Leansuunnittelunohjaus

Kirjoittajat:

ProfessoriOlliSeppänen,Aalto-yliopisto(olli.seppanen@aalto.fi)

TohtorikoulutettavaDIPetteriUusitalo,Aalto-yliopisto

Rahoitusjatyöryhmätyöskentely:

Visio2030-konsortio1

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkittiin suunnittelunohjauksen nykyisiä kansainvälisiä parhaita käytäntöjä sekä suunnitte-lunohjauksennykytilaaSuomessa.Tutkimuskysymyksinäolivat:1)Mitentuotantoaikataulujaresurssipohjai-nensuunnitteluaikataulupitääyhdistääjasuunnitella2)Mitenvähennetäänsuunnittelunhukkaajauudel-leentekemistä?3)Mitenmääritetäänpäätösaikataulu?(viimeinenvastuullinenpäivämäärä?)4)Mitensuun-nitteluaikataulutetaantarvittavantiedonpohjalta(eidokumenttien)5)Paljonkotarvittavaatietoavoistan-dardoidaesim.hankintapaketeittain?6)Mitenratkaistaanaikatauluongelmiajamitenennustetaansuunnit-teluaikataulua?

NykytilantutkimusSuomessapaljasti,ettäkehitettävääsuunnittelunohjaukseenliittyenonrunsaasti.Tutki-musosoittaa,ettäleansuunnittelunohjauksenmenetelmiäonjolaajastihyödynnettykansainvälisestijaosinSuomessakin.Leaninteknisemmistämenetelmistälöytyyvalmiitavastauksiakysymyksiin1-4.Ongelmienrat-kaisussa(kysymys6)kysymysonavoimenkulttuurinjaluottamuksenkehittämisestä.Leaninsosiaalisiapro-sessejahyödyntäenvoidaanparhaitenvaikuttaarakennushankkeeninformaationvirtojentehokkuutteen.Li-säksisosiaalisillamenetelmilläonmerkittäviäpositiivisiavaikutuksiaosapuoltenvälisenluottamuksensyn-tyynjaylläpitoon.

Tutkimuksentausta

Rakennushankkeiden kokonaiskestoa on uudem-missa hankemuodoissa lyhennetty limittämälläsuunnittelujatuotanto.Vaikkatämäonkinlyhen-tänyt kokonaiskestoja, limittäminen aiheuttaaedelleen useita ongelmia. Tuotannon näkökul-mastasuunnitelmatovatuseinmyöhässätainiistäpuuttuuhankinnantaityönvaatimattiedottaine

1TutkimuksentoteutuksessajaraportoinnissaonollutmukanaAalto-yliopistonRakennustekniikanlaitoksenVISIO2030tutkimushankkeenyrityskumppaneidenedustajiaseuraavistayrityksistä:YIT,Skanska,Haahtela,Lipsanen,A-Insinöörit,LemminkäinenInfra,Granlund,SRV,Trimble,Fira,ParmaConsolis.

ovatkeskenäänristiriitaisia.Suunnittelunnäkökul-mastaurakoitsijakiirehtiikokoajankaikkiapiirus-tuksiaeikäosaakertoariittävänhyvin,mitätarvi-taanjamilloin.Toisaaltaontunnesiitä,ettävaadi-taantietojaaiemminkuinniitätodellatarvitaan.

Nämä erilaiset näkemykset suunnittelunohjauk-sen ongelmista liittyvät erityisesti tuotannon jasuunnittelun eroihin. Tuotanto on luonteeltaansuoraviivaisempaa.Onselvää,ettäeivoidavalaa

ennenraudoitustajamuottityötä.Tuotannonriip-puvuudet ovat helposti määriteltävissä ja toteu-tuma objektiivisesti todennettavissa. Suunnitte-lussa riippuvuuksiaon vaikeampimäärittää.Mo-netsuunnittelutehtävätovatluonteeltaaniteratii-visia jariippuvuudetmuodostavatkehiä (tehtäväA:ntietoonlähtötietotehtävälleB,muttatehtäväB:ntulostatarvitaantehtäväA:nloppuunsuunnit-teluun). Minkä tahansa suunnittelutehtävän voialoittaaolettamalla lähtötiedot.On vaikeampaamuistaapalatasuunnitelmaan,kunlähtötiedotonoikeastivarmistettu.Suunnittelunvalmiusastettaja jäljellä olevaa työmäärää on vaikea arvioida.Muunmuassanäistäsyistäsuunnitteluaeivoihal-litaihansamallatavallakuintuotantoa.

Asiaahankaloittaase,ettäsuunnitelmiintarvitaanjatkuvastierisyistämuutoksia.Rakennushankkeetkäynnistetään usein vailla tietoa ensikäyttäjistä.Projektinkestotovatpitkiäjatilaajienjakäyttäjienymmärryshankkeestaerityisestialkuvaiheessavoiolla alhainen. Kun käyttäjät ovat selvillä ja osa-puolten ymmärrys lisääntyy, alkaa tulla tarpeitamuutoksille.Tyypillisestitässävaiheessaollaanjoaika pitkällä suunnittelussa tai jo toteutusvai-heessa.Muutostenhallintaonvaltavahaasteny-kyprosessissa.Päätöksentekolähteeasiakkaanlii-ketoiminnasta eikä usein etene rakennushank-keenedellyttämällävauhdilla.

Tilannettaeihelpotaeri suunnittelualojen tehtä-vienepäselvätrajanvedotjavajavaisestimääritel-lytvastuut.Suunnittelullaonmoniaasiakkaita,joi-denääniä tulee kuunnella ja joiden tarpeetovatuseinristiriidassakeskenään.

Koska ongelma on erittäin vaikea ja epäselvä,suunnittelunjohtamineneiolekehittynytsamallatahdilla kuin esimerkiksi tuotannon johtaminen.Suunnittelun tuloksetovatmonimutkaisia, keski-näisriippuvaisiajaalttiitahitaillepäätöksille.Linkkisuunnittelunjatuotannonvälilläonmyösherkkävirheille ja väärintulkinnoille joka lopulta johtaaarvonlaskemiseen,aiheuttaariitojajalisätöitä.

Pohjimmiltaan kyse on informaatiovirran laa-dusta.Kuninformaatiovirranlaatuheikkeneepro-jektista toiseen, niin budjetin ja aikataulun poik-keamatkasvavat.Toisinsanoen,neprojektitjoissaonsulavainformaatiovirta,vaikuttavatolevanva-kaampiakuinneprojektitjoissainformaatiovirratovat keskeytettyjä ja tehottomia. Ne projektit,joissa on huono informaation virtaus, ovat hei-komminennustettavianiinprojektin kestonkuinbudjetin saavuttamisen suhteen. (Tribelsky andSacks2010)

Tietomallintamisellaonratkaistuosaongelmiavi-sualisoimalla ne ja helpottamalla suunnitelmienymmärrettävyyttä. Kyse on kuitenkin enemmänsosiaalisesta japrosessiongelmasta, jotateknolo-giapelkästääneiratkaise.Tutkimuksetosoittavat,että kommunikaation ja tiedon viestintä raken-nuksen suunnittelunjohtamisessa parantavatyleistätehokkuuttarakennusalalla.Leansuunnit-telun,rakentamisenjaBIM:inyhteyttäonkintut-kittulaajastiviimevuosina.

Tämäntutkimuksentavoitteenaoli selvittää leansuunnittelunohjauksen parhaat kansainvälisetkäytännöt. Samalla tutkimusryhmä selvitti suun-nittelunohjauksen nykytilanteen Suomessa haas-tattelemallaVisio2030–konsortionjäsenyritystensuunnittelunohjauksestavastaaviahenkilöitä.Par-haitakäytäntöjätestattiincase-hankkeissa.

Tutkimustoteutettiinkolmessaosassa.Ensimmäi-sessävaiheessasuoritettiinsuomalaisensuunnit-telunohjauksennykytilanteenselvityssekäkirjalli-suustutkimus. Kirjallisuustutkimukseen valikoituinoin50kansainvälistäartikkelia,jotkakäsittelivätlean suunnittelunohjauksenprosesseja tai työka-luja.

Toisessa vaiheessa kirjallisuustutkimuksen tulos-tenperusteellavalittiinnealueetmaailmasta,joi-hintehtiinhaastatteluja jaminicaseja.Tämän li-säksi työryhmäosallistuiTallinnassa järjestettyynLean forumiin ja IGLC konferenssiin Kreetalla.Tässävaiheessatutkimustapyrittiinselvittämään

pääkonseptit,järjestelmätjatyökalut,joitayrityk-setkäyttävätsekätutkianiihin liittyviäkokemuk-sia.

Haastatteluja varten laadittiin 25 vakiokysymyk-senlista.Tutkimusryhmäsuoritti14semistruktu-roituahaastatteluaneljässämaassa(Suomi,Norja,Yhdysvallat/KaliforniajaBrasilia).ErityisestiNorjajaKaliforniavalikoituivatkohteiksikoskakyseisissämaissa on raportoitu useita menestyksekkäitäcase-hankkeitalean-kirjallisuudessa.

Kansainvälistencase-hankkeiden,haastatteluidenjakirjallisuudenperusteellatunnistetutsuunnitte-lunohjauksen työkalut jamenetelmät luokiteltiinkolmeen ryhmään menetelmien ominaisuuksistariippuen.

1. Sosiaalisetprosessit2. Menetelmät3. Työkalutjateknologiat

Yhdistetty lista esiteltiin Visio 2030 –konsortionyrityksille ja tutkimuksen kolmannessa vaiheessakäynnistettiin Visio 2030 ohjausryhmän jäsenyri-tystenomatcase-hankkeetjoissatestattiinyritys-tenitsensävalitsemialeansuunnittelunohjauksentyökaluja ja menetelmiä. Case-hankkeita oli tar-koitus tehdä Visio 2030 –konsortion ohjausryh-män yritysten kanssa: Haahtela, Skanska, A-Insi-nöörit,RakennusliikeLipsanenjaYIT.Kaikkiyrityk-set valitsivat omissa case-hankkeissaan testatta-vat työkalut, mutta käytännössä hankkeita eisaatuliikkeelleodotetustijakokemuksiasaatiinlä-hinnäHaahtelanjaSkanskanhankkeista.

Tulokset

SuunnittelunohjauksennykytilaSuomessa

Nykytilanjasuomalaistenasiantuntijoidenhavait-semien haasteiden selvittämiseksi haastateltiinerikoistyönä8suomalaistasuunnittelunohjauksenasiantuntijaasekäurakoitsija-ettäsuunnitteluyri-tyksistä. Tässä esitetään kooste haastattelututki-muksentuloksista.

Yleisesti todettiin, että suunnittelulle ei oleyleensä varattu riittävästi aikaa. Toisaalta hyväviestintäjaavoimuusmahdollistavatsen,ettätiu-kempikin aikataulu saadaan toimimaan. Aikatau-luunsitoutuminenonmyösheikkoaeikäsitäseu-rata samalla tasolla kuin tuotantoaikataulua.Suunnittelutoimistot eivät voi varata riittäviä re-sursseja, koskaaikataulut venyvätmuiden toimi-joiden osalta. Resurssipohjaisia suunnitteluaika-taulujatehdäänvastakriisiniskettyä.

Viestinnässä ja yhteistyötaidoissakoettiinolevanpaljon kehittämisen varaa. Urakoitsijoiden mie-lestä suunnitelmat ovat virheellisiä, puutteellisiajatoteutuskelvottomiaeikäniitäoletehtypalvele-maan työmaata. Lisäksi pääsuunnittelija ei ohjaasuunnitteluariittävästivaanurakoitsijanprojekti-päällikkö joutuuottamaanpääsuunnittelijan teh-täviä. Suunnittelijan näkökulmasta urakoitsija eiuseintuotodellistalisäarvoasuunnitteluratkaisui-hin vaan pitää kokouksia välttämättömänä pa-hana.Yhteistyönsijastaonpanostettuenemmändokumentointiin. Kirjauksia tehdään runsaastimahdolliseen riitaan varautuessa. Kokouskäytän-nötovattyypillisestiperinteisiäeliyksihenkilöää-nessäjaloputhiljaasensijaanettäongelmiarat-kaistaisiinyhdessä.Näistävastauksistanäkyy,ettärakentaminenonedelleenmatalanluottamuksenala.Tarvitaanaktiivisempaaongelmistakeskuste-luajaniidenesiinnostamistasekäselkeääpriori-sointia(eikaikkiensuunnitelmienjatkuvaakiireh-timistä).

Muutostaonkuitenkinilmassa.Haastatellutsuun-nitteluosapuoltenedustajatkorostivatsuunnitte-lijoidentarvettaollaaktiivisiajaennakoidapidem-mälle.Nähtiin tarvettasystemaattisemmalle, tie-toonperustuvalleohjaukselle.Muiltatahoiltatu-levaohjausonliianjälkijättöistä,jotensuunnitte-lijoiden täytyy itse alkaa ohjata omaa tuotanto-aan.

Uusia toimintatapoja on jo käytössä Suomessa.BIM on laajalti käytössä ja mahdollistaa tiedonsuunnittelun sen sijaan, että aikataulutetaan jasuunnitellaan piirustuksia. Interaktiiviset yhteis-työtapaamiset Last Plannerin hengessä ovat joSuomessa arkipäivää.Osallistujilla on lista tarvit-

semistaanlähtötiedoistajatyöjärjestyksetsuunni-tellaan yhteisöllisesti. Hukan vähentämiseksi jakommunikaationparantamiseksion jouseinkäy-tössäBigRoom,jonkahavaittiinpoistavantodellapaljonsähköpostienodottelua.Hukkaavoisihaas-tateltujenmukaanvähentäämyösvakioimalla,li-mittämälläsuunnittelutehtäviäriippuvuudethuo-mioiden, osallistamalla toimittajat suunnitteluunsekälisäämälläyhteistyöistuntoja.

Johtopäätöksenäkehittämisenvaraaonrunsaastierityisestiviestinnässä ja luottamuksensynnyttä-misessäsekäsuunnittelijoiden jaurakoitsijanyh-teistyössä. Aikataulujen laatiminen yhteistyössä,lähtötietotarpeiden avoin kommunikointi ja on-gelmiennostaminenesilleajoissa janiistäraken-tavasti keskustelu ratkaisisivat monia suunnitte-lunohjauksen ongelmia ja vähentäisi hukkaa. Onhelpompi sitoutua aikatauluun, joka on yhdessäsuunniteltukuinaikatauluun,jokaonylhäältäan-nettu ja työn tekijöiden mielestä mahdoton to-teuttaa.Oikeasuuntaisiaasioitaonkuitenkinjote-keillä.Tietomallipohjainensuunnittelu,BigRoomjaLastPlannerinkäyttöovatjoyleistymässäsuun-nittelunohjauksessa.

Kirjallisuustutkimus

LastPlannerSystemiä(LPS)ontutkittupaljonleanyhteisön toimesta jaonkäytössä laajasti tuotan-non ohjauksessa. Viime aikoina on alettu rapor-toidasenkäyttöäsuunnittelunohjauksessa.Kirjal-lisuudenmukaanLastPlannervähentäähukkaajaprosessinvaihtelevuutta jasaaprojektinosapuo-let sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. Collabora-tivePlanninginDesign(CPD)onnorjalaisenraken-nusyrityksen Veidekken mukautettu versio LastPlannerista suunnittelunohjaukseen. Menetelmäkeskittyy yhteistoiminnalliseen suunnitelmientuottamiseenjapäätöksenteonprosessiin.Tekni-sen suunnittelun ja koordinoinnin lisäksi, LPS jaCPDnostavatesiinuudenlaisentarpeensosiaalis-tenprosessienhallintaan.

Onkehitettymuitakinsosiaalisiaprosesseja,joillavoidaanparantaaosapuoltenvälistäyhteistoimin-nallisuutta.BigRoomonesim.työmaallasijaitseva

tila jokamahdollistaa suunnittelijoiden, rakenta-jienjatilaajanyhteisentyöskentelynniidenongel-mienratkaisuun,jotkavaativattiivistäkanssakäy-mistäkaikkienosapuolienkanssa.Päällimmäinentavoiteonparantaatiiminyhteistyötätehokkaallaintegraatiolla. Co-location (Kuva 1) tuo kaikki tii-minjäsenetyhteenjasamaanfyysiseentilaan.Pa-rashyötysaadaan,kuntiiminjäsenet,joillaonriip-puvuussuhteitarakennusosienja/taitehtävienvä-

lillä, työskentelevät työmaan toimistotiloissa lä-hellätoisiaaneliklustereissasensijaan,ettäjakau-dutaan työmaatoimistoon esim. yrityksittäin. BigRoom –tapaamisia pidetään määrävälein, muttaCo-locationonolennainenosatiiminjäsentenjo-kapäiväistä työskentelyä. Co-location tehostaaprojektitiimininformaatiovirtaavähentämällähu-kattuaaikaa, jotakuluuajantasaisen tiedonetsi-miseen.Lisäksisamoissatiloissapitkiäajanjaksojatyöskentelevät ihmiset oppivat tuntemaan toi-sensa, mikä edistää projektin osapuolten keski-näistäluottamusta.

Kuva1Co-location

Kuva1IntegratedConcurrentEngineering

IntegratedConcurrentEngineering(ICE)onäärim-mäisen yhteistoiminnallisuuden ja yhtäaikaisensuunnittelunmuoto, jossaerittäinmotivoituneettiimin jäsenet ratkaisevat toisistaan riippuvaisiasuunnitteluasioita. Tila, jossa työtä tehdään, ontarkoituksenmukainen sekä tuottava, ja tilaisuu-teenonennaltamääriteltyagendasekätavoitteet(Kuva2).ICE:nkäyttölyhentääsuunnittelunongel-mien ratkaisuun kuluvaa aikaahuomattavasti ja

ryhmässä potentiaalisten innovaatioiden toden-näköisyys on suurempi kuin jokaisen osapuolentyöskennellessäyksin. ICE:neroBigRoom–työs-kentelyyn on, että tapahtumassa suunnitellaanratkaisu yhteistoiminnallisesti ennalta valittuunongelmaan(esim.reikäkierto).

Useitamenetelmiäjatyökalujaonkehitettytuke-maanleansuunnittelunohjausta.TargetValueDe-sign(TVD)onmalliyhteistoiminnallisuudelle,jossa

Kuva3CPD:nneljäosa-aluetta

MAIN ELEMENTSThe start-up process

Start-up meeting/assembly• Go through description• Make a phase schedule for design• Draw up a group agreement

(joint goals)• Clarify roles and expectations• Set up the project team

Meetings structure

General meetings• Start-up assembly• The design meeting

Special meetings• Section meetings/thematic

meetings• Meetings between the architect

and the consultant engineer from construction

• Meetings between the production section and the architect

The scheduling system

Progress plans/schedules• Overall progress plan (entire

project)• Phase schedule, design• Lookahead schedule (weeks 10-

15)• Weekly schedule (weeks 5-9)

Other schedules• Purchasing schedule• Decision schedule

The obstacle analysis

6 conditions for sound designing• Design basis• Expectations and requirements• Dialogue• Decisions• Team• Method and tools

suunnittelunprosessialkaaasiakkaanliiketoimin-nancasestajakustannusarviotasekäsuunnitteluaohjaa arvo, jonka tilaaja on määritellyt. Tavoit-teenaonmaksimoidatuotettuarvokiinnittämällähuomiota kustannuksiin, aikaan sekä muihin ra-joitteisiin.Set-BasedDesign(SBD)onmenetelmäjoka tukee TVD:a. Suunnitteluasioita ratkaistaanpitämällä useita eri ratkaisuvaihtoehtoja käyn-nissä. Samaan aikaan, kun suunnitelmien tark-kuustaso lisääntyy, rajataaneri ratkaisuvaihtoeh-toja pois. Lopuksi, viimeisellä vastuullisella het-kellävalitaanparassuunnitteluratkaisutai–vaih-toehto.Toinenmenetelmä,jokatukeesekäTVD:aettäSBT:aonChoosingbyAdvantages(CBA).Siinähuomioidaanjaverrataanerisuunnitteluratkaisui-denetujajaniidenperusteellavalitaanparasvaih-toehto.CBAonsiispäätöksentekomenetelmä.

Design Structure Matrix (DSM) on työkalu, jollamääritetääntehtävienkeskinäisetriippuvuussuh-teetjainformaatiotarpeetmuiltatehtäviltä.Mää-riteltyätietoakäytetäänjärjestettäessätehtävilleoptimaalinen suoritusjärjestys matriisissa. Osatehtävistä on keskinäisriippuvaisia ja ne voidaantehdäyhteistoiminnallisestiesim.ICE-palaverissa.Keskustelumatriisionhyvätyökalujäsentääsuun-nittelukokouksia.Matriisipohjautuusystemaatti-seenurakoitsijoidenjasuunnittelijoidentoisilleenesittämienkysymystenkirjaamiseenjavastaustenvalvontaan.Tavoitteenaonmuodostaakysymyk-sien pohjalta tehtäviämuille tiimin jäsenille. A3-raporttiontyökalu,alunperinToyotankehittämä,jota käytetään dokumentoimaan ongelma, senjuurisyy ja ongelman ratkaisu. Ongelmien doku-mentointimahdollistaaniistäoppimisenjasevir-taviivaistaasuunnittelunprosessia.

Teknologioista avainroolissa on Virtual Design inConstruction(VDC), jokaonBIM:inedistyneempimuoto.VDConenemmänkuinpelkästääntalotek-nistenjärjestelmienkoordinointia.Kokorakennusja sen tekniset järjestelmät ovat parametrisestimallinnettujakolmiulotteiseenympäristöön, jokamahdollistaamallinkäytönerilaisiinanalysointi-jatuotannon suunnittelutarpeisiin. 4D-aikataulutus

onhyväesimerkkinäistätarpeista.BIMonlähei-sestiliitettyleanrakentamiseen.

Yritystenkäyttämätmenetelmät

VeidekkeonaiemmindokumentoinutCPD:nkäyt-töä.ProsessiperustuuLastPlannerjärjestelmäänjasesoveltaasamojatuotannossakäytettäviätek-niikoita suunnittelunohjauksen prosessiin. Pää-osat(Kuva3)CPD:ssaovat:1)Aloitussessio,tavoit-teena jakaa projektin tavoitteet suunnittelun jaosapuolten näkökulmasta; 2) Aikataulujärjes-telmä, joka alkaa yleisaikataulusta ja tarkentuuvaiheaikatauluiksi, eteenpäin katsoviksi aikatau-luiksi ja viikkoaikatauluiksi; 3) Rajoitteiden (aloi-tusedellytykset) poistaminen, käyttäen työkalujakuten Dialogue Matrix (Keskustelumatriisi) jollavoidaanparantaakommunikaatiotasuunnittelijoi-denjaprojektitiiminvälillä;4)Palaverinjäsentämi-nen, jossa vakioaiheet (agenda) rytmittävät kah-denviikonväleinjärjestettävääpalaveria.Veidek-kenilläsuoritetuthaastattelutauttoivattutkimus-ryhmää paremmin ymmärtämään CPD:tä, muttauusia lean suunnittelunohjauksenmenetelmiä eilöytynyt.

Rambollonsuunnittelu-jakonsulttiyritys,jokaonperustettuTanskassavuonna1945.Rambollkäyt-tää omassa suunnittelutyön ohjaamisessa LastPlanneriin yhdistettyä Scrumia (Kuva 4) jolla hepyrkivätylittämääntyypillisetsuunnittelunongel-matkutensuunnittelijoidenkoordinointijaresurs-sienhallinta.Scrumonvaiheittainedistyväjaite-raatioon perustuva johtamismetodologia jonkakanssauseinkäytetäänKanban-tauluja.Scrumontyönvirtauksen johtamisen työkalu, jollamahdol-listetaanimuohjattusuunnitteluntuotanto,rajoi-tetaan kerralla tehtävää työtä ja vältetään liika-suunnittelua.Tämänvuoksitehtäviäpriorisoidaantärkeysjärjestykseenjahallitaanbacklogissamyö-hempää seurantaa varten tai syötetään sprintti-ruudulle jossa projektitiimit voivat seurata jokai-sentehtävänstatusta.

Scrum kehitettiin alun perin käytettäväksi kette-rissäohjelmistoprojekteissa.Rakennushankkeissa

sitä käytetään suunnittelijan työkaluna, jolla voi-daanparantaa suunnittelutyönennustettavuuttajakontrolloidariskejä.

Skanska Norja on suurin rakennusliike Norjassa.SkanskaonottanutkäytöönStanfordinCIFEnser-tifioimann VDC-lähestymistavan rakennushank-keiden suunnitteluun, tuotannon suunnitteluunsekätoteuttamiseen.LastPlanner,BigRoomsekäICE-sessiot ovatmyös käytössä Skanskan projek-

teissa.KutenVeidekke,myösSkanskakäyttääkes-kustelumatriisia omissa suunnittelupalavereis-saanjaerilaisetmittaritovatkäytössäjoillaseura-taanedistymistä.

SkanskaUSA on ollut Yhdysvaltojenmarkkinoillavuodesta 1971 ja se on kolmanneksi suurin ura-koitsija liikevaihdollamitattuna.SkanskaonLeanConstruction Instituten perustajajäsen ja käyttääseuraavialeanmenetelmiäomissaprojekteissaanKaliforniassa:BigRoom,LPSjaTVD.VDConmyösosaSkanskanprojektitoimitusta.Hallitessaanmo-nimutkaisia suunnittelun priorisointeja, Skanskakäyttää DSM:ää ohjelmistolla jonka nimi onADePT.DSMontoteutettuhaastattelemallavuo-ronperään kaikki suunnittelijat ja määrittämällä

heidän lähtötietotarpeensa. Keskinäisriippuvuuk-sienosaltaSkanskajohtaasuunnitteluatekemällähallittujaoletuksia,joistaviestitäänavoimesti.

Suffolkin24-kerroksinenrakennushankeSanFran-ciscossa,KaliforniassahyödyntääVDC:tävahvastikaikissamerkittävissä töissä ja niidenmonet pii-rustukset ja mallit ovat koordinoitu yhdistelmä-malliksi. Kyseistä mallia käytetään kustannuslas-kennan tarpeisiin. Reaaliaikainen kustannuslas-

kentaonhaastavatehtävä,jokaontoistaiseksiol-lutvaikeaaratkaista.BIM:iinperustuvareaaliaikai-nen kustannusarvio pohjautuu tietomallin kom-ponentteihinjakustannusarvionriveihin.Tämäontehokastapatuottaanopeaakustannuspalautettasuunnitelmamuutoksista.

Välitavoitteet ajavat Suffolkin suunnittelunoh-jausta. Heidän menetelmänsä poikkeaa muistasillä, että he erityisesti hallitsevat mallien tark-kuustasoa joka perustuu välitavoitteiden vaati-muksiin.Erivaatimuksetonasetetturakennuslu-vanhakemiselle, koordinaationvaatimuksille, ta-voitehinnan asettamiselle, hankinnan vaatimuk-sille, rakentamisen aloitukselle sekä pitkien han-kinta-ajan vaativille asioille. Jokaisen välitavoit-teenkohdallasuunnitelmien jamallien tarkkuus-

Kuva4RambollinkäyttämänScruminjaLPS:nkuvaus

tasokasvaa.SuffolkkäyttääExcel-pohjaistatyöka-luaerisuunnittelijoidensekäheidänsuunnittelu-tuotosten hallintaan. Level of Detail (tarkkuus-taso) on määritelty prosessina, jossa tietomallinkomponenttien monimutkaisuus kehittyy yksin-kertaisimmalta tasolta tarkimmalle tasolle riip-puen komponentin käyttötarpeesta kullakin het-kellä, esimerkiksi rakennusosalle asetetaan erivaatimukset, kun käyttötarkoitus on rakennus-

lupa,hankintataiasennus.Suffolkavustaasuun-nittelijoitakeskittymäänjokaisenvaiheensuunnit-telutuotoksien toimittamiseen antamalle tarve-luettelon, jonkaavullasuunnittelijatvoivatvetääinformaatiotajasitoutumisiamuiltaprojektinosa-puolilta. Suunnittelun ohjauksessa pull plan –ta-paamisiapidetäänkeskimäärinyhdenkerranväli-tavoitetta kohti. Rakennusliikkeet Herrero Buil-derssekäBoldtCompanyovatmuodostaneetyh-

Taulukko1Leansuunnittelunohjauksenkansainvälisetparhaatkäytännöt

teenliittymän, ja rakentavat Sutter Health:in sai-raalaprojektia San Franciscossa. Toimitusmuotoprojektilla on IPD. Kaikki projektin osapuolet onotettumukaanalkuvaiheessakäyttämälläTVD:tä.VDConmyösprojektillapaljoltikäytettyjajotkintarkentavaasuunnitteluatekevätmallintajatovatitseasiassaentisiä asentajia. Tämä järjestely las-keerakennettavuusongelmienriskiä.

Sairaalaprojektissa käytetään tietomallia myöstuotannonsuunnitteluunsekäsuunnitelmienvisu-alisointiin.Tiimitovatsijoittuneetlähelletoisiaan(Co-location)klustereihinjajokainenklusteriinliit-tyvä työlaji (esim. suunnittelijat ja aliurakoitsijatliittyen IV-asennuksiin) on samassa fyysisessä ti-lassa pitäen säännöllisiä palavereja. Tarkentavasuunnittelutehdäänkyseisissäklustereissajaniitähallitaan sijainneittain. Last Planneria käytetäänsuunnittelun vastuiden eteenpäin siirtämisessä.Last Planner imuohjattu aikataulutus on toteu-tettu niin, että jokainen välitavoite on muodos-tettusijainneittainjasijaintipohjainentuotantoai-kataulu ajaa suunnittelua siten, että mallintami-nensekädokumenttientuottaminenkäyttävätsa-moja sijainteja tuotannonkanssa ja etenevät sa-massajärjestyksessä.Tätämenetelmää,jollahalli-taan tarkentavaa suunnittelua sijainneittain, voi-daan kutsua sijaintipohjaiseksi suunnittelunoh-jaukseksi (Location-Based Design Management,LBDM).

Jottavastausaikaaonsaatulyhennettyä,ontilaajaasettanutviisi-kuusihenkilöätäysipäiväisestityö-maatoimistoon, joilla tilaajan päätöksiä saadaansuunnitteluavartennopeutettua.A3raporttejajajatkuvanparantamisenkulttuurionmyöskäytössäkyseisessäsairaalaprojektissa.

Kaikki lean suunnittelunohjauksen ominaisuudetjotkatunnistettiinkirjallisuudesta,haastatteluistasekämini-caseistaovatesillätaulukossa1.Yhdis-tämällätietolähteidentiedot,pystyimmemuodos-tamaankäsityksennykyisistäkansainvälisistäpar-haistakäytännöistäleansuunnittelunohjauksessa.Jokainen yritys tai mini-case on merkitty kirjai-mellaXmikälimenetelmätaityökaluonkäytössä.Ympyröidyillä X-kirjaimilla on merkitty ne uudet

menetelmätjoitaei juurikaanolekirjallisuudessakäsiteltyjajotkalöysimmemini-caseistataihaas-tatteluista.

Case-hankkeidentuloksia

Case-hankkeet, joiden käynnistäminen aloitettiinalkuvuodesta2017,pitivätsisälläänsekätyökalu-jen testaamista oikeissa projekteissa että yrityk-sensuunnittelunohjaushenkilöillepidettyjäesityk-siä eri menetelmien mahdollisuuksista ja hyö-dyistä.

Haahtelan case-hankkeeksi valikoitui toimistora-kennus,jokacasenalkaessaolivieläosittainhan-kesuunnitteluvaiheessa jaosittainyleissuunnitte-luvaiheessa.Haahtela toivoi, että casessa testat-taisiin keskustelumatriisia sekä Design StructureMatrixia.Keskustelumatriisinlisäksitoivottiin,ettäprojektinviestintäalustankäyttöäolisisaatuaktii-visemmaksi.

Casenalkuvaiheessalaadittuakeskustelumatriisiatäydennettiin aluksi suunnittelukokous-pöytäkir-joistasekävirallistensuunnittelu-kokouksienkes-kusteluistapoimituillatiedoilla.Piankävikuitenkinilmeiseksi,ettäkokousvälinollessaneljäviikkoa,eiviikoittaisen tehtävälistan eli keskustelumatriisintehtävienonnistumisprosentineliPPC:nmittaami-nenoletarkoituksenmukaista.Tämänoivalluksenjälkeen lean suunnittelunohjauksen työryhmänkokouksessa esitettiin, että keskustelumatriisintietoja olisi syytä nopeasti kerrata viikoittaisellaSkype-palaverilla. Viikoittainen palaveri sovittiinpidettäväksisamaanaikaankuintietomallinkoor-dinointipalaveripidettäisiin.Lisäksipalaverihalut-tiinpitäätehokkaanaelipalaveriaikaaeitoivottukäytettävänsuunnitteluunvainainoastaanlähtö-tietotarpeidenesittämiseen.

DSM:n testaukseen valittiin yhden julkisivumal-lielementin suunnittelutehtävät, rakentaminen,rakennuspaikka sekä katselmukset. Lisäksi jokai-sentyövaiheenhankintasekäaliurakkajalaadun-varmistusdokumentaatiotehtävätpiti saadaotet-tua huomioon. Kaiken kaikkiaan matriisiin muo-

dostuinoin40tehtävää,joidenkeskinäisetriippu-vuudet ja optimaalinen suoritusjärjestys saatiinselvitettyä.

DSM:stäsaatujatietojaeikoettuerityisenhyödyl-liseksi eikä kokemuksen puuttuessa niitä osatturiittävästi hyödyntää. Valikoitu esimerkki oli vas-taavan työnjohtajan hyvin tuntema eikä DSM:äälaadittuyhteistyössä.ToisinsanoenDSM:äänvainsiirrettiinvastaavallajoolluttietoeikätästäkäyt-tötapauksesta ollut merkittävää lisäarvoa. Jat-kossa DSM:ää tulisikin testata siten, että kokosuunnittelutiimisaadaanmukaantuottamaantie-toa.Tuleviintesteihinpitäisivalitavähemmäntri-viaalisuunnitteluongelma,jossaratkaisueioleval-miiksikenenkäänosapuolentiedossa.

ViikoittaiseenSkype-palaveriinosallistuneetsuun-nittelijat pitivät nopeasta, n. 15min-30min, pala-veristajolloinosallistuminenonnistuuomaltatyö-pisteeltäeikämatkustamiseenkululainkaanaikaa.

Skanskancase-hankeoliomaperusteisenkerrosta-lokohteenkellarikerroksenreikäkierronnopeutta-minen ICE-session avulla. Tilaisuudessa LVI- jaRAK-suunnittelijatpäivittivätreaaliaikaisestiomiatietomallejaansekäkonsultoivattarvittaessaSäh-kösuunnittelijaa. Skanskan tietomallikoordinaat-toripäivittisamantienyhdistelmämallinsuunnit-telijoiden toimittamilla uusimmilla aineistoilla.Kaikki osallistuneet henkilöt pitivät ICE-sessiotahyödyllisenä ja tehokkaana suunnittelu-menetel-mänä. Skanskan edustajan mukaan ICE-sessioitaaiotaankäyttääjatkossakin.

Tulostenpohdintaajajohtopäätökset

Yritysten projekteihin liitetyissä Case-hankkeissakertyneiden kokemusten sekä palautteen perus-teella vahvoja suosituksia käytettäviksi menetel-miksijatyökaluiksisaavatICEsekäkeskustelumat-riisi (erityisesti viikoittaisella tarkastuksella). Ker-rankuukaudessapidettäväsuunnittelukokousonkäytännössä liian harva väli keskustelumatriisinkäytölle. Viikoittainen ”tilannetarkastus”, jossakäydääntilannejaavoimetasiatjakysymyksetläpi

menemättä suunnittelun yksityiskohtiin todettiinerittäinhyödylliseksi.

ICE-sessionpitämineneivaadimitäänerityisjärjes-telyjä vaan kyseinen tilaisuus voidaan järjestäävaikka hieman vaatimattomallakin esitysteknii-kalla.Esim.videotykki,taisuurierillisnäyttösopiiaivanmainiosti ICE-palaverinaiheenvisualisointi-tarkoituksiin. Lisäksi ICE-session järjestäminen eiedellytä palaverin vetäjältä erityistä fasilitointi-koulutusta.Ryhmävoimyöstoimialähesautono-misesti,mikäkuvastaakinhyvinkaikkienosallistu-jientasapuolistaja–arvoistaosallistumistaongel-manratkaisemiseen.TärkeintäonasettaaICE-ses-siolle tavoite ja kaikkien osallistujien pitäisi tullamukaanasiaanperehtyneinä,jottaongelmanrat-kaisutyövoikäynnistyäheti.Suunnittelutyöjaon-gelmanratkaisutehdäänhetipaikanpäällä.Sessi-oitajärjestettäessäonkuitenkinhuomioitava,ettätilanneeisovikaikkienluonteelle.Ongelmienrat-kominen sekä kiireinen ja mahdollisesti meluisaympäristö voi joillekin aiheuttaa tarpeetontastressiä.

Yhteistyöllisten sosiaalisten prosessien käyttöön-ottoyritys-japrojektitasolla,onhelppoalkuaskelleanimmansuunnittelunohjauksensuuntaan.Pro-jektille tuleenäistämyös laajempiahyötyjä,mu-kaanlukien parempi toimijoiden välinen luotta-mus.Informaatiovirtakehittyyjahenkilötsitoutu-vatprojektiinparemmin.

Sosiaalistenprosessienkäyttöönottovaikuttaate-hostuneen jaavoimenviestinnän lisäksipositiivi-sesti myös toimijoiden väliseen luottamukseen.Koska luottamuksen rakentaminen on määrätie-toista ja usein myös, yksilöistä riippuen, hidastatoimintaa,onrakennushankkeelleeduksi,josryh-mässäjaerityisestikasvokkaintoimiminenonen-sisijainentoiminnanmuoto.Hyvän luottamuksenhankkeissa kaikki uskaltavat tuoda oman näke-myksensämuidentietoonjayksilötuskaltavatollaerimieltäenemmistönkanssa.Tällaisella toimin-nalla voidaan haastaa esitetyt suunnitteluratkai-sutjayhdessäkehittääparempiajollointilaajatailoppukäyttäjäsaavatparempaaarvoa lopputuot-teelle.

Tutkimuksen tuloksien perusteella voimmealustavasti muodostaa seuraavat vastauksettutkimuskysymyksiin:

1) Mitentuotantoaikataulujaresurssipoh-jainensuunnitteluaikataulupitääyhdis-tääjasuunnitella?

Last Planner System, Veidekken käyttämäCPD ja HerreroBoldt-yhteenliittymän käyt-tämäLBDMovatlöydetyistätyökaluistapar-haimmat vaihtoehdot, joilla tuotantoaika-taulu jasuunnitteluaikatauluonmahdollistayhdistää.Mikäännäistäeitosinotasuoraankantaa suunnitteluaikataulun resursseihin.Suunnittelun tehtävät pitäisi muodostaa si-ten, että kuhunkin tehtävään tulee lisäksitehtävään sitoutuneen suunnittelijan nimi.Suunnittelijoiden pitäisi osallistua yhteisenaikatauluntekemiseenjasitoutuasiihen.Jostuotannossa suunnitelmaan sitoutuva LastPlannerontyöryhmännokkamies,suunnitte-lussasitoutuvaLastPlanneronitsesuunnit-telija.

2) Miten vähennetään suunnittelun huk-kaajauudelleentekemistä?

Tehostamalla viestintää ja asioidenmolem-minpuolistaymmärrystä.Keskustelumatriisiakäyttämälläsuunnittelijatvoivatpyytääsään-nöllisesti oleellisia lähtötietoja. Pidättäyty-mällä suunnittelusta oletuksilla voidaanmyösvähentääuudelleentekemistä.

3) Miten määritetään päätösaikataulu?(viimeinenvastuullinenpäivämäärä)

Päätöksienpitäisi olla tehtävinä yhdistetyssäpäätös-,suunnittelu-jatuotantoaikataulussa.Tilaajaonpäätösten”LastPlanner”jasitoutuupäätös”tehtäviin”.

4) Miten suunnittelu aikataulutetaan tar-vittavan tiedon pohjalta (ei dokument-tien)?

Suffolkin LOD–menetelmäaikatauluttaani-menomaantarvittavaatietoavastaamallaky-symyksiin:

-mitätietoatarvitaanrakennuslupaan?

-mitätietoatarvitaankustannusarvioon/ta-voitehintaavarten?

-mitätietoatarvitaanhankintaan?

-mitätietoatarvitaanasennukseen?

Tarvittavat tiedotonmääriteltymallissaole-vien elementtien tarkkuustason mukaan jasuunnitteluaikataulu on mallin tarkkuusta-sojenajallistahallintaa.Onhuomattava,ettäSuffolkei käytä tuotannossa lainkaan2D-ku-via, jotenmallin tietosisällön rooli kuvastuu.Tätämenetelmääeipäästykokeilemaanvieläcase-hankkeissa.

5) Paljonko tarvittavaa tietoavoi standar-doidaesim.hankintapaketeittain?

Asiastaonkäytyrunsaastikeskusteluatyöryh-mässämuttatähänkysymykseenliittyväätut-kimustaeivieläoletehtyjahyviävastauksiaeisaatu myöskään kansainvälisessä selvityk-sessä tai kirjallisuuskatsauksen kautta. Te-keilläonaiheeseenliittyvädiplomityö.

6) Miten ratkaistaan aikatauluongelmia jamiten ennustetaan suunnitteluaikatau-lua?

Sosiaalisten prosessien käyttäminen ongel-mienratkaisussakutenesim.LastPlannerSys-tem/Co-locationovatparastaparatkaistaai-

katauluongelmia ja havaitane ajoissa. Suun-nitteluaikataulunennustamiseeneipystyvas-taamaannyttehdyntutkimuksenperusteella.

Yhdistelmä löydetyistä lean suunnittelun-oh-jauksentyökaluistaratkaisisilukuisiasuunnit-telunohjauksen nykyongelmia, liittyen erityi-sesti suunnitelmiin sitoutumisen ja toistenosapuolten ymmärtämiseen. Hankkeessa olitarkoituskokeillauseimpiatyökalujayhteensäviidessäcase-hankkeessamuttavalitettavastivainkaksihankettasaatiinkäyntiinjakäytän-nönkokemuksetrajoittuivatICE:een,keskus-telumatriisiin jaDSM:ään.Esim.sijainteihin/

tahtiin linkitettyä suunnittelunohjausta(LBDM) jamallin tarkkuustasojen systemaat-tista ajanhallintaa (LOD) ei päästy kokeile-maan. Jatkossa olisi tärkeää laajentaa tutki-mustanäihinsuuntiinjasuunnitellaerityöka-lutyhdistäväprosessi.Suunnittelunohjauksensuorituskyvyn mittareita, joilla arvioidaancase-hankkeiden tuloksia, tulisi myös kehit-tää.

Lähdeluettelo

TribelskyE.andSacksR.(2010).“Therelationshipbetweeninformationflowandprojectsuccessinmultidisciplinarycivilengineeringdesign”Proceedingsofthe18thAnnualConferenceoftheInter-nationalGroupforLeanConstruction.Haifa,Israel