jousiampuja 1/2010

24 tunnin jousiammuntaputki Helsingissä

Juniorit ahkerina maailmalla

Suomen Jousiampujain Liiton jäsenlehti 1/2010

JousiampujaEM- joukkue PRONSS IA 2010

Uutta nanotekniikkaa nuoliin Suomesta

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Kansikuva

Kuvassa: Antti Mansukoski, Antti Tekoniemi, Matti HatavaKuva: Timo Rantanen

Suomen Jousiampujain LiittoRadiokatu 20, SLU-talo00240 Helsinkifax 09 224 402e-mail: [email protected]

Ilmestyminen 2 kertaa 2010

Päätoimittaja: Anne LanteeLehtiryhmä: Harriet Hyvärinen, Elina Syrjänen, Janne Sumusalo, Mika Kareinen

Ulkoasu ja taitto: Sussu Makkonen

Painopaikka: MP - Paino 2010

Ilmoitushinnat:1/1 sivua 200€ 4-värisenä, 150€ mv1/2 sivua 150€ 4-värisenä, 75€ mv1/4 sivua 75€ 4-värisenä, 50€ mv

Kilpailuilmoitukset seuroille: 1/4 sivua veloituksetta

ISSN 0356-3286

isompi suurennos tähtäimen linssissä voisi hel-pottaa tähtäämistä.

Yksi näkökulma sääntömuutoksiin on, miten lajin ulkopuoliset näkevät lajin jatkossa. Sään-töjen ja kilpailun kulun pitäisi olla niin selkeää, että he ymmärtävät tapahtumat ilman sääntö-jen selittämistä.

Sarjavoittosysteemi ei välttämättä ole ensi näkemältä selkeä, mutta osumataulu on. Tulos-ten selittäminen medialle ja sitä kautta suurel-le yleisölle teettää ainakin alkuun töitä. Eikö vastustaja osunut mihinkään, kun pudotusottelu päättyi kuusi–nolla?

Kilpailujen järjestäjille uudistukset tietävät li-sää töitä ja järjestelyjä. Seurauksena jollakin aikavälillä lienee tähtäin- ja taljajousen kilpai-lujen erottaminen toisistaan, eli järjestetään erikseen taljajousi- ja tähtäinjousikilpailuja.

Nähtäväksi jää, miten muutosten seuraukset näkyvät aikanaan kansallisissa ja kansainväli-sissä kisoissa.

Anne Lanteepäätoimittaja

K esä on tuonut tullessaan mielenkiintoisia sääntömuutoksia, joita on kokeiltu toistai-

seksi lähinnä kansainvälisissä kisoissa. Myö-hemmin ne rantautunevat myös Suomeen – ainakin jossakin muodossa.

Kaikille jousiampujille uutena tuli pudotuskil-pailun pistelaskun muuttuminen sarjavoittoihin perustuvaksi. Enää ei ammuta 12 nuolen pu-dotuskierrosta siten, että lasketaan ammuttujen nuolten pisteet yhteen, vaan voittaja on se, jo-ka voittaa useamman kuuden tai kolmen nuo-len sarjan kuin vastustajansa. Sarjan voitosta saa kaksi pistettä, tasapelistä yhden ja hävi-östä jää nollille.

Uudistuksella on etunsa ja haittansa. Enää yksi huono sarja tai jopa yksi huono lauka-us pudotusottelussa ei välttämättä johda tap-pioon. Toisaalta hyvällä sarjalla ei myöskään saa kasvatettua etumatkaa vastustajaan. Otte-luihin tulee muutoksen myötä varmasti enem-män jännitystä.

Kuitenkin pahimpana ongelmana ja ampu-jan oikeustajun vastaisena on se, että huonom-milla yhteispisteillä voi voittaa vastustajansa. Enää siis paras ampuja – eniten nuolia keskel-

Ihan kuus-nollale ampuva – ei välttämättä voita kilpailua. Tä-mä on havaittu jo käydyissä kisoissa.

Käytännön ongelmaan törmäsin täyttäessä-ni harjoituspäiväkirjaa Italian EM-kisan osalta. Ennen olen kirjannut ylös pudotuskierrosten pis-teet, mutta nyt pisteet vaihtelevat ammuttujen sarjojen määrän perusteella melkoisesti. Mi-tenhän ennätysten kirjaamisen käy?

Toinen merkittävä muutos on taljajousen siir-tyminen 50 metrin matkalle ja pudotuskilpai-lujen osumataulu (hit or miss). Ensimmäisenä uusia sääntöjä kokeiltiin Turkin maailmancupin osakilpailussa. Osumataulu osoittautui mielen-kiintoiseksi sekä ampujien että katsojien näkö-kulmasta. Pisteiden laskeminen on helppoa ja siten myös ottelun seuraaminen.

Mitään väliä ei enää ole sillä, kuinka kauas huonosti mennyt suoritus karkaa, koska siitä saa kuitenkin nolla pistettä. Ampujien ”abso-luuttinen” paremmuus hämärtyy entisestään.

Mielenkiintoista on nähdä, miten taljajousen ammuntamatkan lyheneminen ja uusi taulu vai-kuttavat välineisiin pitkällä aikavälillä. Oma-kohtaisena kokemuksena täytyy todeta, että

Tässä numerossa

Pääkirjoitus 3Hyviä tulevaisuuden näkymiä sihtaillessa 5Pitkä uurastus palkittiin EM-pronssilla 6Easton tekee hiilikuitunuolia suomalaisesta Hybtoniitista 8Keskipunosta tekemässä 12Yllätykselliset SM-hallikisat Kouvolassa 13Suomalaiset säväyttivät halli EM:ssa 16Seuraohjaajakoulutus pidettiin Helsingissä 18

PalstatNokitus • Kolumni 4Nosto • Lyhyet uutiset 4Veto • Alueen/tapahtuman esittely 9Ankkurointi • Juniorit 10Tähtäys • Henkilöhaastattelu 13Laukaisu • Gallup 17Jälkipito • Pilapiirros 19

Pääkirjoitus

JousiampuJa 1/2010 3

Oikeaa vai väärää harjoittelua?

Kuva: Pirkka Elovirta

Valitettavasti nykyihmiset ovat myös yksinkertaises-ti liian laiskoja ja huonokuntoisia vätyksiä! Ennen vanhaan urheilijat tekivät ensin töissä pitkää päivää ja usein myös fyysisesti raskasta työtä. Sen jälkeen treenattiin vielä toinen mokoma.

Nykyihmiset ovat viheliäisiä konttorirottia, eikä heille edes pääse kehittymään tarvittavaa pohja-kuntoa.

Minkälaista sitten on oikea harjoittelu? Jokaisen pitää löytää oma tiensä. On oltava sopivasti ahke-ruutta ja menestyksen eteen on tehtävä työtä sekä oikeita asioita.

Minäkin, Cecilia Putkinotko, jousiammunnan har-rastaja, voin miettiä ensin, mitä haluan ja mitkä ovat tavoitteeni. Siitä on hyvä aloittaa itsetutkiskelu ja mat-ka jousiammunnan kiehtovaan maailmaan.

Hyviä ja tarkoituksenmukaisia treenihetkiä kaikille.

Cecilia Putkinotko

NOSTOLyhyet uutiset

Kolumni

Tanja ja Joni junioreiden olympialaisiin Singaporeen

YOG (Youth Olympic Games) käydään Singa-poressa 14.–26.8.2010. Jousiammunnassa Suomea edustavat Tanja Sorsa, Joni Hautamä-ki ja joukkueenjohtaja Timo Rantanen.

YOG-paikoista ammuttiin ensimmäisen ker-ran junioreiden MM-kilpailuissa Ogdenissa Yhdysvalloissa heinäkuussa 2009. Siellä suo-malaiset eivät onnistuneet vaan jäivät ilman YOG-paikkaa.

Seuraava ja viimeinen mahdollisuus oli Ita-liassa toukokuussa 2010. Tanja sai peruutus-paikan Singaporeen kuukautta ennen Italian karsintaa, joten Italiassa suomalaisista karsi-vat pojat.

Paikkaa ei sieltä tullut, joten jäätiin jännittä-mään mahdollista peruutuspaikkaa, koska Suo-mi oli jonossa ensimmäisenä. Peruutuspaikka saatiin 25.6.2010. Niinpä Suomi saa täyden joukkueen jousiampujia Singaporeen.

Puheenjohtajalta

S itä on tullut viime vuosina ihmeteltyä, miksi suomalaiset tähtäinjousiampujat eivät enää

pärjää kansainvälisillä kilpakentillä, eikä me-nestystä tule kuten menneinä vuosikymmeninä – ennen tämän kevään EM-kisan tuoretta jouk-kuepronssimitalia. Onneksi olkoon!

Onko tämä valonpilkahdus kenties uusi alku, vai merkitseekö se pahimmillaan sitä, että poikkeus vah-vistaa säännön? Jotainhan on harjoittelussa kuitenkin tehty oikein! Siltikään ei ole syytä tuudittautua itsetyy-tyväisyyteen, vaan on edelleen etsittävä yhä parem-pia ja järjestelmällisempiä tapoja harjoitella.

Kalle Palander kritisoi hiljattain eräässä haastatte-lussa alppihiihdon valmennuksen nykytilaa, kun me-nestystä ei ole tullut lahjakkaista tulokkaista huoli-matta. Palander pohti, onko kyse urheilijoiden ha-luttomuudesta, valmentajien tyhmyydestä vai onko järjestelmässä kenties jokin ongelma.

Mitä jousiammuntaan tulee, niin kaikissa näistä kolmesta varmaankin on – tai on ollut – ongelmia. Eikä jousiammunta todellakaan ole ainoa laji, joka

painii näiden kysymysten parissa. Mikäli menestystä ei tule, niin kaikkien osapuolten

on syytä katsoa peiliin. Emme myöskään voi muuttaa kaikkea kerralla. Jospa siis aloittaisimme siitä, mihin voimme vaikuttaa: itsestämme.

On selvää, että työtä täytyy tehdä menestyksen eteen, mutta miten? Suomessa vastausta on viime aikoina etsitty jousiammunnan mahtimaasta Etelä-Koreasta asti. Sopivatko aasialaisen kulttuurin har-joittelumetodit meille? Vaikutteita on hyvä ottaa ja mestareita on syytä kuunnella, mutta emme kuiten-kaan voi lähteä seuraamaan jokaista muotioikkua. Menestys tulee ja menee, voittajat ja voittajamaat vaihtuvat. Yhtä ainoaa totuutta ei ole, emmekä opi ampumaan, vaikka matkisimmekin mestareita.

Kenties joskus kyse on liian yksipuolisesta harjoit-telusta? Itse lajiharjoittelun lisäksi kun pitäisi treena-ta kaikkea muutakin. Jo nuorten harjoittelu saattaa mennä helposti väärille raiteille: tuloksiin pyritään liian nopeasti ja seurauksena ovat pahimmillaan ra-situsvammat.

NOKITUS

T ähtäinjousen lajiryhmän vetäjä Miika Au-lio on peräänkuuluttanut useasti ja aivan

oikeutetusti SJAL:lle jonkinlaista pitkän ja lyhy-en tähtäimen kehityssuunnitelmaa. Vallan ilman minkäänlaista suunnitelmaa, jonka mukaan kaikkien jousiampujien tulisi toimia, on mah-dotonta edetä minnekään. Uutta suuntaa SJAL todellakin tarvitsee, sillä toimintamme tänään niin liittotasolla kuin seuroissakin rakentuu täy-sin vanhojen ajattelumallien varaan. Tehdään niin, kuin on tehty aina ennenkin, tai sitten ei tehdä ollenkaan.

Mistä löytyisi sellaista päättäväisyyttä, jon-ka avulla pystyisimme rakentamaan lajille uutta generoivan kirjallisen kehityssuunnitelman? Toi-mivan ja eteenpäin vievän lajin kehittämissuun-nitelman laatiminen vaatii lajin perinpohjaista tuntemusta, seurojen toiminnan tuntemista, ta-loussuhdanteiden laaja-alaista ymmärtämistä sekä valtavasti henkilödiplomatiaa.

Olen itse ollut monta kertaa tällaisen suun-nitelman tekemistä aloittamassa, mutta aloitta-miseen se on aina vain jäänytkin. Minulla ei asemastani SJAL:n puheenjohtajana huolimat-ta ole yksinäni mielestäni edes oikeutta lähteä rakentamaan uusia visioita ja toimintamalleja. Tarvitsen avukseni suunnitteluun sekä liittohalli-tuslaisia että seuraihmisiä.

Hyvien suunnitelmien lisäksi tarvitsemme suunnitelmien toteuttamiseen myös rahaa, sil-lä ollakseen järkeviä ja toteutuskelpoisia suun-nitelmat vaativat toteutusvaiheessa selvää ra-haa. Mistä SJAL voisi saada lisää rahaa juuri nyt, kun elämme taas keskellä laskusuhdannet-ta, en tiedä.

Mielestäni on lähes mahdotonta lähteä ra-kentamaan järkevää kehittämissuunnitelmaa SJAL:lle ilman, että harrastajat haluavat ryhtyä valtakunnan kattavaan kehitystalkootyöhön ja pääsemme irti yleisesti vallalla olevasta muu-toshaluttomuudestamme. Nyt pitäisi löytyä uut-ta potkua yhdessä tekemiseen ja kehittämi-seen, sillä koko harrastajakunnan yli ulottuvas-sa yhteistyössä on mielestäni ainoa mahdolli-suutemme.

Seuroissa on kaikki se voima, mitä suoma-laisessa jousiammuntaurheilussa on ja voi olla. SJAL:ia peräänkuulutetaan useasti tekijäksi mi-tä erilaisimpiin töihin, tyyliin liiton pitää tehdä tämä, tuo ja se. Toteuttajat löytyvät kuitenkin ainoastaan ja vain seuroista, ei liitosta. SJAL:lla ei ole resursseja toimia uusien suunnitelmi-

Hyviä tulevaisuuden näkymiä sihtailemassa

en toteuttajana, vaan mikäli me todella halu-amme uusiutua, on seurojen tehtävä varsinai-nen toteutustyö.

Viime vuoden lopulla tehty seuraristeily oli varsin hyvä alku yhteiselle kehityskeskustelul-le, mutta aikaa ei kuitenkaan kaksipäiväisellä merimatkalla ollut riittävästi varsinaiseen kehi-tyskeskusteluun ja uusien toimintatapojen löy-tämiseen. Avaus aiheeseen kuitenkin laivalla jo tehtiin.

Toivon vastaavanlaisen seurafoorumin jatku-van myös tänä vuonna. Väliä ei niinkään ole sillä, pidetäänkö se laivalla vai kuivalla maal-la, kunhan vain pidetään. Toiminnanjohtaja Timo Rantasen ideoima seuraristeily oli hyvä avaus kehitystyöhön, joka toivottavasti poikii lisämuotoja.

Olen täysin vakuuttunut, että jousiampujien on kaikkialla maailmassa tehtävä varsin suu-riakin muutoksia lajin säilymiseksi tulevaisuu-dessakin urheilulajina ja varsin pian! Nyt ei mielestäni enää riitä, että haikaillaan vanhoja aikoja ja vanhoja toimintamalleja vuosien ta-kaa, vaan nyt on saatava aikaan sellaisia uu-distuksia, joiden varaan voidaan jousiammun-taurheilun tulevaisuus rakentaa lähiaikoina ja joihin voivat kaikki myös sitoutua.

World Archery on lähtenyt modernisoimaan lajiamme monesta eri lähtökohdasta, mutta se ei toimi, jos vain katto-organisaatio uudistuu mutta kenttä ei halua muuttua. Tulevaisuuden suunnitelmissa on otettava huomioon kaikkial-la myös se tosiseikka, ettei nykyihmisellä ole enää mielin määrin aikaa käytössään jousiam-munnan harjoitteluun ja kilpailemiseen. Kilpai-lujen on lyhennyttävä, valmentautumisen orga-nisoiduttava ja meidän on hyväksyttävä, että tasoero huippuampujien ja harrastajien välillä kasvaa entisestäänkin.

Itse toivon, että Suomessa jousiammuntahar-rastus kehittyisi enemmän kilpailulliseen kuin ajanvietteelliseen suuntaan. Entä mitä mieltä sinä olet?

Seurojen täytyy hyväksyä myös se, että nii-den harrastuspaikkojen on oltava tulevaisuu-dessa entistä paremmat, siistimmät ja että seu-roilla on tarjottavanaan harrastuspaikoissaan muutakin kuin vain pelkkä ammuntamahdolli-suus. Jousiammunnan harrastuspaikat Suomes-sa ovat tänään varsin keskinkertaiset, eikä niis-sä ole juuri minkäänlaisia oheispalveluja.

Alkeiskoulutuksesta kaikki lähtee liikkeelle.

Jos alkeet opitaan väärin, ei sellaista valmen-tajaa vielä ole edes syntynyt, joka myöhem-min korjaa alussa syntyneet virheet. Ilman hyvin suunniteltua ja yhteisesti hyväksyttyä alkeiskou-lutusta ei synny hyviä jousiampujia. Toivon, et-tä tätä kirjoittaessani vielä edessä oleva seu-raohjaajakoulutus antaa apua ja linjoja liian kirjavaan alkeiskoulutuskäytäntöön.

Siitä asti, kun liittokokous päätti antaa ase-lajien valmennukselle ja toiminnalle vähän va-paampia käsiä ja jopa omia budjettivaroja, on tähtäinjousen lajiryhmä tehnyt tähtäinjousi-ammunnan valtakunnalliseen valmennukseen varsin tiukkojakin linjauksia, joiden uskon var-mastikin nostavan tähtäinammunnan tasoa tu-levina vuosina.

Mielestäni myös taljajousivalmennuksen pi-tää nopeasti organisoitua samoille linjoille. Kun pienet resurssit keskitetään tehokkaasti joi-hinkin tiettyihin asioihin, syntyy varmastikin jo-tain uutta ja parempaa. Jos ensimmäiset linja-ukset ovat vääriä, voi kurssia aina muuttaa.

Väitän itse tietäväni, millaisia lajimme tulevai-suuden linjauksien pitäisi olla, mutta lajin ke-hityssuunnitelmat eivät voi olla yhden miehen keksimiä. Siksi toivon kaikilta aktiivisia, kehit-täviä ja fiksuja kehityskannanottoja lähitulevai-suudessa vaikka SJAL:n foorumiin.

Pirkka Elovirta

SJAL:n puheenjohtaja

Saana-Maria Sinisalo yhteistyöhön SportEliten kanssa

Saana-Maria Sinisalo on kutsuttu ensimmäise-nä jousiampujana mukaan yksilöurheilijoille tarkoitettuun huippu-urheilun tukemiseksi perus-tettuun talliin. Hän on tehnyt SportEliten kanssa neljän vuoden yhteistyösopimuksen.

Yritys auttaa sponsorointiyhteistyössä, tekee urheilijaa tunnetuksi ja on urheilijan edunvalvo-jana sopimuksissa.

Sinisalo saa tallista muun muassa mediakou-lutusta, joka valmentaa haastattelu-, keskustelu- ja esiintymistilaisuuksiin.

SportElitessä oli seurattu Sinisalon edesotta-muksia ja urheilu-uraa, ja puolentoista vuoden seurannan jälkeen häneen otettiin yhteyttä ja tarjottiin paikkaa tallissa. Vuonna 2010 talliin on otettu mukaan vammaisurheilu ja siinä lajit jousiammunta, hiihto, uinti ja alppihiihto.

Sinisalo aloitti jousiammunnan vuonna 2005 kokeiltuaan lajia kuntoutuksessa. Hän edustaa nykyään maarianhaminalaista MBF:ää. www.sportelite.fi

Kuva

: Sus

su M

akko

nen

EM-kultaa Suomeen pyörätuoliampujien kisoista

Jean-Pierre Antonios voitti vaikeavammais-ten pyörätuoliampujien W1-luokan EM-kultaa Ranskan Vichyssä elokuun alussa käydyissä lii-kuntavammaisten EM-kisoissa. Osmo Kinnu-nen täydensi suomalaismenestystä voittamalla pronssin samassa luokassa.

Myös muissa luokissa suomalaiset pärjäsivät mukavasti. Keijo Kallunki oli kahdeksas ja Juk-ka Petäjä 17:s avoimessa taljaluokassa. Nais-ten puolella tähtäinjousen W2-luokassa Saa-na-Maria Sinisalo oli yhdeksäs.

Miesten taljajousen joukkuekisassa suoma-laiset ampuivat seitsemännelle sijalle joukku-eella Jean-Pierre Antonios, Keijo Kallunki ja Jukka Petäjä.

4 JousiampuJa 1/2010 JousiampuJa 1/2010 5

Suomen tähtäinmiehet nousivat palkintokorokkeelle yhdessä Saksan ja Italian kanssa.

”K yllä on ihmisellä hyvä olla.” Antti Te-koniemen lausahdukseen voi summa-

ta miesten tähtäinjoukkueen tunnot. Hetkeä ai-emmin Tekoniemi, Antti Mansukoski ja Matti Hatava olivat varmistaneet EM-joukkueprons-sin voittamalla Venäjän jännittävässä pronssi-ottelussa.

Miesten pääsy mitaliotteluihin ei tullut täytenä yllätyksenä. Jo alkukilpailussa he näyttivät, et-tä uuttera ja tunnollinen työ lajin parissa alkaa kantaa hedelmää. Joukkue keikkui pitkään kol-mantena tuloslistalla, kunnes viimeisillä nuolilla sijoitus laski pari pykälää viidenneksi. Siitä oli kuitenkin hyvä lähteä pudotuskierroksille.

Suomen ensimmäinen vastustaja oli Roma-nia, joka kaatui selvin pistein 205–197.

Toisella kierroksella vastassa oli tuttu vastus Espanja, jonka ampujista suomalaiset ovat ot-taneet mittaa keväisiin ulkomaanleireihin yh-distetyissä kilpailuissa Madridissa. Ottelu me-ni lopulta tiukaksi, mutta suomalaiset selvittivät pisteen eron turvin tiensä semifinaaliin.

Isäntämaa Italia osoittautui tällä kertaa liian kovaksi palaksi Suomelle, joten miesten oli tyy-tyminen pronssiottelupaikkaan.

Valmistautuminen tehtiin huolella

Seuraavan päivän pronssiotteluun suomalaiset eivät suinkaan lähteneet takki auki valmistautu-matta. Illalla hotellilla tehtiin yhteinen mentaa-liharjoitus, jossa ottelu ammuttiin läpi. Niinpä tositilanteeseen oli helpompi mennä.

Miehet hallitsivat hermonsa, jättivät nöyriste-lyn ja huippumaiden ampujien katsomisen ylä-viistoon sekä uskoivat voittoon.

”Läppää heitettiin, sillä sai jännityksen pois. Eka sarja jännitti enempi. Sen jälkeen, kun sai pari hyvää suoritusta, jännitys hävisi”, viimei-senä ammuntavuorossa ollut Antti Tekoniemi kertoo.

Matti Hatavasta jännitys sen sijaan paistoi miehen itsensä jo ammuttua Suomen aloitta-jana viimeisen nuolensa ottelussa. Ottelu oli tasaväkinen, ja Suomi ja Venäjä vuorottelivat johtoasemassa. Kun molemmilla joukkueilla oli kaksi nuolta ampumatta, Suomella oli pisteen johto, ja Hatava töin tuskin pystyi katsomaan viimeisiä nuolia. Onneksi Anteilla ei puntti tu-tissut, vaan ensin Mansukoski ampui kympin ja lopuksi Tekoniemi paukautti x:n. Venäjä jäi lopulta kahden pisteen päähän.

Ottelun jälkeen paljastui joukkueen yhtenäi-nen uusi look, kun ammuntahatut oli riisuttu. Hiukset kiilsivät sinisenmustina värjäysoperaa-tion jäljiltä. Voiton myötä tiedossa oli muitakin ulkonäkömuutoksia, kun Hatava ja Tekoniemi marssivat ajamaan partansa.

Hyviä esityksiä myös yksilötasolla

Antti Tekoniemen kisat sujuivat kaikin puolin mainiosti, sillä mies sijoittui henkilökohtaisessa kisassa yhdeksänneksi. Pääsy kahdeksan par-haan joukkoon oli todella lähellä, mutta edes uusinnassa ammuttu x-kymppi ei tällä kertaa riit-tänyt jatkopaikkaan.

”Koko kisan aikana tuli yksi huono laukaisu, ja se oli eilen [mixed team -sekaparikilpailus-sa]”, Tekoniemi summaa kisaviikkonsa tyyty-väisenä. Parikilpailussa hän oli Laura Kourulan kanssa niin ikään yhdeksäntenä.

Yksilötasolla kisoissa nähtiin muitakin hyviä suomalaissuorituksia. Anne Lantee sijoittui tal-jajousessa kuudenneksi alkukilpailun kahdek-sannen sijan jälkeen.

Timo Kivimaa keikkui aluksi kärjen tuntumas-sa ja jopa kärjessä miesten taljan alkukilpailus-sa, mutta joutui lopulta taipumaan sijalle 29. Pudotuksissa hän ja muut taljamiehet jäivät en-simmäiselle kierrokselle eli sijalle 33, kuten ny-kyään pudotuskilpailu-uudistuksen myötä tulos-lista järjestetään.

Toiselle kierrokselle ja siten sijalle 17 selvisi-vät Erja Järvenpää taljassa ja Matti Hatava tähtäinjousessa.

Tähtäinmiehet sijoittuivat alkukilpailussa lu-pauksia herättävästi 20 parhaan joukkoon. Roveretosta tuli varmasti heille aimo annos it-seluottamusta ja palkinto lukemattomista har-joittelutunneista. Sen myötä on helpompi jat-kaa eteenpäin kohti päätavoitetta.

EM-pronssi kannustaa varmasti myös muita jousiampujia ja erityisesti tähtäinampujia teke-mään entistä enemmän töitä omien tavoittei-densa saavuttamiseksi. Kun on todistettu, että Suomestakin voidaan taas nousta huipulle, on omiinkin mahdollisuuksiin helpompi uskoa.

Edellisestä aikuisten tähtäinjousimitalista – Jari Lipposen vuonna 1999 ampumasta MM-hopeasta – ennätti kulua 11 vuotta.

Teksti: Anne LanteeKuvat: Timo Rantanen

Sussu Makkonen

Pitkä uurastus palkittiin EM-pronssilla

Tulokset Tauluammunnan EM, Italia 25.–29.5.2010TähtäinjousiMiehet1 GIROUILLE Romain FRA 643 /12 4 4 4 6 6 62 FRANGILLI Michele ITA 660 /03 4 5 4 6 6 43 IVASHKO Markiyan UKR 637 /17 4 5 4 6 0 79 TEKONIEMI Antti FIN 637 /15 4 4 317 HATAVA Matti FIN 637 /16 4 133 MANSUKOSKI Antti FIN 632 /19 1Joukkueet 1 GER 1851 /11 214 208 214 2062 ITA 1966 /01 224 211 221 1973 FIN 1906 /05 205 219 216 210 Naiset 1 ERDYNIYEVA Natalya RUS 635 /10 4 4 4 6 6 62 STEPANOVA Inna RUS 642 /04 4 4 4 6 7 43 UNSAL Begunhan Elif TUR 630 /11 4 4 4 6 0 733 KOURULA Laura FIN 575 /52 265 SORSA Tanja FIN 546 /6567 PERÄLÄ Laura FIN 514 /67

Joukkueet1 RUS 1912 /02 218 208 213 2022 ESP 1830 /08 216 209 212 1953 ITA 1878 /03 211 213 211 20917 FIN 1635 /17Parikilpailu: 1 ITA 1298 /02 144 147 145 1502 GER 1295 /04 143 146 140 1483 GBR 1295 /03 138 149 141 1449 FIN (Tekoniemi, Kourula) 1212 /13 131TaljajousiMiehet1 RIKUNENKO Andrew GBR 698 /03 4 4 4 6 6 62 PAGNI Sergio ITA 691 /08 4 4 5 6 6 43 ELZINGA Peter NED 688 /18 4 4 4 6 5 733 HAAVISTO Nico FIN 665 /58 233 KIVIMAA Timo FIN 682 /29 033 HUMALAJOKI Aulis FIN 667 /57 0

Joukkueet1 RUS 2034 /12 228 234 228 2262 NED 2077 /02 230 231 234 2233 ITA 2053 /06 233 234 233 2299 FIN 2014 /13 227Naiset 1 BALZHANOVA Viktoria RUS 667 /04 -Bye- 5 4 6 6 62 WILLEMS Gladys BEL 670 /02 -Bye- 4 4 6 6 23 LOGINOVA Albina RUS 663 /06 -Bye- 4 4 6 2 66 LANTEE Anne FIN 662 /08 -Bye- 4 4 4 (139)17 JÄRVENPÄÄ Erja FIN 630 /36 4 133 MAKKONEN Susanna FIN 613 /41 0Joukkueet1 BEL 1952 /05 -Bye- 227 231 2212 ITA 1981 /02 -Bye- 228 230 2173 RUS 1969 /03 -Bye- 227 223 2229 FIN 1905 /11 213Parikilpailu: 1 SWE 1343 /09 151 149 149 1462 DEN 1371 /02 150 150 153 1453 SLO 1332 /14 153 150 149 1479 FIN (Kivimaa, Lantee) 1344 /08 147Roveretosta saatiin

Suomeen pitkään odotettu tähtäinjousen arvokisamitali, kun miesten joukkue raivasi tiensä pronssille. EM-kisoissa nähtiin myös hyviä yksilösuorituksia.


A mroy Europe Oy:n tutkimusjohtaja Pasi Keinäsellä on kädessään Eastonin val-

mistamia hiilikuitunuolia, jotka on tehty suoma-laisesta Hybtoniitti-materiaalista. Hybtoniitti on hollolalaisen Amroy Europe Oy:n patentoima uusi materiaali-innovaatio, josta tullaan jatkos-sa vielä kuulemaan varmaankin paljon.

Easton ei ole ainoa yritys maailmassa, joka hyödyntää tätä mieletöntä suomalaista keksin-töä tuotteissaan, mutta se on meille jousiampu-jille tärkeä laatunuolien toimittaja.

Vahvaa ja kevyttä

Hybtoniitti on epoksista ja hiilinanoputkista val-mistettua materiaalia, joka on todella vahvaa. Hiilinanoputki on 12–20 kertaa vahvempaa kuin tavallinen hiilikuitu ja 100 kertaa vahvem-paa kuin teräs.

Hiilinanoputkikimppuja on vaikea purkaa, joten ne muodostavat samanlaisen ilmiön kuin taru vitsakimpusta. Kimpusta irrotettu yksittäi-nen varpu on helppo taittaa, mutta kimppu ei katkea millään.

Prosessissa hiilinanoputkien kimput ja hiili-hii-lisidokset rikotaan ultraäänellä. Niiden sidok-set aukeavat ja tuolloin hiilinanoputket reagoi-vat ympärillä olevien kemikaalien kanssa. Syn-tyy vahvaa ja sitkeää Hybtoniittia.

Hiilinanoputken idean keksi Jyväskylän yli-opiston tutkimusryhmä jo 2000-luvun alussa. Ryhmän keksinnöistä syntyi Nanolab Systems Oy, jolla on hallussaan muitakin patentoituja nanotekniikkaan liittyviä keksintöja. Vuonna 2005 perustettiin Amroy tuottamaan ja mark-kinoimaan Hybtoniitti- ihmeainetta.

Hybtoniitista tehdään maailmalla jo mo-nenlaisia tuotteita. Hybtoniitista valmistetaan

Teksti: Pirkka Elovirta

Kuva: Amroy Europe Oy

Easton tekee hiilikuitunuolia suomalaisesta HybtoniitistaNanotekniikka rantautui jousiammunta-välineisiinkin Eastonin uusien Carbon One -nuolten myötä. Kehitystyössä suomalaisilla oli sormensa pelissä.

muun muassa erilaisia urheiluvälineitä, kuten jääkiekko- ja pesäpallomailoja, kilpasuksia ja nyt myös nuolia. Autoteollisuus on jo käyttä-nyt Hybtoniittia korirakenteissaan ja Norjassa on telakka, joka päällystää Hybtoniitilla jopa rahtilaivoja.

Käyttökohteita näyttää siis Hybtoniitille ole-van vähän joka puolella, mutta Amroy on silti päättänyt keskittyä tuulivoimaturbiinien lapoi-hin. Tästä esimerkkinä ovat Skotlannin ranni-kon tuntumaan pystytetyn maailman suurimman tuulivoimalan 61,5 metriä pitkät siivet, jotka ovat valmistetut Amroyn kehittämästä ja toimit-tamasta epoksihartsista.

Toivottavasti Amroy kuitenkin ehtii tuulivoima-lakiireiltään valmistamaan ja toimittamaan Hy-btoniittia Eastonille nuolien valmistukseen.

Eastonin mukaan Hybtoniitti soveltuu erityi-sen hyvin nuolien valmistamiseen, sillä se on vahvaa mutta kevyttä.

Itselläni on parhaillaan valmistumassa en-simmäiset Eastonin uudet Carbon One -nuo-let, joista odotan saavani ACE:n korvaavat kil-panuolet. Hybtoniitistä valmistetut täyshiilikuitu-nuolet ovat halvempia kuin alumiinin ja hiilikui-dun yhdistelmästa tehtävät nuolet, joten jos ne toimivat oletetusti, niistä tulee varmastikin var-sinainen myyntimenestys Eastonille.

Toivon saavani Carbon One -nuolistani hy-vät tuulinuolet, sillä ne ovat kevyemmät ja siksi kaiketi myös nopeammat kuin ACE:ni. Nuolen nopeus ja keveys on valttia, kun ampuu pienil-lä paunoilla eikä vetopituus ole järin ylenmää-räisillä senteillä avitettu.

Carbon One on 0.4 grainia tuumalta kevy-empi kuin vastaava ACE:ni, joten nuoli oikein tehtynä tulee olemaan noin 10 prosenttia ke-vyempi. Toivottavasti nuolista ei tule tuulisiin

säihin kuitenkaan liian keveitä. Kerron ensi numerossa kuinka minun Carbon

One-kokeiluissani kävi.

Hybtoniitti sai nimensä Kryptoniitistä

Nimensä alkuosan tämä ihmeaine sai hybri-distä ja loppuosa syntyi Teräsmies-sarjan ih-memineraalista Kryptoniitistä. Kryptoniitti kun on niin vahvaa, että se voittaa jopa Teräsmie-hen voimat.

”Markkinoinnissa sarjakuvanimensä kaima Hybtoniitti toimii loistavasti”, innostuu hehkutta-maan Amroyn tutkimusjohtaja Pasi Keinänen.

Hybtoniitti-tehtaan sydän on pakastimen ko-koisessa kammiossa oleva sylinterimäinen lai-te, johon syötetään Hybtoniitin raaka-aineet. Ultraäänellä käsitelty hiilinanoputki saadaan polymeroitumaan ja leviämään nesteeseen, jolloin sen viskositeetti kasvaa. Valmis Hybto-niitti valutetaan laitteen alapäästä suoraan ton-nin vetoiseen muoviseen konttiin ja lähetetään maailmalle.

Amroyn Suomen Hybtoniitti-tehtaan muuta-man sadan tonnin vuosituotannosta suurin osa menee vientiin. Hybtoniitin kysyntä kasvaa maailmalla vahvaa vauhtia, joten Amroy, jol-la Suomessa on vain kourallinen työntekijöitä, satsaa lisenssivalmistukseen. Esimerkiksi Kiinan Tiang Tsingiin on perustettu lisenssitehdas, jo-ka työstää hybtoniittia Kiinan tuulivoimateolli-suudelle, ja ensi vuonna avataan vastaavat lisenssitehtaat sekä Yhdysvalloissa että Etelä-Euroopassa.

”Hybtoniitin perustuotantotekniikan salaisuu-det pysyvät kuitenkin Suomessa. Kaikki muu voidaan tehdä lisenssillä missä tahansa päin maailmaa”, Pasi Keinänen kertoo.

Amroyn tutkimusjohtaja Pasi Keinänen esittelee tyytyväisenä uusia Hybtoniitti -nuolia.

Kuvat 1-2 (vas.) Timo Hietarinne Kuva: Pyry Ekholm

VETOPalstalla esitellään alueryhmiä ja erilaisia jousiammuntatapahtumia

T yyni ja lämmin kesäkuun yö. Lyhyt pime-än hetki on juuri vaihtumassa aamun en-

simmäiseen sarastukseen nousevan auringon vaalentaessa Helsingin itäisen taivaan. Ilmas-sa tuntuu alkukesäisen luonnon raikas tuoksu, ja mustarastaat laulavat Keskuspuiston metsi-köissä.

Ei, ei - valitettavasti aivan näin idyllisesti ei voi kuvailla olosuhteita, jotka vallitsivat Ruskea-suon jousiammuntakentällä Helsingin Jousiam-muntapiirin järjestämän HJAP 24h -jousiam-muntamaratonin yöosuuksien aikana.

HJAP 24h kuului yhtenä osana lauantaina 12.6. vietetyn Helsingin syntymäpäivän eli Helsinki-päivän tapahtumatarjontaan. Vuoro-järjestelmällä toteutetun 24 tunnin yhtäjaksoi-sen ammuntamaratonin lisäksi tapahtumassa esiteltiin jousiammuntaa ja sen eri lajeja ylei-sölle. Viikonlopun aikana kentällä nähtiin aina-kin tähtäin-, vaisto-, talja-, pitkäjousi- ja varsi-jousiampujia Helsingin Jousiammuntapiirin jä-senseuroista.

Yleisölle tarjottiin myös molempina päivinä mahdollisuus päästä kokeilemaan ammuntaa joko viiden nuolen opastettuna pikakokeiluna tai hieman perusteellisemmin puolen tunnin mit-taisilla ohjatuilla kokeiluilla.

Sää aiheutti haasteita

Ammuntamaraton ja yleisöammutukset käynnis-tettiin lauantaina kello 15. Heti alusta oli sel-vää, että sää tulisi vaikeuttamaan tapahtuman läpivientiä. Aamupäivän sade oli vaihtunut ko-vaksi ja puuskaiseksi tuuleksi, joka heitteli nuo-lia ympäri taulua, kaatoi taustoja sekä katkoi puita ja oksia. Ilmatieteen laitos uutisoi myö-hemmin, että yhtä kova kesäinen myrsky on koettu viimeksi vuonna 2002, joten tietenkin sellaisen piti osua juuri tähän viikonloppuun.

Lämpötila liikkui runsaan kymmenen asteen vaihella, eikä suunniteltua telttakatosta voitu ko-vassa tuulessa pystyttää. Kentällä riitti kuitenkin ampujia, taustoihin kannettiin lisäpainoksi puu-parruja, ja yleisöäkin kävi kokeilemassa am-muntaa olosuhteisiin nähden ihan mukavasti.

Illan viilentyessä pahimmat tuulenpuuskat

Teksti: Olli Haavisto

24 tuntia jousiammuntaa vaihtelevissa olosuhteissa

laantuivat, mutta sade alkoi uudelleen. Jäljel-lä ollut alle kymmenen ampujan joukko perus-ti leirin välinevarastona toimivaan teräskonttiin ja jatkoi ammuntaa sadevarusteissa. Hämärän tullessa kentälle viritettiin halogeenilamppuva-laistus sekä tauluille että ammuntaviivalle.

Huumorilla olosuhteita vastaan

Yön ammuntavuorot oli jaettu etukäteen, mutta käytännössä paikalla oli koko ajan sen verran innokkaita osallistujia, että viivalle riitti viisikin ampujaa kerrallaan. Ampujien joukko vaihte-li hieman osan käydessä välillä kotona nuk-kumassa – yöpyipä muutama ampuja kentän laidalla teltassa ja autossakin.

Tauko sateessa puolenyön paikkeilla jäi väli-aikaiseksi. Viivalle tuotu radio piti kuitenkin tun-nelmaa yllä nuolien osuessa märkiin tauluihin yhä uudestaan ja uudestaan.

Haasteellisinta pimeyden keskellä ja satees-sa ampumisessa tuntui olevan mustan nokin-paikan löytäminen mustalta jänteeltä sekä sa-teesta liukkaiden nuolien repiminen irti taustois-ta. Hyvä joukkuehenki ja sopivasti vuorotetut evästauot kontin suojissa auttoivat kuitenkin sel-viämään aamuyöllä vielä voimistuneesta sa-teesta ammunnan keskeytymättä. Lamppujen sähkönsyöttökin hyytyi kaiken veden keskellä sopivasti vasta sitten, kun luonnonvaloa riitti taas ammuntaan.

Vähiten paikallaolijoita kentällä nähtiin aa-mun koittaessa, kun yön valvoneet siirtyivät pik-ku hiljaa kuivattelemaan vaatteitaan ja leväh-tämään.

Sunnuntaipäiväksi tuuli onneksi tyyntyi mel-kein kokonaan ja sää parani vähitellen niin, että viimeisten tuntien aikana kelpasi hyvin täy-dentää vuorokauden laukaisumääriä vielä kun-non sarjoilla pidemmiltäkin matkoilta. Ja kun Helsingin Jousiammuntapiirin puheenjohtaja Kullervo Nurmi kello 15 kuulutti ammunnan päättyneeksi, aurinko paistoi eikä myrskystä ol-lut enää jäljellä kuin muutamia tuulen katkomia oksia. Näin kuluneen vuorokauden aikana tuli siis koetuksi varsin perusteellisesti, kuinka vaih-televa Suomen kesäsää voikaan olla.

Kovia nuolimääriä

Kaikki maratonammuntaan osallistuneet saivat muistoksi HJAP 24h -pinssin. Vähintään 300 laukausta keränneet aikuiset ja 200 laukausta ampuneet juniorit palkittiin lisäksi diplomilla, jossa näkyy tapahtumassa ammuttujen lauka-usten määrä.

Diplomeita jaettiin kaiken kaikkiaan 12 kappaletta. Yhteensä nämä ampujat ampui-vat vuorokauden aikana lähes 5000 lauka-usta. Kun tähän lisätään vielä kaikki laskemat-ta ja kirjaamatta jääneet suoritukset, päästään olosuhteet huomioon ottaen aika koviin koko-naislaukaisumääriin. Keräsipä yksi osallistujis-ta kaikki päälle 500 laukaustaan kokoon jo ensimmäisen 12 tunnin aikana ja painui sitten kotiin nukkumaan.

Tavoitteet saavutettiin

Tapahtuman tavoitteena oli esitellä jousiam-muntaa yleisölle, nostaa lajia siten tunnetum-maksi ja osoittaa, että hyvällä paikalla sijaitse-valle Ruskeasuon jousiammuntakentälle riittää aktiivisia käyttäjiä. Jos huomioidaan sää sekä se, että kentällä ei suurempia yleisötapahtumia ole vähään aikaan järjestetty, näissä tavoitteis-sa onnistuttiin mukavasti.

Erityisen ilahduttavaa oli Helsingin Jousiam-muntapiirin jäsenseurojen seurarajoja rikkonut yhteistyö ammuntaviikonlopun toteuttamisessa. Samalla kaikilla lajin harrastajilla jousityyppiin, kokemukseen tai osumiin katsomatta oli mah-dollisuus osallistua yhteiseen tapahtumaan ta-vallisia kisoja rennommissa tunnelmissa. Ken-tälle riittikin väkeä todella hyvin, eikä myrskyi-sä sääkään pystynyt keskeyttämään tauotonta ammuntaa.

Nyt jousen ja vaatteiden jo kuivuttua HJAP 24h palaa mieleen erilaisena, mutta todella positiivisena jousiammuntakokemuk-sena. Ja vaikkei luonto ihan parhaita puo-liaan näyttänytkään, ne alussa mainitut Kes-kuspuiston mustarastaat sentään jaksoivat laulaa sateesta ja tuulesta piittaamatta läpi koko kesäyön.


Juniorit PM-kisoissa NorjassaANKKUROINTIJuniorien oma palsta

Recurve JuniorNaiset1 AVITIA Mariana MEX Mexico 658 /01 -Bye- 4 4 6 6 62 SICHENIKOVA Lidiia UKR Ukraine 603 /14 -Bye- 4 4 6 6 03 BOMBOEVA Anna RUS Russia 642 /02 -Bye- 4 4 6 4 64 HUL Iryna BLR Belarus 622 /05 -Bye- 4 4 6 0 217 SORSA Tanja FIN Finland 573 /33 4 0

Recurve Cadet Miehet1 BAKARIUV Vladimir RUS Russia 620 /41 4 4 4 6 6 62 MARTYNOV Dmytro UKR Ukraine 647 /15 4 4 5 6 7 43 YILMAZ Yagiz TUR Turkey 664 /03 4 4 4 6 3 64 DANIEL Lucas FRA France 648 /13 5 4 4 6 2 433 RASANEN Teemu FIN Finland 608 /47 233 JAUHIAINEN Atte FIN Finland 624 /36 0

Recurve Junior Miehet1 NESEMANN Simon GER Germany 622 /22 4 4 4 6 6 72 SANTANA Ignacio ESP Spain 620 /25 5 4 4 6 6 13 MARCHENKO Yevhen UKR Ukraine 638 /05 4 4 4 6 2 64 FERNANDEZ Antonio ESP Spain 649 /02 -Bye- 4 4 6 5 09 VAINIONPAA Petri FIN Finland 612 /33 4 4 233 HAUTAMAKI Joni FIN Finland 597 /43 0

ykkösen Meksikon Avitian, joka ei antanut mi-tään mahdollisuuksia Tanjalle vaan vei ottelun 4-0. Petrillä oli vastassa myös alkukilpailun yk-könen Meksikon Farjat, jonka Petri pudotti hie-nosti jatkosta 4-2.

1/8-otteluissa Petrin vastustaja oli Venäjän Gomboev, ja ensimmäisen SETin jälkeen näytti siltä, että Petri kävelee venäläisen yli. Valitet-tavasti niin ei käynyt ja Petri hävisi ottelun 4-2. Petri oli paras suomalainen, sijoitus hienos-ti yhdeksäs.

Kilpailussa oli mukana ensimmäistä kertaa myös Mixed Team -kilpailu, jossa Petri ja Tanja olivat lähellä yllätystä. 1/8-kierroksella heillä oli vastassa alkukilpailun kolmas, Ukraina, jo-ka ei voinut suomalaisille mitään. 1/4-finaa-

lissa vastaan asteli Singapore, joka oli myös vastaantulija.

Vasta semifinaalissa Suomi joutui kovaan kyytiin Venäjää vastaan eikä voinut mitään. Näin Suomen tie vei pronssiotteluun.

Pronssiottelussa Petri ja Tanja ampuivat hy-vin, mutta Italia oli vahvempi. Hieno neljäs sija Mixed Team -kilpailussa, sitä on hyvä lähteä EM-kilpailuihin parantamaan.

Italiassa ammuttiin myös Euroopan viimeinen YOG (Youth Olympic Games) -karsinta Singa-poreen, ja siinä oli Suomesta mukana Joni ja Teemu. Pojat ampuivat alkukilpailussa hyvät si-joitukset Joni 8. ja Teemu 12., mutta valitetta-vasti ottelut eivät menneet yhtä hyvin eikä paik-kaa Singaporeen tullut.

Mixed Team Recurve Juniorit

1 Mexico 1A FARJAT Amin 1310 /01 135 136 142 140 1B AVITIA Mariana2 Russia 2A CHULDUM Artysh 1276 /02 141 146 144 128 2A BADMAZHAPOV Chingis 2B BOMBOEVA Anna3 Italy 5A PIANESI Lorenzo 1256 /05 122 139 137 143 5B FILIPPI Gloria4 Finland 14A VAINIONPAA Petri 1185 /14 126 133 127 133 14B SORSA Tanja

Bussilastillinen junioreita ja heidän tukijoukkojaan kävi haistelemassa kansainvälisiä tuulia Norjassa.

Elisa Hjerpe (vas.), Mirjam Tuokkola ja Paula Rantapirkola viihtyivät PM-kisojen ilmapiirissä.

Joni Hautamäki (vas.), Teemu Räsänen, Petri Vainionpää, Atte Jauhiainen ja Tanja Sorsa pitivät Suomen lippua korkealla juniorien Euroopancupissa.

M atka alkoi jännittävissä merkeissä: meil-lä oli lennot varattu niin, että Amsterda-

missa oli koneen vaihto, ja Amsterdamin kent-tä oli suljettu tuhkapilven takia. Onneksi Jukka Räsänen oli nopea ja sai vaihdettua lentom-me, joten pääsimme perille. Kiitos Jukalle.

Kilpailun järjestelyt olisivat olleet hyvät, jos bussikuljetukset olisivat toimineet. Ne olivat lä-hes joka päivä myöhässä, ja finaalipäivänä niitä ei tullut ollenkaan, joten Suomen joukku-eelta jäi finaalit ja päättäjäiset näkemättä.

Kisassa suomalaiset olivat vaikeuksissa, muu-tama ampuja oli ensimmäistä kertaa kevään aikana kunnolla ulkona ampumassa.

Kadetit Atte ja Teemu olivat pienissä vaike-uksissa koko kisan ajan, mutta saivat paran-nettua ammuntaa loppua kohden. Atte ampui 624 ja oli sijalla 32., Teemun 608 pistettä oi-keuttivat sijalle 47.

Myös junioreilla oli vaikeaa, mutta hekin on-nistuivat parantamaan loppua kohden. Petri 612 / 33., Joni 597 / 43. ja Tanja 573 / 33.

Otteluissa oli käytössä ensimmäistä kertaa uusi SET-systeemi, ja se ei sopinut kaikille suo-malaisille. Atte ja Joni hävisivät omat 1/32-ottelunsa 4-0. Teemu kävi tiukan taistelun, jon-ka hävisi 4-2. Petri vei oman ottelunsa 4-0 ja Tanja taisteli 4-2 voiton.

1/16-otteluissa Tanja kohtasi alkukilpailun

Teksti ja kuva: Timo Rantanen

Juniorit kilpailivat Euroopan Cupissa ItaliassaSuomesta oli Reggio Calabriassa 17.–23.5.2010 järjestetyssä kisassa viisi ampujaa.

S uomalaisia junioreita lähti isolla joukolla Norjan Sandefjordiin nuorten PM-kisoihin.

Jopa Norjan jousiammuntasivuilla oltiin yllätty-neitä suomalaisosallistujien lukumäärästä.

Kisoihin lähti peräti 22 suomalaisampujaa: Werner Gross, Joni Hautamäki, Jaakko ja Joonas Hepola, Elisa Hjerpe, Toni Juusola, Matias Kontio, Oskar Kåll, Jere ja Tuomas Laine, Joni Lehtiniemi, Eero ja Eeva Mä-enpää, Ida Niskanen, Anssi Parkkasaari, Samppa Raittila, Paula Rantapirkola, Johan-na Rytky, Emppu Seppälä, Mirjam ja Tuo-mas Tuokkola ja Petri Vainionpää. Matkalla olivat myös ampujien tukijoukot.

Linja-autossa on tunnelmaa

Matka alkoi torstaina 1.7. Etelä-Pohjanmaal-ta Teuvalta Urpolan liikenteen linja-autolla koh-ti Turun satamaa. Matkan varrelta poimimme mukaan vielä joitakin ampujia. Laivalla viete-tyn meluisan yön jälkeen (kuuntelimme hyteis-sämme ”konehuoneen musiikkia”) matka jatkui Ruotsin halki kohti Norjaa.

Matka sujui rattoisasti. Norjan puolella jänni-tystä toi reitin kulkeminen läpi useiden maantie-tunneleiden, joista pisin oli noin kahdeksan ki-lometriä pitkä Oslon vuonon alittava tunneli.

Saavuimme perille Sandefjordiin perjantai-il-tana. Meille jäi juuri sopivasti pari tuntia aikaa harjoitusammuntoihin erillisellä harjoitusalueel-la. Tämän jälkeen suunnistimme kohti maja-paikkaa, joka oli läheisellä koululla.

Illan info-tilaisuus oli paikallisella kielellä, mi-kä asetti omat haasteensa, koska kaikki eivät olleet niin kielitaitoisia. Onneksi meillä oli mu-

kana Tommi Hjerpe, joka hoiti tulkin tehtävät ansiokkaasti. Monien helpotukseksi varsinaisis-sa kilpailuissa käytettiin myös englantia.

Mitaleja ropisi

Kisat käytiin hienossa säässä 203 ampujan kesken. Suomalaiset ampuivat hyvin henkilö-kohtaisissa kilpailuissa. Ida Niskanen sai ho-peaa ja Paula Rantapirkola pronssia luokassa T15, poikien puolella luokassa J15 Jere Laine ampui hopeaa. Joukkuekilpailuissa tuli kaksi hopeaa luokista J20 (Matias Kontio, Petri Vai-nionpää ja Joni Hautamäki) ja J15 (Jere Laine, Eero Mäenpää ja Werner Gross).

Monelle nuorelle nämä kisat olivat ensimmäi-nen askel kansanvälisille areenoille, joten jän-nitystäkin oli ilmassa. Ehkä tästä syystä am-munta ei mennyt useimmilla aivan odotusten mukaisesti.

Teksti ja kuvat: Ari Tuokkola

Nuoret saivat kuitenkin erinomaista kokemus-ta tulevaisuutta varten. Samalla he näkivät, että oma taso on aivan pohjoismaisella tasolla.

Kilpailun järjestelyt toimivat pääasiassa hy-vin, joskin suomalaisia jäi hieman ”kaivele-maan” eräs tuomaripäätös, mutta onneksi voit-to tuli suomalaiselle ilman protestia.

Paluumatkalla sunnuntai-illalla poikkesimme vielä hiihtoareena Hollmenkollenilla katsomas-sa Oslon maisemia, joten voimme sanoa ensi talvena hiihtokilpailuja seuratessa, että ”käy-tiinpä tuollakin”. Ajelimme yötä myöten kohti Tukholmaa. Turun satamassa olimme maanan-tai-iltana väsyneinä, mutta tyytyväisinä.

Reissu oli hyvä ja sujui pitkästä matkasta huo-limatta hienosti. Junnuille täytyy antaa tunnus-tusta hyvästä käytöksestä ja toiminnasta. Kiitos osallistujille ja Urpolan Liikenteen Jarille. Jatke-taan harjoittelua ensi vuoden Tanskan-matkaa odotellessa.


Teksti ja kuvat: Anne Lantee

Y leisten luokkien SM-hallikisoissa koettiin yllätyksiä, kun mesta-ruudet valtasivat uudet nimet. Kouvolan kisassa uutta oli myös

se, että SM-kisaan karsittiin ampujat etukäteen. Lauantaina 27.2. järjestettyihin yleisten luokkien SM-kisoihin olisi

ollut enemmänkin tulijoita, jos Kouvolan tennishallin seinät olisivat antaneet myöten. Kisoihin päässeet 88 osallistujaa karsittiin alkukau-den tulosten perusteella.

Yleisen taljajousen kultaa ampui Vaasan suuri mies Juhani Pakka-la ja naisten taljan Susanna Makkonen. Molemmille SM-kulta oli uran ensimmäinen ja veti suun leveään hymyyn.

Muita puoli metriä pidempi Pakkala sai kilpakumppanit näyttä-mään pikkuruisilta menninkäisiltä. Finaalivastus Lauri Rytky ei kuiten-kaan antanut vaasalaisen fyysisen olemuksen pelottaa vaan tarjosi

Yllätykselliset SM-hallikisat Kouvolassatiukan vastuksen.

Tähtäinjousessa Antti Mansukoski ja Laura Perälä korjasivat voitot. Vais-tojousen kirkkaimmat mitalit veivät Satu Rautaoja (YV) ja Elisa Parkka-saari (NV).

Joukkuekisassa 32 joukkuetta

Sunnuntaina Kouvolassa jatkettiin joukkueiden SM-kisoilla. Taljajousen mes-taruuden vei Pohjan Jousi, joka kaatoi finaalissa kisojen mustan hevosen Saimaan Jousen. Pronssin nappasi Oulun Jousimiehet.

Tähtäinjousessa voitto ratkesi vasta uusinnan jälkeen Vaasan Diana- 57:n eduksi. Kurikan Ryhdin oli tyytyminen hopeaan. Pronssille ylsi Tapanilan Erä.

Teksti ja kuvat: Anne Lantee

Välineet

Keskipunoksen tekeminen aloitetaan viemällä punoslanka jänteen läpi ylemmän punos-merkin kohdalta (kuva 2). Kun yksi kierros lankaa on kierretty jänteen ympärille, vede-tään punoslangan jäljelle jäänyt pää alaspäin eli siihen suuntaan, jonne punosta aletaan punoa. Näin pää lukittuu paikalleen, kun se jää keskipunoksen alle. Pään on hyvä kul-kea punoksen alla ainakin pari senttiä, jotta se ei lähde löystymään (kuva 3). Jos keski-punoksesta tulee muuten liian ohut nokeille, voi punoslangan pään jättää joko yksin- tai kaksinkertaisena punoksen alle.

Punominen tapahtuu punontalaitteella pyörittämällä sitä jänteen ympäri. Langan pujotta-miseen punontalaitteeseen on ohjeet laitteen mukana. Punottaessa punontalaitteen tulee olla riittävän tiukalla, jotta keskipunos ja sitä myötä nokinpaikka ei ala liikkua. Toisaalta liian kireälle vedetystä punoslangasta voi olla haittaakin. Seuraava kierros lankaa laite-taan heti edelliseen kiinni, jotta liikkumavaraa ei jää.

Alamerkin ollessa noin 2–2,5 sentin päässä muutetaan punomista. Lankaan vedetään hieman löysää, jota kuitenkin pidetään toisella kädellä tiukkana. Punominen tehdään tämän lenkin sisällä päinvastaiseen suuntaan kuin aiemmin. Punoa tulisi noin 25–30 lankakierrosta (kuva 4). Tämän jälkeen punontalaite lankoineen viedään ylälavan suun-taan kiinni johonkin (esim. ylälavan päähän tai taljassa pyörään) ja aletaan punoa lop-puosaa käsin normaaliin punontasuuntaan vetämällä lenkkiä jatkuvasti kireäksi. Herk-känahkaisia helpottaa sormikkaiden käyttö tässä vaiheessa.

Kun viimeinenkin kierros on kierretty, laitetaan lenkkiin esim. hakaneula ja pidetään se edelleen kireänä. Ylälapaan kiinnitetty pää lankaa kierretään esim. ruuvimeisselin tai kuusiokoloavaimen ympärille ja lenkin lanka vedetään varovasti käsin punotun viimeisen pätkän läpi. Varo, ettei lanka katkea tässä vaiheessa! Hakaneulalla autetaan loppuosa, kun sormet eivät enää mahdu pitämään lenkkiä tiukalla. Lopulta sekin otetaan pois ja vedetään viimeinenkin milli löysää pois.

Ennen lankojen katkaisemista voi vielä tiivistää punoksen. Se tapahtuu kiertämällä ohut naru keskipunoksen ympäri ja vetämällä päitä kireälle ja samalla narulla punosta ylös-päin yläpäästä alkaen, pieni erä kerrallaan. Lopuksi vedetään vielä mahdolliset löy-sät pois punoslangan päästä. Sen jälkeen ylimääräiset langanpäät voi katkaista, eli noin sentin päästä keskipunoksesta. Päät poltetaan varovasti polttamatta itse punosta tai jännettä.

Aluksi merkataan tussilla jänteeseen uuden keskipunoksen haluttu paikka, tarkistetaan vanhan punoksen kiertosuunta ja puretaan vanha punos varovasti katkaisematta jänteen säikeitä. Taljajousen kohdalla on ennen uuden punoksen tekemistä vedettävä kaapelit pois punontalaitteen tieltä joko tarkoitukseen valmistetulla apuvälineellä tai kuvan 1mu-kaisesti esim. nahkahihnoilla.

Jousiampujan tärkeisiin taitoihin kuuluu keskipunoksen tekemisen taitaminen. Ostojänteisiin tottuneilla tai lajin uusilla tulokkailla taitoa ei välttämättä ole hyppysissä. Tässä artikkelissa esitellään yksi tapa keskipunoksen tekemiseen.

Kuva: 1.

Kuva: 2.

Kuva: 3.

Kuva: 4.

Susanna Makkonen nappasi ensimmäisen SM-kultansa.

Vaasan jätti Juhani Pakkala vei taljakullan.

Keskipunos

1Olen Antti Vikström, 17-vuotias lukiolai-nen.

2Asun Oulaisissa ja kuulun Sulkaan.

3Joskus ala-asteikäisenä aloitin Sherwood-merkkisellä lasikuitujousella serkun Poke-

mon-kuvia ampuen. Aloittamista helpotti, että äiti ja isä harrastivat lajia.

4Ammun tähtäinjousella, Hoyt RX:llä. Paunoja vedän noin 39.

TÄHTÄYSTällä palstalla haastatellaan henkilöä jousiammunnan parista

5Harjoittelen vähintään neljä kertaa viikos-sa. Puntteilen ja pelaan sählyä viikoittain.

Joskus hiihdän ja uin.

6Ensimmäinen Rolanilla ampumani SM-kulta Oulussa 2005 oli mieleenpainunein, mut-

ta Piilin leirillä päivässä mukavassa seurassa ampumani 893 nuolta on myös jäänyt mie-leen.

7Saavuttaa SM-mitali myös ulkona.

8Aika hankala sanoa, mutta mikäli kiinnos-tus säilyy ja aikaa riittää, niin tasoa en

ainakaan aio tiputtaa, kyllä minä nyt ainakin isän Fita-ennätyksen (1318) aion pistää ma-talaksi.

9Perustekniikka kuntoon keveillä välineillä. Sitten vasta jouseen painoa ja paunoja.

10Atte Jauhiainen.

Antti Vikström

1. Kuka olet ja minkä ikäinen?2. Missä asut ja minkä seuran paidassa

ammut?3. Milloin olet aloittanut jousiammunnan, ja

mikä sai sinut innostumaan lajista?4. Millaisilla välineillä ammut?5. Kuinka usein harjoittelet ammuntaa, ja

liittyykö harjoitteluusi muuta kuntoilua?6. Mikä on mieleenpainunein

jousiammuntamuistosi?

(Jokin hauska tai jännittävä tapahtuma, kilpailu, saavutus, idolin tapaaminen, onnistuminen, pettymys tms.

7. Tavoitteesi vuodelle 2010?8. Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua jousiampujana? 9. Minkä ohjeen tai neuvon haluaisit antaa aloitteleville jousiampujille? 10. Kenet valitset seuraavaksi haastateltavaksi?

Kuva

: Pen

tti V

ikstr

öm

Laura Perälä hallitsi naisten tähtäinfinaalia.


Naiset 18m 18m Yht. 1. Perälä Laura JoJu 270 267 537 110 116 114 1132. Kourula Laura TJA 273 271 544 108 109 109 983. Sorsa Iina Ky-Jo 271 268 539 110 111 107 109 4. Tiaskorpi Suvi ACH 275 269 544 bye 111 110 94 5. Sinisalo Saana-Maria MBF 273 264 537 100 110 6. Sorsa Tanja Ky-Jo 262 273 535 106 107 7. Korpela Arja IJA 275 261 536 104 102 8. Niskanen Iida IJA 257 263 520 93 89 9. Mattila Roosa Sulka 239 243 482 103 10. Luhtaa Tuire TJA 260 259 519 94 11. Backman Anne IJA 259 273 532 92 12. Rytky Johanna ToJA 236 244 480 91 13. Kiviniemi Ulla-Maija ACH 241 260 501 89 14. Knuts Kirsti Diana 240 247 487 84 Biskop-Grahn A-C ACH 236 246 482 84 Naiset talja 18m 18m Yht. 1. Makkonen Susanna Si-Su 281 279 560 113 1102. Rytky Merja ToJA 276 279 555 112 1093. Lantee Anne Hood 281 286 567 110 113 4. Järvenpää Erja AC-U 278 283 561 111 111 5. Leivonen Sanna Ascella 272 276 548 Naiset vaisto 18m 18m Yht. 1. Parkkasaari Elisa PoJo 215 219 434 86 792. Kaartinen Sari OJM 188 191 379 83 773. Laurila Aila Diana 229 225 454 73 94 4. Kovalainen Rosita ToJA 221 220 441 84 71 Yleinen talja 18m 18m Yht. 1. Pakkala Juhani Diana 290 285 575 112 116 115 1122. Rytky Lauri ToJA 286 287 573 112 117 114 1113. Järvenpää Marko AC-U 286 283 569 113 115 115 116 4. Simula Jouko PoJo 291 290 581 115 116 114 112 5. Hautamäki Juho PoJo 289 292 581 114 116 6. Lammela Marko OJM 288 280 568 112 113 Kiviniemi Ari-Pekka ACH 284 281 565 116 113 8. Kivimaa Timo JoJu 291 291 582 113 110 9. Simula Rauno PoJo 284 291 575 113 Kallunki Keijo JJA 284 286 570 113 Juutilainen Mikko WT 286 279 565 113 Rantanen Janne AC-U 282 282 564 113 Kilpiä Asko Sai-Jo 283 281 564 11314. Lehtonen Kaj PJA 282 283 565 112 15. Pekander Jouni Piili 286 286 572 110 Saarinen Timo OJM 284 282 566 110 17. Kokkoniemi Seppo OJM 283 281 56418. Siivonen Reima RJA 285 279 56419. Holappa Mikko Hood 280 283 563 20. Lehtiniemi Jari Ku-Ry 277 284 561 21. Humalajoki Aulis VJA 281 277 558 22. Helmiö Ari Hood 278 277 555 Yleinen vaisto 18m 18m Yht. 1. Rautaoja Satu OJM 248 248 496 105 1032. Tuokkola Ari TeJA 209 225 434 79 853. Rautiainen Markku EBS 233 232 465 75 894. Raivio Pertti Hood 224 201 425 81 77Yleinen 18m 18m Yht. 1. Mansukoski Antti Ku-Ry 287 284 571 111 115 114 112 1112. Kokkila Henri ToJA 285 289 574 115 116 116 111 1103. Lindroos Tero Diana 285 290 575 117 114 114 111 1164. Tekoniemi Antti Diana 291 290 581 115 112 113 111 1125. Virtanen Aki WT 279 280 559 110 112 114 6. Heikkinen Reko PJA 285 273 558 112 110 112 7. Tiainen Eetu Piili 279 275 554 115 113 111 8. Ronkanen Perttu TapErä 277 278 555 111 116 103 9. Huhtala Juuso Arcus 278 285 563 110 113 10. Laurila Pentti Diana 281 276 557 113 112 Kontio Matias Ku-Ry 284 267 551 116 112 Määttä Tuomas PoJo 274 277 551 112 112 Pihlajaniemi Raimo Ku-Ry 273 273 546 108 112 14. Rüster Juhana WT 285 283 568 110 111 15. Tarhala Vesa Ky-Jo 270 277 547 111 108 16. Nevalainen Hannu Ri-Jo 270 271 541 113 106 17. Laine Jere ToJA 275 254 529 111 18. Palovaara Pepe OJM 274 268 542 110 19. Ylipelkonen Niko JoJu 262 277 539 108 Oikarinen Simo Jy-Su 262 269 531 108

Yleisten luokkien sisä-SM 2010 27.2.2010 Kymen Jousi

Miehet 50, 18m 18m Yht. Miehet 50, lopputulokset1. Leino Ilmo Diana 268 531 106 110 106 1112. Vilmi Antti PoJo 255 526 106 104 108 1093. Hartikainen Pekka LJ 263 524 106 110 96 1114. Laakso Arto Ri-Jo 255 518 107 105 107 1025. Elovirta Pirkka Arcus 272 533 111 1086. Pihlajaniemi Raimo Ku-Ry 278 549 106 1047. Röytiö Taisto PoNu 257 515 105 1038. Haapaniemi Matti ACH 256 514 99 979. Tamminen Eero PoJo 258 513 10410. Valtonen Jouni Ka-Jo 261 524 10210. Luukinen Risto PoJo 265 514 10212. Rissanen Reijo PoJo 252 510 10113. Leino Jussi PoJo 259 530 9814. Jäämuru Jari LJ 252 515 9715. Pennanen Reijo PoNu 251 509 9215. Möttönen Juhani Sulka 254 515 9217. Sunnari Matti PoJo 236 495 18. Tuokkola Rauno Ku-Ry 244 491 19. Isopahkala Veijo ACH 239 478 20. Tuononen Pekka Ko-Su 232 461 21. Vainionpää Elias Ku-Ry 230 457 22. Pulkkinen Markku Ko-Su 226 431 Naiset 50, 18m 18m Yht. 1. Peuranen Hilkka LJ 243 473 102 105 902. Kuisma Hilkka Arcus 219 438 97 106 843. Kovalainen Hilkka OJM 239 494 99 105 1074. Kourula Tuire PoJo 242 465 99 85 915. Huttunen Leena PoNu 179 397 846. Kontio Maarit Ku-Ry 193 412 826. Holappa Irma PoNu 247 465 828. Hautamäki Arja PoJo 221 435 779. Laurila Aila Diana 199 383 10. Pollari Kerttu JoJu 176 382 Miehet 60, 18m 18m Yht. 1. Norha Kari Arcus 266 535 98 105 103 1042. Hallenberg Ilkka JJA 240 472 104 96 98 102

21. Vainionpää Petri Ku-Ry 273 279 552 107 Juusola Janne OJM 272 265 537 107 23. Sävel Miika PJA 275 272 547 106 Elovirta Pirkka Arcus 277 263 540 106 25. Aura Antti-Pekka PJA 269 267 536 104 26. Sistonen Antero TapErä 275 273 548 103 Aaltonen Tapio Jy-Su 267 267 534 103 28. Vaajamäki Vesa Jy-Su 279 273 552 102 29. Kuivalainen Pentti JoJu 276 269 545 99 30. Ihanus Petri Jy-Su 277 280 557 98 Forsell Mikael Diana 278 267 545 98 Kulla Mika ACH 266 262 528 98 33. Lassila Tero TJA 258 268 526 34. Huopana Jyrki ACH 261 265 526 34. Höök Mika WT 258 268 526 36. Hakkarainen Arto LiTai 264 262 526 37. Malinen Petri TJA 255 270 525 38. Hujanen Kimmo TapErä 263 237 500

3. Färm Erkki Sulka 274 537 109 110 102 1104. NNurmi Kullervo WT 254 511 105 104 89 1015. Ojala Jouko LJ 247 492 101 1006. Haikonen Arimo Diana 269 523 104 987. Kuivalainen Pentti JoJu 259 537 106 978. Knuuti Juha LJ 246 479 93 889. Hotti Juhani LJ 260 529 10310. Kankaanpää Heikki Ku-Ry 257 515 10010. Jokinen Matti JoJu 244 494 10012. Mäntykoski Arto JoJu 251 489 9613. Jattu Juhani Ri-Jo 235 470 9413. Mäki-Leppilampi Aarno ACH 226 461 7 9415. Pollari Seppo JoJu 261 524 9315. Kinnunen Markku PoJo 234 461 93Miehet 70, 18m 18m Yht. 1. Pentinsaari Pekka OJM 248 497 96 862. Kärkkäinen Teuvo PoJo 233 466 91 853. Laurila Olavi Diana 255 512 89 1024. Hakanen Jouko OJM 236 471 95 97

5. Puttonen Pauli PJA 214 411 6. Juurinen Eino LJ 179 349Miehet 50 talja, 18m 18m Yht. 1. Notko Juha LJ 279 559 115 1122. Hiltunen Lasse PoJo 278 561 113 1093. Välimäki Sauli PoJo 281 561 110 1134. Rytky Lauri ToJA 287 576 114 1125. Rättö Seppo TapErä 284 559 Naiset 50 talja, 18m 18m Yht. 1. Leivonen Marja TapErä 268 530 Miehet 60 talja, 18m 18m Yht. 1. Arbelius Teuvo OJM 275 554 114 1092. Pylkkä Urpo Diana 277 552 108 1073. Sepponen Jaakko RTJ 274 553 112 1094. Julkunen Risto LaVa 280 556 107 1085. Maronen Seppo PoJo 272 550 6. Koivunen Osmo Ku-Ry 263 522 Miehet 50 vaisto, 18m 18m Yht. 1. Kontio Matti Ku-Ry 241 440 2. Åman Mauri LJ 212 425 Naiset 50 vaisto, 18m 18m Yht. 1. Kovalainen Rosita ToJA 210 427

Kemi1. Pohjan Jousi 1 1570 Leino J Vilmi A Luukinen R 2. Lapin Jousi 1568 Hotti J Hartikainen P Jäämuru J 3. Diana-57 1566 Leino I Haikonen A Laurila O 4. Jousi-Jussit 1555 Kuivalainen P Pollari S Jonkinen M 4. Kurikan Ryhti 1 1555 Pihlajaniemi R Kankaanpää H Tuokkola R 6. Pohjan Jousi 2 1518 Tamminen E Rissanen R Sunnari M 7. Arcus 1506 Norha K Elovirta P Kuisma H 8. Pohdin Nuolet 1489 Röytiö T Pennanen R Holappa I 9. Oulun Jousimiehet 1462 Pentinsaari P Kovalainen H Hakanen J 10. Achilles 1453 Haapaniemi M Isopahkala V Mäki-Leppilampi A 11. Pohjan Jousi 3 1392 Kärkkäinen T Kourula T Kinnunen M 12. Kurikan Ryhti 2 1309 Vainionpää E Konttio M Kontio M

Joukkuekilpailu

Seniori Sisä-SM Pohjan Jousi

Tähtäinjoukkueet 1. Diana 861 224 228 225 2262. Ku-Ry 849 223 220 229 2263. TapErä 834 217 219 218 2224. JoJu 831 212 219 210 2095. Ku-Ry 784 221 219 6. ACH 776 211 208 7. PJA 812 204 206 8. Ky-Jo 818 197 203 9. WT 836 212 10. Jy-Su 843 211 11. Jy-Su 807 211 12. TJA 807 206 13. Piili 766 204 14. WT 761 198 15. IJA 807 187 16. OJM 807 175 17. Sai-Jo 757 18. TapErä 755 19. IJA 749 20. Jy-Su 748 21. Diana 740 22. Ky-Jo 723 23. IJA 639

Taljajoukkueet 1. PoJo 863 227 225 2252. Sai-Jo 826 217 225 2213. OJM 845 220 221 227 4. Hood 846 223 216 223 5. Sai-Jo 854 219 JoJu 848 219 WT 825 219 8. AC-Ulvila 857 214 9. Piili 818

Seurajoukkueiden SM Kouvola 28.2.2010

SARJA I II YHT.11T 1. Järvenpää Oskar ACU 232 242 474 92 9011T 2. Jyväkorpi Laura Jy-Su 227 210 437 90 8811T 3. Verho Patrik TJA 189 203 392 88 7711T 4. Salmijärvi Outi Jy-Su 120 175 295 73 7611T 5. Jyväkorpi Miika Jy-Su 161 127 28811 1. Vuorinen Jaakko Jy-Su 247 250 49711 2. Smeds Oscar DIANA 226 243 46911 3. Koivisto Jasmin DIANA 161 270 43113 1. Juusola Toni OJM 274 281 555 111 10913 2. Raittila Samppa KuRy 277 270 547 104 10813 3. Uusitalo Juuso PJA 232 261 493 98 108 10913 4. Vanhatalo Joni IJA 244 260 504 107 103 10113 5. Tilli Kalle Piili 226 228 454 9113 6. Roivas Ilari IJA 222 234 456 8813T 1. Laine Tuomas ToJa 265 265 53017T 1. Fosberg Jere Piili 249 261 510T15 1. Rantapirkola Paula OJM 281 274 555 108 115T15 2. Tuokkola Mirjam TeJa 276 273 549 108 112 108T15 3. Tapio Sinivuokko PoJo 269 273 542 107 100 103T15 4. Hjerpe Elisa DIANA 250 235 485 99 95 96T15 5. Kallio Suvi PoJo 205 209 414 90T15 6. Rautiainen Kira EBS 241 235 476 79T15 7. Kivilahti Jenni PoJo 204 229 433 7115 1. Mäenpää Eero PJA 285 287 572 118 115 116 11715 2. Laine Jere ToJa 287 277 564 114 115 114 11015 3. Gross Werner WT 282 281 563 113 115 114 10915 4. Lehtiniemi Joni KuRy 276 275 551 117 110 106 10715 5. Nikkanen Markus ACH 265 278 543 110 11315 6. Lempelto Aku MJA 275 265 540 107 11215 7. Vuorinen Eino Jy-Su 260 271 531 111 10915 8. Roivas Samuli IJA 256 268 524 100 10615 9. Häggman Viktor DIANA 255 247 502 11215 10. Knuutila Jere PJA 259 270 529 10615 10. Varesvuo Eero Jy-Su 258 268 526 10615 12. Saine Juho-Eemil PJA 265 260 525 10415 13. Seppälä Eemil PoJo 258 260 518 103

Juniorit, tähtäinjoukkueet 13.3.201011-, 13- ja 15-vuotiaatKurikan Ryhti 1653 Tuokkola Tuomas Lehtiniemi Joni Raittila SamppaPorin Jousiampujat 1626 Mäenpää Eero Knuutila Jere Saine Juho-EemilPohjan Jousi 1588 Tapio Sinivuokko Parkkasaari Anssi Seppälä EemilIitin Jousiampujat 1484 Roivas Samuli Vanhatalo Joni Roivas IlariVaasan Diana-57 1456 Häggman Viktor Hjerpe Elisa Smeds Oscar17- ja 20-vuotiaatKurikan Ryhti 1609 Kontio Matias Vainionpää Petri Hautamäki JoniIitin Jousiampujat I 1559 Niskanen Iida Roivas Severi Roivas SanteriVaasan Diana-57 1498 Harju Katja Kåll Oskar Fagernäs AlexPohjan Jousi 1413 Hepola Jaakko Hepola Joonas Tauriainen MaijuIitin Jousiampujat II 1348 Niskanen Vili Laiho Elina Frost Emma

15 14. Ratilainen Samuel Arcus 250 253 503 10115 15. Parkkasaari Anssi PoJo 267 261 528 9915 16. Tuokkola Tuomas KuRy 276 279 555 9715 17. Uusitalo Janne PJA 251 239 49015 18. Koivisto Oliver DIANA 241 228 469I II YHT.17 1. Jauhiainen Atte TapErä 280 275 555 106 114 11117 2. Roivas Severi IJA 262 256 518 111 102 105 9317 3. Vikström Antti Sulka 264 268 532 105 106 102 10617 4. Hepola Jaakko PoJo 268 271 539 102 108 99 9817 5. Hepola Joonas PoJo 262 264 526 106 10617 6. Reiniharju Joonas OJM 261 271 532 101 10317 7. Niskanen Vili IJA 251 254 505 102 9817 8. Räsänen Teemu TapErä 275 270 545 9317 9. Kåll Oskar DIANA 249 248 497 9817 10. Fagernäs Alex DIANA 265 222 487 9717 11. Nurminen Teemu Piili 259 249 508 7817 12. Ståhl Martin DIANA 227 188 415 7817 13. Laukkanen Antti MJA 220 226 446 7117 14. Nordström Viljam Ramses 262 227 489 64T17 1. Sorsa Iina KyJo 267 265 532 106 100 109T17 2. Mattila Roosa Sulka 253 262 515 106 105 100T17 3. Frost Emma IJA 197 188 385 92 91 102T17 4. Matkaselkä Ira Sulka 242 245 487 89 82 68T17 5. Niskanen Iida IJA 256 268 524 90T17 6. Mäenpää Eeva PJA 222 243 465 81T17 7. Laiho Elina IJA 223 235 458 66T17 8. Tauriainen Maiju PoJo 162 186 348 62N20 1. Sorsa Tanja KyJo 264 282 546N20 2. Harju Katja DIANA 258 256 514N20V 1. Parkkasaari Elisa PoJo 200 164 36420 1. Vainionpää Petri KuRy 272 265 537 113 113 11320 2. Vanhala Santeri Piili 252 274 526 109 112 9920 3. Tiainen Eetu Piili 284 284 568 111 11120 4. Kontio Matias KuRy 285 285 570 111 10820 5. Roivas Santeri IJA 264 253 517 10820 6. Hautamäki Joni KuRy 243 259 502 107

Jousiammunnan juniori -SM Porin urheilutalossa 13.3.2010

Seniorien sisä-SM 27.03.2010 Pohjan Jousi


Suomalaiset säväyttivät halli-EM:ssaSisäammunnan EM Porec 15.–21.3.2010

15.3. maanantaiRaahauduimme Helsinki-Vantaan lentokentälle klo 5.15. Ensimmäinen näky oli Aki makaa-massa penkillä – vatsataudin tai ruokamyrky-tyksen kourissa. Joten lennolla Frankfurtiin Aki vietti suurimman osan ajasta lentokoneen wc-tiloissa, eikä todellakaan missään kymppiker-hossa.

Loppumatkasta kopista tuli ulos valkea kuin lakana oleva jousiampuja. Ambulanssi kaarsi paikalle Frankfurtin kentällä ja mies vietiin kol-meksi tunniksi nesteytykseen lentokentän lasa-rettiin. Muu joukkue jäi kentälle palloilemaan ja odottamaan jatkolentoa Zagrebiin.

Onneksi nesteytys onnistui ja Akikin kyyditet-tiin suoraan lähtöportille, juuri ennen konee-seen lähtöä. Värikin oli palannut miehen kas-voilla melkein normilukemiin.

Pääsimme laukkuinemme Kroatian kamaral-le, josta alkoi noin kolmen tunnin bussimatka kohti Porecia. Maisemat olivat mahtavat, kun pyyhälsimme bussilla vuoriston halki. Perille pääsimme iltaseitsemältä, 13 tunnin matkan jälkeen.16.3. tiistai

Viralliset harjoitukset urheiluhallilla, Porecin keskustan tuntumassa. Hieno uusi halli, ja kul-jetukset toimivat jälleen loistavasti tässä maas-sa hotellin ja ammuntahallin välillä.

Akkreditoinnissa otettiin koko porukasta ku-vat kortteihin. Aamulla olivat tähtäinjunnujen harjoitukset, seuraavaksi puoliltapäivin aloitti-vat taljat harjoittelun, ja iltapäivällä klo 15 oli viimeinen harjoitus, jossa vuorossa olivat ylei-set tähtäinluokat.

18.00 avajaiset hallilla. Seremoniat eivät onneksi kestäneet 40 minuuttia kauemmin, ja sen jälkeen päästiin hotellille syömään ja kir-joittamaan tätä tarinaa. Harmi, että nettiyhte-yttä ei ole järjestetty ilmaiseksi kisan ajaksi. Kolmen euron tuntitaksalla on oikeus surffaa-miseen. No onhan se otettava, jotta saadaan huomenna tiedotetta uutisotsikoihin ja ehkä vä-hän päivitettyä blogiakin.

Ilma oli loistava, 1–15 astetta lämmintä, tuuli vain teki siitä viileän paikoittain. Kevät on kuu-kautta aikaisemmassa kuin Suomessa. Katse-

lin, jotta krookukset ja bellikset kukkivat ranta-nurmikolla, kun kävin iltapäiväkävelyllä, taisi yksi omenapuukin kukkia.17.3. keskiviikkoAamu alkoi aurinkoisessa säässä. Akilla kiersi edelleen pakissa ja Merjalla jännitys meinasi kasvaa huippulukemiin, saapasteli hotellin käy-tävällä edestakaisin.

Taljajousen kisa ammuttiin aamupäivällä. Merja sivusi omaa ennätystänsä 568 pisteel-lä ja oli sijalla 13. Sussu ampui normaalitasoi-sen suorituksen, niin ikään 568 pistettä, ja oli tasaväkisessä kisassa sijalla 15. Erjalla nuolet kiersivät visaisesti ysin puolella. Pisteillä 557 hän sijoittui sijalle 20.

Marko oli alkukisan jälkeen sijalla 19 pistein 584. Lauri ja Reima eivät onnistuneet ammun-nassa toivomallaan tavalla, vaan he putosivat pois 32 ampujan kaaviosta.

Tähtäinjousen pojat Aki, Tero ja Vesa aloitti-vat klo 16 harjoitusammunnat, kisasta tuli iltaki-sa. Aki oli alkukisan jälkeen hienosti seitsemän-tenä pistein 582, Tero sijalla 18 pistein 574 ja Vesa sijalla 31 tuloksella 562.18.3. torstaiPudotusottelut. Lähdimme aamupalalle klo 6.30 ja klo 7.00 bussilla hallille. Joten ei näil-lä reissuilla maata puolille päivin. Taljamie-het aloittivat aamun joukkuekisaurakan. Mar-ko, Lauri ja Reima saivat vastaansa Espanjan joukkueen, jolle he hävisivät pistein 227–229. Se oikeutti kisassa sijalle 12.

Taljanaiset pääsivät joukkueena suoraan se-mifinaaleihin, koska kisaan ei ollut ilmoittautu-nut kuin neljä joukkuetta: Venäjä, Kroatia, Ita-lia ja Suomi.

Seuraavaksi hiillokseen joutuivat tähtäinmie-het joukkueena. Vastaan tuli alkukisojen perus-teella Ranska, jota pojat piirittivät reippaalla suorituksella, mutta hävisivät lopulta ottelun pis-tein 230–233. Sijoitukseksi tuli kuitenkin hie-nosti viides.

Viiden minuutin huilaamisen jälkeen pojat jatkoivat henkilökohtaisilla pudotuksilla. Vesan ja Markiya Ivashkon ottelu päättyi ukrainalai-sen voittoon 112–116. Aki ampui Anton Prile-pauta vastaan, mutta hävisi ottelun 113–118.

Teksti ja kuvat: Sussu Makkonen

Tero päätyi ottelussaan Heribert Dornhoferia vastaan tasatulokseen 114–114. Uusintanuo-let 10–10 ja 10–8 kääntyivät kuitenkin itäval-talaisen hyväksi.

Pitkä päivä jatkuu hallilla miesten taljan hen-kilökohtaisilla pudotuksilla. Marko lähti pudo-tuksiin sijalta 19 ja sai vastaansa Ruotsin Carl-Henrik Gidenskoldin. Marko voitti tiukan otte-lun uusintanuolella 115–115, 10–9.

Seuraavalla kierroksella hän kohtasi Hollan-nin Peter Elzingan, jolle hävisi ottelun 117–120.

Ja viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä naisten taljajousi. Merja ja Erja joutuivat alku-kisan pisteillä vastakkain ensimmäisessä otte-lussa, jonka Merja voitti 113–112.

Seuraavalla kierroksella hän sai vastaansa Belgian Gladys Willemsin. Ottelu meni jänni-tysnäytelmäksi: ennen kolmea viimeistä nuolta oltiin tasalukemissa 85–85, joten viimeiset kol-me nuolta ratkaisivat kaiken. 113–114 Glady-sin hyväksi. Niin lähellä mutta niin kaukana.

Susannan otteluvastustaja oli Sveitsin Sandra Prudente. Ennen viimeistä sarjaa Susanna oli tappiolla 83–86. Hän kuitenkin vastasi bingol-la ja vastustaja ampui vain 3 x 9, jolloin pää-dyttiin tasoihin 113–113.

Ratkaisu tuli uusintanuolella. Susanna ampui puolen nuolen verran ysin puolelle ja vastusta-ja keskelle kymppiä. Eli niin lähellä mutta niin kaukana. Taistelematta eivät taljanaisetkaan kotiin lähteneet. 19.3. perjantaiHarjoitellaan joukkuekisaan taljanaisten semi-finaaleihin. Joukkueita tosiaan oli vain neljä ilmoittautunut, jolloin kaikki pääsevät suoraan lauantain semifinaaleihin. Muuten päivä oli ammunnasta vapaata, kun juniorit olivat vuo-rossa.

Harjoitukset sujuivat hyvin. Saimme tyttöjen kanssa hyvän rytmin ammuntaamme, ja minul-le jäi viimeiselle nuolelle pääosin 15-20 se-kuntia aikaa. Eli kaikessa rauhassa huomisiin otteluihin.

Kuten Mertsi (Merja) hokee: ”Mulla ei oo mi-tään hävettävää” – suomennos: meillä ei ole mitään hävittävää.

Harjoituksissa tuloksemme olivat luokkaa 224-230 pistettä. Kerrankin olemme pääs-seet treenaamaan joukkuekisaan kunnolla. Oma paikkani viimeisenä ampujana tuntui so-pivan minulle kuin nenä päähän.

Harjoitusten jälkeen kiertelimme loppupäi-vän kylillä ja hallilla katselemassa junnujen loppuotteluita.20.3. lauantaiKlo 6.00 ylös, syömään, seitsemän bussilla hallille ja lämmittely alkoi vapaalla ammunnal-la. Virallisten treenien jälkeen päästiin semifi-naaliin.

Taljanaisilla oli vastassa Italia, joka oli pa-rempi pistein 226–229. Putosimme pronssiot-teluun, jossa saimme vastaan Venäjän, joka semifinaalissa oli pudonnut 225–227 Kroati-aa vastaan. Meitä vastaan venäläiset hieman heräsivät ja alkoivat terästäytyä, joten ottelu päättyi 224–229 Venäjän hyväksi.

Oli hienoa päästä kerrankin finaaleihin vii-meiselle päivälle ampumaan – niin kivaa, että se on jatkossa tavoitteena niin henkilökohtaisis-sa ammunnoissa kuin joukkueenakin.

Finaaleiden jälkeen oli palkintojen jako ja päättäjäispuheet. Kaikissa luokissa palkittiin myös 4. sijan saavuttaneet ampujat EMAUn kunniakirjalla ja ruusulla. Joten me tytötkin saim-me tunnustuksen taistelustamme.

Päivä päättyi normaaliin illalliseen kynttilän valossa, ja siinä se banketti sitten olikin. Täh-täinampujat aloittivat kotimatkansa Porecista kahden pintaan sunnuntain vastaisena yönä bussilla kohti Zagrebia.21.3. sunnuntaiTaljajoukkue vietti vapaapäivän nukkuen ja kaupungilla shoppaillen sekä syöden. Viikon kysytyin asia taisi olla ”Monelta syödään?”. Välillä tuntui, että aina mennään ruokapöydäs-tä ruokapöytään.22.3. maanantaiNyt istumme Zagrebin kentällä ja minä kirjoi-tan tätä juttua lentoa odotellessa. Kotona ol-laan klo 1.30 pintaan tiistain vastaisen yönä. Muutama tunti unta kuuppaan ja aamulla töi-hin raatamaan.Kroatia vaikenee…

Suomi osallistui EM-hallikisaan yhdeksänhenkisellä joukkueella.

Tero Lindroos lämmittelemässä ennen joukkuekisaa.

Keijo Kallunki, Järvenpään Jousiampujat1) Pidän tästä systeemistä enempi.2) Pidän tätä enemmän to-dellisena pudotusammuntana kuin entistä, koska varsinkin kolmen nuolen matseissa on oltava hereillä koko ajan ei-kä lipsahduksiin ole varaa.

3) Ei vaikuta, alkukilpailu on oma kisa ja pudotuski-sassa kaikki pitää voittaa, jos meinaa pärjätä. Silloin ei voi miettiä, kuka tulee kaaviossa vastaan.4)Alussa on ehkä helpompaa, mutta 1–3 tai 1–5 tilanteessa alkaa jo syke "hieman" nousta ja toisin päin on aika helppo hengittää.

Atte Jauhiainen, Tapanilan Erä1) Vanha oli mielestäni pa-rempi, koska se ei antanut yhtäkään huonoa nuolta, saatikka kokonaista sarjaa anteeksi. Tärkeintä on kui-tenkin se, että pudotuskier-rosten perusperiaate säilyy samana, eli voittaja jatkoon

ja häviäjä putoaa.2) Aikaisempi systeemi ei antanut anteeksi huono-ja osumia, ja näin ajateltuna se oli oikeudenmukai-sempi.3) Valmistautumiseen se ei vaikuta, eikä oikeastaan ajatuksiinkaan, sillä pyrin ampumaan vain nuoli ker-rallaan.4) En usko, että kumpikaan systeemi on henkisesti vaikeampi, mutta ne ovat sen verran erilaiset, että vertaileminen on vaikeaa.

Laura Kourula, Tampereen Jousiampujat1) Mielestäni uusi systeemi on hyvä ja mielenkiintoinen. Se tekee myös pudotuskilpai-luista yleisöystävällisen, sillä tilannetta on helppo seura-ta.2) Mielestäni on oikeuden-mukainen, parempi voittaa.

Tuloksia katsellessa näyttäisi siltä, että settisysteemis-sä ammutaan keskimääräisesti enemmän todella hy-viä ja vastaavasti todella huonoja sarjoja. Mahdol-lisesti tähän on syynä, ettei tarvitse "pelätä" huonoja

osumia ja voi ampua kaikki tai ei mitään -asenteella. Kuitenkin pitkässä juoksussa pudotuksissa tasaisesti omalla tasollaan ampuva on myös pudotusten jäl-keen tulosluettelossa omalla tasollaan. En usko että oman tason ylittäminen jatkuvasti pudotusotteluissa on mahdollista, vaan tekeminen on saatava myös peruskilpailussa riittävän korkealle tasolle.3) Settisysteemissä on pidettävä kirkkaana mieles-sä, että mahdollisuudet voittoon on loppuun asti, ei-kä yksi tai kaksi huonoa nuolta ratkaise ottelua yhtä helposti kuin vanhassa systeemissä. Mahdolliset huo-not suoritukset otteluissa on siis pyrittävä nollaamaan mahdollisimman nopeasti.4) Ajattelin, ennen kuin oli kokemusta settipudotuk-sista, että olisivat helpompia henkisesti, mutta yhtä vaikeita ne näyttävät olevan kuin vanhalla systee-milläkin.

Timo Kivimaa, Jousi-Jussit1) Yleisön kannalta SET-sys-teemi on jännittävämpi ja helpommin seurattava kilpai-lumuoto. Haittapuolena uu-dessa kisamuodossa on mie-lestäni pudotuskisan pidenty-minen entisestään. Kisapäi-västä tulee pidempi, mikä puolestaan hankaloittaa ki-

soihin kauempaa tulleiden elämää.2) Paremmat sarjat ampunut ampuja voittaa, eli SET-systeemi on oikeudenmukainen. SET-systeemi antaa mielestäni heikommalle ampujalle enemmän mah-dollisuuksia. Kolme nuolta ja tauko, eli rytmi on hi-taampi: tauon jälkeen tarvitsee saada "vain" kolme nuolta keskelle entisen 12 nuolen sijaan. Jos tulee huonoja osumia, koko pudotus ei vielä kaadu siihen, vaan saa uuden mahdollisuuden. Toisaalta hyvän ampujan yksi huono laukaus ei vaikuta hänen jatko-mahdollisuuksiinsa niin paljon kuin ennen.3) Kokemuksieni mukaan ei, kaikki pudotukset on voitettava kuten ennenkin. 4) Mielestäni helpompaa, koska jokainen setti on kuin uusi kisa.

Evert Ressar, Viro1) Mielestäni SET-systeemi tarjoaa enemmän jännitystä ja mielenkiintoa katsojille.2) Uuden systeemin ei pitäisi sallia ampujien herpaantua hetkeksi. Verrattuna vanhaan systeemiin uusi on siksi hiu-kan epäoikeudenmukainen.3) SET-systeemillä ammutta-

essa ei pitäisi koskaan aliarvioida vastustajaa. 4) Uusi systeemi on parempi siinä mielessä, että kun koskaan ei tiedä, milloin epäonnistunut suoritus sattuu omalle kohdalle, niin yksittäinen virhe ei vie-lä ratkaise ottelua, kuten vanhalla systeemillä, jossa virhe olisi tiennyt tappiota.

Gallup

Jatka keskustelua aiheesta verkossa www.jousiampujainliitto.fi

Jousiampuja-lehti kysyi viideltä ampujalta mielipiteitä seuraaviin kysymyksiin:

1) Mitä mieltä olet uusien sääntöjen mukaisesta SET-pudotuskisasysteemistä?

2) Onko sarjavoittoihin perustuva systeemi mie-lestäsi oikeudenmukainen ja tasapuolinen ampujil-le verrattuna entiseen pudotuskierrokseen?

3) Vaikuttaako sarjavoittosysteemi henkiseen valmistautumiseen tai ajatuksiin kisan aikana?

4) Onko henkisesti helpompaa tai vaikeampaa, kun kilpaillaankin sarjavoitoista eikä 12 nuolen yhteistuloksesta?

LAUKAISUGallup, jonka aiheesta jatketaan

keskustelua verkossa: jousiampujainliitto.fi

16 JousiampuJa 1/2010

Tämä kirja kertoo käytännönläheisesti tähtäinjousien välineistä, niiden huoltamisesta, säätämisestä ja virittä-

misestä sekä biomekaniikkaan perustuvasta ammuntateknii-kasta ja jousiampujan harjoittelusta.Kirja on tarkoitettu jousiammunnasta kiinnostuneille, aktiiviampujille, valmentajille ja seurojen toimihenkilöille.Kirjan tavoite on, että jousiampuja voisi harrastaa kieh-tovaa lajiaan hymyssä suin, seurat innostuisivat pitämään peruskursseja ja lajista kiinnostuneet rohkaistuisivat osal-listumaan niille.

240 sivua, runsaasti kuvia, piirroksia ja hyödyllisiä taulukoita.Kirja on painettu 6/2009.

Hinta 45€ + postitus (Maksuaika 2 vk)

Tutustu: www.jousiampuja.info ja tilaa: ti laus(at)jousiampuja.info tai Veikko Virta 0408373330 (tekstiviesti) Seurojen tai kansalaisopistojen jousiammuntakurssien vetäjien kannattaa kysyä yhteistilaushintoja.

JOUSIAMPUJAN ABC

P erttu Ronkasen vetämä seuraohjaaja-kurssi käynnistyi tervetuliaishöpinöiden

jälkeen kysymyksellä: kuinka monen mielestä jousiammunta on urheilulaji? Jokainen läsnä-olija nosti kätensä ylös, ja tämän perusteella alettiin käsitellä seuratoimintaa, sen nykyistä tilaa ja kehitystä.

Kurssin aikana käytiin läpi monipuolisesti val-mentamista – oikeasta ammuntatekniikasta ai-na videoanalyysin perusteisiin ja Dartfish-ohjel-man käyttöön. Muutamat kurssilaiset pääsivät suureksi riemukseen varoittaviksi esimerkeiksi valkokankaalle mutta saivat tiukan analysoin-nin jälkeen hyviä neuvoja ammuntansa kehit-tämiseen.

Kuten edellä todettiin, jousiammunta on ur-heilulaji, vieläpä kilpaurheilulaji. Koulutukses-sa opimme, että tehokas harjoittelu on paljon muutakin kuin ammuntaa. Siihen tulisi kuulua yleisten terveellisten elämäntapojen lisäksi myös lihaskunto- ja kestävyysharjoittelua unoh-

tamatta lihashuoltoa, venyttelyä ja kunnon läm-mittelyä ennen viivalle menoa.

Kurssilla pääsimme siis myös tositoimiin: ku-minauhajumppaamaan sekä testaamaan lihak-sia punnertamalla ja huojumalla jumppapallon päällä. Leopardin kusetusta ja x-kiertoa sitten vaan treenaamaan!

Jousiammuntaharjoituksetkaan eivät ole vain taulun tuijottamista, treenistä saa mo-nipuolisempaa ja mielekkäämpää erilaisil-la harjoitteilla. Esimerkiksi ampumalla tasa-painolaudan päältä opetellaan löytämään oikea painopiste. Hyödyllistä ja hauskaa. Tekniikan opettelun apuvälineinä esiteltiin myös kuminauhajänne – kaikki seuralaiset as-kartelemaan!

Tavoitteena yhtenäinen järjestelmä

Seuraohjaajakoulutuksen tarkoituksena oli oh-jata seuraohjaajia, ja ohjeita saimmekin ja

paljon. Puhuimme oikeasta tekniikasta, opet-telimme toisiamme koekaniineina käyttäen ohjaamaan selkävetoa ja vetokäden oikeaa asentoa.

Lisäksi jokaisella valmennukseen osallistu-neella seuralla on nyt käytössään valmis run-ko alkeis-, harrastus- ja kilparyhmien käyttöön. Kullekin ryhmälle on omat ohjelmansa ja har-joitteensa.

Tavoitteena on, että koko Suomessa kurssit olisivat perusteiltaan yhtenäiset ja opetettaisiin ampumaan oikealla tekniikalla alusta asti. Am-pujan olisi tällöin helpompi ja mukavampi siir-tyä tasoryhmästä toiseen, junnuista aikuisiin tai vaihtaa seuraa.

Oppien siirtäminen vaatii seuroissa paljon aikaa ja vaivaa, mutta näin saavutetaan hieno ja toimiva systeemi, joten vaivannäkö varmasti kannattaa.

Ensimmäinen seuraohjaajakoulutus pidettiin huhtikuussa Helsingissä

Teksti: Saara Mäkelin

Tässä muutamia jousiammunta-aiheisia vitsejä poimittuna ja suomennettuna maailmalta.

Mitä "oikea" jousiampuja sanoo talja-ampu-jalle?

"Sinulla on näköjään vieläkin nuo apupyörät jousessasi."

Mitä perinnejousiampuja sanoi tullivirkailijalle, kun häneltä kysyttiin, onko paketissa vaaralli-sia aineita tai esineitä?

"Ei ole, vain läjä puuta ja sulkia."

Kumpi on vaarallisempi, todella hyvä vai sur-kea jousiampuja?

Surkea... Koska todella hyvät osuvat mihin täh-täävätkin, mutta surkeat voivat osua mihin ta-hansa.

Kreivi oli metsästysretkellä palvelijoidensa kanssa kun he saapuivat ison puun juurelle. Puuhun oli maalattu useita tauluja, joista jokai-sen keskelle oli ammuttu nuoli.

"Kuka on tämä kerrassaan mainio ampuja", kreivi ihasteli. "Minun täytyy löytää hänet!"

Pienen etsinnän jälkeen he löysivät nuoren pojan, joka kantoi jousta ja nuolia. Lyhyen kuulustelun jälkeen poika tunnusti ampuneen-sa nuolet jokaisen maalitaulun keskelle.

Kreivi oli vieläkin vähän epäilevä ja kysyi:

"Ethän vaan kävellyt taulujen luo ja iskenyt nuo-lia keskelle?"

"En herrani. Ammuin kaikki nuolet 100 met-rin päästä. Vannon tämän kaiken sen nimeen, mitä pidän pyhänä!"

"Tämä on todella hämmästyttävää, minä ha-luan sinut palvelukseeni välittömästi!", kreivi sa-noi. Poika kiitteli kovasti tarjouksesta.

"Minun täytyy kuitenkin vielä pyytää jotain vastineeksi. Kerro, miten osaat ampua noin hy-vin", kreivi kysyi pojalta.

"No, ammuin ensin nuolet puuhun ja sen jäl-keen maalasin taulut nuolien ympärille", poika vastasi virnistäen.

Jutussa olevat vitsit löytyvät osoitteesta:www.kareinen.fi/jousiampuja

Jos tiedät näiden lisäksi myös muita hyviä jou-siammunta-aiheisia vitsejä, niin lähetä sähkö-postilla osoitteeseen: [email protected]

Maailmalta poimittuaTällä palstalla esitellään internetistä löytyviä kiinnostavia artikkeleita ja sivustoja sekä muita jousiammuntajulkaisuja maailmalta.

Teksti: Mika Kareinen

JÄLK IP ITOJousiampujan muistolle

K uljin joskus 80–90-luvulla Hailuodossa työmatkoillani. Menin kerran erään ta-

lon pihaan ja kyselin isännältä rakennuslupaa pylväslinjan rakentamiseen, Hänen maidensa poikki. Pihallaan Hänellä oli jousiammunta-tausta, jossa taulu. Siitä heti kyselemään mie-hen eloa ja olemusta. Hän oli minua vanhem-pi, rauhallinen ja ystävällinen ihminen. Kertoi olevansa Taiteilija, kuuluisan Teuvo Pakkalan sukua. Oli opiskellut aikoinaan Taideakatemi-assa, asunut jossain päin Etelä-Suomea. Myö-hemmin kyllästynyt kiireeseen ja tyhjänpäiväi-seen elämään etelässä ja oli muuttanut Hailuo-toon. Siitä sitten mentiin juomaan Hänen tarjo-amaansa teetä ja jatkamaan keskustelua jousi-ammunnasta ja taiteesta. Hän esitteli joustaan, ateljeetaan ja tekemäänsä Hailuodon vaaku-naa sekä monia muita töitään.

Jousiammunnasta Hän kertoi: Ammun lähes päivittäin, tavoitteenani on saada nuolet tau-luun, joskus jopa punaisen rinkiin. Silloin kun ammun, niin en ajattele mitään muuta, keskityn vain suoritukseen. Sitä Hän toisti. Kertoi että ammunta auttaa Häntä työssään keskittymään olennaiseen. Monesti olen miettinyt ja palan-nut noihin tunnelmiin ja ajatuksiin, kuinka kes-kittyminen johonkin tiettyyn suoritukseen auttaa arkipäivän työelämässäkin. Myöhemmin kun kävin Hailuodossa, niin usein poikkesin Hänen luonaan juomassa teetä ja ampumassa jousel-la. Minulle jäi Hänestä ja niistä tapaamisista mukavat opettavaiset muistot.

Taidemaalari Teuvo-Pentti Pakkala kuoli 89-vuotiaana 13.1.2010.Ilkka Hallenberg

Ps. myös linjan rakennus Hänen tontilleen onnistui.

Anne Lantee


��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

jousiampuja 1/2010

Documents