N:o 3-4 - 60 KARJALAN HEIMO 1996

Jukon lahti ja Prokon kylaKauniin Voijarven lounais-

rannalla seisoo vanha karjalai-nen kyla Jukkoguba, karjalai-sittain Prokkola. Se sijaitsee 25kilometria Paatenen kyla'stalounaaseen. Nykyaan siella eiasu keta'an. Vain kesaisin tule-vat ta'man kylapahasen entisetelaja't ja mb'kkila'iset - huoah-tamaan luonnon helmaan. Jaluontohan talla on mita suotui-sin: puhdas ilma, raikas vesi,hiljaisuus ja rauha. Miksi ih-miset jattiva't ta'man kyla'n? Jamilloin he ta'nne aikoinaan tu-livat.

Elin tuossa kyla'ssa vuosina1954—57, ja sain kuulla vanho-jen asukkaiden kertomuksiakylan alkuperasta. Joskus en-nen Pietari Suuren hallitus-kautta tarun mukaan asettuiVoijarven rannalla perheineenJukko-niminen mies. Tasta sainimensa ja'rven lahti ja kyla -Jukkoguba (lahti). Vastakkai-sella rannalla niemen nena'ssametsamb'kissa asusteli Prokko-niminen mies (Prokopij). Ha-nesta tulee ta'man kylan nimikarjalaisittain Prokkola- Pro-kon kyla. Ennen Jukkogubaansiirtymistaa'n Jukko asusteliVoijarven ita'isellarannallakah-deksan kilometrin paa'ssa nie-messa, jota sanottiin sittem-min Jukonniemeksi. Molem-mat olivat perimatiedon mu-kaan tulleet pohjolasta, Kale-valasta. Mahtavien kuusien pe-rusteella, jotka viela nytkinkasvavat kylan kalmismaalla,voi olettaa ta'man tapahtuneenyli kolmesataa vuotta sitten.Vanhat kylan elajat kertoivatmiehesta, jolla oli ennen sotaa(jatkosota) ika'a yli sata vuotta.Han muisti ajan, kun kylanymparilla'kasvoi ikimetsa, mo-nisatavuotiaat kuuset, saman-laiset kuin viela nakee kalmis-maalla. Mutta aikaa myb'tenmetsa't hakattiin, kaskettiin,kuokittiin pelloiksijaniityiksi.Na'ma ajat ha'n viela muisti jakertoi,etta ennen hanta kylassaoli elanyt kolme sukupolveahyvin pitkaikaista rahvasta.

TervaskantojaAina itsekin tapasin naisen,

joka oli 11 -vuotta vanha, muttaviela kuin morsian ikaa'n, niinterveen nako'inen. Kertaakaanelaissa'a'n ei ollut vakavasti sai-rastanut. Syynataha'nihmistenpitkaikaisyyteen oli nahta'vastiitse luonto ja kova tyo toi-meentulon turvaamiseksi. Jatyota piti tehda paljon. Maatovat ta'alla kauttaaltaan kiviset.Aatra ja karhi olivat sen ajan

Prokkolan (Jukkoguban) kalmisto Voijarven rannalla.

maatalouskoneet. Peltotilkkui-hin kylvettiin ruista, ohraa,kauraa, hernetta, naurista japerunaa;myo'skasvatettiin pel-lavaajahamppu. Paitsimaata-loutta kylan asukkaat harjoitti-vat karjataloutta, metsastysta

ja kalastusta. Kun vilja vielapiti puida, pellava ja hamppumuuttaa langoiksi, vuodat ka-sitella, kalat ja marjat sailoatalveksi, niin eipa ollut aikaa-kaan sairastella, muistelevatvanhat ihmiset.

Toimet ja tyot

Prokkolan asukkaiden pa'a-elinkeinonaoli maatalous niin-kuin muidenkin Seesjarvenkylien. Maasyb'tti.juottijapuki.

Ennen vanhaan ihmiset polt-

J U K K O G U B A 1954

1) I. Jurgin, 2) V. Dorkin, 3) M. Godareva, 4) N. Loshkini ja N. Diev, 5) I. Gorsojev, 6) S. Jurgin,7) A. Loshkina, 8) E. Fedotov, 9) F. Korotjajev, 10) D. Ogrijev, 11) kauppa, 12) I.Aristov ja M.Grigorjeva, 13) N. Grigorjev ja E. Grigorjeva, 14) P. Filatov, 15) A. Filatova, 16) M. Pontin, 17)E. Loshkini, 18) A. Mikkojev, 19) Filatov, 20) E. Dorkin, 21) F. Markova ja M. Fedotov, 22)karjapiha, 23) autiot talot. Hautausmaa

1996 KARJALAN HEIMO N:o3-4- 61

11

tivat paljon metsaa, kaskea, jakylvivat vapautuneille mailleviljaa. Leipahan oli tuon ajantarkein elintarvike, jase pyrit-tiinkasvattamaan itse. Elonleik-kuun aikaan vilja korjattiin sir-pilla. Lyhteet kuivatettiin haa-sioissa, ja puitiin riihessa. Jy-vat jauhettiin kasikivilla jau-hoksi.

VesimyllytProkkolassa ollessani na'in

vielakaksi myllya, jotka pyori-vat vesivoimalla. Pari kilomet-ria kylasta, suosta, joka oli noin15 metria'ja'rven pintaa ylem-pana, virtasi pure. Siihen olirakennettu seitseman myllya,jotka olivat olleet toiminnassavielaennen sotaa.Ylimmainenjauhinkivi pyori veden voimal-la, joka syoksyi rannia pitkinvaltavalla nopeudella siipirat-taalle. Jauhatuksen laatua olimahdollisuus saataa. Vuorokau-dessa tallaisella myllylla jau-hettiin 50-60 kiloa jyvia.

Talonpojat, joilla oli paljonviljaa, jauhattivat ne Paatenes-sa. Se tyo tehtiin talvella, koskakesateita kylaan ei ollut ja ras-kaiden kuormien kuljetusmahdotonta.

Jokaisella perheella oli leh-ma ja nuorta karjaa, myos va-hintain viisi lammasta. Sikojataponpojat eivat taalla pain kas-vattaneet. Harvalla oli kanoja-kaan.

Heina karjalle saatiin tulva-niityilta, jokivarsilta, jarvienrannoilta ja myos niitettiin kui-vatuilta soilta. Prokkolan talon-pojat olivat verrattuna muidenkylien elajiin tyoteliaita ja hy-vin toimeentulevia. Aina eiomaa viljaa kuitenkaan riitta-nyt uuteen saloon saakka.Avuksi piti ottaa peruna, naurisja tietenkin kala.

Voijarvi antoi kalaa

Kalastusta kylassa harjoitti-vat kaikki. Voijarvi ja muut la-hivedet olivat kalaisia. Erittainarvokkaanapidettiinpaljaa(lo-hikaloihin kuuluvalaji), siikaaja muikkua. Kalaa pyydettiinverkoillaja nuotalla. Kylassaoli myos omat venemestarit;omaa kylaa kauemmaksi eiveneen ostoon tarvinnut lahtea.

Kalaa sailottiin monella ta-valla: suolakalaa, kapakalaajailmakuivakalaa. Paljon sitamyytiin valittajillekin. Myyn-tiin meni myos metsastajiensaalis.

Kylassaolivuosisatojaollutsivuelinkeinona sorsan munienkeraily alkukesasta. Isalta po-jalle meni tieto sorsien pesa-paikoista seka munien keraa-

Melko syvaan taytyy kumartaa, kun astuu sisalle Prokkolan van-han tsasounan ovesta. Huomaa erikoinen nurkkarakenne.

misesta siten, ettei se ole va-hingollista sorsakannalle.

Talveksi kerattiin myos mar-joja, etupaassapuolukkaa, sekasieniajoitasuolattiinjakuivat-tiin.

Talvisin kuljetettiin hevosil-la rautamalmia Tumban ja'rvis-ta Sigovetskin rautatehtaalle.KyIan miesvakea oli myos met-sasavotoilla kaatamassaja juon-tamassatukkeja. Uittomiehinaolivat muut palkalliset tyomie-het.

Kansanjuhlat japerinteet

Karjalaiskylien asukkaat oli-vat oikeauskoisia ja juhlivatkaikki ortodoksisetkirkkojuh-lat. Kuitenkin keskustellessaanvanhojen asukkaiden kanssasaattoi helposti huomata kan-sanjuhlien puolittaisen funk-tionalismin, jossa oli pakanal-listen uskomusten aineksiasekaheimosuhteita ja heimositeita.

Kirkkojuhlia pidettiin lapikoko vuoden kirkkopyhimys-ten mukaan. Prokkolan kylankirkkopyha oli Pyhan Kolmi-naisuuden juhla, Stroittsa.1800-luvulla oli sen kunniaksikalmismaan jylhien kuustenkatveeseen rakennettu tsasou-na. Se on yha pystyssa suojel-tuna rakennuksena.

Pruasniekkoihin tuli paljonvieraita lahikylista ja kauem-paakin, tuli jalkaisin tai vp-neella. Vieraat majoitettiin ta-loihin, mutta joskus tilanpuut-teessa myos heinalatoihin. Yh-teen taloon saattoi tulla yli kym-menenkin heimolaista. Juhlienaikana nuoret tapasivat toisi-aan ja solmivat tuttavuuksia,jotka useinpaatyivatkosintaan.

Pruasniekat kestivat kaksipaiva'a. Aamustakaytiin tsasou-nassa, toisellapaivanpuoliskol-la aloitettiin juhliminen, kisat

ja tanssit; valilla kaytiin murki-nalla. lllallisen jalkeen nuoretmenivat juhlapessotalle. Van-hemmilla oli omat illanistujai-sensa.

Tsetvertti mukanatalosta taloon

Toisenana paivana juhlimi-nen alkoi jo aamusta.

Juhlapoydassa miehet otti-vat pikarillisen. Viinaa tuotiinPaatenesta suurissa pulloissa,joiden nimitys oli tsetvertti. Nevetivat neljanneksen amparia,siis kolme litraa. Tama pullovaelsi miesvaen mukana talos-ta taloon. Kussakin paikassaotettiin pikarilliset ja syotiin,mita talossa oli ja jatkettiin

matkaa. Nainjuhlittiin niin kau-an kuin ainetta riitti.

Liikaa intoa purkaakseennuoret prihat jarjestivat keske-naan paini- ja nyrkkeilyottelu-ja. Juhlavaatteitakuitenkin var-jeltiinjaniinpapihakuusienok-sillasaattoi joskus riippuakym-menenkin paitaa. Ne oli riisut-tu paa'lta, jotteivat repiaisi tii-mellyksessa.

Pruasniekkamurkinalle val-mistettiin perinteisia karjalai-sia ruokia, erilaisia piirakoita,sankia, kalakukkoja ja muitakulinaarisia herkkuja.

Juhlien aikana tehtiin myoskauppaa, ostettiin ja myytiin.Kun siihen aikaan ei ollut pos-tia eika puhelimia, koko laaninuutiset saatiin tietoon na'idenJuhlien aikana. Kun kirkkopy-hiavuodessaolipaljonjaniissakuljettiin runsaasti kylasta toi-seen, uutiset levisivat melkonopeasti.

Ennen v a l l a n k u m o u s t aProkkola-Jukkoguba kuuluiPaatenen kuntaan. Kihlakuntaoli Poventsa, joka taas kuuluiAunuksen kuvernementt i in.Ensimmaisen vaestonlasken-nan (1905) mukaan Prokkolankylassa oli 22 taloa ja 149 asu-kasta.

Nyt siella ei asu kukaan.Viimeinen asukas Mihei Pon-tin perheineen jatti kylan v.1991.

TAISTO KAINULAINENPaatene

EKOART- LUKIO VIENANKARJALASSA JYSKYJARVELLA

Jarjestajat: Suomussalmen kunta, Kainuun kesayli-opisto ja Kalevalan piiri. Aika: 17 - 28.7.1996Kohderyhma: 15-25 vuotiaat ymparistotaiteesta kiin-nostuneet lukiolaiset ja opiskelijat. Tavoite: Perehdyt-taa osallistujat kalevalaiseen kulttuuriin kuvataiteen,tanssin, musiikin ja kansanperinteen pohjalta. Ekoartlukio korvaa lukion oppimaarasta kuvaamataidon,liikunnan ja musiikin soveltavia tai syventavia kurssejakoulukohtaisesti sopien. Sisalto: Osallistujat tutustuvatryhmissa kuvataiteeseen, tanssiin, musiikkiin ja eko-tutkimukseen. Luodaan taidetta erilaisten kulttuuripe-rinteiden ja nykytaiteen kohdatessa. Tutkitaan luonnonja taiteen vuorovaikutusta. Toteutetaan monitaiteinenesitys. Tyoskentelyssa hyodynnetaan saatavilla olevialuonnonmateriaaleja. Harjaannutaan yksilollisesti ryh-missa tyoskennellen; learning by doing.Kurssimaksu: 950 mk, yli 20 vuotiaat 1.700 mk Kurs-simaksu sisaltaa opetuksen, matkat (Suomussalmelta)ja majoituksen (koulumajoitus Jyskyjarvella), ruokailut,vakuutuksen ja tyomateriaalit. (viisumi 150 mk)Ilmoittautuminen ja lisatiedot: 14.6. mennessa puh.(986) 7191708/MirjaRahtu