ÄÄNIÄ

Teekkariwapun vaiheet

opiskelijat työelämä!

SUOMESTA

lehti.tek.fi

Matti Carpén:Kun kakku kasvaa, jää myös jaettavaa

tek-vaikuttaja

DIGINENÄHAISTAA TARKASTI

S. 48

2.5.2014

MCI

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

3

KAATO houkuttelee Suomeen ICT-alan yrityksiä

VAIN VERKOSSA LEHTI.TEK.FI

48KOKOOMUS VAHVISTI

ASEMAANSA TEKIN VALTUUSTOSSA 30

"Menetelmä toimii myös syljellä ja kynsillä."JAAKKO LEHTINEN

→ Otaniemen ekokampusosaamista viedään KiinaanVTT vie suomalaista rakennetun ympäristön energiatehokkuus­osaamista Kiinaan. Hankkeessa käytetään Otaniemen ekokampuksella kehitettyjä toimintamalleja.

LUE MYÖS: LEHTI.TEK.FI

Vuoden 2014 Millennium­teknologiapalkinnon saa fyysikko Stuart Parkin. Palkinto on tunnustus Parkinin lukupää­innovaatiosta, joka tuhatkertaisti kovalevyjen tallennuskapasiteetin. Nyt työn alla on uusi muistikonsepti.

∂ AJASSA

∂ TUTKIMUS

∂ TEKNIIKKA

∂ TYÖELÄMÄ

20 Lakitieto: Lomakausi on alkanut

22 Rohkeasti luotoksi

24 Vain johto puuttuu

42 KAATO houkuttelee ulkomaalaisia yrityksiä Suomeen

Muun muassa:

10 TEKin ruusut ja risut hallituksen kehyslinjauksille

13 Yt-neuvottelut yt-neuvottelujen perään – luovuutta ei voi paremmin tappaa

14 Tulevaisuuden tutkijat

38 Aktiivisuus kannattaa myös työttömyyden aikana

48 Tie tohtoriksi: Diginenä haistaa miljardisosien pitoisuudet

53 Tekniikan ihmeitä: Omituinen sinfoniaorkesteri

∂ JÄRJESTÖ

∂ YHTEISKUNTA

19 TEK­vaikuttaja: Matti Carpén

28 Valtuusto valmisteli sähköistä tulevaisuutta

30 Kokoomus vahvisti asemaansa TEKin valtuuston suurimpana ryhmänä

34 Kalkkiviivoilla

40 Välkommen! TFiF kutsuu nuoria

4 Ääniä Suomesta, kiitos

Kuva

: Vee

ra S

äilä

→ Millennium-voittaja pakkaa bittejä

Kuva

: TAF

, M

atti

Raja

la

2 TEK 3/2014

TÄSSÄ NUMEROSSA

VAIN VERKOSSA LEHTI.TEK.FI

PÄÄKIRJOITUS

SUOMEN YRITTÄJÄT (SY) nostatti hiljattain pienimuotoisen mediamylläkän ehdottamalla työehtosopimusten yleissitovuu-den heikentämistä. SY:n tavoitetilassa työnantajajärjestöön kuu-lumatonta työnantajaa sitoisi vain lainsäädäntö ja palkkatasoa turvaisi vain säädettävä minimipalkkalaki.

Toimenpiteen tavoitteiksi todetaan palkkojen alentaminen ja työaikojen pidentäminen. Yritysten pitäisi ehdotuksen mukaan voida kilpailla myös työehdoilla, toisin sanoen sillä, kuka onnis-tuu hankkimaan palkollisensa heikoimmilla työehdoilla palve-lukseensa. Porkkanana luvataan parempaa työllisyyttä.

Oman yrityksen palkkojen alentaminen on varmasti monen yrittäjän unelma. Antaisihan se kilpailukykyä suhteessa muihin saman alan yrittäjiin ja vaikuttaisi mahdollistavan yrityksen kas-vattamisen ja siten työpaikkojen lisäämisen.

Epäilen kuitenkin, että ajatusta ei ole pohdittu ihan loppuun saakka. Yhden yrityksen palkkojen alentaminen pakottaa nimit-täin muut yritykset seuraamaan, jolloin sillä saatu kilpailuetu katoaa hyvin nopeasti. Vähän hitaammin ilmenevä ongelma on se, että yleisen palkkatason laskiessa palkansaajilla ei ole enää kuluttajan roolissa entisen kaltaista ostovoimaa.

Yhden yrityksen palkkojen alentaminen pakottaa muut seuraamaan.

Yleissitovan sopimisen idea on jokseenkin päinvastainen: suunnata kilpailua työehtojen polkemisen sijasta esimerkiksi tuotekehitykseen ja tuotantoprosessien parantamiseen. Sopi-musjärjestelmämme on myös osoittanut kykenevänsä hillitse-mään palkkatason nousua ulkoisen kilpailukyvyn niin vaatiessa. Viime syksynä solmittu työllisyys- ja kasvusopimus tasoittaa merkittävästi Suomen yrityselämän tietä suhteessa pahimpiin kilpailijoihin Saksaan ja Ruotsiin.

Vapaasti temmeltäessään markkinavoimat pyrkivät valitetta-vasti edelleenkin toimimaan siten, että palkansaajilta vaaditaan yhä enemmän yhä vähemmällä. Ammattijärjestöt ovat ainoa organisoitunut taho, jolla on edellytykset tarjota vastavoima tälle kehitykselle. Työmarkkinasopimusten tekemisen ohella ne toi-mivat myös yhteiskunnallisina vaikuttajina ja jäsentensä moni-puolisena tukena työuran käänteissä.

24

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 54ja voit voittaa iPad Minin!

→ Korealainen työkulttuuri 101Työpaikalle kannattaa viedä tuliaisia, mutta esimiestä ei sovi kritisoida. Mitä muuta olisi hyvä tietää, jos työ Etelä­Koreassa kiinnostaa? YP Robit Ltd:ssä työskentelevä Terhi Mäkinen kokosi seitsemän kohdan selviytymisoppaan.

Vanhaa tavaraa uudessa paketissa

∂ VAKIOT

3 Pääkirjoitus Vanhaa tavaraa uudessa paketissa

17 Havuja Miksi suomalaiset tuotteet eivät myy?

37 Kolumni Johanna Karimäki: Yhdenvertaisuuslaki uudistuu

54 Sudoku

55 Teekkarilaulu Bar - baari

∂ OPISKELIJAT

45 Kesätyöläisen muistilista

46 Teekkariwapun vaiheet

Kuva

: Sam

i Rei

vine

n

Langattomia mittalaitteita valmistavan Nokevalin uudet toimitilat lämpiävät maalämmöllä. Kehityspäällikkö Lari Maasalo

ja toimitusjohtaja Reijo Vähäsöyrinki lämpöputkien lomassa.

Heikki Kauppiheikki.kauppi@tek.fi

Kuva

: Juk

ka L

uom

a

TEK 3/2014 3

SUOMESTA, KIITOS

TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVITUS ALEKSI TAMMI

Euroopan parlamenttiin valitaan toukokuussa 751 meppiä. Suomesta parlamenttipaikan saa 13 edustajaa. He istuvat suomalaistenkin kannalta katsottuna päätöksenteon ytimessä.

ÄÄNIÄ

4 TEK 3/2014

Akavan kansainvälisten asiain päällikkö Markus Penttinen veikkaa, että EU-vaalit kiinnostavat nyt enemmän kuin viisi vuotta sitten. Silloin äänestysinto jäi Suomessa 40 prosentin tietämiin.

– Euroopan talouskriisi ja Ukrainan tilanne ovat lisänneet kiinnostusta Euroo-

pan unioniin. Krimin tapahtuvat ovat palauttaneet myös mieliimme unionin luomisen lähtökohdan – Euroopan rauhan takaamisen.

Kiinnostusta kasvattanee sekin, että jo joka kolmas lakimme on peräisin Brysselissä tehdyistä päätöksistä.

– EU-tason vaikutusvalta lainsäädännössämme on kas-vanut, Penttinen muistuttaa.

Syy on yksinkertainen: asiat ja ongelmat ovat globaa-leja. Ilmastoon, energiaan tai pankkien valvontaan liittyviä asioita ei pystytä enää ratkomaan kansallisvaltioissa, vaan ongelmiin on tartuttava yhdessä. Suomi tuskin pystyisi yksi-

nään solmimaan esimerkiksi edullisen kauppasopimuksen Yhdysvaltojen tai Kiinan kanssa.

Parlamentin käsissä monta asiaaParlamentin päätökset vaikuttavat 28 EU-maassa puolen miljardin ihmisen elämään.

Parlamentti on merkittävä vallankäyttäjä unionissa. Sen valtaa kasvatettiin vuonna 2010 solmitulla Lissabonin sopi-muksella, joten nyt parlamentin käsi ulottuu yhä useam-piin asioihin.

Euroopan parlamentilla on kolme päätehtävää. Se kes-kustelee EU:n lainsäädäntöaloitteista ja hyväksyy säädökset yhdessä ministerineuvoston kanssa. Se valvoo komissiota ja muita EU:n toimielimiä ja huolehtii siitä, että ne toimivat demokraattisesti. Parlamentti myös hyväksyy EU:n talous-arvion yhdessä neuvoston kanssa.

Lisäksi parlamentti hyväksyy jäsenmaiden esityksestä komission.

ÄÄNESTYSPÄIVÄ ON SUOMESSA

25. TOUKOKUUTA.

ENNAKKOON VOI ÄÄNESTÄÄ 14.–20.

TOUKOKUUTA.

TEK 3/2014 5

Puolueiden erot näkyvät hyvin työelämän kysymyksissä. PES, Vihreät ja Euroopan vasemmistopuolue ovat kirjanneet tavoitteisiinsa työntekijöiden oikeuksia ja ammattiliittojen roolia korostavia kantoja. Yhteisenä tavoitteena linjauksissa on muu muassa sosiaalisen polkumyynnin lopettaminen.

ALDE korostaa ohjelmansa työelämälinjauksessa tutkintojen tunnustamista yli rajojen.

EPP mainitsee työn vapaan liikkuvuuden todetessaan, että eurooppalaiset säilyttävät muissa EU­maissa samat oikeudet kuin kotimaassaan.

Lähde: FinUnionsin johtajan Pekka Ristelän blogikirjoitus. FinUnions on Akavan, SAK:n ja STTK:n yhteinen edustusto Brysselissä.

Vaaleissa valitut mepit järjestäytyvät Eurooppa-puolueisiin ja ryhmiin.

Kolme suurinta ryhmää nykyisellään ovat keskusta-oikeistolainen Euroopan kansan-puolue EPP, Euroopan sosialistit ja demokraatit S&D ja Euroopan liberaalidemokraatit ALDE.

Vihreitä edustavat Vihreät/Euroopan vapaa allianssi Greens/EFA ja vasemmistoa Euroo-pan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto GUE/NGL.

Eurokriitiset istuvat eri ryhmissä, joista yksi on Vapaa ja demokraattinen Eurooppa EFD -ryhmä.

Komission puheenjohtaja valitaan parla-mentin suurimmasta ryhmästä, josta jokainen Eurooppa-puolue nimeää oman kärkiehdok-kaansa. Suomen kannalta tilanne on jännit-tävä: Olli Rehn on ALDEn toinen kärkiehdo-kas yhdessä Belgian Guy Verhofstadin kanssa, ja myös Jyrki Katainen on kiinnostunut komis-sion merkittävistä tehtävistä.

Pelataan suhteillaVaikka Suomi saa parlamentista vain 13 paik-kaa, Penttisen mielestä mepeillämme on val-taa. Mepin vaikutusvalta on kiinni ahkeruu-desta ja suhteista.

– Jos suomalainen meppi pääsee esimerkiksi raportoijaksi, hän on jo todella paljon vartija, sillä raportoija laatii parlamentille pohjapape-rin päätettävänä olevasta asiasta. Niin sanotun varjoraportoijan – joka pyrkii joko edistämään tai sabotoimaan varsinaisen raportoijan työtä – rooli on myös merkittävä.

Parlamentissa raportointivastuita jaetaan puolueiden voimasuhteiden perusteella. Muut puolueet nimittävät varjoraportoijia.

Suomalaisista mepeistä yksi merkittäviä raportoijia on ollut tekniikan lisensiaatti Satu Hassi.

Suhteiden luomisessa auttaa Penttisen mukaan parhaiten kulttuuri- ja kielitaito.

– Brysselissä työkieli on englanti, mutta kau-pungilla puhutaan ranskaa. Saksa on hyvä hal-lita, sillä Saksasta on tullut EU:n ykkösmaa.

GUE/NGL: Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto

S&D: Euroopan sosialistit ja demokraatit

Greens/EFA: Vihreät / Euroopan vapaa allianssi

ALDE: Euroopan liberaalidemokraatit

EPP: Euroopan kansanpuolue

ECR: Euroopan konservatiivit ja reformistit

EFD: Vapaa ja demokraattinen Eurooppa

N-A: Ryhmiin kuulumattomat

Nykyisen EU-parlamentin poliittiset ryhmät

– Yhteistyötä yli puolue- ja kansallisuus-rajojen tarvitaan, sillä mikään puolue ei pärjää yksin, Penttinen muistuttaa.

Parlamentilla kansalaisnäkökulmaEU:ssa valta jakautuu parlamentille, komissi-olle ja neuvostolle.

– Komissiolla on yleiseurooppalainen näkö-kulma, ja se käyttää huomattavaa asiantuntija-valtaa. Komissio on ”hallitus” ministeriöineen ja sillä on yksiomainen oikeus tehdä lakiesi-tyksiä. Ministerineuvostossa istuvat EU-mai-den ministerisalkkujen haltijat. Neuvosto edus-taa jäsenmaiden hallituksia, ja asiat päätetään yleensä määräenemmistöllä.

Kaikista kolmesta parlamentti on lähimpänä EU-kansalaista.

Työelämän sääntelyä tarvitaanEU:ssa sovittu työvoiman, tavaroiden ja pal-veluiden vapaa liikkuvuus vaatii yhteisiä peli-sääntöjä myös työelämäasioille. EU:ssa on hyväksytty yhteisiä säännöksiä muun muassa työajoista, työelämän tasa-arvosta, työtur-vallisuudesta ja työntekijöiden kuulemisesta. Maasta toiseen liikkuvien työntekijöiden oikeuksista on säädetty jo useilla direktii-veillä.

– EU-jäsenyytemme ansiota on, että voimme ylipäätään lähteä töihin vaikkapa Saksaan tai Espanjaan. EU-sääntely on myös vahvistanut suomalaiseen työsuojeluun ennaltaehkäisyn periaatteen sekä määrännyt kansainvälisiin yrityksiin EWC-neuvostot ja velvollisuuden työtekijöille tiedottamiseen ja työntekijöiden kuulemiseen, Penttinen luette-lee direktiiveistä tulleita etuja.

Vaikka työnantajapuoli jo periaatteesta vas-tustaa EU-tason sääntelypyrkimyksiä, Penttisen mielestä direktiiveillä helpotettaisiin yritysten-kin toimintaa EU-alueella.

– Jos yritys toimii 28 maassa, niin on toki hel-pompaa, jos sen vaaditaan noudattavan yhtä säännöstä kuin 28 erilaista pykälää samasta asi-asta.

– Mutta tietysti jokaisen hankkeen järke-vyys on syytä tutkia. Meneillään on esimerkiksi komission lausuntokierros eurooppalaisesta insinöörin ammattikortista. Se ei ole suinkaan vakuuttanut kaikkia, Penttinen kertoo.

Tolkuttoman hidasta?Asioiden käsittely vie usein aikaa – niin EU:ssa kuin Suomessakin. Esimerkiksi työaikadirektii-vistä on väännetty kättä vuosikausia, toisaalta euroalueen vahventamisesta on saatu nopeasti päätöksiä.

Penttinen ei allekirjoitakaan käsitystä EU-toiminnan tolkuttomasta hitaudesta.

– Kyllähän Suomessakin kuntauudistusta on tehty pitkään ja hartaasti. Vuorotteluvapaan aikaansaaminen kesti puolestaan yli kymme-nen vuotta.

Hän ei myöskään niele väitettä siitä, että EU-asiat olisivat kovin kaukaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä.

– Kuinka moni suomalainen osaa luetella Euroopan parlamentin valiokunnat? Ei moni-kaan. Mutta yhtä vaikeaa on luetella Suomen hallituksen ministerivaliokuntia.

6 TEK 3/2014

Eurooppalainen työelämä kuntoon

Työaikasuoja kuuluu kaikilleTyöaikadirektiivin uusimisen pitää olla seuraavan parlament-tikauden tärkeimpiä työelämän hankkeita. Työaikadirektiivi on saatettava kaikkia jäsenmaita sitovaksi, varallaolo ja päivystys-työ tulee laskea työajaksi ja ylemmät toimihenkilöt tulee saada työaikasuojan piiriin. Työajoissa, ylitöiden teettämisessä ja vuosilomissa pitää olla yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt. Työehdot pätemään myös lähetettyihin työntekijöihinTarvitaan EU-tasoista lainsäädäntöä ja kattavaa kansallista valvontaa varmistamaan työntekijöiden vapaa ja turvattu liik-kuvuus. Ulkomailta Suomeen lähetetyillä työntekijöillä tulee olla sama palkka ja työehdot kuin suomalaisillakin työntekijöillä. Yhtenäinen irtisanomissuoja työntekijöiden turvaksiSuomessa on monia muita Euroopan maita heikompi irtisa-nomissuoja. Niinpä monikansalliset yritykset ovat irtisano-neet ensimmäisenä Suomen toimipisteensä henkilöstöä, vaikka yksiköt olisivat tehneet voittoa. EU:hun tarvitaan yhtenäinen irtisanomissuojan vähimmäistaso sekä riittävä tuki irtisanotta-ville työntekijöille.

Joukkokanteella eroon työelämän rötöstelijöistäMoni työntekijä ei yksin uskalla haastaa työnantajaansa oikeu-teen, vaikka työnantaja olisi rikkonut työntekijän oikeuksia tai jättänyt palkan tai loma-ajan korvaukset maksamatta. Näiden työntekijöiden puolustamiseksi ammattiyhdistysliike tarvitsee koko EU:ta koskevan joukkokanneoikeuden.

Työsuojelustrategia uudistettavaEuroopan unionin komissio ei ole uusinut EU-tason työsuoje-lustrategiaansa, vaikka sekä työntekijät että työnantajat ovat sitä vaatineet. Seuraavan komission ja parlamentin on välittö-mästi tartuttava työsuojelustrategian uudistamiseen ja annet-tava uusia säännöksiä henkistä työsuojelua ja työergonomiaa koskien.

Työtä ja hyvinvointia kestävästä kasvusta

Työtä, vakautta ja toimeentuloaUusien työpaikkojen syntymisen tulee olla Euroopan unionin tärkein tavoite seuraavalla parlamenttikaudella. Vahva ja vakaa EU turvaa myös suomalaisten työpaikkoja ja luo kasvua hyvin-vointiyhteiskunnan rahoittamiseksi.

Vähimmäistaso yritysverotukseen ja veroparatiisit kuriinOsa eurooppalaisista maista yrittää houkutella pääomia ja yri-tyksiä alhaisemmalla yritysverotuksella. Tällaisessa verokilpai-lussa häviävät lopulta kaikki, siksi tarvitaan eurooppalainen vähimmäistaso yritysverotukseen.

Kohti osaamiseen perustuvaa unioniaEurooppalaisen työelämän pelisäännöillä pitää varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus kehittää ja ylläpitää omaa osaamis-taan työn ohessa. Unionin tutkimusrahoitusta tulee lisätä ja sen painopisteen tulee olla jalostusarvon nostamisessa kaikilla aloilla. Rahat on suunnattava korkeaan osaamiseen ja päte-vyyteen.

Reilua ja vapaata kauppaaVapaan kaupan tulee olla myös reilua kauppaa ja uusissa sopi-muksissa tulee varmistaa työelämän oikeuksien vahvistuminen, työllisyyden parantuminen ja demokraattinen päätöksenteko.

Laadukkaat julkiset palvelut hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaajinaEU:n tulee nähdä toimivat julkiset palvelut paitsi kansalaisten perusoikeutena, niin myös välineenä, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia, laadukasta ja tuottavaa työelämää sekä kilpailu-kykyä.

Vahva elinkeinotoiminta työllisyyden perustaEurooppaan tarvitaan vahva teollisuus- ja elinkeinopoliittinen strategia, jolla vahvistetaan työllisyyttä ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Panostamalla jalostusarvon nousuun ja yritysten kilpailukykyyn vahvistetaan myös julkisten palveluiden rahoitus-pohjaa.

Ääniä Suomesta –kampanjawww.aaniasuomesta.fi

AY-LIIKKEEN eurovaalikampanja 2014 on palkansaaja-järjestöjen toteuttama hanke, jonka tavoitteena on tuoda esiin ja nostaa keskusteluun tulevan Euroopan parlamentin merkitys suomalaiselle työlle sekä kannus-taa jäsenistöä käyttämään äänensä Eurovaaleissa.

Akavan EU-vaalitavoitteet www.akava.fi/akava/tavoiteohjelmat/eu-vaalitavoitteet

TEK 3/2014 7

SAULI AHVENJÄRVI, 56, Kristillisdemokraatit• tekniikan tohtori, Rauma• kansanedustaja• eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen,

eduskunnan suuren valiokunnan jäsen, KD-puolueen 1. varapuheenjohtaja,parlamentaarisen ilmasto-ja energiakomitean jäsen, eduskunnan meriryhmän puheenjohtaja ja Rauman kaupunginvaltuuston jäsen www.sauliahvenjarvi.fi

"Kannan huolta vientiteollisuutemme kilpailu-kyvystä ja yhteiskuntamme hyvinvoinnista. Haluan edistää EU-politiikkaa, jolla voimme yhdessä saavuttaa enemmän kuin kansakuntina, esim. tutkimus ja korkeakoulutus, yhteismarkki-nat, turvallisuus, kv-kaupan esteiden poistami-nen, ilmastonsuojelu ja poliittinen vakaus.

En näe liittovaltiota vaihtoehtona, EU:ta on kehitettävä itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistoi-minnan pohjalta. EU:ssa Suomen on tehostet-tava edunvalvontaa mm. energia- ja ympäristö-asioissa. Paras kontribuutiomme ilmastomuu-toksen torjuntaan on cleantech-osaaminen."

HANNA HOLOPAINEN, 37, Vihreät • tuotantotalouden diplomi-insinööri,

Lappeenranta• Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsen,

Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston jäsen www.hannaholopainen.fi

"Haluan olla mukana rakentamassa Eurooppaa, joka on edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjun-nassa. Eurooppaa, joka uskaltaa käynnistää kunnianhimoisen vihreän talouden investoin-tiohjelman, jonka avulla luodaan työpaikkoja ja ympäristöystävällistä teknologiaa. Eurooppaa, joka lisää uusiutuvan energian ja energiatehok-kuuden tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta. Eurooppaa, joka tarjoaa ratkaisuja. Eurooppaa, joka tarttuu toimeen nyt, kun ei ole vielä liian myöhäistä."

HARRI AUVINEN, 39, Vihreät • tekniikan tohtori, filosofian maisteri, Kuopio• tutkijatohtori, Helsingin yliopisto• Kuopion kaupungin hallituksen ja -valtuuston

jäsen, Pohjois-Savon maakuntavaltuutettu www.harriauvinen.fi

"Kauttani tuorein tutkimustieto saadaan pää-töksentekoon ilman välikäsiä ja vääristelyä. Kansainvälistä työkokemusta minulle on kerty-nyt tutkimustyöstäni Euroopan sääkeskuksesta Englannista, jossa valmistelin entistä tarkem-man sääennustemenetelmän käyttöönottoa.

Tutkijana olen tottunut perehtymään laajoi-hin asiakokonaisuuksiin ja ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan. Ympäröivä yhteiskunta on muuttumassa yhä teknisemmäksi, jolloin kou-lutuksestani on suurta hyötyä tehtäessä meitä kaikkia koskevia päätöksiä."

SEITSEMÄN TEKIN JÄSENTÄ EHDOLLA EUROVAALEISSA

8 TEK 3/2014

SAKARI PUISTO, 37, Perussuomalaiset• filosofian tohtori, Tampere• vieraileva tutkija, Cambridgen yliopisto• toiminut muun muassa mittavien

Tekes-projektien vastuullisena johtajana www.sakaripuisto.fi

"Tekkiläisen kannattaa seuloa tarkasti tekkiläiset ehdokkaat. Kauppa- ja teollisuuspolitiikan tee-mat ovat lähellä sydäntäni ja ymmärrystä alalta löytyy. Minulla on vahva kansainvälinen asiantun-tijatausta yliopisto- ja yksityissektorilta. Pyrkisin vaikuttamaan europarlamentissa politiikkaan mm. talouden ja elinkeinoelämän näkökulmista. Perussuomalaisten yrittäjäsiipi on vahva ja mahdollisuudet vaikuttaa henkilökoh-taisestikin politiikan sisältöön ovat merkittävät. Äänestäminen kannattaa!"

JYRKI KASVI, 50, Vihreät• tekniikan tohtori, Espoo• tutkimus ja kehittämisjohtaja,

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry• Espoon kaupunginvaltuuston jäsen,

Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen www.kasvi.org

"Kun EU-parlamentin kausi vuonna 2019 päättyy, ensimmäiset robottiautot ovat tulossa, ja teko-älyt tekevät diagnooseja sairaaloissa.

Menestyäkseen Euroopan on oltava edellä-kävijä tieteessä ja tekniikassa. EU investoi Hori-zon 2020 -tutkimusohjelmaan 87 mrd. euroa. On ratkaisevaa, miten nämä rahat kohdennetaan.

EU-maiden työmarkkinat eivät sovi kitkatta yhteen. Eurooppa tarvitsee yhteiset pelisäännöt, jotka turvaavat työehtojen minimitason. Muuten EU-maat alkavat kilpailla työlainsäädäntöä löy-säämällä."

MARI-LEENA TALVITIE, 33, Kokoomus• ympäristötekniikan DI, Oulu• Eduskunta (perhevapaalla)• Oulun kaupunginvaltuuston puheen johtaja 2012–, Kokoomuksen puolue valtuuston varapuheenjohtaja 2012–14,

TEKin valtuuston ja hallituksen jäsen 2011–www.mari-leena.net

"Ajan osaamisen ja yrittäjyyden etuja, teen järkevää ympäristöpoli-tiikkaa. Kymmenen vuoden kokemus kuntapäättäjänä ja eduskunta-avustajana sekä MEP Piia-Noora Kaupin työn läheltä seuraaminen antavat minulle pohjan vaikuttamiseen Euroopan parlamentissa.

Pohjois-Euroopasta löytyvät uuden kasvun eväät. Suomen on oltava "Euroopan aivot ja osaajat". Meidän on tehtävä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti oikeita valintoja. Suomalaisen mepin on ymmärrettävä osaamisen, kilpailukyvyn ja tieto- ja liikenneratkaisu-jen merkitys.

Mottoni on: Tulevaisuuden rakentaja. Järkipolitiikkaa – suurella sydämellä."

OTSO KIVEKÄS, 34, Vihreät• filosofian maisteri,

tietojenkäsittelytiede, Helsinki• ohjelmistoarkkitehti, Codento oy• kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen

IT-jaoston puheenjohtaja, Tieteen ja teknologian vihreiden puheenjohtaja otsokivekas.fi

"Europarlamenttiin tarvitaan päättäjiä, jotka ymmärtävät teknologian politiikalle asettamat reunaehdot.

Emme voi vaan mielivaltaisesti päättää miten teknologia toimii, tai säätelemme itsemme hen-giltä. Erityisesti internetin säätelyn osalta euro-parlamentti on selvästi tärkein lainsäädäntöeli-memme.

Tarvitsemme vapaan internetin, jossa luo-vuus ja innovaatiot synnyttävät yhä uusia yllättä-viä palveluita."

TEK 3/2014 9

TEKin mielestä hallitus lähti oikealle lin-jalle investoimalla eri kanavien kautta tutki-mus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, jonka resurssit ovat viime vuosina pienentyneet niin valtion kuin yritystenkin rahoituksen vähentyessä.

- Erityisesti teollisen kasvuvaiheen tukeminen niin pääomasijoituksilla kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan aktivoimisella on vält-tämätöntä uudelle kasvulle. On hyvä, että halli-tus tiedostaa tarpeen ja panostaa asiaan, sanoo TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi.

TEKin mielestä hallituksen päätös lisäpää-omittaa yliopistoja, jos nämä pystyvät kerää-mään yksityistä pääomaa, on erinomainen. Tut-kimuksen ja opetuksen resursseja se ei kuiten-kaan turvaa.

- Yliopistoindeksin jäädyttäminen puoleksi vuodeksi tulee aiheuttamaan leikkauksia talou-den kasvuun tähtäävässä tutkimuksessa, kun yliopistot joutuvat sopeuttamaan toimintaansa, Kauppi arvioi.

Verotuksen ja työttömyysturvan muutokset vahingollisia SuomelleKaupin mukaan Suomen ansiotuloverotuksen keskeinen ongelma on jo vuosikymmeniä ollut ansiotuloverotuksen kansainvälisesti katsottuna erittäin kireä progressio.

- Kielteisintä kehysriihipäätöksessä on, että se kiristää progressiota entisestään, aikaisem-pien kiristysten jatkoksi.

- Pidemmällä tähtäyksellä suuntaus on kansantaloudelle vahingollinen, koska se muo-dostaa hidasteen korkean lisäarvon työn synty-miselle ja sijoittumiselle Suomeen. Jos Suomi haluaa säilyttää elintasonsa ja hyvinvointiyh-teiskunnan, juuri tällaisen työn sijoittumista Suomeen pitäisi pikemminkin edistää, Kauppi sanoo.

Myöskään työttömyyspäivärahojen leikkaa-minen nimenomaan ylemmästä päästä ei vai-kuta TEKin mielestä kohtuulliselta. Yksityiskoh-tia ei ole ilmeisesti päätetty, mutta jos luku-määrältään vähäisistä "korkeista" päivärahoista pitää leikata 50 miljoonaa, leikkaukset tulevat olemaan todella rajuja. On muistettava, että työttömyysturvamaksut kerätään suhteessa palkkaan, ja etuuksissa on jo nyt iso leikkuri.

- Emme saa joutua sellaiseen tilanteeseen, että asiantuntija- ja johtajatehtävissä toimi-ville palkansaajille ansiosidonnainen työttö-myysturva ei ole aito turva työttömyyden koh-datessa. Korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvamassa nopeasti. Kohtuullinen ansioturva takaa näiden palkansaajien ostovoiman ja tukee samalla kotimaista kulutusta. Päätöksen kolmi-kantaiseen valmisteluun jääkin vielä huomatta-vasti tehtävää, jotta ansiosidonnaisella turvalla on merkitystä kaikille palkansaajille, Kauppi sanoo. (HA)

TEKin ruusut ja risuthallituksen kehyslinjauksille

KM LAURA KARJALAINEN aloitti 10.4. TEKin Urapalvelut-yksikössä asiamiehenä Pauliina Taipaluksen äitiys vapaan sijaisena. Aikaisemmin hän on työskennellyt ura ohjaajana Spring Housella sekä yrittäjyys-kasvatuskoulutusten parissa Aalto-yliopiston kauppakorkea-koulun Pienyrityskeskuksessa.

TEKin yksityisen sektorin asiamieheksi neuvotteluyksik-köön on nimitetty 5.5. alkaen VT HANNA HUOTARI. Huotari on toiminut lakimiehenä Raken-nusliiton ja Tehyn palvelukses-sa. Hänellä on monipuolinen kokemus työmarkkinaedunval-vonnasta yksityisellä ja julkisella sektorilla.

NIMITYKSIÄ

SUOMEN KORKEAN TEKNOLOGIAN VIENTI ERI VUOSINA, MRD. €

Lähde: Tulli

2003

9,3

11,4

3,5

2008 2013

”Nykynuorten työmoraali on kohdallaan, kunhan heille annetaan tilaisuus näyttää kyntensä ja oppia työelämän pelisäännöt.”

n u o rt e n t yöa s e n t e i ta t u t k i n u t s o s i o l o g i pa s i p yö ri ä

10 TEK 3/2014

AJASSA

Tekniikan korkeakoulutusta kehittämässäSeminaari Helsingissä 8.5.

www.tek.fi > tapahtumia

Työtäkö?-taidenäyttelyAmos Andersonin museossa 11.4.2014–17.8.2015.

www.amosanderson.fi

TEKbaro 2014 Julkistus ja seminaari Helsingissä 26.5.

www.tek.fi > tapahtumia

YTN:n yritysyhdistys-ryhmän puheenjohtaja

Ainokaisa Saarinen luovutti Vääntö-palkinnon

Tomi Sarangalle YTN:n seminaarissa Vantaalla

4.4.2014.

EU-tuomioistuimen ratkaisu toi tekkiläiselle luottamusmiehelle Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Vuoden 2013 työmarkkinateko -palkinnon; myös Vääntö-palkintona tunnettu.

YTN:n yritysyhdistysryhmä pal-kitsi vuoden 2013 työmarkkina teosta Nokia Solutions and Networksilla työskentelevän Tomi Sarangan.

Saranka toimi luottamushenki-lönä Jenni Novamon tapauksessa, jossa työnantaja kieltäytyi maksa-masta työehtosopimuksen mukaista äitiysvapaa-ajan palkkaa Novamolle, joka jäi uudelle äitiysvapaalle palkat-tomalta hoitovapaalta.

Työnantajan kanssa käytyjen neu-votteluiden kariuduttua Saranka vei asian liiton hoidettavaksi, josta se siirtyi työtuomioistuimeen. Työ-tuomioistuin pyysi tulkintaa EU-tuo-

mioistumelta, jonka mukaan äitiys-vapaa-ajan palkka on maksettava myös tällaisessa tilanteessa.

- Ratkaisulla tulee olemaan mer-kittäviä vaikutuksia tulevaisuudessa tehtäviin työehtosopimuksiin koko EU-alueella, sanoo YTN:n yritysyhdis-tysryhmän puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen.

– Yritysyhdistysryhmä haluaa kiit-tää henkilöstöedustajan sitkeyttä ja hänen osoittamaansa ajattelutapaa, ettei mikään yksittäinen asia ole liian pieni tullakseen suureksi. On ilahdut-tavaa nähdä, että työtä on tehty pit-käjänteisesti koko sydämestä jäse-nen hyväksi.

- Luottamushenkilön kanssa oli helppo lähteä viemään asiaa eteen-päin. Yhteistyö oli sujuvaa ja sain koko ajan erittäin hyvin informaa-

tiota, missä vaiheessa asiani etenee, kiittelee Jenni Novamo.

Työtuomioistuimen ratkaisua asi-assa odotetaan huhtikuun aikana.

YTN jakaa vuosittain Vääntö-nimellä tunnetun palkinnon vuoden työmarkkinateosta. Palkinnolla halu-taan kunnioittaa hyviä suorituksia ja itsensä peliin laittamista sekä tulok-sekasta ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa. (HA)

YTN palkitsi Tomi Sarangan vuoden 2013 työmarkkinateosta

TYÖTÄ ON TEHTY PITKÄJÄNTEISESTI KOKO SYDÄMELLÄ JÄSENEN HYVÄKSI.

TEKNIIKAN YO VALLE UIMONEN on valittu hoita-maan teekkariasiamies Ida Rantasen äitiysvapaan sijaisuutta 1.5. alkaen TEKin kenttä- ja järjestöyksikköön. Uimonen on 6. vuoden tuotan-totalousteekkari Oulun yliopis-tosta, jossa hän on toiminut kiltansa ja ylioppilaskuntansa hallituksen puheenjohtajana.

NIMITYKSIÄ

KTK ANTTI MATTILA aloitti projektityöntekijänä TEKin Urapalvelut-yksikössä 21.3. Mattila viimeistelee kauppa-tieteiden pro graduaan Aalto-yliopistossa. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa Aalto-yliopiston ura- ja rekrytointipalveluissa.

VTK VERNERI RUOHORANTA aloitti Teekkarin työkirjan 2015 päätoimittajana 9.4. Ruohoranta viimeistelee parhaillaan viestinnän pro graduaan Helsingin yliopis-tossa. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa Yleisradiossa ja Punaisella Ristillä.

Unto

Pus

a:

Kaks

i tuk

inui

ttaj

aa (1

960)

Kuva

: Hel

i Hirv

elä

TEK 3/2014 11

AJASSA

Summa, jolla Musiikki-Fazer

möi 1930-luvulla teekkareille

Retuperän WBK:n alkuperäiset

soittimet, autonlavallisen

vanhoja messinkitorvia.

Lähde: TKY:n historiikki

Anneli Pauli LUTin uudeksi rehtoriksi

Lappeenrannan teknillisen yliopiston uudeksi rehtoriksi on valittu dosentti, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Anneli Pauli. Uuden rehtorin kausi alkaa 1.7.2014 ja kestää neljä vuotta. Nykyi-nen rehtori Ilkka Pöyhönen on toiminut rehtorina kuusi vuotta.

Pauli on työskennellyt vuosia Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston varapääjohtajana ja komission yhtei-sen tutkimuskeskuksen varapääjohtajana. Hän on toiminut myös Suomen Akatemian ylijohtajana ja pääsihteerinä. Tällä hetkellä hän työskentelee tiedekeskus Heurekan johtajana.

Yhteiskunnallisesti ja tiede-poliittisesti Pauli on vaikuttanut kymmenissä kansallisissa ja kansainvälisissä komiteoissa ja työryhmissä.

Hän kertoo tavoitteekseen LUT:n nostamisen kansain-välisesti arvostetuksi yliopistoksi ydinosaamisalueillaan, joita ovat vihreä energia ja teknologia, kes-tävän kilpailukyvyn luominen ja kansainvälisenä Venäjä-yhteyk-sien rakentajana toimiminen. (KL)

25penniä/kilo

TEK PITÄÄ PUOLIASI PALKKANEUVOTTELUISSA

Palkkanosturista ja henkilökohtaisesta palkkaneuvonnasta saat apua oikean palkkatason määrittelemiseen.

Palkkatilastomme perustuvat vuosittain tehtävään työmarkkinatutkimukseen.

Katso myös opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden palkkasuositukset!

Ota kaikki irti jäsenyydestäsi: www.tek.fi/palkat

Webinaari tuo koulutukset kotikoneellesi

– Over to you Antti, huikkaa Heini Hult-Miekkavaara kollegalleen Antti Mattilalle. TEKin Urapalveluiden asiantuntijat pitivät 15.4. webinaarin eli verkkoseminaarin TEKin opiske-lijajäsenille työhaastattelun koukeroista.

Webinaari on kätevä koulutusmuoto, koska ainoa vaatimus siihen osallistuvalle on netti-yhteys ja tietokone. Osallistua voi siis vaikka kotisohvalta tai kahvilasta. Webinaarin voi myös katsoa tallenteena jälkikäteen.

Löydät Urapalveluiden webinaarit työhaas-tattelusta, CV:n tekemisestä ja yrittäjyydestä TEKin nettisivuilta: www.tek.fi/urapalvelut/ura-webinaarit. Pidä silmällä tulevia webinaareja! [KR]

Kuva

: Hel

ena

Hag

berg

AJASSA

Yt-neuvottelut yt-neuvottelujen perään – luovuutta ei voi paremmin tappaa!

TEKin vastaava tutkija Susanna Bairoh esitteli Oulussa 20.3. järjestetyssä TEKin seminaarissa Yhteistoiminnan henki hukassa -raportin, jonka mukaan henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut sekoittivat asiantuntijaorganisaa-tion pakan usein totaalisesti.

– Rapotti osoittaa, että yt-prosessi osa-taan, mutta liiketoiminnan ja yksilöiden kannalta tilanne koettiin kuitenkin usein katastrofaaliseksi.

Bairohin mukaan tutkimuksessa haastatellut kokivat irtisanomiset ikään kuin salamaniskuina.

– Tee niin tai näin, ihan sama. Irtisanottavien listalle voi joutua kuka tahansa, Bairoh kuvasi haastateltujen tuntoja.

Epävarmuus söi tehokkaasti motivaation, mutta se tappoi myös luovuuden.

– Kehittämistä – miksi sitä tekisin, kun en tiedä, olenko enää organisaatiossa mukana, tut-kija kertoi haastateltujen pohtineen.

Luottamusmiesten kannalta prosessi on tur-hauttava. Yt-neuvotteluja käyvät luottamusmie-het kokevat, ettei todellista neuvotteluvaraa ole. Edes liiketoiminnan kannalta hyvät esitykset eivät mene perille, vaikka kyse olisi pörssi yhtiöistä.

Harmillisen tuttua tarinaaSeminaarin paneelikeskusteluun osallistuneet yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen työ- ja elinkeinoministeriöstä, henkilöstöjohtaja Risto Leinonen Outokumpu Stainless Oy:stä, ex-luot-

tamusmies Mikko Merihaara ja tutkija, sosiologi Heidi Kervinen Tampereen yliopistosta nyökytte-livät TEKin tutkimusraportille – niin tulokset kuin kommentitkin kuulostivat kaikkien korviin ikävän tutuilta.

Lamponen totesi toimistonsa neuvonnan painottuneen kesästä 2011 saakka työvoiman vähentämistilanteisiin.

– Se osoittaa sen, missä nyt mennään, mutta myös sen, että laki tunnetaan ja hallitaan huo-nosti.

Lamponen korosti lain vaatiman aidon neu-vottelun periaatetta.

– Työnantajan lopullinen päätös voi vastata alustavia arvioita neuvottelujen lopputuloksesta, mutta näistä reunaehdoista huolimatta on neu-voteltava aidosti.

Yt-asiamies muistutti myös yrityskulttuurin merkityksestä yt-neuvottelujen kulussa.

– Oleellista on, arvostetaanko yrityksessä ihmisiä ja onko yrityskulttuuri ylipäätään yhteis-toiminnallista.

Myös Kestävä muutos -projektissa tutkijana neljä vuotta mukana ollut Kervinen näki, ettei yri-tyksissä toimita yt-lain soveltamisessa proaktii-visesti vaan yt-laki tulee kuvioon vasta kriisitilanteessa.

– Pohjoismainen vertailu osoittaa, että Ruot-sissa ja Norjassa luottamusmiesten jo lähtö-kohtaisesti erilainen asema antaa heille mahdol-

Kuva

: Hel

ena

Hag

berg

Ota kaikki irti jäsenyydestäsi: www.tek.fi/palkat

lisuuden tulla paremmin kuulluksi irtisanomisti-lanteita hoidettaessa kuin meillä Suomessa, Kervinen kertoi.

Aiemmin ylempien toimihenkilöiden luotta-musmiehenä toiminut Merihaara sanoi puoles-taan yllättyneensä ylempien toimihenkilöiden halusta pelastaa tilanne.

– Ihmiset jäivät perjantai-iltana töihin mietti-mään, miten tilanne saataisiin kuntoon.

Merihaaran mielestä yrityksissä olisikin nou-sukaudella hyvä ennakoida se, miten toimitaan erilaisissa muutos- ja kriisitilanteissa.

Joskus proaktiivisuus voisi korvata yt-neuvot-telut kokonaan.

– Luottamusmiehet kehiin jo siinä vai-heessa, kun ongelma on havaittu. Kentältä löy-tyvät yleensä parhaat ratkaisuvaihtoehdot, Meri-haara sanoi.

Seminaarissa loppupuheenvuoron käyttänyt TEKin neuvottelujohtajaksi siirtyvä Teemu Han-kamäki korosti luottamuksen merkitystä yhteis-toiminnassa.

Mutta mistä luottamus rakentuu?– Aiemmista kokemuksista ja tiedoista,

halusta ja tavasta käsitellä toisen osapuolen intressejä, tavasta toimia ja esiintyä sekä yhtei-sestä arvomaailmasta, Hankamäki sanoi. (KL)

Yt-lain henki hukassaLue, miten tekkiläiset näkivät ja kokivat yt-neuvottelujen vaikutukset.

Yhteistoiminnan henki hukassa – Kokemuksia irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista asiantuntijaorganisaa-tioissa -raportti pohjautuu TEKin jäsen-tutkimuksiin sekä teemahaastatteluihin.

Maaliskuun lopulla julkaistu tutkimus-raportti pdf-muodossa osoitteessa www.tek.fi/julkaisut.

Paneelissa yt-neuvotteluista keskustelivat Helena Lamponen, Risto Leinonen, Mikko Merihaara ja Heidi Kervinen. Tilaisuuden juonsi (vasemmalla seisomassa) Jussi Nousiainen TEKistä.

TEK 3/2014 13

AJASSA

"Palveluväylä näyttää tällä hetkellä ketterältä avoimen koodin hankkeelta, jonka koodiin tai kehitysympäristöihin kukaan ei pääse käsiksi."o h j e l m i s t oa rk k i t e h t i j a t e k k i l ä i n e n e u rova a l i e h d o k a s ots o k i v e k ä s ( v i h r) b l o g i s s a a n k a n s a l l i s e s ta pa lv e lu väyl ä h a n k k e e s ta

Tulevaisuuden tutkijat – Toissapäivänä oli "ke", tänään on

TuKoKe, soi Perttu Pölösen ja Petri Huhta-lan TuKoKe Blues -kappale. Se aloitti vuo-den 2014 Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun palkintojenjaon. Kaksikko sai osansa jän-nityksestä, sillä he olivat molemmat fina-listeja.

Kilpasilla vuodesta 1979TuKoKe on Suomen vanhin lapsille ja nuorille suunnattu tiede- ja teknologia-kilpailu. Vuoden 2014 kilpailuun osallistui 135 lasta ja nuorta yhteensä 53 tutkimuk-sen, projektin ja keksinnön voimin.

Finaaliin Kumpulan tiedekampukselle 3.–4.4. kutsuttiin 20 työtä. Kaikki finalistit palkittiin 200–2 000 eurolla.

Eläimellistä menoaMiten lintu lentää? Tianna Pajukangas ja Essi Vesapuisto Kaustiselta tutkivat

asiaa muun muassa mehupilleistä ja kar-tongista rakentamansa siipimallin avulla.

Kaustiselta selvisi finaaliin myös Nella Salon ja Milla Paavolan Kissanpanta-tut-kimus. Kaksikko selvitti, että kissat pitävät pehmeistä, kalanhajuisista ja rapisevista kaulapannoista.

Päiväkoti Metsäpolun puututkimus Taipalsaarelta oli tuomariston mukaan ansiokas, koska puut ovat lähellä jokaista.

Tuttavallisesti nimetyssä Napero-sarjassa kaikki finalistit palkittiin.

Kofeiinilla voittoonLukiolaisten sarjan voitti Maura Kere Hel-singin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kere mallinsi kofeiinilähteiden, kuten kahvin ja energiajuomien vaikutusta ihmisen aivoi-hin.

– Tiesin, että haluan tutkia geenejä. Kofeiini on ollut paljon esillä, mutta sitä oli

TuKoKe-kilpailun lukiolaisten sarjan voitti

Maura Kere.

Kuva

: Hel

sing

in y

liopi

ston

LUM

A-ke

skus

tutkittu vähän, kertoo Kere tutkimuksensa lähtökohdista.

Abiturientin tavoitteena on valmistua lääkäriksi.

– En muista aikaa, etten olisi halunnut olla lääkäri.

Kere haluaisi myös jatkaa tutkimustyötä.– Minua kiinnostaa elämien koskettami-

nen tutkimuksen kautta.Kere edustaa Suomea Euroopan Unionin

Young Scientists (EUCYS) -kilpailussa syk-syllä Puolassa.

Kolmikko JenkkeihinLyhyen ajan osakesijoittamista tutkinut Wili Majamaa vei voiton peruskoululaisten sar-jassa. Toiseksi tullut Miro Brunou valittiin Broadcomin MASTERS International -sti-pendiohjelmaan Yhdysvaltoihin. Brunou tutki paperilennokkeja ja selvitti niiden par-haan siipimallin.

Palkintotilaisuuden bluesilla käyntiin polkaissut kaksikko pokkasi itsekin palkin-toja. Viime vuoden TuKoKe ja EUCYS-voit-taja Pölönen ja lukiolaissarjassa toiseksi tullut Huhtala valittiin Suomen edustajiksi kansainväliseen Intel ISEF -kilpailuun. Pölö-nen jatkokehitti työssään Sävelkello-kek-sintöään. Huhtala kehitti uudenlaisen syn-tetisaattorin.

Tapahtuman päätteeksi Dingon Autiota-lokin sai uuden käsittelyn Pölösen ja Huhta-lan käsissä:

– Ja käsi kädessä kuljemme Kaliforni-aan… [KR]

Katso lisätietoja kilpailusta: www.tukoke.fi.Finalistien työt ovat esillä kesällä Tekniikan museossa. Lisätietoa: www.tekniikanmuseo.fi. TuKoKe-kilpailun järjestää TEK yhdessä Kehittämiskeskus Opinkirjon kanssa.

14 TEK 3/2014

AJASSA

Käsillä tartutaan, tunnustellaan ja teh-dään. Niistä kiinnostuu vasta, kun ne koke-vat kovia. Tai jos joutuu opettelemaan jotain uutta ja vaativaa. Tai kun joku erityinen ihmi-nen koskee niihin.

Kädet pitäisi tuntea paremmin kuin omat taskunsa. Jokaisen kädellisen on hyvä tuntea kätensä, oli sitten poropeukalo tai tuhattai-turi, lukutoukka tai jokapaikanhöylä.

Käsikirja on kaikille kansalaisille tehty yleistajuinen mutta täysipainoinen tietopa-ketti yläraajasta. Sen avulla saa paremman tunnun toimistaan ja lujemman otteen elä-mästään.

Kotimaisen tietokirjan käsistä ovat kirjoit-taneet neurologian emeritusprofessori Martin Panelius, anatomian emeritusprofes-sori Risto Santti ja filosofian tohtori Jarkko S. Tuusvuori.

– Käsillä värkkääminen virittää aivoja ja tuottaa mielihyvää, kirjoittaja Tuusvuori tuumaa. (KL)

Tunnetko kätesi?

Työajan joustot johtivat pidempään työuraan kunta-alalla

Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin oli vahvin työssä jatkamista ennustava tekijä eläkeikää lähestyvillä kunta-alan työntekijöillä.Työterveyslaitoksen seurantatutkimukseen osallistui lähes 4 700 vanhuuseläkeiän vuosina 2005–11 saavuttanutta kuntatyönteki-jää. Tutkimuksessa verrattiin vanhuuseläkeikään asti työskennel-leitä henkilöitä niihin, jotka jatkoivat työtä vielä vanhuuseläkeiäin jälkeen ainakin puoli vuotta.

Työuraansa yli puolella vuodella pidensi 832 henkilöä (17,8 %). Pidempään jatkaneet olivat usein miehiä, korkeammassa ammat-tiasemassa olevia ja henkilöitä, jotka eivät eläneet parisuhteessa.

Terveyteen liittyvistä asioista merkittävimmäksi nousi hyvä psyykkinen terveys.

Työhön liittyvistä psykososiaalisista tekijöistä mahdollisuus joustaviin työaikoihin oli vahvin työuran jatkamista ennustava tekijä. Työntekijät, joilla oli hyvät mahdollisuudet joustaviin työ-aikoihin jatkoivat keskimäärin 9,5 kuukautta pidempään työssä kuin työntekijät, jotka kokivat mahdollisuudet vähäisiksi.

Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttavat jaksamaan työssä yli eläkeiän silloinkin, kun terveys on heikentynyt.

Joustavat työajat voivat auttaa stressinhallinnassa ja sääs-tää voimavaroja, joita erityisesti naispuoliset eläkeikää lähestyvät työntekijät tarvitsevat esimerkiksi omista iäkkäistä vanhemmis-taan huolehtimiseen. Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat kertoa myös laajemmin hyvästä johtamisesta ja luottamuksesta työpaikalla.

Kyselyssä vastaajat arvioivat mahdollisuuttaan vaikuttaa työ-päivän alkamis- ja loppumisajankohtiin, työpäivän pituuteen, tau-kojen pitämiseen, yksityisasioiden hoitamiseen, työvuorojärjeste-lyihin, palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin sekä palkatto-mien virkavapaiden ja muiden vapaiden pitämiseen. (KL)

Vuoden 2013 keskimääräinen

inflaatio.Lähde: Tilastokeskus

1,5%

– Aivokuvantamiskoe osoittaa, että lisääntynyt riskinotto liittyy voittojen ja tappioiden aiheuttamaan tunnereaktioon sekä samanaikaisesti vä­henevään harkintaan, kertoo Aalto­yliopiston neurotalou­den tutkija Kaisa Hytönen.

Aivojen tunnealueet reagoivat voitto­ ja tappioti­lanteissa. Hytösen ja hänen kansainvälisten kollegoidensa tuoreesta tutkimuksesta sel­viää, että mitä voimakkaampi reaktio on, sitä helpommin ihminen hyväksyy jatkossa riskit. [KR]

Suomen ja Ruotsin työntekijä­järjestöt ovat antaneet kannanotot, joissa ne tukevat EU­USA­kauppasopimusta.

Akava, SAK ja STTK näkevät sopimuksen edesauttavan kaupankäyntiä ja yrittäjyyttä, mikä puolestaan myötävai­kuttaa työllisyyteen ja palkan­maksuvaraan. [KL]

TALOUSRISKEJÄ TUNTEELLA

EU-USA-SOPIMUKSELLE TUKEA TÄHTILIPUT LIEHUEN

Käsikirja on tietopaketti ihmiskäsistä ja kädellisyyden ulottuvuuksista. (Kustantaja: Teos. 2013)

TEK 3/2014 15

AJASSA

– Tulevaisuuden taloissa tavoitteena on lähes nollaenergiataso. Talotekniikan säädön ja auto-maation merkitys kasvaa, kun energiaa otetaan useista lähteistä, Seppälä kertoo. Ehjän kuivaketjun merkitys korostuu Seppälän mielestä rakennuskannan kosteus- ja homeongelmat on saatava hallintaan. Hän muis-tuttaa, että eduskunta on velvoittanut hallituk-sen ryhtymään toimenpiteisiin asian korjaami-seksi. Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä on ehdo-tettu rakentamiseen ja korjaamiseen ennakoivaa ohjausta ja neuvontaa.

Rakentajille Seppälällä on selkeä neuvo: – Pitää saada aikaan katkeamaton kuiva-

ketju samaan tapaan kuin elintarvikkeilta vaadi-tan ehjää kylmäketjua. Rakentamisen kuivaketju takaisi sen, että tuoteosat pysyvät kuivina koko logistisen ketjun läpi.

– Kuivaketju on välttämätön varsinkin erittäin energiatehokkaassa rakentamisessa, jossa kos-teus ei poistu rakenteista kovin helposti. Asiantuntijuutta ja ammattiylpeyttäSeppälä katsoo, että asiantuntijuutta tulisi hyödyntää nykyistä paremmin:

– Rakentamisessa tulee vaatia yhä enemmän myös osaamista ja ammattiylpeyttä. Ammatti-laisia tulee arvostaa ja antaa heille aikaa tehdä työ kerralla hyvin. Elinkaaren aikaiseen huoltoon ja ylläpitoon tulee saada entistä ammattimai-sempi ote.

Seppälän asiantuntemusta on hyödynnetty laajasti ministeriöiden työryhmissä. Hän oli mukana muun muassa ministeri Jan Vapaavuo-ren Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika ERA17 -toimintaohjelman määrittelyssä.

Vuoden rakennusalan diplomi-insinöörin valitsee Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Valinnan kriteereinä ovat laadukas insinööri-osaaminen, suunnittelun merkityksen edistämi-nen, henkilön esimerkillisyys, helppo samaistut-tavuus sekä ammattikunnan arvostuksen edis-täminen. (HA)

”Nuoret maksavat eläkemaksuja enemmän kuin odottavat saavansa eläke-etuina."pro f e s s o ri s i x t e n ko rk m a n ko lu m n i s s a a n h e l s i n g i n s a n o m i s s a 1 7 . 4 . 2 0 1 4

Ei pakolla vaan hoksauttamalla

Vuoden 2014 rakennusalan diplomi-insinööri Pekka Seppälä on paneutunut työssään raken-tamisen suurimpiin nykyhaasteisiin: kosteuden-hallintaan, energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen.

Seppälä on työskennellyt vuodesta 2002 läh-tien laatupäällikkönä Oulun kaupungin rakennus-valvonnassa, jonka pitkäjänteinen työ rakentami-sen laatuongelmien ratkaisemiseksi on tunnus-tettu valtakunnallisestikin.

Ammattilaisia on koulutettu Oulussa mää-räystasoa paremman laatutason riskittömään suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Haas-teena on ollut energiatehokkuuden nopea kehi-tys. Onnistuminen edellyttää vahvaa osaamista rakennusprosessin koko laatuketjussa.

Laatutyön toinen tukijalka on rakennutta-jille kohdennettu ennakoiva laadunohjaus ennen suunnitteluvaihetta ja rakennuslupaa. Tavoit-teena on laatutietoinen tilaaja, vaativa asiakas.

Tämä ennakoiva laatutyö tunnetaan Oulun mallina, jonka mottona on: Ei pakolla vaan ”hok-sauttamalla”.

Seppälän vastuulla ovat olleet useat Oulun rakennusvalvonnan laadun kehittämishank-keet, joita on sovellettu ennakko-ohjauksessa, ammattilaiskoulutuksissa ja rakennusvalvonnan perusprosesseissa.

Vuoden 2014 rakennusalan diplomi-insinööri Pekka Seppälä kohentaa työkseen rakentamisen laatua.

Vuokatin urheiluopisto:Tenniskursseista ­10 % ja kesän ohjelmallisten perhe­pakettien majoituksesta ­15 % (minimivaraus 2 vrk).

Vuokraava Oy:Vapaavalintaisesta vuokrako­neesta ­15 %. Vuokrattavissa esimerkiksi puutarhajyrsimiä, ruohonleikkureita ja oksaha­kettimia. Kerro vuokraushet­kellä jäsenetutarjouksesta ja esitä jäsenkorttisi.

Vattenfall:Sähkö koko ajan jäsenetu­hintaan.

Brothers:Toukokuun ajan miesten normaalihintaiset kauluspai­dat ­20 %. Esitä jäsenkorttisi oston yhteydessä.

Lisätietoa alennuksista www.jasenedut.fi

Vastaus löytyy osoitteesta: www.mustatulevaisuus.fi.

MITÄ ON HARMAA TALOUS JA TALOUS-RIKOLLISUUS?

UUSIA ETUJA

16 TEK 3/2014

AJASSA

Marjo Matikainen-KallströmTEKin hallituksen puheenjohtaja

HAVUJA

SUOMELLA ON HYVÄ rakenne ja kilpailukyky, mutta emme saa koneiston tehosta irti kuin puolet. Meillä on hyvän koulutusjärjestelmän tuottamaa osaamista sekä vakaa ja innovatiivisuudelle avoin toimintaympäristö. Jostain syystä tuotteemme eivät vain mene kaupaksi.

Suomalaiset osaavat tehdä prototyyppejä, mutta toi-minta siitä eteenpäin on heikoissa kantimissa. Emme osaa kaupallistaa tuotteitamme. Kaupallistaminen ei ole pelkästään myyntityötä. Siihen kuuluvat niin rahoi-tus, markkinointi kuin kaupallinen osaaminenkin.

Jotta tuotteen saa myydyksi, on käytävä läpi perus-teellinen ja huolella harkittu markkinointi- ja myynti-prosessi. Markkinointi ja myynti ovat uudistuneet sosi-aalisen median esiinmarssin myötä: meillä on koko maailma kodeissa ja työpaikoilla. Myymisen pitäisi siis olla aiempaa helpompaa.

Kaupallistamista ei saa irrottaa tuotekehityksestä, vaan kaupallisten tavoitteiden rakentamisen tulee alkaa jo ideointivaiheessa. Organisaation kaikkien osien tulee olla mukana ideointiprosessissa.

On tärkeää, että tuotekehitys ja osa tuotannosta pysyävät kotimaassa. Saksa, USA ja Iso-Britan nia ovat tämän havainneet ja toteuttavat vahvasti uus-teollistumis strategiaa. Suomella on kiire oman mallinsa kanssa.

Investoinnin ja kulun ero on, että investointi tuottaa ja kulu ei. Tätä ei Suomessa aina ymmärretä. Tuotteiden menestymiseksi tarvitaan rohkeaa rahoitusta, tehokasta markkinointia ja yritysten yhteistyötä. Se, että sijoit-taa toiseen tai lyö hynttyyt yhteen, ei ole itseltä pois. Yhdessä olemme enemmän.

Miksi suomalaiset tuotteet eivät myy?Pelinkehittäjien gaalassa

palkittiin Suomen parhaat

The Finnish Game Awards -gaalaa juhlittiin 15.4. Ensimmäistä kertaa keski-tyttiin pelkästään suomalaisiin peleihin ja pelinkehittäjiin.

– Peliala on noussut ripeästi Suomen kulttuuriviennin veturiksi nopeasti kas-vavan pelinkehittäjäjoukon siivittämänä, totesi Suomen pelialan keskuksen joh-taja KooPee Hiltunen. Hiltusen mukaan pelialan tekijöihin keskittyvä gaala on luonnollinen lisä muiden kulttuurialojen gaalakattaukseen.

Housemarquen Resogun palkittiin sekä vuoden 2013 suomalaisena pelinä että yleisön suosikkina. Tuomariston mukaan palkinto osoittaa, että pelialalla yritys voi menestyä hyvin pitkään. Vuonna 1995 perustetun Housemarquen yksi menestyneimpiä pelejä on Dead Nation.

Vuoden ilmiönä palkittiin Theory Interactiven saama yhteisörahoitus pelilleen Reset. Vuoden 2013 tulokas oli puolestaan Facepalm Games. [KR]

Tekniikan alan hakijamäärät laskivat

Hakijamäärä tekniikan alan yliopisto-opintoihin laski valtakunnallisesti noin 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Poikkeuksen trendiin teki Lappeenran-nan teknillinen yliopisto (LUT), jonka tekniikan koulutusohjelmiin oli ensisijai-sia hakijoita noin kolme prosenttia enemmän kuin viime vuonna. LUT kasvatti samalla markkinaosuuttaan tekniikan alan hakijoista 11 prosenttiin.

LUT:n pitkän aikavälin hakijamäärä on ollut nousujohteinen jo vuodesta 2008 alkaen; yhteishaun kokonaishakijamäärän kasvu vuodesta 2008 vuoteen 2014 asti on noin 90 prosenttia.

Aalto-yliopistoon tekniikan alalle oli 3 953 hakijaa. Laskua edellisvuoteen verrattuna oli 8,6 prosenttia. Hakukohteista suosituimmaksi nousi tänä vuonna tietotekniikka. Reippaimmin nousi automaatio- ja informaatioteknologian hakukohde, jonka hakijamäärä kasvoi viime vuodesta 78 prosenttia.

Hakijamäärät laskivat myös Tampereen teknillisessä yliopistossa, hakijoita oli 3 808. Halutuimpia olivat arkkitehtuurin, rakennustekniikan, tietotekniikan, tuotantotalouden ja konetekniikan ohjelmat.

Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan oli tänä keväänä 4 322 hakijaa. Määrä laski viime vuodesta reilulla parilla sadalla. [JN]

TEK 3/2014 17

ILMOITUS

TEK-VAIKUTTAJA

TEKin valtuustoon ja hallitukseen. Valtuustossa 15 ja hallituksessa 6 vuotta.

1990TEKin talousvaliokunnan pj:ksi. 2010 AYY:n taloustoimikunnan pj:ksi.

DI. Työura Telenokian, HPY:n, Canonin ja Elisan kautta Eläke­Fenniaan.

1987Elon asiakkuuksista, kanavista ja ICT:stä vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.

20142011

VAHVA OMAISUUS ANTAA

JÄRJESTÖLLE VAKAUTTA JA

USKOTTAVUUTTA.

MATTI CARPÉN

TEKin omaisuuden arvo oli viime vuoden tilinpäätöksen mukaan 99 miljoonaa euroa. Varojen hoitoa ohjaa talous-valiokunta, jossa puhetta joh-taa kuluvalla vaalikaudella pit-

kän linjan järjestövaikuttaja Matti Carpén. – Talousvaliokunta ei osallistu TEKin

järjestöpolitiikkaan. Sen tehtävänä on hoi-taa vastuullisesti TEKin varallisuutta. Siksi TEKissä erotetaan varsinainen varainhoito ja aatteelliset sijoitukset, joilta ei välttämättä odotetakaan tuottoa, vaan tuetaan jotain tekkiläisille tärkeää hanketta, Carpén sanoo.

Tietoliikennealan DI Carpén kertoo kiin-nostuneensa talousasioista jo nuorena.

– Koulutusalaa valitessani ajattelin kui-tenkin, että voin laajentaa helpommin osaa-mistani tekniikasta talouteen kuin päin-vastoin, joten valitsin TKK:n.

Carpénin mielestä vahva omaisuus on TEKille voimavara.

– Se antaa järjestölle vakautta ja uskot-tavuutta. Se pienentää myös jäsenmaksu-painetta, kun tietty osa sijoitustoiminnan tuotoista tuloutetaan järjestön toiminta-menoihin, olivatpa ajat hyvät tai huonot.

Carpén muistuttaa, että TEKin jäsenistöä on eri aloilla ja monenlaisissa työtehtävissä.

– Jos yhteiskunnassa asiat ovat kunnossa, myös TEKin jäsenillä menee hyvin. TEKin moodin vaikuttamisessa tulee mieles-täni olla kakun kasvattaminen, jolloin syn-tyy myös uutta jaettavaa. T&K-, koulutus- ja yrittäjämyönteinen kansantalous luo edelly-

tykset kasvulle. Kansallisesta kilpailukyvystä on huolehdittava. Kasvavissa ja uusissa yri-tyksissä syntyy työpaikkoja ja sitä kautta myös hyvinvointia yhteiskuntaan.

– Olen pitkäjänteisen, vastuullisen johta-misen kannalla. Kymmenen vuotta vakuu-tusalalla, ensin Eläke-Fenniassa ja nyt Elossa, ovat opettaneet katsomaan paljon kvartaaleja pidempiä syklejä.

– Muutos on välttämätöntä, jotta pysyy kehityksessä mukana, mutta revoluutiota pitäisi tavoitella pääsääntöisesti jatkuvan evoluution kautta. Jatkuvuus tuo turvaa ihmisille, mutta pysähtyneisyyttä ei saa sal-lia. Niin järjestön, yrityksen kuin yksilönkin on huolehdittava siitä, että on hyvässä kun-nossa. Se ei tule itsestään, vaan vaatii jatkuvaa kehittämistä ja omasta kilpailu-kyvystä ja kunnosta huolehtimista.

Sijoitusmaailmassa tuotto ja riski kul-kevat usein käsi kädessä. Jos valitset ris-kipitoisemmat sijoitusinstrumentit, niin on mahdollisuus korkeampiin tuot-toihin. Mitalin kääntöpuoli on se, että päinvastaisessa tapauksessa myös tappiot ovat mittavammat.

– TEKin kaltainen järjestö hakee pitkällä aikajänteellä sellaista tuot-toa, että pystyy säilyttämään omai-suuden reaaliarvon jäsentä kohden. Näin järjestötoimintaa rahoittava osuus pystytään pitämään tasai-sena sijoitustoiminnan vaihte-luista huolimatta.

TKY:n puheenjohtaja; hallituksessa jo 1984, SIKin pj 1983.

1985

TEKSTI HELENA ANDERSSONKUVA ANTTI AHTILUOTO

Kun kakku kasvaajää myös jaettavaa

TEK 3/2014 19

LAKITIETO

Lomapäiviä laskettaessa on tärkeää hahmottaa lomanmääräytymis-vuosi (1.4.–31.3.). Se on ajanjakso, jolloin lomaa ansaitaan.

Työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuonna. Mikäli

henkilö on työskennellyt 31.3. mennessä koko-naisen vuoden, niin lomaa kertyy 2,5 päivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden eli 30 lomapäivää vuodessa. Mikäli työsuhde on kestänyt alle vuoden, niin silloin lomaa ansaitsee vain 2 päivää kuukautta koh-den eli lomaa kertyy enintään 24 päivää vuo-dessa.

Joissakin työehtosopimuksissa on saatu sovituksi lakisääteistä pidemmät lomat. Myös yritysten omien käytäntöjen pohjalta voi olla mahdollista kerryttää enemmän lomaa kuin mitä laki säätää, tai sitten työntekijä on voinut itse neuvotella pidemmän loman.

Lomapäivien laskennassa on myös katsot-tava, onko kuukaudessa ollut riittävästi työn-tekopäiviä. Jotta ansaitsisi lomaa, niin kunkin kuukauden aikana täytyy olla ollut töissä yli

14 päivää. Tässä lasketaan työpäiviä, ei kalen-teripäiviä. Työpäivän kestolla ei ole merki-tystä. Tämä ns. 14 päivän sääntö on ensi-sijainen.

Toinen vaihtoehtoinen tapa on laskea loman ansainta siten, että kaikki kuukaudet, joina on työskennellyt yli 35 tuntia, lasketaan täysiksi kuukausiksi. Nämä ansaintasäännöt ovat toi-sensa poissulkevia ja niitä ei sovelleta rinnak-kain. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkai-see, kumpaa sääntöä sovelletaan. Erityistilan-teissa voi olla myös omia sääntöjä.

Työssäolon veroiset päivätJotkut poissaolot muodostavat niin sano-tun työssäolon veroisen ajan. Kun katsotaan, kuinka monta työpäivää tulee kussakin kuu-kaudessa täyteen, niin työssäolon veroiseksi lasketaan myös ne työpäivät, jolloin työntekijä on estynyt tekemästä työtä. Tällaisia päiviä ker-tyy muun muassa äitiysvapaan, sairauden tai tapaturman (enintään 75 työpäivää), lomau-tuksen (enintään 30 työpäivää) tai opintova-paan (enintään 30 työpäivää) takia.

Maritta JaloArtikkelin kirjoittaja

työskentelee TEKissä lakimiehenä. TEKin

lakimiehet auttavat jäseniä työ- ja virkasuhteisiin

liittyvissä asioissa. Yhteyden lakimiehiin

saa varmimmin yhteystietolomakkeella www.tek.fi/lakitieto. Sen kautta voi jättää myös soittopyynnön.

§

Vuosilomasta säädetään laissa, ja sen tarkoituksena on ylläpitää työntekijän työkykyä ja jaksamista. Vuosilomalaki koskee pääsääntöisesti kaikkia työsuhteessa olevia.

Lomakausi on alkanut

20 TEK 3/2014

Esimerkki: Henkilö on lomautettuna 6 kuu-kautta 1.2.2014 alkaen. Lomautus-ajasta 30 ensimmäistä työpäivää voi-daan laskea lomanmääräytymiseen. Tänä vuonna se vaikuttaisi niin, että helmikuun ajalta ansaitsisi lomaa, mutta ei enää maaliskuulta. Mikäli henkilö on työskennellyt koko vuo-den 1.4.2013 alkaen lomautukseen asti, lomaa on kertynyt 11 x 2,5 päi-vää = 27,5 päivää. Puolikkaat päi-vät pyöristetään ylöspäin, eli lomaa kesälle 2014 olisi kertynyt 28 päivää.

Loman pitäminenVuosiloman ajankohdan määrää työnan-taja. Hänen täytyy kuulla asiasta työnte-kijää ja sen jälkeen ilmoittaa loman ajan-kohta. Siitä on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, niin kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Ilmoitus vuosiloman ajankohdasta sitoo työnantajaa. Jos vahvistettua loma-ajankohtaa muutetaan, niin työnan-taja joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon, esimerkiksi matkan peruuntu-miskulut.

Vuosilomasta on niin sanottua kesä-lomaa 24 päivää, joka tulee lähtökoh-taisesti sijoittaa lomakaudelle 2.5.–30.9. Loman 24 päivää ylittävä osuus voidaan antaa niin sanottuna talvilomana 1.10.–30.4. välisenä aikana. Lomasta voidaan joissakin asioissa sopia toisin työnteki-jän ja työnantajan välillä, mutta laki mää-rää, että vähintään 12 päivää on annet-tava yhdenjaksoisena. Lähtökohta on, että loma olisi yhdenjaksoinen. Mutta mikäli töiden käynnissä pitämiseksi on välttämä-töntä, niin 12 päivää ylittävä osa voidaan työnantajan määräyksellä antaa osissa.

Loma annetaan arkipäivinä, jolloin myös lauantait lasketaan mukaan. Arki-päiviä ovat kaikki muut päivät paitsi punaisella kalenteriin merkityt päivät, joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäis-lauantai. Loman ajankohta siis määrittää osittain sen, kuinka paljon lomapäiviä kuhunkin lomaan kuluu.

Työntekijän turvaksi on luotu säännös siitä, että loman tulisi alkaa työntekijän työpäivänä. Sen lisäksi on määrätty, että kolmen päivän mittaiseen tai lyhyem-pään lomaan ei saa sisältyä lauantaita tai muita työntekijän vapaapäiviä.

Lomautus ei siirrä vuosiloman ajan-kohtaa. Lomautuksesta huolimatta kesä-loma on annettava lomakaudella, ellei työntekijän ja työnantajan välillä sovita loman siirtämisestä. Lomautus jatkuu kesäloman jälkeen ilman uutta, erillistä lomautusilmoitusta.

Sairastuminen loman aikana1.10.2013 tuli voimaan laki, joka poisti 7 päivän karenssin vuosilomalla sairastamisesta. Laki koskee ensimmäistä kertaa tänä kesänä pidettäviä lomia. Työntekijällä on oikeus saada siirrettyä vuosilomaa jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Siirto-oikeus on voimassa, mikäli työntekijä on vuosiloman alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi.

Työntekijän tulee esittää työnanta-jalle viivytyksettä pyyntö loman siir-

tämisestä sekä luotettava selvitys työ-kyvyttömyydestä.

Siirto-oikeus koskee lähtökohtaisesti lakisääteistä vuosilomaa. Mikäli työeh-tosopimuksissa tai muuten on sovittu pidemmistä lomista, karenssin poisto ei automaattisesti koske niitä. Näistä voi-daan toki sopia siten, että ne jatkossa kos-kisivat myös niitä.

Vuosilomapalkan määräytyminen, kun työaika ja palkka muuttuvatLoman ajalta työntekijällä on oikeus saada vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Lomapalkan laskennassa on useita erilaisia säännök-siä riippuen siitä, miten palkka on mää-ritelty (esimerkiksi tunti-, viikko- tai kuu-kausipalkkainen) tai muuten työsuh-teen ehtojen mukaan. Säännökset ovat melko monimutkaiset siltä osin, kun ei ole kyse säännöllisestä kuukausipalkkai-sesta työstä.

Vuosilomapalkan laskentaan tuli viime vuonna muutos niille, joilla sekä työaika että palkka muuttuvat lomanmääräyty-misvuoden aikana. Aiemmin lomapalkka määräytyi lomallelähtöhetkellä maksetun palkan mukaan, mutta nyt se lasketaan prosenttiperusteisesti koko lomanmää-räytymisvuoden ansioista.

Jos siis henkilö siirtyy lomanmääräy-tymisvuoden aikana kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön, loma-ajan palkka lasketaan lomanmääräytymisvuonna ansaittujen ansioiden mukaan. Sama koskee osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyviä.

Alle vuoden työskennellyt saa loma-ajan palkkana 9 prosenttia lomanmääräy-tymisvuonna ansaituista tuloista.

Yli vuoden työskennellyt saa loma-ajan palkkana 11,5 prosenttia ansaituista tulosta.

LAKITIETO

EI ENÄÄ 7 PÄIVÄN KARENSSIA VUOSILOMALLA SAIRASTAMISESTA.

TEK 3/2014 21

TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVA HELENA HAGBERG

ROHKEASTI

Tuomas Havelasta tuli ensin TEKin tykki, sitten NSN:n luottamusmies.

luotoksi

Tuomas Havela ryhtyi luottamusmieheksi heti työuransa alussa. – Pidän tätä ennen kaikkea auttamis- ja opastustehtävänä.

Nokia Solutions and Networks NSN:n ylempien toimihenki-löiden luottamusmiehenä toi-miva Tuomas Havela kiinnos-tui luottamusmiestehtävästä TEKin teekkariyhdysmiehenä

eli tykkinä. Kolme vuotta Oulun tykkinä opetti pal-

jon työsuhdelainsäädännöstä ja työmarkkina-toiminnasta. Myös TEK ja YTN tulivat tykille tutuiksi.

Havelan taustasta kuulleet työkaverit NSN:llä näkivätkin miehessä heti meidän luot-tamusmiehemme, ja keväällä 2011 taloon testaus suunnittelijaksi rekrytoidusta Havelasta leivottiin melkein saman tien firman viides luotto ylemmille toimihenkilöille.

Heti yt-neuvottelijaksiHankittu kokemus tuli tarpeeseen odotet-tua nopeammin, sillä NSN:llä alkoivat henki-löstön vähennykseen tähtäävät yt-neuvottelut vielä samana keväänä. Lähtöpassit uhkasivat Oulussa 150 ylempää toimihenkilöä.

Neuvotteluprosessi jännitti ensikertalaista.– Vähän oloa helpotti, kun tiesi, että pöy-

dässä istuivat myös jo aiemmin yt-liemissä koviksi keitetyt luottamusmiehet.

Yt-prosessin lopputulos oli tuolloin kohtuul-lisen hyvä – vain kolmannes irtisanomis uhan alla olleista joutui vähennyksen kohteeksi.

22 TEK 3/2014

ON VANHANAIKAISTA NÄHDÄ LUOTTAMUSMIES PIIKKINÄ TYÖNANTAJAN LIHASSA.

Heistäkin lopulta ainoastaan kourallinen menetti työnsä, muut saivat uuden työpaikan talon sisältä tai ottivat irtisanomispaketin.

Tällä hetkellä Oulun NSN:llä työskentele-västä 1 800 ylemmästä toimihenkilöstä Havelan edustettavana on 370.

NSN:llä sovelletaan teknologiateollisuuden työehtosopimusta, jossa luottamushenkilön asema on määritelty. Luotolle maksetaan kor-vaus edustettavien määrän mukaan.

Aikaa luottamustehtävän hoitoon kuluu vaihtelevasti.

– Normaalisti käytän tehtävään muutaman tunnin viikossa, mutta jos yt-neuvottelut ovat päällä, viikkotyöajasta menee luottamusmies-roolissa jopa puolet.

Hyvästä pohjakoulutuksesta huolimatta Havela on käynyt läpi myös YTN:n luottamus-mieskoulutukset.

– Kurssitarjonta on vastannut tarpeita var-sin hyvin, mutta koulutustilaisuuksia voisi pitää pääkaupunkiseudun lisäksi myös Oulussa, pohjoisen mies tuumaa.

Parasta on työpaikan pelastaminenNyt Havelalla on takanaan kolme vuotta luotta-musmiehenä.

– Toinen kausi on menossa. Ajattelin alun-perinkin, että ainakin kahtena kautena asetun ehdolle.

– Kokemus on karttunut. Olen oppinut muun muassa neuvottelutaitoja ja päässyt mukaan NSN:n TES-palkkaneuvotteluryhmään ja hallintoedustuselimeen. Ilman muuta näkö-alapaikka, Havela toteaa.

Luottamusmiestoimi onkin Havelan mie-lestä paljon mainettaan parempi pesti.

– On vanhanaikaista nähdä luottamus-mies piikkinä työnantajan lihassa. Pidän luot-toa ennen kaikkea yhteistyöosapuolena työn-antajalle.

Tehtävän pahimmat ja parhaimmat puolet kulminoituvat herkästi yt-neuvottelujen kul-kuun.

– Paras hetki oli varmasti se, kun irtisanottu sai uuden tehtävän talon sisältä. Paha sanoa, oliko omalla panoksellani siihen vaikutusta, mutta tärkeintä oli, että työt jatkuivat.

Ikävintä on nähdä yt-neuvottelujen ihmi-sissä nostattama pelko ja epävarmuus siitä, jat-kuuko työsuhde vai ei.

Havela kehottaa ylempiä toimihenkilöitä luottamusmiestä valitessaan kiinnittämään huomiota henkilön yhteistyökykyihin, sillä kyse on ennen kaikkea vuorovaikutustaidoista.

– Luottamusmiehen täytyy pystyä aidosti edustamaan joukkoaan.

Hänellä on neuvo myös työnantajapuolelle.– Jos halutaan välttää turhat konfliktit, niin

henkilöstöä koskevissa asioissa luottamusmies kannattaa ottaa mukaan keskusteluihin mah-dollisimman aikaisessa vaiheessa, eikä vasta pakon edessä.

Aikansa kutakinHavela valmistelee testaussuunnittelijan tehtä-vänsä ohessa NSN:lle diplomityötään.

Loppurutistusta varten mies oli helmi- ja maaliskuun opintovapaalla.

– Kyllä, kohta on valmista ja parta lähtee tai ainakin trimmataan. Koskaan ei ole valmistu-minen ollut näin lähellä…

Pitkän tähtäimen urasuunnitelmia Havelalla ei ole, mutta se on selvää, että työn pitää olla mielekästä ja vaihtelevaa.

– Jos jossain vaiheessa leipäännyn, niin sit-ten pitää alkaa etsiä uutta työpaikkaa tai aina-kin toimenkuvaa.

Luottamusmiestehtävässä jatkamisen suh-teen hän ei ole vielä tehnyt päätöksiä.

– Jos uusi hyvä ehdokas löytyy, siirryn mie-lelläni syrjään ja jään esimerkiksi varaluotta-musmieheksi uutta tukemaan. En aio ottaa luo-ton hommasta elämäntehtävää, aikansa kuta-kin.

TEK 3/2014 23

TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN KUVAT SAMI REIVINEN

Nokeval Oy lisää langattomien mittalaitteiden tuotantoa Suomessa.

VAIN JOHTO PUUTTUU

24 TEK 3/2014

Langattoman bisneksen merkityksestä kertoo Nokevalin muuttoa vaille val-mis toimitila Nokialla. Kaksi kertaa aikaisempaa isompaan rakennukseen tulevat niin tuotekehitys, myynti kuin tuotantokin.

Ennen kuin korkataan kuohujuoma, pala-taan ajassa hieman taaksepäin. Kehityspäällikkö Lari Maasalo, 36, alkoi tehdä diplomityötään 2002 Tampereen teknilliseen korkeakouluun TTKK:lle (nykyisin Tampereen teknillinen yliopisto). Ja aihe oli – langattomat mittalaitteet.

Kolmen sukupolven opitLari Maasalo suhtautuu kunnioituksella Nokevalin perinteisiin tuotteisiin: paneelimittareihin, kenttä-näyttöihin, signaalimuuntimiin, galvaanisiin erottimiin, lämpötilalähettimiin ja tiedonkeruu-ohjelmiin.

– Kaikessa missä lukee "Nokeval" on meidän suunnittelemaamme ja valmistamaamme. Maa-han tuotuihin perusmittareihin emme omaa lei-maamme laita, mutta tarjoamme niitä, jotta asi-akkailla on meidän kauttamme kaikki mittalaiteet tarjolla, Maasalo kertoo.

Nokevalin asiakaskunta koostuu prosessi-, metalli-, puunjalostus-, energia- ja elintarvike-teollisuuden yrityksistä. Suomalaista mittaus-tekniikkaa se vie yli 50 maahan.

Lähinnä Maasalon sydäntä ovat kuitenkin lan-gattomat mittalaitteet. Noin kymmenen vuo-den kehitystyön hän jakaa kolmeen sukupol-veen. Ensin tehtiin asiakkaiden eli tehtaiden tieto-koneille ohjelmia. Toisessa kehitysvaiheessa toimitettiin asiakkaalle tiedonkeruuyksikkö. Ongelmana oli se, että ohjelma ja teollisuus-pc piti liittää asiakkaan verkkoon. Lisäksi yhä useampi asiakas halusi valvoa prosesseja etänä. Kolmas

Nokialainen Nokeval Oy kehittää, valmistaa, maahantuo ja myy lämpötilan mittalaitteita teollisuudelle ja suurkeittiöille. Yritys on löytänyt uuden kasvun langattomista omavalvontalaitteista.

vaihe on netissä toimiva omavalvonta OVAport, internetpohjainen tiedonkeruu- ja raportoin-tipalvelu. Mittalaitteiden lähettämä tieto kaik-kialta maailmasta siirtyy säilöön Nokevalin ali-hankkijan konesaliin Tampereelle.

– Kyse ei ole pilvipalvelusta, vaan meidän pal-velimellamme ajettavasta palvelusta. Se on kai-ken aikaa käytettävissä mistä tahansa maailman kolkasta. Monelle asiakkaalle on tärkeää tietää, missä sen tuottama tieto fyysisesti on, toteaa Maasalo.

Lari Maasalo esittelee vuosikymmenen kehitystyön tulosta: mukana kulkevaa

tiedonkeruupäätettä ja sen anturikahvaa.

TEK 3/2014 25

NOKEVAL VIE SUOMALAISTA MITTAUSTEKNIIKKAA YLI 50 MAAHAN.

Hän esittelee tiedonkeruupäätettä ja sen anturikahvoja. OVAterm-pääte on ikään kuin kännykkä sim-kortteineen, ja erivärisillä OVA-sense-kahvoilla voidaan mitata esimerkiksi elintarvikkeiden lämpötiloja ilman vaaraa risti-kontaminaatiosta.

– Tässä kolmannessa sukupolvessa hie-nointa on se, ettei erillistä tietokonetta tarvita. Se helpottaa rutiineja, kun anturi ja lähetin ovat helposti käsiteltäviä. Esimerkiksi suurkeittiössä esimies voi keskittyä ruuanlaittoon eikä hänen omavalvonnan takia tarvitse mittailla ja kirjoi-tella lapuille tuloksia, sanoo Maasalo.

Kuin todisteeksi hän mittaa lämpötilan pöy-dällä olevasta kahvikupista: 71,2 astetta.

10 vuoden opiskelu asiakkaan kanssa Maasalo kertoo, että alkuvuosina pohdittiin rakennettaisiinko mittalaite Nokian S60-kän-nykän varaan. Teollisuuden, elintarvikevaras-toissa ja laitoskeittiössä esiintyvän kosteuden ja muiden haittojen takia päätettiin kehittää oma päätelaite.

– Olihan se päätös muutenkin onnekas. Kun ei koskaan tiedä mikä laite on olemassa viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, sanoo Maa-salo ja viittaa Nokian kännykkäliiketoiminnan myyntiin.

Hän tähdentää asiakkaiden kanssa yhteisen kehitystyön merkitystä kolmen sukupolven ja vuosikymmenen matkalla. Paneelimittarei-den kymmensenttisistä numeroista on pitkä matka työtakin taskuun mahtuvaan pääte-kahva-yhdistelmään, jonka tiedot ovat lisäksi heti luettavissa ja tallessa myöhempää netti-käyttöä varten.

– Asiakkaat ovat pyytäneet meiltä mitta-laitteita, kun niiden tarpeet ovat muuttuneet esimerkiksi EU-säädösten takia. Me olemme kehittäneet ja valmistaneet toivottuja laitteita, Maasalo kuvailee.

Hänen mukaansa tällä hetkellä runsaan vuoden markkinoilla olleet uusimman suku-polven langattomat mittalaitteet tuovat Noke-valin liikevaihdosta yhden kolmasosan, perin-teiset mittalaitteet loput. Maasalo ei näe mitään estettä sille, että suhteet vaihtuisivat toisinpäin liikevaihdon kasvaessa.

Tuotteiden kehittämisen lisäksi Maasalon vastuu markkinoinnista on kasvanut. Asiakkai-den, jotka toimivat eri alojen ammattilaisina, täytyisi ymmärtää diplomi-insinöörin aatokset.

Paljon on putkia Nokevalin uuden yli 3 300 neliömetrin toimitilan lämmitysjärjestelmän ytimessä. Nojailemassa kehityspäälikkö Lari Maasalo (vas.) ja toimitusjohtaja Reijo Vähäsöyrinki.

26 TEK 3/2014

Lämmityksen, viilennyksen ja mittauksen kehittämistä uudenlaisissa tiloissa

REIJO VÄHÄSÖYRINKI, 63, työskenteli ison maahantuojan palveluksessa 1970-luvulla ja ihmetteli, miksi niin monia laitteita tuodaan maahan sen sijaan että ne tehtäisiin itse.

Vuonna 1980 perustettu Nokeval työllistää tällä hetkellä hieman yli 20 henkeä. Liikevaihtoa se kerää 2008-09 notkahduksen jälkeen runsaat 2 miljoonaa euroa vuodessa. Toimitusjohtaja Vähäsöyrinki on ylpeä, ettei yritys ole 34-vuotisen toimintansa aikana koskaan irtisanonut tai lomaut-tanut ketään.

Kun epäilee kehitys päällikkö Lari Maasaloa langattomien mittauslait-teiden yhteydessä pellepelotonmaiseksi keksijäksi, tämä viittaa kohteli-aasti toimitusjohtajan suuntaan. Melkoiselta idealingolta Vähäsöyrinki vai-kuttaakin esitellessään Nokevalin uutta 3 300 neliömetrin toimitilaa.

Huhtikuussa avattavan tuotantolaitoksen ja pääkonttorin yhdistelmän lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetään maalämpöä ja kaivoihin varas-toitua kylmää.

– Tässä alla on kymmenen 300-metristä maalämpökaivoa, joiden poh-jalla on +7 asteen lämpötila. Jos ulkona on esimerkiksi -15 astetta pak-kasta, toimitilat lämpenevät maalämmöllä. Kesällä taas on tarkoitus ottaa viilennystä kiertovesipumpulla kaivoihin siirretystä kylmyydestä, Vähäsöy-rinki selittää.

Lämpötiloja kaivoissa mitataan tarkasti yhtiön omilla mittauslaitteilla. Suunnitelmissa on myös rakentaa talon katolle nestepohjaisia lämmön-keräimiä, jotta auringonpaiste saataisiin talteen. Jos lämmitys-viilennys-konsepti saadaan toimimaan, olisiko toimitila-teollisuushalli uusi tuote Nokevalille. Olisiko se uusi vihreä bisnesmahdollisuus?

– Sitä ei vielä tiedä, vastaa Reijo Vähäsöyrinki ja hymyilee arvoituksel-lisesti.

– Mutta ainakin kaikkien mittalaitteiden kalibrointi on helppoa ilman erillistä tasalämpöistä laboratoriota, kun toimitilamme lämpötila on tasai-sesti +23 koko vuoden.

– Onhan se aika iso muutos, sanoo Maasalo. Hän jatkaa naurahtaen:

– Insinööriaivot on vain ollut pakko kääntää markkinoijan asentoon.

– Mutta kaikki myynti ja markkinointi tehdään ilman ylisanoja tai iskulauseita. Pohjalla on kym-menen vuoden aikana saatu asiakaspalaute ja oppi.

"Täytyy tehdä vaikeampia tuotteita" Miten suomalainen pienehkö yritys pystyy raken-tamaan elektroniikka-alan tehtaan Suomeen? Lari Maasalo hakee sanoja.

– Yksinkertaistettuna se on niin, että täytyy tehdä vaikeampia tuotteita. Suunnitella ja raken-taa koko ajan sellaista uutta, mitä ei osata vielä val-mistaa halpamaissa, Maasalo toteaa.

Hän korostaa myös tuotekehityksen ja valmis-tuksen läheisyyden merkitystä. Kun tehdään pie-ninä sarjoina räätälöityjä tuotteita, täytyy suunnit-telijoiden ja tekijöiden olla mieluiten metrien kuin kilometrien päässä toisistaan, mantereen välisestä etäisyydestä puhumattakaan.

Langaton mittausjärjestelmä tuo säästöä tilo-jen kaapeloinnissa. Ja kun internetpohjainen tie-donkeruu- ja raportointipalvelu on asiakkaan käy-tössä, hän ostaa muutakin kuin rautaa ja tietoko-neohjelmia.

– Kokonaispaketilla, johon kuuluu rauta, softa, asennus, kalibrointi ja ylläpito, asiakas ostaa tur-vaa ja tuotantovarmuutta, sanoo Maasalo.

Hetkinen, tämähän kuulostaa suomalaisen hissi jätin strategialta. Monikansallisen yhtiön liike-vaihdosta puolet tulee palveluista. Onko Nokeva-lilla ja OVA-palvelulla suuria esikuvia?

Maasalo, joka ei omista perheyhtiön osakkeita, ohjaa kysymyksen toimitusjohtaja Reijo Vähäsöy-ringille.

– Ei ole oikeastaan esikuvia. Olin kymme-nen vuotta suuren maahantuojan palveluksessa, ja se riitti. Työni oli kyllä mielenkiintoista, mutta en pystynyt toteuttamaan synnynnäistä luomis-vimmaani, naurahtaa Vähäsöyrinki.

Hän kertoo esimerkin lapsuudestaan. Kuusi-vuotiaana hän rakensi linja-auton omakotitalon kellariin. Autosta tuli hieno ja siihen mahtui pal-jon kavereita.

– Sitten tuli aika viedä se ulos lähiseudun mäkeen. Uusi uljas linja-automme ei mahtunut-kaan kulkemaan kaikista kellarikäytävän mutkista. Pieni laskuvirhe, mutta harmittaa vieläkin.

TEK 3/2014 27

T EKin digistrategian suuntaviivoja työstettiin työpajatyönä valtuus-ton kevätkokouksen lomassa. Työ-pisteissä pohdittiin digitaalisuuden mahdollisuuksia TEKin strate gisten

tavoitteiden edistämiseksi. Palvelu-, edunval-vonta- ja vaikuttamistavoitteiden lisäksi strate-giassa on asetettu tavoitteeksi, että TEK tarjoaa jäsenilleen ammattijärjestökentän parhaat säh-köiset palvelut.

Evästyskeskustelussa seuraavan vuoden toi-mintaan Kokoomuksen ryhmä muistutti, että pääpainon tulee olla uuden strategian toteu-tuksessa; erityisesti ehdotettiin varattavaksi resursseja digistrategian eteenpäin viemiseen.

Myös Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki -ryhmä painotti strategian jalkauttamista niin, että toimintasuunnitelma laaditaan strategian

tavoitteista lähtien. Ryhmä ehdotti myös vah-vaa vaikuttamista seuraavien eduskuntavaalien keskusteluihin ja hallitusohjelman linjauksiin, erityisesti tekniikan alan koulutuksen ja tutki-muksen resursointiin.

Insinöörityön valtuustoryhmä linjasi, että TEKin tulee jatkossakin olla ensisijaisesti pal-kansaajien etuja ajava järjestö, ja että yt-lakia tulee lobata niin, että jokainen tekkiläinen yri-tysjohtaja ja yrittäjä oppii käyttämään yhteis-toimintaa ja luottamusmiehiä yrityksen vah-vuustekijöinä.

Huomiota työurien monimuotoisuuteen Vihreät toivovat edistettäväksi työelämän oikeudenmukaisuutta ja jäsenten valmiuksia toimia esimerkiksi yt-tilanteissa. Vihreiden ja TEKin nuorten puheenvuorossa toivottiin otet-

tavaksi erityisesti huomioon jäsenten työsuh-teiden monimuotoisuus.

Nuoret muistuttivat myös yrittäjäjäsenten kasvavasta osuudesta jäsenkunnassa. Samoin Tfifarna-ryhmä toivoi TEKin palvelujen laajen-tamista yrittäjien tueksi.

Keskustan mielestä maamme talouden kohentamiseksi on otettava oppia 1990-luvun laman torjunnasta, eli on lisättävä t&k-rahoi-tusta ja käynnistettävä isoja kansallisia hank-keita kuten Jäämeren ratayhteys ja kotimaisen bioenergian tuotannon lisääminen.

Opiskelijoiden ryhmäpuheenvuorossa toivottiin lisää resursseja vastavalmistuneiden rekrytointiin ja jäsenpitoon. Toimintasuunni-telmasta tulisi opiskelijoiden mielestä tehdä lyhyt ja ytimekäs, ettei siitä tulisi toimintaa rajoittava.

Sääntömääräisten toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen lisäksi TEKin valtuustoa Oulussa 20.-21.3. puhutti

erityisesti liiton digistrategia. Myös vuoden 2015 toiminnan suunnittelusta käytiin lähetekeskustelu.TEKSTI HELENA ANDERSSON

KUVAT HELENA HAGBERG

Valtuusto valmistelisähköistä tulevaisuutta

Jouni J. Särkijärvi (kok) ehdotti itsearviointia TEKin

toiminnan kehittämisen välineeksi. Puhujapöntössä

toiminnanjohtaja Heikki Kauppi.

28 TEK 3/2014

Kommenttipuheenvuorossaan valtuutettu Jouni J. Särkijärvi ehdotti systemaattisen itse-arvioinnin ottamista käyttöön TEKin toimin-nan kehittämisessä. Hänen mukaansa se sovel-tuu hyvin järjestöille samoin kuin kunallisille luottamuselimille, kun toiminnan seurantaan ei ole saatavissa samanlaisia kovia faktoja kuin yritysmaailmassa.

Merja Strengell (yht) painotti, että TEKin agendalle tulee tuoda erityisesti opiskelijoille ja vastavalmistuneille tärkeitä asioita.

– Siellä eivät ole eläkekysymykset ihan pääl-limmäisinä. Siellä ovat ihan varmasti koulutuk-sen laatu ja perhevapaiden kustannusten jaka-minen. Siellä saattaa olla joitain yhteiskunnan yleiseen ja liiketoiminnan yleiseen oikeuden-mukaisuuteen liittyviä asioita.

Mahdollisuus myllerryksen keskelläHallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström ilmaisi katsauksessaan huolensa Krimin tilanteen ja kireän poliittisen ilma-piirin vaikutuksista talouteen. Hän varoitti, että maan hallituksen tulevassa budjettirii-hessä on luvassa menoleikkauksia ja verojen kiristyksiä.

Matikainen-Kallström totesi kuitenkin, että maailman myllerryksessä piilee myös mahdol-lisuuksia insinöörikunnalle. Hänen mukaansa teollisuuden rakennemuutoksessa on mahdol-lisuus uudenlaisten tuotteiden ja teknisten rat-kaisujen luomiseen. TEKin onkin muututtava työelämän mukana.

– Epätyypillisistä työsuhteista ei oikeastaan kannata enää puhua, vaan monimuotoisista työsuhteista. Yrittäjyyden, työnteon ja opiske-lun rajat hälvenevät.

TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi ker-toi ajankohtaiskatsauksessaan meneillään ole-vasta edunvalvontaponnistuksesta eli eläke-neuvotteluista.

– Palkansaajien kanta on, että työurien pidentäminen ei onnistu pelkästään eläkeikä-rajojen siirtelyllä. Työelämää on kehitettävä niin, että myös yli 60-vuotiailla on aito mahdol-lisuus tehdä töitä. Tämän mahdollistamiseksi pitää kiinnittää huomiota työaikajärjestelyihin, työn sisältöihin, kuntoutukseen ja työsuojelu-johtamiseen, Kauppi sanoi.

Kauppi totesi, että uusien työehtosopimus-ten ansiosta entistä suurempi osa jäsenkun-nasta on sopimusten piirissä. Jos vielä metsä-teollisuuteen saadaan sopimus, osuus nousee 87 prosenttiin.

VALTUUSTO HYVÄKSYI TEKin hallituksen kertomuksen vuoden 2013 toiminnasta ja merkitsi tiedoksi laajemman vuosikertomuksen. Kertomuksista ilmenee muun muassa, että

◊ Jäsenmäärä on edelleen hienoisessa kasvussa. Vuoden 2013 lopussa jäseniä oli noin 74 400.

◊ Vuoden aikana valmistuneista 2 480 diplomi-insinööristä ja arkkitehdistä 85 prosenttia kuului TEKiin.

◊ Uusien työehtosopimusten ansiosta jäsenkunnasta entistä suurempi osa on sopimusten piirissä.

◊ Tekkiläisten palkkakehitys on pysynyt yleisen palkkakehityksen tasolla.

◊ Koulutuspolitiikassa TEK on vaikuttanut keskeisesti siihen, että yliopistojen stra-tegiatyö on laajentunut ja yliopistojen yhteistyö lisääntynyt.

◊ TEK on ollut perustamassa yritysten käynnistämisverkosto Protomoa korkea-

koulutetuille. Viime vuonna Protomo laajentui kansalliseksi.

◊ Tekkiläisiä yrittäjiä yhdistämään perus-tettiin TEKin yrittäjäklubi ja yrittäjäjäsen-ten palveluja on lisätty.

◊ TEK oli mukana järjestämässä Tampe-reen teknologiayrittäjäpäiviä, jotka veti-vät paljon jäseniä.

◊ TEKin urapalveluissa oli viime vuonna erityisen paljon kysyntää yrittäjyyteen ja ulkomaille lähtöön littyvälle neuvonnalle.

◊ Lakineuvonnassa palvelutilanteita oli viime vuonna ennätysmäärä. Niistä leijo-nanosa liittyi irtisanomisiin.

◊ TEKin talous pysyi tasapainossa: jäsen-maksuja kertyi budjetin mukaisesti ja sijoitukset tuottivat hyvin.

TEKin vuosikertomus on luettavissa verkossa: www.tek.fi/tek > asiakirjat

Monia tavoitteita saavutettiin vuonna 2013

Neljä valtuustoaloitettaMartti Tiuri (yht) ehdotti aloitteessaan huippu-osaamisen kehitysohjelmaa tekniikan yliopis-toille vientiteollisuuden kasvattamiseksi.

Kokoomuksen aloitteessa ehdotettiin,että palkansaaja- ja työnantajajärjestöt laatisivat yhteisen oppaan yt-lain oikeasta soveltami-sesta, koska lain huono tuntemus ja kokemat-tomuus sen soveltamisessa on havaittu monien ongelmien syyksi.

Tampereen alueen valtuutettujen aloitteen otsikkona on Uuden sukupolven TEK. Siinä ehdotetaan TEKin selvittävän muuttuvia työ-elämän rakenteita, verkostoitumistapoja ja nuoren ammattikunnan odotuksia ja asenteita. Tulosten valossa on mietittävä, miten järjes-tön on muutettava toimintaansa palvellakseen jäseniään parhaalla mahdollisella tavalla.

Nuorten ja opiskelijoiden yhteisessä aloit-teessa vaadittiin, että TEK ammattijärjestö-kentän ennakkoluulottomimpana suunnan-näyttäjänä tuo teekkarilaulukulttuurin tälle vuosituhannelle luomalla koko maan kattavan digitaalisen teekkarilaulukirjan.

Opiskelijoiden evästyksissä ensi vuoden suunnitteluun muistutettiin, että TEKIn opiskelijajäsenten rekrytointia on ulotettava matemaattis-luonnontieteellisille aloille ja kansainvälisiin opiskelijoihin. Ryhmän puheenvuoron käytti Hanna Lyytinen.

TEK 3/2014 29

Kokoomus vahvisti asemaansaTEKin valtuustonsuurimpana ryhmänä

Valtuustoryhmät suuruusjärjestyksessä

Paikat 2014 Paikkojen muutos vuodesta 2011

Osuus kaikista äänistä 2014, %

Kannatuksen muutos vuodesta 2011,

%-yksikköä

Kokoomus 21 +1 26,7 -0,3

Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki 1 ja 2 -vaaliliitot yhteensä

16 -3 25 -1,9

iTyö (2011 nimellä Insinöörityö) 14 +3 16,2 +2,3

Vihreät 6 +1 10 +2,1

TEKin Nuoret 6 -2 8,8 -4,1

Keskusta 2 - 4,8 +1,6

Sosialidemokraatit 1 - 2,5 -0,7

Vasemmistoliitto - - 1,1 +1,1

Valförbundet DIAndra (4 kiintiöpaikkaa)

4 - 4,9 -0,2

Valtuuston 2014-2017 ryhmät suuruusjärjestyksessä ja muutos edellisistä vaaleista

30 TEK 3/2014

Puoluepoliittisilla ryhmillä on TEKin uudessa valtuustossa kaksi paikkaa enemmän kuin päättyvällä kaudella. Naisten osuus kasvoi hiukan ja valtuutettujen keski-ikä nousi.

TEKSTI HELENA ANDERSSON

TEKin valtuuston

Marjo Matikainen-KallströmEteläinen vaalialue231 ääntä3,4 % alueen äänistä

Markku KivikoskiLäntinen vaalialue79 ääntä2,5 % alueen äänistä

Kimmo KoskinenItäinen vaalialue57 ääntä13,5 % alueen äänistä

Mikko MerihaaraPohjoinen vaalialue85 ääntä7,6 % alueen äänistä

Annica LindforsTFiF-vaalipiiri142 ääntä24,2 % piirin äänistä

TEKille on valittu jäsenäänestyksellä uusi 70-jäseninen valtuusto seuraa-viksi kolmeksi vuodeksi. Kokoomus sai uuteen valtuustoon yhteensä 21 paikkaa ja vahvisti yhdellä lisäpai-

kalla asemaansa TEKin valtuuston suurimpana ryhmänä. Suurin nousija oli puolueisiin sitou-tumaton, työelämän edunvalvontaa painottava iTyö, joka kasvatti paikkamääräänsä kolmella. Myös Vihreät saivat yhden lisäpaikan.

Puoluepoliittisesti sitoutumaton Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki -ryhmä menetti kolme paikkaa ja TEKin nuoret kaksi paikkaa.

Keskusta ja sosialidemokraatit pysyivät ennallaan. Uutena ryhmänä kahdella ehdok-kaalla vaaleissa mukana ollut Vasemmistoliitto ei saanut yhtään paikkaa.

Ääniharavina poliitikkoja ja työpaikkojen luottamusmiehiäVaalien ääniharava suurimmalla, eteläisellä vaalialueella oli TEKin hallituksen puheenjoh-taja, kansanedustaja Marjo Matikainen-Kall-ström (kok, Espoo) 231 äänellä. Seuraavina olivat Jyrki Kasvi (vihr, Espoo) 173 äänellä ja Mari Puoskari (vihr, Hki) 121 äänellä.

Komeat 119 ääntä keräsi vaalien ikäpresi-dentti, 88-vuotias emeritusprofessori ja enti-nen kansanedustaja Martti Tiuri (yht, Espoo). 116 ääneen ylsi yrittäjä Sanna Perkiö (kok, Hki), entinen kansanedustaja hänkin.

Läntisen vaalialueen äänikuningas oli Tam-pereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski (yht, Tampere) 79 äänellä.

Vähäväkisemmillä vaalialueilla idässä ja pohjoisessa suurimmat ääniosuudet keräsivät ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä työpaikallaan toimiva Kimmo Koskinen (kok,

Varkaus), 57 ääntä, ja Nokian ylempien entinen luottamusmies Mikko Merihaara (kok, Oulu), 85 ääntä.

TFiF-vaalipiirissä suurimman äänisaaliin, 142 ääntä, keräsi Annica Lindfors (Tfifarna, Turku), kakkosena Nora Ilivitzky 120 äänellä (Tfifarna, Hki). Vaalipiirissä ehdokkaita tosin asetti vain yksi vaaliliitto ja vain sen verran, että järjestösopimuksen mukaiset varsinaisten ja varavaltuutettujen paikat täyttyvät.

Uusia kasvoja verrattuna päättyvän kauden valtuustoon tuli valituksi 22. Tosin osa heistäkin on jo osallistunut valtuustotyöhön vara paikalta tai varsinaisena edustajana aikaisemmilla val-tuustokausilla. Nuorista valtuustoon nousi-joista 33-vuotias tarkastusinsinööri Ville Lahti-nen (yht) Lahdesta keräsi komeat 95 ääntä.

Uuden valtuuston jäsenistä kolme neljäs-osaa työskentelee yksityisellä sektorilla, mikä vastaa likimain jäsenkunnan jakautumaa. Val-tuutettujen keski-ikä on 48 vuotta, joka on kolme vuotta korkeampi kuin äänioikeutettu-jen. Valtuuston jäsenistä 37 prosenttia on nai-sia, prosenttiyksikön enemmän kuin edellisellä kaudella. Naisten osuus äänoikeutetuista on noin 20 prosenttia.

Äänioikeutettuja jäseniä TEKin vaaleissa oli runsaat 51.000. Ehdokkaita oli 456. Äänestys-prosentti oli 23,4, joka on 0,4 prosenttia vähem-män kuin kolmen vuoden takaisissa vaaleissa.

Vaalit toteutettiin nyt toisen kerran yhdistel-mävaalina, jossa jäsen sai valintansa mukaan äänestää joko sähköisesti tai postitse. Äänistä yli 47 prosenttia eli kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä vaaleissa annettiin sähköisinä.

Vaalialueiden ääniharavat

TEK 3/2014 31

Marjo Matikainen-Kallström

231 valittu

Sanna Perkiö 116 valittu

Markku Markkula 92 valittu

Lotta Forssell 65 valittu

Pirjo Kemppi-Virtanen 64 valittu

Petri Orava 56 valittu

Timo Nyman 51 valittu (u)

Jussi Koskinen 47 valittu

Jarmo Nieminen 47 valittu (u)

Anna-Maria Länsimies

47 valittu (u)

Jouni J Särkijärvi 43 valittu

Perttu Tuomaala 38 varalla

Pekka Riiali 35 varalla

Tero Anttila 35 varalla

Tero Vierros 34 varalla

Juha Kestilä 32 varalla

Jari Jokinen 31 varalla

Janne Inkilä 30 varalla

Jerry Jalassola 27 varalla

Markku Saastamoinen 27 varalla

Mika Helenius 27 varalla

Sampo Saarenpää 27 varalla

Elina Wanne 27 varalla

Hannu Väänänen 29 valittu (u)

Markku Lämsä 24 varalla

Teemu Turunen- Saaresti

20 varalla

KOKOOMUKSEN VAALILIITTO

KESKUSTAN VAALILIITTO

Jyrki J J Kasvi 173 valittu (u)

Mari Puoskari 121 valittu

Otso Kivekäs 77 valittu (u)

Tuula Aaltola 65 valittu

Kirsi Louhelainen 63 valittu (u)

Johanna Karimäki 50 varalla

Mikko Särelä 37 varalla

Jari Ihonen 29 varalla

Seppo Niiranen 27 varalla

Anniina Kontiokorpi 26 varalla

Virpi Junttila 25 varalla

VIHREÄT

Mari Siivola 93 valittu (u)

Piri Harju 82 valittu

Anu Vaari 66 valittu

Kirsi Kaasinen 66 valittu

Seija Kyhälä 53 valittu (u)

Jukka Tolvanen 44 valittu

Veikko Porra 41 varalla

Toni Ihalainen 41 varalla

Lauri Laitinen 40 varalla

Antti Lauri 40 varalla

Anne Antila 31 varalla

Jari Gustafsson 30 varalla

Iiro Auterinen 29 varalla

Maria Luoma-aho 42 valittu (u)

Sami Lehtonen 29 valittu

Heikki Lonka 22 valittu

iTYÖ

SOSIALIDEMOKRAATIT

Sebastian Knight 71 valittu

Antti Castrén 63 valittu

Jussi Vesala 52 valittu (u)

Reetta Grenman 48 varalla

Kaisa Aalto 41 varalla

Heikki Hirvonen 32 varalla

Laura Vornanen 31 varalla

TEKIN NUORET

Ääniä Valittu/varalla (u=uusi)

Martti Tiuri 119 valittu

Ville Lahtinen 95 valittu (u)

Mikko Seppäläinen 81 valittu

Merja Strengell 76 valittu

Timo Ali-Vehmas 64 valittu

Risto Varala 59 valittu (u)

Heli Viik 53 valittu (u)

Ilkka Pöyhönen 51 valittu

Juha Pankakoski 50 valittu

Petri/Pepi Takala 50 valittu

Matti Carpén 50 varalla

Esa Halinen 49 varalla

Kristiina Hartikainen 47 varalla

Panu Sainio 47 varalla

Erkki Leppävuori 46 varalla

Virpi Paavola 42 varalla

Martti Annanmäki 42 varalla

Katriina Schrey-Niemenmaa

41 varalla

Ilkka Aaltonen 39 varalla

Lauri Kivekäs 38 varalla

Kari Sipilä 37 varalla

YHTENÄINEN TEK JA TEEKKARIHENKI 1

ETELÄINEN VAALIALUE

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN VAALIPIIRI

TEKin valtuusto 2014­2017Vaaleissa valitut vertailulukujärjestyksessä vaalialueittain ja -liitoittain

32 TEK 3/2014

Markku Kivikoski 79 valittu

Elina Sillanpää 77 valittu

Mika Uusi-Pietilä 36 valittu (u)

Markku Kotomäki 31 varalla

Yatzy Ikonen 31 varalla

Pirjo Heikkilä 31 varalla

Jukka Lintusaari 29 varalla

Arto Timperi 77 valittu

Hannu-Matti Järvinen 55 valittu

Hannu von Essen 43 valittu (u)

Kimmo Suupohja 35 varalla

Heikki Toivanen 29 varalla

Raimo Hyvönen 27 varalla

Arto Kiema 25 varalla

Antti Ivanoff 56 valittu

Marjut Seppälä 56 valittu (u)

Kari Jussila 44 valittu (u)

Ilkka Raatikainen 43 valittu

Petri Nyberg 42 valittu (u)

Ari Anttila 40 valittu

Johanna Ahopelto 40 varalla

Marianne Munkki 36 varalla

Rauno Luoma 35 varalla

Juha Koski 29 varalla

Jarmo Talvitie 28 varalla

Tero Arvonen 27 varalla

Matti Ilveskoski 23 varalla

Mikko Merihaara 85 valittu

Jaakko Okkonen 56 valittu

Teemu/Jerry Haapala 45 valittu (u)

Anne Lukkarila 32 varalla

Mari-Leena Talvitie 30 varalla

Ville Liisanantti 29 varalla

Olavi Kangas 28 varalla

Annica Lindfors 142 valittu

Nora Ilivitzky 120 valittu

Pernilla Stubb 88 valittu (u)

Lars Stormbom 86 valittu

Sami Liponkoski 42 varalla

Sari Viljanen 41 varalla

Kimmo Leveelahti 37 varalla

Annaleena Kokko 31 varalla

Kimmo Koskinen 57 valittu

Hannu Poutiainen 16 varalla

Hanna Komu 15 varalla

Pekka Leikas 66 valittu

Siina Jokinen 45 valittu (u)

Oona Koski 29 varalla

Emmi Laukkanen 28 varalla

Eeva Ylhäinen 25 varalla

Miikka Saukko 23 valittu (u)

Pekka Aho 20 varalla

Juha Tiensyrjä 18 varalla

Hannu Eskola 57 valittu

Kaisa Juva 55 valittu

Jari Nummikoski 50 valittu

Samu Vuorela 37 varalla

Kalle Ranto 34 varalla

Katja Nisumaa- Saarela

27 varalla

Mikko Laitinen 24 varalla

Ari Pääkkönen 42 valittu

Ari Korpelainen 39 valittu (u)

Tuula Hämäläinen 31 varalla

Laura Lindholm 30 varalla

Mari Seppänen 20 varalla

Timo Kokkonen 63 valittu

Hannele Aikio 34 valittu (u)

Susanna Pantsar-Syväniemi

32 valittu (u)

Jaakko Savola 29 varalla

Petri Nieminen 23 varalla

Marko Honkalampi 22 varalla

Esko Korhonen 20 varalla

Tuomo Tiainen 33 valittu

Seppo Pietiläinen 26 varalla

Jarmo Heimo 18 varalla

Minna Kilpala 61 valittu (u)

Jaakko Stenhäll 56 varalla

Janne Takala 40 varalla

YHTENÄINEN TEK JA TEEKKARIHENKI 1

YHTENÄINEN TEK JA TEEKKARIHENKI 2

KOKOOMUKSEN VAALILIITTO

KOKOOMUKSEN VAALILIITTO

TFIFARNA

KOKOOMUKSEN VAALILIITTO

TEKIN NUORET

TEKIN NUORET

iTYÖ

iTYÖ

iTYÖ

KESKUSTAN VAALILIITTO

VIHREÄT

LÄNTINEN VAALIALUE

ITÄINEN VAALIALUE

POHJOINEN VAALIALUE

TFIFIN VAALIPIIRI

TEK 3/2014 33

KALKKIVIIVOILLA

Yrjö Taivainen pääsi kottikärryhommiin

teekkareiden rantasaunan rakennustalkoissa

Otaniemessä. Teekkarilakki päässä TKY:n silloinen

puheenjohtaja Juha Sarakorpi.

Yrjö Taivainen on jäämässä eläkkeelle

TEKistä 30 vuoden työrupeaman jälkeen.

Kuvassa keskellä Yrjö Taivainen, vasemmalla Kaarlo Kekki Insinööriliitosta

ja oikealla Reijo Virtanen Akavasta.

1985

1984

2014

Kuva

: Stig

Nor

dvik

Kuva

: Stig

Nor

dvik

Kuva

: Hel

ena

Hag

berg

34 TEK 3/2014

Erittäin mukavat muistot haasteelli-sesta ja vaihtelevasta työrupeamasta. Edunvalvontatyö on nykyään kuin pullataikina; se paisuu koko ajan. Väkeä palkataan lisää mutta kuiten-

kin kaikilla on mielettömästi töitä.Näin sanoo Yrjö ”Ykä” Taivainen. Hän tie-

tää mistä puhuu. Elokuun lopussa eläkkeelle jäävän neuvotteluyksikön johtajan työura Tek-niikan akateemiset TEKissä kattaa kolmekym-mentä vuotta. Siinä ajassa ehtii nähdä maail-man muuttuvan.

Teekkaritempauksia TampereellaTaivainen valmistui diplomi-insinööriksi Tam-pereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1981. Hän opiskeli tie- ja liikennetekniikkaa. Taivainen muistelee lämmöllä 70-luvun teek-karimeininkiä.

– Kerran testasimme Tampereen kaupungin liikennelaitoksen bussien kapasiteettia, Taivai-nen kertoo.

Tempauksessa 267 teekkaria ahtautui normikokoiseen kaupunkilinja-autoon.

– Kyllä siellä istuttiin sylikkäin. Bussi ei kes-tänyt ihmismäärää ja pari ikkunaa pamahti rikki. Tarkoituksena oli ajaa täydellä bussilla, mutta kuski ei uskaltanut.

Teekkarimeiningillä Taivainen viittaa vapaa-ajan lisäksi myös korkeakoulupolitiikkaan. Tai-vainen oli monessa mukana TTKK:n ylioppilas-kunnassa ja toimi muun muassa sen puheen-johtajana vuosina 1975–76.

Pitkän linjan tekkiläinenTEKin arkistoista löytyy jo vuodelta 1977 pöytä-kirja, jossa mainitaan Yrjö Taivainen. Hän osal-

TEKSTI KATARIINA RÖNNQVIST KUVAT HELENA HAGBERG JA STIG NORDVIK

TEKin neuvottelujohtaja ja YTN:n pääsihteeri Yrjö Taivainen jää eläkkeelle. Mitä hänelle on jäänyt 30-vuotisesta urasta käteen?

listui tapahtumaan, jonka TEKin edeltäjäjär-jestö Korkeakouluinsinöörien ja Arkkitehtien Keskusliitto KAL järjesti yhdessä ylioppilaskun-tien aktiivien kanssa.

TEK-uransa Taivainen aloitti 2.8.1984 KAL:n julkisen sektorin asiamiehenä.

Organisaation kehittyessä myös Taivaisen tehtäväpaletti kasvoi. Vuonna 1986 hänestä tuli osastopäällikkö ja seitsemän vuotta myö-hemmin neuvottelupäällikkö. Tuolloin Tai-vainen sai vastuulleen julkisen sektorin lisäksi edunvalvontaa myös yksityisellä palvelualalla. Vuonna 1995 tehtävät laajenivat teollisuuden alalle. Neuvottelujohtajan nimikkeen Taivainen sai vuotta myöhemmin TEKin organisaatiouu-distuksen myötä.

– Työssäni olen päässyt osalliseksi laajoi-hin verkostoihin. Kovan työmarkkinaedun-valvonnan lisäksi olen ollut mukana tuotta-vuus- ja kehitysprojekteissa. Se on ollut hyvää vaihtelua, Taivainen kertoo.

Sitkeää vääntöäVuodesta 1995 alkaen Taivainen on toimi-nut Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n työehto-sopimusneuvottelijana useilla neuvottelu-sektoreilla. Pääsihteeri hänestä tuli vähän toista vuotta sitten.

– Parhaiten mieleen jäävät ne hetket, kun on saatu neuvoteltua uusia sopimuksia. Sopimuk-seen pääseminen on saattanut vaatia useam-man vuoden työn.

Yksi mieleenpainuva neuvottelumuisto 1990-luvulta koskee energia-alaa.

– Työnantajaliiton edustaja soitti minulle kuudelta aamulla. Hän ei ollut nukkunut, koska edellisiltana neuvoteltu muistio oli alkanut har-mittaa häntä. Edustajan mukaan muistioon oli vahingossa tullut sana ”sopia”. Hän tiedusteli, voisiko sanaa lieventää. Tiesin, ettei kyseinen dokumentti ollut kovin syvällinen, joten annoin periksi.

– Sitkeä työ tuotti hedelmää jossain vai-heessa. Energia-alan ylemmille toimihenkilöille saatiin työehtosopimus, Taivainen iloitsee.

Herrasmiehiä ja nousukkaitaNeuvottelukulttuuri ei ole Taivaisen mukaan sinänsä muuttunut vuosien saatossa, mutta neuvottelijat ovat.

– Joskus vuosia sitten tunsimme paremmin vastapuolen neuvottelijat. Neuvottelutapamme oli herrasmiesmäinen. Nykyiset neuvottelijat ovat kovia, ja heillä tuntuu olevan tarve saada sulkia hattuunsa. Se ei välttämättä edistä neu-votteluja, vaan saattaa jopa hidastaa niitä.

Taivaisen mukaan hänen havaintonsa päte-vät molempiin neuvotteleviin osapuoliin.

– Jos arvostaa vastapuolta, ei se tarkoita, että luopuisi omista tavoitteistaan.

Neuvottelevat osapuolet kävivät aikanaan yhdessä opintomatkoilla tutustumassa kansainvälisiin yrityksiin sekä heidän työehto-sopimuksiinsa ja henkilöstöhallintoonsa.

– Olen päässyt tutustumaan varmasti yli sataan firmaan. Se on auttanut pitämään rea-lismin mielessä työehtosopimuksia neuvo-teltaessa. Kun tietää eri firmojen taloustilan-teista ja kehitysnäkymistä, pysyvät omat jalat maassa, kun esittää työnantajille tavoitteita.

Ajatuksia eläkkeestäVaikka tulevat eläkeneuvottelut eivät Taivaista enää työllistä, hänellä on näkemyksiä asiasta.

– Yksisilmäisellä eläkeiän nostolla ei rat-kaista ongelmia. Koko työuraa pitäisi piden-tää. Opiskeluaikaa pitäisi tehostaa, jotta väki saataisiin aikaisemmin töihin. Varsinaisen työrupeaman pitäisi olla sellainen, että sitä jaksaa tehdä pidempään. Työhyvinvointiin pitää panostaa.

Omat eläkevuotensa Taivainen aikoo viettää pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Hän vetäy-tyy harrastamaan golfia ja rättisitikoita. Eläk-keellä aikaa jää myös lapsenlapsille ja näper-telylle.

– Kesämökillä olen totta kai koko ajan saha tai vasara kädessä. Tai sitten myllään maata nenä turpeessa!

TEKin hallitus myönsi Yrjö Taivaiselle 8.4.2014

TEKin jetonin, joka on TEKin toiseksi korkein

ansiomerkki.

TEK 3/2014 35

ILMOITUS

Näkökulm

aYhdenvertaisuuslaki uudistuuEDUSKUNNAN KÄSITTELYSSÄ on nyt suuri yhdenvertaisuuslain muutos, joka edistää tasa-arvoa ja ennaltaehkäisee syrjintää. Syrjintä on kiellettyä iän, alku-perän, kansalaisuuden, kielen, uskon-non, vakaumuksen, mielipiteen, tervey-dentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen ja muun henkilöön liit-tyvän syyn perusteella.

Laki on hyvä kokonaisuus, sillä syrjintäkielto laajenee merkittävästi. Myös koulutuksen järjestäjien ja oppi-laitosten sekä työnantajien edellytetään edistävän yhdenvertaisuutta. Esimer-kiksi kaikissa yli 30 hengen yrityksissä pitää jatkossa laatia yhdenvertaisuus-suunnitelma. Vähemmistövaltuutetun virka korvataan tehtäviltään laaja-alai-semmalla yhdenvertaisuusvaltuutetun viralla.

Työelämän tasa-arvo naisten ja mies-ten välillä paranee. Laki vahvistaa työ-paikan tasa-arvosuunnittelua, ja uutena velvoitteena tulee palkkakartoitus. Nai-sen euro on vain 80 senttiä ja nyt tähän epäkohtaan vihdoin puututaan. Myös lasten ja nuorten osalta tasa-arvotyö ottaa harppauksen eteenpäin, sillä oppi-laitosten tasa-arvosuunnittelua koskeva säännös ulotetaan koskemaan perus-kouluakin.

Vammaiset ihmiset kokevat päivittäin syrjintää esimerkiksi palveluiden ja tilo-jen esteettömyyteen liittyen. Vammais-ten palveluita ja ihmisoikeuksia kos-kevissa asioissa on edetty pienin aske-lin. Viime eduskuntakaudella voimaan astunut vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on hyvä asia. Sen sijaan se, että YK:n vam-

maisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on vielä ratifioimatta, on meille häpeäksi.

Sopimuksen ratifiointi on loppu-suoralla ja nyt kiirehditään kaikkia tar-peellisia lakimuutoksia, jotta ratifiointi saataisiin tämän vuoden kuluessa to deksi. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus lainsäädäntöä. Yhdenvertaisuuslain ja keitysvammais-ten itsemääräämisoikeuslain hyväksy-misen jälkeen ratifiointi voidaan vihdoin toteuttaa.

Esteetön ympäristö, tärkeiden palve-lujen turvaaminen, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työ-hön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon ovat asioita, joiden mah-dollistaminen parantaa vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä elämänlaatua.

Tänä keväänä eduskunnalla on mah-dollisuus käsitellä yhdenvertaisuutta hyvin laajasti ja parantaa heikommassa asemassa olevien väestöryhmien ihmis-oikeuksia.

Kokonaisuudessaan yhdenvertai-suuslaki on merkittävä parannus: perus-oikeudet vahvistuvat. Tasa-arvo ja ihmisoikeudet koskettavat meitä kaikkia.

DI Johanna KarimäkiKirjoittaja on vihreiden kansanedustaja ja TEKin valtuuston jäsen.

MEILLE ON HÄPEÄKSI, ETTÄ SUOMELLA ON RATIFIOIMATTA YK:N YLEISSOPIMUS VAMMAISTEN OIKEUKSISTA.

TEK 3/2014 37

TEKSTI ARTTU PIRI JA KATARIINA RÖNNQVIST myös työttömyyden aikanaAKTIIVISUUS KANNATTAA

TOP 3:

Omaehtoinen itseopiskelu 58 %

Työvoima- tai muuntokoulutus 31 %

Yksittäiset luentosarjat, kurssit tai seminaarit 26 %

Henkinen hyvinvointini on parantunut 85 %

Olen saanut uusia näköaloja työuralleni 85 %

Kontaktiverkostoni on laajentunut 75 %

Ammatillinen itsetuntoni on vahvistunut 76 %

Olen voinut hakea työpaikkoja aiempaa laajemmin 63 %

Olen työllistynyt sen ansiosta 37 %

Olen päässyt työhaastatteluihin aiempaa useammin 34 %

Olen suorittanut aiemmin aloittamani tutkinnon loppuun 8 %

KYSELYYN VASTANNEISTA TEKin jäsenistä yli puolet oli jäänyt työttö-mäksi asiantuntija-asemasta, viides-osa keskijohdosta ja loput 16% johto-asemasta. Eniten työttömäksi oli jääty elektroniikkateolli suudesta, tietoteknii-kan palvelualalta sekä metalli- ja kone-pajateollisuudesta. Vastaajia asui eni-ten Uudellamaalla (41%), Pirkanmaalla (20%) ja Pohjois-Pohjanmaalla (11%).

VASTANNEISTA 61% kehitti ammatillista osaamistaan työttömänä ollessaan. Suo-situin tapa oli itsenäinen ja omaehtoinen opiskelu. Oman osaamisen kehittäminen paransi suurimmalla osalla vastanneista henkistä hyvinvointia ja antoi uusia ura-näkökulmia.

NUORET olivat työttömänä keskimäärin lyhyimmän ajan eli noin 5 kk. Nuorten työttö-myysjakson lyhyyttä saattaa selittää viive valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä.

1. 2.

3.

PERUSTIETOJA KESKIMÄÄRÄINEN TYÖTTÖMYYSAIKA ON 39 VIIKKOA

AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PARANTAA TYÖLLISTYMISTÄ

TEKin työttömyystutkimuksen kohderyhmänä olivat tekkiläiset, jotka olivat työttömyyden takia hakeneet IAET-kassasta tukea aikavälillä 1.1.2011–31.8.2013. Linkki web-kyselyyn lähetettiin syyskuussa 2013 kaikkiaan 5 012:lle IAET-kassan asiakkaalle. Kohderyhmään kuuluneista 1 634 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentiksi muodostui 31. Tutkimuksen tuottamaa tietoa hyödynnetään TEKin vaikuttamistyössä, edunvalvon nassa ja jäsenpalvelussa.

Lisää tietoa tutkimuksen tuloksista: www.tek.fi/tek-vaikuttaa/tutkimus.

Näin tutkimus tehtiin

TYÖTTÖMYYSJAKSON PITUUS, VIIKKOA

MITEN PYRIT KEHITTÄMÄÄN AMMATILLISTA OSAAMISTASI (%)

MITÄ HYÖTYÄ OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OLI? (%)

0

20

40

60

80

25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64

20

33

41 4037 38

44

79

Ikä

5kkNUORET KESKIMÄÄRIN

TYÖTTÖMÄNÄ

38 TEK 3/2014

TEKin työttömyystutkimus paljastaa, että oman ammatillisen osaamisen kehittäminen parantaa henkistä hyvinvointia ja mahdollisuuksia työllistyä.

Työhaastattelu

Hakemuskirjeen kirjoittaminen

CV:n kirjoittaminen

Työpaikkojen löytäminen

Oman uran suunnittelu

LÄHES NELJÄ VIIDESTÄ vastaa-jasta koki, että hänellä on hyvät taidot CV:n kirjoittamisessa. Myös hakemuskirjeen kirjoittamisen koettiin olevan hyvin hallussa.

TYÖTTÖMYYSTURVAA koskevissa asi-oissa TE-toimistot pystyivät vastaamaan työttömien tarpeisiin hyvin. Niistä vas-taajista, jotka tarvitsivat apua esimer-

kiksi yrittäjyyteen tai työnhakuun liittyen, yli puolet jäi vaille riittävää ohjausta. Ura-valmennus ja ammatinvalinnan ohjaus koettiin riittämättömäksi.

Hyvä CV on tänään erilainen kuin 10 vuotta

sitten. Pidä työnhakutaitosi ajantasalla ja katso vinkit

TEKin Urapalveluiden sivuilta:

www.tek.fi/urapalvelut

ARVIOI OMIEN TYÖNHAKUTAITOJESI TASOA

KUINKA PALJON APUA SAATIIN, JOS TARVETTA OLI VÄHINTÄÄN JONKIN VERRAN?

MIHIN TE-TOIMISTOSTA TARVITTIIN TIETOA, NEUVONTAA JA OHJAUSTA?

4.

5.

TYÖTTÖMILLÄ ON VAHVA USKO OMIIN TYÖNHAKUTAITOIHINSA

TE-TOIMISTOJEN TARJONTA JA TYÖTTÖMIEN TARPEET EIVÄT KOHTAA

6 %

5 %

3 %

12 %

10 %

24 %

21 %

16 %

31 %

27 %

66 %

72 %

79 %

56 %

61 %

10 %0 % 50 %20 % 60 %30 % 70 %40 % 80 % 90 % 100 %

Keskivertoiset taidot

Huonot taidot

Hyvät taidot

Ei osaa sanoa

Riittämättömästi

En lainkaan

Riittävästi

Ei osaa sanoa

10 %0 % 50 %20 % 60 %30 % 40 %

Työttömyysturva

Koulutusmahdollisuudet ja muu osaamisen kehittäminen

Työnhaku

Työllistymissuunnitelman tekeminen

Uravalmennus ja ammatinvalinnan ohjaus

Yrittäjyys

55 %

39 %

46 %

37 %

31 %

26 %

Työttömyysturva

Koulutusmahdollisuudet ja muu osaamisen kehittäminen

Työnhaku

Työllistymis-suunnitelman tekeminenUravalmennus ja ammatinvalinnan ohjaus

Yrittäjyys

10 %0 % 50 %20 % 60 %30 % 70 %40 % 80 % 90 % 100 %

21 %

36 %

36 %

29 %

37 %

30 %

68 %

36 %

30 %

39 %

19 %

38 %

6 % 4 %

5 %

6 %

6 %

4 %

8 %

22 %

28 %

26 %

40 %

24 %

TEK 3/2014 39

NUMEROINA

Tekniska Föreningen i Finland kutsuu nuoria

Puheenjohtaja Pär Mickos miettii, mikä harmaantuvassa TFiFissä vetoaisi nuoriin tekniikan akateemisiin.

Mitään vallankumouksellista ei 134-vuotiaan ruotsinkielisen insinöörijärjestön menoon ole uuden puheenjohtajan myötä suunnitteilla. Haastei-siin etsitään ratkaisuja kai-

kessa rauhassa.Pär Mickoksen kolmivuotiskausi TFiFin joh-

dossa alkoi vuodenvaihteessa. Tekniska Före-ningen i Finland TFiF valitsi puheenjohtajansa yksimielisesti joulukuussa. Mickos seuraa teh-tävässään TFiFiä kaksi kautta luotsannutta Mikaela Runebergia.

De Yngres Råd töihinPerinteikkään järjestön suurin ongelma on innostaa uudet sukupolvet mukaan toimintaan. Kun ensimmäinen jäsenmaksu napsahtaa maksettavaksi, lähes puolet ilmaisesta opiskeli-jajäsenyydestä nauttineista jättää TFiFin.

– Vastavalmistuneiden fokus on nyt jos-sain muualla kuin järjestötoiminnassa, Mickos toteaa.

4 200 jäsenen järjestö alkaakin harmaantua. – Varsinaisista jäsenistä alle kolmikymppisiä

on noin 3,5 prosenttia, eläkeläisiä noin 14 pro-senttia.

Reilusta 300 aktiivistakin yhä useampi on jo seniori-iässä.

– On hienoa, että eläkeläiset ovat vilkkaasti mukana toiminnassa, mutta jatkon kannalta joukkoon tarvitaan myös uutta verta.

Pääosa jäsenistä rekrytoidaan Otaniemen ja Åbo Akademin kasvateista heti valmistumi-sen jälkeen.

TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVA HELENA HAGBERG

Pär Mickos palasi TFiF-aktiiviksi mentorointiohjelman merkeissä.

Välkommen!

40 TEK 3/2014

Uusia varsinaisia jäseniä tulee vuo-dessa 40–50. Vielä kymmenen vuotta sit-ten määrä oli 70–80.

Tumput suorina kehitystä ei ole jääty katsomaan, vaan tuumasta on ryhdytty toimeen: vuonna 2012 TFiFissä aloitti toi-mintansa Framtidsgruppen, joka pohtii ratkaisua ongelmaan.

– Se onkin jo tuottanut tukun uusia ideoita. TFiFin logo ja ilme sekä verkko-sivusto on uudistettu. Kuluvan vuoden alussa aloitti myös De Yngres Råd, joka yhdistää teekkarit ja nuoret jäsenemme.

Palveluja ja yhteisöllisyyttäJäsenpidossa kysymys on tietysti siitä, mitä rahalla saa. TFiFin jäsen saa jäsen-maksua vastaan oman järjestönsä, mutta myös kattojärjestö TEKin palvelut.

Lakimies-, ura- ja palkkaneuvonta hoi-tuu TEKin toimistosta. Myös työmarkki-naedunvalvonnasta vastaa TEK.

TFiF tarjoaa jäsenilleen puolestaan ruotsinkielisen ympäristön ja verkoston. Runsas tapahtumatarjonta järjestetään pääasiassa yhteistyössä ruotsinkielisiä amk-insinöörejä edustavan Driftingen-jörsförbundet i Finland DIFFin kanssa. Vuodessa on 60–90 jäsentilaisuutta.

Jäsenlehti Gula Bladet ilmoittaa tilai-suuksista, mutta käytössä ovat tietysti myös verkkosivut, sähköpostit, Facebook ja LinkedIn.

Yrittäjäoppia ja maakuntatoimintaaYksi uusi houkutin Mickoksella on mie-lessään: yrittäjyys.

– Yrittäminen kiinnosta nyt opiskeli-joita ja vastavalmistuneita enemmän kuin koskaan, joten se olisi syytä nostaa entistä vahvemmin esille myös TFiFin toimin-nassa.

– Verkostoitumistilaisuuksia, yrittäjä-iltoja, kokeneita menestyjiä lavalla kerto-massa, miten se tehdään, itsekin yrittä-jänä toimiva Mickos miettii vaihtoehtoja.

TFiFin haasteena on myös maakun-nissa asuvien jäsenten palveleminen.

Toiminta painottuu pääkaupunki-seudulle, mutta jatkossa tavoitteena on lisätä tapahtumatarjontaan myös muu-alla maassa. TFiFillä on paljon jäseniä muun muassa Turun alueella sekä Poh-janmaalla.

– Turussa paikallisjaosto toimii erit-täin aktiivisesti. Paikallistoimintaa on myös Tampereella. Vaasassa TFiFin jäse-nille järjestetään ohjelmaa yhdessä DIFFin kanssa.

Mickos on miettinyt myös sitä, miten Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset saataisiin mukaan järjestötoimintaan.

– Potentiaalia on jo aika paljon, joten tätäkin meidän kannattaa TFiFissä pohtia.

Loistavat edellytykset Lähtökohdat TFiFin toiminnalle ja kehit-tämiselle ovat ainakin mainiot.

Hyvin hoidettu talous, kiinteistö kes-kellä Helsinkiä, vahvat perinteet ja hyvä henki.

Mickos vastasikin puheenjohtajaeh-dokkuuspyyntöön myöntävästi jo viime elokuussa.

– Otin pestin vastaan, koska se tarjoaa mielenkiintoisia haasteita sekä mahdolli-suuden tutustua uusiin ihmisiin ja näkö-kulmiin. Puheenjohtajuus sopii myös elä-mäntilanteeseeni.

Vaikka Mickos nousi puheenjohtajaksi rivijäsenten joukosta, side TFiFiin syntyi jo todella varhain – ja iloisissa merkeissä.

– Isä ja äiti olivat diplomi-insinöörejä, joten kävimme usein TFiFin perhelou-nailla ravintola Tekniskassa Yrjönkadulla.

Geenien, kasvatuksen ja/tai lou-naiden ansiosta perheen kaikki neljä lasta valitsivat diplomi-insinöörin uran. Veli on toiminut myös aktiivisesti TFiFissä, hän oli järjestön hallituksen jäsen 1990-luvulla.

”Yrittäjyys on mun juttu”

OTANIEMESTÄ KONETEKNIIKKAA opiskellut Pär Mickos hakeutui pian valmistuttuaan ulko-maille töihin. Saksassa meni neljä vuotta, Ruot-sissa kuusi.

Mickos muutti Saksan Hannoveriin vuonna 1992 ja aloitti siellä työt Varta AG:n projekti-insi-nöörinä tuotannon suunnittelussa.

– Oli mukava toimia Euroopan laajuisella kentällä. Firma tarjosi myös runsaasti koulutus-mahdollisuuksia.

– Neljän vuoden kuluttua muutimme Tukhol-maan, jossa toimin Vartan account managerina.

Käynnistysakkuja autoteollisuudelle kaupa-tessaan Mickos löysi itsestään myyntimiehen, ja ura eteni kaupan parissa: reilun kahden vuoden kuluttua tuli kutsu Enersyssille myynnin johto-tehtäviin.

Perhe viihtyi Ruotsissa, ja lapset ehtivät aloit-taa siellä koulunsa.

Jälkikasvu oli myös syy paluumuuttoon vuonna 2002. Mickokset halusivat lastensa oppi-van myös suomen kielen.

– Jatkoin Enersyssin palveluksessa Suo-messa kaksi vuotta. Sen jälkeen siirryin Sarli-nille divisioonan vetäjäksi ja sieltä myöhemmin Rauta ruukin myyntijohtajaksi. Vuonna 2010 Mickos halusi muutosta – ja hyppäsi tuntemattomaan.

– Perustin yhdessä kahden ruotsalaisen part-nerin kanssa Skaldometin, joka tarjosi konsult-tipalveluja ja laitteita metalleja lämpökäsittele-välle teollisuudelle.

Samalla Mickos tunnisti itsessään yrittäjän.– Tämä on minun juttuni!Nyt Skaldomet on myyty, ja Mickos on juuri

liittynyt osakkaaksi Avexor-nimiseen firmaan. Yritys tarjoaa teollisuusyrityksille liiketoiminnan kehitysprojekteja.

Yrittäjyys teki Mickoksesta uudelleen TFiF-aktiivin. Yhteys rakentui reilu vuosi sitten, kun Mickos ilmoittautui TFiX-mentoriksi.

TFiF on tarjonnut jäsenilleen jo yli kymmenen vuoden ajan mahdollisuutta osallistua mento-rointiohjelma TFiXiin, jossa työelämäkokemusta jo hankkineet antavat ohjausta ja tukensa ohjel-maan hakeutuville junioreille.

Mickos ryhtyi mentoriksi nuorelle yrittäjälle.

VAHVAT PERINTEET JA HYVÄ HENKI.

TEK 3/2014 41

Ex-nokialaiset päättivät luoda Suomeen uusia ICT-työpaikkoja omatoimisesti.

houkuttelee ulkomaalaisia yrityksiä Suomeen

KAATO-VERKOSTO

KAATO-verkoston pääkaupunkiseudun toimijat keskiviikkopalaverissa Innopolissa. Takarivissä vasemmalta: Ebba Dåhli, Juha Ronkainen, Rajehs Nagal ja Markus Kajanto. Eturivissä vasemmalta:Kimmo Ojuva, Risto Lehtinen, Janne Kari, Oleg Paliy, Marko Suoknuuti ja Mikko Mäkinen.

42 TEK 3/2014

TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVAT MATTI IMMONEN JA JOEL KARPPANEN

Venäläinen Yota Devices oli ensimmäinen. Sitten tuli bos-tonilainen Fiksu. Nyt brittiläi-nen Telrock on sijoittamassa toimipisteensä sekä Ouluun että pääkaupunkiseudulle. KAATO-verkosto päätti tuot-

taa suomalaisille ICT-alan osaajille työtä ulko-mailta – ja aika hyvin on homma lähtenyt käyn-tiin. Ulkomailta tulleiden yritysten toimipis-teissä työskentelee jo kymmeniä insinöörejä.

Suhteet hyötykäyttöönEx-nokialaiset Janne Kari ja Kimmo Ojuva hoi-tavat KAATO-hanketta pääkaupunkiseudulla. Muut toimipisteet ovat Oulussa, Tampereella ja Salossa.

Kari on yksi verkoston harvoista pää-toimisista palkollisista. Paristasadasta verkos-tossa mukana olevasta ihmisestä suurin osa on mukana pro bono -periaatteella.

– Meillä on maailmanlaajuisestikin ainut-laatuinen verkostomainen toimintamalli, Kari kuvailee hanketta.

– KAATO-verkoston strategia perustuu sii-hen, että tunnetaan ala, yritykset sekä ihmiset ja tarjotaan kohdeyritykselle nopeaa räätälöityä toimintaa. Analysoimme jatkuvasti yrityksiä, joiden kannattaisi sijoittaa esimerkiksi tuote-kehitysyksikkö Suomeen.

– Kun mahdollinen tulija ilmaantuu, KAATO etsii verkostostaan alaa tuntevan projekti-päällikön. Tämä auttaa yritystä ymmärtämään, miten Suomen mahdollisuuksia voi hyödyntää ja miten täällä pääsee parhaiten alkuun.

– Henkilökohtaiset kontaktit ovat kaiken a ja o. Verkostossa mukana olevilla onkin kontak-teja alan yrityksiin ja tekijöihin ympäri maail-maa, Kari kertoo.

Teknologiaimago kantaaToimintaa edesauttaa se, että esimerkiksi Nokia, Supercell ja Rovio tunnetaan maailmal la. Teknologinen imagomme on erinomainen.

– Osaaminen edellä mennään. Tarvittaessa se vaikka demotaan, KAATO-hankkeen toimin-nanjohtaja Arto Pussinen sanookin.

Suomalaisen ICT-kyvykkyyden myyntiä avit-taa myös pula alan ammattilaisista.

– Esimerkiksi Britanniassa yritysten on vai-kea löytää päteviä ICT-ammattilaisia. Potenti-aalisia Suomeen toimintojaan sijoittavia yrityk-siä löytynee myös Norjasta, Yhdysvalloista, Sak-sasta ja Venäjältä, Kari arvioi.

– Ulkomaalaisia kiinnostaa suomalaisten kyky vaativien kokonaisuuksien kehittämiseen.Tässä on kilpailuetumme halpamaita vastaan, Kari sanoo.

– Työn hintakaan ei käännytä rajalta: palkka taso on täällä kohtuullinen, Norjan,

TEKNOLOGINEN IMAGOMME ON ERINOMAINEN.

– Verkostossa mukana olevilla on kontakteja yrityksiin ympäri maailmaa. Toimintamallimme on ainutlaatuinen, Janne Kari sanoo.

TEK 3/2014 43

Saksan ja Piilaakson palkkatasoon verrattuna se on jopa alhainen, Kari jatkaa.

Lisäksi Suomen etuna on poliittisesti stabiili ympäristö, eikä viranomaisia tarvitse täällä lahjoa.

– Suomesssa toimivat ekosysteemit sekä yhteistyömahdollisuudet yliopistojen ja tutki-muslaitosten kanssa ovat myös tärkeitä, sillä jos tuotekehityskeskus pystytetään Suomeen, täällä aiotaan todennäköisesti olla pidempäänkin, Pussinen sanoo.

Vaikka Suomi houkuttaisikin, yrityksen tai yksikön sijoittaminen toiseen maahan on pitkä prosessi; on tehtävä strategisia valintoja ja budjettipäätöksiä. Myös maailman talouden tila saa yritykset varovaisiksi. Päätöksiä harkitaan nyt tavallistakin tarkemmin.

– Uskomme silti, että muutaman vuoden kuluessa Suomeen syntyy työmme tuloksena satoja työpaikkoja.

Nokia-valtakauden jälkeenKAATO sai alkunsa teknologiakaupunki Oulussa vuonna 2012 nokialaisten insinöörien miettiessä tulevaisuuttaan.

– Ketään ei voi nimetä idean isäksi, sillä juttu lähti liikkeelle kahvipöytäkeskustelusta. Mukana ovat olleet Jaakko Sauvola, Seppo Salow, Markku Huotari, mutta myös moni muu, Pussinen kertoo.

– Oli nähtävissä, että Nokian tilanne oli sel-lainen, että jotain pitäisi tehdä.

Lopputuloksena oli KAATO, jonka takana on yhdistys, Suomen tietoteollisuuden tuki ry. Idea oli niin hyvä, että se vakuutti myös työ- ja elin-keinoministeriön, maakuntaliitot ja kaupunkien kehittämisorganisaatiot. Taloudellista tukea myönnettiin.

– Eri paikkakunnilla on eri rahoituslähteet. Tampereella, Salossa ja Helsingissä rahoitus saadaan kaupungeilta. Oulussa homma pyö-riin valtion äkilliseen rakennemuutosalueeseen suunnatulla rahalla, Pussinen kertoo.

Projektin rahoitus on turvattu kuluvan vuo-den loppuun.

– Selvitämme parhaillaan keinoja, joilla ver-kostomme ja Suomelle hyödylliseksi osoitettu tapamme toimia voisi jatkua.

TEKin jäsenten apu tervetullutta!

KAATO ETSII AKTIIVISESTI kontakteja ulkomaisiin ICT-yrityksiin. Mikäli tunnet Suomeen sijoittumisesta kiinnostuneiden yritysten päättäjiä, ota yhteyttä KAATO-hankkeseen sähköpostitse: info@kaato.org

Katsotaan yhdessä, voimmeko auttaa Suomea – maailmalla arvostetaan osaamistamme!

– Start-up-skene on loistava, mutta Suomella on paljon tarjottavaa myös

suurille kansainvälisille firmoille, KAATO-verkoston toiminnanjohtaja

Arto Pussinen muistuttaa.

44 TEK 3/2014

Tee kirjallinen työsopimus. Ennen kuin allekirjoitat, lue työso-pimus rauhassa ja kysy epäselvistä kohdista. Selvitä, sovelle-taanko työsuhteeseesi työehtosopimusta (TES) tai toimisään-töä. Jos sovelletaan, tutustu siihen. Arkistoi työsopimus, koska saatat tarvita sitä myöhemmin.

Paljonko palkkaa? Katso TEKin palkkasuositukset. Opintojesi vaihe ja aiempi työkokemuksesi voivat nostaa palkkaasi.

Liity IAET-kassaan. Voit liittyä IAET-kassaan jo opiskeluaikanasi heti kun olet työsuhteessa. Jo ensimmäinen työsuhteessa tehty kesätyösi kerryttää ansiosidonnaisen työttömyysturvasi työssä-oloehtoa.

Tarkista palkkakuittisi. Pidä huoli, että sinulle maksetaan työ-sopimuksesi mukainen palkka.

Kysy rohkeasti neuvoa. Pyydä apua työkavereiltasi ja esimiehel-täsi – sinulla on oikeus perehdytykseen. Jos jokin seikka työssäsi tuntuu epäreilulta, ota se puheeksi esimiehesi kanssa.

Kesätyöläisen muistilistaOPISKELIJAT

TEKSTI KATARIINA RÖNNQVIST

Lomalle?Myös kesätyöntekijälle kertyy vuosi lomaa, mutta lähtökohtaisesti kesätyöstä kertynyt vuosiloma maksetaan lomakorvauksena eli rahana kesätyön päättyessä. Jos tarvitset vapaata kesätyöstä, voit neuvotella työnantajasi kanssa palkattomasta vapaasta tai kertyneen vuosiloman pitämisestä ennakkoon.

Anne Kaattari, TEKin lakimies

Pidä kiinni työajasta. Työaikalaki koskee myös kesätyöntekijöitä.

Ongelmia? Jos kohtaat kesätyössäsi ongelmia, joita et itse pysty ratkaisemaan, ota yhteyttä työpaikkasi luottamusmie-heen, TEKiin tai työsuojeluviranomaiseen.

Tutustu työkavereihisi. Kysele reippaasti, mitä työkaveriesi toi-menkuvaan kuuluu. Voit saada ideoita urapolullesi!

Kirjaa ylös oppimaasi. Pidä blogia tai kirjoita muistiinpa-noja oppimastasi. Se auttaa sinua, kun teet seuraavaa työ-hakemusta.

Pelkkää pas***! Kesätyöläisen arki ei aina ole juhlaa. Harkitse kuitenkin, mitä kaikkea kirjoitat esimerkiksi someen. Facebook-päivityksillä ja twiiteillä on yllättävän pitkä elinikä netin syöve-reissä. Työnantajan mustamaalaus voi osua omaan nilkkaan tulevissa työnhauissa.

Pyydä työtodistus. Työsuhteesi päättyessä sinulla on oikeus saada kirjallinen työtodistus. Voit pyytää siihen myös arvion työ-taidoistasi ja käytöksestäsi. Arkistoi työtodistus seuraavaa työn-hakuasi varten.

Suositukset LinkedIniin! Kontaktoi työkaverisi LinkedInissä ja pyydä heiltä suosituksia, kun työsuhteesi päättyy.

Päivitä CV. Kun kesätyösi päättyy, päivitä CV:si: lisää sinne uusin työkokemuksesi.

Nauti kesästä!

15 vinkkiä juuri sinulle, opiskelija!

Kesätyövinkkejä! Tutustu Teekkarin työkirjaan:

www.teekkarin tyokirja.fi.

TEK 3/2014 45

Teekkariwapun vaiheet

Tupsukansa on keskustellut vapun vietosta jo toista sataa vuotta. Nykymuotoinen teekkarivappu syntyi alun perin kieliriitojen seurauksena.

Vapun jälkeisinä päivinä on hauska muistella iloista juhlaa ja poh-tia, miten nykyvappu on oman-laisekseen muodostunut. Vap-pua vietettiin pienimuotoisesti jo Turun akatemian aikoina

1600–1800-luvuilla, ennen yliopiston muuttoa Helsinkiin. Vapunpäivän juhlinnan juuret löy-tyvät jo 1800-luvulta, mutta siihen johdatta-vat perinteet ovat vaihdelleet suurestikin vuosi-kymmenten aikana.

Teekkareille ja varsinkin fukseille vappu on monella tavalla erityisempi kuin lakkiaisissa lakitetuille ylioppilaille. Vappuun päättyy teek-kariuden opettelussa mennyt fuksiaika, ja tehty

työ kruunataan hohtavan valkoisella tupsu-lakilla. Fuksit, vappu ja teekkarilakki ovat olleet jo yli sata vuotta tupsukansalle pysyviä keskus-telun ja väittelyn teemoja. Milloin on keskus-teltu erityisestä fuksilakista, milloin taas ajan-kohdasta jolloin fuksit saavat lakkinsa. Tämäkin ajankohta on heilahtanut polilaisilla vapun-päivän aamusta vappuaaton aamuun.

Vappujuhlien kielirajatKaisaniemen puistoidylliin perustettiin ravin-tola vuonna 1837. Mamselli Cajsa Wahllundin pitämästä paikasta tuli erityisesti ylioppilas-laulajien suosikkipaikka vuosisadan puoli välin paikkeilla. Kuoro hajosi 1880-luvun alussa ja

Otaniemen Koneinsinöörikillan maskotti, neuvostovalmisteinen

traktori Tela-Veera on tuttu näky Kaivopuistossa

vapunpäivänä.

Kuva

: Ari

Ande

rsin

/va

stav

alo.

fi

46 TEK 3/2014

SILLIAAMIAISTA NAUTITTIIN JO AAMUNELJÄLTÄ ENNEN SIIRTYMISTÄ KAIVOPUISTOON.

TEKSTI TIINA METSO

Ruotsinkielisiä polyteknikoita viettämässä ulkoilmavappua

1920-luvulla.

sen jälkeen suomenkielisten juhlat siirtyivät Alppilaan. Ruotsinkieliset juhlivat yhä Kaisa-niemessä, jonka nimi tulee juurikin mamselli ravintoloitsijalta.

Itsenäistymisen jälkeisenä aikana Suo-messa olivat vallalla kielipoliittiset erimieli-syydet, eivätkä teekkaritkaan olleet niiltä suo-jassa. Osakuntamaailma kykeni toki toimimaan yhdessäkin, mutta kielikysymys aiheutti repiviä käsityseroja muuten yhtenäisessä yhteisössä. Vapunvieton perinteisiin vaikuttivat kielirajat, kun suomen- ja ruotsinkieliset juhlivat omissa paikoissaan. Yhdistävä tekijä oli kieli, jolloin opiskelusuunta tai -paikka jäi toissijaiseksi.

Likaiset tiet, huono kohteluMaaliskuussa 1927 Tekniikan Ylioppilaat eli TKK:n suomenkielinen osakunta teki esityk-sen muille suomenkielisille osakunnille Helsin-gin yliopistossa vapun vieton siirtämiseksi pois Alppilan alueella sijainneesta ravintola Alp-pilasta. Osakunnan hallituksen pöytäkirjaan 29.3.1927 listattuja epäkohtia olivat likaiset tiet, kalliit hinnat ja huono kohtelu. Samalla halut-tiin myös eriyttää omaa juhlintaa ylioppilas-keskeisemmäksi.

Heti 1927 vietettiin suomenkielisen akatee-misen nuorison vappua Kaivopuistossa, vaikka esimerkiksi Ylioppilaskunnan Laulajat päätti laulaa Kaivohuoneella, ja osa osakunnista seu-rasi mukana. Suomenkielisen vappujuhlan kantavina voimina olivat aloitteen tehneet teek-karit sekä pohjoispohjalaiset, kun useat muut hakivat kantojaan.

Jo 1928 Kaivopuistossa on ollut mahtava määrä pitkiä pöytiä penkkeineen ja tarjolla tippaleipiä sekä pullokaupalla simaa!

Polin aikoina teekkareilla oli tapana aloit-taa silliaamiaisen nauttiminen peräti aamulla klo 04. Siitä sitten siirryttiin sujuvasti osakun-tien inspehtorien suorittamaan tupsulakkien jakoon ja reippaasti kohti Kaivopuistoa yhte-näisenä ryhmänä. Vielä kerran kuuntelivat tuo-reet teekkarit majurin komentoja ja leveissä riveissä hypittiin jänishyppyjä tai mentiin kadun laidasta laitaan rullaatirullaata tiukassa käsikynkässä. Onpa joskus koko kaarti päätynyt keskelle katua istumaan soutuharjoituksiin.

Laulut ja pallot tekevät vapunYlioppilaiden vappuun ei näytä liittyneen mitään erillistä omaa symboliikkaa. Punaliput

ja vappukukat sekä huiskut ja serpentiinit ovat osa laajempaa vappuperinnettä. Toki nykyään kokoonnutaan usein oman räyhälipun alle Kai-vopuistossa piknikkiä varten. Sen sijaan laulu ja laulaminen ovat aina olleet oleellinen osa kevään juhlintaa teekkareille ja muille ylioppi-laille. Monelle tupsukansalaiselle vasta Poly-teknikkojen kuoron kajauttaman kevätlaulun kuunteleminen teekkaripallo kädessä tekee oikean vapun.

Yksi näkyvimmistä vapun ilmentymistä ovatkin teekkaripallot: punaiset ilmapallot joita nykyään myy PK Teekkarikylän tunnuksen koristamina. Vanhimmat pallot 1950-luvulla ovat olleet toisinaan niin heikkoja, että sateella niillä oli ikävä taipumus värjätä pallon alla sijainneen kantajansa teekkarilakki vaalean-punaiseksi.

Flooran päivä on gregoriaaninen vappuVuonna 1848 juhlistettiin Kukan eli Flooran päivänä 13.5. Maamme-laulun ensiesitystä Kumtähden kentällä. Tämä päivä tuli juliaa-nisen ja gregoriaanisen kalenterin 13 vuoro-kauden erosta, eli Kukka onkin gregoriaa-ninen vappu. Täältä löytyy perinne Kukan-päivästä niin sanottuna varavappuna myös 1920–30-luvuilla, eritoten äärisuomenmieli-sissä piireissä.

Nykyään päivän kevätjuhlaperinnettä yllä-pitää Teekkarikylä, joka vie kanootillaan Kukanpäivän viestin rohkeasti jopa Helsinkiin asti ja järjestää joskus laituritanssitkin määrän-päässä. 

Kirjoittaja Tiina Metso on Polyteekkarimuseon johtaja.

Kuv

a: P

olyt

eekk

arim

useo

TEK 3/2014 47

Tutkimustyö etenee usein onnekkain sattumin. Maalis-kuussa 2011 juuri väitöstyönsä aloittanut Turun yliopiston tutkija Jaakko Lehtinen osal-listui ensimmäiseen tieteel-liseen konferenssiinsa. Juttu-kaveriksi sattui amerikkalais-

tutkija Kathryn Kalasinsky, joka oli vaihtamassa tutkimusaihetta.

– Hänellä oli iso kasa kokaiininkäyttäjien hiusnäytteitä, jotka olivat menossa roskikseen, Lehtinen kertoo.

Lehtinen ehdotti, että roskakorin sijasta Kalasinsky lähettäisi ne Suomeen. Samalla Lehtisen väitöstutkimuksen aiheeksi sinetöi-tyi huumeiden mittaaminen hiuksista aivan uudella teknologialla.

Yhdysvaltain armeijan palveluksessa tuol-loin työskennellyt Kalasinsky oli tehnyt merkit-tävää pioneerityötä huumeidenkäyttäjien seu-lomiseksi hiusnäytteistä. Hänen analyysimene-telmässään oli vain kaksi ongelmaa: näytteiden valmistelu oli työlästä, ja kokaiinin käyttäjien tunnistustarkkuus olisi saanut olla parempi.

Turun yliopiston optiikan ja spektroskopian laboratoriossa Lehtistä odotti upouusi mitta-laite, joka saattaisi ratkaista Kalasinskyn ana-lyysiongelmat.

Haastaja kalliille CSI-teknologiallePienten molekyylipitoisuuksien mittaamiselle kudoksista tai ilmasta on läjäkaupalla sovel-luksia esimerkiksi terveydenhuollossa, ilman-laadun mittaamisessa tai rikollisten jahtaami-sessa. Huumetestejä on jo pitkään tehty hiuk-sista. Hiuksissa jäljet kokaiinin, marihuanan tai amfetamiinin käytöstä säilyvät kuukau-sia, veressä tai virtsassa vain päiviä. Huume-testaajan paras analyysityökalu on televisio-sarja CSI:n katsojille tuttu massaspektrometri. Suuri ja kallis laite tosin tarvitsee valkotakkisen ammattilaisen valmistelemaan näytteet.

Kalasinsky kollegoineen oli kehittänyt hal-vempaa analyysimenetelmää huumetesteihin. Infrapunaspektroskopia tunnistaa huumaus-aineiden molekyylit niiden infra punaspektriin jättämistä piikeistä. Tutkijat tunnistivat infrapu-naspektrin perusteella kokaiinin käyttäjät, mutta tutkimusnäytteiden valmistaminen hiuksista oli kovin työlästä.

Parempi ratkaisu oli jo tiedossa. Puheli-men keksijänä paremmin tunnettu Alexan-der Graham Bell oli jo 1800-luvulla havainnut fotoakustisen ilmiön. Kun kaasua valaistaan infrapunavalolla, osa säteilyenergiasta muut-tuu lämmöksi. Lämpölaajeneminen voidaan havaita mikrofonilla, joka on oikeastaan herkkä painemittari. Jo 1970-luvulla oli rakennettu

TEKSTI PETJA PARTANEN

Fyysikko Jaakko Lehtinen tunnisti väitöstyössään kokaiinin käyttäjät – vain yhdestä hiuksesta. Nyt samaa teknologiaa pakataan kämmenkokoiseksi analysaattoriksi, joka haistaa huumeet ja räjähdysaineet ilmasta.

JAAKKO LEHTISEN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

1985

19882001

2004

haistaa miljardisosien pitoisuudetDIGINENÄ

Tuore ylioppilas aloittaa fysiikan opinnot Turun yliopistossa.

Kupittaan lukiossa Lehtinen pärjää hyvin musiikissa, matematiikassa ja fysiikassa. "Musiikista en halunnut ammattia, päädyin fyysikoksi."

Tutustuu 3-vuotiaana optiikkaan hoksattuaan, että viivotin hajottaa valoa spektrikuvioksi.

Jaakko Lehtinen syntyy Turussa.

48 TEK 3/2014

2010 2011 2014Väitöstyö Detection of illicit drugs and drug precursors with cantilever-enhanced photoacoustic spectroscopy hyväksytään.

Väitöstyö käyntiin. "Fotoakustiikka kiinnosti, ja ajattelin, että ei tämä vielä tässä ollut."

Filosofian maisteriksi.

Jaakko Lehtinen yhdisteli väitöstyössään eri teknologioita, joiden avulla hius- tai kaasunäytteistä voidaan tunnistaa eri molekyylejä hyvin pieninä pitoisuuksina. Fotoakustiseen spektroskopiaan perustuva laite voidaan tulevaisuudessa paketoida kämmenkokoon.

Yhdistelmä eri teknologioita

Fotoakustinen ilmiöFotoakustisen ilmiön havaitsi ensimmäisenä

Alexander Bell vuonna 1880. Infrapunasäteilyn absorboituessa kaasuun kaasun lämpötila kohoaa,

ja lämpölaajeneminen voidaan havaita herkällä mikrofonilla.

Infrapuna-spektroskopiaKemian laboratorioiden analyysitekniikka, joka soveltuu hyvin orgaanisten yhdisteiden tunnistamiseen. Jokaisella yhdisteellä on sille ominainen infrapunaspektrinsä.

Optinen läppämikrofoniProfessori Jyrki Kauppi-sen vuonna 2001 kehit-tämä mikrofoni korvaa infrapunaspektroskopi-assa ilmaisimena käy-tetyn kondensaattori-mikrofonin ja parantaa ilmaisimen herkkyyttä 100-kertaiseksi.

KvanttikaskadilaserUudenlainen puolijohdelaser soveltuu hyvin mittalaitteen

infrapunavalonlähteeksi pienen kokonsa ja laajan spektrinsä ansiosta.

TEK 3/2014 49

ilmiötä hyödyntäviä fotoakustisia infrapunaspektromet-rejä, jotka tunnistivat yksittäisiä kaasuja ilmasta. Menetel-män oli havaittu toimivan myös kiinteillä aineilla, siis esi-merkiksi hiusnäytteillä.

– Fotoakustiikan etuna on, että mittaaminen on tosi helppoa. Tavoitteemme oli, ettei hiusnäytteitä tarvitsisi käsitellä mitenkään, Lehtinen kertoo.

Sata kertaa herkempi ilmaisinSuurin haaste oli kuitenkin se, ettei fotoakustisen mene-telmän tarkkuus riittänyt huumeiden tunnistamiseen. Syynä oli ilmaisimen mikrofonitekniikka. Laulajillekin tutun kondensaattorimikrofonin suorituskyky hipoi jo fysiikan rajoja.

– Kondensaattorimikrofoni on kehitetty huippuunsa. Se toimii juuri niin hyvin kuin sen pitäisi teoriassa toimia.

Turkulaistutkijoilla oli kuitenkin vastaus ongelmaan. Yliopiston fysiikan professori Jyrki Kauppinen oli teh-nyt vuonna 2001 merkittävän keksinnön. Audiomikrofo-nin sijasta hän keksi käyttää fotoakustisen spektrometrin mikrofonina taipuisaa piiläppää. Paineaallon taivutellessa läppää sen liike pystyttiin mittaamaan muutamien piko-metrien tarkkuudella.

– Piiläpällä saavutamme satakertaisen herkkyyden kondensaattorimikrofoniin verrattuna, Lehtinen sanoo.

Keksinnön kaupallistaneen Gasera Oy:n huipputarkat spektrometrit olivat jo tuotannossa, ja yksi niistä oli tutkija Jaakko Lehtisen uusi työkalu.

Fotoakustinen spektroskopia tunnistaa hiusnäytteen tai kaasumaisen aineen infrapunaspektristä lukuisia eri molekyylejä.

Vetoapua tutkimukseensa Lehtinen sai kahdesta EU-hankkeesta. Turun yliopisto oli mukana minikokoista fotoakustista kaasusensoria kehittävässä MINIGAS-hank-keessa. Toinen Lehtistä työllistänyt EU-hanke CUSTOM taas pyrki pysäyttämään huumeet, aseet ja räjähteet EU:n rajoille saman teknologian avulla.

Kun koejärjestelyt olivat valmiina, seurasi totuuden hetki. Pystyisikö tutkija Lehtinen erottamaan 12 kokaiinin yliannospotilaan hiusnäytteet vertailuryhmän hiuksista fotoakustisen mittauksen perusteella?

– Se oli hieno hetki, kun näin hiusanalyysin tulokset. Hei, tämähän onnistui!

Puolentoista vuoden uurastus ei ollut mennyt hukkaan.

– Siitä se homma aukesi, ja huomasin että tästähän syntyy väitöskirja.

Lehtisen ensimmäinen tutkimuspaperi julkaistiin pian, ja sitä seurasi nopeassa tahdissa viisi muuta julkaisua.

Lehtisen tutkimustyön punaisena lankana oli yhdis-tellä teknologioita niin, että nykyiset laboratorioissa teh-tävät testit voitaisiin siirtää kenttäkäyttöön, pieneen kan-nettavaan laitteeseen. Hiuksista uudella teknologialla tehtävä huumetesti toimi niin hyvin, että se voi olla nope-asti viranomaisten arkea. Edes kalju pää ei suojaa huu-metestiltä.

– Menetelmä toimii myös syljellä ja kynsillä, Lehtinen kertoo.

Mediahuomio yllättiJo ennen väitöstilaisuutta tammikuussa 2014 Lehtinen löysi itsensä kertomassa väitöstutkimuksensa tuloksista MTV3:n Kymmenen uutisissa. Väitöstyöstä uutisoivat kaikki suurimmat mediat.

– Yliopiston tiedottaja oli kyllä varoittanut, että pidä puhelin auki, aihe saattaa kiinnostaa toimittajia. Mutta oli kyllä yllätys, miten paljon aihe herätti huomiota.

Lehtisen oma suosikkitutkimuspaperi käsitteli huu-metestejä hiuksista, mutta toimittajia kiinnosti enem-män tutkimuksen sivujuonne, huumeiden tunnistami-nen ilmasta.

Fotoakustisen spektroskopian hieno piirre on, että se toimii niin kiinteillä aineilla, nesteillä kuin kaasuilla-kin. Väitöstyössään Lehtinen kokeili myös, miten koka-iini pystytään tunnistamaan suoraan ilmasta, esimerkiksi rahtikontin sisältä.

– Kokaiinista vapautuu koko ajan metyylibentsoaattia, joka on tavallaan kokaiinin haju, Lehtinen selvittää.

Tutkijat pystyivät erottamaan metyylibentsoaatin, vaikka sen pitoisuus ilmassa oli vain yksi miljardisosa.

MTV3:n uutispätkä visioi jo tullimiehen kädessä pidet-tävää laitetta, joka saattaa tehdä huumekoirat työttö-miksi. Konenenä onkin erotuskyvyltään usein koiraa tar-kempi.

50 TEK 3/2014

Mitä haluaisit saada aikaan filosofian tohtorina?"Kannettavan kaasuanaly-saattorin kaupallinen lan-seeraus olisi iso juttu. Koko väitöstyö tavallaan tähtää siihen."

SuosikkileikkikaluKitaraelektroniikka. "Niihin tuhlaan eniten aikaani, auon laitteita, kolvaan ja säädän."

Lempiharrastus Kitaransoitto bändissä. "Varmaan 40–50 keikkaa vuodessa eri porukoiden kanssa."

VUODEN ALUSTA alkaen Jaakko Lehtisen käynti-kortin titteli on ollut Client Partner, Gasera Oy, ja työnä fotoakustisen mittalaitteen kaupallistaminen. Lehti-sen väitöskirjan loppukaneetti toteaa, että seuraava askel olisi yhdistää tutkimuksessa kokeillut teknologiat yhteen kädessä pidettävään protolaitteeseen.

– Se on Gaseran seuraavan viiden vuoden tavoite. Käytämme väitöskirjassa esitettyjä teknologioita, kuten laajasti skannaavia kvanttikaskadilasereita ja miniaty-risoimme mittalaitteen kannettavaksi, Lehtinen kertoo.

Pieniä molekyylipitoisuuksia ilmasta skannaavan laitteen käyttöalue on lähes rajaton.

– Sen voi kalibroida mittaamaan mitä tahansa, ihmiselle vaarallisia kaasuja, huumeita tai räjähteitä. Sama mittalaite toimii, vain spektrikirjastot vaihdetaan kutakin mittausta varten.

Taskukokoinen kaasu- ja ilmanlaatuanalysaattori voi tulevaisuudessa olla rajavartioiden, tullin tai kiin-teistöjen ilmanlaatutarkastajan perustyökalu. Laite aiotaan saada globaaleille markkinoille 4–5 vuoden kuluessa.

Uusin tekninen edistysaskel on Lehtisen väitöstyös-säänkin testaama laajaspektrinen kvanttikaskadilaser. Uudenlainen infrapunavalonlähde mahdollistaa mitta-laitteiden puristamisen kämmenkokoon.

– Meillä on muutama tekninen kysymysmerkki, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä. Kaikki teknolo-giat ovat olemassa, ne pitää vain koota yhteen pieneen pakettiin, Jaakko Lehtinen toteaa.

Gasera on 2004 perustettu yliopistotutkimuksen spinoff-yritys. Nyt väkeä on 20, ja työntekijämäärä on kasvussa. Tutkimusosaaminen on yrityksessä arvos-saan. Emeritusprofessori, Gaseran perustaja Jyrki Kauppinen on hänkin jokapäiväinen näky toimistolla.

– Tutkimuksesta on tulossa liiketoimintaa. Piiläp-pämikrofonien tutkimusosaaminen on siirtynyt yliopis-tolta Gaseralle, Lehtinen kertoo.

Viranomaisten työkaluksi

Yksi käyttökohde kannettavalle kaasuanalysaattorille olisi merikonttien nuuhkiminen ennen tulliviranomaisten tarkastusta. Vaatteiden tai elintarvikkeiden homeenesto tehdään kemikaaleilla, jotka voivat olla ihmiselle haitallisia. Nyt kontit pitää tuulettaa ennen tarkastusta, kertoo Jaakko Lehtinen.

Kuva

: Vee

ra S

äilä

TEK 3/2014 51

TEK PALVELEE

Sukunimi ja etunimet Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite Postinumero/postitoimipaikka tai maa

Sähköposti

varusmiespalvelus/siviilipalvelus Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE­toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta

äitiys­/vanhempainloma (palkaton aika) Kopio Kelan äitiys­ tai vanhempainrahapäätöksestä

hoitovapaa Kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä tai työnantajan todistus hoitovapaasta

vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu­ tai virkavapaasta

palkaton jatko­opiskelu Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) Todistus sairausloma­ajalta

myös avio­/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoit teessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Puolison nimi

TEKin jäsenmaksut TEKin jäsenmaksu vuodelta 2014 on 351 euroa (29,25 e/kk). Vähimmäisjäsenmaksu on IAET­kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa.Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste)

Yhteystiedot

Haen alennusta TEKin jäsenmaksustaTarvittava liite

Alennuksen syyn alkamis- ja päättymisajankohta ____/____ 201___–____/____ 201___

Paikka ja aika Allekirjoitus

Omien tietojen päivitys:

www.tek.fi/jasentiedot

Alennuksen saamiseksi alennus-perusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennus-hakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2014.

Lisätietoa jäsenmaksuistaTEKin jäsenrekisteristä puh. (09) 2291 2291jasenrekisteri@tek.fiwww.tek.fi/jasenyys

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteellaInfo JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Tekniikan Akateemisten Liitto TEKRatavartijankatu 200520 HELSINKI

Vaihde (09) 229 121www.tek.fiS-posti: etunimi.sukunimi@tek.fi

* TEK:s personal till din tjänst på svenska

JäsenrekisteriOmien tietojen päivitys: ......www.tek.fi/jasentiedotSähköposti .................................. jasenrekisteri@tek.fiPalvelunumero.....................................(09) 2291 2291Ira Enckell, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeriTuija Toikkanen, jäsensihteeri

Oikeudelliset palvelutSähköposti kontaktilomakkeella:www.tek.fi/lakipostiPalvelunumero..............................................2291 2345Ralf Forsén * , yksikönjohtaja Maritta Jalo, lakimiesAnne Kaattari *, lakimies, työskentely ulkomaillaMikaela Karavokyros *, lakimies, työskentely ulkomaillaAnnika Lindholm *, lakimiesJulia Soini, lakimies, oik. yoKirsi Widgrén, lakimiesEmilia Ylinen, lakimiesKaarina Ylönen, lakimiesJukka Arppe, lakimies, perhevapaalla

Urapalvelutwww.tek.fi/urapalvelutwww.tek.fi/cv­klinikkawww.tek.fi/kv­palvelut www.teekkarintyokirja.fiSari Taukojärvi, yksikönjohtaja..................2291 2256 Heini Hult­Miekkavaara *, ura­ ja rekryasiamies ................................ .2291 2274Laura Karjalainen, ura­ ja rekryasiamies.. 2291 2207Arja Lindfors, ura­ ja rekryasimies...........2291 2230Antti Mattila, projektityöntekijä...........040 755 1171Satu Myller, ura­ ja rekryasiamies............2291 2249Pauliina Taipalus, perhevapaalla

TutkimusTMT: www.tek.fi/palkat, s­posti: tutkimus@tek.fiSusanna Bairoh, vastaava tutkija ...........2291 2563 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ......2291 2215Arttu Piri, analyytikko ..................................2291 2235Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

ViestintäHelena Andersson, viestintäjohtaja ........2291 2244Kirsti Levander, toimittaja­tiedottaja .....2291 2257 Katariina Rönnqvist, toimittaja­tiedottaja..2291 2277Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja .........2291 2246Johanna Tynkkynen, markkinoinnin suunnittelija.......................2291 2265Helena Hagberg, ulkoasusuunnittelija....2291 2565Maisa Nissinen, viestintäassistentti .......2291 2245Aku Karjalainen perhevapaalla

HallintoHeikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............2291 2200Ari Åberg, johtaja, kv­asiat, YTN:n viestintä (13.1.–31.5.2014 koordinaattorina ay­liikkeenEU­kampanjassa)Kati Johansson, henkilöstöpäällikkö........2291 2226Pirkko Karlsson, johdon assistentti .........2291 2201Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri .......2291 2202Juha Fagerström, toimistoassistentti ....2291 2566

Koulutus ja työvoimapolitiikkaKati Korhonen­Yrjänheikki, yksikönjohtaja ....2291 2203Pirre Hyötynen, asiamies,korkeakoulupolitiikka ..................................2291 2236Sanja Mursu, asiamies................................2291 2253Juhani Nokela, asiamies,korkeakoulupolitiikka .................................2291 2204Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

Tekniikka ja yhteiskunta Pekka Pellinen, yksikönjohtaja ..................2291 2259Martti Kivioja, asiamies .............................2291 2206Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso proj. ..2291 2281Julia Parkko, projektityöntekijä ................2291 2209Riitta Kärki, assistentti ..............................2291 2258

Talous ja toimistopalvelutJari Mellas, yksikönjohtaja ........................2291 2238Mika Ahonen, it­asiantuntija .....................2291 2283Arto Leskinen, it­asiantuntija ...................2291 2242Mika Virtala, it­asiantuntija .......................2291 2232Anne Wikman *, kirjanpitäjä .....................2291 2205Heidi Helin, vaihde .......................................2291 2261Katariina Sammalkangas, perhevapaalla

NeuvotteluTeemu Hankamäki, neuvottelujohtaja ....2291 2219Pia Hiltunen, asiamies ................................2291 2223Hanna Huotari, asiamies ............................2291 2280 Sirkku Pohja, asiamies................................2291 2216Tapani Wahlberg, asiamies ........................2291 2208Daniel Valtakari *, asiamies ......................2291 2237Maritta Rantala, assistentti .....................2291 2212

Kenttä ja järjestöJoel Salminen, yksikönjohtaja .................2291 2217Seppo Järvenpää, asiamies .....................2291 2222Ida Rantanen, teekkariasiamies ...............2291 2218Björn Wiemers, asiamies ...........................2291 2220Jaana Sääksberg, assistentti ..................2291 2260

Lappeenrannan aluetoimistoLaserkatu 6, 53850 Lappeenrantapuh. (05) 6243 065, lappeenranta@tek.fiSaku Laapio, alueasiamiesLiisa Salminen, teekkariyhdysmies ... 040 754 0502

Oulun aluetoimistoTeknologiantie 1,90590 Oulupuh. (08) 5515 555, oulu@tek.fiJukka Orava, alueasiamiesTero Marin, teekkariyhdysmies .......... 040 755 5268

Tampereen aluetoimistoHermiankatu 6­8 A, 33720 Tamperepuh. (03) 3184 440, tampere@tek.fiPetri Partanen, alueasiamiesMikko Grönlund, teekkariyhdysmies .. 040 761 9767

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk. 14–18 A, 20520 Turkuturku@tek.fiMia Adolfsson *, alueasiamies ..............040 574 6668Jukka Koivisto, teekkariyhdysmies .... 040 755 7707 Minna Blomster*, alueasiamies, perhevapaalla

Uudenmaan aluetoimistoOtakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fiJorma Louhelainen, alueasiamies ...... 040 487 3150Henna Hartikainen, opiskelijakenttäasiamies .................... 040 767 1770Lauri Ikonen, teekkariyhdysmies ..........045 677 7153

VaasaTytti Niemi, teekkariyhdysmies ........... 040 705 7895

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suora­markkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

Ilmoitan siirtyväni eläkeläisjäseneksi (39 euroa/vuosi) alkaen ____/____ 201___ , jäsenyys astuu voimaan ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet (66 euroa/vuosi). Jäsenyys ja lehdet yhteensä 105 euroa/vuosi.

TEKNIIKAN IHMEITÄ

EI TUMMIA PUKUJA, ei nuottite-lineitä, eikä varsinkaan tahtipuikkoa heiluttavaa kapellimestaria. Aalto-yli-opiston virtuaalisen sinfoniaorkeste-rin jäsenet tekevät töitä ilmaiseksi, ja useimmiten keskellä yötä.

Aallon virtuaaliakustiikan tutki-musryhmän manageroima konsert-tikiertue Keski-Euroopan parhai-siin konserttisaleihin marraskuussa 2012 oli mitä erikoislaatuisin. Soitta-jina toimi 34 kaiutinta, ja keikat täy-teen buukatuissa saleissa tehtiin yöaikaan.

Miksi tutkijat raahasivat raskaita kaiuttimia uudenvuodenkonsertis-

taan tunnettuun Wienin Musikve-reiniin tai akustiikaltaan kehuttuun Berliinin Filharmoniaan? Selitys on yksinkertainen.

– Ammattimuusikot muokkaa-vat soittoaan salin mukaan, soittavat salia, professori Tapio Lokki kertoi vuoden 2014 Tekniikan päivillä.

Kun Beethovenin 8. sinfonian alkutahdit laitetaan soimaan soitta-jien paikoille lavalle asetetuista kai-uttimista, tutkijat voivat olla varmoja siitä, että soitto on samanlaista niin Wienissä, Amsterdamissa kuin Berlii-nissä. Tutkijat mittasivat salien soin-tia tarkasti kalibroidulla mikrofo-

neilla tietyiltä vakiopaikoilta ja illasta toiseen täsmälleen samalla tavalla soittavalla orkesterilla.

– Ainoa mikä muuttuu, on ympä-rillä oleva konserttisali.

Kaiutinorkesteri on Aalto-yli-opiston tutkijaryhmän kehittämä työkalu tutkimuksiin, joiden avulla yritetään ymmärtää havaittuja eroja tilojen akustisissa ominaisuuksissa. Tavoitteena on oppia suunnittele-maan entistä parempia konsertti-saleja.

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVAT AALTO-YLIOPISTO

Tapio Lokin kehittämä virtuaaliorkesteri on

"konsertoinut" muun muassa Berliinin konserttitalossa

(vas.) ja Berliinin Filharmoniassa.

Omituinen sinfoniaorkesteri

TEK 3/2014 53

3

Anna palautetta lehdestä ja voita iPad Mini!

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: http://lehti.tek.fi

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseenwww.mcipress.fi/tek.2. Merkitse numerosarja 785362.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä­painiketta. Onnea arvontaan!

Jokainen numero on UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

S U D O K U

Arvottava palkinto on noin 400 euron

arvoinen iPad Mini.

ÄÄniÄ

Teekkariwapun vaiheetopiskelijat

työelämä

!

SuomeStalehti.tek

.fi

Matti Carpén:

Kun kakku kasvaa,

jää myös jaettavaa

tek-vaikuttaja

diginenä

haiStaa tarkaSti

S. 48

2.5.2014

MCI

Tekniikan akaTeemisTen jäsenlehTi

3

KAATO houkuttelee Suomeen

iCT-alan yrityksiä

(c) A

rto In

kala

ww

w.a

isud

oku.

com

3

7 8 9

347 8 9

347 8 9

14 6

8 9 5 2 1 36

7 8

1 36

8

16

7 82 35

7 8 6 34 57 8

14

8

1

7 8

147 8

1 3

7 8

1 358 9

1 7 8 95

7 8 96

8 9 7 8 3 4 2 5 67 8

358 9

3

8 9

358 9

1 3

8 9 4 158 9

1 36

8 9 7 22 3

7 8 9

2 3

7 8 9 6 1 2 3

8 9

1 2 3

7 8

1

7 8 9 5 1 3

8 9

14

8

4 1 35

7 8 9

2 3

8 9 6 57 8 9

3

8 9

3

8 9 8

8 9 5 2 7 1

8

14 6

8

16

8 9

16

8 9 36 3

7 8 9

1 3

7 8 9

1 2 3

8

1 2 3

8

1

8

1 2

7 8 9 4 15

7 83

7 8

347 8

1 347 8 5 9 1

4 68

1 26

7 8

16

8

16

7 8

2.5.2014

JULKAISIJATekniikan Akateemisten Liitto TEK ryRatavartijankatu 2, 00520 Helsinkipuh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911www.tek.fi, lehti.tek.fi, tek-lehti@tek.fiHenkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi

PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244

TOIMITTAJATKatariina Rönnqvist puh. (09) 2291 2277Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 Johanna Tynkkynen puh. (09) 2291 2265

VALOKUVAAJAHelena Hagberg (09) 2291 2565

ASSISTENTTI, ILMOITUSTRAFIIKKIMaisa Nissinen puh. (09) 2291 2245

ILMOITUSHINNAT VUONNA 20141/1 sivua 3 400 euroa1/2 sivua 2 300 euroa1/4 sivua 1 600 euroa

ILMESTYMISAIKATAULU 2014:

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti

KESKIMÄÄRÄINEN PAINOS69 500 kpl

OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2291 Sidosryhmät: maisa.nissinen@tek.fi, puh. (09) 2291 2245

TOTEUTUS JA TAITTOMCI Press OyMikonkatu 8 A, 00100 Helsinkipuhelin (09) 2525 0250info@mcipress.fi, www.mcipress.fi

KANSIKUVA Aleksi Tammi

PAINOPAIKKA: Scanweb Oypuh. (05) 884 040

JAKELUItella OyjPainos: 67 800 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti34. vuosikerta ISSN 1459-1898

54 TEK 3/2014

nro 4........... 13.6.nro 5........... 12.9.

nro 6.........24.10.nro 7.........12.12.

TEEKKARILAULUN ALKULÄHTEILLÄ

TEKSTI ILKKA AALTONEN

Bar – baari

Vaikka jouduimmekin sotien jälkeen luovuttamaan

Neuvostoliitolle yhtä ja toista, saimme jo ennen kahinoita

sentään vohkituksi sieltäkin jotain. Teekkarit viihdyttivät itseään

Polin tummien kattojen alla tällä venäläisromanssi Otshi

tshornije -väännöksellä jo 30-luvun puolivälissä.

Tunnetumpi suomalaisversio syntyi, kun Kerttu Mustonen

talvisodan syttyessä 1939 käänsi kappaleen muotoon Mustat

silmät.

Kuuntele

teekkarilaulut

Hummeripoikien

esittämänä netissä

lehti.tek.fi

Bar - baari trad.

c&Tä mä- il

E7

ta- on var sin- vi

A‹

a- ton,- mut tei-

&vii

E7

na- ton,- kos ka- Po

A‹

li- on, jos ta-

&ai

D‹

na- saa, mi tä- ha

A‹

lu- aa.- Siis pä-

&sin

E7

ne- vaan nyt nauk kaa- - maan!

A‹

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ

œ œ# œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ# œ

œ œ œ œ œ œ œ ˙ Ó

TEK 3/2014 55

ILMOITUS