminta tosiasiallisestimuotoutuu ja muun muassa siitä, missä mää-rin lain mahdollistamia vaikuttamisen tapojatullaan käyttämään. Esitetyt ehdotukset suo-rista osallistumisen muodoista metropolihal-linnossa voivat vähentää tehtävien siirrostamahdollisesti aiheutuvaa päätöksenteonetääntymistä kuntalaisesta.

Mahdollisuus yhtenäisen joukkoliikenteenjärjestämiseen nykyistä suuremmalla alueellaparantaa varsinkin niiden kansalaisten tasa-arvoa, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttäähenkilöautoa päivittäiseen liikkumiseensa.

4.6.2 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset

Metropolihallinnon vaikutukset ihmisiinriippuvat metropolihallinnon toiminnasta jasiitä, miten seudun yhdyskuntarakenne, lii-kennejärjestelmä ja asuntomarkkinat kehitty-vät. Pääosin metropolihallinnon vaikutuksetihmisten elinoloihin ja toimintamahdolli-suuksiin näkyvät vasta pitkällä aikavälillä.

Metropolihallinnon välittömät vaikutuksetihmisiin liittyvät ennen kaikkea seudun jouk-koliikenteen kehitykseen. Joukkoliikenteenseudullinen suunnittelu ja järjestäminen edis-tävät alueen asukkaiden työssäkäyntiä, asi-ointia ja liikkumista yli kuntarajojen. Pa-remmat liikkumismahdollisuudet tukevatmyös palvelujen saavutettavuutta sekä kunta-laisten vapaa-ajan viettoa ja harrastusmah-dollisuuksia.

Mikäli metropolihallinnon perustaminenjohtaa muun muassa yhdyskuntarakenteensuotuissaan kehitykseen, tukee tämä edelleenkuntalaisten arjen sujuvuuden lisäksi myöshyvinvointia ja viihtyvyyttä. Maankäytön,asumisen ja liikenteen yhteinen suunnittelu jatoteutus luovat lisäksi aiempaa paremminedellytyksiä toimivien ja viihtyisien asuin-ympäristöjen kehittämisen sekä palvelujen si-joittamisen hyvien liikenneyhteyksien var-teen.

Asuntotuotannon tavoitteiden saavuttami-nen sekä kohtuuhintaisen ja kysyntää vastaa-

64

van asuntotuotannon lisääminen laajentavatseudulla jo asuvien ja seudulle muuttavientoimintamahdollisuuksia asuntomarkkinoillasekä tukevat työmarkkinoiden toimintaa. So-siaalisen asuntotuotannon lisäämisellä ja alu-eellisesti tasapuolisella sijoittamisella voi-daan vaikuttaa myös alueen etniseen ja sosi-aaliseen segregaatioon ja vähintään hidastaaasuinalueiden eriytymiskehitystä sekä pi-demmällä aikavälillä myös tasata kuntien vä-listä taloudellista eriytymiskehitystä.

Suomen- ja ruotsinkielisten kielellisten oi-keuksien toteutumiseen esityksellä voi ollavaikutuksia. Metropolihallinto olisi kaksikie-linen viranomainen, jossa enemmistökielenäolisi suomi. Metropolihallinnossa sovellettai-siin kielilaissa kaksikielisille viranomaisillesäädettyjä velvollisuuksia. Ehdotetun aluera-jauksen myötä metropolihallintoon kuuluisi6-8 kaksikielistä kuntaa. Ottaen huomioonmetropolihallinnon kaksikielisyys, se, ettäkyseiset kunnat ovat jo tällä hetkellä HSL:njäseniä samoin kuin metropolihallinnollesäädettävät tehtävät ja kielellisen vähemmis-tön suuruus, kielellisten oikeuksien turvaa-miseen voidaan katsoa olevan lähtökohtaises-ti hyvät edellytykset. Kuntayhtymää muodos-tettaessa on käytännön tasolla kuitenkin huo-lehdittava siitä, että kaksikielisten kuntienasukkaiden mahdollisuudet saada palvelujaomalla äidinkielellään eivät heikkene senvuoksi, että tehtäviä siirretään kunnilta kun-tayhtymälle.

Metropolihallinnon perustamisella saattaaolla vaikutuksia alueen ulkopuolelle jäävienkuntien asukkaisiin. Metropolihallinnon ul-kopuolelle jäisivät kaikki Uudenmaan liit-toon kuuluvat kaksikieliset kunnat, joissaenemmistökieli on ruotsi, tai joissa suomen-kielisten ja ruotsinkielisten osuus väestöstäon lähellä toisiaan. Uudenmaan liitto sekämetropolihallinto ovat kuitenkin kaksikielisiäviranomaisia ja molemmissa hallinnoissa onmukana useampia kaksikielisiä kuntia.

Joukkoliikenteen suunnittelu ja toteutusnykyistä kattavammalla alueella saattaa sensijaan jossain määrin parantaa ruotsinkielisenväestön arjen sujuvuutta, sillä ruotsinkielisetjoutuvat metropolialueella hakemaan palve-lunsa keskimäärin pidemmän matkan päästäkuin suomenkieliset. Tämä kuitenkin edellyt-tää, että joukkoliikenteen suunnittelussa ote-

taan huomioon ruotsinkielisten koulujen japäiväkotien sijainnit sekä sellaiset palvelu-pisteet joissa ruotsinkielisten palveluidensaatavuus on taattu. Vastaavasti alueellisestiyhtenäinen suunnittelu voi myös edistää esi-merkiksi vanhusten ja liikuntarajoitteistennykyisiä parempia ja yhdenvertaisempia liik-kumisen mahdollisuuksia ja palvelujen saa-vutettavuutta. Tämä puolestaan edellyttäätoimintarajoitteisten ihmisten ja erityisryh-mien tarpeiden huomioimista joukkoliiken-teen suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Esityksillä voi olla vaikutuksia lapsiin januoriin, joiden arkeen erityisesti julkisen lii-kenteen suunnittelulla ja järjestämisellä onsuuri merkitys. Suurin osa lasten ja nuortenitsenäisestä liikkumisesta on lähiliikkumistaja liikkumistarpeet muodostuvat lähinnä kou-lu-, opiskelu- ja harrastusmatkoista sekä ys-tävien tapaamisesta. Lasten ja nuorten liik-kuminen ja asiointi (mukaan lukien koulun-käynti, ja harrastukset) tapahtuvat metropoli-alueella kuntarajoista riippumattomasti, japääsääntöisesti kävellen, pyöräillen ja julki-sia liikennevälineitä käyttäen. Julkisen lii-kenteen suunnittelu ja järjestäminen seudulli-sesti sekä kuntien rajat ylittävät yhtenäisetpyöräilyreitit saattavat helpottaa nuorten it-senäistä liikkumista, parantaa nuorten käyt-tämien palvelujen saavutettavuutta sekä edis-tää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta palve-lujen käyttäjinä.

Ehdotukseen sisältyvät esitykset asukkai-den osallistumis- ja vaikuttamismahdolli-suuksista edistävät eri-ikäisten, myös lastenja nuorten osallistumista, mutta toisaalta teh-tävien siirto ylikunnalliselle toimielimelle voimyös etäännyttää päätöksentekoa yksittäi-seen kuntalaiseen sekä lapsiin ja nuoriin näh-den. Valtaosassa metropolialueen kuntia toi-mii nuorisovaltuusto tai vastaava nuortenvaikuttajaryhmä. Metropolihallinnon perus-taminen voi myös luoda edellytyksiä nuortenvaikuttajaryhmien yleistymiseen tai jo ole-massa olevien vaikuttajaryhmien toiminnanja vaikutusmahdollisuuksien suuntaamiseenmyös metropolihallintoa koskeviin kysymyk-siin. Sama koskee myös kunnissa toimiviamuita vastaavia vaikuttajaryhmiä, kuten esi-merkiksi vanhus- ja vammais- tai esimerkiksimaahanmuuttajaneuvostoja. Tämä voi johtaaosaltaan eri väestöryhmienvaikutusmahdolli-

65

suuksien lisääntymiseen erityisesti pidem-mällä aikavälillä.

Lisäksi esityksellä voidaan arvioida olevanmyönteisiä vaikutuksia muun muassa nuortentai heikommin toimeentulevien asemaanmyös, mikäli metropolihallinnon perustami-nen johtaa tavoitellusti kohtuuhintaisen asun-totuotannon ja vuokra-asuntotuotannon li-säämiseen. Asuntojen korkeat hinnat ja vuok-rat heikentävät erityisesti pienituloisten jamuun muassa opiskelijoiden kaltaisten asu-kasryhmien valinnanvapautta ja ostovoimaasekä asemaa asuntomarkkinoilla.

4.6.3 Vaikutukset tasa-arvoon ja yhdenver-taisuuteen

Ehdotuksella voidaan arvioida olevan met-ropolialueen jäsenkuntien asukkaiden tasa-arvon näkökulmasta positiivisia välittömiävaikutuksia. Kun metropolialueen kehittä-mistä koskevat keskeiset päätökset tehdään jaasukkaiden arjen kannalta oleellisia palvelui-ta, kuten liikennepalvelut, järjestetään jatkos-sa seudullisesti, voidaan arvioida seudun erikuntien asukkaiden olevan aiempaa yhden-vertaisemmassa asemassa toisiinsa nähden.Rahoituksen järjestämiseen liittyvät esityksetvoivat kuitenkin merkitä kuntalaisten eriar-voista asemaa suhteessa palvelujen saatavuu-teen ja niistä aiheutuvien kustannusten jakau-tumiseen koskien erityisesti liikenteen palve-luita. Toisaalta kuntien ja kunnanosien välilläon nykyisinkin eroja julkisten palvelujen saa-tavuudessa ja laadussa. Näin ollen metropo-lihallinnon ei voida katsoa heikentävän alu-een asukkaiden yhdenvertaisuutta ainakaanmerkittävässä määrin nykytilanteeseen ver-rattuna.

Muut tasa-arvovaikutukset metropolihallin-toon kuuluvien kuntien välillä riippuvat siitä,miten seudun yhdyskuntarakenne, liikenne-järjestelmä ja asuntomarkkinat kokonaisuu-dessaan kehittyvät. Mikäli seudun yhdyskun-tarakenteesta muodostuu metropolihallinnonmyötä aikaisempaa toimivampi ja seudun lii-kennejärjestelmä tukee aikaisempaa parem-min alueen asukkaiden työssäkäyntiä, asioin-tia ja liikkumista, parantaa se palvelujen saa-vutettavuutta ja siten kuntalaisten yhdenver-taisuutta. Vastaavasti seudun asuntotuotan-non tavoitteisiin yltäminen lisää kuntalaisten

yhdenvertaisuutta, kun kuntalaisten tosiasial-liset mahdollisuudet valita asuinympäristönsäparanevat. Metropolialueen yhdyskuntara-kenteen tiivistyminen ja liikennejärjestelmänkehittyminen hyödyttäisi myös alueen ulko-puolelle jääviä kuntia sekä niiden asukkaita.

Metropolihallinnolla on vaikutuksia myössuhteessa sen ulkopuolelle jääviin, erityisestiUudenmaan maakuntaan kuuluviin kuntiin.Metropolikaavan korvatessa metropolialueel-la maakuntakaavan ja metropolialueen kaa-voitusta koskevan päätöksenteon siirtyessämaakuntaliitosta metropolivaltuustolle, alu-een ulkopuolelle jäävillä kunnilla ei olisimahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa maa-kuntakaavan kautta oman maakuntansa ko-konaisvaltaiseen kehittämiseen. Metropoli-hallinnon jäsenkuntien osalta mahdollisuudetvaikuttaa eivät sen sijaan heikkenisi merkit-tävästi, sillä Uudenmaan liiton jäseninä niilläolisi edelleen mahdollisuus osallistua metro-polialueen ohella myös koko maakunnan ke-hittämiseen. Metropolialueen kunnilla olisipikemminkin paremmat mahdollisuudet vai-kuttaa maakunnan ja oman alueensa kehityk-seen kuin metropolialueen ulkopuolelle jää-villä kunnilla. Tästä johtuen voi syntyä tarvejärjestellä uudelleen Uudenmaan liiton pää-töksentekoa.

Metropolihallinnon voidaan arvioida jos-sain määrin asettavan metropolialueen jamuun Uudenmaan asukkaat eriarvoiseenasemaan toisiinsa nähden. Maankäyttöä,asumista ja liikennettä koskevan päätöksen-teon siirtyessä metropolialueella vaaleilla va-litulle valtuustolle olisi metropolialueenasukkailla alueen ulkopuolelle jäävien kunti-en asukkaisiin verrattuna paremmat ja moni-puolisemmat osallistumis- ja vaikutusmah-dollisuudet. Esimerkiksi kuntien maankäyt-töä, asumista ja liikennettä ohjaavan metro-polikaavan hyväksyisi metropolialueella kun-talaisten vaaleilla valitsema metropolival-tuusto, kun taas muuta Uuttamaata koskevanmaakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuus-to, jonka jäsenet ovat kuntien välillisesti va-litsemia. Toisaalta metropolialueella ongel-mat maankäytössä, asumisessa ja liikenteessäsekä näiden yhteensovittamisessa ovat muutaUuttamaata sekä muuta maata suuremmat.Ongelmien ratkaisu edellyttää myös yhte-näistä päätöksentekoa ja tehtävien siirtoa

66

kunnilta ylikunnalliselle tasolle. Tehtäviensiirto merkitsee riskiä päätöksenteon etään-tymistä, mitä esityksessä ehdotetusti pyritäänvähentämään vaaleilla valitulla valtuustollasekä muilla ehdotettujen säännösten mukai-silla osallistumis- ja vaikuttamistavoilla.Edellä mainitusta syystä on pidettävä tarpeel-lisena, että metropolialueen kuntalaisille an-netaan keinoja vaikuttaa asioihin sillä tasolla,jossa asiaan liittyvät ratkaisut ja päätöksetjatkossa tehtäisiin.

Esityksellä ei lähtökohtaisesti arvioida ole-van vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Mahdolliset vaikutukset ilmenevätvasta pidemmällä aikavälillä ja metropolihal-linnon aloitettua toimintansa.

Tavoitteena on maankäytön, asumisen jaliikenteen palvelujen yhtenäinen suunnitteluaiempaa laajemmalla alueella. Lähtökohtai-sesti pyrkimyksenä on tätä kautta eri-ikäistenja myös muun muassa eri sukupuolten väli-sen tasa-arvon edistäminen. Palvelun käyttä-jän kannalta olennaista on muun muassa pal-velujen saavutettavuus, mitä esitykseen sisäl-tyvät ehdotukset erityisesti joukkoliikenteenosalta pyrkivät parantamaan.

Yhteiskunnallisten vaikutus- ja osallistu-mismahdollisuuksien osalta voidaan todeta,että naiset äänestävät kunnallisvaaleissa mie-hiä aktiivisemmin. Metropolivaltuuston vaa-leissa äänestäneiden sukupuolijakauma vas-tannee pitkälti kunnallisvaalien jakaumaa.Naisten osuus kuntien valtuutetuista on ylei-sesti pitkään ollut miehiä alhaisempi. Metro-polialueen kunnista tällä hetkellä vain Es-poossa enemmistö valtuutetuista on naisia.Helsingissä, Hyvinkäällä, Kauniaisissa jaKirkkonummella miehiä valittiin vuoden2012 kunnallisvaaleissa valtuustoon yksienemmän kuin naisia. Muissa alueen kunnis-sa valtuustot ovat selkeämmin miesvaltaisia.Metropolivaltuuston paikkojen jakautumistamiesten ja naisten välillä voidaan tarkastellavasta ensimmäisten metropolivaalien jälkeen.

Tasa-arvolain säännös julkisen hallinnon jajulkista valtaa käyttävien toimielinten ko-koonpanosta tulisi sovellettavaksi myös met-ropolivaltuuston mahdollisissa toimielimissä,vaaleilla valittavaa valtuustoa lukuun otta-matta. Lain mukaan kummallakin sukupuo-lella on oltava toimielimissä vähintään 40prosentin edustus.

4.6.4 Aluekehitysvaikutukset

Alueiden kehittämislain tavoitteena on luo-da edellytyksiä alueiden kilpailukyvyn ja hy-vinvoinnin takaavalle, osaamiseen ja kestä-vään kehitykseen perustuvalle taloudellisellekasvulle, elinkeinotoiminnan kehitykselle jatyöllisyyden parantamiselle. Lisäksi tavoit-teena on vähentää alueiden kehittyneisyyse-roja ja parantaa väestön elinoloja sekä edistääalueiden tasapainoista kehittämistä.

Alueiden kehitys- ja erityispiirteet vaihte-levat eri puolilla Suomea. Esitys toteuttaaosaltaan mainittuja alueiden kehittämisen ta-voitteita ottaen lisäksi huomioon nimenomai-sesti metropolialueen erityispiirteet. Metro-polihallinnon keskeinen tavoite on turvatakoko seudun kehitys ja vähentää yksittäistenkuntien etuihin perustuvaa päätöksentekoa.Metropolihallinto luo edellytyksiä metropoli-alueen kilpailukyvylle ja taloudelliselle kas-vulle luomalla elinkeinoelämälle parempiatoimintaedellytyksiä. Aluetalouksien kasvu jasuotuisa kehitys riippuu yhtä kuntaa laajem-pien alueiden vahvuuksista ja kuntien väli-sestä yhteistyöstä. Metropolialueenkehitys jakilpailukyky perustuvat ensisijaisesti yritys-ten menestykseen, mille julkinen sektori luoedellytykset maankäytöllä, asuntotuotannonedistämisellä, liikennejärjestelyillä, osaavantyövoiman saannin varmistamisella ja toimi-villa hyvinvointipalveluilla.

Metropolihallinnolla ei kuitenkaan ole vä-littömiä vaikutuksia seudulla harjoitettavaanelinkeinopolitiikkaan. Metropolialueen kil-pailukyky-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikantehtäviä hoidetaan nykyisin seudun kunnissa,Uudenmaan liitossa, Uudenmaan ELY-keskuksessa sekä eräissä seudullisissa kehi-tysyhtiöissä, eikä lakiehdotus tuo tähän muu-toksia. Metropolihallinnon vaikutukset seu-dun elinkeinopoliittisiin yhteistyörakenteisiinriippuvat seudun kuntien omista päätöksistä.Pääkaupunkiseudulla toimii Greater HelsinkiPromotion (GHP), jossa Uudenmaan liitto onmukana. Pääkaupunkiseudun kolme suurtakaupunkia ovat kehittämisresursseiltaanomaa luokkaansa ja myös seudun keskeisetinnovaatiotoimijat (mm. korkeakoulut) ovatvoimakkaasti keskittyneet pääkaupunkiseu-dulle. Uudenmaan muut kehitysyhtiöt toimi-

67

vat Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon ympärillä:Läntisellä Uudellamaalla Novago Yrityskehi-tys Oy, jonka omistajakunnat ovat Hanko,Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Hyvin-käällä toimii Teknologiakeskus TechVillaOy. Itä-Uudellamaalla toimii Posintra Oy,jossa Porvoon lisäksi ovat mukana Askola,Lapinjärvi, Loviisa ja Myrskylä sekä Uu-denmaan liitto. Metropolihallinnolla ei voidakatsoa olevan suoria vaikutuksia metropoli-alueen ulkopuolisten kuntien aluekehityk-seen, mutta metropolialueen kasvu hyödyttäävälillisesti koko Uudenmaan kattavaa laajaatyössäkäyntialuetta.

4.6.5 Tietoyhteiskuntavaikutukset

Esityksillä ei voida arvioida olevan merkit-täviä tietoyhteiskuntavaikutuksia. Tietoyh-teiskuntavaikutukset liittyvät erityisesti met-ropolihallintokuntayhtymän perustamiseenliittyvien tietojärjestelmien ja ICT-palvelujenhankintoihin, kuntayhtymän tietohallintotoi-minnan käynnistämiseen sekä kaavoitusta tu-kevien tietojärjestelmäratkaisujen integraa-tiotöihin.

Metropolihallinnon uudet tehtävät, kutenmaakuntakaava ja rakennuttamispalvelut,edellyttävät niitä tukevien tietojärjestelmä-ratkaisujen määrittelyä, kilpailutusta ja han-kintaa, joihin tulee varautua metropolihallin-non käynnistämisvaiheessa. Näiden tehtävienosalta metropolihallinnon käynnistämisessätulee varautua tietojärjestelmiin liittyvien so-pimusten siirtoon ja mahdollisten uusien jär-jestelmien hankinnasta aiheutuviin kustan-nuksiin sekä muutoksesta aiheutuviin proses-sikustannuksiin.

Tehtävien edellyttämät tietojärjestelmärat-kaisut edellyttävät myös niiden integrointiamuiden viranomaisten ylläpitämiin tietojär-jestelmiin, esimerkiksi metropolikaavajärjes-telmän integrointi kaavajärjestelmän muihinosiin. Joukkoliikenteen järjestämiseen taiympäristöpalvelujen osalta esityksellä ei ar-vioida olevan välittömiä tietoyhteiskuntavai-kutuksia tehtävien siirtyessä jo olemassa ole-vilta organisaatioilta perustettavalle metropo-lihallinnolle.

Ehdotuksella ei ole merkittäviä vaikutuksiasähköisen asioinnin kehittämiseen tai kansa-laisten tietosuojaan tai tietoturvaan. Esitykset

vaikuttavat kuitenkin siihen, että sähköisenasioinnin jo olemassa olevat, esimerkiksijoukkoliikenteen sähköisen asioinnin, ratkai-sut laajentuvat uusiin kuntiin, jotka eivät oleesimerkiksi HSL:n jäseniä tällä hetkellä.

Esityksellä ei ole myöskään merkittäviäsuoria vaikutuksia ICT-alan palveluyritystentoimintaan. Joiltain osin, hankintojen keskit-tyessä metropolihallintoon, alan palvelu-markkinat saattavat kuitenkin keskittyä teh-tävien hankintojen myötä.

4.6.6 Henkilöstövaikutukset

Uudistus tulee merkitsemään organisatori-sia muutoksia, jotka vaikuttavat henkilöstönsijoittumiseen ja ne voivat osin vaikuttaamyös henkilöstön tehtäviin ja oikeuksiin.Esimerkiksi henkilöstön tehtävissä ja työntekopaikassa voi tapahtua muutoksia. Muu-toksen tarkempi laajuus ja sisältö selviävätlopullisesti pantaessa uudistusta täytäntöön.

Esityksen voidaan arvioida lyhyellä aikavä-lillä ja siirtymäkaudella hieman lisäävänhenkilötyövuosien määrää.

Tehtävien kokoamisella alueen kunnilta,Uudenmaan liitolta sekä Uudenmaan ELY-keskukselta metropolihallinnolle on henki-löstövaikutuksia. Henkilöstön määrässä mi-tattuna suurimmat muutokset koskevatHSL:n tehtävien kokoamista metropolihallin-toon. Tilinpäätöksen mukaan HSL:llä olivuonna 2013 yhteensä 405 työntekijää, joista339 oli kokoaikaisia ja 66 osa-aikaisia.HSL:n tehtävien siirtyessä metropolihallin-nolle, siirtyisi HSL:n henkilöstö kokonaisuu-dessaan metropolihallinnon henkilöstöksi.

Maakuntakaavoitukseen liittyvien tehtäviensiirtämisellä metropolialueen osalta Uuden-maan liitolta metropolihallinnolle on myöshenkilöstövaikutuksia. Metropolikaavan laa-timisen on arvioitu vaativan noin 40 henkilö-työvuotta. Uudenmaan liitosta saatujen tieto-jen perusteella liitosta voisi tehtävien siirronmyötä siirtyä 18-20 henkilöä metropolihallin-toon valmistelemaan metropolikaavaa. Alu-een kunnat ovat sen sijaan arvioineet, ettäkuntien kaavoituksesta vastaavaa henkilöstöäei voitaisi siirtää metropolihallinnolle. Met-ropolikaavan suunnittelulla olisi siis toden-näköisesti noin 20 henkilötyövuoden pysyvähenkilöstöä lisäävä vaikutus.

68

HSY on arvioinut, että ilmanlaadun seuran-taa, ilmastonmuutoksen strategiatyötä sekäseututiedon ylläpitoa ja toteuttamista koske-vien tehtävien siirtäminen metropolihallin-nolle tarkoittaisi noin 41 henkilötyövuodensiirtymistä HSY:stä metropolihallintoon. Uu-denmaan ELY-keskus on puolestaan arvioi-nut, että sille nykyisin kuuluvien joukkolii-kenteen tehtävien siirtyminen esitetyllä taval-la metropolihallinnolle vastaisi noin 1,5 hen-kilötyövuotta. ELY-keskuksesta voisi siirtyämetropolihallintoon siis 1-2 henkilöä.

Kokonaisuudessaan metropolihallinnonhenkilöstömäärän voi arvioida olevan noin500 työntekijää.

Metropolihallinnon perustamisessa olisikyse liikkeen luovutuksesta. Liikkeen luovu-tuksella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhty-män toiminnallisen osan luovuttamista toisel-le työnantajalle, jos luovutettava osa pysyyluovutuksen jälkeen samana tai samankaltai-sena. Tällöin viranhaltijaa tai työntekijää eivoi irtisanoa työnantajan vaihtumisen perus-teella. Viranhaltijalla tai työntekijällä on oi-keus irtisanoutua palvelussuhteesta irtisano-misaikaa noudattamatta organisaatiomuutok-sen voimaan tulosta. Työnantajan luovutus-hetkellä voimassa olevista työ- ja virkasuh-teista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siir-tyvät uudelle organisaatiolle. Uusi organisaa-tio on velvollinen noudattamaan luovutus-hetkellä voimassa olleen työ- tai virkaehto-sopimuksen määräyksiä.

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yh-teistoiminnasta kunnissa annetun lain(449/2007) mukaan uudistuksen edellyttämätjärjestelyt on valmisteltava yhteistoiminnassakuntien henkilöstön edustajien kanssa.

4.6.7 Vaikutukset yrityksiin ja työnantajiin

Esityksellä voi olla sekä välillisiä että välit-tömiä vaikutuksia yritysten näkökulmasta.Välittöminä vaikutuksina ovat mahdollisetvoimassa olevat sopimukset joidenkin palve-lujen tuottamisesta tai hoitamisesta, jotkasiirtyisivät lain voimaan tultua metropolihal-linnolle. Tällaisia ovat muun muassa joukko-liikenteeseen liittyvät sopimukset.

Helsingin kaupungin liikelaitoksena toimi-va Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL)vastaa Helsingin seudun liikenne -

kuntayhtymän (HSL) kanssa tekemänsä so-pimuksen perusteella metro- ja raitiovaunu-liikenteen hoitamisesta. Pääkaupunkiseudunkuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä kos-kevasta yhteistoiminnasta annetun lain(829/2009) 2 §:n mukaan HSL on antanutHKL:lle enintään 15 vuoden ajaksi yksinoi-keuden harjoittaa raitiovaunu- ja metrolii-kennettä. HKL ei saa asiakastuloja vaan sesaa tuloja vain HSL:ltä. Ehdotusten mukaanvoimassaolevat sopimukset siirtyisivät lainvoimaan tultua metropolihallinnolle. Ehdo-tuksella ei olisi siten vaikutuksia HSL:n voi-massa olevaan sopimukseen HKL:n kanssa.

Vastaavasti ne joukkoliikenteen sopimuk-set, joita muut kunnat tai nykyiset toimival-taiset joukkoliikenteen viranomaiset ovattehneet joukkoliikennettä alueellaan hoitavi-en yritysten kanssa, siirtyisivät metropolihal-linnolle. Ehdotuksella ei olisi vaikutuksiavoimassa oleviin sopimuksiin muutoin.

Jatkossa sopimukset tekisi metropolihallin-to. Hankintojen keskittyessä metropolihallin-toon, alan palvelumarkkinat saattavat tehtä-vien hankintojen myötä joiltain osin keskit-tyä.

Pidemmällä aikavälillä voidaan arvioida,että hallinnon päällekkäisyyksien poistami-sella ja myös päätöksenteon keskittämiselläja tehostumisella voi olla positiivisia vaiku-tuksia alueen yritysten näkökulmasta. Yritys-ten ja elinkeinoelämän toimintaedellytystenkannalta osaavan työvoiman saatavuus onerittäin tärkeä tekijä. Tällä hetkellä muunmuassa yritysjärjestelyjen seurauksena maas-sa jää työttömäksi osaavaa työvoimaa ja yh-tenä keskeisenä esteenä heidän siirtymiseen-sä Helsingin seudulle on seudun asumisenkorkea hintataso. Asumisen kalleus haittaavoimakkaasti työn tarjontaa, mikä on keskei-nen tekijä seudun kilpailukyvyn kehittämisennäkökulmasta. Metropolialueella osaavantyövoiman ja työllisyyden kannalta merkitys-tä on myös toimivalla liikenneinfrastruktuu-rilla, joten MAL-tehtävien oikeanlainensuunnittelu ja kohdentaminen ovat tärkeitätästäkin näkökulmasta. Helsingin seudunympäristöpalvelut (HSY) julkaisi tammi-kuussa 2014 yritysraportin, jonka mukaanHelsingin seudun yritysten henkilöstöstä 75prosenttia on sijoittunut alueelle, joiden yh-teispinta-ala on noin prosentti seudun maa-

69

alasta. Yritystoiminta on keskittynyt voi-makkaasti Helsingin kantakaupunkiin sekäliikenteen pääväylien solmukohtiin, erityises-ti raideliikenteen asemanseutuihin.

Metropolihallinnon rooli yhdyskuntaraken-teen tiivistämisessä vaikuttaa voimakkaastimyös talouden tuottavuuteen. Suurilla kau-punkiseuduilla yritykset pääsevät ensinnäkinhyötymään saman alan yritysten läheisyydes-tä seuraavista lokalisaatioeduista. Toiseksi,suuren kaupunkialueen tarjoama yritysten janiitä palvelevien alihankkijoiden kirjo sekäsuuri paikallinen kysyntä (urbanisaatioedut)hyödyttävät yrityksiä. Yritysten ja työnteki-jöiden kerääntyminen lähelle toisiaan lisäätuottavuutta, koska työpaikkatiheys lisääkaupankäynnin tehokkuutta sekä edistää tie-don ja innovaatioiden leviämistä. On arvioi-tu, että kaupunkialueen tuottavuus kasvaanoin 5 prosenttia aina kun sen työllisyystihe-ys kaksinkertaistuu. Metropolihallinnolla onsiis mahdollisuus vaikuttaa toiminnallaanmerkittävästi yritysten toimintaedellytyksiin,työvoiman saatavuuteen sekä kaupunkialu-een tuottavuuteen. Metropolialueen taloudensuuren koon takia metropolihallinnon toi-minnalla on merkitystä koko kansantaloudennäkökulmasta.

5 Asian valmistelu

5.1 Valmisteluvaiheet ja –aineisto

Jyrki Kataisen hallituksen 22.6.2011 anne-tun hallitusohjelman mukaan hallitus toteut-taa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiinperustuva kuntarakenne. Hallitusohjelmassatodetaan, että kansallisen kilpailukyvyn jakasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelu-rakenneratkaisujen merkitys korostuu metro-polialueella. Metropolialueen kokonaisval-taista kehitystä koko maan kansantaloudenveturina ja kansainvälisesti kilpailukykyisenäalueena vahvistetaan hallitusohjelman mu-kaan palveluja, kaavoitusta, liikenne- ja tie-toverkkoja sekä elinkeinotoiminnan edelly-tyksiä kehittämällä. Hallitusohjelmassa tode-taan lisäksi, että tarve metropolialuetta kos-kevalle erityiselle lainsäädännölle selvite-tään.

Osana kuntauudistusta hallitus käynnistikoko maan kattavan selvityksen kullekin alu-eelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palve-lurakenteesta. Selvityksen tehnyt valtiova-rainministeriön asettama kunnallishallinnonrakenne -työryhmä (VM024:00/2011) esittihelmikuussa 2012, että kuntauudistuksen ta-voitteiden toteuttamiseksi Suomeen muodos-tettaisiin noin 70 kuntajakoselvitysaluetta,joilla käynnistettäisiin valtion erityiset kunta-jakoselvitykset. Helsingin seudun osalta työ-ryhmä esitti kuuden erityisen kuntajakoselvi-tyksen käynnistämistä. Työryhmä ei ottanuttoimeksiantonsa mukaisesti kantaa mahdolli-sen metropolihallinnon tai erillislain kysy-myksiin. Lähes kaikki Helsingin seudunkunnat toivat työryhmän esitystä koskevissalausunnoissaan esiin tarpeen selvittää halli-tusohjelmassa mainitun metropolialuettakoskevan erillisen lainsäädännön eli niin kut-sutun metropoliratkaisun mahdollisuutta.

Lausuntopalautteen pohjalta kesällä 2012hallitus päätti käynnistää selvityksen erilai-sista vaihtoehdoista metropoliratkaisuksiHelsingin seudun yhteisen suunnittelun jaohjauksen tueksi erityisesti maankäytön-,asumisen- ja liikenteen kysymyksissä. Selvi-tystyö päätettiin käynnistää esiselvityksellä.Valtiovarainministeriö nimitti 21.8.2012kuusi selvityshenkilöä tekemään esiselvitys-tä, jonka tavoitteena oli kartoittaa yhdessäalueen kuntien kanssa erilaiset vaihtoehdotmetropoliratkaisuksi sekä ne kuntajakoselvi-tysalueet, joilla kuntien tulisi käynnistää kes-kinäiset liitosselvitykset esiselvityksen jäl-keen. Esiselvitys koski Helsingin seudun 14kuntaa, mutta selvityshenkilöillä oli mahdol-lisuus tehdä ehdotuksia, jotka koskivat myösmuita kuntia. Valtiovarainministeriö ja ym-päristöministeriö asettivat 3.7.2012 myös esi-selvityksen etenemistä ohjaavan johtoryh-män.

Esiselvitys valmistui 28.2.2013. Selvitys-henkilöt esittivät kolmea vaihtoehtoista mal-lia metropolihallinnon toteuttamiseksi: suur-kuntia ja sopimusyhteistyötä, vahvoja perus-kuntia ja vaaleilla valittua metropolihallintoatai vahvaa vaaleilla valittua metropolihallin-toa ja vaihtoehtoisia kuntarakenteita. Vaihto-ehdoista kaksi ensimmäistä olivat selvitys-henkilöiden esittämiä päävaihtoehtoja, joistaselvityshenkilöt suosittelivat toteutettavaksi

70

vahvoihin peruskuntiin ja vaaleilla valittuunmetropolihallintoon perustuvaa vaihtoehtoa.

Esiselvityksen lausuntokierroksen jälkeenhallitus linjasi rakennepoliittisessa ohjelmas-saan 29.8.2013, että metropolialueella ediste-tään kuntaliitoksia ja kootaan metropolihal-linto, joka hoitaisi alueen kilpailukyvyn sekäelinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäy-tön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen se-kä segregaatioon, työvoimaan ja maahan-muuttoon liittyvien seudullisten kysymystenratkaisemisen. Metropolihallinnolle siirrettäi-siin seudullisia julkishallinnon tehtäviä kun-nista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta.Metropolihallinnon päättävä toimielin olisivaaleilla valittu valtuusto, joka muun muassahyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeen-pano-osan. Tällä varmistettaisiin, että valti-on kanssa yhdessä päätetyt kaavoitus- jaasuntotavoitteet toteutuvat. Metropolihallin-non valmistelu käynnistettäisiin nopealla ai-kataululla ja metropolialueen kuntaliitoksistaja yhteisen hallinnon kokonaisuudesta tehtäi-siin päätökset vuoden 2015 alkuun mennessä.Uudet rakenteet tulisivat voimaan viimeis-tään vuoden 2017 alussa. Rakennepoliittisenohjelman toimeenpanopäätöksessä29.11.2013 hallitus täsmensi valmistelun ai-kataulua siten, että hallituksen esitys annet-taisiin eduskunnalle kevätistuntokauden 2015alussa.

Valtiovarainministeriö asetti 4.10.2013(VM093:00/2013) työryhmän valmistele-maan metropolihallintoa koskevaa lainsää-däntöä. Työryhmän tuli tehdä ehdotus metro-polihallinnon hallintomalliksi, päätöksenteonja rahoituksen järjestämiseksi sekä valmistel-la ehdotus niistä tehtävistä, joita metropoli-hallinto hoitaisi mukaan lukien arvio ruotsin-kielistenpalvelujen turvaamisesta, organi-soimisesta ja kehittämisestä metropolialueel-la. Työryhmän tuli valmistella ehdotuksensahallituksen esityksen muotoon 15.9.2014mennessä. Työryhmän väliraportti valmistui1.4.2014.

Väliraportin saatujen lausuntojen jälkeenhallitus teki budjettiriihessä 28.8.2014 met-ropolihallintoa koskevia jatkolinjauksia. Lin-jausten mukaan metropolihallinto perustetaanerityisesti maankäytön, asumisen ja liiken-teen ongelmien ratkaisemiseksi. Metropoli-hallintoon kuuluisivat 14 Helsingin seudun

kuntaa, joiden ohella Porvoo ja Lohja voisi-vat halutessaan liittyä metropolihallintoon.Metropolihallinnolle tulisi vaaleilla valittavavaltuusto, sillä ei olisi verotusoikeutta ja silleturvattaisiin kunnista riippumaton rahoitus-ratkaisu.

Metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöävalmistelevassa työryhmässä on ollut edustusvaltiovarainministeriöstä, ympäristöministe-riöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, työ-ja elinkeinoministeriöstä, sosiaali- ja terve-ysministeriöstä, oikeusministeriöstä sekäopetus- ja kulttuuriministeriöstä. Työryhmäasetti 21.10.2013 maankäytön, asumisen jaliikenteen tehtävien valmistelusta vastaavanalatyöryhmän (VM093:03/2013) sekä18.11.2013 rahoituksen järjestämisen vaihto-ehtoja valmistelevan alatyöryhmän (VM093:02/2013). Lainvalmistelun tukena ontoiminut 20.11.2013- 15.9.2014 seuranta-ryhmä (VM093:01/2013), jonka jäseniksikutsuttiin 14 Helsingin seudun kun-nan/kaupunginjohtajaa.

Valtiovarainministeriö on tilannut työn tu-eksi erillisselvityksiä (Paqvalin Rolf: Arviometropolihallinnon toteuttamisen vaikutuk-sista Uudenmaan liittoon, Helsingin seudunliikenteen ja Helsingin seudun ympäristöpal-velujen asemaan ja tehtäviin 1.4.2014; AroTimo & Laiho Anna: Metropolialueen de-mografinen kilpailukykyanalyysi sekä Kai-nulainen Sakari: Segregaatio metropolialu-eella). Työryhmä on kuullut työnsä aikanavaltiosääntöoikeuden asiantuntijoita emeri-tusprofessori Mikael Hidéniä, akatemiapro-fessori Kaarlo Tuoria, professori Olli Mäen-päätä sekä professori Veli-Pekka Viljasta.Työryhmä on järjestänyt kaksi teemasemi-naaria (kuulemistilaisuutta) kunnille ja yh-teistyöorganisaatioille, ensimmäisen helmi-kuussa 2014 ja toisen toukokuussa 2014.

Työryhmän toimikauden päättymisen15.9.2014 jälkeen esitystä on valmisteltu vir-katyönä yhteistyössä valtiovarainministeriön,liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristö-ministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, oi-keusministeriön, sosiaali- ja terveysministe-riön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja maa-ja metsätalousministeriön kanssa.

Lisäksi valtiovarainministeriö asetti26.9.2014 eduskuntapuolueiden puoluesih-teereistä koostuvan työryhmän, jonka tehtä-

71

vänä oli selvittää valmisteilla olevan metro-polihallinnon vaalien järjestämistapaa. Työ-ryhmän 31.10.2014 tekemien ehdotustenmukaan työryhmässä oli kannatusta metropo-livaalin järjestämiseen sekä yhden vaalipiirinmallilla että kolmen vaalipiirin mallilla. Mal-leista kumpikaan ei saanut yksimielistä tu-kea. Tarpeesta taata kullekin kunnalle ta-kuupaikka ei myöskään oltu yksimielisiä.Työryhmä teki myös ehdotuksensa vaalipiiri-jaoksi, mikäli metropolihallinnon vaalit pää-dyttäisiin toteuttamaan kolmen vaalipiirinmallilla. Lisäksi työryhmä katsoi, että metro-polivaltuuston koon tulisi olla vähintään 85valtuutettua, mutta enintään kuitenkin 91 val-tuutettua.

5.2 Muu metropolialueeseen liittyvävalmistelu

Kataisen hallituksen rakennepoliittisessaohjelmassa (29.8.2013) linjattiin, että metro-polihallinnon kokoamisen lisäksi metropoli-alueella edistetään kuntaliitoksia. Metropoli-alueen kuntia kannustettiin etenemään itsekäynnistämillään kuntaliitosselvitysalueilla.Lisäksi linjattiin, että valtiovarainministeriöasettaisi alueelle erityisen kuntajakoselvittä-jän. Alueen kunnat Helsinkiä ja Vantaata lu-kuun ottamatta olivat käynnistäneet 1.7.2013voimaan tulleen kuntarakennelain(1698/2009) mukaisesti liitosselvityksiä.Erityinen selvitys (VM144:00/2013) asetet-tiin 9.12.2013 Espoon, Helsingin, Kauniais-ten, Keravan ja Vantaan kaupunkeja sekäKirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdinkuntia koskien, koska alueelle ei ollut senkokonaisedun näkökulmasta syntymässä riit-tävää kuntarakenneratkaisua.

Erityinen selvitys valmistui xx.xx.2014.Selvittäjät ehdottivat ….

Kuntien itse käynnistämät liitosselvityksetvalmistuivat xx.xx.2014. Espoon, Kauniais-ten, Kirkkonummen ja Vihdin selvityksessäehdotettiin… Hyvinkään, Järvenpään, Kera-van, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Si-poon, Tuusulan selvityksessä ehdotettiin…

5.3 Lausunnot ja niiden huomioon otta-minen

Lausuntojen keskeinen sisältö

Luonnos hallituksen esitykseksi on ollutlausuntokierroksella xx.xx.2014 –xx.xx.xxxx. Lausunto pyydettiin seuraaviltatahoilta: xxx. Lausuntoja saatiin yhteensä xxkappaletta ja lausuntonsa antoivat seuraavattahot: xxx. Lausuntojen keskeinen sisältö…

Lausuntojen huomioon ottaminen

Esityksen valmistelussa on otettu huomi-oon hallituksen esitysluonnokseen lausunto-kierroksilla tehtyjä muutosesityksiä. Muunmuassa…

Esitys on käsitelty kuntalain 8 §:ssä tarkoi-tetussa kunnallistalouden ja -hallinnon neu-vottelukunnassa.

6 Riippuvuus muista e s ityksistä

Eduskunnalle on 27.11.2014 annettu halli-tuksen esitys (HE 268/2014) kuntalaiksi jaeräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessäehdotetaan säädettäväksi uusi kuntalaki, jokakorvaisi voimassa olevan kuntalain(365/1995). Uusi kuntalaki olisi edelleenkunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä jataloutta koskeva yleislaki. Laissa otettaisiinhuomioon kuntien toimintaympäristön jakuntahallinnon rakenteiden sekä lainsäädän-nön muuttuminen. Lain rakennetta ja käsittei-tä uudistettaisiin. Uuden kuntalain on tarkoi-tus tulla voimaan vuonna 2015.

Tähän esitykseen sisältyvissä lakiehdotuk-sissa viitataan voimassa olevaan kuntalakiintai sen säännöksiin seuraavasti:

- laki metropolihallinnosta 2, 5, 7,15, 22 ja23 § (1. lakiehdotus),

- laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuol-toa koskevasta yhteistoiminnasta 2 § (3. la-kiehdotus),

- laki joukkoliikenteen tarkastusmaksustaannetun lain muuttamisesta 2 § (10. lakieh-dotus), sekä

- laki maankäyttö- ja rakennuslain muutta-misesta 47, 188 ja 191 § (16. lakiehdotus).

Metropolihallintoa koskevassa lakiehdo-tuksessa (1. lakiehdotus) on käytetty myösvoimassa olevassa kuntalaissa käytettyä ter-

72

minologiaa. Lakiehdotus tulee myös sisällöl-lisesti sovittaa yhteen kuntalain osallistumis-ta ja vaikuttamista koskevan sääntelyn kans-sa koskien metropolialueen kunnan asukkaanaloiteoikeutta sekä metropolihallinnon toimi-valtaan kuuluvasta asiasta järjestettävää kan-sanäänestystä.

Hallitus- ja oppositiopuolueet sopivat23.3.2014 ja hallitus linjasi rakennepoliittisenohjelman toimeenpanopäätöksessä 25.3.2014sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistäkoskevan lakiesityksen periaatteista. Järjes-tämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluistasiirtyisi viidelle alueelliselle, hallintomallil-

taan kuntayhtymänä toimivalle järjestäjälle,joiden toiminta käynnistyisi vuonna 2017.Kunnat voisivat jatkossakin toimia sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottajina. Lakiesityk-sen lausuntokierros päättyi 14.10.2014 ja la-kia koskeva hallituksen esitys on tarkoitustuoda eduskunnan käsiteltäväksi syysistunto-kaudella 2014. Esityksellä voi olla vielä vai-kutusta lakiin metropolihallinnosta. Molem-missa lakiesityksissä ehdotetaan muutoksia,jotka liittyvät kuntien tehtäviin ja hallintoon.Näiden muutosten vaikutuksia kuntien näkö-kulmasta on tarpeen tarkastella kokonaisuu-tena.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakie hdot usten peruste lut

1.1 Laki metropolihallinnosta

1 Luku. Yleiset säännökset

1 §. Lain tarkoitus. Lakiin ehdotetaan otet-tavaksi sen yleistä tarkoitusta määrittäväsäännös. Pykälän mukaan ehdotetun lain tar-koituksena olisi koota ja järjestää metropoli-alueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä(niin sanotut MAL-tehtävät) koskevien teh-tävien hoitaminen. Lain tarkoituksena olisimyös luoda edellytyksiä metropolialueenkuntarajat ylittävälle kansanvaltaiselle pää-töksenteolle ja edistää alueen sosiaalisesti, ta-loudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää ke-hitystä ja alueen kansainvälisen kilpailuky-vyn sekä elinvoiman vahvistamista.

Metropolihallinnon perustamisella pyritäänluomaan nykyistä selkeämpi, vaikuttavampija pysyvämpi kunnallisen yhteistyön hallin-nollinen rakenne, jonka avulla voidaan te-hokkaasti vastata kuntarajat ylittävien on-gelmien ratkaisemiseen. Metropolihallinnonperustamisella pyritään myös poistamaanpäällekkäistä hallintoa, selkeyttämään toimi-joiden välistä työnjakoa ja lisäämään päätök-senteon kansanvaltaisuutta ja läpinäkyvyyttä.Keskeisinä keinoina ovat erityisesti metropo-likaava, sen toimeenpano-osa ja metropoli-sopimus sekä niiden oikeus- ja ohjausvaiku-

tukset kuntien kaavoitukseen ja muuhun vi-ranomaistoimintaan sekä seudullisesti yhte-näinen ja aktiivinen maapolitiikka ja liiken-nejärjestelmä- ja joukkoliikennesuunnittelu.Metropolialueen kaavoituksen ja kaavajärjes-telmän kehittämisen keskeisiä tavoitteita ovatyhdyskuntarakenteen, asuntomarkkinoiden jaliikennejärjestelmän toimivuuden ja taloudel-lisuuden parantaminen, ympäristön kestävänkehityksen turvaaminen, kilpailukyvyn pa-rantaminen sekä työmarkkinoiden toimivuu-den ja sosiaalisen eheyden turvaaminen suju-valla ja vuorovaikutteisella yhtenäiseen ko-konaisuuteen tähtäävällä viranomaisproses-silla. Päätöksenteon kansanvaltaisuutta ja lä-pinäkyvyyttä pyritään lisäämään ottamallakäyttöön metropolivaalit, alueen asukkaidenaloiteoikeus ja neuvoa-antava kansanäänes-tys.

2 §. Metropolihallinto. Pykälässä määritel-täisiin metropolihallinto. Sääntelyn tavoittee-na olisi luoda lainsäädännöllinen perustametropolialueen kuntien yhteistyön organi-soinnille sekä toiminnan, tehtävien ja talou-den järjestämiselle.

Pykälän mukaan metropolihallinto olisi senalueen asukkaiden itsehallintoon perustuvajulkisoikeudellinen yhteisö, johon sovellet-taisiin, mitä kuntalaissa (365/1995) säädetäänkuntayhtymästä, jollei ehdotetussa laissa toi-sin säädettäisi. Metropolihallintoon ei kui-tenkaan sovellettaisi kuntalain 81 §:n kun-

73

tayhtymän toimielimiä ja 82 §:n vaalikelpoi-suutta kuntayhtymän toimielimiin koskeviasäännöksiä. Metropolihallinto olisi siis niinsanottu pakkokuntayhtymä. Tavanomaisestapakkokuntayhtymästä se poikkeaisi kuitenkinsiten, että sillä olisi välittömillä vaaleilla va-littu valtuusto. Se ei olisi kuitenkaan puhdasperustuslain 121 §:n 4 momentissa tarkoitettuitsehallinnollinen organisaatio, vaan erään-lainen sekamuotoinen alueellisen itsehallin-non yksikkö. Tältä osin sääntelyratkaisu vas-taa aineelliselta sisällöltään Kainuun hallin-tokokeilusta annetun lain (343/2003) 3 §:nsääntelyä.

3 §. Metropolihallinnon jäsenkunnat jametropolialue. Hallituksen elokuussa 2014rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanonyhteydessä tekemien linjausten mukaisestimetropolihallinnon jäsenkuntia olisivat Hel-singin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Kera-van, Järvenpään, ja Hyvinkään kaupungit se-kä Sipoon, Tuusulan, Kirkkonummen, Vih-din, Nurmijärven, Mäntsälän ja Pornaistenkunnat. Lisäksi hallitus linjasi samassa yh-teydessä, että Porvoon ja Lohjan kaupungeil-le tulisi antaa mahdollisuus liittyä metropoli-hallintoon.

Metropolihallinnolle ehdotettujen tehtäviennäkökulmasta ehdotettu alue muodostaisi yh-tenäisen ja yhteen kasvaneen yhdyskuntara-kenteellisen ja toiminnallisen kokonaisuuden.Ehdotetun metropolialueen voidaan katsoaolevan myös yhtenäistä, seudullista työssä-käynti-, työmarkkina- ja asuntomarkkina-aluetta. Metropolihallinnolle ehdotettujentehtävien hoitaminen tällaisella alueella hel-pottaisi ja edistäisi koko seudun kehitystä se-kä tukisi niitä tavoitteita, joita metropolihal-linnolle on asetettu.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin niistäkunnista, jotka olisivat suoraan lain nojallametropolihallinnon jäsenkuntia. Nämä niinsanotut perusjäsenkunnat olisivat samat kuinedellä tarkoitetussa hallituksen linjauksessamainitut kunnat. Kuntajoukko olisi myös sa-ma kuin kuntarakennelain (1698/2009) 4 e§:ssä tarkoitetut Helsingin metropolialueenkunnat. Lakiehdotuksen 26 § sisältäisi sään-nöksen, joka antaisi Porvoolle ja Lohjallemahdollisuuden vapaaehtoisesti liittyä met-ropolihallinnon jäsenkunnaksi tietyn lain täy-täntöönpanoon sidotun määräajan puitteissa

ja pykälässä säädettyjen edellytysten täytty-essä.

Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin met-ropolialue. Metropolialue muodostuisi edellä1 momentissa tarkoitetuista perusjäsenkun-nista ja lakiehdotuksen 26 §:n nojalla metro-polihallintoon liittyneistä kunnista. Alueenmäärittely vaikuttaa muun muassa metropo-livaalien toimittamiseen. Lakiehdotuksen 20§:ään sisältyy säännös, jolla hallittaisiin tar-vittaessa metropolialueeseen kuuluvia kuntiakoskevat kuntajaon muutokset.

4 §. Metropolihallinnon toimiala ja tehtä-vät. Pykälä sisältäisi metropolihallinnon toi-mialaa ja tehtäviä koskevan perussäännök-sen. Metropolihallinto olisi monitoimialainenviranomainen, joka hoitaisi pääasiassa vainstrategisen tason tehtäviä. Ehdotettu pykäläolisi kolmitasoinen. Ensinnä pykälässä mää-riteltäisiin toimialakohtaisesti ne metropoli-hallinnon toimivaltaan kuuluvat tehtäväko-konaisuudet, joita koskevista tehtävistä sää-dettäisiin tarkemmin erityislainsäädännössä.Toiseksi pykälässä määriteltäisiin metropoli-hallinnolle tiettyjä tehtäviä, joista ei ole tällähetkellä muualla lainsäädännössä säädettyerikseen tai jotka erikseen annettaisiin met-ropolihallinnolle lailla. Kolmanneksi pykä-lässä määriteltäisiin ne tehtävät, jotka metro-polihallinto voisi ottaa hoitaakseen.

Pykälän 1 momentin mukaan metropolihal-linto hoitaisi metropolialueella sille erikseensäädettyjä tehtäviä maakäytön, asumisen, lii-kenteen, aluekehittämisen ja ympäristöpalve-lujen toimialoilla. Näistä tehtävistä säädettäi-siin maankäyttö- ja rakennuslaissa(132/1999), luonnonsuojelulaissa(1096/1996), laissa rakennusperinnön suoje-lemisesta (498/2010), laissa kiinteän omai-suuden ja erityisten oikeuksien lunastamises-ta (603/1977), laissa alueiden kehittämisestäja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista(7/2014), laissa elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskuksista (897/2009), joukkoliiken-nelakiin (869/2009), laissa joukkoliikenteentarkastus-maksusta (469/1979), maantielaissa(503/2005), ratalaissa (110/2007), ilmailu-laissa (1194/2009), vesihuoltolaissa(119/2001), jätelaissa (646/2011) sekä tälläesityksellä annettavassa laissa metropolialu-een liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettäkoskevien tehtävien hoitamisesta ja laissa

74

pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa kos-kevasta yhteistoiminnasta. Tähän esitykseensisältyvät muun muassa edellä tarkoitettujalakeja koskevat muutosehdotukset. Säännök-sessä tarkoitettuja metropolihallinnon tehtä-viä olisivat esimerkiksi metropolikaavan jametropolisopimuksen laatimista ja hyväksy-mistä koskevat tehtävät, liikennejärjestelmääja joukkoliikennettä koskevat tehtävät, stra-tegisia aluekehittämistehtäviä sekä vesi- jajätehuoltoa koskevat tehtävät.

Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaanmetropolihallinnon tehtävänä olisi metropo-lialueen asunto- ja maapolitiikan strateginensuunnittelu ja kehittäminen. Jäsenkuntienkanssa yhteistyössä tapahtuva asuntopolitii-kan strateginen suunnittelu ja kehittäminenloisivat edellytyksiä seudullisen asuntotuo-tannon tavoitteiden toteutumiselle ja tukisivatmaankäytön, asumisen ja liikenteen yhteen-sovittamista ja metropolikaavoituksen toi-meenpanoa. Strategisessa suunnittelussa pai-nottuisivat arviot seudullisten asuntomarkki-noiden ja asuntotarjonnan kehityksestä, asun-torakentamisen määrällisistä ja laadullisistatarpeista, asuntorahoituksen järjestämisestäsekä asuntokannan ylläpitämisestä. Strategi-sen suunnittelun avulla voitaisiin edistääasuntoalueiden monipuolista toteuttamista jakehittää erityisryhmien asumista.

Aktiivinen maapolitiikka on keskeinen kei-no varmistaa yhdyskuntarakennetta ja asun-totuotantoa koskevien seudullisten tavoittei-den toteutuminen. Metropolihallinto tekisi tä-tä tarkoitusta varten tarpeellista maapoliittistastrategista suunnittelua ja kehittämistä yhteis-työssä jäsenkuntien kanssa. Maapoliittisenstrategian tarkoituksena olisi edistää metro-polikaavan toteuttamista erityisesti kaavankeskeisillä toteuttamisalueilla. Tavoitteenaolisi myös edistää seudullisesti yhtenäisenmaapolitiikan harjoittamista jäsenkunnissa.Metropolihallinnon laatimalla maapolitiikanstrategialla ei kuitenkaan olisi oikeudellistavaikutusta kuntien toimivaltaan päättää maa-politiikastaan.

Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaanmetropolihallinnon tehtävänä olisi metropo-lialueen ilman laadun seuranta, ilmastomuu-toksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpitoja tuottaminen. Metropolihallinto huolehtisijäsenkuntiensa ilmansuojelun seurannasta,

tutkimuksesta ja suunnittelusta sekä koulu-tus- ja viestintätehtävistä. Ilmastomuutoksenstrategiatyöhön sisältyisi sekä ilmastomuu-toksen hillintää että sopeutumista koskevienseudullisten toimenpiteiden edistäminen yh-teistyössä jäsenkuntien kanssa. Työssä tulisipainottua toimenpiteiden arviointi, seurantaja ilmastoviestintä. Metropolihallinto tuottai-si ja ylläpitäisi yhteistyössä jäsenkuntienkanssa seutu- ja paikkatietoja maankäyttöä,asumista ja liikennettä koskevien tehtäviensekä ilmastomuutoksen strategiatyön hoita-miseksi.

Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaanmetropolihallinnon tehtävänä olisi metropo-lialueen muiden sille erikseen säädettyjentehtävien hoitaminen. Sääntelyllä on haluttuturvata metropolihallinnon tehtäväkentänjoustava kehittäminen myös 1 ja edellä 2momentissa tarkoitettuja tehtäviä laajempaansuuntaan.

Pykälän 3 momentin ensimmäisen virkkeenmukaan metropolihallinto voisi tarjota jäsen-kunnilleen vuokra-asuntotuotannon rakennut-tamispalvelujen. Rakennuttamispalvelujentulisi painottua metropolikaavassa osoitetuil-le seudullisesti keskeisille asuntorakentami-sen alueille. Kyse olisi konsulttityyppisistäpalveluista, joita jäsenkunnat voisivat halu-tessaan metropolihallinnolta ostaa. Metropo-lihallinto ei rakennuttaisi asuntoja omaanomistukseensa, vaan omistajana olisi aina jo-kin muu taho jäsenkunnan tilauksesta riippu-en. Rakennuttamispalvelut voisivat koskeasekä valtion tukemien että vapaarahoitteistenvuokra-asuntojen tuotantoa. Kuitenkin niilläalueilla, joilla on pulaa kohtuuhintaisistaasunnoista, tuotannon tulisi keskittyä valtiontukemiin vuokra-asuntoihin.

Lisäksi metropolihallinnon jäsenkunnatvoisivat pykälän 3 momentin viimeisen virk-keen mukaan sopia, että metropolihallintovoisi ottaa hoitaakseen metropolialueen jä-senkunnilta muitakin kuin pykälän 1 ja 2momentissa tarkoitettuja tehtäviä. Tehtävienjärjestäminen tapahtuisi käytännössä noudat-taen kuntalain 10 luvun säännöksiä kuntienyhteistoiminnan muodoista. Tällaisia tehtäviävoisivat olla esimerkiksi Helsingin seudunliikenne-kuntayhtymän nykyiseen perusso-pimukseen sisältyvät joukkoliikennetehtävät,kuten joukkoliikenteen infrastruktuurin ke-

75

hittäminen ja ylläpito, joukkoliikenteen tieto-ja viestintäteknisten järjestelmien kehittämi-nen ja ylläpito sekä joukkoliikenteen mark-kinointi ja matkustajainformaatio.

5 §. Metropolivaltuusto ja sen valinta. Met-ropolivaltuusto valittaisiin joka neljäs vuositoimitettavilla vaaleilla. Valtuustoon kuuluisimetropolialueen kuntien yhteenlasketustaasukasluvusta riippuen 61 – 101 jäsentä elimetropolivaltuutettua. Metropolivaltuutetuil-le valittaisiin varavaltuutettuja samalla taval-la kuin kuntien valtuutetuille valitaan vara-valtuutettuja, kuitenkin niin, että varavaltuu-tetut valittaisiin kunnittain, jolla varmistettai-siin se, että jokaisella kunnalla on aina edus-tus metropolivaltuustossa.

Metropolivaltuuston tehtävät määräytyisi-vät kuntalain 86 §:n 1 momentin ja 13 §:nmukaisesti ja vastaisivat tavanomaisen kun-tayhtymän yhtymäkokouksen tehtäviä.

2 Luku. Metropolivaalit

7 §. Metropolivaalit. Pykälässä säädettäi-siin metropolivaalien perusperiaatteista, jotkaolisivat samoja kuin kunnallisvaaleissa. Met-ropolivaalit toimitettaisiin kunnallisvaalienyhteydessä. Metropolialue olisi metropoli-vaaleissa yhtenä vaalipiirinä samalla tavoinkuin yksittäinen kunta on oma vaalipiirinsäkunnallisvaaleissa. Tämä tarkoittaisi sitä, ettämetropolivaalien ehdokkaat asetetaan kokometropolialueelle ja että metropolivaalien tu-los määräytyisi koko metropolialueella an-nettujen äänten mukaisesti. Koska metropo-lihallinto toteutettaisiin kuntayhtymänä jakun otetaan huomioon perustuslain 121 §:n 1momentissa säädetty kunnallisen itsehallin-non vaatimus, on tarpeen varmistaa se, ettäjokainen metropolialueeseen kuuluva kuntasaa asukasluvustaan riippumatta vähintäänyhden edustajan metropolivaltuustoon. Tästäehdotetaan otettavaksi pykälään nimenomai-nen maininta. Teknisesti metropolivaalit toi-mitettaisiin lähtökohtaisesti samalla tavallakuin kunnallisvaalit. Henkilöllä, jolla olisiäänioikeus sekä kunnallisvaaleissa että met-ropolivaaleissa, olisi ennakkoäänestyspaikal-la tai vaalipäivän äänestyspaikalla käytössäänkaksi eriväristä äänestyslippua, toinen kun-nallisvaaleja ja toinen metropolivaaleja var-ten.

8-9 §. Äänioikeus sekä vaalikelpoisuus jasen rajoitukset. Äänioikeus ja vaalikelpoi-suus metropolivaaleissa määräytyisivät sa-malla tavoin kuin kunnallisvaaleissa.

10 §. Metropolivaalilautakunta. Pykälässäsäädettäisiin uudesta vaaliviranomaisesta,metropolivaalilautakunnasta, jonka asettaisimetropolivaltuusto ja josta olisi muutoin so-veltuvin osin voimassa, mitä kunnan keskus-vaalilautakunnasta on säädetty. Metropoli-vaalilautakunta huolehtisi metropoli-vaalienehdokasasettelusta ja metropolivaalien tulok-sen laskennasta yhdessä kuntien keskusvaali-lautakuntien kanssa sekä metropolivaalien tu-loksen määräämisestä ja vahvistamisesta.

11 §. Ehdokasasettelu. Pykälässä säädettäi-siin metropolivaalien ehdokashakemusten te-kemisestä ja metropolivaalilautakunnan teh-tävistä hakemusten käsittelyssä ja ehdo-kasasettelun vahvistamisessa. Menettelyt oli-sivat lähtökohtaisesti samanlaisia kuin kun-nallisvaaleissa. Siten kukin puolue, vaali-liitto ja yhteislista saisi asettaa ehdokkaitametropolivaaleissa enintään valittavien met-ropolivaltuutettujen puolitoistakertaisen mää-rän. Ehdokashakemukseen liitetyssä ehdo-tuksessa puolueen tai valitsijayhdistyksenehdokaslistaksi tulisi kuitenkin kunnallisvaa-leista poiketen mainita myös kunkin ehdok-kaan kotikunta. Valitsijayhdistyksen perus-tamiseksi metropolivaaleihin tarvittaisiin vä-hintään 100 metropolialueella äänioikeutet-tua henkilöä. Ehdotus olisi linjassa sen kans-sa, että edus-kuntavaaleissa valitsijayhdistyk-sen voi perustaa 100 vaalipiirin alueella ää-nioikeutettua henkilöä.

12 §. Vaalien tuloksen laskenta ja vahvis-taminen sekä tuloksesta tiedottaminen. Pykä-län 1 ja 2 momentissa ehdotettava menettelymetropolivaalien ääntenlaskennassa ja vaali-en tuloksen määräämisessä olisi soveltuvinosin sama kuin mitä käytetään presidentin-vaalin ja europarlamenttivaalien ääntenlas-kennassa (vaalilain 137-138 § ja 178-179 §).Metropolivaaleissa annetut äänestysliput las-kettaisiin siten kuntien keskusvaalilautakun-nissa ja ne ilmoittaisivat laskennan tuloksenmetropolivaalilautakunnalle, joka sitten yh-distäisi kuntien ilmoittamat äänimäärät janiiden perusteella määräisi ja vahvistaisimetropolivaalien tuloksen koko metropoli-alueella.

76

Metropolivaalilautakunta määräisi metro-polivaalien tuloksen lähtökohtaisesti samallatavalla kuin kunkin kunnan keskusvaalilauta-kunta määrää kunnallisvaalien tuloksen.Koska kuitenkin edellä 7 §:n 2 momentissaehdotetaan säädettäväksi, että kustakin met-ropolialueen kunnasta tulee valita metropoli-valtuustoon vähintään yksi edustaja, metro-polivaalilautakunnan tulisi tarkistaa, että va-littujen nimisarjassa on vähintään yksi edus-taja jokaisesta metropolialueen kunnasta.Tämä tapahtuu toteamalla kunkin valituksitulevan ehdokkaan kotikunta. Jos valituiksitulevien nimisarjassa on vähintään yksi eh-dokas jokaisesta kunnasta, metropolivaalilau-takunta vahvistaisi metropolivaalien tuloksensellaisenaan. Jos kuitenkin joku kunta näyt-täisi jäävän ilman metropolivaltuutettua, so-vellettaisiin 3 momentissa ehdotettavaa sään-telyä. Kyseisestä kunnasta tulisi silloin vali-tuksi kunnassa metropolivaaleissa eniten ää-niä saaneen nimisarjaan kuuluvan puolueen,vaaliliiton tai yhteislistan eniten henkilökoh-taisia ääniä saanut ehdokas, jonka kotikuntakyseinen kunta on. Jotta tämä ei kuitenkaanvaikuttaisi ensinnäkään metropolivaltuustonkokoon eikä toisaalta myöskään ryhmittymi-en koko metropolialueella saamien metropo-livaltuutettujen lukumääriin, metropolivaali-lautakunnan tulee samalla poistaa valituiksitulevien nimisarjasta yksi ehdokas. Poiste-tuksi tulisi aina pienimmän vertausluvunomaava ehdokas siitä samasta puolueesta,vaaliliitosta tai yhteislistasta, jonka ehdokasvalitaan kyseisestä kunnasta 3 momentissatarkoitetulla menettelyllä.

Esimerkki: Metropolivaltuustoon valitaan91 valtuutettua. Vaalien tulosta määrätessäänmetropolivaalilautakunta toteaa muun muas-sa, että puolue X saa metropolivaltuustoon10 paikkaa (neljä paikkaa kunnasta A, kolmepaikkaa kunnasta B, kaksi paikkaa kunnastaC ja yhden paikan kunnasta D). Samalla met-ropolivaalilautakunta havaitsee, että 91:n va-littavaksi tulevan nimisarjassa ei ole yhtäänehdokasta kunnasta E. Lautakunta toteaa, ettäkunnassa E eniten ääniä saanut puolue onpuolue X ja sen eniten henkilökohtaisia ääniäsaanut ehdokas, jonka kotikunta on E, on eh-dokas Xy. Näin ollen ehdokas Xy tulee vali-tuksi metropolivaltuustoon. Jotta metropoli-valtuuston koko ei kasvaisi 91:stä 92:een ei-

kä puolueen X saama paikkamäärä kymme-nestä yhteentoista, metropolivaalilautakuntapoistaa valittaviksi tulevien nimisarjasta puo-lueen X sen ehdokkaan, jonka vertausluku onpienin. Tässä esimerkissä tuo ehdokas on yk-si puolueen neljästä ehdokkaasta kunnassa A.Siten puolueen X paikkamäärä säilyy 10:ssäja sen paikat jakaantuvat seuraavasti: kolmepaikkaa kunnasta A, kolme paikkaa kunnastaB, kaksi paikkaa kunnasta C, yksi paikkakunnasta D ja yksi paikka kunnasta E.

Valittavien nimisarjasta poistettava ehdo-kas ei kuitenkaan voisi olla sellainen ehdo-kas, joka olisi kuntansa ainoa metropolival-tuutettu. Tällaisessa tapauksessa valittaviennimisarjaa käytäisiin läpi alhaalta ylöspäin jasiitä poistettaisiin puolueen toiseksi pienim-män vertausluvun omaava ehdokas, kolman-neksi pienimmän vertausluvun omaava eh-dokas ja niin edelleen.

Mikäli kunnan ainoaksi metropolivaltuute-tuksi tulisi valituksi yhteislistaan kuulumat-toman valitsijayhdistyksen ehdokas, hänelleei voida määrätä varavaltuutettua. Mikäli täl-lainen valtuutettu menettäisi vaalikauden ai-kana vaalikelpoisuutensa, vapautettaisiintoimestaan tai kuolisi, kunnan edustus met-ropolivaltuustossa samalla lakkaisi. Tästäsyystä pykälän 5 momentissa ehdotetaansäädettäväksi, että metropolivaalilautakunnantulisi tällöin vahvistaa metropolivaalien tulostältä osin uudelleen. Poistuneen valtuutetuntilalle tulisi määrätä uusi valtuutettu kysei-sestä kunnasta noudattaen soveltuvin osin 3momentissa ehdotettavaa menettelyä. Valtuu-tetuksi määrättäisiin nimisarjaan kuuluvan,kunnassa eniten ääniä saaneen puolueen, vaa-liliiton tai yhteislistan eniten ääniä saanut eh-dokas. Tätä menettelyä sovellettaisiin myösniissä hyvin epätodennäköisissä tilanteissa,joissa kunnan ainoalle ehdokkaalle oli kyllämäärätty varavaltuutettuja vaalien tulostavahvistettaessa, mutta sekä valtuutettu itse et-tä hänen varavaltuutettunsa ovat kaikki pois-tuneet. Kunnan metropolivaltuutetuksi valit-taisiin silloin nimisarjaan kuuluvan, kunnassatoiseksi eniten ääniä saaneen puolueen enitenääniä saanut ehdokas.

13 §. Muutoksenhaku vaaleihin. Päätök-seen, jolla metropolivaalien tulos on vahvis-tettu, saisi hakea muutosta samalla tavoinkuin kunnallisvaaleissa. Myös vaalien uusi-

77

mista koskeva sääntely vastaisi kunnallisvaa-leja koskevaa sääntelyä.

3 luku. Metropolialueen asukkaiden osallis-tumis- ja vaikuttamisoikeudet

14 §. Aloiteoikeus. Metropolialueen kunnanasukkaalle ehdotetaan säädettäväksi saman-lainen oikeus tehdä aloitteita metropolihal-linnolle kuin kunnan asukkaalla on oikeustehdä aloitteita kunnalle sen toimintaa kos-kevissa asioissa.

15 §. Neuvoa-antava kansanäänestys. Py-kälässä ehdotetaan säädettäväksi, että metro-polivaltuusto voisi päättää, että metropolihal-linnon toimivaltaan kuuluvasta asiasta toimi-tetaan neuvoa-antava kansanäänestys metro-polialueella. Aloitteen kansanäänestyksenjärjestämisestä voisi tehdä vähintään kolmeprosenttia metropolialueen kuntien 15 vuottatäyttäneistä asukkaista. Jos metropolivaltuus-to päättäisi järjestää kansanäänestyksen, sepäättäisi samalla kansanäänestyksen aiheestaja ajankohdasta sekä äänestäjille esitettävistävaihtoehdoista sekä huolehtisi kansanäänes-tystä kokevasta tiedottamisesta.

16 §. Neuvoa-antavan kansanäänestyksentoimittaminen. Metropolialueen neuvoa-antava kansanäänestys toimitettaisiin lähtö-kohtaisesti kuten yksittäinen kunnallinenkansanäänestys. Kansanäänestyksessä käytet-tävät asiakirjat kuitenkin laatisi ja niiden ja-kelusta äänestysoikeutetuille huolehtisi met-ropolivaalilautakunta, tarvittaessa yhteistoi-minnassa kuntien keskusvaalilautakuntienkanssa. Kansanäänestyksen tulos laskettaisiinkussakin metropolialueen kunnassa ja ilmoi-tettaisiin metropolivaalilautakunnalle, jokavahvistaisi ja julkaisisi kansanäänestyksentuloksen metropolialueella. Muutoin kansan-äänestys toimitettaisiin noudattaen soveltuvinosin, mitä neuvoa-antavissa kunnallisissakansanäänestyksissä noudatettavassa menet-telyssä annetussa laissa (656/1990) sääde-tään. Äänestysoikeuden edellytykset olisivatyhtäläiset äänioikeuden edellytysten kanssa.

4 Luku. Erinäiset säännökset

17 §. Metropolisopimus. Esityksen mukaanmaankäyttö- ja rakennuslakiin lisättäisiinmetropolikaavaa koskeva uusi 4 a luku, jon-

ka 34 g §:ssä olisi säännökset metropoliso-pimuksesta. Ehdotettu pykälä täydentäisimaankäyttö- ja rakennuslain sääntelyä. Sään-nöksen tarkoituksena on turvata, että valtiollaon riittävät mahdollisuudet vaikuttaa metro-polihallinnon talouteen ja sen kehitykseensiltä osin kuin metropolihallinnon menoja ontarkoitus rahoittaa valtion varoista. Lisäksisäännöksen tarkoituksena on varmistaa, ettämetropolihallinnon toiminnan ja taloudensuunnittelussa ja päätöksenteossa on riittävättiedot sen talouteen merkittävästi vaikuttavis-ta tekijöistä. Valtion puolelta sopimusneuvot-teluihin osallistuisivat ainakin valtiovarain-ministeriön, liikenne- ja viestintäministeriönja ympäristöministeriön edustajat.

Pykälän mukaan metropolisopimuksessaolisi, maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetynlisäksi, sovittava metropolihallinnon tehtävi-en hoitamisen rahoittamista koskevista peri-aatteista metropolihallinnon, sen jäsenkunti-en ja valtion kesken. Sopimuksessa olisi to-dettava myös valtion talousarvioon otetustavaltionavustuksesta metropolihallinnon toi-minnan rahoittamiseen. Valtion rahoituksestametropolihallinnolle säädettäisiin ehdotetunlain 19 §:ssä. Sopimus olisi tältä osin tehtävämaan hallituksen toimikaudeksi ja sen sisäl-töä tarkistettaisiin tarvittaessa vuosittain. La-kiehdotuksen 23 §:n 2 momenttiin sisältyysopimuksen tekemistä koskeva siirtymäkau-den määräaika.

18 §. Kuntien maksuosuuksien määräyty-misen perusteet. Pykälässä säädettäisiin met-ropolihallinnon jäsenkuntien maksuosuuksi-en jakautumisesta jäsenkuntien kesken sekävastuista sen veloista ja varoista. Kuntalain78 §:n mukaan kuntayhtymän perussopimuk-sessa on sovittava muun muassa jäsenkuntienosuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuus-ta sen veloista sekä muista taloutta koskevis-ta asioista. Lähtökohtana olisi, että jäsenkun-tien tulisi sopia asiasta perussopimuksessa.Siltä varalta, etteivät jäsenkunnat pääsisi so-pimukseen, pykälässä säädettäisiin, että mak-suosuudet sekä varat ja vastuut jakautuisivatjäsenkuntien välillä niiden asukasluvun suh-teessa. Asukasluku määräytyisi pykälässätarkemmin määriteltynä ajankohtana väestö-tietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan.Metropolihallinnon toiminnan ja taloudenkannalta erittäin merkittävä asia on, että jä-

78

senkunnat pääsevät perussopimuksessa yk-simielisyyteen metropolialueen joukkoliiken-teen hoitamisesta aiheutuvan alijäämän kat-tamisesta (niin sanottu tariffituki) jäsenkunti-en kesken.

19 §. Valtion rahoitus metropolihallinnolle.Valtion rahoitus metropolihallinnolle olisipykälän 1 momentin mukaan tarkoitus järjes-tää valtionavustuslaissa (688/2001) tarkoite-tulla yleisavustuksella. Yleisavustus voidaanvaltionavustuslain 5 §:n 2 momentin mukaanmyöntää valtionavustuksen saajan toimintaanyleisesti tai tiettyyn osaan sen toiminnasta.Lain 6 §:n 1 momentin mukaan valtionavus-tus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteenaolevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutu-vien kokonaiskustannusten täyttä määrää,jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoit-teiden saavuttamiseksi välttämättömistä japerustelluista syistä muuta johdu. Lain 8 §:nmukaan tarkempia säännöksiä valtionosuus-lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavus-tuksen talousarvion mukaisesta myöntämi-sestä, maksamisesta ja käytöstä voidaan an-taa valtioneuvoston asetuksella. Asetuksenvalmistelusta vastaisi valtiovarainministeriö.Asetuksen valmistelu tulisi tehdä yhteistyös-sä liikenne- ja viestintäministeriön ja ympä-ristöministeriön kanssa. Valtion avustuksetmetropolihallinnolle myönnettäisiin valtiontalousarvion puitteissa.

Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin mi-hin kustannuksiin valtionavustusta voitaisiinmyöntää. Momentin 1 kohdan mukaan met-ropolihallinnolle maksettaisiin valtionavus-tusta kustannuksiin, jotka aiheutuisivat yhte-näisen lippujärjestelmän luomisesta ja ylläpi-tämisestä sen koko alueella ja joukkoliiken-teen taksojen alentamiseen (ns. tariffituki).Momentin 2 kohdan mukaan metropolihal-linnolle maksettaisiin valtionavustusta kun-nille uusien lakisääteisten tehtävien hoitami-seen. Momentin 3 kohdan mukaan metropo-lihallinnolle maksettaisiin valtionavustustametropolihallinnolle valtiolta siirrettyjen teh-tävien hoitamiseen. Lisäksi momentin 4 koh-dan mukaan metropolihallinnolle maksettai-siin valtionavustusta metropolikaavan ja eri-tyisesti siihen liittyvän toimeenpano-osanlaatimiseen.

Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentin2, 3 ja 4 kohdissa tarkoitettu valtionavustus

voisi kattaa kaikki toiminnasta aiheutuvatkustannukset. Valtionavustuslain 6 §:n pää-säännöstä poikkeaminen olisi näissä tapauk-sissa perusteltua, koska esityksellä metropo-lialueen kunnille asetettaisiin uusia lakisää-teisiä tehtäviä tai velvoitteita, joihin on pe-rustuslain 121 §:ään sisältyvän rahoitusperi-aatteen mukaisesti osoitettava riittävä rahoi-tus.

Valtionavustukseen tarvittavat määrärahaton tarkoitus budjetoida valtiovarainministe-riön hallinnonalan pääluokkaan. Valtiova-rainministeriö toimisi valtionapuviranomai-sena ja huolehtisi avustuksen myöntämisestäja maksamisesta metropolihallinnolle.

Esityksen valmistelussa tehtyjen alustavienarvioiden mukaan valtion tulisi osoittaa uusi-en lakisää-teisten tehtävien rahoitukseen noin21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Avustuskoostuisi joukkoliikenteen hallinnon lakisää-teisen tehtävän laajennuksesta, joukkoliiken-netehtävien siirrosta valtiolta metropolihal-linnolle ja metropolikaavan maakuntakaavaasuuremmasta yksityiskohtaisuudesta.

Yhtenäistä lippujärjestelmää ja tariffitukeakoskevan valtion rahoituksen suuruus riippuujoukkoliikenteen yhtenäisen lippujärjestel-män kattavuudesta, joukkoliikenteen kunnilleaiheuttamista kustannuksista sekä joukkolii-kenteen kehittämisestä alueella.

20 §. Kuntajaon muutosten huomioon ot-taminen. Ehdotetulla säännöksellä varaudut-taisiin tilanteeseen, jossa metropolihallinnos-sa lakisääteisesti mukana oleva kunta lakkai-si kuntarakennelaissa tarkoitetun kuntien yh-distymisen seurauksena. Tällaisessa tilan-teessa uusi kunta jatkaisi metropolihallinnonjäsenkuntana.

5 Luku. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

21 §. Voimaantulo. Tarkoituksena on, ettäehdotettu laki tulisi voimaan vuoden 201alusta lukien.

22 §. Metropolihallinnon toiminnan käyn-nistäminen. Pykälässä säädettäisiin metropo-lihallinnon toiminnan käynnistämisestä en-nen kuin ensimmäinen metropolivaltuustoolisi tullut valituksi ja valtuusto aloittanuttoimintansa sekä käynnistämisvaiheen orga-nisoinnista. Käynnistämisvaiheessa metropo-lihallinnon ylintä päätösvaltaa käyttäisi met-

79

ropolihallinnon jäsenkuntien edustajien edus-tajainkokous. Edustajainkokous voitaisiin va-lita pykälän mukaan heti ehdotetun lain hy-väksymisen jälkeen.

Pykälän 1 momentin mukaan metropolihal-linnon toiminnan käynnistämistä varten met-ropolihallinnon jäsenkuntien olisi valittavajäsenkuntien edustajien edustajainkokous.Edustajainkokous voitaisiin valita ennen eh-dotetun lain voimaan tuloa. Edustajainkoko-uksen kutsuisi ensimmäisen kerran koolleEtelä-Suomen aluehallintovirasto. Aluehal-lintoviraston määräämä henkilö johtaisi ko-kousta, kunnes edustajainkokoukselle olisivalittu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.Jäsenkuntien edustajainkokous olisi kutsutta-va koolle siten, että se kokoontuisi ensim-mäisen kerran viimeistään xxxkuussa 201X.

Edustajainkokous toimisi pykälän 2 mo-mentin mukaan metropolihallinnon ylintäpäätösvaltaa käyttävänä toimielimenä siihensaakka, kunnes metropolivaltuusto olisi valit-tu ja se olisi aloittanut toimintansa. Edusta-jainkokouksen olisi ryhdyttävä niihin toi-menpiteisiin, jotka olisivat välttämättömiämetropolihallinnon toiminnan käynnistämi-seksi. Tällaisia toimenpiteitä olisivat erityi-sesti metropolihallinnon perussopimuksen jajohto- tai hallintosäännön valmistelu ja hy-väksyminen sekä osallistuminen metropoli-sopimuksen valmisteluun ja hyväksymiseen.

Pykälän 3 momentissa määriteltäisiin jä-senkuntien edustajien lukumäärä edustajain-kokouksessa. Kullekin edustajalle valittaisiinpykälän 4 momentin mukaan varajäsen. Täs-sä momentissa säädettäisiin myös edustajienäänimäärästä, sitä koskevasta rajoituksesta jaäänimäärän käyttämisestä. Äänimäärää kos-keva rajoitus perustuu perustuslakivaliokun-nan kannanottoon (PeVL 32/2001), jonkamukaan noudatettava päätöksentekojärjes-telmä ei saa antaa yksittäiselle kunnalle yksi-puolisen määräämisvallan mahdollistamaaasemaa. Pykälän 5 momentissa säädettäisiinedustajainkokouksen päätösvaltaisuudenedellytyksistä sekä edustajainkokouksen me-nettelystä ja muutoksenhausta edustajainko-kouksen päätökseen.

23 §. Perussopimus ja metropolisopimus.Pykälässä asetettaisiin määräaika, johonmennessä metropolihallinnon perussopimusja 17 §:ssä tarkoitettu metropolisopimus tuli-

si hyväksyä. Pykälä sisältäisi myös valtuu-tussäännöksen, jonka perusteella valtioneu-vosto voisi tietyin edellytyksin päättää perus-sopimuksesta. Perussopimuksen sisällöstäsäädetään kuntalain 78 §:ssä. Metropoliso-pimuksesta säädetään 17 §:n lisäksi maan-käyttö- ja rakennuslain 34 g §:ssä.

Perussopimuksen hyväksymisestä olisi py-kälän 1 momentin mukaan päätettävä vii-meistään vuoden 201X xxxkuun loppuunmennessä. Jos metropolihallinnon perusso-pimusta ei olisi solmittu edellä tarkoitettuunajankohtaan mennessä ja olisi ilmeistä, etteimetropolihallintoa saataisi muutoin peruste-tuksi, valtioneuvosto päättäisi metropolihal-linnon jäsenkuntia kuultuaan kuntalain 78§:n 3 momentissa ja perussopimuksessa so-vittavista asioista siltä osin kuin jäsenkunnateivät olisi niistä edustajainkokouksessa sopi-neet. Valtioneuvoston päättämä perussopi-mus olisi voimassa siihen asti, kunnes jäsen-kunnat sopisivat siitä toisin.

Metropolihallinnon perustaminen perustui-si ehdotetun lain säännöksiin, eikä valtioneu-vostolla olisi tältä osin harkintavaltaa. Val-tioneuvosto voisi päättää ainoastaan perusso-pimuksen niistä osista, joista metropolihal-linnon jäsenkunnat eivät olisi päässeet sopi-mukseen ja joista säädetään kuntalain 78 §:n3 momentissa. Valtioneuvoston päätös olisihallintopäätös, josta saisi valittaa korkeim-paan hallinto-oikeuteen hallintolainkäyttö-laissa (586/1996) säädetyn mukaisesti. Josasia jouduttaisiin viemään valtioneuvostonpäätettäväksi, tarkoituksena on, että asia val-tioneuvostolain (175/2003) 12 §:n nojalla yh-teiskuntapoliittisen tai taloudellisen merki-tyksensä vuoksi ratkaistaisiin valtioneuvos-ton yleisistunnossa. Yleisistunnon tulisi hal-linnon yleisten oikeusperiaatteiden mukaises-ti ottaa tasapuolisesti huomioon metropoli-hallinnon jäsenkuntien edut perussopimuk-sessa sovittavista asioista.

Pykälän 2 momentin mukaan metropoliso-pimuksesta on, siltä osin kuin se koskee 17§:ssä tarkoitettuja asioita, päätettävä viimeis-tään vuoden 201X xxxkuun loppuun men-nessä. Säännös velvoittaisi sopimaan vain 17§:ssä tarkoitetuista asioista, mutta se ei estäi-si sopimasta myös niistä asioista, jotka kuu-luvat metropolisopimuksen alaan maankäyt-tö- ja rakennuslain 34 g §:n mukaisesti.

80

Säännöksellä on haluttu turvata valtion rahoi-tusosuuden varmistuminen metropolihallin-non käynnistämisvaiheessa.

24 §. Ensimmäiset metropolivaalit. Tarkoi-tuksena on, että ensimmäiset metropolivaalittoimitettaisiin lain voimaantulon jälkeen toi-mitettavien ensimmäisten kunnallisvaalienyhteydessä. Koska metropolivaltuustoa jametropolihallitusta ei vielä vaalien aikaanole, on tarpeen säätää, että ensimmäisiä met-ropolivaaleja varten Etelä-Suomen aluehal-lintovirasto asettaisi metropolivaalilautakun-nan sekä laatisi ja julkaisisi kuulutuksen met-ropolivaltuustoon valittavien valtuutettujenmäärästä viimeistään kuukauden kuluttuatämän lain voimaan tulosta. Pykälässä ehdo-tetaan myös säädettäväksi, että vaalien tulok-sen tultua vahvistetuksi metropolivaalilauta-kunta antaisi luettelon metropolivaltuutetuik-si valituista ja heidän varajäsenistään viipy-mättä tiedoksi myös Etelä-Suomen aluehal-lintovirastolle, joka luettelon perusteella voi-si ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin metro-polivaltuuston koolle kutsumiseksi.

25 §. Metropolihallinnon järjestäytyminen.Pykälässä säädettäisiin metropolihallinnontoiminnan järjestämisestä sen jälkeen kun en-simmäinen metropolivaltuusto on valittu.

Pykälän 1 momentin mukaan ensimmäistenmetropolivaalien tuloksen vahvistamisen jäl-keen uuden metropolivaltuuston olisi viipy-mättä järjestäydyttävä ja valittava metropoli-hallitus ja muut tarvittavat toimielimet sekäryhdyttävä niihin muihin toimenpiteisiin, jot-ka ovat tarpeen metropolihallinnon toimin-nan järjestämiseksi. Iältään vanhimman val-tuutetun olisi pykälän 2 momentin mukaankutsuttava metropolivaltuutetut ensimmäi-seen kokoukseen ja johdettava siinä puhetta,kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapu-heenjohtajat on valittu. Keskeisin metropoli-valtuuston tehtävä tässä yhteydessä olisi met-ropolihallituksen ja muiden kuntalain 17§:ssä tarkoitettujen toimielinten valinta, jottametropolihallinnon operatiivinen toimintasaataisiin mahdollisimman pian täysimääräi-sesti käyntiin.

26 §. Metropolialueen laajentaminen. Py-kälä sisältäisi siirtymäsäännöksen, joka an-taisi Porvoolle ja Lohjalle mahdollisuudenvapaaehtoisesti liittyä metropolihallinnon jä-senkunnaksi. Liittyvää kuntaa tulisivat ehdo-

tetun säännöksen mukaan koskemaan samatoikeudet ja velvollisuudet kuin metropolihal-linnossa lakisääteisesti mukana olevia kuntia.Liittyminen toteutettaisiin käytännössä kun-talain (365/1995) 10 luvussa tarkoitettua pe-russopimusmenettelyä käyttäen. Liittymiselleasetettaisiin säännöksessä kaksi edellytystä.Ensimmäinen edellytys olisi, että liittymisentulisi tapahtua viimeistään ehdotetun lainmetropolivaaleja koskevissa säännöksissätarkoitetun ja vuonna 2021alkavan vaalivuo-den alusta lukien. Toinen edellytys olisi, ettäliittyvä kunta olisi tehnyt päätökset liittymi-sestä viimeistään 12 kuukautta ennen seuraa-van vaalikauden alkua.

27 §. Voimassa olevat viranomaisluvat.Pykälän mukaan Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymälle ja Y:lle ennen ehdotetun lainvoimaan tuloa myönnetyt viranomaisluvat,jotka koskevat 4 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä,siirtyisivät ehdotetun lain voimaan tullessametropolihallinnolle.

28 §. Vireillä olevat asiat. Pykälän mukaanHelsingin seudun liikenne-kuntayhtymässä jaY:ssä ehdotetun lain voimaan tullessa vireilläolevat asiat, jotka koskevat 4 §:ssä tarkoitet-tuja tehtäviä, siirtyisivät ehdotetun lain voi-maan tullessa metropolihallinnolle.

29 §. Voimassa olevat sopimukset ja si-toumukset. Pykälän mukaan Helsingin seu-dun liikenne-kuntayhtymän ja Y:n ennen eh-dotetun lain voimaantuloa tekemät 4 §:ssätarkoitettuja tehtäviä koskevat voimassa ole-vat sopimukset ja sitoumukset sekä niistäjohtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyisi-vät ehdotetun lain voimaan tullessa metropo-lihallinnolle.

30 §. Henkilöstö. Pykälän mukaan metro-polihallinnon palvelukseen kunnista, kun-tayhtymistä ja valtiolta ehdotetun lain voi-maan tullessa siirtyvän henkilöstön asemastasäädetään kunnallisesta viranhaltijasta anne-tussa laissa (304/2003), valtion virkamies-laissa (750/1994) ja työsopimuslaissa(55/2001). Ensisijaisesti tässä yhteydessä tu-lisivat sovellettaviksi kunnallisesta viranhal-tijasta annetun lain 25 §:n, valtion virkamies-lain 5 e ja 5 f §:n sekä työsopimuslain 1 lu-vun 10 §:n säännökset liikkeenluovutuksesta.

81

1.2 Laki metropolialueen liikennejärjes-telmää ja joukkoliikennettä koskevi-en tehtävien hoitamisesta

1 §. Lain soveltamisala. Metropolihallin-nosta annetussa laissa tarkoitettu metropoli-hallinto toimisi pykälän 1 momentin mukaanmetropolialueella Euroopan parlamentin janeuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 jajoukkoliikennelain (869/2009) mukaisenatoimivaltaisena viranomaisena ja hoitaisimetropolialueen liikennejärjestelmää jajoukkoliikennettä koskevat tehtävät sitenkuin siitä tässä tai muussa laissa säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan metropolihal-linnon toimintaan sovellettaisiin, mitä vesi-ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelu-jen alalla toimivien yksiköiden hankinnoistaannetussa laissa (349/2007) säädetään.

2 §. Metropolihallinnon liikennejärjestel-mä- ja joukkoliikennetehtävät. Tämän lain 3§:ssä kumottavaksi ehdotetun pääkaupunki-seudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliiken-nettä koskevasta yhteistoiminnasta annetunlain (829/2009) mukaisia pääkaupunkiseudunjoukkoliikennetehtäviä hoitaa Helsingin seu-dun liikenne-kuntayhtymä. Nämä tehtävätehdotetaan siirrettäviksi tällä lailla metropo-lihallinnolle.

Metropolihallinnon olisi pykälän 1 momen-tin mukaan hoidettava metropolialueen lii-kennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suun-nittelu, joukkoliikenteen liikennepalveluidensuunnittelu ja hankinta, joukkoliikenteen tak-sa- ja lippujärjestelmästä sekä taksoista päät-täminen, joukkoliikenteen matkalippujen tar-kastus sekä muut sille säädetyt liikennejärjes-telmää ja joukkoliikennettä koskevat tehtä-vät. Sääntely vastaa aineelliselta sisällöltäänkumottavaksi ehdotetun pääkaupunkiseudunkuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä kos-kevasta yhteistoiminnasta annetun lain sään-telyä.

Pykälän 2 momentin mukaan metropolihal-linnon jäsenkunnat voisivat sopia, että met-ropolihallinto voi ottaa hoitaakseen metropo-lialueen jäsenkunnilta muitakin kuin 1 mo-mentissa tarkoitettuja liikennejärjestelmää jajoukkoliikennettä koskevia tehtäviä. Sääntelyvastaa aineelliselta sisällöltään kumottavaksiehdotetun pääkaupunkiseudun kuntien jäte-huoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yh-

teistoiminnasta annetun lain sääntelyä. Täl-laisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi Hel-singin seudun liikenne-kuntayhtymän nykyi-seen perussopimukseen sisältyvät joukkolii-kennetehtävät, kuten joukkoliikenteen infra-struktuurin kehittäminen ja ylläpito, joukko-liikenteen tieto- ja viestintäteknisten järjes-telmien kehittäminen ja ylläpito sekä joukko-liikenteen markkinointi ja matkustajainfor-maatio. Myös joukkoliikenteeseen oleellisestiliittyvän liityntäpysäköinnin strategisen tasonsuunnittelu voisi olla tällainen tehtävä.

Pykälän 3 momentin mukaan metropolihal-linnon olisi 1 ja 2 momentissa tarkoitettujatehtäviä hoitaessaan oltava tiiviissä yhteis-työssä metropolihallinnon jäsenkuntien sekäliikenne- ja viestintäministeriön ja Uuden-maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kuksen kanssa.

Metropolihallinto voisi pykälän 4 momen-tin mukaan toimialueellaan antaa liikenteen-harjoittajalle enintään 15 vuoden ajaksi yk-sinoikeuden harjoittaa raitiovaunu- ja metro-liikennettä. Sääntely vastaa aineelliselta si-sällöltään kumottavaksi ehdotetun pääkau-punkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukko-liikennettä koskevasta yhteistoiminnasta an-netun lain sääntelyä.

3 §. Voimaantulo. Tarkoituksena on, ettäehdotettu laki tulisi voimaan vuoden 201alusta lukien. Ehdotetulla lailla kumottaisiinpääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa jajoukkoliikennettä koskevasta yhteistoimin-nasta annettu laki (829/2009) siihen myö-hemmin tehtyine muutoksineen. Kumotta-vaksi ehdotetussa laissa säädetyistä jätehuol-totehtävistä ehdotetaan annettavaksi uusi la-ki, joka sisältyy tähän esitykseen (3. lakieh-dotus).

4 §. Siirtymäsäännökset. Pääkaupunkiseu-dun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettäkoskevasta yhteistoiminnasta annetun lainkumoamisen seurauksena pääkaupunkiseu-dun joukkoliikennetehtäviä hoitava Helsinginseudun liikenne-kuntayhtymä purkautuisitämän lain voimaantullessa ja sen tehtävät jaomaisuus sekä niitä koskevat oikeudet ja vel-vollisuudet siirtyisivät metropolihallinnolle.Pykälässä säädetään kuntayhtymän purkau-tumisen johdosta tehtävästä loppuselvityk-sestä sekä omaisuuden, varojen, velkojen javastuiden siirrosta. Tätä sääntelyä täydentäi-

82

sivät metropolihallinnosta annettuun lakiinsisältyvät 27 §:n voimassa olevia viranomais-lupia, 28 §:n vireillä olevia asioita, 29 §:nvoimassa olevia sopimuksia ja sitoumuksia ja30 §:n henkilöstö koskevat siirtymäsäännök-set.

1.3 Laki pääkaupunkiseudun kuntien jä-tehuoltoa koskevasta yhteistoimin-nasta

Esitykseen sisältyvän metropolialueen lii-kennejärjestelmää ja joukkoliikennettä kos-kevien tehtävien hoitamisesta annetun la-kiehdotuksen (2. lakiehdotus) 3 §:n mukaanpääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa jajoukkoliikennettä koskevasta yhteistoimin-nasta annettu laki (829/2009) ehdotetaankumottavaksi. Tämän johdosta kyseisessälaissa jätehuollosta vastaavaa kuntayhtymää(Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä) koskevat säännökset ehdote-taan siirrettäväksi tähän lakiin. Muutosehdo-tus olisi lainsäädäntötekninen, eikä siitä ai-heutuisi aineellisia muutoksia Helsingin seu-dun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän oikeu-delliseen asemaan, tehtäviin tai jäsenkuntiin,lukuunottamatta ilman laadun seurantaa, il-mastomuutoksen strategiatyötä sekä seutu-tiedon ylläpitoa ja tuottamista koskevia teh-täviä, jotka ehdotetaan siirrettäviksi kuntayh-tymältä metropolihallinnolle.

1.4 Laki kiinteän omaisuuden ja erityis-ten oikeuksien lunastamisesta anne-tun lain 8 §:n muuttamisesta

8 §. Pykälässä säädetään lunastusluvan kä-sittelyn yhteydessä tapahtuvasta lausuntome-nettelystä. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiinmetropolihallinto koskeva lisäys.

1.5 Laki vesilain 3 luvun 5 §:n muutta-misesta

5 §. Suhde maankäytön suunnitteluun. Py-kälässä säädetään vesitaloushankkeiden lupa-asioiden käsittelyn yhteydessä huomioonotettavista maankäyttö- ja rakennuslaissa tar-koitetuista kaavoista. Pykälän 1 momenttiintehtäisiin metropolikaavaa koskeva lisäys.

1.6 Laki kiinteistönmuodostamislain 33§:n muuttamista

33 §. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin met-ropolikaavaa koskeva lisäys ja pykälän 2momenttiin lisättäisiin viittaus maankäyttö-ja rakennuslakiin tällä esityksellä lisättäväänuuteen 137 a §:ään, jossa säädetään raken-nusluvan erityisistä edellytyksistä metropoli-alueella.

1.7 Laki metsälain 2 §:n muuttamisesta

2 §. Soveltamisala. Pykälässä säädetäänlain soveltamisalasta ja sitä koskevista poik-keuksista. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiinmetropolikaavaa koskeva lisäys, jonka joh-dosta lakia ei eräin poikkeuksin sovellettaisimetropolikaavan alueella.

1.8 Laki vesihuoltolain 5 §:n muuttami-sesta

5 §. Vesihuollon yleinen kehittäminen. Py-kälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonkamukaisesti metropolihallinto sovittaisi yhteenkuntien vesihuollon kehittämissuunnittelua jaalueellista yleissuunnittelua metropolialueel-la. Säännöksen tarkoituksena on antaa met-ropolihallinnolle toimivaltaa alueiden käyt-töön liittyvässä vesihuollon strategisessasuunnittelussa. Vastuu vesihuollon järjestä-misestä säilyisi edelleen kunnilla ja vesihuol-losta huolehtisivat edelleen vesihuoltolaitok-set metropolialueella.

1.9 Laki joukkoliikennelain muuttami-sesta

4 §. Joukkoliikenteen palvelutason määrit-tely. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisät-täväksi säännös yhteistyöstä metropolihallin-non kanssa. Metropolihallinto korvaisi met-ropolihallinnosta annetun lain mukaisellametropolialueella maakunnan liiton, jotenpalvelutason määrittelyä valmistellessaan vi-ranomaisten tulisi toimia tarpeellisilta osinyhteistyössä myös metropolihallinnon kans-sa.

12 §. Reittiliikenneluvan myöntävät viran-omaiset. Pykälän 2 momenttia muutettaisiinsiten, että siinä ei enää mainittaisi Hyvinkään

83

kaupunkia viranomaisena, joka myöntää lu-van yksinomaan sen alueella harjoitettavaanreittiliikenteeseen. Hyvinkään kaupunki kuu-luisi metropolihallintoon, joka hoitaisi jat-kossa kaikki joukkoliikenteen toimivaltaisenviranomaisen tehtävät alueellaan.

Pykälän 3 momentin 1 kohtaa muutettaisiinsiten, että metropolihallinto myöntäisi reitti-liikenneluvan yksinomaan sen toimivalta-alueella harjoitettavaan reittiliikenteeseen.Voimassaolevan lain mukaan luvan myöntä-vä viranomainen on Helsingin seudun liiken-ne -kuntayhtymä toimivalta-alueellaan. Kun-tayhtymään nykyisin kuuluvat kunnat kuului-sivat jatkossa metropolihallintoon, joka hoi-taisi jatkossa kaikki joukkoliikenteen toimi-valtaisen viranomaisen tehtävät alueellaan.

13 §. Kutsujoukkoliikenneluvan myöntävätviranomaiset. Pykälän 2 momenttia muutet-taisiin siten, että yksinomaan metropolialu-eella harjoitettavaan kutsujoukkoliikentee-seen luvan myöntäisi metropolihallinto Hel-singin seudun liikenne kuntayhtymän ase-mesta. Kuntayhtymään nykyisin kuuluvatkunnat kuuluisivat jatkossa metropolihallin-toon, joka hoitaisi jatkossa kaikki joukkolii-kenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävätalueellaan.

14 §. Palvelusopimusasetuksessa tarkoite-tut toimivaltaiset viranomaiset ja niiden yh-teistyö sekä päätös palvelusopimusasetuksensoveltamisesta. Pykälän 1 momenttia muutet-taisiin siten, että rautatieliikennettä koskevis-sa asioissa toimivaltainen viranomainen olisiliikenne- ja viestintäministeriö ja metropoli-alueellaan metropolihallinto Helsingin seu-dun liikenne kuntayhtymän asemesta.

62 §. Liikennelupien ja sopimusten voimas-saoloon liittyvät siirtymäsäännökset. Pykälän5 momenttia muutettaisiin siten, että siitäpoistettaisiin viittaus Helsingin seudun lii-kenne -kuntayhtymän alueeseen ja viitattai-siin sen sijaan kuntiin, jotka kuuluvat ehdo-tettuun metropolialueeseen.

1.10 Laki joukkoliikenteen tarkastus-maksusta annetun lain 1 ja 2 §:nmuuttamisesta

1 §. Soveltamisala. Pykälässä säädetäänniistä viranomaisista, joille voidaan myöntääoikeus tarkastusmaksun perimiseen. Pykälä

ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä nytmainittu pääkaupunkiseudun kuntien jäte-huoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yh-teistoiminnasta annetun lain (829/2009) 3§:ssä tarkoitettu Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymä muutettaisiin metropolihallin-noksi.

2 §. Tarkastusmaksun perimisoikeudensaaneiden tahojen välinen yhteistoiminta.Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, ettäsiinä nyt mainittu pääkaupunkiseudun kunti-en jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevas-ta yhteistoiminnasta annetun lain (829/2009)3 §:ssä tarkoitettu Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymä muutettaisiin metropolihallin-noksi.

1.11 Laki maantielain muuttamisesta

17 §. Tien suunnittelu ja alueiden käytönsuunnittelu. Pykälässä säädetään niistämaankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetuistaoikeusvaikutteisista kaavoista, jotka on otet-tava suunnittelussa huomioon. Pykälän 2momenttiin lisättäisiin metropolikaava ja 3momenttiin metropolihallinto.

18 §. Yleissuunnitelma. Pykälässä sääde-tään yleissuunnitelman laatimisvelvoitteestaja sitä koskevista poikkeuksista. Pykälääntehtäisiin metropolikaavaa koskeva lisäys.

27 §. Vuorovaikutus. Pykälässä säädetäänmuun muassa niistä viranomaisista, joiltatienpitoviranomaisen on pyydettävä yleis- jatiesuunnitelmasta lausunto. Pykälän 4 mo-menttiin tehtäisiin metropolihallintoa koske-va lisäys.

99 §. Päätöksenteko. Pykälässä säädetääntiesuunnitelman hyväksymistä koskevastapäätöksentekomenettelystä. Pykälään tehtäi-siin metropolihallintoa koskeva lisäys.

104 §. Päätösten ilmoittaminen muistutuk-sen tehneille ja viranomaisille. Pykälässäsäädetään muun muassa niistä viranomaisis-ta, joille yleis- ja tiesuunnitelman hyväksy-mispäätöksestä on ilmoitettava. Pykälän 2momenttiin tehtäisiin metropolihallintoakoskeva lisäys.

105 §. Muutoksenhaku. Pykälässä sääde-tään muun muassa niistä viranomaisista, joil-la on oikeus hakea valittamalla muutosta sel-laiseen yleis- ja tiesuunnitelman hyväksy-mispäätökseen, jonka vaikutukset ulottuvat

84

viranomaisen toimialueelle. Pykälän 2 mo-menttiin tehtäisiin metropolihallintoa koske-va lisäys.

1.12 Laki ratalain muuttamisesta

8 §. Yleistä rautatien suunnittelusta. Pykä-lässä säädetään yhteistyövelvoitteesta tehtä-essä yleis- ja ratasuunnitelmia. Pykälän 2momenttiin tehtäisiin metropolihallintoakoskeva lisäys.

10 §. Rautatiealueen suunnittelu ja aluei-den käytön suunnittelu. Pykälässä säädetäänyleis- ja ratasuunnittelun käsittelyn yhteydes-sä huomioon otettavista maankäyttö- ja ra-kennuslaissa tarkoitetuista kaavoista. Pykälän2 ja 4 momentteihin lisättäisiin metropoli-kaava sekä 3 momenttiin metropolihallinto.

11 §. Yleissuunnitelma. Pykälässä sääde-tään yleissuunnitelman laatimisvelvoitteestaja sitä koskevista poikkeuksista. Pykälääntehtäisiin metropolikaavaa koskeva lisäys.

22 §. Vuorovaikutus. Pykälässä säädetäänmuun muassa niistä viranomaisista, joilta ra-danpitäjän on pyydettävä yleis- ja ratasuunni-telmasta lausunto. Pykälän 4 momenttiin teh-täisiin metropolihallintoa koskeva lisäys.

28 §. Suunnitelmien hyväksyminen. Pykä-lässä säädetään ratasuunnitelman hyväksy-mistä koskevasta päätöksentekomenettelystä.Pykälään tehtäisiin metropolihallintoa kos-keva lisäys.

79 §. Rautatien lakkauttaminen muussa yh-teydessä. Pykälässä säädetään muun muassarautatien lakkauttamista tarkoittavan päätök-sen valmistelun yhteydessä tapahtuvasta kuu-lemismenettelystä. Pykälän 3 momenttiintehtäisiin metropolihallintoa koskeva lisäys.

91 §. Päätösten ilmoittaminen muistutuk-sen tehneille ja viranomaisille. Pykälässäsäädetään muun muassa niistä viranomaisis-ta, joille yleis- ja ratasuunnitelman hyväksy-mispäätöksestä on ilmoitettava. Pykälän 2momenttiin tehtäisiin metropolihallintoakoskeva lisäys.

92 §. Muutoksenhaku. Pykälässä säädetäänmuun muassa niistä viranomaisista, joilla onoikeus hakea valittamalla muutosta sellaiseenyleis- ja ratasuunnitelman hyväksymispää-tökseen, jonka vaikutukset ulottuvat viran-omaisen toimialueelle. Pykälän 2 momenttiintehtäisiin metropolihallintoa koskeva lisäys.

1.13 Laki ilmailulain 86 §:n muuttamises-ta

86 §. Rakentamislupa-asian käsittelyyn liit-tyvä kuulemismenettely. Pykälässä säädetäänniistä viranomaisista, joille on varattava tilai-suus tulla kuulluiksi lupa-asian valmistelunyhteydessä. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiinmetropolihallintoa koskeva lisäys.

1.14 Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskuksista annetun lain 7 §:nmuuttamisesta

7 §. Strateginen suunnittelu ja ohjaus. Py-kälässä säädetään muun muassa niistä viran-omaisista, joiden kanssa elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja jastrategiset tulostavoiteasiakirjat laaditaan.Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin metropoli-hallintoa koskeva lisäys.

1.15 Laki alueiden kehittämisestä ja ra-kennerahastotoiminnan hallinnoin-nista annetun lain muuttamisesta

3 §. Määritelmät. Pykälään lisättäisiin met-ropolialuetta koskeva määritelmä. Metropoli-alueella tarkoitettaisiin metropolihallinnostaannetussa laissa tarkoitettua metropolialuetta.

6 §. Alueiden kehittämisen suunnittelu. Py-kälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 mo-mentti, jonka mukaan Uudenmaan maakun-nassa maakuntasuunnitelmassa ja maakunta-ohjelmassa olisi metropolialuetta koskevaterilliset osiot. Tämä menettely on vastaava,mikä Lapin maakunnassa on käytössä saame-laisalueella. Maakuntakaavasta ja metropoli-kaavasta säädetään maankäyttö- ja rakennus-laissa (132/1999).

7 §. Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävät.Pykälässä säädetään niistä tahoista, joidenkanssa työ- ja elinkeinoministeriön on tehtä-vä yhteistyötä valmistellessaan aluekehittä-mispäätöstä ja kansallisia rakennerahasto-ohjelmia sekä maakuntaohjelmia ja muitakyseisen lain mukaisia kansallisia ohjelmia.Pykälän 3 momenttiin tehtäisiin metropoli-hallintoa koskevat lisäykset.

17 §. Maakunnan liiton tehtävät. Pykäläänlisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan

85

metropolihallinto toimisi yhteistyössä Uu-denmaan liiton kanssa pykälässä säädettyjentehtävien hoitamisessa lukuun ottamatta py-kälän 1 momentin 3 ja 6 kohdassa tarkoitet-tuja tehtäviä, jotka metropolihallinto hoitaisimetropolialueella.

24 §. Maakunnan yhteistyöryhmä. Maa-kunnan yhteistyöryhmän jäseniä koskevaanpykälän 4 momentin 1 kohtaan lisättäisiinUudenmaan maakunnassa metropolihallinto.

28 §. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtä-vät. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 4kohta, jonka mukaan maakunnan yhteistyö-ryhmä käsittelisi maankäyttö- ja rakennus-laissa tarkoitetun sopimuksen, jotta yhteis-työryhmä voisi ottaa sopimuksen huomioonmaakunnan muussa kehittämisessä.

29 §. Valtakunnalliset alueiden kehittämi-sen painopisteet. Pykälässä säädetään valtio-neuvoston aluekehittämispäätöksen ohjaus-vaikutuksista. Pykälän 2 momenttiin lisättäi-siin metropolihallinto niiden viranomaistenjoukkoon, joiden tulee ottaa huomioon alue-kehittämispäätös ja edistää sen toteuttamista.

32 §. Maakuntaohjelma. Pykälässä sääde-tään maakuntaohjelman sisällöstä ja valmis-telusta. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin met-ropolialuetta koskeva lisäys, jonka mukaanUudenmaan maakunnassa maakuntaohjel-maan sisältyisi metropolialuetta koskeva osa.Lisäksi pykälän 3 momenttiin tehtäisiin met-ropolihallintoa koskeva lisäys, jonka mukaanUudenmaan maakunnassa edellä mainitunmetropolialuetta koskeva osan valmistelisimetropolihallinto.

45 §. Yhteistyösopimus. Pykälään ehdote-taan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mu-kaan metropolialueella laadittavasta metro-polisopimuksesta säädetään maankäyttö- jarakennuslaissa (132/1999) sekä laissa metro-polihallinnosta ( / ).

1.16 Laki maankäyttö- ja rakennuslainmuuttamisesta

Metropolialueen maankäytön suunnittelunkeskeinen väline olisi metropolikaava, jonkametropolihallinto laatisi ja hyväksyisi. Met-ropolikaava keskittyisi metropolialueen kehi-tyksen ja kaavan tavoitteiden kannalta kes-keisten kysymysten ratkaisemiseen ja siinäosoitettaisiin metropolialueen maankäytön,

asumisen ja liikenteen tulevan kehityksenkokonaiskuva.

Metropolikaava korvaisi alueellaan maa-kuntakaavan ja se tulisi sovittaa yhteen met-ropolialueen ulkopuolisen alueen maakunta-kaavan kanssa. Metropolikaavaan voisi tar-vittaessa sisältyä yleis- tai osayleiskaavankaltaisia tarkasteluja ja yleiskaavan taiosayleiskaavan tapaan esitettyjä maankäyttö-ratkaisuja. Tällöin metropolikaavoitus ohjaisiasemakaavoitusta yleiskaavan sijaan. Toi-saalta metropolikaava voi suunnittelutarpeenmukaan olla myös yleispiirteisempi, esimer-kiksi maakuntakaavan tapaan. Samassa kaa-vassakin voisi olla suunnittelutarpeen mu-kaan esitystavaltaan ja sisällöltään erilaisiaosia.

Metropolikaavan tarkoituksena olisi met-ropolialueen ympäristöllisesti, taloudellisesti,sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehi-tyksen vahvistaminen edistämällä erityisestiyhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmäntoimivuutta ja taloudellisuutta, asumistarpeitavastaavan asuntotuotannon ja elinkeinoelä-män kehittämisen edellytyksiä sekä sosiaali-sesti tasapainoisen elinympäristön kehittä-mistä.

Metropolikaavassa esitettäisiin metropoli-alueen maankäytön, yhdyskuntarakenteen,liikennejärjestelmän, asumisen ja maapolitii-kan kehittämisen periaatteet ja tavoitteet.Kaavassa osoitettaisiin lisäksi metropolialu-een merkittävät asumisen, elinkeinotoiminto-jen ja muiden toimintojen sekä niiden kehit-tämisen kanssa yhteen sovitetut liikenteenratkaisut.

Metropolikaavan tehtävät edellyttävät, ettäkaava laaditaan tiiviissä vuorovaikutuksessaasukkaiden ja muiden osallisten kanssa. Kaa-voitusmenettelyä ja vuorovaikutusta säänte-levät pääasiassa maankäyttö- ja rakennuslain8 luvun säännökset, joita tarpeellisilta osinehdotetaan tarkistettaviksi. Metropolikaavanlaadinnassa korostuu erityisesti yhteistyöntarve metropolihallinnon, alueen kuntien jakaavan kannalta keskeisten valtion viran-omaisten kesken. Metropolikaavan merkitysmetropolialueen maankäytön, asumisen jaliikenteen ratkaisujen yhteensovittamisessa jatoteuttamisen ohjaamisessa korostavat yh-teistyön tärkeyttä. Tämän vuoksi ehdotetaan,että kaavan laadintaa ohjaisi metropolihallin-

86

non ohella yhteistyöryhmä, jossa edellä mai-nitut tahot olisivat edustettuina. Yhteistyö-ryhmän asettaisi ympäristöministeriö.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa eri kaava-muotojen tehtävistä, kaavan laatimisesta jahyväksymisestä, sisältövaatimuksista, esitys-tavasta, kaavamääräyksistä ja oikeusvaiku-tuksista säädetään kunkin kaavamuodon osal-ta omassa luvussaan. Metropolikaavaa kos-kevat vastaavat säännökset ehdotetaan otet-taviksi uuteen 4 a lukuun. Tässä luvussa sää-dettäisiin myös metropolisopimuksesta, jokaolisi metropolikaavan keskeinen toteuttamis-väline.

Metropolialueen yhdyskuntarakenteen ha-jautumisen estämiseksi esitetään, että metro-polialue olisi kokonaisuudessaan suunnittelu-tarvealuetta. Vuosina 2009 - 2013 metropoli-alueen kunnat myönsivät yhteensä 2 238suunnittelutarveratkaisua. Suunnittelutarve-ratkaisu voitaisiin metropolialueella myöntäävain erityisestä syystä. Lähtökohtana olisi,että rakentaminen perustuisi kaavaan. Suun-nittelutarveasioiden käsittely ehdotetaan siir-rettäväksi metropolihallinnolle. Näin menet-telytavat ja -käytännöt suunnittelemattomanrakentamisen sijoittumissa yhdenmukaistui-sivat, kun sama viranomainen ratkaisisi asiankoko metropolialueella.

4 §. Alueiden käytön suunnittelujärjestel-mä. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti,jossa todettaisiin metropolihallinnosta anne-tun lain mukaisen alueen uusi kaavamuoto,metropolikaava. Metropolikaavassa osoitet-taisiin alueiden käytön yleispiirteet metropo-lihallinnosta annetun lain mukaisella alueel-la. Alueeseen kuuluisi metropolihallinnostaannetun lain mukaisesti Helsinki, Espoo,Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula,Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi,Mäntsälä, Hyvinkää ja Pornainen. LisäksiLohjalla ja Porvoolla olisi mahdollisuus lais-sa säädetyin edellytyksin liittyä metropolihal-linnon jäsenkunnaksi.

Metropolikaavan tehtävät ja tarkoitus esi-tettäisiin yksityiskohtaisemmin metropoli-kaavaa koskevassa uudessa 4 a luvussa.

7 §. Kaavoituskatsaus. Pykälään lisättäisiinmetropolihallinnon perustamisesta johtuvatmuutokset. Kaavoituskatsauksessa tulisi met-ropolialueen kunnissa ottaa esille myös met-ropolihallinnossa vireillä olevat tai vireille

tulevat asiat, joilla on merkitystä asianomai-sen kunnan kannalta.

Nykyisin pykälän 1 momenttiin sisältyysäännös siitä, että kaavoituskatsauksen yh-teydessä on kysynnän sitä edellyttäessä arvi-oitava asumiseen varattujen tonttien riittä-vyyttä. Säännös velvoittaa tällaisen arvioin-nin ottamisen kaavoituskatsaukseen silloin,kun asuntojen kysyntä alueella on voimakas-ta. Lähinnä tällainen tilanne on väestöltäänkasvavissa kunnissa, joissa tarve uudelleasunto-rakentamiselle on voimakasta. Sään-nöksellä tavoitellaan sitä, että kunnissa sään-nöllisesti kiinnitettäisiin huomiota hyväänmaapolitiikan hoitamiseen. Asuntotonttienriittävyydellä on suora kytkentä sekä tulevankaavoituksen että mahdollisesti jo olemassaolevien kaavojen toteuttamismahdollisuuksi-en edistämisen tarpeeseen. Momenttiin lisät-täisiin velvoite, jonka mukaan metropolialu-eella kaavoituskatsaukseen olisi aina liitettä-vä arvio asumiseen varattujen tonttien riittä-vyydestä. Metropolialue muodostaisi Suo-messa erityisen asuntomarkkina-alueen japaine väestönkasvulle on koko maan tasollasuurinta. Tämän vuoksi olisi perusteltua, ettämetropolialueen kunnat laativat vuosittaisenkaavoituskatsauksen yhteydessä arvion asun-totonttien riittävyydestä.

16 §. Suunnittelutarvealue. Pykälään ehdo-tetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jonkamukaan metropolihallinnosta annetun lainmukainen metropolialue olisi suunnittelutar-vealuetta.

Pyrkimyksenä suunnittelutarvesääntelyssäon, että suunnittelutarvealueen piiriin kuului-si sellainen maankäyttö, joka suunnittelemat-tomana aiheuttaisi taloudellisesti, yhdyskun-tarakenteellisesti tai ympäristöllisesti haital-lista kehitystä. Metropolialueelle on tyypillis-tä tiivis väestörakenne ja rakentaminen.Metropolialueen suunnittelematon maankäyt-tö on omiaan aiheuttamaan tällaista edellä se-lostettua haitallista kehitystä. Tästä syystämetropolialue olisi kokonaisuudessaan suo-raan lain nojalla suunnittelutarvealuetta. Pää-sääntöisesti metropolialueen rakentamisentulisi perustua asema-kaavaan.

Voimassa olevaan 4 momenttiin, joka siir-tyisi 5 momentiksi, lisättäisiin viittaus uuteen137 a §:ään. Rakennuslupa voitaisiin erityi-sestä syystä myöntää metropolialueen suun-

87

nittelutarvealueella ehdotetun 137 a §:n no-jalla. Rakennusluvan erityiset edellytyksetmetropolialueen suunnittelutarvealueellamääräytyisivät samoin kuten muuallakinSuomessa ja niistä säädetään 137 §:ssä.

17 §. Asianomaisen ministeriön tehtävät.Asianomaisella ministeriöllä tarkoitetaanmaankäyttö- ja rakennuslaissa ympäristömi-nisteriötä, jollei asetuksella toisin säädetä.Selkeyden vuoksi pykälän sanamuotoa muu-tettaisiin siten, että sana asianomainen minis-teriö korvattaisiin sanalla ympäristö-ministeriö. Ympäristöministeriölle kuuluumaakuntakaavan edistäminen, ohjaus ja val-vonta. Vastaava tehtävä säädettäisiin ympä-ristöministeriölle koskien metropolikaavoi-tusta.

19 a §. Metropolihallinnon tehtävät. Lakiinlisättäisiin uusi pykälä, jossa säädettäisiinmetropolihallinnon maankäyttöön ja raken-tamiseen liittyvästä tehtävästä. Metropolihal-linnon tämän lain mukainen tehtävä olisimetropolialueen maankäytön ohjaus. Metro-polihallinto laatisi metropolikaavan ja pitäisisitä ajan tasalla sekä olisi sopimusosapuolenametropolisopimuksessa. Metropolihallintomyös ratkaisisi suunnittelutarveasiat. Metro-polialueen aluerajauksesta ja metropolihal-linnon muista tehtävistä säädettäisiin laissametropolihallinnosta.

28 §. Maakuntakaavan sisältövaatimukset.Maakuntakaava on voimassa olevan lain mu-kaan mahdollisuuksien mukaan sovitettavayhteen maakunta-kaava-alueeseen rajoittuvi-en alueiden maakuntakaavoituksen kanssa.Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, ettäsiihen lisättäisiin yhteensovittamisvaatimusmyös kaava-alueeseen rajoittuvan metropoli-kaavan kanssa.

4 a Luku.Metropolikaava

34 a §. Metropolikaavan tarkoitus. Pykä-lässä ehdotetaan säädettäväksi metropolikaa-van tarkoituksesta.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, mitätarkoitusta varten metropolikaava laaditaan.Metropoli-kaavan tarkoituksena olisi metro-polihallinnosta annetun lain mukaisen metro-polialueen ympäristöllisesti, taloudellisesti,sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehi-tyksen vahvistaminen edistämällä erityisesti

yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmäntoimivuutta ja taloudellisuutta, asumistarpeitavastaavan asuntotuotannon ja elinkeinoelä-män kehittämisen edellytyksiä sekä sosiaali-sesti tasapainoisen elinympäristön kehittä-mistä. Metropolikaavassa korostuisi yhdys-kuntarakenteen ja maankäytön ohjaamisen li-säksi erityisesti maankäytön, liikenteen,asumisen ja muiden toimintojen yhteensovit-tamisen näkökulma.

Pykälän 2 momentin mukaan metropoli-kaavassa esitettäisiin seudun maankäytön,yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän,asumisen ja maapolitiikan kehittämisen peri-aatteet ja tavoitteet. Muihin kaavamuotoihinnähden metropolikaavassa korostuisi uutenapainotuksena seudullisen maapolitiikan peri-aatteiden ja tavoitteiden esittäminen. Tämävahvistaisi metropolikaavan merkitystä met-ropolialueen yhtenäisten maapoliittisten lin-jausten määrittelyssä. Kehittämisperiaattei-den ja tavoitteiden pohjalta metropolikaavas-sa osoitettaisiin metropolialueen merkittävätasumisen, elinkeino-toimintojen ja muidentoimintojen alueet ja niiden kehittämisenkanssa yhteen sovitetut liikenteen ratkaisut.Nämä muodostaisivat metropolikaavan kes-keiset yhdyskuntarakenteelliset ratkaisut.

Metropolikaavassa korostuisi myös muitakaavamuotoja voimakkaammin kaavan to-teuttamisen ohjaaminen. Tätä koskeva sään-nös kaavan toteuttamisperiaatteiden, toteut-tamistoimenpiteiden ja eri alueiden toteutta-misjärjestyksen esittämisestä ehdotetaan otet-tavaksi pykälän 3 momenttiin.

Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan otetta-vaksi säännös valtakunnallisten ja metropoli-aluetta koskevien muiden tavoitteiden huo-mioon ottamisesta metropolikaavaa laaditta-essa sekä metropolikaavan tehtävästä eri ta-voitteiden yhteensovittamisessa. Valtakun-nalliset alueidenkäyttötavoitteet olisi metro-polikaavaa laadittaessa otettava huomioonkuten muussakin kaavoituksessa. Metropoli-kaavalla olisi keskeinen asema valtakunnal-listen alueidenkäyttötavoitteiden toteuttami-sen turvaamisessa ja tavoitteiden konkreti-soimisessa alueidenkäytön ratkaisuiksi. Met-ropolikaavan merkitystä tältä osin korostaisise, että metropolialueella ei enää laadittaisimaakuntakaavaa.

88

34 b §. Metropolikaavan laatiminen ja hy-väksyminen. Ehdotetun 1 momentin perus-teella metropolikaavan laatimisesta, kaavanpitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestähuolehtisi metropolihallinto.

Metropolikaavan laatimisen lähtökohtanatulisi olla metropolialueen keskeiset seudulli-set tarpeet kattava kokonaismetropolikaava.Metropolikaava voitaisiin kuitenkin laatiamyös vaiheittain tai osa-alueittain samaan ta-paan kuin maakuntakaava ja yleiskaava. Täl-lainen kaava voisi koskea joko tiettyjä asia-kokonaisuuksia tai tiettyjä metropolialueenosa-alueita. Tällä tavalla metropolikaavanlaatimisvelvollisuus voitaisiin joustavasti so-vittaa kulloinkin ajankohtaisiin suunnittelu-tarpeisiin. Vaiheittainen tai osa-alueittainenlaatiminen mahdollistaisi myös metropoli-kaavan joustavan pitämisen ajan tasalla. Tar-koitus on, että metropolikaavoitus ja varsin-kin metropolikaavan toimeenpano-osan laa-timinen ja tarkistaminen muodostaisivat jat-kuvan suunnitteluprosessin, jonka painopis-tealueet määräytyisivät kulloinkin ajankoh-taisten tarpeiden pohjalta. Vaiheittain tai osa-alueittain laadittavan metropolikaavan tulisiaina perustua metropolialuetta koskevaanriittävään kokonaisnäkemykseen.

Metropolikaavan tehtävät edellyttävät, ettäkaava laaditaan tiiviissä yhteistyössä metro-polihallinnon, alueen kuntien, kaavan kannal-ta keskeisten valtion viranomaisten ja mui-den kaavan kannalta keskeisten tahojen kans-sa. Erityisesti metropolikaavan asema metro-polialueen maankäytön, asumisen ja liiken-teen ratkaisujen yhteensovittamisessa ja met-ropolikaavan merkitys toteuttamisen ohjaa-misessa esimerkiksi valtion liikenneinves-tointien osalta korostavat tällaisen yhteistyöntärkeyttä. Tämän vuoksi pykälän 3 moment-tiin ehdotetaan otettavaksi säännös metropo-likaavan laadintaa ohjaamaan asetettavastayhteisestä toimielimestä, jossa metropolihal-linnon lisäksi olisivat edustettuina ainakinympäristöministeriön sekä liikenne- ja vies-tintäministeriön hallinnonalat. Laissa ei eh-doteta tarkemmin säädettäväksi tällaisen toi-mielimen kokoonpanosta, tehtävistä tai toi-minnasta, vaan se jäisi osapuolten keskinäi-sen sopimisen varaan. Toimielimen asettaisiympäristöministeriö. Toimielimenä voisiesimerkiksi olla asianomaisten tahojen mui-

takin yhteistyökysymyksiä metropolialueellakäsittelevä yhteistyöelin.

Metropolikaavan hyväksyisi metropolihal-linnon ylin päättävä elin, metropolivaltuusto.

34 c §. Rakennuskielto metropolikaavaalaadittaessa. Metropolikaavan laatimiseenliittyisi esityksen mukaan samankaltainen ra-kennuskieltojärjestelmä kuin yleiskaavan laa-timiseen.

Metropolihallinto voisi määrätä alueellerakennuskiellon, kun metropolikaavan laati-misesta tai muuttamisesta on päätetty. Ra-kennuskielto olisi voimassa enintään viisivuotta, mutta metropolihallinto voisi kaavoi-tuksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää tätäaikaa enintään viidellä vuodella. Yleiskaavanlaatimista koskevasta 38 §:n 2 momentinsäännöksestä poiketen voimassaoloaikaa eitämän jälkeen enää voitaisi jatkaa. Metropo-likaavan tehtävän on katsottava edellyttävän,että metropolikaava tai sen muutos voidaanhyväksyä viimeistään kymmenen vuoden ku-luessa siitä, kun kaavan laatimisesta taimuuttamisesta on päätetty.

Kaavan laatimisen ajaksi määrätty kieltoolisi ehdotetun 3 momentin mukaan voimas-sa myös alueella, jolle on hyväksytty metro-polikaava tai sen muutos, kunnes hyväksy-mispäätös on saanut lain-voiman.

34 d §. Metropolikaavan sisältövaatimuk-set. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä sää-detään kaikkia kaavamuotoja koskevista alu-eiden käytön suunnittelun tavoitteista. Nämätavoitteet koskevat myös metropolikaavoitus-ta.

Alueiden käytön suunnittelun tavoitteita to-teuttavista kaavojen sisältövaatimuksistasäädetään laissa kunkin kaavamuodon osaltaerikseen. Metropolikaavan sisältövaatimuk-sista ehdotetaan säädettäväksi 34 d §:ssä. Si-sältövaatimuksia koskevan säännöksen so-veltamista ohjaavat osaltaan 5 §:ssä säädetytalueiden käytön suunnittelun tavoitteet ja 34a §:ään ehdotetut säännökset metropolikaa-van tarkoituksesta.

Metropolikaavan sisältövaatimusten lähtö-kohtana olisi, että kaavaa laadittaessa onotettava huomioon kaavan tarkoitus metropo-lialueen kehityksen ohjaamisessa sekä met-ropolialueen oloista johtuvat erityiset tarpeet.Tästä ehdotetaan säädettäväksi pykälän 1momentissa. Samoin 1 momenttiin ehdote-

89

taan otettavaksi metropolikaavan keskeisetsisällölliset tavoitteet kokoava säännös, jonkamukaan kaavaa laadittaessa on erityisestikatsottava, että merkittävä rakentaminen si-joitetaan ensisijaisesti joukkoliikenteellä, eri-tyisesti raideliikenteellä hyvin saavutettavillealueille, olemassa olevaan yhdyskuntaraken-teeseen sekä keskusverkkoon tukeutuen.

Metropolikaavan keskeiset erityiset sisäl-tövaatimukset ehdotetaan otettaviksi pykälän2 momenttiin. Koska metropolikaava korvai-si metropolialueella maakuntakaavan ja jois-sakin tilanteissa myös yleiskaavan, osa ehdo-tetuista metropolikaavan sisältövaatimuksistavastaisi maakuntakaavan ja yleiskaavan sisäl-tövaatimuksia.

Keskeiset sisältövaatimukset edellyttävätmetropolikaavaa laadittaessa otettavaksi eri-tyisesti huomioon ensinnäkin maankäytön,asumisen, liikenteen ja muiden toimintojenyhteensovittamisen, yhdyskuntarakenteen jaliikennejärjestelmän toimivuuden, taloudelli-suuden ja ekologisen kestävyyden sekä ole-massa olevan yhdyskuntarakenteen ja yhdys-kuntarakenteen eheyttämisen vaatimukset.Myös mahdollisuudet ilmastonmuutoksenhillintään ja ilmastonmuutokseen varautumi-seen on otettava huomioon. Niiden huomioonottaminen liittyy metropolikaavaa laadittaes-sa erityisesti yhdys-kuntarakennetta ja lii-kennejärjestelmää koskeviin ratkaisuihin.

Metropolikaavassa tulee erityisesti ottaahuomioon myös hyvän elinympäristön toteut-tamisen mahdollisuudet, riittävän asuntotuo-tannon edellytykset ja muut asumisen tarpeetsekä palveluverkon kehittämisen tarpeet japalvelujen saavutettavuus.

Myös yhdyskuntateknisen huollon järjes-tämisen seudullisten periaatteiden ja ratkaisu-jen osoittaminen sekä vesi- ja maa-ainesvarojen kestävän käytön edellytystenturvaaminen ovat keskeisiä metropolikaavas-sa huomioon otettavia vaatimuksia.

Seudun elinkeinoelämän toimintaedellytys-ten huomioon ottaminen ehdotetaan maakun-takaavan ja yleiskaavan sisältövaatimustentapaan erikseen mainittavaksi huomioon otet-tavana näkökulmana. Luonnollisesti myösuseat muut ehdotetut sisältövaatimukset ovatkeskeisiä elinkeinoelämän toimintaedellytys-ten kehittämisen kannalta.

Myös maiseman, luonnonarvojen ja kult-tuuriperinnön vaaliminen sekä virkistykseensoveltuvien alueiden riittävyys olisi erityises-ti otettava huomioon metropolikaavaa laadit-taessa. Virkistysalueiden riittävyyden ohellamyös viheralueverkoston jatkuvuus ehdote-taan erikseen todettavaksi metropolikaavansisältövaatimuksena. Viheralueverkosto si-sältää myös ekologisen ulottuvuuden, milläon erityisesti merkitystä kasvavilla kaupunki-seuduilla, joissa luonnonympäristöön kohdis-tuu voimakkaita muutospaineita.

Kaavan toteuttamisen ohjaaminen korostuumetropolikaavan tehtävänä muita yleispiirtei-siä kaava-muotoja voimakkaammin. Tämänmukaisesti 2 momenttiin ehdotetaan erityi-sesti huomioon otettavaksi sisältövaatimuk-seksi myös kaavan toteuttamistoimenpiteidentarkoituksenmukainen ajoittaminen ja yh-teensovittaminen. Tämä näkökulma korostuumyös jäljempänä ehdotettavissa metropoli-kaavan toimeenpano-osaa, metropolikaavanmääräyksiä ja metropolisopimusta koskevis-sa säännöksissä.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otetta-vaksi viittaussäännös valtakunnallisten aluei-denkäyttötavoitteiden huomioon ottamisestametropolikaavaa laadittaessa. Säännös viit-taisi lain 24 §:ään, jossa säädetään valtakun-nallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomi-oon ottamisesta alueiden käytön suunnitte-lussa ja valtion viranomaisten toiminnassa.Metropolikaava olisi metropolialueella kes-keinen maankäyttöä ja liikennejärjestelmänkehittämistä koskeva suunnitelma valtakun-nallisten tavoitteiden toteutumisen kannalta.Momenttiin otettaisiin myös säännös metro-polikaavan sovittamisesta yhteen metropoli-alueeseen rajoittuvan alueen maakuntakaa-voituksen kanssa. Tämä vastaisi 28 §:n sään-nöstä eri alueiden maakuntakaavoituksenkeskinäisestä yhteensovittamisesta.

Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan otetta-vaksi maakuntakaavan sisältövaatimuksiavastaava säännös, jonka mukaan luonnonsuo-jelulaissa tarkoitettujen luonnonsuojeluoh-jelmien ja -päätösten sekä maisema-aluettakoskevien perustamispäätösten tulisi olla oh-jeena kaavaa laadittaessa.

Pykälän 5 momenttiin ehdotetaan otetta-vaksi säännös, jonka mukaan kaavan toteut-tamisen vaikutukset on selvitettävä ja kaavan

90

sisältövaatimukset otettava huomioon sillätavalla kuin laadittavan metropolikaavan teh-tävä ja tavoitteet edellyttävät. Koska metro-polikaavoja laadittaisiin erilaisissa tilanteissaja erilaisia tarpeita varten, eivät kaikki lakiinehdotetut sisältövaatimukset voisi kaikissa ti-lanteissa vaikuttaa harkintaan samalla paino-arvolla. Tämä vastaisi lakiin jo maakunta-kaavan ja yleiskaavan osalta sisältyvää peri-aatetta. Momenttiin ehdotettu säännös ohjaisimyös kaavaan liittyvien selvitysten ja kaavanvaikutusten arviointien kohdentamista kussa-kin kaavahankkeessa ratkaistaviin keskeisiinkysymyksiin. Metropolikaavan keskeinentehtävä on ohjata erityisesti alueen merkittä-vien toimintojen sijoittamista, yhdyskuntara-kenteen kehittämistä sekä maankäytön, asu-misen ja liikenteen yhteensovittamista. Tä-män vuoksi erityisesti näitä koskevien sisäl-tövaatimusten huomioon ottaminen ja niihinkohdistuvien vaikutusten selvittäminen ko-rostuvat metropolikaavaa laadittaessa.

Pykälän 6 momenttiin otettaisiin säännös,jonka mukaan metropolikaavan toteuttamis-toimenpiteitä ja niiden ajoitusta määriteltäes-sä on pidettävä silmällä kaavan toteuttami-sesta kunnalle ja muille kaavaa toteuttavilletahoille aiheutuvia kustannuksia. Kaavaalaadittaessa olisi tällöin punnittava kaavantavoitteita, sisältöä ja kaavasta metropolialu-een kehitykselle saatavaa hyötyä myös suh-teessa kaavan toteuttamisesta aiheutuviinkustannuksiin. Ehdotettu säännös saattaa eritilanteissa vaikuttaa esimerkiksi siihen, millätavoin kaavan toteuttamista ohjataan kaavaanotettavilla määräyksillä ja miltä osin toteut-tamisesta ja eri tahojen toteutusvastuusta so-vitaan metropolisopimuksessa. Samoin 6momenttiin ehdotetaan myös otettavaksimaanomistajan oikeusaseman huomioon ot-tamista koskeva säännös, joka vastaisi lakiinmaakuntakaavan ja yleiskaavan osalta jo si-sältyvää säännöstä.

34 e §. Metropolikaavan esitystapa. Met-ropolikaavaan kuuluisivat suunnitelmaosa jatoimeenpano-osa. Kaavaan kuuluisivat mui-den kaavamuotojen tapaan myös kaavamää-räykset ja -merkinnät. Kaavamääräyksistäehdotetaan säädettäväksi erikseen 34 h §:ssä.

Metropolikaavan suunnitelmaosa sisältäisimetropolialueen pitkän aikavälin tavoitteet jamerkittävät ratkaisut yhdyskuntarakenteen,

liikennejärjestelmän ja muiden toimintojenkehittämisestä. Suunnitelmaosa esitettäisiinkartalla, mutta esimerkiksi pitkän aikavälintavoitteita voitaisiin luonnollisesti esittäämyös sanallisesti.

Metropolikaavan toimeenpano-osassa esi-tettäisiin kaavan toteuttamisperiaatteet, lähi-vuosien kehittämiskohteet ja toteuttamistoi-menpiteet sekä toteuttamisjärjestys ja toteu-tuksen ajoitus kaavan tarkoituksen edellyttä-mällä tavalla. Toimeenpano-osa voisi ollaosittain tai kokonaan tekstimuotoinen, muttasiihen voisi tarpeen mukaan sisältyä myöskarttaesityksiä. Toimeenpano-osan lisäksikaavan toteuttamista ohjaisi metropolisopi-mus, josta säädettäisiin 34 g §.ssä.

Metropolikaava voisi olla esitystavaltaansuunnittelutarpeen ja kaavan sisällön mukaaneri alueilla erilainen.

Metropolikaavaan liittyisi muiden kaava-muotojen tapaan myös kaavaselostus, jossaesitettäisiin kaavan tavoitteiden, eri vaihtoeh-tojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujenperusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.Kaavaselostuksen sisällöstä säädettäisiin tar-kemmin valtioneuvoston asetuksella, kutenmuidenkin kaavamuotojen osalta on menetel-ty.

34 f §. Metropolikaavan toimeenpano-osanvoimassaoloaika. Pykälässä säädettäisiinmetropolikaavan toimeenpano-osan voimas-saoloajasta.

Tarkoitus on, että metropolikaavoitus javarsinkin metropolikaavan toimeenpano-osanlaatiminen ja tarkistaminen muodostaisivatjatkuvan suunnitteluprosessin, jonka paino-pistealueet määräytyisivät kulloinkin ajan-kohtaisten suunnittelutarpeiden pohjalta.Toimeenpano-osassa painottuisivat lähi-vuosien kehittämiskohteiden ja toteuttamis-toimenpiteiden, toteuttamisjärjestyksen ja to-teutuksen ajoituksen määrittely. Toimeenpa-no-osan tehtävien ja suunnitteluprosessin jat-kuvuuden kannalta olisi perusteltua, että lais-sa määriteltäisiin toimeenpano-osan voimas-saoloaika. Toimeenpano-osan voimassaolo-aika olisi enintään kahdeksan vuotta. Metro-polikaavassa voitaisiin kuitenkin toimeenpa-no-osan tai sen tietyn määräyksen voimassa-oloaika määrätä lyhyemmäksikin.

34 g §. Metropolisopimus. Pykälään ehdo-tetaan otettavaksi säännökset metropolisopi-

91

muksesta, jossa sovittaisiin kaavan toteutta-miseksi tarpeellisista metropolihallinnon,valtion, kuntien ja muiden keskeisten toteut-tajatahojen toimenpiteistä metropolikaavantoteuttamiseksi. Metropolisopimuksessa so-vittaisiin myös kaavan toteuttamistoimenpi-teiden ajoituksesta. Metropolihallinnosta an-netun lain 17 §:ää sisältyy metropolisopi-muksen sisältöä täydentävä säännös, jonkamukaan metropolisopimuksessa olisi, tässäpykälässä säädetyn lisäksi, sovittava metro-polihallinnon tehtävien hoitamisen rahoitta-mista koskevista periaatteista metropolihal-linnon, sen jäsenkuntien ja valtion keskensekä valtion rahoitusosuudesta. Esityksenmukaan sopimus olisi tältä osin tehtävä halli-tuksen toimikaudeksi ja sen sisältöä tarkistet-taisiin tarvittaessa vuosittain.

Metropolisopimus olisi keskeinen välinemetropolikaavan toteuttamisessa. Sopimustäydentäisi metropolikaavan toimeenpano-osassa annettavia määräyksiä. Tämän vuoksipykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettä-väksi, että metropolisopimusta laadittaessaotetaan huomioon, mitä metropoli-kaavantoimeenpano-osassa määrätään kaavan to-teuttamisesta. Tarkoituksena on, että työnja-ko metropolikaavan toimeenpano-osassa an-nettavien määräysten ja metropolisopimuk-sen välillä voi olla joustava siten, että kaavaalaadittaessa voidaan harkita, miltä osin to-teuttamista ohjataan toimeenpano-osan mää-räyksillä ja miltä osin metropolisopimuksel-la. Kaavan toteuttamista koskevia toimeen-pano-osan määräyksiä ja metropolisopimuk-sen sisältöä harkittaessa on erityisesti kiinni-tettävä huomiota 34 d §:ään ehdotetun 6momentin säännökseen, jonka mukaan met-ropolikaavan toteuttamistoimenpiteitä ja nii-den ajoitusta määriteltäessä on pidettävä sil-mällä kaavan toteuttamisesta kunnalle jamuille kaavaa toteuttaville tahoille aiheutuviakustannuksia. Toisaalta on kiinnitettävähuomiota siihen, että kaavan ohjausvaikutus-ten ja osallisten vaikutusmahdollisuuksienkannalta olisi perusteltua, että kaavan keskei-set toteutusperiaatteet ja toimenpiteet määri-tellään riittävästi jo kaavassa eikä niitä jätetäpelkästään metropolisopimuksessa sovitta-viksi.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otetta-vaksi säännös metropolisopimuksen valmis-

telua koskevasta tiedottamisesta ja tilaisuu-den varaamisesta osallisille lausua mielipi-teensä valmisteltavasta sopimuksesta. Val-misteltavan sopimuksen lähtökohdista, ta-voitteista ja sisällöstä tulisi tiedottaa osallis-ten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavallaja osallisille tulisi valmisteltavan sopimuksentarkoituksen ja merkityksen kannalta sopival-la tavalla varata mahdollisuus esittää mielipi-teensä asiasta. Jos metropolisopimusta val-mistellaan samaan aikaan kun kaavan laati-minen on vireillä, sopimuksen valmistelustatulisi tiedottaa ja tilaisuus mielipiteen esittä-miseen järjestää kaavan laatimisen yhteydes-sä. Tämä koskisi erityisesti metropolikaavanlaadintaa, mutta metropolisopimuksen val-mistelu voisi ajallisesti ja siten myös tiedot-tamisen ja mielipiteiden ilmaisemisen osaltaliittyä myös yleis-kaavan tai asemakaavanlaatimiseen. Osallisten määrittelyssä nouda-tettaisiin soveltuvin osin, mitä 62 §:ssä sää-detään kaavoitukseen osallisista.

Metropolisopimus muistuttaisi sisällöltäänHelsingin seudulla ja eräillä muilla kaupun-kiseuduilla laadittuja MAL-aiesopimuksia.Tarkoituksena on kuitenkin, että metropoli-sopimus olisi aiesopimuksia voimakkaamminosapuolia sitova. Sopimuksen sitovuutta voi-si korostaa esimerkiksi se, että valtion met-ropolialueelle suunnattavan liikenne- jamuun infrarahoituksen myöntäminen riippui-si metropolihallinnon tai kuntien tehtäväksimetropolisopimuksessa sovittujen toimenpi-teiden toteutumisesta. Metropolisopimukses-sa voitaisiin sopia myös muista kuin metro-polikaavan toteuttamiseen välittömästi liitty-vistä metropolialueen kehittämistoimenpi-teistä.

34 h §. Metropolikaavamääräykset. Metro-polikaavassa annettavista kaavamääräyksistäehdotetaan säädettäväksi osittain samaan ta-paan kuin maakuntakaavan ja yleiskaavanmääräyksistä on säädetty ottaen kuitenkinhuomioon metropolikaavan erityispiirteet.

Metropolikaavassa voitaisiin antaa määrä-yksiä, jotka kaavan tarkoitus ja sisältövaati-mukset huomioon ottaen ohjaisivat yksityis-kohtaisempaa suunnittelua, rakentamista jakaavan muuta toteutusta. Metropolikaavanerityispiirteenä maakuntakaavaan ja yleis-kaavaan verrattuna korostuisi voimakkaampitoteuttamistoimenpiteiden ja niiden ajoituk-

92

sen ohjaaminen. Metropolikaavassa annetta-vat toteutusta ohjaavat määräykset voisivatkoskea esimerkiksi yleis- ja asemakaavoituk-sen ajoitusta ja eri toimintojen mitoitusta.Määräykset voisivat myös koskea esimerkik-si liikennehankkeiden ja muiden rakentamis-ja kehittämishankkeiden sekä kaavan muidentoteuttamistoimenpiteiden periaatteita, toteut-tamisjärjestystä ja ajoitusta.

Metropolisopimuksella kaavan toteuttami-sen osapuolet voivat sopia tarkemmin eritoimijoiden toimenpiteistä kaavan toteutta-miseksi.

Metropolikaavassa voitaisiin antaa myöshaitallisten ympäristövaikutusten estämistätai rajoittamista koskevia määräyksiä, vähit-täiskaupan laatua ja kokoa koskevia määrä-yksiä ja suojelumääräyksiä erityisten ympä-ristöarvojen suojelemiseksi.

34 i §. Metropolikaavan oikeusvaikutuksetmuuhun suunnitteluun ja viranomaistoimin-taan. Metropolikaavan keskeiset oikeusvai-kutukset kohdistuisivat kuntien kaavoituk-seen sekä muuhun kuntien, metropolihallin-non ja valtion viranomaisten alueiden käyttöäsekä asunto-olojen ja liikennejärjestelmänkehittämistä koskevaan viranomaistoimin-taan. Metropolikaavan tehtävän ja tavoittei-den kannalta on tarpeen, että sen ohjausvai-kutus kuntien kaavoitukseen ja muuhun vi-ranomaistoimintaan määriteltäisiin täsmälli-semmin kuin maakuntakaavan ja yleiskaavanohjausvaikutus.

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädet-täväksi, että metropolikaava ja sen toteutta-mista koskevat määräykset on otettava huo-mioon ja metropolikaavan toteuttamista onedistettävä laadittaessa ja muutettaessa yleis-kaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessämuutoin toimenpiteisiin alueiden käytön jär-jestämiseksi. Säännös koskee maankäyttö- jarakennuslain mukaista päätöksentekoa. Muil-la toimenpiteillä alueiden käytön järjestämi-seksi tarkoitetaan esimerkiksi rakennusjärjes-tyksen laatimista ja muuttamista.

Pykälän 1 momentin ehdotettu sanamuoto”on otettava huomioon” merkitsee, että met-ropolikaavan ohjausvaikutus yksityiskohtai-sempaan kaavoitukseen olisi voimakkaampikuin mitä maakuntakaavan ja yleiskaavankohdalla laissa käytetyn sanamuodon, jonkamukaan nämä kaavat ”ovat ohjeena” laadit-

taessa ja muutettaessa yksityiskohtaisempiakaavoja, on katsottu edellyttävän. Maakunta-kaavaa ja yleiskaavaa koskevasta vastaavastaohjausvaikutuksesta poiketen ehdotetussasäännöksessä korostettaisiin erikseen myösvelvollisuutta metropolikaavan toteuttamisenedistämiseen yleis-kaavaa ja asemakaavaalaadittaessa sekä muissa maankäyttö- ja ra-kennuslain mukaisissa alueiden käytön jär-jestämistä koskevissa toimenpiteissä.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otetta-vaksi säännös viranomaisten yleisestä velvol-lisuudesta ottaa alueiden käyttöä koskeviatoimenpiteitä suunnitellessaan ja päättäes-sään niiden toteuttamisesta metropolikaava jasen toteuttamista koskevat määräykset huo-mioon, edistää kaavan toteuttamista ja kat-soa, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan to-teuttamista. Säännös koskisi kaikkia sellaisiavaltion, metropolihallinnon ja kuntien viran-omaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviäsuunnittelu- tai toteuttamistehtäviä, mukaanlukien myös metropolikaavaan liittyvät asun-to-olojen ja liikennejärjestelmän kehittämistäkoskevat tehtävät. Säännös vastaisi periaat-teeltaan voimassa olevaan lakiin jo sisältyväämaakuntakaavan huomioon ottamista koske-vaa säännöstä. Metropolikaavaa koskevasäännös edellyttäisi kuitenkin viranomaisiltajossakin määrin aktiivisempaa toimintaa kaa-van toteuttamisen edistämiseksi kuin maa-kuntakaavaa koskeva vastaava säännös. Eh-dotetussa säännöksessä myös korostettaisiinerikseen metropolikaavan toteuttamista kos-kevien määräysten huomioon ottamista janiiden toteuttamisen edistämistä viranomais-toiminnassa. Tämä liittyy metropolikaavantehtävään ohjata kaavan toteuttamista maa-kuntakaavaa voimakkaammin.

Metropolikaavan periaatteiden, aluevaraus-ten ja muiden ratkaisujen tulee siten välittyäkuntien kaavoitukseen ja muuhun viran-omaistoimintaan. Viranomaistoiminnassa tu-lee muutoinkin edistää metropolikaavan to-teuttamista. Tämä edellyttää viranomaistenoman toimivaltansa ja tehtäviensä puitteissatoimivan aktiivisesti metropolikaavan tavoit-teiden ja ratkaisujen edistämiseksi. Se edel-lyttää myös pidättäytymistä toimenpiteistä,jotka saattaisivat vaikeuttaa metropolikaavantoteutumista. Lähtökohtana metropolikaavanohjausvaikutusten soveltamisessa on pidettä-

93

vä metropolikaavan tehtävää erityisesti seu-dullisten kysymysten ratkaisemisessa. Met-ropolikaavassa alueen kokonaisuuden lähtö-kohdista osoitetut ratkaisut tulee ottaa huo-mioon, mutta ne voivat täsmentyä kunnankaavoituksessa.

Metropolikaava ei olisi 3 momenttiin ehdo-tetun säännöksen mukaan voimassa oikeus-vaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavanalueella muulta osin kuin 1 momentissa tar-koitetun kaavojen muuttamista koskevan oi-keusvaikutuksen osalta. Tämäkin vastaamaankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön jo si-sältyvää periaatetta eri kaavamuotojen keski-näisistä suhteista.

Maakuntakaavasta poiketen metropolikaa-vassa voitaisiin määrätä, että metropolikaavakorvaa samaan aluetta koskevan aikaisemminhyväksytyn yleiskaavan. Edellytyksenä täl-laiselle määräykselle olisi, että yleiskaava onilmeisessä ristiriidassa metropolikaavankanssa. Tällainen mahdollisuus on katsottavatarpeelliseksi metropolikaavan metropolialu-etta koskevien tavoitteiden toteutumisen tur-vaamiseksi tilanteessa, jossa aikaisempiyleiskaava on ilmeisessä ristiriidassa metro-polikaavan kanssa. Määräys voisi koskeayleiskaavan korvaamista osittain tai ko-konaankin siitä riippuen, minkälaisesta jakuinka laaja-alaisesta ristiriidasta on kysy-mys.

Määräys siitä, että metropolikaava korvaisiyleiskaavan, merkitsisi melko voimakastapuuttumista alueen kaavoitustilanteeseen.Tällä mahdollistetaan se, että metropolihal-linnon hyväksymällä kaavalla korvataankunnan viranomaisen hallintopäätöksellä hy-väksymä ja voimassa oleva yleiskaava. Mah-dollisuutta metropolikaavan kanssa ilmeises-sä ristiriidassa olevan yleiskaavan korvaami-sesta metropolikaavalla on pidettävä metro-polikaavan tehtävän ja kaavajärjestelmäntoimivuuden kannalta tarpeellisena. Tällaistaratkaisua valmisteltaessa on korostettavakaavoitusprosessin vuorovaikutteisuutta niin,että asianomainen kunta ja kunnan jäsenetvoivat riittävästi tuoda mielipiteensä esille.Metropolikaavan lainmukaisuus voidaanmyös yleiskaavan korvaamista koskevanmääräyksen osalta saattaa valitusteitse tuo-mioistuimen ratkaistavaksi.

34 j §. Rakentamisrajoitus. Metropolikaa-vaan liittyisi rakentamisrajoitus, joka muis-tuttaisi osittain maakuntakaavaan liittyväärakentamisrajoitusta ja osittain yleiskaavaanliittyvää rakentamisrajoitusta.

Rakentamisrajoituksen alueellinen ulottu-vuus ehdotetaan määriteltäväksi samaan ta-paan kuin asia on määritelty maakuntakaavaakoskevassa 33 §:ssä. Rakentamisrajoituskoskisi siten metropolikaavassa virkistys- taisuojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisenhuollon verkostoja tai alueita varten osoitet-tuja alueita. Rakentamisrajoituksen aluettavoitaisiin kuitenkin metropolikaavassa erityi-sellä määräyksellä laajentaa tai supistaa, ku-ten maakuntakaavassakin.

Metropolikaavan rakentamisrajoitus vastai-si sisällöltään yleiskaavaa koskevaa maan-käyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentinmukaista rajoitusta. Rakentamisrajoituksenalueella ei siten saisi rakentaa niin, että vai-keutetaan metropolikaavan toteutumista.

Pykälään ehdotetaan myös otettavaksi viit-taussäännös rajoituksista johtuvaa lunastus-ja korvaus-velvollisuutta koskeviin 101 §:nsäännöksiin. Lunastus- ja korvausvelvolli-suus määräytyisi näin ollen samaan tapaankuin yleiskaavan vastaavien rajoitusten osal-ta.

36 §. Yleiskaavan laatimistarve. Voimassaolevan lain mukaan kunnan tulee huolehtiatarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja senpitämisestä ajan tasalla. Laatimistarve on il-maistu joustavasti, koska yleiskaavan laati-mistarve vaihtelee kunnittain niiden sijain-nin, kehityksen ja muiden tekijöiden suhteen.

Myös metropolikaavan alueella kunnan tu-lisi huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laa-timisesta ja kaavan ajan tasalla pitämisestä.Metropolikaavassa voitaisiin kuitenkin mää-rätä, ettei metropolikaavassa erikseen osoite-tuilla alueilla kunnalla olisi pykälän 1 mo-mentissa kuvattua velvollisuutta.

Metropolikaavan tarkoituksena on olla sekästrateginen, maakäytön suunnittelun suunta-viivoja ja kehitystarpeita linjaava, että suun-nittelutarpeen niin vaatiessa yksityiskohtai-sempi. Samassa kaavassa voi olla suunnitte-lutarpeen mukaan esitystavaltaan ja sisällöl-tään erilaisia osia. Metropolikaavaan voi tar-vittaessa sisältyä yleis- tai osayleiskaavankaltaisia tarkasteluja ja yleiskaavan tai

94

osayleiskaavan tapaan esitettyjä maankäyttö-ratkaisuja. Metropolikaavassa määritellyilläyhdyskuntarakenteen ja muiden kaavan ta-voitteiden kannalta keskeisillä alueilla, joillaohjaustarve on suurin, olisi metropolikaavaesitystavaltaan tarkin. Tällöin asemakaavoi-tus voisi perustua suoraan metropolikaavaan.

Metropolikaavan eri alueiden ohjaustar-peista riippuen tarvetta kunnan alueen laaja-alaiselle tai strategiselle yleiskaavalle ei vält-tämättä ole. Toisaalta alueilla, joilla metropo-likaavassa on esitetty maankäyttöratkaisutyleiskaavatasoisella tarkkuudella, ei ole tar-vetta kunnan omalle yleiskaavalle. Tällöinmetropolikaavassa olisi tästä erillinen määrä-ys. Kunnille jäisi mahdollisuus kuitenkin laa-tia yleis- ja osayleiskaavoja ja ne olisivat jo-ko metropolikaavaa tarkentavia tai merkityk-seltään paikallisia. Metropolikaavan tarkkuu-desta ja suunnitellusta maankäytöstä riippuenosayleiskaavan laatiminen esimerkiksi ase-makaavoituksen pohjaksi voi olla metropoli-alueellakin tarkoituksenmukaista.

39 §. Yleiskaavan sisältövaatimukset.Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaavaotettava huomioon. Pykälään lisättäisiin vas-taava säännös metropolikaavan huomioon ot-tamisesta, koska metropolialueella metropo-likaava korvaa maakuntakaavan. Metropoli-kaavan oikeusvaikutuksista muun muassayleiskaavoitukseen säädetään edellä 34 h py-kälässä.

46 a §. Pääkaupunkiseudun yleiskaava.Pykälässä säädetään pääkaupunkiseudunyleiskaavasta, joka tulee laatia Helsingin,Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginalueille. Pääkaupunkiseudun yhteistä yleis-kaavaa ei ole vielä laadittu. Koska kyseisetkaupungit kuuluisivat metropolihallinnostaannetun lain mukaiseen metropolialueeseen,jolle laadittaisiin metropolikaava, tarvettapääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan laa-timiseen ei enää olisi. Näin ollen pykälä eh-dotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

47 §. Yhteisen yleiskaavan laatiminen, hy-väksyminen ja vahvistaminen. Kunnat voisi-vat antaa yhteisen yleiskaavan laatimisen jahyväksymisen myös metropolihallinnon teh-täväksi. Metropolikaavan tarkoitus uutenakaavamuotona on korvata laaja-alaiset yleis-kaavat. Yhteinen yleiskaava voidaan kuiten-kin edelleen laatia myös metropolialueella,

jos se usean kunnan alueella olevan alueensuunnittelun näkökulmasta on tarpeen. Myösmetropolialueen kuntien yhteinen yleiskaavasaatetaan ympäristöministeriön vahvistetta-vaksi nykyiseen tapaan. Maakuntakaavojenja yhteisten yleiskaavojen vahvistamismenet-telyn vaihtoehdoista on ympäristöministeri-össä käynnissä selvitys, jonka määräaika onvuoden 2014 loppuun. Tässä yhteydessä en-nen selvityksen valmistumista ei tutkita yh-teisten yleiskaavojen vahvistamisesta luopu-mista, vaikka metropolikaavaa ei olisi tarkoi-tus saattaa ympäristöministeriön vahvistetta-vaksi.

Pykälän 3 momentin sanamuoto vaihdettai-siin asianomaisesta ministeriöstä ympäristö-ministeriöksi.

48 §. Maakuntakaavan, metropolikaavan jayhteisen yleiskaavan suhde. Pykälään lisät-täisiin uusi 3 momentti, jossa todettaisiin, et-tä maakuntakaava ei ole voimassa metropoli-kaavan alueella. Maa-kuntakaava ei olisimyöskään voimassa sellaisella metropolikaa-van alueella, jolla on voimassa 34 b §:n 2momentin mukaisesti vaiheittain tai osa-alueittain laadittu metropolikaava. Metropo-likaava olisi 34 i §:ssä säädettävällä tavallaotettava huomioon metropolialueeseen kuu-luvien kuntien yhteistä yleiskaavaa laaditta-essa ja muutettaessa. Metropolikaava nor-maalin muuhun kaavoitukseen kohdistuvanohjausvaikutuksensa mukaisesti ohjaisi myösyhteistä yleiskaavoitusta.

Nykyisin pykälän 2 momentin mukaan yh-teinen yleiskaava voidaan perustellusta syys-tä laatia 1 momentin maakuntakaavan ohja-usvaikutusta koskevasta säännöksestä poike-ten, eli yhteinen yleis-kaava voi poiketamaakuntakaavasta tavanomaista enemmän.Perusteena tälle poikkeamiselle on mahdolli-suus parantaa kaavajärjestelmän kykyä ohjatakaupunkiseudun kehitystä nopeasti muuttu-vissa olosuhteissa. Metropolikaavan osaltatällainen poikkeaminen ei olisi mahdollista,koska metropolikaava on tarkoitettu jousta-vaksi ja nopeastikin muutoksiin reagoivaksikaupunkiseudun kehityksen ohjauksen työka-luksi.

54 §. Asemakaavan sisältövaatimukset.Asemakaavaa laadittaessa on otettava huo-mioon muun yleispiirteisen alueiden käytönsuunnittelun eli maakuntakaavan ja oikeus-

95

vaikutteisen yleiskaavan lisäksi myös metro-polikaava.

Asemakaavan sisältövaatimusten määritte-lyssä on nykyisessä laissa otettu huomioonpyrkimys siihen, että asemakaavoitettavanalueen käytön pääpiirteet olisivat jo ennenasemakaavan laatimista osoitettu oikeusvai-kutteisessa yleiskaavassa, joka ohjaa asema-kaavoitusta. Jos asemakaava kuitenkin laadi-taan alueelle, jolla tällaista yleiskaavaa ei olevoimassa, on pykälän 4 momentin mukaanmyös yleiskaavan sisältövaatimukset otettavasoveltuvin osin huomioon asemakaavaa laa-dittaessa. Tämä on tarpeen, jotta tällaisessatapauksessa asemakaavoituksessa voidaanturvata laaja-alaisempien, yleensä yleiskaa-vassa ratkaistavien kysymysten asianmukai-nen käsittely. Pykälään ehdotetaan otettavak-si uusi 5 momentti, jonka mukaan 4 moment-ti ei koskisi metropolialuetta. Metropolikaavavoisi joko korvata yleiskaavan tai olla ohja-ustarkkuudeltaan yleiskaavan kaltainen. Met-ropolikaavan tavoitteiden kannalta keskeisil-lä alueilla metropolikaavan ohjaustarkkuusolisi yksityiskohtaisempi, jolloin metropoli-kaavassa voitaisiin näiltä osin antaa lain 36§:n 2 momentissa tarkoitettu määräys. Täl-löin asemakaavoitettavan alueen pääpiirteetvoidaan katsoa riittävällä tavalla osoitetuiksimetropolikaavassa eikä asemakaavoitus edel-lyttäisi yleiskaavan sisältövaatimusten otta-mista huomioon.

65 §. Kaavaehdotuksen asettaminen julki-sesti nähtäville. Pykälän 3 momenttiin lisät-täisiin säännös metropolihallinnosta. Pykälän4 momentin sanamuotoa täsmennettäisiin si-ten, että asetuksella tarkoitetaan valtioneu-voston asetusta.

66 §. Viranomaisneuvottelu. Valtion jakuntien työnjakoa koskevien maankäyttö- jarakennuslain tavoitteiden mukaan neuvotte-lumenettely on valtion ensisijainen vaikutta-miskeino. Pykälässä on säännökset yksittäis-tä kaavoitusprosessia koskevasta yhteyden-pidosta ja neuvottelumenettelystä valtionympäristöhallinnon ja kunnan sekä maakun-takaavan osalta vastaavasti valtion ja maa-kunnan liiton välillä. Yhteydenpito- ja neu-vottelumenettely koskee aina maakuntakaa-van laadintaa. Pykälään lisättäisiin metropo-likaavan laadintaa koskeva yhteydenpito- janeuvottelumenettely. Tarkoituksena on var-

mistaa, että kunnan ja maakuntaliiton tavoinmyös metropolihallinto saisi kaavaa laaties-saan riittävän varhaisessa suunnitteluvaihees-sa tietoonsa ne tavoitteet ja asiantuntemuk-sen, jota valtion ympäristöhallinnolla, kaavantoteuttamiseen mahdollisesti osallistuvillavaltion viran-omaisilla tai muilla viranomai-silla on. Koska maankäytön ja liikenteen yh-teensovittaminen on tärkeää metropolikaavanlaadinnassa, myös liikenne- ja viestintäminis-teriö sekä Liikennevirasto olisivat mukananeuvottelussa. Tarpeen mukaan myös muutministeriöt osallistuisivat neuvotteluun.

Pykälään tehtäisiin myös tekninen muutoskoskien asianomaisen ministeriön vaihtamis-ta ympäristöminiteriöksi.

71 b §. Vähittäiskaupan suuryksiköitä kos-kevat erityiset sisältövaatimukset maakunta-,metropoli- ja yleiskaavalle. Maankäyttö- jarakennuslain vähittäiskaupan sijainnin ohja-usta koskevien säännösten keskeisenä tavoit-teena on kaupallisten palvelujen saatavuudenja saavutettavuuden turvaaminen. Säännök-sen 1 momentissa on asetettu vähittäiskaupansuuryksiköiden osoittamiselle maakunta- jayleiskaavassa erityisiä sisältövaatimuksia.Samat sisältövaatimukset koskisivat myösmetropolikaavaa. Näiden säännösten lisäksinoudatettaisiin yleisiä metropolikaavan laa-timista koskevia säännöksiä.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättä-väksi metropolikaava, joka rinnastuisi maa-kuntakaavaan vähittäiskaupan suuryksiköitäkoskevassa sääntelyssä.

71 c §. Vähittäiskaupan suuryksiköiden si-joittuminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksimetropoli-kaava, joka rinnastuisi maakunta-kaavaan vähittäiskaupan suuryksiköiden si-joittumista koskevassa sääntelyssä.

71 d §. Asemakaavan oikeusvaikutuksetvähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittami-seen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi met-ropolikaava, joka rinnastuisi maakuntakaa-vaan ja yleiskaavaan.

92 §. Kunnan oikeus yksityisen tien aluee-seen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi met-ropolikaava, joka rinnastuisi yleiskaavaan.

99 §. Lunastuslupaan perustuva maan lu-nastaminen. Pykälän 2 momenttiin ehdote-taan lisättäväksi metropolikaava, joka rinnas-tuisi maakuntakaavaan. Ympäristöministeriövoisi antaa kaavan toteuttavalle viranomai-

96

selle oikeuden lunastaa metropolikaavaanotetun alueen tai sen käyttöoikeuden supis-tamisen samoin edellytyksin kuin mitä maa-kuntakaavasta säädetään. Samalla momentinsanamuoto vaihdettaisiin asianomaisesta mi-nisteriöstä ympäristöministeriöksi.

101 §. Lunastus- tai korvausvelvollisuus.Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 mo-mentti, jossa säädetään metropolikaavaan pe-rustuvasta lunastus- ja korvausvelvollisuu-desta. Edellytykset olisivat samat kuin pykä-län 1 ja 2 momenteissa, joissa säädetäänyleiskaavaan perustuvasta lunastus- ja korva-usvelvollisuudesta. Rakentamisrajoituksestametropolikaavan alueella säädettäisiin 34 j§:ssä.

137 a §. Rakennusluvan erityiset edellytyk-set metropolialueella. Lakiin ehdotetaan li-sättäväksi uusi säännös rakennusluvan erityi-sistä edellytyksistä metropolialueella. Pykä-län 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä lain137 §:ssä säädetään rakennusluvan erityisistäedellytyksistä, rakennuslupa voitaisiin met-ropolialueen suunnittelutarvealueella myön-tää vain erityisestä syystä.

Voimassa olevan lain mukaan suunnittelu-tarvealueen luonteen ja tarkoituksen mukai-sesti maankäytön tulee suunnittelutarvealu-eella perustua riittävään suunnitteluun ja ra-kentamisen tulee ensisijaisesti perustua alu-eelle hyväksyttyyn asemakaavaan. Rakenta-minen on kuitenkin mahdollista myös silloin,kun se on todettu sopivaksi sellaisessa lupa-menettelyssä, jossa sopivuutta on voitu arvi-oida tavanomaista rakennuslupamenettelyälaajemmin myös yhdyskuntakehityksen, ym-päristöarvojen ja tulevan maankäytön näkö-kulmasta. Rakennusluvan erityisiä edellytyk-siä arvioitaisiin metropolialueella lain 137§:n mukaisesti. Kuitenkin metropolialueellarakennuslupa voitaisiin myöntää vain erityi-sestä syystä. Säännös korostaisi rakentamisenperustumista asemakaavaan ja rakentaminenilman asemakaavaa olisi poikkeuksellista.Erityisiä syitä ei ilmaistaisi laissa, vaan nii-den olemassaolo harkittaisiin tapauskohtai-sesti voimassa olevan lain poikkeamista kos-kevan sääntelyn tapaan. Säännöksen ehdotet-tu sanamuoto, voidaan myöntää, olisi saman-lainen kuin poikkeamisen sanamuoto. Ra-kennuslupaa ei näin ollen olisi myönnettävä,

vaikka 137 §:n edellytysten voitaisiin katsoatäyttyvän.

Pykälän 2 momentin mukaan erityistenedellytysten olemassaolon ratkaisisi raken-nuslupamenettelystä erillisessä menettelyssämetropolihallinto. Metropolihallinto laatisimyös metropolikaavan, joten yhdyskuntara-kenteen hajautumisen estämisen kannalta onperusteltua, että metropolihallinto ratkaisisimyös suunnittelutarveasiat.

Pykälän 3 momentin mukaan suunnittelu-tarveasiaa ratkaistaessa noudatettaisiin asian-osaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekäpäätöksessä ja siitä ilmoittamisessa samaamenettelyä, kuin mitä 173 ja 174 §:n mukaannoudatetaan poikkeamismenettelyssä.

171 §. Poikkeamisvalta. Pykälässä onsäännökset kunnan mahdollisuuksista myön-tää poikkeuksia maankäyttö- ja rakennuslainsäännöksistä ja kielloista. Pykälän 5 momen-tin mukaan oikeusvaikutteisen pääkaupunki-seudun yleiskaavan alueella poikkeuksenmyöntäminen kuuluu kunnalle. Momenttikumottaisiin tarpeettomana, koska pääkau-punkiseudun yleiskaavaa koskeva voimassaolevan lain 46 a § ehdotetaan esityksessäkumottavaksi.

173 §. Poikkeamismenettely. Pykälään eh-dotetaan lisättäväksi metropolihallinnostajohtuva muutos. Ennen poikkeamista koske-van asian ratkaisemista olisi tarvittaessa pyy-dettävä myös metropolihallinnolta lausunto,jos poikkeaminen koskisi merkittävästi sentoimialaa.

177 §. Määräys suunnitteluvelvoitteen to-teuttamiseksi. Pykälän maakuntaliittoa kos-kevaan 4 momenttiin ehdotetaan lisättävänmetropolihallintoa koskeva säännös, jonkamukaan pykälässä säädetty koskisi vastaa-vasti metropolihallintoa, jollei se huolehtisimetropolikaavan laatimisesta ja se pitämises-tä ajan tasalla. Metropolikaava korvaisi met-ropolialueella maakuntakaavan, ja ehdotetul-la säännöksellä annettaisiin ympäristöminis-teriölle vastaavat valtuudet valvoa kaavanlaatimista ja pitämistä ajan tasalla metropoli-alueella kuin sillä on sen ulkopuolella.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5momentti, jossa kunnan 1 momentissa sää-detty suunnittelu-velvoite laajennettaisiinkoskemaan myös metropolikaavassa metro-polikaavan toteuttamiseksi annettavia määrä-

97

yksiä ja muita ohjeita. Metropolikaavassavoitaisiin tarvittaessa antaa verrattain yksi-tyiskohtaisiakin maankäyttöä koskevia mää-räyksiä ja ohjeita. Kaavan toteutumisen kan-nalta olisi keskeistä, että tällaisten määräys-ten ja ohjeiden toteuttamiseksi on laimin-lyöntitapauksissa mahdollista asettaa määrä-aika, ja että määräystä on mahdollista tarvit-taessa tehostaa uhkasakolla.

Edellytyksenä määräajan asettamiselle olisimyös uusien säännösten osalta laissa määri-tellyn velvoitteen laiminlyönnin lisäksi, ettäse vaikeuttaa laissa asetettujen alueiden käy-tön suunnittelun tai rakentamisen ohjauksentavoitteiden toteuttamista.

Lisäksi teknisenä muutoksena korjataansanamuoto asianomainen ministeriö ympäris-töministeriöksi.

178 §. Määräys valtakunnallisen alueiden-käyttötavoitteen toteuttamiseksi. Pykäläänehdotetaan lisättäväksi metropolikaavasta jametropolihallinnosta johtuvat muutokset. Li-säksi teknisenä muutoksena korjataan sana-muoto asianomainen ministeriö ympäristö-ministeriöksi.

Ehdotetun 1 momentin mukaan ympäris-töministeriö voisi antaa myös metropolihal-linnolle alueen suunnittelutehtävän hoitamis-ta koskevia määräyksiä, jos edellytystenluominen tietylle alueen käytölle on valta-kunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteut-tamiseksi yleisen edun kannalta erittäin tär-keää eikä metropolikaavassa ole osoitettutarpeellista ratkaisua. Ennen tämän 1 mo-mentissa tarkoitetun metropolihallinnolle an-nettavan määräyksen antamista ympäristö-ministeriön olisi ehdotetun 2 momentin muu-toksen mukaan neuvoteltava metropolihal-linnon kanssa. Periaatteena olisi edelleenkaavaa laativan maakunnan liiton, metropo-lihallinnon tai kunnan ensisijainen ratkaisu-valta siinä, millä tavalla valtakunnallinen ta-voite toteutetaan.

188 §. Muutoksenhaku kaavan ja rakennus-järjestyksen hyväksymispäätöksestä. Pykälän1 ja 5 momenttiin ehdotetaan lisättäväksimetropolikaavasta johtuvat muutokset. Met-ropolikaavan hyväksymistä koskevaan pää-tökseen haettaisiin muutosta 1 momentinmukaan samoin kuin yleiskaavan, asemakaa-van ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä

koskevaan päätökseen, eli valittamalla hallin-to-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään.

Metropolikaavan alueella olevaa asema-kaavaa koskevaan hallinto-oikeuden 5 mo-mentin mukaiseen päätökseen saisi hakeamuutosta siten kuin 5 momentissa säädetäänmuutoksenhausta oikeusvaikutteisen yleis-kaavan alueella olevaa asemakaavaa koske-vasta hallinto-oikeuden päätöksestä. Metro-polikaava vastaisi oikeusvaikutuksiltaan oi-keusvaikutteista yleiskaavaa. Muutoksen-haun tulisi molemmissa tapauksissa olla jär-jestetty samalla tavalla.

Lisäksi teknisenä muutoksena korjataansanamuoto asianomainen ministeriö ympäris-töministeriöksi.

190 §. Muutoksenhaku muusta viranomai-sen päätöksestä. Pykälän 1 momenttiin ehdo-tetaan lisättäväksi säännökset muutoksenha-usta metropolihallinnon maankäyttö- ja ra-kennuslain nojalla tekemästä päätöksestä.Muutoksenhaku metropolihallinnon päätök-seen tapahtuisi siten samoin kuin muissamomentissa luetelluissa tapauksissa.

Pykälän jatkovalituslupaa koskevaan 3momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännösmetropolihallinnon suunnittelutarveasiassatekemästä, ehdotetun 137 a §:n mukaisestapäätöksestä. Muutoksenhaku hallinto-oikeuden asiaa koskevasta päätöksestä, jollavalitus on jätetty tutkimatta tai jolla ei olemuutettu valituksen kohteena ollutta metro-polihallinnon päätöstä, edellyttäisi siten kor-keimman hallinto-oikeuden myöntämää vali-tuslupaa, samoin kuin muutoksenhaku kun-nan suunnittelutarveasiassa tekemästä 137§:n mukaisesta päätöksestä.

191 §. Valitusoikeus kaavan ja rakennus-järjestyksen hyväksymistä koskevasta pää-töksestä. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaanlisättäväksi maakunnan liiton ja kunnan vali-tusoikeutta vastaava säännös metropolihal-linnon valitusoikeudesta, kun kaavassa osoi-tetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksel-lä on vaikutuksia sen alueella. Metropolihal-linto on maakunnan liittoa metropolialueellavastaava toimielin, jolla tulee siten olla vas-taava valitusoikeus kaavan hyväksymistäkoskevasta päätöksestä, kun kaavassa osoite-tulla maankäytöllä tai rakennusjärjestykselläon vaikutuksia sen alueella.

98

Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan lisättä-väksi säännös, jonka mukaan muilla kuinmetropolihallin-nolla tai kunnalla ei ole oi-keutta hakea muutosta hallinto-oikeuden pää-tökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnutmetropolihallinnon tekemän metropolikaavanhyväksymistä koskevan päätöksen. Säännösvastaa 4 momentissa säädettyä valitusoikeut-ta hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla hallin-to-oikeus on kumonnut kunnan viranomaisentekemän päätöksen. Molemmissa tapauksissakyseessä on tilanne, jossa oikeussuojan tarveja muutoksenhakuintressi on suurin kumotunpäätöksen tehneellä viranomaisella. Metropo-lihallinnon tekemän ja hallinto-oikeuden ku-moaman päätöksen osalta muutoksenhakuint-ressi ja oikeussuojan tarve voi olla vahvamyös metropolialueen kunnalla. Näin ollenmyös sillä on oikeus hakea muutosta metro-polihallinnon päätöksen kumonneeseen hal-linto-oikeuden päätökseen.

193 §. Valitusoikeus poikkeamispäätökses-tä ja suunnittelutarveratkaisusta. Pykäläänehdotetaan lisättäväksi säännökset valitusoi-keudesta metropolihallinnon suunnittelutar-veasiassa tekemästä 137 a §:n mukaisestapäätöksestä ja metropolihallinnon valitusoi-keudesta.

195 a §. Viranomaisen oikaisukehotus met-ropolikaava-asiassa. Lakiin ehdotetaan lisät-täväksi uusi säännös, jossa säädettäisiin ym-päristöministeriölle ja liikenne- ja viestintä-ministeriölle mahdollisuus tehdä metropoli-hallinnolle oikaisukehotus metropolikaavas-ta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusvoi tehdä kunnalle oikaisukehotuksen 195§:n nojalla. Koska metropolikaavaa ei maa-kuntakaavasta poiketen vahvistettaisi ympä-ristöministeriössä, mahdollisuus oikaisuke-hotuksen tekemiseen turvaisi osaltaan valtionintressien huomioimisen metropolikaavoituk-sessa. Myös liikenne- ja viestintäministeriönolisi mahdollista tehdä oikaisukehotus. Oi-kaisukehotuksen tekemisessä noudatettaisiinsamaa menettelyä kuin 195 §:ssä on säädetty.

Ympäristöministeriön ja liikenne- ja vies-tintäministeriön tulisi tehdä oikaisukehotuskaavaa koskevan valitusajan kuluessa ja oi-kaisukehotuksen antamiseen ei saisi hakeamuutosta valittamalla. Ympäristöministeriöntai liikenne- ja viestintäministeriön olisi il-moitettava oikaisukehotuksen tekemisestä

hallinto-oikeudelle, joka lähettäisi metropoli-hallinnolle tiedot päätöksestä tehdyistä vali-tuksista ilmoituksen saatuaan. Hallinto-oikeuden tulisi myös ilmoittaa valittajilletehdystä oikaisukehotuksesta.

Samoin kuin 195 §:n 4 momentissa on sää-detty kunnanvaltuustolle kuuden kuukaudenmääräaika kaavaa koskevan päätöksen teolleoikaisukehotuksesta, olisi metropolivaltuus-ton tehtävä kaavaa koskeva päätös kuudenkuukauden kuluessa oikaisukehotuksestauhalla, että kaavan hyväksymis-päätös kat-sottaisiin rauenneeksi.

196 §. Oikaisukehotuksen johdosta tehdynpäätöksen vaikutus valituksiin. Pykälään eh-dotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jossasäädettäisiin pykälässä säädetyn koskevanmyös metropolikaavaa koskevasta päätökses-tä tehtyä oikaisukehotusta. Jos metropolihal-linnon aiemmasta päätöksestä on tehty vali-tus hallinto-oikeudelle, metropolihallinnonolisi ilmoitettava kirjallisesti oikaisukehotuk-sen johdosta tehdystä uudesta päätöksestähallinto-oikeudelle sekä valituksen tehneille.Muutoinkin pykälässä kunnasta säädettykoskisi vastaavasti metropolihallintoa, kunkyse on metropolihallinnon tekemästä pää-töksestä.

198 §. Eräiden päätösten tiedoksi antami-nen. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisät-täväksi säännös metropolihallinnon julkipa-non jälkeen annettavasta päätöksestä samaantapaan kuin hallinto-oikeuden, kunnan viran-omaisen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen ja ympäristöministeriön tiettyjenpäätösten osalta momentissa säädetään. Met-ropolihallinnon 137 a §:ssä tarkoitetussasuunnittelutarveasiassa antama päätös annet-taisiin julkipanon jälkeen.

199 §. Valtioiden rajat ylittävät ympäristö-vaikutukset. Pykälän 1 momenttiin ehdote-taan tehtäväksi metropolihallinnosta johtuvamuutos. Metropolihallinto laatisi metropoli-kaavan. Näin ollen se olisi oikea taho toimit-tamaan sopimuksen mukaista toiselle valtiol-le ilmoittamista varten tarpeelliset tiedot.

Lisäksi teknisenä muutoksena korjataansanamuoto asianomainen ministeriö ympäris-töministeriöksi. Vastaavasti 3 momentin ase-tuksenantovaltuutta täsmennetään lisäämälläkyseessä olevan valtio-neuvoston asetus.

99

200 §. Eräiden päätösten voimaantulo. Py-kälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksisäännös metropolikaavan hyväksymistä kos-kevan päätöksen tiedoksiannosta. Päätös saa-tettaisiin tiedoksi samalla tavalla kuin mitämomentissa on asemakaavan, yleiskaavan jamaakuntakaavan osalta säädetty.

Lisäksi pykälän 1 ja 3 momentin asetuk-senantovaltuutta ehdotetaan täsmennettäväksimainitsemalla kyseessä olevan valtioneuvos-ton asetus.

201 §. Kaavapäätöksen täytäntöön-panokelpoisuus. Pykälään ehdotetaan lisättä-väksi uusi 3 momentti, jossa pykälän kuntaakoskevat säännökset ulotetaan koskemaanvastaavasti metropolihallintoa metropolikaa-van osalta.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4momentti, jolla 2 momentissa säädetty ulotet-taisiin koskemaan vastaavasti ehdotetun uu-den 195 a §:n nojalla tehtyä oikaisukehotustaja metropolihallintoa. Näin ollen jos ympäris-töministeriö tai liikenne- ja viestintäministe-riö olisi ehdotetun 195 a §:n nojalla tehnytmetropolikaavan hyväksymispäätöksestä oi-kaisukehotuksen, kaavan täytäntöönpanokeskeytyisi siihen asti, kunnes metropolival-tuusto olisi tehnyt asiassa uuden päätöksen.

203 §. Muutoksenhaun yhteydessä kaavaanja rakennusjärjestykseen tehtävät muutokset.Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännösmuutoksenhakuviranomaisen mahdollisuu-desta tehdä kaavaan metropolihallinnon suos-tumuksella myös vähäisiä tarkistuksia, jostarkistuksilla ei ole vaikutusta muiden kuinsiihen suostuneiden etuun tai oikeuteen. Uusisäännös vastaisi asiasta kunnan ja maakun-nan liiton osalta säädettyä. Metropolihallintolaatisi metropolikaavan, joten metropolihal-linnon suostumus vaadittaisiin pykälässäsäädettyjen vähäisten tarkistusten tekemi-seen.

205 §. Viranomaisen tiedonsaantioikeus.Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksisäännös ympäristöministeriön oikeudestasaada metropolihallinnolta maksutta momen-tissa säädettyjä tietoja. Säännös vastaisi mo-mentissa kuntien, maakuntien liittojen jamuiden viranomaisten osalta säädettyä. Met-ropolihallinto korvaisi metropolihallintolainmukaisella metropolialueella osittain maa-kunnan liiton, joten sillä olisi oltava vastaava

tiedonantovelvollisuus kuin maakuntien lii-toilla. Lisäksi teknisenä muutoksena korja-taan sanamuoto asianomainen ministeriöympäristöministeriöksi.

Siirtymäsäännökset

Metropolialueen suunnittelun jatkuvuudenja kaavajärjestelmän toimivuuden kannaltaon tarpeen turvata maakuntatason suunnitel-mien voimassaolo ja ohjausvaikutukset myössinä aikana, jolloin metropolikaavaa ei olevielä saatu valmiiksi. Tämän vuoksi voimaantullut maakuntakaava olisi metropolialueellavoimassa 32 §:n mukaisin maakuntakaavanoikeusvaikutuksin, kunnes se korvattaisiintämän lain mukaisella metropolikaavalla taikumotaan. Sama koskisi myös maakuntakaa-vaa, jonka alueella on voimassa 34 b §:n 2momentin mukaisesti vaiheittain tai osa-alueittain laadittu metropolikaava. Metropo-likaavana voimassa oleva maakuntakaavakorvaisi vain metropolikaavan suunnitelma-osan, koska maakuntakaava ei sisällä toi-meenpano-osaa. Maakuntakaavan voimassa-oloa metropolikaavana on kuitenkin kaava-järjestelmän selkeyden kannalta pidettävä pe-rusteltuna.

Jollei maakuntakaavaa 10 vuoden kuluessatämän lain voimaantulosta korvattaisi metro-polikaavalla tai kumottaisi, se olisi voimassatämän lain mukaisena metropolikaavana.Maakuntakaavan oikeus-vaikutukset ja ehdo-tetut metropolikaavan oikeusvaikutukset ei-vät muutoin eroa toisistaan, joten se ei aset-taisi estettä tällaiselle muutokselle 10 vuodenkuluttua lain voimaantulosta.

Suunnittelutarveasiaan, joka on vireilläkunnan viranomaisessa tämän lain tullessavoimaan, ehdotetaan sovellettavaksi lainvoimaan tullessa voimassa olleita säännök-siä. Voimassa olevan lain 137 §:n mukaansuunnittelutarvealueen rakennusluvan erityis-ten edellytysten olemassaolon ratkaisee ra-kennuslupamenettelyn yhteydessä tai erilli-sessä menettelyssä kunnan päättämä viran-omainen. Ehdotetun uuden 137 a §:n mu-kaan metropolialueen suunnittelutarveasiatratkaisisi metropolihallinto ja myös suunnit-telutarveratkaisun myöntämisen edellytyksetmuuttuisivat. Näin ollen asian selkeydenvuoksi ehdotetaan, että kunnan viranomainen

100

ratkaisisi suunnittelutarveasiat, jotka olisivatvireillä kunnassa. Tämä olisi perusteltuamyös hakijan oikeusturvan kannalta, kun lu-van myöntämisen edellytykset eivät muuttui-si kesken prosessin.

1.17 Laki ympäristönsuojelulain 12 ja 13§:n muuttamisesta

12 §. Oikeusvaikutteinen kaava toiminnansijoittamisessa. Pykälään ehdotetaan lisättä-väksi metropolikaavasta johtuva säännös.Koska metropolikaava korvaa maakuntakaa-van metropolihallintolain mukaisella metro-polialueella ja koska se voi, niiltä osin kuinse on laadittu yleiskaavaa vastaavalla tark-kuudella, vastata oikeusvaikutuksiltaan oike-us-vaikutteista yleiskaavaa., tulisi sillä toi-minnan sijoittamisen suhteen olla vastaavaoikeusvaikutus kuin maakuntakaavalla ja oi-keusvaikutteisella yleiskaavalla.

13 §. Turvetuotannon sijoittaminen. Pykä-län 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi met-ropolikaavasta johtuva säännös. Metropoli-kaava korvaa maakuntakaavan ja voi, niiltäosin kuin se on laadittu yleiskaavaa vastaa-valla tarkkuudella, vastata oikeusvaikutuksil-taan oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joten sil-lä tulisi myös turve-tuotannon sijoittamisensuhteen olla vastaava oikeusvaikutus kuinkyseisillä kaavoilla. Metropoli-kaavalta edel-lytettäisiin lainvoimaisuutta, samoin kuinmaakuntakaavalta ja oikeusvaikutteiseltayleiskaavalta.

1.18 Laki luonnonsuojelulain 33 §:nmuuttamisesta

33 §. Maisema-alueen perustaminen. Pykä-lään ehdotetaan lisättäväksi metropolihallin-toa koskeva säännös. Metropolihallinto kor-vaa metropolihallintolain mukaisella metro-polialueella maakunnan liiton. Jos muustamaisema-alueesta päättäminen tulee kysee-seen metropolialueella, tulisi metropolihal-linnon tehdä sitä koskeva esitys elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskukselle.

1.19 Laki maa-aineslain muuttamisesta

3 §. Ainesten ottamisen rajoitukset. Pykä-län 2 ja 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi

metropolikaavaa koskeva säännös. Metropo-lihallintolain mukaisella metropolialueellalaadittava metropolikaava voi, niiltä osinkuin se on laadittu yleiskaavaa vastaavallatarkkuudella, vastata oikeusvaikutuksiltaanoikeusvaikutteista yleis-kaavaa. Myös met-ropolikaavassa on voitu varata tai osoittaaalue tiettyyn tarkoitukseen. Näin ollen se tu-lisi pykälässä rinnastaa oikeusvaikutteiseenyleiskaavaan.

6 §. Luvan myöntämisen edellytykset. Py-kälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksisäännös toimenpiderajoituksesta metropoli-kaavan laatimista varten. Metropolikaavanlaatimiseen liittyy samankaltainen rakennus-kielto- ja toimenpiderajoitusjärjestelmä kuinyleiskaavan laatimiseen. Sen lisäksi, mitä lu-van myöntämisestä on säädetty, luvan myön-täminen edellyttäisi, ettei maa-ainesten otta-minen tuottaisi huomattavaa haittaa myös-kään metropolikaavan laatimiselle tai muut-tamiselle.

10 §. Luvan voimassaolo. Pykälän 2 ja 3momenttiin ehdotetaan lisättäväksi metropo-likaavasta johtuvat muutokset. Metropolihal-lintolain mukaisella metropolialueella laadit-tava metropolikaava korvaa maakuntakaavanja voi, niiltä osin kuin se on laadittu yleis-kaavaa vastaavalla tarkkuudella, vastata oi-keusvaikutuksiltaan oikeusvaikutteista yleis-kaavaa.. Näin ollen pykälän 2 ja 3 momentis-sa maakuntakaavasta ja oikeusvaikutteisestayleiskaavasta säädetty tulisi ulottaa koske-maan myös metropolikaavaa.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättä-väksi myös säännös maankäyttö- ja raken-nuslain 34 c §:ssä tarkoitetusta toimenpidera-joituksesta. Metropolikaavan laatimiseen liit-tyy samankaltainen rakennuskielto- ja toi-menpiderajoitusjärjestelmä kuin yleiskaavanlaatimiseen. Näin ollen lupaa ei saisi jatkaamyöskään, jos alueelle on tullut voimaanmaankäyttö- ja rakennuslain 34 c §:ssä tar-koitettu toimenpiderajoitus.

1.20 Laki rakennusperinnön suojelemi-sesta annetun lain 5 ja 7 §:n muut-tamisesta

5 §. Asian vireilletulo. Pykälän 2 moment-tiin ehdotetaan lisättäväksi metropolihallin-nosta johtuva säännös. Metropoli-kaavan si-

101

sältövaatimukset ja metropolikaavoitusta oh-jaavat alueiden käytön suunnittelun tavoitteethuomioon ottaen metropolihallinnolla tulisiolla vastaava oikeus tehdä esitys rakennuk-sen suojelemisesta.

7 §. Asianosaisten kuuleminen ja lausun-not. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisät-täväksi metropolihallinnosta johtuva säännös.Metropoli-kaavan sisältövaatimukset ja met-ropolikaavoitusta ohjaavat alueiden käytönsuunnittelun tavoitteet huomioon ottaen met-ropolihallinnolla tulisi rakennuksen suojeluakoskevassa asiassa olla vastaava mahdolli-suus tuoda esiin suojelun tarpeeseen, tavoit-teisiin ja keinoihin liittyviä näkökohtia.

2 Tar kemmat säännökset ja mää-räykset

Metropolihallinnosta annetun lain (1. la-kiehdotus) siirtymäsäännöksissä olevaan 23§:n 1 momenttiin sisältyy valtuutussäännös,jonka nojalla valtioneuvosto päättäisi metro-polihallinnon perussopimuksesta, jos siitä eiolisi saatu sovittua säännöksessä asetettuunmääräaikaan mennessä ja olisi ilmeistä, etteimetropolihallintoa saataisi muutoin peruste-tuksi. Valtioneuvoston päättämä perussopi-mus olisi voimassa siihen asti, kunnes jäsen-kunnat sopisivat siitä toisin. Valtioneuvostonpäätös olisi hallintopäätös, josta saisi valittaakorkeimpaan hallinto-oikeuteen hallintolain-käyttölaissa säädetyn mukaisesti.

3 Voimaantulo

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaanvoimaan XX päivänä xxxkuuta 201X.

4 Suhde perustus lakiin ja säätä-mis järjestys

Esitystä on tarkasteltu perustuslain 6 §:nyhdenvertaisuuden, 14 §:n vaali- ja osallis-tumisoikeuksien, 15 §:n omaisuuden suojan,17 §:n kielellisten oikeuksien, 20 §:n vastuunympäristöstä, 21 §:n oikeusturvan, 121 §:nkunnallisen ja muun alueellisen itsehallinnonsekä 122 §:n hallinnollisia jaotuksia koskevi-en säännösten kannalta.

4.1 Yhdenvertaisuus

Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yh-denvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilmanhyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaansukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskon-non, vakaumuksen, mielipiteen, terveydenti-lan, vammaisuuden tai muun henkilöön liit-tyvän syyn perusteella.

Esitys merkitsee, että metropolihallinnonkunnat asetetaan erilaiseen asemaan kuinmaan muut kunnat. Koska perustuslain yh-denvertaisuussäännös ei koske suoraan kun-tia, esitys ei ole ristiriidassa perustuslainkanssa. Siltä osin kuin erillinen hallinto aset-taa asukkaat erilaiseen asemaan, kysymystäon jäljempänä käsitelty asukkaiden vaali- jaosallistumisoikeuksien näkökulmasta.

4.2 Vaali- ja osallistumisoikeudet

Perustuslain 14 §:n 3 momentin mukaanjokaisella Suomen kansalaisella ja maassavakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka ontäyttänyt 18 vuotta, on oikeus äänestää kun-nallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänes-tyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään jaoikeudesta muutoin osallistua kuntien hallin-toon säädetään lailla. Lisäksi pykälän 4 mo-mentissa säädetään, että julkisen vallan teh-tävänä on edistää yksilön mahdollisuuksiaosallistua yhteiskunnalliseen toimintaan javaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksen-tekoon.

Ehdotettava sääntely koskien metropolivaa-leja ja metropolialueen asukkaiden osallistu-mis- ja vaikuttamisoikeuksia ei ole ristirii-dassa perustuslain kanssa. Metropolivaalitvoidaan rinnastaa perustuslain 14 §:n 3 mo-mentissa tarkoitettuihin kunnallisvaaleihin,koska metropolihallinto olisi kuntayhtymänkaltainen yhteenliittymä. Esityksessä ehdo-tettava metropolivaalien vaalijärjestelmä,mikäli se sisältäisi menettelyn takuupaikasta,takaisi, että jokaisesta metropolialueen kun-nasta tulisi valituksi metropolivaltuustoonvähintään yksi edustaja. Tämän voidaan kat-soa täyttävän perustuslain 121 §:n 1 momen-tissa tarkoitetun vaatimuksen kuntien itsehal-linnosta. Ehdotukset metropolialueen kuntienasukkaiden oikeudesta tehdä aloitteita metro-polihallinnolle ja oikeudesta tehdä aloitemetropolihallintoa koskevasta kansanäänes-tyksen järjestämisestä sekä metropolivaltuus-

102

ton mahdollisuudesta päättää metropolialu-een neuvoa antavasta kansanäänestyksestäedistäisivät asukkaiden osallistumismahdolli-suuksia.

4.3 Omaisuuden suoja

Perustuslakivaliokunta on (PeVM 25/1994vp) asettanut seuraavat edellytykset perusoi-keuksien rajoittamiselle: Rajoitusten tuleeperustua laintasoiseen säädökseen, rajoitus-ten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täs-mällisesti määriteltyjä, rajoitusperusteidentulee olla perusoikeusjärjestelmän kannaltahyväksyttäviä, painavan yhteiskunnallisentarpeen vaatimia, lailla ei voida säätää perus-oikeuden ytimeen kuuluvaa rajoitusta, rajoi-tusten tulee olla välttämättömiä tavoitteensaavuttamiseksi sekä laajuudeltaan oikeassasuhteessa perusoikeuksien suojaamaan oike-ushyvään ja rajoituksen taustalla olevaan yh-teiskunnallisen intressin painoarvoon, perus-oikeutta rajoitettaessa on huolehdittava riittä-vistä oikeusturvajärjestelyistä sekä rajoituk-set eivät saa olla ristiriidassa Suomen kan-sainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.

Perustuslain 15 §:n mukaan jokaisen omai-suus on turvattu. Omaisuuden pakkolunas-tuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvaustavastaan säädetään lailla.

Perustuslain 15 §:ssä tarkoitettuun omai-suudensuojaan sisältyy muun ohella yksilöi-den vapaus määrätä omaisuudestaan halua-mallaan tavalla. Omaisuudensuojaan kuuluumyös, että omaisuuteen kohdistuvat käyttöra-joitukset eivät muodostu niin merkittäviksi,että ne rinnastuisivat tosiasiallisilta vaikutuk-siltaan omaisuuden pakkolunastukseen (esi-merkiksi PeVL 38/1998 vp).

Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksenyhteydessä (HE 167/2002 vp) perustuslakiva-liokunta erotti kolmen tyyppisiä säännöksiä,jotka ovat merkittäviä omaisuudensuojankannalta: säännökset luovutusvelvollisuudes-ta ja lunastusoikeudesta sekä omaisuudenkäyttörajoitusta merkitsevät säännökset.Kaikkiin kaavoihin ja rakennusjärjestyksiinvoi valiokunnan mukaan sisältyä omaisuu-densuojan kannalta huomionarvoisia määrä-yksiä (PeVL 38/1998 vp).

Omaisuuden käytönrajoitusten hyväksyttä-vyyttä sekä niiden täsmällisyyttä ja tarkkara-

jaisuutta arvioitaessa on tarkasteltava ainakinmaankäyttö- ja rakennuslain suunnittelutar-vealuetta (16 §), rakennuskieltoa metropoli-kaavaa laadittaessa (34 c §), metropolikaavansisältövaatimuksia (34 d §), metropolisopi-musta (34 g §), metropolikaavan oikeusvai-kutuksia muuhun suunnitteluun ja viran-omaistoimintaan (34 i §), rakentamisrajoitus-ta (34 j §) sekä rakennusluvan erityisiä edel-lytyksiä metropolialueella (137 a §) koskeviasäännösehdotuksia.

Omaisuuden käyttöoikeuden rajoituksiinliittyy maankäyttö- ja rakennuslaissa maan-omistajan asemaa turvaavat kohtuullisuus-säännökset oikeusturvakeinoineen. Maan-omistajan kannalta kohtuuttomiin rajoituksiinon kytketty julkisyhteisön lunastusvelvolli-suus. Nämä periaatteet sisältyvät myös met-ropolikaavaa ja sen hyväksymiseen liittyväämuutoksenhakua koskeviin säännöksiin.Maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotetun 34d §:n 6 momentin mukaan metropolikaavastaei saa aiheutua maanomistajalle tai muulleoikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Metropolihallinto voi maankäyttö- ja ra-kennuslakiin ehdotetun 34 c §:n mukaanmäärätä kaavan toteuttamisen turvaamiseksikaavoitettavalle alueelle rakennuskiellonenintään kymmenen vuoden ajaksi. Maan-käyttö- ja rakennuslain 34 j §:n mukaan met-ropolikaavassa virkistys- tai suojelualueeksitaikka liikenteen tai teknisen huollon verkos-toja tai alueita varten osoitetulla alueella olisivoimassa rakentamista koskeva rajoitus. Tar-koituksena on näillä alueilla kieltää metropo-likaavan toteuttamista vaikeuttava rakenta-minen. Rajoitukseen liittyisi julkisyhteisönlunastus- tai korvausvelvollisuus, jota koske-va säännös ehdotetaan lisättäväksi maankäyt-tö- ja rakennuslain 101 §:n 3 momentiksi.Mainitut maanomistajan käyttövapautta ra-joittavat kiellot ovat tavoitteiltaan perusteltu-ja sekä täsmällisesti ja tarkkarajaisesti määri-teltyjä.

Metropolikaavaan liittyisi maankäyttö- jarakennuslakiin ehdotetun 34 g §:n mukaanmetropolisopimus, jossa sovittaisiin kaavantoteuttamiseksi tarpeellisista metropolihallin-non, valtion, kuntien ja muiden keskeisten to-teuttamistahojen toimenpiteistä metropoli-kaavan toteuttamiseksi. Metropolisopimuk-sen valmistelun yhteydessä tulisi maankäyt-

103

tö- ja rakennuslain 62 §:ssä tarkoitetuilleosallisille sopivalla tavalla tiedottaa sopi-muksen lähtökohdista, tavoitteista ja sisällös-tä. Heille olisi varattava tilaisuus esittää mie-lipiteensä asiasta. Muutoksenhakumahdolli-suutta sopimukseen ei liittyisi. Eikä sillä olisiomaisuuden käyttöä rajoittavia vaikutuksia.

Suunnittelutarvealueella tarkoitetaanmaankäyttö- ja rakennuslaissa (16 §) aluetta,jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttä-miseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpi-teisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärinrakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjes-tämiseen. Asemakaavojen ulkopuolinen met-ropolialue olisi lakiehdotuksen mukaan ko-konaisuudessaan suunnittelutarvealuetta. La-kiehdotuksen mukaan rakentamisen tulisimetropolialueella pääsääntöisesti perustuaasemakaavaan. Asemakaavoitettujen aluei-den ulkopuolelle suuntautuvan voimakkaanrakentamispaineen vuoksi niiden määrittelysuunnittelutarvealueiksi on perusteltua. Yh-tenäisen käytäntöjen varmistamiseksi päätök-senteko suunnittelutarveratkaisuissa kuuluisimetropolihallinnolle.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännösrakennusluvan erityisistä edellytyksistä met-ropolialueella (137a §). Sen lisäksi, mitä lain137 §:ssä säädetään rakennusluvan erityisistäedellytyksistä, rakennuslupa voitaisiin met-ropolialueen suunnittelutarvealueella myön-tää vain erityisestä syystä. Erityinen syy olisikohdealueeseen liittyvä oikeudellinen edelly-tys, jonka sisältö muutoin määräytyisi hallin-to- ja oikeuskäytännössä. Säännösehdotuk-sessa käytetty ilmaus ”voitaisiin myöntää”tarkoittaa, että päätöksenteko voisi perustuamyös tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Ra-joitus ei koskisi olemassa olevaan asuntoontai maatilaan kuuluvan talousrakennuksenrakentamista. Merkittävällä osalla metropoli-hallinnon aluetta rajoitus olisi pysyvä, koskaasemakaavoitus ei tule kattamaan koko met-ropolialuetta. Suunnittelutarveratkaisun edel-lytykset metropolialueella on määriteltymaankäyttö- ja rakennuslaille ominaiseen ta-paan joustavilla oikeusnormeilla, minkä onkatsottava sääntelyn yleinen luonne huomi-oon ottaen täyttävän riittävästi täsmällisyy-den ja tarkkarajaisuuden vaatimukset. Suun-nittelutarveratkaisuun liittyy muutoksenha-kumahdollisuus.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotetun34 i §:n 3 momentin mukaan metropolikaa-vassa voitaisiin määrätä, että metropolikaavakorvaa alueella voimassa olevan yleiskaavan,jos yleiskaava on ilmeisessä ristiriidassa met-ropolikaavan kanssa. Mahdollisuus kyseisenmääräyksen antamiseen on tarpeellinen met-ropolikaavan tehtävän ja kaavajärjestelmäntoimivuuden kannalta. Jos määräys koskeerakennusluvan perusteena käytettävää yleis-kaavaa (maankäyttö- ja rakennuslaki 44 ja 72§), yleiskaavan korvaamista koskeva määrä-ys poistaa yleiskaavaan perustuvan raken-nusoikeuden. Määräykseen ei liity korvaus-velvollisuutta maanomistajalle. Määräyksenantamisen edellytyksenä on ehdotetun 34 d§:n 6 momentin mukaisesti, että kaava ei saaaiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeu-denhaltijalle kohtuutonta haittaa. Rajoituksenhyväksyttävyyttä arvioitaessa on otettavahuomioon myös, ettei myöskään asemakaa-vassa osoitetun rakennusoikeuden poistami-nen tai alentaminen asemakaavan muutoksel-la perusta maanomistajalle oikeutta korvauk-sen vaatimiseen. Maanomistajilla ei ole sub-jektiivista oikeutta rakentamisen oikeutta-vaan kaavaan.

4.4 Kielelliset oikeudet

Perustuslain 17 §:n 2 momentissa turvataanjokaisen oikeus käyttää omaa kieltään, suo-mea tai ruotsia, tuomioistuimessa ja muussaviranomaisessa sekä oikeus saada tällä kielel-lä toimituskirjansa. Yleiset säännökset kan-salliskielten käyttöä koskevien oikeuksienturvaamisesta on annettu kielilailla(423/2003).

Perustuslain 17 §:n 2 momentin toinen vir-ke sisältää julkiseen valtaan kohdistuvantoimeksiannon huolehtia maan suomen- jaruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä jayhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten pe-rusteiden mukaan. Tällä edellytetään paitsikielten muodollista yhdenvertaista kohtelua,myös suomen- ja ruotsinkielisen väestön to-siasiallisen tasa-arvon turvaamista.

Perustuslaissa turvattujen, suomen ja ruot-sin kieltä koskevien kielellisten oikeuksientoteutuminen kunnissa ja kuntayhtymissä onkielilaissa sidottu kunnan kielelliseen ase-maan. Yksilön oikeuteen käyttää omaa kiel-

104

tään vaikuttaa siten se, onko kyse yksikieli-sestä vai kaksikielisestä kunnasta tai kun-tayhtymästä. Käytännössä myös kunnan,kuntayhtymän tai muun hallinnollisen alueenenemmistökieli ja vähemmistökielisten osuusvaikuttaa kielellisten oikeuksien toteutumi-seen. Hallinnollinen jako on osa kielellistenoikeuksien suojajärjestelmää.

Esityksessä on kyse maankäytön, asumisenja liikenteen suunnittelun päätöksenteon ko-koamisesta metropolihallinnolle. Metropoli-hallinto olisi kielilain muutoksen perusteellakaksikielinen viranomainen, koska sen toi-mialueelle kuuluu yksi- ja kaksikielisiä kun-tia. Kaksikielisen viranomaisen olisi annetta-va palvelut molemmilla kansalliskielillä yh-denvertaisin perustein. Tämän perusteellaesitys turvaa kielellisten oikeuksien turvaakielellisten oikeuksien toteutumisen lainta-solla. Ruotsinkielisen vähemmistön ollessaalueella määrällisesti (80 000 asukasta) myössuuri, kielellisten oikeuksien toteutumiseenon myös käytännössä hyvät lähtökohdat.Metropolihallinnon luominen ei myöskäänsuoraan vaikuta alueen ulkopuolelle jäävienkuntien kielellisiin oikeuksiin. EsimerkiksiUudenmaan liitto jatkaa omalta osaltaan toi-mintaansa eikä tehtäväsiirto merkitse jäljellejäävien kuntien osalta kielellisten oikeuksienheikkenemistä. Metropolihallintoa muodos-tettaessa on kuitenkin huolehdittava siitä, ettäkuntien asukkaiden mahdollisuudet saadapalveluja omalla kielellään eivät heikkenesen vuoksi, että tehtäviä siirretään kunniltakuntayhtymälle. Jos olosuhteet sitä edellyttä-vät, metropolihallinnon on erityistoimenpi-tein tai muulla tavoin huolehdittava siitä, ettäasukkaiden kielelliset oikeudet toteutuvat.

4.5 Vastuu ympäristöstä

Perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaanvastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta,ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluukaikille. Säännöksen mukainen vastuu ympä-ristöstä (ympäristöperusoikeus) toteutuu ai-neellisen lainsäädännön kautta. Pykälän 2momentin mukaan julkisen vallan on pyrittä-vä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseenympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaaelinympäristöään koskevaan päätöksente-koon.

Perustuslakivaliokunnan mukaan maan-käyttö- ja rakennuslaki on monelta osin mer-kityksellinen perustuslain 20 §:n 2 momen-tissa säädetyn julkisen vallan turvaamisvel-vollisuuden kannalta. Laki sääntelee alueidenkäyttöä ja rakentamista, millä on oleellinenmerkitys sille, täyttääkö elinympäristö perus-tuslain vaatimukset. Lain tavoitteet ovat lin-jassa hallitusmuodon sisältämän terveellistäympäristöä koskevan toimeksiannon kanssa.Perustuslain ilmentämä ympäristönsuojeluta-voite tulee selvästi esille myös kaavojen si-sältövaatimuksissa (HE 101/1998, PeVL38/1998 vp).

Metropolikaavan sisältövaatimuksista sää-dettäisiin maankäyttö- ja rakennuslakiin eh-dotetussa 34 d §:ssä. Sen mukaan metropoli-kaava olisi laadittava ottamalla huomioonmm. yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjes-telmän ekologinen kestävyys, mahdollisuudetilmastonmuutoksen hillintään ja ilmaston-muutokseen varautumiseen, mahdollisuudetyhdyskuntateknisen huollon järjestämiseenympäristön ja luonnonvarojen kannalta kes-tävällä tavalla, maiseman, luonnonarvojen jakulttuuriperinnön vaaliminen sekä virkistyk-seen soveltuvien alueiden riittävyys ja viher-alueverkoston jatkuvuus. Metropolikaavaanlaatimismenettelyyn kuuluvat maankäyttö- jarakennuslaissa säädetyt osallistumis- ja vuo-rovaikutusmenettelyt. Metropolikaavan sisäl-töä ja kaavan laatimismenettelyä koskevasääntely täyttäisi näin ollen perustuslain 20§:n 2 momentissa säädetyt turvaamisvelvoit-teet.

4.6 Oikeusturva

Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaanjokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyk-si asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivy-tystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomiois-tuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oi-keus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaankoskeva päätös tuomioistuimen tai muunriippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltä-väksi. Metropolikaavan hyväksymistä koske-vaan ja muihin metropolihallinnon maan-käyttö- ja rakennuslain mukaisiin metropoli-hallinnon päätöksiin liittyy perustuslain 21§:n 1 momentin edellyttämä mahdollisuusmuutoksenhakuun.

105

4.7 Kunnallinen itsehallinto ja itsehallin-to kuntaa suuremmalla alueella

Metropolihallintoa koskeva esitys tarkoit-taa, että alueen 14 kunnalle säädetään yhteis-toimintavelvoite maankäytön, asumisen jaliikenteen suunnitteluun liittyvissä tehtävissä.Esitystä on sen vuoksi tarkasteltava perustus-lain 121 §:n kunnallisen itsehallinnon perus-teella.

Kuntien erilaisista yhteistoimintavelvoit-teista on säädetty tavallisessa lainsäätämisjär-jestyksessä jo usean vuosikymmenen ajan.Eduskunnan perustuslakivaliokunnan käy-tännössä on pidetty mahdollisena säätää ta-vallisella lailla pakkokuntayhtymistä ja vas-taavista kuntien yhteistoimintaelimistä, vaik-ka valiokunta onkin katsonut kuntien velvoit-tamisen lailla osallistumaan kuntayhtymäänlähtökohtaisesti rajoittavan jossain määrinkunnallista itsehallintoa.

Perustuslakivaliokunta on arvioidessaankuntien pakollisen yhteistoiminnan järjeste-lyjä edellyttänyt yhteistoimintatehtäviltä, ettätehtävät ovat ylikunnallisia, hallinto on tar-koituksenmukaista järjestää yhteistoiminnas-sa eikä noudatettava päätöksentekojärjestel-mä anna yksittäiselle kunnalle yksipuolisenmääräämisvallan mahdollistamaa asemaa.Merkitystä on annettu myös sille, onko jär-jestely supistanut oleellisesti yhteistoimin-taan velvollisten kuntien yleistä toimialaa.(PeVL 37/2006 vp, PeVL 22/2006 vp, s. 2/IIja s. 3-4, PeVL 65/2002 vp, s. 2-3, PeVL32/2001 vp, s. 2/II, PeVL 42/1998 vp).

Vaikka valiokunta on suhtautunut lähtö-kohtaisesti myönteisesti pakolliseen yhteis-toimintaan, se on useassa yhteydessä pitänytongelmallisena kuntien yhteistoimintaelimientehtävien lisäämistä siinä määrin ja sillä ta-valla, että se vaikuttaisi oleellisesti jäsenkun-tien hallintoon ja vaarantaisi kunnalliseen it-sehallintoon sisältyvän periaatteen kunnanpäätösvallan kuulumisesta kuntalaisten valit-semille toimielimille (ks. PeVL 37/2006 vp,s. 5).

Esityksen nykytilan kuvauksessa ja arvi-oinnissa on edellä kuvattu tarkemmin niitäsyitä, jotka edellyttävät alueen maankäytön,asumisen ja liikenteen suunnitteluun liittyvänpäätöksenteon kokoamista lakisääteiselle

metropolihallinnolle. Keskeiset syyt alueenmaankäytön, asumisen ja liikenteen suunnit-telun päätöksenteon kokoamisesta metropo-lihallinnolle liittyvät siihen, ettei ongelmiaole saatu monikymmenvuotisella vapaaehtoi-sella yhteistoiminnalla ratkaistua. Tämänvuoksi metropolihallinnolle esitetyt tehtävätovat perustuslakivaliokunnan edellyttämällätavalla ylikunnallisia ja metropolihallinnonjärjestämiseen on myös tarkoituksenmukai-suusperusteita.

Metropolikaavan maakuntakaavaa vah-vemman ohjausvaikutuksen vuoksi esitys ka-ventaa joiltain osin kuntien päätöksenteko-valtaa maankäytön, asumisen ja liikenteensuunnitteluun liittyvissä tehtävissä. Se ei kui-tenkaan olennaisesti rajoita kunnan päätös-valtaa esimerkiksi kaavoituksessa, koskakunnalle jää yleiskaavoitus- ja asemakaavoi-tustehtävä. Esityksen taloudellisissa vaiku-tuksissa esitetyn vaikutusarvioinnin mukaanesitys ei myöskään olennaisesti rajoittaisikunnan taloudellista liikkumavaraa, jota pe-rustuslakivaliokunta on pitänyt yhtenä kun-nalliseen itsehallintoon kuuluvana keskeisenäelementtinä. Metropolikaavan toteuttamisenedellyttämistä toimenpiteistä sovittaisiin met-ropolisopimuksessa. Metropolihallinnon pe-rustuminen omiin vaaleihin tarkoittaa, etteimillekään kunnalle synny yksipuolista mää-räysvaltaa metropolihallinnon päätösvaltaan.Toisaalta omat vaalit myös lisäävät asukkai-den osallistumis- ja vaikuttamismahdolli-suuksia metropolihallintoon.

Esityksen mukaan metropolihallinto ei olisiomien suorien vaalien vuoksi oikeudelliseltaperusteeltaan kuntayhtymä, vaan julkisoi-keudellinen oikeushenkilö. Metropolihallin-non toimintaan sovellettaisiin kuitenkin viit-taussäännöksen perusteella pitkälti kuntalainkuntayhtymiä koskevia säännöksiä. Esitystäon sen vuoksi arvioitava? perustuslain 121§:n 4 momentin sisältämän itsehallintosään-nöksen kuntaa suuremmalla alueella perus-teella.

Aiemmin vastaavan tapaista, erillisen jul-kisoikeudellisen oikeushenkilön luomisenmahdollisuuksia on käsitelty Kainuun hallin-tokokeilusta annetun lain (343/2003) edus-kuntakäsittelyssä. Eduskunnan perustuslaki-valiokunta katsoi lausunnossaan (PeVL65/2002 ja 22/2006), että kokeilussa oli kyse

106

kuntaa suuremmalla hallintoalueella toi-meenpantavasta itsehallintojärjestelmästä,josta perustuslain 121 §:n 4 momentin nojallasäädetään lailla.

Kainuun hallintokokeilussa kyse oli esitet-tyä laajemmasta tehtävä- ja taloudellisen pää-täntävallan siirrosta. Perustuslakivaliokuntakatsoi lausunnossaan, että hallintokokeilu ra-joitti kunnalliseen itsehallintoon sisältyvänkansanvaltaisuusperiaatteen toteutumistamutta piti samalla tärkeänä, että Kainuunmaakunnan päätösvaltaa käyttää maakunnanasukkaiden välittömillä vaaleilla valitsema-toimielin. Valiokunta katsoi maakunnan hal-lintojärjestelmän kansanvaltaisuuden lieven-tävän tehtävien siirrosta johtuvaa kuntienasukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismah-dollisuuksien kaventumista kokeilualueenkunnissa. Se katsoi, että kunnallista itsehal-lintoa korvaa maakunnalle siirtyvien tehtävi-en osalta maakunnallinen itsehallinto.

Kainuun hallintokokeilun tapaan metropo-lihallinnon perustuminen omiin vaaleihinkorvaa kunnallisen tehtävän siirrosta aiheu-tuvaa kunnallisen itsehallinnon kaventumista.Metropolihallinnon vaikutukset jäävät tehtä-vien sekä taloudellisten vaikutusten osaltahuomattavasti vähäisemmäksi kuin Kainuunhallintokokeilussa. Taloudellisten vaikutus-ten arvioinnissa on esitetty, että osittain ky-symys on aiempien kustannusten siirtymises-tä Uudenmaan liitolta sekä olemassa oleviltalakisääteisiltä yhteistoimintaorganisaatioiltaeli HSY:ltä ja HSL:ltä. Esitetty metropolialueon tosin suurempi kuin aiempien HSL:n jaHSY:n toimialue. Kaavoituksen toimeenpanokunnissa perustuu kuntien ja valtionväliseenmetropolisopimukseen eikä kunnalla ole so-pimusvelvollisuutta. Suurin taloudellinenvaikutus olisi joukkoliikennetehtävä. Tältäosin merkittävin taloudellinen vaikutus olisisiirtymisellä yhtenäiseen lippujärjestelmään.Yhteiseen lippujärjestelmään siirtyminenedellyttäisi merkittäviä kuntien maksuosuuk-sia. Tehtävä olisi kuitenkin kuntien vapaaeh-

toinen tehtävä. Täten metropolihallinnon la-kisääteisten tehtävien hoidon taloudellinenvaikutus jäisi pieneksi eikä siten juurikaankaventaisi kunnan taloudellista liikkumava-raa tai mahdollisuuksia ottaa hoidettavakseenyleisen toimialansa perusteella hoidettavak-seen muita tehtäviä. Tämän perusteella esitysei ole ristiriidassa perustuslain kanssa.

4.8 Hallinnolliset ja jaotukset

Perustuslain 122 §:n mukaan hallintoa jär-jestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin alue-jaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruot-sinkielisen väestön mahdollisuudet saadapalveluja omalla kielellään samanlaisten pe-rusteiden mukaan.

Esitys ei merkitse suuria muutoksia Uu-denmaan maakuntaliiton asemaan muutoinkuin maakuntakaavoituksen osalta. Esityksenvaikutukset kielellisiin oikeuksiin ovat pie-net, koska sekä Uudenmaan liitto että metro-polihallinto ovat kaksikielisiä viranomaisia jamolemmissa hallinnoissa on mukana useam-pia kaksikielisiä kuntia. Hallinnollinen muu-tos ei siten vaikuta asukkaiden kielellistenoikeuksien toteutumiseen metropolialueellatai muualla Uudellamaalla. Metropolihallin-toa muodostettaessa on kuitenkin huolehdit-tava siitä, että kuntien asukkaiden mahdolli-suudet saada palveluja omalla kielellään ei-vät heikkene sen vuoksi, että tehtäviä siirre-tään kunnilta kuntayhtymälle.

Edellä todetun perusteella lakiehdotuksetvoidaan hallituksen käsityksen mukaan käsi-tellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.Koska esitys sisältää kuitenkin useita perus-tuslain säännösten soveltamista koskevia eh-dotuksia, pitää hallitus suotavana, että esityk-sestä pyydettäisiin perustuslakivaliokunnanlausunto.

Edellä esitetyn perusteella annetaan edus-kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-tukset:

107

Lakiehdotukset

1.

Lakimetropolihallinnosta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 Luku

Yleiset säännökset

1 §

Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on koota ja jär-jestää metropolialueen maankäyttöä, asumis-ta ja liikennettä koskevien tehtävien hoitami-nen. Lain tarkoituksena on myös luoda edel-lytyksiä metropolialueen kuntarajat ylittäväl-le kansanvaltaiselle päätöksenteolle ja edistääalueen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympä-ristöllisesti kestävää kehitystä ja alueen kan-sainvälisen kilpailukyvyn sekä elinvoimanvahvistamista.

2 §

Metropolihallinto

Metropolihallinto on sen alueen asukkaidenitsehallintoon perustuva julkisoikeudellinenyhteisö, johon sovelletaan, mitä kuntalaissa(365/1995) säädetään kuntayhtymästä, jolleitässä laissa toisin säädetä. Metropolihallin-toon ei kuitenkaan sovelleta kuntalain 81ja82 §:ää.

3 §

Metropolihallinnon jäsenkunnat ja metropo-lialue

Metropolihallinnon jäsenkuntia ovat Hel-sinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Ke-rava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi,

Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää jaPornainen.

Metropolialue muodostuu 1 momentissatarkoitetuista ja 26 §:n nojalla metropolihal-lintoon liittyneistä kunnista.

4 §

Metropolihallinnon toimiala ja tehtävät

Metropolihallinto hoitaa metropolialueellasille erikseen säädettyjä tehtäviä maankäy-tön, asumisen, liikenteen, aluekehittämisen jaympäristöpalvelujen toimialoilla.

Metropolihallinnon tehtävänä on myösmetropolialueen:

1) asunto- ja maapolitiikan strateginensuunnittelu ja kehittäminen;

2) ilman laadun seuranta, ilmastonmuutok-sen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito jatuottaminen;

3) muiden sille erikseen säädettyjen tehtä-vien hoitaminen.

Lisäksi metropolihallinto voi tarjota jäsen-kunnilleen vuokra-asuntotuotannon rakennut-tamispalveluja. Metropolihallinnon jäsen-kunnat voivat myös sopia, että metropolihal-linto voi ottaa hoitaakseen metropolialueenjäsenkunnilta muitakin kuin 1 ja 2 momentis-sa tarkoitettuja tehtäviä.

5 §

Metropolivaltuusto ja sen valinta

Metropolihallinnon ylintä päätösvaltaakäyttää metropolialueen kuntien asukkaidenneljäksi vuodeksi kerrallaan vaaleilla (metro-polivaalit) valitsema metropolivaltuusto sitenkuin tässä laissa säädetään.

108

Metropolivaltuuston jäsenet (metropolival-tuutettu) valitaan metropolialueen kuntienyhteen lasketun asukasluvun mukaan seuraa-vasti:

Asukasluku: Metropolivaltuutettujenlukumäärä:

enintään 1 000 000

61

1 000 001 –1 200 000

71

1 200 001 –1 400 000

81

1 400 001 –1 600 000

91

yli 1 600 000 101

Asukasluku määräytyy väestötietojärjes-telmässä vaalivuotta edeltävän marraskuun30 päivän päättyessä olevien tietojen mu-kaan.

Metropolivaltuutetuille valitaan varavaltuu-tettuja kunnittain noudattaen soveltuvin osin,mitä kuntalain 11 §:ssä säädetään.

6 §

Metropolihallinnon muut toimielimet

Metropolivaltuuston lisäksi metropolihal-linnolla voi olla muita metropolivaltuustonhyväksymässä hallintosäännössä määrättyjätoimielimiä.

2 Luku

Metropolivaalit

7 §

Metropolivaalit

Metropolivaalit toimitetaan välittöminä, sa-laisina ja suhteellisina kunnallisvaalien yh-teydessä. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtä-läinen äänioikeus.

Metropolialue on vaaleissa yhtenä vaalipii-rinä. Kustakin metropolialueen kunnasta va-litaan kuitenkin vähintään yksi metropolival-tuutettu.

Jollei tässä laissa muuta säädetä, sovelle-taan metropolivaaleissa kuntalain (365/1995)ja vaalilain (714/1998) kunnallisvaaleja kos-kevia säännöksiä. Metropolivaaleissa sovel-letaan lisäksi ehdokkaan vaalirahoituksestaannetun lain (273/2009) kunnallisvaalejakoskevia säännöksiä.

8 §

Äänioikeus ja äänioikeusrekisteri

Metropolialueen kunnassa kunnallisvaa-leissa äänioikeutettu henkilö on äänioikeutet-tu myös metropolivaaleissa.

Metropolivaaleissa käytetään samaa ääni-oikeusrekisteriä kuin kunnallisvaaleissa.

9 §

Vaalikelpoisuus ja vaalikelpoisuuden rajoi-tukset

Metropolialueen kunnassa kunnallisvaa-leissa vaalikelpoinen henkilö on vaalikelpoi-nen myös metropolivaltuustoon.

Vaalikelpoinen metropolivaltuustoon eikuitenkaan ole:

1) valtion virkamies, joka hoitaa välittö-mästi metropolihallintoa koskevia valvonta-tehtäviä;

2) metropolihallinnon palveluksessa olevahenkilö, joka toimii metropolihallituksen tailautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtä-vässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuulli-sessa tehtävässä;

3) metropolihallinnon määräämisvallassaolevan yhteisön tai säätiön palveluksessaoleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rin-nastaa 2 kohdassa tarkoitettuun metropolihal-linnon palveluksessa olevaan henkilöön; eikä

4) metropolihallinnon alaisen kuntayhty-män palveluksessa oleva henkilö, joka ase-maltaan voidaan rinnastaa 3 kohdassa tarkoi-tettuun metropolihallinnon palveluksessaolevaan henkilöön.

Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa ole-va on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palve-

109

lussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujentoimikausi alkaa.

10 §

Metropolivaalilautakunta

Metropolivaltuuston on asetettava toimi-kaudekseen metropolivaalilautakunta, jonkaasettamisesta ja työskentelystä on soveltuvinosin voimassa, mitä vaalilain 13 ja 14 §:ssäsäädetään kunnan keskusvaalilautakunnasta.

11 §

Ehdokasasettelu

Metropolivaalien ehdokashakemukset ontehtävä metropolivaalilautakunnalle, joka kä-sittelee hakemukset ja laatii metropolivaalienehdokaslistojen yhdistelmän.

Ehdokashakemukseen liitetyssä ehdotuk-sessa puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdo-kaslistaksi tulee sen lisäksi, mitä vaalilain153 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään,mainita myös ehdokkaan kotikunta.

Puolueen ehdokkaat asettaa puolueen met-ropolivaalilautakunnalle ilmoittama puolueenhenkilöjäseniä metropolialueen kunnissaedustava yhdistys.

Valitsijayhdistyksen perustamiseksi metro-polivaaleihin tarvitaan vähintään 100 metro-polialueen kunnissa äänioikeutettua henkilöä.

Puolueen ja valitsijayhdistyksen vaa-liasiamies kunnallisvaaleissa voi toimia vaa-liasiamiehenä myös metropolivaaleissa.

12 §

Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminensekä tuloksesta tiedottaminen

Metropolialueen kunnan keskusvaalilauta-kunta vahvistaa kolmantena päivänä vaali-päivän jälkeen viimeistään kello 18 aloitetta-vassa kokouksessaan äänimäärät, jotka kukinehdokas, puolue, vaaliliitto ja yhteislista ovatyhteensä kunnassa metropolivaaleissa saa-neet, sekä ilmoittaa viipymättä näin vahviste-tut äänimäärät ja kunnassa annettujen ääntenkokonaismäärän metropolivaalilautakunnallesen määräämällä tavalla.

Saatuaan 1 momentissa tarkoitetut ilmoi-tukset kaikkien kuntien keskusvaalilautakun-nilta metropolivaalilautakunta vahvistaa vii-pymättä kunkin ehdokkaan, puolueen, vaali-liiton ja yhteislistan koko metropolialueellasaaman äänimäärän ja metropolialueella an-nettujen äänien kokonaismäärän sekä määräävaalien tuloksen. Sen lisäksi, mitä vaalilain91 §:ssä säädetään, vaalien tuloksen mää-räämisessä noudatetaan, mitä seuraavassa 3momentissa säädetään.

Jos jostain metropolialueen kunnasta ei oleyhtään ehdokasta valituiksi tulevien nimisar-jassa, tulee siitä kunnasta valituksi kunnassaeniten ääniä saaneen nimisarjaan kuuluvanpuolueen, vaaliliiton tai yhteislistan enitenääniä saanut ehdokas, jonka kotikunta kysei-nen kunta on. Vastaavasti valituiksi tuleviennimisarjasta poistetaan saman puolueen, vaa-liliiton tai yhteislistan se ehdokas, jonka ver-tausluku on pienin.

Metropolivaalilautakunta vahvistaa ja jul-kaisee metropolivaalien tuloksen sekä tiedot-taa siitä noudattaen soveltuvin osin, mitävaalilain 95 §:ssä säädetään.

Jos kunnan ainoan metropolivaltuutetun,jolla ei ole varavaltuutettua, on todettu me-nettäneen vaalikelpoisuutensa, hänet on va-pautettu toimestaan tai hän on kuollut, met-ropolivaalilautakunnan on määrättävä hänensijaansa uudeksi metropolivaltuutetuksi sa-masta kunnasta ehdokas noudattaen soveltu-vin osin, mitä 3 momentissa säädetään.

13 §

Muutoksenhaku vaaleihin

Päätökseen, jolla metropolivaalien tulos onvahvistettu, saa hakea muutosta siten kuinvaalilain 8 luvussa muutoksenhausta kunnal-lisvaaleissa säädetään.

Jos vaaliviranomaisen päätös tai toimenpi-de on ollut lainvastainen ja lainvastaisuus onilmeisesti saattanut vaikuttaa vaalien tulok-siin, vaalit on määrättävä uusittaviksi metro-polialueella, jollei vaalien tulos ole oikaista-vissa.

Jos vaalit valituksen johdosta määrätäänuusittaviksi, on uusittavien vaalien vaalipäivämetropolivaalilautakunnan määräämä sun-nuntai.

110

3 luku

Metropolialueen asukkaiden osallistumis-ja vaikuttamisoikeudet

14 §

Aloiteoikeus

Metropolialueen kunnan asukkaalla on oi-keus tehdä aloitteita metropolihallinnon toi-mintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijäl-le on ilmoitettava aloitteen johdosta suorite-tut toimenpiteet. Metropolivaltuuston tietoonon saatettava vähintään kerran vuodessa met-ropolihallinnon toimintaa koskevissa asioissatehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetuttoimenpiteet.

Jos metropolihallinnon toimintaa koske-vassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintäänyksi prosentti metropolialueen kuntien asuk-kaista, asia on otettava käsiteltäväksi viimeis-tään kuuden kuukauden kuluttua vireille tu-losta.

15 §

Neuvoa-antava kansanäänestys

Metropolivaltuusto voi päättää, että metro-polihallinnon toimivaltaan kuuluvasta asiastatoimitetaan neuvoa-antava kansanäänestysmetropolialueella.

Aloitteen kansanäänestyksen järjestämises-tä voi tehdä vähintään kolme prosenttia met-ropolialueen kuntien 15 vuotta täyttäneistäasukkaista. Metropolivaltuuston on viipymät-tä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tar-koitettu kansanäänestys.

Metropolivaltuusto päättää kansanäänes-tyksen aiheesta ja ajankohdasta sekä äänestä-jille esitettävistä vaihtoehdoista sekä huoleh-tii kansanäänestystä koskevasta tiedottami-sesta.

16 §

Neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimit-taminen

Metropolivaalilautakunta laatii kansanää-nestyksessä käytettävät asiakirjat ja huolehtiiniiden jakelusta äänestysoikeutetuille tarvit-taessa yhteistoiminnassa kuntien keskusvaa-lilautakuntien kanssa.

Kunkin kunnan keskusvaalilautakunta vah-vistaa kansanäänestyksen tuloksen kunnassaja ilmoittaa sen viipymättä metropolivaalilau-takunnalle, joka vahvistaa ja julkaisee kan-sanäänestyksen tuloksen metropolialueella.

Muutoin kansanäänestys toimitetaan nou-dattaen soveltuvin osin, mitä neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissänoudatettavasta menettelystä annetussa laissa(656/1990) säädetään.

4 Luku

Erinäiset säännökset

17 §

Metropolisopimus

Sen lisäksi mitä maankäyttö- ja rakennus-laissa (132/1999) säädetään metropolisopi-muksesta, on sopimuksessa sovittava metro-polihallinnon tehtävien hoitamisen rahoitta-mista koskevista periaatteista metropolihal-linnon, sen jäsenkuntien ja valtion kesken.Sopimuksessa on todettava myös valtion ta-lousarvioon otetusta valtionavustuksesta met-ropolihallinnon toiminnan rahoittamiseen.Sopimus on tältä osin tehtävä valtioneuvos-ton toimikaudeksi ja sen sisältöä tarkistetaantarvittaessa vuosittain.

18 §

Kuntien maksuosuuksien määräytymisen pe-rusteet

Jos metropolihallinnon jäsenkunnat eivätperussopimuksessa toisin sovi, maksuosuudetmetropolihallinnon menoista sekä osuudetmetropolihallinnon varoista ja vastuista ja-kautuvat jäsenkuntien välillä niiden asukas-luvun suhteessa.

Jäsenkunnan asukasluku määräytyy väestö-tietojärjestelmässä kunkin vuoden xxxkuun

111

XX päivän päättyessä olevien tietojen mu-kaan.

19 §

Valtion rahoitus metropolihallinnolle

Valtionavustuksen myöntämisessä metro-polihallinnon toiminnan rahoittamiseen nou-datetaan mitä valtionavustuslaissa(688/2001) säädetään yleisavustuksesta.

Metropolihallinnolle maksetaan valtion-avustusta:

1) kustannuksiin, jotka aiheutuvat yhtenäi-sen lippujärjestelmän luomisesta ja ylläpitä-misestä sen koko alueella ja joukkoliikenteentaksojen alentamiseen;

2) kunnille uusien lakisääteisten tehtävienhoitamiseen;

3) metropolihallinnolle valtiolta siirrettyjentehtävien hoitamiseen; sekä

4) metropolikaavan ja erityisesti siihen liit-tyvän toimeenpano-osan laatimiseen.

Edellä 2 momentin 2- 4 kohdissa tarkoitet-tu valtionavustus voi kattaa kaikki toiminnas-ta aiheutuvat kustannukset.

20 §

Kuntajaon muutosten huomioon ottaminen

Jos metropolihallinnon jäsenkunta lakkaakuntarakennelaissa (1698/2009) tarkoitetunkuntien yhdistymisen seurauksena, jatka uusikunta metropolihallinnon jäsenkuntana.

5 Luku

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

21 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201X.

22 §

Metropolihallinnon toiminnan käynnistämi-nen

Metropolihallinnon toiminnan käynnistä-mistä varten metropolihallinnon jäsenkuntienon valittava jäsenkuntien edustajien edusta-jainkokous. Edustajainkokous voidaan valitaennen tämän lain voimaan tuloa. Edustajain-kokouksen kutsuu ensimmäisen kerran koolleEtelä-Suomen aluehallintovirasto. Aluehal-lintoviraston määräämä henkilö johtaa koko-usta, kunnes edustajainkokoukselle on valittupuheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Jäsen-kuntien edustajainkokous on kutsuttava kool-le siten, että se kokoontuu ensimmäisen ker-ran viimeistään xxxkuussa 201X.

Edustajainkokous toimii metropolihallin-non ylintä päätösvaltaa käyttävänä toimieli-menä siihen saakka, kunnes metropolival-tuusto on valittu ja se on aloittanut toimin-tansa. Edustajainkokouksen on ryhdyttäväniihin toimenpiteisiin, jotka ovat välttämät-tömiä metropolihallinnon toiminnan käynnis-tämiseksi.

Jäsenkuntien edustajien lukumäärä edusta-jainkokouksessa määräytyy seuraavasti:

Jäsenkunnan asukaslukuväestötietojärjestelmässäedeltävän vuoden xxxkuunXX päivän päättyessä ole-vien tietojen mukaan:

Edustajienlukumäärä:

6 000 tai vähemmän 16 001 - 20 000 220 001 - 50 000 350 001 -100 000 4100 001 - 400 000 5400 001 tai enemmän 6

Kullekin edustajalle valitaan varaedustaja.Jäsenkunnan valitsemien edustajien yhteinenäänimäärä edustajainkokouksessa määräytyyjäsenkunnan asukasluvun mukaan siten, ettäkunnan valitsemilla edustajilla yhteensä onyksi ääni jokaista alkavaa 1 000 asukastakohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintäänviidennes kaikkien jäsenkuntien valitsemienjäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomastaäänimäärästä. Jäsenkunnan valitsemien edus-tajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasanheistä saapuvilla olevien kesken.

112

Edustajainkokous on päätösvaltainen, kunkokouksessa on edustettuna vähintään kaksikolmannesta edustajainkokoukseen osallistu-vista jäsenkunnista ja niiden asukasluku onvähintään puolet kaikkien edustajainkokouk-seen osallistuvien jäsenkuntien yhteenlaske-tusta asukasluvusta. Edustajainkokouksenmenettelystä ja muutoksenhausta edustajain-kokouksen päätökseen noudatetaan muutoinsoveltuvin osin, mitä valtuustosta säädetäänkuntalain 7 ja 11 luvussa.

23 §

Perussopimus ja metropolisopimus

Perussopimuksen hyväksymisestä on pää-tettävä viimeistään vuoden 201X xxxkuunloppuun mennessä. Jos metropolihallinnonperussopimusta ei ole solmittu edellä tarkoi-tettuun ajankohtaan mennessä ja on ilmeistä,ettei metropolihallintoa saada muutoin perus-tetuksi, valtioneuvosto päättää metropolihal-linnon jäsenkuntia kuultuaan kuntalain 78§:n 3 momentissa ja perussopimuksessa so-vittavista asioista siltä osin kuin jäsenkunnateivät ole niistä edustajainkokouksessa sopi-neet. Valtioneuvoston päättämä perussopi-mus on voimassa siihen asti, kunnes jäsen-kunnat sopivat siitä toisin.

Metropolisopimuksesta on, siltä osin kuinse koskee 17 §:ssä tarkoitettuja asioita, pää-tettävä viimeistään vuoden 201X xxxkuunloppuun mennessä.

24 §

Ensimmäiset metropolivaalit

Metropolivaalit toimitetaan ensimmäisenkerran tämän lain voimaantulon jälkeen toi-mitettavien ensimmäisten kunnallisvaalienyhteydessä.

Ensimmäisiä metropolivaaleja varten Etelä-Suomen aluehallintovirasto asettaa metropo-livaalilautakunnan sekä laatii ja julkaiseekuulutuksen metropolivaltuustoon valittavienvaltuutettujen määrästä viimeistään kuukau-den kuluttua tämän lain voimaan tulosta.

Ensimmäisissä metropolivaaleissa metro-polivaalilautakunta antaa luettelon metropo-livaltuutetuiksi valituista ja heidän varajäse-

nistään viipymättä tiedoksi myös Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

25 §

Metropolihallinnon järjestäytyminen

Ensimmäisten metropolivaalien tuloksenvahvistamisen jälkeen uuden metropolival-tuuston on viipymättä järjestäydyttävä ja va-littava metropolihallitus ja muut tarvittavattoimielimet sekä ryhdyttävä niihin muihintoimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen metropo-lihallinnon toiminnan järjestämiseksi.

Iältään vanhimman valtuutetun on kutsut-tava metropolivaltuutetut ensimmäiseen ko-koukseen ja johdettava siinä puhetta, kunnesvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohta-jat on valittu.

26 §

Metropolialueen laajentaminen

Lohja ja Porvoo voivat liittyä metropolihal-linnon jäsenkunniksi samoin oikeuksin javelvollisuuksin kuin 3 §:n 1 momentissa tar-koitetut kunnat. Liittymisen edellytyksenäon, että:

1) se tapahtuu joko vuonna 2017 tai vuon-na 2021 alkavan vaalikauden alusta lukien; ja

2) asianomainen kunta on tehnyt päätöksetliittymisestä viimeistään 12 kuukautta ennenvaalikauden alkua.

27 §

Voimassa olevat viranomaisluvat

Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymälleja X:lle ennen tämän lain voimaan tuloamyönnetyt viranomaisluvat, jotka koskevat 4§:ssä tarkoitettuja tehtäviä, siirtyvät tämänlain voimaan tullessa metropolihallinnolle.

28 §

Vireillä olevat asiat

Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymässäja X:ssä tämän lain voimaan tullessa vireilläolevat asiat, jotka koskevat 4 §:ssä tarkoitet-

113

tuja tehtäviä, siirtyvät tämän lain voimaantullessa metropolihallinnolle.

29 §

Voimassa olevat sopimukset ja sitoumukset

Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän jaX:n ennen tämän lain voimaan tuloa tekemät4 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä koskevat voi-massa olevat sopimukset ja sitoumukset sekäniistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siir-tyvät tämän lain voimaan tullessa metropoli-hallinnolle.

30 §

Henkilöstö

Metropolihallinnon palvelukseen kunnista,kuntayhtymistä ja valtiolta tämän lain voi-maan tullessa siirtyvän henkilöstön asemastasäädetään kunnallisesta viranhaltijasta anne-tussa laissa (304/2003), valtion virkamies-laissa (750/1994) ja työsopimuslaissa(55/2001).

114

2.

Lakimetropolialueen liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevien tehtävien hoitamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Lain soveltamisala

Metropolihallinnosta annetussa laissa ( / )tarkoitettu metropolihallinto toimii metropo-lialueella Euroopan parlamentin ja neuvostonasetuksen (EY) N:o 1370/2007 ja joukkolii-kennelain (869/2009) mukaisena toimivaltai-sena viranomaisena ja hoitaa metropolialueenliikennejärjestelmää ja joukkoliikennettäkoskevat tehtävät siten kuin siitä tässä taimuussa laissa säädetään.

Metropolihallinnon toimintaan sovelletaan,mitä vesi- ja energiahuollon, liikenteen japostipalvelujen alalla toimivien yksiköidenhankinnoista annetussa laissa (349/2007)säädetään.

2 §

Metropolihallinnon liikennejärjestelmä- jajoukkoliikennetehtävät

Metropolihallinnon on hoidettava metropo-lialueen:

1) liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteensuunnittelu;

2) joukkoliikenteen liikennepalveluidensuunnittelu ja hankinta;

3) joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjes-telmästä sekä taksoista päättäminen;

4) joukkoliikenteen matkalippujen tarkas-tus;

5) muut sille säädetyt liikennejärjestelmääja joukkoliikennettä koskevat tehtävät.

Metropolihallinnon jäsenkunnat voivat so-pia, että metropolihallinto voi ottaa hoitaak-seen metropolialueen jäsenkunnilta muitakinkuin 1 momentissa tarkoitettuja liikennejär-

jestelmää ja joukkoliikennettä koskevia teh-täviä.

Metropolihallinnon on 1 ja 2 momentissatarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan oltava tii-viissä yhteistyössä metropolihallinnon jäsen-kuntien sekä liikenne- ja viestintäministeriönja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskuksen kanssa.

Metropolihallinto voi toimialueellaan antaaliikenteenharjoittajalle enintään 15 vuodenajaksi yksinoikeuden harjoittaa raitiovaunu-ja metroliikennettä.

3 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

Tällä lailla kumotaan pääkaupunkiseudunkuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä kos-kevasta yhteistoiminnasta annettu laki(829/2009) siihen myöhemmin tehtyine muu-toksineen.

4 §

Siirtymäsäännökset

Ennen tämän lain voimaan tuloa on laadit-tava loppuselvitys kumottavassa pääkaupun-kiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkolii-kennettä koskevasta yhteistoiminnasta anne-tussa laissa (829/2009) tarkoitetun kuntayh-tymän (Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymä) omaisuudesta, varoista, velois-ta ja vastuista. Loppuselvitys on laadittavavuoden 201X xxxkuun loppuun mennessä.Omaisuus, varat, velat ja vastuut siirtyvätmetropolihallinnolle loppuselvityksen mu-kaisesti vuoden 201X xxxkuun alusta lukien.

115

Loppuselvityksestä päättää kuntayhtymänyhtymäkokous. Loppuselvitys toimii omai-suuden saantokirjana.

Jos loppuselvityksen laatimisen jälkeensyntyy epäselvyyttä Helsingin seudun liiken-ne-kuntayhtymän omaisuuden, varojen, vel-kojen ja vastuiden siirtymisestä, omaisuus,varat, velat ja vastuut kuuluvat metropolihal-linnolle.

Metropolihallinnolle 1 ja 2 momentin no-jalla siirtyvä omaisuus, varat, velat ja vastuutjaetaan jäsenkuntien pääomaosuuksiksi met-ropolihallinnossa siten kuin kunnat vastaavatHelsingin seudun liikenne-kuntayhtymän va-roista ja veloista pääkaupunkiseudun kuntienjätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevastayhteistoiminnasta annetun lain 8 §:n 3 mo-mentin mukaan. Metropolihallinnon jäsen-kunnat voivat sopia perussopimuksessa jä-

senkuntien osuudesta metropolihallinnon va-roihin ja vastuisiin muullakin tavalla.

Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymäntilinpäätöksestä ja vastuuvapauden myöntä-misestä vuodelle 201X päättää yhtymäkoko-us. Tilinpäätöksen laatii kuntayhtymän halli-tus. Kuntayhtymän tarkastuslautakunnan jatilintarkastajien tehtävänä on hallinnon ja ta-louden tarkastus, kunnes vuoden 201X tilin-päätös on hyväksytty ja vastuuvapaus tilivel-vollisille on myönnetty.

Edellä tarkoitetusta luovutuksesta, jollaHelsingin seudun liikenne-kuntayhtymältäsiirretään kiinteää omaisuutta tai arvopape-reita metropolihallinnolle, ei ole suoritettavavarainsiirtoveroa.

Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymällemyönnetyt viranomaisluvat siirtyvät tehtävä-siirron mukaisesti metropolihallinnolle.

3.

Lakipääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa koskevasta yhteistoiminnasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Soveltamisala

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaankaupunkien (pääkaupunkiseudun kunnat) onhoidettava 2 §:ssä tarkoitetut tehtävät yhteis-toiminnassa siten kuin tässä laissa säädetään.

2 §

Jätehuoltotehtävät

Pääkaupunkiseudun kuntien on hoidettavayhteistoiminnassa jätelaissa (646/2011) tar-koitetut kunnan tehtävät lukuun ottamatta

tehtäviä, jotka säädetään metropolihallinnontai kunnan ympäristönsuojeluviranomaisentehtäviksi. Tehtävien hoitamisesta vastaakuntayhtymä. Kuntayhtymään sovelletaan,mitä kuntalain (365/1995) 10 luvussa sääde-tään kuntayhtymästä.

3 §

Muut tehtävät

Kuntayhtymän jäsenkunnat voivat kun-tayhtymän perussopimuksessa sopia, ettäkuntayhtymä voi ottaa hoitaakseen muitakinkuin 2 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä.

116

4 §

Muut kunnat

Kuntayhtymän jäsenkuntina voi olla myösmuita kuin pääkaupunkiseudun kunnat.

5 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

4.

Lakikiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta annetun lain 8 §:n muuttamises-

ta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta annetun lain

(603/1977) 8 §:n 2 momentti, sellaisen kuin se on laissa 1394/2009, seuraavasti:

8 §

— — — — — — — — — — — — — —Asianomaiselle kunnalle sekä, jos hank-

keella on seudullista merkitystä, maakunnanliitolle, metropolihallinnolle ja elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskukselle on varatta-va 1 momentissa tarkoitettu tilaisuus. Elin-

keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle onvarattava vastaava tilaisuus myös, jos hank-keella on ympäristönsuojelun kannalta huo-mattava merkitys.

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

5.

Lakivesilain 3 luvun 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan vesilain (587/2011) 3 luvun 5 §:n 1 momentti seuraavasti:

5 §

Suhde maankäytön suunnitteluun

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huo-mioon asemakaava. Lisäksi on otettava huo-mioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa

säädetään maakuntakaavan, metropolikaavanja yleiskaavan oikeusvaikutuksista.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

117

6.

Lakikiinteistönmuodostamislain 33 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 33 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin ne

ovat laissa 914/2011, seuraavasti:

33 §

Asemakaava-alueen ulkopuolella raken-nuspaikaksi tarkoitettu kiinteistö saadaanmuodostaa lohkomalla, jos muodostettavakiinteistö täyttää maankäyttö- ja rakennus-laissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksis-sä ja määräyksissä rakennuspaikalle asetetutvaatimukset. Lisäksi on katsottava, ettei vai-keuteta kaavoitusta, kaavan toteuttamista taialueiden käytön muuta järjestämistä, jos loh-kominen koskee:

1) metropolikaavassa tai oikeusvaikuttei-sessa yleiskaavassa virkistys- tai suojelualu-eeksi osoitettua aluetta;

2) maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:ssätarkoitettua suunnittelutarvealuetta;

3) aluetta, jolla on voimassa rakennuskieltoasemakaavan laatimista varten; tai

4) maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mu-kaista ranta-aluetta, jolla ei ole voimassa sel-laista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossarakentamismahdollisuudesta on erityisestimäärätty.

Rakennuspaikaksi tarkoitettu määräala saa-daan 1 momentin estämättä lohkoa kiinteis-töksi, jos:

1) kunta antaa perustellusta syystä suostu-muksensa lohkomiseen;

2) määräalaa varten on toimitusta aloitetta-essa voimassa tai toimituksen kestäessä saa-daan maankäyttö- ja rakennuslain 137 tai 137a §:n mukainen suunnittelutarveratkaisu tai171 §:n mukainen poikkeus;

3) 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetullaalueella muodostettava kiinteistö on tarkoi-tettu käytettäväksi maankäyttö- ja rakennus-lain 72 §:n 3 momentin mukaiseen rakenta-miseen;

4) lohkottavaa aluetta varten on toimitustaaloitettaessa voimassa tai toimituksen kulu-essa saadaan muuta kuin tilapäistä rakennus-ta koskeva rakennuslupa; taikka

5) määräalalle on jo rakennettu asuinraken-nus muuta kuin tilapäistä rakennusta koske-van rakennusluvan perusteella, eikä kuntaerityisestä syystä vastusta lohkomista.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

118

7.

Lakimetsälain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan metsälain (1093/1996) 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1085/2013,

seuraavasti:

2 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan metsän hoitamiseenja käyttämiseen metsätalousmaaksi luettavil-la alueilla. Lakia ei kuitenkaan sovelleta:

1) luonnonsuojelulain (1096/1996) nojallamuodostetuilla suojelualueilla, valtion luon-nonsuojelutarkoitukseen hankkimilla alueillaeikä muilla valtion omistamilla alueilla, joitahoidetaan Metsähallituksen tai valtion maatahallinnoivan viranomaisen suojelupäätöksenmukaisesti;

2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999)mukaisessa kaavassa suojelualueeksi osoite-tulla alueella;

3) erämaalain (62/1991) mukaisilla alueillamuutoin kuin tämän lain 12 §:n 1 momentinosalta;

4) asemakaava-alueilla lukuun ottamattamaa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita;

5) alueilla, joilla on voimassa toimenpide-rajoitus asemakaavan laatimiseksi;

6) metropolikaavan ja oikeusvaikutteisenyleiskaavan alueella lukuun ottamatta maa-ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoi-tettuja alueita;

7) puolustusvoimien ampuma-alueidenmaalialueilla.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

8.

Lakivesihuoltolain 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestilisätään vesihuoltolain (119/2001) 5 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 681/2014, uusi 2

momentti seuraavasti:

5 §

Vesihuollon yleinen kehittäminen.

— — — — — — — — — — — — — —

Metropolihallinto sovittaa yhteen kuntienvesihuollon kehittämissuunnittelua sekä alu-eellista yleissuunnittelua metropolialueella.

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

119

9.

Lakijoukkoliikennelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan joukkoliikennelain (869/2009) 4 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 ja 3 momentti, 13 §:n 2

momentti, 14 §:n 1 momentti ja 62 §:n 5 momentti, sellaisina kuin niistä 12 §:n 2 ja 3 mo-mentti ovat laissa 872/2012 sekä 13 §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momentti ja 62 §:n 5 momenttiovat laissa 1007/2010, seuraavasti:

4 §

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely

— — — — — — — — — — — — — —Palvelutason määrittelyä valmistellessaan

viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osinyhteistyössä keskenään sekä kuntien, maa-kuntien liittojen ja metropolihallinnon kans-sa. Palvelutason määrittely on voimassa mää-räajan.

12 §

Reittiliikenneluvan myöntävät viranomaiset.

— — — — — — — — — — — — — —Yksinomaan Imatran, Kajaanin, Kemin,

Kokkolan, Kotkan, Kouvolan, Lappeenran-nan, Mikkelin, Rauman, Riihimäen, Rova-niemen, Salon, Savonlinnan, Seinäjoen taiVaasan alueella harjoitettavaan reittiliiken-teeseen luvan myöntää kyseisen kunnan vi-ranomainen.

Seudullinen kunnallinen viranomainenmyöntää luvan yksinomaan toimivalta-alueellaan harjoitettavaan reittiliikenteeseen.Seudullisia kunnallisia viranomaisia ovat:

1) metropolihallinto metropolihallinnostaannetussa laissa ( / ) tarkoitetulla metropoli-alueella;

2) Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hä-meenlinnan ja Janakkalan kuntien muodos-tamalla alueella;

3) Joensuun kaupunki Joensuun, Kon-tiolahden ja Liperin kuntien muodostamallaalueella;

4) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Lau-kaan ja Muuramen kuntien muodostamallaalueella;

5) Kuopion kaupunki Kuopion ja Siilinjär-ven kuntien muodostamalla alueella;

6) Lahden kaupunki Asikkalan, Hartolan,Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkö-län, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padasjo-en ja Sysmän kuntien muodostamalla alueel-la;

7) Oulun kaupunki Iin, Kempeleen, Limin-gan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun ja Tyrnä-vän muodostamalla alueella;

8) Porin kaupunki Harjavallan, Kokemäen,Nakkilan, Porin ja Ulvilan kuntien muodos-tamalla alueella;

9) Tampereen kaupunki Kangasalan, Lem-päälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampe-reen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muo-dostamalla alueella;

10) Turun kaupunki Kaarinan, Liedon,Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntienmuodostamalla alueella.— — — — — — — — — — — — — —

13 §

Kutsujoukkoliikenneluvan myöntävät viran-omaiset

— — — — — — — — — — — — — —Yksinomaan 12 §:n 2 ja 3 momentissa

mainittujen kuntien toimivalta-alueella har-joitettavaan kutsujoukkoliikenteeseen luvanmyöntää kyseisen kunnan viranomainen. Yk-sinomaan metropolialueella harjoitettavaankutsujoukkoliikenteeseen luvan myöntäämetropolihallinto.— — — — — — — — — — — — — —

120

14 §

Palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut toimi-valtaiset viranomaiset ja niiden yhteistyö se-kä päätös palvelusopimusasetuksen sovelta-

misesta

Palvelusopimusasetuksessa tarkoitettujatieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia ovattoimivaltaiset elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskukset sekä 12 §:n 2 ja 3 momentissamainitut kunnalliset viranomaiset. Viran-omaisten keskinäinen toimivallanjako on 12ja 13 §:ssä säädetyn mukainen, kuitenkinniin, että toimivaltaisen kunnallisen viran-omaisen järjestämä liikennepalvelu voi vä-häisessä määrin ulottua sen varsinaisen toi-mivalta-alueen ulkopuolelle. Rautatieliiken-nettä koskevissa asioissa toimivaltainen vi-ranomainen on liikenne- ja viestintäministe-riö ja metropolialueella metropolihallinto.Muuta raideliikennettä koskevissa asioissatoimivaltaisia viranomaisia ovat 12 §:n 2 ja 3momentissa mainitut kunnalliset viranomai-set omalla toimivalta-alueellaan.— — — — — — — — — — — — — —

62 §

Liikennelupien ja sopimusten voimassaoloonliittyvät siirtymäsäännökset

— — — — — — — — — — — — — —Metropolihallinnosta annetussa laissa tar-

koitetulla metropolialueella kumpikin sopija-puoli voi irtisanoa siirtymäajan liikennöinti-sopimuksen päättymään 30 päivänä kesäkuu-ta 2014 tai myöhemmin noudattaen 18 kuu-kauden irtisanomisaikaa, jos toimivaltainenviranomainen on tehnyt 14 §:n 4 momentinmukaisen päätöksen liikenteen järjestämises-tä palvelusopimusasetuksen mukaisesti ja jär-jestää liikenteen tarjouskilpailumenettelyssä.Keravan ja Kirkkonummen alueella kumpi-kin sopijapuoli voi kuitenkin irtisanoa siir-tymäajan liikennöintisopimuksen päättymään30 päivänä kesäkuuta 2013 tai myöhemminnoudattaen 18 kuukauden irtisanomisaikaa,jos toimivaltainen viranomainen on tehnyt 14§:n 4 momentin mukaisen päätöksen liiken-teen järjestämisestä palvelusopimusasetuksenmukaisesti ja järjestää liikenteen tarjouskil-pailumenettelyssä.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

10.

Lakijoukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain (469/1979) 1 §:n 1 momentti ja

2 §, sellaisin kuin ne ovat laissa 831/2009, seuraavasti;

1 §

Soveltamisala

Oikeus tarkastusmaksun perimiseen ilmanasianmukaista matkalippua joukkoliikentees-sä matkustavalta voidaan myöntää kunnalle

sekä metropolihallinnolle, jolle rautatielii-kenteen osalta voidaan myöntää oikeus tar-kastusmaksun keräämiseen valtakunnallises-ti.— — — — — — — — — — — — — —

121

2 §

Tarkastusmaksun perimisoikeuden saaneidentahojen välinen yhteistoiminta

Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut jul-kisyhteisöt voivat sopia toimivaltansa piirissäolevien tarkastusmaksujen perimisestä yh-teistoiminnassa. Kunnat voivat myös sopiayhteistoiminnan järjestämisestä niin, että tar-kastusmaksujen periminen annetaan toisenkunnan tai metropolihallinnon hoidettavaksi

yhden tai useamman kunnan puolesta sitenkuin kuntalaissa (365/1995) säädetään. Yh-teistoimintaa koskeva sopimus on liitettävätarkastusmaksun perimisoikeutta koskevaanhakemukseen tai, jos sopimus tehdään myö-hemmin kuin hakemus, toimitettava liikenne-ja viestintäministeriölle tiedoksi.

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

11.

Lakimaantielain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan maantielain (503/2005) 17 §:n 2 ja 3 momentti, 18 §, 27 §:n 4 momentti, 99 §,

104 §:n 2 momentti ja 105 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä 17 §:n 2 ja 3 momentti, 27§:n 4 momentti, 99 §, 104 §:n 2 momentti ja 105 §:n 2 momentti ovat laissa 1242/2009, seu-raavasti:

17 §

Tien suunnittelu ja alueiden käytön suunnit-telu

— — — — — — — — — — — — — —Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

sekä maakuntakaava, metropolikaava jayleiskaava on otettava huomioon siten kuinmaankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään.Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoinmaakuntakaavaa, metropolikaavaa tai oike-usvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelmavoidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaaasemakaavaa, jos kunta sitä puoltaa. Tie-suunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oike-usvaikutteista kaavaa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-tään, voidaan maantie suunnitella, jos tienluonne huomioon ottaen tien sijainti ja suhdemuuhun alueiden käyttöön voidaan ilmankaavaakin riittävästi selvittää yhteistyössäkunnan, maakunnan liiton ja metropolihal-linnon kanssa.

— — — — — — — — — — — — — —

18 §

Yleissuunnitelma

Yleissuunnitelma on laadittava, jolleiväthankkeen vaikutukset ole vähäiset taikkamaantien sijaintia ja sen vaikutuksia ole joriittävässä määrin ratkaistu metropolikaavas-sa, asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessayleiskaavassa. Yleissuunnitelma on aina laa-dittava sellaisissa hankkeissa, joihin sovelle-taan ympäristövaikutusten arviointimenette-lystä annetun lain (468/1994) 2 luvun mu-kaista arviointimenettelyä.

27 §

Vuorovaikutus

— — — — — — — — — — — — — —Tienpitoviranomaisen on pyydettävä suun-

nitelmasta lausunto niiltä maakunnan liitoil-

122

ta, metropolihallinnolta ja kunnilta, joidenalueelle suunnitelma sijoittuu tai joiden alu-eella suunnitelman vaikutukset muutoin il-menevät. Tienpitoviranomaisen on pyydettä-vä muulta viranomaiselta lausunto, jos se onpäätösharkinnassa tarpeen. Jos tienpitoviran-omainen on muu kuin elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskus, myös keskukselta on pyy-dettävä lausunto.— — — — — — — — — — — — — —

99 §

Päätöksenteko

Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyytiesuunnitelmat, jotka koskevat maantienlakkauttamista muulloin kuin maantien ra-kentamisen yhteydessä. Muut tiesuunnitelmatsekä yleissuunnitelmat hyväksyy Liikennevi-rasto. Jos kunta, maakunnan liitto, metropo-lihallinto tai elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskus on suunnitelman olennaisista koh-dista eri mieltä Liikenneviraston kanssa, asiaon siirrettävä liikenne- ja viestintäministeriönratkaistavaksi. Liikennevirasto voi erityisistäsyistä muutenkin siirtää suunnitelman liiken-ne- ja viestintäministeriön hyväksyttäväksi.

104 §

Päätösten ilmoittaminen muistutuksen teh-neille ja viranomaisille

— — — — — — — — — — — — — —Liikenneviraston on lähetettävä ilmoitus

yleis- ja tiesuunnitelman hyväksymispäätök-sestä kunnalle, elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskukselle, maakunnan liitolle ja met-ropolihallinnolle sekä tarvittaessa muullekinviranomaiselle. Ilmoitukseen on tarvittaessaliitettävä jäljennös suunnitelmasta.

105 §

Muutoksenhaku

— — — — — — — — — — — — — —Kunnalla, elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

tökeskuksella, maakunnan liitolla ja metro-polihallinnolla on oikeus hakea valittamallamuutosta sellaiseen yleis- ja tiesuunnitelmanhyväksymispäätökseen, jonka vaikutuksetulottuvat kunnan alueelle tai viranomaisentoimialueelle.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

12.

Lakiratalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan ratalain (110/2007) 8 §:n 2 momentti, 10 §:n 2-4 momentti, 11 §, 22 §:n 4 mo-

mentti, 28 §, 79 §:n 3 momentti, 91 §:n 2 momentti ja 92 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä8 §:n 2 momentti, 10 §:n 3 ja 4 momentti, 22 §:n 4 momentti, 28 §, 79 § 3 momentti, 91 §:n 2momentti ja 92 §:n 2 momentti ovat laissa 1243/2009, seuraavasti:

8 §

Yleistä rautatien suunnittelusta

— — — — — — — — — — — — — —Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii

yhteistyössä maakunnan liittojen, metropoli-

hallinnon, kuntien, elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskusten sekä muiden viranomais-ten kanssa. Suunnittelun on perustuttava rau-tatien kehittämisen tarpeisiin, valtakunnalli-siin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä muuhunalueiden käytön suunnitteluun. — — — — — — — — — — — — — —

123

10 §

Rautatiealueen suunnittelu ja alueiden käy-tön suunnittelu

— — — — — — — — — — — — — —Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

sekä maakuntakaava, metropolikaava jayleiskaava on otettava huomioon siten kuinmaankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-tään, voidaan olemassa olevan rautatien ra-kentamista koskeva yleissuunnitelma ja rata-suunnitelma laatia, jos hankkeen luonnehuomioon ottaen suunnitelman suhde muu-hun alueiden käyttöön voidaan riittävästi sel-vittää yhteistyössä liikenneviranomaisten,kunnan, metropolihallinnon, maakunnan lii-ton sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen kanssa.

Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoinmaakuntakaavaa, metropolikaavaa tai oike-usvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelmavoidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaaasemakaavaa, jos kunta sekä elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskus sitä puoltavat. Ra-tasuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oike-usvaikutteista kaavaa.— — — — — — — — — — — — — —

11 §

Yleissuunnitelma

Yleissuunnitelma on laadittava, jolleiväthankkeen vaikutukset ole vähäiset taikka rau-tatiealueen sijainti ja sen vaikutukset ole joriittävässä määrin ratkaistu asemakaavassa,metropolikaavassa tai oikeusvaikutteisessayleiskaavassa. Yleissuunnitelma on aina laa-dittava sellaisissa hankkeissa, joihin sovelle-taan ympäristövaikutusten arviointimenette-lystä annetun lain (468/1994) 2 luvun mu-kaista arviointimenettelyä.

22 §

Vuorovaikutus

— — — — — — — — — — — — — —Radanpitäjän on pyydettävä yleis- ja rata-

suunnitelmasta lausunto niiltä elinkeino-, lii-

kenne- ja ympäristökeskuksilta, maakunnanliitoilta, metropolihallinnolta ja kunnilta, joi-den alueelle suunnitelma sijoittuu ja joidenalueella suunnitelman vaikutukset muutoinilmenevät. Radanpitäjän tulee pyytää muultaviranomaiselta lausunto, jos se on päätöshar-kinnassa tarpeen.— — — — — — — — — — — — — —

28 §

Suunnitelmien hyväksyminen

Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyyrautatien lakkauttamista koskevat ratasuunni-telmat, jotka koskevat rautatien lakkauttamis-ta muulloin kuin rautatien rakentamisen yh-teydessä. Muut ratasuunnitelmat ja yleis-suunnitelmat hyväksyy Liikennevirasto. Joskunta, maakunnan liitto, metropolihallinto taielinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus onsuunnitelman olennaisista kohdista eri mieltäLiikenneviraston kanssa, on asia siirrettäväliikenne- ja viestintäministeriön ratkaistavak-si. Liikennevirasto voi erityisistä syistä muu-toinkin siirtää suunnitelman liikenne- ja vies-tintäministeriön hyväksyttäväksi.

79 §

Rautatien lakkauttaminen muussa yhteydessä

— — — — — — — — — — — — — —Liikenne- ja viestintäministeriön tulee en-

nen tässä pykälässä tarkoitetun päätöksen te-kemistä kuulla tarvittaessa asianomaisia mi-nisteriöitä, maakunnan liittoja, metropolihal-lintoa ja kuntia.

91 §

Päätösten ilmoittaminen muistutuksen teh-neille ja viranomaisille

— — — — — — — — — — — — — —Radanpitäjän on lähetettävä yleis- ja rata-

suunnitelman hyväksymispäätöksestä ilmoi-tus kunnalle, elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskukselle, maakunnan liitolle ja metro-polihallinnolle sekä tarvittaessa muullekin vi-ranomaiselle. Ilmoitukseen on tarvittaessa lii-tettävä jäljennös suunnitelmasta.

124

92 §

Muutoksenhaku

— — — — — — — — — — — — — —Kunnalla, elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

tökeskuksella, maakunnan liitolla ja metro-polihallinnolla on oikeus hakea valittamallamuutosta sellaiseen yleis- ja ratasuunnitel-

man hyväksymispäätökseen, jonka vaikutuk-set ulottuvat kunnan alueelle tai viranomai-sen toimialueelle.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

13.

Lakiilmailulain 86 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan ilmailulain (1194/2009) 86 §:n 1 momentti seuraavasti:

86 §

Rakentamislupa-asian käsittelyyn liittyväkuulemismenettely

Ennen lentopaikan rakentamisluvan myön-tämistä on asianomaiselle kunnalle sekä asi-an laadun mukaan puolustusministeriölle,ympäristöministeriölle, elinkeino-, liikenne-

ja ympäristökeskukselle, maakunnan liitolleja metropolihallinnolle varattava tilaisuus an-taa lausuntonsa asiasta.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

14.

Lakielinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 7 §:n 2

momentti seuraavasti:

7 §

Strateginen suunnittelu ja ohjaus

— — — — — — — — — — — — — —

Työ- ja elinkeinoministeriö laatii yhdessä 8§:ssä mainittujen ministeriöiden tai kes-kushallinnon virastojen sekä yhteistyössäelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten,maakunnan liittojen ja metropolihallinnonkanssa strategia-asiakirjan ja strategiset tu-

125

lostavoiteasiakirjat elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksille. Jos strategia-asiakirjansisällöstä ei saavuteta yksimielisyyttä minis-teriöiden kesken, ratkaisee asian valtioneu-vosto.

— — — — — — — — — — — — — ————

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

15.

Lakialueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain muuttami-

sesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain

(7/2014) 3 §, 7 §:n 3 momentti, 17 §, 24 §:n 4 momentti, 28 §:n 1 momentti, 29 §:n 2 moment-ti ja 32 §:n 1 ja 3 momentti, ja

lisätään 6 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirtyvät 5 ja 6 momen-tiksi, sekä 45 §:ään uusi 3 momentti, seuraavasti:

3 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:1) alueella maakuntajakolain (1159/1997)

mukaisia maakunnan alueita tai valtion alue-hallintoviranomaisten toimialueita sekä val-takunnallisessa toiminnassa Manner-Suomenaluetta;

2) metropolialueella metropolihallinnostaannetussa laissa ( / ) tarkoitettua metropoli-aluetta;

3) rakennerahastoilla Euroopan aluekehi-tysrahastoa, jäljempänä aluekehitysrahasto jaEuroopan sosiaalirahastoa, jäljempänä sosi-aalirahasto;

4) rakennerahasto-ohjelmalla Kestävääkasvua ja työtä 2014-2020 -toimenpide-ohjelmaa;

5) alueellisilla suunnitelmilla aluelähtöises-ti ja alueellisen organisaation johdolla tehtä-vää ohjelmavalmistelua;

6) valtakunnallisilla teemoilla ohjelmassaolevia valtakunnallisia tavoitteita ja toimin-taa, jotka on valmisteltu ministeriöiden kes-ken niiden keskeisten strategioiden pohjalta;

7) rakennerahastovaroilla Euroopan komis-sion Euroopan unionin talousarvioista Suo-meen myöntämiä rakennerahastojen varoja;

8) välittävällä toimielimellä viranomaista,joka hoitaa hallinto- tai todentamisviran-omaisen puolesta tuen saajiin liittyviä tehtä-viä; ja

9) yleisasetuksella yhteiseen strategiake-hykseen kuuluvaa Euroopan aluekehitysra-hastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, ko-heesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehit-tämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri-ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistäsäännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahas-toa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiora-hastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahas-toa koskevista yleisistä säännöksistä sekäneuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006kumoamisesta annettua Euroopan parlamen-tin ja neuvoston asetusta (EU) N:o1303/2013.

6 §

Alueiden kehittämisen suunnittelu

— — — — — — — — — — — — — —Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa ja

maakuntaohjelmassa on metropolialuettakoskevat erilliset osiot. Metropolikaavastasäädetään erikseen. Uudenmaan liitto ja met-ropolihallinto vastaavat yhteistyössä maa-

126

kuntakaavan ja metropolikaavan yhteensovit-tamisesta.— — — — — — — — — — — — — —

7 §

Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävät

— — — — — — — — — — — — — —Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö vastaa

maakuntaohjelmien ja muiden tämän lainmukaisten kansallisten ohjelmien valmistelunja toimeenpanon yhteensovittamisesta, seu-rannasta ja arvioinnista yhteistyössä ministe-riöiden, maakuntien liittojen, metropolihal-linnon, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kusten ja muiden alueiden kehittämisen kan-nalta keskeisten tahojen kanssa.

17 §

Maakunnan liiton tehtävät

Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisenstrategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtä-vässä:

1) vastaa maakunnan yleisestä kehittämi-sestä ja toimii tällöin yhteistyössä valtion vi-ranomaisten, alueen keskuskaupunkien jamuiden kuntien, yliopistojen ja korkeakoulu-jen sekä muiden alueiden kehittämiseen osal-listuvien tahojen kanssa sekä Lapin maakun-nassa saamelaiskäräjien kanssa; yhteistyöstävoidaan laatia yhteistyösopimuksia;

2) kehittää alueensa elinkeinoelämän toi-mintaedellytyksiä ottaen huomioon kuntienerilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet javahvuudet;

3) osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehal-lintovirastojen strategisten ohjausasiakirjojenlaatimiseen sekä osallistuu elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskusten tulossopimuksiakoskeviin neuvotteluihin alueen kehittämis-tavoitteiden huomioon ottamiseksi;

4) vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkänaikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yh-teensovittamisesta ja alueellisten koulutusta-voitteiden valmistelusta osana koulutuksen jatutkimuksen kehittämissuunnittelua;

5) vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmi-en ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovit-

tamisesta osana maakuntaohjelman toteutta-mista;

6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmä-suunnitelman suunnitteluprosessin käynnis-tämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johta-misesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovit-tamisesta maakunnan muun suunnittelunkanssa;

7) vastaa alueellisten laaja-alaisten luon-nonvaroja ja ympäristöä koskevien suunni-telmien osalta suunnitteluprosessin käynnis-tämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johta-misesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovit-tamisesta maakunnan muun suunnittelunkanssa;

8) laatii kuntien ja muiden koulutuksen jär-jestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjes-tyksen seuraavaa neljää vuotta koskevaan ra-hoitussuunnitelmaan, lukuun ottamatta lii-kunnan koulutuskeskusten hankkeita;

9) asettaa alueelliset liikuntaneuvostot;10) edistää julkisen hallinnon yhteispalve-

lusta annetussa laissa (223/2007) tarkoitettuayhteispalvelua alueellaan;

11) vastaa ennakoinnin yhteensovittamises-ta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnanja sen osien kehitystä sekä kehittämistoimin-nan vaikuttavuutta;

12) edistää kuntien ja maakuntien välistäyhteistyötä, hoitaa tehtäviinsä liittyviä kan-sainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä

13) hoitaa muut tässä laissa säädetyt tehtä-vänsä.

Metropolihallinto toimii yhteistyössä Uu-denmaan liiton kanssa ja hoitaa metropoli-alueella 1 momentin 3 ja 6 kohdissa tarkoite-tut tehtävät.

24 §

Maakunnan yhteistyöryhmä

— — — — — — — — — — — — — —Yhteistyöryhmässä on oltava kattavasti

edustettuina maakunnan alueen kehittämisenkannalta seuraavat keskeiset tahot:

1) alueen kunnat ja maakunnan liitto sekäUudenmaan maakunnassa metropolihallintoja Lapin maakunnassa lisäksi saamelaiskärä-jät;

2) ohjelmia rahoittavat valtion viranomai-set ja muut yhteistyöryhmän tehtävien kan-

127

nalta merkittävät valtionhallintoon kuuluvatorganisaatiot;

3) alueen kehittämisen kannalta keskeisiätahoja kuten työmarkkina- ja elinkeinojärjes-töjä sekä kansalaisyhteiskuntaa kuten ympä-ristöjärjestöjä ja tasa-arvon ja syrjimättö-myyden edistämisestä vastaavia järjestöjä.— — — — — — — — — — — — — —

28 §

Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät

Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä onalueen maakuntaohjelmassa määriteltyjenkehittämistavoitteiden toteuttamiseksi ja eriohjelmien ja rahoitusvälineiden yhteensovit-tamiseksi:

1) hyväksyä ja tarvittaessa tarkistaa maa-kuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, jol-la suunnataan maakuntaan osoitettua raken-nerahastojen ja vastaavaa kansallista rahoi-tusta sekä muuta alueen kehittämiseen vai-kuttavaa rahoitusta;

2) käsitellä elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskuksen ja tarvittavilta osin aluehallin-toviraston esitykset strategiseksi tulostavoi-teasiakirjaksi;

3) antaa tarvittaessa lausuntoja sen toimi-alueelle kohdistuvista rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisista teemoista sekämaaseuturahaston tai muista aluekehityksenkannalta merkittävistä hankesuunnitelmistasekä asettaa tärkeysjärjestykseen alueen osal-listumisen niihin; lausunto ei ole rahoittajaavelvoittava;

4) käsittelee maankäyttö- ja rakennuslaissatarkoitetun metropolisopimuksen, jotta sevoidaan ottaa huomioon muussa maakunnankehittämisessä;

5) antaa 27 §:n 4 momentin mukainen sito-va lausunto alueelliseen suunnitelmaan sisäl-tyvästä hankehakemuksesta;

6) edesauttaa laajojen, aluekehittämisenkannalta merkittävien hankekokonaisuuksienvalmistelua ja edistää niiden toteuttamista erirahoitusvälineillä;

7) tehdä tarvittaessa rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean hyväksymiä va-lintakriteerejä tarkentavia alueellisia valinta-kriteerejä ja ilmoittaa niistä hallintoviran-

omaiselle sekä huolehtia tarvittavista menet-telytavoista niiden soveltamiseksi alueella;

8) määritellä tarvittavat alueelliset menette-lyt, joilla varmistetaan rahoitettaviksi hyväk-syttävien hankkeiden mahdollisten ympäris-tövaikutusten selvittäminen ennen rahoitus-päätösten tekoa;

9) raportoida rakennerahasto-ohjelman to-teutumisesta hallintoviranomaiselle ja tarvit-taessa esittää sille rakennerahasto-ohjelmaakoskevia muutostarpeita;

10) tiedottaa rakennerahasto-ohjelman toi-meenpanosta;

11) hoitaa tarvittaessa myös muita tehtä-viinsä liittyviä ja rakennerahasto-ohjelmientoimeenpanoon liittyviä tehtäviä, joista tar-vittaessa määrätään tarkemmin työjärjestyk-sessä.— — — — — — — — — — — — — —

29 §

Valtakunnalliset alueiden kehittämisen pai-nopisteet

— — — — — — — — — — — — — —Viranomaisten, maakuntien liittojen ja met-

ropolihallinnon tulee ottaa huomioon alueke-hittämispäätös sekä edistää sen toteuttamista.Ministeriöiden tulee pyytää työ- ja elinkei-noministeriöltä lausunto, jos ne tai hallin-nonalansa keskushallintoviranomaiset ja lii-kelaitokset valmistelevat alueelliseen kehi-tykseen merkittävästi vaikuttavia toimenpi-teitä, jotka eivät sisälly aluekehittämispää-tökseen tai ne eivät tule käsiteltyä työ- jaelinkeinoministeriön kanssa muussa yhtei-sessä valmistelussa.— — — — — — — — — — — — — —

32 §

Maakuntaohjelma

Maakunnan liitto laatii maakuntasuunni-telmaan perustuvan määräaikaisen maakun-taohjelman. Se sisältää maakunnan mahdolli-suuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihinerityispiirteisiin perustuvat kehittämisen ta-voitteet, kuvauksen maakunnan kehittämisenkannalta keskeisistä hankkeista ja muistaolennaisista toimenpiteistä, laadittavista yh-

128

teistyösopimuksista tavoitteiden saavuttami-seksi ja tarvittaessa määrittelyn alueen kunti-en yhteistyöalueista sekä suunnitelman oh-jelman rahoittamiseksi. Uudenmaan maa-kunnassa maakuntaohjelmaan sisältyy met-ropolialuetta ja Lapin maakunnassa saame-laiskulttuuria koskeva osa.— — — — — — — — — — — — — —

Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyös-sä kuntien, valtion viranomaisten ja alueidenkehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja jär-jestöjen sekä muiden vastaavien tahojenkanssa. Uudenmaan maakunnassa metropoli-aluetta koskeva osan valmistelee metropoli-hallinto ja Lapin maakunnassa saamelaiskult-tuuria koskevan osan valmistelee saamelais-käräjät. Maakuntaohjelma laaditaan kunnan-valtuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi.Maakuntaohjelman hyväksyy maakunnan lii-ton ylin päättävä toimielin. Maakuntaohjel-

maa tarkistetaan tarvittaessa aluekehittämis-päätöksen perusteella sekä tarvittaessa muul-loinkin.— — — — — — — — — — — — — —

45 §

Yhteistyösopimus

— — — — — — — — — — — — — —Metropolialueella laadittavasta metropoli-

sopimuksesta säädetään maankäyttö- ja ra-kennuslaissa sekä laissa metropolihallinnos-ta.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

16.

Lakimaankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestikumotaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 46 a § ja 171 §:n 5 momentti, sellaisina

kuin ne ovat laissa 1129/2008,muutetaan 7 §:n 1 momentti, 16 §:n 4 momentti, 17 §:n 1 momentti, 28 §:n 1 momentti, 39

§:n 1 momentti, 47 §:n 1 ja 3 momentti, 48 §:n otsikko, 54 §:n 1 momentti, 65 §:n 3 ja 4 mo-mentti, 66 §:n 1 ja 3 momentti, 71 b §:n otsikko sekä 1 ja 2 momentti, 71 c §:n 2 momentti, 71d §:n 1 momentti, 92 §, 99 §:n 2 momentti, 173 §:n 2 ja 3 momentti, 177 §:n 1, 3 ja 4 moment-ti, 178 §, 188 §:n 1, 3 ja 5 momentti, 190 §:n 1 ja 3 momentti, 191 §:n 1 ja 4 momentti, 193 §,198 §:n 2 momentti, 199 §, 200 §:n 1-3 momentti, 203 § ja 205 §:n 1 momentti, sellaisina kuinniistä ovat 7 §:n 1 momentti ja 191 §:n 4 momentti laissa 1441/2006, 47 §:n 1 momentti laissa476/2004, 66 §:n 1 ja 3 momentti, 173 §:n 2 ja 3 momentti, 190 §:n 1 momentti, 191 §:n 1momentti, 198 §:n 2 momentti ja 205 §:n 1 momentti laissa 1589/2009, 71 b §:n otsikko sekä1 ja 2 momentti, 71 c §:n 2 momentti ja 71 d §:n 1 momentti laissa 319/2011, 188 §:n 5 mo-mentti, 190 §:n 3 momentti ja 203 § laissa 1129/2008 sekä 199 § osaksi laissa 1589/2009, ja

lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momen-tiksi, 16 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, lakiin uusi19 a §, uusi 4 a luku, 36 §:ään uusi 2 momentti, 48 §:ään uusi 3 momentti, 54 §:ään uusi 5momentti, 66 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1589/2009, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen2-4 momentti siirtyy 3-5 momentiksi, 101 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 137 a §, 177§:ään uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, lakiin uusi 195 a §,196 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1589/2009, uusi 4 momentti ja 201 §:ään, sellai-sena kuin se on laissa 1589/2009, uusi 3 ja 4 momentti, seuraavasti:

4 §

Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä

— — — — — — — — — — — — — —Metropolikaavassa osoitetaan alueiden käy-

tön pääpiirteet metropolihallinnosta annetus-sa laissa ( / ) tarkoitetulla metropolialueella.— — — — — — — — — — — — — —

7 §

Kaavoituskatsaus

Kunnan tulee vähintään kerran vuodessalaatia katsaus kunnassa, maakunnan liitossaja metropolihallinnossa vireillä olevista ja lä-hiaikoina vireille tulevista kaava-asioista,jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä(kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyestikaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekäsellaiset päätökset ja muut toimet, joilla onvälitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökoh-tiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.Kaavoituskatsauksen yhteyteen on metropo-lialueella ja tonttikysynnän sitä edellyttäessämuuallakin liitettävä arvio asumiseen varat-tujen tonttien riittävyydestä.— — — — — — — — — — — — — —

16 §

Suunnittelutarvealue

— — — — — — — — — — — — — —Metropolihallinnosta annetun lain mukai-

nen metropolialue on suunnittelutarvealuetta.Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä

tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutar-vealueella säädetään 137 §:ssä ja metropoli-alueella lisäksi 137 a §:ssä.— — — — — — — — — — — — — —

17 §

Asianomaisen ministeriön tehtävät

Ympäristöministeriölle kuuluu alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen ylei-nen kehittäminen ja ohjaus. Ympäristöminis-teriö edistää, ohjaa ja valvoo maakuntakaa-voitusta ja metropolikaavoitusta.

— — — — — — — — — — — — — —

19 a §

Metropolihallinnon tehtävät

Metropolihallinnon tehtävänä on metropo-lihallinnosta annetun lain mukaisen metropo-lialueen maankäytön suunnittelu ja ohjaus.

28 §

Maakuntakaavan sisältövaatimukset

Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakun-nalliset alueidenkäyttötavoitteet otettavahuomioon siten kuin siitä edellä säädetään.Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomio-ta maakunnan oloista johtuviin erityisiin tar-peisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaanyhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseenrajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksenja metropolikaavoituksen kanssa.— — — — — — — — — — — — — —

4 a LUKU

Metropolikaava

34 a §

Metropolikaavan tarkoitus

Metropolikaavan tarkoituksena on metro-polihallinnosta annetussa laissa tarkoitetunmetropolialueen ympäristöllisesti, taloudelli-sesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävänkehityksen vahvistaminen edistämällä erityi-sesti yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjes-telmän toimivuutta ja taloudellisuutta, asu-mistarpeita vastaavan asuntotuotannon jaelinkeinoelämän kehittämisen edellytyksiä,sekä sosiaalisesti tasapainoisen elinympäris-tön kehittämistä.

Metropolikaavassa esitetään metropolialu-een maankäytön, yhdyskuntarakenteen, lii-kennejärjestelmän, asumisen ja maapolitiikankehittämisen periaatteet ja tavoitteet. Kaa-vassa osoitetaan lisäksi metropolialueenmerkittävät asumisen, elinkeinotoimintojenja muiden toimintojen sekä niiden kehittämi-

130

sen kanssa yhteen sovitetut liikenteen ratkai-sut.

Metropolikaavassa esitetään myös keskei-set kaavan toteuttamisperiaatteet ja -toimenpiteet sekä tarpeen mukaan eri aluei-den toteuttamisjärjestys.

Metropolikaavaa laadittaessa otetaan huo-mioon valtakunnalliset ja metropolialuettakoskevat tavoitteet sovittaen ne yhteen pai-kallisten tavoitteiden kanssa.

34 b §

Metropolikaavan laatiminen ja hyväksymi-nen

Metropolihallinnon tulee huolehtia tarpeel-lisesta metropolikaavan laatimisesta, kaavanpitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä.

Metropolikaava voidaan laatia myös vai-heittain tai osa-alueittain. Vaiheittain tai osa-alueittain laadittavan metropolikaavan tuleeperustua metropolialuetta koskevaan riittä-vään kokonaisnäkemykseen.

Metropolihallinnon tulee metropolikaavaalaadittaessa olla tarpeellisessa määrin yhteis-työssä alueen kuntien, kaavan kannalta kes-keisten valtion viranomaisten ja muiden kaa-van kannalta keskeisten tahojen kanssa. Ym-päristöministeriön tulee asettaa yhteinen toi-mielin ohjaamaan metropolikaavan laadintaa.Toimielimessä tulee metropolihallinnon li-säksi olla edustettuina ainakin ympäristömi-nisteriön sekä liikenne- ja viestintäministeri-ön hallinnonalat. Metropolikaavaa laadittaes-sa järjestettävistä viranomaisneuvotteluistasäädetään 66 §:ssä.

Metropolikaavan hyväksyy metropolival-tuusto.

34 c §

Rakennuskielto metropolikaavaa laadittaessa

Kun metropolikaavan laatimisesta taimuuttamisesta on päätetty, metropolihallintovoi määrätä alueelle rakennuskiellon.

Rakennuskielto on voimassa enintään viisivuotta. Kaavoituksen keskeneräisyydenvuoksi metropolihallinto voi pidentää aikaaenintään viidellä vuodella.

Jos metropolihallinto on määrännyt 1 mo-mentissa tarkoitetun rakennuskiellon, se onvoimassa myös alueella, jolle on hyväksyttymetropolikaava tai sen muutos, kunnes hy-väksymispäätös on saanut lainvoiman.

34 d §

Metropolikaavan sisältövaatimukset

Metropolikaavaa laadittaessa on otettavahuomioon kaavan tarkoitus metropolialueenkehityksen ohjaamisessa sekä metropolialu-een oloista johtuvat erityiset tarpeet. Erityi-sesti on katsottava, että merkittävä rakenta-minen osoitetaan ensisijaisesti joukkoliiken-teellä, erityisesti raideliikenteellä hyvin saa-vutettaville alueille, olemassa olevaan yh-dyskuntarakenteeseen sekä keskusverkkoontukeutuen.

Metropolikaava on laadittava niin, ettäkaavan tehtävän ja tavoitteiden vaatimallatavalla otetaan erityisesti huomioon:

1)maankäytön, asumisen ja liikenteen sekämuiden toimintojen yhteensovittamisen tar-peet;

2) yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjes-telmän toimivuus, taloudellisuus ja ekologi-nen kestävyys, olemassa olevan yhdyskunta-rakenteen hyväksikäyttö ja tarve yhdyskunta-rakenteen eheyttämiseen;

3) mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hil-lintään ja ilmastonmuutokseen varautumi-seen;

4) mahdollisuudet turvalliseen, terveelli-seen ja väestörakenteeltaan tasapainoiseenelinympäristöön;

5) riittävän asuntotuotannon edellytykset jamuut asumisen tarpeet;

6) palveluverkon kehittämisen tarpeet sekäpalvelujen saavutettavuus kävellen, pyöräil-len ja joukkoliikenteellä;

7) mahdollisuudet yhdyskuntateknisenhuollon järjestämiseen ympäristön, luonnon-varojen ja talouden kannalta kestävällä taval-la;

8) seudun elinkeinoelämän toimintaedelly-tykset;

9) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyt-tö;

10) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuu-riperinnön vaaliminen;

131

11) virkistykseen soveltuvien alueiden riit-tävyys ja viheralueverkoston jatkuvuus;

12) kaavan toteuttamistoimenpiteiden tar-koituksenmukainen ajoittaminen ja yhteen-sovittaminen.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteeton metropolikaavaa laadittaessa otettavahuomioon siten kuin siitä erikseen säädetään.Metropolikaava on riittävästi sovitettava yh-teen kaava-alueeseen rajoittuvien alueidenmaakuntakaavoituksen kanssa.

Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77§:ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmienja -päätösten sekä 32 §:ssä tarkoitettua mai-sema-aluetta koskevien perustamispäätöstentulee olla ohjeena metropolikaavaa laaditta-essa.

Metropolikaavan toteuttamisen vaikutukseton selvitettävä ja kaavan sisältövaatimuksetotettava huomioon sillä tavalla kuin laaditta-van metropolikaavan tehtävä ja tavoitteetedellyttävät.

Metropolikaavan toteuttamistoimenpiteitäja niiden ajoitusta määriteltäessä on kiinnitet-tävä huomiota kaavan toteuttamisesta kun-nalle ja muille kaavaa toteuttaville tahoilleaiheutuviin kustannuksiin. Metropolikaava eisaa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oi-keuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

34 e §

Metropolikaavan esitystapa

Metropolikaavaan kuuluvat suunnitelmaosaja toimeenpano-osa. Kaavaan kuuluvat myöskaavamääräykset ja -merkinnät.

Suunnitelmaosa sisältää pitkän aikavälintavoitetilan ja metropolialueen merkittävätratkaisut yhdyskuntarakenteen, liikennejär-jestelmän ja muiden toimintojen kehittämi-sestä. Suunnitelmaosa esitetään kartalla.

Toimeenpano-osassa esitetään kaavan to-teuttamisperiaatteet, lähivuosien kehittämis-kohteet ja toteuttamistoimenpiteet sekä to-teuttamisjärjestys ja toteutuksen ajoitus met-ropolikaavan tarkoituksen edellyttämällä ta-valla.

Metropolikaavaan liittyy selostus, jossaesitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehto-jen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen pe-rusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot si-

ten kuin valtioneuvoston asetuksella tar-kemmin säädetään.

34 f §

Metropolikaavan toimeenpano-osan voimas-saoloaika

Metropolikaavan toimeenpano-osa on voi-massa enintään kahdeksan vuotta kerrallaan.Kaavassa voidaan toimeenpano-osan tai sentietyn määräyksen voimassaoloaika määrätälyhyemmäksi.

34 g §

Metropolisopimus

Metropolikaavan toteuttamiseksi tarpeelli-sista metropolihallinnon, valtion ja kuntiensekä tarpeellisilta osin myös muiden toteut-tamisen kannalta keskeisten tahojen toimen-piteistä ja niiden ajoituksesta sovitaan metro-polisopimuksessa. Metropolisopimusta laa-dittaessa otetaan huomioon, mitä metropoli-kaavan toimeenpano-osassa määrätään kaa-van toteuttamisesta.

Metropolisopimuksessa osapuolet voivatsopia myös muista kuin metropolikaavan to-teuttamiseen liittyvistä alueen kehittämistoi-menpiteistä.

Metropolisopimusta valmisteltaessa tuleesopimuksen lähtökohdista, tavoitteista ja si-sällöstä tiedottaa osallisten tiedonsaanninkannalta sopivalla tavalla. Osallisille tuleevalmisteltavan sopimuksen tarkoituksen jamerkityksen kannalta sopivalla tavalla varatamahdollisuus esittää mielipiteensä asiasta.Jos metropolisopimuksen valmistelu koskeealuetta, jolla kaavan laatiminen on vireillä,sopimuksen valmistelusta tiedotetaan ja tilai-suus mielipiteen esittämiseen järjestetäänkaavan laatimisen yhteydessä. Osallistenmäärittelyssä noudatetaan soveltuvin osin,mitä 62 §:ssä säädetään kaavoitukseen osalli-sista.

34 h §

Metropolikaavamääräykset

132

Metropolikaavassa voidaan antaa määräyk-siä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölleasetettavat vaatimukset huomioon ottaen tar-vitaan kaava-aluetta suunniteltaessa tai ra-kennettaessa tai kaavaa muutoin toteutettaes-sa.

Kaavamääräykset voivat muun ohessa kos-kea:

1) haitallisten ympäristövaikutusten estä-mistä tai rajoittamista;

2) maiseman, luonnonarvojen, rakennetunympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojentai muiden erityisten ympäristöarvojen suoje-lemista;

3) vähittäiskaupan laatua ja kokoa, jos sekaupallisten palvelujen saatavuuden kannaltaon tarpeen;

4) alueen yleis- ja asemakaavoituksen ajoi-tusta ja eri toimintojen mitoitusta riittävällätarkkuudella;

5) kaavan toteuttamista koskevien liiken-nehankkeiden ja muiden rakentamis- ja ke-hittämishankkeiden sekä kaavan muiden to-teuttamistoimenpiteiden periaatteita, toteut-tamisjärjestystä ja ajoitusta.

34 i §

Metropolikaavan oikeusvaikutukset muuhunsuunnitteluun ja viranomaistoimintaan

Metropolikaava ja sen toteuttamista koske-vat määräykset on otettava huomioon ja met-ropolikaavan toteuttamista edistettävä laadit-taessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asema-kaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpi-teisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Viranomaisten on muutoinkin suunnitelles-saan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitäja päättäessään niiden toteuttamisesta otetta-va metropolikaava ja sen toteuttamista kos-kevat määräykset huomioon, edistettävä kaa-van toteuttamista ja katsottava, ettei toimen-piteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Metropolikaava ei ole oikeusvaikutteisenyleiskaavan eikä asemakaavan alueella voi-massa muutoin kuin 1 momentissa tarkoite-tun kaavojen muuttamista koskevan oikeus-vaikutuksen osalta. Jos alueella voimassaoleva yleiskaava on ilmeisessä ristiriidassametropolikaavan kanssa, metropolikaavassa

voidaan määrätä, että metropolikaava korvaayleiskaavan.

34 j §

Rakentamisrajoitus

Metropolikaavassa virkistys- tai suojelu-alueeksi taikka liikenteen tai teknisen huol-lon verkostoja tai alueita varten osoitetullaalueella on voimassa rakentamista koskevarajoitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voi-daan kaavassa erityisellä määräyksellä laa-jentaa tai supistaa. Alueella, jolla rakentamis-rajoitus on voimassa, ei saa rakentaa niin, et-tä vaikeutetaan metropolikaavan toteutumis-ta.

Rakentamisrajoituksesta johtuvasta lunas-tus- ja korvausvelvollisuudesta säädetään 101§:ssä.

36 §

Yleiskaavan laatimistarve

— — — — — — — — — — — — — —Metropolikaavan alueella kunnan tulee

huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimi-sesta ja sen pitämisestä ajan tasalla, ellei met-ropolikaavassa toisin määrätä

39 §

Yleiskaavan sisältövaatimukset

Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaavaja metropolikaava otettava huomioon sitenkuin siitä edellä säädetään.— — — — — — — — — — — — — —

47 §

Yhteisen yleiskaavan laatiminen, hyväksymi-nen ja vahvistaminen

Kunnat voivat antaa yhteisen yleiskaavanlaatimisen ja hyväksymisen maakunnan lii-ton, metropolihallinnon, tehtävään soveltu-van muun kuntayhtymän tai kuntien muunyhteisen toimielimen tehtäväksi sen estämät-

133

tä, mitä kuntalain 76 §:ssä säädetään kuntienyhteistoiminnan muodoista.— — — — — — — — — — — — — —

Oikeusvaikutteinen yhteinen yleiskaavasaatetaan ympäristöministeriön vahvistetta-vaksi. Yhteisen yleiskaavan vahvistamiseensovelletaan, mitä 31 §:ssä säädetään maakun-takaavan vahvistamisesta.

48 §

Maakuntakaavan, metropolikaavan ja yhtei-sen yleiskaavan suhde

— — — — — — — — — — — — — —Maakuntakaava ei ole voimassa metropoli-

kaavan alueella. Metropolikaava on 34 i§:ssä säädetyllä tavalla otettava huomioonyhteistä yleiskaavaa laadittaessa ja muutetta-essa

54 §

Asemakaavan sisältövaatimukset

Asemakaavaa laadittaessa on maakunta-kaava, metropolikaava ja oikeusvaikutteinenyleiskaava otettava huomioon siten kuin siitäedellä säädetään.— — — — — — — — — — — — — —

Laadittaessa asemakaavaa metropolikaavanalueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleis-kaavaa ja jota koskee metropolikaavassa 36§:n 2 momentissa tarkoitettu määräys, ei so-velleta mitä edellä 4 momentissa säädetään

65 §

Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti näh-täville

— — — — — — — — — — — — — —Mitä tässä pykälässä säädetään kunnasta,

koskee maakuntakaavan osalta maakunnanliittoa ja metropolikaavan osalta metropoli-hallintoa.

Kaavaehdotuksen asettamisesta nähtävillesäädetään tarkemmin valtioneuvoston ase-tuksella.

66 §

Viranomaisneuvottelu

Maakuntakaavaa valmisteltaessa on oltavayhteydessä ympäristöministeriöön ja elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Ym-päristöministeriön, elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksen sekä maakunnan liitonkesken on järjestettävä neuvottelu kaavanlaadintaan liittyvien valtakunnallisten tavoit-teiden ja muiden keskeisten tavoitteiden sel-vittämiseksi.

Metropolikaavaa valmisteltaessa on ympä-ristöministeriön, liikenne- ja viestintäministe-riön, tarpeen mukaan muiden ministeriöiden,elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenja Liikenneviraston sekä metropolihallinnonkesken järjestettävä neuvottelu kaavan laa-dintaan liittyvien valtakunnallisten ja metro-polialuetta koskevien tavoitteiden selvittämi-seksi.— — — — — — — — — — — — — —

Edellä 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitettuunneuvotteluun on kutsuttava ne viranomaiset,joiden toimialaa asia saattaa koskea.— — — — — — — — — — — — — —

71 b §

Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat eri-tyiset sisältövaatimukset maakunta-, metro-

poli- ja yleiskaavalle

Osoitettaessa maakunta-, metropoli- taiyleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitäon sen lisäksi, mitä maakunta-, metropoli- jayleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava,että:

1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole mer-kittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niidenkehittämiseen;

2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdol-lisuuksien mukaan saavutettavissa joukkolii-kenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä

3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisenpalveluverkon kehitystä, jossa asiointimatko-jen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestäaiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdolli-simman vähäiset.

134

Maakuntakaavassa ja metropolikaavassatulee esittää merkitykseltään seudullisen vä-hittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vä-hittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoi-tus on osoitettava maakuntakaavassa ja met-ropolikaavassa riittävällä tarkkuudella.

71 c §

Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen

— — — — — — — — — — — — — —Merkitykseltään seudullisen vähittäiskau-

pan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaa-van ja metropolikaavan keskustatoiminnoilletarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, et-tä vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspai-kaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassaja metropolikaavassa erityisesti osoitettu tä-hän tarkoitukseen.

71 d §

Asemakaavan oikeusvaikutukset vähittäis-kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen

Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoit-taa maakunta-, metropoli- tai yleiskaavankeskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ul-kopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa eri-tyisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten.— — — — — — — — — — — — — —

92 §

Kunnan oikeus yksityisen tien alueeseen

Jos yleiskaava-alueella tai metropolikaava-alueella yksityisistä teistä annetun lain(358/1962), jäljempänä yksityistielaki, 1 §:nmukainen yksityinen tie tai tie, jonka maan-omistaja on yhdyskuntarakentamisen yhtey-dessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisel-la alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitet-tu liikenneväyläksi, kunnalla on oikeus kor-vauksetta panna kuntoon tiealue siihen kuu-luvine ojineen ja asettaa siihen johtoja sekäluovuttaa se yleiseen liikenteeseen.

99 §

Lunastuslupaan perustuva maan lunastami-nen

— — — — — — — — — — — — — —Ympäristöministeriö voi antaa kaavan to-

teuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaamaakuntakaavaan tai metropolikaavaan ote-tun alueen tai sen käyttöoikeuden supistami-sen, jos se on tarpeellista maakuntakaavan taimetropolikaavan toteuttamiseksi valtion,seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestönyhteisiä tarpeita varten.— — — — — — — — — — — — — —

101 §

Lunastus- ja korvausvelvollisuus

— — — — — — — — — — — — — —Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, kos-

kee 34 j §:ssä tarkoitetun määräyksen nojallametropolikaavaa. Lunastus- tai korvausvel-vollinen on kaavan toteuttamisesta vastaavajulkisyhteisö.

137 a §

Rakennusluvan erityiset edellytykset metro-polialueella

Rakennuslupa voidaan 16 §:n 4 momentis-sa tarkoitetulla suunnittelutarvealueellamyöntää erityisestä syystä. Rakennuslupaamyönnettäessä on lisäksi otettava huomioon,mitä edellä 137 §:ssä rakennusluvan erityisis-tä edellytyksistä säädetään.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-tään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon taimaatilaan kuuluvan talousrakennuksen.

Edellä 1 momentissa säädettyjen erityistenedellytysten olemassaolon ratkaisee raken-nuslupamenettelystä erillisessä menettelyssämetropolihallinto.

Suunnittelutarveasiaa ratkaistaessa nouda-tetaan asianosaisten ja viranomaisten kuule-misessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittami-sessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 §:ssäsäädetään poikkeamismenettelystä.

135

173 §

Poikkeamismenettely

— — — — — — — — — — — — — —Ennen poikkeamista koskevan asian ratkai-

semista on tarvittaessa pyydettävä elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen, muun valti-on viranomaisen, maakunnan liiton tai met-ropolihallinnon lausunto, jos poikkeaminenkoskee merkittävästi niiden toimialaa. Jospoikkeaminen vaikuttaa merkittävästi naapu-rikunnan maankäyttöön, on pyydettävä myösnaapurikunnan lausunto.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-sen lausunto on kuitenkin pyydettävä aina,kun poikkeaminen koskee:

1) aluetta, jota koskevat erityiset valtakun-nalliset alueidenkäyttötavoitteet;

2) luonnonsuojelun kannalta merkittävääaluetta;

3) rakennussuojelun kannalta merkittävääkohdetta tai aluetta; tai

4) maakuntakaavassa tai metropolikaavassavirkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta.— — — — — — — — — — — — — —

177 §

Määräys suunnitteluvelvoitteen toteuttami-seksi

Jollei kunta huolehdi rakennusjärjestyksen,tarpeellisten yleiskaavojen tai asemakaavojenlaatimisesta taikka pitämisestä ajan tasalla jaon ilmeistä, että se vaikeuttaa laissa alueidenkäytön suunnittelulle tai rakentamisen ohja-ukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista,ympäristöministeriö voi asettaa määräajan,jonka kuluessa sitä koskeva päätös on tehtä-vä.— — — — — — — — — — — — — —

Jollei 1 momentissa tarkoitettua määräystänoudateta, ympäristöministeriö voi velvoittaakunnan siihen uhkasakolla.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään kun-nasta, koskee vastaavasti maakunnan liittoa,jollei se huolehdi tarpeellisesta maakunta-kaavan laatimisesta tai sen pitämisestä ajantasalla, ja metropolihallintoa, jollei se huo-

lehdi metropolikaavan laatimisesta ja sen pi-tämisestä ajan tasalla.

Mitä edellä 1 momentissa säädetään, sovel-letaan vastaavasti, jollei kunta tai muu viran-omainen huolehdi metropolikaavassa kaavantoteuttamiseksi annettujen määräysten taimuiden velvoitteiden noudattamisesta.— — — — — — — — — — — — — —

178 §

Määräys valtakunnallisen alueidenkäyttöta-voitteen toteuttamiseksi

Jos edellytysten luominen tietylle alueenkäytölle on valtakunnallisen alueidenkäyttö-tavoitteen toteuttamiseksi yleisen edun kan-nalta erittäin tärkeää eikä maakuntakaavassa,metropolikaavassa taikka yleis- tai asema-kaavassa ole osoitettu tarpeellista ratkaisua,ympäristöministeriö voi antaa maakunnan lii-tolle, metropolihallinnolle tai kunnalle tähänliittyviä alueen suunnittelutehtävän hoitamis-ta koskevia määräyksiä.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun määräyk-sen antamista on neuvoteltava maakunnanliiton, metropolihallinnon, kunnan ja niidenmuiden tahojen kanssa, joita asia koskee.Näiltä on myös pyydettävä asiasta lausunto.

188 §

Muutoksenhaku kaavan ja rakennusjärjestyk-sen hyväksymispäätöksestä

Metropolikaavan, yleiskaavan, asemakaa-van ja rakennusjärjestyksen hyväksymistäkoskevaan päätökseen haetaan muutosta va-littamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kunta-laissa säädetään. Kuntalaissa säädettyä oi-kaisumenettelyä ei kuitenkaan sovelleta ase-makaavan hyväksymistä koskevissa asioissasilloinkaan, kun päätösvalta on 52 §:ssä sää-detyllä tavalla siirretty kunnanhallitukselletai lautakunnalle.— — — — — — — — — — — — — —

Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaanpäätökseen haetaan muutosta valittamallaympäristöministeriöön. Valitus käsitelläänkaavan 31 §:ssä tarkoitetun vahvistamisenyhteydessä. Muutoin muutoksenhaussa so-velletaan, mitä kuntalaissa säädetään.

136

— — — — — — — — — — — — — —Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee

metropolikaavan tai oikeusvaikutteisenyleiskaavan alueella olevaa asemakaavaa jajolla valitus on jätetty tutkimatta tai jolla eiole muutettu valituksen kohteena ollutta vi-ranomaisen päätöstä siltä osalta, johon vali-tus kohdistuu, saa hakea muutosta valittamal-la vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntäävalitusluvan. Mitä tässä momentissa sääde-tään, ei koske ranta-asemakaavaa.— — — — — — — — — — — — — —

190 §

Muutoksenhaku muusta viranomaisen pää-töksestä

Muutosta kunnan viranomaisen tämän lainmukaiseen muuhun kuin 188 ja 189 §:ssätarkoitettuun päätökseen, maakunnan liiton33 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätök-seen sekä metropolihallinnon ja elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen tämän lainnojalla antamaan päätökseen haetaan valit-tamalla hallinto-oikeuteen. Toimivaltainenhallinto-oikeus määräytyy hallintolainkäyttö-lain (586/1996) 12 §:n mukaan. Valitettaessaelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenpäätöksestä toimivaltainen hallinto-oikeus onkuitenkin se, jonka tuomiopiirissä pääosa ky-symyksessä olevasta alueesta sijaitsee.— — — — — — — — — — — — — —

Metropolihallinnon suunnittelutarveasiassatekemää 137 a §:n mukaista päätöstä sekäkunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassatekemää 137 §:n mukaista päätöstä, poik-keamispäätöstä, rakennuslupaa, toimenpide-lupaa ja katusuunnitelmaa koskevassa asiassahallinto-oikeuden päätökseen, jolla valitus onjätetty tutkimatta tai jolla ei ole muutettu va-lituksen kohteena ollutta viranomaisen pää-töstä, saa hakea muutosta valittamalla vain,jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitus-luvan.— — — — — — — — — — — — — —

191 §

Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksenhyväksymistä koskevasta päätöksestä

Sen lisäksi, mitä kuntalain 92 §:ssä sääde-tään valitusoikeudesta, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksella ja muulla viran-omaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissaoikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyk-sen hyväksymistä koskevasta päätöksestä.Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla,metropolihallinnolla ja kunnalla, joiden alu-eella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tairakennusjärjestyksellä on vaikutuksia.— — — — — — — — — — — — — —

Muilla kuin kunnalla ei ole oikeutta hakeamuutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jollahallinto-oikeus on kumonnut kunnan viran-omaisen tekemän kaavan tai rakennusjärjes-tyksen hyväksymistä koskevan päätöksen.Jos ranta-asemakaavan laatimisesta on huo-lehtinut maanomistaja, hänellä on kuitenkinoikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä.Maakuntakaavan jäätyä vahvistamatta muul-la kuin maakunnan liitolla tai kunnalla ei oleoikeutta hakea muutosta. Muilla kuin metro-polihallinnolla tai kunnalla ei ole oikeuttahakea muutosta hallinto-oikeuden päätök-seen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut met-ropolihallinnon tekemän metropolikaavanhyväksymistä koskevan päätöksen.

193 §

Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä jasuunnittelutarveratkaisusta

Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä jakunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassatekemästä 137 §:n mukaisesta päätöksestäsekä metropolihallinnon suunnittelutarveasi-assa tekemästä 137 a §:n mukaisesta päätök-sestä on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueenomistajalla ja haltijalla;

2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja halti-jalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyt-tämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;

3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon taimuihin oloihin hanke saattaa huomattavastivaikuttaa;

4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen taietuun päätös välittömästi vaikuttaa;

5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonkamaankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;

137

6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidylläyhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luon-non- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvo-jen suojelun edistäminen taikka elinympäris-tön laatuun muutoin vaikuttaminen;

7) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kuksella;

8) metropolihallinnolla; sekä9) muulla viranomaisella toimialaansa kuu-

luvissa asioissa.

195 a §

Viranomaisen oikaisukehotus metropolikaa-va-asiassa

Ympäristöministeriö ja liikenneministeriövoivat tehdä metropolihallinnolle kirjallisenoikaisukehotuksen metropolikaavasta. Mitä195 §:ssä säädetään oikaisukehotuksen teke-misen edellytyksistä ja menettelystä, sovelle-taan vastaavasti metropolikaavasta tehtäväänoikaisukehotukseen.

196 §

Oikaisukehotuksen johdosta tehdyn päätök-sen vaikutus valituksiin

— — — — — — — — — — — — — —Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee

vastaavasti metropolikaavan hyväksymispää-töksestä tehtyä oikaisukehotusta.

198 §

Eräiden päätösten tiedoksi antaminen

— — — — — — — — — — — — — —Hallinto-oikeuden päätös 188 §:n 1 mo-

mentissa tarkoitetussa asiassa annetaan julki-panon jälkeen. Hallinto-oikeuden ja kunnanviranomaisen päätös lupa-asiassa sekä kun-nan viranomaisen, elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksen ja hallinto-oikeudenpäätös 171 §:ssä tarkoitetussa poikkeamistakoskevassa asiassa annetaan julkipanon jäl-keen. Ympäristöministeriön 31 §:n 1 momen-tissa, 33 §:n 3 momentissa, 177 §:n 1 mo-

mentissa ja 178 §:ssä sekä elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskuksen 38 §:n 2 momen-tissa ja 179 §:ssä tarkoitettu päätös annetaansamoin julkipanon jälkeen. Metropolihallin-non 137 a §:ssä tarkoitettu päätös annetaansamoin julkipanon jälkeen.— — — — — — — — — — — — — —

199 §

Valtioiden rajat ylittävät ympäristövaikutuk-set

Jos Suomea velvoittavan kansainvälisensopimuksen toimeenpano edellyttää tämänlain mukaisen kaavan toteuttamisen ympäris-tövaikutuksia arvioitaessa yhteistyötä toisenvaltion kanssa, kaavaa laativan maakunnanliiton, metropolihallinnon tai kunnan tuleetoimittaa ennen kaavan hyväksymistä ympä-ristöministeriölle ja elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskukselle sopimuksen mukaistatoiselle valtiolle ilmoittamista varten tarpeel-liset tiedot.

Ympäristöministeriö huolehtii 1 momentis-sa tarkoitetun sopimuksen mukaisista toiseenvaltioon kohdistuvista ilmoitus- ja neuvotte-lutehtävistä.

Ilmoitus- ja neuvottelumenettelystä sääde-tään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

200 §

Eräiden päätösten voimaantulo

Kaava, rakennusjärjestys, tonttijako, ra-kennuskielto, toimenpiderajoitus ja 33 §:n 3momentin rakentamisrajoitus tulevat voi-maan, kun ne on saatettu yleisesti tiedoksisillä tavoin kuin valtioneuvoston asetuksellatarkemmin säädetään. Rakennuskielto, jotatarkoitetaan 53 §:n 3 momentissa, tulee kui-tenkin voimaan kaavan hyväksymispäätök-sellä.

Päätös asemakaavan, yleiskaavan, metro-polikaavan, maakuntakaavan ja rakennusjär-jestyksen hyväksymisestä on saatettava ylei-sesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoituk-set kunnassa julkaistaan. Sama koskee pää-töstä rakennuskiellosta, toimenpiderajoituk-

138

sesta ja 33 §:n 3 momentin rakentamisrajoi-tuksesta.

Kunnan tulee lähettää viipymättä 2 mo-mentissa mainittu päätös tiedoksi valtioneu-voston asetuksella tarkemmin säädettävilleviranomaisille.— — — — — — — — — — — — — —

201 §

Kaavapäätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

— — — — — — — — — — — — — —Mitä 1 momentissa säädetään kunnasta,

koskee vastaavasti metropolihallintoa metro-polikaavan osalta.

Mitä edellä 2 momentissa säädetään 195§:n nojalla tehdystä oikaisukehotuksesta jakunnasta, koskee vastaavasti 195 a §:n nojal-la tehtyä oikaisukehotusta ja metropolihallin-toa

203 §

Muutoksenhaun yhteydessä kaavaan ja ra-kennusjärjestykseen tehtävät muutokset

Muutoksenhakuviranomainen voi tehdäkaavaan ja rakennusjärjestykseen oikaisun-luonteisia korjauksia. Muutoksenhakuviran-omainen voi kunnan, metropolihallinnon taimaakunnan liiton suostumuksella tehdä kaa-vaan myös vähäisiä tarkistuksia, jos tarkis-tuksilla ei ole vaikutusta muiden kuin siihensuostuneiden etuun tai oikeuteen.

205 §

Viranomaisen tiedonsaantioikeus

Ympäristöministeriöllä ja elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskuksilla on oikeussaada kunnilta, metropolihallinnolta, maa-kuntien liitoilta ja muilta viranomaisilta mak-sutta näillä olevia alueiden käytön ja raken-netun ympäristön seurannan kannalta tarpeel-lisia tietoja sekä tämän lain mukaista valvon-ta- ja muuta viranomaistehtävää varten tar-peellisia asiakirjoja siten kuin valtioneuvos-ton asetuksella tarkemmin säädetään.— — — — — — — — — — — — — —

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

Voimaan tullut maakuntakaava on metro-polialueella voimassa 32 §:n mukaisin maa-kuntakaavan oikeusvaikutuksin, kunnes sekorvataan tämän lain mukaisella metropoli-kaavalla tai kumotaan.

Jollei maakuntakaavaa 10 vuoden kuluessatämän lain voimaan tulosta korvata metropo-likaavalla tai kumota, se on voimassa tämänlain mukaisena metropolikaavana.

Tämän lain 137 a §:ssä tarkoitettuun suun-nittelutarveasiaan, joka on vireillä kunnan vi-ranomaisessa tämän lain tullessa voimaan,sovelletaan lain voimaan tullessa voimassaolleita säännöksiä.

139

17.

Lakiympäristönsuojelulain 12 ja 13 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 12 § ja 13 §:n 3 momentti seuraavasti:

12 §

Oikeusvaikutteinen kaava toiminnan sijoit-tamisessa

Luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaaei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Li-säksi alueella, jolla on voimassa maakunta-kaava, metropolikaava tai oikeusvaikutteinenyleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan si-joittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaa-vassa varattuun tarkoitukseen.

13 §

Turvetuotannon sijoittaminen

— — — — — — — — — — — — — —Tätä pykälää ei sovelleta, jos 1 momentissa

tarkoitetut luonnonarvot on otettu huomioonlainvoimaisessa maakuntakaavassa, lainvoi-maisessa metropolikaavassa tai lainvoimai-sessa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa jatoiminta sijoittuu mainitussa kaavassa sillevaratulle alueelle.— — — — — — — — — — — — — —

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

18.

Laki

luonnonsuojelulain 33 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) 33 §, sellaisena kuin se on laissa 1587/2009,seuraavasti:

33 §

Maisema-alueen perustaminen

Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen perustamisesta ja tarkoituksesta päät-tää ympäristöministeriö. Muusta maisema-alueesta päättää elinkeino-, liikenne- ja ym-

päristökeskus maakunnan liiton tai metropo-lihallinnon esityksestä.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

140

19.

Lakimaa-aineslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan maa-aineslain (555/1981) 3 §:n 2 ja 3 momentti, 6 §:n 2 momentti ja 10 §:n 2 ja 3

momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti ja 6 §:n 2 momentti laissa 134/1999, 3§:n 3 momentti ja 10 §:n 3 momentti laissa 495/2000 sekä 10 §:n 2 momentti laissa 468/2005,seuraavasti:

3 §

Ainesten ottamisen rajoitukset

— — — — — — — — — — — — — —Alueella, jolla on voimassa asemakaava,

oikeusvaikutteinen yleiskaava tai metropoli-kaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissasäädetään, katsottava, ettei ottaminen vai-keuta alueen käyttämistä kaavassa varattuuntarkoitukseen eikä turmele kaupunki- taimaisemakuvaa.

Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytäottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä,ellei aluetta ole asemakaavassa, oikeusvai-kutteisessa yleiskaavassa tai metropolikaa-vassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

— — — — — — — — — — — — — —

6 §

Luvan myöntämisen edellytykset

— — — — — — — — — — — — — —Alueella, jolla on voimassa toimenpidera-

joitus metropolikaavan, yleiskaavan tai ase-makaavan laatimista tai muuttamista varten,lupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuotahuomattavaa haittaa kaavan laatimiselle taimuuttamiselle, turmele kaupunki- tai maise-makuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3§:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.— — — — — — — — — — — — — —

10 §

Luvan voimassaolo

— — — — — — — — — — — — — —Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin

myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enin-tään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokivenlouhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos sehankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelmanlaatuun ja muihin ainesten ottamisessa huo-mioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaansopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitäämyös sitä, että ottaminen kohdistuu maan-käyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaises-sa voimassa olevassa maakuntakaavassa,metropolikaavassa tai oikeusvaikutteisessayleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen vara-tulle alueelle.

Jos lupa on myönnetty kymmentä vuottalyhyemmäksi ajaksi ja lupa-ajan päättyessäosa myönnetyn luvan maa-aineksista on vieläottamatta, voidaan lupa-aikaa jatkaa niin, ettäkokonaisajaksi tulee enintään kymmenenvuotta. Määräaikaa jatkettaessa voidaan lu-pamääräyksiä muuttaa tai antaa uusia lupa-määräyksiä. Lupaa ei kuitenkaan saa jatkaa,jos alueelle on tullut voimaan maankäyttö- jarakennuslaissa tarkoitettu asemakaava, oike-usvaikutteinen yleiskaava tai metropolikaavataikka saman lain 34 c, 38 tai 53 §:ssä tarkoi-tettu toimenpiderajoitus. Lupa-aikaa voidaanjatkaa ilman 7 §:ssä sekä maa-ainesasetuksessa säädettyjä lausuntoja.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

20.

Lakirakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 5 §:n 2 momentti ja 7

§:n 2 momentti seuraavasti:

5 §

Asian vireilletulo

— — — — — — — — — — — — — —Esityksen rakennuksen suojelemisesta saa

tehdä omistaja, valtion viranomainen, kunta,jonka alueella rakennus sijaitsee, maakunnanliitto, metropolihallinto ja toimialueellaansellainen rekisteröity yhteisö, jonka toimi-alaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen.— — — — — — — — — — — — — —

7 §

Asianosaisten kuuleminen ja lausunnot

— — — — — — — — — — — — — —Kun suojelua koskeva asia on tullut vireil-

le, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusvoi järjestää tilaisuuden, jossa rakennuksen jakiinteistön omistajalla ja haltijalla, suojelu-esityksen tekijällä, valtion viranomaisella,maakunnan liitolla, metropolihallinnolla jakunnalla, jonka alueella rakennus sijaitsee,sekä niillä, joiden oloihin tai etuihin asiasaattaa huomattavasti vaikuttaa, on mahdolli-suus tuoda esiin suojelun tarpeeseen, tavoit-teisiin ja keinoihin liittyviä näkökohtia.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

142

LiiteRinnakkaistekstit

4.

Lakikiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta annetun lain 8 §:n muuttamises-

ta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta annetun lain

(603/1977) 8 §:n 2 momentti, sellaisen kuin se on laissa 1394/2009, seuraavasti:

Voimassa oleva laki Ehdotus

8 §— — — — — — — — — — — — — —

Asianomaiselle kunnalle sekä, jos hank-keella on seudullista merkitystä, maakunnanliitolle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskukselle on varattava 1 momentissa tar-koitettu tilaisuus. Elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskukselle on varattava vastaava tilai-suus myös, jos hankkeella on ympäristönsuo-jelun kannalta huomattava merkitys.

8 §— — — — — — — — — — — — — —

Asianomaiselle kunnalle sekä, jos hank-keella on seudullista merkitystä, maakunnanliitolle, metropolihallinnolle ja elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskukselle on varatta-va 1 momentissa tarkoitettu tilaisuus. Elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle onvarattava vastaava tilaisuus myös, jos hank-keella on ympäristönsuojelun kannalta huo-mattava merkitys.

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

5.

Lakivesilain 3 luvun 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan vesilain (587/2011) 3 luvun 5 §:n 1 momentti seuraavasti:

Voimassa oleva laki Ehdotus

5 §

Suhde maankäytön suunnitteluun

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huomi-

5 §

Suhde maankäytön suunnitteluun

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huo-

143

oon asemakaava. Lisäksi on otettava huomi-oon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa sää-detään maakuntakaavan ja yleiskaavan oike-usvaikutuksista— — — — — — — — — — — — — —

mioon asemakaava. Lisäksi on otettava huo-mioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissasäädetään maakuntakaavan, metropolikaavanja yleiskaavan oikeusvaikutuksista.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

6.

Lakikiinteistönmuodostamislain 33 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 33 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin ne

ovat laissa 914/2011, seuraavasti:

Voimassa oleva laki Ehdotus

33 §

Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennus-paikaksi tarkoitettu kiinteistö saadaan muo-dostaa lohkomalla, jos muodostettava kiin-teistö täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissasekä sen nojalla annetuissa säännöksissä jamääräyksissä rakennuspaikalle asetetut vaa-timukset. Lisäksi on katsottava, ettei vai-keuteta kaavoitusta, kaavan toteuttamista taialueiden käytön muuta järjestämistä, jos loh-kominen koskee:

1) oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa vir-kistys- tai suojelualueeksi osoitettua aluetta;

2) maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:ssätarkoitettua suunnittelutarvealuetta;

3) aluetta, jolla on voimassa rakennuskieltoasemakaavan laatimista varten; tai

4) maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mu-kaista ranta-aluetta, jolla ei ole voimassa sel-laista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossarakentamismahdollisuudesta on erityisestimäärätty.

Rakennuspaikaksi tarkoitettu määräala saa-daan 1 momentin estämättä lohkoa kiinteis-töksi, jos

1) kunta antaa perustellusta syystä suostu-muksensa lohkomiseen;

33 §

Asemakaava-alueen ulkopuolella raken-nuspaikaksi tarkoitettu kiinteistö saadaanmuodostaa lohkomalla, jos muodostettavakiinteistö täyttää maankäyttö- ja rakennus-laissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksis-sä ja määräyksissä rakennuspaikalle asetetutvaatimukset. Lisäksi on katsottava, ettei vai-keuteta kaavoitusta, kaavan toteuttamista taialueiden käytön muuta järjestämistä, jos loh-kominen koskee:

1) metropolikaavassa tai oikeusvaikuttei-sessa yleiskaavassa virkistys- tai suojelualu-eeksi osoitettua aluetta;

2) maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:ssätarkoitettua suunnittelutarvealuetta;

3) aluetta, jolla on voimassa rakennuskieltoasemakaavan laatimista varten; tai

4) maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mu-kaista ranta-aluetta, jolla ei ole voimassa sel-laista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossarakentamismahdollisuudesta on erityisestimäärätty.

Rakennuspaikaksi tarkoitettu määräala saa-daan 1 momentin estämättä lohkoa kiinteis-töksi, jos:

1) kunta antaa perustellusta syystä suostu-muksensa lohkomiseen;

144

2) määräalaa varten on toimitusta aloitetta-essa voimassa tai toimituksen kestäessä saa-daan maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:nmukainen suunnittelutarveratkaisu tai 171 §:nmukainen poikkeus;

3) 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla alu-eella muodostettava kiinteistö on tarkoitettukäytettäväksi maankäyttö- ja rakennuslain 72§:n 3 momentin mukaiseen rakentamiseen;

4) lohkottavaa aluetta varten on toimitustaaloitettaessa voimassa tai toimituksen kulues-sa saadaan muuta kuin tilapäistä rakennustakoskeva rakennuslupa; taikka

5) määräalalle on jo rakennettu asuinraken-nus muuta kuin tilapäistä rakennusta koske-van rakennusluvan perusteella, eikä kunta eri-tyisestä syystä vastusta lohkomista.— — — — — — — — — — — — — —

2) määräalaa varten on toimitusta aloitetta-essa voimassa tai toimituksen kestäessä saa-daan maankäyttö- ja rakennuslain 137 tai 137a §:n mukainen suunnittelutarveratkaisu tai171 §:n mukainen poikkeus;

3) 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetullaalueella muodostettava kiinteistö on tarkoi-tettu käytettäväksi maankäyttö- ja rakennus-lain 72 §:n 3 momentin mukaiseen rakenta-miseen;

4) lohkottavaa aluetta varten on toimitustaaloitettaessa voimassa tai toimituksen kulu-essa saadaan muuta kuin tilapäistä rakennustakoskeva rakennuslupa; taikka

5) määräalalle on jo rakennettu asuinraken-nus muuta kuin tilapäistä rakennusta koske-van rakennusluvan perusteella, eikä kuntaerityisestä syystä vastusta lohkomista.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

7.

Lakimetsälain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan metsälain (1093/1996) 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1085/2013,

seuraavasti:

Voimassa oleva laki Ehdotus

2 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan metsän hoitamiseenja käyttämiseen metsätalousmaaksi luettavillaalueilla. Lakia ei kuitenkaan sovelleta:

1) luonnonsuojelulain (1096/1996) nojallamuodostetuilla suojelualueilla, valtion luon-nonsuojelutarkoitukseen hankkimilla alueillaeikä muilla valtion omistamilla alueilla, joitahoidetaan Metsähallituksen tai valtion maatahallinnoivan viranomaisen suojelupäätöksenmukaisesti;

2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999)

2 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan metsän hoitamiseenja käyttämiseen metsätalousmaaksi luettavillaalueilla. Lakia ei kuitenkaan sovelleta:

1) luonnonsuojelulain (1096/1996) nojallamuodostetuilla suojelualueilla, valtion luon-nonsuojelutarkoitukseen hankkimilla alueillaeikä muilla valtion omistamilla alueilla, joitahoidetaan Metsähallituksen tai valtion maatahallinnoivan viranomaisen suojelupäätöksenmukaisesti;

2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999)

145

mukaisessa kaavassa suojelualueeksi osoite-tulla alueella;

3) erämaalain (62/1991) mukaisilla alueillamuutoin kuin tämän lain 12 §:n 1 momentinosalta;

4) asemakaava-alueilla lukuun ottamattamaa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita;

5) alueilla, joilla on voimassa toimenpidera-joitus asemakaavan laatimiseksi;

6) oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueellalukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen javirkistyskäyttöön osoitettuja alueita;

7) puolustusvoimien ampuma-alueidenmaalialueilla.— — — — — — — — — — — — — —

mukaisessa kaavassa suojelualueeksi osoite-tulla alueella;

3) erämaalain (62/1991) mukaisilla alueillamuutoin kuin tämän lain 12 §:n 1 momentinosalta;

4) asemakaava-alueilla lukuun ottamattamaa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita;

5) alueilla, joilla on voimassa toimenpide-rajoitus asemakaavan laatimiseksi;

6) metropolikaavan ja oikeusvaikutteisenyleiskaavan alueella lukuun ottamatta maa- jametsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitettu-ja alueita;

7) puolustusvoimien ampuma-alueidenmaalialueilla.— — — — — — — — — — — — — —

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

8.

Lakivesihuoltolain 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestilisätään vesihuoltolain (119/2001) 5 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 681/2014, uusi 2

momentti seuraavasti:

Voimassa oleva laki Ehdotus

5 §

Vesihuollon yleinen kehittäminen

— — — — — — — — — — — — — —

5 §

Vesihuollon yleinen kehittäminen.

— — — — — — — — — — — — — —Metropolihallinto sovittaa yhteen kuntien

vesihuollon kehittämissuunnittelua sekä alu-eellista yleissuunnittelua metropolialueella.

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

146

9.

Lakijoukkoliikennelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan joukkoliikennelain (869/2009) 4 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 ja 3 momentti, 13 §:n 2

momentti, 14 §:n 1 momentti ja 62 §:n 5 momentti, sellaisina kuin niistä 12 §:n 2 ja 3 mo-mentti ovat laissa 872/2012 sekä 13 §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momentti ja 62 §:n 5 momenttiovat laissa 1007/2010, seuraavasti:

Voimassa oleva laki Ehdotus

4 §

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely

— — — — — — — — — — — — — —Palvelutason määrittelyä valmistellessaan

viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osinyhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maa-kuntien liittojen kanssa. Palvelutason määrit-tely on voimassa määräajan.

4 §

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely

— — — — — — — — — — — — — —Palvelutason määrittelyä valmistellessaan

viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osinyhteistyössä keskenään sekä kuntien, maa-kuntien liittojen ja metropolihallinnon kans-sa. Palvelutason määrittely on voimassa mää-räajan.

12 §

Reittiliikenneluvan myöntävät viranomaiset.

— — — — — — — — — — — — — —Yksinomaan Hyvinkään, Imatran, Kajaanin,

Kemin, Kokkolan, Kotkan, Kouvolan, Lap-peenrannan, Mikkelin, Rauman, Riihimäen,Rovaniemen, Salon, Savonlinnan, Seinäjoentai Vaasan alueella harjoitettavaan reittilii-kenteeseen luvan myöntää kyseisen kunnanviranomainen.

Seudullinen kunnallinen viranomainenmyöntää luvan yksinomaan toimivalta-alueellaan harjoitettavaan reittiliikenteeseen.Seudullisia kunnallisia viranomaisia ovat:

1) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymäEspoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan,Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kuntienmuodostamalla alueella;

2) Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hä-meenlinnan ja Janakkalan kuntien muodos-tamalla alueella;

3) Joensuun kaupunki Joensuun, Kon-

12 §

Reittiliikenneluvan myöntävät viranomaiset.

— — — — — — — — — — — — — —Yksinomaan Imatran, Kajaanin, Kemin,

Kokkolan, Kotkan, Kouvolan, Lappeenran-nan, Mikkelin, Rauman, Riihimäen, Rova-niemen, Salon, Savonlinnan, Seinäjoen taiVaasan alueella harjoitettavaan reittiliiken-teeseen luvan myöntää kyseisen kunnan vi-ranomainen.

Seudullinen kunnallinen viranomainenmyöntää luvan yksinomaan toimivalta-alueellaan harjoitettavaan reittiliikenteeseen.Seudullisia kunnallisia viranomaisia ovat:

1) metropolihallinto metropolihallinnostaannetussa laissa ( / ) tarkoitetulla metropoli-alueella;

2) Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hä-meenlinnan ja Janakkalan kuntien muodos-tamalla alueella;

3) Joensuun kaupunki Joensuun, Kon-

147

tiolahden ja Liperin kuntien muodostamallaalueella;

4) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Lau-kaan ja Muuramen kuntien muodostamallaalueella;

5) Kuopion kaupunki Kuopion ja Siilinjär-ven kuntien muodostamalla alueella;

6) Lahden kaupunki Asikkalan, Hartolan,Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkö-län, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padasjoenja Sysmän kuntien muodostamalla alueella;

7) Oulun kaupunki Iin, Kempeleen, Limin-gan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun ja Tyrnä-vän muodostamalla alueella;

8) Porin kaupunki Harjavallan, Kokemäen,Nakkilan, Porin ja Ulvilan kuntien muodos-tamalla alueella;

9) Tampereen kaupunki Kangasalan, Lem-päälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampe-reen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muo-dostamalla alueella;

10) Turun kaupunki Kaarinan, Liedon,Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntienmuodostamalla alueella.

— — — — — — — — — — — — — —

tiolahden ja Liperin kuntien muodostamallaalueella;

4) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Lau-kaan ja Muuramen kuntien muodostamallaalueella;

5) Kuopion kaupunki Kuopion ja Siilinjär-ven kuntien muodostamalla alueella;

6) Lahden kaupunki Asikkalan, Hartolan,Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkö-län, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padasjo-en ja Sysmän kuntien muodostamalla alueel-la;

7) Oulun kaupunki Iin, Kempeleen, Limin-gan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun ja Tyrnä-vän muodostamalla alueella;

8) Porin kaupunki Harjavallan, Kokemäen,Nakkilan, Porin ja Ulvilan kuntien muodos-tamalla alueella;

9) Tampereen kaupunki Kangasalan, Lem-päälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampe-reen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muo-dostamalla alueella;

10) Turun kaupunki Kaarinan, Liedon,Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntienmuodostamalla alueella.— — — — — — — — — — — — — —

13 §

Kutsujoukkoliikenneluvan myöntävät viran-omaiset

— — — — — — — — — — — — — —Yksinomaan 12 §:n 2 ja 3 momentissa mai-

nittujen kuntien toimivalta-alueella harjoitet-tavaan kutsujoukkoliikenteeseen luvan myön-tää kyseisen kunnan viranomainen. Yksin-omaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toimivalta-alueella harjoitetta-vaan kutsujoukkoliikenteeseen luvan myöntääHelsingin seudun liikenne -kuntayhtymä.— — — — — — — — — — — — — —

13 §

Kutsujoukkoliikenneluvan myöntävät viran-omaiset

— — — — — — — — — — — — — —Yksinomaan 12 §:n 2 ja 3 momentissa

mainittujen kuntien toimivalta-alueella har-joitettavaan kutsujoukkoliikenteeseen luvanmyöntää kyseisen kunnan viranomainen. Yk-sinomaan metropolialueella harjoitettavaankutsujoukkoliikenteeseen luvan myöntäämetropolihallinto.

— — — — — — — — — — — — — —

14 §

Palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut toimi-valtaiset viranomaiset ja niiden yhteistyö sekä

päätös palvelusopimusasetuksen soveltami-sesta

Palvelusopimusasetuksessa tarkoitettuja tie-

14 §

Palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut toimi-valtaiset viranomaiset ja niiden yhteistyö se-kä päätös palvelusopimusasetuksen sovelta-

misesta

Palvelusopimusasetuksessa tarkoitettuja

148

liikenteen toimivaltaisia viranomaisia ovattoimivaltaiset elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskukset sekä 12 §:n 2 ja 3 momentissamainitut kunnalliset viranomaiset. Viran-omaisten keskinäinen toimivallanjako on 12ja 13 §:ssä säädetyn mukainen, kuitenkinniin, että toimivaltaisen kunnallisen viran-omaisen järjestämä liikennepalvelu voi vähäi-sessä määrin ulottua sen varsinaisen toimival-ta-alueen ulkopuolelle. Rautatieliikennettäkoskevissa asioissa toimivaltainen viran-omainen on liikenne- ja viestintäministeriö jaomalla toimivalta-alueellaan Helsingin seu-dun liikenne -kuntayhtymä. Muuta raidelii-kennettä koskevissa asioissa toimivaltaisia vi-ranomaisia ovat 12 §:n 2 ja 3 momentissamainitut kunnalliset viranomaiset omalla toi-mivalta-alueellaan.— — — — — — — — — — — — — —

tieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia ovattoimivaltaiset elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskukset sekä 12 §:n 2 ja 3 momentissamainitut kunnalliset viranomaiset. Viran-omaisten keskinäinen toimivallanjako on 12ja 13 §:ssä säädetyn mukainen, kuitenkinniin, että toimivaltaisen kunnallisen viran-omaisen järjestämä liikennepalvelu voi vä-häisessä määrin ulottua sen varsinaisen toi-mivalta-alueen ulkopuolelle. Rautatieliiken-nettä koskevissa asioissa toimivaltainen vi-ranomainen on liikenne- ja viestintäministe-riö ja metropolialueella metropolihallinto.Muuta raideliikennettä koskevissa asioissatoimivaltaisia viranomaisia ovat 12 §:n 2 ja 3momentissa mainitut kunnalliset viranomai-set omalla toimivalta-alueellaan.

— — — — — — — — — — — — — —

62 §

Liikennelupien ja sopimusten voimassaoloonliittyvät siirtymäsäännökset

— — — — — — — — — — — — — —

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymäntoimivalta-alueella kumpikin sopijapuoli voiirtisanoa siirtymäajan liikennöintisopimuksenpäättymään 30 päivänä kesäkuuta 2014 taimyöhemmin noudattaen 18 kuukauden irtisa-nomisaikaa, jos toimivaltainen viranomainenon tehnyt 14 §:n 4 momentin mukaisen pää-töksen liikenteen järjestämisestä palveluso-pimusasetuksen mukaisesti ja järjestää liiken-teen tarjouskilpailumenettelyssä. Keravan jaKirkkonummen alueella kumpikin sopijapuolivoi kuitenkin irtisanoa siirtymäajan liiken-nöintisopimuksen päättymään 30 päivänä ke-säkuuta 2013 tai myöhemmin noudattaen 18kuukauden irtisanomisaikaa, jos toimivaltai-nen viranomainen on tehnyt 14 §:n 4 momen-tin mukaisen päätöksen liikenteen järjestämi-sestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti jajärjestää liikenteen tarjouskilpailumenettelys-sä.— — — — — — — — — — — — — —

62 §

Liikennelupien ja sopimusten voimassaoloonliittyvät siirtymäsäännökset

— — — — — — — — — — — — — —

Metropolihallinnosta annetussa laissa tar-koitetulla metropolialueella kumpikin sopi-japuoli voi irtisanoa siirtymäajan liikennöin-tisopimuksen päättymään 30 päivänä kesä-kuuta 2014 tai myöhemmin noudattaen 18kuukauden irtisanomisaikaa, jos toimivaltai-nen viranomainen on tehnyt 14 §:n 4 momen-tin mukaisen päätöksen liikenteen järjestämi-sestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti jajärjestää liikenteen tarjouskilpailumenettelys-sä. Keravan ja Kirkkonummen alueella kum-pikin sopijapuoli voi kuitenkin irtisanoa siir-tymäajan liikennöintisopimuksen päättymään30 päivänä kesäkuuta 2013 tai myöhemminnoudattaen 18 kuukauden irtisanomisaikaa,jos toimivaltainen viranomainen on tehnyt 14§:n 4 momentin mukaisen päätöksen liiken-teen järjestämisestä palvelusopimusasetuksenmukaisesti ja järjestää liikenteen tarjouskil-pailumenettelyssä.— — — — — — — — — — — — — —

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

149

10.

Lakijoukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain (469/1979) 1 §:n 1 momentti ja

2 §, sellaisin kuin ne ovat laissa 831/2009, seuraavasti;

Voimassa oleva laki Ehdotus

1 §

Soveltamisala

Oikeus tarkastusmaksun perimiseen ilmanasianmukaista matkalippua joukkoliikentees-sä matkustavalta voidaan myöntää kunnallesekä pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoaja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoimin-nasta annetun lain (829/2009) 3 §:ssä tarkoi-tetulle kuntayhtymälle, jolle rautatieliikenteenosalta voidaan myöntää oikeus tarkastusmak-sun keräämiseen valtakunnallisesti.— — — — — — — — — — — — — —

1 §

Soveltamisala

Oikeus tarkastusmaksun perimiseen ilmanasianmukaista matkalippua joukkoliikentees-sä matkustavalta voidaan myöntää kunnallesekä metropolihallinnolle, jolle rautatielii-kenteen osalta voidaan myöntää oikeus tar-kastusmaksun keräämiseen valtakunnallises-ti.

— — — — — — — — — — — — — —

2 §

Tarkastusmaksun perimisoikeuden saaneidentahojen välinen yhteistoiminta

Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut jul-kisyhteisöt voivat sopia toimivaltansa piirissäolevien tarkastusmaksujen perimisestä yhteis-toiminnassa. Kunnat voivat myös sopia yh-teistoiminnan järjestämisestä niin, että tarkas-tusmaksujen periminen annetaan toisen kun-nan tai pääkaupunkiseudun kuntien jätehuol-toa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoi-minnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetunkuntayhtymän hoidettavaksi yhden tai use-amman kunnan puolesta siten kuin kuntalais-sa (365/1995) säädetään. Yhteistoimintaakoskeva sopimus on liitettävä tarkastusmak-sun perimisoikeutta koskevaan hakemukseentai, jos sopimus tehdään myöhemmin kuinhakemus, toimitettava liikenne- ja viestintä-ministeriölle tiedoksi.

2 §

Tarkastusmaksun perimisoikeuden saaneidentahojen välinen yhteistoiminta

Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut jul-kisyhteisöt voivat sopia toimivaltansa piirissäolevien tarkastusmaksujen perimisestä yh-teistoiminnassa. Kunnat voivat myös sopiayhteistoiminnan järjestämisestä niin, että tar-kastusmaksujen periminen annetaan toisenkunnan tai metropolihallinnon hoidettavaksiyhden tai useamman kunnan puolesta sitenkuin kuntalaissa (365/1995) säädetään. Yh-teistoimintaa koskeva sopimus on liitettävätarkastusmaksun perimisoikeutta koskevaanhakemukseen tai, jos sopimus tehdään myö-hemmin kuin hakemus, toimitettava liikenne-ja viestintäministeriölle tiedoksi.

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

150

11.

Lakimaantielain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan maantielain (503/2005) 17 §:n 2 ja 3 momentti, 18 §, 27 §:n 4 momentti, 99 §,

104 §:n 2 momentti ja 105 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä 17 §:n 2 ja 3 momentti, 27§:n 4 momentti, 99 §, 104 §:n 2 momentti ja 105 §:n 2 momentti ovat laissa 1242/2009, seu-raavasti:

17 §

Tien suunnittelu ja alueiden käytön suunnitte-lu

— — — — — — — — — — — — — —Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

sekä maakuntakaava ja yleiskaava on otettavahuomioon siten kuin maankäyttö- ja raken-nuslaissa säädetään. Yleissuunnitelmaa ei saahyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeus-vaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelmavoidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaaasemakaavaa, jos kunta sitä puoltaa. Tiesuun-nitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvai-kutteista kaavaa. (22.12.2009/1242)

Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-tään, voidaan maantie suunnitella, jos tienluonne huomioon ottaen tien sijainti ja suhdemuuhun alueiden käyttöön voidaan ilmankaavaakin riittävästi selvittää yhteistyössäkunnan ja maakunnan liiton kanssa.

— — — — — — — — — — — — — —

17 §

Tien suunnittelu ja alueiden käytön suunnit-telu

— — — — — — — — — — — — — —Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

sekä maakuntakaava, metropolikaava jayleiskaava on otettava huomioon siten kuinmaankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään.Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoinmaakuntakaavaa, metropolikaavaa tai oike-usvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelmavoidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaaasemakaavaa, jos kunta sitä puoltaa. Tie-suunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oike-usvaikutteista kaavaa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-tään, voidaan maantie suunnitella, jos tienluonne huomioon ottaen tien sijainti ja suhdemuuhun alueiden käyttöön voidaan ilmankaavaakin riittävästi selvittää yhteistyössäkunnan, maakunnan liiton ja metropolihal-linnon kanssa.— — — — — — — — — — — — — —

18 §

Yleissuunnitelma

Yleissuunnitelma on laadittava, jolleiväthankkeen vaikutukset ole vähäiset taikkamaantien sijaintia ja sen vaikutuksia ole joriittävässä määrin ratkaistu asemakaavassa taioikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Yleis-suunnitelma on aina laadittava sellaisissahankkeissa, joihin sovelletaan ympäristövai-

18 §

Yleissuunnitelma

Yleissuunnitelma on laadittava, jolleiväthankkeen vaikutukset ole vähäiset taikkamaantien sijaintia ja sen vaikutuksia ole joriittävässä määrin ratkaistu metropolikaavas-sa, asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessayleiskaavassa. Yleissuunnitelma on aina laa-dittava sellaisissa hankkeissa, joihin sovelle-

151

kutusten arviointimenettelystä annetun lain(468/1994) 2 luvun mukaista arviointimenet-telyä.

taan ympäristövaikutusten arviointimenette-lystä annetun lain (468/1994) 2 luvun mu-kaista arviointimenettelyä.

27 §

Vuorovaikutus

— — — — — — — — — — — — — —Tienpitoviranomaisen on pyydettävä suun-

nitelmasta lausunto niiltä maakunnan liitoiltaja kunnilta, joiden alueelle suunnitelma sijoit-tuu tai joiden alueella suunnitelman vaikutuk-set muutoin ilmenevät. Tienpitoviranomaisenon pyydettävä muulta viranomaiselta lausun-to, jos se on päätösharkinnassa tarpeen. Jostienpitoviranomainen on muu kuin elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus, myös keskuk-selta on pyydettävä lausunto.

— — — — — — — — — — — — — —

27 §

Vuorovaikutus

— — — — — — — — — — — — — —Tienpitoviranomaisen on pyydettävä suun-

nitelmasta lausunto niiltä maakunnan liitoilta,metropolihallinnolta ja kunnilta, joiden alu-eelle suunnitelma sijoittuu tai joiden alueellasuunnitelman vaikutukset muutoin ilmenevät.Tienpitoviranomaisen on pyydettävä muultaviranomaiselta lausunto, jos se on päätöshar-kinnassa tarpeen. Jos tienpitoviranomainenon muu kuin elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskus, myös keskukselta on pyydettävälausunto.— — — — — — — — — — — — — —

99 §

Päätöksenteko

Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyytiesuunnitelmat, jotka koskevat maantien lak-kauttamista muulloin kuin maantien rakenta-misen yhteydessä. Muut tiesuunnitelmat sekäyleissuunnitelmat hyväksyy Liikennevirasto.Jos kunta, maakunnan liitto tai elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskus on suunnitelmanolennaisista kohdista eri mieltä Liikennevi-raston kanssa, asia on siirrettävä liikenne- javiestintäministeriön ratkaistavaksi. Liikenne-virasto voi erityisistä syistä muutenkin siirtääsuunnitelman liikenne- ja viestintäministeriönhyväksyttäväksi.

99 §

Päätöksenteko

Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyytiesuunnitelmat, jotka koskevat maantienlakkauttamista muulloin kuin maantien ra-kentamisen yhteydessä. Muut tiesuunnitelmatsekä yleissuunnitelmat hyväksyy Liikennevi-rasto. Jos kunta, maakunnan liitto, metropo-lihallinto tai elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskus on suunnitelman olennaisista koh-dista eri mieltä Liikenneviraston kanssa, asiaon siirrettävä liikenne- ja viestintäministeriönratkaistavaksi. Liikennevirasto voi erityisistäsyistä muutenkin siirtää suunnitelman liiken-ne- ja viestintäministeriön hyväksyttäväksi.

104 §

Päätösten ilmoittaminen muistutuksen teh-neille ja viranomaisille

— — — — — — — — — — — — — —Liikenneviraston on lähetettävä ilmoitus

yleis- ja tiesuunnitelman hyväksymispäätök-sestä kunnalle, elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskukselle ja maakunnan liitolle sekätarvittaessa muullekin viranomaiselle. Ilmoi-tukseen on tarvittaessa liitettävä jäljennös

104 §

Päätösten ilmoittaminen muistutuksen teh-neille ja viranomaisille

— — — — — — — — — — — — — —Liikenneviraston on lähetettävä ilmoitus

yleis- ja tiesuunnitelman hyväksymispäätök-sestä kunnalle, elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskukselle, maakunnan liitolle ja met-ropolihallinnolle sekä tarvittaessa muullekinviranomaiselle. Ilmoitukseen on tarvittaessa

152

suunnitelmasta. liitettävä jäljennös suunnitelmasta.

105 §

Muutoksenhaku

— — — — — — — — — — — — — —Kunnalla, elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

tökeskuksella sekä maakunnan liitolla on oi-keus hakea valittamalla muutosta sellaiseenyleis- ja tiesuunnitelman hyväksymispäätök-seen, jonka vaikutukset ulottuvat kunnan alu-eelle tai viranomaisen toimialueelle.

— — — — — — — — — — — — — —

105 §

Muutoksenhaku

— — — — — — — — — — — — — —Kunnalla, elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

tökeskuksella, maakunnan liitolla ja metro-polihallinnolla on oikeus hakea valittamallamuutosta sellaiseen yleis- ja tiesuunnitelmanhyväksymispäätökseen, jonka vaikutuksetulottuvat kunnan alueelle tai viranomaisentoimialueelle.— — — — — — — — — — — — — —

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

12.

Lakiratalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan ratalain (110/2007) 8 §:n 2 momentti, 10 §:n 2-4 momentti, 11 §, 22 §:n 4 mo-

mentti, 28 §, 79 §:n 3 momentti, 91 §:n 2 momentti ja 92 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä8 §:n 2 momentti, 10 §:n 3 ja 4 momentti, 22 §:n 4 momentti, 28 §, 79 § 3 momentti, 91 §:n 2momentti ja 92 §:n 2 momentti ovat laissa 1243/2009, seuraavasti:

8 §

Yleistä rautatien suunnittelusta

— — — — — — — — — — — — — —Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii

yhteistyössä maakunnan liittojen, kuntien,elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskustensekä muiden viranomaisten kanssa. Suunnit-telun on perustuttava rautatien kehittämisentarpeisiin, valtakunnallisiin alueidenkäyttöta-voitteisiin sekä muuhun alueiden käytönsuunnitteluun.— — — — — — — — — — — — — —

8 §

Yleistä rautatien suunnittelusta

— — — — — — — — — — — — — —Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii

yhteistyössä maakunnan liittojen, metropoli-hallinnon, kuntien, elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskusten sekä muiden viranomais-ten kanssa. Suunnittelun on perustuttava rau-tatien kehittämisen tarpeisiin, valtakunnalli-siin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä muuhunalueiden käytön suunnitteluun. — — — — — — — — — — — — — —

153

10 §

Rautatiealueen suunnittelu ja alueiden käytönsuunnittelu

— — — — — — — — — — — — — —Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

sekä maakuntakaava ja yleiskaava on otettavahuomioon siten kuin maankäyttö- ja raken-nuslaissa säädetään.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-tään, voidaan olemassa olevan rautatien ra-kentamista koskeva yleissuunnitelma ja rata-suunnitelma laatia, jos hankkeen luonnehuomioon ottaen suunnitelman suhde muu-hun alueiden käyttöön voidaan riittävästi sel-vittää yhteistyössä liikenneviranomaisten,kunnan, maakunnan liiton sekä elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoinmaakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleis-kaavaa. Yleissuunnitelma voidaan hyväksyävastoin voimassa olevaa asemakaavaa, joskunta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskus sitä puoltavat. Ratasuunnitelmaa eisaa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaa-vaa.

— — — — — — — — — — — — — —

10 §

Rautatiealueen suunnittelu ja alueiden käy-tön suunnittelu

— — — — — — — — — — — — — —Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

sekä maakuntakaava, metropolikaava jayleiskaava on otettava huomioon siten kuinmaankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-tään, voidaan olemassa olevan rautatien ra-kentamista koskeva yleissuunnitelma ja rata-suunnitelma laatia, jos hankkeen luonnehuomioon ottaen suunnitelman suhde muu-hun alueiden käyttöön voidaan riittävästi sel-vittää yhteistyössä liikenneviranomaisten,kunnan, metropolihallinnon, maakunnan lii-ton sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen kanssa.

Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoinmaakuntakaavaa, metropolikaavaa tai oike-usvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelmavoidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaaasemakaavaa, jos kunta sekä elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskus sitä puoltavat. Ra-tasuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oike-usvaikutteista kaavaa.— — — — — — — — — — — — — —

11 §

Yleissuunnitelma

Yleissuunnitelma on laadittava, jolleiväthankkeen vaikutukset ole vähäiset taikka rau-tatiealueen sijainti ja sen vaikutukset ole joriittävässä määrin ratkaistu asemakaavassa taioikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Yleis-suunnitelma on aina laadittava sellaisissahankkeissa, joihin sovelletaan ympäristövai-kutusten arviointimenettelystä annetun lain(468/1994) 2 luvun mukaista arviointimenet-telyä.

11 §

Yleissuunnitelma

Yleissuunnitelma on laadittava, jolleiväthankkeen vaikutukset ole vähäiset taikka rau-tatiealueen sijainti ja sen vaikutukset ole joriittävässä määrin ratkaistu asemakaavassa,metropolikaavassa tai oikeusvaikutteisessayleiskaavassa. Yleissuunnitelma on aina laa-dittava sellaisissa hankkeissa, joihin sovelle-taan ympäristövaikutusten arviointimenette-lystä annetun lain (468/1994) 2 luvun mu-kaista arviointimenettelyä.

22 §

Vuorovaikutus

— — — — — — — — — — — — — —Radanpitäjän on pyydettävä yleis- ja rata-

suunnitelmasta lausunto niiltä elinkeino-, lii-

22 §

Vuorovaikutus

— — — — — — — — — — — — — —Radanpitäjän on pyydettävä yleis- ja rata-

suunnitelmasta lausunto niiltä elinkeino-, lii-

154

kenne- ja ympäristökeskuksilta, maakunnanliitoilta ja kunnilta, joiden alueelle suunnitel-ma sijoittuu ja joiden alueella suunnitelmanvaikutukset muutoin ilmenevät. Radanpitäjäntulee pyytää muulta viranomaiselta lausunto,jos se on päätösharkinnassa tarpeen.

— — — — — — — — — — — — — —

kenne- ja ympäristökeskuksilta, maakunnanliitoilta, metropolihallinnolta ja kunnilta, joi-den alueelle suunnitelma sijoittuu ja joidenalueella suunnitelman vaikutukset muutoinilmenevät. Radanpitäjän tulee pyytää muultaviranomaiselta lausunto, jos se on päätöshar-kinnassa tarpeen.— — — — — — — — — — — — — —

28 §

Suunnitelmien hyväksyminen

Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyyrautatien lakkauttamista koskevat ratasuunni-telmat, jotka koskevat rautatien lakkauttamis-ta muulloin kuin rautatien rakentamisen yh-teydessä. Muut ratasuunnitelmat ja yleissuun-nitelmat hyväksyy Liikennevirasto. Jos kunta,maakunnan liitto tai elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskus on suunnitelman olennaisis-ta kohdista eri mieltä Liikenneviraston kans-sa, on asia siirrettävä liikenne- ja viestintämi-nisteriön ratkaistavaksi. Liikennevirasto voierityisistä syistä muutoinkin siirtää suunni-telman liikenne- ja viestintäministeriön hy-väksyttäväksi.

28 §

Suunnitelmien hyväksyminen

Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyyrautatien lakkauttamista koskevat ratasuunni-telmat, jotka koskevat rautatien lakkauttamis-ta muulloin kuin rautatien rakentamisen yh-teydessä. Muut ratasuunnitelmat ja yleis-suunnitelmat hyväksyy Liikennevirasto. Joskunta, maakunnan liitto, metropolihallinto taielinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus onsuunnitelman olennaisista kohdista eri mieltäLiikenneviraston kanssa, on asia siirrettäväliikenne- ja viestintäministeriön ratkaistavak-si. Liikennevirasto voi erityisistä syistä muu-toinkin siirtää suunnitelman liikenne- ja vies-tintäministeriön hyväksyttäväksi.

79 §

Rautatien lakkauttaminen muussa yhteydessä

— — — — — — — — — — — — — —Liikenne- ja viestintäministeriön tulee en-

nen tässä pykälässä tarkoitetun päätöksen te-kemistä kuulla tarvittaessa asianomaisia mi-nisteriöitä, maakunnan liittoja ja kuntia

79 §

Rautatien lakkauttaminen muussa yhteydessä

— — — — — — — — — — — — — —Liikenne- ja viestintäministeriön tulee en-

nen tässä pykälässä tarkoitetun päätöksen te-kemistä kuulla tarvittaessa asianomaisia mi-nisteriöitä, maakunnan liittoja, metropolihal-lintoa ja kuntia.

91 §

Päätösten ilmoittaminen muistutuksen teh-neille ja viranomaisille

— — — — — — — — — — — — — —Radanpitäjän on lähetettävä yleis- ja rata-

suunnitelman hyväksymispäätöksestä ilmoi-tus kunnalle, elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskukselle ja maakunnan liitolle sekä tar-vittaessa muullekin viranomaiselle. Ilmoituk-seen on tarvittaessa liitettävä jäljennös suun-nitelmasta.

91 §

Päätösten ilmoittaminen muistutuksen teh-neille ja viranomaisille

— — — — — — — — — — — — — —Radanpitäjän on lähetettävä yleis- ja rata-

suunnitelman hyväksymispäätöksestä ilmoi-tus kunnalle, elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskukselle, maakunnan liitolle ja metro-polihallinnolle sekä tarvittaessa muullekinviranomaiselle. Ilmoitukseen on tarvittaessaliitettävä jäljennös suunnitelmasta.

155

92 §

Muutoksenhaku

— — — — — — — — — — — — — —Kunnalla, elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

tökeskuksella ja maakunnan liitolla on oikeushakea valittamalla muutosta sellaiseen yleis-ja ratasuunnitelman hyväksymispäätökseen,jonka vaikutukset ulottuvat kunnan alueelletai viranomaisen toimialueelle.

— — — — — — — — — — — — — —

92 §

Muutoksenhaku

— — — — — — — — — — — — — —Kunnalla, elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

tökeskuksella, maakunnan liitolla ja metro-polihallinnolla on oikeus hakea valittamallamuutosta sellaiseen yleis- ja ratasuunnitel-man hyväksymispäätökseen, jonka vaikutuk-set ulottuvat kunnan alueelle tai viranomai-sen toimialueelle.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

13.

Lakiilmailulain 86 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan ilmailulain (1194/2009) 86 §:n 1 momentti seuraavasti:

86 §

Rakentamislupa-asian käsittelyyn liittyväkuulemismenettely

Ennen lentopaikan rakentamisluvan myön-tämistä on asianomaiselle kunnalle sekä asianlaadun mukaan puolustusministeriölle, ympä-ristöministeriölle, elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskukselle ja maakunnan liitolle va-rattava tilaisuus antaa lausuntonsa asiasta.

— — — — — — — — — — — — — —

86 §

Rakentamislupa-asian käsittelyyn liittyväkuulemismenettely

Ennen lentopaikan rakentamisluvan myön-tämistä on asianomaiselle kunnalle sekä asianlaadun mukaan puolustusministeriölle, ympä-ristöministeriölle, elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskukselle, maakunnan liitolle jametropolihallinnolle varattava tilaisuus antaalausuntonsa asiasta.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

156

14.

Lakielinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 7 §:n 2

momentti seuraavasti:

7 §

Strateginen suunnittelu ja ohjaus

— — — — — — — — — — — — — —Työ- ja elinkeinoministeriö laatii yhdessä 8

§:ssä mainittujen ministeriöiden tai kes-kushallinnon virastojen sekä yhteistyössäelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten jamaakunnan liittojen kanssa strategia-asiakirjan ja strategiset tulostavoiteasiakirjatelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.Jos strategia-asiakirjan sisällöstä ei saavutetayksimielisyyttä ministeriöiden kesken, ratkai-see asian valtioneuvosto.

— — — — — — — — — — — — — —

7 §

Strateginen suunnittelu ja ohjaus

— — — — — — — — — — — — — —Työ- ja elinkeinoministeriö laatii yhdessä 8

§:ssä mainittujen ministeriöiden tai kes-kushallinnon virastojen sekä yhteistyössäelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten,maakunnan liittojen ja metropolihallinnonkanssa strategia-asiakirjan ja strategiset tu-lostavoiteasiakirjat elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksille. Jos strategia-asiakirjansisällöstä ei saavuteta yksimielisyyttä minis-teriöiden kesken, ratkaisee asian valtioneu-vosto.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .

157

15.

Lakialueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain muuttami-

sesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain

(7/2014) 3 §, 7 §:n 3 momentti, 17 §, 24 §:n 4 momentti, 28 §:n 1 momentti, 29 §:n 2 moment-ti ja 32 §:n 1 ja 3 momentti, ja

lisätään 6 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirtyvät 5 ja 6 momen-tiksi, sekä 45 §:ään uusi 3 momentti, seuraavasti:

3 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:1) alueella maakuntajakolain (1159/1997)

mukaisia maakunnan alueita tai valtion alue-hallintoviranomaisten toimialueita sekä valta-kunnallisessa toiminnassa Manner-Suomenaluetta;

2) rakennerahastoilla Euroopan aluekehitys-rahastoa, jäljempänä aluekehitysrahasto jaEuroopan sosiaalirahastoa, jäljempänä sosiaa-lirahasto;

3) rakennerahasto-ohjelmalla Kestävääkasvua ja työtä 2014 2020 -toimenpide-ohjelmaa;

4) alueellisilla suunnitelmilla aluelähtöisestija alueellisen organisaation johdolla tehtävääohjelmavalmistelua;

5) valtakunnallisilla teemoilla ohjelmassaolevia valtakunnallisia tavoitteita ja toimin-taa, jotka on valmisteltu ministeriöiden kes-ken niiden keskeisten strategioiden pohjalta;

6) rakennerahastovaroilla Euroopan komis-sion Euroopan unionin talousarvioista Suo-meen myöntämiä rakennerahastojen varoja;

7) välittävällä toimielimellä viranomaista,joka hoitaa hallinto- tai todentamisviranomai-sen puolesta tuen saajiin liittyviä tehtäviä; ja

8) yleisasetuksella yhteiseen strategiake-hykseen kuuluvaa Euroopan aluekehitysra-hastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, ko-heesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehit-

3 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:1) alueella maakuntajakolain (1159/1997)

mukaisia maakunnan alueita tai valtion alue-hallintoviranomaisten toimialueita sekä val-takunnallisessa toiminnassa Manner-Suomenaluetta;

2) metropolialueella metropolihallinnostaannetussa laissa ( / ) tarkoitettua metropoli-aluetta;

3) rakennerahastoilla Euroopan aluekehi-tysrahastoa, jäljempänä aluekehitysrahasto jaEuroopan sosiaalirahastoa, jäljempänä sosi-aalirahasto;

4) rakennerahasto-ohjelmalla Kestävääkasvua ja työtä 2014-2020 -toimenpide-ohjelmaa;

5) alueellisilla suunnitelmilla aluelähtöises-ti ja alueellisen organisaation johdolla tehtä-vää ohjelmavalmistelua;

6) valtakunnallisilla teemoilla ohjelmassaolevia valtakunnallisia tavoitteita ja toimin-taa, jotka on valmisteltu ministeriöiden kes-ken niiden keskeisten strategioiden pohjalta;

7) rakennerahastovaroilla Euroopan komis-sion Euroopan unionin talousarvioista Suo-meen myöntämiä rakennerahastojen varoja;

8) välittävällä toimielimellä viranomaista,joka hoitaa hallinto- tai todentamisviran-omaisen puolesta tuen saajiin liittyviä tehtä-viä; ja

9) yleisasetuksella yhteiseen strategiake-hykseen kuuluvaa Euroopan aluekehitysra-hastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, ko-

158

tämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri-ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistäsäännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahas-toa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiora-hastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahas-toa koskevista yleisistä säännöksistä sekäneuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006kumoamisesta annettua Euroopan parlamen-tin ja neuvoston asetusta (EU) N:o1303/2013.

heesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehit-tämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri-ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistäsäännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahas-toa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiora-hastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahas-toa koskevista yleisistä säännöksistä sekäneuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006kumoamisesta annettua Euroopan parlamen-tin ja neuvoston asetusta (EU) N:o1303/2013.

6 §

Alueiden kehittämisen suunnittelu

— — — — — — — — — — — — — —

6 §

Alueiden kehittämisen suunnittelu

— — — — — — — — — — — — — —Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa ja

maakuntaohjelmassa on metropolialuettakoskevat erilliset osiot. Metropolikaavastasäädetään erikseen. Uudenmaan liitto jametropolihallinto vastaavat yhteistyössämaakuntakaavan ja metropolikaavan yhteen-sovittamisesta.— — — — — — — — — — — — — —

7 §

Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävät

— — — — — — — — — — — — — —Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö vastaa

maakuntaohjelmien ja muiden tämän lainmukaisten kansallisten ohjelmien valmistelunja toimeenpanon yhteensovittamisesta, seu-rannasta ja arvioinnista yhteistyössä ministe-riöiden, maakuntien liittojen, elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskusten ja muiden alu-eiden kehittämisen kannalta keskeisten taho-jen kanssa.

7 §

Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävät

— — — — — — — — — — — — — —Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö vastaa

maakuntaohjelmien ja muiden tämän lainmukaisten kansallisten ohjelmien valmistelunja toimeenpanon yhteensovittamisesta, seu-rannasta ja arvioinnista yhteistyössä ministe-riöiden, maakuntien liittojen, metropolihal-linnon, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kusten ja muiden alueiden kehittämisen kan-nalta keskeisten tahojen kanssa.

17 §

Maakunnan liiton tehtävät

Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisenstrategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtä-vässä:

1) vastaa maakunnan yleisestä kehittämi-sestä ja toimii tällöin yhteistyössä valtion vi-ranomaisten, alueen keskuskaupunkien ja

17 §

Maakunnan liiton tehtävät

Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisenstrategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtä-vässä:

1) vastaa maakunnan yleisestä kehittämi-sestä ja toimii tällöin yhteistyössä valtion vi-ranomaisten, alueen keskuskaupunkien ja

159

muiden kuntien, yliopistojen ja korkeakoulu-jen sekä muiden alueiden kehittämiseen osal-listuvien tahojen kanssa sekä Lapin maakun-nassa saamelaiskäräjien kanssa; yhteistyöstävoidaan laatia yhteistyösopimuksia;

2) kehittää alueensa elinkeinoelämän toi-mintaedellytyksiä ottaen huomioon kuntienerilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet javahvuudet;

3) osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehal-lintovirastojen strategisten ohjausasiakirjojenlaatimiseen sekä osallistuu elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskusten tulossopimuksiakoskeviin neuvotteluihin alueen kehittämista-voitteiden huomioon ottamiseksi;

4) vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkänaikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yh-teensovittamisesta ja alueellisten koulutusta-voitteiden valmistelusta osana koulutuksen jatutkimuksen kehittämissuunnittelua;

5) vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmi-en ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovit-tamisesta osana maakuntaohjelman toteutta-mista;

6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmä-suunnitelman suunnitteluprosessin käynnis-tämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtami-sesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovitta-misesta maakunnan muun suunnittelun kans-sa muualla kuin Helsingin seudulla;

7) vastaa alueellisten laaja-alaisten luon-nonvaroja ja ympäristöä koskevien suunni-telmien osalta suunnitteluprosessin käynnis-tämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtami-sesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovitta-misesta maakunnan muun suunnittelun kans-sa;

8) laatii kuntien ja muiden koulutuksen jär-jestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjes-tyksen seuraavaa neljää vuotta koskevaan ra-hoitussuunnitelmaan, lukuun ottamatta lii-kunnan koulutuskeskusten hankkeita;

9) asettaa alueelliset liikuntaneuvostot;10) edistää julkisen hallinnon yhteispalve-

lusta annetussa laissa (223/2007) tarkoitettuayhteispalvelua alueellaan;

11) vastaa ennakoinnin yhteensovittamises-ta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnanja sen osien kehitystä sekä kehittämistoimin-nan vaikuttavuutta;

12) edistää kuntien ja maakuntien välistä

muiden kuntien, yliopistojen ja korkeakoulu-jen sekä muiden alueiden kehittämiseen osal-listuvien tahojen kanssa sekä Lapin maakun-nassa saamelaiskäräjien kanssa; yhteistyöstävoidaan laatia yhteistyösopimuksia;

2) kehittää alueensa elinkeinoelämän toi-mintaedellytyksiä ottaen huomioon kuntienerilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet javahvuudet;

3) osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehal-lintovirastojen strategisten ohjausasiakirjojenlaatimiseen sekä osallistuu elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskusten tulossopimuksiakoskeviin neuvotteluihin alueen kehittämis-tavoitteiden huomioon ottamiseksi;

4) vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkänaikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yh-teensovittamisesta ja alueellisten koulutusta-voitteiden valmistelusta osana koulutuksen jatutkimuksen kehittämissuunnittelua;

5) vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmi-en ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovit-tamisesta osana maakuntaohjelman toteutta-mista;

6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmä-suunnitelman suunnitteluprosessin käynnis-tämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtami-sesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovitta-misesta maakunnan muun suunnittelun kans-sa;

7) vastaa alueellisten laaja-alaisten luon-nonvaroja ja ympäristöä koskevien suunni-telmien osalta suunnitteluprosessin käynnis-tämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtami-sesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovitta-misesta maakunnan muun suunnittelun kans-sa;

8) laatii kuntien ja muiden koulutuksen jär-jestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjes-tyksen seuraavaa neljää vuotta koskevaan ra-hoitussuunnitelmaan, lukuun ottamatta lii-kunnan koulutuskeskusten hankkeita;

9) asettaa alueelliset liikuntaneuvostot;10) edistää julkisen hallinnon yhteispalve-

lusta annetussa laissa (223/2007) tarkoitettuayhteispalvelua alueellaan;

11) vastaa ennakoinnin yhteensovittamises-ta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnanja sen osien kehitystä sekä kehittämistoimin-nan vaikuttavuutta;

12) edistää kuntien ja maakuntien välistä

160

yhteistyötä, hoitaa tehtäviinsä liittyviä kan-sainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä

13) hoitaa muut tässä laissa säädetyt tehtä-vänsä.

yhteistyötä, hoitaa tehtäviinsä liittyviä kan-sainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä

13) hoitaa muut tässä laissa säädetyt tehtä-vänsä.

Metropolihallinto toimii yhteistyössä Uu-denmaan liiton kanssa ja hoitaa metropoli-alueella 1 momentin 3 ja 6 kohdissa tarkoite-tut tehtävät.

24 §

Maakunnan yhteistyöryhmä

— — — — — — — — — — — — — —Yhteistyöryhmässä on oltava kattavasti

edustettuina maakunnan alueen kehittämisenkannalta seuraavat keskeiset tahot:

1) alueen kunnat ja maakunnan liitto sekäLapin maakunnassa lisäksi saamelaiskäräjät;

2) ohjelmia rahoittavat valtion viranomaisetja muut yhteistyöryhmän tehtävien kannaltamerkittävät valtionhallintoon kuuluvat orga-nisaatiot;

3) alueen kehittämisen kannalta keskeisiätahoja kuten työmarkkina- ja elinkeinojärjes-töjä sekä kansalaisyhteiskuntaa kuten ympä-ristöjärjestöjä ja tasa-arvon ja syrjimättömyy-den edistämisestä vastaavia järjestöjä.— — — — — — — — — — — — — —

24 §

Maakunnan yhteistyöryhmä

— — — — — — — — — — — — — —Yhteistyöryhmässä on oltava kattavasti

edustettuina maakunnan alueen kehittämisenkannalta seuraavat keskeiset tahot:

1) alueen kunnat ja maakunnan liitto sekäUudenmaan maakunnassa metropolihallintoja Lapin maakunnassa lisäksi saamelaiskärä-jät;

2) ohjelmia rahoittavat valtion viranomai-set ja muut yhteistyöryhmän tehtävien kan-nalta merkittävät valtionhallintoon kuuluvatorganisaatiot;

3) alueen kehittämisen kannalta keskeisiätahoja kuten työmarkkina- ja elinkeinojärjes-töjä sekä kansalaisyhteiskuntaa kuten ympä-ristöjärjestöjä ja tasa-arvon ja syrjimättö-myyden edistämisestä vastaavia järjestöjä.— — — — — — — — — — — — — —

28 §

Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät

Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä onalueen maakuntaohjelmassa määriteltyjen ke-hittämistavoitteiden toteuttamiseksi ja eri oh-jelmien ja rahoitusvälineiden yhteensovitta-miseksi:

1) hyväksyä ja tarvittaessa tarkistaa maa-kuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, jol-la suunnataan maakuntaan osoitettua rakenne-rahastojen ja vastaavaa kansallista rahoitustasekä muuta alueen kehittämiseen vaikuttavaarahoitusta;

2) käsitellä elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskuksen ja tarvittavilta osin aluehallinto-viraston esitykset strategiseksi tulostavoite-asiakirjaksi;

3) antaa tarvittaessa lausuntoja sen toimi-

28 §

Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät

Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä onalueen maakuntaohjelmassa määriteltyjenkehittämistavoitteiden toteuttamiseksi ja eriohjelmien ja rahoitusvälineiden yhteensovit-tamiseksi:

1) hyväksyä ja tarvittaessa tarkistaa maa-kuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, jol-la suunnataan maakuntaan osoitettua raken-nerahastojen ja vastaavaa kansallista rahoi-tusta sekä muuta alueen kehittämiseen vai-kuttavaa rahoitusta;

2) käsitellä elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskuksen ja tarvittavilta osin aluehallin-toviraston esitykset strategiseksi tulostavoite-asiakirjaksi;

3) antaa tarvittaessa lausuntoja sen toimi-

161

alueelle kohdistuvista rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisista teemoista sekämaaseuturahaston tai muista aluekehityksenkannalta merkittävistä hankesuunnitelmistasekä asettaa tärkeysjärjestykseen alueen osal-listumisen niihin; lausunto ei ole rahoittajaavelvoittava;

4) antaa 27 §:n 4 momentin mukainen sito-va lausunto alueelliseen suunnitelmaan sisäl-tyvästä hankehakemuksesta;

5) edesauttaa laajojen, aluekehittämisenkannalta merkittävien hankekokonaisuuksienvalmistelua ja edistää niiden toteuttamista erirahoitusvälineillä;

6) tehdä tarvittaessa rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean hyväksymiä va-lintakriteerejä tarkentavia alueellisia valinta-kriteerejä ja ilmoittaa niistä hallintoviran-omaiselle sekä huolehtia tarvittavista menet-telytavoista niiden soveltamiseksi alueella;

7) määritellä tarvittavat alueelliset menette-lyt, joilla varmistetaan rahoitettaviksi hyväk-syttävien hankkeiden mahdollisten ympäris-tövaikutusten selvittäminen ennen rahoitus-päätösten tekoa;

8) raportoida rakennerahasto-ohjelman to-teutumisesta hallintoviranomaiselle ja tarvit-taessa esittää sille rakennerahasto-ohjelmaakoskevia muutostarpeita;

9) tiedottaa rakennerahasto-ohjelman toi-meenpanosta;

10) hoitaa tarvittaessa myös muita tehtä-viinsä liittyviä ja rakennerahasto-ohjelmientoimeenpanoon liittyviä tehtäviä, joista tarvit-taessa määrätään tarkemmin työjärjestykses-sä.— — — — — — — — — — — — — —

alueelle kohdistuvista rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisista teemoista sekämaaseuturahaston tai muista aluekehityksenkannalta merkittävistä hankesuunnitelmistasekä asettaa tärkeysjärjestykseen alueen osal-listumisen niihin; lausunto ei ole rahoittajaavelvoittava;

4) käsittelee maankäyttö- ja rakennuslaissatarkoitetun metropolisopimuksen, jotta sevoidaan ottaa huomioon muussa maakunnankehittämisessä;

5) antaa 27 §:n 4 momentin mukainen sito-va lausunto alueelliseen suunnitelmaan sisäl-tyvästä hankehakemuksesta;

6) edesauttaa laajojen, aluekehittämisenkannalta merkittävien hankekokonaisuuksienvalmistelua ja edistää niiden toteuttamista erirahoitusvälineillä;

7) tehdä tarvittaessa rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean hyväksymiä va-lintakriteerejä tarkentavia alueellisia valinta-kriteerejä ja ilmoittaa niistä hallintoviran-omaiselle sekä huolehtia tarvittavista menet-telytavoista niiden soveltamiseksi alueella;

8) määritellä tarvittavat alueelliset menette-lyt, joilla varmistetaan rahoitettaviksi hyväk-syttävien hankkeiden mahdollisten ympäris-tövaikutusten selvittäminen ennen rahoitus-päätösten tekoa;

9) raportoida rakennerahasto-ohjelman to-teutumisesta hallintoviranomaiselle ja tarvit-taessa esittää sille rakennerahasto-ohjelmaakoskevia muutostarpeita;

10) tiedottaa rakennerahasto-ohjelman toi-meenpanosta;

11) hoitaa tarvittaessa myös muita tehtä-viinsä liittyviä ja rakennerahasto-ohjelmientoimeenpanoon liittyviä tehtäviä, joista tarvit-taessa määrätään tarkemmin työjärjestykses-sä.— — — — — — — — — — — — — —

29 §

Valtakunnalliset alueiden kehittämisen pai-nopisteet

— — — — — — — — — — — — — —Viranomaisten ja maakuntien liittojen tulee

ottaa huomioon aluekehittämispäätös sekäedistää sen toteuttamista. Ministeriöiden tuleepyytää työ- ja elinkeinoministeriöltä lausunto,

29 §

Valtakunnalliset alueiden kehittämisen pai-nopisteet

— — — — — — — — — — — — — —Viranomaisten, maakuntien liittojen ja met-

ropolihallinnon tulee ottaa huomioon alue-kehittämispäätös sekä edistää sen toteutta-mista. Ministeriöiden tulee pyytää työ- ja

162

jos ne tai hallinnonalansa keskushallintovi-ranomaiset ja liikelaitokset valmistelevat alu-eelliseen kehitykseen merkittävästi vaikutta-via toimenpiteitä, jotka eivät sisälly alueke-hittämispäätökseen tai ne eivät tule käsiteltyätyö- ja elinkeinoministeriön kanssa muussayhteisessä valmistelussa.

— — — — — — — — — — — — — —

elinkeinoministeriöltä lausunto, jos ne taihallinnonalansa keskushallintoviranomaisetja liikelaitokset valmistelevat alueelliseenkehitykseen merkittävästi vaikuttavia toi-menpiteitä, jotka eivät sisälly aluekehittämis-päätökseen tai ne eivät tule käsiteltyä työ- jaelinkeinoministeriön kanssa muussa yhteises-sä valmistelussa.— — — — — — — — — — — — — —

32 §

Maakuntaohjelma

Maakunnan liitto laatii maakuntasuunnitel-maan perustuvan määräaikaisen maakuntaoh-jelman. Se sisältää maakunnan mahdollisuuk-siin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityis-piirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet,kuvauksen maakunnan kehittämisen kannaltakeskeisistä hankkeista ja muista olennaisistatoimenpiteistä, laadittavista yhteistyösopi-muksista tavoitteiden saavuttamiseksi ja tar-vittaessa määrittelyn alueen kuntien yhteis-työalueista sekä suunnitelman ohjelman ra-hoittamiseksi. Lapin maakunnassa maakun-taohjelmaan sisältyy saamelaiskulttuuria kos-keva osa.

— — — — — — — — — — — — — —Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyös-

sä kuntien, valtion viranomaisten ja alueidenkehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja jär-jestöjen sekä muiden vastaavien tahojenkanssa. Lapin maakunnassa saamelaiskulttuu-ria koskevan osan valmistelee saamelaiskärä-jät. Maakuntaohjelma laaditaan kunnanval-tuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi.Maakuntaohjelman hyväksyy maakunnan lii-ton ylin päättävä toimielin. Maakuntaohjel-maa tarkistetaan tarvittaessa aluekehittämis-päätöksen perusteella sekä tarvittaessa muul-loinkin.

— — — — — — — — — — — — — —

32 §

Maakuntaohjelma

Maakunnan liitto laatii maakuntasuunni-telmaan perustuvan määräaikaisen maakun-taohjelman. Se sisältää maakunnan mahdolli-suuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihinerityispiirteisiin perustuvat kehittämisen ta-voitteet, kuvauksen maakunnan kehittämisenkannalta keskeisistä hankkeista ja muistaolennaisista toimenpiteistä, laadittavista yh-teistyösopimuksista tavoitteiden saavuttami-seksi ja tarvittaessa määrittelyn alueen kunti-en yhteistyöalueista sekä suunnitelman oh-jelman rahoittamiseksi. Uudenmaan maa-kunnassa maakuntaohjelmaan sisältyy met-ropolialuetta ja Lapin maakunnassa saame-laiskulttuuria koskeva osa.— — — — — — — — — — — — — —

Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyös-sä kuntien, valtion viranomaisten ja alueidenkehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja jär-jestöjen sekä muiden vastaavien tahojenkanssa. Uudenmaan maakunnassa metropo-lialuetta koskeva osan valmistelee metropoli-hallinto ja Lapin maakunnassa saamelais-kulttuuria koskevan osan valmistelee saame-laiskäräjät. Maakuntaohjelma laaditaan kun-nanvaltuuston toimikausittain neljäksi vuo-deksi. Maakuntaohjelman hyväksyy maa-kunnan liiton ylin päättävä toimielin. Maa-kuntaohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa alue-kehittämispäätöksen perusteella sekä tarvitta-essa muulloinkin.— — — — — — — — — — — — — —

163

45 §

Yhteistyösopimus

— — — — — — — — — — — — — —

45 §

Yhteistyösopimus

— — — — — — — — — — — — — —Metropolialueella laadittavasta metropoli-

sopimuksesta säädetään maankäyttö- ja ra-kennuslaissa sekä laissa metropolihallinnos-ta.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

16.

Lakimaankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestikumotaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 46 a § ja 171 §:n 5 momentti, sellaisina

kuin ne ovat laissa 1129/2008,muutetaan 7 §:n 1 momentti, 16 §:n 4 momentti, 17 §:n 1 momentti, 28 §:n 1 momentti, 39

§:n 1 momentti, 47 §:n 1 ja 3 momentti, 48 §:n otsikko, 54 §:n 1 momentti, 65 §:n 3 ja 4 mo-mentti, 66 §:n 1 ja 3 momentti, 71 b §:n otsikko sekä 1 ja 2 momentti, 71 c §:n 2 momentti, 71d §:n 1 momentti, 92 §, 99 §:n 2 momentti, 173 §:n 2 ja 3 momentti, 177 §:n 1, 3 ja 4 moment-ti, 178 §, 188 §:n 1, 3 ja 5 momentti, 190 §:n 1 ja 3 momentti, 191 §:n 1 ja 4 momentti, 193 §,198 §:n 2 momentti, 199 §, 200 §:n 1-3 momentti, 203 § ja 205 §:n 1 momentti, sellaisina kuinniistä ovat 7 §:n 1 momentti ja 191 §:n 4 momentti laissa 1441/2006, 47 §:n 1 momentti laissa476/2004, 66 §:n 1 ja 3 momentti, 173 §:n 2 ja 3 momentti, 190 §:n 1 momentti, 191 §:n 1momentti, 198 §:n 2 momentti ja 205 §:n 1 momentti laissa 1589/2009, 71 b §:n otsikko sekä1 ja 2 momentti, 71 c §:n 2 momentti ja 71 d §:n 1 momentti laissa 319/2011, 188 §:n 5 mo-mentti, 190 §:n 3 momentti ja 203 § laissa 1129/2008 sekä 199 § osaksi laissa 1589/2009, ja

lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momen-tiksi, 16 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, lakiin uusi19 a §, uusi 4 a luku, 36 §:ään uusi 2 momentti, 48 §:ään uusi 3 momentti, 54 §:ään uusi 5momentti, 66 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1589/2009, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen2-4 momentti siirtyy 3-5 momentiksi, 101 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 137 a §, 177§:ään uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, lakiin uusi 195 a §,196 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1589/2009, uusi 4 momentti ja 201 §:ään, sellai-sena kuin se on laissa 1589/2009, uusi 3 ja 4 momentti, seuraavasti:

4 §

Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä

— — — — — — — — — — — — — —

4 §

Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä

— — — — — — — — — — — — — —Metropolikaavassa osoitetaan alueiden

käytön pääpiirteet metropolihallinnosta an-

164

netussa laissa ( / ) tarkoitetulla metropoli-alueella.— — — — — — — — — — — — — —

7 §

Kaavoituskatsaus

Kunnan tulee vähintään kerran vuodessalaatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossavireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevis-ta kaava-asioista, jotka eivät ole merkityksel-tään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selos-tetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittely-vaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toi-met, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituk-sen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja to-teuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteenon kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvioasumiseen varattujen tonttien riittävyydestä.

— — — — — — — — — — — — — —

7 §

Kaavoituskatsaus

Kunnan tulee vähintään kerran vuodessalaatia katsaus kunnassa, maakunnan liitossaja metropolihallinnossa vireillä olevista jalähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista,jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaa-voituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyestikaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekäsellaiset päätökset ja muut toimet, joilla onvälitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökoh-tiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.Kaavoituskatsauksen yhteyteen on metropo-lialueella ja tonttikysynnän sitä edellyttäessämuuallakin liitettävä arvio asumiseen varat-tujen tonttien riittävyydestä.— — — — — — — — — — — — — —

16 §

Suunnittelutarvealue

— — — — — — — — — — — — — —

Rakennusluvan erityisistä edellytyksistätässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarve-alueella säädetään 137 §:ssä

— — — — — — — — — — — — — —

16 §

Suunnittelutarvealue

— — — — — — — — — — — — — —Metropolihallinnosta annetun lain mukai-

nen metropolialue on suunnittelutarvealu-etta.

Rakennusluvan erityisistä edellytyksistätässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarve-alueella säädetään 137 §:ssä ja metropolialu-eella lisäksi 137 a §:ssä.— — — — — — — — — — — — — —

17 §

Asianomaisen ministeriön tehtävät

Asianomaiselle ministeriölle kuuluu aluei-den käytön suunnittelun ja rakennustoimenyleinen kehittäminen ja ohjaus. Asianomainenministeriö edistää, ohjaa ja valvoo maakunta-kaavoitusta.— — — — — — — — — — — — — —

17 §

Asianomaisen ministeriön tehtävät

Ympäristöministeriölle kuuluu alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen ylei-nen kehittäminen ja ohjaus. Ympäristöminis-teriö edistää, ohjaa ja valvoo maakuntakaa-voitusta ja metropolikaavoitusta.— — — — — — — — — — — — — —

165

19 a §

Metropolihallinnon tehtävät

Metropolihallinnon tehtävänä on metropo-lihallinnosta annetun lain mukaisen metropo-lialueen maankäytön suunnittelu ja ohjaus.

28 §

Maakuntakaavan sisältövaatimukset

Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakun-nalliset alueidenkäyttötavoitteet otettavahuomioon siten kuin siitä edellä säädetään.Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiotamaakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpei-siin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yh-teen sovitettava maakuntakaava-alueeseen ra-joittuvien alueiden maakuntakaavoituksenkanssa.— — — — — — — — — — — — — —

28 §

Maakuntakaavan sisältövaatimukset

Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakun-nalliset alueidenkäyttötavoitteet otettavahuomioon siten kuin siitä edellä säädetään.Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomio-ta maakunnan oloista johtuviin erityisiin tar-peisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaanyhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseenrajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksenja metropolikaavoituksen kanssa.— — — — — — — — — — — — — —

4 a LUKU

Metropolikaava

34 a §

Metropolikaavan tarkoitus

Metropolikaavan tarkoituksena on metro-polihallinnosta annetussa laissa tarkoitetunmetropolialueen ympäristöllisesti, taloudelli-sesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävänkehityksen vahvistaminen edistämällä erityi-sesti yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjes-telmän toimivuutta ja taloudellisuutta, asu-mistarpeita vastaavan asuntotuotannon jaelinkeinoelämän kehittämisen edellytyksiä,sekä sosiaalisesti tasapainoisen elinympäris-tön kehittämistä.

Metropolikaavassa esitetään metropolialu-een maankäytön, yhdyskuntarakenteen, lii-kennejärjestelmän, asumisen ja maapolitii-kan kehittämisen periaatteet ja tavoitteet.Kaavassa osoitetaan lisäksi metropolialueenmerkittävät asumisen, elinkeinotoimintojen jamuiden toimintojen sekä niiden kehittämisenkanssa yhteen sovitetut liikenteen ratkaisut.

166

Metropolikaavassa esitetään myös keskei-set kaavan toteuttamisperiaatteet ja -toimenpiteet sekä tarpeen mukaan eri aluei-den toteuttamisjärjestys.

Metropolikaavaa laadittaessa otetaanhuomioon valtakunnalliset ja metropolialu-etta koskevat tavoitteet sovittaen ne yhteenpaikallisten tavoitteiden kanssa.

34 b §

Metropolikaavan laatiminen ja hyväksyminen

Metropolihallinnon tulee huolehtia tarpeel-lisesta metropolikaavan laatimisesta, kaavanpitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämises-tä.

Metropolikaava voidaan laatia myös vai-heittain tai osa-alueittain. Vaiheittain taiosa-alueittain laadittavan metropolikaavantulee perustua metropolialuetta koskevaanriittävään kokonaisnäkemykseen.

Metropolihallinnon tulee metropolikaavaalaadittaessa olla tarpeellisessa määrin yh-teistyössä alueen kuntien, kaavan kannaltakeskeisten valtion viranomaisten ja muidenkaavan kannalta keskeisten tahojen kanssa.Ympäristöministeriön tulee asettaa yhteinentoimielin ohjaamaan metropolikaavan laa-dintaa. Toimielimessä tulee metropolihallin-non lisäksi olla edustettuina ainakin ympäris-töministeriön sekä liikenne- ja viestintäminis-teriön hallinnonalat. Metropolikaavaa laa-dittaessa järjestettävistä viranomaisneuvotte-luista säädetään 66 §:ssä.

Metropolikaavan hyväksyy metropolival-tuusto.

34 c §

Rakennuskielto metropolikaavaa laadittaessa

Kun metropolikaavan laatimisesta taimuuttamisesta on päätetty, metropolihallintovoi määrätä alueelle rakennuskiellon.

Rakennuskielto on voimassa enintään viisivuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuok-si metropolihallinto voi pidentää aikaa enin-tään viidellä vuodella.

Jos metropolihallinto on määrännyt 1 mo-mentissa tarkoitetun rakennuskiellon, se onvoimassa myös alueella, jolle on hyväksytty

167

metropolikaava tai sen muutos, kunnes hy-väksymispäätös on saanut lainvoiman.

34 d §

Metropolikaavan sisältövaatimukset

Metropolikaavaa laadittaessa on otettavahuomioon kaavan tarkoitus metropolialueenkehityksen ohjaamisessa sekä metropolialu-een oloista johtuvat erityiset tarpeet. Erityi-sesti on katsottava, että merkittävä rakenta-minen osoitetaan ensisijaisesti joukkoliiken-teellä, erityisesti raideliikenteellä hyvin saa-vutettaville alueille, olemassa olevaan yhdys-kuntarakenteeseen sekä keskusverkkoon tu-keutuen.

Metropolikaava on laadittava niin, ettäkaavan tehtävän ja tavoitteiden vaatimallatavalla otetaan erityisesti huomioon:

1)maankäytön, asumisen ja liikenteen sekämuiden toimintojen yhteensovittamisen tar-peet;

2) yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjes-telmän toimivuus, taloudellisuus ja ekologi-nen kestävyys, olemassa olevan yhdyskunta-rakenteen hyväksikäyttö ja tarve yhdyskunta-rakenteen eheyttämiseen;

3) mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hil-lintään ja ilmastonmuutokseen varautumi-seen;

4) mahdollisuudet turvalliseen, terveelli-seen ja väestörakenteeltaan tasapainoiseenelinympäristöön;

5) riittävän asuntotuotannon edellytykset jamuut asumisen tarpeet;

6) palveluverkon kehittämisen tarpeet sekäpalvelujen saavutettavuus kävellen, pyöräil-len ja joukkoliikenteellä;

7) mahdollisuudet yhdyskuntateknisenhuollon järjestämiseen ympäristön, luonnon-varojen ja talouden kannalta kestävällä ta-valla;

8) seudun elinkeinoelämän toimintaedelly-tykset;

9) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyt-tö;

10) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuu-riperinnön vaaliminen;

11) virkistykseen soveltuvien alueiden riit-tävyys ja viheralueverkoston jatkuvuus;

12) kaavan toteuttamistoimenpiteiden tar-

168

koituksenmukainen ajoittaminen ja yhteenso-vittaminen.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteeton metropolikaavaa laadittaessa otettavahuomioon siten kuin siitä erikseen säädetään.Metropolikaava on riittävästi sovitettava yh-teen kaava-alueeseen rajoittuvien alueidenmaakuntakaavoituksen kanssa.

Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77§:ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmienja -päätösten sekä 32 §:ssä tarkoitettua mai-sema-aluetta koskevien perustamispäätöstentulee olla ohjeena metropolikaavaa laaditta-essa.

Metropolikaavan toteuttamisen vaikutukseton selvitettävä ja kaavan sisältövaatimuksetotettava huomioon sillä tavalla kuin laaditta-van metropolikaavan tehtävä ja tavoitteetedellyttävät.

Metropolikaavan toteuttamistoimenpiteitäja niiden ajoitusta määriteltäessä on kiinni-tettävä huomiota kaavan toteuttamisestakunnalle ja muille kaavaa toteuttaville tahoil-le aiheutuviin kustannuksiin. Metropolikaavaei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulleoikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

34 e §

Metropolikaavan esitystapa

Metropolikaavaan kuuluvat suunnitelma-osa ja toimeenpano-osa. Kaavaan kuuluvatmyös kaavamääräykset ja -merkinnät.

Suunnitelmaosa sisältää pitkän aikavälintavoitetilan ja metropolialueen merkittävätratkaisut yhdyskuntarakenteen, liikennejär-jestelmän ja muiden toimintojen kehittämi-sestä. Suunnitelmaosa esitetään kartalla.

Toimeenpano-osassa esitetään kaavan to-teuttamisperiaatteet, lähivuosien kehittämis-kohteet ja toteuttamistoimenpiteet sekä to-teuttamisjärjestys ja toteutuksen ajoitus met-ropolikaavan tarkoituksen edellyttämällä ta-valla.

Metropolikaavaan liittyy selostus, jossaesitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehto-jen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen pe-rusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot si-ten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkem-min säädetään.

169

34 f §

Metropolikaavan toimeenpano-osan voimas-saoloaika

Metropolikaavan toimeenpano-osa on voi-massa enintään kahdeksan vuotta kerrallaan.Kaavassa voidaan toimeenpano-osan tai sentietyn määräyksen voimassaoloaika määrätälyhyemmäksi.

34 g §

Metropolisopimus

Metropolikaavan toteuttamiseksi tarpeelli-sista metropolihallinnon, valtion ja kuntiensekä tarpeellisilta osin myös muiden toteut-tamisen kannalta keskeisten tahojen toimen-piteistä ja niiden ajoituksesta sovitaan met-ropolisopimuksessa. Metropolisopimustalaadittaessa otetaan huomioon, mitä metro-polikaavan toimeenpano-osassa määrätäänkaavan toteuttamisesta.

Metropolisopimuksessa osapuolet voivatsopia myös muista kuin metropolikaavan to-teuttamiseen liittyvistä alueen kehittämistoi-menpiteistä.

Metropolisopimusta valmisteltaessa tuleesopimuksen lähtökohdista, tavoitteista ja si-sällöstä tiedottaa osallisten tiedonsaanninkannalta sopivalla tavalla. Osallisille tuleevalmisteltavan sopimuksen tarkoituksen jamerkityksen kannalta sopivalla tavalla vara-ta mahdollisuus esittää mielipiteensä asiasta.Jos metropolisopimuksen valmistelu koskeealuetta, jolla kaavan laatiminen on vireillä,sopimuksen valmistelusta tiedotetaan ja tilai-suus mielipiteen esittämiseen järjestetäänkaavan laatimisen yhteydessä. Osallistenmäärittelyssä noudatetaan soveltuvin osin,mitä 62 §:ssä säädetään kaavoitukseen osal-lisista.

34 h §

Metropolikaavamääräykset

Metropolikaavassa voidaan antaa määrä-yksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölleasetettavat vaatimukset huomioon ottaen tar-vitaan kaava-aluetta suunniteltaessa tai ra-

170

kennettaessa tai kaavaa muutoin toteutetta-essa.

Kaavamääräykset voivat muun ohessa kos-kea:1) haitallisten ympäristövaikutusten estämis-tä tai rajoittamista;2) maiseman, luonnonarvojen, rakennetunympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojentai muiden erityisten ympäristöarvojen suoje-lemista;3) vähittäiskaupan laatua ja kokoa, jos sekaupallisten palvelujen saatavuuden kannal-ta on tarpeen;4) alueen yleis- ja asemakaavoituksen ajoi-tusta ja eri toimintojen mitoitusta riittävällätarkkuudella;5) kaavan toteuttamista koskevien liikenne-hankkeiden ja muiden rakentamis- ja kehit-tämishankkeiden sekä kaavan muiden toteut-tamistoimenpiteiden periaatteita, toteuttamis-järjestystä ja ajoitusta.

34 i §

Metropolikaavan oikeusvaikutukset muuhunsuunnitteluun ja viranomaistoimintaan

Metropolikaava ja sen toteuttamista koske-vat määräykset on otettava huomioon ja met-ropolikaavan toteuttamista edistettävä laadit-taessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asema-kaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpi-teisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Viranomaisten on muutoinkin suunnitelles-saan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitäja päättäessään niiden toteuttamisesta otet-tava metropolikaava ja sen toteuttamistakoskevat määräykset huomioon, edistettäväkaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toi-menpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Metropolikaava ei ole oikeusvaikutteisenyleiskaavan eikä asemakaavan alueella voi-massa muutoin kuin 1 momentissa tarkoite-tun kaavojen muuttamista koskevan oikeus-vaikutuksen osalta. Jos alueella voimassaoleva yleiskaava on ilmeisessä ristiriidassametropolikaavan kanssa, metropolikaavassavoidaan määrätä, että metropolikaava kor-vaa yleiskaavan.

171

34 j §

Rakentamisrajoitus

Metropolikaavassa virkistys- tai suojelu-alueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollonverkostoja tai alueita varten osoitetulla alu-eella on voimassa rakentamista koskeva ra-joitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voi-daan kaavassa erityisellä määräyksellä laa-jentaa tai supistaa. Alueella, jolla rakenta-misrajoitus on voimassa, ei saa rakentaaniin, että vaikeutetaan metropolikaavan to-teutumista.

Rakentamisrajoituksesta johtuvasta lunas-tus- ja korvausvelvollisuudesta säädetään101 §:ssä.

36 §

Yleiskaavan laatimistarve

— — — — — — — — — — — — — —

36 §

Yleiskaavan laatimistarve

— — — — — — — — — — — — — —Metropolikaavan alueella kunnan tulee

huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimi-sesta ja sen pitämisestä ajan tasalla, elleimetropolikaavassa toisin määrätä

39 §

Yleiskaavan sisältövaatimukset

Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaavaotettava huomioon siten kuin siitä edellä sää-detään.— — — — — — — — — — — — — —

39 §

Yleiskaavan sisältövaatimukset

Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaavaja metropolikaava otettava huomioon sitenkuin siitä edellä säädetään.— — — — — — — — — — — — — —

46 a §

Pääkaupunkiseudun yleiskaava

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaistenkaupunkeihin laaditaan kuntien yhteinenyleiskaava (pääkaupunkiseudun yleiskaava).Oikeusvaikutteisen pääkaupunkiseudun yleis-kaavan tultua voimaan edellä mainittuihinpääkaupunkiseudun kuntiin ei sovelleta 8 eikä195 §:ää. Poikkeamisvallasta pääkaupunki-seudun yleiskaavan alueella säädetään 171§:ssä.

172

47 §

Yhteisen yleiskaavan laatiminen, hyväksymi-nen ja vahvistaminen

Kunnat voivat antaa yhteisen yleiskaavanlaatimisen ja hyväksymisen maakunnan lii-ton, tehtävään soveltuvan muun kuntayhty-män tai kuntien muun yhteisen toimielimentehtäväksi sen estämättä, mitä kuntalain 76§:ssä säädetään kuntien yhteistoiminnanmuodoista.— — — — — — — — — — — — — —

Oikeusvaikutteinen yhteinen yleiskaavasaatetaan asianomaisen ministeriön vahvistet-tavaksi. Yhteisen yleiskaavan vahvistamiseensovelletaan, mitä 31 §:ssä säädetään maakun-takaavan vahvistamisesta

47 §

Yhteisen yleiskaavan laatiminen, hyväksymi-nen ja vahvistaminen

Kunnat voivat antaa yhteisen yleiskaavanlaatimisen ja hyväksymisen maakunnan lii-ton, metropolihallinnon, tehtävään soveltu-van muun kuntayhtymän tai kuntien muunyhteisen toimielimen tehtäväksi sen estämät-tä, mitä kuntalain 76 §:ssä säädetään kuntienyhteistoiminnan muodoista.— — — — — — — — — — — — — —

Oikeusvaikutteinen yhteinen yleiskaavasaatetaan ympäristöministeriön vahvistetta-vaksi. Yhteisen yleiskaavan vahvistamiseensovelletaan, mitä 31 §:ssä säädetään maakun-takaavan vahvistamisesta.

48 §

Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavansuhde

48 §

Maakuntakaavan, metropolikaavan ja yhtei-sen yleiskaavan suhde

— — — — — — — — — — — — — —Maakuntakaava ei ole voimassa metropoli-

kaavan alueella. Metropolikaava on 34 i§:ssä säädetyllä tavalla otettava huomioonyhteistä yleiskaavaa laadittaessa ja muutet-taessa

54 §

Asemakaavan sisältövaatimukset

Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaa-va ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettavahuomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

— — — — — — — — — — — — — —

54 §

Asemakaavan sisältövaatimukset

Asemakaavaa laadittaessa on maakunta-kaava, metropolikaava ja oikeusvaikutteinenyleiskaava otettava huomioon siten kuin siitäedellä säädetään.— — — — — — — — — — — — — —

Laadittaessa asemakaavaa metropolikaa-van alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteistayleiskaavaa ja jota koskee metropolikaavassa36 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräys, eisovelleta mitä edellä 4 momentissa sääde-tään.

173

65 §

Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti näh-täville

— — — — — — — — — — — — — —Mitä tässä pykälässä säädetään kunnasta,

koskee maakuntakaavan osalta maakunnanliittoa.

Kaavaehdotuksen asettamisesta nähtävillesäädetään tarkemmin asetuksella.

65 §

Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti näh-täville

— — — — — — — — — — — — — —Mitä tässä pykälässä säädetään kunnasta,

koskee maakuntakaavan osalta maakunnanliittoa ja metropolikaavan osalta metropoli-hallintoa.

Kaavaehdotuksen asettamisesta nähtävillesäädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuk-sella.

66 §

Viranomaisneuvottelu

Maakuntakaavaa valmisteltaessa on oltavayhteydessä asianomaiseen ministeriöön jaelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen.Asianomaisen ministeriön, elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskuksen sekä maakunnanliiton kesken on järjestettävä neuvottelu kaa-van laadintaan liittyvien valtakunnallisten ta-voitteiden ja muiden keskeisten tavoitteidenselvittämiseksi.

— — — — — — — — — — — — — —Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun neu-

votteluun on kutsuttava ne viranomaiset, joi-den toimialaa asia saattaa koskea.— — — — — — — — — — — — — —

66 §

Viranomaisneuvottelu

Maakuntakaavaa valmisteltaessa on oltavayhteydessä ympäristöministeriöön ja elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Ym-päristöministeriön, elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksen sekä maakunnan liitonkesken on järjestettävä neuvottelu kaavanlaadintaan liittyvien valtakunnallisten tavoit-teiden ja muiden keskeisten tavoitteiden sel-vittämiseksi.

Metropolikaavaa valmisteltaessa on ympä-ristöministeriön, liikenne- ja viestintäminis-teriön, tarpeen mukaan muiden ministeriöi-den, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-sen ja Liikenneviraston sekä metropolihal-linnon kesken järjestettävä neuvottelu kaavanlaadintaan liittyvien valtakunnallisten jametropolialuetta koskevien tavoitteiden sel-vittämiseksi.— — — — — — — — — — — — — —

Edellä 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitettuunneuvotteluun on kutsuttava ne viranomaiset,joiden toimialaa asia saattaa koskea.— — — — — — — — — — — — — —

71 b §

Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat eri-tyiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleis-

kaavalle

Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassavähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi,

71 b §

Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat eri-tyiset sisältövaatimukset maakunta-, metro-

poli- ja yleiskaavalle

Osoitettaessa maakunta-, metropoli- taiyleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä

174

mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin sää-detään, katsottava, että:

1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole mer-kittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden ke-hittämiseen;

2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdol-lisuuksien mukaan saavutettavissa joukkolii-kenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä

3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisenpalveluverkon kehitystä, jossa asiointimatko-jen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestäaiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdolli-simman vähäiset.

Maakuntakaavassa tulee esittää merkityk-seltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksi-kön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksi-köiden enimmäismitoitus on osoitettava maa-kuntakaavassa riittävällä tarkkuudella

on sen lisäksi, mitä maakunta-, metropoli- jayleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava,että:

1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole mer-kittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niidenkehittämiseen;

2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdol-lisuuksien mukaan saavutettavissa joukkolii-kenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä

3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisenpalveluverkon kehitystä, jossa asiointimatko-jen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestäaiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdolli-simman vähäiset.

Maakuntakaavassa ja metropolikaavassatulee esittää merkitykseltään seudullisen vä-hittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vä-hittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoi-tus on osoitettava maakuntakaavassa ja met-ropolikaavassa riittävällä tarkkuudella.

71 c §

Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen

— — — — — — — — — — — — — —Merkitykseltään seudullisen vähittäiskau-

pan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaa-van keskustatoiminnoille tarkoitetun alueenulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupansuuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alueon maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tä-hän tarkoitukseen.

71 c §

Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen

— — — — — — — — — — — — — —Merkitykseltään seudullisen vähittäiskau-

pan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaa-van ja metropolikaavan keskustatoiminnoilletarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, et-tä vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspai-kaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassaja metropolikaavassa erityisesti osoitettu tä-hän tarkoitukseen.

71 d §

Asemakaavan oikeusvaikutukset vähittäis-kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen

Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoit-taa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoi-minnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ell-ei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettutätä tarkoitusta varten.— — — — — — — — — — — — — —

71 d §

Asemakaavan oikeusvaikutukset vähittäis-kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen

Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoit-taa maakunta-, metropoli- tai yleiskaavankeskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulko-puolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityi-sesti osoitettu tätä tarkoitusta varten.— — — — — — — — — — — — — —

175

92 §

Kunnan oikeus yksityisen tien alueeseen

Jos yleiskaava-alueella yksityisistä teistäannetun lain (358/1962), jäljempänä yksityis-tielaki, 1 §:n mukainen yksityinen tie tai tie,jonka maanomistaja on yhdyskuntarakenta-misen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijait-see sellaisella alueella, joka kaavan mukaanon tarkoitettu liikenneväyläksi, kunnalla onoikeus korvauksetta panna kuntoon tiealuesiihen kuuluvine ojineen ja asettaa siihen joh-toja sekä luovuttaa se yleiseen liikenteeseen.

92 §

Kunnan oikeus yksityisen tien alueeseen

Jos yleiskaava-alueella tai metropolikaava-alueella yksityisistä teistä annetun lain(358/1962), jäljempänä yksityistielaki, 1 §:nmukainen yksityinen tie tai tie, jonka maan-omistaja on yhdyskuntarakentamisen yhtey-dessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisel-la alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitet-tu liikenneväyläksi, kunnalla on oikeus kor-vauksetta panna kuntoon tiealue siihen kuu-luvine ojineen ja asettaa siihen johtoja sekäluovuttaa se yleiseen liikenteeseen.

99 §

Lunastuslupaan perustuva maan lunastami-nen

— — — — — — — — — — — — — —Asianomainen ministeriö voi antaa kaavan

toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunas-taa maakuntakaavaan otetun alueen tai senkäyttöoikeuden supistamisen, jos se on tar-peellista maakuntakaavan toteuttamiseksi val-tion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan väes-tön yhteisiä tarpeita varten.— — — — — — — — — — — — — —

99 §

Lunastuslupaan perustuva maan lunastami-nen

— — — — — — — — — — — — — —Ympäristöministeriö voi antaa kaavan to-

teuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaamaakuntakaavaan tai metropolikaavaan ote-tun alueen tai sen käyttöoikeuden supistami-sen, jos se on tarpeellista maakuntakaavan taimetropolikaavan toteuttamiseksi valtion,seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestönyhteisiä tarpeita varten.— — — — — — — — — — — — — —

101 §

Lunastus- ja korvausvelvollisuus

— — — — — — — — — — — — — —

101 §

Lunastus- ja korvausvelvollisuus

— — — — — — — — — — — — — —Mitä edellä tässä pykälässä säädetään,

koskee 34 j §:ssä tarkoitetun määräyksen no-jalla metropolikaavaa. Lunastus- tai korva-usvelvollinen on kaavan toteuttamisesta vas-taava julkisyhteisö.

137 a §

Rakennusluvan erityiset edellytykset metro-polialueella

Rakennuslupa voidaan 16 §:n 4 momentis-sa tarkoitetulla suunnittelutarvealueella

176

myöntää erityisestä syystä. Rakennuslupaamyönnettäessä on lisäksi otettava huomioon,mitä edellä 137 §:ssä rakennusluvan erityi-sistä edellytyksistä säädetään.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-tään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon taimaatilaan kuuluvan talousrakennuksen.

Edellä 1 momentissa säädettyjen erityistenedellytysten olemassaolon ratkaisee raken-nuslupamenettelystä erillisessä menettelyssämetropolihallinto.

Suunnittelutarveasiaa ratkaistaessa nouda-tetaan asianosaisten ja viranomaisten kuu-lemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoitta-misessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174§:ssä säädetään poikkeamismenettelystä.

171 §

Poikkeamisvalta

— — — — — — — — — — — — — —Oikeusvaikutteisen pääkaupunkiseudun

yleiskaavan alueella poikkeuksen myöntämi-nen kuuluu 2 ja 3 momenteissa säädetystäpoiketen kunnalle.— — — — — — — — — — — — — —

171 §

Poikkeamisvalta

— — — — — — — — — — — — — —

173 §

Poikkeamismenettely

— — — — — — — — — — — — — —Ennen poikkeamista koskevan asian ratkai-

semista on tarvittaessa pyydettävä elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen, muun valti-on viranomaisen tai maakunnan liiton lausun-to, jos poikkeaminen koskee merkittävästiniiden toimialaa. Jos poikkeaminen vaikuttaamerkittävästi naapurikunnan maankäyttöön,on pyydettävä myös naapurikunnan lausunto.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenlausunto on kuitenkin pyydettävä aina, kunpoikkeaminen koskee:

1) aluetta, jota koskevat erityiset valtakun-nalliset alueidenkäyttötavoitteet;

2) luonnonsuojelun kannalta merkittävääaluetta;

3) rakennussuojelun kannalta merkittävääkohdetta tai aluetta; tai

173 §

Poikkeamismenettely

— — — — — — — — — — — — — —Ennen poikkeamista koskevan asian ratkai-

semista on tarvittaessa pyydettävä elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen, muun valti-on viranomaisen, maakunnan liiton tai met-ropolihallinnon lausunto, jos poikkeaminenkoskee merkittävästi niiden toimialaa. Jospoikkeaminen vaikuttaa merkittävästi naapu-rikunnan maankäyttöön, on pyydettävä myösnaapurikunnan lausunto.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-sen lausunto on kuitenkin pyydettävä aina,kun poikkeaminen koskee:

1) aluetta, jota koskevat erityiset valtakun-nalliset alueidenkäyttötavoitteet;

2) luonnonsuojelun kannalta merkittävääaluetta;

3) rakennussuojelun kannalta merkittävääkohdetta tai aluetta; tai

177

4) maakuntakaavassa virkistys- tai suojelu-alueeksi varattua aluetta.

— — — — — — — — — — — — — —

4) maakuntakaavassa tai metropolikaavas-sa virkistys- tai suojelualueeksi varattua alu-etta.— — — — — — — — — — — — — —

177 §

Määräys suunnitteluvelvoitteen toteuttami-seksi

Jollei kunta huolehdi rakennusjärjestyksen,tarpeellisten yleiskaavojen tai asemakaavojenlaatimisesta taikka pitämisestä ajan tasalla jaon ilmeistä, että se vaikeuttaa laissa alueidenkäytön suunnittelulle tai rakentamisen ohja-ukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista,asianomainen ministeriö voi asettaa määrä-ajan, jonka kuluessa sitä koskeva päätös ontehtävä.— — — — — — — — — — — — — —

Jollei 1 momentissa tarkoitettua määräystänoudateta, ministeriö voi velvoittaa kunnansiihen uhkasakolla.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään kun-nasta, koskee vastaavasti maakunnan liittoa,jollei se huolehdi tarpeellisesta maakuntakaa-van laatimisesta tai sen pitämisestä ajan tasal-la.

— — — — — — — — — — — — — —

177 §

Määräys suunnitteluvelvoitteen toteuttami-seksi

Jollei kunta huolehdi rakennusjärjestyksen,tarpeellisten yleiskaavojen tai asemakaavojenlaatimisesta taikka pitämisestä ajan tasalla jaon ilmeistä, että se vaikeuttaa laissa alueidenkäytön suunnittelulle tai rakentamisen ohja-ukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista,ympäristöministeriö voi asettaa määräajan,jonka kuluessa sitä koskeva päätös on tehtä-vä.— — — — — — — — — — — — — —

Jollei 1 momentissa tarkoitettua määräystänoudateta, ympäristöministeriö voi velvoittaakunnan siihen uhkasakolla.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään kun-nasta, koskee vastaavasti maakunnan liittoa,jollei se huolehdi tarpeellisesta maakunta-kaavan laatimisesta tai sen pitämisestä ajantasalla, ja metropolihallintoa, jollei se huo-lehdi metropolikaavan laatimisesta ja sen pi-tämisestä ajan tasalla.

Mitä edellä 1 momentissa säädetään, so-velletaan vastaavasti, jollei kunta tai muu vi-ranomainen huolehdi metropolikaavassakaavan toteuttamiseksi annettujen määräys-ten tai muiden velvoitteiden noudattamisesta.— — — — — — — — — — — — — —

178 §

Määräys valtakunnallisen alueidenkäyttöta-voitteen toteuttamiseksi

Jos edellytysten luominen tietylle alueenkäytölle on valtakunnallisen alueidenkäyttö-tavoitteen toteuttamiseksi yleisen edun kan-nalta erittäin tärkeää eikä maakuntakaavassataikka yleis- tai asemakaavassa ole osoitettutarpeellista ratkaisua, asianomainen ministe-riö voi antaa maakunnan liitolle tai kunnalletähän liittyviä alueen suunnittelutehtävän hoi-tamista koskevia määräyksiä.

178 §

Määräys valtakunnallisen alueidenkäyttöta-voitteen toteuttamiseksi

Jos edellytysten luominen tietylle alueenkäytölle on valtakunnallisen alueidenkäyttö-tavoitteen toteuttamiseksi yleisen edun kan-nalta erittäin tärkeää eikä maakuntakaavassa,metropolikaavassa taikka yleis- tai asema-kaavassa ole osoitettu tarpeellista ratkaisua,ympäristöministeriö voi antaa maakunnan lii-tolle, metropolihallinnolle tai kunnalle tähänliittyviä alueen suunnittelutehtävän hoitamis-ta koskevia määräyksiä.

178

Ennen 1 momentissa tarkoitetun määräyk-sen antamista on neuvoteltava maakunnan lii-ton, kunnan ja niiden muiden tahojen kanssa,joita asia koskee. Näiltä on myös pyydettäväasiasta lausunto

Ennen 1 momentissa tarkoitetun määräyk-sen antamista on neuvoteltava maakunnan lii-ton, metropolihallinnon, kunnan ja niidenmuiden tahojen kanssa, joita asia koskee.Näiltä on myös pyydettävä asiasta lausunto.

188 §

Muutoksenhaku kaavan ja rakennusjärjestyk-sen hyväksymispäätöksestä

Yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjär-jestyksen hyväksymistä koskevaan päätök-seen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään.Kuntalaissa säädettyä oikaisumenettelyä eikuitenkaan sovelleta asemakaavan hyväksy-mistä koskevissa asioissa silloinkaan, kunpäätösvalta on 52 §:ssä säädetyllä tavalla siir-retty kunnanhallitukselle tai lautakunnalle.

— — — — — — — — — — — — — —Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan

päätökseen haetaan muutosta valittamallaasianomaiseen ministeriöön. Valitus käsitel-lään kaavan 31 §:ssä tarkoitetun vahvistami-sen yhteydessä. Muutoin muutoksenhaussasovelletaan, mitä kuntalaissa säädetään.— — — — — — — — — — — — — —

Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskeeoikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella ole-vaa asemakaavaa ja jolla valitus on jätettytutkimatta tai jolla ei ole muutettu valituksenkohteena ollutta viranomaisen päätöstä siltäosalta, johon valitus kohdistuu, saa hakeamuutosta valittamalla vain, jos korkein hallin-to-oikeus myöntää valitusluvan. Mitä tässämomentissa säädetään, ei koske ranta-asemakaavaa.— — — — — — — — — — — — — —

188 §

Muutoksenhaku kaavan ja rakennusjärjestyk-sen hyväksymispäätöksestä

Metropolikaavan, yleiskaavan, asemakaa-van ja rakennusjärjestyksen hyväksymistäkoskevaan päätökseen haetaan muutosta va-littamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kunta-laissa säädetään. Kuntalaissa säädettyä oi-kaisumenettelyä ei kuitenkaan sovelleta ase-makaavan hyväksymistä koskevissa asioissasilloinkaan, kun päätösvalta on 52 §:ssä sää-detyllä tavalla siirretty kunnanhallitukselletai lautakunnalle.— — — — — — — — — — — — — —

Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaanpäätökseen haetaan muutosta valittamallaympäristöministeriöön. Valitus käsitelläänkaavan 31 §:ssä tarkoitetun vahvistamisenyhteydessä. Muutoin muutoksenhaussa so-velletaan, mitä kuntalaissa säädetään.— — — — — — — — — — — — — —

Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskeemetropolikaavan tai oikeusvaikutteisenyleiskaavan alueella olevaa asemakaavaa jajolla valitus on jätetty tutkimatta tai jolla eiole muutettu valituksen kohteena ollutta vi-ranomaisen päätöstä siltä osalta, johon vali-tus kohdistuu, saa hakea muutosta valittamal-la vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntäävalitusluvan. Mitä tässä momentissa sääde-tään, ei koske ranta-asemakaavaa.— — — — — — — — — — — — — —

190 §

Muutoksenhaku muusta viranomaisen pää-töksestä

Muutosta kunnan viranomaisen tämän lainmukaiseen muuhun kuin 188 ja 189 §:ssä tar-koitettuun päätökseen, maakunnan liiton 33§:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseensekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-

190 §

Muutoksenhaku muusta viranomaisen pää-töksestä

Muutosta kunnan viranomaisen tämän lainmukaiseen muuhun kuin 188 ja 189 §:ssätarkoitettuun päätökseen, maakunnan liiton33 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätök-seen sekä metropolihallinnon ja elinkeino-,

179

kuksen tämän lain nojalla antamaan päätök-seen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen.Toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyyhallintolainkäyttölain (586/1996) 12 §:n mu-kaan. Valitettaessa elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksen päätöksestä toimivaltai-nen hallinto-oikeus on kuitenkin se, jonkatuomiopiirissä pääosa kysymyksessä olevastaalueesta sijaitsee.— — — — — — — — — — — — — —

Kunnan viranomaisen suunnittelutarveasi-assa tekemää 137 §:n mukaista päätöstä,poikkeamispäätöstä, rakennuslupaa, toimen-pidelupaa ja katusuunnitelmaa koskevassaasiassa hallinto-oikeuden päätökseen, jollavalitus on jätetty tutkimatta tai jolla ei olemuutettu valituksen kohteena ollutta viran-omaisen päätöstä, saa hakea muutosta valit-tamalla vain, jos korkein hallinto-oikeusmyöntää valitusluvan.

— — — — — — — — — — — — — —

liikenne- ja ympäristökeskuksen tämän lainnojalla antamaan päätökseen haetaan valit-tamalla hallinto-oikeuteen. Toimivaltainenhallinto-oikeus määräytyy hallintolainkäyttö-lain (586/1996) 12 §:n mukaan. Valitettaessaelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenpäätöksestä toimivaltainen hallinto-oikeus onkuitenkin se, jonka tuomiopiirissä pääosa ky-symyksessä olevasta alueesta sijaitsee.— — — — — — — — — — — — — —

Metropolihallinnon suunnittelutarveasiassatekemää 137 a §:n mukaista päätöstä sekäkunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassatekemää 137 §:n mukaista päätöstä, poik-keamispäätöstä, rakennuslupaa, toimenpide-lupaa ja katusuunnitelmaa koskevassa asiassahallinto-oikeuden päätökseen, jolla valitus onjätetty tutkimatta tai jolla ei ole muutettu va-lituksen kohteena ollutta viranomaisen pää-töstä, saa hakea muutosta valittamalla vain,jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitus-luvan.— — — — — — — — — — — — — —

191 §

Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksenhyväksymistä koskevasta päätöksestä

Sen lisäksi, mitä kuntalain 92 §:ssä sääde-tään valitusoikeudesta, elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksella ja muulla viranomaisel-la on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeusvalittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hy-väksymistä koskevasta päätöksestä. Valitus-oikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnal-la, joiden alueella kaavassa osoitetulla maan-käytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaiku-tuksia.— — — — — — — — — — — — — —

Muilla kuin kunnalla ei ole oikeutta hakeamuutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jollahallinto-oikeus on kumonnut kunnan viran-omaisen tekemän kaavan tai rakennusjärjes-tyksen hyväksymistä koskevan päätöksen. Josranta-asemakaavan laatimisesta on huolehti-nut maanomistaja, hänellä on kuitenkin oike-us valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä.Maakuntakaavan jäätyä vahvistamatta muullakuin maakunnan liitolla tai kunnalla ei ole oi-keutta hakea muutosta.

191 §

Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksenhyväksymistä koskevasta päätöksestä

Sen lisäksi, mitä kuntalain 92 §:ssä sääde-tään valitusoikeudesta, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksella ja muulla viran-omaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissaoikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyk-sen hyväksymistä koskevasta päätöksestä.Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla,metropolihallinnolla ja kunnalla, joiden alu-eella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tairakennusjärjestyksellä on vaikutuksia.— — — — — — — — — — — — — —

Muilla kuin kunnalla ei ole oikeutta hakeamuutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jollahallinto-oikeus on kumonnut kunnan viran-omaisen tekemän kaavan tai rakennusjärjes-tyksen hyväksymistä koskevan päätöksen.Jos ranta-asemakaavan laatimisesta on huo-lehtinut maanomistaja, hänellä on kuitenkinoikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä.Maakuntakaavan jäätyä vahvistamatta muullakuin maakunnan liitolla tai kunnalla ei oleoikeutta hakea muutosta. Muilla kuin metro-polihallinnolla tai kunnalla ei ole oikeutta

180

hakea muutosta hallinto-oikeuden päätök-seen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut met-ropolihallinnon tekemän metropolikaavanhyväksymistä koskevan päätöksen.

193 §

Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä jasuunnittelutarveratkaisusta

Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä jakunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassatekemästä 137 §:n mukaisesta päätöksestä on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueenomistajalla ja haltijalla;

2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja halti-jalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyt-tämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;

3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon taimuihin oloihin hanke saattaa huomattavastivaikuttaa;

4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen taietuun päätös välittömästi vaikuttaa;

5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonkamaankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;

6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidylläyhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luon-non- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvo-jen suojelun edistäminen taikka elinympäris-tön laatuun muutoin vaikuttaminen;

7) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-sella; sekä

8) muulla viranomaisella toimialaansa kuu-luvissa asioissa.

193 §

Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä jasuunnittelutarveratkaisusta

Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä jakunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassatekemästä 137 §:n mukaisesta päätöksestäsekä metropolihallinnon suunnittelutarveasi-assa tekemästä 137 a §:n mukaisesta päätök-sestä on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueenomistajalla ja haltijalla;

2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja halti-jalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyt-tämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;

3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon taimuihin oloihin hanke saattaa huomattavastivaikuttaa;

4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen taietuun päätös välittömästi vaikuttaa;

5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonkamaankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;

6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidylläyhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luon-non- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvo-jen suojelun edistäminen taikka elinympäris-tön laatuun muutoin vaikuttaminen;

7) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kuksella;

8) metropolihallinnolla; sekä9) muulla viranomaisella toimialaansa kuu-

luvissa asioissa.

195 a §

Viranomaisen oikaisukehotus metropolikaa-va-asiassa

Ympäristöministeriö ja liikenneministeriövoivat tehdä metropolihallinnolle kirjallisenoikaisukehotuksen metropolikaavasta. Mitä195 §:ssä säädetään oikaisukehotuksen te-kemisen edellytyksistä ja menettelystä, sovel-letaan vastaavasti metropolikaavasta tehtä-vään oikaisukehotukseen.

181

196 §

Oikaisukehotuksen johdosta tehdyn päätöksenvaikutus valituksiin

— — — — — — — — — — — — — —

196 §

Oikaisukehotuksen johdosta tehdyn päätök-sen vaikutus valituksiin

— — — — — — — — — — — — — —Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee

vastaavasti metropolikaavan hyväksymispää-töksestä tehtyä oikaisukehotusta.

198 §

Eräiden päätösten tiedoksi antaminen

— — — — — — — — — — — — — —Hallinto-oikeuden päätös 188 §:n 1 momen-

tissa tarkoitetussa asiassa annetaan julkipanonjälkeen. Hallinto-oikeuden ja kunnan viran-omaisen päätös lupa-asiassa sekä kunnan vi-ranomaisen, elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskuksen ja hallinto-oikeuden päätös 171§:ssä tarkoitetussa poikkeamista koskevassaasiassa annetaan julkipanon jälkeen. Ympä-ristöministeriön 31 §:n 1 momentissa, 33 §:n3 momentissa, 177 §:n 1 momentissa ja 178§:ssä sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen 38 §:n 2 momentissa ja 179 §:ssätarkoitettu päätös annetaan samoin julkipanonjälkeen.

— — — — — — — — — — — — — —

198 §

Eräiden päätösten tiedoksi antaminen

— — — — — — — — — — — — — —Hallinto-oikeuden päätös 188 §:n 1 mo-

mentissa tarkoitetussa asiassa annetaan julki-panon jälkeen. Hallinto-oikeuden ja kunnanviranomaisen päätös lupa-asiassa sekä kun-nan viranomaisen, elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksen ja hallinto-oikeudenpäätös 171 §:ssä tarkoitetussa poikkeamistakoskevassa asiassa annetaan julkipanon jäl-keen. Ympäristöministeriön 31 §:n 1 momen-tissa, 33 §:n 3 momentissa, 177 §:n 1 mo-mentissa ja 178 §:ssä sekä elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskuksen 38 §:n 2 momen-tissa ja 179 §:ssä tarkoitettu päätös annetaansamoin julkipanon jälkeen. Metropolihallin-non 137 a §:ssä tarkoitettu päätös annetaansamoin julkipanon jälkeen.— — — — — — — — — — — — — —

199 §

Valtioiden rajat ylittävät ympäristövaikutuk-set

Jos Suomea velvoittavan kansainvälisensopimuksen toimeenpano edellyttää tämänlain mukaisen kaavan toteuttamisen ympäris-tövaikutuksia arvioitaessa yhteistyötä toisenvaltion kanssa, kaavaa laativan maakunnanliiton tai kunnan tulee toimittaa ennen kaavanhyväksymistä asianomaiselle ministeriölle jaelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksellesopimuksen mukaista toiselle valtiolle ilmoit-tamista varten tarpeelliset tiedot.

Asianomainen ministeriö huolehtii 1 mo-

199 §

Valtioiden rajat ylittävät ympäristövaikutuk-set

Jos Suomea velvoittavan kansainvälisensopimuksen toimeenpano edellyttää tämänlain mukaisen kaavan toteuttamisen ympäris-tövaikutuksia arvioitaessa yhteistyötä toisenvaltion kanssa, kaavaa laativan maakunnanliiton, metropolihallinnon tai kunnan tuleetoimittaa ennen kaavan hyväksymistä ympä-ristöministeriölle ja elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskukselle sopimuksen mukaistatoiselle valtiolle ilmoittamista varten tarpeel-liset tiedot.

Ympäristöministeriö huolehtii 1 momentis-

182

mentissa tarkoitetun sopimuksen mukaisistatoiseen valtioon kohdistuvista ilmoitus- janeuvottelutehtävistä.

Ilmoitus- ja neuvottelumenettelystä sääde-tään tarkemmin asetuksella

sa tarkoitetun sopimuksen mukaisista toiseenvaltioon kohdistuvista ilmoitus- ja neuvotte-lutehtävistä.

Ilmoitus- ja neuvottelumenettelystä sääde-tään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

200 §

Eräiden päätösten voimaantulo

Kaava, rakennusjärjestys, tonttijako, raken-nuskielto, toimenpiderajoitus ja 33 §:n 3 mo-mentin rakentamisrajoitus tulevat voimaan,kun ne on saatettu yleisesti tiedoksi sillä ta-voin kuin asetuksella tarkemmin säädetään.Rakennuskielto, jota tarkoitetaan 53 §:n 3momentissa, tulee kuitenkin voimaan kaavanhyväksymispäätöksellä.

Päätös asemakaavan, yleiskaavan, maakun-takaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymi-sestä on saatettava yleisesti tiedoksi niin kuinkunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.Sama koskee päätöstä rakennuskiellosta, toi-menpiderajoituksesta ja 33 §:n 3 momentinrakentamisrajoituksesta.

Kunnan tulee lähettää viipymättä 2 momen-tissa mainittu päätös tiedoksi asetuksella tar-kemmin säädettäville viranomaisille.

— — — — — — — — — — — — — —

200 §

Eräiden päätösten voimaantulo

Kaava, rakennusjärjestys, tonttijako, ra-kennuskielto, toimenpiderajoitus ja 33 §:n 3momentin rakentamisrajoitus tulevat voi-maan, kun ne on saatettu yleisesti tiedoksisillä tavoin kuin valtioneuvoston asetuksellatarkemmin säädetään. Rakennuskielto, jotatarkoitetaan 53 §:n 3 momentissa, tulee kui-tenkin voimaan kaavan hyväksymispäätök-sellä.

Päätös asemakaavan, yleiskaavan, metro-polikaavan, maakuntakaavan ja rakennusjär-jestyksen hyväksymisestä on saatettava ylei-sesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoituk-set kunnassa julkaistaan. Sama koskee pää-töstä rakennuskiellosta, toimenpiderajoituk-sesta ja 33 §:n 3 momentin rakentamisrajoi-tuksesta.

Kunnan tulee lähettää viipymättä 2 mo-mentissa mainittu päätös tiedoksi valtioneu-voston asetuksella tarkemmin säädettävilleviranomaisille.— — — — — — — — — — — — — —

201 §

Kaavapäätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

— — — — — — — — — — — — — —

201 §

Kaavapäätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

— — — — — — — — — — — — — —Mitä 1 momentissa säädetään kunnasta,

koskee vastaavasti metropolihallintoa metro-polikaavan osalta.

Mitä edellä 2 momentissa säädetään 195§:n nojalla tehdystä oikaisukehotuksesta jakunnasta, koskee vastaavasti 195 a §:n nojal-la tehtyä oikaisukehotusta ja metropolihallin-toa

203 §

Muutoksenhaun yhteydessä kaavaan ja ra-kennusjärjestykseen tehtävät muutokset

203 §

Muutoksenhaun yhteydessä kaavaan ja ra-kennusjärjestykseen tehtävät muutokset

183

Muutoksenhakuviranomainen voi tehdäkaavaan ja rakennusjärjestykseen oikaisun-luonteisia korjauksia. Muutoksenhakuviran-omainen voi kunnan tai maakunnan liitonsuostumuksella tehdä kaavaan myös vähäisiätarkistuksia, jos tarkistuksilla ei ole vaikutus-ta muiden kuin siihen suostuneiden etuun taioikeuteen.

Muutoksenhakuviranomainen voi tehdäkaavaan ja rakennusjärjestykseen oikaisun-luonteisia korjauksia. Muutoksenhakuviran-omainen voi kunnan, metropolihallinnon taimaakunnan liiton suostumuksella tehdä kaa-vaan myös vähäisiä tarkistuksia, jos tarkis-tuksilla ei ole vaikutusta muiden kuin siihensuostuneiden etuun tai oikeuteen.

205 §

Viranomaisen tiedonsaantioikeus

Asianomaisella ministeriöllä ja elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksilla on oikeussaada kunnilta, maakuntien liitoilta ja muiltaviranomaisilta maksutta näillä olevia alueidenkäytön ja rakennetun ympäristön seurannankannalta tarpeellisia tietoja sekä tämän lainmukaista valvonta- ja muuta viranomaisteh-tävää varten tarpeellisia asiakirjoja siten kuinvaltioneuvoston asetuksella tarkemmin sääde-tään.— — — — — — — — — — — — — —

205 §

Viranomaisen tiedonsaantioikeus

Ympäristöministeriöllä ja elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskuksilla on oikeussaada kunnilta, metropolihallinnolta, maa-kuntien liitoilta ja muilta viranomaisilta mak-sutta näillä olevia alueiden käytön ja raken-netun ympäristön seurannan kannalta tarpeel-lisia tietoja sekä tämän lain mukaista valvon-ta- ja muuta viranomaistehtävää varten tar-peellisia asiakirjoja siten kuin valtioneuvos-ton asetuksella tarkemmin säädetään.— — — — — — — — — — — — — —

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

Voimaan tullut maakuntakaava on metro-polialueella voimassa 32 §:n mukaisin maa-kuntakaavan oikeusvaikutuksin, kunnes sekorvataan tämän lain mukaisella metropoli-kaavalla tai kumotaan.

Jollei maakuntakaavaa 10 vuoden kuluessatämän lain voimaan tulosta korvata metropo-likaavalla tai kumota, se on voimassa tämänlain mukaisena metropolikaavana.

Tämän lain 137 a §:ssä tarkoitettuun suun-nittelutarveasiaan, joka on vireillä kunnan vi-ranomaisessa tämän lain tullessa voimaan,sovelletaan lain voimaan tullessa voimassaolleita säännöksiä.

184

17.

Laki

ympäristönsuojelulain 12 ja 13 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 12 § ja 13 §:n 3 momentti seuraavasti:

12 §

Oikeusvaikutteinen kaava toiminnan sijoitta-misessa

Luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaaei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Li-säksi alueella, jolla on voimassa maakunta-kaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, onkatsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vai-keuta alueen käyttämistä kaavassa varattuuntarkoitukseen

12 §

Oikeusvaikutteinen kaava toiminnan sijoit-tamisessa

Luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaaei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Li-säksi alueella, jolla on voimassa maakunta-kaava, metropolikaava tai oikeusvaikutteinenyleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan si-joittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaa-vassa varattuun tarkoitukseen.

13 §

Turvetuotannon sijoittaminen

— — — — — — — — — — — — — —Tätä pykälää ei sovelleta, jos 1 momentissa

tarkoitetut luonnonarvot on otettu huomioonlainvoimaisessa maakuntakaavassa tai lain-voimaisessa, oikeusvaikutteisessa yleiskaa-vassa ja toiminta sijoittuu mainitussa kaavas-sa sille varatulle alueelle.

— — — — — — — — — — — — — —

13 §

Turvetuotannon sijoittaminen

— — — — — — — — — — — — — —Tätä pykälää ei sovelleta, jos 1 momentissa

tarkoitetut luonnonarvot on otettu huomioonlainvoimaisessa maakuntakaavassa, lainvoi-maisessa metropolikaavassa tai lainvoimai-sessa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa jatoiminta sijoittuu mainitussa kaavassa sillevaratulle alueelle.— — — — — — — — — — — — — —

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

185

18.

Laki

luonnonsuojelulain 33 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) 33 §, sellaisena kuin se on laissa 1587/2009,seuraavasti:

33 §

Maisema-alueen perustaminen

Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen perustamisesta ja tarkoituksesta päät-tää ympäristöministeriö. Muusta maisema-alueesta päättää elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskus maakunnan liiton esityksestä.

33 §

Maisema-alueen perustaminen

Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen perustamisesta ja tarkoituksesta päät-tää ympäristöministeriö. Muusta maisema-alueesta päättää elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskus maakunnan liiton tai metropo-lihallinnon esityksestä.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

19.

Lakimaa-aineslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan maa-aineslain (555/1981) 3 §:n 2 ja 3 momentti, 6 §:n 2 momentti ja 10 §:n 2 ja 3

momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti ja 6 §:n 2 momentti laissa 134/1999, 3§:n 3 momentti ja 10 §:n 3 momentti laissa 495/2000 sekä 10 §:n 2 momentti laissa 468/2005,seuraavasti:

3 §

Ainesten ottamisen rajoitukset

— — — — — — — — — — — — — —Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai

oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi,

3 §

Ainesten ottamisen rajoitukset

— — — — — — — — — — — — — —Alueella, jolla on voimassa asemakaava,

oikeusvaikutteinen yleiskaava tai metropoli-

186

mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, etteiottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaa-vassa varattuun tarkoitukseen eikä turmelekaupunki- tai maisemakuvaa.

Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytäottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä,ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvai-kutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoi-tusta varten.— — — — — — — — — — — — — —

kaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissasäädetään, katsottava, ettei ottaminen vai-keuta alueen käyttämistä kaavassa varattuuntarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai mai-semakuvaa.

Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytäottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä,ellei aluetta ole asemakaavassa, oikeusvai-kutteisessa yleiskaavassa tai metropolikaa-vassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.— — — — — — — — — — — — — —

6 §

Luvan myöntämisen edellytykset

— — — — — — — — — — — — — —Alueella, jolla on voimassa toimenpiderajoi-tus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista taimuuttamista varten, lupa voidaan myöntää,jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaakaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmelekaupunki- tai maisemakuvaa eikä muuten-kaan ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoi-tusten kanssa.— — — — — — — — — — — — — —

6 §

Luvan myöntämisen edellytykset

— — — — — — — — — — — — — —Alueella, jolla on voimassa toimenpidera-

joitus metropolikaavan, yleiskaavan tai ase-makaavan laatimista tai muuttamista varten,lupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuotahuomattavaa haittaa kaavan laatimiselle taimuuttamiselle, turmele kaupunki- tai maise-makuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3§:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.— — — — — — — — — — — — — —

10 §

Luvan voimassaolo

— — — — — — — — — — — — — —Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin

myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enin-tään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokivenlouhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos sehankeen laajuuteen, esitetyn suunnitelmanlaatuun ja muihin ainesten ottamisessa huo-mioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaansopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitäämyös sitä, että ottaminen kohdistuu maan-käyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaises-sa voimassa olevassa maakuntakaavassa taioikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle.

Jos lupa on myönnetty kymmentä vuottalyhyemmäksi ajaksi ja lupa-ajan päättyessäosa myönnetyn luvan maa-aineksista on vieläottamatta, voidaan lupa-aikaa jatkaa niin, ettäkokonaisajaksi tulee enintään kymmenenvuotta. Määräaikaa jatkettaessa voidaan lu-

10 §

Luvan voimassaolo

— — — — — — — — — — — — — —Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin

myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enin-tään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokivenlouhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos sehankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelmanlaatuun ja muihin ainesten ottamisessa huo-mioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaansopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitäämyös sitä, että ottaminen kohdistuu maan-käyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaises-sa voimassa olevassa maakuntakaavassa,metropolikaavassa tai oikeusvaikutteisessayleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen vara-tulle alueelle.

Jos lupa on myönnetty kymmentä vuottalyhyemmäksi ajaksi ja lupa-ajan päättyessäosa myönnetyn luvan maa-aineksista on vieläottamatta, voidaan lupa-aikaa jatkaa niin, ettäkokonaisajaksi tulee enintään kymmenenvuotta. Määräaikaa jatkettaessa voidaan lu-

187

pamääräyksiä muuttaa tai antaa uusia lupa-määräyksiä. Lupaa ei kuitenkaan saa jatkaa,jos alueelle on tullut voimaan maankäyttö jarakennuslaissa tarkoitettu asemakaava tai oi-keusvaikutteinen yleiskaava taikka samanlain 38 tai 53 §:ssä tarkoitettu toimenpidera-joitus. Lupa-aikaa voidaan jatkaa ilman 7§:ssä sekä maa-ainesasetuksessa säädettyjälausuntoja.

pamääräyksiä muuttaa tai antaa uusia lupa-määräyksiä. Lupaa ei kuitenkaan saa jatkaa,jos alueelle on tullut voimaan maankäyttö- jarakennuslaissa tarkoitettu asemakaava, oike-usvaikutteinen yleiskaava tai metropolikaavataikka saman lain 34 c, 38 tai 53 §:ssä tarkoi-tettu toimenpiderajoitus. Lupa-aikaa voidaanjatkaa ilman 7 §:ssä sekä maa-ainesasetuksessa säädettyjä lausuntoja.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta201 .

20.

Lakirakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 5 §:n 2 momentti ja 7

§:n 2 momentti seuraavasti:

5 §

Asian vireilletulo

— — — — — — — — — — — — — —Esityksen rakennuksen suojelemisesta saa

tehdä omistaja, valtion viranomainen, kunta,jonka alueella rakennus sijaitsee, maakunnanliitto ja toimialueellaan sellainen rekisteröityyhteisö, jonka toimialaan kuuluu kulttuuripe-rinnön vaaliminen.— — — — — — — — — — — — — —

5 §

Asian vireilletulo

— — — — — — — — — — — — — —Esityksen rakennuksen suojelemisesta saa

tehdä omistaja, valtion viranomainen, kunta,jonka alueella rakennus sijaitsee, maakunnanliitto, metropolihallinto ja toimialueellaansellainen rekisteröity yhteisö, jonka toimi-alaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen.— — — — — — — — — — — — — —

188

7 §

Asianosaisten kuuleminen ja lausunnot

— — — — — — — — — — — — — —Kun suojelua koskeva asia on tullut vireille,

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voijärjestää tilaisuuden, jossa rakennuksen jakiinteistön omistajalla ja haltijalla, suojeluesi-tyksen tekijällä, valtion viranomaisella, maa-kunnan liitolla, kunnalla, jonka alueella ra-kennus sijaitsee, sekä niillä, joiden oloihin taietuihin asia saattaa huomattavasti vaikuttaa,on mahdollisuus tuoda esiin suojelun tarpee-seen, tavoitteisiin ja keinoihin liittyviä näkö-kohtia.— — — — — — — — — — — — — —

7 §

Asianosaisten kuuleminen ja lausunnot

— — — — — — — — — — — — — —Kun suojelua koskeva asia on tullut vireil-

le, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusvoi järjestää tilaisuuden, jossa rakennuksen jakiinteistön omistajalla ja haltijalla, suojelu-esityksen tekijällä, valtion viranomaisella,maakunnan liitolla, metropolihallinnolla jakunnalla, jonka alueella rakennus sijaitsee,sekä niillä, joiden oloihin tai etuihin asiasaattaa huomattavasti vaikuttaa, on mahdolli-suus tuoda esiin suojelun tarpeeseen, tavoit-teisiin ja keinoihin liittyviä näkökohtia.— — — — — — — — — — — — — —

———Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta

201 .