lihavuus laskuun - terveydenhuollon rooli kansallisen lihavuusohjelman toteutuksessa

10.04.2023 1

Lihavuus laskuun – Terveydenhuollon rooli kansallisen lihavuusohjelman toteutuksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 29.10.2013Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL

Kansallinen lihavuusohjelma

• Miksi

• Mikä

• Miten

2Lihavuus laskuun – Terveydenhuollon rooli kansallisen lihavuusohjelman toteutuksessa Päivi Mäki TEpäivä 29.10.-13

”THL:n asiantuntijatyöllä väestön lihominen pysäytetään ja käännetään laskuun väestön terveyden lisäämiseksi ja toimintakykyisten työvuosien kartuttamiseksi. Tämä toteutuu ravitsemuksen ja liikunnan keinoin sekä viestinnän ja kumppanuuden toimilla”

TEpäivä 29.10.-13 Lihavuus laskuun – Terveydenhuollon rooli kansallisen lihavuusohjelman toteutuksessa Päivi Mäki

Ohjelman tausta ja tarve

4TEpäivä 29.10.-13 Lihavuus laskuun – Terveydenhuollon rooli kansallisen lihavuusohjelman toteutuksessa Päivi Mäki

BMI: FINRISKI 2007 vs. 2012FR 200725-64 vn=4804

FR 201225-64 vn=4399

p-arvo

MiehetBMI, kg/m2

≥25 (%) ≥30 (%)Vyötärö, cm >100 cm (%)

27.065.918.896.531.8

27.166.320.496.131.0

0.420.760.170.290.59

NaisetBMI, kg/m2

≥25 (%) ≥30 (%) Vyötärö, cm >90 cm (%)

26.349.518,386.630.9

26.046.419.085.429.7

0.070.040.510.0010.38

BMI = paino (kg) / pituus (m)2

Esim. 83 kg / (1,752) = 27,1 kg/m2


Kautiainen 12.12.2011

6

• Ylipaino määritelty IOTF kriteereillä (Cole ym. 2000)• Nuorten terveystapatutkimus Kautiainen S.

2011

Pojat Tytöt

Ylipaino suomalaisilla nuorilla 1977-2011


Suomalaisten ylipaino ja lihavuus / Tiina Laatikainen

Leikki-ikäisistä 12 % ja kouluikäisistä 20 % ylipainoisia (ml. lihavat)

Lasten ylipaino (IOTF kriteerit, Cole ym. 2000)


Lihavuus lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin

Lihavuuden syyosuus (%), BMI > 28 kg/m2

0 10 20 30 40 50 60 70

Rintasyöpä

Paksusuolisyöpä

Hyperlipidemia

Laskimoveritulppa

Nivelrikko

Sydäninfarkti

Sappikivitauti

Kihti

Rasitusrintakipu

Verenpainetauti

Aivohalvaus

Tyypin 2 diabetes

Syyosuus (%)Lähde Markku Pekurinen, Kansanterveyspäivät 2011


Suomalainen tutkimus osoitti ensimmäisenä, että tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on mahdollista elintapoja muuttamalla

HR

0

2

4

6

8

10

0 1 2 3 4 5

Montako elintapatavoitetta saavutti

DM

ilm

aant

uvuu

s

• Laihtuminen > 5%

• Rasvaa kohtuudella

• Tyydyttynyttä rasvaa niukasti

• Kuitua runsaasti

• Liikuntaa 30 min / päivä

Jaana Lindström, THL


10

Kenellä vastuu?

1.Kansalaisen vastuu

”Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse.”

2.Ympäristön vastuu

Ympäristö mahdollistaa tai rajoittaa.

”Make the healthy choice the easy one.” (Ottawa declaration 1981)

MOLEMPIA TARVITAAN


Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015


Ohjelman päämääränä lihomiskehityksen kääntäminen laskuun terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseksi väestötasolla

• Lasten ja nuorten terveellisten elintapojen edistäminen, lihavuuden ehkäisy

• Lihomisen ehkäisy/painonhallinta aikuisiässä • Väestöryhmien välisten terveyserojen

kaventaminen• Lihavuuteen liittyvien sairauksien suhteen

korkeassa riskissä olevat laihtuvat tai eivät liho edelleen


Ohjelman teemat:

13

• Terveyden edistäminen, otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa

• Päättäjillä on käytössään ajantasaista tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista

• Ympäristö on fyysistä aktiivisuutta edistävä ja siihen kannustava

• Kaikilla on mahdollisuus tehdä terveellisiä ruokavalintoja

• Kunnan toimijat verkottuvat ja sitoutuvat terveyden edistämiseen.

• Motivoivaa, osallistavaa ja

voimaannuttavaa elintapaohjausta ja terveysseurantaa sekä tukea terveellisille valinnoille on tarjolla koko väestölle

• Ravitsemus- ja liikuntasuositukset, hoitosuositukset ja toimivat työtavat tunnetaan ja ovat käytössä

• Terveyden edistäminen, ml. lihavuuden ehkäisy, sisältyy terveysalan ym. perus- ja täydennyskoulutukseen


Ohjelmaa toteutetaan yhteistyöllä

• Päättäjät• Terveydenhuolto• Varhaiskasvatus• Koulut ja oppilaitokset• Tekninen toimi ja

yhdyskuntasuunnittelu• Järjestöt• Puolustusvoimat• Työnantajat• Kauppa ja

elinkeinoelämä• Media


Terveydenhuollon rooli ohjelman toteutuksessa on keskeinen, mutta terveyden-huollossa tehtävät toimet eivät yksin riitä.

Ohjelman toteutukseen tarvitaan laajasti yhteiskunnan muita toimijoita.


Tavoitteena ympäristö, jossa terveelliset elintapavalinnat on helpompia ja tukea ja ohjausta on tarvittaessa saatavissa.


Terveydenhuollon rooli lihavuusohjelman toteutuksessa

17

Terveydenhuollon rooli

ohjelman toteutuksessa

Strateginen suunnittelu, johtaminen

Yhteistyö eri hallinnonalojen ja muiden kunnan

toimijoiden kanssa

OsaaminenTerveyden

edistäminen,elintapaohjaus

Lihavuuden hoito


Strateginen suunnittelu ja johtaminen• Terveyden edistämisen johtaminen, vastuutahot,

rakenteet ja hoitoketjut määritellään – Paikallinen toimintamalli ja siihen

sitoutuminen• Kuvataan hyvinvointikertomuksessa• Hallintorajat ylittävä moniammatillinen yhteistyö• Riittävät resurssit ja osaaminen

(täydennyskoulutus)• Lihavuuden hoidon alueellisten hoito-ohjelmien

ja hoitoketjujen määrittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä


Osaaminen

• Perus- ja täydennyskoulutus• Hoitosuositukset, kansalliset ravitsemus- ja

liikuntasuositukset ja ohjelmat tutuiksi ja käyttöön– Käsitellään kunnassa, terveydenhuollon

toimipisteissä– Kuinka suosituksia/ohjelmaa toteutetaan

kunnassamme?– Mikä toimii, mitkä toiminnat ovat työn alla, kehitteillä,– Mitä toimintoja tulisi kehittää/parantaa?– Mihin voimavaroja tulisi suunnata?


Elintapaohjauksen tehostaminen– Kaikissa terveydenhuollon palveluissa

• Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

• Työterveyshuolto, suunterveydenhuolto– Yksilölliset tarpeet ja erityistä tukea

tarvitsevat– Painonhallinnan kannalta tärkeät

elämänvaiheet– Ravitsemus- ja liikuntaneuvontaan kehitetyn

materiaalin hyödyntäminen– Ohjauksessa huomioidaan alkoholinkäyttö ja

tupakointi


Lihavuuden ehkäisyn ja hoidon tehostaminen• Lasten ja lapsiperheiden terveystarkastukset ja –

neuvonta– Koko perheen hyvinvointi– Lasten kasvun seuranta

• Ylipainon ja lihavuuden tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja kirjaaminen

• Hoidon ja ohjauksen tarpeen kattavat hoitomuodot ja palvelut– Palveluketjut eri toimijoiden välillä

• Hoito-ohjelmista ja -ketjuista tiedottaminen• Elintapaohjauksen ja hoidon tulosten seuranta ja

arviointi


Korkeassa riskissä oleva väestö

• Tunnistaminen ja puheeksi ottaminen järjestelmällisesti iästä riippumatta– Painon ja vyötärönympäryksen mittaaminen,

BMI – kirjaaminen potilastietojärjestelmiin– Riskitekijöiden selvittäminen ja kirjaaminen– esim. tyypin 2 diabetesriskitesti

• Riskissä oleville kokonaisvaltaista hoitoa ja omahoidon tukea


Asiakkaan/potilaan osallisuuden lisääminen• Tuetaan ja lisätään asiakkaiden ja potilaiden

osallisuutta• Hoitomuotoja ja palveluja kehitetään yhdessä

asiakkaiden/potilaiden kanssa• Osallistava ja voimaannuttava työtapa ja

motivoivan haastattelun käyttö • Ryhmätoiminta ja psykologisen asiantuntemuksen

ja käyttäytymismuutostekniikoiden käyttö elintapaohjauksessa ja painonhallintaryhmissä

• Mahdollisuus sähköiseen asiointiin ja omaseurantaan

• Itsehoitopisteet, materiaalit ja nettipalvelut.


Yhteistyö ja verkostoituminen

• Eri hallintokuntien välillä– Varhaiskasvatus– Opetustoimi– Liikuntatoimi– Kaavoitus ja liikennesuunnittelu

• Järjestöjen ja 3. sektorin kanssa• Muut kunnan alueella toimivat

– Elinkeinoelämä


THL haastaa kunnat/terveydenhuollon Lihavuus laskuun –tekoon

25

”Tee vuosittain vähintään yksi uusi ja konkreettinen

kuntalaisten terveyttä edistävä ja lihavuutta

ehkäisevä teko”

Verkostoituminen

”Tunne kuntasi toimijat”

”Raportoi siitä hyvinvointikertomuksessa”


Esimerkki: Nuorten liikunnan harrastaminen

• Nykytilanne; vahvuudet, haasteet ja kehittämiskohteet• Kouluterveyskyselyn indikaattori: 32% peruskoulun

8-9 luokan oppilaista (33% tytöistä, 32 % pojista) harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa

• Käytettävissä olevat resurssit ja voimavarat • Kunnan palvelut ja resurssit• Toimijat: oppilaat, vanhemmat, opettajat,

kouluterveydenhuolto, liikuntatoimi, tekninen toimi ja kaavoitus, järjestöt ja muut kunnan toimijat

• Koulun piha-alue ja tilat, asuinympäristö, kunnan liikuntamahdollisuudet


• Käytettävissä olevat resurssit ja voimavarat jatkuu

• Koululiikunta ja välituntitoiminta• Oppiaineet, esim. terveystieto• Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen

tavoitteet• Vähän liikkuvien nuorten osuus pienenee• Niiden peruskoululaisten osuus, jotka harrastavat

hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, pienenee vuoteen 2015 mennessä x %.

Esimerkki jatkuu…


Esimerkki jatkuu….• Mitä käytännön toimia tiedon pohjalta

tehdään• Nuorten osallisuuden lisääminen -> nuoret mukaan

suunnitteluun ja kehittämiseen• Koulun ja kunnan liikuntamahdollisuuksien

kehittäminen yhteistyössä nuorten kanssa– Esim. koulumatkat– Koulujen liikunta- ja välituntien sisältöjen

kehittäminen esim. Liikkuva koulun periaatteiden mukaisesti

• Kouluterveydenhuollossa tehostetaan liikuntaneuvontaa, ohjataan nuoria mieluisaan liikuntaan, kerhotoimintaan ym.


Esimerkkinä peruskoulun 8-9.lk oppilaiden liikunnan harrastaminen

• Mitä käytännön toimia tiedon pohjalta tehdään, jatkuu• Otetaan käyttöön MOVE- fyysisen toimintakyvyn

seurantajärjestelmä -> tietojen hyödyntäminen• Terveystiedon oppitunneilla tietoa fyysisestä

aktiivisuudesta, istumisesta, mm. ruutuajasta • Tehdään yhteistyötä liikuntajärjestöjen kanssa ja

järjestetään koulupäivän jälkeen tai yhteyteen nuorten toivomaa kerhotoimintaa

• Onko mahdollisuus esim. jakaa uimahallilippuja vähän liikkuville nuorille?


Esimerkki jatkuu• Miten tavoitteet saavutettiin ja toiminnassa

onnistuttiin• Miten nuorten liikunnan edistämisessä on tähän

saakka onnistuttu• Mitä konkreettisia toimia kunnassa on tehty?• Kouluterveyskyselyn tulokset• TEA-viisarin tulokset liikunnan edistämisen

indikaattorit• Johtopäätökset ja viesti strategiatyöhön

– Vahvuudet ja kehittämiskohteet nostetaan kuntastrategiaan ja kuntasuunnitelmaan kehittämistyön perustaksi.


Ilmianna kuntasi/hankkeesi Innokylässä


www.thl.fi/lihavuusohjelma


THL:n ohjelmaryhmän kokoonpano

• Vartiainen Erkki, ylijohtaja (THL), puheenjohtaja

• Laatikainen Tiina, professori (THL), varapuheenjohtaja

• Mäki Päivi, kehittämispäällikkö (THL), asiantuntijasihteeri

• Jalava Katja, johdon assistentti (THL), tekninen sihteeri

• Absetz Pilvikki, erikoistutkija (THL) • Heloma Antero, ylilääkäri (THL)• Holmila Marja, tutkimusprofessori

(THL)• Jallinoja Piia, tutkimuspäällikkö

(Kuluttajatutkimuskeskus)• Jousilahti Pekka, tutkimusprofessori

(THL)• Laaksonen Maarit, erikoistutkija (THL)• Lindström Jaana, erikoistutkija (THL)

• Lehtinen-Jacks Susanna, Suomen Akatemian tutkijatohtori (Tampereen yliopisto, THL)

• Männistö Satu, akatemiatutkija (THL)• Parviainen Eeva, markkinoinnin

asiantuntija (THL)• Raulio Susanna, erikoistutkija (THL)• Sainio Päivi, kehittämispäällikkö (THL)• Salo Jarmo, asiantuntijalääkäri (THL)• Stenholm Sari, erikoistutkija (THL)• Suokas Jaana, erikoistutkija (THL ja

HUS)• Vasankari Tommi, professori (THL ja

UKK-instituutti)• Virtanen Suvi, tutkimusprofessori

(THL)• Warpenius Katariina, tutkija (THL)


Kun päätät, valitse terveys!

www.thl.fi/lihavuusohjelma


lihavuus laskuun - terveydenhuollon rooli kansallisen lihavuusohjelman toteutuksessa

Health & Medicine