kuntajälki 2010: riihimäkeläisen ekologinen...

KUNTAJÄLKI 2010: RIIHIMÄKELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI

Riihimäen kaupunki Ympäristönsuojeluyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki

RIIHIMÄKELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI | 1

K U N T A J Ä L K I 2 0 1 0 : R I I H I M Ä K I

Ekologisesti kestävä toimintahuomioi luonnon kestokyvynja turvaa sen monimuotoi-

suuden. Ekologinen jalanjälki onmaankäyttöön perustuva ekologisenkestävyyden mittari. Se kuvaa globaali-hehtaareina, kuinka paljon maa- javesialueita tarvitaan kulutuksemmetyydyttämiseen käytettyjen uusiutuvienluonnonresurssien tuottamiseen jakulutukseen liittyvien hiilidioksidi-päästöjen sitomiseen.

Kulutuksen rajat muuttuvatnäkyviksi, kun resurssien kysyntää verra-taan niiden tarjontaan. Biokapasiteettikuvaa maapallomme rajallista biologisestituottavien alueiden määrää. Näidenalueiden avulla tuotetaan ihmistentarvitsemat uusiutuvat luonnonresurssit.

Jalanjälkilaskenta liittää luonnon-ympäristön asettamat rajat ja kulutuksentoisiinsa. Ekologinen jalanjälki herätteleepohtimaan, millaisen kuormituksenkulutuksemme aiheuttaa planeetallemme

ja miten elämäntapaamme voisi muuttaakestävämpään suuntaan.

Riihimäkeläisen ekologinen jalan-jälki oli kooltaan 5,43 globaalihehtaaria,joka oli KuntaJälki-hankkeen pieninjalanjälki. Vuoden 2007 laskentatietoihinpohjautuva ja KuntaJälki2010-mallillalaskettu kokonaisjalanjälki oli yhteensä152 000 globaalihehtaaria. Jalanjälki olisiten 12-kertainen Riihimäen kaupunginkokonaispinta-alaan verrattuna.

Riihimäkeläisen ekologinen jalan-jälki oli 1 2 prosenttia pienempi kuinsuomalaisen 6,16 globaalihehtaarinkeskimääräinen jalanjälki. Riihimäke-läisjälki oli myös maakunnan jalanjäl-kikeskiarvoa pienempi ja alitti 1 7prosentilla kantahämäläisen 6,55 glo-baalihehtaarin jalanjäljen.

Kuviossa 1 on esitetty, mistäkulutustoiminnoista riihimäkeläisenekologinen jalanjälki rakentuu.Riihimäkeläisen, kantahämäläisen jasuomalaisen jalanjälkiä vertaillaanseuraavan sivun kuviossa 2. Kuviossa3 puolestaan esitellään KuntaJälki-hankkeeseen osallistuneiden suoma-

laiskuntien jalanjälkien rakenteet.Vuoden 2010 kansainvälisen jalan-

jälkilaskelman mukaan ihmisen 2,7 glo-baalihehtaarin ekologinen jalanjälki olipuolet suurempi kuin planeetallammekeskimäärin tarjolla ollut 1 ,8 globaaliheh-taarin biokapasiteetti. Jos kaikki kuluttai-sivat yhtä paljon luonnon resursseja kuinriihimäkeläiset, maapallon tuotantokykyei riittäisi, vaan tarpeidemme tyydyttämi-seen tarvittaisiin yhden maapallon sijas-ta kolme samanlaista planeettaa.

2 | RI IHIMÄKELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI


Ekologinen jalanjälki voi ollalyhyellä aikavälillä biokapasiteettiasuurempi. Samalla se merkitsee, ettäkäytämme olemassa olevia luonnon-varoja liikaa ja syömme tulevien suku-polvien eväitä. Uusiutuvien resurssienkulutus kiihtyy koko ajan, kun ympärimaapalloa tavoitellaan länsimaistaelintasoa. Pidemmällä aikajänteelläihmiskunnan on mahdotonta nostaaaineellista hyvinvointiaan riihimäke-läiselle tasolle.

Ekologinen jalanjälki tarkasteleeuusiutuvien luonnonresurssienkulutusta taulukon 1 mukaisten

biologisesti tuottavien alueiden avulla.Ympäri maapalloa sijaitsevat viljelys-maat, laitumet, vesialueet ja metsättuottavat ruokaa, luonnonkuituja japuuta. Rakennuksia, väyliä ja muutainfrastruktuuria varten tarvitaan maa-alaa.

Jalanjälkeen sisältyymyös päästöille oma alue-tyyppinsä. Oletuksena on,että osa maapallon bio-kapasiteetista tarvitaanenergiamaaksi. Se sitoofossiilisperäisistä poltto-aineista aiheutuneet hiili-dioksidipäästöt siten, ettäilmakehän hiilidioksidi-pitoisuus ei muutu. Las-kennallinen energiamaakuvaa kulutuksen ener-giankäytön päästöjenaiheuttamaa kuormitustaelävälle luonnolle.

Kulutus esitetäänuusiutuvien luonnon-resurssien ja energian

käytöstä syntyneiden päästöjen avulla.Jalanjäljen laskentamenetelmä muuntaaresurssi- ja päästömäärät eri alueidenpinta-aloiksi. Alueet voivat sijaitalähtömaasta ympäri maapalloa. Kunkinalueen oletetaan pystyvän tarjoamaanvain yhtä resurssia kerrallaan.

Tuottavuudeltaan erilaiset ja eripuolilla maapalloa sijaitsevat alueetmuunnetaan yhteismitallisiksi globaa-lihehtaareiksi. Se on laskennallisesti



hehtaarin suuruinen alue, jonka tuot-tavuus vastaa maapallon biologisesti tuot-tavien alueiden keskiarvoa tarkastelu-vuoden aikana. Tästä ekologisen jalan-jäljen ja biokapasiteetin mittayksiköstäkäytetään yleisesti lyhennettä gha.

Yhteismitallisiksi muutetut maa-alueet voidaan laskea yhteen ja tuloksenasaadaan kulutuksen ekologinen jalanjälki.Se kertoo, kuinka paljon vuoden aikanatarvitaan biokapasiteettia. Biokapasiteettikuvaa uusiutuvien resurssien tarjontaa.

Nykyisenlaista kulutusta ei pystykattamaan kuntien oman alueen biokapa-siteetilla. Ekologinen jalanjälki nostaakinesiin kysymyksen, onko kulutus kestä-vällä ja tasa-arvoisella pohjalla suhteessamaapallon rajallisiin uusiutuviin luon-

nonvaroihin. Biokapasiteettia oli tarjollaKuntaJälki2010-mallin laskentavuonna2007 yhteensä 12 miljardia globaali-hehtaaria; samanaikaisesti ihmiskunnanyhteenlaskettu jalanjälki oli 1 8 miljardiaglobaalihehtaaria.

Ekologinen jalanjälki voi olla väli-aikaisesti biokapasiteettia suurempi, josvuoden aikana tuotettujen uusiutuvienresurssien lisäksi käytetään olemassaolevia resurssivarantoja. Varantojensupistuminen heikentää kuitenkinresurssien tuotantoa tulevaisuudessa.

Maailman luonnonsäätiö WWF julkaiseevuosittain Living Planet -raportissaanSuomen ja muiden maiden ekologiset



j alanjäljet ja biokapasiteetit. Riihimäke-läisen jalanjäljen laskennassa käytettiinWWF:n tulokset laskeneen GlobalFootprint Network -järjestön uusintaSuomea koskevaa aineistoa. Kansain-välisen mallin ja kertoimienmukaisesti vuoden 2010 jalanjälki-laskennassa käytettiin vuoden2007 tietoja.

Riihimäki osallistui Eko-kumppanit Oy:n KuntaJälki-hank-keeseen. Siinä kehitetylläKuntaJälki2010-mallilla voitiinarvioida virallisten kertoimienpohjalta paikkakuntakohtaistentietojen ja paikalliseen tilanteeseenmuokatun tilastoaineiston avullakaupunkilaisen keskimääräisenekologisen jalanjäljen koko jarakenne.

Ravinnon osuus riihimäkeläisenjalanjäljestä oli 52 prosenttia.Kuvion 4 ravintojalanjälkeen

sisältyvät vuoden aikana syödyn lihan,kalan ja kasvisten tuotantoon tarvitutviljelysmaat, laitumet ja vesialueet.Suurin osa ravintojalanjäljestä onruokien, juomien ja muiden elin-tarvikkeiden valmistuksessa syntyviähiilidioksidipäästöjä sitovaa laskennal-lista energiamaata.

Ravintojalanjäljestä oli 60 pro-senttia lihaa ja kalaa. Liharuoan eko-loginen jalanjälki oli viidenneksenkasvisten jalanjälkeä suurempi. Jalan-jälkien välinen ero ei synny niinkäänlaidunmaiden ja rehun tuotantoontarvittujen viljelysmaiden määrästä, vaanlähinnä lihatuotteiden tuotannonpäästöihin liittyvästä energiamaasta.

Riihimäkeläiset voivat vaikuttaavalinnoillaan ravintojalanjälkeen. Se pie-nenee, kun ruokavaliossa lisätäänkasvisten osuutta. Lähellä tuotetun ruoansuosiminen pienentää kuljetusten javarastoinnin aiheuttamaa energiajalan-



jälkeä. Ruokailutottumusten muutokseteivät näy vain ekologisen jalanjäljenkoossa, vaan myös parantavat fyysistä jahenkistä hyvinvointia.

Asumisen ekologinen jalanjälki muo-dostuu asuintalojen ja vapaa-ajan-asuntojen lämmityksestä, kotitalouksiensähkönkäytöstä ja rakennusten maan-tarpeesta.

Riihimäkeläisten asumisen 0,39 glo-baalihehtaarin jalanjäljestä oli 55 prosent-tia lämmön- ja sähköntuotannon energia-maata. Lämmitykseen käytetystä poltto-puusta syntyvä metsäalue muodosti 30prosenttia keskimääräisestä asumisen ja-lanjäljestä. Asumisen metsäjäljen osuuskasvoi Riihimäellä suhteellisen suureksi

pienen kaukolämmön jalanjäljen vuoksi.Loput 15 prosenttia asumisjalanjäljestäoli rakennusten viemää rakennettuaaluetta.

Kuten kuviosta 5 ilmenee, kulute-tusta lämpömäärästä huolimatta kauko-lämmöllä oli vain 5 prosentin osuusriihimäkeläisen asumisen jalanjäljestä.Lämpö tuotettiin tarkasteluvuonna 2007pääosin Ekokemin jätteenpolttolaitok-sessa, Fortumin Riihimäen voimalaitok-sessa ja Riihimäen Kaukolämmönlämpölaitoksissa. Maakaasun ja muidenfossiilisten polttoaineiden päästöt näky-vät jalanjäljessä energiamaana.

Suuri osa tuotetusta kaukolämmös-tä syntyi Ekokemin ongelmajätteidenpolton yhteydessä. Jätteillä tuotettu läm-pö ei kasvata jalanjälkeä, koska sen ole-

tetaan sisältyvän KuntaJälki-las-kelmissa polttoaineen tuotannossakäytettyjen hyödykkeiden valmis-tusprosessin fossiilisperäiseenenergian käyttöön. Tulevina tarkas-teluvuosina kaukolämmön jalanjäl-ki pienenee lisää Ekokemin voima-laitoksen lisääntyneen jätteen-polton takia.

Energiantuotannossa käytet-ty metsäpolttoaine huomioidaanjalanjäljessä metsäjalanjälkenä.Oletuksena on, ettei puun palami-sesta vapautuva hiilidioksidi lisää il-makehän hiilimäärää eikä kasvata



energiajäljen kokoa, jos poltetun puuntilalle kasvaa uutta biomassaa. Lasken-nassa ei huomioida muusta puunkäytös-tä sivuvirtoina syntyneitä teollisuudenpuutähteitä. Niihin liittyvä metsäjälki si-sältyy jo tuotteisiin, joiden tuotannossapoltettu puuaines on syntynyt.

Kotitalouksien suoraan sähkön-käyttöön liittyi 1/3 riihimäkeläisen asu-misen jalanjäljestä. Tästä sähkön 0,14globaalihehtaarin jalanjäljestä oli 70 pro-senttia sähkölämmityksen ja lämpöpump-pujen tarvitsemaa sähköä. Kulutukseenliittyvä välillinen sähkönkäyttö otetaanhuomioon ravinnon, tavaran ja palvelu-jen, liikenteen ja rakentamisen jalanjälki-laskelmissa.

KuntaJälki2010-malli huomioi säh-könkulutuksen ekologisen jalanjäljen las-kennassa myös paikallisen sähkön-tuotannon. Riihimäellä tuotettiin tarkas-teluvuonna 2007 tavanomaista vähem-män sähköä. Riihimäkeläiseksi tuotan-noksi laskettiin Fortumin voimalaitoksentuottama sähkö. Ekokemin sähköntuo-tanto tulkittiin muuksi kuin yhdyskun-nalle tuotetuksi sähköksi. Sähkönkysynnän ja paikallisen tuotannon ero-tus katettiin valtakunnallisella keskiarvo-sähköllä. Sähkön jalanjälki laskettiin

paikallisen ja valtakunnallisen sähkön hii-lidioksidipäästökertoimien painotettunakeskiarvona.

Rakennuskantatilastojen pohjaltaarvioitu kiinteistökohtainen erillislämmi-tys muodosti 44 prosenttia asumisen ja-lanjäljestä. Kolmannes 0,17 globaaliheh-taarin jäljestä oli öljylämmitykseen liitty-nyttä energiamaata. Loppu 2/3 erillis-lämmityksen aiheuttamasta jalanjäljestäsyntyi kotitalouksissa poltettuun puuhunliittyvästä metsäjäljestä.

Asumisen ekologinen jalanjälki si-sältää KuntaJälki-mallissa kaikki Riihi-mäen alueella sijaitsevat vapaa-ajan-asunnot. Lomamökkien energiankäytöstäja rakennetuista alueista muodostuvalla0,02 globaalihehtaarin jalanjäljellä oliainoastaan 5 prosentin osuus keskimää-räisestä asumisen jalanjäljestä; osuus ontodennäköisesti arvioitu hieman ylä-kanttiin.

Kaupungilla ja sen asukkailla onmahdollisuus vaikuttaa eri tasoilla jalan-jälkeä kasvattavaan asumisen energian-kulutukseen. Suuremmissa energia-ratkaisuissa kuten lämmitystapaa valit-taessa kannattaa valita taloudellistenreunaehtojen puitteissa mahdollisimmanpäästötön vaihtoehto.

Pienemmissä hankinnoissa voisuosia vähän energiaa kuluttavia laittei-ta. Helppoa arkipäivän jalanjäljen pie-nentämistä on energian säästäminen.Riihimäen kaupunki voi vaikuttaa valis-tuksen avulla asukkaiden energiankäyttö-tottumuksiin ja auttaa heitä pienen-tämään asumisen ekologista jalanjälkeä.

Liikkumisen ekologinen jalanjälki syn-tyy energiamaasta, jota tarvitaan eri kul-kumuotojen aiheuttamien hiilidioksidi-päästöjen sitomiseen. Liikenteen infra-



struktuurin viemä maa-alue sisältyy las-kennassa tavaroiden ja palvelujen jalan-jälkeen.

Riihimäkeläisen 0,23 globaaliheh-taarin liikkumisen jalanjälki johtui 78 pro-senttisesti autoilusta (kuvio 6) . Henkilö-automatkojen 0,18 globaalihehtaarinjalanjälki oli 3 prosenttia koko ekologi-sesta jalanjäljestä. Linja-autot muodosti-vat prosentin liikenteen jalanjäljestäjunien osuuden jäädessä liki nollaan pro-senttiin. Laiva- ja lentomatkailu aiheut-tivat viidenneksen liikenteen jalanjäljestä.

Riihimäkeläiset voivat vaikuttaa liik-

kumisen ekologiseen jalanjälkeenjärkeistämällä henkilöauton käyttöä.Matkojen yhdistely, lyhyiden ajo-matkojen välttäminen ja kimppa-kyytimahdollisuuksien hyödyntä-minen pienentävät jalanjälkeä.Joukkoliikenne tarjoaa useimmillevarteenotettavan vaihtoehdonoman auton käytölle. Kävely ja pyö-räily ovat jo henkilökohtaisen fyysi-sen kunnon kannalta viisaitavalintoja.

Myös kaupunki voi ratkaisuil-laan pienentää liikkumisen jalanjäl-keä. Kevyen ja julkisen liikenteen

matkustajamääriin voi vaikuttaa, kunkaupunki kiinnittää entistäkin enemmänhuomiota niiden sujuvuuteen ja alentaaasukkaiden kynnystä käyttää ympäristöävähemmän kuormittavia liikennemuoto-ja. Maankäytön ratkaisujen vaikutus riip-puu siitä, kuinka paljon niillä pystytäänvähentämään henkilöautoliikennettä.

Riihimäkeläisen hyödykejalanjälki muo-dostui 86 prosenttisesti tavaroiden ja-lanjäljestä lopun 14 prosentin osuudenaiheutuessa palveluista (kuvio 7) . Tava-

roiden ja palvelujen 1 ,49 globaali-hehtaarin jalanjäljestä oli 75 pro-senttia metsäjalanjälkeä. Se syntyierityisesti kulutetusta paperi- ja kar-tonkimäärästä. Mukana on myöskulutustavaroiden tuotannossakäytettyyn puu- ja levytavaraanliittyvä metsäjälki.

Hyödykejäljestä oli viidenneshyödykkeiden tuotannon energian-käytön päästöjä sitovaa energia-maata. Kolme prosenttia tava-roiden ja palvelujen jalanjäljestä oliluonnonkuitujen tuotantoontarvittua viljelys-, laidun- ja vesi-



aluetta. Prosentti hyödykejalan-jäljestä liittyi palvelurakennustenmaa-alueeseen; osuuteen sisältyymyös liikenteen infrastruktuuri.

Kierrätys, uusiokäyttö jabiojätteen keräys pienentävät eko-logista jalanjälkeä. Jätteen syntyynja resurssien kulutukseen vaiku-tetaan kuitenkin ennen kaikkeahankintojen määrää vähentämällä.Hankintavaiheessa kannattaa kiin-nittää määrän lisäksi huomiotatuotteiden ympäristömyötäisyy-teen, laatuun, käyttöikään jaenergiatehokkuuteen. Lainaami-nen, yhteiskäyttö ja tavaroiden korvaa-minen aineettomilla palveluilla pienen-tävät jalanjälkeä.

Rakennustuotantoon liittynyt puutavaraja energiankäyttö aiheuttivat 9 prosent-tia riihimäkeläisen ekologisesta jalanjäl-jestä. Reilut 90 prosenttia rakentamisen0,51 globaalihehtaarin jalanjäljestä aiheu-tui rakennustuotannossa käytetystä puus-ta. Rakentamisen jalanjälkivaikutustaarvioitiin rakennustilastojen pohjalta.

Riihimäen kaupunki voi vaikuttaarakentamisen ohjaamisen avulla välillisestiasukkaidensa asumisen ja liikkumisenjalanjälkiin. Maankäytön suunnittelu jakaavoitus pienentävät liikkumisen ja ra-kennusten lämmityksen aiheuttamia ener-giajalanjälkiä. Kaupunki voi myösneuvonnan ja ohjauksen avulla vaikuttaarakentaj ien ratkaisuihin.

Riihimäkeläisen ekologisenjalanjäljen rakennetta voi tarkas-tella kulutustoimintojen lisäksi

jalanjälkilaskennan alueiden avulla.

Jalanjälki rakentuu kuvion 8 mukaisestierilaisista biologisesti tuottavistaalueista, joita tarvitaan joko tuottamaankulutusta varten tarvitut uusiutuvatluonnonresurssit tai sitomaan kulu-tukseen liittyneet energiaperäisethiilidioksidipäästöt.

Kuviossa 9 riihimäkeläisen jalan-jälkeä verrataan kantahämäläisen jasuomalaisen ekologisten jalanjälkienrakenteeseen. Kuviossa 1 0 tarkastellaanpuolestaan KuntaJälki-hankkeeseenosallistuneiden kuntien jalanjälkiä alue-tyypeittäin.

Viljelys-, laidun- ja vesialueet muo-dostivat 29 prosenttia riihimäkeläisen5,43 globaalihehtaarin jalanjäljestä. Nä-mä alueet liittyivät lähinnä elintarvikkei-den tuotantoon. Myös kulutettujentavaroiden ja palvelujen tuotantoon tar-vittiin kasveista ja eläimistä saatavia kui-tuja ja muita raaka-aineita.

Kolmannes jalanjäljestä oli metsää.Paperiin, kartonkiin ja muihin puutuot-teisiin liittyi 65 prosenttia riihimäkeläisen1 ,71 globaalihehtaarin metsäjalanjäljestä.Rakentamisen puunkäytöllä oli 28 pro-sentin metsäjälkiosuus. Asumisen jalan-jälkeen sisältyvää polttopuuta oli



puolestaan 7 prosenttia metsäjäljestä.Vain prosentti jalanjäljestä oli ra-

kennettua maa-aluetta. Rakentaminenvaikuttaa jalanjälkeen muutenkin kuin vä-hentämällä rakennusten ja väylien viemäämaa-alaa. Liikkumisen tarve vähenee jaliikenteen päästöjen sitomiseen tarvittuenergiamaan määrä pienenee, kun väli-matkat lyhenevät. Eheämpi rakennemahdollistaa energiatehokkaan kauko-lämmön hyödyntämisen.

Energiamaata oli 38 prosenttia ko-ko jalanjäljestä. Kulutettujen elintarvik-keiden, hyödykkeiden ja rakennustentuotannon välillinen energiankäyttö ai-heutti 79 prosenttia 2,08 globaalihehtaa-rin energiajalanjäljestä.

Lämmityksen, liikkumisen ja säh-könkäytön välittömästä energiankulutuk-sesta johtui 21 prosenttia energiamaasta.Automatkoista aiheutui 8 prosenttia jakoko liikenteestä 1 1 prosenttia energia-jalanjäljestä. Asukkaiden sähkön- ja läm-mönkulutuksen päästöjen sitomiseenmeni 10 prosenttia energiamaasta. Tämä

asumisen jalanjälkeen sisältyvä energia-jälkiosuus aiheutui 66 prosenttisesti säh-könkulutuksesta, 26 prosenttisesti öljy-lämmityksestä ja 8 prosenttisesti kauko-lämmöstä.

Riihimäkeläisen ekologinen jalan-jälki laskettiin EkokumppanitOy:n vetämässä KuntaJälki-

hankkeessa. Ajanmukaisen ja avoimenlaskentasovelluksen puuttumisen vuok-si hankkeessa kehitettiin suomalaiskun-tien jalanjäljen laskentaan tarkoitettuKuntaJälki201 0-malli.

Hankkeeseen osallistuivat Riihi-mäen lisäksi Forssa, Hyvinkää, Inkoo,Janakkala, Järvenpää, Kaarina, Kerava,Kirkkonummi, Lahti, Lappeenranta,Luoto, Mikkeli, Mäntsälä, Nokia, Nurmi-järvi, Oulu, Pietarsaari, Pornainen, Sievi,Sipoo, Siuntio, Tampere ja Tuusula. Han-ke toteutettiin yhteistyössä Kuntaliitonkanssa.

Hankkeeseen osallistuneidenkuntien asukasta kohti laskettujenekologisten jalanjälkien keskiarvooli 6,33 globaalihehtaaria. Suurinjalanjälki oli kooltaan 7,54 globaali-hehtaaria ja pienin 5,43 globaali-hehtaaria.

Erot kuntien ekologisissajalanjälj issä syntyivät asumiseen,tavaroihin ja palveluihin sekäravintoon liittyneistä tekijöistä.Virhemarginaali oli arviolta ±0,2globaalihehtaaria. Pienempien jakeskimääräistä mökkivaltaisempienkuntien osalta marginaali kasvoijopa ±0,4 globaalihehtaariin.

Fossiilisten polttoaineiden jaturpeen lämmityskäyttö kasvattaaenergiajalanjälkeä. Lämmöntuo-



tantoon käytetty päästötön metsäpoltto-aine näkyy puolestaan metsäjalanjälkenä.Pienemmissä osallistujakunnissa, joissaon suhteellisen runsaasti vapaa-ajan-asuntoja, korostuivat puun kiinteistö-kohtaisen pienpolton arviointiin liittyneetepävarmuudet.

Suurimmat laskennalliset virhe-lähteet liittyvät ravinnon, tavaroiden japalvelujen jalanjälkiin. Paikallistentietojen puutteellisuuden vuoksiKuntaJälki2010-malli arvioi ravinnon jahyödykkeiden jalanjäljet hyödyntämälläTilastokeskuksen kulutustutkimuksentuloksia. Tilastotietoja muokattiin kunta-kohtaisilla väestö-, perhemuoto-, tulo-,alue- ja taajamatietojen avulla. Laskenta-

tapa vaikuttaa osittain siihen, ettäravinto- ja hyödykejalanjälki kasvaa keski-määräistä suuremmaksi etenkin kau-punkimaisilla eteläsuomalaiskunnilla,joissa asuu suhteellisen paljon keski-vertoa enemmän ansaitsevia lapsi-perheitä.

Ekologinen jalanjälki on yksi-lötasolta koko maapallon mit-takaavaan skaalautuva eko-

logisen kestävyyden mittari. Se kuvaa,kuinka paljon biologisesti tuottavaaaluetta tarvitaan kattamaan kulutukseenliittyneet resurssien tarpeet ja sitomaan



syntyneet päästöt.Helppotajuisena ja vertailukelpoi-

sena mittarina se antaa riihimäkeläisilleja kaupungin päätöksentekijöille kuvanelämäntapamme kestävyydestä. Se tuopaikalliselle tarkastelutasolle kysymykset,jotka liittyvät luonnon uusiutumiskyvynylläpitämiseen ja globaalisti tasa-arvoi-sempaan kulutukseen.

Kooltaan vajaan kuuden globaali-hehtaarin jalanjälki osoittaa, että keski-määräinen riihimäkeläinen kuluttaaluontoa moninkertaisesti sen uusiutumis-vauhtia enemmän. Maamme sijainti jaluonnonolosuhteet selittävät jonkin ver-ran riihimäkeläisten ja suomalaisten suu-rempaa resurssien kulutusta. Vaikkakulutukseen on tällä hetkellä vielä varaaja mahdollisuus, kehitys ei mene pidem-mällä jänteellä kestävään suuntaan, jos

luonnonympäristön asettamia rajoja eihuomioida täällä Pohjolassakin.

Ekologinen jalanjälki ilmaisee, mit-kä riihimäkeläisten kulutustoiminnotkuormittavat luonnon ekosysteemejä. Seei suoraan kerro, miten kestävämpi ku-lutustaso saavutetaan. Ekologisen jalan-jäljen pienentämiskeinot on kuitenkinhelposti nähtävissä ― kyse on niistä sa-moista keinoista, joilla vaikutetaan ilmas-tonmuutokseen, energian ja materiaalientehokkaampaan käyttöön ja elämänlaa-dun parantamiseen.

Jokainen riihimäkeläinen voi vai-kuttaa. Ravintoon liittyvät valinnat ovatesimerkkejä siitä, että jalanjälkeä pienen-tävät teot ovat hyödyllisiä muutoinkinkuin ympäristömielessä. Asumisen ja liik-kumisen energiavalinnoilla vaikutetaanpäästöjen määrään. Energiaa voi säästääelämänlaadun siitä kärsimättä. Liikkumi-sessa voi hyödyntää julkisen ja kevyen lii-kenteen mahdollisuuksia ja järkeistääauton käyttöä.

Ekologinen jalanjälki haastaa riihi-mäkeläiset kestävämpään elämäntapaan,jossa siirrytään yksittäisistä valinnoistakoko kulutuksen kattavaan kokonaisuu-teen. Yksi ihminen ei voi muuttaa kokoihmiskunnan toimintaa. Hän voi tehdäomasta kulutuksestaan kestävämpää jaolla pisarana muutoksen virrassa.

Riihimäen kaupunki voi tukeaomalta osaltaan asukkaiden kestävämpiäkulutusvalintoja. Kaupungin omat konk-reettiset teot on tärkeitä, koska se toimiiesimerkkinä asukkaille ja alueella toimi-ville yrityksille ja yhteisöille.

kuntajälki 2010: riihimäkeläisen ekologinen...

Documents