larissa franz-koivisto: maahanmuuttajataustaisen vammaisen lapsen ja hänen perheensä palvelut...

MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN VAMMAISEN, ERITYISLAPSEN JA HÄNEN PERHEENSÄ PALVELUT KUNNASSA

Jyväskylä 27.9.2016

Larissa Franz-KoivistoVTM, projektipäällikkö

JOKAISELLE ON PAIKKANSA

VAMMAISTEN LASTEN JA NUORTEN YHDENVERTAISUUDEN SAAVUTTAMINEN YHTEISKUNNASSA

•Vamlas on välittävä, rohkea ja

osaava.

Vamlas lyhyesti•Perustettu v.1889 edistämään vammaisten lasten ja nuorten koulutusta ja työllistymistä

•Tänään asiantuntija- ja kehittäjä:–Mikonkadun keskustoimistolla 10 työntekijää–Kehittämishankkeita, koulutusta, vaikuttamistyötä

•Lauttasaaren opiskelija-asunnot – Yhteistyö HOASin kanssa, 22 asuntoa– n. 20 työntekijää

•www.vamlas.fi

http://www.vamlas.fi/

Miltä tulevaisuus näyttää?

Integraatiopolitiikat Euroopassa •ranskalainen sulauttamis- ja assimilaatiopolitiikka

•saksalainen eriytetty vierastyöläisiin perustuva politiikka

• Iso-Britanian ja Ruotsin Multikulturatistinen malli

(Pasi Saukkonen 2013)

Todellisuus Suomessa • Ulkomaalaistaustainen määritelmä

”jos jompikumpi tai kummatkin vanhemmista ovat syntyneet muualla”

Yleisemmin tarkoitetaan maahanmuuttajalla henkilöä, joka on muuttanut maasta A maahan B

Suomessa ulkomaalaisten osuus väestöstä 5.9% (2014) Pääkaupunkiseudulla n. 15%

Maahantulon syyt:

• Perhesiteen perusteella (Suomessa 70 000 perhettä, joissa toinen vanhemmista ulkomaalainen 2014) • Työperäinen maahanmuutto• Pakolaisuus

Kiintiöpakolaisena 750/1050 (2014,2015) / 750Turvapaikanhakijoina n. 3000 – 4000 vuosittain koko 2000-luvun / Vuosi 2015 32 500 Tänä vuonna 2016 arvioidaan tulevan n. 10 000

• ”Paperittomien” määrä kasvussa raaka arvio Suomessa n. 4 000 – 8 000 (THL selvitys 2014 oli n. 3 500) • EU (lehdistötoimisto) on arvioinut Euroopan Unionin alueella n. 4,5 – 8 milj / Arviot ennen pakolaiskriisiä!

05/01/2023 7

Maahanmuuton tärkein syy sukupuolen mukaan, prosenttia ulkomaalaistaustaisesta 15–64-vuotiaasta väestöstä vuonna 2014, %Lähde: UTH-tutkimus (Ulkomaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointitutkimus, THL, 12/2015)

Perhesyyt Työ Pakolaisuus Opiskelu Muu syy0

10

20

30

40

50

60

7066

12

8 7 7

42

24

13 14

8

54

18

11 108

Naiset Miehet Yhteensä

05/01/2023 Tämä on alatunniste eli footer 8

Paperittomaksi tullaan •kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen•kielteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen•viisumin tai oleskeluluvan umpeuduttua• joskus oleskelulupaa ei ole haettu ollenkaan

Lähde: Paperittomat-verkosto (www.paperittomat.fi)


Paperittomat yhä kasvava joukko •Pohdittava, miten hoidetaan näiden henkilöiden majoitus, terveydenhuolto, koulun käynti ja taloudellinen tilanne?

•Valtakunnan tasolla odotetaan ohjeistusta toimeentulon myöntämisestä kiistellään, mikä on minimi terveydenhuolto Koulun käynti lapsille turvattava ollaan päädytty, että vakinaisen asunnon puute ei ole

automaattisesti lastensuojeluasiakkuus (vrt. romani-keskustelut)

Maahanmuuttajan byrokraattinen prosessi

Oleskeluluvan hakeminen

Ensimmäisen oleskeluluvan hakemus - lähtömaassa tai lähimaassa Suomen lähetystöön- vain turvapaikanhakijat rajalla tai poliisilleJatkoluvat poliisille

Oleskelulupa

Maahanmuutto-viraston päätös- mahd. valitus hallinto-oikeuteenEU-kansalaisilla poliisin rekisteröinti

Kunnan asukas

Asunto oltavaAsumisen pysyvyysMaistraatti (väestörekisteriin)

Suomalainen sosiaaliturva

Haetaan KELAltaKELAn päätösYleislinja, että em. Maistraatin päätöksessä arvioidaan pysyvyys

TerveyskeskusPääsy tavalliseen terveyden-huoltoon

Normaalipalveluperiaate

Suomalaisen kotouttamispolitiikan olennaisin linjaus on normaalipalveluperiaate.

”Maahanmuuttajien tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi ei ole ollut tarkoitus perustaa erillisiä pysyviä organisaatioita, vaan palvelut tulee järjestää siten, että viranomaiset huolehtivat niistä omilla toimialoillaan.”Pakolaisasiainneuvottelukunta ja pakolais- ja siirtolaisuusneuvottelukunta 1989; 1994

12

Käytännössä mitä tapahtuu •Kotouttamispalvelut (3-5 vuotta) •Yhdennetty sosiaalityö erillisissä maahanmuuttajapalveluissa (Turussa ulkomaalaistoimisto) tai osana kunnan peruspalveluita

•Normaalipalveluperiaatteen mukaisesti kiinnittyminen kunnan peruspalveluihin

Multikulturalismin teoria ja käytäntö ei Suomessa vielä kohtaa!Kantaväestön ja yhteiskunnan instituutioiden kuten erilaisten palvelulaitosten tulisi osallistua kotoutumiseen ja ottaa maahanmuutto ja sen seuraukset toiminnassaan huomioon

Ihmisen kotoutumisen onnistuminen mitataan ensisijaisesti sellaisilla välineillä kuin työllisyys, suomen tai ruotsin kielen taito, riippumattomuus sosiaaliturvasta sekä kantaväestöön ulottuvat sosiaaliset verkostot

(Pasi Saukkonen, 2013)

ETU-hanke (2013 -2015)•Tavoitteena on edistää ja tukea maahanmuuttajataustaisen vammaisen lapsen ja hänen perheensä kokonaisvaltaista kotoutumista.

•Hankkeen aikana tutkitaan olemassa olevia palvelupolkuja ja kehitetään kokonaisvaltaista kotoutumista kaksisuuntaisesti. (asiakasnäkökulma, selvitys)

•Pilottikuntina Helsinki ja Hyvinkää.•RAY rahoittajana

Hankkeessa toteutettu selvitys •Miten eri tavoin kunnat ovat järjestäneet palvelut maahanmuuttajaperheille, joissa on vammainen lapsi?

•Millaisen arvion kuntien työntekijät antavat kyseisen asiakasryhmän palveluista kunnissa?

•Minkälainen rooli kolmannella sektorilla on palveluiden toteuttajana?

•Toteutus yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa

AINEISTO•Kysely sataan kuntaan, joissa on Tilastokeskuksen väestötilaston (2014) mukaan kirjoilla eniten ulkomaalaistaustaisia

•Kysely lähetettiin sähköpostitse vammaispalveluihin sekä maahanmuuttoyksikköön tai maahanmuuttoasioita hoitavalle henkilöstölle

•Vastauksia 58 kunnasta (N=67)•Kysely toteutettiin lokakuussa 2014.

Tuloksia• Asiakkuus jakaantunut usealle eri toimijalle

- Asiakasprosessin hallinta (SHL muutos) • Kieli- ja kulttuurikysymykset herättävät kysymyksiä

•Pääasiassa kuitenkin koettiin, että palvelut vastaavat asiakasryhmän tarpeisiin

•Viranomaisyhteistyö ja kolmassektori

19

Kaksisuuntainen kotoutuminen

Kotoutuja

Järjestöt ja yleishyödylliset

toimijat

Edistävät, ehkäisevät ja

korjaavat sosiaali-ja terveyspalvelut

20

Kolmas sektori yhä vaikuttavammaksi!

TEM:ssä on käynnistynyt strategian ja toimintasuunnitelman tekemistä kolmannen sektorin roolista kotoutumisen edistämisessä

Taustatyötä Osallisena Suomessa-hankkeessa, ml. Hannele Lautiolan selvitys – Kumppanuutta kotouttamisen kentällä, 2013

21

Kolmannen sektorin eri rooleja Suomessa Lautiola, 2013

• 1. Vertaistukea, kuuluminen yhteisöön, harrastus• 2. Neuvontaa, vapaaehtoista suomen kielen opetusta• 3. Joku palvelu tai osuus, jonka viranomainen hankkii esim. työvalmennus, koulutuspaketti

• 4. Jäsenten ääni /maahanmuuttajan ääni ja näkökulma viranomaisen palvelusta

• 5. Kannanotto yhteiskunnallisiin kysymyksiin, “järjestön tehtävä uudistusten edistäjänä”

Perheet

• 10 perhettä kahdesta pilottikunnasta• Heterogeeninen ryhmä, jolla yhteistä maahanmuuttajatausta ja lapsen / lasten jonkinlainen vamma tai erityisen tuen tarve

• Eroja maahanmuuttajuuteen liittyvissä tekijöissä, yksilö-ja perhekohtaisissa tekijöissä sekä kokemuksellisissa tekijöissä

• Ohjautuneet pääosin pilottikuntien sosiaali-ja terveyspalveluiden kautta

22

Perhetyö

•Laaja-alaista tukea ja ohjausta perheille, fokus toimijuuden ja vuorovaikutuksen tukemisessa sekä kotoutumisen edistämisessä

•Perheiden ääni ja kokemukset kuuluviin; lähdesuojattu dokumentaatio

siirtynyt Kuntoutussäätiölle jatkoanalyysiin

23

24

Maahanmuuttajataustainen perhe, jossa on erityistä tukea tarvitseva lapsi

• Moninkertainen vähemmistö? (mielenterveysongelmat, luku-ja kirjoitustaidottomuus…)

• Kotoutumisprosessi on psykososiaalisesti haastava prosessi, johon vaikuttavat tekijät ennen ja jälkeen muuton, tekijät prosessin aikana ja henkilökohtaiset tekijät sekä kokemukset.

• Kohderyhmällä useita samanaikaisia prosesseja • Psykososiaalinen kuormitus kertaantuu.• Liika kuormitus vaikuttaa kotoutumiseen; motivaatio, konkreettinen este

Miltä palvelut näyttäytyivät perheiden näkökulmasta?

•Suuri määrä toimijoita (kolmas sektori?)•Viranomaisen/toimijan epäselvät, rajatut roolit•Palvelut eriytyneitä, kokonaisvaltainen lähestymistapa puuttuu

•Päällekkäiset prosessit erityisen haasteellisia •Oletetaan kohderyhmän tietävän diagnoosista ja mahdollisista palveluista

•Vuorovaikutus ja annettu tieto joskus esteellistä, poissulkevat käytännöt

•Palvelujen joustamattomuus, universaliteetti•Palveluiden erityisyys, kulttuuristaminen

25

Kohtaamisen avaimia•Kysy, älä oleta (kunnioittava uteliaisuus)•Kunnioita, älä aliarvio•Tue toimijuutta, älä tee puolesta•Näe voimavaroja ja nosta niitä esille•Huomioi yksilölliset erot, älä yleistä•Näe kokonaisuus, älä siirrä vastuuta •Muista erilaiset toimintatavat, älä pidä asioita itsestään selvinä

27


Hankkeesta nousevia suosituksia ja parannusehdotuksia palveluiden järjestämiseen

1) Siirtyminen perhekeskeiseen ja kokonaisvaltaiseen työskentelytapaan huomioiden kuitenkin asiakkaan yksilöllisyys.

vaikuttavat tekijät ennen (esim. sosioekonominen tausta) jälkeen muuton (esim. vastaanottavan yhteiskunnan

monikulttuurisuuspolitiikka) tekijät prosessin aikana henkilökohtaiset tekijät sekä kokemukset (esim. trauma-ja

syrjintäkokemukset).



2) Huomion kiinnittäminen vuorovaikutukseen ja sen vastuullisuuteen sekä vaikuttavuuteen.

selkosuomi, selkokieli tulkki vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät kirjallisen materiaalin tarkoituksenmukaisuus vs.

toiminnallisuus saavutetun kielitaidon tukeminen sekä arvostaminen.



3) Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen yksilö-ja yhteisötasolla.

objekti vs. subjekti



4) Kiinnitettävä erityistä huomiota työn ja asiakkaiden toimintaympäristöjen tasa-arvoisuuteen ja syrjimättömyyteen.

esteettömät käytännöt (sähköinen asiointi?) työn arvopohja (asiakasryhmien eriyttäminen työntekijöiden

välillä?)



5) Kolmannen sektorin hyödyntäminen resurssina ja mahdollisuutena

erityisosaamisen tunnistaminen kohderyhmän kiinnittäytymisen mahdollistaminen ja tukeminen kolmannen sektorin toimintaan

33

Lähteet

• Saukkonen, Pasi (2013) Erilaisuuksien Suomi, Vähemmistö- ja kotouttamispolitiikan vaihtoehdot, Gaudemus

• Laitiola Hannele (2013) Kumpanuutta kotouttamisen kentillä, Osallisena Suomessa – hanke

• Lasten, nuorten ja perheiden palveluja, yhteensovittava johtaminen (2013) THL

• Kuntoutus-lehti 1/2016 Vammaisen lapsen ja hänen perheensä kotoutumisen tuki, Franz-Koivisto puheenvuoro/artikkeli

• Vuorento & Franz-Koivisto (2016) Maahanmuuttajataustainen vammainen lapsi ja hänen perheensä sosiaalipalveluiden asiakkaana kirjassa Kansainvälinen sosiaalityö

• Suomen pakolaispolitiikka, Pakolaisasiain neuvottelukunta 1989: sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 3/1989.

• UNHCR Resettlement Handbook, UNHCR 2004

Kiitos

larissa franz-koivisto: maahanmuuttajataustaisen vammaisen lapsen ja hänen perheensä palvelut...

Education