kaukolämmön mittaus suositus k13/2008kaukolämpö suositus k13/2008 kaukolÄmmÖn mittaus tämä...

Kaukolämmön mittaus Suositus K13/2008

Kaukolämpö

Kaukolämmön mittaus

© Energiateollisuus ry 2008

ET-Kaukolämpökansio 1/2

Kaukolämpö Suositus K13/2008

KAUKOLÄMMÖN MITTAUS Tämä suositus käsittelee asiakkaille toimitettavan kaukolämmön mittaamista. Suosituksessa määritellään kaukolämmön mittaustoiminnot ja –järjestelmät. Suositusta voidaan myös so-veltaa kaukojäähdytysenergian mittaamiseen. Julkaisua on tarkoitettu käytettäväksi yleisenä ohjeena kaukolämpöenergian mittauksessa, mittarien hankinnan apuvälineenä ja mittaustoiminnan käyttöohjeena. Lisäksi suosituksessa on esitetty mittarivalmistajille mittauksen vaatimukset ja kuvattu olosuhteet, joissa mittarien on toimittava. Suosituksessa on huomioitu mittauslaitedirektiivin asettamat vaatimukset. Myös siirtymä-kauden aikana (enintään vuoteen 2016 asti) hyväksyttävät mittarit on kuvattu suosituksessa. Tämä suositus korvaa "Kaukolämpöenergian mittaamista koskevan suosituksen" K13/1994. Suositus on hyväksytty Energiateollisuus ry:n kaukolämpövaliokunnan kokouksessa 29.1.2008. Mittaustyöryhmä Veli-Matti Mäkelä Mikkelin Ammattikorkeakoulu Juhani Halttunen Mitox Oy Pekka Joutsenvirta Fortum Power and Heat Oy Jari Kairama Turku Energia Oy Asko Kilpeläinen Kajaanin Lämpö Oy Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry Lämmönkäyttötoimikunta Tuomo Toivanen Hyvinkään Lämpövoima Oy Petri Flyktman Jyväskylän Energia Oy Jarmo Jokisalo Fortum Power and Heat Oy Lassi Kortelainen Vantaan Energia Oy Veli-Matti Mäkelä Mikkelin Ammattikorkeakoulu Timo Neira Helsingin Energia Kauko Vehmanen Rauman Energia Oy Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry

Kaukolämpö Suositus K13/2008

KAUKOLÄMMÖN MITTAUS SISÄLLYSLUETTELO

1 Johdanto.............................................................................................................1 1.1 Tausta...........................................................................................................1 1.2 Termit ja määritelmät......................................................................................2 1.3 Vertailu vanhan lainsäädännön ja MIDin mukaisista merkinnöistä ..........................5 1.4 Lyhenteet ......................................................................................................6

2 Lainsäädäntö ja määräykset...................................................................................6 2.1 Mittauslaitedirektiiviä edeltänyt lainsäädäntö, tyyppihyväksyntä ............................6 2.2 Mittauslaitedirektiivi ........................................................................................6 2.3 Muu lämpöenergiamittareita koskeva lainsäädäntö...............................................7

3 Kaukolämpöenergian mittaaminen ..........................................................................8 3.1 Yleiset vaatimukset .........................................................................................8 3.2 Nimelliset käyttöedellytykset ............................................................................8

3.2.1 Käyttöympäristö........................................................................................8 3.2.2 Käyttöolosuhteet .......................................................................................9

4 Lämpöenergian mittauslaitteet ...............................................................................9 4.1 Virtausanturi ................................................................................................ 10

4.1.1 Rakenne................................................................................................. 10 4.1.2 Lujuus- ja rakenneolosuhteet .................................................................... 11 4.1.3 Ominaisuudet ......................................................................................... 11 4.1.4 Virtausanturin tarkkuusvaatimukset ........................................................... 11 4.1.5 Impulssilaite ........................................................................................... 12

4.2 Lämpömääränlaskin ...................................................................................... 13 4.2.1 Tehonsyöttö ........................................................................................... 13 4.2.2 Sähköiset liitännät ................................................................................... 13 4.2.3 Toiminta-alue ......................................................................................... 13 4.2.4 Lämpömäärälaskimen suurin sallittu virhe................................................... 14 4.2.5 Näyttö ................................................................................................... 14 4.2.6 Rakenne................................................................................................. 15

4.3 Lämpötila-anturit .......................................................................................... 15 4.3.1 Toiminta-alue ......................................................................................... 15 4.3.2 Sallittu virhe........................................................................................... 15 4.3.3 Tekniset vaatimukset ............................................................................... 16 4.3.4 Aikavakio ............................................................................................... 16 4.3.5 Asennustavat.......................................................................................... 16

4.4 Yhdistelmämittari.......................................................................................... 17 4.5 Erillisistä osalaitteistoista kootun mittarin virhe ................................................. 17 4.6 Tekninen esite, merkinnät .............................................................................. 17 4.7 Mittarin lisäominaisuudet ............................................................................... 20

5 Mittauslaitteiden valinta ...................................................................................... 20 5.1 Mitoitus ....................................................................................................... 21

6 Mittauskeskus ja mittauksen asennus.................................................................... 22 6.1 Mittauskeskuksen rakenne ............................................................................. 22 6.2 Mittauskeskuksen kunnossapito ja huolto ......................................................... 23 6.3 Mittauskeskuksen saneeraus .......................................................................... 23 6.4 Mittarien asennus ja käyttöönotto ................................................................... 23

7 Käytönaikainen valvonta...................................................................................... 24 7.1 Mittarien käyttöönoton, käytön ja tarkastamisen periaatteet ............................... 24

7.1.1 Uusien mittarien vastaanotto ja tarkastus ................................................... 26 7.1.2 Mittarien asennus ja käyttöönotto .............................................................. 27

7.1.3 Mittarien käyttö ja lukemien seuranta......................................................... 27 7.1.4 Käytönaikainen seuranta ja määräaikaistarkastus ........................................ 27 7.1.5 Mittarien poisto ja poistettujen mittarien kunnon selvittäminen ...................... 27 7.1.6 Mittarien romutus.................................................................................... 28 7.1.7 Huolto- ja varastointitoimet ...................................................................... 28 7.1.8 Huollettujen mittauslaitteiden viritys ja kalibrointi ........................................ 28

7.2 Käytönaikainen seuranta................................................................................ 28 7.2.1 Kulutus- ja mittaustietojen hyödyntäminen ................................................. 29

7.2.1.1 Kuukausittainen kulutusseuranta.......................................................... 29 7.2.1.2 Kulutusseurannan avulla tehtävä vuosittainen tarkastus .......................... 30

7.2.2 Mittarien kenttä- ja laboratoriotarkastukset................................................. 30 7.2.2.1 Kenttätestaukset................................................................................ 30 7.2.2.2 Laboratoriotarkastukset ...................................................................... 31

7.2.3 Määräaikaistarkastukset ........................................................................... 31 7.2.4 Tarkastus satunnaisotannalla .................................................................... 31 7.2.5 Asiakkaalta poistettujen mittarien tarkastus ................................................ 32 7.2.6 Näytteenottomenetelmä ........................................................................... 32 7.2.7 Johtopäätökset mittarien tarkastustuloksista ............................................... 33

7.3 Tarkastus- ja kalibrointilaitteiden tarkkuuden ylläpito ......................................... 33 7.4 Tarkastuksia ja kalibrointeja suorittava laboratorio ............................................ 34 7.5 Mittarien ja tarkastustulosten dokumentointi..................................................... 34

7.5.1 Mittaritietokannat .................................................................................... 34 7.5.2 Mittarien tarkastukset .............................................................................. 34 7.5.3 Kalibrointitietojen tilastointi ...................................................................... 35

8 Tiedonsiirto ja etäluenta ...................................................................................... 35 8.1 Etäluentaan siirtyminen ................................................................................. 35 8.2 Mittaustietojen toimittaminen asiakkaalle ......................................................... 36

9 Mittarien hankinta .............................................................................................. 37 9.1 Tarjouskysely ............................................................................................... 38 9.2 Tarjous........................................................................................................ 39 9.3 Tarjousvertailu ............................................................................................. 40 9.4 Hankintasopimus tai tilaus.............................................................................. 40 9.5 Vastaanotto ................................................................................................. 40

10 Ohjeita ja vinkkejä ............................................................................................. 41 10.1 Virtausanturin asennus, suorat putkiosuudet .................................................. 41 10.2 Virtausprofiilin vaikutus............................................................................... 41 10.3 Mittauskeskuksen sähköistys ....................................................................... 42 10.4 Mittarien kenttätestausmenetelmät............................................................... 44

10.4.1 Lämpömääränlaskimen kenttätestaus ...................................................... 45 10.4.2 Lämpötila-anturien kenttätestaus............................................................ 45 10.4.3 Virtausanturin kenttätestaus .................................................................. 45

10.5 Mittarien laboratoriotestaukset..................................................................... 46 10.5.1 Lämpömääränlaskimien laboratoriotarkastusmenetelmät ............................ 46 10.5.2 Lämpötila-anturien laboratoriotarkastusmenetelmät .................................. 46 10.5.3 Virtausanturin laboratoriotarkastusmenetelmät ......................................... 46

10.6 Kaukojäähdytysenergian mittaus.................................................................. 47 LIITE 1 Virtausanturin, lämpömääränlaskimen ja lämpötila-anturien tyypillisiä

virhekäyriä ................................................................................................ 48 LIITE 2 Lämpötila-anturien asennus, esimerkkejä ...................................................... 51 LIITE 3 Mittauskeskuksen peruskytkentä .................................................................. 52 LIITE 4 Mittauskeskuksen kytkentäesimerkki............................................................. 53 LIITE 5 Mittauskeskuksen käyttöönottotarkastus........................................................ 54 LIITE 6 Vikatilastointi............................................................................................. 55 LIITE 7 Mittaustiedon toimittaminen asiakkaalle, vaihtoehtoja ..................................... 56 LIITE 8 Lämpöenergiamittarien hankinta-, myynti- ja toimitusehdot, malli..................... 58 LIITE 9 Kaukojäähdytysenergian mittauskeskus......................................................... 61

1

1 Johdanto

Tämä suositus käsittelee asiakkaille toimitettavan kaukolämpöenergian mittaamista. Suosi-tuksessa määritellään lämmönmittauslaitteiden toiminnalliset vaatimukset ja annetaan toi-mintaohjeita ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Suositusta voidaan myös soveltaa kauko-jäähdytysenergian mittaamiseen. Luotettava mittaus on oleellinen osa kaukolämpöyrityksen toimintoja, sillä lämpöenergian laskutuksen on perustuttava oikeaan, mitattuun kulutustietoon. Energiamittauksen ja lasku-tuksen luotettavuudella on suuri merkitys yrityksen palveluihin, maineeseen ja imagoon. Energian mittauksen luotettavuus kattaa mittauksen koko elinkaaren mittarin hankinnasta sen romutukseen asti. Mittarien vähimmäislaadun määrittelevät lainsäädäntö ja standardit. Käytönaikaisen mittauksen varmentamisen ja mittaustietojen oikeellisuuden osalta vastuu on mittauspalveluiden toimittajalla. Mittausketjuun kuuluvat seuraavat toiminnot: • mittarien hankinta • mittarien asentaminen • mittarien toiminnan seuranta ja kunnossapito • lukematiedon tarjoaminen laskutusta sekä kulutus- ja tehoseurantaa varten • mittarirekisterin ylläpito • vikatilaston ylläpito • mittarien poistaminen ja romutus Mittaustoiminnolta saatuja tietoja käytetään kaukolämmön laskutuksessa ja asiakaspalvelus-sa. Mittaustietoja hyödynnetään • laskutukseen • tehon ja vesivirran seurantaan • asiakaspalveluun, raportointiin • asiakkaille tarjottaviin lisäpalveluihin.

1.1 Tausta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi mittauslaitteista 2004/22/EY (Measuring In-strument Directive, MID) tuli voimaan 30.4.2004. Direktiivi koskee siinä mainittujen mittaus-laitteiden markkinoille saattamista ja käyttöönottoa. Tällaisia mittauslaitteita käytetään tyy-pillisesti kaupankäynnissä ja viranomaistoiminnassa; esimerkkejä ovat lämpöenergiamittari-en lisäksi mm. polttoainemittarit, taksimittarit, vesi-, kaasu- ja sähköenergiamittarit sekä automaattiset vaa'at, joita käytetään teollisuudessa. Mittauslaitedirektiivin voimaantulon myötä vakauslainsäädäntö uusitaan kokonaisuudessaan. Uudistuksen myötä MID saatetaan voimaan Suomessa myös lämpöenergiamittausten osalta, jolloin MIDin vaatimukset kattavat lämpöenergiamittarien osalta tyyppihyväksyntää ja ensi-vakausta vastaavat menettelyt. Käytön aikaisesta ja käytön jälkeisestä valvonnasta voidaan säätää kansallisesti. Kaukolämmön liittymis- ja myyntiehdoissa /1/ lämpöenergian mittauksesta määritellään: • Asiakkaalle toimitettava lämpöenergia mitataan lämmönmyyjän mittauslaitteilla. Mittaus-

laitteet ovat voimassa olevien lakien, asetusten ja standardien mukaisia. • Asiakas lukee lämpöenergiamittarit ja seurantamittarit sekä toimittaa lukematiedot ohjei-

den mukaisesti lämmönmyyjälle, ellei toisin ole sovittu.

1 Energiateollisuus ry, Lämpösopimus. Liittymis- ja lämmönmyyntiehdot. Suositus T1/2001

2

• Asiakas antaa tarvittaessa tiedonsiirron käyttömahdollisuuden lämpöenergiamittarin mah-dollista lämmönmyyjän kaukoluentaa varten. Lämmönmyyjä vastaa omista kaukoluennan kustannuksistansa.

• Mikäli asiakas haluaa siirtää omaan seurantajärjestelmäänsä tiedot kulutetuista lämpö- ja vesimääristä, lämmönmyyjä asentaa tarvittavat lisälaitteet mittariinsa asiakkaan kustan-nuksella.

• Lämmönmyyjä tarkistuttaa lämmön veloituksessa käytetyt mittauslaitteet siten, kuin siitä muualla laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa tai päätöksessä säädetään tai mää-rätään ja muutenkin tarpeen mukaan. Lämmönmyyjä tarkistuttaa mittauslaitteet myös asiakkaan pyynnöstä.

• Jos mittauksen virhe on suurempi kuin keskimäärin +/- 5 % veloitukseen nähden mää-räävillä kaukolämpövesivirroilla ja lämpötilaeroilla, lämmönmyyjä vastaa tarkistuksesta aiheutuneista kustannuksista. Muussa tapauksessa kustannuksista vastaa se, joka on tar-kistusta vaatinut.

• Mikäli lämpöenergiamittarin virhe on todettu suuremmaksi kuin +/- 5 %, ottaa lämmön-myyjä tämän huomioon laskutuksessa. Hyvitys tai lisäveloitus suoritetaan mittauslaittei-den tarkistukseen, asiakkaan aikaisempiin ja myöhempiin kulutusmääriin sekä muihin tie-toihin perustuvan arvion nojalla.

1.2 Termit ja määritelmät

Lämpöenergiamittari Lämpöenergiamittari on laite, joka on suunniteltu mittaamaan lämpöenergiaa, jota lämmön-siirtopiirissä virtaava lämmönsiirtoneste luovuttaa. Lämpöenergiamittari on joko itsenäinen laite tai yhdistetty laite, joka koostuu virtausanturista, lämpöanturiparista ja laskimesta, tai niiden yhdistelmästä. /2/ Lämpöenergianmittari nimitystä käytetään tässä suosituksessa yleisnimityksenä mittauslait-teistosta silloin, kun sen sisäisellä rakenteella ei ole käsittelyn kannalta merkitystä. Tässä suosituksessa käytetään myös nimitystä mittari samassa tarkoituksessa. Lämpömääränlaskin Lämpöenergiamittarin osa, joka vastaanottaa viestit virtausanturilta ja lämpötila-antureilta ja laskee sekä osoittaa näiden tietojen perusteella lämpöenergian määrän. /2/ Lämpötila-anturi Lämpötila-anturi mittaa lämmönsiirtoaineen lämpötilaa ja tuottaa lämpötilaan verrannollisen viestin. Lämpötila-anturipari Lämpöenergiamittarin osa, joka mittaa kaukolämpöveden meno- ja paluulämpötilan eron lämpöenergian määrittämistä varten. Lämpötila-anturit asennetaan joko suojataskuun tai ilman suojataskua. /2/ Virtausanturi Lämpöenergiamittarin osa, jonka läpi kaukolämpövesi virtaa tulo- tai paluujohdossa, ja joka lähettää signaalin, joka on joko tilavuuden, massan tai tilavuusvirran tai massavirran funktio. /2/ Osalaitteisto Osalaitteistolla tarkoitetaan itsenäisesti toimivaa laitetta, joka muodostaa mittauslaitteen yhdessä muiden sen kanssa yhteensopivien osalaitteistojen kanssa. /3/

2 SFS-EN 1434-1, Heat meters – Part 1: General requirements, 2007 3 Mittauslaitedirektiivi 2004/22/EY

3

Jäljitettävyys Mittaustuloksen tai mittanormaalin yhteys ilmoitettuihin referensseihin, yleensä kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihin, sellaisen aukottoman vertailuketjun välityksellä, jossa on ilmoitettu kaikkien vertailujen epävarmuudet. /4/ Kalibrointi Toimenpiteet, joiden avulla saadaan spesifioiduissa olosuhteissa mittauslaitteen tai mittaus-järjestelmän näyttämien tai kiintomitan tai vertailuaineen edustamien suureen arvojen ja vastaavien mittanormaaleilla toteutettujen arvojen välinen yhteys. /4/ Viritys Mittauslaitteen näyttämien arvojen korjaus kalibrointitulosten perusteella. Virityksellä pyri-tään poistamaan mittauslaitteen virhe. Ilmoitettu laitos (Notified Body) Euroopan talousalueen jäsenvaltion hyväksymä, komissiolle ilmoittama ja tietylle tuoteryhmälle päteväksi todettu kolmannen osapuolen valvontaan valtuutettu testa-us-, arviointi- tai tarkastuslaitos. Lämpöenergiamittarin tarkastus Tässä suosituksessa mittarin tarkastuksella tarkoitetaan toimenpiteitä lämpöenergiamittarin luotettavuuden ja tarkkuuden määrittämiseksi. Esim. mittarin määräaikaistarkastus sisältää mittarin testauksen, kalibroinnin ja muut mittauksen tarkkuuden määrittelemiseen tarvittavat toimenpiteet. Lämpöenergiamittarin testaus Tässä suosituksessa testauksella tarkoitetaan suuntaa antavaa lämpöenergiamittarin tai sen osan toiminnan selvittämistä. Mittanormaali Kiintomitta, mittauslaite, vertailuaine tai mittausjärjestelmä, jolla määritellään, realisoidaan, säilytetään tai toistetaan suureen mittayksikkö tai suureen yksi tai useampi referenssiarvo. /4/ Mittaus Toimintojen sarja, jonka tarkoituksena on suureen arvon määrittäminen. /4/ Mittausepävarmuus Mittaustulokseen liittyvä parametri, joka kuvaa mittaussuureen oletettua vaihtelua. /4/ Mittaussuure Mittaussuure tarkoittaa tiettyä suuretta, jota mitataan. /4/ Nimelliset käyttöedellytykset Nimelliset käyttöedellytykset tarkoittavat mittaussuureen ja vaikutussuureen arvoja, jotka muodostavat laitteen tavanomaiset käyttöolosuhteet. /3/ Tyyppihyväksyntä Toimenpide, jolla todetaan, että mittauslaitetyyppi on sille asetettujen vaatimusten mukai-nen. /5/ Tyyppitarkastus Mittaamisvälinetyypin rakenne, näyttämän tarkkuus ja mittaustekninen toimintavarmuus tutkitaan ja verrataan mittaamisvälineelle säännöksissä ja määräyksissä asetettuihin vaati-muksiin. Tyyppitarkastuksen tekee tarkastuslaitos. /6/

4 SFS 3700 Metrologia, perus- ja yleistermien sanasto, 3. painos, Suomen standardoimisliitto SFS ry., Helsinki 1998 5 Vakauslaki 219/65

4

Vaatimustenmukaisuuden arviointi Mittauslaitteen arviointi olennaisiin vaatimuksiin nähden mittauslaitedirektiivissä mainituilla menetelmillä. /3/ Vaikutussuure Vaikutussuure tarkoittaa suuretta, joka ei ole mittaussuure, mutta joka vaikuttaa mittaustu-lokseen. /4/ Vakaus Toimitus, jossa mittauslaitteen rakenne ja näyttämät tarkastetaan, väline hyväksytään ja siihen kiinnitetään hyväksymistä osoittava merkki. /5/ Ensivakaus tarkoittaa aikaisemmin vakaamattoman mittauslaitteen vakaamista. Ensivakauk-sessa tarkastetaan, että mittausväline vastaa hyväksyttyä tyyppiä, toimii luotettavasti eikä mittausvirhe ylitä sallittuja raja-arvoja. Määräaikaisvakauksessa mittauslaite tarkastetaan säännöllisin määräajoin käyttöönoton jäl-keen ja varmistetaan sen luotettava toiminta käytön aikana Valmistaja Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka vastaa siitä, että mittauslaite on direktiivin 2004/22/EY mukainen saatettaessa mittauslaite markkinoille valmistajan omalla nimellä ja/tai otettaessa mittauslaite valmistajan omaan käyttöön. /3/ Käyttöönotto Loppukäyttäjälle tarkoitetun laitteen ensimmäinen käyttö siihen tarkoitukseen, johon se on suunniteltu. /3/ Tiedonsiirto Tiedonsiirto on käyttäjien välisen tietoliikenteen mahdollistava fyysinen prosessi. /7/ Tiedon-siirrossa voidaan käyttää langallista tekniikkaa (puhelinverkko, laajakaistaliityntä, valokuitu jne) tai langatonta tekniikkaa (gsm, gprs, cdma, 3G jne). Tiedonsiirrossa tietoa voidaan siir-tää yksi- tai kaksisuuntaisesti. Etäluenta Tässä suosituksessa etäluennalla tarkoitetaan laskutusta varten tarvittavien lukematietojen siirtämistä asiakkaalta kaukolämmön myyjälle. Etäluennasta voidaan käyttää myös lyhennet-tä AMR (Automatic Meter Reading) Θmax Korkein veden lämpötila, jossa lämpöenergiamittari toimii oikein suurimpien sallittujen vir-heiden rajoissa. /3/ Θmin Matalin veden lämpötila, jossa lämpöenergiamittari toimii oikein suurimpien sallittujen virhei-den rajoissa. /3/ ΔΘmax Suurin lämpötilaero, jossa lämpöenergiamittari toimii oikein suurimpien sallittujen virheiden rajoissa. /3/ ΔΘmin

Pienin lämpötilaero, jossa lämpöenergiamittari toimii oikein suurimpien sallittujen virheiden rajoissa. /3/

6 Vakausasetus 370/1992 7 SDH-sanasto, Sanastokeskus TSK

5

MID:IN MUKAISET MERKINNÄT q lämmönsiirtonesteen tilavuusvirta /3/ qs q:n suurin arvo, joka on sallittu lyhyen aikaa lämpöenergiamittarin toimiessa vielä oikein /3/ qp q:n suurin arvo, joka on sallittu pysyvästi lämpöenergiamittarin toimiessa vielä oikein /3/ qi q:n pienin arvo, joka on sallittu lämpöenergiamittarin toimiessa vielä oikein /3/ MID:IÄ EDELTÄNEEN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISET MERKINNÄT Tilavuusvirta Q Virtausanturin läpi virranneen veden tilavuus aikayksikössä. Suurin tilavuusvirta Qmax Tilavuusvirta, jolla virtausanturin on toimittava rajoitetun ajan ilman, että suurimmat sallitut virheet ja suurin sallittu painehäviö ylittyvät. Pienin tilavuusvirta Qmin Tilavuusvirta, jolla virtausanturi toimii ilman, että suurimmat sallitut virheet ylittyvät. Tilavuusvirta-alue Suurimman ja pienimmän tilavuusvirran rajaama alue. Välirajan tilavuusvirta Qt Qt jakaa tilavuusvirta-alueen yläalueeseen ja ala-alueeseen, joille molemmille erikseen on määritelty suurin sallittu virhe. Nimellistilavuusvirta Qn Qn on puolet suurimman tilavuusvirran arvosta. Nimellistilavuusvirralla virtausanturin täytyy toimia käyttöolosuhteissa sekä jatkuvassa että epäjatkuvassa käytössä ilman, että suurim-mat sallitut virheet ylittyvät.

1.3 Vertailu vanhan lainsäädännön ja MIDin mukaisista merkinnöis-tä

Seuraavassa taulukossa on esitetty vertailu, miten vanhan ja uuden lainsäädännön käyttä-mät merkinnät eroavat toisistaan. Taulukko 1 Vertailu merkinnöistä

MIDiä edeltävä lainsäädäntö MID

nimellistilavuusvirta Qn qp

suurin tilavuusvirta Qmax qs

pienin tilavuusvirta Qmin qi

Tilavuusvirta

välirajan tilavuusvirta Qt --

Käyttöympäristö ympäristöluokitus A M1 (mekaaninen ympäristö) E1 (sähkömagneettinen ympäristö)

6

1.4 Lyhenteet

ET Energiateollisuus ry MID Measuring Instrument Directive, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

mittauslaitteista 2004/22/EY AMR Automatic Meter Reading CE "Les Communautées Européennes" (Euroopan Yhteisö) EMC Electromagnetic Compatibility (sähkömagneettinen yhteensopivuus)

2 Lainsäädäntö ja määräykset

Kun tuotteesta perittävä hinta määräytyy mittausten perusteella, mittausvälineiltä edellyte-tään yleensä hyväksytyn tarkastuslaitoksen antamaa tyyppihyväksyntää, ensivakausta ennen käyttöönottoa ja käyttöönoton jälkeisiä määräaikaisvakauksia. Lämpöenergiamittarien va-kausvelvoite perustuu vakauslakiin (219/1965) ja vakausasetukseen (370/1992, muutos 343/2004). Vakausasetuksen (370/92) mukaan kaikkien enintään DN 50 lämpöenergiamittareiden on oltava tyyppihyväksyttyä mallia. Vakausasetuksen muutos (343/2004) edellyttää, että myös uusien, nimelliskooltaan suurempien kuin DN 50 lämpöenergiamittareiden on oltava tyyppi-hyväksyttyä mallia. Ennen 12.5.2004 käyttöön otettuja tyyppihyväksymättömiä nimelliskool-taan suurempia kuin DN 50 mittareita saa kuitenkin käyttää kunnes toisin säädetään. Va-kausasetus vapauttaa lämpöenergiamittarit toistaiseksi ensi-, uusinta- ja määräaikaisvakauk-sista. Tyyppihyväksyntävaatimus koskee lämpöenergiamittareita, joita käytetään myytäessä lämpöenergiaa yleiseen kulutukseen. Suomessa saa käyttää myös mittauslaitedirektiivin (MID) 2004/22/EY vaatimusten mukaises-ti hyväksyttyjä ja käyttöön otettuja lämpöenergiamittareita ja niiden osalaitteita. Mittauslait-teiden metrologiset vaatimukset on kuvattu myös Tukes-ohjeessa M12-2007.

2.1 Mittauslaitedirektiiviä edeltänyt lainsäädäntö, tyyppihyväksyntä

Ennen mittauslaitedirektiivin soveltamista EU:n jäsenmaiden viranomaiset myönsivät kansal-liset tyyppihyväksynnät lämpöenergiamittareille hyväksyttyjen laboratorioiden testien perus-teella. Suomessa tyyppihyväksyntöjä myönsi TUKESin hyväksymä tarkastuslaitos. Tyyppihy-väksyntä on voimassa yleensä 10 vuotta, kuitenkin korkeintaan 30.10.2016 saakka. Lämpö-energiamittareita, joiden vanha kansallinen tyyppihyväksyntämerkintä on voimassa voi siis toistaiseksi ottaa käyttöön. Lämpöenergiamittarin tilaaja voi edellyttää mittaritoimittajaa esittämään mittaritoimituksen yhteydessä tyyppihyväksyntätodistuksen. Tyyppihyväksyntätunnusten (VJ.F.XX.YY, VJ.G.XX.YY, VJ.H.XX.YY) on oltava merkittyinä virtausanturiin, laskuriin ja lämpötila-anturipariin.

2.2 Mittauslaitedirektiivi

Suomen tulee uusia oma lainsäädäntönsä siten, että lait, asetukset ja määräykset ovat mit-tauslaitedirektiivin (MID) tavoitteiden mukaiset. Direktiivin mukaiset menettelyt otettiin käyt-töön 30.10.2006, mutta kansallista lainsäädäntöä ei ole vielä uusittu direktiivin mukaiseksi. Em. päivämäärän jälkeen lämpöenergiamittarit eivät ole voineet saada uusia tyyppihyväk-syntöjä vanhojen säädösten pohjalta. Vanhat tyyppihyväksynnät ovat voimassa tyyppihyväk-

7

synnässä määritellyn ajan, mutta korkeintaan 10 vuotta. Siirtymäkauden aikana markkinoille voi siis vielä saattaa mittauslaitteita, joiden voimassa oleva tyyppihyväksyntä on saatu MIDiä edeltävien kansallisten säädösten perusteella Direktiivi on ns. uuden lähestymistavan (new approach) mukainen direktiivi ja vain niin sano-tut olennaiset laiteryhmiltä edellytettävät tekniset vaatimukset on kirjattu direktiiviin. Direk-tiivissä on esitetty olennaiset vaatimukset: • nimelliset käyttöedellytykset • suurimmat sallitut virheet • vaatimustenmukaisuuden arviointi, ensivakaus Mittauslaitedirektiivi (MID) koskee mittarien markkinoille saattamista ja käyttöönottoa, käyt-töä ja käytönaikaista valvontaa ohjataan kansallisilla säädöksillä.

Kuva 1 Lämpöenergiamittarien elinkaari

Vaikka Suomen nykyinen lainsäädäntö vaatii vain tyyppihyväksynnän, MIDin mukaista me-nettelyä sovellettaessa on kaikkia sen asettamia vaatimuksia noudatettava myös Suomessa. Mittauslaitedirektiiviin perustuvassa hyväksynnässä ei tyyppihyväksyntää vastaava B-moduulin mukainen menettely yksin riitä, vaan valmistuksessa on toteutettava myös muut direktiivin edellyttämät arviointimenettelyt. Valmistajan on myös laadittava tekniset asiakirjat ja vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä varustettava mittauslaite direktiivin edellyttämin merkinnöin. MIDin mukaisissa lämpöenergiamittareissa tai sen osalaitteistoissa on seuraavan kuvan mu-kainen CE-merkintä. Merkintä koostuu • CE-tunnuksesta • M-kirjaimesta ja kiinnitysvuoden kahdesta viimeisestä numerosta (07), joita ympäröi suo-

rakulmio • ilmoitetun laitoksen tunnusnumerosta (esim. 0424)

Kuva 2 Esimerkki MIDin vaatimustenmukaisuutta osoittavasta merkinnästä (CE-

merkintä)

Valmistaja voi antaa vaatimustenmukaisuusvakuutuksen joko kokonaiselle lämpöenergiamit-tarille, tai osalaitteistolle, joista lämpöenergiamittari koostuu.

2.3 Muu lämpöenergiamittareita koskeva lainsäädäntö

Lämpöenergiamittareita säätelevät myös muut direktiivit lait, asetukset ja määräykset • painelaitedirektiivi 97/23/EY ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö

Valmistus (MID)

Markkinoille saattaminen

(MID)

Käytöstä poisto ja romutus

Käyttö ja käytön valvonta

(Kansalliset säädökset)

Käyttöön-otto

(MID)

Valmistaja Valmistaja Lämmön- Lämmön- Lämmön- tai maahantuoja myyjä myyjä myyjä

8

• pienjännitedirektiivi 73/23/EEC • EMC-direktiivi 89/336/EEC • sähköturvallisuutta koskevat SFS-standardit Lämpöenergiamittarien tulee täyttää kansainvälisen standardointijärjestön CENin standardin EN1434 vaatimukset. Tässä suosituksessa on esitetty oleelliset standardin sisältämät vaati-mukset, esim. mittaustarkkuuden ja teknisten vaatimusten osalta.

3 Kaukolämpöenergian mittaaminen

Asiakkaalle siirretty lämpöenergia voidaan määritellä lämmönjakokeskuksen läpi virranneen nesteen massan, nesteen ominaislämpökapasiteetin ja lämpötilaeron perusteella. Lämpö-energia lasketaan kiertävän vesivirran ja veden jäähtymisen perusteella kaavalla

∫ Δ=1

0

t

tmp dtTqcQ

missä Q = siirtynyt lämpöenergian määrä cp = veden ominaislämpökapasiteetti qm = virtausanturin läpi virrannut veden massavirta ΔT = veden lämpötilaero kaukolämmön tulo- ja paluuputkessa t0 = ajan alkuhetki t1 = ajan loppuhetki Lämpömääränlaskin laskee energian määrän virtausanturilta saatavan massavirran ja lämpö-tila-antureilta saatavien lämpötilojen perusteella ottaen huomioon veden ominaislämpökapa-siteetin.

3.1 Yleiset vaatimukset

Nimellisten käyttöedellytysten mukaisissa olosuhteissa mittausvirhe ei saa ylittää suurinta sallittua virhearvoa. Kaukolämmön liittymis- ja myyntiehtojen mukaan asiakkaan käyttämä lämpöenergia mitataan +/-5 %:n tarkkuudella. Lämpöenergiamittareita koskevassa standar-dissa EN1434 on lisäksi määritelty mittarin eri osille omat sallitut virherajansa (virherajat määritelty kappaleessa 4). Lämpöenergiamittarin tulee täyttää suomalaisen lainsäädännön mukaiset vaatimukset. Lain-säädännön salliman siirtymäajan mittarilla tai sen osalla voi olla suomalaisen tyyppihyväk-synnän mukainen tunnus (VJ.Z.XX.YY). Mittari voi olla myös uuden lainsäädännön mukainen, joka ilmaistaan mittarissa tai sen osassa olevalla CE-merkinnällä.

3.2 Nimelliset käyttöedellytykset

Valmistajan on määriteltävä ne ilmastolliset, mekaaniset ja sähkömagneettiset ympäristöt, joissa laite on tarkoitettu käytettäväksi. Lisäksi valmistajan on ilmoitettava muut tarkkuuteen vaikuttavat suureet (esim. energiansyöttö), jotka todennäköisesti vaikuttavat mittarin tark-kuuteen.

3.2.1 Käyttöympäristö

Mittauskeskus sijoitetaan yleensä rakennuksen tekniseen laitetilaan, missä sijaitsevat myös rakennuksen kaukolämpölaitteet.

9

Lämpöenergiamittarin on toimittava 5….55 oC:en ympäristön lämpötiloissa. Lämpöener-giamittarin tulee toimia M1-luokan mekaanisessa ja E1-luokan sähkömagneettisessa ympä-ristössä.

M1 (MID) /3/: Tämä luokka koskee laitteita, joita käytetään tiloissa, joissa esiin-tyy heikkoa tärinää ja iskuja, kuten kevyisiin tukirakenteisiin kiinnitettyihin mit-tauslaitteisiin kohdistuva heikko tärinä ja iskut, jotka välittyvät paikallisilta rä-jähdystyömailta tai paalutustöistä, paiskautuvista ovista jne. E1 (MID) /3/: Tämä luokka koskee laitteita, joita käytetään tiloissa, joissa säh-kömagneettiset häiriöt vastaavat asuinympäristössä, liiketiloissa ja kevyen teol-lisuuden tiloissa todennäköisesti esiintyviä häiriöitä.

3.2.2 Käyttöolosuhteet

Mittauskeskuksen ja sen eri osien suunnittelulämpötila (sisällön korkein lämpötila) on 120 oC, ellei erikseen ole toisin mainittu. Suunnittelupaine (suurin käyttöpaine) on 1,6 MPa. Lämpöenergiamittarin on toimittava siten, että se toimii ET:n suosituksen KK3/2007 mukai-sissa kaukolämpöveden olosuhteissa. Taulukko 2 Kaukolämpöveden yleiset ohjearvot

Ominaisuus yksikkö Ohjearvosuositus

pH-arvo

Kokonaiskovuus

Happipitoisuus

Ammoniakki

Kokonaisrauta

Kokonaiskupari

Öljypitoisuus

Kiintoaine

Sähkönjohtavuus

(pH 25) odH

mgO2/kg

mgNH3/kg

mgFe/kg

mgCu/kg

mg/kg

mg/kg

μS/cm

9…10

<0,8

<0,02

<5

<0,1

<0,02

<1

<0,5

<150

Lämmönmyyjällä on velvollisuus selvittää oman kaukolämpöverkkonsa veden laatu. Jos se poikkeaa taulukon arvoista, lämmönmyyjän on selvitettävä mittarin toimivuus ko. olosuhteis-sa. Myös poikkeavien ominaisuuksien mahdolliset yhteisvaikutukset tulee tarkastella.

4 Lämpöenergian mittauslaitteet

Lämpöenergiamittari on laite, joka on suunniteltu mittaamaan lämpöenergiaa, jota lämmön-siirtopiirissä virtaava lämmönsiirtoneste luovuttaa. Lämpöenergiamittari on joko itsenäinen laite tai yhdistetty laite, joka koostuu virtausanturista, lämpöanturiparista ja laskimesta, tai niiden yhdistelmästä. Virtausantureita on toimintatavaltaan erityyppisiä. Kaukolämpömittauksissa käytetään nyky-ään yleisesti magneettisia ja ultraäänimittareita sekä vähemmässä määrin mekaanisia ja pai-ne-eroon tai värähtelyyn perustuvia mittareita.

10

Rakenne Mittari voi olla erillisistä osista koottu tai yhdysrakenteinen, ns. yhdistelmämittari. Liitettäes-sä yhteen virtausanturi ja lämpömääränlaskin tulee kertoimina käyttää ainoastaan 10n-johdannaisia (n = kokonaisluku). Kulutusmittauksiin tarkoitetun mittauslaitteen on oltava varustettu kuluttajan helposti ja il-man työkaluja nähtävissä olevalla metrologisesti ohjatulla näytöllä riippumatta siitä, voi-daanko mittaustietoja lukea kauko-ohjatusti. Näytössä oleva lukema on mittaustulos, jonka perusteella määritetään maksettava hinta. /3/ Lämpöenergiamittari, sen osat ja sähköiset liitännät tulee varustaa luotettavalla sinetöinti-mahdollisuudella. Lämmönmyyjän sinetöinnillä suojataan mittarin asennukset ja kytkennät. Valmistajan metrologinen sinetöinti tulee olla sellainen, että mittari ja sen osat voidaan asen-taa, ottaa käyttöön ja huoltaa tätä sinetöintiä rikkomatta.

4.1 Virtausanturi

Virtausanturi on lämpöenergiamittarin osa, jonka läpi kaukolämpövesi virtaa ja joka lähettää tilavuuteen, massaan, tilavuusvirtaan tai massavirtaan verrannollisen signaalin. Virtausanturi asennetaan ensisijaisesti paluuputkeen, mutta erityisistä syistä se on mahdollista asentaa myös tuloputkeen.

4.1.1 Rakenne

Virtausanturi on valmistettava korroosionkestävästä materiaalista ja se on tarvittaessa suo-jattava asianmukaisella pintakäsittelyllä. Materiaaleista on tarvittaessa esitettävä erillinen todistus korroosion kestosta. Ne virtausanturin rakenneosat, jotka vaikuttavat mittausominaisuuksiin, tulee varustaa sine-töintimahdollisuudella. Mikäli anturin liittäminen mittauskeskukseen edellyttää lisäosien (esim. supistusten) käyttöä, on niiden vaikutuksesta mittausepätarkkuuteen annettava selvitys. Virtausanturin osat, jotka on asennettava määrätyllä tavalla toisiinsa nähden, jotta mittari toimii oikein, on voitava asentaa vain tällä tavalla ohjaimien tai vastaavien avulla. Virtausanturin rakennepituuden tulee olla seuraavan taulukon mukainen. Taulukko 3 Virtausanturin rakennepituus ja liitostavat.

DN Rakennepituus [mm] Liitostapa

15 130 Kierre R ¾

20 130 tai 190 Kierre R 1

25 260 Kierre R 1¼

25 260 Laippa (SFS 2154 tai vastaava)





11

Muut liitostavat on mitoitettava painelaitemääräysten mukaisesti. Tasotiivisteinen ulkokierre-liitos vastaa rakenteeltaan laippaliitosta. Käytettäessä erillistä virtausanturia, pitää virtausanturin ja lämpömääränlaskimen olla kes-kenään yhteensopivat. Mikäli virtausanturissa on erillinen näyttö, tulee sen olla vähintään 6-numeroinen.

4.1.2 Lujuus- ja rakenneolosuhteet

Virtausanturin tulee kestää kohtien 3.2.1 ja 3.2.2 mukaisissa käyttöympäristössä ja -olosuhteissa rikkoutumatta. Sen tulee kestää normaalit mittauskeskuksessa esiintyvät vään-tö- ja vetojännitykset.

4.1.3 Ominaisuudet

Jos tilavuusvirta ylittää virtausanturin qs [Qmax] -virtaaman, tulee anturin osoittaa vähintään virtaamaa qs [Qmax]. Virtauksen ylittäessä qs [Qmax] –virtaaman on suositeltavaa, että anturi mittaa virtausta sallittujen virherajojen sisällä. Virtausanturin rekisteriin tulee jäädä tieto, jos virtaus on ylittänyt virtaaman qs [Qmax]. Valmistajan tulee ilmoittaa kaikki sellaiset asennuksen ja olosuhteiden vaatimukset, jotka vaikuttavat virtausanturin mittaustarkkuuteen.

4.1.4 Virtausanturin tarkkuusvaatimukset

Jokaiselle uudelle virtausanturille on suositeltavaa toimittaa jäljitettävä kalibrointitulos. Kalib-rointi suoritetaan seuraavissa kolmessa pisteessä: • qi ≤ q ≤ 1,1 qi • 0,1 · qp ≤ q ≤ 0,11 · qp • 0,9 · qp ≤ q ≤ 1,0 · qp Kalibrointi suositellaan tehtäväksi 50 ± 5 oC lämpöisellä vedellä. Kalibrointitulokset voidaan toimittaa joko paperilla tai sähköisessä muodossa. Virtausanturin suurin sallittu virhe eri tarkkuusluokissa on (ilmaistu prosentteina) Luokka 1: Ef = (1 + 0,01 qp/q), enintään 5 % Luokka 2: Ef = (2 + 0,02 qp/q), enintään 5 % Luokka 3: Ef = (3 + 0,05 qp/q), enintään 5 % Kaukolämpöenergian mittauksissa tulisi käyttää vähintään luokan 2 virtausanturia. Esimerkkejä virtausanturin tyypillisistä virhekäyristä on esitetty liitteessä 1.

12

Tarkkuusluokat, MIDiä edeltävä lainsäädäntö Virtausanturin suurin sallittu virhe eri tarkkuusluokissa on seu-raavan mukainen. Taulukko Virtausanturien tarkkuusluokat.

Tarkkuusluokka Ala-alue (Qmin ≤ Q < Qt )

Yläalue (Qt ≤ Q < Qmax)

2 ± 5 % ± 2 %

3 ± 5 % ± 3 %

Virtausanturin alaluokka määräytyy lisäksi pienimmän tilavuus-virran ja välirajan tilavuusvirran mukaan seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko Virtausanturien tarkkuusluokkien alaluokat Alaluokka Qn < 15 m3/h Qn ≥ 15 m3/h A Qmin 0,04 Qn 0,08 Qn Q t 0,10 Qn 0,20 Qn B Qmin 0,02 Qn 0,04 Qn Q t 0,08 Qn 0,15 Qn C Qmin 0,01 Qn 0,02 Qn Qt 0,06 Qn 0,10 Qn D Qmin 0,01 Qn 0,01 Qn Q t 0,015 Qn 0,025 Qn E Qmin <0,01 Qn <0,01 Qn Qt <0,015 Qn <0,025 Qn

4.1.5 Impulssilaite

Impulssilaite on tarkoitettu erillisen virtausanturin kytkemiseen lämpömääränlaskimeen. Im-pulssilaite voi olla joko sisäänrakennettu tai erillinen. Impulssilaite tuottaa virtausanturin läpi virtaavaan vesimäärään verrannollisia pulsseja ennalta tunnetussa suhteessa. Impulssilaitteen tulee olla luotettavasti sinetöitävissä. Impulssilaitteen tulee kestää vastaavat asennusolosuhteet kuin virtausanturin. Impulssilaite ei saa estää virtausanturin näytön lukemista. Erillisen impulssilaitteen pulssivasteen on vas-tattava lämpömääränlaskimen pulssivastetta. Suositeltavia pulssivasteita ovat 1, 10 ja 100.

13

4.2 Lämpömääränlaskin

Lämpömääränlaskin laskee energian määrän virtausanturilta saatavan virtaustiedon ja läm-pötila-antureilta saatavien lämpötilojen perusteella ottaen huomioon veden ominaislämpöka-pasiteetin. Lämpömääränlaskin on voitava liittää tässä suosituksessa mainittuihin virtausantureihin.

4.2.1 Tehonsyöttö

Lämpömääränlaskin toimii joko verkkovirralla tai paristolla. Verkkojännitekäyttöisen lämpömääränlaskimen tulee toimia, kun verkkojännite on 230 VAC +10/-15 % ja taajuus 50 Hz ± 1 Hz. Paristokäyttöisenä lämpömääränlaskimen tulee toimia oikein silloinkin, kun pariston jännite on +10...-30 % nimellisjännitteestä. Lämpömääränlaskimen valmistajan tulee antaa takuu toimittamiensa paristojen käyttöiälle. Etäluenta ja muut lisätoiminnat saattavat lyhentää pa-riston käyttöikää merkittävästi. Pariston varastoinnista on annettava ohjeet toimituksen yhteydessä. Tehonsyötön katkeaminen tai pariston loppuminen ei saa aiheuttaa lukemien häviämistä. Suositeltavaa on, että mittari antaisi hälytyksen (esim. merkki näytössä), kun pariston jänni-te laskee niin alas, että paristo tulee vaihtaa. Suositeltavaa myös on, että hälytys siirtyisi etäluennan kautta mittaustietojärjestelmään.

4.2.2 Sähköiset liitännät

Verkkojänniteliittimien on oltava erikseen kosketus- ja vesitiiveyssuojainen, vähintään luokan IP22 mukainen. Lämpömääränlaskin on suositeltavaa varustaa väyläliitännällä (esim. RS-232, RS-485 tai M-bus). Liityntä voi olla induktiivinen tai optinen. Mittaustiedot tulee olla saatavissa myös las-kimen riviliittimeltä. Lämmönmyyjä voi toimittaa erikseen sovittaessa mittaustietoa suoraan lämpöenergiamitta-rista asiakkaalle esim. kiinteistöautomaation tarpeisiin. Toteutustapoja on esitelty tarkemmin kohdassa 8 ja liitteessä 7.

4.2.3 Toiminta-alue

Lämpömääränlaskimen lämpötilaeroalue ∆Θmax = 100 oC. Lämpömääränlaskimen on kyettävä rekisteröimän kaikki enintään qs [Qmax] -virtaamalla tule-va virtaustieto. Virtauksen ylittäessä qs [Qmax] –virtaaman on suositeltavaa, että laskin toimii edelleen sallittujen virherajojen sisällä. Jos virtausanturi tuottaa virtaukseen verrannollista pulssitietoa, laskimen on kyettävä rekisteröimään kaikki pulssit, joiden kestot t1 ja t2 ovat vähintään 50 ms (vrt. seuraava kuva). Ajat t1 ja t2 voivat erota suuruudeltaan toisistaan.

14

t1 t2

Kuva 3 Pulssin kestot t1 ja t2

4.2.4 Lämpömäärälaskimen suurin sallittu virhe

Lämpömääränlaskimen suurin sallittu suhteellinen virhe (ilmaistuna prosentteina):

ΔΘmin = 3 K, 5 K tai 10 K Kaukolämpöenergian mittauksessa suositellaan käytettäväksi lämpömääränlaskimia, joiden ΔΘmin = 3 K. Esimerkki lämpömääränlaskimen tyypillisestä virhekäyrästä on esitetty liitteessä 1.

Tarkkuusluokat, MIDiä edeltävä lainsäädäntö Suurin sallittu virhe suurimmalla lämpötilaerolla saa tarkkuusluo-kan 0,5 lämpömääränlaskimella olla ± 0,5 % ja tarkkuusluokan 1,0 lämpömääränlaskimella ± 1 %. Virhe saa lämpötilaeron pienetessä kasvaa seuraavasti: Luokka 0,5: ± 0,005 × (0,8 + 0,2 × ∆Θmax / ∆Θ ) ×100 % Luokka 1,0: ± 0,01 × (0,8 + 0,2 × ∆Θmax / ∆Θ )×100 % kun ∆Θmin ≤ ∆Θ ≤ ∆Θmax siten, että virhe ei kuitenkaan saa ylittää ±2,5 % luokalle 0,5 ja ± 5 % luokalle 1,0. Lisäksi vaaditaan, että ∆Θmax / ∆Θmin ≥ 10 .

4.2.5 Näyttö

Lämpömääränlaskimen näytössä on esitettävä ainakin • lämpömäärä (MWh) • vesimäärälukema (m3) • kaukolämmön tulo- ja paluulämpötilat (oC tai K) Muita suositeltavia näytössä esitettäviä tietoja ovat esim. • hetkellinen teho (kW) • hetkellinen virtaus (m3/h) • suurin esiintynyt teho (kW) • suurin esiintynyt virtaus (m3/h) • käyttötunnit • virheilmoitukset

ΔΘΔΘ

+= minc 5,0E

15

Lämpömääränlaskin on varustettava vähintään kuusi (6) numeroisella näyttöyksiköllä sekä lämpömäärää että vesimäärää varten. Jos virtausanturissa ei ole virtausnäyttöä tai on kyse yhdistelmämittarista, tulee lämpömää-ränlaskimessa olla hetkellisvirtaamanäyttö. Desimaalipilkun paikka on merkittävä näyttöön. Lukemien tulee säilyä laskimen muistissa 12 kuukauden ajan. Vikatapauksissa lukemat on voitava rekisteröidä vaikka näyttölaite olisi vioittunut. Sähköverkon jännitevaihtelut ja häiriöt eivät saa aiheuttaa vaurioita näyttölaittee-seen tai muistiyksiköihin. Jos lämpömääränlaskin rekisteröi teho- ja virtaushuippuja, myös niiden esiintymisajankohta ja samalla hetkellä mitatut kaukolämpöveden lämpötilat tulisi rekisteröidä.

4.2.6 Rakenne

Lämpömääränlaskimen tulee olla koteloinniltaan kestävää ja kosketussuojaista rakennetta, jotta se voidaan asentaa ilman erillistä koteloa. SFS-standardin mukaisen asennusalustan käyttö on suositeltavaa. Laitteiden tulee olla helposti ja luotettavasti sinetöitävissä.

4.3 Lämpötila-anturit

Lämpötila-anturit mittaavat kaukolämpöveden lämpötilaa tulo- ja paluuputkissa ja tuottavat lämpötilaan verrannollisen viestin.

4.3.1 Toiminta-alue

Anturien edellytetään toimivan seuraavissa käyttöolosuhteissa: • lämpötila vaihtelee 0...120 oC • anturien edellytetään toimivan kohdan 3.2.2 mukaisessa kaukolämpövedessä Lämpötilaero vaihtelee välillä ∆Θ min > 2 oC ja ∆Θmax ≤ 100 oC. Mittausalueet, joissa lämpötila-anturit toimivat sallittujen virherajojen sisällä, on spesifioitava esitteiden teknisissä tiedoissa. Lämpötila-anturin on kestettävä mittausvirta niin, että anturin lämpeneminen ei aiheuta salli-tun virheen ylittymistä.

4.3.2 Sallittu virhe

Anturien tulee täyttää seuraavat ehdot: • Paritettuina, mutta ilman sijoituspaikkamerkintää (tulo/paluuputki) toimitettujen anturi-

parien virheen tulee alittaa sallittu virheraja myös epäsuotuisimmalla sijoitusvaihtoehdol-la.

• Myös parittamattomina toimitettujen lämpötila-anturiparien tulee täyttää tarkkuusvaati-mukset

Lämpötila-anturiparin suurin sallittu virhe (ilmaistuna prosentteina)

ΔΘΔΘ⋅+= min

t 35,0E ΔΘmin = 3 K, 5 K tai 10 K

Kaukolämpöenergian mittauksessa suositellaan käytettäväksi lämpötila-anturiparia, jossa ΔΘmin on 3 K tai parempi.

16

Esimerkki lämpötila-anturiparin tyypillisestä virhekäyrästä on esitetty liitteessä 1.

Tarkkuusluokat, MIDiä edeltävä lainsäädäntö Lämpötila-anturiparin lämpöenergian määrän mittaukseen ai-heuttama suurin sallittu virhe on: ±(0,004 + 0,1 K / ∆Θ )× 100 % kun ∆Θmin ≤ ∆Θ ≤ ∆Θmax siten, että virhe ei kuitenkaan saa ylittää ± 4 %.

4.3.3 Tekniset vaatimukset

Lämpöenergiamittauksissa käytetyt lämpötila-anturit ovat yleensä Pt100 antureita, myös Pt500 ja Pt1000 antureita käytetään. Anturikaapeleina käytetään johtimia, joiden poikkipinta ja enimmäispituudet on esitetty seuraavassa taulukossa. Kaapelin pituudella ja poikkipinta-alalla on sitä pienempi merkitys, mitä korkeampi Pt-arvo on. Toimitukseen sisältyvien johtimen pituus on oltava vähintään 1,5 m. Taulukko 4 Lämpötila-anturien johtimien maksimipituudet 2-johdinmittauksessa.

Poikkipinta-ala mm2

Enimmäispituus m

0,22

0,50

0,75

1,50

2,5

5,0

7,5

15,0

Lisäksi on huomioitava kaapelien mekaaninen kestävyys ja asennettavuus. Mikäli johtimet kuuluvat toimitukseen, tulee näiden olla 2-johdin mittauksessa samanpituiset ja laadultaan sellaiset, että ympäristöhäiriöt eivät haittaa mittausta. Asennuksessa on käytettävä 4-johdinmittausta, mikäli edellisessä taulukossa esitetyt pituu-det joudutaan ylittämään. Johtimet on voitava kytkeä varmasti ja turvallisesti liittimiin.

4.3.4 Aikavakio

Anturin aikavakion tulee olla ≤ 20 s, kun anturi on asennettuna mittauskeskukseen mitattuna 50 % lämpötilan muutoksesta virtausnopeuden ollessa 0,5 m/s.

4.3.5 Asennustavat

Anturit asennetaan suojataskuihin, joiden on oltava korroosionkestävää materiaalia. Suoja-taskun kierreliitännän tulee olla Rc ½ tai Rp ½ (kartio- tai suoraputkikierre). Suojatasku suo-sitellaan asennettavaksi putkeen vastavirtaan (kts. liite 2, kuvat asennustavoista).

17

4.4 Yhdistelmämittari

Yhdistelmämittarien eri osien tekniset vaatimukset vastaavat erillisten osalaitteistojen vaati-muksia tässä kappaleessa esitettyjä poikkeuksia ja lisäyksiä lukuun ottamatta. Yhdistelmämittarin rakenteelliset ominaisuudet ovat kohdan 4.1.2 mukaiset. Jos laskin/vahvistin-yksiköitä on sijoitettu virtausanturin yhteyteen, on lämpötilan kesto mi-toitettava vastaavaksi. Yhdistelmämittarien esitteissä on oltava selvästi mainittuna, onko virtausanturi ja laskinosa (mahdollisesti myös lämpötila-anturit) aina käytettävä määrättynä numeroituna parina. Jos virtausanturi ja laskin ovat viritettävissä eri pareille, on ohjeet viritystä ja/tai asettelua varten oltava selkeästi esitettyjä. Yhdistelmämittarista tulee olla käytettävissä erikseen virtausanturin, lämpömääränlaskimen ja lämpötila-anturien mittaus- tai laskentatulokset kalibrointia varten. Yhdistelmämittareissa, joissa virtausanturi- ja lämpömäärän laskinosa voidaan asentaa eril-lään, on välijohdon oltava ainakin toisesta laitteesta irrotettavissa liittimin ja johdon on olta-va vähintään 1,5 metrin pituinen. Lämpöenergiamittarin luokka 1, 2 tai 3 määräytyy virtausanturin tarkkuusluokan mukaan. Lämpöenergiamittarin suurin sallittu virhe eri tarkkuusluokissa on (ilmaistuna prosentteina) E = Ef + Et + Ec, kun Ef, Et, Ec ovat kohtien 4.1.4, 4.2.4 ja 4.3.2 mukaisia

4.5 Erillisistä osalaitteistoista kootun mittarin virhe

Erilisistä osalaitteistoista kootun lämpöenergiamittarin virhe lasketaan summaamalla eril-lisosien virheet yhteen. E = Ef + Et + Ec, kun Ef, Et, Ec ovat kohtien 4.1.4, 4.2.4 ja 4.3.2 mukaisia

4.6 Tekninen esite, merkinnät

Lämpöenergiamittarissa / mittarin osissa tulee olla seuraavan taulukon mukaiset merkinnät.

18

Taulukko 5 Lämpöenergiamittarin merkinnät

lämpö-energia-mittari

virtaus-anturi

lämpö-määrän-laskin

lämpötila-anturi

valmistajan merkki tai toiminimi x x x x

tunnistemerkintä x x x x

CE-merkintä (MID) / tyyppihyväksyntämerkintä x x x x

tarkkuusluokka x x x x

tilavuusvirtauksen rajat x x x

lämpötilan rajat x x x

lämpötilaerojen rajat x x x

käyttöedellytyksiä koskevat tiedot (käyttöpaine, -lämpötila (jatkuva), asennusasento) x x x

asennuspaikka (tulo- tai paluujohto) x x (x)

virtauksen suunnan osoitin x x

virtausanturin DN-koko (kiinteälaipalliset) x x

käyttöjännite ja tehonsyöttö x x

paristo: valmistusvuosi, käyttöikä x x

pulssivaste tai vastaava ulos-/sisääntulosignaali x x x

varaus käyttäjän omalle mittaritunnukselle x x x

Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavissa. Valmistajan tulee antaa teknisessä esitteessä em. merkintöjä vastaavien tietojen lisäksi seu-raavan taulukon mukaiset tiedot asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä.

19

Taulukko 6 Lämpöenergiamittarin teknisessä esitteessä esitettävät tiedot

lämpö-energia-mittari

virtaus-anturi

lämpö-määrän-laskin

lämpötila-anturi

toimintakuvaus x x x x

mitat x x x x

tyypillinen virhekäyrä x x (x) (x)

sallitut jännite- ja taajuusvaihtelut x x

suojausluokka x x

käyttöympäristö x x x x

käyttöedellytyksiä koskevat tiedot (käyttöpaine, -lämpötila (jatkuva ja hetkellinen), asennusasento)

x x x

tehontarve x x

virtausanturin painehäviö x x

virtausanturin käyttäytyminen tilavuusvirran ylittäes-sä anturin qs-arvon x x

lämpötila-anturin tyyppi x x x

johtimien pituudet x

suurin sallittu mittausvirta lämpötila-anturien läpi x x

aikavakio (50 % lämpötilamuutokselle käyttöön tar-koitetulla asennustavalla) x

tiedot kaukosiirron potentiaalivapaan lähdön suu-rimmasta kuormituksesta, kestosta ja jännitetasosta x x

testiulostulojen pulssivaste, jännite ja kesto x x

näytön toiminnot x (x) x

selvitys hetkellisarvojen laskennasta ja aseteltavuu-desta x x

maininta tarvittavista testauslaitteista x x x x

käytetyt materiaalit x x x

valmistajan suositus huolto- ja kalibrointivälistä x x x x

takuuaika x x x x

Erillisestä impulssilaitteesta on lisäksi ilmoitettava seuraavat tiedot: • kiinteän kytkentäjohdon pituudet • pulssivaste • jaksojen jakautuminen kiinni/auki vaiheisiin • vääntömomentti käyntiinlähdössä ja liikkeellä ollessa • tekninen käyttöikä • kytkentävastus Teknisen esitteen tulee vastata kulloinkin myytävää laitetta. Tekninen esite on uusittava, kun mittarin komponentit tai ohjelmaversio muuttuu niin, että se vaikuttaa mittarin käyttöön ja mittausominaisuuksiin.

20

Lämpöenergiamittarin mukana on toimitettava kaukolämpöasiakkaalle annettava mittarin luentaohje.

4.7 Mittarin lisäominaisuudet

Mittaria voidaan täydentää erilaisilla lisäominaisuuksilla, esim. lisäkorteilla täyttämään läm-mönmyyjän ja asiakkaan tarpeita. Lisäominaisuudet on selostettava teknisessä esitteessä. Esitteessä tulee selvittää, voidaanko eri ominaisuuksia hyödyntää yhtäaikaisesti, onko niissä rajoituksia tai erityisvaatimuksia sekä miten ne vaikuttavat kunnossapidon tarpeeseen. Val-mistajan tulee toimittaa lisäominaisuuksien asennus- ja käyttöohjeet. Tietoliikenneominaisuudet Mittariin liitettävällä tietoliikennekortilla lisätään tietoliikenneominaisuuksia. Mittari voi toimia näin eri tietoliikenneverkoissa ja erilaisilla tietoliikenneprotokollilla. Lisämuistiominaisuudet Mittariin liitettävään lisämuistiin tallentuu historiatietoja tietyltä ajanjaksolta ja ne voidaan lukea paikallisesti tai etäluennalla. Historiatietoina voivat olla esim.: • päiväys • kellonaika • energialukema • vesilukema • hetkellinen virtaus • hetkellinen teho • menolämpötila • paluulämpötila • käyttötuntilaskuri • ulkolämpötila • kylmävesimittarilukema Pulssiliitäntä Mittariin liitettävällä pulssiliitynnällä voidaan asiakkaalle toimittaa erikseen sovittaessa tietoja esim. kiinteistöautomaation tarpeisiin. Lisämittausominaisuudet Mittariin voidaan kerätä lisämittaustietoja, esim. paine-eroja, lämpötiloja (ulkolämpötila, toi-sioverkoston lämpötilat, jne). Ohjelmointi Mittarin toimintojen ja tietoliikenneominaisuuksien ohjelmoimiseksi ja käyttämiseksi on ole-massa erillinen ohjelmointiohjelma. Laitekohtaiset testausliitännät Mittarissa ja sen eri osissa on oltava testausliitännät niin, että tarvittavat testaukset ja kalib-roinnit voidaan suorittaa. Testausohje (esim. testauspulssivaste) on oltava saatavissa mitta-rin mukana.

5 Mittauslaitteiden valinta

Kaukolämpöverkkoon kytkettävien mittarien on täytettävä 1,6 MPa käyttöpainevaatimus ja 120 oC lämpötilavaatimus. Matalalämpötilaverkossa em. vaatimukset voivat poiketa, mittarin tulee kuitenkin täyttää muut tässä suosituksessa määritellyt vaatimukset ja oltava rakenteel-lisesti käyttöolosuhteisiin sopiva. Muita mittarin valintaan vaikuttavia tärkeitä tekijöitä ovat: • normaaleissa käyttöolosuhteissa vallitsevat kaukolämpöveden virtaukset

21

• käyttöpaikan käytettävissä oleva paine-ero • tarkkuusluokka • liitostapa • kaukolämpöveden ominaisuudet • virtausanturin toimintaperiaate • vaadittavien häiriöttömien putkiosuuksien huomioiminen • virransyöttö (verkko/paristo) • etälukuun ja kiinteistöautomaatioon liittyvät valmiudet sekä rajapintaprotokollat (esim.

pulssilähdöt, Mbus, LON, radiotaajuus, mA) • huollon järjestely • yleiset takuuehdot • asennus- ja huolto-ohjeet (mielellään suomenkieliset) • käyttökokemukset • ympäristövaikutukset

5.1 Mitoitus

Lämpöenergiamittari mitoitetaan ottamalla huomioon rakennuksen lämmityksen ja ilman-vaihdon tehontarpeen edellyttämä tilavuusvirta. Virtausanturi mitoitetaan suurimman esiin-tyvän jatkuvan vesivirran mukaan. Mittarin valinnassa on tarkistettava käyttöveden ja mui-den hetkellisten kulutushuippujen vaikutus. Virtausanturi tulisi pääsääntöisesti valita ”reilulle” virtausnopeudelle, jolloin varmistetaan sen puhtaana pysyminen ja mittaustarkkuus myös pienillä virtauksilla. Jos mittari valitaan liian pieneksi, voi tulla ongelmia painehäviön, huippu-virtaaman mittaamattomuuden tai äänen takia. Virtausanturi suositellaan mitoitettavaksi niin, että normaaleissa käyttöolosuhteissa kauko-lämpöveden hetkellinen, todellinen virtaama ei juurikaan ylitä arvoa qs. Virtausanturin arvo qp määritellään lämmityksen ja ilmanvaihdon huipputehontarvetta vastaavasta vesivirrasta. Etenkin pientaloissa käyttöveden hetkellinen huippu tulee kuitenkin huomioida. Mittaria valittaessa huomioidaan mittarin aiheuttama painehäviö. Mittarin painehäviö virtaa-malla qp [Qn] tulee olla alle 25 kPa. Seuraavassa kuvassa on esitetty virtausanturin valinnasta mitoitusperiaate.

22

0,0 0,1 1,0 10,0 100,0

Virtaama m3/h

Painehäviö kPa

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

qp

[A]

qs

[A]

Δp [A]

mittari C

mittari B

qi

[A]mittari A

Δp [C]

Δp [B]qi

[C]

qi

[B]

qp

[C]

qp

[B]

qs

[C]

qs

[B]

Kuva 4 Virtausanturin valinta, mitoitusperiaate

6 Mittauskeskus ja mittauksen asennus

Mittauskeskus voidaan asentaa joko vaaka- tai pystysuoraan virtausanturin mittausperiaat-teesta riippuen. Mittauskeskuksen pystyasennus on joillekin virtausanturityypeille paras mah-dollinen asennusasento ja tilantarve on pieni. Asennuksessa on huomioitava, etteivät mahdolliset ulkopuoliset sähköiset häiriöt aiheuta virhettä mittaustulokseen. Mittauskeskus sisältää seuraavat laitteet ja varusteet: • kaukolämpöenergian mittauslaitteet • sulkuventtiilit • lianerottimet • tyhjennysventtiilit • testaus- ja puhdistusyhteet • putkisto ja putkistovarusteet • kannatus- ja kiintopisteet • mahdollinen virtauksen rajoitin • muut tarvittavat osat Mittauskeskuksen suunnittelulämpötila on 120 oC ja suunnittelupaine 1,6 MPa, ellei erikseen toisin ole mainittu.

6.1 Mittauskeskuksen rakenne

Mittauskeskuksen peruskytkentä sekä niiden tarvitsemat tilantarpeet on esitetty liitteessä 3. Mittauskeskuksessa suoritettavaa huoltoa varten tulee sen eteen varata huoltotilaa vähintään 800 mm. Huoltotilan korkeuden on oltava vähintään 2000 mm.

23

Lämpömääränlaskimelle suositellaan varattavaksi tila virtausanturin yläpuolelle. Lämpömää-ränlaskin on oltava luettavissa helposti ja ilman apuvälineitä. Mittauskeskus tulee rakentaa siten, että mittauskeskukseen ei kohdistu ylimääräisiä rasituk-sia (vääntöä, vetoa, tärinää jne.). Mittauskeskusta rakennettaessa siinä ei saa olla virtausan-turia vaan käytetään mallinetta (mannekiinia), joka voi olla myös käytöstä poistettu vir-tausanturi. Virtausanturit vaativat häiriöttömät putkiosuudet ennen ja jälkeen mittauskohdan. Häiriöttö-män putkiosuuden pituus määräytyy valmistajien ohjeiden mukaan. Yleisenä ohjeena, ellei mittauskeskuksessa ole pidempiä suoria osuuksia vaativia häiriölähteitä, voidaan pitää suo-raa putkiosuutta 5D ennen ja 2D mittauskohdan jälkeen, kun D on putken sisähalkaisija. Li-säksi tulee tarkistaa mittarivalmistajan antama suoran putkiosuuden vaatimus. (Lisätietoa kohdissa 10.1-10.2) Mittauskeskuksessa tulee huomioida mahdolliset tulevat laajennukset tai muut tehontarpeen muutokset. Esimerkki pöytäkirjaksi mittauskeskuksen käyttöönotosta on esitetty liitteessä 5.

6.2 Mittauskeskuksen kunnossapito ja huolto

Mittauskeskuksen kunnossapidolla varmistetaan ja ylläpidetään tarkka ja luotettava mittaus. Mittauskeskuksessa tulisi mahdollistaa vertailumittauksen tai mittauksen tarkastuslaitteiston asennus mm. soveltuvien putkiyhteiden asennuksella. Mittauskeskuksen huoltotöihin kuuluvat myös mm.: • lianerottimen puhdistus • sulkuventtiilien uusinta • tyhjennykset ja ilmanpoistot • anturiyhteiden muutokset • virtausanturin testausyhteet • kannakkeiden muutostyöt • virtauksen rajoittimen asennus ja säätö Huoltotöiden yhteydessä on varmistettava, että tehtävät toimenpiteet eivät heikennä mitta-ustarkkuutta eivätkä vaurioita mittaria.

6.3 Mittauskeskuksen saneeraus

Saneerauksessa mittauskeskus tehdään pääsääntöisesti kuten uudiskohteessa. Mittauskes-kuksen saneerausta kannattaa aina harkita lämmönjakokeskuksen ja/tai pääsulkuventtiilien uusinnan yhteydessä.

6.4 Mittarien asennus ja käyttöönotto

Lämmönmyyjä asentaa lämpöenergiamittarit ja vastaa asennuksen oikeellisuudesta. Asen-nuksessa tulee noudattaa mittarivalmistajan ko. laitteen asentamisesta ja käytöstä antamia ohjeita sekä ET:n antamia suosituksia. Ennen mittarien asentamista tulee tarkastaa, että mittauskeskus on rakennettu ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Mittauksen ja laitteistojen tulee olla lakien ja määräysten mukaiset. Mittarien toiminta tulee tarkastaa asennuksen jälkeen seuraavan tarkastuslistan mukaisesti.

24

Mittauskeskus: • varmistetaan, että vesi virtaa mittauskeskuksessa oikeaan suuntaan • varmistetaan, että virtausanturille on jätetty riittävät suorat putkiosuudet ilman virtaus-

profiilia häiritseviä mutkia, sulkuja, tms. • varmistetaan, että lämpötila-anturien mittausyhteet on asennettu oikein • varmistetaan, että keskuksen kannattimet on asennettu oikein niin, että mittauskeskuk-

seen ei kohdistu ylimääräisiä rasituksia (vääntöä, vetoa, tärinää jne.) • varmistetaan, että sähköiset häiriölähteet eivät aiheuta virhettä mittauksessa ja etäluen-

nassa Lämpömääränlaskin: • varmistetaan, että mittarien lukemarekisterit on kirjattu oikein (mittauksen aloitusluke-

mat) • varmistetaan, että rekisterien yksiköt ovat oikein (kWh / MWh / m3) • varmistetaan, että mittarin sarjanumero on kirjattu oikein • seurataan, näyttääkö mittari tilavuusvirtaa ja tehoa • seurataan, että näytöllä oleva pienin yksikkö vaihtuu • varmistetaan, että laskimen ja virtausanturin ja kaikkien siinä välissä olevien komponent-

tien pulssivasteet ovat yhteensopivat • suoritetaan digitaalisten mittarien näyttötesti Virtausanturi: • varmistetaan, että virtausanturi on asennettu oikeaan putkeen ja virtaussuuntaan nähden

oikein • varmistetaan, että häiriöttömät ja suorat putkiosuudet ovat valmistajan ko. mittarille an-

tamien ohjeiden mukaiset • varmistetaan, että mittarin asento (pysty/vaaka/kallistus) on valmistajan ohjeiden mu-

kainen • varmistetaan, että mittarin tai mittauskeskuksen liitokset eivät vuoda • varmistetaan, että asiakkaan puolella olevat ensiöpuolen kierreliitokset eivät mittauksen

asennustyön takia vuoda Lämpötila-anturit: • varmistetaan, että lämpötila-anturien tyyppi vastaa laskijalaitetta (esim. Pt100, Pt500) • varmistetaan, että lämpötila-anturit on kytketty lämpömääränlaskimeen oikein • varmistetaan, että lämpömääränlaskimen näyttämät lämpötilat vastaavat muiden läm-

pömittarien lukemia riittävällä tarkkuudella huomioiden eri mittarien mittaustarkkuudet • varmistetaan, että lämpömääränlaskimen näyttämä lämpötilaero on positiivinen • varmistetaan, että lämpötila-anturien yhteet eivät vuoda

7 Käytönaikainen valvonta

Tässä kappaleessa käydään läpi mittauslaitteiden käytönaikaisen valvonnan periaatteet sekä esitetään joitain esimerkkejä tai malleja eri toiminnoille. Lämmönmyyjä vastaa siitä, että käyttöpaikalla on olosuhteiden mukainen mittauskohteen ennakoidun tai ennakoitavissa olevan kulutuksen tarkkaan mittaukseen soveltuva mittari.

7.1 Mittarien käyttöönoton, käytön ja tarkastamisen periaatteet

Tässä kappaleessa kuvataan ne periaatteet, joiden mukaan lämmönmyyjän laatu- tai toimin-tajärjestelmä muodostetaan. Myöhemmissä kappaleissa käydään tarkemmin läpi järjestel-män eri osa-alueita ja niihin liittyviä erityiskysymyksiä. Lämmönmyyjä voi valita käyttämänsä menetelmät ja järjestelmän itselleen sopivasti. Mikäli mittauslaitteiden tarkkuuden ylläpitoa ei ole järjestetty lainkaan, silloin mittauslaitteet tule uusia riittävä usein mittaustarkkuuden

25

varmistamiseksi (enintään 5 vuoden käyttö on mahdollista). Menetelmistä ja niistä saaduista kokemuksista riippuen mittarien käyttöikä voi olla jopa 30 vuotta, kuten jäljempänä esite-tään. Mittarien luotettavuuden ja mittaustarkkuuden ylläpitoon on olemassa erilaisia menetelmiä, joiden avulla hyvä järjestelmä on muodostettavissa. Menetelmät voivat olla erilaisia erilaisille asiakkaille, mittarityypeille tai verkon osille. Valittaessa lämmönmyyjälle soveltuvaa mittarien luotettavuuden ja mittaustarkkuuden ylläpi-tojärjestelmää, kannattaa ensiksi dokumentoida nykyiset käytetyt menetelmät ja toimintata-pa. Dokumentoinnin ja sen pohjalta tehdyn arvioinnin perusteella voidaan selvittää • onko järjestelmässä puutteita • miten järjestelmää tai käytettäviä menetelmiä tulisi kehittää. Tällä perusteella voidaan tehdä tarvittavat dokumentoinnin tarkennukset ja suunnitella kehi-tystoimet. Eri mittauslaitteiden tarkkuuden ja luotettavuuden ylläpidossa käytettäviä menetelmiä kuva-taan myöhemmin tässä kappaleessa. Seuraavassa kuvassa esitetyistä menetelmistä lämmönmyyjä kokoaa aina tilanteeseen sovel-tuvat menetelmät ja toimintatapojen yhdistelmät, joilla lämmönmyyjä voi varmistaa mittari-en elinkaaren aikaisen riittävän luotettavuuden. Menetelmää sovelletaan sekä jo asennettui-na oleviin, huollettuihin että uusiin mittareihin.

26

Kuva 5 Mittauksen ylläpitoprosessi, käyttö- ja ylläpito. Lämmönmyyjä valitsee käytönai-

kaisen seurannan menettelytavoista jommankumman toimintalinjan (lämpö-energiamittarit vaihdetaan ja romutetaan enintään 5 vuoden välein tai doku-mentoidun käytönaikaisen seurantamenetelmän avulla määritellään oma, yritys- ja mittauslaite- sekä tyyppikohtainen määräaikaistarkastusväli).

7.1.1 Uusien mittarien vastaanotto ja tarkastus

Lämmönmyyjä varmistaa, että lämpöenergiamittarit täyttävät mittareille asetetut ja tilauk-sessa sovitut vaatimukset. Mittareita vastaanotettaessa varmistetaan, että • mittarit ovat tilauksen mukaiset • kaikki tarvittavat dokumentit on toimitettu • mittarit eivät ole vaurioituneet kuljetuksen aikana.

Huoltotoimet ja/tai varastointi

Huollettujen mittarien viritys ja kalibrointi

Kulutusseuranta Laboratoriotestaus Kenttätestaus

Yrityskohtaisen järjestelmän mukaisesti määräytyvä määräai-kaistarkastus (5 - 30 vuoden välein)

Mittarin poisto asiakkaalta, mittarin kunnon selvittäminen

Mittarin romutus

Mittarin poisto enintään 5 vuoden välein

Uusien mittarien vastaanotto ja tarkastus pistokokein

Mittarin asennus ja käyttöönotto

Mittarin käyttö ja lukemien seuranta (koko käytössä oleva mittarikanta)

Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2

Kaukolämpöyritys valitsee toimintatavan (vaihtoehto 1 tai 2) jonka mukaan yritys-, mittauslaite- ja tyyppikohtaiset määrä-

aikaisvaihtovälit määräytyvät

27

Uusien mittarien tarkastus vähintään pistokokein on suositeltavaa. • toiminta • mittaustarkkuus • rakenne • tyyppi • CE -merkintä ja tyyppihyväksyntä

7.1.2 Mittarien asennus ja käyttöönotto

Mittarien asennus ja käyttöönotto on esitetty kappaleessa 6.4, jossa on myös esitetty menet-tely asennuksen tarkastamiseksi käyttöönoton yhteydessä.

7.1.3 Mittarien käyttö ja lukemien seuranta

Lämmönmyyjä seuraa asiakkaan lämpöenergian kulutusta ja laskuttaa asiakasta mittaustie-tojen perusteella. Mittauslukemien oikeellisuus ja mittarin toiminta varmistetaan riittävällä seurannalla.

7.1.4 Käytönaikainen seuranta ja määräaikaistarkastus

Lämmönmyyjä vastaa mittarien käytönaikaisesta mittaustarkkuudesta. Käytössä olevien mit-tarien näyttämän virhe ei saa ylittää lämmöntoimitusehdoissa määriteltyä suurinta sallittua virhettä. Lämmönmyyjä voi valita käyttämänsä menettelytavan seuraavista vaihtoehdoista: • lämpöenergiamittarien vaihtoväli on enintään 5 vuotta tai • lämpöenergiamittarin mittarityyppikohtaisen tarkastusvälin voi pidentää enintään 30 vuo-

teen dokumentoidulla käytönaikaisella laadunvarmistusjärjestelmällä Lämpöenergiamittarin tarkastus- tai vaihtovälien tulee olla sellaiset, että mittari todistetta-vasti toimii luotettavasti koko käyttöajan. Käytönaikainen mittauslaitteiden toiminnan ja kunnon seuranta on koko mittausjärjestelmän laadunvarmistuksen perusta. Sen avulla varmistetaan käytettyjen määräaikaistarkastusten oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen toteutus. Käytönaikaisen seurannan välineitä ovat sekä paikalla tehtävät erilaiset kenttätestaukset ja -tarkastukset että tilastotietoihin ja kulu-tusseurantaan perustuvat arvioinnit. Lisäksi pistokokein tehtävillä tarkastuksilla varmistetaan tarvittaessa eri mittarityyppien toimintaa. Hyvä menettelytapa käytönaikaisesta seurannasta on kuvattu tarkemmin kappaleessa 7.2.

7.1.5 Mittarien poisto ja poistettujen mittarien kunnon selvittäminen

Asiakkailta poistettujen mittarien mittaustuloksen oikeellisuus varmistetaan. Mittarien tarkas-tus voi perustua erilaisiin menetelmiin, kuten mittarien laboratoriotestaukseen, kenttätesta-ukseen tai kulutusseurannan hyödyntämiseen. Kalibroitaessa voidaan käyttää soveltuvin osin näytteenottoon perustuvia menetelmiä. Kulutusseurantaa käytettäessä varmistaminen tulee tehdä kaikille mittareille. Saatujen tulosten perusteella määritellään ja tarkennetaan lämmönmyyjäkohtaisia tarkastus-välejä eri tyyppisille virtausantureille, lämpömääränlaskimille ja lämpötila-antureille.

28

7.1.6 Mittarien romutus

Käytöstä poistetut mittarit romutetaan eikä niitä saa enää käyttää laskutusmittauksessa.

7.1.7 Huolto- ja varastointitoimet

Tarkastus ja huolto Tarkastettavaksi tulevan mittarin käsittelyssä on varmistettava, että mittari toimitetaan tar-kastuspaikkaan siten ja sellaisessa kunnossa, että saatu tarkastustulos vastaa mittarin toi-mintaa ennen tarkastukseen ottamista. Mittarin tarkastamisessa voidaan varmistaa ainoastaan sen oikea toimivuus. Mittauskeskuk-sen asennuksen, mittarin sijaintipaikan ja muiden asennusolosuhteiden vaikutukset eivät ilmene mittarin laboratoriotarkastuksessa. Kaikki tarkastustulokset dokumentoidaan ja yhteenvedot raportoidaan tulevaan ET:n ylläpi-tämään mittaritietokantaan. Varastointi Mittarit on varastoitava kaikissa vaiheissa niin, että varastoinnista ei aiheudu häiriöitä mitta-rien toiminnalle eikä tarkkuus muutu. Varastointi on suunniteltava ja toteutettava eri tarkoi-tuksiin, esim.: • uudet mittarit • asiakkaalta poistetut mittarit ennen tarkastusta ja ennen huoltoa • tarkastetut ja huolletut mittarit

7.1.8 Huollettujen mittauslaitteiden viritys ja kalibrointi

Huollettu tai käytetty mittari tulee virittää ja kalibroida hyväksyttävällä tavalla ennen sen uudelleen asennusta.

7.2 Käytönaikainen seuranta

Kaukolämpöenergian mittauslaitteiden toiminnan ja tarkkuuden käytönaikaiseen seurantaan sisältyy asiakkaiden energian mittaustulosten jatkuva seuranta, mittarien kenttä- ja laborato-riotarkastukset sekä määräaikaistarkastukset.

29

Käytönaikainen seuranta

Kulutus- ja mittaustietojen hyödyntäminen Kenttätestaus Laboratoriotarkastus

Kulutusseuranta

Mittaustietojen analysointi

Tuntisen mittaustiedon analysointi

Uuden ja vanhan mittarin kulutustietojen analysointi

Satunnaisotanta

Poistettavien mittareiden tarkastus

Epäillyt vika- ja kiistatapaukset

Määräaikaistarkastukset

Tarkastukset huoltokäyntien

yhteydessä

Satunnaisotanta

Poistettujen mittareiden tarkastus



Uusien mittarien tarkastus

Käytönaikainen seuranta

Kulutus- ja mittaustietojen hyödyntäminen Kenttätestaus Laboratoriotarkastus

Kulutusseuranta

Mittaustietojen analysointi

Tuntisen mittaustiedon analysointi

Uuden ja vanhan mittarin kulutustietojen analysointi

Satunnaisotanta

Poistettavien mittareiden tarkastus



Tarkastukset huoltokäyntien

yhteydessä

Satunnaisotanta

Poistettujen mittareiden tarkastus



Uusien mittarien tarkastus

Kuva 6 Kaukolämpöenergian mittauslaitteiden kunnon ja mittaustarkkuuden seurannan ja ylläpidon menetelmät

Mittarien käytönaikaisia seurantamenetelmiä käytetään lämmönmyyjäkohtaisesti valitulla tavalla ja hyödynnetään systemaattisesti mittarien luotettavuuden varmistamiseksi. Käytön-aikaisten seurantamenetelmien perusteella määritetään mittareille tyyppikohtaiset tarkastus-välien pituudet ja seurataan niiden oikeellisuutta. Eri seurantamenetelmien käytöllä varmistetaan että mittarit toimivat luotettavasti koko mää-räaikaistarkastusvälin ajan. Kalibrointi ja -testaustulokset kerätään tiedostoon mittauslaite-tyypeittäin siten, että mittarien käyttöiän ja valmistusajankohdan vaikutus tuloksiin voidaan myös analysoida. Seuraavassa on esitelty käytönaikaiseen seurantaan eri vaihtoehtoja ja menetelmiä, joista lämmönmyyjä rakentaa oman laatu-/toimintajärjestelmänsä. Järjestelmän tulee olla doku-mentoitu, mutta sen ei tarvitse olla sertifioitu.

7.2.1 Kulutus- ja mittaustietojen hyödyntäminen

Asiakkaan energiankulutusta seurataan tietojärjestelmien (asiakastieto-, laskutus-, mittaus-tietojärjestelmä tms.) avulla. Kulutusseurannan avulla tehdään normaaliin laskutukseen liit-tyvä kulutustietojen varmentaminen kuukausittain. Lisäksi vuosittain voidaan tehdä erityinen mittarien toimintaan liittyvä tarkastelu.

7.2.1.1 Kuukausittainen kulutusseuranta

Asiakastieto- ja laskutusjärjestelmien kulutusseuranta kuvaa mittauksen tarkkuuden ylläpito-järjestelmän toimivuutta yleisellä tasolla. Menetelmä on toimiva, kun koko asiakaskunnasta mittauksesta johtuvia virheilmoituksia tulee laskutusjärjestelmästä riittävän vähän. Tämä tarkastelu ei kuitenkaan yksinään riitä takaamaan yksittäisten mittarien oikeaa toimintaa. Kuukausittaisessa kulutusseurannassa järjestelmä ilmoittaa poikkeavista kulutuksista ja mit-taustuloksista

30

• kulutuksen poikkeama verrattuna asiakaskohtaiseen ”laskettuun” kulutukseen (kulutus-suora, sääkorjattu kulutusarvio)

• kaukolämpöveden jäähdytyksen poikkeama asiakaskohtaisesta odotusarvosta. Poikkeamarajat määritellään asiakasryhmittäin erikseen talvi- ja kesäjaksoille. Talvikuukau-sina kulutusseurannalla on mahdollista havaita jopa 5 %:n poikkeamat. Kulutussuora perustuu yleensä ominaislämpötehoon ja keskilämpötilaan tai lämmitystarvelu-kuun. Ominaislämpöteho kuvaa asiakkaan lämmönkulutuksen keskiarvoa tuntia kohden (W/m3). Laskutuskauden energiamäärä jaetaan vastaavalla tuntimäärällä ja saatu keskiteho jaetaan rakennustilavuudella. Historiatietoina ylläpidetään mitatusta kulutuksesta laskettuja yksikkötehopisteitä riittävän pitkältä ajalta. Sarjan pisteistä lasketaan regressiosuora, joka kuvaa asiakkaan ominaislämpötehon eri ulkolämpötiloilla. Ominaislämpötehon vertailuarvo löytyy kustakin lukemakauden ulkolämpötilan kohdasta. Kulutussuora päivitetään yksittäin kullekin asiakkaalle. Ennen muutosten päivittämistä varmistetaan, että muutosten syynä ei ole mittausvirhe. Kulutussuoraa muutettaessa myös vanha kulutussuora jätetään muistiin. Seurantamenetelmänä voidaan käyttää myös asiakaskohtaisia kuukausittaisia kulutusarvioi-ta. Mitattua, sääkorjattua kulutusta verrataan em. kulutusarvioon. Tässä menetelmässä voi-daan eri kuukausina käyttää erilaisia sääkorjauskertoimia. Kulutuksen seurannan apuna käytetään myös jäähdytyksen seurantaa, jossa laskutuslukemi-en mukaan lasketaan asiakkaan laitteiston keskimääräinen kaukolämpöveden jäähdytys seu-rantajaksolta. Jäähdytyksen seurannan pääasiallinen käyttö on havaita asiakaslaitteiden vi-koja. Jos syy jäähdytyspoikkeamille ei löydy asiakaslaitteista, jäähdytystä verrataan kulutuk-seen. Näiden avulla voidaan havaita myös mahdollinen mittauslaitteiston vika.

7.2.1.2 Kulutusseurannan avulla tehtävä vuosittainen tarkastus

Vuosittain tehtävän kulutusseurantajärjestelmän avulla tehtävän tarkastuksen tavoitteena on löytää mahdolliset hitaasti kehittyvät mittausvirheet. Järjestelmässä verrataan asiakkaiden vuosikulutuksissa tapahtuneita muutoksia edellisen viiden vuoden jaksolla. Sen lisäksi voi-daan myös tarkastella esim. tammi-maaliskuun kulutuksissa tapahtuneita muutoksia. Mikäli muutos on jatkuvasti pienenevä/kasvava, selvitetään muutoksen syy. Käytettävä seuranta- ja laskentajärjestelmä kuvataan ja sen tarkkuus arvioidaan yrityksen laatu- tai toimintajärjestelmässä.

7.2.2 Mittarien kenttä- ja laboratoriotarkastukset

Kaukolämmön mittauslaitteiden mittaustarkkuuden varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi mitta-uslaitteille tehdään seuraavia tarkastuksia: • uuden mittarin kalibrointi pistokokein • määräaikaistarkastukset • muut tarkastukset (esim. laskutukseen tms. liittyvät) • asiakkaalta poistetun mittarin kalibrointi (lämmönmyyjän toimintajärjestelmän mukaises-

ti) Mittauslaitteiden tarkastukset voidaan jakaa asiakkaan luona mittauspaikalla tehtäviin tar-kastuksiin eli ns. kenttätestauksiin ja laboratoriossa tai vastaavissa paikoissa tapahtuviin tar-kastuksiin.

7.2.2.1 Kenttätestaukset

Kenttätestaus on eräs tapa selvittää mittauksen toimintaa ja tarkkuutta. Kun kentällä asiak-kaan mittauskeskuksessa tehtävän testauksen tarkkuus on riittävä ja jäljitettävä, sitä voi-daan käyttää tarkastusmenetelmänä laboratoriossa tehtävien tarkastusten rinnalla tai jopa niiden sijaan.

31

Mittarivalmistajan ja -myyjän on toimitettava ohjeet mittarin kenttätestausmahdollisuudesta ja soveltuvista menetelmistä. Kenttätestausmenetelmiä on kuvattu tarkemmin kohdassa 10.4.

7.2.2.2 Laboratoriotarkastukset

Laboratoriossa tehtävillä mittarien tarkastuksilla voidaan selvittää kenttätestausta tarkemmin joitain mittareihin liittyviä ominaisuuksia. Kuormitusmuutokset voidaan toteuttaa kenttätes-tauksia helpommin, olosuhteet voidaan vakioida ja mittaustarkkuus on yleensä parempi. La-boratoriotarkastuksessa voidaan selvittää mittarin tarkkuus, mutta ei esim. asennuspaikan vaikutusta mittaustarkkuuteen. Laboratoriotarkastusmenetelmiä on kuvattu kappaleessa 10.5.

7.2.3 Määräaikaistarkastukset

Lämpöenergiamittarien määräaikaistarkastus tehdään verkoston ominaisuudet huomioiden lämmönmyyjän tekemien käytönaikaisten seurantamenetelmien antamien tulosten perusteel-la. Tarkastusväli riippuu lämmönmyyjän valitsemasta käytönaikaisesta seurantamenettelystä. Tarkastusväli on sopiva, kun mittarit toimivat luotettavasti koko käyttöajan. Määräaikaistarkastuksessa kaikki tietyn tyyppiset mittarit (tyyppi, valmistusvuosi) otetaan tarkastettavaksi. Saatujen tarkastustulosten perusteella arvioidaan, onko valittu tarkastusväli sopiva vai pitääkö sitä lyhentää tai voiko sitä pidentää. Oikea tarkastusväli määritellään tarkastustuloksien ja mittaustietojen analysoinnin perusteel-la. Tarkastusvälin määrittelyssä hyödynnetään eri menettelytavoin saatuja tietoja: • kulutusseuranta • satunnaisotannalla tehtävät tarkastukset määräaikaistarkastusten välillä • määräaikaistarkastusten tulokset • poistettujen mittarien kunto Määräaikaistarkastukset tehdään jäljitettävällä ja riittävän tarkalla menetelmällä. Määräai-kaistarkastus voidaan tehdä esim. tässä suosituksessa esitetyillä laboratorio- tai kenttätes-tausmenetelmillä, kunhan menetelmän tarkkuus on riittävä, epävarmuus tunnetaan ja se on jäljitettävissä. Kaikki mittauslaitteet on kuitenkin määräaikaisvaihdettava 30 vuoden välein.

7.2.4 Tarkastus satunnaisotannalla

Tietty laatujärjestelmän mukaisesti määritelty määrä mittareita suositellaan otettavaksi vuo-sittain tarkastettaviksi satunnaisotannalla. Kukin lämmönmyyjä määrittelee satunnaisotanto-jen suuruuden oman mittaustarkkuuden ylläpitojärjestelmänsä mukaisesti huomioiden esim. käytössä olevat mittarityypit ja aiemmat tarkastustulokset ja muut kokemukset. Myös eri verkosto-osissa vallitseva vedenlaatu tulee huomioida. Näiden tarkastusten tavoitteena on varmistaa, että mittarit toimivat luotettavasti suunnitellun määräaikaistarkastusten väliajan. Tulosten perusteella voidaan päätellä, voidaanko määräaikaistarkastusväliä jatkaa suunnitel-tua pidemmäksi tai tuleeko aikaa lyhentää suunnitellusta. Tulosten perusteella arvioidaan mittarityypeittäin (valmistaja, tyyppi), miten hyvin mittarien mittaustarkkuus on säilynyt. Hyväksymisrajat ja –kriteerit määritellään tilastollisin menetel-min.

32

7.2.5 Asiakkaalta poistettujen mittarien tarkastus

Jotta voidaan varmistaa, että määräaikaistarkastusväli kullakin mittauslaitetyypillä on tarkoi-tuksenmukainen, tulee poistettavien mittarien kunnosta saada riittävän hyvä ja luotettava kuva. Asiakkaalta poistettava mittari tulisi aina tarkastaa jäljitettävällä ja riittävän tarkalla mene-telmällä. Mikäli mittari vaihdetaan sellaisen rikkoutumisen vuoksi, jonka takia mittari on ko-konaan pysähtynyt tai sen mittauslukemaa ei jostain muusta syystä voida lukea, poistettavaa mittaria ei kuitenkaan tarvitse kalibroida. Tällöin mittarin mittausvirhe on poistettaessa koko alueella 100%. Poistettavat mittarit tarkastetaan joko kaikki tai jos mittarikanta on riittävän suuri, voidaan käyttää myös näytteenottomenetelmää. Tarkastuksessa voidaan käyttää eri-laisia menetelmiä: • kalibrointi laboratoriossa tai palveluyrityksen toimesta • kalibrointi asennuspaikalla • testaus asennuspaikalla, tarkastuksen mittausepävarmuus on kuitenkin tunnettava • tarkastus uuden mittauslaitteiston mittaustulosten perusteella hyödyntäen mittaustieto-

kantaa ja / tai kulutusseurantaa (vrt. kohta 7.2.1) • muu riittävän tarkka ja luotettava menetelmä Mittarinvaihdon jälkeen tulee asiakkaan kulutuksen mahdollisia muutoksia seurata. Näin varmistetaan, että mittaus on toiminut oikein myös ennen vanhan mittarin poistoa.

7.2.6 Näytteenottomenetelmä

Näytteenottomenetelmää voidaan hyödyntää määräaikaistarkastuksissa ja poistettavien mit-tarien tarkastuksissa, kun samanikäisiä samantyyppisiä mittareita on riittävä määrä. Pistoko-keet tehdään seuraavien vaihtoehtojen mukaan. Näytteenottomenetelmiä on kuvattu stan-dardeissa SFS 4010 ja ISO 2859-1. Taulukko 7 Esimerkki näytteenotosta ja hyväksymiskriteereistä

Eräkoko Näyteryhmä Vaatimukset ylittävien mittarien lkm.

(AQL = 4 %) No. Näytemäärä kumuloitu Hyväksymisluku Hylkäysraja 26 - 50 1 5 5 0 2 2 5 10 1 2 51 -90 1 8 8 0 2 2 8 16 1 2 91 - 150 1 13 13 0 3 2 13 26 3 4 151 - 280 1 20 20 1 3 2 20 40 4 5 281 - 500 1 32 32 2 5 2 32 64 6 7 501 – 1200 1 50 50 3 6 2 50 100 9 10 1201 - 3200 1 80 80 5 9 2 80 160 12 13

33

7.2.7 Johtopäätökset mittarien tarkastustuloksista

Saatujen tarkastustulosten (satunnaisotannat, määräaikaistarkastukset, poistetut mittarit) perusteella arvioidaan, onko valittu tarkastusväli sopiva vai pitääkö sitä lyhentää tai voiko sitä pidentää. Tarkastelussa voidaan esim. etsiä tietyn mittarityypin käyttöaikaa, jolloin se on poistettava käytöstä Seuraava kuva selventää tilannetta.

Kuva 7 Tarkastettujen mittarien keskimääräiset virheet ja virheiden vaihteluvälit käyt-

töajan funktiona (esimerkkinä mekaanisen virtausanturin mittaustarkkuuden muuttuminen)

Kuvasta voidaan päätellä, että keskiarvon perusteella ko. mittarityypin enimmäiskäyttöaika olisi n. 16 vuotta. Virheiden vaihteluraja kasvaa kuitenkin huomattavasti jo aiemmin, joten jo 12 vuoden ikäiset mittarit kannattaisi poistaa. Tällä tavoin tuntemalla ja tunnistamalla omien mittarien kunto ja ikääntyminen sekä oman kaukolämpöverkoston olosuhteet voidaan opti-moida käytettävien mittarien määräaikaisvaihtovälit ja käyttöiät.

7.3 Tarkastus- ja kalibrointilaitteiden tarkkuuden ylläpito

Kaukolämpöenergian mittauslaitteiden kalibrointeja tehtäessä tulee huomioida mittaustark-kuuden ylläpito ja varmistua että mittauslaitteiden kalibroinnit on suoritettu niin, että mitta-usepävarmuus on sallituissa rajoissa ja se on jäljitettävästi todennettavissa. • kalibrointiohjelma • kalibrointitulosten hyödyntäminen • dokumentointi ja dokumenttien arkistointi

-8

-7

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

käyttöaika

kesk

im.

virh

e-%

keskimääräinen mittausvirhe %

34

7.4 Tarkastuksia ja kalibrointeja suorittava laboratorio

Lämpöenergiamittarien tarkastuksia ja kalibrointeja voivat tehdä standardin SFS-EN ISO/IEC 17025 /8/ pätevyysvaatimukset täyttävät laboratoriot. Laboratorio voi olla lämmönmyyjän oma tai erillisen mittauspalveluyrityksen tarkastuslaboratorio. Oleellista on, että asetetut vaatimukset täyttyvät. Laboratorio voi osoittaa vaatimusten täyttymisen esim. akkreditoinnil-la tai muulla varmennuksella. Vaatimusten keskeiset kohdat ovat: • toimiva laatujärjestelmä • koulutettu ja kokenut henkilökunta • luotettavat ja validoidut tarkastusmenetelmät • tarkkuusvaatimuksiin sopiva sisäinen laadunohjaus • soveltuva laitteisto, sen hallinta mukaan lukien atk-järjestelmä • osallistuminen laboratorioiden välisiin vertailuihin • tunnettu mittausepävarmuus • riittävä dokumentointi Laboratorion laatujärjestelmä rakennetaan toiminnan luonteeseen ja laajuuteen soveltuvaksi ja se dokumentoidaan. Henkilökunnan pätevyys perustuu tehtäviin sopivaan peruskoulutuk-seen ja käytännön työkokemukseen. Käytännön vastuukysymykset tulee kirjata laatujärjes-telmään. Tarkastusmenetelmät tulee dokumentoida, tulosten toistettavuuden varmistamisek-si on tarpeen laatia myös selventäviä työohjeita. Laitteiston kunnon ylläpito ja kalibrointi mahdollistavat oikeiden tulosten saamisen. Kalibrointisuunnitelmaan kirjataan tarkastustulos-ten jäljitettävyys kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihin. Käytettävän laitteiston ja järjestelmän mittausepävarmuus tulee määrittää ja dokumentoida laatujärjestelmään. Tar-kastuksiin liittyvät tiedot dokumentoidaan niin, että testit voidaan tarvittaessa toistaa.

7.5 Mittarien ja tarkastustulosten dokumentointi

Lämmönmyyjällä tulee olla dokumentoituna perustiedot lämpöenergiamittareistaan. Kaikki kalibrointitulokset tulee myös dokumentoida ja arkistoida.

7.5.1 Mittaritietokannat

Lämmönmyyjä tallentaa mittareitaan koskevat perustiedot omiin rekistereihinsä. Perustietoja ovat: • valmistajan nimi • mittarin tyyppi • valmistusvuosi • asennuspäivämäärä • valmistusnumero • virtausanturin koko (DN, qp) Lisäksi mittaritietokantaan tallennetaan mittarin koko elinkaaren ajalta tapahtuneet asennuk-set, poistot jne.

7.5.2 Mittarien tarkastukset

Kaukolämmön mittauslaitteiden mittaustarkkuuden varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi mitta-uslaitteille tehdään seuraavat tarkastukset, jotka on aina myös dokumentoitava:

8 SFS-EN ISO/IEC 17025:2000 Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. Yleiset vaati-mukset

35

• uuden mittarin kalibrointi vähintään pistokokein • määräaikaistarkastukset • muut tarkastukset (esim. laskutukseen tms. liittyvät) • asiakkaalta poistetun mittarin kalibrointi (suositeltavaa) • huolletun mittarin kalibrointi tai tarkastus Tarkastukset tehdään mittarityypin mukaisissa vakiopisteissä sekä lisäksi muissa tarvittavis-sa pisteissä, joita ovat esim. asiakaskohtaisessa tarkastuksessa lämpösopimukseen perustu-vat virtaamat.

7.5.3 Kalibrointitietojen tilastointi

Kalibrointitulokset analysoidaan ja tallennetaan hyödynnettäväksi sekä lämmönmyyjäkohtai-sesti että koko Suomen tasolla. Lämmönmyyjäkohtainen hyödyntäminen on esitetty kohdas-sa 7.2 Käytönaikainen seuranta ja 7.2.3 Määräaikaistarkastukset.

8 Tiedonsiirto ja etäluenta

Lämmönmyyjä omistaa kaukolämpöenergian mittauslaitteet, mittauslaitteissa olevan tiedon ja vastaa niiden toiminnan oikeellisuudesta ja tietojen asianmukaisesta käyttämisestä. Jotta lämmönmyyjä voi vastata koko mittauksen oikeellisuudesta ja luotettavasta toiminnasta, on vain lämmönmyyjällä oikeus suorittaa kaikki mittauslaitteisiin tehtävät asennukset mukaan lukien tiedonsiirron vaatimat liitynnät. Mittaustiedon luovuttamiskohdan ja ehdot määrittää lämmönmyyjä. Asiakkaalle annetun tiedonsiirtoyhteyden kautta ei asiakkaalla saa olla mah-dollisuutta muuttaa mittarin metrologisia arvoja tai parametreja. Etäluennalla voidaan lukea joko tuntista mittaustietoa tai kuukausittaista laskutustietoa läm-mönmyyjän tarpeista riippuen. Jo mittareita ja järjestelmää valittaessa mittaustietojen tarve tulee selvittää. Tuntista mittaustietoa voidaan hyödyntää monilla eri tavoilla teknisessä asia-kaspalvelussa.

8.1 Etäluentaan siirtyminen

Etäluentaan siirtymisen pohjaksi yritys kartoittaa tarpeet ja vaihtoehdot. Tarvekartoituksessa kannattaa huomioida ainakin seuraavat seikat: • syyt, miksi siirrytään etäluentaan, esim.

• mittauksen oikeellisuuden varmistaminen • lukemien saannin nopeutuminen ja varmistuminen • kulutusseurantaraportoinnin laadun paraneminen • asiakaspalvelun paraneminen • imago

• päätös, mitä mittaustietoja luetaan • laskutuksen kannalta oleelliset tiedot • mittauksen oikeellisuuden seurannan kannalta oleelliset tiedot • asiakaspalvelun kannalta oleelliset tiedot

• päätös, miten usein mittareita luetaan ja miten tiheästi mittarilukemia tallennetaan, vaih-toehtoina esim.

• kuukausitiedot • vuorokausitiedot • tuntitiedot

• nykyisen mittarikannan soveltuvuus etäluentaan • tiedonsiirtotekniikka

• eri tekniikoiden antamat mahdollisuudet ja rajoitukset • järjestelmävaatimukset, rajapinnat muihin järjestelmiin (asiakastieto-, laskutusjärjestel-

mät) • käyttöönoton aikataulutus.

36

8.2 Mittaustietojen toimittaminen asiakkaalle

Lämpöenergian mittauslaitteiden sisältämää tietoa on mahdollista hyödyntää myös kauko-lämpöasiakkaan kiinteistöautomaation tms. tarpeisiin. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että: • lämmönmyyjä vastaa mittauslaitteista ja kaikista niihin tehtävistä asennuksista • mittauslaitteiden tiedonsiirto-ominaisuudet ovat ensisijaisesti lämmönmyyjän käyttöä

varten, etäluennan tarpeet (myös tulevat) on aina huomioitava asiakkaan kanssa tehtä-vässä sopimuksessa

• mikäli asiakas ei tosiasiassa tarvitse on-line mittaustietoa, lämmönmyyjä voi tarjota käsi-teltyä ja analysoitua mittaustietoa asiakkaan käyttöön

Kuva 8 Asiakkaan luentayhteyden muodostaminen

Kuvassa esitetylle väyläliitynnälle vaihtoehtoinen ratkaisu on käyttää tiedonsiirtoon mittarilta saatavaa pulssiulostuloa lämpömäärälle ja vesimäärälle. Tällöin on huomioitava että läm-mönmyyjä vastaa oikeasta pulssimäärästä vain tiedonsiirtoyksikköön asti. Sama koskee tie-tenkin kaikkea tiedonsiirtoa, myös väyläpohjaista. Asiakkaan on itse hoidettava oman viesti-verkkonsa ja muun siihen liittyvän laitteiston asianmukainen kunto. Lämmönmyyjä sopii aina asiakkaan kanssa mittauslaitteiden tietojen hyödyntämisestä asiak-kaan tarpeisiin. Sopimusta tehtäessä on huomioitava mm. • miten pitkäksi ajaksi tiedonsiirto mahdollistetaan tehtävällä sopimuksella • millä edellytyksillä sopimusta voidaan irtisanoa tai jatkaa • miten varaudutaan tai hoidetaan tulevat mittarinvaihtotapahtumat. Jotta lämmönmyyjä voi taata tiedonsiirron toimivuuden myös asennushetken jälkeen, on tär-keää, että kumpikin osapuoli tiedostaa tällaisen palvelun vaatimat ylläpitotoimenpiteet, in-vestoinnit sekä niistä aiheutuvat kustannukset. Mittauslaitteiden sopivuus saattaa edellyttää jatkossa koko ajan yleistä hintatasoa kalliimpien mittauslaiteiden käyttöä, jolloin mittauslait-teiden hintaeroon tulee varautua asiakkaan kanssa tehtävässä sopimuksessa.

Lämpöenergiamittari

Väylä 2 Väylä 1Pulssit

LÄMMÖNMYYJÄASIAKAS

Lämmönmyyjän etäluenta(On-

line) tiedon-siirto-yksikkö

Kiinteistö-automaatio tai muu asiakkaan käyttökohde

Kulutuksen seuranta

Kulutuksen raportointiEsim. internet-yhteys

Mahdollinen (väylä ei ole aina olemassa)

Tietojen käsittelyja analysointi







Kulutuksen seuranta









Kulutuksen seuranta





37

Lämmönmyyjä voi taata tiedonsiirron olemassaolon esim. laskuttamalla ylläpidosta aiheutu-vat kustannukset. Tällaisia kustannuksia muodostuu mm. seuraavista toiminnoista: • palvelua varten ylläpidetään sellaista mittarikantaa, johon asiakkaan tekniset ratkaisut

soveltuvat tai hankitaan uudentyyppisiin mittauslaitteisiin sopivat lisäominaisuudet • ylläpidetään sellaista tiedonsiirron rajapintaa, johon asiakas voi liittyä riippumatta mark-

kinoilla kulloinkin olevan mittarikannan ominaisuuksista • varaudutaan tiedonsiirron järjestämisestä aiheutuviin käyttö- ja kunnossapitokustannuk-

siin, joita on mm. ylimääräiset huolto- ja viankorjauskäynnit ja asiakkaan neuvonnasta aiheutuvat kustannukset.

Liitteessä 7 on esitetty eri vaihtoehtoja mittaustiedon toimittamisesta asiakkaalle sekä niihin liittyviä, asiakkaan kanssa tehtävässä sopimuksessa huomioitavia seikkoja.

9 Mittarien hankinta

Kaukolämmön myyjä saa pääasiallisen myyntitulonsa mittaustiedon tuloksena saadun ener-giamäärän mukaan. Kiinteistön omistajalle lämmityskustannukset ovat merkittävä menoerä. Molempien osapuolien edun mukaista on, että mittaustuloksiin voi luottaa. Hyvää toimintatarkkuutta ja varmuutta tavoiteltaessa mittareita hankittaessa on varmistet-tava, että valittavissa ja asennettavissa on käyttökohteeseensa hyvin soveltuva mittari. Li-säksi mittarien hankinnassa on huomioitava voimassa olevan lämpöenergiamittareita koske-van tyyppihyväksynnän vaatimukset (CE-merkintä) sekä kappaleessa 2 mainitut lainsäädän-nöt ja määräykset. Lämpöenergiamittarin mitoitukseen, valintaan ja olosuhteiden huomioimiseen liittyvät asiat on esitetty kappaleessa 5. Muita hankinnassa huomioitavia mittarin valintaan vaikuttavia tär-keitä tekijöitä ovat: • huollon järjestely • yleiset takuuehdot • asennus- ja huolto-ohjeet (kieli) • referenssit • ympäristövaikutukset Hankintakyselyä tehtäessä tulee määritellä ominaisuudet ja mittaukselta edellytettävät eri-tysvaatimukset. Lisäominaisuuksia voivat olla mm. kalibrointitodistukset (sähköinen tai pape-ri), käyttöolosuhteet, etälukuun ja tietoliikenteeseen liittyvät ratkaisut sekä lisämittausomi-naisuudet. Energia-alalla sovelletaan lähes poikkeuksetta yrityksen omistajarakenteesta riippumatta erityisalojen hankintalakia. Kynnysarvon ylittävät hankinnat on erityisalojen hankintalaissa säännelty varsin yksityiskohtaisesti ja lisätietoa löytyy esim. KTM:n internetsivuilta. Kyn-nysarvot ovat 1.6.2007 lukien tavara- ja palveluhankintojen osalta 422.000 euroa ja raken-nusurakoiden osalta 5.278.000 euroa. Energiateollisuus ry on julkaissut energia-alan hankin-toja ja kilpailutusta koskevat ohjeet, joita suositellaan noudatettavaksi kynnysarvojen alitta-vissa hankinnoissa. Kaikki hankinnat, myös kynnysarvot alittavat, tulee kilpailuttaa tehokkaasti ja tarkoituksen-mukaisesti niin, että kilpailuttamisen hyöty on kuitenkin suurempi kuin kilpailuttamiskustan-nukset. Kilpailutettaessa tulee muistaa erityisesti tarjousten tekijöiden ja tarjousten tasapuo-linen ja syrjimätön kohtelu. Liitteessä 8 on esitetty malli lämpöenergiamittarien hankinta-, myynti- ja toimitusehdoista.

38

9.1 Tarjouskysely

Tarjouspyynnön laatiminen on koko hankinnan tärkein vaihe. Epäselvien tarjouspyyntöjen johdosta tarjousten vertailu on vaikeaa ja osin mahdotonta. Tarjouspyynnön ehtoja ei yleen-sä enää ole mahdollista muuttaa hankinnan edetessä, joten sen sisältöön on alusta asti kiin-nitettävä erityistä huomiota. Kun tarjouspyyntö on valmis, se lähetetään samanaikaisesti ja samansisältöisenä kaikille tarjouskilpailuun osallistuville. Hankintayksiköllä on mahdollista etukäteen ennen tarjouspyynnön lähettämistä määritellä tarjoajaehdokkaiden kelpoisuus tarjouksen tekemiseen. Kelpoisuus voi olla sekä muodollista (esim. erilaisten rekisteriotteiden selvittäminen) että resurssimäärittelyä (esim. erilaisten teknisten edellytysten täyttymistä). Tarjouspyyntö tehdään kirjallisesti tai sähköisesti ja sen tulee sisältää selkeät tiedot hankin-nan kohteesta. Tarjouspyynnöstä tulee ilmetä seuraavanlaisia tietoja: • hankintayksikön nimi, yhteystiedot ja lisätietoja antava yhteyshenkilö • tarjouksen viimeinen toimitusaika ja –paikka sekä tarjouskieli • tarjoajaa koskevat kelpoisuusehdot, voivat koskea tarjoajan taloudellista, ammatillista tai

teknistä suorituskykyä • hankittava tavara tai palvelu mahdollisimman tarkasti, esim. määrä, laatu ja laji • hanketta koskevat tekniset asiakirjat • viittaus mahdollisesti vaadittaviin teknisiin eritelmiin • osatarjouksen hyväksymismahdollisuus • vaihtoehtojen esittämismahdollisuudet • hintaan vaikuttavat mahdolliset sidonnaisuudet • tarjouksen valintakriteerit

• kokonaistaloudellisesti edullisin • halvin hinta

• aikataulu, päätöksentekomenettely, asiakirjajulkisuus, myöhästyneiden tarjousten käsit-tely, tarjouksen hylkäämisperusteet

• tarjouspyyntöön sovellettava laki (erityisalojen hankintalaki). Kun tilaaja kysyy tarjousta tämän suosituksen mukaisista lämpöenergiamittareista, on kyse-lyssä hyvä lisäksi mainita mm.: • tarjottujen mittarien on täytettävä kulloinkin voimassa olevat lait ja määräykset • tarjottujen mittarien tulla olla Energiateollisuus ry:n suosituksen KK3/2007 mukaisia • hankittavien mittarien määrät ja tilavuusvirrat • tarkkuusluokat • virtausanturien liitostavat • tarvittaessa virtausanturin toimintatapa • virransyöttö • etälukuun ja kiinteistöautomaatioon liittyvät valmiudet sekä rajapintaprotokollat • lämpötila-anturityypit ja niiden kytkentäjohtopituus • optiot ja lisäominaisuudet Jos esim. veden laatu poikkeaa taulukon 1 mukaisista arvoista, tarjouskyselyyn kannattaa liittää kiertoveden analyysiarvot.

39

Taulukko 8 Kaukolämpöveden ohjearvot verrattuna oman verkon veden laatuun

Ominaisuus yksikkö Ohjearvosuositus Oma vesianalyysi

pH-arvo

Kokonaiskovuus

Happipitoisuus

Ammoniakki

Kokonaisrauta

Kokonaiskupari

Öljypitoisuus

Sähkönjohtavuus

(pH 25) odH

mgO2/kg

mgNH3/kg

mgFe/kg

mgCu/kg

mg/kg

μS/cm

9…10

<0,8

<0,02

<5

<0,1

<0,02

<1

<150

Erityisen tärkeää on muistaa ilmoittaa tarjouksen valintakriteerit, koska tarjousten vertailus-sa ei voi käyttää perusteita, joita ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä. Valintakriteerejä ei pidä olla liian monta ja niiden tulee olla konkreettisia ja mitattavia. Jos valintakriteerit painotetaan eri tavoin, painotukset ilmoitetaan jo tarjouspyynnössä. Riittävänä pidetään myös pelkän valintakriteerien tärkeysjärjestyksen ilmoittamista ilman erityistä painottamista. Asetetut valintakriteerit eivät kuitenkaan saa olla paikallisia tai kansallisuutta suosivia tai syrjiviä. Käytettyjen valintakriteereiden on lisäksi oltava hankintaan nähden tarkoituksenmukaisia ja sopivia ja niiden keskinäisen suhteen on oltava tarkoituksenmukaisen ja oikein mitoitetun. Tyypillisiä kokonaistaloudellisuutta arvioitaessa käytettyjä arviointikriteereitä ovat: hinta, toimitusaika, valmistumispäivä, käyttökustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset tai toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut, toimitusvarmuus, tekninen tuki ja kohteen aiheuttamat ympäristökustannukset. Kriteereitä voi olla muitakin, mutta niitä mietittäessä on muistettava, että valintakriteereiden tulee olla tehtävään hankintaan nähden tarkoituksenmukaisia ja oikein mitoitettuja.

9.2 Tarjous

Tarjouksen on vastattava tarjouspyyntöä. Tarjouksen on oltava riittävän yksityiskohtainen ja selkeä sekä vastattava nimenomaan tarjouspyynnössä esitettyihin seikkoihin, pyynnössä ku-vatulla tavalla. Vastaavuus on tarjouksen antajan vastuulla. Tarjouksessa tulee olla mm. seuraavat tiedot: • vastaukset tarjouskyselyssä esitettyihin kysymyksiin • tarjottujen tuotteiden tekniset tiedot ja määrät • hinta yksiköltä ja kokonaismäärälle ilman alv • toimituskustannukset • maksuehdot • toimitusajankohta • tarjouksen voimassaoloaika • myynti- ja toimitusehdot • takuuehdot • yhteyshenkilö • pankkiyhteystiedot • Y-tunnus

40

9.3 Tarjousvertailu

Tarjouksista on valittava tarjouspyynnön mukaisesti joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin riippuen siitä, kumpaa perustetta tarjouspyynnössä on ilmoitettu käytettä-vän. Ellei valintaperustetta poikkeuksellisesti ole tarjouspyynnössä ilmoitettu, valinta tehdään halvimman hinnan perusteella tarjouspyynnön mukaisista tarjouksista. Kaukolämpöener-giamittarien hankinta suositellaan tehtävän kokonaisedullisuuden perusteella. Hankintapäätös ilmoitetaan tarjoajille siten, että siitä käy selvästi ilmi voittajan valintaan johtaneet perusteet. Pelkkä toteamus tietyn tarjouksen valinnasta ei riitä, vaan hankintapää-töksessä ilmoitetaan riittävät perustelut siitä, miksi päädyttiin tietyn tarjouksen valitsemiseen ja siitä, miksi muut tarjoukset hylättiin. Hyvä yhteistyö kaikkien tarjoajien kanssa edistää alan kilpailua. Kunnallisten hankintayksiköiden osalta päätökseen tulee lisäksi liittää ohjeet kunnallisen oi-kaisuvaatimuksen tekemiseen.

9.4 Hankintasopimus tai tilaus

Hankintasopimus tai tilaus / tilausvahvistus suositellaan tehtäväksi kirjallisesti. Sen tulee sisältää ainakin: • sopimusosapuolet yhteyshenkilöineen • hankittavat mittarit riittävässä määrin laadullisesti ja määrällisesti yksilöitynä • toimitusaika, -tapa, kuljetusvakuus ja muut toimitusehdot • hinta- ja maksuehdot • sopimuksen voimassaoloaika • sopimuksen purku- ja irtisanomisehdot • erimielisyyksien käsittelypaikka • yleiset sopimusehdot • luettelo sopimusasiakirjoista • asiakirjojen tärkeysjärjestys

9.5 Vastaanotto

Lämpöenergiamittarien vastaanottajalla on velvollisuus suorittaa toimituksen tarkastus välit-tömästi tai kohtuullisen lyhyeksi katsotussa määräajassa. Tarkastuksessa todetaan: • pakkauksen kunto • tuotteiden tilattu määrä • tuotteet ja niiden mukana toimitetut dokumentit vastaavat tilausta • tuotteissa ei ole silmämääräisesti havaittavissa vaurioita, vikoja tai puutteita Toimituksessa havaitut huomautettavat asiat on pyrittävä ilmoittamaan kirjallisesti mahdolli-simman pian tavaran toimittajalle. Huomautusajan pituudesta on voitu myös sopia kaupan yhteydessä tai ne sisältyvät myyjän kauppaehtoihin. Samoin on sovittava kirjallisesti vaurioi-den, vikojen ja puutteiden korjaamiseksi sovituista toimenpiteistä.

41

10 Ohjeita ja vinkkejä

10.1 Virtausanturin asennus, suorat putkiosuudet

Virtausanturia asennettaessa tulee mittauskeskuksen suorien putkiosuuksien ja supistusten olla valmistajan ohjeiden mukainen. Ellei valmistajan ohjetta ole, magneettisella virtausantu-rilla tulisi suorien osuuksien sekä supistuksien olla seuraavan kuvan mukaan mitoitettuja. Mikäli em. säännöstä poiketaan, saa supistuskulma olla enimmillään α = 12o.

Kuva 9 Magneettisen virtausanturin vaatimat suorat putkiosuudet ja supistukset. Suosi-

teltava supistuskulma on α ≤ 8o

10.2 Virtausprofiilin vaikutus

Putkessa virtaavan nesteen virtausprofiili vaikuttaa mittauksen tarkkuuteen, vaikutus riippuu käytetystä mittaustekniikasta. Erilaiset häiriölähteet (venttiili, lianerotin, putkikulmat) vaikut-tavat virtausprofiiliin. Mittarin ja häiriölähteen välillä on oltava riittävä rahoitusetäisyys. Seu-raavassa kuvassa on esitetty virtausanturille sopivia ja epäsopivia asennuspaikkoja.

A Sopiva virtausanturin asennuspaikka suurimmalle osalle mittarityyppejä B Asennuspaikka sopiva vain magneettisille ja ultraäänivirtausantureille C Asennuspaikka on epäsopiva mahdollisten ilmataskujen syntymisen vuoksi D Asennuspaikka on epäsopiva mahdollisten ilmataskujen syntymisen vuoksi E Venttiiliä ei saa asentaa juuri ennen virtausanturia, etäisyyden on oltava vähintään 10xD F Mittaria ei saa asentaa juuri ennen pumppua G Virtausanturi tulee asentaa riittävän kauas kahdessa tasossa sijaitsevista kulmista Kuva 10 Virtausanturin asennuspaikka

42

10.3 Mittauskeskuksen sähköistys

Lämpösopimuksen mukaisesti asiakas huolehtii siitä, että tilassa, johon mittauskeskus sijoi-tetaan, on lämmönmyyjän ohjeiden mukainen ryhmäjohto lämpöenergiamittarin ja muiden lämmönkäytön seurantaa varten tarvittavien laitteiden sekä mahdollisen paine-eromittarin 230 V sähköverkkoon liittämistä varten. Asiakas antaa korvauksetta lämmönmyyjän käyttöön näiden laitteiden tarvitseman sähkön. Ryhmäjohtoon ei saa liittää muita asiakkaan laitteita. Seuraavassa on esitetty esimerkkejä ryhmäjohdon mittauskeskuksen sähköistämisestä. Mi-käli jännite mittarille otetaan ennen pääkytkintä, mittarin läheisyyteen on kiinnitettävä säh-köturvallisuusmääräysten mukainen varoituskilpi. Kilvessä varoitetaan jännitteen jäämisestä päälle, vaikka jännite on muuten katkaistu pääkytkimestä.

Ryhmäjohto tuodaan lämpöenergiamittarin viereen 1,7 metrin korkeuteen lattias-ta ja siihen asennetaan kannen alla sijaitsevalla huoltokytkimellä varustettu (malli esim. Fibox 700097) läpimenevä silumiinirasia. Rasian ei tarvitse olla kytkimellä varustettu, mikäli sulake on mittarin välittömässä läheisyydessä ja laitteiston käy-tettävyys ja turvallisuustekijät on huomioitu.

Rasian on oltava sinetöitävää mallia. Lämpöenergiantoimittaja toimittaa sinetti-ruuvit.

Kun pääkeskus sijaitsee lämmönjakohuoneen lähellä, mittarin ryhmäjohto lähtee sen kiinteistöosasta. Kun lämmönjakohuone sijaitsee toisessa rakennuksessa, voidaan varoke sijoittaa tämän rakennuksen kiinteistön keskukseen.

Lämmönjakohuoneen keskus (pumppukeskus).

43

Mittarin ryhmäjohto lähtee pumppukeskusta syöttävästä nousujohdosta.

Omakoti- ja pientaloissa, joilla ei ole erillistä kWh-mittaria kiinteistön kulutusta varten, jännite otetaan lämpöenergiamittarin ryhmäjohdon varokkeelle ennen pääkytkintä.

4

44

Kun kysymyksessä on vanha talo, joka liitetään kaukolämpöverkkoon ja kattila-huoneessa on entinen ryhmäkeskus, jota ei uusita, sallitaan oheisen piirustuksen mukainen kytkennät, kun pääkytkin on enintään 63 A. Kytkimen kansi on oltava sinetöitävissä.

Lämpöenergiamittarin ryhmäjohdon varoke ja kaukolämmön automatiikan ryhmä-johdon varoke on kytkettävä samalle vaiheelle (esim. L1) riippumatta siitä, missä varokkeet sijaitsevat.

10.4 Mittarien kenttätestausmenetelmät

Lämpömääränlaskimille, virtausantureille ja lämpötila-antureille on olemassa erilaisia kenttä-testauksen menetelmiä. Seuraavassa kuvassa on esitetty tärkeimmät kenttätestausmenetel-mät.

Kenttätestaus-menetelmät

Lämpömääränlaskin Lämpötila-anturit Virtausanturi

Lämpömääräsimulointi

Virtaussimulointi

Lämpötilavertailu

Vakiolämpötilatestaus

Punnitusmenetelmä

Vertailumittaus-menetelmät

Vertailumittari

Merkkiainemenetelmät

- Laitevalmistajan laitteet- Kaupalliset testauslaitteet- Yleismittalaitteet

Lämpötilasimulointi

- Tarkkuusuuni- Lämpötilahauteet- Tarkkuuslämpömittarin käyttö- Yleismittalaitteet

Kulkuaikamenetelmät

- Vaaka- Vertailumittauslaitteet- Yleismittalaitteet

Kenttätestaus-menetelmät



Virtaussimulointi

Lämpötilavertailu


Punnitusmenetelmä

Vertailumittaus-menetelmät

Vertailumittari

Merkkiainemenetelmät




Kulkuaikamenetelmät

- Vaaka- Vertailumittauslaitteet- Yleismittalaitteet

Kuva 11 Kenttätestausmenetelmät ja laitteet

45

Kenttätestausten ja -tarkastusten tulokset tallennetaan tiedostoon samalla tavoin kuin mui-denkin tarkastusmenetelmien tulokset.

10.4.1 Lämpömääränlaskimen kenttätestaus

Laskimen toiminta voidaan testata käyttöpaikalla erillisellä, joko mittarivalmistajan- tai muun toimittajan valmistamalla kenttätestauslaitteistolla. Testaus suoritetaan simuloimalla tarkis-tettavalle laskimelle virtausvesimääräpulssit sekä tulo- ja paluulämpötilat. Lämpömäärän laskimen kenttätestaus voidaan suorittaa jopa samalla tarkkuudella kuin laboratorioissa teh-tävissä tarkastuksissa.

10.4.2 Lämpötila-anturien kenttätestaus

Lämpötila-anturit voidaan testata asennuspaikalla testaamalla lämpötila-anturit vastusmitta-uksen avulla lämpötila-anturien ollessa kiinnitettyinä putkistoon. Lämpötila-anturit voidaan testata asennuspaikalla myös kalibrointiuunien tai –hauteiden avulla. Eri menetelmien käyttö tulee valita tarkoituksenmukaisesti ja huomioiden eri menetelmien tarkkuudet.

10.4.3 Virtausanturin kenttätestaus

Kenttätestaus paljastaa virtausanturin virheen lisäksi myös mittarin asennuksesta ja putkis-tosta mahdollisesti aiheutuvat virheet. Virtausanturin kenttätestaukseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, esim. punnitus-, ver-tailu- ja kulkuaikamenetelmä. Punnitusmenetelmä Virtausanturi voidaan testata vertaamalla lämpömääränlaskimeen kertyneitä vesimääräpuls-seja erilliseen vesiastiaan virtausanturin läpi juoksutettuun vesimäärään, joka punnitaan. Vertailussa on huomattava muunnos kg - dm3, laskentaa varten tarvitaan siis työkalu (tau-lukko tai muunnos on oltava käytettävässä ohjelmistossa) veden tiheydestä lämpötilan funk-tiona. Punnitusmenetelmällä tehtävä virtausanturin testaus on suhteellisen helppo ja edulli-nen toteuttaa. Menetelmä ei välttämättä sovellu suurten virtaamien testaukseen (vesiastian tulisi olla suuri, jotta menetelmän tarkkuus säilyisi riittävänä). Virtausanturin pulssivaste tu-lee olla riittävä kenttätestauksen suorittamiseen. Vertailumittaus Vertailumittari kytketään samaan kaukolämpöputkeen (tulo/paluu) sarjaan testattavan mitta-rin kanssa. Liitospaikoiksi sopivat tyhjennykset, ilmaukset, painemittarin tai lämpötilamittarin liittimet jne. Vertailumittarin ja laskutusmittarin näyttämiä kulutuksia tietyllä aikavälillä ver-rataan toisiinsa. Putken pinnalle asennettavan ultraäänimittarin käyttö vertailumittarina on yksinkertainen, mutta anturin asennuksesta ja kaukolämpöputken ominaisuuksista johtuva epätarkkuus voi aiheuttaa isonkin virheen. Merkkiainetekniikkaan perustuva menetelmä soveltuu parhaiten suuriin mittauksiin, joissa virtausanturin irrotus kalibrointia varten tuottaa ongelmia. Merkkiainemenetelmässä mitatta-vaan virtaukseen syötetään lyhyt pulssi radioaktiivista merkkiainetta, jonka nopeus mitataan putken ulkopuolelle asennetuilla säteilyilmaisimilla. Tilavuusvirtaus saadaan virtausnopeuden ja putken sisäpoikkipinnan tulona.

46

10.5 Mittarien laboratoriotestaukset

Lämpömääränlaskimille, virtausantureille ja lämpötila-antureille on olemassa erilaisia labora-toriotestauksen menetelmiä. Seuraavassa kuvassa on esitetty tärkeimmät laboratoriotarkas-tusmenetelmät.

Laboratoriotarkastus-menetelmät

Tilavuuden mittaus



Virtaussimulointi

Lämpötilavertailu


Punnitusmenetelmä

Vertailumittaus




- Vaaka- Vertailumittauslaitteet- Mitta-astiat- Yleismittalaitteet

Laboratoriotarkastus-menetelmät

Tilavuuden mittaus



Virtaussimulointi

Lämpötilavertailu


Punnitusmenetelmä

Vertailumittaus




- Vaaka- Vertailumittauslaitteet- Mitta-astiat- Yleismittalaitteet

Kuva 12 Laboratoriotarkastusmenetelmät ja laitteet

10.5.1 Lämpömääränlaskimien laboratoriotarkastusmenetelmät

Lämpömääränlaskin testataan simuloimalla tarkistettavalle laskimelle vesimäärä sekä tulo- ja paluulämpötilat. Lämpötilat voidaan simuloida dekadivastuksilla tai lämpötilahauteissa. Tes-tauksessa käytetään lämmönmyyjän toimintajärjestelmän mukaisia testauspisteitä. Testaus-pisteitä valittaessa tulee huomioida ensivakauksen, vikatilastoinnin ja lämmöntoimitusehto-jen mukaiset toimintapisteet.

10.5.2 Lämpötila-anturien laboratoriotarkastusmenetelmät

Lämpötila-anturiparit tarkastetaan lämpötilahauteissa tai –uuneissa käyttäen tarkkuusläm-pömittaria.

10.5.3 Virtausanturin laboratoriotarkastusmenetelmät

Seuraavassa kuvassa on esitetty tärkeimpiä kalibrointimenetelmiä joita käytetään virtausan-tureille laboratoriossa tehtävissä tarkastuksissa.

47

Virtausanturien laboratoriotarkastusmenetelmät

Dynaaminen punnitus

Staattinen punnitus

Staattinen tilavuuden mittaus

Dynaaminen tilavuuden mittaus

Vertailumittari

Punnitusmenetelmät

Tilavuuden mittaukseen perustuvat menetelmät

Virtausanturien laboratoriotarkastusmenetelmät

Dynaaminen punnitus

Staattinen punnitus

Staattinen tilavuuden mittaus

Dynaaminen tilavuuden mittaus

Vertailumittari

Punnitusmenetelmät

Tilavuuden mittaukseen perustuvat menetelmät

Kuva 13 Virtausanturin laboratoriokalibroinnin menetelmiä

10.6 Kaukojäähdytysenergian mittaus

Kaukojäähdytyksen mittaus toteutetaan noudattaen kaukolämmön mittauksesta annettuja suosituksia ja ohjeita. Kaukojäähdytyksen mittauksen kannalta on kuitenkin huomioitava seuraavat kaukolämmöstä poikkeavat seikat:

• mitattava lämpötilaero on huomattavasti pienempi kuin kaukolämpöenergiamitta-uksessa, joten • lämpötila-anturien mittaustarkkuus on oltava hyvä • lämpötila-anturien asennuksessa on varmistettava, että anturi mittaa oikeaa

lämpötilaa (esim. lämpötilakerrostumat mahdollisia pienillä virtauksilla) • lämpötila-anturit tulee eristää

• jäähdytysveden lämpötilat ovat matalat ja maksimivirtaama ja virtaamavaihtelut ovat suuret, joten virtausanturin ominaisuuksien tulee soveltua em. olosuhteisiin

• putken DN-koko on yleensä suuri, joten lämpötila-anturien valinnassa varmistetta-va anturien riittävä pituus.

Kaukojäähdytysenergiamittarin eri osien tarkkuusvaatimukset ovat samat kuin kaukolämpö-energian mittauksessa. Mittarin tulee olla suunniteltu jäähdytysenergian mittaukseen. Kaukojäähdytysasiakkaan mittaus suositellaan varustettavaksi kaksisuuntaisella tiedonsiirto-yhteydellä. Siirrettäviä tietoja ovat: • kaukojäähdytysenergia • kaukojäähdytysveden määrä • hetkellinen teho ja virtaama • huipputeho ja virtaama huipputehon aikana • ensiöpuolen tulo- ja paluuveden lämpötilat • toisiopuolen meno- ja paluuveden lämpötilat. Liitteessä 9 on esimerkki kaukojäähdytyksen mittauskeskuksesta.

48

LIITE 1 Virtausanturin, lämpömääränlaskimen ja lämpötila-anturien tyypil-lisiä virhekäyriä

Virtausanturin virheesimerkki: qp = 1,5 m3/h

qi=0,015 qp=1,5 qs=3,0-6

-4

-2

0

2

4

6

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5

%

luokka 1 luokka 2 luokka 3

virtaus m3/h

Virtausanturin suurin sallittu virhetarkkuusluokka 2

-6,0

-4,0

-2,0

0,0

2,0

4,0

6,0

0,00 0,01 0,10 1,00 10,00

%

0,6 1,5 2,5 3,5 6,0 10,0

virtaus m3/h

qp [m3/h]

49

Lämpömääränlaskimen virhe

0

0,5

1

1,5

0 20 40 60 80 100 120lämpötilaero K

%

ΔΘmin = 5 K

ΔΘmin = 3 K

Lämpötila-anturiparin virhe

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

0 20 40 60 80 100 120lämpötilaero K

%

ΔΘmin = 5 K

ΔΘmin = 3 K

50

Lämpöenergiamittarin virhe, esimerkki: qp = 1,5 m3/h, ΔΘmin = 3 K, ΔΘ = 40 K

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

0,00 0,01 0,10 1,00 10,00

%

Tarkkuusluokka 1 Tarkkuusluokka 2

virtaus m3/h

51

LIITE 2 Lämpötila-anturien asennus,

esimerkkejä

Rasiaton anturi:

52

LIITE 3 Mittauskeskuksen peruskytkentä

Etäisyys tukiseinästä putken keskiöön 160 – 200 mm putken DN koosta riippuen. Mittauskeskuksen eteen varataan huoltotilaa vähintään 800 mm. Mittauskeskukset eristetään kuten sisäpuoliset putket. DN 20 20 25 40 50 80 100

A 350 350 500 600 800 800 950 B (vapaa tila eristämättömien

putkien välillä) 260 260 260 260 260 260 260 C Suora putkiosuus 5d 5d 5d 5d 5d 5d 5d F Suora putkiosuus 2d 2d 2d 2d 2d 2d 2d 7 Virtausanturi D 190 190 260 300 270 300 360 6 Lianerotin E 150 150 160 200 230 310 360 5 Virtauksenrajoitin 4 Lämpömääränlaskin 3 Kannake 2 Sulkulaite 1 Kiinto- tai tukipiste

OSA ESINE MITOITUS

53

LIITE 4 Mittauskeskuksen kytkentäesimerkki

54

LIITE 5 Mittauskeskuksen käyttöönottotarkastus

Pöytäkirja

MITTAUSKESKUKSEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS

Asiakasnumero

Kiinteistön osoite

Kiinteistön omistaja

Urakoitsija

Suunnittelija

on ei Huomautuksia 1. Mittauskeskuksen sijoitus suunnitelman mu-

kainen

2. Putkiasennustyö tehty mittauskeskuskuvien mukaisesti

3. Käyttö- ja huoltotilat riittävät

4. Kaukolämpövesi kiertää mittauskeskuksessa oikean suuntaan.

5. Virtausanturille on jätetty riittävät suorat put-kiosuudet ilman virtausprofiilia häiritseviä mutkia, sulkuja, tuntoelimiä, karkeita hit-sisaumoja tms.

6. Lämpötila-anturien taskut on asennettu oikein, mm. upotussyvyys ja virtaussuunta, sijoitus ei tyhjennyksen /lianerottimen alla, tilaa anturin vaihdolle

7. Mittauskeskuksen kannattimet ja seinänläpi-vienti on asennettu oikein niin, että mittaus-keskukseen ei kohdistu vääntöä

8. Kaukolämpöputkien läpimeno on tukittu ohjei-den mukaisesti

9. Mittauskeskuksen sähkösyöttö kaukolämpö-mittarille on informoitu sähkömiehelle / raken-nuksen vastaavalle.

10.

11. Mittauskeskus käyttöönotettavissa

12. Mittauskeskuksen uusintatarkastus / päivä-määrä

13. Asiakas tai yhteyshenkilö ja puh. (Sisäänpääsy) Suunnittelijan asennuskuva mittauskeskuksen sijoitukselle kiinteistössä

Pvm

Kaukolämpöyrityksen suunnittelija/tarkastaja

Urakoitsijan edustaja

55

LIITE 6 Vikatilastointi

Virtausanturit: • mittarin perustiedot

• valmistajan nimi • mittarin tyyppi • valmistusvuosi • valmistusnumero

• virtausanturin koko (DN, qp) • vian havaintopäivämäärä • vikatyyppi • ensiasennuspäivämäärä • asennuspäivämäärä (tähän käyttökohteeseen, huollon jälkeen) • tarkastuspäivämäärä (jolloin lasketaan käyttöaika huollon jälkeen) • vesimäärä virtausanturin läpi em. päivämäärien välillä (ko. käyttökohteessa) • mittarin tarkastustulos eri mittauspisteissä Lämpömääränlaskin: • perustiedot

• valmistajan nimi • tyyppi • valmistusvuosi • valmistusnumero

• vian havaintopäivämäärä • vikatyyppi • ensiasennuspäivämäärä • asennuspäivämäärä (tähän käyttökohteeseen, huollon jälkeen) • tarkastuspäivämäärä (jolloin lasketaan käyttöaika huollon jälkeen) • tarkastustulos eri mittauspisteissä Lämpötila-anturit: • perustiedot

• valmistajan nimi • tyyppi • valmistusvuosi • valmistusnumero

• vian havaintopäivämäärä • vikatyyppi • ensiasennuspäivämäärä • asennuspäivämäärä (tähän käyttökohteeseen, huollon jälkeen) • tarkastuspäivämäärä (jolloin lasketaan käyttöaika huollon jälkeen) • tarkastustulos eri mittauspisteissä

56

LIITE 7 Mittaustiedon toimittaminen asiakkaalle, vaihtoehtoja

Tiedonsiirto internetin kautta asiakkaalle, perusversio



Lämmönmyyjän etäluenta

Kulutuksen seuranta


Lämmön-myyjän mittaustieto-varasto, asiakastieto- ja laskutus-järjestelmät yms.

Lämmönmyyjän tarjoama kulutusseurantaraportti:

•vuosikulutus (mitattu ja normeerattu)

•ominaiskulutus•vertailu edellisten vuosien kulutukseen

•vertailu muiden vastaavien kuluttajien kulutukseen

•tietokaukolämpöveden jäähdytyksestä

•perinteinen paperiraportti, etäluennan laajentuessa enenevässä määrin sähköinen mittausdata

•kulutustiedot•kk-kulutus, historiatiedot•mahd. tuntitiedot

Tiedonsiirto internetin kautta asiakkaalle, perusversio




Kulutuksen seuranta



Lämmönmyyjän tarjoama kulutusseurantaraportti:

•vuosikulutus (mitattu ja normeerattu)

•ominaiskulutus•vertailu edellisten vuosien kulutukseen

•vertailu muiden vastaavien kuluttajien kulutukseen

•tietokaukolämpöveden jäähdytyksestä

•perinteinen paperiraportti, etäluennan laajentuessa enenevässä määrin sähköinen mittausdata

•kulutustiedot•kk-kulutus, historiatiedot•mahd. tuntitiedot

Tiedonsiirto pulssitietona sekä internetin kautta asiakkaallePulssitieto ei ole aina saatavilla ja ratkaisu voi vaatia kalliimman lämpömääränlaskimen tai lisäominaisuuden lämpömäärän laskimeen, nämä ylläpitokustannukset tulee huomioida.Tiedonsiirtoyksikkö tarvitaan aina ja sen asennus ja ylläpitokustannukset tulee huomioida.

Rajoitteena pulssitiedon epäluotettavuus ja tietomäärän rajallisuus (max vain 2 suuretta).


Väylä 1Pulssit


(On-line) tiedon-siirto-yksikkö


Esim. internet-yhteysKulutuksen seuranta

Kiinteistöautomaatio tai muu asiakkaan

käyttökohde

Kulutuksen raportointi


Tiedonsiirto pulssitietona sekä internetin kautta asiakkaallePulssitieto ei ole aina saatavilla ja ratkaisu voi vaatia kalliimman lämpömääränlaskimen tai lisäominaisuuden lämpömäärän laskimeen, nämä ylläpitokustannukset tulee huomioida.Tiedonsiirtoyksikkö tarvitaan aina ja sen asennus ja ylläpitokustannukset tulee huomioida.

Rajoitteena pulssitiedon epäluotettavuus ja tietomäärän rajallisuus (max vain 2 suuretta).


Väylä 1Pulssit


(On-line) tiedon-siirto-yksikkö


Esim. internet-yhteysKulutuksen seuranta


käyttökohde



57

Tiedonsiirto väylätietona keskittimen kautta sekä internetin kautta asiakkaalleKeskitin tulee hankkia ja ylläpitää ja luenta vaatii niin asiakkaalta kuin lämmönmyyjältä erillisen luentaohjelmiston, näiden kustannukset tulee huomioida.Erillisen luentaohjelmiston ja sen liittymien ylläpito lämmönmyyjän ja asiakkaan järjestelmiin vaatii työtäpäivitystilanteissa ja on huomioitava kustannuksissa.Keskittimeen voidaan liittää useampia mittauksia.


Väylä 1



Keskitin

(moni-kanavainen)

Esim. internet-yhteys

Mittari XX

Kulutuksen seuranta


käyttökohdeLämmön-myyjän mittaustieto-varasto, asiakastieto- ja laskutus-järjestelmät yms.


Tiedonsiirto väylätietona keskittimen kautta sekä internetin kautta asiakkaalleKeskitin tulee hankkia ja ylläpitää ja luenta vaatii niin asiakkaalta kuin lämmönmyyjältä erillisen luentaohjelmiston, näiden kustannukset tulee huomioida.Erillisen luentaohjelmiston ja sen liittymien ylläpito lämmönmyyjän ja asiakkaan järjestelmiin vaatii työtäpäivitystilanteissa ja on huomioitava kustannuksissa.Keskittimeen voidaan liittää useampia mittauksia.


Väylä 1



Keskitin

(moni-kanavainen)


Mittari XX

Kulutuksen seuranta


käyttökohdeLämmön-myyjän mittaustieto-varasto, asiakastieto- ja laskutus-järjestelmät yms.



Tiedonsiirto väylätietona sekä internetin kautta asiakkaalleVäylä ei ole aina saatavilla ja ratkaisu voi vaatia kalliimman lämpömääränlaskimen, nämä kustannukset tulee huomioida.Tiedonsiirtoyksikkö tarvitaan aina ja sen asennus ja ylläpitokustannukset tulee huomioida.

Huom! Mittarin valinnassa huomioitava, että väylä 2 tulee olla vain tiedonlukua varten.


Väylä 2 Väylä 1


(On-line) tiedon-siirtoyksikkö


Kulutuksen seuranta


käyttökohde





Tiedonsiirto väylätietona sekä internetin kautta asiakkaalleVäylä ei ole aina saatavilla ja ratkaisu voi vaatia kalliimman lämpömääränlaskimen, nämä kustannukset tulee huomioida.Tiedonsiirtoyksikkö tarvitaan aina ja sen asennus ja ylläpitokustannukset tulee huomioida.

Huom! Mittarin valinnassa huomioitava, että väylä 2 tulee olla vain tiedonlukua varten.


Väylä 2Väylä 2 Väylä 1Väylä 1


(On-line) tiedon-siirtoyksikkö


Kulutuksen seuranta


käyttökohde






58

LIITE 8 Lämpöenergiamittarien hankinta-, myynti- ja toimitusehdot, malli

LÄMPÖENERGIAMITTTARIEN HANKINTA-, MYYNTI- JA TOIMITUSEHDOT 1.0 Yleiset ehdot

1.1 Nämä yleiset myynti- ja toimitusehdot ovat voimassa, jos kaupan osapuolet ovat sen käytöstä kirjallisesti sopineet. Vain kirjallisesti sovitut poikkeamat ovat päteviä.

1.2 Nämä myynti- ja toimitusehdot täydentävät Suomessa tavaranmyynnistä ja

toimitusehdoista annettuja lakeja ja asetuksia, 2.0 Tarjous ja hyväksyminen

2.1 Kaikki tarjouksissa annetut hinnat ovat arvonlisäverottomia ja euromääräisiä (EUR).

2.2 Tarjouksessa olevista virheistä vastaa toimittaja, jos tilaaja voi osoittaa siitä

koituneen toiminnalleen merkittävää ja kohtuutonta haittaa, eikä virheen aihe-uttaman vahingon korvaussumma saa missään vaiheessa ylittää kolmeakym-mentä (30) prosenttia korjatun tarjouksen hinnasta.

2.3 Annettu tarjous on voimassa kolmekymmentä (30) vuorokautta tarjouksen

päiväyksestä, ellei tarjouksessa ole mainittu toisin.

2.4 Toimittaja katsoo tilauksen hyväksytyksi, kun on tehty kirjallinen tilausvahvis-tus.

2.5 Toimittajalla on oikeus oikaista laskutushintaa, jos tarjouksen tai tilauksen ko-

konaishinta nousee toimittajasta riippumattomista syistä vähintään viisi (5) prosenttia ja tilaajalle on esitetty hyväksyttävät perusteet.

3.0 Toimitus

3.1 Toimitus vapaasti tilaajan varastossa, ellei tarjouksessa ole toisin määritelty.

3.2 Toimittajalla on kuljetusvastuu

3.3 Toimittaja päättää kuljetustavasta, jos siitä ei ole erikseen sovittu.

3.4 Mikäli toimittaja lisää toimitukseen käsittely-, mahdollisia tilauksenmuutoksen tai muita maksuja on niistä tarjouksessa erikseen mainittava.

4.0 Pakkaus

4.1 Ilman erillismainintaa pakkauskulut kuuluvat hintaan.

4.2 Palautettavaksi sovittu pakkausmateriaali on palautettava neljäntoista (14) päivän sisällä vastaanotosta siinä kunnossa, kun se tilaajalle on saapunut ja ohjeiden mukaan avattu.

5.0 Maksuehdot

5.1 Jollei tarjouksessa, tilausvahvistuksessa tai laskussa ole toisin mainittu, mak-suehto on kolmekymmentä (30) päivää netto. Toimittajalla on oikeus toimitet-tuihin tuotteisiin, kunnes ne on maksettu kokonaan.

59

5.2 Laskun viivästymisestä peritään korkolain sallimaa viivästymiskorkoa, ellei tar-jouksessa tai tilausvahvistuksessa ole toisin mainittu.

6.0 Toimitusaika

6.1 Kaikki ilmoitetut toimitusajat ovat likimääräisiä, jollei toimittaja ole ilmoittanut tiettyä ajankohtaa.

6.2 Tilaaja voi perua toimituksen tai vaatia kirjallisesti korvausta, jos viivästymi-

sestä katsotaan koituvan tilaajalle kohtuutonta haittaa tai toimitus on viivästy-nyt yli kolmekymmentä (30) vuorokautta.

6.3 Toimittaja ei ole vastuussa toimitukseen vaikuttavista lakoista, työsuluista, tu-

lipaloista tai muista force majeure –esteistä johtuvista myöhästymisistä. 7.0 Valitus- ja tarkastusvelvollisuus

7.1 Ostajan on tarkastettava tuotteet heti vastaanoton jälkeen varmistaakseen: 7.1.1 että tuotteita on sovittu määrä 7.1.2 että tuotteet on pakattu asianmukaisesti 7.1.3 ettei toimitetuissa tuotteissa ole silmämääräisesti havaittavia vaurioita

tai vikoja.

7.2 Ehdon 7.1.1 mukainen valitus on tehtävä heti. Ehtojen 7.1.2 ja 7.1.3 mukaiset valitukset on tehtävä neljäntoista (14) vuorokauden sisällä toimituksen vas-taanotosta, jos esim. vuosihankinnan yhteydessä ei ole sovittu muunlaisesta menettelystä.

7.3 Toimittaja on velvollinen ilmoittamaan tilaajalle myöhemmin tuotteissa toimit-

tajan tietoon tulleista havaituista vioista ja puutteista, joilla on vaikutusta lait-teiden vaatimuksenmukaiseen toimintaan.

8.0 Hankinta-, myynti-, ja tuotetiedot

8.1 Tarjouskyselyjä, tarjouksia, piirustuksia ja muita vastaavia dokumentteja ei saa kopioida, jäljentää tai antaa kolmansille osapuolille ilman laatijan lupaa.

8.2 Ostajalla ei ole ilman sopimusta oikeutta piirustuksiin, kartoituksiin ja muihin

vastaaviin dokumentteihin. 9.0 Takuu

9.1 Toimitetuilla tuotteilla on kahdenkymmenenneljän (24) kuukauden takuu asennuspäivästä lukien, joka koskee valmistus- ja materiaalivikoja.

9.2 Takuu raukeaa, jos tuotteiden asennuksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaises-

ti tai tuotetta on muutettu vastoin toimittajan ohjetta.

9.3 Jos takuuaikana ilmenee vikoja tai puutteita, ostaja palauttaa kustannuksel-laan Suomen alueella kyseisen tuotteen toimittajalle. Toimittaja palauttaa kus-tannuksellaan takuuvastuuseen kuuluvan tuotteen korjattuna tai uuden kor-vaavan tuotteen mahdollisimman pian tilaajalle.

9.4 Tilaajan tilaaman virheellisen tuotteen toimitus- ja palautuskustannukset mak-

saa tilaaja.

60

10.0 Tuotevastuu

10.1 Toimittajan tuotteella täytyy olla vahinkovastuuvaakutus, joka korvaa tilaajalle syntyvän välittömän vahingon. Toimittajan vastuu ei siirry kolmansille osapuo-lille.

10.2 Viallisista tuotteista aiheutunut toimittajan vahinkovastuu rajoittuu 50 000 eu-

roon. 11.0 Yleistä

11.0.1 Toimittajalla on oikeus muuttaa tuotekehitykseen liittyen tuotteita, edellyttäen, etteivät muutokset vaikuta tuotteiden toiminnallisuuksiin.

12.0 Riitojen ratkaiseminen

12.1 Ostajan ja toimittajan väliset riidat ratkaistaan Suomen alioikeudessa, elleivät osapuolet ole keskenään sopineet välimiesmenettelystä

61

LIITE 9 Kaukojäähdytysenergian mittauskeskus

Energiateollisuus ry:n asiakaslaitteita ja kaukolämmön mittausta koskevat julkaisut: K1/2003 Rakennusten kaukolämmitys. Määräykset ja ohjeet (päivitetty 4.7.2007)

Suositukset:

K3/1995 Kaukolämmityslaitteiden katselmus

K14/1997 Säädön toiminnan tarkastaminen käyttöolosuhteissa

K15/1998 Tilausteho ja –vesivirta. Määritys ja tarkistaminen

K2/1998 Kaukolämmityslaitteiden asennus. Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö

K16/2003 Kaukolämpölaitteiden toimintakoe

K13/2008 Kaukolämmön mittaus

Raportit:

K13/1995 Lämmönmyyjän lukitusjärjestelmä

K14/1997 Varautuminen lämmöntoimituksen keskeytyksiin

Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B, 00100 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi

kaukolämmön mittaus suositus k13/2008kaukolämpö suositus k13/2008 kaukolÄmmÖn mittaus tämä...

Documents