htp-arvot 2016 - valtioneuvostojulkaisut.valtioneuvosto.fi/.../08_2016_htp-arvot... · on...

Julkaisuja 2016:8SOSIAALI - JA TERVEYSMINISTERIÖ

HTP-ARVOT 2016 Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet

HTP-arvot 2016HAITALLISIKSI TUNNETUT PITOISUUDET

Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2016

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:8

Ilmestyy myös ruotsiksi nimellä:

HTP-värden 2016. KONCENTRATIONER SOM BEFUNNITS SKADLIGA.

Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2016:9

Kannen kuva: Scanstockphoto

Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö / Julkaisutuotanto / Anja Järvinen

Helsinki 2016

Kuvailulehti

Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö 30.11.2016

Tekijät

Julkaisun nimi HTP-arvot 2016. HAITALLISIKSI TUNNETUT PITOISUUDET

Julkaisusarjan nimi ja numero

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:8

ISBN painettu 978-952-00-3791-8 ISSN painettu 1236-2050

ISBN PDF 978-952-00-3792-5 ISSN PDF 1797-9854

URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3792-5

Sivumäärä 98 Kieli Suomi

Asiasanataltistuminen, HTP-arvot, indikaattorit, raja-arvot, työntekijät, työympäristö

Tiivistelmä

Sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksellaan haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (1214/2016) vahvistanut tässä julkaisussa liitteissä 1 ja 2 luetellut työpaikan ilman epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ja vastaavat biologisten altistusindikaattorien ohjeraja-arvot. Ne on tarkoitettu huomioon otettavaksi työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioitaessa.

Tämä julkaisu julkaistaan suomen- ja ruotsinkielisenä ja se korvaa aiemman sosiaali- ja terveysministeriön julkaisun ”HTP-arvot 2014”, Julkaisuja 2014:2. Julkaisun liitteessä 1 olevaan luetteloon on korvattavan julkaisun luetteloon verrattuna lisätty kolme uutta päänimikettä HTP-arvoineen ja muine tietoineen, 13 päänimikkeen HTP-arvoa on muutettu. Lisäksi kahdelle päänimikkeelle on lisätty biologisten näytteiden ohjeraja-arvo ja yhtä biologisten näytteiden ohjeraja-arvoa on muutettu (liite 2). Niiden päänimikkeiden kohdalle, joille on säädetty hetkellisen pitoisuuden HTP-arvo, on tämä arvo sijoitettu HTP

15 min-sarakkeeseen ja

huomautussarakkeeseen on merkitty merkintä ”kattoarvo”. Lisäksi huomautussarakkeessa on annettu huomautus ”melu” niille aineille, joiden tiedetään voimistavan melun haitallisia kuulovaikutuksia.

Julkaisu on tarkoitus päivittää vuonna 2018. Liitteessä 13 on luetteloitu ainenimikkeitä, joiden HTP-arvoja aiotaan käsitellä seuraavien päivitysten yhteydessä.

Kustantaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Painopaikka ja vuosi

Lönnberg Print & Promo, 2016

Julkaisun myynti/jakaja

Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fiJulkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi

Presentationsblad

Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet 30.11.2016

Författare

Publikationens titel HTP-värden 2016. KONCENTRATIONER SOM BEFUNNITS SKADLIGA

Publikationsseriens namn och nummer

Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2016:8

ISBN tryckt 978-952-00-3791-8 ISSN tryckt 1236-2050

ISBN PDF 978-952-00-3792-5 ISSN PDF 1797-9854

URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3792-5

Sidantal 98 Språk Finska

Nyckelordarbetsmiljö, arbetstagare, exponering, gränsvärden, HTP-värden, indikatorer

Referat

Social- och hälsovårdsministeriet har genom förordningen om koncentrationer som befunnits skadliga (1214/2016) fastställt en förteckning över koncentrationer av orenheter i luften som befunnits skadliga på arbetsplatsen (HTP-värden) och en förteckning över motsvarande indikativa gränsvärden för biologiska exponeringsindikatorer. Förteckningarna finns i bilaga 1 och 2 till denna publikation. Värdena är avsedda att beaktas vid utvärdering av luftens renhet på arbetsplatsen, arbetstagarnas exponering och mätresultatens betydelse.

Denna publikation utges på finska och på svenska och den ersätter social- och hälsovårdsministeriets tidigare publikation ”HTP-arvot 2014”, Julkaisuja 2014:2.

Till förteckningen i publikationens bilaga 1 har lagts till tre nya huvudbenämningar med HTP-värden och andra uppgifter. HTP-värdena för 13 huvudbenämningar har ändrats. Dessutom har två nya indikativa gränsvärden för biologiska prov fastställts och det indikativa gränsvärdet för biologiska prov för en huvudbenämning ändrats (bilaga 2).

Om för en huvudbenämning i lagstiftningen har bestämts ett HTP-värde för kortvarig koncentration, anges värdet i HTP

15 min-kolumnen och i anmärkningskolumnen har antecknats

”kattoarvo” (takvärde). Dessutom anges i anmärkningskolumnen ”melu” (buller) för de ämnen som enligt vad som är känt förstärker de skadliga effekterna av buller på hörseln.

Avsikten är att uppdatera publikationen år 2018. I bilaga 13 har uppräknats ämnesbenämningar vilkas HTP-värden kommer att behandlas vid kommande uppdateringar.

Förläggare Social- och hälsovårdsministeriet

Tryckort och år Lönnberg Print & Promo, 2016

Beställningar/ distribution

Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fiBeställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi

Description sheet

Published by Ministry of Social Affairs and Health 30.11.2016

Authors

Title of publication HTP Values 2016: CONCENTRATIONS KNOWN TO BE HARMFUL

Series and publication number

Publications of the Ministry of Social Affairs and Health 2016:8

ISBN (printed) 978-952-00-3791-8 ISSN (printed) 1236-2050

ISBN PDF 978-952-00-3792-5 ISSN (PDF) 1797-9854

Website address (URN)

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3792-5

Pages 98 Language Finnish

Keywordsemployees, exposure, HTP values, indicators, limit values, working environment

Abstract

By the Decree on Concentrations Known to be Harmful (1214/2016), the Ministry of Social Affairs and Health has confirmed a list of concentrations of impurities in workplace air known to be harmful (HTP values) and a list of corresponding indicative limit values for biological exposure indicators. The lists are enclosed as Annexes 1 and 2 to this publication. The values are intended to be taken into account when assessing the quality of workplace air, employees’ exposure and the significance of measurement results.

This publication appears in print in Finnish and in Swedish and it replaces the previous publication on "HTP-arvot 2014, Julkaisuja 2014:2" (and in Swedish “HTP-värden 2014", Publikationer 2014:3) by the Ministry of Social Affairs and Health. The list in Annex 1 to this publication has been completed by three new main entries with HTP values and other information. The HTP values of 13 main entries have been changed. In addition, indicative limit values for biological samples have been added for two main entries and one indicative limit value for biological samples has been changed (Annex 2). If an HTP value for short-term concentration has been defined by legislation for a main entry, the value is given in column HTP

15 min and “the note "kattoarvo" (ceiling value) has been

entered in the column for remarks ("Huomautus"). In addition, the note “melu” (noise) has been entered in column “Huomautus” for those substances which are known to intensify the negative hearing effects of noise.

The publication is intended to be updated in 2018. Annex 13 lists substances whose HTP values will be discussed in connection with updating.

Publisher Ministry of Social Affairs and Health

Printed by (place and time)

Lönnberg Print & Promo, 2016

Publication sales/Distributed by

Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fiPublication sales: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi

Sisältö

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS HAITALLISIKSI TUNNETUISTA PITOISUUKSISTA ……………………………………………………………… 9

HAITALLISIKSI TUNNETUT PITOISUUDET …………………………………………………… 11

Johdanto ………………………………………………………………………………………………… 11Biologisten altistusindikaattorien ohjeraja-arvot ………………………………………… 12Sitovat raja-arvot …………………………………………………………………………… 12Kattoarvot …………………………………………………………………………………… 13Poikkeavat työvuorot ………………………………………………………………………… 13Valmistelu …………………………………………………………………………………… 13Työntekijöiden altistuksen selvittäminen ja seuranta ……………………………………… 14Mittaustulosten vertaaminen HTP-arvoihin ………………………………………………… 15Monialtistuminen …………………………………………………………………………… 15Kemikaalien yhteisvaikutukset melun kanssa ……………………………………………… 16Hiukkasmaisten ilman epäpuhtauksien mittasuureet ……………………………………… 17CAS-rekisterinumerot ……………………………………………………………………… 17CLP-asetuksen mukaiset merkinnät ………………………………………………………… 17H- ja R-lausekkeet …………………………………………………………………………… 18HTP-arvojen laadut ………………………………………………………………………… 18Lisätietoja …………………………………………………………………………………… 19

LIITTEET

LIITE 1 Johdanto (sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista

pitoisuuksista (1214/2016), liite) ……………………………………… 21

LIITE 2 Taulukko 2: Biologisten näytteiden ohjeraja-arvot (Sosiaali- ja

terveysministeriön asetus haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista

(1214/2016), Liite) ……………………………………………………… 52

LIITE 3 Sitovat raja-arvot ……………………………………………………… 53

LIITE 4 Happea syrjäyttämällä tukahduttavat kaasut ………………………… 54

LIITE 5 Massapitoisuuden laskeminen tilavuusosuuksista …………………… 55

LIITE 6 Keskipitoisuuden laskeminen mittaustuloksista ……………………… 57

LIITE 7 HTP-arvon ylittymisen arvioiminen monialtistumisessa ……………… 61

LIITE 8 Poikkeavien työvuorojen vaikutus HTP-arvoon ……………………… 62

LIITE 9 Bentseenipitoisuuden mittaaminen …………………………………… 65

LIITE 10 Hakusanaluettelo 2016 ………………………………………………… 66

LIITE 11 Vaaraa osoittavat lausekkeet…………………………………………… 81

LIITE 12 Liuotinbensiinit ………………………………………………………… 87

LIITE 13 Käsittelyyn otettavia nimikkeitä vuoden 2018 HTP-luetteloon ……… 88

LIITE 14 Valtioneuvoston asetus (715/2001) kemiallisista tekijöistä työssä …… 90

LIITE 15 Kirjallisuus ……………………………………………………………… 98

9

HTP-ARVOT 2016. HAITALLISIKSI TUNNETUT PITOISUUDET

(1214/2016)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

työturvallisuuslain (738/2002) 38 §:n 4 momentin nojalla:

1 §

Tässä asetuksessa säädetään työpaikan ilman haitallisiksi tunnettujen

pitoisuuksien ja työntekijän biologisten altistusindikaattorien ohjeraja-arvoista.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Tällä asetuksella kumotaan haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista

annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (268/2014).

Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2016

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila

Neuvotteleva virkamies Reetta Orsila

10

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2016:8 HTP-ARVOT 2016. HAITALLISIKSI TUNNETUT PITOISUUDET

11


HAITALLISIKSI TUNNETUT PITOISUUDET

Johdanto

Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet eli HTP-arvot ovat sosiaali- ja terveysministeriön

arvioita työntekijöiden hengitysilman epäpuhtauksien pienimmistä pitoisuuksista,

jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai tervey-

delle taikka lisääntymisterveydelle. Ne on vahvistettu työturvallisuuslain (738/2002)

38 § 4 momentin nojalla annetulla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella

(1214/2016). Työnantajan on otettava ne huomioon työn vaarojen selvittämisessä ja

arvioinnissa sekä työympäristön suunnittelussa työpaikan ilman puhtautta, työnte-

kijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioidessaan.

Lieviä haitallisia vaikutuksia ja vakaviakaan vaikutuksia silloin, kun vaikutuksen il-

maantumisen todennäköisyys on pieni, ei aina katsota HTP-arvon alentamisen pe-

rusteeksi. Vaikutuksia, joita altistuminen voi aiheuttaa herkissä (atoopikot, erilaisia

sairauksia potevat ym.) työntekijöissä, ei yleensä ole voitu ottaa huomioon HTP-

arvoja asetettaessa, joten työnantajan tulee arvioida herkkien työntekijöiden osalta

työpaikan ilman haitallisuus erikseen. Syöpävaaralliset aineet aiheuttavat vähäisel-

läkin altistuksella ainakin jossain määrin sairastumisen riskiä.

Aineiden syöpävaarallisuus on otettu HTP-arvojen arvioinnissa järjestelmällisesti

huomioon vasta vuodesta 1987 lähtien. Tätä vanhempiin syöpävaarallisten ainei-

den HTP-arvoihin täytyy tämän vuoksi suhtautua varauksellisesti. Raskaassa työssä

voi hengityksen voimakkuuden vuoksi elimistöön imeytyä poikkeuksellisen suu-

ria määriä ilman epäpuhtauksia. Tämän seurauksena työstä voi aiheutua haitallisia

12

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2016:8

vaikutuksia, vaikkei epäpuhtauden pitoisuus työntekijän hengitysilmassa ylitäkään

HTP-arvoa.

Yleensä aineet imeytyvät työssä elimistöön hengittämällä. HTP-arvot on annettu

vain ajatellen tätä altistumistapaa. Jotkut aineet kuten fenoli, aniliini ja useat tor-

junta-aineet voivat kuitenkin helposti imeytyä haitallisessa määrin elimistöön ehjän

ihon läpi. Ihon läpi imeytyvien aineiden elimistöön joutuvia määriä ja elimistöön

joutuneesta aineesta aiheutuvaa vaaraa ei voida näin ollen arvioida pelkästään il-

mapitoisuuksien avulla. Tämän vuoksi näiden aineiden HTP-arvojen yhteyteen on

huomautus-sarakkeeseen lisätty ihon läpi imeytymisen osoittamiseksi merkintä

’iho’.

Monet aineet, varsinkin voimakkaat hapot tai emäkset, voivat aiheuttaa iholle jou-

duttuaan ihon ärsyyntymistä tai syöpymistä. Tätä ei ole iho-merkinnöissä otettu

huomioon. Ihon, silmien ja hengitysteiden ärsyyntyminen työpaikan ilman epäpuh-

tauksien vaikutuksesta otetaan huomioon perusteena HTP-arvoille. HTP-arvot on

luetteloitu liitteessä 1.

Biologisten altistusindikaattorien ohjeraja-arvotTyöpaikan ilman epäpuhtaudelle altistumisen kuvaamiseen voidaan käyttää epä-

puhtauden tai sen aineenvaihduntatuotteen pitoisuutta työntekijän virtsassa,

veressä tai uloshengitysilmassa tai muuta elimistön vastetta altistumiselle. Myös

muuten kuin hengitysteitse, esimerkiksi ihokosketuksen kautta altistuminen aiheut-

taa epäpuhtauden pitoisuuden nousua virtsassa, veressä tai uloshengityksessä tai

muun biologisen vasteen muutoksia. Biologisen indikaattorin ohjeraja-arvon ylit-

tyessä on siten otettava muutkin mahdolliset altistustiet kuin hengityselimet huo-

mioon löydöksen merkitystä arvioitaessa. Biologisten indikaattorien ohjeraja-arvot

on vahvistettu asetuksella (1214/2016) ja on luetteloitu liitteessä 2.

Sitovat raja-arvotLiitteessä 3 on luetteloitu valtioneuvoston työturvallisuuslain nojalla määräämät

suurimmat sallitut pitoisuudet ja toimenpiderajat.

13


KattoarvotJoillekin nimikkeille on säädetty hetkellisen pitoisuuden HTP-arvo. Näiden kohdal-

la on yleensä kysymys nopeasta vaikutuksesta, kuten äkillisestä myrkyllisyydestä,

ärsytyksestä, huumaavasta tai väsyttävästä vaikutuksesta. Hetkellisen pitoisuuden

HTP-arvot on sijoitettu HTP15min

-sarakkeeseen ja huomautus-sarakkeeseen on tehty

merkintä ’kattoarvo’. Hetkelliseen arvoon verrattaessa on näytteenottoajan oltava

niin lyhyt kuin käytännössä on mahdollista, ei kuitenkaan koskaan 15 minuuttia pi-

dempi.

Poikkeavat työvuorotTavallisen kahdeksan tunnin työvuoron sijaan on tullut entistä useammin pidempiä

työvuoroja, esimerkiksi kahdentoista tunnin työvuoroja. HTP-arvon soveltaminen

pidemmässä työvuorossa voi vaatia erillisarviota, jotta varmistettaisiin sama suoja

kuin kahdeksan tunnin työssä. Aineen vaikutus ajallisesti riippuu monista tekijöistä,

kuten vaikutuksen hitaudesta tai nopeudesta, onko kyse paikallisesta vai elinvai-

kutuksesta, aineen aineenvaihdunnasta ja kertymisestä tai nopeasta erittymisestä

elimistöstä.

Tavanomaista pidemmissä työvuoroissa saattaa olla aiheellista alentaa HTP-arvoa

esimerkiksi kun aineesta käytettävissä olevat toksisuustiedot ovat rajalliset, kun

toksinen vaikutus on vakava tai kun aineen kertyminen elimistöön on mahdollista.

Käytännössä HTP-arvon alentaminen on harvoin tarpeellista, jos se perustuu ensi

sijassa ärsytysvaikutuksiin. Mikäli HTP-arvo perustuu muihin välittömiin tai pitkäai-

kaisvaikutuksiin, voidaan täsmällisempien tietojen puutteessa käyttää yksinkertaisia

laskukaavoja, jotka on esitetty liitteessä 8. Mikäli käytettävissä on perusteellisempia

tietoja kyseisen kemikaalin aineenvaihdunnasta, voidaan arvolle johtaa täsmälli-

sempi korjauskerroin pitkille työvuoroille. Jos kemikaalin puoliintumisaika elimis-

tössä on alle kolme tuntia tai yli 400 tuntia, ei arvon korjaus yleensä ole tarpeelli-

nen. Biologiset ohjeraja-arvot voivat riippua altistuksen kestosta, eivätkä sellaise-

naan ole aina sovellettavissa poikkeuksellisiin työvuoroihin.

ValmisteluVahvistaessaan HTP-arvoja on sosiaali- ja terveysministeriön otettava huomioon

Euroopan komission vahvistamat ohjeraja-arvot. Euroopan komissio on julkaissut

toistaiseksi tällaiset ohjeraja-arvot 121 aineelle tai aineryhmälle. HTP-arvot valmis-

14


tellaan Työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan (TTN) HTP-jaos-

tossa käyttämällä HTP-jaoston asiantuntemusta sekä sosiaali- ja terveysministeriön

ja Työterveyslaitoksen asiantuntija-apua. Valmistelussa käydään läpi ainetta tai ai-

neryhmää koskeva kirjallisuus ja laaditaan siihen nojautuen aineen tai aineryhmän

HTP-arvoehdotukset sisältävä perustelumuistio. Uusimman perustelumuistion laati-

misvuosi on joidenkin aineiden kohdalla ilmoitettu liitteen 1 huomautussarakkees-

sa. Liitteessä 15 on luetteloitu asiantuntija-arvioita sisältävät tärkeimmät tietoläh-

teet. Euroopan komission työaltistuksen raja-arvoja käsittelevän tieteellisen komite-

an suositukset perusteluineen ovat keskeinen tietolähde.

Tähän painokseen lisätyt tai muutetut HTP-arvot on merkitty ainenimikkeen edessä

olevalla tähdellä (*). Liitteessä 13 on luetteloitu aineita ja aineryhmiä, joille on aiko-

mus tarkistaa HTP-arvot tulevissa HTP-luetteloissa. Valmisteluaikana työlistaan voi

tulla muutoksia, jolloin osa aiotuista tarkastuksista ei valmistelukaudella toteudu tai

valmisteluun on perusteltua ottaa nimikkeitä alkuperäisen työlistan ulkopuolelta.

Esimerkkinä tästä ovat uusien EU-direktiivien edellyttämät tarkastelut.

Työntekijöiden altistuksen selvittäminen ja seurantaValtioneuvosto on asetuksessaan 715/2001 antanut muun ohella määräyksiä kemi-

allisten vaarojen tunnistamisesta, niihin liittyvien riskien arvioinnista ja mittauksista.

Euroopan standardisoimiskomitean (Comité Européen de Normalisation eli CEN)

hyväksymässä standardissa EN 689 ’Työpaikan ilma. Ohje hengitysteitse tapahtuvan

kemiallisille tekijöille altistumisen arvioimiseksi sekä ohje mittausstrategiaksi’ kuva-

taan menettelytavat työntekijöiden hengitysaltistuksen vertaamiseksi sille asetet-

tuihin raja-arvoihin sekä mittausten ja muun altistuksen arviointitoiminnan järjeste-

lyksi työpaikalla. Standardissa esitetyllä tavalla toimien voidaan varmistaa, että yllä

mainittu valtioneuvoston asetus tulee altistuksen arvioinnin osalta noudatetuksi.

Euroopan standardisoimiskomitea on hyväksynyt standardin EN 482 ’Työpaikan

ilma. Yleiset suorituskykyvaatimukset mitattaessa kemiallisia tekijöitä’ ja standar-

din EN 1540 ’Työpaikan ilma. Terminologia’. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. on

vahvistanut standardit EN 689, EN 482 ja EN 1540 suomalaisiksi standardeiksi.

15


Mittaustulosten vertaaminen HTP-arvoihinMittaustulosta on perusteltua verrata suoraan HTP-arvoon vain silloin, kun arvioin-

nin ja mittauksen kohteena on sellainen suure, jolle HTP-arvo on annettu. Erityi-

sesti mittauksen näytteenottoajan tulee olla mahdollisuuksien mukaan sama kuin

HTP-arvon vertailuaika.

Useimmiten arvioinnin ja mittauksen kohteena olevat suureet eivät ole täsmälleen

samoja. Esimerkiksi työntekijän altistus ja sen merkitys voidaan arvioida kiinteistä

mittauspisteistä tehtyjen mittausten tuloksia tai toisen työntekijän hengitysvyö-

hykkeeltä mitattua tulosta käyttäen. Käytännön syistä näytteenottoaika voi erota

vertailuajasta. Tavallista on myös se, että otetaan useita näytteitä keskiarvotusajan

kuluessa. Jo tehtyjen mittausten avulla voidaan joutua arvioimaan, aiheuttaako pa-

himmin altistavan työvaiheen pidennys HTP-arvon ylityksiä. Kaikissa näissä tapauk-

sissa on tehtävä joukko olettamuksia ja laskettava olettamusten ja käytössä olevien

mittaustulosten perusteella arvioinnin kohteena olevan altistuksen kanssa yhtäläi-

sen altistuksen aiheuttava vertailuajan keskipitoisuus.

Hetkelliseen arvoon verrattaessa on näytteenottoajan oltava niin lyhyt kuin käytän-

nössä on mahdollista, ei kuitenkaan koskaan 15 minuuttia pitempi. Liitteessä 6 on

kuvattu, miten mittauksista arvioidaan laskemalla 8 tunnin tai 15 minuutin keskipi-

toisuus. Altistumisen vasteen puoliintumisaika vaihtelee eri biologisilla indikaatto-

reilla suuresti. Puoliintumisajan tunteminen auttaa tehtäessä päätelmiä siitä, miten

pitkän ajan keskimääräistä altistusta mittausarvo parhaiten kuvaa.

MonialtistuminenHTP-arvot on pääsääntöisesti annettu yksittäisille aineille. Kun työssä altistutaan sa-

manaikaisesti tai peräkkäin useammalle kuin yhdelle aineelle, tulee aineiden mah-

dolliset yhteisvaikutukset huomioida. Aineiden vaikutukset voivat olla toisistaan

riippumattomia, summautuvia eli additiivisia, toisiaan voimistavia eli synergistisiä

tai toisiaan heikentäviä eli antagonistisia.

Kun aineilla on sama vaikutustapa eli ne vaikuttavat samantyyppisellä mekanismil-

la samaan kohde-elimeen, vaikutusten katsotaan olevan summautuvia. Esimerkiksi

useat silmä- ja hengitystieärsytystä aiheuttavat aineet käyttäytyvät tällä tavalla. Ai-

neet voivat myös vaikuttaa toistensa imeytymiseen tai käyttäytymiseen elimistössä,

jolloin kokonaisvaikutus voi olla voimakkaampi tai heikompi kuin additiivisuusole-

16


tuksen perusteella voitaisiin päätellä. Esimerkiksi liuotinaineina käytetyn n-heksaa-

nin ja 2-butanonin ääreishermostovaikutukset voimistuvat huomattavasti samanai-

kaisessa altistumisessa.

Monialtistumistilanteessa varmistetaan ensin riskinhallinnan riittävyys yksittäisten

aineiden osalta vertaamalla pitoisuuksia HTP-arvoihin. Niiden aineiden osalta, joilla

on sama vaikutustapa1, käytetään liitteessä 7 kuvattua laskennallista menettelyä.

Jos aineilla tiedetään olevan synergistisiä vaikutuksia, kokonaisvaikutuksen voidaan

arvioida olevan voimakkaampi kuin laskennallisen menettelyn perusteella on pää-

telty.

HTP-arvot tai liitteessä 7 kuvattu menettely eivät sellaisenaan sovellu tilanteisiin,

joissa altistutaan monimutkaisille, kymmeniä tai satoja komponentteja sisältäville

seoksille, joiden koostumusta ei täysin tunneta. Altistumisen haitallisuus ja riskin-

hallinnan riittävyys näissä tilanteissa on asiantuntijan arvioitava tapauskohtaisesti.

Kemikaalien yhteisvaikutukset melun kanssaNykyisten tutkimustietojen perusteella on viitteitä siitä, että eräät kemikaalit voivat

lisätä melun haitallisia kuulovaikutuksia. Näin ollen samanaikainen altistuminen ns.

ototoksiselle kemikaalille ja melulle voi aiheuttaa kuulovaurion tavallista herkem-

min.

HTP-arvoja asetettaessa ei ole huomioitu aineiden mahdollisia yhteisvaikutuksia

melun kanssa. Tämän takia on liitteen 1 huomautussarakkeessa annettu huomautus

”melu” niille aineille, joiden tiedetään voimistavan melun haitallisia kuulovaikutuk-

sia. Altistuttaessa kyseisille kemikaaleille on työpaikalla syytä kiinnittää huomiota

kemikaalialtistumisen vähentämiseen sekä melun vaimentamiseen.

”Melu”-huomautus on annettu seuraaville aineille: lyijy, rikkihiili, hiilimonoksidi, elo-

hopea ja sen orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet, styreeni ja tolueeni.

1 Aineilla katsotaan olevan sama vaikutustapa, kun 1) niiden HTP-arvot on annettu samantyyppisen vai-kutuksen perustella (http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/kemialliset-tekijat/raja-arvot) tai 2) ne on määri-telty samoihin vaikutustapaluokkiin Mixie-verkkotyökalussa (http://www.irsst.qc.ca/mixie/?en).

http://www.irsst.qc.ca/mixie/?en

17


Hiukkasmaisten ilman epäpuhtauksien mittasuureetEuroopan standardisoimiskomitean standardissa EN 481 ’Workplace atmospheres –

Size fraction definitions for measurement of airborne particles’ on yksilöity hiukkas-

koon mukaiset jakeet, joita käytetään arvioitaessa työpaikan ilman hiukkasmaisten

epäpuhtauksien aiheuttamaa terveysvaaraa. Jakeilla pyritään mallintamaan sitä,

miten pöly tunkeutuu ihmisen hengityselimistöön.

Hiukkasmaisten ilman epäpuhtauksien HTP-arvot on yleensä asetettu standardissa

sovitulle hengittyvälle jakeelle. Poikkeuksena ovat mm. kadmium ja sen yhdisteet ja

kupari ja sen yhdisteet sekä kristobaliitti, kvartsi ja tridymiitti. Näiden nimikkeiden

HTP-arvot on annettu standardissa sovitulle ’alveolijakeelle’. Näiden nimikkeiden

kohdalla on huomautussarakkeessa maininta ’alveolijae’. Rikkihapon HTP-arvo on

annettu torakaalijakeelle. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on vahvistanut

eurooppalaisen standardin EN 481 suomalaiseksi standardiksi.

CAS-rekisterinumerotYhdysvaltalainen Chemical Abstracts Service (CAS) pitää yllä rekisteriä, johon on

koottu aineiden kemiallisia yksilöintejä. Jokaiselle rekisteriin otetulle yksilöinnil-

le annetaan CAS-rekisterinimi ja CAS-rekisterinumero. CAS-rekisterinumeroita

käytetään kaikkialla maailmassa tieteellisiin, teollisiin ja hallinnollisiin tarkoituksiin.

CAS-rekisterinumeroitten myötä on HTP-luetteloon lisätty useiden päänimikkeiden

alanimikkeitä. Ne ovat esimerkkejä aineista, jotka kuuluvat päänimikkeeseen. Näin

ollen päänimikkeelle annettujen HTP-arvojen soveltamisala ei välttämättä rajoitu

nimikkeen yhteydessä lueteltuihin alanimikkeisiin.

CLP-asetuksen mukaiset merkinnät Valmistajien, maahantuojien, jatkokäyttäjien ja jakelijoiden on varmistettava,

että vaaralliseksi luokitellut aineet ja seokset merkitään CLP-asetuksen (EY N:o

1272/2008) III osaston mukaisesti ennen niiden markkinoille saattamista. Jakelijat

ja jatkokäyttäjät, jotka eivät muuta aineen tai seoksen koostumusta, voivat käyttää

toimittajalta saatavaa luokitusta.

CLP-asetuksen mukaiset merkinnät on tullut tehdä aineille 1.12.2010 alkaen ja seok-

sille 1.6.2015 alkaen. Aineiden osalta väistyvän lainsäädännön mukaisten merkin-

töjen tekeminen päättyi 1.12.2012. Väistyvän lainsäädännön mukaisia merkintöjä

18


voidaan käyttää ennen 1.6.2015 markkinoille saatetuille, väistyvän järjestelmän mu-

kaan luokitelluille, merkityille ja pakatuille seoksille 1.6.2017 asti.

REACH-, CLP- ja biosidiasetusta koskeva neuvontapalvelu (www.kemikaalineuvonta.fi) tarjoaa paljon tietoa kemikaalien luokituksista ja merkinnöistä ja on mm. julkais-

sut esitteen ”Kemikaalien merkitseminen CLP-asetuksen mukaisesti.”

CLP-asetus sisältää merkintävaatimuksia myös luokittelemattomille seoksille, jotka

sisältävät tiettyjä vaaralliseksi luokiteltuja aineita tiettyinä pitoisuuksina (liite II osa

2) sekä tietyille räjähtäville esineille (liite I osa 2.1). Erityisiä merkintävaatimuksia

(23 artikla) sovelletaan 1) kuljetettaviin kaasupulloihin, 2) propaanille, butaanille tai

nestekaasulle tarkoitettuihin kaasusäiliöihin, 3) aerosoleihin ja tiettyihin säiliöihin,

joissa on sinetöity spraysuutin, 4) massiivisessa muodossa oleviin metalleihin, lejee-

rinkeihin, polymeerejä sisältäviin seoksiin ja elastomeerejä sisältäviin seoksiin ja 5)

tiettyihin räjähteisiin.

H- ja R-lausekkeetLiitteen 11 vaaraa osoittavat standardilausekkeet (hazard statements) eli H-lausek-

keet korvaavat väistyvän lainsäädännön R-lausekkeet, jotka on ilmoitettu tämän

julkaisun liitteessä 1 seosten siirtymäsäännösten vuoksi.

HTP-arvojen laadutHTP-luettelossa on hiukkasmaisten ilman epäpuhtauksien HTP-arvot ilmaistu yleen-

sä massapitoisuuksina ilmassa. Kaasujen ja höyryjen HTP-arvot on ilmaistu sekä

tilavuusosuuksina että massapitoisuuksina. Massapitoisuuden yksikkönä käytetään

yleensä milligrammaa kuutiometrissä ja sille tunnusta mg/m3. Tilavuusosuuden yk-

sikkönä käytetään tilavuuden miljoonasosaa, jolle käytetään tunnusta ppm (miljoo-

nasosa on englanniksi part per million). Liitteessä 5 on esitetty menettely massapi-

toisuuden laskemiseksi tilavuusosuudesta. Eräiden aineiden raja-arvot on annettu

muina laatuina, erityisesti kuitumaisten pölyjen raja-arvot on annettu kuitujen hiuk-

kaspitoisuutena käyttäen yksikköä kuitua/cm3.

19


LisätietojaTyösuojeluhallinnon internet-sivuilla osoitteessa www.tyosuojelu.fi on lisätietoja

HTP-arvoista. Myös HTP-arvojen perustelumuistiot löytyvät näiltä sivuilta.

Tarvittaessa neuvotteleva virkamies Reetta Orsila ja neuvotteleva virkamies Sirkku

Saarikoski sosiaali- ja terveysministeriöstä antavat tietoja tässä julkaisussa esitetyn

soveltamisesta ja aineiden HTP-arvojen perusteista.

Neuvotteleva virkamies Reetta Orsila

Postiosoite:

Sosiaali- ja terveysministeriö

Työsuojeluosasto

PL 33, 00023 Valtioneuvosto

puhelin: 0295 163 505

sähköposti: [email protected]

Neuvotteleva virkamies Sirkku Saarikoski

Postiosoite:

Sosiaali- ja terveysministeriö

Työsuojeluosasto

PL 33, 00023 Valtioneuvosto

puhelin: 0295 163 565

sähköposti: [email protected]

20


21


LIITE 1 Johdanto (sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (1214/2016), liite)

Haitallisiksi tunnettujen pitoisuuksien ohjeraja-arvot (HTP-arvot) ovat arvioita työn-

tekijän hengitysilman epäpuhtauksien pienimmistä pitoisuuksista, jotka voivat ai-

heuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisäänty-

misterveydelle (taulukko 1).

Aineiden ohjeraja-arvot on määritelty hengityksen kautta tapahtuvana altistumise-

na aineen tai aineryhmän ominaisuuksien mukaan ilman epäpuhtauksien 8 tun-

nin, 15 minuutin ja/tai hetkelliselle keskipitoisuudelle. Huomautussarakkeessa on

merkintä "iho" niiden aineiden kohdalla, joissa vaaraa ei voida arvioida pelkästään

ilmapitoisuuden avulla. Eräiden erityisen vaarallisten aineiden kohdalle on merkit-

ty huomautussarakkeeseen "kattoarvo". Lisäksi huomautussarakkeessa on annettu

huomautus ”melu” niille aineille, joiden tiedetään voimistavan melun haitallisia kuu-

lovaikutuksia.

Aineiden kemiallinen yksilöinti on tehty yleisessä käytössä olevan Chemical Abst-

racts Service (CAS) -rekisterin perusteella. Taulukossa mainitut luokitukset ovat

CLP-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston kemikaalien luokitusta, mer-

kintöjä ja pakkaamista koskeva asetus N:o 1272/2008) mukaisia harmonisoituja

luokituksia perustuen 1.6.2015 konsolidoituun CLP-asetukseen ja sen 7. tekniseen

mukautukseen (Komission asetus (EU) 2015/1221). H-lausekkeet ovat 1.10.2010 al-

kaen korvanneet aiemmat vaaraa osoittavat standardilausekkeet eli R-lausekkeet,

jotka on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (807(2001), muutettu

(6/2010). Myös nämä väistyvät R-lausekkeet on annettu taulukossa.

Hiukkasmaisten ilman epäpuhtauksien arvot on ilmaistu massapitoisuuksina ilmas-

sa. Kaasujen ja höyryjen arvot on ilmaistu sekä tilavuus- että massapitoisuuksina.

Massapitoisuuden yksikkönä on käytetty milligrammaa kuutiometrissä ja sille tun-

nusta mg/m3. Tilavuuden yksikkönä on käytetty tilavuuden miljoonasosaa ja sille

tunnusta ppm. Eräiden kuitumaisten pölyjen raja-arvot on annettu kuitujen hiuk-

kaspitoisuutena käyttäen yksikköä kuitua/cm3.

Biologisten altistusindikaattorien ohjeraja-arvon määrittelyssä käytetään aineen

epäpuhtauden tai sen aineenvaihduntatuotteen pitoisuutta työntekijän virtsassa,

22


veressä tai uloshengityksessä tai muuta elimistön vastetta altistumiselle (tauluk-

ko 2).

Valtioneuvosto on erikseen säätänyt sitovat raja-arvot asbestille, bentseenille, kova-

puupölylle, lyijylle ja vinyylikloridille.

23


Ain

e ta

i ain

eryh

mä

CA

S-n

umer

o

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³

Adipi

iniha

ppo

124-

04-9

5H3

1936

2009

Akro

leiini

107-

02-8

0,10,2

3H2

25; H

300;

H311

; H31

4; H3

30; H

400;

H410

23-2

6-28

-36/

37/3

9-45

-61

katto

arvo

; 199

3

Akry

yliam

idi79

-06-

10,0

3H3

01; H

312;

H315

; H31

7; H3

19; H

332;

H340

; H35

0; H3

61f*

**; H

372*

*20

/21-

25-3

6/38

-43-

45-4

6-48

/23/

24/2

5-62

iho; 2

013

Akry

yliha

ppo

79-1

0-7

26

1545

H226

; H30

2; H3

12; H

314;

H332

; H40

010

-20/

21/2

2-35

-50

1993

Akry

ylinit

riili

107-

13-1

24,4

48,8

H225

; H30

1; H3

11; H

315;

H317

; H31

8; H3

31; H

335;

H350

; H41

111

-23/

24/2

5-37

/38-

41-4

3-45

-51/

53iho

; 198

5

Aldr

iini

309-

00-2

0,25

0,75

H301

; H31

1; H3

51; H

372*

*; H4

00; H

410

24/2

5-40

-48/

24/2

5-50

/53

iho

Allyy

lialko

holi

107-

18-6

0,51,2

24,8

H225

; H30

1; H3

11; H

315;

H319

; H33

1; H3

35; H

400

10-2

3/24

/25-

36/3

7/38

-50

iho; 2

002

Allyy

liglys

idyyli

eette

ri10

6-92

-31

5H2

26; H

302;

H315

; H31

7; H3

18; H

332;

H335

; H34

1; H3

51; H

361f

**; H

412

10-2

0/22

-37/

38-4

0-41

-43-

52/5

3-62

-68

2007

Allyy

liklor

idi10

7-05

-11

3,23

9,5H2

25; H

302;

H312

; H31

5; H3

19; H

332;

H335

; H34

1; H3

51; H

373*

**; H

400

11-2

0/21

/22-

36/3

7/ 38

-40-

48/2

0-50

-68

2009

Allyy

lipro

pyyli

disulfi

di21

79-5

9-1

212

425

20

09Al

umiin

i, hits

aush

uuru

t1,5

Al; 1

994

Alum

iini, l

iukois

et yh

diste

et2

AlAl

umiin

in flu

oridi

t1

1995

Alum

iinisu

lfaat

ti10

043-

01-3

1

Al; 1

995

2-Am

inoet

anoli

141-

43-5

12,5

37,6

H302

; H31

2; H3

14; H

332

20/2

1/22

-34

iho; 2

005

3-Am

inopr

opyy

litrie

toks

isilaa

ni91

9-30

-23

286

55H3

02; H

314

22-3

420

112-

Amino

pyrid

iini

504-

29-0

0,52

1,55,9

Am

mon

iakki

2014

5036

2002

Am

mon

iakkil

iuos

1336

-21-

6H3

14; H

400

34-5

0 V

edet

ön am

mon

iakki

7664

-41-

7H2

21; H

314;

H331

; H40

010

-23-

34-5

0Am

mon

iumsu

lfam

aatti

7773

-06-

010

20

tert-

Amyy

limet

yylie

ette

ri99

4-05

-820

84H2

25; H

302;

H336

11-2

2-67

2006

Anilii

ni62

-53-

30,5

1,91,0

3,9H3

01; H

311;

H317

; H31

8; H3

31; H

341;

H351

; H37

2**;

H400

23/2

4/25

-40-

41-4

3-48

/23/

24/2

5-68

-50

iho; 2

013

Anisi

diinit

0,10,5

0,31,5

iho; 2

007

o-A

nisidi

ini90

-04-

0H3

01; H

311;

H331

; H34

1; H3

5045

-23/

24/2

5-68

p-A

nisidi

ini10

4-94

-9H3

00; H

310;

H330

; H37

3**;

H400

26/2

7/28

-33-

50An

timon

i ja se

n yhd

istee

t0,5

Sb A

ntim

onifl

uorid

i77

83-5

6-4

H301

; H31

1; H3

31; H

411

23/2

4/25

-51/

53 A

ntim

onipe

ntak

loridi

7647

-18-

9H3

14; H

411

34-5

1/53

Ant

imon

ipent

asulfi

di13

15-0

4-4

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

TAU

LUK

KO I:

HTP

-arv

ot (S

osia

ali-

ja te

rvey

smin

iste

riön

ase

tus

hai

talli

seks

i tun

net

uist

a p

itoi

suuk

sist

a (1

214/

2016

), Li

ite)

24


Ain

e ta

i ain

eryh

mä

CA

S-n

umer

o

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³ A

ntim

onipe

ntok

sidi

1314

-60-

9

Ant

imon

itetro

ksidi

1332

-81-

6

Ant

imon

itrikl

oridi

1002

5-91

-9H3

14; H

411

34-5

1/53

Ant

imon

itriok

sidi

1309

-64-

4H3

5140

Ant

imon

itrisu

lfidi

1345

-04-

6

Antim

onive

ty78

03-5

2-3

0,05

0,26

H302

; H33

2; H4

1120

/22-

51/5

3p-

Aram

idiku

itu1

kuitu

a/cm

3; 200

5Ar

gon

7440

-37-

120

11, li

ite 4

Arse

eni ja

sen e

päor

gaan

iset y

hdist

eet

0,01

As A

rseen

i74

40-3

8-2

H301

; H33

1; H4

00; H

410

23/2

5-50

/53

Arse

eniha

ppo j

a sen

suola

tH3

01; H

331;

H350

; H40

0; H4

1023

/25-

45-5

0/53

Arse

enipe

ntok

sidi

1303

-28-

2H3

01; H

331;

H350

; H40

0; H4

1023

/25-

45-5

0/53

Arse

enitr

ioksid

i13

27-5

3-3

H300

; H31

4; H3

50; H

400;

H410

28-3

4-45

-50/

53 A

rseen

ivety

7784

-42-

1H2

20; H

330;

H373

**; H

400;

H410

12-2

6-48

/20-

50/5

3 N

atriu

mar

senii

tti77

84-4

6-5

Asbe

stiliit

e 3 A

ktino

liittia

sbes

ti77

536-

66-4

H350

; H37

2**

45-4

8/23

Ant

ofyll

iittia

sbes

ti77

536-

67-5

H350

; H37

2**

45-4

8/23

Grü

nerii

ttii e

li am

osiit

tiasb

esti

1217

2-73

-5H3

50; H

372*

*45

-48/

23 K

rokid

oliitt

i12

001-

28-4

H350

; H37

2**

45-4

8/23

Kry

sotii

li12

001-

29-5

H350

; H37

2**

45-4

8/23

Tre

moli

ittias

besti

7753

6-68

-6H3

50; H

372*

*45

-48/

23As

etald

ehyd

i75

-07-

025

46H2

24; H

319;

H335

; H35

112

-36/

37-4

019

97As

etof

enon

i98

-86-

25

25H3

02; H

319

22-3

620

05As

eton

i67

-64-

150

012

0063

015

00H2

25; H

319;

H336

11-3

6-66

-67

2002

Aset

onisy

anoh

ydrii

ni75

-86-

51

5H3

00; H

310;

H330

; H40

0; H4

1026

/27/

28-5

0/53

iho; C

N:nä

; 201

0As

eton

itriili

75-0

5-8

2034

4068

H225

; H30

2; H3

12; H

319;

H332

11-2

0/21

/22-

36iho

; 200

7As

etyle

eni

74-8

6-2

H220

5-6-

1220

11, li

ite 4

Atra

tsiini

1912

-24-

910

20H3

17; H

373;

H400

; H41

043

-48/

22-5

0/53

2010

Atso

dikar

bona

midi

123-

77-3

0,5H3

342-

4219

97B Ba

rium

, liuk

oiset

yhdis

teet

0,5Ba

; 200

4 B

arium

dibor

aatti

1370

1-59

-2

Bar

iumhy

drok

sidi, m

onoh

ydra

atti

2232

6-55

-2

Bar

iumhy

drok

sidi, o

ktah

ydra

atti

1223

0-71

-6 B

arium

karb

onaa

tti51

3-77

-9H3

0222

Bar

iumklo

raat

ti13

477-

00-4

H271

; H30

2; H3

32; H

411

9-20

/22-

51/5

3 B

arium

klorid

i10

361-

37-2

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

25

HTP-ARVOT 2016. HAITALLISIKSI TUNNETUT PITOISUUDETA

ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³ B

arium

klorid

i, dihy

draa

tti10

326-

27-9

H302

;H33

220

/22

Bar

iumnit

raat

ti10

022-

31-8

H302

;H33

220

/22

Bar

iumok

sidi

1304

-28-

5

Bar

iumpe

rklor

aatti

1346

5-95

-7H2

71; H

302;

H332

9-20

/22

Bar

iumpe

roks

idi13

04-2

9-6

H272

; H30

2; H3

328-

20/2

2 B

arium

polys

ulfidit

5086

4-67

-0H3

15; H

319;

H335

; H40

031

-36/

37/3

8-50

Bar

iumsu

lfidi

2110

9-95

-5H3

02; H

332;

H400

20/2

2-31

-50

Ved

etön

bariu

mhy

drok

sidi

1719

4-00

-2

Beno

myy

li17

804-

35-2

0,89,6

2,429

H315

; H31

7; H3

35; H

340;

H360

FD; H

400;

H410

37/3

8-43

-46-

50/5

3-60

-61

Bent

salde

hydi

100-

52-7

14,4

417

,4H3

0222

katto

arvo

; 200

7

Bent

seen

i71

-43-

2H2

25; H

304;

H315

; H31

9; H3

40; H

350;

H372

**45

-46-

11-3

6/38

-48

/23/

24/2

5-65

iho; 2

006,

liite 3

ja 9

Bent

so(a

)pyre

eni

50-3

2-8

0,01

H317

; H34

0; H3

50; H

360F

D; H

400;

H410

45-4

6-50

/53-

60-6

1-43

iho; 2

005

p-Be

ntso

kinon

i10

6-51

-40,1

0,45

0,31,3

H301

; H31

5; H3

19; H

331;

H335

; H40

023

/25-

36/3

7/38

-50

Bent

sotri

klorid

i98

-07-

70,0

12H3

02; H

315;

H318

; H33

1; H3

35; H

350

45-2

2-23

-37/

38-4

1iho

; 201

0Be

ntso

yylip

erok

sidi

94-3

6-0

510

H317

; H31

9, H2

413-

7-36

-43

Bent

syyli

alkoh

oli10

0-51

-610

45H3

02; H

332

20/2

220

09

Bent

syyli

klorid

i10

0-44

-70,5

2,61,5

7,9H3

02; H

315;

H318

; H33

1; H3

35; H

350;

H373

**22

-23-

37/3

8-41

-45-

48/2

2ka

ttoar

vo; 2

002

Bery

llium

ja se

n yhd

istee

t0,0

001

0,000

4Be

, liuk

oiset

yhdis

teet

: iho

; 201

3

Ber

yllium

, met

alli

7440

-41-

7H3

01; H

315;

H317

; H31

9; H3

30; H

335;

H350

i; H37

2**

25-2

6-36

/37/

38-4

3-48

/23-

49

Ber

yllium

fluor

idi77

87-4

9-7

H301

; H31

5; H3

17; H

319;

H330

; H33

5; H3

50i; H

372;

H411

49-2

5-26

-36/

37/3

8/-4

3-48

/23-

51/5

3

Ber

yllium

hydr

oksid

i13

327-

32-7

H351

i; H33

0; H3

01; H

372;

H319

; H33

5; H3

15; H

317

49-2

5-26

-36/

37/3

8-43

-48/

26

Ber

yllium

oksid

i13

04-5

6-9

H301

; H31

5; H3

17; H

319;

H330

; H33

5; H3

50i; H

372*

*49

-25-

26-3

6/37

/38-

43-4

8/26

Bifen

yyli

92-5

2-4

0,21,3

0,63,8

H315

; H31

9; H3

35; H

400;

H410

36/3

7/38

-50/

5320

09Bi

s(2-e

tyyli

heks

yyli)

flata

atti

117-

81-7

510

H360

FD60

-61

Bisfe

noli A

80-0

5-7

5H3

17; H

318;

H335

; H36

1f**

*37

-41-

43-5

2-62

2011

Bis(k

loorie

tyyli

)eet

teri

111-

44-4

530

1059

H300

; H31

0; H3

30; H

351

26/2

7/28

-40

Bis(k

loorim

etyy

li)ee

tteri

542-

88-1

0,001

0,005

0,003

0,014

H225

; H30

2; H3

11; H

330;

H350

11-2

2-24

-26-

45Bo

oritr

ibrom

idi10

294-

33-4

110

331

H300

; H31

4; H3

3014

-26/

28-3

5Bo

oritr

ifluo

ridi

7637

-07-

21

2,83

8,4H3

14; H

330

14-2

6-35

2007

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

26

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2016:8 HTP-ARVOT 2016. HAITALLISIKSI TUNNETUT PITOISUUDETA

ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³Bo

raat

it0,5

BBr

omas

iili31

4-40

-91

113

33

Brom

i77

26-9

5-6

0,10,6

6H3

14; H

330;

H400

26-3

5-50

2005

Brom

ipent

afluo

ridi

7789

-30-

20,1

0,7

1-Br

omipr

opaa

ni10

6-94

-510

5050

250

H225

; H31

5; H3

19; H

335;

H336

; H36

0FD;

H3

73**

11-3

6/37

/38-

48/2

0-60

-63-

6720

05

2-Br

omipr

opaa

ni75

-26-

31

5,1H2

25; H

360F

***;

H373

11-4

8/20

-60-

6620

01Br

omive

ty10

035-

10-6

26,7

H314

; H33

535

-37

1998

Brom

ofor

mi

75-2

5-2

0,55,2

1,516

H302

; H31

5; H3

19; H

331;

H411

22-2

3-36

/38-

51/5

3iho

Buta

ani

800

1900

1000

2400

2006

, liite

4 2

-Met

yylip

ropa

ani

75-2

8-5

H220

12 i

-But

aani

75-2

8-5

H220

12 n

-But

aani

106-

97-8

H220

12n-

Buta

aniti

oli10

9-79

-50,5

1,91,5

5,6

2007

1,3-B

utad

ieeni

106-

99-0

12,2

H220

; H34

0; H3

5012

-45-

4620

06Bu

tano

li50

150

7523

0iho

(±

)-But

an-2

-oli

1589

2-23

-6H2

26; H

319;

H335

; H33

610

-36/

37-6

7 (

R)-B

utan

-2-o

li42

21-9

9-2

H226

; H31

9; H3

35; H

336

10-3

6/37

-67

(S)

-But

an-2

-oli

1489

8-79

-4H2

26; H

319;

H335

; H33

610

-36/

37-6

7 n

-But

anoli

71-3

6-3

H226

; H30

2; H3

15; H

318;

H335

; H33

610

-22-

37/3

8-41

-67

sek

-But

anoli

78-9

2-2

H226

; H31

9; H3

35; H

336

10-3

6/37

-67

ter

t-But

anoli

75-6

5-0

H225

; H31

9; H3

32; H

335

11-2

0-36

/37

2-Bu

tano

ni78

-93-

310

030

0H2

25; H

319;

H336

11-3

6-66

-67

iho; 2

005

2-Bu

tano

niper

oksid

i13

38-2

3-4

0,21,5

2-

Buto

ksiet

anoli

111-

76-2

2098

5025

0H3

02; H

312;

H315

; H31

9; H3

3220

/21/

22-3

6/38

iho2-

(2-B

utok

sieto

ksi)e

tano

li11

2-34

-510

68H3

1936

2007

2-Bu

toks

ietyy

liase

taat

ti11

2-07

-220

130

5033

0H3

12; H

332

20/2

1iho

gam

ma-

Buty

rolak

toni

96-4

8-0

5014

250

70iho

; 200

9Bu

tyyli

akry

laatti

211

1053

2001

iso

-But

yylia

kryla

atti

106-

63-8

H226

; H31

2; H3

15; H

317;

H332

10-2

0/21

-38-

43 n

-But

yylia

kryla

atti

141-

32-2

H226

; H31

5; H3

17; H

319;

H335

10-3

6/37

/38-

43

ter

t-But

yylia

kryla

atti

1663

-39-

4H2

25; H

302;

H312

; H31

5; H3

17; H

332;

H335

; H41

111

-20/

21/2

2-37

/38-

43-5

1/53

Buty

yliam

iini

515

iho n

-But

yylia

miin

i10

9-73

-9H2

25; H

302;

H312

; H31

4; H3

3211

-20/

21/2

2-35

sek

-But

yylia

miin

i13

952-

84-6

H225

; H30

2; H3

14; H

332;

H400

11-2

0/22

-35-

50Bu

tyyli

aset

aatti

150

720

200

960

iso

-But

yylia

seta

atti

110-

19-0

H225

11-6

6

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

27


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³ n

-But

yylia

seta

atti

123-

86-4

H226

; H33

610

-66-

67 s

ek-B

utyy

liase

taat

ti10

5-46

-4H2

2511

-66

ter

t-But

yylia

seta

atti

540-

88-5

H225

11-6

6

n-Bu

tyyli

glysid

yylie

ette

ri24

26-0

8-6

2514

0H2

26; H

302;

H317

; H33

2; H3

35; H

341;

H351

; H41

210

-20/

22-3

7-40

-43-

52/5

3-68

2007

n-Bu

tyyli

lakta

atti

138-

22-7

530

1061

19

99p-

tert-

Buty

ylito

lueen

i98

-51-

11

6,15

31

katto

arvo

; 200

9*B

ut-2

-yyn

i-1,4-

dioli

110-

65-6

0,14

0,5H3

14, H

331,

H301

, H31

2, H3

73**

, H31

721

-23/

25-3

4-43

-48/

2220

14*B

utyy

rialde

hydi

123-

72-8

2574

H225

1120

05C Ce

sium

hydr

oksid

i21

351-

79-1

2

D 2,4-D

94-7

5-7

1020

H302

; H31

7; H3

18; H

335;

H412

22-3

7-41

-43-

52/5

3DD

T50

-29-

31

3H3

01; H

351;

H372

**; H

400;

H410

25-4

0-48

/25-

50/5

3iho

Deka

bora

ani

1770

2-41

-90,0

50,2

50,1

50,7

6

iho; 2

009

Dem

eton

i80

65-4

8-3

0,10,3

H300

; H31

0; H4

0027

/28-

50iho

Desfl

uraa

ni57

041-

67-5

1070

2014

0

2000

Dias

eton

ialko

holi

123-

42-2

5024

075

360

H319

36*D

iaset

yyli

431-

03-8

0,02

0,07

0,10

0,36

2016

Diat

sinon

i33

3-41

-50,1

0,3H3

02; H

400;

H410

22-5

0/53

ihoDi

atso

met

aani

334-

88-3

0,20,3

50,6

1H3

5045

Dibo

raan

i19

287-

45-7

0,10,1

10,3

0,34

20

09

1,2-D

ibrom

ietaa

ni10

6-93

-40,1

0,78

H301

; H31

1; H3

15; H

319;

H331

; H33

5; H3

50; H

411

23/2

4/25

-36/

37/3

8-45

-51/

53iho

; 199

7

Di-n

-but

yylia

miin

i11

1-92

-25

27H2

26; H

302;

H312

; H33

210

-20/

21/2

2iho

; 199

92-

N,N-

Dibu

tyyli

amino

etan

oli10

2-81

-80,5

3,5

iho; 2

007

Dibu

tyyli

fosfa

atti

107-

66-4

18,7

326

20

092,6

-Di-t

ert-b

utyy

li-p-

kreso

li12

8-37

-010

20

Dield

riini

60-5

7-1

0,25

0,75

H301

; H31

0; H3

51; H

372*

*; H4

00; H

410

25-2

7-40

-48/

25-5

0/53

ihoDi

etan

oliam

iini

111-

42-2

0,46

2H3

02; H

315;

H318

; H37

3**

22-3

8-41

-48/

22iho

; 200

1Di

etyle

enitr

iamiin

i11

1-40

-01

4,33

13H3

02; H

312;

H314

; H31

721

/22-

34-4

3iho

Diet

yylia

miin

i10

9-89

-75

1510

30H2

25; H

302;

H312

; H31

4; H3

3211

-20/

21/2

2-35

iho; 2

005

Diet

yylia

mino

etan

oli10

49 2

-Diet

yylia

mino

etan

oli10

0-37

-8H2

26; H

302;

H312

; H31

4; H3

3210

-20/

21/2

2-34

Diet

yylie

ette

ri60

-29-

710

031

020

062

0H2

24; H

302;

H336

12-1

9-22

-66-

6720

01Di

etyy

lifta

laatti

84-6

6-2

510

Di

fenyy

liam

iini

122-

39-4

510

H301

; H31

1; H3

31; H

373*

*; H4

00; H

410

23/2

4/25

-33-

50/5

320

05

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

28


Ain

e ta

i ain

eryh

mä

CA

S-n

umer

o

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³*D

ifeny

yliee

tteri

101-

84-8

17

321

2016

Diflu

oridi

brom

imet

aani

75-6

1-6

100

870

150

1300

Di

glysid

yylie

ette

ri22

38-0

7-5

0,21,1

20

07Di

-isob

utyy

liket

oni

108-

83-8

2515

040

240

H226

; H33

510

-37

Di-is

opro

pyyli

amiin

i10

8-18

-95

21H2

25; H

302;

H314

; H33

211

-20/

22-3

4iho

Di-is

opro

pyyli

eette

ri10

8-20

-325

032

0H2

25; H

336

11-1

9-66

-67

2007

Diklo

orias

etyle

eni

7572

-29-

40,1

0,39

0,31,2

H200

; H35

1; H3

73**

2-40

-48/

201,2

-Dikl

oorib

entse

eni

95-5

0-1

1061

5030

0H3

02; H

315;

H319

; H33

5; H4

00; H

410

22-3

6/37

/38-

50/5

3iho

; 200

2*1

,4-Di

kloor

ibent

seen

i10

6-46

-72

1210

60H3

19; H

351;

H400

; H41

036

-50/

53-4

020

16Di

kloor

idiflu

orim

etaa

ni75

-71-

810

0050

0013

0065

00

1,3-D

ikloo

ri-5,5

-dim

etyy

li hyd

anto

iini

118-

52-5

0,20,6

1,1

-Dikl

oorie

taan

i75

-34-

310

041

025

010

00H2

25; H

302;

H319

; H33

5; H4

1211

-22-

36/3

7-52

/53

iho; 2

002

1,2-D

ikloo

rieta

ani

107-

06-2

14

520

H225

; H30

2; H3

15; H

319;

H335

; H35

011

-22-

36/3

7/38

-45

iho; 2

007

1,2-D

ikloo

riety

leeni

540-

59-0

200

800

250

1000

H225

; H33

2; H4

1211

-20-

52/5

320

07 c

is-Di

kloor

ietyle

eni

156-

59-2

H225

; H33

2; H4

1211

-20-

52/5

3 s

ym-D

ikloo

riety

leeni

540-

59-0

H225

; H33

2; H4

1211

-20-

52/5

3 t

rans

-Dikl

oorie

tylee

ni15

6-60

-5H2

25; H

332;

H412

11-2

0-52

/53

Diklo

orifl

uorim

etaa

ni75

-43-

410

4020

80

Diklo

orim

etaa

ni75

-09-

210

035

025

088

0H3

5140

1,1-D

ikloo

ri-1-

nitro

etaa

ni59

4-72

-910

6020

120

H301

; H31

1; H3

3123

/24/

251,2

-Dikl

oorip

ropa

ani

78-8

7-5

1046

2092

H225

; H30

2; H3

3211

-20/

2220

071,3

-Dikl

oori-

2-pr

opan

oli96

-23-

10,5

2,8H3

01; H

312;

H350

21-2

5-45

2009

Diklo

orite

traflu

oriet

aani

76-1

4-2

1000

7100

1300

9200

2,2

-Dikl

oori-

1,1,1-

triflu

oriet

aani

306-

83-2

1063

20

05Di

klorv

ossi

62-7

3-7

0,52

H301

; H31

1; H3

17; H

330;

H400

24/2

5-26

-43-

50iho

; 200

7Di

kroto

fossi

141-

66-2

0,25

H300

; H31

1; H4

00; H

410

24-2

8-50

/53

ihoDi

kvat

ti27

64-7

2-9

0,51,5

iho

, C12

H 12N 2:

Dikv

attib

rom

idi85

-00-

7H3

02; H

315;

H317

; H31

9; H3

30; H

335;

H372

**; H

400;

H410

22-2

6-36

/37/

38-4

3-48

/25-

50/5

3

Dikv

attid

ihydr

oksid

i94

021-

76-8

H302

; H31

5; H3

17; H

319;

H330

; H33

5; H3

72**

; H40

0; H4

1022

-26-

36/3

7/38

-43-

48/2

5-50

/53

Dikv

attik

loridi

4032

-26-

2H3

02; H

315;

H317

; H31

9; H3

30; H

335;

H372

**;H

400;

H410

22-2

6-36

/37/

38-4

3-48

/25-

50/5

3Di

met

yylia

miin

i12

4-40

-32

3,75

9,4H2

20; H

315;

H318

; H33

2; H3

3512

-20-

37/3

8-41

1997

Dim

etyy

lianil

iini

121-

69-7

525

1050

H301

; H31

1; H3

31; H

351;

H411

23/2

4/25

-40-

51/5

3iho

Dim

etyy

liase

tam

idi12

7-19

-510

3620

72H3

12; H

332;

H360

D***

20/2

1-61

ihoDi

met

yylie

ette

ri11

5-10

-610

0020

00H2

2012

2002

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

29


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³Di

met

yylie

tyyli

amiin

i59

8-56

-15

1510

30H2

25; H

302;

H314

; H33

211

-20/

22-3

419

98Di

met

yylif

orm

amidi

68-1

2-2

515

1030

H312

; H31

9; H3

32; H

360D

***

20/2

1-36

-61

iho; 2

005

Dim

etyy

lifta

laatti

131-

11-3

510

1,1

-Dim

etyy

lihyd

ratsi

ini57

-14-

70,1

0,25

H225

; H30

1; H3

14; H

331;

H350

; H41

111

-23/

25-3

4-45

-51/

53iho

Dim

etyy

lioks

imet

aani

109-

87-5

1000

3200

1300

4100

Di

met

yylis

ulfaa

tti77

-78-

10,0

10,0

52H3

01; H

314;

H317

; H33

0; H3

41; H

350

25-2

6-34

-43-

45-6

8iho

Dim

etyy

lisulf

oksid

i67

-68-

550

iho

; 200

7Di

nitro

bent

seen

i25

154-

54-5

13

H300

; H31

0; H3

30; H

373*

*; H4

00; H

410

26/2

7/28

-33-

50/5

3iho

1,2-

Dinit

robe

ntse

eni

528-

29-0

H300

; H31

0; H3

30; H

373*

*; H4

00; H

410

26/2

7/28

-33-

50/5

3 1

,3-Di

nitro

bent

seen

i99

-65-

0H3

00; H

310;

H330

; H37

3**;

H400

; H41

026

/27/

28-3

3-50

/53

1,4-

Dinit

robe

ntse

eni

100-

25-4

H300

; H31

0; H3

30; H

373*

*; H4

00; H

410

26/2

7/28

-33-

50/5

34,6

-Dini

tro-o

-kre

soli

0,20,6

iho

4,6-

Dinit

ro-o

-kre

soli

534-

52-1

H300

; H31

0; H3

15; H

317;

H318

; H33

0; H3

41;H

400;

H410

26/2

7/28

-38-

41-4

3-44

-50

/53-

68 A

mm

onium

-4,6-

dinitr

o-o-

kre

solaa

tti29

80-6

4-5

H300

; H31

0; H3

30; H

373*

*; H4

00; H

410

26/2

7/28

-33-

50/5

3

Kali

um-4

,6-din

itro-

o-kre

solaa

tti57

87-9

6-2

H301

; H31

1; H3

31; H

373*

*; H4

00; H

410

23/2

4/25

-33-

50/5

3 N

atriu

m-4

,6-din

itro-

o-kre

solaa

tti23

12-7

6-7

H301

; H31

1; H3

31; H

373*

*; H4

00; H

410

23/2

4/25

-33-

50/5

3

Dinit

roto

lueen

i25

321-

14-6

0,2H3

01; H

311;

H331

; H34

1; H3

50; H

361f

***;

H373

**; H

400;

H410

23/2

4/25

-45-

48/2

2-50

/53-

62-6

8iho

; 200

0

2,3-

Dinit

roto

lueen

i60

2-01

-7H3

01; H

311;

H331

; H34

1; H3

50; H

361f

***;

H373

**; H

400;

H410

23/2

4/25

-45-

48/2

2-62

-68-

50/5

3

2,4-

Dinit

roto

lueen

i12

1-14

-2H3

01; H

311;

H331

; H34

1; H3

50; H

361f

; H3

73; H

400;

H410

23/2

4/25

-45-

48/2

2-62

-68-

50/5

3

2,5-

Dinit

roto

lueen

i61

9-15

-8H3

01; H

311;

H331

; H34

1; H3

50; H

361f

***;

H373

**; H

411

23/2

4/25

-45-

48/2

2-62

-68-

51/5

3

2,6-

Dinit

roto

lueen

i60

6-20

-2H3

01; H

311;

H331

; H34

1; H3

50; H

361f

**;

H373

**; H

412

23/2

4/25

-45-

48/2

2-62

-68-

52/5

3

3,4-

Dinit

roto

lueen

i61

0-39

-9H3

01; H

311;

H331

; H34

1; H3

50; H

361f

***;

H373

**; H

411

23/2

4/25

-45-

48/2

2-62

-68-

51/5

3

3,5-

Dinit

roto

lueen

i61

8-85

-9H3

01; H

311;

H331

; H34

1; H3

50; H

361f

***;

H373

**; H

412

23/2

4/25

-45-

48/2

2-62

-68-

52/5

31,4

-Diok

saan

i 12

3-91

-110

3640

150

H225

; H31

9; H3

35; H

351

11-1

9-36

/37-

40-6

6iho

; 201

01,3

-Diok

solaa

ni64

6-06

-010

031

0H2

2511

2009

Disu

lfira

ami

97-7

7-8

26

H302

; H31

7; H3

73**

; H40

0; H4

1022

-43-

48/2

2-50

/53

Disy

aani

460-

19-5

1022

H220

; H33

1; H4

00; H

410

12-2

3-50

/53

2009

Disy

klope

ntad

ieeni

77-7

3-6

15,5

H225

; H30

2; H3

15; H

319;

H332

; H33

5; H4

1111

-20/

22-3

6/37

/38-

51/5

320

06

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

30


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³Di

uron

i33

0-54

-110

20H3

02; H

351;

H373

**; H

400;

H410

22-4

0-48

/22-

50/5

3Di

vinyy

liben

tseen

i13

21-7

4-0

211

20

06E Elo

hope

a ja s

en ep

äorg

aanis

et

yhdis

teet

0,02

iho, H

g, m

elu; 2

011

Diel

ohop

eadik

loridi

1011

2-91

-1H3

02; H

315;

H319

; H33

5; H4

00; H

410

22-3

6/37

/38-

50/5

3 E

lohop

ea-(I

)-jod

idi77

83-3

0-4

H300

; H31

0; H3

30; H

373;

H400

; H41

026

/27/

28-3

3-50

/53

Eloh

opea

-(II)-

diklor

idi74

87-9

4-7

H300

; H31

4; H3

41; H

361f

***;

H372

**;

H400

; H41

028

-34-

48/2

4/25

-62-

68-5

0/53

Eloh

opea

-(II)-

nitra

atti

1004

5-94

-0H3

00; H

310;

H330

; H37

3**;

H400

; H41

026

/27/

28-3

3-50

/53

Eloh

opea

-(II)-

oksid

i21

908-

53-2

H300

; H31

0; H3

30; H

373*

*; H4

00; H

410

26/2

7/28

-33-

50/5

3

Eloh

opea

-(II)-

oksis

yanid

i13

35-3

1-5

H201

; H30

1; H3

11; H

331;

H373

**; H

400;

H410

2-23

/24/

25-3

3-50

/53

Eloh

opea

-(II)-

sulfa

atti

7783

-35-

9H3

00; H

310;

H330

; H37

3**;

H400

; H41

026

/27/

28-3

3-50

/53

Eloh

opea

-(II)-

sulfi

di13

44-4

8-5

E

lohop

ea, m

etall

i74

39-9

7-6

H330

; H36

0D**

*; H3

72; H

400;

H410

61-2

6-48

/23-

50/5

3

Eloh

opea

fulm

inaat

ti62

8-86

-4H2

01; H

301;

H311

; H33

1; H3

73**

; H40

0; H4

103-

23/2

4/25

-33-

50/5

3

Eloho

pean

alky

yliyh

diste

et0,0

1iho

, Hg,

melu

Diet

yylie

lohop

ea62

7-44

-1H3

00; H

310;

H330

; H37

3**;

H400

; H41

026

/27/

28-3

3-50

/53

Dim

etyy

lieloh

opea

593-

74-8

H300

; H31

0; H3

30; H

373*

*; H4

00; H

410

26/2

7/28

-33-

50/5

3En

dosu

lfaan

i11

5-29

-70,1

0,3H3

00; H

310;

H330

; H37

3**;

H400

; H41

021

-26/

28-5

0/53

ihoEn

driin

i72

-20-

80,1

0,3H3

00; H

311;

H400

; H41

024

-28-

50/5

3iho

Enflu

raan

i13

838-

16-9

1077

2015

0

1995

*Ent

syym

it, pr

oteo

lyytti

set

9068

-59-

10,0

0001

50,0

0006

H315

; H31

9; H3

34; H

335

36/3

7/38

-42

katto

arvo

; 201

1Ep

ikloo

rihyd

riini

106-

89-8

0,51,9

H226

; H30

1; H3

11; H

314;

H317

; H33

1; H3

5010

-23/

24/2

5-34

-43-

45iho

; 200

9Ep

äorg

aanin

en pö

ly10

Erion

iitti

1251

0-42

-80,1

H350

45ku

itua/

cm3; 2

008

Etaa

ni74

-84-

010

00H2

2012

liite 4

1,2-E

taan

idioli

107-

21-1

2050

4010

0H3

0222

iho; 2

002

Etaa

nitiol

i75

-08-

10,5

1,3H2

25; H

332;

H400

; H41

011

-20-

50/5

320

02Et

anoli

64-1

7-5

1000

1900

1300

2500

H225

11Et

ikkah

appo

64-1

9-7

513

1025

H226

; H31

410

-35

2005

Etikk

ahap

poan

hydr

idi10

8-24

-75

21H2

26; H

302;

H314

; H33

210

-20/

22-3

420

092-

Etok

sieta

noli

110-

80-5

27,5

H226

; H30

2; H3

31; H

360F

D10

-20/

22-6

0-61

iho2-

Etok

siety

ylias

etaa

tti11

1-15

-92

11H2

26; H

302;

H312

; H33

2; H3

60FD

10-2

0/21

/22-

60-6

1iho

Etyle

eni

74-8

5-1

200

H220

; H33

612

-67

2011

Etyle

enidi

amiin

i10

7-15

-310

2520

50H2

26; H

302;

H312

; H31

4; H3

17; H

334

10-2

1/22

-34-

42/4

3iho

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

31


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³

Etyle

eni-i

miin

i15

1-56

-40,5

0,89

H225

; H30

0; H3

10; H

314;

H330

; H34

0; H3

50; H

411

11-2

6/27

/28-

34-4

5-46

-51/

53iho

Etyle

enikl

oorih

ydrii

ni10

7-07

-31

3,3H3

00; H

310;

H330

26/2

7/28

iho; 2

009

Etyle

eniok

sidi

75-2

1-8

11,8

H220

; H31

5; H3

19; H

331;

H335

; H34

0; H3

5012

-23-

36/3

7/38

-45-

46-6

Etyle

eniti

oure

a96

-45-

70,1

0,6H3

02; H

360D

***

22-6

120

00Et

ylide

enino

rbor

neen

i16

219-

75-3

525

20

05

Etyy

liakr

ylaat

ti14

0-88

-55

2110

42H2

25; H

302;

H312

; H31

5; H3

17; H

319;

H332

; H33

511

-20/

21/2

2-36

/37/

38-4

3iho

; 201

0

Etyy

liam

iini

75-0

4-7

59,4

H220

; H31

9; H3

3512

-36/

3719

98*E

tyyli

aset

aatti

141-

78-6

200

730

400

1470

H225

; H31

9; H3

3611

-36-

66-6

720

16Et

yylib

entse

eni

100-

41-4

5022

020

088

0H2

25; H

304;

H332

; H37

211

-20-

48/2

0-65

iho; 2

001

Etyy

libro

midi

74-9

6-4

523

H225

; H30

2; H3

32; H

351

11-2

0/22

-40

iho; 1

998

Etyy

li-te

rt-bu

tyyli

eette

ri63

7-92

-35

25

2007

Etyy

lifor

miaa

tti10

9-94

-410

031

015

046

0H2

25; H

302;

H319

; H33

2; H3

3511

-20/

22-3

6/37

2008

2-Et

yylih

eksa

noli

104-

76-7

15,4

2013

2-Et

yylih

eksy

ylilak

taat

ti62

83-8

6-9

542

1084

19

99Et

yylila

ktaa

tti97

-64-

35

2510

49H2

26; H

318;

H335

10-3

7-41

1999

Ety

yli-(S

)-lak

taat

ti68

7-47

-8H2

26; H

318;

H335

10-3

7-41

Etyy

limet

akry

laatti

97-6

3-2

1047

2095

H225

; H31

5; H3

17; H

319;

H335

11-3

6/37

/38-

4320

11N-

Etyy

limor

foliin

i10

0-74

-35

2410

48

iho; 1

993

*Ety

ylisil

ikaat

ti78

-10-

45

4310

86H2

26; H

319;

H332

; H33

510

-20-

36/3

720

14F 2-

Feno

ksiet

anoli

122-

99-6

2011

050

290

H302

; H31

922

-36

iho; 2

001

Feno

li10

8-95

-22

84

16H3

01; H

311;

H314

; H33

1; H3

41; H

373*

*23

/24/

25-3

4-48

/20/

21/2

2-68

iho; 2

010

Feno

tiatsi

ini92

-84-

25

10

ihop-

Feny

leenid

iamiin

i10

6-50

-30,1

0,3H3

01; H

311;

H317

; H31

9; H3

31; H

400;

H410

23/2

4/25

-36-

43-5

0/53

iho; 2

009

p-F

enyle

enidi

amiin

ihydr

oklor

idi62

4-18

-0H3

01; H

311;

H317

; H31

9; H3

31; H

400;

H410

23/2

4/25

-36-

43-5

0/53

Feny

ylifo

sfiini

638-

21-1

0,05

0,23

Fe

nyyli

glysid

yylie

ette

ri12

2-60

-10,5

3,1H3

15; H

317;

H332

; H33

5; H3

41; H

350;

H412

20-3

7/38

-43-

45-5

2/53

-68

iho; 1

998

Feny

ylihy

drat

siini

ja se

n suo

lat10

0-63

-05

22H3

01; H

311;

H315

; H31

7; H3

19; H

331;

H341

; H35

0; H3

72**

; H40

023

/24/

25-3

6/38

-43-

45-

48/2

3/24

/25-

50-6

8iho

Fen

yylih

ydra

tsiini

hydr

oklor

idi27

140-

08-5

H301

; H31

1; H3

15; H

317;

H319

; H33

1; H3

41; H

350;

H372

**; H

400

23/2

4/25

-36/

38-4

3-45

-48

/23/

24/2

5-50

-68

Fen

yylih

ydra

tsiniu

mklo

ridi

59-8

8-1

H301

; H31

1; H3

15; H

317;

H319

; H33

1; H3

41; H

350;

H372

**; H

400

23/2

4/25

-36/

38-4

3-45

-48

/23/

24/2

5-50

-68

Fen

yylih

ydra

tsiniu

msu

lfaat

ti52

033-

74-6

H301

; H31

1; H3

15; H

317;

H319

; H33

1; H3

41; H

350;

H372

**; H

400

23/2

4/25

-36/

38-4

3-45

-48

/23/

24/2

5-50

-68

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

32


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³Fe

nyyli

-isos

yana

atti

103-

71-9

0,02

0,1

2005

Feny

ylim

erka

ptaa

ni10

8-98

-50,5

2,3

iho; 2

007

2-Fe

nyyli

prop

eeni

98-8

3-9

5025

010

049

0H2

26; H

319;

H335

; H41

110

-36/

37-5

1/53

2001

Ferro

vana

diini

1260

4-58

-90,5

V

Fluor

i77

82-4

1-4

0,10,1

6H2

70; H

314;

H330

26-3

5-8

2002

Fluor

idit,

epäo

rgaa

niset

2,5

FFlu

oritr

ikloo

rimet

aani

75-6

9-4

1000

5600

1300

7000

Flu

orive

ty76

64-3

9-3

1,81,5

32,5

H300

; H31

0; H3

14; H

330

26/2

7/28

-35

iho; 2

001

Form

aldeh

ydi

50-0

0-0

0,30,3

71

1,2H3

01; H

311;

H314

; H31

7; H3

31; H

340;

H350

23/2

4/25

-34-

43-4

5-68

katto

arvo

; 200

7Fo

rmam

idi75

-12-

710

1920

37H3

60D*

**61

iho; 1

998

Fosfi

ini78

03-5

1-2

0,10,1

40,2

0,28

H220

; H31

4; H3

30; H

400

12-1

7-26

-34-

5020

05Fo

sfori,

valko

inen j

a kelt

ainen

1218

5-10

-30,1

Fosfo

rihap

po76

64-3

8-2

12

H314

3419

98Fo

sforip

enta

klorid

i10

026-

13-8

1H3

02; H

314;

H330

; H37

3**

14-2

2-26

-34-

48/2

020

05Fo

sforip

enta

sulfi

di13

14-8

0-3

1H2

28; H

260;

H302

; H33

2; H4

0011

-20/

22-2

9-50

2005

Fosfo

ripen

toks

idi13

14-5

6-3

15,9

H314

35ka

ttoar

vo; 1

993

Fosfo

ritrik

loridi

7719

-12-

20,5

2,8H3

00; H

314;

H330

; H37

3**

14-2

6/28

-35-

48/2

0Fo

sfory

yliklo

ridi

1002

5-87

-30,5

2,4H3

02; H

314;

H330

; H37

2**

14-2

2-26

-35-

48/2

3Fo

sgee

ni75

-44-

50,0

20,0

80,0

50,2

H314

; H33

026

-34

katto

arvo

; 200

1Ft

aalih

appo

anhy

dridi

85-4

4-9

0,2H3

02; H

315;

H317

; H31

8; H3

34; H

335

22-3

7/38

-41-

42/4

319

93m

-Fta

lodini

triili

626-

17-5

520

Fu

rfura

ali98

-01-

12

85

20H3

01; H

312;

H315

; H31

9; H3

31; H

335;

H351

21-2

3/25

-36/

37/3

8-40

iho; 1

999

Furfu

ryyli

alkoh

oli98

-00-

02

8,110

41H3

02; H

312;

H319

; H33

1; H3

35; H

351;

H373

**21

/22-

23-3

6/37

-40-

48/2

0iho

; 199

9

G Galliu

mar

senid

i13

03-0

0-0

0,000

3H3

50; H

360F

; H37

245

-48/

23-6

0alv

eolija

e; 20

09Ge

rman

iumte

trahy

dridi

7782

-65-

20,2

0,64

Gl

utaa

rialde

hydi

111-

30-8

0,10,4

2H3

01; H

314;

H317

; H33

1; H3

34; H

400

23/2

5-34

-42/

43-5

0ka

ttoar

vo; 1

993

Glyo

ksaa

li10

7-22

-20,0

2H3

15; H

317;

H319

; H33

2; H3

4120

-36/

38-4

3-68

2009

Glys

eroli

56-8

1-5

20

Glys

idoli

556-

52-5

26,1

H302

; H31

2; H3

15; H

319;

H331

; H33

5; H3

41; H

350;

H360

F***

21/2

2-23

-36/

37/3

8-45

-60-

68iho

; 199

9

Grafi

itti

7782

-42-

52

20

07H Ha

fnium

ja se

n yhd

istee

t0,5

Hf; 2

009

Hafn

ium, m

etall

i74

40-5

8-6

H

afnium

tetra

-n-b

utok

sidi

2241

1-22

-9H3

17; H

318

41-4

3

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

33


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³Ha

lotaa

ni15

1-67

-71

8,23

25

Happ

idiflu

oridi

7783

-41-

70,0

50,1

1

n-He

ksaa

ni11

0-54

-320

72H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H3

61f*

**;

H373

**; H

411

11-3

8-48

/20-

51/5

3-62

-65-

67iho

; 200

5

Heks

aani,

paits

i n-h

eksa

ani

500

1800

630

2300

2006

2,2-

Dim

etyy

libut

aani

75-8

3-2

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H411

11-3

8-51

/53-

65-6

7 2

,3-Di

met

yylib

utaa

ni79

-29-

8H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

1111

-38-

51/5

3-65

-67

2-M

etyy

lipen

taan

i10

7-83

-5H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

1111

-38-

51/5

3-65

-67

3-M

etyy

lipen

taan

i96

-14-

0H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

1111

-38-

51/5

3-65

-67

Hek

saan

i, iso

mee

rien s

eos (

joka s

isäl-

tää v

ähem

män

kuin

5% n-

heks

aania

)H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

1111

-38-

51/5

3-65

-67

Heks

afluo

riase

toni

684-

16-2

0,10,6

90,3

2,1

iho; 2

007

Heks

ahyd

rofta

alian

hydr

idi85

-42-

70,0

1H3

17; H

318;

H334

41-4

2/43

2005

Heks

ahyd

rom

etyy

lifta

ali-a

nhyd

ridi

2555

0-51

-00,0

1H3

17; H

318;

H334

41-4

2/43

2005

Heks

akloo

riben

tseen

i11

8-74

-10,0

02H3

50; H

372*

*; H4

00; H

410

45-4

8/25

-50/

53iho

; 201

0He

ksak

loorie

taan

i67

-72-

11

9,83

29

2007

Heks

akloo

risyk

lopen

tadie

eni

77-4

7-4

0,01

0,11

H302

; H31

1; H3

14; H

330;

H400

; H41

022

-24-

26-3

4-50

/53

1998

Heks

anaa

li66

-25-

110

42

2009

sek-

Heks

yylia

seta

atti

108-

84-9

5030

075

450

He

lium

7440

-59-

7He

ptaa

ni30

012

0050

021

0020

06 2

,2,3-

Trim

etyy

libut

aani

464-

06-2

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H400

; H41

011

-38-

50/5

3-65

-67

2,2-

Dim

etyy

lipen

taan

i59

0-35

-2H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7 2

,3-Di

met

yylip

enta

ani

565-

59-3

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H400

; H41

011

-38-

50/5

3-65

-67

2,4-

Dim

etyy

lipen

taan

i10

8-08

-7H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7 2

-Met

yylih

eksa

ani

591-

76-4

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H400

; H41

011

-38-

50/5

3-65

-67

3,3-

Dim

etyy

lipen

taan

i56

2-49

-2H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7 3

-Ety

ylipe

ntaa

ni61

7-78

-7H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7 3

-Met

yylih

eksa

ani

589-

34-4

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H400

; H41

011

-38-

50/5

3-65

-67

Dim

etyy

lipen

taan

i38

815-

29-1

I

sohe

ptaa

ni (is

omee

rien s

eos)

3139

4-54

-4H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7 n

-Hep

taan

i14

2-82

-5H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7He

ptak

loori

76-4

4-8

0,05

0,15

H301

; H31

1; H3

51; H

373*

*; H4

00; H

410

24/2

5-33

-40-

50/5

3iho

; 201

02-

Hept

anon

i50

240

7536

0iho

; 200

2 3

-Met

yyli-

2-he

ksan

oni

2550

-21-

2

4-M

etyy

li-2-

heks

anon

i10

5-42

-0

n-2

-Hep

tano

ni11

0-43

-0H2

26; H

302;

H332

10-2

0/22

3-He

ptan

oni

106-

35-4

2095

7536

0H2

26; H

319;

H332

10-2

0-36

2002

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

34


Ain

e ta

i ain

eryh

mä

CA

S-n

umer

o

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³Hi

ilidiok

sidi

124-

38-9

5000

9100

20

05Hi

ilimon

oksid

i63

0-08

-030

3575

87H2

20; H

331;

H360

D***

; H37

2**

12-2

3-48

/23-

61m

eluHi

ilitet

rabr

omidi

558-

13-4

0,11,4

0,45,5

Hiilit

etra

klorid

i56

-23-

51

6,35

31H3

01; H

311;

H331

; H35

1; H3

72**

; H4

12;H

420

23/2

4/25

-40-

48/2

3-52

/53-

59iho

; 200

5

Hope

a, liu

koise

t yhd

istee

t0,0

10,0

3Ag

; 200

5 H

opea

nitra

atti

7761

-88-

8H2

72; H

314;

H400

; H41

034

-50/

53-8

Hope

a, m

etall

i ja liu

kene

mat

tom

at

yhdis

teet

0,1Ag

Hop

ea, m

etall

i74

40-2

2-4

H

opea

oksid

i20

667-

12-3

H

opea

syan

idi50

6-64

-9

Hydr

atsii

ni ja

sen s

uolat

302-

01-2

0,01

0,013

0,05

0,07

H226

; H30

1; H3

11; H

314;

H317

; H33

1; H3

50; H

400;

H410

10-2

3/24

/25-

34-4

3-45

-50/

53iho

; 201

3

Hydr

okino

ni12

3-31

-90,5

2H3

02; H

317;

H318

; H34

1; H3

51; H

400

22-4

0-41

-43-

50-6

819

94I In

deen

i95

-13-

610

4820

96

Indiu

m ja

sen y

hdist

eet

0,1In

Ind

ium, m

etall

i74

40-7

4-6

Isoflu

raan

i26

675-

46-7

1077

2015

0

1995

Isofo

roni

78-5

9-1

15,7

H302

; H31

2; H3

19; H

335;

H351

21/2

2-36

/37-

4019

97Iso

-okt

anoli

2695

2-21

-650

270

200

1100

20

05Iso

prop

yylig

lysidy

yliee

tteri

4016

-14-

250

240

20

07Iso

syan

aatit

0,035

NCO

J Jatk

uvat

lasik

uidut

5he

ngitt

yvä p

öly; 2

007

Jatk

uvat

lasik

uidut

1ku

itua/

cm3; 2

007

Jauh

opöly

220

07Jo

di75

53-5

6-2

0,11,1

H312

; H33

2; H4

0020

/21-

50iho

Jodo

form

i75

-47-

80,2

3,30,6

9,8

K *Kad

mium

ja se

n yhd

istee

t0,0

04alv

eolija

e; 20

14

Kad

mium

, met

alli

7440

-43-

9

H250

; H33

0; H3

41; H

350;

H361

fd; H

372*

*; H4

00; H

410

17-2

6-45

-48/

23/2

5-50

/53-

62-6

3-68

Kad

mium

fluor

idi77

90-7

9-6

H301

; H33

0; H3

40; H

350;

H360

FD; H

372*

*; H4

00; H

410

25-2

6-45

-46-

48/2

3/25

-50

/53-

60-6

1 K

adm

iumflu

orisi

likaa

tti17

010-

21-8

H301

; H33

1; H3

51; H

373;

H400

; H41

023

/25-

33-5

0/53

-68

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

35


Ain

e ta

i ain

eryh

mä

CA

S-n

umer

o

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³ K

adm

iumfo

rmiat

ti44

64-2

3-7

H301

; H33

1; H3

51; H

373*

*; H4

00; H

410

23/2

5-33

-50/

53-6

8 K

adm

iumjod

idi77

90-8

0-9

H301

; H33

1; H3

51; H

373*

*; H4

00; H

410

23/2

5-33

-50/

53-6

8

Kad

mium

klorid

i10

108-

64-2

H301

; H33

0; H3

40; H

350;

H360

FD; H

372*

*; H4

00; H

410

25-2

6-45

-46-

48/2

3/25

-50

/53-

60-6

1 K

adm

iumklo

ridi, d

ihydr

aatti

7258

9-96

-9H3

02; H

312;

H332

; H40

0; H4

1020

/21/

22-5

0/53

Kad

mium

klorid

i, mon

ohyd

raat

ti35

658-

65-2

H302

; H31

2; H3

32; H

400;

H410

20/2

1/22

-50/

53

Kad

mium

sulfa

atti

1012

4-36

-4H3

01; H

330;

H340

; H35

0; H3

60FD

; H37

2**;

H400

; H41

025

-26-

45-4

6-48

/23/

25-

50/5

3-60

-61

Kad

mium

sulfi

di13

06-2

3-6

H302

; H34

1; H3

50; H

361f

d; H

372*

*; H4

1345

-22-

48/2

3/25

-62-

63-6

8-53

Kad

mium

syan

idi54

2-83

-6H3

00; H

310;

H330

; H35

1; H3

73**

; H40

0; H4

1026

/27/

28-3

2-33

-50/

53-6

8

Kaliu

mhy

drok

sidi

1310

-58-

32

H302

; H31

422

-35

katto

arvo

; 200

7Ka

lsium

hydr

oksid

i13

05-6

2-0

5

2005

Kalsi

umok

sidi

1305

-78-

82

20

06Ka

lsium

syan

amidi

156-

62-7

0,51,5

H302

; H31

8; H3

3522

-37-

41Ka

mfer

i76

-22-

20,3

1,90,9

5,7

2010

Kaoli

ini13

32-5

8-7

2

alveo

lijae;

2009

Kapr

olakt

aam

i10

5-60

-210

40H3

02; H

315;

H319

; H33

2; H3

3520

/22-

36/3

7/38

2002

Kapt

aani

133-

06-2

5H3

17; H

318;

H331

; H35

1; H4

0023

-40-

41-4

3-50

Karb

onyy

lifluo

ridi

353-

50-4

25,5

Kera

amise

t kuid

ut0,2

kuitu

a/cm

3, alve

olijae

; 20

07Ke

teen

i46

3-51

-40,5

0,87

Kl

oori

7782

-50-

50,5

1,5H3

15; H

319;

H331

; H33

5; H4

0023

-36/

37/3

8-50

2005

Kloo

riase

talde

hydi

107-

20-0

13,3

H301

; H31

1; H3

14; H

330;

H351

; H40

024

/25-

26-3

4-40

-50

2-Kl

ooria

seto

fenon

i53

2-27

-40,0

50,3

2

Kloo

riase

toni

78-9

5-5

13,8

iho

, kat

toar

vo; 2

005

Kloo

riben

tseen

i10

8-90

-75

2315

70H2

26; H

332;

H411

10-2

0-51

/53

iho; 2

005

Kloo

ribife

nyyli

oksid

it0,5

1,5iho

Kloo

ribro

mim

etaa

ni74

-97-

520

011

0025

013

00

Kloo

ridifl

uorim

etaa

ni75

-45-

610

0036

00

2002

Kloo

ridiok

sidi

1004

9-04

-40,1

0,28

0,30,8

4H3

01; H

314;

H400

25-3

4-50

Kloo

rieta

ani

75-0

0-3

100

268

H220

; H35

1; H4

1212

-40-

52/5

3iho

; 200

5Kl

oorie

tikka

happ

o79

-11-

81

3,9H3

01; H

311;

H331

; H31

4;H40

023

/24/

25-3

4-50

iho, k

atto

arvo

; 199

7Kl

oorik

amfee

ni0,5

1iho

Kloo

rinaf

talee

nit0,2

0,6iho

1-Kl

oori-

1-nit

ropr

opaa

ni60

0-25

-920

100

3015

0H3

02; H

332

20/2

2

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

36


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³Kl

oorip

ikriin

i76

-06-

20,1

0,70,3

2,1H3

02; H

315;

H319

; H33

0; H3

3522

-26-

36/3

7/38

2007

Kloo

ripyr

ifossi

2921

-88-

20,2

0,6H3

01; H

400;

H410

25-5

0/53

ihoKl

ooris

tyre

eni

1331

-28-

850

290

7543

0

iho o

-Kloo

risty

reen

i20

39-8

7-4

Kloo

risya

ani

506-

77-4

0,10,2

6

Kloo

ritolu

eeni

2516

8-05

-250

260

7539

0H3

32; H

411

20-5

1/53

2-K

loorit

oluee

ni95

-49-

8H3

32; H

411

20-5

1/53

3-K

loorit

oluee

ni10

8-41

-8H3

32; H

411

20-5

1/53

4-K

loorit

oluee

ni10

6-43

-4H3

32; H

411

20-5

1/53

Kloo

ritrifl

uorid

i77

90-9

1-2

0,10,3

8

Kloo

rivet

y5

7,620

02 K

looriv

ety,

vede

tön

7647

-01-

0H3

14; H

331

23-3

5 K

looriv

etyli

uos

H314

; H33

534

-37

Klor

ofor

mi

67-6

6-3

210

420

H302

; H31

5; H3

51; H

373*

*22

-38-

40-4

8/20

/22

iho; 2

001

Klor

opre

eni

126-

99-8

13,7

518

H225

; H30

2; H3

15; H

319;

H332

; H33

5; H3

50; H

373*

*11

-20/

22-3

6/37

/38-

45-4

8/20

1999

Kobo

ltti ja

sen e

päor

gaan

iset y

hdist

eet

7440

-48-

40,0

2H3

17; H

334;

H413

42/4

3-53

Co; 2

012

Kob

oltti-

(II)-k

loridi

7646

-79-

9H3

02; H

317;

H334

; H34

1; H3

50i; H

360F

***;

H400

; H41

022

-42/

43-4

9-50

/53-

60-6

8

Kob

oltti-

(II)-k

loridi

, hek

sahy

draa

tti77

91-1

3-1

Kob

oltti-

(II)-o

ksidi

1307

-96-

6H3

02; H

317;

H400

; H41

022

-43-

50/5

3

Kob

oltti-

(II)-s

ulfaa

tti10

124-

43-3

H302

; H31

7; H3

34; H

341;

H350

i; H36

0F**

*; H4

00; H

410

22-4

2/43

-49-

50/5

3-60

-68

Kob

oltti-

(II)-s

ulfaa

tti, h

epta

hydr

aatti

1002

6-24

-1 K

obolt

ti-(II

I)-ok

sidi

1308

-04-

9

Kob

olttik

arbo

naat

ti51

3-79

-1H3

17; H

334;

H341

; H35

0i; H

360F

***;

H400

; H4

1042

/43-

49-5

0/53

-60-

68

Kob

olttik

arbo

naat

tihyd

roks

idi12

602-

23-2

K

obolt

tisulfi

di13

17-4

2-6

H317

; H40

0; H4

1043

-50/

53 K

obolt

titita

naat

ti vih

reä s

pinell

i68

186-

85-6

N

afte

eniha

ppoje

n kob

olttis

uolat

6178

9-51

-3

Trik

obolt

titet

raok

sidi

1308

-06-

1

Kres

oli13

19-7

7-3

522

1045

H301

; H31

1; H3

1424

/25-

34iho

Kre

soli,

isom

eerie

n seo

s13

19-7

7-3

H301

; H31

1; H3

1424

/25-

34 m

-Kre

soli

108-

39-4

H301

; H31

1; H3

1424

/25-

34 o

-Kre

soli

95-4

8-7

H301

; H31

1; H3

1424

/25-

34 p

-Kre

soli

106-

44-5

H301

; H31

1; H3

1424

/25-

34

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

37


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³Kr

omi ja

sen (

II, III

)-yhd

istee

t0,5

Cr; 2

005

Kro

mi, m

etall

i74

40-4

7-3

Kro

miok

siklor

idi14

977-

61-8

H271

; H31

4; H3

17; H

340;

H350

i; H40

0; H4

108-

35-4

3-46

-49-

50/5

3

Krom

i-(VI

) ja s

en yh

diste

et74

40-4

7-3

0,005

Cr ; 2

013

Am

mon

iumdik

rom

aatti

7789

-09-

5H2

72; H

301;

H312

; H31

4; H3

17; H

330;

H334

; H34

0; H3

50; H

360F

D; H

372*

*; H4

00;

H410

2-8-

21-2

5-26

-34-

42/4

3-45

-46

-48/

23-5

0/53

-60-

61

Bar

iumkro

maa

tti10

294-

40-3

Kali

umdik

rom

aatti

7778

-50-

9H2

72; H

301;

H312

; H31

4; H3

17; H

330;

H334

; H34

0; H3

50; H

360F

D; H

372*

; H40

0; H4

10

8-21

-25-

26-3

4-42

/43-

45-4

6-48

/23-

50/5

3-60

-61

Kali

umkro

maa

tti77

89-0

0-6

H315

; H31

7; H3

19; H

335;

H340

; H35

0i;

H400

; H41

036

/37/

38-4

3-46

-49-

50/5

3

Kals

iumkro

maa

tti13

765-

19-0

H302

; H35

0; H4

00; H

410

22-4

5-50

/53

Kro

mi-(

III)-k

rom

aatti

24

613-

89-6

H271

; H31

4; H3

17; H

350;

H400

; H41

08-

35-4

3-45

-50/

53

Kro

mitr

ioksid

i13

33-8

2-0

H271

; H30

1; H3

11; H

314;

H317

; H33

0; H3

34; H

340;

H350

; H36

1f;**

* H37

2**;

H400

; H41

0

9-24

/25-

26-3

5-42

/43-

45-4

6-48

/23-

50/5

3-62

Nat

rium

dikro

maa

tti10

588-

01-9

H272

; H30

1; H3

12; H

314;

H317

; H33

0; H3

34; H

340;

H350

; H36

0FD;

H37

2**;

H400

; H4

10

8-21

-25-

26-3

4-42

/43-

45-4

6-48

/23-

50/5

3-60

-61

Nat

rium

dikro

maa

tti, d

ihydr

aatti

7789

-12-

0H3

17; H

350i;

H40

0; H4

1049

-43-

50/5

3

Nat

rium

krom

aatti

7775

-11-

3H3

01; H

312;

H314

; H31

7; H3

30; H

334;

H340

; H35

0; H3

60FD

; H37

2**;

H400

; H41

021

-25-

26-3

4-42

/43-

45-4

6-48

/23-

50/5

3-60

-61

Sink

kikro

maa

tti m

ukaa

n lue

ttuna

sin

kkika

lium

krom

aatti

H302

; H31

7; H3

50; H

400;

H410

22-4

3-45

-50/

53

Stro

ntium

krom

aatti

7789

-06-

2H3

02; H

350;

H400

; H41

022

-45-

50/5

3Kr

oton

aldeh

ydi

0,10,2

90,3

0,87

19

99

Kro

tona

ldehy

di41

70-3

0-3

H225

; H30

1; H3

11; H

315;

H318

; H33

0; H3

35; H

341;

H373

**; H

400

11-2

4/25

-26-

37/3

8-41

-48

/22-

50-6

8

tra

ns-2

-But

enaa

li12

3-73

-9H2

25; H

301;

H311

; H31

5; H3

18; H

330;

H335

; H34

1; H3

73**

; H40

011

-24/

25-2

6-37

/38-

41-

48/2

2-50

-68

Ksyle

eni

1330

-20-

750

220

100

440

H226

; H31

2; H3

15; H

332

10-2

0/21

-38

iho; 2

001

m-K

sylee

ni10

8-38

-3H2

26; H

312;

H315

; H33

210

-20/

21-3

8 o

-Ksy

leeni

95-4

7-6

H226

; H31

2; H3

15; H

332

10-2

0/21

-38

p-K

sylee

ni10

6-42

-3H2

26; H

312;

H315

; H33

210

-20/

21-3

8

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

38


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³Ks

ylidii

ni5

2510

50iho

2,3-

Ksyli

diini

87-5

9-2

H301

; H31

1; H3

31; H

373*

*; H4

1123

/24/

25-3

3-51

/53

2,4-

Ksyli

diini

95-6

8-1

H301

; H31

1; H3

31; H

373*

*; H4

1123

/24/

25-3

3-51

/53

2,5-

Ksyli

diini

95-7

8-3

H301

; H31

1; H3

31; H

373*

*; H4

1123

/24/

25-3

3-51

/53

2,6-

Ksyli

diini

87-6

2-7

H301

; H31

1; H3

31; H

373*

*; H4

1123

/24/

25-3

3-51

/53

3,4-

Ksyli

diini

95-6

4-7

H301

; H31

1; H3

31; H

373*

*; H4

1123

/24/

25-3

3-51

/53

3,5-

Ksyli

diini

108-

69-0

H301

; H31

1; H3

31; H

373*

*; H4

1123

/24/

25-3

3-51

/53

Kum

eeni

98-8

2-8

2010

050

250

H226

; H30

4; H3

35; H

411

10-3

7-51

/53-

65iho

; 199

8*K

upar

i ja se

n yhd

istee

t0,0

2Cu

, alve

olijae

; 201

5 K

upar

i-(I)-

klorid

i77

58-8

9-6

H302

; H40

0; H4

1022

-50/

53 K

upar

i-(I)-

oksid

i13

17-3

9-1

H302

; H40

0; H4

1022

-50/

53 K

upar

i-(I)-

syan

idi54

4-92

-3

Kup

ari-(

I)-tio

syan

aatti

1111

-67-

7

Kup

ari-(

II)-8

-hyd

roks

ikino

liini

1038

0-28

-6

Kup

ari-(

II)-h

ydro

ksika

rbon

aatti

1206

9-69

-1

Kup

ari-(

II)-k

loridi

7447

-39-

4

Kup

ari-(

II)-k

loridi

, dihy

draa

tti10

125-

13-0

K

upar

i-(II)

-naf

tena

atti

1338

-02-

9H2

26; H

302;

H400

; H41

010

-22-

50/5

3 K

upar

i-(II)

-nitr

aatti

3251

-23-

8

Kup

ari-(

II)-o

ksidi

1317

-38-

0

Kup

ari-(

II)-o

ksikl

oridi

, hyd

raat

ti13

32-4

0-7

K

upar

i-(II)

-sulfa

atti

7758

-98-

7H3

02; H

315;

H319

; H40

0; H4

1022

-36/

38-5

0/53

Kup

ari-(

II)-su

lfaat

ti, pe

ntah

ydra

atti

7758

-99-

8 K

upar

i, met

alli

7440

-50-

8

Kup

ariet

yylih

eksa

noaa

tti22

21-1

0-9

Kup

arikl

oridi

1344

-67-

8

L D-Lim

onee

ni59

89-2

7-5

2514

050

280

H226

; H31

5; H3

17; H

400;

H410

10-3

8-43

-50/

5319

95

Linda

ani

58-8

9-9

0,1H3

01; H

312;

H332

; H36

2; H3

73**

; H40

0; H4

1020

/21-

25-4

8/22

-64-

50/5

3iho

; 200

7

Litium

hydr

idi75

80-6

7-8

0,025

0,075

20

05Liu

otinb

ensii

nit, r

yhm

ä 150

020

06; li

ite 12

Liuot

inben

siinit

, ryh

mä 2

200

Liuot

inben

siinit

, ryh

mä 3

100

Liuot

inben

siinit

, ryh

mä 4

100

Liuot

inben

siinit

, ryh

mä 5

500

Lyijy

ja se

n epä

orga

anise

t yhd

istee

tPb

, melu

; liite

3

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

39


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³

Lyij

y-(II

)-met

aanis

ulfon

aatti

1757

0-76

-2H3

02; H

315;

H318

; H33

2; H3

60Df

; H37

3**

20/2

2-33

-38-

41-4

8/20

/22-

58-6

1-62

Lyij

y, m

etall

i74

39-9

2-1

L

yijya

seta

atti,

emäk

sinen

1335

-32-

6H3

51; H

360D

f; H3

73**

; H40

0; H4

1033

-40-

48/2

2-50

/53-

61-6

2

Lyij

yatsi

di13

424-

46-9

H200

; H20

1; H3

02; H

332;

H360

Df; H

373*

*; H4

00; H

410

3-20

/22-

33-5

0/53

-61-

62

Lyij

ydias

etaa

tti30

1-04

-2H3

60Df

; H37

3**;

H400

; H41

033

-48/

22-5

0/53

-61-

62 L

yijyh

eksa

fluor

osilik

aatti

2580

8-74

-6H3

02; H

332;

H360

Df; H

373*

*; H4

00; H

410

20/2

2-33

-50/

53-6

1-62

Lyij

ykro

maa

tti77

58-9

7-6

H3

50; H

360D

f; H3

73**

; H40

0; H4

1045

-61-

33-6

2-50

/53

Lyij

ykro

maa

ttim

olybd

aatti

sulfa

at-

ti-pu

naine

n12

656-

85-8

H3

50; H

360D

f; H3

73**

; H40

0; H4

1045

-33-

50/5

3-61

-62

Lyijy

tetra

etyy

li78

-00-

20,0

750,2

3H3

02; H

332;

H360

Df; H

373*

*; H4

00; H

410

61-2

0/22

-33-

62-5

0/53

iho, P

bLy

ijyte

tram

etyy

li75

-74-

10,0

750,2

3H3

02; H

332;

H360

Df; H

373*

*; H4

00; H

410

61-2

0/22

-33-

62-5

0/53

iho, P

bM M

alatio

ni12

1-75

-510

20H3

02; H

317;

H400

; H41

022

-43-

50/5

3iho

Male

iinian

hydr

idi10

8-31

-60,1

0,41

0,20,8

1H3

02; H

314;

H317

; H33

422

-34-

42/4

3ka

ttoar

vo; 1

993

Man

gaan

i ja se

n epä

orga

anise

t yh

diste

et0,2

Mn,

heng

ittyv

ä pöly

, 20

13M

anga

ani ja

sen e

päor

gaan

iset

yhdis

teet

0,02

Mn,

alve

olijae

, 201

3

Man

gaan

i-(II)

-fosfa

atti

1871

8-07

-5

2013

Man

gaan

i-(II)

-klor

idi77

73-0

1-5

M

anga

ani-(

II)-o

ksidi

1344

-43-

0

Man

gaan

i-(II)

-sulfa

atti

7785

-87-

7H3

73**

; H41

148

/20/

22-5

1/53

Man

gaan

i-(II)

-sulfa

atti,

mon

ohyd

-ra

atti

1003

4-96

-5

Man

gaan

i-(II,I

II)-o

ksidi

1317

-35-

7

Man

gaan

i-(IV

)-oks

idi13

13-1

3-9

H302

; H33

220

/22

Man

gaan

i, met

alli

7439

-96-

5

Man

gaan

isyklo

pent

adiee

ni-tri

kar-

bony

yli12

079-

65-1

0,10,3

iho

, Mn

Mes

ityyli

oksid

i14

1-79

-710

4125

100

H226

; H30

2; H3

12; H

332

10-2

0/21

/22

iho; 2

005

Met

aani

74-8

2-8

1000

H220

1220

11; li

ite 4

Met

aanit

ioli

74-9

3-1

0,51

1,53

H220

; H33

1; H4

00; H

410

12-2

3-50

/53

2007

Met

akry

yliha

ppo

79-4

1-4

2071

H302

; H31

2; H3

1421

/22-

3519

93M

etan

oli67

-56-

120

027

025

033

0H2

25; H

301;

H311

; H33

1; H3

70**

11-2

3/24

/25-

39/2

3/24

/25

iho; 2

005

2-M

etok

sieta

noli

109-

86-4

0,51,6

H226

; H30

2; H3

12; H

332;

H360

FD10

-20/

21/2

2-60

-61

iho; 1

994

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

40


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³2-

(2-M

etok

sieto

ksi)e

tano

li11

1-77

-310

50H3

61d*

*63

iho; 2

004

2-M

etok

siety

ylias

etaa

tti11

0-49

-60,5

2,5H3

02; H

312;

H332

; H36

0FD

20/2

1/22

-60-

61iho

Met

oksik

loori

72-4

3-5

1020

(2

-Met

oksim

etyy

lieto

ksi)-

prop

anoli

3459

0-94

-850

310

iho

; 199

82-

Met

oksi-

1-m

etyy

liety

ylias

etaa

tti10

8-65

-650

270

100

550

H226

10iho

1-M

etok

si-2-

prop

anoli

107-

98-2

100

370

150

560

H226

; H33

610

-67

iho; 2

002

4,4-M

etyle

enibi

s(2-k

looria

niliin

i) ja

sen s

uolat

101-

14-4

0,01

0,11

H302

; H35

0; H4

00; H

410

45-2

2-50

/53

iho

Met

yleen

idian

iliini

(MDA

) ja s

en

dihyd

roklo

ridi

0,01

0,08

iho

Met

yleen

idian

iliini

(MDA

)10

1-77

-9H3

50; H

341;

H370

**; H

373*

*; H3

17; H

411

45-3

9/23

/24/

25-4

3-48

/20/

21/2

2-68

-51/

53 M

etyle

enidi

anilii

ni (M

DA) d

ihyd-

roklo

ridi

1355

2-44

-8H3

50; H

341;

H370

**; H

373*

*; H3

17; H

411

45-3

9/23

/24/

25-4

3-48

/20/

21/2

2-68

-51/

53

Met

yylia

kryla

atti

96-3

3-3

27

518

H225

; H30

2; H3

12; H

315;

H317

; H31

9; H3

32; H

335

11-2

0/21

/22-

36/3

7/38

-43

iho; 2

011

Met

yylia

kryy

linitr

iili12

6-98

-71

2,82

5,5H2

25; H

301;

H311

; H31

7; H3

3111

-23/

24/2

5-43

iho; 2

009

Met

yylia

miin

i74

-89-

510

13H2

20; H

315;

H318

; H33

2; H3

3512

-20-

37/3

8-41

Met

yylia

seta

atti

79-2

0-9

200

610

250

770

H225

; H31

9; H3

3611

-36-

66-6

7M

etyy

liase

tylee

ni74

-99-

710

0017

0013

0022

00

Met

yylia

sety

leeni-

prop

adiee

ni se

os59

355-

75-8

1000

1700

1300

2200

M

etyy

liatsi

nfos

si86

-50-

00,0

20,0

6H3

00; H

311;

H317

; H33

0; H4

00; H

410

24-2

6/28

-43-

50/5

3iho

Met

yylib

rom

idi74

-83-

95

2010

39H3

01; H

315;

H319

; H33

1; H3

35; H

341;

H373

**; H

400;H

420

23/2

5-36

/37/

38-4

8/20

-50-

59-6

8iho

; 199

3

Met

yylib

utyy

liket

oni

591-

78-6

521

1042

H226

; H33

6; H3

61f*

**; H

372*

*10

-48/

23-6

2-67

ihoM

etyy

lifor

miaa

tti10

7-31

-350

125

150

370

H224

; H30

2; H3

19; H

332;

H335

12-2

0/22

-36/

3720

095-

Met

yyli-

2-he

ksan

oni

110-

12-3

2095

H226

; H33

210

-20

iho; 2

001

5-M

etyy

li-3-

hept

anon

i54

1-85

-510

5320

110

H226

; H31

9; H3

3510

-36/

3720

01M

etyy

lihyd

ratsi

ini60

-34-

40,0

10,0

2

iho; 2

007

Met

yyli-

isosy

anaa

tti62

4-83

-90,0

20,0

5H2

25; H

301;

H311

; H31

5; H3

17; H

318;

H330

; H33

4; H3

35; H

361d

***

11-2

4/25

-26-

37/3

8-41

-42

/43-

63iho

, CH 3NC

O; 20

01

Met

yylijo

didi

74-8

8-4

212

H301

; H31

2; H3

15; H

331;

H335

; H35

121

-23/

25-3

7/38

-40

1997

Met

yylik

loridi

74-8

7-3

5010

075

160

H220

; H35

1; H3

73**

12-4

0-48

/20

Met

yylim

etak

rylaa

tti80

-62-

610

4250

210

H225

; H31

5; H3

17; H

335

11-3

7/38

-43

1999

Met

yylip

arat

ioni

298-

00-0

0,20,6

H226

; H30

0; H3

11; H

330;

H373

**; H

400;

H410

5-10

-24-

26/2

8-48

/22-

50/5

3iho

2-M

etyy

li-2,4

-pen

taan

idioli

107-

41-5

2512

040

200

H315

; H31

936

/38

2005

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

41


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³4-

Met

yyli-

2-pe

ntan

oli10

8-11

-225

110

4017

0H2

26; H

335

10-3

7iho

4-M

etyy

li-2-

pent

anon

i10

8-10

-120

8050

210

H225

; H31

9; H3

32; H

335

11-2

0-36

/37-

662-

Met

yylip

ropa

n-1-

oli78

-83-

1H2

26; H

315;

H318

; H33

5; H3

3610

-37/

38-4

1-67

Met

yylip

ropy

ylike

toni

107-

87-9

200

710

250

890

N-

Met

yylip

yrro

lidon

i87

2-50

-410

4020

80H3

15; H

319;

H335

; H36

0D61

-36/

37/3

8iho

; 200

7*M

etyy

lisilik

aatti

681-

84-5

0,32

16

20

15M

etyy

lisyk

lohek

saan

i10

8-87

-240

016

0050

020

00H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

1111

-38-

51/5

3-65

-67

2006

Met

yylis

ykloh

eksa

noli

2563

9-42

-350

240

7536

0

2-M

etyy

lisyk

lohek

sano

li, iso

mee

rien

seos

583-

59-5

H332

20

cis-

2-M

etyy

lisyk

lohek

sano

li74

43-7

0-1

H332

20 t

rans

-2-M

etyy

lisyk

lohek

sano

li74

43-5

2-9

H332

20o-

Met

yylis

ykloh

eksa

noni

583-

60-8

5023

075

350

H226

; H33

210

-12

ihoM

etyy

lisyk

lopen

tadie

nyyli

-man

gaan

it-rik

arbo

nyyli

1210

8-13

-30,2

0,6

iho, M

n

Met

yyli-

tert-

buty

yliee

tteri

1634

-04-

450

180

100

360

H225

; H31

511

-38

2011

Met

yylit

etra

hydr

ofta

alian

hydr

idi26

590-

20-5

0,025

0,17

H317

; H31

8; H3

3441

-42/

4319

99M

etyy

liviny

ylike

toni

78-9

4-4

0,20,6

20

01M

evinf

ossi

7786

-34-

70,0

10,0

93H3

00; H

310;

H400

; H41

027

/28-

50/5

3iho

; 199

3M

inera

alivil

lat1

kuitu

a/cm

3; 200

7m

-Ksy

leeni-

alfa,a

lfa-d

iamiin

i14

77-5

5-0

0,1

katto

arvo

, iho

Moly

bdee

ni ja

sen l

iukois

et yh

diste

et0,5

Mo;

2007

Hek

saam

mon

iumm

olybd

aatti

, te

trahy

draa

tti12

054-

85-2

Moly

bdee

nitrio

ksidi

1313

-27-

5H3

19; H

335;

H351

36/3

7-40

Nat

rium

moly

bdaa

tti, d

ihydr

aatti

1010

2-40

-6

Mor

foliin

i11

0-91

-810

3620

72H2

26; H

302;

H312

; H31

4; H3

3210

-20/

21/2

2-34

iho; 2

005

Muu

raha

ishap

po64

-18-

63

510

19H3

1435

2005

N Nafta

leeni

91-2

0-3

15

210

H302

; H35

1; H4

00; H

410

22-5

0/53

-40

2007

1-Na

ftyyli

tiour

ea86

-88-

40,3

0,9H3

00; H

351

28-4

0Na

ledi

300-

76-5

36

H302

; H31

2; H3

15; H

319;

H400

21/2

2-36

/38-

50iho

Natri

umat

sidi

2662

8-22

-80,1

0,3H3

00; H

400;

H410

28-3

2-50

/53

iho; 2

002

Natri

umflu

orias

etaa

tti62

-74-

80,0

50,1

5H3

00; H

310;

H330

; H40

026

/27/

28-5

0iho

Natri

umhy

drok

sidi

1310

-73-

22

H314

35ka

ttoar

vo; 2

007

Neon

7440

-01-

9liit

e 4

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

42


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³

Nikk

eli, m

etall

i74

40-0

2-0

0,01

H317

; H35

1; H3

72**

; jos p

artik

kelik

oko<

1 m

m: H

317;

H351

; H37

2**;

H412

40-4

3-48

/23;

jos pa

rtikk

eli-

koko

<1 m

m: 4

0-43

-48/

23-

52/5

3Ni

, alve

olijae

; 201

3

Nikk

eli, y

hdist

eet

0,05

Ni, h

engit

tyvä

pöly;

20

13Ni

kkeli

, yhd

istee

t0,0

1Ni

, alve

olijae

; 201

3

Nikk

eli-(I

I)-hy

drok

sidi

1205

4-48

-7H3

02; H

315;

H317

; H33

2; H3

34; H

341;

H350

i; H36

0D**

*; H3

72**

; H40

0; H4

1049

-61-

20/2

2-38

-42/

43-

48/2

3-68

-50/

53

Nikk

eli-(I

I)-ka

rbon

aatti

3333

-67-

3H3

02; H

315;

H317

; H33

2; H3

34; H

341;

H350

i; H36

0D**

*; H3

72**

; H40

0; H4

1049

-61-

20/2

2-38

-42/

43-

48/2

3-68

-50/

53

Nikk

eli-(I

I)-klo

ridi

7718

-54-

9H3

01; H

315;

H317

; H33

1; H3

34; H

341;

H350

i; H36

0D**

*; H3

72**

; H40

0; H4

1023

/25-

38-4

2/43

-48/

23-4

9-50

/53-

61-6

8 N

ikkeli

-(II)-

oksid

i13

13-9

9-1

H317

; H35

0i; H

372*

*; H4

1343

-48/

23-4

9-53

Nikk

eli-(I

I)-su

lfaat

ti77

86-8

1-4

H302

; H31

5; H3

17; H

332;

H334

; H34

1; H3

50i; H

360D

***;

H372

**; H

400;

H410

20/2

2-38

-42/

43-4

8/23

-49-

50/5

3-61

-68

Nikk

eli-(I

I)-su

lfam

aatti

1377

0-89

-3

H3

17; H

334;

H341

; H35

0i; H

360D

***;

H372

**; H

400;

H410

49-6

1-42

/43-

48/2

3-68

-50/

53

Nikk

elisu

bsulfi

di12

035-

72-2

H317

; H34

1; H3

50i; H

372*

*; H4

00; H

410

43-4

8/23

-49-

50/5

3-68

Nikk

elisu

lfidi

1111

3-75

-0H3

17; H

341;

H350

i; H37

2**;

H400

; H41

043

-48/

23-4

9-50

/53-

68Ni

kkeli

karb

onyy

li13

463-

39-3

0,001

0,007

0,003

0,021

H225

; H33

0; H3

51; H

360D

***;

H400

; H41

061

-11-

26-4

0-50

/53

Niko

tiini

0,51,5

iho; 2

005

Niko

tiini

54-1

1-5

H301

; H31

0; H4

1125

-27-

51/5

320

05 N

ikotii

nihyd

roklo

ridi

2820

-51-

1H3

00; H

310;

H330

; H41

126

/27/

28-5

1/53

Niko

tiinis

ulfaa

tti65

-30-

5H3

00; H

310;

H330

; H41

126

/27/

28-5

1/53

Nitro

anilii

ni10

0-01

-61

5,73

17H3

01; H

311;

H331

; H37

3**;

H412

23/2

4/25

-33-

52/5

3iho

m-N

itroa

niliin

i99

-09-

2H3

01; H

311;

H331

; H37

3**;

H412

23/2

4/25

-33-

52/5

3 o

-Nitr

oanil

iini

88-7

4-4

H301

; H31

1; H3

31; H

373*

*; H4

1223

/24/

25-3

3-52

/53

p-N

itroa

niliin

i10

0-01

-6H3

01; H

311;

H331

; H37

3**;

H412

23/2

4/25

-33-

52/5

3

Nitro

bent

seen

i98

-95-

30,2

11

5,1H3

01; H

311;

H331

; H35

1; H3

61f*

*; H3

72**

; H4

1123

/24/

25-4

0-48

/23/

24-

51/5

3-62

iho; 2

005

*Nitr

oeta

ani

79-2

4-3

2062

100

312

H226

; H30

2; H3

3210

-20/

2220

14Ni

trogly

koli

628-

96-6

0,03

0,20,1

0,6H2

00; H

300;

H310

; H33

0; H3

73**

3-26

/27/

28-3

3iho

; 200

5*N

itrog

lyser

oli55

-63-

00,0

10,1

0,02

0,2H2

01; H

300;

H310

; H33

0; H3

73**

; H41

13-

26/2

7/28

-33-

51/5

3iho

; 201

5

p-Ni

troklo

oribe

ntse

eni

100-

00-5

13

H301

; H31

1; H3

31; H

341;

H351

; H37

3**;

H411

23/2

4/25

-40-

48/2

0/21

/22-

51/5

3-68

iho

Nitro

met

aani

75-5

2-5

2051

H226

; H30

25-

10-2

219

981-

Nitro

prop

aani

108-

03-2

2592

4015

0H2

26; H

302;

H312

; H33

210

-20/

21/2

2iho

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

43


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³2-

Nitro

prop

aani

79-4

6-9

518

4015

0H2

26; H

302;

H332

; H35

010

-20/

22-4

5Ni

troto

lueen

i13

21-1

2-1

211

423

iho

; 199

9 2

-Nitr

otolu

eeni

88-7

2-2

H302

; H34

0; H3

50; H

361f

***;

H411

22-4

5-46

-51/

53-6

2 3

-Nitr

otolu

eeni

99-0

8-1

4-N

itrot

oluee

ni99

-99-

0H3

01; H

311;

H331

; H37

3**;

H411

23/2

4/25

-33-

51/5

3No

kimus

ta13

33-8

6-4

3,57

No

naan

i11

1-84

-220

011

0025

013

00

2006

O Oksa

aliha

ppo j

a sen

suola

t14

4-62

-71

3H3

02; H

312

21/2

2iho

; 200

5Ok

taan

i11

1-65

-930

014

0038

018

00H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

720

06 2

,2,3,3

-Tetra

met

yylib

utaa

ni59

4-82

-1H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7 2

,2,3-

Trim

etyy

lipen

taan

i56

4-02

-3H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7 2

,2,4-

Trim

etyy

lipen

taan

i54

0-84

-1H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7 2

,2-Di

met

yylih

eksa

ani

590-

73-8

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H400

; H41

011

-38-

50/5

3-65

-67

2,3,

3-Tri

met

yylip

enta

ani

560-

21-4

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H400

; H41

011

-38-

50/5

3-65

-67

2,3,

4-Tri

met

yylip

enta

ani

565-

75-3

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H400

; H41

011

-38-

50/5

3-65

-67

2,3-

Dim

etyy

lihek

saan

i58

4-94

-1H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7 2

,4-Di

met

yylih

eksa

ani

589-

43-5

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H400

; H41

011

-38-

50/5

3-65

-67

2-M

etyy

li-3-

etyy

lipen

taan

i60

9-26

-7H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7 2

-Met

yylih

epta

ani

2663

5-64

-3H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7 2

-Met

yylih

epta

ani

592-

27-8

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H400

; H41

011

-38-

50/5

3-65

-67

3,3-

Dim

etyy

lihek

saan

i56

3-16

-6H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7 3

,4-Di

met

yylih

eksa

ani

583-

48-2

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H400

; H41

011

-38-

50/5

3-65

-67

3-E

tyyli

-3-m

etyy

lipen

taan

i10

67-0

8-9

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H400

; H41

011

-38-

50/5

3-65

-67

3-E

tyyli

heks

aani

619-

99-8

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H400

; H41

011

-38-

50/5

3-65

-67

3-M

etyy

lihep

taan

i58

9-81

-1H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7 4

-Met

yylih

epta

ani

589-

53-7

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H400

; H41

011

-38-

50/5

3-65

-67

n-O

ktaa

ni11

1-65

-9H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

7Or

gaan

inen p

öly5

10Os

mium

tetro

ksidi

2081

6-12

-00,0

002

H300

; H31

0; H3

14; H

330

26/2

7/28

-34

iho, O

s; 20

07Ot

soni

1002

8-15

-60,0

50,1

0,20,4

19

95P Pa

lladiu

m74

40-0

5-3

0,5

2009

Palla

dium

, liuk

oiset

yhdis

teet

0,001

5Pd

Para

fiinih

uuru

t80

02-7

4-2

1

2005

Para

kvat

ti46

85-1

4-7

0,10,3

iho

Par

akva

ttidik

loridi

1910

-42-

5H3

01; H

311;

H315

; H31

9; H3

30; H

335;

H372

**; H

400;

H410

24/2

5-26

-36/

37/3

8-48

/25-

50/5

3

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

44


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³

Par

akva

ttidim

etyy

lisulf

aatti

2074

-50-

2H3

01; H

311;

H315

; H31

9; H3

30; H

335;

H372

**; H

400;

H410

24/2

5-26

-36/

37/3

8-48

/25-

50/5

3Pa

ratio

ni56

-38-

20,1

0,3H3

00; H

311;

H330

; H37

2**;

H400

; H41

024

-26/

28-4

8/25

-50/

53iho

PCB (

polyk

loora

tut b

ifeny

ylit)

1336

-36-

30,0

03H3

73**

; H40

0; H4

1033

-50/

53

iho, k

okon

ais-P

CB =

5 ×

([PC

B 28]

+ [P

CB 52

] +

[PCB

101]

+ [P

CB

138]

+ [P

CB 15

3] +

[P

CB 18

0]; 2

013

Kloo

ribife

nyyli

(42 %

kloo

ria)

5346

9-21

-9

Kloo

ribife

nyyli

(54 %

kloo

ria)

1109

7-69

-1

Pent

aani

500

1500

630

1900

2004

2,2-

Dim

etyy

lipro

paan

i46

3-82

-1H2

20; H

411

12-5

1/53

2-M

etyy

libut

aani

78-7

8-4

H224

; H30

4; H3

36; H

411

12-5

1/53

-65-

66-6

7 n

-Pen

taan

i10

9-66

-0H2

25; H

304;

H336

; H41

112

-51/

53-6

5-66

-67

Pent

abor

aani

1962

4-22

-70,0

050,0

140,0

150,0

41

2005

Pent

aery

trito

li11

5-77

-510

20

Pent

akloo

rieta

ani

76-0

1-7

542

1084

H351

; H37

2**;

H411

40-4

8/23

-51/

5320

06

Pent

akloo

rifen

oli87

-86-

50,5

1,5H3

01; H

311;

H315

; H31

9; H3

30; H

335;

H351

; H40

0; H4

1024

/25-

26-3

6/37

/38-

40-5

0/53

iho

Pent

anoli

100

370

150

550

2-M

etyy

li-4-

buta

noli

123-

51-3

3-M

etyy

li-1-

buta

noli

137-

32-6

n

-Pen

tano

li71

-41-

0

H226

; H31

5; H3

32; H

335

10-2

0-37

/38

Pent

yylia

seta

atit

5027

010

054

020

02 1

-Met

yylib

utyy

liase

taat

ti62

6-38

-0H2

2610

-66

2(ta

i 3)-M

etyy

libut

yylia

seta

atti

84

145-

37-9

H226

10-6

6 2

-Met

yylib

utyy

liase

taat

ti62

4-41

-9H2

2610

-66

iso

-Pen

tyyli

aset

aatti

123-

92-2

H226

10-6

6 n

-Pen

tyyli

aset

aatti

628-

63-7

H226

10-6

6 t

ert-A

myy

liase

taat

ti62

5-16

-1

3-P

enty

ylias

etaa

tti62

0-11

-1

Pere

tikka

happ

o79

-21-

00,2

0,60,5

1,5H2

26; H

242;

H302

; H31

2; H3

14; H

332;

H400

7-10

-20/

21/2

2-35

-50

2009

Perk

loorim

etyy

limer

kapt

aani

594-

42-3

0,10,7

7

iho; 2

007

Perk

loryy

lifluo

ridi

7616

-94-

63

136

26

2009

Piidio

ksidi

, am

orfin

en5

Piid

ioksid

i, sao

stettu

1129

26-0

0-8

Piim

aa61

790-

53-2

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

45


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³Pii

dioks

idi, k

iteine

n0,0

5alv

eolija

e; 20

07 K

risto

baliit

ti14

464-

46-1

Kva

rtsi

1480

8-60

-7

T

ridym

iitti

1546

8-32

-3

Piika

rbidi

, kuit

ukite

inen

0,1ku

itua/

cm3; 2

007

Piite

trahy

dridi

7803

-62-

50,5

0,67

1,52

Pik

loraa

mi

1918

-02-

110

20

Pikrii

nihap

po ja

sen s

uolat

0,10,3

iho; 2

005

Pikr

iiniha

pon s

uolat

H201

; H30

1; H3

11; H

331

3-23

/24/

25 P

ikriin

ihapp

o88

-89-

1H2

01; H

301;

H311

; H33

13-

4-23

/24/

25Pip

erat

siini

110-

85-0

0,028

0,10,0

840,3

H314

; H31

7; H3

34; H

361f

d34

-42/

43-6

2-63

2001

Pipe

ratsi

inidih

ydro

klorid

i14

2-64

-3

H315

; H31

7; H3

19; H

334;

H361

fd; H

412

36/3

8-42

/43-

52/5

3-62

-63

Platin

a, liu

koise

t suo

lat0,0

02Pt

Platin

a, m

etall

inen

7440

-06-

41

Pt

; 199

3Pr

opaa

ni74

-98-

680

015

0011

0020

00H2

2012

2011

; liite

4Pr

opan

oli20

050

025

062

0 1

-Pro

pano

li71

-23-

8H2

25; H

318;

H336

11-4

1-67

2-P

ropa

noli

67-6

3-0

H225

; H31

9; H3

3611

-36-

67Pr

opar

gyyli

alkoh

oli10

7-19

-71

2,33

7H2

26; H

301;

H311

; H31

4; H3

31; H

411

10-2

3/24

/25-

34-5

1/53

iho; 2

009

Prop

ionial

dehy

di12

3-38

-620

48H2

25; H

315;

H319

; H33

511

-36/

37/3

8Pr

opion

ihapp

o79

-09-

410

3120

61H3

1434

1997

Prop

oksu

uri

114-

26-1

0,51,5

H301

;H40

0; H4

1025

-50/

53Pr

opyle

eni

115-

07-1

500

H220

1220

11; li

ite 4

1,2-P

ropy

leenig

lykoli

dinitr

aatti

6423

-43-

40,0

20,1

40,0

60,4

1

ihoPr

opyle

eni-i

miin

i75

-55-

82

4,7H2

25; H

300;

H310

; H31

8; H3

30; H

350;

H411

11-2

6/27

/28-

41-4

5-51

/53

iho

Prop

yleen

ioksid

i75

-56-

91

2,4H2

24; H

302;

H312

; H31

5; H3

19; H

332;

H335

; H34

0; H3

5045

-46-

12-2

0/21

/22-

36/3

7/38

iho; 2

010

Prop

yylia

miin

i5

12 1

-Pro

pyyli

amiin

i10

7-10

-8

2

-Pro

pyyli

amiin

i75

-31-

0H2

24; H

315;

H319

; H33

512

-36/

37/3

8Pr

opyy

liase

taat

ti10

042

020

085

019

97 1

-Pro

pyyli

aset

aatti

109-

60-4

H225

; H31

9; H3

3611

-36-

66-6

7 2

-Pro

pyyli

aset

aatti

108-

21-4

H225

; H31

9; H3

3611

-36-

66-6

7Pr

opyy

lieet

teri

111-

43-3

250

1100

320

1400

H225

; H33

611

-19-

66-6

7n-

Prop

yylin

itraa

tti62

7-13

-425

110

4017

0

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

46


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³

Puup

öly2

uusil

la ja

uudis

tetu

illa

tuot

anto

laito

ksilla

so

velle

taan

arvo

a 1

mg/

m3; 2

007;

kts m

yös

liite 3

PVC-

pöly

9002

-86-

21

alveo

lijae;

2010

Pyre

triini

8003

-34-

71

H302

; H31

2; H3

32; H

400;

H410

20/2

1/22

-50/

5320

05 P

yretri

ini I

121-

21-1

H302

; H31

2; H3

32; H

400;

H410

20/2

1/22

-50/

53 P

yretri

ini II

121-

29-9

H302

; H31

2; H3

32; H

400;

H410

20/2

1/22

-50/

53Py

ridiin

i1

35

16iho

; 200

5 P

yridi

ini11

0-86

-1H2

25; H

302;

H312

; H33

211

-20/

21/2

2 P

yridi

inihy

drok

loridi

628-

13-7

Py

roka

teko

li12

0-80

-95

2210

45H3

02; H

312;

H315

; H31

921

/22-

36/3

8iho

R Raak

apuu

villap

öly1

Raut

a, liu

koise

t suo

lat1

FeRa

utad

isyklo

pent

adien

yyli

102-

54-5

1020

Ra

utao

ksidi

, huu

rut

1309

-37-

15

FeRa

utap

enta

karb

onyy

li13

463-

40-6

0,01

0,081

Re

sorsi

noli

108-

46-3

1046

2091

H302

; H31

5; H3

19; H

400

22-3

6/38

-50

2005

*Rikk

idiok

sidi

7446

-09-

50,5

1,31

2,7H3

14; H

331

23-3

420

16Ri

kkiha

ppo

7664

-93-

90,0

50,1

H314

35to

raka

alijae

; 201

1Ri

kkihe

ksafl

uorid

i25

51-6

2-4

1000

6100

1300

7900

Ri

kkihi

ili75

-15-

05

15H2

25; H

315;

H319

; H36

1fd;

H37

2**

11-3

6/38

-48/

23-6

2-63

iho, m

elu; 1

993

Rikk

imon

oklor

idi10

025-

67-9

15,6

211

H301

; H31

4; H3

32; H

400

14-2

0-25

-29-

35-5

0Ri

kkipe

ntafl

uorid

i57

14-2

2-7

0,025

0,26

0,075

0,79

Ri

kkite

traflu

oridi

7783

-60-

00,1

0,45

0,31,3

Ri

kkitr

ioksid

i74

46-1

1-6

13,3

Ri

kkive

ty77

83-0

6-4

57

1014

H220

; H33

0; H4

0012

-26-

5020

09Ro

dium

, liuk

oiset

suola

t0,0

01Rh

Rodiu

m, m

etall

ihuur

ut ja

-pöly

7440

-16-

60,1

RhRo

teno

ni83

-79-

45

10H3

01; H

315;

H319

; H33

5; H4

00; H

410

25-3

6/37

/38-

50/5

3S Se

leeni

ja se

n yhd

istee

t0,1

0,3Se

Sele

eni

7782

-49-

2H3

01; H

331;

H373

**; H

413

23/2

5-33

-53

Sele

eniyh

diste

et pa

itsi k

adm

iumsu

l-fo

selen

idiH2

80; H

314;

H330

; H40

0; H4

1023

/25-

33-5

0/53

Selee

nihek

saflu

oridi

7783

-79-

10,0

50,4

0,15

1,2H2

80; H

314;

H330

; H40

0; H4

1023

/25-

33-5

0/53

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

47


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³Se

leeniv

ety

7783

-07-

50,0

10,0

34H2

20; H

280;

H330

; H40

0; H4

1023

/25-

33-5

0/53

2002

Sem

entti

pöly

6599

7-15

-15

he

ngitt

yvä p

öly; 2

009

Sem

entti

pöly

6599

7-15

-11

alv

eolija

e; 20

09Se

pioliit

ti2

kuitu

a/cm

3; 200

1Se

voflu

raan

i28

523-

86-6

1083

2017

0

2000

Sinkk

iklor

idi, h

uuru

t76

46-8

5-7

1H3

02; H

314;

H400

; H41

022

-34-

50/5

320

01Sin

kkiok

sidi, h

uuru

t13

14-1

3-2

210

H400

; H41

050

/53

2007

Sinkk

istea

raat

ti55

7-05

-110

St

rykn

iini

57-2

4-9

0,15

0,45

H300

; H31

0; H4

00; H

410

27/2

8-50

/53

ihoSt

yreen

i10

0-42

-520

8610

043

0H2

26; H

315;

H319

; H33

2; H3

61d;

H37

210

-20-

36/3

8-48

/20-

63m

elu; 2

006

Sulfo

tepp

i36

89-2

4-5

0,1H3

00; H

310;

H400

; H41

027

/28-

50/5

3iho

; 200

1Su

lfury

ylidifl

uorid

i26

99-7

9-8

521

1042

H331

; H37

3**;

H400

23-4

8/20

-50

2009

Syaa

nivet

y74

-90-

81

5H2

24; H

330;H

400;

H410

12-2

6-50

/53

iho; 2

010

Syan

amidi

420-

04-2

1H3

01; H

312;

H315

; H31

7; H3

1921

-25-

36/3

8-43

iho; 2

005

Syan

idit

15

iho, C

N; 20

10 K

alium

syan

idi15

1-50

-8

H300

; H31

0; H3

30; H

400;

H410

26/2

7/28

-32-

50/5

3 K

alsium

syan

idi59

2-01

-8H3

00; H

400;

H410

26/2

7/28

-32-

50/5

3 N

atriu

msy

anidi

143-

33-9

H300

; H31

0; H3

30; H

400;

H410

26/2

7/28

-32-

50/5

3Sy

anoa

kryla

atit

0,21

2005

Met

yyli-

2-sy

anoa

kryla

atti

137-

05-3

H315

; H31

9; H3

3536

/37/

38 n

-But

yyli-

2-sy

anoa

kryla

atti

6606

-65-

1

Ety

yli-2

-syan

oakr

ylaat

ti70

85-8

5-0

H315

; H31

9; H3

3536

/37/

38Sy

anuu

riklor

idi10

8-77

-00,2

H302

; H31

4; H3

17; H

330

14-2

2-26

-34-

4320

01Sy

klohe

ksaa

ni11

0-82

-710

035

025

087

5H2

25; H

304;

H315

; H33

6; H4

00; H

410

11-3

8-50

/53-

65-6

720

05Sy

klohe

ksan

oli10

8-93

-050

210

7531

0H3

02; H

315;

H332

; H33

520

/22-

37/3

8Sy

klohe

ksan

oni

108-

94-1

1041

2082

H226

; H33

210

-20

iho; 2

002

Syklo

heks

eeni

110-

83-8

300

1000

380

1300

20

06Sy

klohe

ksyy

liam

iini

108-

91-8

14,1

1041

H226

; H30

2; H3

12; H

314;

H361

f***

10-2

1/22

-34-

62iho

; 200

5Sy

klope

ntad

ieeni

542-

92-7

7521

012

033

0

2006

Syklo

trim

etyle

enitr

initro

amiin

i12

1-82

-41,5

4,5

ihoT Ta

lkki, k

uitum

ainen

1480

7-96

-60,5

ku

itua/

cm3; 2

010

Talkk

i, rak

einen

1480

7-96

-62

he

ngitt

yvä p

öly; 2

010

Talkk

i, rak

einen

1480

7-96

-61

alveo

lijae;

2010

Talliu

m ja

sen l

iukois

et yh

diste

et0,1

iho, T

l; 199

8 T

allium

7440

-28-

0H3

00; H

330;

H373

**; H

413

26/2

8-33

-53

Tall

iumsu

lfaat

ti74

46-1

8-6

H300

; H31

5; H3

72**

; H41

128

-38-

48/2

5-51

/53

Tant

aali j

a sen

yhdis

teet

5Ta

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

48


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³ T

anta

ali-(I

I)-ok

sidi

1203

5-90

-4

Tan

taali

-(IV)

-oks

idi12

036-

14-5

T

anta

ali-(V

)-oks

idi13

14-6

1-0

T

anta

ali, m

etall

i74

40-2

5-7

Te

lluur

i ja se

n yhd

istee

t0,1

0,3Te

Tell

uuri,

alku

aine

1349

4-80

-9

Tellu

urihe

ksafl

uorid

i77

83-8

0-4

0,02

0,20,0

60,6

*T

erfen

yylit

ja hy

drat

ut te

rtfen

yylit

1030

20

15 T

erfen

yylit

2614

0-60

-3 T

erfen

yylit

, hyd

ratu

t61

788-

32-7

1,1,2,

2-Te

trabr

omiet

aani

79-2

7-6

0,57

343

H319

; H33

0; H4

1226

-36-

52/5

320

09Te

trahy

drof

uraa

ni10

9-99

-950

150

100

300

H225

; H31

9; H3

35; H

351

11-1

9-36

/37

iho; 2

002

1,1,1,

2-Te

traklo

ori-2

,2-difl

uorie

taan

i76

-11-

950

042

0063

053

00

2009

1,1,2,

2-Te

traklo

ori-1

,2-difl

uorie

taan

i76

-12-

050

042

0063

053

00

1,1,2,

2-Te

traklo

oriet

aani

79-3

4-5

17

321

H310

; H33

0; H4

1126

/27-

51/5

3iho

; 200

7Te

traklo

oriet

yleen

i12

7-18

-410

70H3

51; H

411

40-5

1/53

2000

Tetra

kloor

ifeno

li25

167-

83-3

0,51,5

iho

2,3,

4,5-Te

traklo

orife

noli

4901

-51-

3

2,3,

4,6-Te

traklo

orife

noli

58-9

0-2

H301

; H31

5; H3

19; H

400;

H410

25-3

6/38

-50/

53Te

traklo

orift

aalia

nhyd

ridi

117-

08-8

0,20,4

H317

; H31

8; H3

34; H

400;

H410

41-4

2/43

-50/

53ka

ttoar

vo; 1

999

Tetra

met

yylis

ukkin

onitr

iili33

33-5

2-6

0,10,5

iho

; 200

6Te

tranit

rom

etaa

ni50

9-14

-80,0

50,4

1

1998

Tetry

yli47

9-45

-81,5

3H2

01; H

301;

H311

; H33

1; H3

73**

3-23

/24/

25-3

3iho

TGIC

2451

-62-

90,1

H301

; H31

7; H3

18; H

331;

H340

; H37

3**;

H412

46-2

3/25

-41-

43-4

8/22

-52/

5320

07

Tina j

a sen

epäo

rgaa

niset

yhdis

teet

2Sn

; 200

9 T

ina-(I

I)-klo

ridi

7772

-99-

8

Tina

-(II)-

klorid

i, dihy

draa

tti10

025-

69-1

Tina

-(II)-

met

aanis

ulfon

aatti

5340

8-94

-9H3

02; H

314;

H317

; H41

122

-34-

43-5

1/53

Tina

-(II)-

oksid

i21

651-

19-4

T

ina-(I

V)-o

ksidi

1828

2-10

-5

Tina

, met

alli

7440

-31-

5

Tina

fluor

idi77

83-4

7-3

T

inaok

sidi

1253

4-33

-7

Tina

oksid

i13

32-2

9-2

Tin

a, ok

sidi, h

uuru

t13

32-2

9-2

2

Sn

Tina,

orga

anise

t yhd

istee

t0,1

0,3iho

, Sn

Tinav

ety

2406

-52-

20,0

20,1

0,06

0,3

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

49


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³Tio

glyko

lihap

po68

-11-

11

3,83

11H3

01; H

311;

H314

; H33

123

/24/

25-3

4iho

Tiony

yliklo

ridi

7719

-09-

71

5H3

02; H

314;

H332

14-2

0/22

-29-

35ka

ttoar

vo; 2

001

Tiour

ea62

-56-

60,5

H302

; H35

1; H3

61d*

**; H

411

22-4

0-51

/53-

6320

01

Tiraa

mi

137-

26-8

12

H302

; H31

5; H3

17; H

319;

H332

; H3

73**

;H40

0; H4

1020

/22-

36/3

8-43

-48/

22-5

0/53

2010

Tolue

eni

108-

88-3

2581

100

380

H225

; H30

4; H3

15; H

336;

H361

d***

; H3

73**

11-3

8-48

/20-

63-6

5-67

iho, m

elu; 2

009

o-To

luidii

ni95

-53-

42

4H3

01; H

319;

H331

; H35

0; H4

0023

/25-

36-4

5-50

iho; 2

007

Tribu

tyyli

fosfa

atti

126-

73-8

0,22,5

0,45

H302

; H31

5; H3

5122

-38-

4020

09Tri

etan

oliam

iini

102-

71-6

5

2007

Triet

yylia

miin

i12

1-44

-81

4,2H2

25; H

302;

H312

; H31

4; H3

3211

-20/

21/2

2-35

iho; 2

002

Trifen

yylia

miin

i60

3-34

-95

10

Trifen

yylif

osfaa

tti11

5-86

-63

6

2007

Triflu

oribr

omim

etaa

ni75

-63-

810

0062

0013

0080

00

1,2,3-

Triklo

oribe

ntse

eni

87-6

1-6

538

1075

1,2

,4-Tri

kloor

ibent

seen

i12

0-82

-12

155

38H3

02; H

315;

H400

; H41

022

-38-

50/5

3iho

; 199

71,3

,5-Tri

kloor

ibent

seen

i10

8-70

-35

3810

75

1,1,1-

Triklo

oriet

aani

71-5

5-6

100

550

200

1100

H332

; H42

020

-59

2002

1,1,2-

Triklo

oriet

aani

79-0

0-5

1055

2011

0H3

02; H

312;

H332

; H35

120

/21/

22-4

0-66

Triklo

oriet

yleen

i79

-01-

610

50H3

15; H

319;

H336

; H34

1; H3

50; H

412

36/3

8-45

-52/

53-6

7iho

; 200

71,1

,1-Tri

kloor

iprop

aani

7789

-89-

150

310

7546

0

iho1,1

,2-Tri

kloor

iprop

aani

598-

77-6

5031

075

460

iho

1,2,2-

Triklo

oripr

opaa

ni31

75-2

3-3

5031

075

460

iho

1,2,3-

Triklo

oripr

opaa

ni96

-18-

43

18H3

02; H

312;

H332

; H35

0; H3

60F*

**20

/21/

22-4

5-60

iho; 1

998

1,1,2-

Triklo

ori-1

,2,2-

tri-fl

uorie

taan

i76

-13-

110

0078

0013

0010

000

Tri

klorfo

ni52

-68-

60,5

H302

; H31

7; H4

00; H

410

22-4

3-50

/53

2007

Trim

elliti

iniha

ppoa

nhyd

ridi

552-

30-7

0,005

0,04

H317

; H31

8; H3

34; H

335

37-4

1-42

/43

1993

Trim

etyy

liam

iini

75-5

0-3

512

1537

H220

; H31

5; H3

18; H

332;

H335

12-2

0/22

-34-

4120

05Tri

met

yylib

entse

eni

2555

1-13

-720

100

19

98 1

,2,3-

Trim

etyy

liben

tseen

i52

6-73

-8

1

,2,4-

Trim

etyy

liben

tseen

i95

-63-

6H2

26; H

315;

H319

; H33

2; H3

35; H

411

10-2

0-36

/37/

38-5

1/53

Mes

itylee

ni10

8-67

-8H2

26; H

335;

H411

10-3

7-51

/53

Trim

etyy

lifos

fiitti

121-

45-9

0,52,6

1051

20

092,4

,6-Tri

nitro

tolue

eni

118-

96-7

0,10,2

H201

; H30

1; H3

11; H

331;

H373

**; H

411

2-23

/24/

25-3

3-51

/53

iho; 1

999

Trior

tokre

syyli

fosfa

atti

78-3

0-8

0,10,3

H370

**; H

411

39/2

3/24

/25-

51/5

3iho

; 200

9Ty

ppi

7727

-37-

920

11; li

ite 4

*Typ

pidiok

sidi

1010

2-44

-01

1,92

3,8H2

70; H

314;

H330

26-3

4-8

2015

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

50


ine

tai a

iner

yhm

äC

AS-

num

ero

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³Ty

ppiha

ppo

7697

-37-

20,5

1,31

2,6H2

72; H

314

8-35

2005

*Typ

pioks

idi10

102-

43-9

1012

,5

2015

Typp

ioksid

uuli

1002

4-97

-210

018

0

1993

Typp

itrifl

uorid

i77

83-5

4-2

1029

Ty

ppitr

iklor

idi10

025-

85-1

0,520

10

Tärp

ätti

8006

-64-

225

140

5028

0H2

26; H

302;

H304

; H31

2; H3

15; H

317;

H319

; H33

2; H4

1110

-20/

21/2

2-36

/38-

43-

51/5

3-65

iho; 2

005

U Uraa

ni ja

sen y

hdist

eet

7440

-61-

1H3

00; H

330;

H373

**; H

413

26/2

8-33

-53

2010

liuk

enem

atto

mat

0,2U

liuk

oiset

0,05

H300

;H33

0;H41

126

/28-

33-5

1/53

UV Va

lerald

ehyd

i11

0-62

-330

110

20

05

Vana

diinip

ento

ksidi

1314

-62-

10,0

2H3

02; H

332;

H335

; H34

1; H3

61d*

**;

H372

**; H

411

20/2

2-37

-48/

23-5

1/53

-63-

68V;

2005

Vety

1333

-74-

0H2

2012

2011

; liite

4Ve

type

roks

idi77

22-8

4-1

11,4

34,2

Vet

yper

oksid

i77

22-8

4-1

H271

; H30

2; H3

14; H

332

20/2

2-35

-5-8

Vet

yper

oksid

iliuos

H271

; H30

2; H3

14; H

332

5-8-

20/2

2-35

Vinyli

deen

iklor

idi75

-35-

42

85

20H2

24; H

332;

H351

12-2

0-40

2008

Vinyy

liase

taat

ti10

8-05

-45

1810

35H2

2511

2010

Vinyy

libro

midi

593-

60-2

14,4

H220

; H35

012

-45

Vinyy

liklor

idi75

-01-

4H2

20; H

350

12-4

5liit

e 3

1-Vin

yyli-

2-py

rrolid

oni

88-1

2-0

0,10,5

H302

; H31

2; H3

18; H

332;

H335

; H35

1; H3

73**

20/2

1/22

-37-

40-4

1-48

/20

Vinyy

lisyk

lohek

seen

idiok

sidi

106-

87-6

0,52,9

H301

; H31

1; H3

31; H

351

23/2

4/25

-40

iho; 1

999

Vinyy

litolu

eeni

2501

3-15

-410

49

2006

2-V

inyyli

tolue

eni

611-

15-4

H332

; H41

120

-51/

53 3

-Viny

ylito

lueen

i10

0-80

-1

4-V

inyyli

tolue

eni

622-

97-9

Vin

yylit

rikloo

risila

ani

75-9

4-5

0,53,4

16,7

iho

; 200

1Vo

lfram

i, liuk

enem

atto

mat

yhdis

teet

5W

Volf

ram

i, met

alli

7440

-33-

7

V

olfra

mika

rbidi

1207

0-12

-1

Vo

lfram

i, liuk

oiset

yhdis

teet

1W

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

51


Ain

e ta

i ain

eryh

mä

CA

S-n

umer

o

HTP

-arv

otH

-lau

sekk

eet

R-l

ause

kkee

tH

uom

autu

s/La

atim

isvu

osi

8 h

15 m

inp

pm

mg

/m³

pp

mm

g/m

³W W

arfar

iini

81-8

1-2

0,10,3

H360

D***

; H37

2**;

H412

48/2

5-52

/53-

61X Y Yt

trium

ja se

n yhd

istee

t1

Y Y

ttrium

, met

alli

7440

-65-

5

20

07Z Zir

koniu

m ja

sen y

hdist

eet

1Zr

Zirk

onium

7440

-67-

7H2

50; H

260

15-1

720

00 Z

irkon

iumjau

he (s

tabil

isoim

aton

)H2

5015

Zirk

onium

jauhe

(sta

biloit

u)

15Ä Ö Öl

jysum

u5

*lis

ätty

tai m

uu

tett

u tä

hän

pai

nok

seen

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki *

**C

LP-a

setu

ksen

ast

eris

ki

52


LIITE 2 Taulukko 2: Biologisten näytteiden ohjeraja-arvot (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista (1214/2016), Liite)

Altiste Parametri Raja-arvo Yksikkö Näytteenottoajankohta

Arseeni ja sen epäorgaa-niset yhdisteet1

Virtsan epäorgaaninen arseeni1 70 nmol/l

Työvaiheen tai työvuoron päätyttyä työviikon tai altistumisjakson loputtua

Elohopea ja sen epäor-gaaniset yhdisteet

Virtsan elohopea 140 nmol/lTyöpäivän jälkeinen aamu työviikon tai altistumisjakson lopulla.

Veren epäorgaaninen elohopea

50 nmol/lTyöviikon lopulla. Vuorokaudenajalla ei merkitystä.

Etyylibentseeni Virtsan mantelihappo 5,2 mmol/lTyövuoron päätyttyä työviikon tai altistumisjakson loputtua

Fenoli Virtsan kokonaisfenoli 1,3 mmol/l Työvuoron päätyttyä

*Kadmium ja sen yhdisteet Virtsan kadmium 20 nmol/lTyöviikon lopulla. Vuorokaudenajalla ei merkitystä.

*Koboltti ja sen epäorgaa-niset yhdisteet

Virtsan koboltti 130 nmol/lTyövaiheen tai työvuoron päätyttyä työviikon tai altistumisjakson loputtua

Kromi (VI)-yhdisteet Virtsan kromi 0,2 µmol/lTyövaiheen tai työvuoron päätyttyä työviikon tai altistumisjakson loputtua

KsyleeniVirtsan metyylihippuu-rihappo

5,0 mmol/l Työvuoron päätyttyä

Lyijy ja sen epäorgaaniset yhdisteet

Veren lyijy 1,4 µmol/l Vuorokaudenajalla ei merkitystä

MOCA2 Virtsan MOCA3 5µmol/mol kreatiniinia

Työvuoron päätyttyä

Nikkeli ja sen yhdisteet Virtsan nikkeli

0,1 (Ni-metalli ja liukenemattomat Ni-yhdisteet)0,2 (liukoiset Ni-yhdisteet)

µmol/lTyövuoron päätyttyä työviikon tai altistumisjakson loputtua

*RikkihiiliVirtsan 2-tiotiatsolidii-ni-4-karboksyylihappo

1mmol/mol kreatiniinia

Työvuoron päätyttyä työviikon tai altistumisjakson loputtua

Styreeni Virtsan MAPGA4 1,2 mmol/l Työpäivän jälkeinen aamuTetrakloorieteeni Veren tetrakloorieteeni 1,2 µmol/l Työpäivän jälkeinen aamuTolueeni Veren tolueeni 500 nmol/l Työpäivän jälkeinen aamu

TrikloorietyleeniVirtsan trikloorietikka-happo

120 µmol/l Työvuoron jälkeen altistumisjakson lopulla

* Lisätty tai muutettu tähän painokseen

1 Ei koske altistumista galliumarsenidille2 MOCA = 4,4’-metyleenibis(2-kloorianiliini)3 Virtsan kokonais–MOCA-pitoisuus (vapaa ja sen dekonjugaatit) mitataan hydrolysoidusta näytteestä4 MAPGA = Virtsan manteli- ja fenyyliglyoksyylihappo

53


LIITE 3 Sitovat raja-arvot

Valtioneuvosto on työturvallisuuslain nojalla antamissaan päätöksissä ja asetuksissa

määrännyt työpaikan ilman epäpuhtauksille joukon sitovia raja-arvoja.

Aine tai aineryhmä

Soveltamisala

Vertailuaika Vertailuaika

Viite8 h 15 min

ppm mg/m3 kuitua/cm3 ppm mg/m3

Asbesti Kaikki työt 0,1 1

Bentseeni Kaikki työt 1 3,25 2

Kovapuupölyt Kaikki työt 5 2

Lyijy Kaikki työt 0,1 3

Vinyylikloridi Kaikki työt 3 7,7 2

Taulukossa viitataan seuraaviin valtioneuvoston päätöksiin tai asetuksiin:

1. Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015)

2. Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000)

3. Valtioneuvoston päätös lyijytyöstä (1154/1993)

Valtioneuvoston päätöksessä lyijytyöstä (1154/1993) 12 §:ssä on annettu kaksi ve-

ren lyijypitoisuuden toimenpiderajaa seuraavasti:

Jos lääkärintarkastuksessa todetaan, että työntekijän veren lyijypitoisuus on korkeampi kuin 50 mikrogrammaa desilitraa kohden, ei häntä saa käyttää sellaiseen työhön, jossa altistumista lyijylle tapahtuu.

Jos työpaikalla yhdenkin työntekijän veren lyijypitoisuus on 40 mikrogrammaa desi-litraa kohden tai enemmän, tulee työnantajan erityisesti tarkkailla työpaikan ilman lyijypitoisuutta, työntekijöiden veren lyijypitoisuutta ja lyijyn mahdollisesti aiheuttamia terveyshaittoja.

54


LIITE 4 Happea syrjäyttämällä tukahduttavat kaasut

Eräät kaasut voivat suurina pitoisuuksina vaikuttaa tukahduttavasti ilman mui-

ta merkittäviä fysiologisia vaikutuksia. Seuraukset voivat tällöin olla hengen-

vaaralliset. HTP-arvoa näille kaasuille ei anneta, koska niiden vaikutus perustuu

hapen syrjäytymiseen. Hapen puutetta voi ilmaantua työilman normaalin

happipitoisuuden (noin 21 %) laskiessa alle 18 %:n. Hapen puutteen vaikutuksia on

kuvattu oheisessa taulukossa.

Erityisesti typetettyihin tiloihin kulkuun liittyy merkittävä tukehtumisriski ja hen-

genvaara. Liian alhaiselta happipitoisuudelta suojaudutaan valvomalla työilman

happipitoisuutta ja tarkoituksenmukaisin teknisin järjestelyin sekä asianmukaisin

hengityksensuojaimin. Erityisen herkkiä alhaiselle happipitoisuudelle voivat olla

eräitä sydän- ja keuhkosairauksia sairastavat työntekijät.

Jotkut tukahduttavista kaasuista, kuten vety ja asetyleeni, ovat erittäin helposti syt-

tyviä jo pienemmissä pitoisuuksissa, ja myös tämän vuoksi niiden työilmapitoisuus

on pidettävä alhaisena. Muita happea syrjäyttämällä tukahduttavia kaasuja ovat

mm. helium, neon, argon ja jo edellä mainittu typpi.

Monilla muilla kaasuilla on tukahduttavan vaikutuksen lisäksi muita terveydelle hai-

tallisia vaikutuksia, joiden perusteella niille on mahdollista asettaa HTP-arvo. Tällai-

sia ovat esimerkiksi metaani, etaani, propaani, n-butaani ja isobutaani sekä etyleeni

ja propyleeni.

Taulukko. Hapen puutteen vaikutukset

Happipitoisuus työilmassa Vaikutukset

13–16 % Huimaus ja hengenahdistus ponnisteltaessa Sykkeen nousu ja hengitystilavuuden kasvu Huomiokyvyn lasku10-13 % Arviointikyvyn virheitä Nopea väsyminen ja pyörtyminen ponnisteltaessa Vakavissakaan vammoissa ei kivun tuntoa Tunnekokemuksen epävakautta6-10 % Pahoinvointia ja oksentelua Kyvyttömyys vaativampiin lihasliikkeisiin tai ylipäätänsä liikkumiseenalle 6 % Tajunnan menetys ja kooma. Nopeasti tappava.

55


LIITE 5 Massapitoisuuden laskeminen tilavuusosuuksista

Tilavuusosuuksia massapitoisuuksiksi muunnettaessa käytetään HTP-arvojen yhtey-

dessä paineena yhtä ilmakehää eli 101,3 kPa ja lämpötilana 20 °C. Näissä olosuhteis-

sa on useimpien kaasujen moolitilavuus riittävällä tarkkuudella 24,1 litraa.

Massapitoisuus lasketaan tilavuusosuudesta seuraavasti:

Massapitoisuus=

Molekyylimassa / (g/mol)x

Tilavuusosuus

mg/m3 24,1 ppm

Laskuesimerkki

Kuinka paljon on työpaikan ilman tilavuusosuutena ilmoitettu asetonipitoisuus 300

ppm ilmoitettuna massapitoisuutena yksiköissä mg/m3?

Ensin lasketaan asetonin molekyylimassa vedyn, hiilen ja hapen atomimassoista ja

asetonin bruttokaavasta. Vedyn atomimassa on 1,008, hiilen 12,01 ja hapen 16,00.

Asetonin bruttokaava on C3H

6O. Näistä saadaan asetonin molekyylimassa seuraa-

vasti:

3 x hiilen atomimassa 36,03

6 x vedyn atomimassa 6,048

1 x hapen atomimassa 16,00

Yhteensä 58,078

Asetonin molekyylimassa on 58,078 g/mol.

56


Sijoitetaan asetonin molekyylimassa ja pitoisuus tilavuusosuuksina yllä esitettyyn

kaavaan:

Massapitoisuus=

58,048 g/mol/ (g/mol)x

300 ppm

mg/m3 24,1 ppm

=58,048 x 300

24,1

= 722,96

Massapitoisuus = 722,96 mg/m3

Laskettua massapitoisuutta ei ole syytä ilmoittaa näin tarkkaan, sillä mitattuna tai

arvioituna tilavuusosuuden lukuarvo on yleensä vain yhdeltä numeroltaan merkit-

sevä. Tämä huomioon ottaen saadaan pyöristämällä lopputulokseksi:

Tilavuusosuus=

24,1x

Massapitoisuus

ppm molekyylimassa/ (g/mol) mg/m3

Mikäli työpaikan ilman epäpuhtauden pitoisuuden ja HTP-arvon vertailu johtaa

erilaiseen tulokseen tilavuusosuuksina ja massapitoisuuksina laskettuna, käytetään

tilavuusosuuksista johdettua tulosta.

57


LIITE 6 Keskipitoisuuden laskeminen mittaustuloksista

KAHDEKSAN TUNNIN HTP-ARVOT

Silloin, kun työ kestää arvioinnin kohteena olevana työpäivänä pitemmän tai lyhyem-

män ajan kuin 8 tuntia tahi silloin, kun mittauksissa näytteenottoaika on 8 tunnis-

ta eroava tai on otettu useampia peräkkäisiä näytteitä, ei mittaustuloksia verrata

suoraan 8 tunnin HTP-arvoon, vaan mittaustuloksista ja muusta tiedosta arvioidaan

työntekijän työpäivän hengitysaltistuksen kanssa yhtä suuren altistuksen aiheuttava

8 tunnin keskipitoisuus.

Tähän käytetään seuraavaa kaavaa:

C8h = (C1 T1 + C2 T2 + C3 T3 +..Cn Tn) /8h

missä Ci on keskipitoisuus aikavälillä i ja T

i aikavälin pituus. Seuraavassa on esitetty

laskuesimerkein tätä käytäntöä. Esimerkkeihin on otettu runsaasti oletuksia kuvauk-

sen saamiseksi mahdollisimman laajaksi. Käytännössä on pyrittävä mahdollisimman

harvoihin oletuksiin. Tehdyt työntekijöiden altistuksen tai työilman epäpuhtauspi-

toisuuden merkityksen arvioinnin kannalta keskeiset oletukset on aina ilmoitettava

tuloksen yhteydessä.

Laskuesimerkki 1

Työpaikalla on mitattu työosaston yleisilmasta kiinteästä näytteen ottopisteestä

yleisilman kromi(VI)-pitoisuudeksi 0,001 mg/m3. Hitsattaessa mitattiin samana päi-

vänä työntekijän hengitysvyöhykkeeltä 20 minuutin näytteenä ilman kromipitoi-

suudeksi 0,15 mg/m3.

Ylittikö ilman kromipitoisuus työntekijän hengitysvyöhykkeellä kromi-(VI)-yhdistei-

den 8 tunnin HTP-arvon 0,005 mg/m3, kun hän hitsasi kyseisenä työpäivänä 35 mi-

nuuttia. Työpäivän pituus oli 8 tuntia.

Kiinteästä pisteestä mitattu kromipitoisuus kuvannee riittävän hyvin työpaikan il-

maa muualla kuin hitsattaessa. Hitsattaessa on kromipitoisuus mitattu 20 minuutin

58


ajalta. Kun muuta tietoa ei ole, käytetään mittaustulosta sellaisenaan kuvaamaan

työntekijän hengitysvyöhykkeellä hitsattaessa vallinnutta kromin keskipitoisuutta.

Muutetaan ensin 8 tuntia minuuteiksi

8 h = 480 minuuttia.

Työpäivänsä kuluessa työntekijä hitsasi 35 minuuttia ja teki muuta työtä 480-35 eli

445 minuuttia.

Yllä olevasta kaavasta saadaan työntekijän hengitysvyöhykkeellä vallinnut 8 tunnin

keskipitoisuus sijoittamalla pitoisuudet ja ajankestot kaavaan:

C8h = (445 min x 0,001 mg/m3 + 35 min x 0,15 mg/m3) /480 min = (0,445 mg x min/m3 + 5,25 mg x min/m3) / 480 min = (5,695 mg x min/m3) /480 min = (5,695/480) mg/m3

= 0,0119 mg/m3

Kun vielä arvioinnin tulos pyöristetään tarkkuustaso huomioon ottaen, saadaan

tulokseksi

C8h = 0,01 mg/m3 > 0,005 mg/m3

Tästä voidaan päätellä, että kromipitoisuus työntekijän hengitysvyöhykkeellä mit-

tauspäivänä ylitti sille asetetun 8 tunnin HTP-arvon (0,005 mg/m3).

Tässä ei ole huomioitu työntekijän mahdollisesti käyttämän hengityksensuojaimen

suojaustehoa. Työntekijän varsinaisen altistumisen selvittämiseksi voidaan määrit-

tää virtsan kromipitoisuus (kts. liite 2).

Laskuesimerkki 2

Toinen henkilö työskenteli laboratoriossa. Työpäivän kesto oli 10 tuntia ja siihen

kuului 1 h 47 minuuttia kestävä vaihe, jolloin hän käsitteli akryyliamidia sisältävää

59


tuotetta. Työpaikalla on mitattu työosaston yleisilmasta kiinteästä näytteen ottopis-

teestä yleisilman akryyliamidipitoisuudeksi 0,001 mg/m³. Kyseisen työvaiheen aika-

na mitattiin hengitysvyöhykkeeltä akryyliamidin pitoisuudeksi 0,05 mg/m3. Ylittyy-

kö akryyliamidin 8 tunnin HTP-arvo, joka on 0,03 mg/m3?

Muutetaan ensin 10 tuntia ja 1 h 47 min minuuteiksi:

10 h = 10 x 60 min = 600 min;1 h 47 min =1 x 60 min + 47 min = 107 min

Työntekijä käsitteli siten akryyliamidia 107 minuuttia ja teki 600 - 107 eli 493 mi-

nuuttia muuta työtä. Laskelmissa käytetään mitattuja pitoisuuksia.

C8h = (493 min x 0,001 mg/m3 + 107 min x 0,05 mg/m3) /min = (0,493 mg x min/m3 + 5,35 mg x min/m3) /480 min = (5,843/480) mg/m3

= 0,01217 mg/m3

Asianmukaisesti pyöristäen saadaan työntekijän hengitysvyöhykkeellä vallinneen

ilman 8 tunnin keskipitoisuudeksi

C8h = 0,01 mg/m3

Tämä pitoisuus ei ylitä akryyliamidin 8 tunnin HTP-arvoa 0,03 mg/m3.

15 MINUUTIN HTP-ARVOT

Työpaikan ilman epäpuhtauden pitoisuuksia 15 minuutin HTP-arvoon verrattaes-

sa voidaan käyttää edellä esitettyä laskentatapaa. Tällöin ei oteta huomioon kuin

valitun 15 minuutin ajanjakson kuluessa vallinneet pitoisuudet. Työajan kestäes-

sä pitempään voidaan verrata useamman 15 minuutin jakson keskipitoisuuksia 15

minuutin HTP-arvoon ja/tai arvioida 8 tunnin keskipitoisuus ja verrata sitä 8 tunnin

HTP-arvoon.

60


Laskuesimerkki 3

Työntekijän hengitysvyöhykkeeltä mitattiin indikaattori-ampulliputkella ammonia-

kin pitoisuutta 3 kertaa 5 minuutin välein. Mittaustapahtuma kestää vain lyhyen

ajan verrattuna 15 minuuttiin. Tulokseksi saatiin 15, 45 ja 20 ppm. Ylittyikö ammo-

niakin 15 minuutin HTP-arvo 50 ppm?

Kun kunkin 5 minuutin jakson aikaisesta ammoniakkipitoisuudesta työntekijän hen-

gitysvyöhykkeellä ei ole muuta tietoa, on sopivaa olettaa, että saadut mittausarvot

edustavat hyvin kunkin 5 minuutin jakson aikana vallinnutta pitoisuutta.

Näin saadaan käyttämällä ylläesitettyä kaavaa 15 minuutin keskipitoisuudeksi

C15 min = (5 min x 15 ppm + 5 min x 45 ppm+ 5 min x 20 ppm) /15 min = (75 ppm x min+225 ppm x min +100 ppm x min) /15 min = (400/15) ppm = 26,667 ppm

Tarkkuustaso huomioon ottaen tulos on pyöristettävä. Yhden numeron tarkkuu-

della työpaikan ilman ammoniakin keskipitoisuus oli 30 ppm. Se on pienempi kuin

ammoniakin lyhytaikaisen altistuksen HTP-arvo. Ammoniakin HTP-arvon perustee-

na on haju ja ammoniakin aiheuttama silmien ärsytys. Nämä vaikutukset on helppo

tunnistaa ilman mittauksia, joten yleensä HTP-arvon ylittymisen toteamiseksi ei tar-

vita ilman ammoniakkipitoisuuden mittauksia.

61


LIITE 7 HTP-arvon ylittymisen arvioiminen monialtistumisessa

Työpaikan ilman, jossa on useampia epäpuhtauksia, joilla on sama vaikutustapa,

katsotaan olevan haitallista, kun

C1 /HTP1 + C2 /HTP2 + C3 /HTP3 + ........Ci /HTPi > 1

Erityisesti tätä summaussääntöä on käytetty arvioitaessa liuotinaineseosten höyry-

jen haitallisuutta. Suurimmalle osalle liuotinaineista on HTP-arvot asetettu niiden

samanlaisten hermostollisten vaikutusten vuoksi.

Laskuesimerkki

Työpaikan ilmasta on määritetty butyyliasetaatin, 4-metyyli-2-pentanonin ja syklo-

heksanolin pitoisuuksiksi 8 tunnin keskiarvona 70, 15 ja 30 ppm. Kaikkien kolmen

aineen HTP-arvot on asetettu silmä- ja hengitystieärsytyksen sekä keskushermosto-

vaikutusten perusteella. Aineiden kahdeksan tunnin HTP-arvot ovat samassa järjes-

tyksessä 150, 20 ja 50 ppm. Ylittyykö seoksen HTP-arvo?

Sijoitetaan lukuarvot kaavaan:

C 8h = 70 ppm

+ 15 ppm

+ 30 ppm

150 ppm 20 ppm 50 ppm

= 0,46667 + 0,75 + 0,6

= 1,81667 > 1

Summa on suurempi kuin 1, joten seoksen pitkäaikaisen altistuksen HTP-arvo ylit-

tyy.

62


LIITE 8 Poikkeavien työvuorojen vaikutus HTP-arvoon

Mikäli HTP-arvo perustuu pääasiassa aineen ärsytysvaikutukseen, on käytännössä

harvoin tarpeellista alentaa arvoa tavanomaista pidempien työvuorojen vuoksi.

Jos taas HTP-arvo perustuu muuhun vaikutukseen, kuten välittömään tai pitkäai-

kaismyrkyllisyyteen, voidaan käytännössä paremman tiedon puutteessa soveltaa

arvon puolittamista.

Hieman täsmällisempiin arvioihin korjauskertoimesta voidaan päästä yksinkertai-

silla laskukaavoilla, jotka ottavat huomioon joko pelkästään altistusaikojen eron

päivää tai viikkoa kohden tai sekä työvuorojen pituuseron että työvuorojen välisen

lepoajan välisen eron. Näihin voidaan käyttää seuraavanlaisia kaavoja.

HTPkorjattu = 8h

x HTP8h ,xh

missä xh on kyseessä olevan työvuoron kesto tunneissa.

K = 8h

x 24h-xh

xh 16h

missä K on korjauskerroin ja xh on kyseessä olevan työvuoron kesto tunneissa, ja tu-

lon jälkimmäinen tekijä ottaa huomioon vuorojen välissä olevan lepoajan eron.

Laskuesimerkki 1

Jalostamolla työskennellään 12 tunnin vuoroissa kolmena päivänä viikossa kolmen

viikon ajan, mitä seuraa 12 tunnin vuorot neljänä päivänä viikossa kolmen viikon

ajan. Kysytään metanolin (HTP8h

on 200 ppm) korjattua arvoa.

63


Kaavan (1) mukaan

HTPkorjattu = 8h

x 200 ppm = 133 ppm 12h

Kaavan (2) mukaan

K = 8h

x 24h–12h

= 0,5. 12h 16h

Tällöin

HTPkorjattu = K x HTP8h = 0,5 x 200 ppm = 100 ppm.

Korjauskerroin soveltuu niin kolmeen kuin neljäänkin 12 tunnin vuoroon työviikos-

sa.

Laskuesimerkki 2

Olettaen, että 1,1,2-trikloorietaanin biologinen puoliintumisaika ihmisillä on 16 tun-

tia, miten pitäisi korjata kahdeksan tunnin vertailuajan HTP-arvoa 10 ppm työsken-

neltäessä kolmena päivänä viikossa kaksitoista tuntia päivässä?

Kaavan (1) mukaan

HTPkorjattu = 8h

x 10 ppm = 6,7 ppm12h

Kaavan (2) mukaan

HTPkorjattu = 8h

x 24h–12h

x 10 ppm = 5,0 ppm12h 16h

64


Biologiseen puoliintumisaikaan T½ perustuen voidaan käyttää kaavaa (ns. Hickeyn ja

Reistin malli):

HTPkorjattu =

(1-e-8k) (1-e-120k)

x HTP8h

(1-e-t1k) (1-e-t2k)

Tässä t1 on poikkeavan työvuoron tuntimäärä ja t

2 viikon työpäivien määrä x 24h.

Kerroin k =

ln 2

T½

Tällöin

k = 0,693/16 = 0,04 ja

HTPkorjattu =

(1-e-8x0,04) (1- e-120x0,04) x 10 ppm = 7,5 ppm

(1-e-12x0,04) (1-e-72x0,04)

65


LIITE 9 Bentseenipitoisuuden mittaaminen

Bentseeni voi imeytyä elimistöön hengitysteitse, ihon kautta tai nieltynä. Se saat-

taa aiheuttaa syöpää. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o

1272/2008 aineluettelossa se on luokiteltu kategoriaan 1A kuuluvaksi syöpää ai-

heuttavaksi aineeksi eli sen tiedetään olevan ihmisessä syöpää aiheuttava. Bentsee-

ni saattaa aiheuttaa myös perimävaurioita ja se luokitellaan mutageenisuudeltaan

kategoriaan 1B kuuluvaksi, joten siihen tulee suhtautua siten kuin se aiheuttaisi

periytyviä mutaatioita ihmisen sukusoluissa. Se vahingoittaa elimiä ja voi tappaa

nieltynä ja joutuessaan iholle. Lisäksi se ärsyttää silmiä ja ihoa. Haju ei varoita ter-

veysvaarasta. Valtioneuvosto on bentseenille asettanut sitovan raja-arvon 1 ppm

(8h), katso liite 3.

Ilmasta bentseeni voidaan kerätä esimerkiksi aktiivihiileen tai Tenax TA -adsorbent-

tiin käyttäen joko aktiivista pumpun avulla tapahtuvaa tai passiivista diffuusioon

perustuvaa näytteenkeräystä. Työntekijän hengitysteitse tapahtuvaa altistumista

bentseenille mitataan parhaiten keräämällä henkilökohtainen näyte hengitysvyö-

hykkeeltä.

Menetelmässä, jossa näyte kerätään aktiivihiileen tai vastaavaan adsorbenttiin, nou-

datetaan standardia SFS-3861. Se voi perustua esim. menetelmiin OSHA 1005 ja/tai

NIOSH 1501. Näyte kerätään adsorbenttiputkeen joko aktiivisesti pumpun avulla tai

passiivisesti 3M- diffuusiokeräimeen. Bentseeni desorboidaan keräimestä liuotti-

meen ja analysoidaan kaasukromatografisesti käyttäen kahta kolonnia ja liekki-io-

nisaatioilmaisinta sekä tarvittaessa massaselektiivistä ilmaisinta. Bentseenin mää-

ritysraja on noin 1 µg/näyte, joten kahden tunnin aktiivisella ja kahdeksan tunnin

passiivisella näytteenkeräyksellä päästään pitoisuuteen 0,1 mg/m3. Menetelmän

kokonaismittausepävarmuuden tulee olla alle 30 % (SFS-EN 482).

Tenax TA -keräysmenetelmä perustuu standardeihin ISO 16000-6 ja ISO 16017-2.

Näyte kerätään joko aktiivisesti pumpulla tai passiivisesti ja analysoidaan termo-

desorptio-kaasukromatogafisesti käyttäen massaselektiivistä ilmaisinta. Bentseenin

määritysraja on noin 4 ng/näyte, joten kahden tunnin aktiivisella keräyksellä pääs-

tään pitoisuuteen 0,4 µg/m3 ja kahdeksan tunnin passiivisella keräyksellä pitoisuu-

teen 20 µg/m3. Tämänkin menetelmän kokonaismittausepävarmuus bentseenillä

saa olla korkeintaan 30 % (SFS-EN 482).

66


LIITE 10 Hakusanaluettelo 2016

Hakusanaluetteloon on kerätty muun muassa muiden ilman epäpuhtauksien raja-

arvoluetteloissa käytettyjä nimikkeitä.

HTP-luettelossa ei ole erikseen mainittu yksittäisiä pölyjä silloin, kun niiden HTP-

arvona käytetään epäorgaanisen tai orgaanisen kokonaispölyn HTP-arvoa. Sen sijaan

näitä pölyjä on lueteltu tässä hakusanaluettelossa.

Hakusanaluettelossa on myös esitetty tarpeelliseksi katsottuja tulkintoja sopivasta

nimikkeestä.

Nimike Nimike HTP-luettelossa

AAGE AllyyliglysidyylieetteriAkkuhappo RikkihappoAkryylialdehydi AkroleiiniAkryylihapon n-butyyliesteri n-ButyyliakrylaattiAkryylihappoamidi AkryyliamidiAkryylihappoetyyliesteri EtyyliakrylaattiAkryylihappometyyliesteri MetyyliakrylaattiAlfa-Hydroksi-isobutyronitriili Asetonisyanohydriini1-Allyyli-2,3-epoksipropaani AllyyliglysidyylieetteriAllyyli(2,3-epoksipropyyli)eetteri AllyyliglysidyylieetteriAminobentseeni AniliiniAminobutaani Butyyliamiini2,2’-Aminodietanoli DietanoliamiiniAminopropaani Propyyliamiiniγ-Aminopropyylitrietoksisilaani 3-AminopropyylitrietoksisilaaniAminosykloheksaani SykloheksyyliamiiniAmmaatti AmmoniumsulfamaattiAmmoniumkloridi Epäorgaaninen pölyAmyylialkoholi PentanoliAmyyliasetaatti PentyyliasetaatitAmyylietyyliketoni 5-Metyyli-3-heptanoniAnoni SykloheksanoniANTU 1-NaftyylitioureaAsetanhydridi EtikkahappoanhydridiAseteeni Etyleeni1-Asetoksietyleeni Vinyyliasetaatti

67



Asetyleenikloridi 1,2-DikloorietyleeniAsetyleenitetrabromidi 1,1,2,2-TetrabromietaaniAsetyleenitetrakloridi 1,1,2,2-TetrakloorietaaniAsetyylialdehydi AsetaldehydiAsetyylietyleeni Metyylivinyyliketoni3-Atsapentan-1,5-diamiini DietyleenitriamiiniAtsiridiini Etyleeni-imiiniAtsinfossimetyleeni MetyyliatsinfossiAtsinfossimetyyli MetyyliatsinfossiAtsodi(formamidi) AtsodikarbonamidiBBariumsulfaatti Epäorgaaninen pölyBentseeniamini AniliiniBentseenikarbaldehydi BentsaldehydiBentseenikloridi KlooribentseeniBentsenyylikloridi BentsotrikloridiBentsenyylitrikloridi BentsotrikloridiBentsoealdehydi Bentsaldehydi1,4-Bentsokinoni p-BentsokinoniBentsyylitrikloridi BentsotrikloridiBGE n-ButyyliglysidyylieetteriBifenyylioksidi DifenyylieetteriBiformaali GlyoksaaliBidrin DikrotofossiBis(dimetyylitiokarbaryylidisulfidi) TiraamiBis(2,3-epoksipropyyli)eetteri DiglysidyylieetteriBisfenoli Bisfenoli A2,2-Bis(4-hydroksifenyyli)propaani Bisfenoli ABis-kloorimetyylieetteri Bis(kloorimetyyli)eetteriBisyklopentadieeni DisyklopentadieeniBitumihuuru Orgaaninen pölyBooraksi BoraatitBoorioksidi Epäorgaaninen pölyBoraatti Boraatit2-Bornanoni KamferiBornan-2-oni KamferiBromietaani EtyylibromidiBromietyleeni VinyylibromidiBromikloorimetaani KlooribromimetaaniBromimetaani MetyylibromidiBromitrifluorimetaani TrifluoribromimetaaniBromivetyhappo Bromivety2,3-Butaanidioni Diasetyyli

68



Butaani-2,3-dioni Diasetyyli1,2-Butanolidi Gamma-butyrolaktoni1,4-Butanolidi Gamma-butyrolaktoniButenoni MetyylivinyyliketoniButyleenioksidi Tetrahydrofuraani4-Butyrolaktoni Gamma-butyrolaktoniButyylialkoholi ButanoliButyyli(2,3-epoksipropyyli)eetteri n-ButyyliglysidyylieetteriButyylidiglykoli 2-(2-Butoksietoksi)etanoliButyylietyyliketoni 3-HeptanoniButyylimerkaptaani n-Butaanitioli2-Butyylioksietanoli 2-Butoksietanoli1,4-Butyynidioli But-2-yyni-1,4-dioli2-Butyyni-1,4-dioli But-2-yyni-1,4-dioli2-Butyynidioli But-2-yyni-1,4-dioliButyynidioli But-2-yyni-1,4-dioliButyyrihappolaktooni gamma-ButyrolaktoniButyylisellosolvi 2-ButoksietanoliCCarbon Black NokimustaCFC 22 KlooridifluorimetaaniDDBE 1,2-DibromietaaniDDVP DiklorvossiDEA DietanoliamiiniDEGBE 2-(2-Butoksietoksi)etanoliDEHP Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaattiDemetoni-O DemetoniDGE DiglysidyylieetteriDiamidi HydratsiiniDiamiini Hydratsiini1,4-Diaminobentseeni p-Fenyleenidiamiini4,4’-Diaminodifenyylimetaani Metyleenidianiliini (MDA) ja sen dihydrokloridi1,2-Diaminoetaani Etyleenidiamiini1,4-Diatsosykloheksaani PiperatsiiniDibentsoyyliperoksidi BentsoyyliperoksidiDibromi NalediDibromidifluorimetaani Difluoridibromimetaani2-(Dibutyyliamino)etanoli 2-N,N-DibutyyliaminoetanoliDietyleenidioksidi DioksaaniDietyleeniglykolibutyylieetteri 2-(2-Butoksietoksi)etanoli2-(Dietyyliamino)etanoli DietyyliaminoetanoliDi-2-etyyliheksyyliftalaatti Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti

69



Dietyylimerkaptoetyylitiofosfaatti Demetonio,o-Dietyyli-o-(4-nitrofenyyli)tiofosfaatti ParationiDifenylolipropaani Bisfenoli ADifenyyli BifenyyliDifenyylibentseenit Terfenyylit ja hydratut terfenyylitDifenyylimetaanidi-isosyanaatti IsosyanaatitDifenyylimetaani-4,4’-di-isosyanaatti IsosyanaatitDifluoridikloorimetaani Diklooridifluorimetaani1,2-Difluori-1,1,2,2-tetrakloorietaani 1,1,2,2-Tetrakloori-1,2-difluorietaaniDihydro-2-furanoni Gamma-butyrolaktoni1,2-Dihydroksibentseeni Pyrokatekoli1,3-Dihydroksibentseeni Resorsinoli1,4-Dihydroksibentseeni Hydrokinonio-Dihydroksibentseeni Pyrokatekolim-Dihydroksibentseeni Resorsinolip-Dihydroksibentseeni Hydrokinoni1,4-Dihydroksi-2-butyyni But-2-yyni-1,4-dioliDihydroksidietyyliamiini Dietanoliamiini2,2’-Dihydroksidietyyliamiini DietanoliamiiniDi(2-hydroksietyyli)amiini Dietanoliamiini2,3-Diketobutaani Diasetyylip-Diklooribentseeni 1,4-Diklooribentseeni1,1’-Diklooridimetyylieetteri Bis(kloorimetyyli)eetteri1,2-Dikloorieteeni 1,2-Dikloorietyleeni1,1-Dikloorieteeni Vinylideenikloridi1,1-Dikloorietyleeni Vinylideenikloridi2,2’-Dikloorietyylieetteri Bis(kloorietyyli)eetteri2,4-Dikloorifenoksihappo 2,4-D2-(2,4-Dikloorifenyylioksi)etyylisulfaatti DisulfiraamiDikloorihydriini 1,3-Dikloori-2-propanoliDikloorimetyylieetteri Bis(kloorimetyyli)eetteriDikloorimonofluorimetaani DikloorifluorimetaaniDimetoksimetaani DimetyylioksimetaaniDimetyyli EtaaniN,N-Dimetyyliamiini DimetyyliamiiniDimetyyliaminobentseeni KsylidiiniN,N-Dimetyylianiliini DimetyylianiliiniN,N-Dimetyyliasetamidi DimetyyliasetamidiDimetyylibentseeni Ksyleeni1,2-Dimetyylibentseeni Ksyleeni1,3-Dimetyylibentseeni Ksyleeni1,4-Dimetyylibentseeni KsyleeniDimetyylibutyyliasetaatti sek-Heksyyliasetaatti

70



Dimetyyli-1,2-dibromi-2,2-dikloorietyylifosfaatti Naledi

1,1-Dimetyylietaani i-ButaaniDimetyyligloksaali Diasetyyli2,6-Dimetyyli-4-heptanoni Di-isobutyyliketoni2,6-Dimetyyliheptanoni Di-isobutyyliketoniDimetyylihydratsiini 1,1-DimetyylihydratsiiniDimetyylimetaani Propaani2,2-Di-p-metyylioksifenyyli-1,1,1-trikloorietaani Metoksikloori1,4-Dioksaani Dioksaanip-Dioksaani Dioksaani1,4-Dioksasykloheksaani Dioksaani1,3-Dioksasyklopentaani 1,3-Dioksolaani2,3-Dioksobutaani DiasetyyliDipropyleeniglykolimetyylieetteri (2-Metoksimetyylietoksi)-propanoliDirikkidikloridi RikkimonokloridiDi-sek-oktyyliftalaatti Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaattiDisyklopentadienyylirauta RautadisyklopentadienyyliDMA DimetyyliamiiniDMDT MetoksiklooriDMEA DimetyylietyyliamiiniDMSO DimetyylisulfoksidiDNOC Dinitro-o-kresoliDolomiitti Epäorgaaninen pölyDOP Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaattiDursban® KlooripyrifossiEEetteri Dietyylieetteri1,4-Epoksibutaani Tetrahydrofuraani1,2-Epoksi-3-fenoksipropaani Fenyyliglysidyylieetteri1,2-Epoksi-3-fenyylioksipropaani Fenyyliglysidyylieetteri1,2-Epoksipropaani 1,2-Propyleenioksidi2,3-Epoksi-1-propanoli Glysidoli2,3-Epoksipropyylifenyylieetteri FenyyliglysidyylieetteriEtaaniamiini 2-Aminoetanoli1,2-Etaanidioli, höyry 1,2-Etaanidioli1,2-Etaanidiolinitraatti Nitroglykoli1,2-Etaanidioli, sumu 1,2-EtaanidioliEtaanidioni GlyoksaaliEtanaali AsetaldehydiEtanoliamiini 2-AminoetanoliETBE Etyyli-tert-butyylieetteriEteeni Etyleeni

71



Etenyyliasetaatti VinyyliasetaattiEtiini AsetyleeniEtikkaeetteri EtyyliasetaattiEtikkahapon vinyyliesteri VinyyliasetaattiEtikkahappobutyyliesteri ButyyliasetaattiEtikkahappoetyyliesteri EtyyliasetaattiEtikkahappometyyliesteri MetyyliasetaattiEtikkahappopropyyliesteri PropyyliasetaattiEtikkahappovinyyliesteri Vinyyliasetaatti2-Etoksi-2-metyylipropaani Etyyli-tert-butyylieetteri1,2-Etyleenidibromidi 1,2-DibromietaaniEtyleenidibromidi 1,2-DibromietaaniEtyleenidikloridi 1,2-DikloorietaaniEtyleeniglykoli, höyry 1,2-EtaanidioliEtyleeniglykoli, sumu 1,2-EtaanidioliEtyleeniglykolidinitraatti NitroglykoliEtyleeniglykolifenyylieetteri 2-FenoksietanoliEtyleeniglykolimonobutyylieetteri 2-ButoksietanoliEtyleeniglykolimonoetyylieetteri 2-EtoksietanoliEtyleeniglykolimonoetyylieetteriasetaatti 2-EtoksietyyliasetaattiEtyleeniglykolimonofenyylieetteri 2-FenoksietanoliEtyleeniglykolimonometyylieetteri 2-MetoksietanoliEtyleeniglykolimonometyylieetteriasetaatti 2-MetoksietyyliasetaattiEtyleenikloridi 1,2-DikloorietaaniEtyleeni-tetrakloridi TetrakloorietyleeniEtyylialdehydi AsetaldehydiEtyylialkoholi Etanoli2-etyyli-1-heksanoli 2-EtyyliheksanoliEtyyli-sek.-amyyliketoni 5-Metyyli-3-heptanoniEtyyliamyyliketoni 5-Metyyli-3-heptanoniEtyylibentsoli EtyylibentseeniEtyylibutyyliketoni 3-HeptanoniEtyylidimetyyliamiini DimetyylietyyliamiiniEtyylieetteri Dietyylieetteri2-Etyyliheksaani-1-oli 2-EtyyliheksanoliEtyylihydridi EtaaniEtyylikloridi KloorietaaniEtyylimerkaptaani EtaanitioliEtyylimetyyliketoni 2-ButanoniEtyyli-2-metyyli-2-propenoaatti Etyylimetakrylaatti2-Etyylioksietanoli 2-Etoksietanoli2-Etyylioksietyyliasetaatti 2-EtoksietyyliasetaattiEtyylipropenoaatti Etyyliakrylaatti

72



Etyylitiopyrofosfaatti SulfoteppiEtyyni AsetyleeniFFenasyylikloridi 2-KlooriasetofenoniFenoksibentseeni Difenyylieetteri1,4-Fenyleenidiamiini p-FenyleenidiamiiniFenyylialkoholi FenoliFenyyniamiini AniliiniFenyylibentseeni BifenyyliFenyylieetteri DifenyylieetteriFenyylietaani EtyylibentseeniFenyylietyleeni StyreeniFenyylihappo FenoliFenyylihydroksidi FenoliFenyylikloridi KlooribentseeniFenyylikloroformi BentsotrikloridiFenyylimetanaali BentsaldehydiFenyylimonoglykolieetteri 2-FenoksietanoliFenyylioksidi DifenyylieetteriFenyyliperkloryyli Heksaklooribentseeni2-Fenyylipropaani KumeeniFenyylisellosolvi 2-FenoksietanoliFenyylitrikloorimetaani BentsotrikloridiFluorivetyhappo FluorivetyFlussaushappo FluorivetyFormaliini FormaldehydiFormonitriili SyaanivetyFormoli FormaldehydiFosforioksikloridi FosforyylikloridiFosforivety FosfiiniFoskloori TrikloorifoniFreon 20 KloroformiFreon 11 FluoritrikloorimetaaniFreon 12 DiklooridifluorimetaaniFreon 21 DikloorifluorimetaaniFreon 22 KlooridifluorimetaaniFreon112 1,1,1,2-Tetrakloori-2,2-difluorietaaniFreon 113 1,1,2-Trikloori-1,2,2-trifluorietaaniFreon 114 Diklooritetrafluorietaani2-Furaanialdehydi Furfuraaliα-Furaanialdehydi FurfuraaliFurfuroli Furfuryylialkoholi2-Furfuryylimetanaali Furfuraali

73



GGlykolidinitraatti NitroglykoliGlykoliformaali 1,3-DioksolaaniGlykolimonoetyylieetteri 2-EtoksietanoliGlyseriini GlyseroliGlyseriininitraatti NitroglyseroliGlyserolitrinitraatti NitroglyseroliGlyseryylitrinitraatti NitroglyseroliGlysidyylifenyylieetteri FenyyliglysidyylieetteriHHCFC 123 2,2-Dikloori-1,1,1-trifluorimetaaniHCFC 22 KlooridifluorimetaaniHDI IsosyanaatitHeksaani-1,6-di-isosyanaatti IsosyanaatitHeksahydropyratsiini PiperatsiiniHeksahydro-1,3,5-trinitro-S-triatsiini SyklotrimetyleenitrinitroamiiniHeksakloorinaftaleeni KloorinaftaleenitHeksaldehydi HeksanaaliHeksametyleenidi-isosyanaatti Isosyanaatit2-Heksanoni MetyylibutyyliketoniHeksogeeni SyklotrimetyleenitrinitroamiiniHeksoni 4-Metyyli-2-pentanoniHeksyleeniglykoli 2-Metyyli-2,4-pentaanidioliHemimellitiini TrimetyylibentseeniHEOD Dieldriini1,4,5,6,7,8,8-Heptakloori-3a,4,7,7a-tetrahydro-4,7-metaa-ni-1H-indeeni

Heptakloori

Hiilidisulfidi RikkihiiliHydroksibentseeni Fenoliβ-Hydroksietyylifenyylieetteri 2-Fenoksietanoli1-Hydroksi-2-fenoksietaani 2-Fenoksietanoli4-Hydroksi-4-metyyli-2-pentanoni Diasetonialkoholi2-Hydroksi-2-metyylipropioninitriili AsetonisyanohydriiniHäkä HiilimonoksidiIIGE Isopropyyliglysidyylieetteri2,2’-Iminodietanoli DietanoliamiiniIsoamyylialkoholi PentanoliIsoamyyliasetaatti PentyyliasetaatitIsobutaani i-ButaaniIsobutyylialkoholi ButanoliIsobutyyliasetaatti ButyyliasetaattiIsoforonidi-isosyanaatti Isosyanaatit

74



Isopropanoli PropanoliIsopropenyylibentseeni 2-Fenyylipropeeni4,4’-Isopropylideenidifenoli Bisfenoli AIsopropyylialkoholi PropanoliIsopropyyliasetaatti PropyyliasetaattiIsopropyyliasetoni 4-Metyyli-2-pentanoniIsopropyylibentseeni KumeeniIsopropyylieetteri Propyylieetteri2-Isopropyylioksifenyyli-N-metyylikarbamaatti PropoksuuriJJodimetaani MetyylijodidiKKalkkikivi Epäorgaaninen pölyKalsiumkarbimidi KalsiumsyanamidiKalsiumkarbonaatti Epäorgaaninen pöly2-Kamfanoni KamferiKamfekloori KloorikamfeenitKaprolaktaami, höyry KaprolaktaamiKaprolaktaami, pöly KaprolaktaamiKapryylialdehydi HeksanaaliKarbolihappo FenoliKarbonyylikloridi FosgeeniKiille Epäorgaaninen pölyKipsi Epäorgaaninen pölyα-Klooriasetoni 2-KlooriasetofenoniKlooribifenyylit PCB2-Kloori-1,3-butadieeni KloropreeniKlooridifenyylit PCB (polyklooratut bifenyylit)1-Kloori-2,3-epoksipropaani EpikloorihydriiniKloorietaanihappo KloorietikkahappoKloorieteeni VinyylikloridiKloorietyleeni Vinyylikloridip-Kloorifenyylikloridi 1,4-Diklooribentseeni3-Klooriklordeeni HeptaklooriKloorimetaani Metyylikloridi(Kloorimetyyli)bentseeni Bentsyylikloridi3-Klooripropeeni Allyylikloridiα-Klooritolueeni BentsyylikloridiKlooritriatsiini SyanuurikloridiKlorofossi TrikloorifoniKorundi Epäorgaaninen pölyKrokidoliitti AsbestiKrysotiili Asbesti

75



Kvartsi Piidioksidi, kiteinenKuparioksidi, huuru Kupari, huurut ja hienojakoinen kuparipölyL1,4-Laktoni Gamma-butyrolaktoniLasipöly Epäorgaaninen pölyLiitu Epäorgaaninen pölyMMagnesiitti Epäorgaaninen pölyMagnesiumoksidi Epäorgaaninen pölyMaleiinihappoanhydridi MaleiinianhydridiMAPP Metyyliasetyleeni-propadieeni-seosMarmori Epäorgaaninen pölyMbOCA (MBOCA) 4,4’-Metyleenibis(2-kloorianiliini)MDA Metyleenidianiliini (MDA) ja sen dihydrokloridiMDI IsosyanaatitMEK 2-ButanoniMerkaptoetikkahappo TioglykolihappoMesityleeni TrimetyylibentseeniMetakryylihappometyyliesteri MetyylimetakrylaattiMetanaali FormaldehydiMetoksianiliini Anisidiini1-(2-Metoksi-isopropoksi)-2-propanoli (2-Metoksimetyylietoksi)-propanoli2-Metoksi-2-metyylipropaani Metyyli-tert-butyylietteriMetrifonaatti TrikloorifoniMetylaali DimetyylioksimetaaniMetyleenibisfenyyli-isosyanaatti Isosyanaatit4,4’-Metyleenibisbentseeniamiini Metyleenidianiliini (MDA) ja sen dihydrokloridiMetyleenibis-(4-sykloheksyyli)isosyanaatti Isosyanaatit4,4’-metyleenidianiliini Metyleenidianiliini (MDA) ja sen dihydrokloridiMetyleenikloridi DikloorimetaaniMetyleenioksidi FormaldehydiMetyyli DimetyylioksimetaaniMetyylialdehydi FormaldehydiMetyylialkoholi MetanoliMetyyliamyyliketoni 2-Heptanoni2-Metyylianiliini o-Toluidiini2-Metyyliatsiridiini Propyleeni-imiini1-Metyyli-4-tert-butyylibentseeni p-tert-ButyylitolueeniMetyyli-tert-amyylieetteri tert-AmyylieetteriMetyylieetteri DimetyylieetteriMetyylieteeni Propyleeni(1-Metyylietenyyli)bentseeni 2-Fenyylipropeeni2-(1-Metyylietoksifenoli)metyylikarbamaatti Propoksuuri

76



Metyylietyleeni PropyleeniMetyylietyyliketoni 2-ButanoniMetyylietyylimetaani n-ButaaniMetyylifenoli Kresoli1-Metyyli-1-fenyylieteeni 2-FenyylipropeeniMetyyliglykoli 2-MetoksietanoliMetyyliglykoliasetaatti 2-Metoksietyyliasetaatti5-Metyyli-2-heksanoni 2-HeptanoniMetyylihydridi MetaaniMetyyli-isoamyyliketoni 2-HeptanoniMetyyli-isobutyylikarbinoli 4-Metyyli-2-pentanoliMetyyli-isobutyyliketoni 4-Metyyli-2-pentanoniMetyyli-isosyanaatti IsosyanaatitMetyylikloroformi 1,1,1-Trikloorietaani2-Metyylilaktonitriili AsetonisyanohydriiniMetyylimerkaptaani MetaanitioliMetyylimetaani EtaaniMetyylioksianiliini AnisidiiniMetyylioksikloori MetoksiklooriMetyylioksiraani PropyleenioksidiMetyyliortosilikaatti MetyylisilikaattiMetyylipropaani i-Butaani2-Metyylipropaani i-ButaaniMetyylipropenoaatti MetyyliakrylaattiMetyylisellosolvi 2-MetoksietanoliMetyylisellosolviasetaatti 2-Metoksietyyliasetaattiα-Metyylistyreeni 2-FenyylipropeeniMetyylistyreeni VinyylitolueeniMetyylisulfoksidi DimetyylisulfoksidiMetyylisyanidi Asetonitriili2-Metyylisykloheksanoni o-Metyylisykloheksanoniα-Metyylitolueeni EtyylibentseeniMetyylitrikloorimetaani 1,1,1-TrikloorietaaniMetyylitrikloridi KloroformiMetyylivinyyliasetoni MetyylivinyyliketoniMIBK 4-Metyyli-2-pentanoniMOCA 4,4’-Metyleenibis(2-kloorianiliini)Monofluoridikloorimetaani DiklooridifluorimetaaniMonoklooridifluorimetaani KlooridifluorimetaaniMonometyylihydratsiini MetyylihydratsiiniMTBE Metyyli-tert-butyylieetteriMuurahaishappoetyyliesteri EtyyliformiaattiMuurahaishappometyyliesteri Metyyliformiaatti

77



NNatriumpentakloorifenolaatti PentakloorifenoliNatriumtetraboraattidekahydraatti BoraatitNatriumtetrakloorifenolaatti TetrakloorifenoliNestetyppi TyppiNG NitroglyseroliNikkelitetrakarbonyyli Nikkelikarbonyyli1-nitroetaani NitroetaaniNitroglyseriini NitroglyseroliNitrokarboli NitrometaaniNitrokloorimetaani KlooripikriiniNitrotrikloorimetaani KlooripikriiniOOksaalialdehydi Glyoksaali1,1’-oksibisbentseeni DifenyylieetteriOksibismetaani DimetyylieetteriOksimetyleeni FenyylifosfiiniOksiraani Etyleenioksidi1,3,5-tris(Oksiranyylimetyyli)-1,3,5-triatsiini-2,4,6 (1H,3H,5H)-trioni

TGIC

Oktakloorinaftaleeni KloorinaftaleenitOktyylialkoholi 2-EtyyliheksanoliOrtofosforihappo FosforihappoPPaperipöly Orgaaninen pölyParationimetyyli MetyyliparationiPCB PCB (polyklooratut bifenyylit)PCE TetrakloorietyleeniPentakloorifenyylikloridi HeksaklooribentseeniPentakloorinaftaleeni Kloorinaftaleenit2-Pentanoni MetyylipropyyliketoniPER TetrakloorietyleeniPerklooribentseeni HeksaklooribentseeniPerkloorietyleeni TetrakloorietyleeniPerkloorisyklopentadieeni HeksakloorisyklopentadieeniPerliitti Epäorgaaninen pölyPeroksietikkahappo PeretikkahappoPGE FenyyliglysidyylieetteriPGME 1-Metoksi-2-propanoliPGMEA 2-Metoksi-1-metyylietyyliasetaattiPHC PropoksuuriPiimaa Piidioksidi, amorfinenPiimonokarbidi Piikarbidi, kuitukiteinen

78



Polyklooratut bifenyylit PCB (polyklooratut bifenyylit)Polyklooribifenyylit Polyklooratut bifenyylitPolyvinyylikloridi-pöly PVC-pöly1,2,3-Propaanitriolinitraatti NitroglyseroliPropanaali Propionialdehydi1,2-Propandiolinitraatti 1,2-PropyleeniglykolidinitraattiPropeeni Propyleeni2-Propeeniamidi AkryyliamidiPropeenioksidi PropyleenioksidiPropeenihappoamidi AkryylhiamidiPropenaali Akroleiini2-Propen-1-oli Allyylialkoholi2-Propenoli AllyylialkoholiPropenyylialkoholi AllyylialkoholiPropiini MetyyliasetyleeniPropyleenialkoholi PropanoliPropyleenidikloridi 1,2-DiklooripropaaniPropyleeniglykolimetyylieetteriasetaatti 2-Metoksi-1-metyylietyyliasetaattiPropyleeniglykolimonometyylieetteri 1-Metoksi-2-propanoli1,2-Propyleenioksidi PropyleenioksidiPropyyliallyylisulfidi Allyylipropyylidisulfidin-Propyylinitraatti n-PropyylinitraattiPropyyni MetyyliasetyleeniProteaasit EntsyymitProteinaasit EntsyymitPseudokumeeni TrimetyylibentseeniPuuvillapöly RaakapuuvillapölyRRDX SyklotrimetyleenitrinitroamiiniSSellosolvi 2-EtoksietanoliSellosolviasetaatti 2-EtoksietyyliasetaattiSelluloosapöly Orgaaninen pölySilaani PiitetrahydridiSinihappo SyaanivetySokeri Orgaaninen pölyStibiini AntimonivetySubtilisiinit EntsyymitSulfinyylibis(metaani) DimetyylisulfoksidiSuokaasu MetaaniSuolahappo KloorivetySyankalium SyaniditSyannatrium Syanidit

79



Syanogeeni Disyaani2-Syanopropan-2-oli AsetonisyanohydriiniSyanuryylikloridi SyanuurikloridiSyanuuritrikloridi SyanuurikloridiSykloniitti Syklotrimetyleenitrinitroamiini1,3-Syklopentadieenidimeeri DisyklopentadieeniSystox® DemetoniTTAME tert-Amyylimetyylieetteri1,2,4-TCB 1,2,4-TriklooribentseeniTDI IsosyanaatitTekstiilipöly Orgaaninen pölyTert-Butyylimetyylieetteri Metyyli-tert-butyylieetteriTetrabromimetaani HiilitetrabromidiTetraetoksisilaani EtyylisilikaattiTetraetyyliditiopyrofosfaatti SulfoteppiTetraetyylilyijy LyijytetraetyyliTetraetyyliortosilikaatti EtyylisilikaattiTetraetyylisilikaatti EtyylisilikaattiTetrakloorieteeni Tetrakloorietyleeni1,1,2,2-tetrakloorietyleeni TetrakloorietyleeniTetrakloorimetaani HiilitetrakloridiTetrametoksisilaani MetyylisilikaattiTetrametyylisilikaatti MetyylisilikaattiTetrametyyliortosilikaatti MetyylisilikaattiTetrametyylitiuraamidisulfidi TiraamiTiokarbamidi TioureaTiovirtsa-aine TioureaTitaanidioksidi Epäorgaaninen pöly1,2,3-TMB Trimetyylibentseeni1,2,4-TMB Trimetyylibentseeni1,3,5-TMB TrimetyylibentseeniTMTD TiraamiTMTDS TiraamiTNT TrinitrotolueeniToksafeeni KloorikamfeenitTolueenidi-isosyanaatti IsosyanaatitTolueenitrikloridi BentsotrikloridiToluoli TolueeniTremoliitti AsbestiTriatsiinitrikloridi SyanuurikloridiTribromimetaani BromoformiTrietoksi(3-aminopropyyli)silaani 3-Aminopropyylitrietoksisilaani

80



3-(Trietoksisilyyli-)propanamiini 3-AminopropyylitrietoksisilaaniTrifenyylit Terfenyylit ja hydratut terfenyylit1,1,1-Trifluori-2-bromi-2-kloorietaani HalotaaniTrifluorimonobromimetaani TrifluoribromimetaaniTriglysidyyli-isosyanuraatti TGICTrijodimetaani JodoformiTriklooriamiini Typpitrikloridi1,1,1-Trikloori-2,2-bis(4-kloorifenyyli)etaani DDTTrikloorieteeni TrikloorietyleeniTrikloorifenyylimetaani BentsotrikloridiTrikloorifluorimetaani FluoritrikloorimetaaniTrikloorimetaani Kloroformi(Trikloorimetyyli)bentseeni BentsotrikloridiTrikloorinaftaleeni KloorinaftaleenitTrikloorinitrometaani KlooripikriiniTriklooritolueeni Bentsotrikloridi2,4,6- Trikloori-1,3,5-triatsiini SyanuurikloridiTrikloorivinyylisilaani Vinyylitrikloorisilaanisym-Trimetyylibentseeni TrimetyylibentseeniTrimetyylibentseenit Trimetyylibentseeni2,2,4-Trimetyyliheksametyleenidi-isosyanaatti Isosyanaatit2,4,4-Trimetyyliheksametyleenidi-isosyanaatti IsosyanaatitTrimetyylimetaani i-Butaani3,5,5-Trimetyyli-2-sykloheksen-1-oni Isoforoni2,4,6-Trinitrofenoli PikriinihappoTrinitrofenyylimetyylinitramiini TetryyliTyppikloridi TyppitrikloridiTyppimonoksidi TyppioksidiTyppiperoksidi TyppidioksidiVVetyfluoridi FluorivetyVetysyanidi SyaanivetyVihtrilliöljy RikkihappoVinyyliamidi AkryyliamidiVinyylibentseeni StyreeniVinyylikarbinoli AllyylialkoholiVinyylisyanidi AkryylinitriiliVoihappolaktoni Gamma-Butyrolaktoni

81


LIITE 11 Vaaraa osoittavat lausekkeet

CLP-asetuksen mukaiset merkinnät tuli tehdä aineille 1.12.2010 alkaen ja seoksil-

le 1.6.2015 alkaen. Väistyvän lainsäädännön mukaisia merkintöjä voidaan käyttää

ennen 1.6.2015 markkinoille saatetuille seoksille 1.6.2017 asti. Siirtymävaiheessa

CLP-asetuksen mukaisten H-lausekkeiden rinnalla esiintyy vielä sosiaali- ja terveys-

ministeriön asetuksella (8807/2001, muutettu 6/2010) säädettyjä aineiden vaaraa

osoittavia standardilausekkeita eli R-lausekkeita.

A. CLP-ASETUKSEN MUKAISET VAARALAUSEKKEET (H-lausekkeet)

Fysikaalisiin vaaroihin liittyvät vaaralausekkeet

H200 Epästabiili räjähde.

H201 Räjähde; massaräjähdysvaara.

H202 Räjähde; vakava sirpalevaara.

H203 Räjähde; palo-, räjähdys- tai sirpalevaara.

H204 Palo- tai sirpalevaara.

H205 Koko massa voi räjähtää tulessa.

H220 Erittäin helposti syttyvä kaasu.

H221 Syttyvä kaasu.

H222 Erittäin helposti syttyvä aerosoli.

H223 Syttyvä aerosoli.

H224 Erittäin helposti syttyvä neste ja höyry.

H225 Helposti syttyvä neste ja höyry.

H226 Syttyvä neste ja höyry.

H228 Syttyvä kiinteä aine.

H240 Räjähdysvaarallinen kuumennettaessa.

H241 Räjähdys- tai palovaarallinen kuumennettaessa.

H242 Palovaarallinen kuumennettaessa.

H250 Syttyy itsestään palamaan joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa.

H251 Itsestään kuumeneva; voi syttyä palamaan.

H252 Suurina määrinä itsestään kuumeneva; voi syttyä palamaan.

H260 Kehittää itsestään syttyviä kaasuja veden kanssa.

H261 Kehittää syttyviä kaasuja veden kanssa.

H270 Aiheuttaa tulipalon vaaran tai edistää tulipaloa; hapettava.

H271 Aiheuttaa tulipalo- tai räjähdysvaaran; voimakkaasti hapettava.

H272 Voi edistää tulipaloa; hapettava.

82


H280 Sisältää paineen alaista kaasua; voi räjähtää kuumennettaessa.

H281 Sisältää jäähdytettyä kaasua; voi aiheuttaa jäätymisvamman.

H290 Voi syövyttää metalleja.

Terveydelle aiheutuviin vaaroihin liittyvät vaaralausekkeet

H300 Tappavaa nieltynä.

H301 Myrkyllistä nieltynä.

H302 Haitallista nieltynä.

H304 Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin.

H310 Tappavaa joutuessaan iholle.

H311 Myrkyllistä joutuessaan iholle.

H312 Haitallista joutuessaan iholle.

H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.

H315 Ärsyttää ihoa.

H317 Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion.

H318 Vaurioittaa vakavasti silmiä.

H319 Ärsyttää voimakkaasti silmiä.

H330 Tappavaa hengitettynä.

H331 Myrkyllistä hengitettynä.

H332 Haitallista hengitettynä.

H334 Voi aiheuttaa hengitettynä allergia- tai astmaoireita tai hengitysvaikeuksia.

H335 Saattaa aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä.

H336 Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta.

H340Saattaa aiheuttaa perimävaurioita <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

H341Epäillään aiheuttavan perimävaurioita <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

H350Saattaa aiheuttaa syöpää <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

H351Epäillään aiheuttavan syöpää <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

H360Saattaa heikentää hedelmällisyyttä tai vaurioittaa sikiötä <mainitaan tiedetty spesifinen vaikutus> <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

H361Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä tai vaurioittavan sikiötä <mainitaan tiedetty spesifinen vaikutus> <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

H362 Saattaa aiheuttaa haittaa rintaruokinnassa oleville lapsille.

H370Vahingoittaa elimiä <tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet> <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

H371Saattaa vahingoittaa elimiä <tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet> <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

83


H372Vahingoittaa elimiä <tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet> pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta>.

H373Saattaa vahingoittaa elimiä <tai mainitaan kaikki tiedetyt kohde-elimet> pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa <mainitaan altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että vaara ei voi aiheutua muiden altistumisreittien kautta.

Ympäristövaaroihin liittyvät vaaralausekkeet

H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille.

H410 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.

H411 Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.

H412 Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.

H413 Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille.

B. VAARAA OSOITTAVAT STANDARDILAUSEKKEET (R-LAUSEKKEET)

Vaaraa osoittavat standardilausekkeet (R-lausekkeet)

R1: Räjähtävää kuivana.R2: Räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.R3: Erittäin helposti räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.R4: Muodostaa erittäin herkästi räjähtäviä metalliyhdisteitä.R5: Räjähdysvaarallinen kuumennettaessa .R6: Räjähtävää sellaisenaan tai ilman kanssa.R7: Aiheuttaa tulipalon vaaran.R8: Aiheuttaa tulipalon vaaran palavien aineiden kanssa.R9: Räjähtävää sekoitettaessa palavien aineiden kanssa.R10: Syttyvää.R11: Helposti syttyvää.R12: Erittäin helposti syttyvää.R13: 1)R14: Reagoi voimakkaasti veden kanssa.R15: Vapauttaa erittäin helposti syttyviä kaasuja veden kanssa.R16: Räjähtävää hapettavien aineiden kanssa.R17: Itsestään syttyvää ilmassa.R18: Käytössä voi muodostua syttyvä/räjähtävä höyry-ilma-seos.R19: Saattaa muodostua räjähtäviä peroksideja.R20: Terveydelle haitallista hengitettynä.R21: Terveydelle haitallista joutuessaan iholle.R22: Terveydelle haitallista nieltynä.R23: Myrkyllistä hengitettynä.R24: Myrkyllistä joutuessaan iholle.R25: Myrkyllistä nieltynä.R26: Erittäin myrkyllistä hengitettynä.R27: Erittäin myrkyllistä joutuessaan iholle.

84


R28: Erittäin myrkyllistä nieltynä.R29: Kehittää myrkyllistä kaasua veden kanssa.R30: Käytettäessä voi muuttua helposti syttyväksi.R31: Kehittää myrkyllistä kaasua hapon kanssa.R32: Kehittää erittäin myrkyllistä kaasua hapon kanssa.R33: Terveydellisten haittojen vaara pitkäaikaisessa altistuksessa.R34: Syövyttävää.R35: Voimakkaasti syövyttävää.R36: Ärsyttää silmiä.R37: Ärsyttää hengityselimiä.R38: Ärsyttää ihoaR39: Erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara.R40: Epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa.R41: Vakavan silmävaurion vaara.R42: Altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä.R43: Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä.R44: Räjähdysvaara kuumennettaessa suljetussa astiassa.R45: Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa.R46: Saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita.R47: 1)R48: Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle.R49: Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa hengitettynä.R50: Erittäin myrkyllistä vesieliöille.R51: Myrkyllistä vesieliöille.R52: Haitallista vesieliöille.R53: Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä.R54: Myrkyllistä kasveille.R55: Myrkyllistä eläimille.R56: Myrkyllistä maaperäeliöille.R57: Myrkyllistä mehiläisille.R58: Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia ympäristössä.R59: Vaarallista otsonikerrokselle.R60: Voi heikentää hedelmällisyyttä.R61: Vaarallista sikiölle.R62: Voi mahdollisesti heikentää hedelmällisyyttä.R63: Voi olla vaarallista sikiölle.R64: Saattaa aiheuttaa haittaa rintaruokinnassa oleville lapsille.R65: Haitallista: voi aiheuttaa keuhkovaurion nieltäessä.R66: Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua.R67: Höyryt voivat aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta.R68 Pysyvien vaurioiden vaara

1) Lauseketta ei määritelty.

85


Yhdistetyt vaaraa osoittavat standardilausekkeet (Yhdistetyt R-lausekkeet):

R14/15: Reagoi voimakkaasti veden kanssa vapauttaen helposti syttyviä kaasuja.R15/29: Vapauttaa myrkyllisiä, helposti syttyviä kaasuja veden kanssa.R20/21: Terveydelle haitallista hengitettynä ja joutuessaan iholle.R20/22: Terveydelle haitallista hengitettynä ja nieltynä.R20/21/22: Terveydelle haitallista hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä.R21/22: Terveydelle haitallista joutuessaan iholle ja nieltynä.R23/24: Myrkyllistä hengitettynä ja joutuessaan iholle.R23/25: Myrkyllistä hengitettynä ja nieltynä.R23/24/25: Myrkyllistä hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä.R24/25: Myrkyllistä joutuessaan iholle ja nieltynä.R26/27: Erittäin myrkyllistä hengitettynä ja joutuessaan iholle.R26/28: Erittäin myrkyllistä hengitettynä ja nieltynä.R26/27/28: Erittäin myrkyllistä hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä.R27/28: Erittäin myrkyllistä joutuessaan iholle ja nieltynä.R36/37: Ärsyttää silmiä ja hengityselimiä.R36/38: Ärsyttää silmiä ja ihoa.R36/37/38: Ärsyttää silmiä, hengityselimiä ja ihoa.R37/38: Ärsyttää hengityselimiä ja ihoa.R39/23: Myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä.R39/24: Myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara joutuessaan iholle.R39/25: Myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara nieltynä.R39/23/24: Myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä ja joutuessaan iholle.R39/23/25: Myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä ja nieltynä.R39/24/25: Myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara joutuessaan iholle ja nieltynä.

R39/23/24/25: Myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä.

R39/26: Erittäin myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä.R39/27: Erittäin myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara joutuessaan iholle.R39/28: Erittäin myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara nieltynä.R39/26/27: Erittäin myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä ja joutuessaan iholle.R39/26/28: Erittäin myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä ja nieltynä.R39/27/28: Erittäin myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara joutuessaan iholle ja nieltynä.

R39/26/27/28: Erittäin myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä.

R68/20: Terveydelle haitallista: pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä.R68/21: Terveydelle haitallista: pysyvien vaurioiden vaara joutuessaan iholle.R68/22: Terveydelle haitallista: pysyvien vaurioiden vaara nieltynä.R68/20/21: Terveydelle haitallista: pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä ja joutuessaan iholle.R68/20/22: Terveydelle haitallista: pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä ja nieltynä.R68/21/22: Terveydelle haitallista: pysyvien vaurioiden vaara joutuessaan iholle ja nieltynä.R68/20/21/22: Terveydelle haitallista: pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä.R42/43: Altistuminen hengitysteitse ja ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä.

86


R48/20: Terveydelle haitallista: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitet-tynä.

R48/21: Terveydelle haitallista: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle joutuessaan iholle.

R48/22: Terveydelle haitallista: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle nieltynä.

R48/20/21: Terveydelle haitallista: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitetty-nä ja joutuessaan iholle.

R48/20/22: Terveydelle haitallista: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitetty-nä ja nieltynä.

R48/21/22: Terveydelle haitallista: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle joutuessaan iholle ja nieltynä.

R48/20/21/22: Terveydelle haitallista: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitetty-nä, joutuessaan iholle ja nieltynä.

R48/23: Myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä.R48/24: Myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle joutuessaan iholle.R48/25: Myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle nieltynä.

R48/23/24: Myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä ja joutuessaan iholle.

R48/23/24: Myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä ja joutuessaan iholle.

R48/23/25: Myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä ja nieltynä.

R48/24/25: Myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle joutuessaan iholle ja nieltynä.

R48/23/24/25: Myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä, joutues-saan iholle ja nieltynä.

R50/53: Erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä.R51/53: Myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä.R52/53: Haitallista vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä.

87


LIITE 12 Liuotinbensiinit

Hiilivetyjä sisältävät liuotinbensiinit on jaettu viiteen ryhmään niiden koostumuk-

sen mukaan. Jako liuotinbensiiniryhmiin tapahtuu alla olevan taulukon mukaisesti

liuotinbensiinin sisältämien seuraavien hiilivetyryhmien pitoisuuksien mukaan: aro-

maatit, n-heksaani, syklo- ja isoheksaanit.

KoostumusLiuotinbensiiniryhmä

Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5

Aromaattipitoisuus < 1 % 1–25 % > 25 % *) < 1 %

n-Heksaanipitoisuus < 5 % < 1 % *) ≥ 5 % < 5 %

Syklo-/isoheksaanipitoisuus < 25 % *) *) *) ≥ 25 %

Muita hiilivetyjä Loput Loput Loput Loput Loput

*) Pitoisuudella ei ole ryhmittelyn kannalta merkitystä.

88


LIITE 13 Käsittelyyn otettavia nimikkeitä vuoden 2018 HTP-luetteloon

Valmisteluaikana työlistaan voi tulla muutoksia, jolloin osa aiotuista tarkastuksis-

ta ei valmistelukaudella toteudu tai valmisteluun on perusteltua ottaa nimikkeitä

alkuperäisen työlistan ulkopuolelta. Esimerkkinä tästä ovat uusien EU-direktiivien

edellyttämät tarkastelut.

Tarkistettavat nykyisen luettelon nimikkeet Kriittinen vaikutus

Adipiinihappo Ärsyttävyys, hermostovaikutukset

Akroleiini Ärsyttävyys

Alumiiniyhdisteet Hermosto- ja keuhkovaikutukset

Bentsyylialkoholi Ärsyttävyys, hermostovaikutukset

Bisfenoli A Lisääntymisterveyden ja hormonitoiminnan haitat

1-Bromipropaani Lisääntymisterveys-, maksa- ja hermostohaitat

2-Butanoni Ärsyttävyys, keskushermostovaikutukset

n-Butyyliakrylaatti Ärsyttävyys, herkistävyys

Butyyliasetaatti Ärsyttävyys

2,4-D Kilpirauhas-, munuais- ja hematologiset vaikutukset

Di-isosyanaatit Hengitysteiden herkistyminen

1,2-Etaanidioli Ärsyttävyys

2-Fenoksietanoli Hermosto- ja hematologiset vaikutukset

Hiilimonoksidi Hapenpuute

Kalsiumhydroksidi Ärsyttävyys

Kalsiumoksidi Ärsyttävyys

Kaprolaktaami Ärsyttävyys

Koboltti ja sen epäorgaaniset yhdisteet Hengitystievaikutukset

Kupari ja sen epäorgaaniset yhdisteet Keuhkovaikutukset

Litiumhydridi Hengitysteiden ärsytys

Liuotinbensiinit Hermostovaikutukset

Maleiinianhydridi Herkistävyys

Metyleenikloridi Hapenpuute

Metyylibromidi Myrkyllisyys

Nikkeli ja sen yhdisteet Syöpävaarallisuus, tulehdus

Nitroglykoli Sydän- ja verisuonivaikutukset

Puupöly Hengitysteiden ärsytys ja herkistyminen

Tärpätti Ärsyttävyys, hermostovaikutukset

89


Typpidioksidi Keuhkovaikutukset

Typpimonoksidi Keuhkovaikutukset

Vetyperoksidi Ärsyttävyys

Öljysumu Hengitystievaikutukset

Uudet nimikkeet Kriittinen vaikutus

Alveolipöly Keuhkovaikutukset

4-Aminotolueeni Methemoglobiinin muodostuminen

Amitroli Kilpirauhasvaikutukset

Dibutyyliftalaatti Lisääntymisterveyden haitat

Dimetyyliadipaatti Ärsytysvaikutukset

Dimetyyliglutaraatti Ärsytysvaikutukset

Dimetyylisukkinaatti Ärsytysvaikutukset

Endotoksiinit Ärsytys- ja muut hengitystievaikutukset

Hengittyvä pöly Hengitystievaikutukset

Mineraaliöljyt, pitkälle jalostetut Hengitystievaikutukset

2,4-Pentaanidioni Hermostovaikutukset

Tributyylitinayhdisteet Hengitystie- ja immunologiset vaikutukset

Viljapöly Hengitysteiden herkistyminen

90


LIITE 14 Valtioneuvoston asetus (715/2001) kemiallisista tekijöistä työssä

Valtioneuvoston asetus

kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001)

Annettu Helsingissä 9 päivänä elokuuta 2001

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/1958) 47 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 144/1993:

1 § Tarkoitus

Tämän asetuksen tarkoituksena on työntekijöiden suojeleminen työssä esiintyvien ke-miallisten tekijöiden aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta.

2 § Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan työhön, jossa esiintyy tai saattaa esiintyä vaarallisia kemial-lisia tekijöitä.

3 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) kemiallisella tekijällä yksinään tai seoksessa olevaa alkuainetta tai yhdistettä, sellai-sena kuin se esiintyy luonnontilassa tai jonkin työtehtävän yhteydessä tuotettuna, käytet-tynä tai vapautuneena taikka jätepäästö nä riippumatta siitä, onko se tuotettu tarkoituksel-lisesti vai tahattomasti ja onko se saatettu markkinoille vai ei; 2) vaarallisella kemiallisella tekijällä: a) kemiallista tekijää, joka luokitellaan vaaralliseksi kemikaalilain (744/1989) 19 §:ssä tarkoitetun kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (979/1997) mukaisesti tai joka on mainittu kemikaalilain 11 §:ssä tarkoitetussa vaarallisten aineiden luettelossa, lukuun ottamatta sellaista ainetta ja valmistetta, joka luokitellaan vaaralliseksi ainoastaan ympäristölle; b) kemiallista tekijää, joka ei täytä a) alakohdan mukaisia vaarallisuusluokitusperuste-ita, mutta saattaa aiheuttaa vaaraa työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle fysikaalis- kemiallisten, kemiallisten tai toksikologisten ominaisuuksiensa vuoksi ja sen tavan johdo-sta, jolla sitä käytetään tai se esiintyy työpaikalla, mukaan lukien kemialliset tekijät, joille 12, 13, 14 tai 15 §:n mukaisesti on määritelty työperäistä altistumista koskeva raja-arvo tai biologinen raja-arvo; 3) Ilman epäpuhtauden raja-arvolla ilmassa työntekijän hengitysalueella olevan kemi-allisen tekijän aikapainotetun keskimääräisen pitoisuuden raja-arvoa suhteessa määritet-tyyn vertailuaikaan (keskiarvotusaika);

91


4) biologisella raja-arvolla soveltuvassa biologisessa väliaineessa olevan asianomaisen tekijän, sen aineenvaihduntatuotteen tai vaikutusindikaattorin pitoisuuden raja-arvoa; 5) riskillä mahdollisesti toteutuvan vaaran tai haitan todennäköisyyttä ja vaaran tai hai-tan vakavuutta käyttö- tai altistusolosuhteissa.

4 § Tiedot vaarojen tunnistamiseksi

Vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia varten työnantajalla tulee olla riittävät tie-dot työssä käytettä vien ja esiintyvien kemiallisten tekijöiden ominaisuuksista ja vaaral-lisuudesta. Työnantajan on osaltaan varmistettava, että vaarallisen kemikaalin päällykset on mer-kitty ja että kemikaalista on toimitettu työpaikalle asianmukainen käyttöturvallisuustiedo-te siten kuin siitä erikseen säädetään.

5 § Käyttöturvallisuustiedotteet ja luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista

Työnantajan on pidettävä ajan tasalla olevaa kauppanimen mukaista luetteloa työpaikal-la käytettävistä kemikaaleista. Luettelosta on käytävä ilmi kemikaalin luokitustiedot ja se, mistä kemikaalista on saatavilla käyttöturvallisuustiedote. Käyttöturvallisuustiedotteet ja luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista on pi-dettävä työpaikalla työntekijöiden nähtäväksi saatavina. Käyttöturvallisuustiedotteet ja luettelo tai niiden jäljennökset on toimitettava sopivalla tavalla työpaikan työsuojeluval-tuutetulle.

6 § Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Työnantajan on tunnistettava työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niistä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle mahdollisesti ai-heutuvat riskit ottaen huomioon: 1) kemiallisten tekijöiden vaaralliset ominaisuudet ja määrät sekä tekijöiden mahdolli-set yhteisvaikutukset; 2) kemikaalintoimittajan luovuttamat turvallisuutta ja terveyttä koskevat tiedot mukaan lukien käyttöturvallisuustiedotteet; 3) altistumisen taso, tyyppi ja kesto; 4) eri työtilanteet, joissa kemiallisia tekijöitä käytetään tai esiintyy, mukaan lukien kor-jaus- ja kunnossapitotyöt ja muut satunnaisesti tehtävät altistusta aiheuttavat työt; 5) ilman epäpuhtauksien raja-arvot tai biologiset raja-arvot; 6) mahdollisten ennalta ehkäisevien toimenpiteiden ja suojelutoimenpiteiden vaikutus; 7) käytettävissä olevat työntekijöiden terveydentilan seurannan johtopäätökset. Riskien arviointi on esitettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjallisessa muodossa ja siinä on eriteltävä toteutetut ennalta ehkäisevät toimenpiteet ja suojelutoimenpiteet. Ris-kien arviointiin voi sisältyä selvitys siitä, että perustellusta syystä yksityiskohtaisempi riskien arviointi ei ole tarpeellinen. Riskien arviointi on pidettävä ajan tasalla ja se on tarkistettava erityisesti, jos työpaikan olosuhteiden muutokset tai työntekijöiden tervey-dentilan seurannan tulokset edellyttävät sitä. Uusi työtoiminta tai prosessi, jossa saattaa esiintyä vaarallisia kemiallisia tekijöitä, voi-

92


daan aloittaa vasta kun sen riskit on arvioitu ja tarpeelliset ennalta ehkäisevät toimenpiteet toteutettu. Jos riskien arvioinnin tuloksista ilmenee, että työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuu riskejä, joita ei voida poistaa tai riittävästi vähentää 8 §:ssä säädettyjä yleisiä riskien vähentämisperiaatteita soveltamalla, on sovellettava myös 9, 11 ja 19 §:ssä tarkoitettuja erityi-siä ennalta ehkäiseviä sekä suojeluja seurantatoimenpiteitä.

7 § Mittaukset

Jos työntekijöiden altistumista vaarallisille kemiallisille tekijöille ei voida muutoin luo-tettavasti arvioida, on työnantajan suoritettava mittauksia säännöllisesti ja aina kun olo-suhteissa tapahtuu työntekijän altistumista lisäävä muutos. Mittaustuloksia on verrattava 12-15 §:ssä tarkoitettuihin raja-arvoihin. Jos mittaustulokset osoittavat, että 1 momentissa tarkoitetut raja-arvot eivät ylity, on ti-lanteen pysyvyyden toteamiseksi suoritettava tarvittaessa sopivin välein uusintamittauksia. Mitä lähempänä ilman epäpuhtauksien mittausten tulokset ovat raja-arvoa, sitä useammin mittauksia on suoritettava.

8 § Riskien vähentämisen yleiset periaatteet

Työnantajan on noudatettava vaarallisen kemiallisen tekijän määrä ja ominaisuudet huomioon ottaen riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta.Työnantaja ei saa käyttää sellaista kemikaalia, josta hänellä ei ole käytettävissä varoitus-merkintöjä ja käyttöturvallisuustiedotetta tai niitä vastaavia tietoja. Varoitusmerkintöjen tekemisestä ja käyttöturvallisuustiedotteen laatimisesta ja toimittamisesta säädetään erik-seen. Vaarallisten kemiallisten tekijöiden aiheuttamat työntekijöiden terveyttä ja turvallisuut-ta uhkaavat vaarat on poistettava tai riskit vähennettävä mahdollisimman pieniksi seuraa-vien keinojen avulla: 1) työmenetelmien suunnittelu ja järjestely; 2) turvallisuuden kannalta asianmukaisten laitteiden ja työvälineiden käyttäminen ja turvallisuuden varmistavat kunnossapitomenetelmät; 3) altistuvien työntekijöiden lukumäärän vähentäminen mahdollisimman pieneksi; 4) altistumisen keston ja voimakkuuden vähentäminen mahdollisimman pieneksi; 5) yleiseen hygieniaan liittyvät tarkoituksenmukaiset toimenpiteet; 6) vaarallisten kemiallisten tekijöiden määrän vähentäminen kyseisen työn edellyttä-mään vähimmäismäärään; ja 7) asianmukaiset työmenetelmät mukaan lukien järjestelyt työpaikalla vaarallisten ke-miallisten tekijöiden sekä tällaisia kemiallisia tekijöitä sisältävien jätteiden turvalliseksi käsittelemiseksi, varastoimiseksi ja kuljettamiseksi.

9 § Erityiset ennalta ehkäisevät ja suojelutoimenpiteet

Työnantajan on varmistettava, että vaarallisesta kemiallisesta tekijästä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle työssä aiheutuva vaara poistetaan tai riski vähennetään mahdollisimman pieneksi. Tässä tarkoituksessa vaarallinen kemiallinen tekijä tai työme-

93


netelmä on poistettava tai korvattava riskiltään työntekijöiden turvallisuudelle ja tervey-delle vähemmän vaarallisella tekijällä tai työmenetelmällä. Jos toiminnan luonteen vuoksi tekijää tai työmenetelmää ei voida poistaa tai korvata, työnantajan on huolehdittava siitä, että riski vähennetään mahdollisimman pieneksi riskin arviointiin perustuvilla ennalta ehkäisevillä tai suojelutoimenpiteillä. Näihin toimenpitei-siin kuuluvat ensisijaisuusjärjestyksessä: 1) työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle vaaraa aiheuttavien kemiallisten teki-jöiden päästöjen välttäminen käyttämällä turvallisia työmenetelmiä, ohjaus- ja valvonta-järjestelmiä sekä tarkoituksenmukaisia laitteita ja materiaaleja; 2) riittävä ilmanvaihto tai muut rakenteelliset ja teknilliset suojelutoimenpiteet vaaran syntyvaiheessa; ja 3) henkilönsuojainten ja muiden henkilökohtaisten suojelutoimenpiteiden käyttäminen, jos altistumista ei voida estää edellä mainituin tavoin. Työntekijän velvollisuudesta käyttää hänelle määrättyjä suojeluvälineitä ja huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä säädetään erikseen.

10 § Kemiallisten tekijöiden fysikaalisten ominaisuuksien aiheuttamat vaarat

Työnantajan on riskien arvioinnin ja riskien vähentämisen yleisten periaatteiden mu-kaisesti suoritettava tarpeelliset toimenpiteet työntekijöiden suojelemiseksi kemiallisten tekijöiden fysikaalisten ominaisuuksien kuten paloja räjähdysvaaran aiheuttamilta vaa-roilta. Näitä toimenpiteitä ovat kemiallisten tekijöiden turvallinen varastointi, käsittely ja yhteensopimattomien kemiallisten tekijöiden erottelu. Työnantajan on lisäksi valvottava tuotantolaitosta, laitteita ja koneita riittävästi. Työnantajan on ensisijaisuusjärjestyksessä: 1) ehkäistävä herkästi syttyvien aineiden vaarallisten pitoisuuksien syntyminen ja väl-tettävä kemiallisesti epävakaiden aineiden vaarallisten määrien säilytys työpaikalla tai, jos se työn luonteen vuoksi ei ole mahdollista; 2) vältettävä sellaisten sytytyslähteiden esiintymistä, jotka saattaisivat aiheuttaa tuli-paloja tai räjähdyksiä sekä sellaisia olosuhteita, joissa kemiallisesti epävakaat aineet tai aineseokset voivat aiheuttaa vaarallisia reaktioita; taikka 3) rajoitettava työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle vahingollisia vaikutuksia aineiden syttymisestä aiheutuvien tulipalojen tai räjähdysten sattuessa taikka kemiallisesti epävakaista aineista tai aineseoksista aiheutuvia haitallisia vaikutuksia.Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitetuista työvälineistä ja suojajärjestel-mistä säädetään erikseen. Työnantajan on tarvittaessa käytettävä räjähdyksen vaimennuslaitteita taikka suori-tettava räjähdyspaineen alentamista koskevia toimenpiteitä.

11 § Onnettomuudet sekä vaara- ja hätätilanteet

Työnantajalla on oltava onnettomuuksien sekä vaara- ja hätätilanteiden varalta toiminta-suunnitelma, joka sisältää menettelytavat työntekijöiden suojelemiseksi, pelastustoimen-piteiksi, ensiavun antamiseksi ja asianmukaisten turvallisuusharjoituksien järjestämiseksi säännöllisin väliajoin. Työnantajan on järjestettävä onnettomuuksien sekä vaara- ja hätä-tilanteiden varalta lisääntyneestä vaarasta ilmoittamiseksi tarpeelliset varoitus- ja muut

94


viestintäjärjestelmät. Työnantajan on varmistettava, että kemiallisten tekijöiden aiheuttamiin onnettomuuk-siin sekä vaara- ja hätätilanteisiin liittyvät menettelytapaohjeet ovat myös sisäisten ja ulkoisten pelastuspalvelujen saatavilla. Ohjeisiin tulee sisällyttää saatavilla olevat tiedot erityisistä vaaroista, joita saattaa esiintyä onnettomuuden taikka vaara- tai hätätilanteen sattuessa. Onnettomuuden taikka vaara- tai hätätilanteen sattuessa työnantajan on mahdollisim-man pian rajoitettava sen vaikutuksia ja ilmoitettava siitä asianomaisille työntekijöille. Tilanne on palautettava turvalliseksi mahdollisimman pian. Vain ne työntekijät, joita tar-vitaan korjausten ja muiden välttämättömien töiden suorittamiseksi, voivat työskennellä vaara-alueella. Näille työntekijöille on annettava asianmukaiset suojavaatteet, henkilön-suojaimet sekä erikoisturvavarusteet ja -laitteet, joita heidän on käytettävä niin kauan kuin vaaratilanne kestää. Suojaamattomien henkilöiden pääsy vaara-alueelle tulee estää.

12 § Ilman epäpuhtauksien sitovat raja-arvot

Jos työntekijän altistuminen ylittää erikseen säädetyn sitovan ilman epäpuhtauden ra-ja-arvon, työnantajan on viipymättä vähennettävä altistuminen sellaiseksi, ettei raja-arvo ylity.

13 § Haitalliseksi tunnetut pitoisuudet

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää työpaikan ilman epäpuhtauk-sille haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot), jotka työnantajan on otettava huo-mioon työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitys-tä arvioidessaan. Haitalliseksi tunnetut pitoisuudet ovat pienimpiä ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joille altistumisen sosiaali- ja terveysministeriö katsoo voivan vahingoittaa työntekijää työturvallisuuslain 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

14 § Biologisten näytteiden sitovat raja-arvot

Jos työntekijän altistuminen ylittää erikseen säädetyn biologisesta näytteestä mitattavan altistumisindikaattorin sitovan raja-arvon, työnantajan on viipymättä vähennettävä altistu-minen sellaiseksi, ettei raja-arvo ylity.

15 § Biologisten näytteiden viiteraja-arvot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää työntekijän biologisesta näyt-teestä mitattavan biologisen altistumisindikaattorin viiteraja-arvon joka työnantajan on otettava huomioon työolosuhteita, työntekijöiden altistumista ja biologisten altistumismit-tauksien tuloksia arvioidessaan.

16 § Työntekijöille annettava opetus ja ohjaus

Työnantajan on annettava työntekijöille opetusta ja ohjausta, johon on sisällytettävä: 1) tämän asetuksen 6 §:n mukaisen riskien arvioinnin edellyttämät tiedot ja lisätietoja

95


aina tilanteen muuttuessa; 2) opetusta ja ohjausta asianmukaisista varotoimista ja toimenpiteistä, jotka työntekijän on tehtävä suojatakseen itseään ja muita työntekijöitä työpaikalla; 3) työpaikalla esiintyvien vaarallisien kemiallisten tekijöiden nimet, tekijöiden turval-lisuudelle ja terveydelle aiheuttamat vaarat, työperäisen altistumisen raja-arvot ja muut määräykset; ja 4) käyttöturvallisuustiedotteiden, päällysmerkintöjen ja käyttöohjeiden edellyttämää opetusta ja ohjausta kemikaalien turvallista käyttöä ja käsittelyä varten. Tiedot on pidettävä ajan tasalla ja esitettävä tavalla, joka vastaa 6 §:n mukaisen riskien arvioinnin tuloksia.Työnantajan on tarvittaessa laadittava kirjalliset opetukseen ja ohjaukseen liitettävät yksi-tyiskohtaiset vaarallisen kemikaalin käyttö- ja turvallisuusohjeet. Jos kemikaalin turvallisesta käsittelystä on käytettävissä yksityiskohtaiset käyttö- ja turvallisuusohjeet, on työnantajan varmistuttava ennen työn aloittamista, että työntekijä on omaksunut annetut ohjeet. Työnantajan on varmistettava, että säiliöiden ja putkien sisältö ja sen ominaisuudet sekä siihen liittyvät vaarat ovat selvästi tunnistettavissa. Vaarallisia kemikaaleja sisältävien säi-liöiden merkitsemisestä säädetään erikseen.

17 § Yhteistoiminta

Työnantajan ja työntekijöiden välisestä yhteistoiminnasta ja tiedottamisesta säädetään erikseen.

18 §Kiellot

Liitteessä esitettyjen kemiallisten tekijöiden tuotanto, valmistus tai käyttö työssä ja nii-hin liittyvät tehtävät on kielletty liitteessä määritellyssä laajuudessa. Asianomainen työsuojeluviranomainen voi sallia poikkeuksia 1 momentissa tarkoitet-tuihin kieltoihin seuraavissa tapauksissa: 1) tieteellisiin tutkimus- ja testaustarkoituksiin ja analysointiin; 2) tehtäviin, joiden tarkoituksena on poistaa sivutuotteen tai jätetuotteen muodossa ole-vat kemialliset tekijät; 3) edellä 1 momentissa tarkoitettujen kemiallisten tekijöiden valmistamiseen väliainei-na, jotka reagoivat välittömästi edelleen. Työntekijöiden altistuminen 1 momentissa tarkoitetuille kemiallisille tekijöille on es-tettävä erityisesti huolehtimalla siitä, että kyseisten kemiallisten tekijöiden valmistus ja varhaisin mahdollinen käyttö väliaineina tapahtuu suljetussa järjestelmässä, josta edellä mainittuja kemiallisia tekijöitä voidaan poistaa vain siinä määrin kuin on tarpeen proses-sin valvomiseksi tai järjestelmän huoltamiseksi. Poikkeusta anottaessa on työnantajan toimitettava asianomaiselle työsuojeluviranomai-selle seuraavat tiedot: 1) poikkeuksen pyytämisen syy; 2) vuosittain käytettäväksi tarkoitettu kemiallisen tekijän määrä; 3) kyseessä olevat tehtävät ja/tai reaktiot tai prosessit; 4) altistuvien ja käsittelyyn osallistuvien työntekijöiden todennäköinen lukumäärä;

96


5) asianomaisten työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi suunnitellut toimenpiteet; 6) työntekijöiden altistumisen estämiseksi toteutetut tekniset ja järjestelyihin liittyvät toimenpiteet.

19 § Terveydentilan seuranta

Työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto säädetään erikseen. Jos työterveyshuollon toteuttaman terveydentilan seurannan tuloksena tai muutoin työntekijällä todetaan olevan sairaus tai terveydellinen haitta, jonka voidaan työlääketie-teellisesti katsoa aiheutuvan työssä tapahtuneesta altistumisesta vaaralliselle kemialliselle tekijälle, tai havaitaan sitovan biologisen raja-arvon ylittyneen, työnantajan on: 1) tarkistettava riskien arviointi tarpeellisilta osin; 2) tarkistettava vaaran poistamiseksi tai riskin vähentämiseksi tarkoitetut toimenpiteet; 3) otettava huomioon työterveyshuollon ohjeet suorittaessaan vaaran poistamiseksi tai riskin pienentämiseksi vaadittavia toimenpiteitä, mukaan lukien mahdollisuus siirtää työntekijä altisteettomaan työhön; ja 4) varmistettava terveydentilan jatkuva seuranta ja huolehdittava muiden samalla ta-valla altistuneiden työntekijöiden terveydentilan tarkastamisesta siten kuin siitä säädetään erikseen.

20 § Ilman epäpuhtausmittauksien määrääminen

Sosiaali- ja terveysministeriö voi yleisesti taikka toimiala-, työala-, kemikaali- tai al-tistuskohtaisesti ja asianomaisen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto voi työpaikkakoh-taisesti määrätä: 1) koska ja kuinka usein kemiallisen tekijän mittauksia on suoritettava; 2) mitä arviointi-, mittaus-, näytteenotto- ja analyysimenetelmiä mittauksissa on käy-tettävä; 3) miten ja kenelle mittaustulokset on ilmoitettava; 4) miten ja kuinka kauan altistumista koskevia tietoja on säilytettävä; ja 5) että mittauksiin on erityisistä syistä käytettävä riippumatonta mittauslaitosta. Mittaus-, näytteenotto- ja analyysimenetelmiä määrättäessä on otettava huomioon ylei-sesti hyväksytyt ja käytettävissä olevat menetelmät.

21 § Tarkemmat säännökset

Tarkempia säännöksiä tämän asetuksen mukaisesta riskien määrittelystä, arvioinnista ja hallinnasta sekä ehkäisy- ja suojelutoimenpiteistä annetaan tarvittaessa sosiaali- ja ter-veysministeriön asetuksella.

22 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.

97


Tällä asetuksella kumotaan työntekijöiden suojelemisesta kemiallisille tekijöille altis-tumiseen liittyviltä vaaroilta 8 päivänä lokakuuta 1992 annettu valtioneuvoston päätös (920/1992) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 9 päivänä elokuuta 2001

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Ylitarkastaja Matti Kajantie

Liite

Kiellot

Jäljempänä esitettyjen kemiallisten tekijöiden tuotanto, valmius tai käyttö työssä ja teh-tävät, joihin niitä liittyy, on kielletty. Kieltoa ei sovelleta jos kemiallinen tekijä esiintyy toisessa kemiallisessa tekijässä tai on jätetuotteen aineosana, edellyttäen, että sen erillinen pitoisuus siinä on määritettyä rajaa alempi.

Kemialliset tekijät

EINECS(1) N:o CAS (2) N:o Kemiallisen tekijän nimi Poikkeuksia koskeva pitoisuusraja

202-080-4 91-59-8 2-naftyyliamiini ja sen suolat 0,1 painoprosenttia

202-177-1 92-67-1 4-aminodifenyyli ja sen suolat 0,1 painoprosenttia

202-199-1 92-87-5 Bentsidiini ja sen suolat 0,1 painoprosenttia

202-204-7 92-93-3 4-nitrodifenyyli 0,1 painoprosenttia

98

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2016:8

LIITE 15 Kirjallisuus

Valmistelussa on käytetty muun muassa seuraavia lähteitä:

1. Työturvallisuuslaki (738/2002). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

2. Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001). http://www.finlex.fi/fi/la-ki/ajantasa/2001/20010715

3. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (1214/2016).

4. Neuvoston direktiivi 98/24/EY, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998, työntekijöiden tervey-den ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä (neljästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektii-vi) EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11—23.

5. Komission direktiivi 2000/39/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, ensimmäisen työpe-räisen altistumisen viiteraja-arvojen luettelon laatimisesta työntekijöiden terveyden ja tur-vallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä annetun neuvoston direktiivin 98/24/EY täytääntöönpanemiseksi (ETA:n kannalta merkityk-sellinen teksti) EYVL L 142, 16.6.2000, s. 47—50.

6. Komission direktiivi 2006/15/EY, annettu 7 päivänä helmikuuta 2006, toisen työperäisen al-tistumisen viiteraja-arvojen luettelon laatimisesta neuvoston direktiivin 98/24/EY panemi-seksi täytäntöön ja direktiivien 91/322/ETY ja 2000/39/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUVL L 38, 9.2.2006, s. 36—39.

7. Komission direktiivi 2009/161/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2009, kolmannen työpe-räisen altistumisen viiteraja-arvojen luettelon laatimisesta neuvoston direktiivin 98/24/EY panemiseksi täytäntöön ja komission direktiivin 2000/39/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUVL L 338, 19.12.2009, s. 87—89.

8. Occupational Exposure Limits – Recommendations of the Scientific Committee for Occupa-tional Exposure Limits to Chemical Agents, European Commission.

9. Pohjoismaiden ministerineuvoston asettaman asiantuntija ryhmän Arbete- och Hälsa -leh-dessä julkaisemat ilman epäpuhtauksien raja-arvojen perusteluasiakirjat.

10. IPCS:n (International Programme on Chemical Safety) julkaisema Environmental Health Cri-teria-sarja.

11. Deutsche Forschungsgemeinschaft, Gesundheitsschädliche Arbeitsstoffe, Toxikologisch-ar-beitsmedizinische Begründung von MAK-werten.

12. ACGIH, Documentation of the Threshold Limit Values and Biological Exposure Indices.

13. IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans.

14. SFS-EN 689 Työpaikan ilma. Ohje hengitysteitse tapahtuvan kemiallisille tekijöille altistumi-sen arvioimiseksi sekä ohje mittausstrategiaksi.

15. SFS-EN 482 Työpaikan ilma. Yleiset suorituskykyvaatimukset mitattaessa kemiallisia tekijöi-tä.

16. SFS-EN 1540 Työpaikan ilma. Terminologia.

17. SFS-EN 481 Workplace atmospheres – Size fraction definitions for measurement of airborne particles.

18. SFS-EN 626-1 Koneturvallisuus. Koneiden päästämien vaaraa aiheuttavien aineiden terveys-riskien vähentäminen. Osa 1:Periaatteita ja spesifikaatioita koneiden valmistajille.

19. N 626-2 Koneturvallisuus. Koneiden päästämien vaaraa aiheuttavien aineiden terveysriski-en vähentäminen. Osa 2: Todentamiseen johtava menetelmä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738



ISSN 1236-2050ISBN 978-952-00-3791-8

Sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksellaan haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (1214/2016) vahvistanut tässä julkaisussa liitteissä 1 ja 2 luetellut työpaikan ilman epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ja vastaavat biologisten altistusindikaattorien arvot. Ne on tarkoitettu huomioon otettaviksi työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioitaessa.

Internet: stm.fi/julkaisut

htp-arvot 2016 - valtioneuvostojulkaisut.valtioneuvosto.fi/.../08_2016_htp-arvot... · on...

Documents