1

LähiönemergenssiEnergiatehokas täydennys-

rakentaminen kasvavan

metropolin lähiöön

-Case Kontula

PEKKA TYNKKYNENTampereen teknillinen yliopistoRakennetun ympäristön tiedekunta2011

Tutkimus on avaus emergenssinä tunnetun ilmiön ja ur-baaneiden systeemeiden kompleksisuuden liittämises-tä 21. vuosisadan täydennysrakentamiseen. Tarkastelun keskipisteenä on kasvavan metropolin laidalla sijaitseva lähiö, jonka potentiaali vaikuttaa olevan valtava. Lähiön täydentäminen liitetään suoraviivaisesti kysymykseen koko kaupungin suunnittelun suurista linjoista, joita pun-nitaan energiatehokkuuden ja todellisen ekologisuuden kannalta. Lähiön analyysin pohjalta, emergenssin pohdin-ta taustavaikuttimena, tutkimuksessa siirrytään sovelta-maan muista mittakaavoista ja luonnonlaeista peräisin olevaa informaatiota alueen täydentämisen lähtökohdik-si. Tekijän tausta algoritmisen arkkitehtuurin parissa työskennelleenä suunnittelijana ja kiinnostus systeemei-hin, luonnontieteisiin ja kaupunkeihin luovat pohjan tut-kimuksen lähestymistavoille.

Työ on tehty monialaisessa Aarre-lähiötutkimusryhmässä, joka toimiipääasiassa Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio EDGE:n kautta.

Lä

hiö

n e

me

rg

en

ss

i Pekka Tynkkynen

2 3

© Pekka Tynkkynen 2011

Graafinen suunnittelu: Leena Kisonen

Painettu kierrätyspaperille

4 5

TA M P E R E E N T E K N I L L I N E N Y L I O P I STO

Rakennetun ympäristön tiedekunta Arkkitehtuurin koulutusohjelma

Pekka Tynkkynen

LÄHIÖNEMERGENSSIEnergiatehokas täydennys-rakentaminen kasvavan metropolin lähiöön -Case KontulaDiplomityö

Tarkastaja: Markku Hedman, Professori

01.03.2011

6 7

TIIVISTELMÄAVAINSANAT: emergenssi, kompleksisuus, urbanismi, biomimiikka, täydennysrakentaminen, kaupunkirakenteen tii-vistäminen, Mandelbrot, Wolfram, Alexander, Hayek, Benyus, fraktaalit, resurssit, saavutettavuus, aurinkoenergia

TutkintyössäniHelsinginmetropolialueellasijaitsevanlähiönenergiatehokasta,ekologisestikestäväätäydentämistä.Tutkimuksenlähtökohtanaonemergenssinätunnettuilmiö.Kaupungintoimin-tojenkompleksisessaverkossasaavutettavuusvaikuttaaolevanvoimakkainyksittäinentekijäkasvavassajamuuttuvassakaupungissa.

Tutkimuslinjautuuperustelemaanhajanaisenkaupunkirakenteentiivistämistärohkaisemallamuutosvoimaisimpiaalueitakasvamaanhoukutteleviksikeskuksiksi,jotkavetävätpuoleensatiiviimpääasumista.Helsinginmetropolialuettaerimittakaavoissatarkastellenpyrkimyksenäonosoittaa,kuinkaalueenodotettavissaolevakasvutuleekanavoidamuodostamaantiiviimpikaupunki.Tässätarkastelussaesikaupungeillaonerityinenroolialueina,joideninfrastruktuurijamaankäyttösallisivatpaljontiiviim-mänrakentamisen,jajoidenenergiatehokkuus,ekologisuusjatoimivuusparanisitäydentämällä.YleiseltätasoltasiirryntarkastelemaanKontulaa,tyypillistä1960-70–luvuillarakennettuabetonielementtilähiötä.Analysoimallaalueensidoksiaympäröiväänkaupunkiin,senresursseja,energiankulutusta,toimintoja,historiaajatulevaisuutta,pyrinlöytämäänemergenssiin,kompleksisuuteenjabiomimiikkaanperustu-vanlähestymistavan.

Analyysiintuloksenaesitänkokoelmanevolutionäärisiätäydennysrakennusmalleja,joidenjou-kostakolmearatkaisuatutkitaansyvemmin.Mallitovatehdotuksia,jotkaontarkoitettuherättämäänkeskusteluajaajatuksiaKontulantyyppistenkasvavienesikaupunkientäydentämisestä.Pyrinlöytämäänlähiönpotentiaalintilanteessa,jossakasvaminentiivistäenymmärretäänainoaksivaihtoehdoksi,jokatodellatuottaaenergiatehokasta,kestävää,joustavaajaelinvoimaistaympäristöä.Vältänvalmiidenrat-kaisuidenesittämistä,japyrinsensijaannostamaanesiinerilaisiaarkkitehtuureja,teknologioitajavisi-oitaennakkoluulottomaantäydennysrakentamiseen.Tuloksetovattyypiltään,kokoluokaltaanjakäyt-töprofiililtaanhyvinerilaisia.Pyrintarjoamaansekätaloudellisestanäkökulmastahelpostitoteutettaviaideoita,ettävaihtoehtoja,joidentoivoninnostavannäkemäänkasvavatlähiötsuurteninvestointienjaedistyksellistenrakennushankkeidenkohteina.

Työontehty2010-2011monialaisessaAarre-lähiötutkimusryhmässä,jokatoimiipääasiassaArkkitehtuuri-jakaupunkitutkimuslaboratorioEDGE:nkautta.

ABSTRACTKEYWORDS: emergence, complexity, urbanism, biomimicry, transformation, urban sprawl, Mandelbrot, Wolfram, Alexander, Benyus, fractals, accessibility, solar energy

ThisworkstudiesthetransformationofasuburbsituatedintheHelsinkimetropolitanareabycontemplatingitsenergyefficiencyandecologicalsustainability.Thebasisofthisinspectionunderliesinthephenomenonknownasemergence.Stemmingfromthecomplexityofurbanfunctions,accessibilityisdetectedtobethemostpowerfulfactoringrowingandmovingcities.

Thestudyfindsadirectioninrationalizingthenecessityofcondensingthesprawlingurbanstructurebytransformingthemostpotentneighbourhoodsintolivelynewcentersattractingthesur-roundingsprawl.ExaminingtheHelsinkimetropolitanareafromvariousscalesitisdeterminedthatthefuturegrowthoftheareamustbechanneledtoformamorecompactcity.FromtheseobservationsitseemsevidentthatHelsinki’ssuburbshaveaspecialroleasareasofwhichinfrastructuresandlandusewouldallowamuchmoredensedevelopment,furtherimprovingtheirenergyefficiency,ecologyandfun-ctionality.Fromamoregenerallevel,thestudyfixesthefocusonahighlytypical1960’sand70’sconcretebuiltHelsinkisuburb,Kontula.Analyzingitsconnectionstothesurroundingcity,itsresources,energyconsumption,functions,historyandfuture,thestudyattemptstofindanapproachbasedonemergence,complexityandbiomimicrytoproposeanexampleofunprejudicedbutpragmaticsuburbtransformati-on.

Asaresultoftheanalysis,acollectionofevolutionarymodelsarebroughttolight,amongwhichthreesolutionsareresearchedmoreprofoundly.TheproposedmodelsareintendedtoarousediscussionandthoughtsconcerningthetreatmentofmetropolitansuburbssuchasKontula.Ihavesoughttofindthepotentialofasuburbandistrictinasituationinwhichcarefullymanageddensifyingiseventuallyun-derstoodastheonlytruealternativethatwillproduceanefficient,sustainable,flexibleandvitalurbanenvironment.Insteadofdefinitiveblueprintstheresultsareshowcasesofvariousarchitectures,techno-logiesandvisionsforanewkindofurbaninfilldesign.Ihavestrivedtoprovidebothideasthatareeasilyexecutablefromaneconomicalpointofview,aswellasonesthatIhopewillbeinspirationalforregardingmetropolitansuburbsassubjectsforlargeinvestmentsandprogressiveconstructionprojects.

Theworkhasbeendoneduring2010-2011aspartofthemultidisciplinaryAarre-researchgroup,

whichfunctionsmainlythroughtheEDGELaboratoryforArchitecturalandUrbanResearch.

8 9

ALKUSANAT”Äiti,mitäonSuomentakana?”Muistanesittäneenituonky-symyksenjoskusallekouluikäisenä.Saamaanivastaustatuo-honhämmentävään,kyselyikäisenabstraktinajattelunpuhkea-misestakumpuavaankysymykseenenmuista.Muttamuistanaidostioudontunteenjakysymykseenliittyneenvisuaalisenmielikuvan.Ensuinkaantarkoittanut,ettämitäSuomen(jokatuollointarkoittiminullekailähinnämaailmaataiylipäätäänpaikkaa,jossaasutaan)takanaonmaantieteellisesti(Neuvos-toliitto?)tai,ettämitälöytyykunkaivetaanmaatatarpeeksisyvälle.EnmyöskääntarkoittanutMaunoKoivistoa,Jeesusta,tai”demokranttisuutta”(outokulmikassana,jokapyöripääs-säni,kunolinkuullutsentelevisiosta).Mielessänioli jotainvaikeamminkuvailtavaa.Kyseessäoliikäänkuinajatussiitä,ettäonkohanolemassajotain,jonkapäällekaikkionjotenkinrakentunut,tai,ettämiten,taiminkämukaankaikkitoimii.Hetiopittuanilukemaankiinnostuintähtitieteestäjabiologi-astaniinpaljon,ettäluinlähespelkästääntietosanakirjojajapiirsineläinlajejajaplaneettojamallista.Myöhemminlöysintieniarkkitehtuurinpariin,muttaihmettelyasioidentaustallaolevistailmiöistäeiolehellittänytenempää,kuinkiinnostusluonnontieteisiinkään. Kysymys,jokaliittyyarvuutteluunsiitä,onkoolemas-sajotainsääntöjätaijotainnäkymätöntätasoa,jonkavaraankaikkinäkyvärakentuu,ontietystivaltavanyleismaailmallinenjajossainmuodossavarmastiaskarruttanutihmisiäjoennenvaellustaAfrikanmantereeltakauemmas.Kysymysonerimuo-doissaanliittynytkaikkeenabstraktiinajatteluunuskonnostafilosofiaanjaluonnontieteisiin. Tämäntyönsuunnittelumetodeitapohtiessanitulintutustuneeksikäsitteeseen,jotakutsutaanemergenssiksi.Se,mitäkaikkeaemergenssikoskee,taimissäkaikessasitäesiin-tyy,vaihteleemelkopaljonerisuuntaustenjakirjoittajienvä-lilläjamyösomissapohdinnoissani.Olenyrittänytitseksenihahmottaa,missämäärinemergenssinäkuvattuilmiöliittyykokomaailmankaikkeudenrakenteeseenkaikissamittakaa-

voissaainakvarkkitasoltamultiversumiinjatoisaaltasosiaa-lisiinmuodostelmiinjavaikkapamediaan, internetiin ja ih-miskunnantoimintaankaikkinekonflikteineen,sekätoisaaltaintuitiivisenjasääntöpohjaisensuunnittelunvastakkaisuuk-siinarkkitehtuurissa.Emergenssistäpuhuminensijoittuutie-teenkentälläehkäjonnekinfilosofian,matematiikan,metafy-siikanjaluonnontieteidenrajamaille,eikäsenasemaolekovinvakiintunuttaiyleisestihyväksyttykään.Onhankysymyksessätermi,jokavakiintuikäyttöönnykyisessämerkityksessäänvasta1990-luvullakompleksisuustieteidenmyötä.Uskonkuitenkintällähetkellä,ettätieteenkehityksessäemergenssinhavaitsemi-nenilmiönäsijaitseemm.evoluutioteorianjakvanttifysiikankanssasenpolunvarrella,jokamahdollisestijoskusjohtaaym-märrykseensiitä,mitenmaailmajasenrakenteetjaluonnonlaitliittyvätsaumattomastitoisiinsa. Työssäniolentullutpohtineeksiemergenssiä,janiitäluonnontieteidenrakenteellisiailmiöitä,jotkanähdäksenipyö-rivätaiheenympärilläpääasiassafyysisenmaailmanrakentumi-senkautta.Pohdinnassatulenehkäkysyneeksi,missämäärinemergenssiliittyymahdollisuuteensuunnitellakaupunkejajarakenteellisestitoimivia,muttatoisaaltaesteettisestikiinnos-taviarakennuksia. Lähiöt,jaerityisestiKontula,toimivattässäpohdin-nanalustana.Työonosatutkimushanketta,jokapyrkiilöytä-määnjaesittämäänenergiatehokkaitaratkaisujaSuomenlä-hiöidentulevaisuudelle.Aihepiiriontavattomanlaajajaitsetunsinennenomanosuuteniaihepiirinvarsinaistarajaamistavetoakasvavienkaupunkienlähiöihin,tailähiöihin,jotkatu-levatmuuttumaanehkäradikaalistikinjoksikinmuuksi,kuinmitänetällähetkelläovat.Tutkittuanialustavastisuurenjou-konSuomalaisialähiöitä,joillanäyttäisiolevantällaistapoten-tiaalia,päädyinKontulaan,silläsevaikuttiolevanarkkitehto-nisestijakaupunkikuvallisestipoikkeuksellisenkiinnostava,jalisäksisijaitsevankiinnostavallapaikalla.Kiinnostavallasekä

10 11

maantieteellisesti, Suomen voimakkaimmin kasvavan kau-punginlaidalla,ettäpaikkana,jokaonalunperinsuunniteltutäysinrationaaliseltapohjaltaasuinkoneeksi,muttajonkaonmyöhemminnähtyliittyvänsaumattomastikaupunginjatku-vastimuuttuvaanverkostoonyhtenäpienenäsolmukohtanasysteemissä,jokaonehkäitseasiassaenemmäneliö,kuinkone. Alustaastiolikuitenkinmyösselvää,ettähaluankes-kittyä tutkimaan luonnontieteiden ja luonnossaesiintyvienrakenteiden ja järjestelmien liittymistä arkkitehtuurin. Osatämäntyönmalleistajasuunnitelmistaonsyntynytjoennen,kuinminullevalkeni,ettäkokopohdintanitaustallaonjollaintavallaemergenssiilmiönä.Näyttäisikuitenkinsiltä,ettätu-loksetovatvainpieniraapaisukokonaiskuvanpinnalla,jaettäesimerkiksiemergenttienilmiöidenymmärtäminenarkkiteh-tuurissajakaupunkisuunnittelussaonvieläkaukanaedessä. Sen talvenaikana, joka johti tämäntyönvalmistu-miseen,olenkäynytlukemattomia,pohjattomankiinnostaviajamaailmankuvaajärkyttäviäkeskustelujalukuistenystävienkanssa,kuunnellutkymmeniäenergiatehokkuutta, lähiöitä,ekologisuutta,arkkitehtuuriajatulevaisuudentutkimustasi-vuavialuentoja(myösjärjestänytniitämuutamanitse)tutus-tunutpieneensiivuunsiitävaltavastamäärästäaineistoa,jotanäistäaiheistaonerinäkökulmistasaatavillajakulkenutmet-rollatyöhuoneellenijatakaisinmielessänihämmentäväajatussiitä,ettäasiattapahtuvatpaitsiuseissakerroksissa,myösuseil-latasoillajaulottuvuuksillasamanaikaisesti.

12 13

TIIVISTELMÄ / ABSTRACT 4

ALKUSANAT 6

1. JOHDANTO 13

2. EMERGENSSI JA KAUPUNKI 19Spontaani järjestys 19Modernismin järjestys 21Emergenssi, kompleksisuus ja urbanismi 21Emergenssi rakenteessa 29Paikallisuus ja globaalisuus 33

3. BIOMIMIIKKA 37

4. METROPOLI SYSTEEMINÄ 41Tiivistämisen paradigma 41Energiankulutus ja päästöt 45Fokusoitu kasvu 47Asukastiheys 51Fokusoiminen Helsingin metropolissa 53

5. KONTULA: ANALYYSI 61Väestö 61Asuntokanta 63Ostoskeskus ja palvelut 65Liikenne 67Energiankulutus ja resurssit 69 Sähkö ja lämmitys 69 Vesihuolto 71 Jätehuolto 71Ympäristö 75 Puistot 75 Asuntopihat 75 Kadut 75

Populaatiot 77 Asukkaat 79 Työssäkäyvät 79 Käyttäjät 81 Liikkuva eliitti 83 SWOT 87

6. LÄHIÖN EMERGENSSI 88Täydennysrakennusmallien evoluutio 91PYRA 94CITY 96NUCL / RING / PEAX / HILO 98TRAF 100PARA 102TWIN 104BLOC 106MITO 108

7. TÄYDENNYSRAKENNUSMALLIT 111HILO 112PARA 116 MITO 120

8. PÄÄTELMÄ 125

9. KIITOKSET / ACK. 126

10. LIITTEET 129Global Exergy and Carbon Flow Chart 130

LÄHTEET 132

S I S Ä L LY S

14 15

J O H DA N TO 1”The 21st century paradigm of urbanism is discovering and app-lying the right recipe, DNA, transformation set, to build a city, at any size, shape, or starting point, so that it will always work, al-ways be adapted, and always be full of life.” 1

MathieuHelie

Lähitulevaisuuden kaupunkisuunnittelu on täynnä mo-nimutkaisia haasteita. Kaupunkimme laajenivat mittavanmaaltamuuton seurauksena nopeana sykäyksenä reunoil-taankohtiperiferioita laajoiksi,mutta rakenteeltaanhar-voiksi esikaupunkien matoiksi. Toisen maailmansodanjälkeisenyhteiskunnallisenmuutoksenseurauksenatällai-nen liike tapahtui suuressa osassa Eurooppaa. Suomessamaaltamuuton huippukausi ajoittui 1960-luvun puolestavälistä 1970-luvun loppuun, mutta jatkuu yhä tasaisesti.Helsinki,Suomenselkeästisuurimpanajavetovoimaisim-panakaupunkina,onollut,jatuleeolemaankaikkeinmit-tavimpien muutosten kohteena. Helsingin suunnittelussaleimallista on ollut pyrkimys asuinväljyyden ja luontoyh-teyden säilyttämiseen, mutta toisaalta hajaantuneen kau-punkirakenteenvuoksionjoudutturakentamaansuhtees-saasukkaidenmääräänvaltavastiinfrastruktuuria.

16 17

Sodanjälkeiseen totaaliseen asuntopulaan vastat-tiin Suomessa ajan hengen ja uuden teknologian mukai-sesti rationalistisella, ekonomistisella betonielementtira-kentamisella.Kunesikaupunkejaalettiinrakentaa,kysyntäasunnoilleolivaltava, ja senarveltiinkasvavanmittavanavielämontavuosikymmentä.Uusienasuinalueidenpystyt-täminen oli rakennusliikkeiden käsissä ja uutta teollistavalmistustapaa hyödynnettiin tehokkaasti. Uudet alueet,joita arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin Asemakaavaopin 2

mukaisesti kutsuttiin lähiöiksi, rakennettiin ennennäke-mättömäntiiviillätahdilla,useinniin,ettäbetonielement-titehdassijaitsiitserakenteillaolevanalueenkeskellä.

Tämän aikakauden rakentaminen on jättänytnykypäivän ja lähitulevaisuuden suunnittelulle mittaviahaasteita, mutta se tarjoaa myös lähes mykistävän poten-tiaalin. Lähiöitä arvosteltiin jo aikanaan rakentamisenheikosta laadusta ja yksitoikkoisesta ympäristöstä. Toi-saalta viime aikoina on osattu löytää aikakauden raken-tamisesta myös historiallista arvoa ja esimerkiksi monethelsinkiläislähiöt ovat 2000-luvulla jatkuvasti nostatta-neet arvoaan jopa ilman mittavia parannustoimenpiteitä.Suurinjamonimutkaisinhaasteistaonkuitenkinkysymyssiitä, miten kaupunkimme voidaan suunnitella niin, ettänekehittyvätviihtyisiksi,moniarvoisiksijavirikkeellisiksielinympäristöiksi, jotka kestävät ja kannattelevat itseäänvuosikymmenestä toiseen. Kaupungit eivät voi kuluttaamoninkertaisesti niiden laskennallisesti käytettävissä ole-vialuonnonvaroja,kutentällähetkellä.

Työssänipureudunyhteennykykaupunginosaan,esikaupunkiin,elilähiöön.Kyseessäonaihealue,jokanäyt-tää olevan täynnä kysymyksiä vailla ilmiselviä vastauksia.Keskityn työssänipohtimaan,mitenharvaanrakennettuaesikaupunkia voitaisiin hyödyntää yhdyskuntarakenteenkokoon kursimisessa. Perusolettamuksena pohdinnantaustalla on, että täydentäminen kannattaa, sillä asunto-jen kysyntä on jatkuva, ja toisaalta, koska esikaupunkientäydentäminenvoiollaerinomaisentoimivaratkaisukau-punginekologisenjalanjäljenpienentämiseksi.

Lähdentarkastelussakuitenkinkysymyksestävoi-kokaupunkejaylipäätäänsuunnitella.Pohdinnantaustal-laonemergenssinätunnettu ilmiö, jokaonolemassaolonsysteemeissäesiintyväämuodonmuutoksiasynnyttävääit-seorganisoitumista.Emergenssiinliittyvänteorianvalossanäyttää siltä, että kaupungit ovat monien muiden maail-mankaikkeudenjaluonnonrakenteidentapaanäärimmäi-sen kompleksisia systeemejä. Kaupungin toiminta vuo-rovaikutteisten yhteyksien synnyttämine verkostoineentapahtuu vaikeasti hahmotettavalla tasolla. Pyrkimys ym-märtää emergenttejä ilmiöitä paremmin kaupunkisuun-nittelunyhteydessävoisitarjotamahdollisuudenrakentaakaupungeistamme ja niiden eri osista järjestelmiä, joidenomakompleksisuusonsymbioosissaluonnonkompleksis-tenjärjestelmienkanssa.

Olen valinnut tutkimuskohteekseni kasvavanmetropolin laidallasijaitsevanlähiön, jotatulentarkaste-lemaanesimerkkinä. Itä-HelsingissäsijaitsevaKontulaoliensimmäinen todella mittava Suomeen rakennettu lähiö,ja on yhä yksi suurimmista. Selkeän hahmonsa ansiostaKontulaa on helppo tarkastella. Betonielementtikerrosta-lot, jotka on rakennettu valtaosin kymmenen vuoden ai-kaikkunassa, muodostavat pitkälti homogeenisen alueen,jonka läpi kulkee autoliikenteen pääväylä, sekä metrorai-de.Kontulaonrakentunutvetovoimaisenostoskeskuksenympärille, jatämänsamankeskuksenkauttakulkeemyöspääosaalueenliikenteestä.

Kaiketitietynlaisenyleisluonteisenesimerkillisyy-tensätähdenKontulaaonjotutkittujaanalysoitupaljon.Siitä on tehty monia erittäin konkreettisen tason raport-teja ja selvityksiä. Tämän työn rajauksen ulkopuolelle jääpaljon asioita. En myöskään tule esittelemään valmiitaloppuunastivietyjäratkaisuja,vaanhaluanherättääesit-telemillänimalleillaajatuksiasiitä,mitenennakkoluulot-tomastisuurenkaupunginlähiöitävoitaisiinkehittää.

Otto-Iivari Meurman: Asemakaava-oppi. Rakennuskirja Oy, 1947 / 1990

18 19

Työnipyrkimyksenäonesitelläideatasollamallejaenergiatehokkaasta täydennysrakentamisesta kasvavassaesikaupungissa.Pyrintarjoamaantaloudellisestanäkökul-mastahelpostitoteutettaviaideoita,muttamyösvaihtoeh-toja, joiden toivon rohkaisevan suurempien investointientekemiseenjariskienottamiseen,sillätodellanäyttävilläjaedistyksellisillärakennushankkeillaontaipumussaadaai-kaansuurimpiamuutoksiapitkälläaikavälillä.Vaikkaesit-telemänimallitkasvavatpaikasta,jaovattiivistisidoksissaympäristöönsä, olen tarkoittanut niiden lopputuloksiinjohtaneiden metodeiden, typologioiden ja niissä esitelty-jenteknologioidenolevanmahdollisiasoveltaamuissakinsamantyyppisissäkonteksteissa.

Ennen kaikkea tämä työ tulee toivoakseni tar-joamaan johtolankoja jatkotutkimukselle emergenssin,kompleksisuuden ja luonnon rakenteiden soveltamisestaarkkitehtuurissajakaupunkisuunnittelussa.

20 21

”I had this hunch that there was something more, that every city was also shaped by a set of hidden laws.” 3

GeoffreyWest

Spontaani järjestys

Kaupunkisuunnitteluonsuunnittelualojenjoukossakum-majainen. Koneen suunnittelu voidaan jäljittää täsmälli-seen,tarkoituksenmukaiseenkeksinnönsyntymiseenjara-kennustenkinsuunnittelullaarkkitehtuurissaonjuurensakulloinkintunnetuissaprosesseissa.Kaupunkiensuunnit-teluaeivakavissaanedesyritettyennenkuinkaupungeistaoli johyvänaikaatulluttavanomainensivistyksenpiirre.4

Siinämissäkoneidenjarakennustensuunnittelussaolen-naista on tietoinen pyrkimys ratkaista tietty ongelma taiongelmien joukko, ovat kaupungit näyttäneet vain ilmes-tyvänmaisemaanspontaanisti,ilmanmitääntietoistapyr-kimystä. Koneita ja rakennuksia suunnitellessa tiedossaon,kuinkatulokseenjohtavaprosessitoimii,jatämätietoedelleensalliisuunniteltavanmuodonhahmottelunenna-koivasti.Kaupunkiensuunnittelussatällaistavarmuuttaeioleolemassa.4

E M E R G E N S S IJA K AU P U N K I2

4Mathieu Helie: The Journey to Emergence. Emergent Urbanism 2009

3Jonah Lehrer: A Physicist Solves the City. The New York Times, De-cember 17, 2010

22 23

Kuinka voi olla mahdollista, että kaupunki, jokaon selvästi inhimillinen tuotos, kasvaa ja toimii kuin ky-seessä olisi luonnonilmiö? Kysymykseen antaa selityksenteoriaspontaanista järjestyksestä.FriedrichA.VonHayekesitti teoksessaan ‘Rules and Order’, Law, Legislation and Li-berty,ettäspontaanijärjestyssyntyy,kunuseattoimijatot-tavat käyttöönsä joukon toimintoja, jotka tarjoavat niillekilpailullisen edun, ja että tällainen käytös synnyttää ku-vion,jokapitääitseäänyllä,houkutteleelisäätoimijoitajanäinkasvattaakuviota.Kaikkitämätapahtuuilman,ettäyksikääntoimijoistayksilötasollaontietoinenkuvionsyn-tymisestä.Spontaani järjestyssyntyysivutuotoksenayksi-löidentavoitellessajotainmuutatarkoitusta.5

Kaupungin syntyessä yksitellen toteutetut raken-nuksetkasautuvatjaryhmittyvätluonnollistenkulkureit-tien varrelle. Kun yksittäisten rakennusten rakentaminenjatkuu,enitenkäytetytreititsaavuttavatliianmerkittävänaseman, jotta niille voitaisiin enää rakentaa. Nämä polutlopultamuodostavat”orgaanisen”katujenverkoston, jol-laisia nähdään esimerkiksi keskiaikaisissa kaupungeissa.Edellä mainittu prosessi vaikuttaa vielä nykyäänkin pai-koissa,joissahallintoonheikkotaitoimimaton,kuteneri-tyisestimonissaAfrikankaupungeissataisuurkaupunkienslummeissa.4

Modernismin järjestys

1900-luvunalunarkkitehtuurinjakaupunkisuun-nittelun teollisen maailmankuvan silmin spontaanistisyntynyt kaupunki vaikutti irrationaaliselta. Se nähtiintarpeelliseksi korvata uudenlaisella suunnittelulla, jokaintegroisi teollisen teknologian kaupunkiin täydellisesti.Arkkitehti Le Corbusier esitti Plan Voisin -suunnitelmas-saan (1925) kokonaisen auton ympärille suunnitellunkaupungin, jossa hän otti käyttöön arkkitehtuurissa pe-rinteisestikäytetytsuunnittelumetoditkokonaisenmiljoo-nakaupunginmittakaavassa.4

Kuva 1:Satelliittikuva Tultepecista, Meksi-kosta, havainnollistaa spontaanin urbaanin kasvun eri vaiheita.

5Friedrich A. Von Hayek: Law, Legislation and Liberty, Volume 1 - ‘Rules and Order’ . University of Chicago Press, 1973

24 25

Vaikka Le Corbusierin suunnitelma osoittautuijo aikanaan absurdiksi, modernistinen rakennuttamisenprosessikorvasispontaaninurbanisaationteollisessamaa-ilmassa.Ajanasuntosuunnittelunpyrkimyksenäolitarjotaedullista asumista mittavissa kerrostalohankkeissa sodanmuuttamille yhteiskunnille. Tämä tuotantoprosessi onyhäkäynnissäjauseinjakaakaupungitselkeästierottuviinosiin:asuin-,toimisto-,jateollisuusalueisiin.4

Moderni kaupunkisuunnittelu on onnistunutverrattain hyvin tavoitteessaan tuottaa kaupunki, jokatapahtuu ensisijaisesti henkilöauton ympärillä. Modernikaupunki on ollut kuitenkin alusta asti pisteliään kritii-kin kohteena. Merkittävin modernin kaupunkisuunnitte-lunkritiikkionJaneJacobsinsosiologinentutkielmaDeath and Life of Great American Cities.TeoksessaJacobspuolustaaspontaanin kaupungin toimintojen ja niiden suhteidentoisiaan ylläpitävää luonnetta. Jacobsin mukaan elämän-tieteidenmetodologiaonoikeatapatarkastellakaupunke-ja.6

Nykykaupunkisuunnittelussa vallitsevalle para-digmalleDeath and Life of Great American Citiesonollutyhte-näperuslähteenä.Modernismilletyypillisenalueisiinjaonsijaan uusi kaupunkisuunnittelu korostaa katuja, kortte-leita ja sekoittuneita toimintoja (mixed-use). Monitoimi-korttelitkuitenkinjärjestetäänperiaatteessayhävaltaosinsamaantapaan,kuinLeCorbusiersuunnittelikaupunkin-sa ja Jacobsin ehdottamat tieteelliset lähestymistavat ontoistaiseksijätettyläheskäyttämättä.4

Kuva 2: Archizoom Assiociati vei No Stop City -installaatiossaan vuonna 1973 modernismin ideologian tietoisesti absurdin rajamaille.

6Jane Jacobs: Death and Life of Great American Cities. ModernLi-brary1993[1961]

26 27

Emergenssi, kompleksisuus ja urbanismi

Emergenssionsellaistensysteemiensyntymistä,jotkaovatulottuvuudeltaansuurempia,kuinelementitjotkasynnyt-tävät ne. Tätä kutsutaan joskus myös itseorganisoitumi-seksi paikallisten sääntöjen soveltumisen kautta. Alkeel-lisimpiatunnettujaemergenttejäsysteemejäovatStephenWolframin tutkimat yksiulotteiset binääriset soluauto-maatit,jotkasynnyttävätkompleksisiafraktaaleja,kunneesitetäänkaksiulotteisina.7

Emergenssionmyöskaikenmonisoluisenelämäntaustalla. Kasvien tai eläinten solut noudattavat niidenDNA:han ohjelmoituja ohjeita organisoituakseen paljonsuuremmiksiorganismeiksi.Nämäorganismitpuolestaanmuodostavat myös emergenttejä rakenteita seuraamallaniille ominaisia yksinkertaisia toimintasääntöjä, kutentermiititrakentavatuseinklassisenaemergenssinesimerk-kinä mainittuja ”termiittikatedraaleja”. Emergenssiä voi-daanlöytäämyösihmisyhteiskuntientoiminnantaustalla,ilmiöissäkutenkaupungit,internet,mediajatalous.8

Tutkimalla sääntöjä, jotka mahdollistavat emer-genssin,voidaanehkärakentaasysteemejä, jotkatoimivatyhteisymmärryksessä ympäröivän maailmankaikkeudenkompleksisuudenkanssa.

Kompleksisuuspuolestaanonongelmienolemas-saoloa useissa mittakaavoissa samanaikaisesti. Komp-leksiset systeemit pyrkivät ratkaisemaan näitä ongelmiaomaksumalla sellaisia geometrisia rakenteita, joissa onrakennetta useissa mittakaavoissa samanaikaisesti. Tätäkutsutaanmyösfraktaaligeometriaksi.

Matemaatikko Benoit Mandelbrot kehitti frak-taaligeometrian tutkimalla rekursiivisia funktioita ja tulinäin paljastaneeksi kokonaisen eri mittakaavoissa toistu-vien kuvioiden maailman, joka oli yhteneväinen monienfyysisenmaailmankaikkeudenrakenteidenjaelävienorga-nismienkanssa.4

Kuva 4:Romanesco -kaalin fraktaalista ra-kennetta jäljittelevä digitaalisesti mallinnettu stereokuva.Romanescon kasvu on yksi hätkäh-dyttävimmistä esimerkkeistä ap-proksimoivasta fraktaalisuudesta luonnossa. Se on vain approksi-moiva, sillä spiraalien kasvu lakkaa, kun niiden päät ovat riittävän pienet.

7Stephen Wolfram: A New Kind of Science. Wolfram Media, 2002

8Mathieu Helie: What is Emergen-ce. Emergent Urbanism 2009

28 29

Arkkitehti Christopher Alexander on käsitellytyksityiskohtaisemminfraktaaligeometrianjaelävienorga-nismienyhteyttämäärittelemälläteoriankeskustoista,jotkaovat kokonaisuudesta erottuvia osia ja toimivat yhteis-työssä kokonaisuuden kanssa. Koska keskustat itsessäänrakentuvat keskustoista, ne sopivat fraktaalien rekursii-viseen määritelmään. Kompleksisia rakenteita voi synnyt-täävaingeneratiivistenprosessienkautta,jotkajuontavatedellisestäaskeleesta,jajoitatoistetaanloputtomasti.9

Kompleksisuustiede keskittyy siis selvittämään,kuinka asiat muodostuvat, niiden lopullisen muodon ol-lessaaivanliianmonimutkainenyhdenmielenymmärryk-selle.8

Vaikka kaupungit ovatkin edistyksen lähteitä,niitä ei ole koskaan täysin ymmärretty ja niiden kehittä-misessä on nojattu perinteisiin, sekä yrityksen ja virheenprosessiin (ns. kantapään kautta). Syy tähän on se, ettäkaupungit tapahtuvat emergentissä ulottuvuudessa. Yri-tyksetsuunnitellakaupunkejakeskuslähtöisensuunnitte-lun alaisina eivät ole johtaneet järjestäytyneisiin kaupun-keihin,vaansekavaanemergenssiin.8

Kaupunkirakenteenhajautumistavastaanontais-teltuuseillarintamillailmanmerkittäviätuloksia.Kysees-säsaattaaollaväärätieteellinenvalinta-lineaaristentietei-densoveltaminenurbanismiin.

Urbaanius on suurten, läheisessä vuorovaikutus-suhteessa olevien ihmismäärien yhteistoimintaa ja vasta-vuoroistatukemista.Seontällaisenaanväistämättäemer-genttiä,jaemergenssinymmärtäminenvoiollalähtökohtauuden, täysin ympäristön kanssa symbioosissa olevan ur-banismin synnyttämiseen. Näin voidaan pyrkiä ratkaise-maan 21. vuosisadan kestävän kaupungin viheliäisimpiäongelmia.

Kuva 3:Stephen Wolframin soluautomaa-teissa muodostuu monimutkaisia kuvioita, jotka perustuvat yksinker-taisiin sääntöihin. Alariveillä olevat säännöstöt kertovat, milloin seuraa-van rivin keskimmäinen ruutu on val-koinen, milloin musta.

9Christopher Alexander: The Phenomenon of Life: Nature of Order, Book 1: An Essay on the Art of Building and the Nature of the Universe Center for Environmental Structure, 2004

30 31

Emergenssi rakenteessa

Tarkasteltaessa luonnon rakenteita eri mittakaavoissa,näyttävät samankaltaiset muodostelmat toistuvan niineläinten aivosoluissa (neuronit), kuin galaksien kluste-reissakin. Yhdistävä rakenteellinen piirre näissä eri mit-takaavoissa näyttää olevan tietynlainen itseorganisoituvaverkko.Tällaisiaverkkojanäyttävätmäärittelevännoodit,solmukohdat, sekä vaihtelevat lukumäärät niiden välisiäyhteyksiä.

Emergenssi ilmiönä voidaan havaita eri ”tasojen”taiulottuvuuksienvälisissämuodonmuutoksissa.Voidaanotaksua,ettäneuronityhdessämuodostavattietoisuuden.Edelleen koko universumi muodostaa käsittämättömänkompleksisen järjestelmän. Voimme saada tästä järjestel-mästä tietoa ”signaaleittain”, mutta kokonaiskäsityksensaaminen saattaa ylittää käsityskykymme, sillä oma ko-kemuspiirimme sijaitsee ikään kuin alemmalla komp-leksisuuden tasolla. Lisäksi vaikka kaikki fysikaalisetlainalaisuudetovatredusoitavissayksinkertaisiksi”perus-aineosiksi”,eivätreduktiivisetselityksetannajoistainilmi-öistämitäänoleellistatietoa.

Kuntarkastellaankaupunkeja–maapallonihmis-asutusta– riittävänetäältä,niinettä informaatiokarkeu-tuu–abstrahoituu–vaikuttaasiltä,ettäainakinkaikkeinurbaaneimmaksi kehittyneissä kaupungeissa, ja kaupun-kienmuodostamissaurbaaneissaverkostoissa, toistuusa-manlainen elävä noodeista ja niiden välisistä yhteyksistärakentuva verkosto. Näissä rakenteissa voidaan havaitatoisinaan hämmästyttävää yhdennäköisyyttä esimerkiksigalaksiklustereidenmuodostelmienjaaivosolukonkanssa.

100 μm

Kuva 5:Neuroneita. Yksi neuroni on 20-vuo-tiaalla ihmisellä yhteydessä n. 15 000 muun neuronin kanssa. On esitetty, että soomaan, neuronin keskukseen tallentuu sen läpikäy-mien toimintojen historiaa, joka il-miönä selittäisi ylemmällä tasolla ta-pahtuvan tietoisuuden osan, muistin, toimintaperiaatetta.Sooman läpimitta vaihtelee 4-100 mikrometrin välillä. Ihmisen aivoissa on arvioitu olevan n. 100 miljardia neuronia.

32 33

Kuten sanottua, kaupungit ja niiden verkostotovat kaikkine toimintoineen niin monimutkaisia, ettäemergenttejä ilmiöitä muodostuu väistämättä. On mah-dollista, että myös kaupungit - koko ihmiskunta yhdessä-saattaisivatmuodostaajonkinlaisenkollektiivisen,ylem-mäntasontietoisuuden.Onesitetty,ettäinternet,kaikkeaihmiskunnan informaatiota välittävänä verkostona, saat-taisi saavuttaa, tai olla jo saavuttanut kollektiivista tie-toisuuttavastaavanaseman.Digitaalisentodellisuudenjainhimillisen todellisuudensekoittuminenmyöshämärtääelektronistenjabiologistensysteemieneroa.

Edellä mainittu itseorganisoituva verkkomainenrakennesaattaisitoimiajossainmäärinyhtenevillätavoil-la sen eri mittakaavojen ilmentymissä. Maailmankaikke-udessa galaksimuodostelmista rakentuvassa verkostossasolmukohdissa on arveltu sijaitsevan supermassiivisiamustiaaukkoja,jotkavetävätpuoleensaympäröivääraken-netta.Hermokudoksessasitävastoinnoodeissasijaitsevatneuroneiden keskukset, soomat, joiden kautta hermoim-pulssitkulkevatsynapsienvälityksellätoisiinneuroneihintailihassoluihin.

Kaupunkien verkostoissa noodeissa sijaitsevatsuurimmat ja vetovoimaisimmat kaupungit, eli metropo-lit,jaympäröivälläurbaanillarakenteellavaikuttaaolevantaipumus kerääntyä yhä enemmän metropolien välistenliikennereittien varrelle ja metropolien läheisyyteen. Täl-lainenrakenneonehkäkuvailtavissaverkostona,jossave-tovoimaisten pisteiden välillä kulkee ”informaatiota”, eliperiaatteessakaikkimahdollinen ihmisistä,materiaalista,jatiedostakoostuvaliikenne.

Toisin sanoen metropolit toimivat Friedrich A.VonHayekin(‘Rules and Order’, Law, Legislation and Liberty, Hayek 1973)esittämänitseäänylläpitävänspontaaninjärje-syksenkaltaisinahoukuttelijoina,janäinvetävätpuoleen-sa lisää toimijoita. Myös metropoleissa itsessään voidaan

Kuva 6:Tietokonesimulaatio viipaleesta uni-versumia. 1 Mpc/h eli megaparsek-ki on n. 3 262 000 valovuotta. Sivun reuna vastaa siis tässä mittakaavas-sa likimain matkaa, jonka valo kulkee miljardissa vuodessa.Kuva koostuu kokonaan pisteistä, jotka vastaavat kaikki erikokoisia galakseja. Kirkkaimmat kohdat ovat supermassiivisten mustien aukkojen muodostamia kvasaareita.

34 35

havaita sisäisiä vetovoimaisia keskuksia, joiden välinenedellä mainitun kaltainen informaation vaihto ja keskus-ten vetovoimaisuus ovat mahdollisesti keskeisimmät osatkaupungintoimintaa.

Kun kaupungin sisäisiä keskuksia itseään tarkas-tellaan riittävän etäältä, vaikuttaa siltä, että niissäkin onolennaisintakiinnostavatjavetovoimaisetpisteetjaniidenväliset yhteydet. Moderni lähiö keskeisine ostoskeskuksi-neen, ostoskeskuksen ympärille rakentuvine asuinkortte-leineen ja keskuksesta lähtevine läpi alueen haarautuvineliikenneväylineenonharvinaisenselväpiirteinenesimerkkitällaisestasolumaisestarakenteestaosanaverkostoa.Vaik-kakaanalueenrakennuksettaiinfrastruktuurieivätvarsi-naisesti ole itseorganisoitunutta järjestelmää, vaan mitäsuurimmassa määrin modernin kaupunkisuunnitteluntulosta, sen sisäiset toiminnot muodostavat kompleksi-suuden verrattain alhaisesta tasosta huolimatta ylemmäntason kokonaisuuksia yhdessä muun kaupungin (naapu-risolujen) kanssa, niin, että ”ruohonjuuritasolla” niitä onvaikeahavaita.Sensijaankuntietoaabstrahoidaan–me-netetään – voidaan ehkä havaita hahmoja jotka ovat suu-rempia,kuinosastensasumma.

Paikallisuus ja globalisuus

Modernin lähiön kaltaisen keskuksen mahdolli-suuksia tutkittaessa voidaan ottaa käyttöön tarkastelunlähtökohdaksi emergenssi paikallisuudesta globaaliinnousevanailmiönä.

Emergenssinpohjaovatpaikalliset,yksinkertaisetilmiöt, kuten esimerkiksi tuhannet muurahaiset. Ne luo-vatlopultakompleksistakäyttäytymistäglobaaliintasoon(esim.muurahaispesäntoimintakokonaisuutena).

500 km

Kuva 7:Öinen satelliittikuva Yhdysvaltain Itä-rannikolta näyttää urbaanin asu-tuksen verkkomaisen rakenteen.Kuvan keskellä on St.Louis, alalaidan suuri keskus on Chicago.

36 37

Paikallisen järjestelmän rakennuskomponenttejaovatseuraavatpiirteet:

1. Riippuvuus määrästä. Paikallisia elementtejä tarvitaan tietty kriittinen määrä.

2. Tietämättömyyden käyttökelpoisuus. (Vrt. tietokone, joka on pohjim-miltaan vain ykkösiä ja nollia.)

3. Satunnaisuus. Satunnaisten tapahtumien rohkaisu.

4. Hahmojen, ylemmän tason pysyvien ilmiöiden etsiminen paikallisen ta-son signaaleista.

5. Naapuriston huomiointi. (Esim. soluissa vaikuttavat paitsi geenit, myös naapurisolujen kemialliset viestit. Ilmiötä kutsutaan topobiologiaksi.)

Näidenseurauksenavoidaantodeta,ettäpaikalli-neninformaatiovoijohtaaglobaaliinviisauteen.

Tällaisten lähtökohtien käyttäminen tarkastelles-samoderninlähiönsisäistädynamiikkaajaulkoistaveto-voimaavoidaanehkäpystyäymmärtämäänuudellatavalla,minkätyyppisiäpysyviäylemmäntasonilmiöitäonlöydet-tävissä ja saavutettavissa. Toisaalta emergenssistä lähteväajattelutapa aluetta tarkastellessa saattaisi auttaa valaise-maanerityyppisiäyllättäviämuodonmuutoksiajakehitys-suuntia, joihin päätyminen saattaisi olla kiinni hyvinkinpienistäpaikallistenelementtienmuutoksista.

38 39

”It’s what we’ve all forgotten. That we’re not the first ones to build. We’re not the first ones to process cellulose. We’re not the first ones to try to optimize packing space. Or to waterproof. Or to try to heat and cool a structure. We’re not the first ones to build houses for our young.” 10

JanineBenyus

”At present there is only a 10% overlap between biology and technology in terms of the mechanisms used. So I feel that there is huge potential.” 11

JulianVincent

Biomimiikka tai biomimetiikka on luonnon, sen mallien,systeemien, prosessien ja elementtien tutkimista ihmisenrakentamanmaailmanongelmienratkaisemiseksiemuloi-malla tai inspiroitumalla. Muita usein käytettyjä termejäovatbioniikkajabiognoosi.

Biomimiikassa etuna nähdään se, että luonnonmekanismit ovat kehittyneet miljardien vuosien evoluuti-on seurauksena, ja että ne on testattu kontekstissa. Kon-teksti on periaatteessa sama, kuin ihmisen rakentamienasioidenkin, eli maapallo. Esimerkkejä toimivista ratkai-suista, joitaonlöydettytutkimalla luonnonmekanismejaonlukuisia.10

B I O M I M I I K K A3

10Janine Benyus: Janine Benyus shares nature’s designs. TED Talks 2007

11Rowan Hooper: Ideas Stolen Right From Nature. WIRED, 2004

40 41

Tiedekirjoittaja, konsultti Janine Benyusin mu-kaan ohjelmointiteknologiassa, ”software” -puolella onhyödynnetty jo valtavasti luonnonmekanismeja; esimerk-keinämm.evolutiivinenohjelmointi,viruksetjaniiltäsuo-jautuminen,keinotekoisetneuroniverkostot jageneettisetalgoritmit.10

Benyusinmukaankuitenkin”hardware”-puolella,fyysisessärakennetussamaailmassa,biomimiikkaonvastaaluillaan.10Suuriosalaitteista,järjestelmistä,rakennuksis-ta, ja kaupungeista, jotka toimivat nykyteknologian avul-la,tuottavattoivotunhyödynlisäksiuseinsuunnattomanmäärän sekä luonnolle, että ihmiselle itselleen haitallisiatekijöitä. Ne eivät siis ns. ole ”hyvin suunniteltuja”, kos-kaneeivätolepitkälläaikavälilläkannattaviataitoimiviaratkaisuja,vaanjopatuhoisia.Luonnossaevoluutionseu-rauksenatällaisethuonotsysteemitkarsiutuvat.

Edellisessä luvussa kuvattu pyrkimys tarkastellakaupunkienverkostoissa,kaupungeissajakaupunginosis-sa tapahtuvaa emergenssiä sopii myös yhteen biomimeet-tisennäkemyksenkanssa.Yksinkertaisimmillaankyseessävoisiollaluonnonmekanismienemulointiesimerkiksipyr-kimällä tukemaan luonnon ja kaupunkien spontaaneissajärjestelmissäesiintyviäverkostojaedesauttamallaverkko-maisen rakenteen ja useiden sisäkkäisten vetovoimaistenkeskustensyntymistä.

Kuva 8:Elektronimikroskoopin kuva tephri-tidin (banaanikärpäsen) silmän jäl-jennöksestä.Kärpäsen silmän rakenteen repli-koiden soveltamista on tutkittu esi-merkiksi valon keräämisen paranta-miseksi aurinkoenergian kerääjissä.

42 43

M E T R O P O L I SYST E E M I N Ä 4

”Liikenteestä aiheutuvien päästöjen on tutkittu kasvavan siten, että yhdyskuntarakenteen pinta-alan kaksinkertaistuessa asukas-ta kohti, kasvaa kulutettu energiamäärä asukasta kohti 50 %.” 12

Esikaupunkienrenessanssi

Tiivistämisen paradigma

Helsingin kasvaminen hyvinvoivaksi metropoliksi vaatiikokonaisvaltaista näkemystä. Globaalissa mittakaavas-sa tulevaisuudessa tärkeimmät yksiköt ovat metropoleja,eivät kansallisvaltioita. Olemme siis siirtymässä entistäenemmänkohtimaailmanlaajuistakaupunkienverkostoa,jossaelinvoimaisimmatjaparhaitentoimivat,tehokkaim-minlinkittyneetjajoustavimmatkaupungitmenestyvät.

Helsinki tuleekasvamaanasukasmäärältäänhuo-mattavasti vielä seuraavat vuosikymmenet ja tällä hetkel-lä teemmepäätöksiä siitä,mitenhyvinkasvuvaljastetaanluomaan entistä parempivointinen kaupunki. Helsinginvahvuuksia kaupunkina ovat pieneen kokoonsa nähdenelinvoimainentalous,vilkaskulttuurielämäjatoisaaltatii-visyhteyskaupunkiluontoon.Heikkouksiasensijaanovatvarsinhajanaisenkaupunkirakenteenkasvattamaylimitoi-tettu infrastruktuuri ja samasta syystä johtuva liikenteenhenkilöautokeskeisyysjajulkisenliikenteenkannattamat-

12Esikaupunkien renessanssi: Alueellinen kehittämissuunnitelma – lähtökohdat, Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga Kaupunkisuunnitte-luvirasto, 2010

44 45

tomuus. Hajanaisuuden seurauksista kärsivät välillisestitaisuoraanmyöskauppa,kulttuuriala,asukkaidenhyvin-vointijaterveys,sekäennenkaikkeaenergiatehokkuus.

Tällä hetkellä voidaan sanoa vallitsevan selvästikaksi toisensa poissulkevaa paradigmaa koskien kaupun-gin kasvun hallintaa. Ensimmäinen niistä on hallinnol-lisilla valinnoilla rohkaisu laajenemiseen yhä kauemmaskaupungin keskustasta, yhä hajaantuneemmaksi pientenkeskittymien harvaksi kudelmaksi. Tämän tyyppisen kas-vun sallimista perustellaan usein markkinatalouden ky-synnänjatarjonnanlaeillajamaanarvonnousullauusillatonteilla, ottamatta huomioon asukkaiden pohjimmaisiatoiveita, tai tarjoamatta toiveisiin vaihtoehtoja ja urbaa-nimman ympäristön kehittämistä niihin perustuen. Ha-jaantuvakehityssuuntaonuseinseuraustakokonaiskuvanhahmottamiseenkykenemättömästäpolitiikasta.Kaupun-kirakenteen hajoamisen on osoitettu olevan ympäristön,energiankulutuksen,päästöjenjajopaihmistenhyvinvoin-ninjaterveydenkannaltavaarallinenkehityssuunta.

Toinen paradigma on pyrkimys kaupungin hah-mottamiseen toiminnallisena kokonaisuutena ja kasvunsuunnittelu rakennetta tiivistäen, sekä urbaania jalanjäl-keärajoittaen.Niinsanotullakaupunkirakenteenkokoonkursimisella tarkoitetaan jo olemassa olevien harvaan ra-kennettujenalueidentäydentämistä,uudenrakenteentar-peiden tullessa ruokituksi mahdollisimman tehokkaastijo olemassa olevalla infrastruktuurilla. Pyrkimyksenä onkehittää joustavaa ja kestävää urbaania ympäristöä, jokakasvaa ja mukautuu asukaslähtöisesti, sekä ympäristöäja resursseja säästäen. Tärkeää on tässä mallissa bottom-up -logiikan, asukaslähtöisen ja paikallisen vaikutuksenkorostuminen kaupungin kehittymisessä, mutta toisaaltarohkeidenjapitkälleluotaavienpäätöstentekojavisiointipäättävistäelimistäkäsintop-down-logiikalla.

46 47

Vihreä, ekologinen rakentaminen on viimeisenkymmenenvuodenaikanaalkanutlyödäläpivaltavirrassa,ja uusien direktiivien myötä kaiken uuden rakentamisenEuroopassa,kuinmyösSuomessa,tuleenoudattaatiettyjäenergia- ja ympäristösäädöksiä. Kuitenkin kaupungeissakokonaisuuden kannalta vain järkevästi suunnitellut sys-teemit tulevat olemaan kestäviä. Ydinkysymys järkeviensysteemiensuunnittelussaonkaupunkirakenteenhajanai-suudenpoistaminenjaälykkäänurbaaninrakenteenkehi-tyksensaattaminenalkuun.

Energian kulutus ja päästöt

JoshuaPrince-Ramus,RandolphCroxton, jaTuomasToi-vonen kiteyttävät vihreän rakentamisen ja kestävän kau-punkisuunnittelunsuhdettaCNN:llekirjoittamassaanar-tikkelissaseuraavasti:

Green buildings won’t save the planet if…

• Their occupants drive long distances every day.

• The energy they consume is carbon-intensive.

• Their technology is too complicated to use or too difficult to maintain.

• Their impact stops at the property line.

• They deny the use of pre-existing infrastructure or building fabric.

• They are conceived in isolation from larger, systemic environmental change. 13

Vihreän rakentamisen ja ekologisten rakennus-hankkeidenCO2-päästöjävähentävätpyrkimyksettulevattyhjiksi, jos niiden rakentaminen edistää kaupunkiraken-teen hajoamista. Oikea, todella toimiva kestävä strategiaeivoisulkeaulkopuolelleenmitääntekijöitä.13Kaupunki-

Kuva 9:Yksinkertaistettu havainnollistus-energian kulkemisesta tuotantoläh-teistä loppukäyttäjille.

13Joshua Prince-Ramus, Randolph Croxton & Tuomas Toivonen: Green buildings won’t save the planet . CNN, 2010

48 49

verkoston ulkopuolinen energiatehokaskin rakennus taa-jamassataimaaseudullaitseasiassatuottaavarsinsuurenhiilijalanjäljen,kunotetaanhuomioonsensijainninedel-lyttämäautoiluriippuvainenelämäntyyli.13Harvaanasututalueeteivätliikenteen,energiansyötönjainfrastruktuurinkuormituksen takia voi olla energiatehokkaita ja vähä-päästöisiä,vaikkaitseyksittäistenrakennustenrakentami-nenjaenergiaratkaisutolisivatns.ekologisia.”Liikentees-täaiheutuvienpäästöjenon tutkittukasvavansiten, ettäyhdyskuntarakenteen pinta-alan kaksinkertaistuessa asu-kastakohti,kasvaakulutettuenergiamääräasukastakohti50 %.”12 Toisaalta vähentämällä tyypillisen asukkaan päi-vittäistäkommutointiakymmenelläkilometrillä,vähenne-täänhiilijalanjälkeäsamanverran,kuin50%energiansääs-tökodinlämmityksessävähentäisi.13

Kaupunkirakenteen hajoaminen myös ruuhkaut-taaliikennettä,kutenasuntoministeriJanVapaavuoritote-aa:”Toisinkunyleisestikuvitellaan,Helsinginydinkeskus-tanliikenneeiolelisääntynytvuosikymmeniin.Sensijaanseudun suuret sisääntuloväylät ruuhkautuvat päivittäinjo pääkaupunkiseudun ulkorajoilla. Autoilun lisääntymi-sestä seuraa vaatimus uusista tiehankkeista. Tästä puo-lestaanseuraa lisäähajarakentamista,mikä lisääautoiluaja ruuhkia entisestään. Kyse on itseään ruokkivasta kier-teestä.Toimivanjoukkoliikenteenestäähajarakentaminensinänsä–joukkoliikennekunedellyttäätoimiakseenjouk-koja.”14

Fokusoitu kasvu

Kaupunkirakenteen hajautumisen estämisessä tehokastyökaluonns.UrbanGrowthBoundary,UGB,eliurbaaninkasvunraja.Tällätarkoitetaanhypoteettista,hallinnollistarajaa,jokayksinkertaisimmillaanvedetäänkaupunginym-pärille.Rajansisäpuolellejäävämaaontarkoitettutiheällerakentamiselle, kun taas ulkopuolista rakentamista sää-

14Jan Vapaavuori: Yhdyskuntara-kenteen hajoaminen lisää ruuhkia. Mielipidekirjoitus HS 26.10.2010

Kuva 10:Etelä-Suomi satelliittikuvassa.Lähes koko Etelä-Suomea peittää ta-saisen harvaan rakennettu taajama. Suuria yhtenäisiä metsäalueita on hyvin vähän jäljellä ja asutus leviää yhä voimakkaasti.

50 51

delläänniin,etteiraskasrakenteisempienkeskittymienra-kentaminen, jaharvankaupunkirakenteen leviäminenolemahdollista. Näin urbaani rakenne keskittyy tiheälle sel-keästi määritellylle alueelle. ”Kaupungeista tulee tiheäm-piä, monipuolisempia ja tehokkaampia, kun taas luontoja viljelysmaat suojellaan hajaantuvalta kaupunkiraken-teelta.”13 Pyrkimyksenä on sekä kaupungin, että luonnontäydenpotentiaalinsaavuttaminen.13

OregoninosavaltiossaYhdysvalloissaonollutkäy-tössä UGB:t jo vuodesta 1973. Oregon State Universityntutkimuksessa vuodelta 2007 selvisi, että toisin kuin onepäilty,säädökseteivätolevaikuttaneetmaanarvonkehit-tymiseennegatiivisesti.Inflaatiollakorjattumaanarvoontutkimuksenmukaanyleisestinoussutsittenvuoden1973,UGB-säädöstenasettamisen jälkeen,samaantahtiin,kuinnaapuriosavaltiossaWashingtonissa,jossasäädöksiäeiole.Sensijaankaupunkirakenteenhajautumiseltaonvältytty,ja huomattava määrä arvokkaita ja herkkiä luontoalueitaonsäilynytkäytännössäkoskemattomana.15

Lisäksi esimerkiksi osavaltion pääkaupungista,Portlandista, on tullut yksi Yhdysvaltain länsirannikontaloudellisesti dynaamisimmista kaupungeista. UGB-sää-dökset Portlandin metropolialueella ovat johtaneet kau-pungin keskustan laajamittaiseen kehitykseen, lukuistenkeskikokoisten ja suurten (mid-rise ja high-rise) tornita-lojen rakentamiseen, ja kokonaisvaltaiseen kasvuun asu-misen tiheydessä ja liiketoiminnan elinvoimaisuudessa.15HuolimattaYhdysvaltojenasuntomarkkinoidenjäähtymi-sestä Portlandin työllisyys on jatkanut kasvuaan.16 Port-landinmyösarvioitiinvuonna2009olevanYhdysvaltojenkolmanneksiturvallisinkaupunki.17

15Oregon State University Extensi-on Service: How Have Land-Use Re-gulations Affected Property Values in Oregon? Special Report, 2007

16Amy Vander Vliet: Portland Metro Area: A Look at Recent Job Growth. Oregon Employment De-partment, 2007

17Zack O’Malley Greenburg: America’s Safest Cities. Forbes 26 October, 2009

Kuva 11:Satelliittikuva Portlandin metropoli-alueesta. Kaupungin kasvu on tiukas-ti rajattu arvokkaiden kansallispuis-tojen keskelle.Kuva on samalta etäisyydeltä, kuin sivun 46 kuva Etelä-Suomesta.Aloiltaan likimain yhtäsuurilla alueil-la asuu kummassakin myös hieman yli 2 miljoonaa asukasta.

52 53

Asukastiheys

Council for European Urbanismin (CEU) tutki-muksen mukaan kompaktit, monikäyttöiset (mixed-use),joukkoliikenneintegroidutnaapurustottuottavatpäästöjäjopaallepuoletpercapitaverrattunahaja-asutusalueisiin.CEU:n mukaan asukastiheys on avainasemassa, mutta eioleongelmankokoratkaisu.Tiheäasutusonkuitenkinlä-heisestisidoksissakasvihuonekaasujentuottoonasukastakohti.Vaikutustenhyödytkasvavattiheämmässäkaupun-gissa,muttaeivätenäämerkittävästiasukastiheydennous-tessayli15000/km².Tämänrajapyykinylitettäessäalkaailmetä myös negatiivisia vaikutuksia, kuten tuulisuus- javarjostusvaikutukset,suojattomienpintojenrunsaus,kau-punkisaarekeilmiö(heatisland),jakatutilojenvähentynytaktiivisuus.18

Maailman metropoleissa 15 000 asukkaan / km²rajaylitetäänmerkittävissämäärinkuitenkinvainsuurim-pien kaupunkien erittäin tiheästi rakennetuissa keskus-toissa, kuten New Yorkissa, Hong Kongissa ja Tokiossa,jossa väentiheys käy paikoin 30 000 – 40 000 asukkaassa/ km².19 Helsingissä ainoastaan kantakaupungin vanhatalueet, kuten Kallion Linjat, tai Torkkelinmäki, Suomentiheimmin asutut alueet, ylittävät väentiheydellään täpä-rästi CEU:n määrittelemän hyötyrajan.20 Kokonaisuudes-saan Helsingin seutu on kuitenkin Euroopan harvimminasuttujametropolialueita.21

Helsingin seutu, johon käsitetään pääkaupunki-seudun kuntien Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniais-ten lisäksi Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää,Tuusula, Järvenpää, Kerava ja Sipoo on asukasluvultaan1240482.Aluelevittäytyyn.3091km²pinta-alallejaasu-kastiheys on 401 asukasta / km² (yhdellä asukkaalla onsiis lähes kolmasosahehtaari tilaa).22 Ottaen huomioon,että alueella ainoastaan Helsingin kantakaupunki on inf-rastruktuurin ja liikenteenkannaltaekologisestiajatellenriittävän tiheä, on kaupunkirakenne alueella yleisesti sa-nottunavarsinhajanaista.

Kuvat 12, 13, 14 ja 15:Ilmakuvia eri tiheyksisistä kaupunki-rakenteista.

18 Oslo Declaration: Climate Chan-ge and Urban Design. Council for European Urbanism, 2009

19 Noboru Ogata: Spatial Demo-graphy of the Tokyo Metropolitan Area. Graduate School of Global Environmental Studies, Kyoto Uni-versity

20 Helsinki alueittain: Kallion perus-piiri. Helsingin kaupungin tietokes-kus, 2005

21 Trevor Harris: Houkutteleva ja ohjelmallinen täydennysrakentami-nen (HOT-R) Kaupunkisuunnittelu-seminaari III, 2009

22Tilastotietoja Helsingistä: Helsinki 2005. Helsingin kaupungin tieto-keskus, 2005

Toshima, Tokio, 19.370 asukasta / km2 Södermalm, Tukholma, 17.457 asukasta / km2

Linjat, Kallio, Helsinki, 14.540 asukasta / km2 Kontula, Helsinki, 4.821 asukasta / km2

54 55

Fokusoiminen Helsingin metropolissa

Uudenmaan liiton tulevaisuudennäkymien mu-kaan Uudellemaalle kokonaisuudessaan tulee seuraavassa25 vuodessa 400 000 asukasta lisää.23 Tällä hetkellä pää-kaupunkiseudunsuunnittelussaonsiisratkaistava,mitenjamissäoletettuuusiasukasmäärätuleeasumaan.

Haja-asutuksen lisääntymiseen Suomessa on vai-kuttanut sitä suosiva lainsäädäntö. Kunnat eivät useinkaavoita taajamissa tarpeeksi alueita asumiselle, jolloinniin tonttien hinnat kuin kootkin ovat kaupunkikeskuk-sissasuuria.Tämänjohdostaasuintalojarakennetaankus-tannuksiltaanainakinosittainedullisemmillehaja-asutus-alueille,joillekunnatmielelläänmyöntävätrakennuslupia.Haja-asutusalueillakunnallaeiolejuurikaanvelvollisuuk-sia esimerkiksi veden-, sähkön- ja lämmönjakelun osalta,vaan nämä kustannukset jäävät rakentajien itsensä mak-settaviksi.

Nurmijärvi-ilmiöksikin kutsuttu kaupunkiraken-teen hajoaminen pääkaupunkiseudulla pitäisi siis saadarajoitetuksi UGB-säädösten kaltaisella rajanvedolla. Uu-destaasuinrakentamisestaurbaaneillaalueillapitäätehdätarpeeksi houkuttelevaa, jotta asukkaat valitsevat asuin-paikakseen kaupungin mieluummin, kuin omakotialue-tyyppisen haja-asutuksen. Toisaalta maankäyttöä tulisikontrolloida selkeästi niin, etteivät mittavammat raken-nushankkeet olisi mahdollisia haja-asutusalueilla, taaja-missa tai yleisesti urbaaniksi katsotun alueen ulkopuo-lella.Tämäntulisikoskeaniinuusia”verkosta irti-olevia”asuinalueita,kuinesimerkiksikauppakeskuksiakin.

Helsingissä on kaupunkirakenteellisesti olemassajoselkeärajapinta,jonkasisäpuolellakaupunkirakenneonosittainekologisestikatsoenriittäväntiheää, tai toisaaltaomaa korkean ekologis-taloudellisen potentiaalin. Tällai-sen rajan voidaan nähdä piirtyvän suunnilleen Kehä III:nkohdalle, sillä sen ulkopuolella kaupunkirakenne alkaa

23 Riitta Murto-Laitinen & Ossi Savolainen: Rakennemallit osana maakuntakaavan uudistamista. Uu-denmaan Liitto, 2010

Kuva 16:Helsingin metropolialueen struktuurikartta

56 57

hajautua niin selvästi, ettei täydennysrakentamisellakaanpäästäisienergiankulutuksenjaympäristönkannaltakovinhyviintuloksiin.SensijaanKehäIII:nsisäpuolionvalmiik-siniintiheäänrakennettua,ettäjoukkoliikenneonmelkotoimivaa, infrastruktuurin suhde asukasmääriin kohtuul-linen, ja kaupunkimainen ympäristö vastaanottavaisempiekologiselleelämänmuodolle.KehäIII:nsisäpuolellaasuujonytvaltaosa(n.800000)Helsinginmetropolialueenmil-joonasta asukkaasta. Kehä III rajaa sisäpuolelleen n. 300km²alueen.Asukastiheysalueellaonn.2.700/km²,elisa-maaluokkaa,kuinHelsingissäkeskimäärin.

Helsingin etu olisi kasvaa 400.000 uudella asuk-kaalla seuraavan 25 vuoden aikana. Asukastiheys olisi tä-män jälkeen alueella n. 4 000 asukasta / km². Kooltaan,asukasmäärältään ja asukastiheydeltään alue muistuttai-si nykyistä Tukholman urbaania aluetta (maa-ala 377.30km², 1,252,020 asukasta, 3,318.4 asukasta / km²). Kasvu-rajanvetäminenKehäIII:nkohdalleeisiisolisikovinkaanradikaaliratkaisu.Rakennusmaataalueellaonjäljellärun-saasti, jos tonttijärjestelyjä muutetaan täydennysrakenta-miselle suosiollisemmiksi. Tuloksena voisi olla Suomenensimmäinen todellinen suurkaupunki, 1.2 miljoonanasukkaankestävä,ekologinenverkostokaupunki,pohjois-mainenmetsämetropoli.

Nykyisellään Helsingin metropolin kaupunkira-kenneontyypillistäkompaktiasuurkaupunkiapaljonhar-vempi.Osittainkaupunkirakenteenleviäminenharvaksijalaajaksiesikaupunkialueeksijohtuualueenmaantieteestä.Käytettävissä on tavanomaisen kaupungin ympyrämäisenkasvukehänsijaanvainpuoliympyrä, silläkantakaupunkisijaitsee aivan meren rannalla. Näin ollen asumisen kus-tannukset ovat kohonneet, kun keskustaa lähellä olevalleasumiselleonkäytettävissäperiaatteessavainpuoletideaa-lista.

Kuva 17:Helsingin metropolialueesta rajau-tuu selkeästi tiheämmin rakennettu alue, jonka sisäisten keskusten ve-tovoimaisuutta voisi pyrkiä kehittä-mään.Kuva on karrikoitu havainnollistus metodeista, joita metropolialueen suunnittelussa voitaisiin käyttää. Toisin sanoen rajauksen, tai kart-taan korostettujen pisteiden ei ole tarkoitus sinänsä kommentoida ny-kytilannetta tai toimia ehdotuksena tulevasta.

58 59

Helsingin kaupunkisuunnitteluun tulisi soveltaaemergenttiä lähestymistapaa. Esikaupungista, joka on le-vinnyt tasaiseksi ”plasmaksi”, pitäisi pyrkiä löytämäänhoukuttajia, vetovoimaisia kohtia, jotka muuttaisivatkaupungin verkoston dynaamiseksi. Esikaupunkialueenlähiöiden joukostapitäisipyrkiäaktiivisesti löytämään jarohkaisemaan sekundääristen keskustojen syntyä. Kau-punkirakenteessa on kysyntää voimakkaille keskuksillejotkapystyivättarjoamaankaikkianiitätoimintojajapal-veluita,joitakiinnostavaurbaaniasuminenvaatii.

Yleinen saavutettavuus ja liikkuvuus paranee,kunmerkittäviin,houkutteleviin,tärkeisiinkeskuksiinonkeskimäärin lyhyt etäisyys. Tuloksena olisi mahdollisuustuottaa edullisempaa asumista, joka kuitenkin sijaitsisikaupungin liikenneverkossa, eikä vaatisi yksityisautoilua.Uusienkeskustojenerottuminentasaisestaesikaupunkienmatostavahvistaisikaupunginverkkomaista,luonnollistarakennetta.

Helsingin lähiöistä monella voisi olla mahdolli-suuksia kasvaa tärkeäksi, ympäröivää kaupunkia palve-levaksi keskukseksi. Uusien keskustojen kehittämisessäavainsananaontiivistäminenjapalveluidenrunsaslisäämi-nen,sillänykyiselläänlähiöilläeioletarpeeksivetovoimaaydinkeskustaan, eikä toisaalta kehäteiden automarkettei-hin verrattuna. Kehitettäessä lähiöistä uusia keskustoja,merkittävätaloudellinenjaekologinenetusaavutettaisiinhyödyntämälläolemassaolevaainfrastruktuuria, jokaesi-merkiksi teiden osalta on nykyiseen tilanteeseen nähdenylimitoitettu.Lukuisat,verrattainpienelläalueellasijaitse-vatkeskukset loisivatedellytyksiämyöskehäratojen,bus-siliikenteenjauusienmetrolinjojenkannattavuudelle.

SuurintäydennysrakentamispotentiaaliKehäIII:nsisäpuolellaonnimenomaan1960-luvunjälkeenrakenne-tuissalähiöissä,jotkaonalunperinkinrakennettuperiaat-teessa joko täydennettäviksi, tai kaavoitettu niin väljästi,ettäsuurienkinrakennusmääriensijoittaminenpelkästään

Kuva 18:Tietyn paikan etäisyys tiheään asu-kutukseen (toisiin ihmisiin) ja etäi-syys ohjelmalliseen monimuotoi-suuteen (palvelut ja työpaikat) ovat tärkeimpiä indikaattoreita kestäväs-sä kaupungissa.Etäisyys ajassa laskettuna antaa hy-vän kuvan tietyn pisteen saavutet-tavuudesta suhteessa asutuksen tai monimuotoisuuden tihentymään.

Kaaviossa Kontulan ja Rautatiease-man saavutettavuus.

60 61

olemassa olevien rakennusten väleihin on täysin mahdol-lista. Korkeampienkaan uusien rakennusten sijoittelu en-nestään kerrostalovaltaisille alueille ei aiheuttaisi mitta-kaavallisiaristiriitoja.

Uusienkeskustenkohottamisessaontärkeäävah-vistaa paikallisia identiteettejä. Identiteetin ja alueidenhahmottamisen kannalta hyvä keino olisi tehdä alueistaaikaisempaa tiiviimpiä ja selkeämmin luettavia kokonai-suuksia, joilla on jokin silmiinpistävä luonne tai kentiesjonkinlainen keskushahmon ominaisuudessa toimivamaamerkkirakennus, muodostelma, viheralue, liikenteensolmukohta tai kohtauspaikka. Myös Helsingin alueenrunsaan luonnonympäristön kannalta hyödyllistä olisitäydentääenitennimenomaanjorakennettujakohtia,jot-ta laajat metsäalueet ja puistot säilyisivät entisellään, taijopaeheytyisivät.

Liikenteen infrastruktuurissa on huolehdittavaverkkomaisen kokonaisrakenteen syntymisestä. Yksinker-taisimmillaan tämä tarkoittaa liikenteellisten pussinpoh-jien japitkienkiertoreittienvälttämistäniin,että tietystäpaikastakulkeminenminnetahansakaupungissaonmah-dollisimmanlyhyenmatkantakana,kuitenkinottaenhuo-mioon hierarkkisuus tärkeämpien ja vetovoimaisempienpaikkojenjasekundääristenpaikkojenvälillä

Kuva 19:Saavutettavuuslukuja voidaan käyt-tää arvioimaan, kuinka vähäpäästöis-tä asuminen tietyssä pisteessä kau-punkia on.Kaaviossa on vertailtu kolmen eri-tyypisen Helsinkiläisen asuinalueen lukuja.

62 63

Väestö

KunHelsinginväkilukukasvoi1960-luvulla7000-8000 asukkaalla vuosittain, päätettiin rakentaa nopeastiuusia asuntoalueita esikaupunkeihin. Rakentaminen pai-nottui1960-luvullaHelsinginitäisillealueille.24

Kontulanvalmistuttua,sinnemuuttinuorialapsi-perheitä muualta Suomesta Helsingin hyvän työtilanteenvuoksi. Myös kantakaupungista muutettiin Kontulaanisompien ja paremmin varustettujen asuntojen perässä.”Kontula on muuttoliikkeen ja elintason kohottamispai-neenalaisenasyntynytasumalähiö”,todetaanrakennuslii-keHakanvuosikirjassa1970.24

Vuoden 1960 yleiskaavaehdotuksessa Kontulanväkilukutavoitteeksi oli esitetty 16 000 asukasta, muttakymmenen vuotta myöhemmin Kontulan kerrostaloalu-eella oli jo 18 300 asukasta. Väestömäärä alkoi kuitenkinlaskeavuodesta1975lähtienjavuonna1995alueellaoli12600asukasta.24Vuoden2006tilastoissaKontulanväkilu-kuoli13172.25Useimmissakortteleissaasukasmäärätovatvähentyneet puoleen alkuperäisistä. Myös asuntokuntienkeskikokoonpienentynyt3,1asukkaastaasuntoakohdenkeskimäärinkahteen.24

KO N T U L A :A N A LY YS I5

24 Sirkka Sädevirta: Kontula, lähiö itä-Helsingissä, Toimintojen ja lii-kenteen selvitys. Helsingin Kaupun-kisuunnitteluvirasto 1996

25Pekka Vuori, Eeva-Kaisa Peu-ranen: Helsingin Väestöennuste 2007–2040. Helsingin Kaupungin Tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2006

64 65

Kontulan asukkaiden ikärakenne on muuttunutmerkittävästi30vuodenkuluessa ja lähiöidenkehityksel-le ominainen väestön vanheneminen on toteutunut myösKontulassa.Lapsiperheidenmääräonvähentynytallepuo-leenvuodesta1975.24

Helsingin Kaupungin Tietokeskuksen vuoden2006 väestöennusteen mukaan Kontulan väestö tulee las-kemaannykyiselläkehityksellän.50asukkaallavuosittainvuoteen2016mennessä.25

Asuntokanta

Kontulan kerrostaloalue on väljästi rakennettu.Asuinrakennukset sijaitsevat suurilla tonteilla pääosinpohjois-eteläsuuntaisesti.Rakennuksetovatenimmäkseenylineljäkerroksisiajaniissäonuseitaporrashuoneita.Ra-kennusten väliset etäisyydet saattavat olla enimmilläänjopa 100 metriä. Kerrostaloalue, joka käsittää 166 raken-nustaja6850asuntoa,rakennettiinmelkolyhyessäajassa,sillä80%asunnoistavalmistuivuosina1965-69.Vilkkaim-pina rakentamisvuosina 1965-67 valmistui 1 200 – 1 700asuntoavuosittain.24

AsuntojenkeskikokoonKontulassa57m2elihie-manallekokoHelsinginkeskikoon.Huoneistotyypinmu-kaanKontulanasuntokannasta70%on3-4h–asuntojataisitäsuurempia.Pienasuntojaonsiisvajaakolmanneskai-kistaasunnoista,kunvastaavastiHelsingissäniitäonlähespuolet.Suuremmatperheasunnotsijaitsevat3–4–kerrok-sisissa lamellitaloissa ja pienemmät asunnot on sijoitettukorkeampiin7–9kerroksisiintaloihin.Asuntotyypitovatmelkotilavia,muttahyvinsamankaltaisiapohjaratkaisuil-taan.24

Kontulassaonsuhteellisenvähänerilaisiaasuinra-kennustyyppejäjaasumismuotoja.Suurinosaasuinraken-nuksista on korkeita tai matalia lamellitaloja. Lisäksi onmuutamiatornitalojajarivitaloja.Erityisasumistaedustaaalueellavainvanhainkoti.

Kuva 20:Satelliittikuva Kontulasta, 1960-lu-vulla rakennettu kerrostaloalue ko-rostettuna

66 67

Vuokra-asuntoja Kontulassa on 36% asuntokan-nasta eli 2 400. Suurin osa asunnoista on siis omistus-asuntoja. Kontulan asuintonteista noin kolmannes onyksityisessä omistuksessa ja muut ovat kaupungin vuok-ratontteja. Vuokratalot ovat hyvin suuria yksiköitä, useinylisadanasunnonrakennuksia,joihinliittyyavoimiapiha-alueitajasuuriapaikoituskenttiä.Tonttienvälisetrajatjaniidenrajautuminenyleisiinalueisiinjääepäselväksi.

Kontulan suurilla asuintonteilla on mahdolli-suuksia tiivistämiseen lisä-, tai täydennysrakentamalla,mutta uusien asuinrakennushankkeiden sijoittuminen, jaympäristön parantaminen edellyttävät asemakaavamuu-toksia.24

Ostoskeskus ja palvelut

Lähiörakentamisen lisääntyessä 1960-luvulla tar-vittiinasuinalueillepalveluja.Uusieurooppalainenostos-keskusmalli omaksuttiin aluerakentamisessa myös Suo-messa. Ostoskeskusten periaatteena oli, että ne sijaitsivatjalankulkuetäisyydellävaikutusalueensaasukkaistajatur-vasivatpäivittäistavaroidentarjonnan.

Kontulassa palveluverkko suunniteltiin ostoskes-kuspainotteiseksi. Ostoskeskus valmistui alkusyksystä1967javalmistuessaanseoliHelsinginsuurinostoskeskus,jonka vaikutusalueella asui yli 20 000 ihmistä. Liiketilaaoli lähes 8 000 kem2 ja toimipisteitä 38. Ostoskeskuksentoimintaa tukivat vuosina 1970 ja 1975 valmistuneet ur-heiluhalli jakirjasto.24NykyäänostoskeskusonHelsinginviidenneksisuurinjaSuomensuurinavo-ostoskeskus.26

26 Artikkeli Mellunkylä-lehti 1/2009: Ostareiden Helmi

68 69

Alueenlaajuudenjapitkienetäisyyksienvuoksios-toskeskusta täydentämään suunniteltiin myymäläverkko.Kontulassaolialkuaankuusilähimyymälää,joistaainoas-taankaksionenääalkuperäisessäkäytössä.Lähimyymälätjaniihinuseinliittyvätlaajatpaikoitusalueetovatselvästivajaakäytössä.

Nykyään ostoskeskuksen kautta kulkee tai asioivuosittainn.9miljoonaakävijää.Toimijoitaostoskeskuk-sessaonlähessata.Kontulanostoskeskusonyksiharvoistaalkuperäisistä suomalaisista ostoskeskuksista, joka edel-leen menestyy suurten ostoskeskusten ja automarkettienkovenevassa kilpailussa. Syitä tähän on useita. Ostoskes-kuksessaolennaisetpalvelutovattoisiaanlähellä,tarjontaonmelkolaajajaliikenneyhteydetverrattainhyvät.

Vuonna 2008 kunnostetulla, ostoskeskuksen allasijaitsevalla Kontulan metroasemalla on tärkeä merkitysniin alueen asukkaille kuin ostoskeskuksen yrityksille.Päivittäin n. 20 000 käyttäjää hyödyntää metroa asioin-nissaan. Metron lisäksi Kontulan ostoskeskus on muu-tenkin liikenteensolmupiste.Bussilinjatkulkevatmoniinmuihinesikaupunkeihin,kutenKurkimäkeen,Kivikkoon,Vesalaan,Mellunmäkeen, Itäkeskukseen,Malmiin jaVuo-saareen.26Vuonna2012aletaanliikennöidätiheävuoroistaJokeri 2 –bussilinjaa, joka tulee kulkemaan Kontulan os-toskeskuksen kautta reitillä Vuosaari – Kontula – Malmi–Paloheinä–Kuninkaantammi–Myyrmäki.27

Liikenne

Kontulan liikenneverkko perustuu sisäsyöttöiseen järjes-telmään, jonka runkona ovat Kontulantie ja Kontulan-kaari. Toisaalta kyseiset kadut jakavat Kontulan kolmeenosa-alueeseen, joiden liikenneverkko on periaatteeltaanulkoasyöttöinen. Kaikilla kolmella osa-alueella on alueenkeskelläkulkevakevyenliikenteenraitti, jokaeiristeäau-toliikenteenkanssa.24

27 Helsingin Kaupunkisuunnitteluvi-rasto: Jokeri 2 -bussilinja liikentee-seen vuonna 2012. Ennakkotiedote: Helsingin kaupunkisuunnittelulauta-kunta 17.6.2010

70 71

Henkilöautolla keskimääräinen matka-aika arki-sin klo 6-9 ostoskeskukselta (Kontulankaaren ja Kontu-lantien risteyksestä) Helsingin keskustaan Erottajalle Itä-väylänkauttaonnoin20minuuttia.MetroajaaKontulastaRautatientorille17minuutissa.Polkupyörällämatka-aikaErottajalle on 45-50 minuuttia ajonopeuden ollessa noin20km/h.[11]Henkilöautollatämämatkatuottaapäästöjä2,5kgCO2-ekvivalentteja,metrolla0,2kgjapolkupyörällä0kg.28

Energiankulutus ja resurssit

Sähkö ja lämmitys

Kontulassa on 1960-luvulla rakennettu 20kV:nsähköverkko pääosin maakaapeleina. Alueella on 24 Hel-singin Energian omistamaa kiinteistömuuntamoa, yksipuistomuuntamo ja kaksi suurjännitekuluttajamuunta-moa,sekälisäksikaksimetronsyöttöasemaa.24

Kontulan rakennukset lämmitetään kaukoläm-möllä.Alueelleeiolerakennettulämpökeskuksia.24

Energiatehokkuuden suhteen Kontulassa raken-nusten puolesta suurin ongelma on 1960-luvun kerrosta-loilletyypillinenhuonolämmöneristys.Tämäonkuitenkinkorjattavissamelkoyksinkertaisinmuutoksinerilaisillali-säeristys-,lasitus-,parveke-,taijulkisivuratkaisuilla.

Monimutkaisempia ongelmia energiatehokkuu-den kannalta on syvemmällä yhdyskuntatekniikan ja yh-teiskunnan rakenteissa. Suomen energialainsäädäntö eitällä hetkellä ole kovinkaan suosiollinen esimerkiksi ha-jautetulle energiantuotannolle. Uusiutuvalle energialle eiSuomessatällähetkelläolekäytössäsyöttötariffeja.Tämänvuoksiesimerkiksiaurinko-,taituulienergiantuottaminenkiinteistöissäyliomantarpeeneiolekannattavaa, vaikkanykyteknologialla se olisi mahdollista myös Suomen olo-suhteissa.

28 HSL Reittiopas: Hiilidioksidipääs-töt ja laskentaperusteet,Kontulankaari 1, Helsinki - Erottaja, Helsinki

72 73

Täydennettäessä Kontulaa, voisi tulla kysymyk-seen ns. plusenergiatalojen rakentaminen. Tällaisissa ra-kennuksissaniidenomanenergiankulutuksenminimoimi-sen lisäksi olisi mahdollista tuottaa sähköä ainakin osanvuodestaniinpaljon,ettäylimääräinentuotantovoitaisiinsyöttäävanhoihin1960-luvuntaloihin.

Vesihuolto

Kontulan alueella on valmiit vesijohto- ja viemä-riverkostot. Vesihuoltoverkosto on rakennettu Kontulanlähiönrakentamisenmukaan1960-luvulla.24

Myös vesihuollon suhteen kulutuksen tehotto-muuteenovatsyynävanhentuneetsysteemit.Vesihuollossaei tällä hetkellä käytetä esim. sadevesiä lainkaan, vaan nejohdetaan pois rakennusten läheisyydestä sen sijaan, ettäkerättyjäsadevesiävoitaisiinkäyttääesimerkiksivessoissajavedenpuhdistimiakäyttäenjopapesuvetenäsuihkuissa.

Edelleenkaikkienvesijärjestelmienyksivaiheisuusjohtaa suureen vedenkulutuksen. Kertaalleen käytettyävettäeisysteeminmissäänvaiheessasyötetätoiseen”likai-sempaan”käyttötarkoitukseen,vaankaikkivesionennenkäyttöä juomakelpoista ja käyttöpisteen ohitettuaan suo-raan jätevettä, joka johdetaan vedenpuhdistuslaitoksel-le. Tällaisessa systeemissä kulutetaan sekä valtava määräenergiaa,ettäpuhdastajuomavettä.

Harmaavesien uudelleenkäytöllä vedenkulutuspienenisimerkittävästi.

Jätehuolto

YTV vastaa Kontulan jätteiden keräilystä. Jäte-huolto on järjestetty taloyhtiökohtaisesti. Alueella on la-sin,paperin,pahvin,biojätteidenjanestepakkaustenkerä-yspisteitä.24

74 75

Kontulassa, kuten Suomen kaupungeissa enim-mäkseen, on jätteiden lajittelu kuluttajan päässä järjes-tetty jo melko tehokkaasti. Jätteiden käsittelypäässä kui-tenkin menetetään suuri osa kierrätyksen hyödyistä, silläesimerkiksibiojätteenmädätyseioleHelsingissätoiminutkunnollaläheskokobiojätteenkeräyksenhistorianaikana.Suuriosabiojätteestäonkin loppusijoitettukaatopaikka-jätteenyhteyteen.

KokonaisuudessaanSuomessan.50%kaikestajät-teestä päätyy edelleen kaatopaikalle, vaikka lähes kaikkiolisikierrätettävissä.29

Suurempia kierrätysprosentteja kohti pyrittäessäpitäisikuitenkintarkastellakokojärjestelmää.Tuotannonpakkausmateriaalien käyttöä tulisi pystyä säätelemään jaruoan, sekä hyödykkeiden poisheittämistä vähennettäväradikaalistierityisestikuluttajanpäässä.Kaikenlaisenku-lutustavaran korjaaminen, yhteiskäyttö ja kierrätettävyyson merkittävä osa resurssien ja energian säästöä. Lähiru-oantuotanto ja biojätteen kompostointi voitaisiin myössaadatoimimaanlähessuljettunasyklinä.

Myös jätteen poltto kaatopaikalle sijoittamisensijaan on erittäin ekologinen ratkaisu. Nykyteknologiallapoltossasyntyvätpienhiukkasetvoidaanpuhdistaailmas-ta99.97prosenttisesti(VeikkoIlmastinnanopuhdistin)30

Esimerkiksi kuivakäymälöiden myötä ulosteidenhyödyntäminenenergiantuotannossaolisimerkittävälisä.Yhdenihmisenvuosittainenenergiankulutusvoitaisiinpe-riaatteessa kattaa lähes pelkästään hänen tuottamallaanulosteellajayhdyskuntajätteellä.31

Kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin pitäisi-kin yhä suuremmassa määrin pyrkiä edesauttamaan täl-laistensyklisestiitseääntukeviensysteemiensyntymistäjatoimintaa.

29 CO2-raportti: Jätteiden kierrätys ei toimi Suomessa. TVO 2010

30Timo Paukku: Nanosuodatin nap-paa 99,97 prosenttia hiukkasista. Helsingin sanomat 7.12.2010

31 Bjarke Ingels Group: Yes is more - an archicomic on architectural evolution. Evergreen, 2009. p. 52

76 77

Ympäristö

Puistot

Kontulanpuistotovatmuodostuneetpääasiassaasutuksenkeskellejääneistäeriikäisistämetsä-,suo-jakallioalueista.Ne ovat muodoltaan selvästi ns. ylijäämäalueita, lukuunottamatta Kelkkapuistoa.24 Puistot ovat topografialtaanusein vaikeakulkuisia, pehmeikköä, rotkoa, kivikkoa, taikalliota ja siksi vajaakäytössä. Puistojen arvoa ja merki-tystäeioletiedostettujalöydetty,vaanneovatläpikulku-paikkoja.24 Lampipuistoon ja Kiikunpuistoon rakennetutlasten leikkipuistot ovat erittäin suosittuja ja aktiivisessakäytössä.24

Asuntopihat

Kontulanasuntopihoilleonominaistakomeamäntyvaltai-nenpuusto,jokaaikaansaarehevääjailmavaaympäristöä.Alueellaonpaljonluontaisialehtipuulajeja.Erityispiirtee-näalueellaovatkomeatluonnonkalliot.Tontitovatkook-kaita, mutta rakentamistavan vuoksi kerrostalojen pihatovatuseintuulisia,varjoisiajamuodoltaankapeitajaepä-käytännöllisiä. Rakennukset rajaavat vain harvoin eheitäpihatiloja.Yhtenäisenkorttelipihanmuodostamisenmah-dollisuuksiaonmenetettyrakentamallapysäköintipaikko-jataiautokatoksiakeskellekorttelipihoja.24

Kadut

Kontulankokoojakadutovatmoottoritiemäisiä ja leveitä,eikä intiimiä kaupunkimaista katutilaa synny. Katutila eirajaudu selkeästi muista alueista. Kevyen liikenteen raititovat riittävästi mitoitettuja, mutta suoraviivaisesti linjat-tuja,mikävähentääjalankulkuympäristönviihtyisyyttä jamielenkiintoisuutta.24

Kadut vaikuttavat pääasiassa autoliikenteelle suunnitel-luilta,jakiinnostavankatutilanpuuttuessapolkupyörällätai jalan liikuttaessa tuntuma alueeseen on yksitoikkoi-

78 79

nen.Sekäkokoojakadut,ettäalueenpienemmättietjake-vyenliikenteenväyläthyötyisivätuusienrakennusmassojentuomisestakatujenreunoille.Näinvoitaisiinsaadaaikaankiinnostavia ja aktiivisia katutiloja ja inhimillinen mitta-kaavakatutasossaparanisi.

Pysäköintialueet ovat miltei poikkeuksetta laajo-ja kenttiä, jotka hallitsevat maisemaa. Ne ovat usein kes-kelläpihaa,tonttienparhaillapaikoillajavievätrunsaastitilaa muilta toiminnoilta.24 Pysäköinti voitaisiin Kontu-lassapyrkiäkeskittämäänuusiinpysäköintitaloihin, joitavoitaisiin sijoittaa kortteleittain, tai rakentamalla maan-alaistapysäköintiä.Tämäselkeyttäisi tilannetta, jossapy-säköintikentät vievät tonteilta valtavan osan hyödyllistätilaa.

Populaatiot

Nykyaikaisessa toisen sukupolven metropolissavaikuttaa rinnakkain neljä eri populaatiota, eli ihmisryh-mää.

Nämäryhmätovat:

1. Asukkaat (residents)

2. Työssäkäyvät (commuters)

3. Käyttäjät (users)

4. Liikkuva eliitti (international business elite)32

Kontula on osana Helsingin metropolia kaikkien näidenneljän ryhmän toiminnan alusta. Alueen potentiaalistavoi saada monipuolisen kuvan tutkimalla nykytilannettanäiden populaatioiden näkökulmasta. Myös ehdotettaviasuunnitteluratkaisujavoiarvioidanäidenryhmienkannal-ta.

32 Guido Martinotti: A City for Whom? Transients and Public Life in the Second-Generation Metropo-lis. Sage Publication, 1999

80 81

Asukkaat

Asukkaat ovat perinteisen kaupungin ainoa populaatio.Tämä ryhmä asuu ja työskentelee kaupungin rajojen si-säpuolella. Asukaspopulaation tarpeet eroavat suurestimuista käyttäjäryhmistä. Ainoana käyttäjäryhmistä asuk-kaidenintresseissäovatasuminenjasiihenliittyvätpalve-lut.Asukkaillesuunnattujenpalveluidenonoltavaluonte-vaosaasuinympäristöäjajokapäiväistäelämää.Tekemälläasukkaiden olosuhteet mahdollisimman hyviksi saavute-taanpitkäjännitteistätuottoaverotulojenjahenkisenpää-omanmuodossa.33

Kaikkimuutpopulaatiotmyösviihtyvättyytyväis-tenasukkaidenympäristössä.Asukaspopulaationläsnäolotekeekaupungistaomaleimaisen.Vierailijathaluavattava-tapaikallisiajakokeillaheidänpalveluitaan.33

AsuinlähiöksirakennettuKontulaonedelleenen-nen kaikkea asukkaiden alue. Kerrostaloalue muodostaajovalmiiksihyvinomaleimaistaasuinympäristöä,jaostos-keskusonasukkailletärkeärunsainepalveluineenjaajan-viettomahdollisuuksineen. Kontulaa kehitettäessä tuleehuomioida ennen kaikkea alueella jo asuvia asukkaita japyrkiäparantamaanheidänelinympäristöään.AsukkaidentyytyväisyysmuodostaapohjanKontulanmuutosdynamii-kalle,jotenontärkeääsäilyttääsetasapainossa.

Työssäkäyvät

Perinteisessä kaupungissa asukkaat ja työssäkäyvät olivatsama asia. Asetelmaan tuli muutos vasta 1920-luvun Yh-dysvalloissa ja myöhemmin II maailmansodan jälkeisessäEuroopassa, jolloin kaupunkeihin syntyi esikaupungeistatyössäkäyvien ihmisten populaatio. Tämä populaatio käyalueella päivittäin töissä tai työmatkalla, mutta asuu toi-saalla.33

33 ALA-arkkitehdit: Kirjava satama, Helsingin Eteläsataman ranta-alu-eiden ideasuunnitelma ja käytön konsepti. Helsingin kaupunkisuun-nitteluvirasto 2008

82 83

Kontulaa tarkastellessa on selvää, että huomatta-va osa asukkaista kuuluu itse tähän populaatioon. Suuriosaalueenasukkaistakäytöissämuuallapääkaupunkiseu-dulla, erityisesti keskustassa. Kuitenkin myös Kontulaansuuntautuu jonkin verran muualta tulevia työntekijöitä.Erityisestiostoskeskustyöllistäämyösmuitakuinkontu-lalaisia. Nykytilanteessa Kontulassa on kuitenkin varsinvähän työpaikkoja, sillä ostoskeskuksen palveluita ja so-siaalihuoltoalukuunottamattamuuttyöllistävätsektoritpuuttuvatläheskokonaan.

Kontulaa kehitettäessä tulisikin pohtia, voisikoalueenelinvoimaisuuttaparantaatuomallauusiatyöpaik-koja tuotannon ja myös uusien muuta kaupunkia hyö-dyttävien erityisten palveluiden muodossa. Tuotannontyöpaikoista puhuttaessa voisi tulla kyseeseen erityisestiaineeton sisällöntuotanto luovien alojen muodossa. Kon-tulallavoisiollapotentiaaliamyösprofiloituaesimerkiksikaupunkiviljelyllä.Ostoskeskuksenvetovoimaavoisimyöskasvattaajollainerityispiirteellä,esimerkiksitekemälläsii-täkokokaupunkiapalvelevankierrätys- jakorjauspajojenkeskuksen.

Käyttäjät

Jatkuvaihmistenliikkuvuudenlisääntyminenyhdistettynäkasvaneeseen tulotasoon ja vapaa-aikaan on synnyttänytkolmannen, kaupunkia käyttävien ihmisten populaation.Tämäryhmäeiolekiinteässäsuhteessakaupunkiin,vaanhyödyntää sen tarjoamia julkisia ja yksityisiä palveluita,kuten kauppoja, kulttuuritiloja, ravintoloita ja kouluja.Käyttäjäpopulaatioon kuuluvat myös kaikki kaupunki-laiset, jotka tulevat alueelle viettämään vapaa-aikaansa jaoleilemaanilmanvarsinaistatoiminnallistahoukutinta.32

Turistit edustavat tätä ryhmää puhtaimmillaan,mutta lisäksi mukaan voidaan laskea ostoksilla käyvätihmiset, kulttuuritapahtumien osanottajat, teini-ikäiset,sekäulkopaikkakuntalaisetopiskelijat.33

84 85

Tällä hetkellä Kontulan vahvimpia puolia käyttä-jienkannaltaonliikuntamahdollisuudet, joistaerityisestiskeittaus. Kontulassa sijaitsee tällä hetkellä Helsingin ai-noa skeittihalli, joten alueelle voisi olla luontevaa profi-loituaskeittikaupunginosana.Ostoskeskuksenyhteydessävoisimyösollaentistäenemmänmyösepäkaupallisiapal-veluita, kuten oleskelupaikkoja, tavaran lainauspisteitä,tietopankkeja, studioita, bänditiloja ja monikäyttöisiä ti-loja erilaisille työpajoille ja toiminnalle. Ostoskeskuksenyhteydessätoimivatjotällähetkellämm.tietotekniikkaanerikoistunut yhteisökeskus Kontupiste ja syrjäytyneidenkahvilaSymppis.

Yleisesti katsottuna käyttäjäpopulaatiolle suun-nattujen toimintojen tasapainottaminen ja yhdistäminenasukkaillesuunnattujentoimintojenkanssaontärkeää.

Liikkuva eliitti

Liikkuva kansainvälinen eliitti on muodostumassa olen-naiseksi populaatioksi, joka otetaan huomioon erityisestikaupunkien ydinkeskustojen ja sen palveluiden suunnit-telussa.Tämänpopulaationjäseniäeivoidaluokitellami-hinkäänedellämainituistakategorioista.Alueellavierailuliittyyyleensäliiketoimintaanjaammatillistenkontaktienluomiseen.33

Ryhmälle on ominaista suurempi käytettävissäolevavarallisuusjakorkeavaatimustasokäyttämiensäpal-veluidenosalta.Ryhmäänkuuluvattoimijatosaavatluon-tevastiliikkuamodernissasuurkaupungissajamyösvaatiaräätälöityjäpalveluita.Käytetytpalvelutristeävätmonessasuhteessa laatutietoisen turismin kanssa. Maailmanlaa-juinen eliitti on kiinnostunut kunkin paikan parhaistaominaisarvoista, mutta arvostaa myös yleismaailmallisialaatustandardeja.Uudetglobaalitkaupallisetalatvaativatyhätiivistähenkilökohtaistakontaktiaasiakkaisiin jayh-teistyökumppaneihin.Maailmaakiertävätasiantuntijat jaerikoisosaajatovatyhäkasvava,taloudellejakulttuurielä-mälletärkeäryhmä.33

86 87

Kontula ei nykyisellään ole liikkuvan eliitin kan-naltakiinnostavakohde.Potentiaaliakuitenkinon.MikäliHelsingin rataverkostoa kehitetään, Kontulan saavutetta-vuus suhteessa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokent-tään saattaisi kohota jopa ydinkeskustaa korkeammak-si. Tällainen yhteys voisi luoda pohjaa aivan uudenlaisenkäyttäjäkunnan löytymiselle. Tämänhetkinen kehäradanlinjausjättääkuitenkinKontulanvaillayhteyttälentoase-malle.

Liikkuvan eliitin vaatimat olosuhteet tarvitsevatpohjakseen kaikkien edellä mainittujen populaatioidentarpeiden huomioonottamisen. Tätä ryhmää kiinnosta-vanpaikantuleeollanopeastisaavutettava,kulttuuriltaanomaleimainen,sosiaalisestihyvinvoiva, jakaupunkiympä-ristöltäänrikasjaelinvoimainen.Kuitenkaannämäperin-teisesti suurten kaupunkien ydinkeskustoille tyypillisetominaisuudet eivät itsessään välttämättä riitä houkutte-lemaan liikkuvaa eliittiä. Näiden lisäksi edellytyksenä onjonkin merkittävän liiketoiminnallisen, akateemisen taikulttuurielämänkohteenvälitönsijainti.

Kontulaonasukasluvultaanlähesyhtäsuuri,kuinSavonlinna. Savonlinnassa liikkuvaa eliittiä vetävät puo-leensa Oopperajuhlat ja poikkeuksellinen perinnemaise-ma.MyösKontulallavoisiollamahdollisuustarjotajotainkiinnostavaa.

88 89

SWOT

VAHVUUDET

Palvelutaso keskivertolähiötä parempi.

Erittäin hyvät julkisen liikenteen yhteydet.

30 minuutin ”catchment” 87.000 ihmistä.

Asuntojen arvo noussut ilman toimenpiteitäkin.

Vahva identiteetti paikallisten keskuudessa, ”Kontula-henki”.

MAHDOLLISUUDET

Väljästi kaavoitettu - tilaa rakentaa.

Yhteydet lentokentälle, radalle, satamaan ja ympäröiviin kaupunginosiin vahvistettavissa helposti.

Vaihtoehto ylihintaiselle keskusta-asumiselle.

Vaihtoehto Länsi-Sipoon harvahkosti rakennettavalle uudisasumiselle.

Vanhojen betonielementtitalojen peruskorjauksilla läm-pöhukka kuriin.

HEIKKOUDET

1960-luvun rakennuskannalla valtava lämpöhukka.

Kontulan kaupunkikuva on jalan tai pyöräillen yksitoik-koinen.

Infrastruktuuri rakennettu autoille, vaikka autonomistus on Helsingin vähäisintä.

Paljon taloyhtiöitä, joiden kiinnostus uudistushankkei-siin ollut toistaiseksi vähäistä.

Sitkeässä pysyvä ongelmalähiön imago, ”Kontula-imago”.

UHAT

Palvelut eivät pärjää automarketeille.

Muut joukkoliikennemuodot, kuin metro eivät kehity tai näivettyvät.

Rakennuskannan ylisuojelu ja pysähteyneisyys.

Unelias nukkumalähiö tai keski-eurooppalaistyylinen segregaatiokierre.

Yksityisautoilun lisääntyminen huonosti suunnitellun-täydennysrakentamisen takia.

+ -

ULK

OIN

EN Y

MPÄ

RIS

TÖ S

ISÄ

INEN

YM

PÄR

ISTÖ

90 91

L Ä H I Ö N E M E R G E N S S I6

universumi kaupunkienverkostot

kaupunki(helsinki)

keskus(kontula)

saavutetta-vuus

solut(neuronit)

ihminen

tutkimus

täydennysrakennus-mallien evoluutio täydennysrakentamismallit

pyra

informaatio informaatio

city

nucl

traf

para

twin

bloc

ring

peax

hilo

mito

EMERGENSSI EMERGENSSI

ENERGIA

hilo

para

mito

92 93

Täydennysrakennusmallien evoluutio

Seuraavassa esittelen joukon täydennysrakennusmalleja,joissa pyrin soveltamaan emergenssiin ja kompleksisuu-teentässätyössäperustuvaapohdintaa.Käsittelenaluettasaavutettavuuden perusteella. Olen rajannut alueen kes-kellä olevan metroaseman ympärille 10 minuutin kävely-matkan laajuisen kentän, johon rakennettavaksi alueeksikäsitetään kaikki sen sisäpuolelle jäävät alkuperäiseksikerrostaloalueeksi1960-luvullakaavoitetuttontit.

Kävelysaavutettavuuden perustana on henki-löautoiluriippuvaisen asumisen minimointi. Riittävänviihtyisässä ympäristössä 10 minuutin kävelymatka met-roasemalta asunnolle voisi vähentää uusien asukkaidenhenkilöautoilua. Lisäksi kaikkiin malleihin sisältyy ole-tus paikoitusalueiden vapauttamisesta rakentamiselle taiviherrakentamiselle siten, että paikoituskenttiä korvaavatmaanalainen paikoitus tai pysäköintirakennukset. Auto-paikoituksen lukumäärän suhteen järkevää olisi tarjotasitävähemmänautopaikkojaasukastakohti,mitä lähem-pänä metroasemaa ollaan, rakentamisen myös tiivistyessäsamansuuntaisesti.

Lähtöasetelmaonkaikkiinalueeseenliittyvienyh-teyksien ja muuttujien suhteen yksinkertaistettu. Tämämahdollistaa erilaisten poikkeuksellistenkin lähestymis-tapojen ideoimisen. Nostettaessa mukaan todellisen ti-lanteen muuttujia, osa malleista saattaisi karsiutua poisniidenkannattamattomuudenvuoksi,tainiidenjoutuessatörmäyskurssillereaalitilanteenmuuttujienkanssa.

Jotkut esittelemäni mallit ovat kehittyneet ja ja-lostuneettoisistaan,toisettaasovattäysinerisukuakuinmuut.Kokonaiskuvaemergenttien jakompleksisten ilmi-öidensuhteenonmyös joissaintapauksissaristiriitainen,sillä niiden syntyprosessissa on ollut mukana puhtaastiintuitiivista suunnittelua. Mallit eivät siis ole generatiivi-sestisyntyneitä,muttauseassatapauksessalähestymistapa

10 minuutin kävelysaavutettavuus suhteessa metroasemaan.

94 95

on ollut luonnontieteellinen, esimerkiksi itseorganisoitu-misen, solu-, tai verkkomaisen rakenteen ja optimoinninpuitteissa.

Tässä esittelemäni mallit eivät myöskään ole lä-heskäänainoatmahdollisettulokset,jotaedellämainitullametodologialla olisi voinut syntyä. Tarjolla on kuitenkineräänlainen sattumanvarainen ”lajien” tai ”sukujen” ko-koelma,joillaonyhteinenesiäiti,jotkapolveutuvattoisis-taan,kuolevatsukupuuttoon,taisäilyvätjakehittyvät.

Kevyen liikenteen tiheys alueella, sekä tärkeät rakennuspaikat mer-kittynä saavutettavuuden ja ympä-ristön vastaanottavuuden kannalta.

96 97

1 PYRA

Saavutettavuuspyramidi

Hypoteettinen rakenne, jossa kaikki mahdollinen raken-nusala rakennetaan ainoastaan kävelysaavutettavuudenmukaan. Rakenteessa jokainen piste on enintään 10 mi-nuutin kävelyn päässä syöttöpisteestä (metroasema). Ra-kenteen säde on näin ollen 800 m ja sen kerrosluku por-rastuusaavutettavuudenmukaan.Syöttöpisteenkohdallakerroksiaon20jakorkeusväheneeyhdelläkerroksellayhtäkävelyminuuttia kohden kuljettaessa poispäin syöttöpis-teestä. (Periaatteena on, että 10m kävely tasaista alustaavastaa1mmatkaanoususuunnassa).

98 99

2 CITY

Kantakaupunkiutopia

Täydennysrakenne,jokaperustuuCouncilforEuropeanUr-banisminmäärittelemäänideaaliasukastiheyteen.Kaupun-kirakenteentiiveydenpositiivisetvaikutuksetkasvavataina15000asukkaaseen/km2asti.

NäinollenKontulannykyrakenteeseenlimitetäänuusi kantakaupunkimainen rakenne, joka entiseen tihe-yteen lisättynänostaaasukastiheyden15.000asukkaan/km2ideaaliin.Rakenteenkorttelikokoon100mx100mjakerrosluku7.

Kerrosneliöitä: 1 000 000 kem2

Asukasluvun lisäys: 130%

Uusia asukkaita: 16 000

Asukastiheys: 15 000 / km2

100 101

3a NUCL / 3b RING / 3c PEAX / 3d HILO

Ytimen kasvattaminen

Kontulanostoskeskusonalueenselvästitärkeinkohta.Sekäsittääläheskaikkialueenpalvelutjaonvälittömässäyh-teydessä ympäröivään kaupunkiin metroaseman ansiosta.Ostoskeskusonalueenydin.

Täydennysmallissa olemassa oleva ostoskeskussäilytetään – toisaalta sen vuoksi, että se on osa alueenidentiteettiä ja toisaalta, koska näin vältytään suuren ne-liömäärän purkamiselta ja uudelleenrakentamiselta. Säi-lyttäminen jättää historiallisen kerroksen, täydennysosanluodessaalueelleparemmankäyttöliittymän.

Uusiasutustuodaankokoalueenkaikkeinsaavu-tettavimmalle kohdalle. Uusien asukkaiden määrä takaakoko alueen muuttumisen huomattavasti elävämmäksi.Toisaaltaaluesäilyttäämuiltaosinentisenhahmonsa.

Kerrosneliöitä: 150 000 kem2

Asukasluvun lisäys: 25%

Uusia asukkaita: 3 000

Asukastiheys: 7 895 / km2

Periaatteestajuontuuneljävariaatiota.Ensimmäisessä(3a)koko ostoskeskuksen päälle rakennetaan uusi kansimai-nen rakenne. Toisessa (3b) rakenne järjestetään kehäksi,javanhanostoskeskuksenpihoistajakatoistamuodostuusuuri sisäpiha. Kolmannessa (3c) koko massa kohotetaankahdeksikapeaksitorniksi.Neljäsvariaatio(3d)onhybri-dikolmestaedellisestä:vaihtelevankorkuinenkehämäinenrakenne,jonkatoiminnoistaosaristeileekehänylivanhanrakenteenpäällä.

3a NUCL 3b RING

3a PEAX 3a HILO

102 103

4 TRAF

Liikenteellisten huippukohtien rakentaminen

Täydentäminen rajataan kehystämään alueen lii-kennöidyimmät kohdat. Näitä ovat ostoskeskuksen ohit-tavatkadut,sekäostoskeskuksellevievätkevyenliikenteenväylät. Näin uusi asutus tuodaan käytännössä kaikkeinsaavutettavimmallekohdalle,jositseostoskeskustaeitäy-dennetä. Uuden rakenteen tuominen aivan katujen reu-naanmuuttaisinykyisenhiemanepämääräisenjavaikeastihahmotettavan katukuvan tilalle elävän kaupunkimaisentilan.Toisaaltavaltaosaalueestasäilyisinykyisenlaisena.

Kerrosneliöitä: 240 000 kem2

Asukasluvun lisäys: 40%

Uusia asukkaita: 5 000

Asukastiheys: 8 947 / km2

104 105

5 PARA

Itseorganisoituva parasiittirakenne

Kokoalueasetetaantäydennettäväksiyksinkertaisensään-nön mukaan: kaikkien betonielementtitalojen seinät jakatot,sekäniidenpaikoituskentätvapautetaanuudellera-kentamiselle. Uusi rakentaminen koostuu yhden moduu-linerivariaatioista.

Uudellerakenteellevoidaanmääritelläraja-arvoja,kuten:

max. 3 kerrosta olemassa olevan talon katolle

max. 3 metriä seinästä ulospäin

max. 4 kerrosta paikoitusalueille

Asuntomarkkinat alueelle avattaisiin olemassaolevien taloyhtiöiden kanssa yhteisymmärryksessä siten,että asukas voi itse valita paikan haluamansa kokoiselleasunnolleen mistä tahansa vapaasta paikasta. Myös ole-massaoleviaasuntojavoisitarpeenmukaankasvattaauu-sillamoduuleilla.

Malli on asetetuissa rajoissa täysin itseorganisoi-tuva,mikälitoimijoilleannetaanvapaatkädetrakentami-sessa. Tödennäköisimmin tiheimmät keskittymät syntyi-sivät lähimmäksi metroasemaa, mutta kiinnostavimpiakohteitavoisilöytyämyösesim.viheralueidenreunoilta.

Esimerkkimallinmahdollisestavolyymistä:

Kerrosneliöitä: 50 000 kem2

Asukasluvun lisäys: 10%

Uusia asukkaita: 1 200

Asukastiheys: 6 950 / km2

106 107

6 TWIN

Olemassa olevan rakenteen kahdentaminen

Täydennysrakennusmalli,jossaolemassaolevanrakenteenväliin jääviinlaajoihinalueisiinrakennetaanalkuperäisenkaltaisiaperinteisiäkerrostaloja.

Kontulan tontit on kaavoitettu niin väljästi, ettäesimerkiksisiirtämälläpaikoitusmaanalle,taiuusiinpai-koitustaloihin, vapautuisi uutta rakennusalaa yli 60% al-kuperäisestä.

Uuden asukasmäärän myötä myös ostoskeskustavoitaisiinlaajentaakorottamalla.

Kerrosneliöitä: 360 000 kem2

Asukasluvun lisäys: 60%

Uusia asukkaita: 7 200

Asukastiheys: 10 105 / km2

108 109

7 BLOC

Uudet korttelitalot

Edellistämalliamukaillenvanhanrakenteenlomaanesim.vapautuneita paikoitusalueita hyödyntäen sijoitetaan uu-siasisäpihallisiakorttelitaloja.

Korttelitalojen sijainti ja koko päätetään paikansaavutettavuuden, maaston, mikroilmaston ja kiinnosta-vuudenperusteella.

Ostoskeskuksen tarjoama potentiaali hyödynne-täänulottamallauusiasuin-japalvelurakentaminenmyössenkatoille.

Kerrosneliöitä: 233 000 kem2

Asukasluvun lisäys: 38%

Uusia asukkaita: 4600

Asukastiheys: 8 736 / km2

110 111

8 MITO

Mitokondriot eli mikroilmaston ja saavutettavuuden mu-kaan optimoidut plusenergiatalot

Edellisenmallinsisäpihallistakorttelitalotyyppiäjalostaensyntyy uusi talotyyppi, joka mukautuu olemassa olevaanympäristöönhyödyntäenmahdollisimmanhyvinaurinko-energiaa ja kulloinkin vallitsevia mikroilmaston ominai-suuksia,sekäpaikansaavutettavuutta.

Talotyypinmuotoilusyntyytilanteesta,jossauusirakennusmassa on lähellä vanhaa rakennetta, eikä aurin-gonvalon saanti kumpienkaan rakennusten pintoihin oleenää optimaalinen. Kallistamalla uusien rakennusmasso-jenpintoja lähelle45astetta, saavutetaanSuomen leveys-asteille optimaalinen kulma. Tämä mahdollistaa hiukantavanomaistakorttelitaloatiheämmän,muttasiltiviihtyi-sänympäristönrakentamisenminimoimallapysyvästivar-joisat”katvealueet” rakennuksista janiidenympäristöstä.Toisaaltarakennustenpohjoispuolillevoidaansijoittatoi-mintojajotkaeivätmielelläänvastaanotasuoraaauringon-valoa,kutentyöhuoneitajatoimistoja.

Kokorakennekasvaaostoskeskuksenpäällesijoi-tetustamassiivisestalaajennuksesta,jaasuminen,palvelutja työpaikat sekottuvat läpi rakenteen. Näin alueelle syn-tyy ikään kuin uusi tehokas käyttöliittymä, jota pystyväthyödyntämäänsekäuudet,ettävanhatasukkaatjaalueenulkopuolisetkäyttäjät.

Kerrosneliöitä: 285 000 kem2

Asukasluvun lisäys: 50%

Uusia asukkaita: 6000

Asukastiheys: 9 474 / km2

112 113

TÄY D E N N YS -RA K E N N U S M A L L I T7

Evolutiivisen prosessin myötä syntyneistä malleista olenvalinnut kolme kiinnostavinta ja kehittämiskelpoisintatäydennysrakennusmallia, joita seuraavaksi esittelen tar-kemmin.

Kyseessä on kolme hyvin erilaista mallia, jotkakäsittelevät lähiön täydentämiskysymystä erilaisin lähtö-kohdin.Nepoikkeavattoisistaanpaljonmyöskooltaanjaniihin vaadittavan taloudellisen investoinnin suurudelta.Niilleonajateltuosittainerilaisetkohderyhmät.

MallitkasvavatvahvastiKontulannykytilanteesta,ottaenhuomioonmuuttujia,kutensosiaalisettekijät,ym-päristön,maaston,mikroilmaston, liikenteen,paikanhis-toriallisenilmeen,sekäerityisestialueellabetonielementti-kerrostaloissajoasuvatasukkaat.

Mallien paikallisuudesta huolimatta haluan nii-den myötä painottaa, kuinka Helsingin lähiöissä voi ollapotentiaalia hyvinkin kunnianhimoiseen muutokseen.Elinvoimaisillalähiöilläonvaltavamuutosvoimakehittyästatukseltaankokokaupunginmittakaavassamerkittävik-sikeskuksiksi.

Tässä esiteltäviä täydennysrakennusmalleja ei oletarkoitettu suoraan valmiiksi toteutettaviksi ratkaisuiksi,vaannepeilaavatsitä,mitenennakkoluulottomastikasva-vanmetropolinlähiöitävoitaisiintäydentää.

114 115

HILO

Malliperustuuostoskeskuksenmittavaanlaajentamiseen.

Alueen vetovoimaisuutta pyritään lisäämäänmaamerkinomaisella hybridirakennuksella, joka käsittääasuntoja,liiketilaa,toimistoja,lähiruoantuotantoa,viihde-,jaliikuntatiloja,sekäepäkaupallisiayhteisötoimintoja.

Energiatehokkuus huomioidaan rakennuksen mas-soittelussa mikroilmaston ja auringonvalon mukaan, sekäresurssien järjestämisestä metabolismin kannalta mahdolli-simmanhyödyllisesti.

Hybridirakennus voisi käyttäjäkunnaltaan soveltuaperheasuntojenjayksiöidenlisäksierityisenhyvinesimerkiksipalveluasumiseen,silläkaikkitarvittavatpalvelutovatperiaat-teessavainhissimatkanpäässä.

MallissaKontulapysyymuiltaosinmuuttumattoma-na ja historiallinen ominaisluonne säilytetään. Ostoskeskuk-sen alle voidaan myös kaivaa mittavasti paikoitusta, jolloinsaadaan vapautettua koko alueelta paikoituskenttiä esimerk-siksiviherkäyttöön.

Toteuttamiseenvaaditaansuuriainvestointeja,muttahankkeeneteenpäinvieminenonverrattainongelmatonta,ko-skaasunto-osakeyhtiöidensijaanmuutosvaatimuksetkohdis-tuvatenimmäkseenyrittäjiin.

Saavutettavuudeltaanostoskeskussijaitseekohdassa,johonpuolentunninjulkisillakulkuvälineilläkuljetunmatkanpäässäasuu87.000ihmistä(ks.sivu56).

+25% nosto nykyisestä asukasluvusta: 3250

Asumisväljyys m2 / asukas keskimäärin: 34

Kerrosneliöitä: 100 000

Asukastiheys, asukkaita / km2: 7 895

116 117

Maanalainen paikoitus 1000 autolle.

2h + k 65 m2

3-4h + k 98 m2

3-4h + k 97 m2

4-5h + k 113 m2

5-6h + k 175 m2

2-3h + k 85 m2

2-3h+k 81 m2

2h+k 60 m2

1h + k 45 m2

13.krs 1:500AsuintilatKeittiöt ja kylpyhuoneetEteinen ja säilytysKasvihuone

KattopuutarhaAsuntoja

Kattopuutarha

Uimahalli

Sauna

Kattopuutarha

Toimistoja

Liiketilaa

118 119

PARA

Minimiasumista ja paikallisia tarpeita tukevien palveluidensyntymisenmahdollistavamalli,jossayhtätäydennysyksikköävarioimallapystytäänvastaamaanmitäerilaisimpiintarpeisiinjaongelmiin.

Mallinpyrkimyksenäonelävöittääaluettajanuoren-taa väestön ikäjakaumaa, sekä tuomaan alueelle uudentyyp-pistäliiketoimitaa.

Olemassaolevia rakennuksia ja infrastruktuuriahyödynnetään alustana. Täydennysyksikkö koostuu yhdestämoduulista, jota voi varioida loputtomaksi määräksi erilai-sia yhdistelmiä. Tuloksena on hyvin vaihtelevia asuntoja jakokonaisuuksia.

Kohderyhmänä ovat ennenkaikkea nuoret asukkaat,jotka hakevat kiinnostavia, vaihtoehtoisia asumistyylejä.Täydennysmalli vastaa erityisesti valtavaan vuokrayksiöidenjakaksioidenylikysyntään.Minimikotikerrostalonkatolla15minpäässäHelsinginkeskustastavoisiollahyvinkinhaluttavaasumismuoto.

Malli on erittäin joustava ja itseorganisoituvastikysynnän mukaan täydentyvä, eikä vaadi juurikaan inves-tointeja.

Asumisen ohelle voidaan sijoittaa esimerksiksi pien-toimistoja,työtiloja,liiketilaajalähiruoantuotantoa.

+10% nosto nykyisestä asukasluvusta: 1.200

Asumisväljyys m2 / asukas keskimäärin: 30

Kerrosneliöitä: 50 000

Asukastiheys, asukkaita / km2: 6.950

120 121

Maanalainen paikoitus ja mahdollinen perus-tusten vahvistus.

SoHo12 m2

1h + k 28 m2

1h + k 25 m2

2h + k 56 m2

2h + k 53 m2

2h + k 48 m2

3h + k 79 m2

1h + k 25 m2

1h + k 40 m2

AsuintilatKeittiöt ja kylpyhuoneetEteinen ja säilytysTaskupuutarha

Asuntotyyppejä 1:500

122 123

+50% nosto nykyisestä asukasluvusta: 6.000

Asumisväljyys m2 / asukas keskimäärin: 34

Kerrosneliöitä: 285.000

Asukastiheys, asukkaita / km2: 9.474

MITO

Mallissa tutkitaan uudenlaista täydennysrakennustyypistöä,jonkapyrkimyksinäonsuojataolemassaoleviarakennuksiajayhtenäistäähajanaistakaupunkirakennetta,sekätuottaaener-giaayliomantarpeensa.

Alueenharvaanrakennettuja tontteja täydentäenonmahdollistasaavuttaavähintäänkinalkuperäinen1970-luvunasukastiheyselinympäristönparantuessa.

Ympäristöön mukautuva rakennustyyppi tarjoaamonipuolistaasumistaesim.perheille.Katutasojenavonainenrakenneelävöittääaluettajatarjoaaliiketilojapienyrittäjillejaerilaisilleepäkaupuallisilleyhteisötoiminnoille.

Rakennusten ydinosa on rakenteeltaan perinteinenkerrostalo,muttasesuojataanlasisellaulkokuorella,jokajät-tää alleen puolilämpimän terassivyöhykeen ja vastaanottaaauringönsäteilyn energian suurella osalla pintaansa, joka onpäällystettyohutkalvoaurinkokennolla.Näintuotettuenergiavoidaan syöttää esimerkiksi asuntojen käyttösähköksi (10m2

aurinkokennoariittääyhdenasunnontarpeisiin).

Kuoren alle jäävä puolilämmin terassivyöhyke ottaavastaanhukkalämmönsisemmistäosista,jolloinkokoraken-nuseimenetälämpöenergiaaulkoilmaanjuurilainkaan.

Puolilämpimättilatmahdollistavatrunsaanlähiruoantuotannon ja laajat talvipuutarhat. Rakennusten viherkatotja vihreä sisäpiha yhdessä terassivyöhykkeiden kanssa luovattilanteen, jossa rakennuksen tieltä raivattubiomassakorvau-tuutäysinuusillaviherrakenteilla.

124 125

Ohutkalvoaurinkokennolla päällystetty lasikuori jät-tää alleen puolilämpimän terassivyöhykkeen.

Paikoitusrobotti tarjoaa maanalaisen paikoituksen max. 120 autolle.

5h + k 163 m2

1-2h + k 51 m2

2h + k 64 m2

1h + k 40 m2

1h + k 49 m2

2h + k 65 m2

4h + k 144 m2

1h + k38 m2

1h + k44 m2

2h + k 79 m2

2h + k 70 m2

3h + k 81 m2

2h + k 66 m2

1h + k 45 m2

1h + k 47m2

1h + k 45 m2

4.krs 1:500AsuintilatKeittiöt ja kylpyhuoneetEteinen ja säilytysTerassivyöhyke

126 127

PÄ ÄT E L M Ä8Kolmestaesittelemästänitäydennysrakennusmallistajohdanseuraavatlopputulokset:

HILO:Tehokasmalli,jokamuuttaisiKontulanoitiskiinnostavaksiinvestointi-jaasumiskohteeksijopaglobaalillatasolla.Mallinsuurinongelmaonsuunnitelmansuurikokoluokka-senrakentaminenpitäisipystyätekemäännopeastimuutamassavaiheessa,ilman,ettäkokoostoskeskuksentoimintahäiriintyypitkäksiajaksi.Mallionsikälikuitenkinkevyt,ettäkokomuualueparaneeilmanmuuallekohdistuvaarakentamista.Mallitukeekaikkeinselkeimminkokokaupunginmittakaavanverkostoatekemälläveto-voimaisemmansolmukohdasta,jossasesijaitsee.

PARA:Itseorganisoituvamoduulimallivastaakaikkeinakuuteimminasuntopulaanerittäinedullisinkei-noin.Mallivaatisitoteutuakseenselkeänjayksinkertaisenrakentamissäännöstön,sekäytimekkäänbrän-däyksen.Mallinvaikeapuolionsenvaatima”yleisönhyväksyntä”hyvinyksityiskohtaisissakinpiirteissä,jaseonmahdollisestihiemankonfliktialtis.Toisaaltasenvaloisapuolion,ettäsemyöstarjoaakaikkeinvälittömimminhyötyätavallisellejoolemassaolevalleasumiselle.Mallionaidostiitseorganisoituvajanoudatteleeemergenssilletyypillisiäyksinkertaisiasääntöjämuodostaakseenosiaansuuremmankoko-naisuuden.

MITO:Mallinsuuruusluokkaesitetyssämittakaavassamuuttaisialueentäysin.Kolmestamallistakaik-keinriskialtteinjatödennäköisestihankalinviedäeteenpäin.Toisaaltatarjoaaharkitentoteutettunasel-keitähyötyjäniinmonessaasiassakoskienkokoaluetta,ettämikälierittäinrohkeatäydentäminentulisikyseeseen,voitaisiinkallistuatämänmallinkaltaiseenratkaisuun.Malliedustaahiemansamankaltaistalähestymistapaaaluesuunnitteluun,kuinalkuperäinen1960-luvunsuunnitelmakin,muttamonimuo-toisuudessaanjapaikkaanmukautuvuudessaanseratkaisisiasumisenpaljonviehättävämmällätavalla.Nimittäisinkintätämalliaeräänlaiseksibiomimeettiseksimodernismiksi.

128 129

9 K I I TO K S E T /AC K N OW-L E D G E M E N TS

Tahtoisinkiittääseuraaviahenkilöitävalaisevistakeskus-teluistajaasiantuntemuksesta,jotkaovatauttaneettämäntyönvalmistumisessa:

Iwouldliketothankthefollowingpeoplefortheenlighte-ningconversationsandknowledgethathavegreatlyhelpedbringingthisworktoexistence:

antti ahlavamónica carriço, Movingcities.orgkristof crollasebastien delagrangeharri hagan, tutkimusjohtajaanna johansson,HelsinginEnergiaanssi joutsiniemi, TTYkaisa karilas,KSVemmi keskisarjaleena kisonenterhi kuusisto, KSVilmari lahdelma, professori, TTYhelge lemmetyinen, professori, TTYmikko mutanenbert de muynck, Movingcities.orgvaltteri osara terttu pakarinen,professori,TTYkari piimies,KSV

eero pitkänenanni puolakka,OKDotero santaoja,KSVmari siivola,TASKElauri solinarno stenbäck, TTY,DigiEcoCityjenna sutela,OKDoalpo tani,KSVsatu tarula,KSVtuomas toivonenoras tynkkynentyöhuone 38saara vanialamikko varakas

Erityiskiitoksettyönohjaajalle/specialthankstotheinstructor:markku hedman,professori,TTY

JaAarre-tutkimusryhmälle/andAarreresearchgroup:elina alatalo, kimmo hilliaho, toni husu, satu huuhka, tuomo joensuu, janne järvinen, noona lappalainen, timo silomaa & joonas tähtinen

Suurimmatkiitoksettuesta/biggestthanksforthesupport:noona & lumi, äiti & isä, anna-maria & heidi

130 131

L I I T T E E T1 0Exergiaonenergiantyöhönkykeneväosuus.Systeeminexergiaonsuurinmahdollinenmekaaninentaisenkanssaekvivalent-tinenenergia,jokavoidaantyönäsaadaulossysteemistä,kunsesiirtyyalkutilastatasapainotilaanympäristönkanssa.

Exergiaaovatkokonaanliike-energia,potentiaaliener-giajasähköinenenergiasekämagneettinenenergia.

Seuraavatkaaviot,Global Exergy FlowjaGlobal carbon flow and accumulation, ovathavainnollistusexergianjahiilenkierrostaekosysteemissä,jokarajautuumaapallonilmake-hänyläosanjamaankuorenvälille.

Merkillepantaviahuomioitakaaviossaovatmm.se,ettäkäytänössäläheskaikkisaamammeexergiaonpe-räisinauringosta,muttatoisaaltaesim.merivedessäolevadeuterium,eliraskasvety,sisältäävoimavarojavieläpaljonenemmän,kuinauringostaonsaatavilla.Merivedendeute-riumiaeikuitenkaanosatavielähyödyntää.

Toinenhuomioon,ettäkaikestaexergiastaylipro-senttikatoaamaailmankaatopaikoille.

Kolmashuomioon,ettähiilenkierrossaylivoimai-sestisuurinvastuuonkasveilla.

132 133

Global exergy flow

Global carbon flow and accumulation

134 135

esiintymisjärjestyksessä

[1]helie, mathieu:Emerging the city.EmergentUrbanism,2007http://emergenturbanism.com/2007/10/18/emerging-the-city/

[2]meurman, otto-Iivari: Asemakaavaoppi.RakennuskirjaOy,1947/1990

[3]lehrer, jonah: A Physicist Solves the City. The New YorkTimes,December17,2010http://www.nytimes.com/2010/12/19/magazine/19Urban_West-t.html

[4]helie, mathieu:The Journey to Emergence.EmergentUrban-ism2009http://emergenturbanism.com/2009/03/23/the-journey-to-emergence/

[5]von hayek, friedrich a.:Volume 1-‘Rules and Order’, Law, Legislation and Liberty.UniversityofChicagoPress,1973

[6]jacobs, jane: Death and Life of Great American Cities. ModernLibrary1993[1961]

[7]wolfram, stephen:A New Kind of Science.WolframMedia,2002

[8]helie, mathieu: What is Emergence. Emergent Urbanism2009http://emergenturbanism.com/about/

[9]alexander, christopher: The Phenomenon of Life: Nature of Order, Book 1: An Essay on the Art of Building and the Nature of the Universe CenterforEnvironmentalStructure,2004[10]benyus, janine: Janine Benyus shares nature’s designs. TEDTalks2007http://www.ted.com/talks/janine_benyus_shares_nature_s_designs.html

[11]hooper, rowan: Ideas Stolen Right From Nature. WIRED,2004http://www.wired.com/science/discoveries/news/2004/11/65642

L Ä H T E E T

[12]esikaupunkien renessanssi: Alueellinen kehittämissuunnitel-ma – lähtökohdat, Kannelmäki-Lassila-Pohjois-HaagaKaupunk-isuunnitteluvirasto25.2.2010http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnit-telulautakunta/Suomi/Esitys/2010/Ksv_2010-02-25_Kslk_07_El/5AF3F68B-1D0A-474F-997F-4388889378A0/Lansi_raportti.pdf

[13]prince-ramus, joshua, croxton, randolph & toivonen, tuomas: Green buildings won’t save the planet . CNN, 2010http://edition.cnn.com/2010/OPINION/08/17/ramus.ar-chitect.sustainable/#fbid=D9FKC1MzTTY

[14]vapaavuori, jan: Yhdyskuntarakenteen hajoaminen lisää ruuh-kia.MielipidekirjoitusHS26.10.2010

[15]oregon state university extension service: How Have Land-Use Regulations Affected Property Values in Oregon? Spe-cialReport,2007http://extension.oregonstate.edu/catalog/pdf/sr/sr1077-e.pdf

[16]vander vliet, amy: Portland Metro Area: A Look at Recent Job Growth.OregonEmploymentDepartment,2007http://www.qualityinfo.org/olmisj/ArticleReader?itemid=00005735

[17] o’malley greenburg, zack: America’s Safest Cities. Forbes26October,2009http://www.forbes.com/2009/10/26/safest-cities-ten-life-style-real-estate-metros-msa.html

[18]oslo declaration: Climate Change and Urban Design. Coun-cilforEuropeanUrbanism,2009http://www.ceunet.org/oslodeclaration.html

[19]ogata, noboru: Spatial Demography of the Tokyo Metropolitan Area.GraduateSchoolofGlobalEnvironmentalStudies,KyotoUniversityhttp://www.hgeo.h.kyoto-u.ac.jp/ogata/mapRaster2/to-kyo/index-e.html

[20]helsinki alueittain:Kallion peruspiiri. Helsinginkaupungintietokeskus,2005http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/301Kallio.pdf

[21]harris, trevor:Houkutteleva ja ohjelmallinen täydennysrak-entaminen (HOT-R)KaupunkisuunnitteluseminaariIII,30.syyskuu2009http://www.ouka.fi/tekninen/kaavoitus/seminaarin_esit-ykset/kaupunkisuunnitteluseminaari_III_muistio.pdf

136 137

[22]tilastotietoja helsingistä: Helsinki 2005.Helsinginkau-pungintietokeskus,2005http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/301Kallio.pdf

[23]murto-laitinen, riitta & savolainen, ossi: Rakennemal-lit osana maakuntakaavan uudistamista. UudenmaanLiitto10.6.2010http://www.uudenmaanliitto.fi/files/2806/Riitta_Murto-Laitinen_Ossi_Savolainen_Kauppa_osana_uudenmaan_maakuntakaavan_uudistamista_ja_rakennemalleja.pdf

[24]sädevirta, sirkka: Kontula, lähiö itä-Helsingissä, Toimintojen ja liikenteen selvitys.HelsinginKaupunkisuunnitteluvirasto1996

[25]vuori, pekka & peuranen, eeva-kaisa: Helsingin Väestöen-nuste 2007–2040. Helsingin Kaupungin Tietokeskuksenverkkojulkaisuja2006http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/06_09_26_vuori_vaestoennuste2007_2040_vj30.pdf

[26]mellunkylä-lehti 1/2009: Ostareiden Helmihttp://www.kontulanostari.com/ajankohtaista.html

[27]helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta: Jokeri 2 -bus-silinja liikenteeseen vuonna 2012.HelsinginKaupunkisuun-nitteluvirasto 17.6.2010http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvi-rasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Ksv/fi/Uutiset/Tiedote_44a_2010

[28]hsl reittiopas:Hiilidioksidipäästöt ja laskentaperusteet,Kontulankaari 1, Helsinki - Erottaja, Helsinkihttp://www.reittiopas.fi/fi/co2Info/?routeStart=Kontulankaari%201,%20Helsinki&routeEnd=Erottaja,%20Helsinki&lengths=14.8:14.8:14.8&walks=1.1:1.1:1.1&emissions=0.15:0.15:0.15&absDistance=10.92&returnUrl=%2Fen%2F%3Ffrom%3Dkontulankaari%25201%26to%3Derottaja%26hour%3D09%26minute%3D00%26timetype%3Ddeparture%26day%3D13%26month%3D12%26year%3D2010

[29]co2-raportti: Jätteiden kierrätys ei toimi Suomessa. TVO2010http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2145

[30]paukku, timo:Nanosuodatin nappaa 99,97 prosenttia hiukka-sista.Helsinginsanomat7.12.2010

[31] bjarke ingels group: Yes is more - an archicomic on architec-tural evolution.Evergreen,2009

[32]martinotti, guido:A City for Whom? Transients and Public Life in the Second-Generation Metropolis. Sage Publication,1999

[33]ala-arkkitehdit:Kirjava satama, Helsingin Eteläsataman ran-ta-alueiden ideasuunnitelma ja käytön konsepti.Helsinginkau-punkisuunnitteluvirasto2008http://www.hel2.fi/ksv/press/kirjavasatama/pdf/kirjava_satama.pdf

kuvalähteet

Kaikkikuvatjapiirustukset:pekka tynkkynen

Paitsi:

Kuvat1,7,10,11ja20,google earthKuva2,archizoom associatiKuva3,stephen wolframKuva4,aleksandar rodićKuva5,tuntematonKuva6,max-planck-institut für astrophysikKuva8,spieKuva9,university of cambridgeKuvat12,13,14ja15,bingKuva18ja19,rebuilding 2.0, low2noLiite,130ja131,standford university, global climate & energy project

138 139

LähiönemergenssiEnergiatehokas täydennys-

rakentaminen kasvavan

metropolin lähiöön

-Case Kontula

PEKKA TYNKKYNENTampereen teknillinen yliopistoRakennetun ympäristön tiedekunta2011

Tutkimus on avaus emergenssinä tunnetun ilmiön ja ur-baaneiden systeemeiden kompleksisuuden liittämises-tä 21. vuosisadan täydennysrakentamiseen. Tarkastelun keskipisteenä on kasvavan metropolin laidalla sijaitseva lähiö, jonka potentiaali vaikuttaa olevan valtava. Lähiön täydentäminen liitetään suoraviivaisesti kysymykseen koko kaupungin suunnittelun suurista linjoista, joita pun-nitaan energiatehokkuuden ja todellisen ekologisuuden kannalta. Lähiön analyysin pohjalta, emergenssin pohdin-ta taustavaikuttimena, tutkimuksessa siirrytään sovelta-maan muista mittakaavoista ja luonnonlaeista peräisin olevaa informaatiota alueen täydentämisen lähtökohdik-si. Tekijän tausta algoritmisen arkkitehtuurin parissa työskennelleenä suunnittelijana ja kiinnostus systeemei-hin, luonnontieteisiin ja kaupunkeihin luovat pohjan tut-kimuksen lähestymistavoille.

Työ on tehty monialaisessa Aarre-lähiötutkimusryhmässä, joka toimiipääasiassa Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio EDGE:n kautta.

Lä

hiö

n e

me

rg

en

ss

i Pekka Tynkkynen