31.8.2016

Kirkonkylän ja Lusin esiopetuksen vuosisuunnitelma

HEINOLAN KAUPUNKI 27.4.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄ

1.Yleistä

Kettukallion päiväkoti

Kettukalliontie 1

18300 HEINOLAN KK

Kirkonkylän koululla toimiva esiopetusryhmä

Tähtirinne Kirkonkylän koulun yhteydessä toimiva esiopetusryhmä. Koulu sijaitsee rauhallisella

paikalla lähellä palveluja.

Teemme tiivistä yhteistyötä koulun kanssa alkuluokkatoiminnan muodossa. Toimintamme pe-

rustuu uuteen toiminnalliseen esiopetussuunnitelmaan, jota toteutamme liikkuen, leikkien ja

oppien, loistavia liikuntamahdollisuuksia hyödyntäen.

Olemme huomioineet liikunnallisuuden myös sisätoiminnoissa. Liikuntahalli, luistelukenttä ja

pururata ovat lähellä. Hiihtolatu kulkee vieressä. Jalkapallo- ja urheilukentät ovat päivittäin

käytössä. Luonto on lähellä, joten metsäretket ja luonnossa liikkuminen kuuluvat esikoululais-

ten arkeen.

Lusissa toimiva Satulinnan ryhmä

Satulinna on pieni kodinomainen ryhmä, joka sijaitsee Lusin koulun pihapiirissä. Ympäristössä

on upeat liikuntamahdollisuudet ja idyllinen maalaismaisema. Satulinnassa on 1-8 –vuotiaita

lapsia. Toiminnassa huomioimme sekä päiväkoti-ikäiset lapset, esikoululaiset että aamu- ja ilta-

päivätoiminnassa olevat koululaiset.

Eskareilla ja 1-2-luokkalaisilla on yhteisiä alkuluokka-tunteja, joissa pääosassa ovat toiminnalli-

nen oppiminen sekä oppilaan kasvun tukeminen pienryhmissä. Toiminnan tavoitteena on sosi-

aalisten ja yhteistyötaitojen kehittyminen, vastuuseen kasvaminen, vertaisoppiminen sekä

koulun aloituksen kynnyksen madaltuminen.

Teemme yhteistyötä koulun kanssa myös yhteisten tuokioiden ja tapahtumien muodossa.

Kylän ikäihmisiä tapaamme Kyllikki-toiminnan muodossa.

Päiväkodin johtaja

Päivi Mikkonen

p. 044 797 8620

Varajohtaja

Heidi Lantela

p. 044 496 4205

Kirkonkylän esiopetus ja henkilökunta 2016-2017

p. 044 797 8537 ja 044 797 7004

Koulukuja 1

18300 HEINOLA KK

tahtirinne@heinola.fi

Lastentarhanopettaja Taina Kokko

Lastentarhanopettaja Jaana Sassi-Kettunen

Lastenhoitaja Maarit Grén

Päivähoitaja Kaija Helojoki

Lusin esiopetus ja henkilökunta 2016-2017

p. 044 797 8526

Lusinraitti 2

lusin.eskari@heinola.fi

Lastentarhanopettaja Liisa Kari

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Nina Lehtinen

p. 044 797 6860

2. Toimintaa ohjaavat arvot

Heinolan kaupungin arvot:

Yhteisöllisyys

Rohkeus

Avoimuus

Tuloksellisuus

Välittäminen

Varhaiskasvatuksen arvot:

Lapsuuden kunnioittaminen, lapsen arvostus

Yhdessä eläminen

Turvallisuus

Oikeudenmukaisuus

Asiakaslähtöisyys

Ekologisuus

3. Oman yksikön toiminta

Kettukallion esiopetuksena toimintaa ohjaavat arvot:

Kettukallion päiväkodin toiminta-ajatus: Pienet ja vähän isommat, perheet, päivähoito ja esi-

koulu, hoivaten ja hellien, yhdessä kasvaen. Iloisessa seurassa eläen, kehittyen ja oppien.

Painotukset ja erityispiirteet, työtavat:

- Heinolan kaupungin esiopetuksessa on valittu 2016 – 2018 painopistealueiksi:

Ajattelu

Itsesäätely

Liikunta

TVT-taidot ja oppimisympäristö

Kettukallion esiopetuksen toiminta:

Alkuluokkatoiminta, esioppilaat ja ensimmäinen vuosiluokan oppilaat on jaettu pienryhmiin,

joissa toimitaan paikallisen alkuluokan opetussuunnitelman mukaisesti. Lusin alkuluokassa on

mukana myös toisen vuosiluokan oppilaat.

Esiopetus vuorohoidossa:

Esiopetuksen järjestelyistä sovitaan huoltajien kanssa erikseen.

Toimimme näin: Arviointi:

Alkuluokka Kyselyt vanhemmilta ja lapsilta

4. Lukuvuoden toiminta:

Esiopetusvuoden työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2016-2017

syyslukukausi 16.8.-22.12.2016

syysloma 24-30.10.2016

ma 5.12.2016 on lomapäivä

itsenäisyyspäivä 6.12.2016 on lomapäivä

joululoma 23.12.2016-1.1.2017

kevätlukukausi 2.1.-31.5.2017

talviloma 27.2.-5.3.2017

pääsiäinen 14.-17.4.2017

Päivittäinen esiopetusaika klo 9-13 ja päiväohjelma:

Maksutonta esiopetusta järjestetään kaksikymmentä (20) tuntia viikossa. Kirkonkylän alku-

luokka kymmenen (10) tuntia viikossa, Lusin alkuluokka n. kymmenen (10) tuntia viikossa.

Kirkonkylän esiopetuksen viikko-ohjelma:

Lusin esiopetuksen päiväohjelma:

klo 8.55 alkuopetus ”avaintunti”

9.40 -10.15 ”pitkä välkkä” / välkkäritoimintaa

10.15 -10.45 projektityöskentely jatkuu alkuluokissa tai itseilmaisua

10.45 - 11.15 yhteinen ruokailu

11.15 - 12.30 kielelliset ja matemaattiset harjoitukset, pelit, tabletit, leikit..

12.30 - 13.00 ulkoilu

Maanantaisin musiikkia, draamaa ja perjantaisin avaintunnilla liikuntaa.

klo maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai

9.00

-

9.45

ulkoilua

ulkoilua

ulkoilua

ulkoilu

toiminnallinen

tunti / ulkoilu

10.00

-

12.00

alkuopetus

ruokailu klo 11.30

alkuopetus

ruokailu klo 11.30

alkuopetus

ruokailu klo 11.30

alkuopetus

ruokailu klo 11.30

alkuopetus

liikuntaa sisällä tai

ulkona

ruokailu klo 11.30

12.00

-

13.00

kalenteri

Matematiikka / äi-

dinkieli

kalenteri

Matematiikka / äi-dinkieli

kalenteri

Musiikki

kalenteri

toiminnallinen tunti

mm. draamaa, ryt-miikka,

kalenteri

toiminnallinen tunti / leikki

Arviointi toimintakauden aikana:

- lapsen itsearviointi kaksi kertaa vuodessa, ryhmän ja aikuisen jatkuvaa havainnointia ja arvi-

ointia lukuvuoden aikana

Poissaolojen ilmoittaminen

- lapsen poissaoloista tulee huoltajan ilmoittaa esiopetusryhmän henkilökunnalle joko soitta-

malla,

sähköpostilla tai viestillä. Yli kahden viikon poissaoloista tulee ilmoittaa päiväkodin johtajalle.

Yksikön pihasäännöt (koulujen yhteydessä toimivat)

Kirkonkylän esiopetus:

Esikoululaisten piharajat: monitoimikentän jälkeen ensimmäinen valopylväs oikealla ja

takana – tie vasemmalla – koulun keittiö/huoltotie edessä. Leikkiminen rinteessä ja

juurakoissa sekä aidoilla istuminen ja niillä kävely on kielletty.

ulos aikuisen kanssa

pysytään pihalla vanhempien hakiessa lapsia

Pihalla saat muun muassa:

leikkiä

pelata

juosta

keinua edestakaisin, mutta pyöriminen ja hyppääminen kielletty. Lautakeinut käyttö-

kiellossa

käyttää kiipeilytelineitä: verkossa pidettävä kiinni molemmilla käsillä ja max. 4 lasta

rekkitanko: käytettävissä niille, jotka siihen yltävät, max. 2 lasta

liukumäki: lasten kanssa sovitaan, mistä liu’utaan alas ja mistä kävellään ylös

käyttää leikki- ja liikuntavälineitä

ja muuta mukavaa puuhaa yhteisten sääntöjen mukaisesti

Pelisäännöt välineiden käyttöoikeuteen:

kaikki välineet tuodaan takaisin ulkoilun lopussa

se, joka välineen ulos vie, on vastuussa sen palautuksesta

mikäli vahinko tapahtuu, ja väline rikkoutuu, on siitä ilmoitettava heti esikoulun opet-

tajalle

jokainen esikoululainen sopii, miten jaetaan välineitä kaikkien käyttöhalukkaiden kes-

ken

Lusin esiopetus:

o Ulkoillaan välituntialueella (pururata, Satulinnan parkkialue, tie rivitalon edessä ja tennis-

o kenttä rajoina)

o Eskarit voivat leikkiä myös lähimetsässä aikuisen valvonnassa.

o Pihalla jokainen saa leikkiä, pelata ja rakennella rauhassa.

o Yhteistä tai henkilökohtaista omaisuutta ei saa vahingoittaa.

o Välituntivälineitä löytyy koulun eteisestä ja ne myös palautetaan sinne välitunnin lopussa.

o Reput säilytetään taksikatoksessa.

o Koulun piha-alueella noudatetaan siisteyttä.

o Huomioi leikkien lomassa piha-alueen huolto- ja taksiliikenne.

o Pyörät säilytetään koulupäivän aikana pyöräkatoksessa.

o Isoilla kivillä saa kiipeillä ”kesäkelien” aikaan.

Kettukallio organisaationa

Kettukallion päiväkoti toimii useassa eri pisteessä. Päiväkodin päätalossa, os. Kettukalliontie 1,

on kolme lapsiryhmää, joissa kaikissa on 1-5 -vuotiaita lapsia.

Päätalossa on päiväkodin johtajan työpiste.

Kirkonkylän koululla (os. Koulukuja 1) on esiopetusryhmä Tähtirinne.

Lusissa (os. Lusinraitti 2) toimii 1-8 -vuotiaiden päiväkotiryhmä Satulinna.

Satulinnassa järjestetään myös esiopetusikäisten lasten päivähoito sekä Lusin alueen koululaisten

aamu- ja iltapäivähoito.

Alueella toimii yksi kotiperhepäivähoitaja.

Lukukausisuunnitelma

Esiopetuksessa tehdään lukukausi-, kuukausi- ja viikkosuunnitelmat kirjallisesti yhdessä

alkuopetuksen kanssa. Lukuvuosisuunnitelma valmistuu uuden toimintakauden alussa.

5. Toimintayksikön tavoitteet ja erillissuunnitelmat

Toiminnan päätavoitteet:

Kirkonkylän ja Lusin esiopetuksessa lapsi kokee oppimisen ja oivaltamisen iloa toiminnan

kautta. Lapsi on aktiivinen osallistuja ja oppia.

Toiminta Näin me toimimme Arviointi

Perustoiminnot:

ruokailu

lepo

pukeutuminen

ulkoilu

wc-toiminnot

siirtymät

Kannustamme lapsia omatoimisuuteen ja itseohjautuvuuteen arjen perustoi-minnoissa

Osallisuus:

aloituskäytännöt

tiedonvaihto

yhteistyömuodot

lasten ja vanhempien toiveet

- Esiops-kaavakkeesta lasten ja vanhem-pien osiot täytetään syksyllä. - vanhempainillat - vanhempaintoimikunta/vanhempien ideointi - dialogi

Juhlat ja retket:

arjen ja juhlan erotta-minen

juhlaperinteet

- Suomi 100 vuotta -teeman valmistelua - toteutamme kalenterivuoden juhlia perinteitä mukaillen

Toiminnan erityiset tavoitteet ja kehittämiskohteet (kts liitteet)

Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen

Tiimisopimukset:

Kuvataan, miten yksikössä toimitaan ja miten vastuut jakaantuu alkuluokassa. Liitteenä yksikön

käyttämä tiimisopimuspohja.

Työhyvinvointisuunnitelma

Koulutussuunnitelma

Caf-arvioinnista nousseet kehittämiskohteet

Caf-laadunarvioinnin pohjalta sovitut kehittämiskohteet kaudelle 2016-2017

1. Vanhempien ja lasten osallistaminen

2. Vasu-keskustelujen kehittäminen

Toiminnan erillissuunnitelmat : (kts. liitteet)

- Kiusaamisen ehkäisy-suunnitelma

- Turvallisuussuunnitelma: Palo- ja pelastus- kriisi- ja lääkehoitosuunnitelma

- Liikennekasvatus ( liite 1)

- Esiopetuksen matematiikan vuosikello ( liite 2)

- Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen ( liite 3)

- Liikunnan vuosikello ( liite 4)

6. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki

Kolmiportainen tuki

Kolmiportaisen tuen asiakirjat löytyvät sähköisinä Wilmasta. Kaikki lapsen tietoihin liitetyt alku-

peräiset paperit säilytetään lukollisessa kaapissa ja arkistoidaan esiopetusvuoden jälkeen päi-

väkodin arkistoon. Halutessaan huoltajat saavat niistä kopion. Asiakirjat siirtyvät Wilmasta

koululle sähköisinä. Tuen tarpeita ja tavoitteita tarkistetaan esiopetusvuoden aikana esim. 3-4

kuukauden kuluttua ja arvioidaan uudestaan huhti-toukokuussa.

1.Yleinen tuki

Oppimisympäristön muokkaus tarpeiden mukaiseksi, toiminta pienryhmissä, henkilökohtainen

ohjaus, tarvittavat apuvälineet, veo:n konsultointi, pedagogiset keskustelut henkilökunnan ja

huoltajien kanssa Yleinen tuki on usein lyhytkestoisempaa ja kevyempää. Tuki järjestetään

osana ryhmän toimintaa tai pienryhmänä. Esim. R-kerhot, alkuopetuksen lyhytkestoiset pien-

ryhmät esim. lukemisen ja kirjoittamisen ja matemaattisten valmiuksien ja tunnetaitojen vah-

vistamiseksi. Vuoden aikana arvioidaan kaikkien lasten tuentarpeita ja tavoitteita yhdessä eri-

tyisopettajien, ryhmän työntekijöiden ja huoltajien kanssa.

2.Tehostettu tuki

Kun yleinen tuki ei riitä ja tuen tarve osoittautuu säännöllisemmäksi ja pidempi aikaisemmaksi,

tehdään tehostetun tuen päätös. Alkuluokkatoiminnassa yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuk-

sen erityisopettajan ja koulun erityisopettajan kanssa. Tehostettu tuki voidaan toteuttaa osana

alkuluokan pienryhmiä tai yksilöllisemmin pienemmissä ryhmissä ja kahden kesken. Alkuluokan

pienryhmää voi ohjata esiopetuksen henkilökunta, VEO tai koulun erityisopettaja.

3. Erityinen tuki

Kun tehostettu tuki ei riitä, vanhemmat hakevat siirtoa erityiseen tukeen. Varhaiskasvatuksen

erityisopettaja tapaa säännöllisesti erityisessä tuessa olevia lapsia ja tekee tiivistä yhteistyötä

esiopetusryhmän kanssa koko vuoden.

Oppilashuolto

Kirkonkylän alueen ja Lusin yksikkökohtainen oppilashuolto kokoontuu syksyllä, keväällä ja tar-

vittaessa useammin. Koollekutsujana toimii Päivi Mikkonen.

Ohjauksellinen- ja muu tuki

Veo:n toiminta

VEO käy ryhmissä havainnoimassa ja arvioimassa yksilöllisiä tuen tarpeita ja tukitoimia. VEO

osallistuu tarpeen mukaan keskusteluihin. Hän osallistuu viikoittain esiopetusryhmien arkeen

ja vie sinne tarvittavia erityispedagogisia toimintatapoja. Hän antaa osa-aikaista erityisope-

tusta yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Hän laatii yhdessä esiopettajan ja huol-

tajien kanssa tarvittavat asiakirjat ja kirjaa ne Wilman sähköiseen arkistoon.

Arviointi

Toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan vähintään syys- ja kevätlukukausien päättyessä.

Suomi toisena kielenä

Suomen kielen omaksumista tuetaan suunnitelmallisesti jokaisessa esiopetusryhmässä tai S2-

pienryhmässä. Pienryhmää voi vetää esiopetuksen työntekijä tai erityisopettaja.

Kaksikielisyyssuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa ja se liitetään osaksi esiopetus-

suunnitelmaa. Suunnitelma tehdään, kun lapsi on ollut Suomessa vähintään puoli vuotta. Se

sisältää suunnitelman suomi toisena kielenä opetuksesta (S2) ja oman äidinkielen tukemisesta.

Seuranta, havainnointi esiopetuksen aikana. Arvioinnin tukena käytetään Kita- tai Lauran

päivä- kartoitusmateriaalia.

Yksikön itsearvioinnin menetelmät ja aikataulu

tiimiarvioinnit syksyllä ja keväällä

Caf-arviointi tarkistetaan vuosittain

esiopetuksen maakunnallinen arviointikysely vanhemmille joka toinen vuosi

keväällä lapsen itsearviointi-haastattelu koko esiopetusvuodesta

7. Opetus- opetusjärjestelyt

Esiopetus on luonteeltaan eheytettyä opetusta, joka muodostuu eri laajuisista oppimiskokonai-

suuksista. Lasten kiinnostuksen kohteet ovat suunnittelun lähtökohtina.

Laaja-alainen oppiminen

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa

kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä ta-

valla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän.

Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa.

Sen toteutuminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä esi- ja perus-

opetuksen yhteistyötä.

Laaja-alainen oppiminen käsittää esiopetuksessa samat osa-alueet kuin perusopetuksessa lukuun otta-matta työelämätaidot ja yrittäjyys osiota.

Oppimiskäsitys – laaja-alainen osaaminen

Oppimisprosessin vaiheet – oppimaan oppimisen taidot

Paikalliset laaja-alaiset oppimisen painopisteet: Ajattelu, itsesäätely, liikunta, TVT-taidot ja – ympäristö

(kts. Heinolan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016)

Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

1 -3 lasten kanssa yhdessä suunniteltua projektiteemaa.

Teema: Näin toimimme: Näin seuraamme ja ar-vioimme:

Syksyllä 2016 lapsilta esiin nouseva teema

Lapsen kiinnostuksen kohteita

Suomi 100 vuotta Koko kaupungin yhteinen pro-jekti mm. draamalliset työta-vat (projektin luomista ja do-kumentointia yhteistyössä al-kuluokan kanssa).

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja oppimisympäristö

Tilat, laitteet ja kalusteet

Kirkonkylän esiopetus: Alku- ja musiikkiluokat, Aulis, kirjasto, liikuntahalli, urheilukenttä,

lähimetsä mm. pururata

Lusin esiopetus: luokkahuoneet, kerhohuone, kirjasto, musiikki- ja puutyöluokka, liikunta-

sali, lähimetsä ja lähiliikuntapaikat.

Opetusmateriaali ja opetusvälineet

Huiskeen esiopetusmateriaali

Essin ja Ossin esiopetusmateriaali

Raparperin alla esiopetusmateriaali

Ekapeli

Varga- Nemėnyi menetelmällä

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö

Lasten käytössä kuusi (6) tablettia

Aikuisten käytössä yksi (1) tabletti ja MacBook

Dokumenttikamera

Lapsiryhmän tavoitteet:

Toimintaympäristö tukee lapsen oppimisprosessia: toimintavälineiden käyttöä ohjataan ja niillä on omat

paikkansa tilassa, jotta lapsen on helppo ottaa, työskennellä ja palauttaa itseohjautuvasti.

Ilmaisun monet muodot

Näin me toimimme

Tällä tavoin luomme ta-voitteita tukevan oppi-misympäristön

Arviointi

Musiikillinen toi-

minta

Käsityöt

Kuvallinen ajat-

telu ja ilmaisu

Suullinen ja kehollinen ilmaisu

- musiikkia kaikessa toiminnassa - vuodenajan mukaiset laulut, juhla- ja perinnelaulut - tanssit ja rytmisoittimiin tutus-tuminen - Suomi 100 –vuotta projekti - alkuluokan kädentaidot - pitempikestoinen käsityö, jonka lapset suunnittelevat ja toteuttavat itse - eri tekniikoiden harjoittelu - draama ja sadutus, luettu kirjallisuus

- koulun tilat

Kielen rikas maailma

Arviointi:

Minä ja meidän yhtei-sömme

Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön

Arviointi

Historian näkö-

kulma Yhteiskunnallinen

pohdinta

Eettinen kasvatus Katsomuskasva-

tus yhteisen tu-tustumisen koh-teena

Tutustutaan Suomen ja Heino-lan historiaan - esim. vierailu Kivalterin taloon - rohkaistaan lapsia kysymään ja pohtimaan Suomi-aihetta - vanhusten vierailu/sota-ajan kertomukset ja entisajan elämä - tarinat vanhoista esineistä ja niiden esittely - Friends-ohjelma - tunnetaitoharjoitukset yms. - huomioidaan arjen tilanteissa eri uskonnot ja katsomukset

aamu- tai päiväpiiri ja arjen tilanteissa yhteistyö srk:n kanssa

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Näin me toimimme

Tällä tavoin luomme tavoit-teita tukevan oppimisym-päristön

Arviointi

Matemaattiset tai-dot

Ympäristökasvatus

Teknologiakasva-tus

- matematiikan vuosikellon mu-kaan (liite 2) - minä ja muut, perheeni koti, ystävät, hyvät tavat - lähiympäristö - Suomi 100 v. ja muut maat - avaruus ja aika - luonto - kestävä kehitys - median mahdollisuudet tiedon hankinnassa ja -siirrossa

Kasvan ja kehityn

Näin me toimimme

Tällä tavoin luomme ta-voitteita tukevan oppi-misympäristön

Arviointi

Liikunta

Ruokailu

Kuluttajuus

Terveys

Turvallisuus

- tasapaino-, liikkumis- ja väli-neen käsittelytaitojen harjoitte-lua monipuolisen liikunnan avulla ( liikunnan vuosikello liite 4)

- hienomotorisia harjoituksia. - hyvät tavat ja tapakulttuuri - kestävä kehitys - lapsi oppii ymmärtämään suhteensa kuluttamiseen (ympäristö yms.) - arjen perustoiminnot, itsesäätely, hygienia, liikunta ja lepo

” Ilo kasvaa liikkuen” - Sapere - keskustelut, lajittelu

- turvallisuussuunnitelma

- fyysisten- ja psyykkisten vaara-tilanteiden tunnistaminen ar-jessa - tuetaan lasten turvallisuuden tunnetta - liikennekasvatus - lupalomake lapsen yksin kulke-misesta esiopetukseen

- kiusaamisen ehkäisysuunni-telma - tunnistetaan tieto- ja viestintä- teknologian vaarat - liikennekasvatuksen vuosikello (liite 1)

8. Yhteistyö (Liite 3)

Kodin ja esiopetuksen yhteistyö

- keskustelut ja tiedonsiirto/ Wilma, sähköposti, puhelut, ilmoitustaulu.

- lapsen esiopetussuunnitelman laadinta syksyllä ja arviointi keväällä

- vanhempainillat ym. tapahtumat, juhlat.

- huoltajien toiveita ja odotuksia esiopetukseen liittyen kysytään

- vanhempien osallistaminen mm. vanhempaintoimikunta, vanhempien kirjoittama tarina lap-

sen omasta historiasta (elinvuosista), jonka luemme lapsen syntymäpäivänä piirissä.

Koulun kanssa tehtävä yhteistyö

- Alkuopetus, päivittäinen yhteistyö koulun kanssa

- siirtopalaverit

Muut yhteistyötahot

- päiväkodit, VEO, seurakunta, neuvola, PHKS, psykologi, terapeutit, kirjasto, liikuntapalvelut,

ruoka- ja siivouspalvelut, huolto- ja kunnossapito…

9. Lasten osallisuus

- Lapset osallistetaan mm. lasten kokouksissa, joissa he suunnittelevat toimintaa esim. juhlia,

lelupäivän merkitystä yhteiseen toimintaan ja yleensäkin arkisista asioista jne. Lapset arvioivat

jokaisen lastenkokouksen alussa, miten toiminta on toteutunut päätösten jälkeen. Kuunnellen,

keskustellen ja käsitekartan avulla.

OSALLISUUS

- lapsi on aktiivinen

suunnittelija, toteuttaja ja

arvioija

Vuorovaikutus

-pohdintaa

- ihmettelyä

- keskustelua

Toiminnallisuus

- aktiivisuus

- oma-aloitteisuus

Oivaltaminen

- kokeileminen

- tutkiminen

Itsetunnon

kehittyminen

- elämykset

- itse tekeminen

Tavoitteellisuus

- itsearviointi

- yhdessä arviointi

Leikkien oppiminen

- omatoimisesti ja ohjatusti

Oppimisympäristö

- riittävästi leikkiin ja oppimiseen liittyvää materiaalia

tieto– ja viestintävälineet

Sosiaalisuus

-ryhmässätoimimisen

taidot

Itsearviointi

Arviointipohjana käytämme esiops:n havainnointiosiota ja lapsen itsearvointi -kyselyllä ja/tai

piirtäen ja keskustellen ja haastatellen. Lukuvuoden päätteeksi lapsille annetaan osallistumis-

todistus.

LIITTEET:

Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen

Tiimisopimukset:

Kuvataan, miten yksikössä toimitaan ja miten vastuut jakaantuu alkuluokassa.

Liitteenä yksikön käyttämä tiimisopimuspohja.

Työhyvinvointisuunnitelma

Koulutussuunnitelma

Kiusaamisen ehkäisy-suunnitelma

Turvallisuussuunnitelma: Palo- ja pelastus- kriisi- ja lääkehoitosuunnitelma