VARAISIN AJAN LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE terveyskeskusjärjestelmä S. 6 ONKO PALKKATYÖLLÄ TULEVAISUUTTA? kolmas rooli S. 8 AAKKOSET HALTUUN lukutaito on avain parempaan arkeen S. 12 HAUREUDEN HARJOITTAJAT homoseksuaalisuus Suomessa S. 18

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 4/2010

Mis

ka P

aulo

rin

ne

Ku

va: O

lli U

rpel

a

Pieni koululainen raahautuu kouluun iso reppu selässään. Kasvoilta näkee väsymyksen ja surulli-sen ilmeen. Eronneet vanhemmat ovat riidelleet aamulla, rahat tuntuvat olevan loppu joulun

alla ja mummo ei pääse lääkäriin, vaikka on todella kipeä. Kiukku purkautuu koulussa ja pieni koululainen heittää lumipallolla luokkakaveria kohden. Seurauksena napsahtaa jälki-istuntoa.

Parhaimmillaan elämä on sitä, että oppii kestämään vas-toinkäymisiä ja huomaa, etteivät asiat tule elämässä itses-täänselvyytenä. Päästäkseen eteenpäin ja saavuttaakseen unelmat on tehtävä hieman töitäkin. Suomessa elämisessä parasta on se, että täällä jokaisella on periaatteessa samat lähtökohdat ja mahdollisuus päästä yhtä pitkälle. Murheen määrä läpi elämän olisi kuitenkin oltava kohtuullinen.

YHTEISKUNTA OTTAA KOPIN kaikista ja ote pitää, kun tulee hätä. Siinä on hyvinvointivaltion yksi periaatteista. Julkinen terveydenhuolto takaa, ettemme sairastamisen vuoksi menetä kotiamme tai omaisuuttamme ja että meillä on mahdollisuus saada yhteiskunnalta taloudellista tukea silloin, kun omat rahat eivät riitä.

Hyvinvointia ei kuitenkaan tehdä rakennuksia vaan ihmisiä varten. Mahdollisuus päästä vaikuttamaan omaa elämää koskettaviin päätöksiin on tärkeä. Vaikuttaminen on mahdollista niin omassa kaupunginosassa, kunnassa kuin valtakunnallisella tasolla.

MAAILMAN TALOUSKRIISI on johtanut siihen että kunnat ovat ahdingossa ja kärsivät heikosta taloustilanteesta. Kun-tien järjestämät koulutus- ja terveydenhuoltopalvelut ovat joutuneet kiristämään nyörejä, kun euroja on ollut aiempaa vähemmän. Ensi keväänä käytäviä eduskuntavaaleja painaa lisäksi valtion iso velkamäärä. SDP on korostanut, että seu-raavan hallituksen on luotava työpaikkoja, jotta hyvinvointi paranee.

Vaikka kamppailemme haasteiden parissa, tehdään mei-dän hyvinvointivaltiossamme todella upeaa työtä päivittäin. Lasten suusta kuulee totuuden: ”Lapsi pohti terveyskes-kuksen odotustilassa, miksi kukakin oli lääkäriin menossa. Lapsi huomasi rastapäisen pojan odotushuoneessa ja tokaisi kuuluvasti: ”Äiti, mä tiedän miksi toi on täällä. Tolta peikolta on tippunut häntä!” (lastensuusta.fi)

Hyvinvoivaa vuotta 2011!

ODOTUSHUONEESSA KUULTUA

KATI KOKKONEN

päätoimittaja

JULKAISIJA Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

PÄÄTOIMITTAJA Kati Kokkonen, kati.kokkonen@aloiteaitta.fi

TOIMITUSSIHTEERI Paulus Toropainen, 040 484 6773 paulus.toropainen@demarinuoret.fi

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Olli Urpela

AVUSTAJAT Jussi-Pekka Rode, Reijo Paananen, Juuso Alatalo, Kristiina Juutinen, Lauri Väänänen, Mikael Hiltunen, Jani Ryhänen, Timo Kontio

PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

PAPERI kansi Cyclus 170g, sisäsivut Cyclus 90g

1 / 2011 ILMESTYY MAALISKUUSSA Aineistopäivä: Jutut 9.2 Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Hanna Isbom (09) 7745 1310, hanna.isbom@demarinuoret.fi

PÄÄKIRJOITUS LIPPU 4 / 2010 3

441 763 Painotuote

HYVINVOINTIVALTION JOUTSENLAULU

Suomea on pidetty perinteisesti pohjoismaisena hyvinvointivaltiona. Julkisen sektorin rooli kaikille kansalaisille tasaveroisten palvelujen tuottajana on ollut suuri ja esimerkiksi koulutusjärjestelmä on

luotu tasavertaiseksi. Porvarihallitus on kuitenkin kovasti yrittänyt romuttaa veropohjaa, jolla palvelut tuotetaan.

Kokoomukselle ei tasa-arvoinen koulutuspolitiikka enää kelpaa. Yliopistot patistettiin rahankerjäämiseen ”fantasti-sella” uudistuksella ja Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii lukukausimaksuja yliopistoihin. Muutamassa vuodessa romutetaan suomalainen yliopistojärjestelmä eikä tässä vielä kaikki. Opetushallituksen kokoomuslaisen pääjohtajan johtama varsin erimielinen työryhmä ehdottaa peruskou-lun tuntijakoon radikaaleja uudistuksia.

VALINNAISUUTTA JA URAPUTKEA jo lapsesta lähtien. Uudessa tuntijaossa korostetaan valinnaisuutta. Kokoo-muslaisen ideologian mukaan ihmisellä, tässä tapauksessa lapsella, täytyy olla ehdoton vapaus valintojen tekemi-seen. Harmi vain, että todellisuudessa vielä yläkoulussakin oppilailla on vaikeuksia löytää mielekkäitä aineita itselleen. Valinnanvaraa on paljon ja mitään ei haluaisi sulkea pois tulevaisuuden varalta. Vapaus ja vastuu ovat liian suuria paloja purtavaksi lapselle.

Koulutuspolitiikan perusta on ollut perustaitojen laajas-sa oppimisessa. Jokainen osaa lukea, laskea ja kirjoittaa. Jokaiselle on myös löydettävä oma oppimispolku perustai-tojen oppimisen jälkeen. Nyt tätä perustaa ollaan murenta-massa järjestelmällisesti. Oppilaan oman vastuun lisään-tyessä vaarantuu myös tasavertaisuus. Pienen kunnan on lähes mahdotonta kilpailla suuren kaupungin kanssa valinnaisten oppiaineiden tarjonnassa.

Perinteiseen kokoomuslaiseen tyyliin missään vaiheessa ei edes mietitä, miten kunnat voisivat lisääntyvästä valin-naisuudesta selvitä. Kokoomuksen mielestä kuntien ei var-masti tarvitsekaan selvitä kasvavasta valinnaisuudesta, sillä koulutuksenhan voisi varsin fantastisesti hoitaa yksityis-ten tahojen kautta. Tapahtumien kulkua voisi ennakoida esimerkiksi näin: ensin laskettaan veroja, sitten velkaantui julkinen sektori. Seuraavaksi koulutusjärjestelmää romute-taan ja lopuksi aletaan ajaa tietoisesti palveluja alas. Se on kallis hinta porvarihallituksen neljän vuoden seikkailulle.

YKSITYISILLE RUSINAT PULLASTA, ITELLALLE MURUT JA VELVOLLISUUDET

Euroopan unionin postidirektiivi ja sitä seuraava posti-lainsäädäntö nousivat pinnalle kun Itellan työntekijät eivät päässeet sopuun työehdoista työnantajapuolen kanssa. Tarvittiin hallitusta apuun postilainsäädännön muuttami-seksi ja sopu saatiinkin aikaan.

Mustia pilviä on silti vielä taivaalla. Postilainsäädäntö

vapauttaa postitoiminnan kilpailulle. Käytännössä Itella voi saada alueellisia kilpailijoita. Vaarana on, että suuret kaupungit valuvat kilpailijoille ja syrjäiset alueet jäävät Itellalle. Itellan kannalta tilanne muuttuu ongelmalliseksi, koska suurissa kaupungeissa toimiminen on taloudellisesti syrjäseutua helpompaa. Postin jakamisen rahoittamisesta syrjäseuduilla ei ole minkäänlaisia suunnitelmia.

Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja kertoi taannoin A-talk-ohjelmassa ”markkinoiden hoitavan itsensä kuntoon”. Tätä on syytä epäillä, sillä taannoin laajakais-tan asentamisesta ei tullut syrjäisille seuduille ainoataan tarjousta. Käytännössä vaarana on, että syrjäseutujen postinkantaminen joudutaan turvaamaan verovaroista. Yk-sityiset yritykset keräävät voitot ja veronmaksajat joutuvat maksamaan syrjäseutujen jakelun.

4 LIPPU 4 / 2010

AJANKOHTAISTA

SYYSKOKOUKSISSA UUSIA PUHEENJOHTAJIA

Piirien syyskokoukset on pidetty ja muutamassa piirissä puheenjohtajan nuijaa heiluttelee uusi aktiivi. Lounais-Suo-men piirissä puheenjohtajan paikkaa tavoitteli kaksi henkilöä ja äänestyksen jälkeen puheenjohtajaksi valittiin 23-vuotias Tino Aalto. Tino on toiminut vuoden 2010 piirin varapuheen-johtajana ja puheenjohtajan pesti on tälle luonteva jatko.

Helsingissä uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 19-vuotias Aleksej Fedotov. Hän on Demarinuorten liittohallituksen jäsen ja toiminut aktiivisesti eri tehtävissä Demarinuorissa. Uudellamaalla valittu Taina Viikari on myös toiminut vuonna 2010 piirin varapuheenjohtajana ja jatkaa nyt luontevasti puheenjohtajana.

Länsi-Suomen piirissä puheenjohtaja vaihtui ja samalla piirin toiminta laajenee myös eri alueille. 20-vuotias vaasa-lainen Matias Mäkynen toimii Länsi-Suomen piirin puheen-johtajana. Lippu-lehden toimitus toivottaa kaikille valituille onnea ja menestystä vastuullisessa tehtävässä.

Tervetuloa nallegalleriaan!

Hymyile, olet Turvassa

Meidän kaikkien elämään on joskus kuulunut nalle. Mikä on sinun nallesi tarina? Lähetä oman nallesi kuva osoit-teeseen www.nallegalleria.fi ja kerro meille sen tarina. Voit voittaa jättinallen.

95x62_Nallegalleria_LippuLehti_112010.indd 1 22.11.2010 14:33:12

LIPPU 4/2010 5

SYKSYSTÄ TALVEEN

ELÄMÄ EDESSÄ - SARJAT PÄÄTÖKSEEN

Syksyn suomalaiset tositv -sarjat ovat tulleet finaaliin. Tanssii Tähtien kanssa kisan vei Antti Tuisku vaaleanpu-naisten kännyköiden ja mammojen äänillä, Big Brotherin vei tyttöystäväänsä ikävöinyt Niko ja Diilissä ei loppujen lopuksi otettu selvää siitä, oliko kukaan Hjalliksen mielestä tarpeeksi laadukas kilpailija ohjelmaan.

TV-syksystä emme voi olla unohtamatta myöskään Dan-cea, Kuorosotaa tai Neljän Tähden illallista. Kaikkien hit-tisarjojen siirryttyä tauolle jäämme odottamaan politiikan omaa tositv –sarjaa, osaa 1 527, eli eduskuntavaalit 2011.

JÄTE..?

Syksyn mittaan on rämmitty ympäristöministeri Paula Lehtomäen esitystä jätevesiasetuksesta, joka kirjaimelli-sesti on muuttunut syksyn aika p**kalaiksi, kun kellään ei enää tunnu olevan tietoa siitä, minne suurempi hätä pitäisi säilöä tai miksi sitä kutsua.

PÄÄMINISTERIN ÄIJÄILYT

Pääministerin Kiviniemi on osoittanut olevansa yksi ”äijistä”. Ensin hänen miehensä kantoi Marin käsilaukun, seuraavaksi mies esitti pääministerin ”vaimoa” Brysselin kokouksen yhteydessä kiertäen niin hajuvesitehtaalla kuin ihaillen käsilaukkujakin. Viimeisenä profiilin kohotuksena pääministeri esitti metsästyksen opettamista kouluissa. Lippu-lehti ei innostu uudesta koulutuspoliittisesta avauk-sesta.

VÄESTÖNSUOJAT

Useat ministerit ovat olleet napit vastakkain asioissa yli sektorien. Tällä kertaa taiston kävivät Holmlund (kok.) ja Vapaavuori (kok.). Pidemmän korren vei Holmlund ja jatkossa kaikkiin uudisrakennuksiin rakennetaan edelleen väestönsuojat. Suomen lisäksi väestönsuojat ovat pakollisia vain muutamissa muissa maissa, joissa on ollut sotatila.

EDUSKUNNASSA

KUULTUA

(SUULLINEN

KYSELYTUNTI 25.11.)

Jutta Urpilainen/sd: Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä

EU käy neuvotteluja Irlannin kanssa tukipaketin

yksityiskohdista, ja kysyisinkin teiltä pääministeri

Kiviniemi: Voisitteko kertoa eduskunnalle, miten

nämä neuvottelut Irlannin kanssa ovat etenemässä?

Pääministeri Mari Kiviniemi: Toivottavaa on, että näis-

sä neuvotteluissa päästään mahdollisimman nopeasti

hyvään yhteisymmärrykseen ja lopputulokseen. Se on

tämän markkinoiden rauhoittumisenkin näkökulmas-

ta erittäin toivottavaa, mutta yksityiskohdista ei ole

mitään tiedotettavaa julkisuuteen.

Jutta Urpilainen/sd: Toinen kysymys, johon toivoisin

teiltä vastausta, liittyy siihen, missä ministeri Katainen

on tällä hetkellä, kun salissa käydään keskustelua

Irlannin näinkin merkittävästä asiasta.

Pääministeri Mari Kiviniemi: *ei vastausta kysymyk-

seen*

Eero Heinäluoma/sd: Sitten pettymyksekseni joudun

toteamaan, että jälleen ministeri Katainen on pois-

sa. Minulla on tässä vastaus, missä hän on. Hän on

kokoomuksen järjestelmällä bussikiertueella parhail-

laan, Luumaalta Parikkalan kautta Taipalsaarelle, niin

että jos haluaa kuulla hänen kantojaan eduskunnassa,

pitää mennä K-market Niivan pihalle.

***

Yhtenä merkittävänä ongelmana voidaan mainita terveyskeskusten ongelmat saada pysyviä lääkä-reitä töihin. Varsinkin pienehköillä maalaispaik-kakunnilla on ollut haasteita lääkäreiden suuren

vaihtuvuuden ja rekrytoinnin kanssa, mutta kyseinen ongelma on myös suurempien paikkakuntien riesana. Vielä muutama vuosikymmen sitten terveyskeskuslääkärien virat olivat haluttuja paikkoja, joista kilpailtiin ja joihin pyrittiin innokkaasti. Kunnanlääkäri oli tunnettu ja yleisesti suurta tunnustusta nauttiva henkilö. Terveyskeskusten toimintaa ja ”oman kunnanlääkärin viisautta” arvostettiin korkeal-le.

VETTÄ ON VIRRANNUT Suomen joissa sen verran, että nykyisin asenteet terveyskeskuksia kohtaan ovat muuttu-neet. Osin asenteet ovat jopa julmia, mikä johtuu ihmisten kokemuksista: lääkärin vastaanotolle ei pääse, terveys-keskuksen puhelimeen ei vastata ja juopot pääsevät jonon ohi, kun taas pienen lapsen kanssa joudutaan jonottamaan tuntikaupalla.

Rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että asennemuutosten syyt joh-tuvat toki myös terveyskeskusten ongelmakohdista, jotka ovat väistämättä aiheuttaneet sen, että kansalaiset ovat joutuneet etsimään vaihtoehtoja omien terveyspalvelujen-sa hankkimiseksi.

Aikojen kuluessa kunnat ovat ajautuneet tukalampaan tilanteeseen – kuntalaisille on tuotettava terveyspalveluja, mutta työvoimaa ei ole saatavilla. Päättäjien asenteet sekä näkemykset terveyskeskusten asemasta voivat olla keske-nään jopa vastakkaisia.

Lisäksi kuntien resurssit eivät ole riittäneet järjestelmän kehittämiseen tarpeen vaatimalla tavalla. Kunnat ovat ajautuneet osittain olosuhteiden pakosta ulkoistamaan palveluitaan. Ulkoistamisella tarkoitetaan kunnan palve-lutuotannossa tilannetta, jossa aiemmin kunnan vastuulla olleen palvelun tuottaa jatkossa toinen taho, mahdollisesti yksityinen yritys, rahallista korvausta vastaan.

ULKOISTAMISTA PERUSTELLAAN usein tehokkuudella: päättäjien tavoitteena – ja toiveena – on saada parempaa vastinetta käytettäville rahoille. Tällöin on oletettavissa,

että käytetyt varat tuottavat parempia, laadukkaampia ja nopeammin toimivia palveluita aiempaan tilanteeseen nähden.

Kunnat ja kaupungit ovat ulkoistaneet terveyspalve-lujaan melkoisella vauhdilla 2000-luvulla. Laskelmien mukaan Suomessa on ulkoistettu noin 400 000 ihmisen terveysasemapalvelut.

Ulkoistamista kohtaan on koettu viehätystä. Väitetään, että uudella tavalla tuotetut palvelut tuovat kansalaisten käyttöön parempia terveyspalveluja. Pettymykset terve-yskeskusten ongelmakohtiin ovat vaihtuneet parempiin tunnetiloihin, kun ajan saamisen lääkärin vastaanotolle on sanottu olevan helpompaa ja lääkäreiden kerrotaan vieläpä suhtautuvan potilaisiin paremmin kuin terveyskeskuksissa.

Onko tilanne sitten aidosti parantunut ja onko tilanne helpottunut suomalaisten terveyspalvelujen tuottamisessa?

Voi olla, että ulkoistetuilta terveysasemilta voi saada vas-taanottoajan nopeammin ja helpommin kuin mitä tilanne on aiemmin ollut. Yhtälö ei kuitenkaan edelleenkään ole yksiselitteinen, sillä tehtyjen tutkimusten mukaan terveys-

asemien ulkoistaminen yksityisten yritysten hoidettavaksi on usein johtanut tilanteeseen, jossa vastaanotolle haluava pääsee lääkärin sijasta sairaanhoitajan vastaanotolle. Täl-löin terveyskeskusten ja yksityisten terveysasemien vertailu antaa vääristyneen kuvan todellisuudesta, jos aina ei ole kyse lääkärin vastaanotolle pääsystä.

Uskomus, että yksityisen lääkäriaseman lääkäri ottaa potilaan vakavammin kuin terveyskeskuslääkäri voinee joh-tua siitä, että yksityisten terveysasemien lääkärit lähettävät kunnallisia terveyskeskuksia useammin potilaita jatkotut-kimuksiin erikoissairaanhoidon piiriin. Tässäkin on ilman muuta selvää, että sairaille ja hoitoa tarvitseville ihmisille on taattava nopea pääsy jatkotutkimuksiin, mutta sellainen tilanne, jossa yksityisen aseman kautta päätyy kuin liuku-hihnalla jatkotutkimuksiin, ei ole kestävä.

KUSTANNUKSETHAN OVAT AVAINASEMASSA palvelu-jen tuotannossa, sillä yhteiset, veronmaksajien kokoamat resurssit ovat rajalliset. Tehtyjen tutkimusten mukaan kunnilla ei ole kaikissa yhteyksissä riittävää taitoa arvioida

6 LIPPU 4 / 2010

LISÄKSI KUNTIEN RESURSSIT EIVÄT OLE RIITTÄNEET JÄRJESTELMÄN

KEHITTÄMISEEN TARPEEN VAATIMALLA TAVALLA.

”VARAISIN AJAN LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE”TEKSTI: Juuso Alatalo KUVITUS: Olli Urpela

Suomalaisten terveyden edistämiseksi on luotu aikanaan alueellisesti kattava terveyskeskusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on ollut taata kansalaisille perusterveydenhoitoon kuuluvat palvelut. Järjestelmä on palvellut suomalaisia tarkoituksenmukaisella tavalla vuosikymmenien ajan, mutta aikojen kuluessa järjestelmä on kohdannut vaikeuksia, joiden takia on jouduttu tekemään muutoksia.

LIPPU 4 /2010 7

ulkoistamisen kautta tuotettujen palvelujen kokonaiskus-tannuksia. Usein niin sanotut piilokustannukset jäävät laskelmien ulkopuolelle, jolloin laskelmat eivät olekaan realistisia.

Laskelmien ulkopuolelle jäävät herkästi esimerkiksi kilpailuttamisesta koituvat kustannukset, valvontajärjes-telmän hinta, mahdolliset kunnan tilavuokrat sekä oheis-palvelut. Vertauskohteina käytetäänkin vain yksinkertaisia kokonaishintoja.

Kompurointi laskelmien tekemisessä ei välttämättä ole haitallista, vaan johtuu inhimillisistä syistä. Luottamushen-kilöillä ei aina ole riittävää tietopohjaa tehdä kyseiseen asi-aan liittyviä sopimuksia. Ulkoistaminen on kuitenkin melko uusi ilmiö, jolloin vertailupohjaa aiemmista päätöksistä ei aina ole käytettävissä.

Loppujen lopuksi on helpottavaa tarkastella kansainvä-lisiä vertailutuloksia, joiden mukaan suomalainen terve-yskeskusten ja erikoissairaanhoidon järjestelmä toimii verrattain hyvin ja kustannustehokkaasti.

Terveyskeskusten ongelmakohtiin on pureuduttava riittävällä tehokkuudella, mutta suin päin ei pidä lähteä muotivirtausten mukaan. Ei pidä myöskään olettaa, että

ongelmat voitaisiin ratkaista kevein toimin. On tarkastelta-va koko järjestelmää ja tarpeellisissa kohdissa ryhdyttävä rohkeasti myös laajamittaisiin uudistuksiin, jotta tasa-arvoi-nen, julkinen terveydenhuolto voidaan turvata. LIPPU

KUSTANNUKSETHAN OVAT AVAINASEMASSA PALVELUIDEN TUOTANNOSSA, SILLÄ YHTEISET, VERONMAKSAJIEN KOKOAMAT RESURSSIT OVAT RAJALLISET.

Suomessa on totuttu selvään jakoon työmarkkinoil-la: yritykset palkkaavat työntekijöitä, jotka myyvät työpanoksensa ja vapaa-aikansa enemmän tai vä-hemmän kohtuullista korvausta vastaan. Maahan

mahtuu muutama suuryritys, mutta ehdoton enemmistö on pieniä tai keskisuuria yrityksiä, joissa yrittäjä yleensä myös työskentelee itse. Valtaosalla yrittäjistä on idea tuot-teesta tai palvelusta, jota hän haluaa myydä muille. Loput keskittyvät nykyisen osakeyhtiölain kirjauksen mukaisesti vain tuottamaan voittoa

Olen taipuvainen kannattamaan ajatusta, jonka mukaan hyvinvointi vaatii yrittäjyyttä. Ne, jotka lähtevät rohkeasti toteuttamaan ideaansa, ansaitsevat paitsi kannustusta, myös korvauksen vaivoistaan. Valtaosa suomalaisista ei kuitenkaan halua kantaa yrittäjäriskiä vaan tekee mielel-lään sovitun tuntimäärän töitä päästäkseen sen jälkeen elämään elämäänsä työpaikan ulkopuolella. Ellei sitten satu olemaan sellaisessa työssä, joka tuppaa kulkemaan mukana kotiin ja vapaalle; tämä on kuitenkin useimmiten edunvalvonnallinen ongelma, joka pitäisi jo jaksamisenkin vuoksi ratkaista mahdollisimman pian. Järjestelmä kuiten-kin toimii pääpiirteissään hyvin ja antaa erilaisille ihmisille haluamiaan mahdollisuuksia toteuttaa itseään työssä tai sen ulkopuolella.

Paratiisiin on kuitenkin luikertelemassa käärme. Muutamien maiden esimerkin rohkaisemana Suomenkin valtioneuvostossa on harrastusta rakentaa yrittäjyyden ja palkansaaja-aseman lisäksi kolmas rooli, itsensä työllis-täminen. Harrastuneisuus ei ole sattumanvaraista, vaan armas Euroopan unionimme on nostanut itsensä työllistä-misen selviytymisstrategiansa, EU 2020:n yhdeksi kulma-kiveksi.

Itsensä työllistäminen on hyvä vaihtoehto silloin, kun ihmisellä on näkemys tekemisestään ja halu toteuttaa se. Eli halu yrittäjyyteen. Jos nämä puuttuvat, ollaan harmaal-la alueella, jossa itsensä työllistämisestä tuleekin helposti pakkopullaa ja keino siirtää ihmisiä pois työttömyystilas-toista. Itsensä työllistämistä voidaan myös käyttää räikeästi väärin. Näitä ovat tapaukset, joissa irtisanomisen sijaan palkansaajalle tarjotaan mahdollisuutta jatkaa samaa

työtä, samassa työpisteessä, samoilla koneilla – ja myydä tuotoksensa tasan samalle yritykselle. Tuotoksesta saate-taan maksaa jopa lähes saman verran kuin mitä henkilö aiemmin sai palkkana – toki hänen täytyy itse hoitaa siitä sosiaali- ja vakuutusturvansa. Mutta sehän ei ole kuin 25–30 prosentin palkanalennus.

Liioitteluako? Ei toki. Esimerkiksi Itä-Suomessa jopa työ- ja elinkeinoministeriön sivustolla – siis viranomaisen ylläpitämässä työnvälityksessä – julkaistiin ilmoitus, jossa haettiin osaavaa hot dog -myyjää. Myyntikärry tulisi firman puolesta, myyntiaika ja -paikka oli määritelty (täytyy-hän ravintolasta lähtevien saada hiukopalaa), palkkaa ei

8 LIPPU 4 / 2010

MUUTAMIEN MAIDEN ESIMERKIN ROHKAISEMANA SUOMENKIN

VALTIONEUVOSTOSSA ON HARRASTUSTA RAKENTAA

YRITTÄJYYDEN JA PALKANSAAJA-ASEMAN LISÄKSI KOLMAS ROOLI,

ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN.

ONKO PALKKATYÖLLÄ TULEVAISUUTTA?TEKSTI: Reijo Paananen KUVA: Olli Urpela

LIPPU 4 /2010 9

varsinaisesti olisi, mutta provisio myynnistä kuitenkin. Ja tietysti ne sivukulut täytyisi hoitaa itse. Itse kummaste-lin sitä, että ilmoituksesta nousi äläkkä ainoastaan siitä syystä, että kuvauksen mukaan työ ei sopisi ”värivikaiselle”. Rasistiset ilmaukset ja rasismi pitää kitkeä, mutta melkein ketään ei tuntunut huolestuttavan tarjotun ”työn” luonne. Kuvanneeko sitä, että alamme hiljalleen tottua palkansaaja-aseman murentumiseen ja pidämme hyväksyttävänä sitä, että yritykselle on luonteenomaista keinotella työsuhteen ehdoilla? Antaako taloudellinen taantuma todellakin oikeu-den tehdä ihan mitä tahansa, kunhan ihminen sentään saa jokusen rovon vaivoistaan?

TARJOLLA VAIN PASKATYÖTÄ?

Mielestäni Eetu Viren kavereineen teki muutama vuosi sitten tärkeän teon nostaessaan keskustelua paskatyöstä. Työ siis sinällään ei ole koskaan paskaa, vaan kyseessä oli-vat paskamaiset työn teettämisen muodot. Pakonomaisen yrittäjyyden lisäksi näitä voivat olla vaikkapa tarvittaessa töihin kutsuttavat (työaika siis nollasta tunnista ylöspäin, tarpeen mukaan), perusteettomat määräaikaisuudet, vastentahtoinen osa-aikatyö ja vaikkapa väärinkäytetty palkaton harjoittelu, jossa vakinainen työntekijä korvataan toisiaan seuraavilla harjoittelijoilla.

Keskustelu kävi kuumana aikansa, mutta jäi sitten unho-laan. Samalla kun nämä aiemmin epätyypilliset työn teettä-misen muodot vain jatkoivat voittokulkuaan ja muuttuivat hiljalleen hyväksytyiksi, tyypillisiksi.

Yhä useampi nuori, koulutuksesta riippumatta, tulee työmarkkinoille näiden usein itselleen vastenmielisten työsuhteiden kautta. Yhä useamman kohdalla nämä työ-suhdemuodot eivät jää väliaikaisiksi, vaan elämä täytyy rakentaa pysyvän epävarmuuden varaan. Valitettavasti myös työttömyysturvamme on rakennettu ja toimii vielä pääosin kokoaikaisten ja pitkäaikaisten työsuhteiden logiikan mukaan. Jos epämääräisistä työsuhteista ei saa kerättyä edes työssäoloehtoon vaadittua aikaa ja palkkaa, joutuu tuplaloukkuun: työstä saatava palkka ei elätä, mutta vastaavasti työttömäksi joutuessaan täytyy tulla toimeen peruspäivärahalla. Suo siellä, vetelä täällä.

Demareiden on nyt korkea aika pohtia syvällisesti suh-teensa työhön. Juhlapuheissa olemme työn puolue ja työn puolella, mutta käytäntö ei usein tue näitä puheita. Yk-sinkertaistettuna kyse on siitä, onko ihminen työtä varten vai päinvastoin? Antaudummeko niin täysin markkinoiden logiikalle, että annamme sen määritellä elämämme? Ote-taan aloite käsiimme ja määritellään jälleen, että yrityk-sen tehtävä on tuottaa palveluita tai muita hyödykkeitä. Voittoa kertyy, kunhan tuote on tarpeeksi hyvä – ja samalla ihminen nousee jälleen ansaitsemalleen paikalle rahan ohi. LIPPU

YHÄ USEAMPI NUORI, KOULUTUKSESTA RIIPPUMATTA,

TULEE TYÖMARKKINOILLE NÄIDEN USEIN ITSELLEEN VASTENMIELISTEN

TYÖSUHTEIDEN KAUTTA.

LIPPU 4 / 2010

10

Suomi ei ole mikään maa-hanmuuttajien paratiisi eikä tule näillä näkymin koskaan olemaan. Maahanmuuttovas-

tainen hegemonia on saanut suo-malaisissa puolueissa ja poliitikoissa yliotteen, minkä aina-niin-mukamas-liberaalien vihreiden maahanmuutto-linjaukset todistavat. Heidän mie-lestään maahanmuuttajien suomen kielen opiskelu tulee kytkeä sosiaa-liturvan saantiin. Kieli on tärkeä osa integroitumista, mutta miten ihmisten köyhdyttäminen edesauttaa integraa-tiota? Vihreiden keppi-linja heijastaa myös vasemmiston heikkoutta toimia hegemoniaa vastaan. Poliittisesti vasemmistolle maahanmuutto ei ole ongelma, mutta maahanmuuttovastai-nen hegemonia on.

Puhuttaessa hyvinvoinnista hege-monia näkyy ja toistuu me vastaan

muut -asetelmana. Rovaniemeläine kokoomuspoliitikko ja kaupunginval-tuuston puheenjohtaja Heikki Autto totesi vuoden 2007 eduskuntavaaleis-sa, että ”ulkomaalaisten on ansaittava meidän (suomalaisten) hyvinvointi työllä”. Yksilön on työllä voitetta-va hyvinvointi puolelleen, muuten hyvinvoinnin häviää. Sama viesti on löydettävissä kokoomusnuorten liittokokousasiakirjoissa: ”Kokoomus-nuoret haluavat kannustaa työteliäitä maahanmuuttajia tulemaan Suomeen, mutta vähentää houkutusta tulla tän-

ne vain hyvän sosiaaliturvan vuoksi.” Vastakkainasettelu leimaa myös

Suomen työllistymispolitiikkaa: työt-tömien kuntouttavassa työtoiminnas-sa on otettava tarjottu työ vastaan, muuten työtöntä rangaistaan. Näitä velvoitteita on löydettävissä vihreiden ja kokoomusnuorten edellä maini-tuissa maahanmuuttolinjauksissa: olet pakolla osa meitä (tai ainakin palvelet vallanpitäjiä) tai toimeentulo-asi leikataan. Muinaisessa Roomassa metoikit, vieraspaikkakuntalaiset, olivat raskaiden rajoitusten ja velvoit-teiden kohteena. Suomen metoikeja on löydettävissä maahanmuuttajien, työttömien ja velkaantuneiden parista.

Hyvinvointivaltio ei ole enää hyvinvointivaltio, jos se ei halua tai kykene pitämään heikommista huolta. Valtiomme on muuttunut hyvinvointi-kilpailuvaltioksi, jossa kaikki pelaavat, mutta yhä harvempi voittaa. Maahan-muuttoa rajoittavat tahot haluaisivat, että pelaajia olisi vähemmän, jotta hyvinvointiloton voittomahdollisuudet kasvaisivat heidän osaltaan. Ongelma-na on pelaajien panosten välillä oleva suuri kuilu. Aivan kuten tavallisessakin lotossa, kaikilla ei ole varaa panostaa yhtä paljon. Todennäköisyys voittaa hyvinvointia osakseen pienenee pa-nosten myötä.

Emme saa antaa hyvinvointivalti-omme rapautua entisestään. Hyvin-vointi on oltava kaikkien oikeus ja integroitumisen tulee aina tapahtua yhdenvertaisen hyvinvoinnin kautta. Porvarihallitus on neljän viimeisen vuoden aikana keventänyt veroja noin neljä miljardia euroa. Sen sijaan n. 300 miljoonaa maksava perusturvan tasokorotus, 100 miljoonaa maksava

toisen asteen opintotukiuudistus ja kymmenen miljoonaa maksava opin-totuen indeksisitominen on tyrmätty. Jos porvarihallitus jatkaa, jatkamme myös veropohjamme rapauttamista ja altistamme yhteiskuntamme yhä kasvavalle kilpailulle. Hyvinvointilotos-sa panokset kovenevat entisestään ja häviäjien määrä lisääntyy.

Sosiaalidemokratian tehtävä vuosisatoja sitten oli toivon luominen heikompiosaisille, eikä se tavoite ole mihinkään vuosien saatossa muuttu-nut. Kyseessä ei ole unelmahöttöilyä vaan yhdenvertaisuuden puolesta puhumista ja sorrettujen äänten nostamisesta. Sosialidemokraatti ei saa tuntea tarvetta olla muita parempi vaan hänen pitää pystyä puhumaan ongelmista avoimesti. Kokoomus-nuorten viimeaikaiset kovat linjaukset muun muassa kehitysavun poistami-sen suhteen todistavat, että oikeisto voi paremmin kuin hyvin. Olkaamme sen keskustelun voittajia ja pidetään hyvinvointivaltion aatetta korkealla. LIPPU

OLET PAKOLLA OSA MEITÄ (TAI AINAKIN PALVELET

VALLANPITÄJIÄ) TAI TOIMEENTULOASI LEIKATAAN.

EMME SAA ANTAA HYVINVOINTIVALTIOMME RAPAUTUA ENTISESTÄÄN. HYVINVOINTI ON OLTAVA

KAIKKIEN OIKEUS JA INTEGROITUMISEN TULEE AINA TAPAHTUA YHDENVERTAISEN

HYVINVOINNIN KAUTTA.

HEI, ME PELATAANHYVINVOINTILOTTOA!TEKSTI: Jussi-Pekka Rode

LIPPU 4 / 2010

11

Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL

Rautatieläisten Liitto ry muuttuu vuoden 2011 aikana Raidealanammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry:ksi.

Nuoret

Ammattiliittoon nuorenkin

turva

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Postiosoite PL 313, 00531 HelsinkiKäyntiosoite John Stenbergin ranta 6

Puhelin (09) 613 110 vaihdeFaksi (09) 613 11297

www.akt.fi

Mikä sinulle on tärkeää?

Kansan edustaja.

WWW.SDP.FI/EDUSKUNTA

Suomessa on hyvä asua.Meillä on kuitenkin lähes miljoona köyhää.Meillä on liki 300 000 työtöntä, joistalähes 40 000 on nuoria.Ja yhä useampi nuori uhkaa pudota kyydistä.

TÄSSÄ ON SDP:N SITOUMUS: Mikäli SDP on seuraavassa hallituksessa, toteutamme nuorisotyöttömyyden nollatoleranssin, nostamme työllisyysmäärärahoja ja tulemme auttamaan pitkään työttöminä olleita.

Jutta UrpilainenSDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 24.8.2010

””

LIPPU 4 /2010 13

”Ad.” ”Ad!”

Kapeassa huoneessa istuu neljäkymmentä naista, kuka pulpetissa, kuka lattialla. Opettaja lukee liitutaululta tavuja, ja luokka vastaa kuin kovaääninen kaiku. Oppilaat ovat 15–45-vuotiaita naisia, miesten lukutaitotunti pidetään illemmalla. Haasteita tuo se, miten luokkaan saadaan mah-tumaan kaikki halukkaat.

Somalimaan keskuksessa, Buraon alueella noin 75 prosenttia miehistä osaa lukea, naisista 12. Maan sisäisillä pakolaisleireillä, kuten täällä Adan Salebanissa, koulutusta ei ole juuri tarjolla.

LUKUTAITO VIE POIS PIMEYDESTÄ

Yksi kurssilaisista on Fadumo Jama Cudcade. Hän muutti

leirille 90-luvulla, koska hänellä ei ollut varaa Buraossa pyydettyihin vuokriin: kankaista kasatussa paimentolaisma-jassa on sentään ilmaista asua.

Lukutaitokurssit ovat osa Solidaarisuuden hanketta, jos-sa parannetaan naisten osallistumista yhteisöjensä ja alu-eensa päätöksentekoon. Lukutaito-opetus on ensimmäinen askel naisten aseman parantamiseksi. Lisäksi kurssilaisille sekä yhteisöjen päätöksentekijöille ja klaanien vanhimmille

AAKKOSET HALTUUNTEKSTI: Kristiina Juutinen

SOMALIMAAN KESKUKSESSA, BURAON ALUEELLA NOIN 75

PROSENTTIA MIEHISTÄ OSAA LUKEA, NAISISTA 12.

Somalimaan sisäisten pakolaisleirien asukkailla ei ole varaa vuokraan saati koulutukseen. Lukutaito on avain parempaan arkeen, ja maksaa vain muutaman kympin.

PAKOLAISLEIRILLÄ KODIT RAKENNETAAN NIISTÄ MATERIAALEISTA, MITÄ SAA KÄTEEN.

14 LIPPU 4 / 2010

järjestetään koulutusta tasa-arvokysymyksistä, tyttöjen koulunkäynnin merkityksestä sekä ihmisoikeuksista. Naisia myös rohkaistaan pyrkimään paikallistason päättäjiksi.

Fadumo Jama innostui Solidaarisuuden ja kumppani-järjestö Nagaadin yhteisestä lukutaitokurssista heti siitä kuultuaan. ”Jos ei ole tietoa, ihminen elää kuin pimiössä. Haluan valoa ja päästä eroon pimeydestä”, Fadumo Jama kertoo kiihkeästi.

”Tätä ennen olen käynyt kurssin lukutaitokampanjassa, jonka hallitus järjesti vuonna 1977. Kampanja oli hyvä, mut-

ta vasta nyt ymmärrän aakkoset kunnolla ja osaan lukea.”

NUORI ÄITI EI EHDI KOULUUN

Fadumo Jama ei ennen ymmärtänyt, miksi koulua kannat-taisi käydä. ”Vanhemmat kyllä käskivät mennä kouluun, mutta juoksin piiloon. Menin naimisiin 16-vuotiaana, mikä teki o piskelusta vaikeaa. Äitinä minun täytyy ruokkia lapset, eikä silloin ole aikaa istua koulussa”, Fadumo Jama toteaa.

Fadumo Jaman kahdesta sisaresta kumpikaan ei ole käynyt koulua, mutta kuudesta veljestä neljä on valmistu-nut yliopistosta Mogadishussa. Fadumo on jäänyt leskeksi ja hänen kuusihenkinen perheensä elää vanhimman pojan tuloilla. Pääomaa taloudessa ei paljoa ole: ei kanoja, saati kamelia. Suunnitelmia kuitenkin riittää.

”Nyt toivon, että kaikki lapsenikin pääsevät kouluun. Itse en aio jättää koulua ennen kuin kuolen.” LIPPU

”NYT TOIVON, ETTÄ KAIKKI LAPSENIKIN PÄÄSEVÄT KOULUUN.

ITSE EN AIO JÄTTÄÄ KOULUA ENNEN KUIN KUOLEN.”

LUKUTAITOKOULUTUKSIIN ON TUNKUA. VAS. YLH. SAYNAB ILOITSEE, ETTÄ OSAA NYKYÄÄN LUKEA SANOMALEHTIÄ JA LASKEA SUJUVAS-TI. OIK. SIVU. FADUMO ON OPPINUT LUKEMAAN SOLIDAARISUUDEN TUELLA. ”EN AIO JÄTTÄÄ KOULUA ENÄÄ KOSKAAN.”

LIPPU 4 /2010 15

LAHJAVINKKEJÄ,

JOTKA ILAHDUT-

TAVAT LÄHELLÄ JA

KAUKANA

LUKUTAITO

”Nuorempana minulla ei ollut mahdollisuutta saa-

da koulutusta”, kertoo Saynab Yusuf Muse. ”Nyt

osaan numerot sataan asti ja ymmärrän kirjoitet-

tua somalinkieltä. Voisin vaikka lukea sanomaleh-

teäkin!”

Luku- ja kirjoitustaito on paitsi korvaamaton apu

arkisessa elämässä, myös ensimmäinen askel

tiellä koulutukseen ja parempaan yhteiskunnal-

liseen asemaan. 22 eurolla voidaan esimerkiksi

opettaa yksi somalimaalainen nainen lukemaan.

Kahdeksan kuukautta kestävään kurssiin sisältyy

myös tietoa ihmisoikeuksista ja yhteiskunnallisesta

vaikuttamisesta.

LYPSÄVÄ LEHMÄ

”Täällä Namayumbassa ei olla kovin edistyksel-

lisiä. Moni ei tiedä uusista viljelytavoista, eikä

ole koskaan saanut mitään koulutusta työhönsä.

Köyhyyttä on paljon.” Näin kertoo ugandalainen

Rhoda Nakazibkie, joka on suorittanut vuoden mit-

taisen kurssin luonnonmukaisesta maanviljelystä.

Työmenetelmiä uudistamalla saadaan paljon

aikaan. Oikein hoidettuna lehmä lypsää paremmin

ja maitoa riittää useammalle. 36 eurolla voidaan

esimerkiksi antaa maatalousneuvojalle karjanhoi-

tokoulutus, jonka avulla hän voi auttaa pienviljeli-

jöitä pitämään huolta eläimistään.

JOULUKINKKU NICARAGUASSA

”Nicaraguan maanviljelijät vastustavat muutok-

sia. Ihmiset ajattelevat, että köyhät eivät pärjää

missään tilanteessa”, kertoo agronomi Modesto

Huete. ”Meidän tehtävänämme on osoittaa, että

köyhistäkin voi tulla kilpailukykyisiä yrittäjiä.”

Noin viidesosa nicaragualaisista kärsii jonkin-

asteisesta aliravitsemuksesta. Kuivilla alueilla

tilojen tuottavuus on niin alhainen, että ruokaa ei

riitä edes omalle perheelle, saati sitten myyntiin.

Monet eivät esimerkiksi osaa hoitaa kotieläimiään

tarpeeksi hyvin, jolloin niiden kasvattaminen tuot-

taakin tappiota.

Pitämällä hyvää huolta eläimistään viljelijät voivat

torjua nälkää ja saavuttaa riittävän toimeentulon.

20 eurolla voidaan esimerkiksi hankkia nicaragu-

alaiselle perheelle sika ja järjestää samalla koulu-

tusta karjan ruokinnasta, piensikaloiden puhtaana-

pidosta sekä eläinten rokottamisesta.

KASVAVA TAIMI

”Nicaraguan ilmasto on muuttunut epäsäännöllisek-

si. Kuivat kaudet ovat yhä ankarampia, ja niiden vä-

lillä saadaan rankkasateita, jotka aiheuttavat tuhoisia

tulvia”, toteaa säätieteilijä Mauricio Rosales. ”Jos

metsiä suojellaan, ne toimivat luonnon puskureina.”

10 eurolla voidaan esimerkiksi istuttaa yksi taimi

ympäristötuhojen torjumiseksi. Metsien istuttaminen

säästää vesivaroja, pitää maan hedelmällisenä ja

vaimentaa rajujen sääilmiöiden vaikutuksia.

Nämä ja muut Solidaarisuus-lahjat löytyvät

osoitteessa www.solidaarisuus.fi/lahja

LUKUTAITO AVAA

NAISILLE UUSIA

OVIA SOMALI-

MAASSSA

Lukutaito ei ole kaikille itsestäänselvyys. Suomessa

lukutaitoisuus lähentelee sataa prosenttia. Somali-

maassa vain yksi viidestä osaa lukea, naisista vielä

harvempi.

Lukutaito vaikuttaa sukupuolten välisen tasa-arvon,

rauhan, demokratian ja kehityksen toteutumiseen.

Lukutaitoinen ihminen voi kouluttautua ja hänellä

on mahdollisuus parempaan elämään. Niin koulute-

tun naisen oma kuin hänen lastensa terveys ja hy-

vinvointi paranevat. Vanha totuus on, että lukemaan

oppinut nainen opettaa myös lapsensa lukemaan.

Tyttö, joka osaa lukea, avioituu ja saa lapsia van-

hempana. Perhesuunnittelu paranee ja perheiden

koot pienenevät. Lukutaitoinen äiti pystyy huolehti-

maan lapsistaan kouluttamatonta naista paremmin.

Udenmaan vaalipiiristä ehdolla oleva 33-vuotias Mikael Jämsänen on piristävä poikkeus ehdo-kasjoukossa. Jääkiekkoura loppui loukkaantumi-seen ja työelämä alue- ja asiakkuuspäällikkönä

sujui asiallisesti. Poliittinen vaikuttaminen ei ollut päällim-mäisenä mielessä, mutta elämä näytti varjoisan puolen ja oli uusien suunnitelmien aika.

Jämsänen sai avovaimonsa kanssa muutama vuosi sitten lapsen ja kaikki meni suunnitellusti: nimi oli päätetty ja tulevaisuus näytti valoisalta. Avovaimo kuitenkin kielsi isyyden ja lähti entisen miehensä matkaan. Suomen jäl-keenjäänyt lainsäädäntö ei auttanut Jämsästä. Mielenosoi-tus eduskuntatalon portailla ja lukuiset yhteydenotot eri järjestöihin ja kansanedustajiin saivat julkisuutta ja lopulta lakialoitteen isyyslain muutoksesta kirjoitti 70 kansanedus-tajaa, mutta aloite jäi kuitenkin pöydälle. Usko politiikkaan ja vaikuttamiseen oli koetuksella.

Lasten parhaaksi työskenteleminen ja usko parempaan tulevaisuuteen ei kuitenkaan ole kadonnut. Keskustelu Ma-ria Guzenina-Richardsonin kanssa oli sitten se ratkaiseva askel. Yksinkertainen kysymys siitä, kiinnostaisiko lähtemi-nen eduskuntavaaliehdokkaaksi, sai helposti myönteisen vastauksen. Itse asiassa jo lakialoitteen vaiheita seuratessa Jämsäsellä oli herännyt ajatus vaikuttamisesta kansanedus-tajana.

URHEILUSSA JA POLITIIKASSA SAMOJA ELEMENTTEJÄ

Aikojen saatossa useat aktiiviurheilijat ovat hypänneet poliittisen vaikuttamisen kentälle tekemään parempaa maailmaa. Jämsänen kertoo urheilijana opituista sosiaali-sista taidoista olevan hyötyä myös politiikassa. ”Joukkue-urheilussa pitää ottaa toiset ihmiset huomioon ja osata perustella omat näkökantansa”, Jämsänen valottaa. Politii-kassa vahvalla asiaosaamisella pärjää, mutta tavoitteensa saavuttaakseen on oltava tinkimätöntä asennetta ja uskoa omaan asiaansa.

Ammattiurheilussa onnistuminen vaatii kärsivällisyyttä ja rohkeutta. Vaikuttamistyössä kärsivällisyyden merkitys korostuu, kun asiat muuttuvat hitaasti ja ihmisten kans-

sa työskentely on pitkäjänteistä. Jämsänen kertoo, että politiikassa joukkuepelillä on merkitystä, sillä sooloilemalla ei saa mitään aikaan. Muutokseen tarvitaan innostunut joukko ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa unelmiensa eteen.

JAKSAMINEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTI VAALITEEMOINA

Jämsänen on saanut omakohtaisesti tuntea, että kaikki ei mene aina suunnitellusti ja elämä ei ole tasa-arvoista. Elämän kriisistä tuli kuitenkin voimanlähde. Seikkailu on lähtenyt käyntiin ja into tehdä vaalityötä on todella kova. Vaaliteemoiksi on muotoutunut perhepolitiikka ja tasave-roinen vanhemmuus. Asiantuntemusta löytyy omakohtais-ten kokemusten lisäksi myös lukuisista järjestötapaamisista ja opiskelusta avoimessa yliopistossa.

Vaalien aikaan arvot nousevat esiin ihmisten puheissa. Jämsänen haluaa puhua perheistä ja perhepolitiikasta. Per-heiden jaksaminen yhteiskunnan ja elämän eri tilanteissa on koko yhteiskunnan keskiössä. ”Tilastojen mukaan EU:n alueella vain Romaniassa otetaan huostaan yhtä paljon alle 3-vuotiaita. Onko tämä oikein?”, Jämsänen kysyy.

Yhteiskunnassa on Jämsäsen mukaan keskityttävä entistä enemmän ongelmien ennaltaehkäisyyn. Hyvin-voivassa perheessä lapsista jaksetaan pitää huolta ja lapset puolestaan saavat turvallisen paikan kasvaa aikuiseksi. Kun aikuiset pitävät huolta lapsistaan ja jaksavat tehdä töitä, kaikki voittavat. Suomessa on paljon järjestöjä, jotka haluai-sivat auttaa ja niiden toimintaedellytyksiä on parannetta-va. ”Erilaiset järjestöt on saatava aktiivisemmin mukaan

16 LIPPU 4 / 2010

POLIITTINEN VAIKUTTAMINEN EI OLLUT PÄÄLLIMMÄISENÄ

MIELESSÄ, MUTTA ELÄMÄ NÄYTTI VARJOISAN PUOLEN JA OLI UUSIEN

SUUNNITELMIEN AIKA.

MIKAEL JÄMSÄNEN: NUORISO ON MEIDÄN TULEVAISUUS!TEKSTI: Paulus Toropainen KUVA: Olli Urpela

LIPPU 4 /2010 17

yhteiskunnan toimintaan ja niiden rahoitusta on turvattava valtion budjetista”, Jämsänen sanoo. Kolmannen sektorin toimivuus antaa mahdollisuuden kehittää hyvinvointivaltio-ta vastaamaan nykyajan haasteita.

KAMPANJAA IHMISTEN KANSSA

Omaa kampanjaansa Jämsänen tekee ennen kaikkea ihmisten avulla. Rahaa ei ole käytössä rajattomasti, mutta ihmisten panos ja halu tehdä hyvää työtä on korvaama-tonta. Tarkoituksena on kerätä hyvä tukiryhmä eri puolilta Uuttamaata ja tehdä väsymätöntä työtä toreilla.

Jämsänen on tottunut urheilijana tekemään asiat loppuun asti kunnolla ja tarkasti. Nyt kansanedustajaeh-dokkaana ja toivottavasti tulevien vaalien jälkeen kansan-edustajana hänellä on mahdollisuus olla vahvasti mukana parantamassa perheiden asemaa yhteiskunnassa. Kaikki on kiinni tahdosta ja halusta tehdä kovaa työtä. Siihen Jämsä-nen on valmis. LIPPU

JÄMSÄNEN ON SAANUT OMAKOHTAISESTI TUNTEA, ETTÄ KAIKKI EI MENE AINA

SUUNNITELLUSTI JA ELÄMÄ EI OLE TASA-ARVOISTA. ELÄMÄN KRIISISTÄ

TULI KUITENKIN VOIMANLÄHDE.

Homoilla ja lesboilla oli keinonsa tavata toisiaan. Samaa sukupuolta olevien yhteisöt – armeija, urheilu- ja metsästysseurat, tyttö- ja poikakou-lut sekä opettajaseminaarit – antoivat oivia

tilaisuuksia. Myös puistot ja yleiset käymälät toimivat hyvinä kohtaamispaikkoina. Jo 1930-luvulla toimi miesten suosimia ravintoloita. Naiset eivät päässeet ravintoloihin il-man miesseuraa ennen 1960-luvun loppua. Lavatansseissa saattoi toki olla myös naispareja. Naisten välinen rakkaus oli helppoa peittää avoimeen ystävyyteen.

Haureuden harjoittamisesta jäätiin myös kiinni. Ran-gaistushuippu saavutettiin vuonna 1951, jolloin rangais-tuksen sai 75 miestä ja 12 naista. Pidätettyjen määrä oli hieman suurempi.

”ULOS KAAPISTA!”

Vuonna 1955 ilmestyneessä elokuvassa Rakas Lurjus Ansa Ikonen pukeutuu pojaksi, Edvin Laine suutelee poikaa ja säikähtää olevansa ”sellainen mies”. Tarina päättyy onnelli-sesti, kun poika paljastuu naiseksi. Mies ei ollutkaan homo tai ”hau-hau”, niin kuin elokuvassa sanotaan. Homoseksu-aalisuus oli kuitenkin tuotu ”päivänvaloon”.

1960- ja 1970-luvuilla kaikki muuttui. Homot valtasivat ravintola Vanhan Kellarin (1964), Ilta-Sanomat julkaisi artikkelin ”Homoseksuaalipesä Helsingissä” (1966), joka aloitti keskustelun seksuaalimoraalin muutoksista Suomes-sa, lesbot valtasivat osan Vanhan Kellarista (1967), josta

muodostui Karhukabinetiksi kutsuttu maan ensimmäinen lesbokapakka, opiskelijat valtasivat Vanhan Kellarin (1968) ja seksuaalivähemmistöt itse vaativat tasa-arvoa.

Vuonna 1971 homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin Suo-messa, mutta mm. evankelisluterilaisen kirkon vaatimuk-sesta lakiin lisättiin ns. kehotuskielto. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että vielä 1980-luvun alussa mm. YLE:ssä pyrittiin – tai jouduttiin – sensuroimaan materiaalia, joka esitti homoseksuaalisuuden myönteisessä valossa.

”IHMISTEN EDESSÄ”

Vuonna 1974 perustettu SETA (Seksuaalinen tasavertaisuus Ry) voitti, kun Sosiaalihallitus vuonna 1981 poisti viralli-sesta tautiluokituksesta homoseksuaalisuuden sairaudeksi luokitelleen kohdan. Kymmenistä tuhansista ihmisistä tuli kertaheitolla terveitä hyvinvointivaltion jäseniä!

Vuonna 1984 avattiin ensimmäinen suomalainen homo-ravintola, Gambrini. 1990-luvulla homot ja lesbot tulivat

18 LIPPU 4 / 2010

VUONNA 1971 HOMOSEKSUAALISUUS DEKRIMINALISOITIIN SUOMESSA,

MUTTA MM. EVANKELISLUTERILAISEN KIRKON VAATIMUKSESTA LAKIIN LISÄTTIIN N. KEHOITUSKIELTO.

HAUREUDEN HARJOITTAJAT - HOMOSEKSUAALISUUS SUOMESSATEKSTI: Lauri Väänänen KUVA: Helsinki Pride

Esiteollisen ajan Suomessa homoseksuaalisuus ei ollut häiritsevä asia. Yhteiskunnan moraaliset asenteet kuitenkin koventuivat 1800-luvulla. Vuonna 1889 homoseksuaaliset teot säädettiin rikoslaissa rangaistaviksi.

LIPPU 4 /2010 19

osaksi katukuvaa, kun Helsingissä avattiin DTM (1992), Nalle Pub (1994) ja Lost & Found (1996). Homobaareja avattiin myös Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Baareihin jonotettiin kaduilla.

2000-luvulla homot ja lesbot ”valtasivat” tv:n ensin mm. Salattujen elämien roolihahmojen kautta, mutta lopulta oikeina sellaisina. Eduskunta hyväksyi parisuhdelain (2001) ja solmittiin ensimmäiset rekisteröidyt parisuhteet (2002). Eduskunnastakin löytyi homo! Vuonna 2009 eduskunta hyväksyi perheen sisäisen adoption homopareille.

”KAIKKI MUUTTUU PAREMMAKSI?”

Homot, lesbot, biseksuaalit ja transseksuaalit eli HLBT-vä-hemmistö ei ole saavuttanut tasa-arvoista asemaa, vaikka homoseksuaalisuus on ollut maassamme ”sallittua” jo 40 vuotta ja ihan tervettäkin jo 30 vuotta. Muuttuuko kaikki paremmaksi? Kenties. Itse voit tähän vaikuttaa mm. äänes-tämällä seuraavissa eduskuntavaaleissa. LIPPU

EDUSKUNNASTAKINLÖYTYI HOMO LÄHTEET:

Tuula Juvonen, Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia,

Gummerus Kirjapaino Oy, 2002.

http://www.city.fi/artikkeli/100+vuotta+ulos+kaapi

sta/632/

http://www.sappho.net/eva/HLE/1/Suomi.html

HELSINKI PRIDE 2010

Yhteiskunnallisiin kysymyksiin voi perehtyä lu-kuisilla eri tavoilla. Vaikka lakikiemurat, opinnot yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnas-sa tai paneelikeskustelut antavat varmasti paljon

tietotaitoa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen, ei pidä väheksyä myöskään kaunokirjallisuuden mahdollisuuksia silmien avaajana tai yhteiskunnallisena vaikuttajana. Vaik-ka vanhat klassikot, kuten Victor Hugon Kurjat tai Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla, puolustavat edelleen paikkaansa sorrettujen puolestapuhujina, on hienoa, että yhteiskunnallisen romaanin genreen saadaan myös uusia edustajia, joista puhutuimpiin kuuluu Susanna Alakoski. Ruotsinsuomalainen Susanna Alakoski debytoi vuonna 2007 suomennetulla romaanillaan Sikalat (Svinalängorna, 2006). Sikalat kuvaa ruotsinsuomalaisen perheen elämää päihteiden, köyhyyden ja syrjäytymisen ikeessä, eikä aurin-koisempaa arkea ole luvassa myöskään Alakosken uudessa romaanissa Hyvää vangkilaa toivoo Jenna (Håpas du trifs i fengelset).

Hyvää vangkilaa toivoo Jenna pureutuu aiheeseen, josta edelleen valitettavan usein vaietaan. Pääosassa on koulutettu, työssäkäyvä ja perheellinen Anni, joka kantaa ikuista huolta narkomaaniveljestään Samista. Jo sisarusten

lapsuus oli levoton, vanhemmat moniongelmaisia ja koti turvaton. Veli kävi tarkkailuluokkaa ja pikkusisko kasvoi veljensä varjossa. Tyttö oppi piilottamaan ongelmiaan ja häpeämään lähtökohtiaan. Vaikka hän näennäisesti pääsee

pois taustastaan ja tekee ns. luokkaretken ruotsalaisessa hyvinvointivaltiossa, ei häpeä huonoista lähtökohdista jätä häntä rauhaan. Hän piilottelee veljensä tragediaa, tasapai-noilee toivon ja pettymyksen välimaastossa.

Alakosken ote on vahvasti yhteiskunnallinen. Anni on ammatiltaan sosiaalityöntekijä ja peilaa työtään perheensä ja veljensä kohtaloon. Veli on helppo kuvitella niin poliisi-vankilaan kuin katkaisuhoitoonkin. Veljen nykyiset ongel-mat Anni näkee pitkälti lapsuudesta kumpuavina. Lahjak-kaalle, mutta levottomalle pojalle ei löytynyt ymmärtäjiä, eivätkä vanhemmat kyenneet puuttumaan edes omiin ongelmiinsa, saati lastensa. Vaikka Annin tarina on fiktiota, ovat sen taustat valitettavan todellisia. Lapsiköyhyys, syrjäytyminen ja päihdeongelmat muuttuvat mustavalkoi-sista tilastoista inhimilliseksi ääneksi, joka ei pääse karkuun lapsuutensa varjoja. Eniten minua kylmää, kun ajattelen narkomaaniveljen pienten lasten kohtaloa.

Vaikka Hyvää vangkilaa toivoo Jenna on konkreettisen riipaiseva tarina siitä, kuinka hyvinvointiyhteiskunta ei saa otetta kaikista lapsistaan, löytyy siitä myös mustaa huumoria ja toivon kipinöitä. Annin työskennellessä HIV:n vastaisessa projektissa kuvaillaan tarkkaan projektipääl-likön pettymystä, kun poliisivankilasta ei löydetäkään HIV-positiivisia vankeja, joita projekti voisi auttaa. Jotkut päihdeongelmaiset myös löytävät itselleen aidosti uu-den alun ja paremman elämän. Päähenkilö Anni on myös elävä todiste siitä, että vanhempien virheiden ei ole pakko periytyä, vaan Annin tytär Jenna saa ympärilleen rakasta-van perheen ja tasa-arvoiset mahdollisuudet. Vaikka kirjan aiheena on näennäisesti yhteiskunnan ja sen yksilöiden kasvava ja sukupolvien yli ulottuva pahoinvointi, saattaa se silti olla vahvistava, koskettava ja hyvinvointia lisäävä lukukokemus! LIPPU

20 LIPPU 4 / 2010

ENITEN MINUA KYLMÄÄ, KUN AJATTELEN NARKOMAANIVELJEN

PIENTEN LASTEN KOHTALOA.

KIRJA-ARVIO:SUSANNA ALAKOSKI ANTAA KURKISTUSAUKON HYVINVOINTIVALTION PIMEÄÄN PUOLEENTEKSTI: Kaarina Sainio

LIPPU 4 /2010 21

JOHANNES ALOITTAA PROJEKTISIHTEERINÄ

Demarinuorten projektisihteerinä toimii kevään

2011 ajan Johannes Niemeläinen. Helsingin yliopis-

tossa opiskeleva ja jalkapalloa harrastava Johannes

on kotoisin Pohjois-Karjalasta. Lippu-lehti tapasi

Johanneksen ja vaihtoi muutaman sanan.

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Johannes Niemeläinen, 24-vuotias valtio-opin

opiskelija Helsingin yliopistossa. Syksyllä alkoi viides

vuosia opintojen parissa. Viime vuoden vietin Kana-

dassa opiskeluvaihdon ja työharjoittelun merkeissä.

Millainen tausta sinulla on?

Olen kotoisin Joensuusta, mutta olen asunut Helsin-

gissä jo neljä vuotta. Nuorena pelasin jalkapalloa ja

olin mukana partiossa. Edelleenkin pyrin pelaamaan

jalkapalloa mutadivareissa ja liikkumaan luonnossa

siten, kun aika riittää. Lukiossa kiinnostuin histori-

asta ja yhteiskuntaopista ja päädyin opiskelemaan

valtio-oppia, tarkemmin sanottuna politiikan tut-

kimusta. Vuosien empimisen jälkeen olen lähtenyt

toteuttamaan kiinnostustani myös käytännössä.

Salainen paheesi ja suurin unelmasi?

Tykkään katsella suomalaisia rap-battleja Youtubes-

ta. Mikään ei voita kunnon riimittelyä ja huumo-

rimielistä dissausta. Suurin unelmani on kirjoittaa

joskus kokonainen kirja.

Sillä ei ole väliä, tullaanko se julkaisemaan.

Millaisin miettein aloitat Demarinuorten pro-

jektisihteerinä?

Odotan innolla tulevaa kevättä. Keväästä tulee

vaalien takia hektinen, mutta on hauskaa päästä

tekemään Demarinuorten vaalikampanjaa yhdessä

ehdokkaiden ja kaikkien muiden kanssa.

Mitkä ovat Demarinuorten ja SDP:n suurimmat

haasteet eduskuntavaalikeväänä?

Demarinuorten suurin haaste lienee nuorten ää-

nestysaktiivisuus. Jos nuoret saadaan vaaliuurnille,

uskon, että Demarinuoret ja SDP tulevat hyötymään

tästä. Puolue on selkeästi puuttunut nuorisotyöt-

tömyyteen vaihtoehtobudjeteissaan, ja tämä viesti

pitäisi saada perille. Myös SDP:n haaste lienee

äänestysaktiivisuus. Suomi on täynnä potentiaaliasia

SDP:n äänestäjiä, jotka eivät välttämättä vaivaudu

äänestämään. Heidän houkuttelemiseksi SDP tar-

vitsee selkeän, muista puolueista erottuvan viestin,

josta työelämän reformi on hieno esimerkki.

Lippu-lehden toimitus toivottaa Johannekselle

onnea kevään vaalityöhön

***

STARTTIPÄIVISTÄ POTKUA VUOTEEN 2011!

Onko Sinut valittu liittohallitukseen, piirihallitukseen

tai osaston johtokuntaan? Tai haluatko muuten

kuulla tärkeimmät tiedot Demarinuorten vuoden

2011 valtakunnallisesta ja paikallisesta toiminnasta?

Osallistu Demarinuorten Starttipäiville 22.-23.1.2010

Voionmaa-opistolla Ylöjärvellä! Ohjelmassa on

lisäksi mielenkiintoisia työpajoja yhdistystoiminnas-

ta, jäsenhankinkinnasta sekä tulevasta strategia-

työstämme. Hinta on vaivaiset 40 euroa sisältäen

ohjelman, ruoat, matkat sekä majoituksen.

Lisätiedot www.demarinuoret.fi/tapahtumat

anssi.pirttijarvi@demarinuoret.fi

***

D-TOUR EDUSKUNTAVAALISTARTTI AVAA

VAALIKAMPANJAN!

Eduskuntavaalit lähestyvät ja paras paikka tsempata

itsensä vaalitaistoon on D-TOUR Eduskuntavaali-

startti, joka järjestään 19.2.2011 Vantaalla yhdessä

Demariopiskelijat SONKin kanssa. Varaa paikkasi

kevään vauhdikkaimpaan tapahtumaan! Tänne

tulevat kaikki. Tapahtuman osallistumismaksu on

ainoastaan 50 euroa ja se pitää sisällään ohjelman,

ruoat, matkat sekä majoituksen.

Lisätiedot www.demarinuoret.fi/tapahtumat

jani.ryhanen@demarinuoret.fi

JÄRJESTÖUUTISIA

22 LIPPU 4 / 2010

YHTEINEN VASTUU YHTEISESTÄ HYVINVOINNISTATIMO KONTIO, puheenjohtaja

Tässä lehdessä käsitellään monessa artikkelissa julkisia palveluita. Julkisilla palveluilla tarkoitetaan yleisesti verotuloilla tai muuten yhteiskunnan jäseniltä kerätyillä varoilla ylläpidettyjä toimintoja.

Tällaisia ovat Suomessa esimerkiksi julkinen terveyden-huolto, maksuton koulutus, kirjastoverkosto ja sosiaaliturva. Näiden palveluiden tavoitteena ja tarkoituksena on tuottaa yleistä hyvin-vointia sekä estää kansalaisten joutuminen köyhyyteen ja muihin ongelmiin. Suoma-lainen hyvinvointivaltio on ollut matkalla maailman turvallisimmaksi, vähiten korrup-toituneeksi, tasa-arvoisimmaksi ja sivisty-neimmäksi. Nyt yhteinen hyvinvointimme on kuitenkin monien haasteiden edessä - haluan tuoda niistä kaksi esiin tässä alla.

Ensinnäkin hyvinvointivaltion trage-dia on siinä, että rajallinen järjestel-mä kohtaa rajattomat vaatimukset. Verotuloja voidaan hankkia vain tietty määrä, ammattitaitoisia työntekijöitä ei ole saatavilla lo-puttomasti ja on pyrittävä myös luomaan uutta yrittäjyyttä ja innovaatioita. Samaan aikaan lääketieteen kehittyessä voidaan ihmisten elinikää pidentää ja hyvinvointia pitää yllä yhä tehokkaammin. Koska ihmisiä on maailmassa ja Suomessakin yhä enemmän ja kehittynyt teknologia vaatii yhä

enemmän rahaa ja osaamista, ovat vaatimukset käytän-nössä rajattomat. Poliittisesta keskustelusta onkin jo kauan sitten hävinnyt näkemys siitä, mikä on kohtuullista ja oikein tai mihin suuntaan lähdemme yhdessä kulkemaan. On lähinnä kiistelty siitä, miten järjestelmä rahoitetaan ja ylläpidetään.

Tästä pääsemmekin toiseen julkisten palveluiden koh-taamaan haasteeseen. Koska resurssit ovat rajalliset ja

näkemykset järjestelmän kehittämisestä erilaisia, on esitetty aiheellinenkin kysymys siitä, pitäisikö julkisten palveluiden edes kelvata kaikille kansalaisille. Suomes-sa on harjoitettu niin sanottua universalistista sosiaali-politiikkaa, jolla on haluttu tarjota yhteiskunnan palve-luita kaikille sen jäsenille. Julkisten palveluiden laadun kehittäminen saattaisi lisätä niiden kysyntää nykyisestä,

mikä aiheuttaisi entistä suuremman resurssipulan. Toisaalta samojen palveluiden laadun heikke-

neminen aiheuttaa niiden olemassaolon ja rahoittamisen kyseenalaistamista.Näihin ja moniin muihin ongelmiin on pyrit-

tävä löytämään vastauksia.Demarinuoret haluavat ylläpitää ja

kehittää julkisia palveluita kaikille.Maksuttomat ja hyvälaatuiset palve-lut yhteiskunnan tuottamina tuovat kansalaisille turvallisuutta ja vapautta. Ne antavat jokaiselle mahdollisuuden toteuttaa itseään ilman turhaa huolta huomisesta. Siitä, mitä nämä palvelut

ovat nyt ja mitä ne voisivat olla tulevai-suudessa, on lisää tässä lehdessä. LIPPU

LIPPU 4 /2010 23

Joka päivä yli puoli miljoonaa ihmistä kohtaa meillä

toisensa. Asiakkaina, tekijöinä tai yhteistyö-

kumppaneina. Hymyillään kun tavataan.

Arjessa ja vapaalla

tradeka

-yhty

ma.f

i

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Tradeka-210x280-lippulehti-M.pdf 16.11.2007 15:04:08

emarinuorten vuosi 2011 on täynnä mielenkiin-toisia tapahtumia niin uusille kuin vanhoillekin

jäsenille. Vuoden alkupuolta värittää huhtikuussa järjestet-tävät eduskuntavaalit, jotka ovat tärkeät sekä koko sosiali-demokraattiselle liikkeelle että hyvinvointiyhteiskunnalle. Loppuvuodesta aletaan valmistautua taas presidentin-vaaleihin, jotka järjestetään alkuvuodesta 2012. Poliittista toimintaa tukevat laadukkaat valtakunnalliset ja alueelliset koulutukset.

Starttipäivät aloittaa vuoden järjestölliset koulutukset. Tapahtumassa koulutetaan Demarinuorten toimijoita ja annetaan eväitä vuoden toimintaa varten. Syksyn Aktiivi-päivät taas kokoaa yhteen kaikki alueellisesta toiminnasta kiinnostuneet ja koulutusviikonlopun aikana suunnitellaan seuraavan vuoden toimintaa. Menneenä vuonna järjestölli-nen koulutus uudistui ja keräsi suuret määrät osallistujia.

Helmikuun alussa lähdetään risteilemään yhteistyössä nuorten ay-demareiden kanssa DAY-risteilylle Suomenlah-delle ja kesällä suunnataan kulku Valkeakoskelle Työväen musiikkijuhlien pariin DAY-hengessä. DAY-tapahtumat keräävät yhteen ammattiyhdistysliikkeessä toimivat nuoret demarit sekä muut ay- ja työelämäasioista kiinnostuneet henkilöt. Tapahtumissa opitaan uutta sekä tutustutaan muihin samanhenkisiin ihmisiin.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin lähdetään liikkeelle vauhdikkaasti D-TOUR Eduskuntavaalistartissa Vantaalla helmikuun puolivälissä. Samaan aikaan järjestetään puolu-een Puheenjohtajapäivät, joten liikkeellä on satoja aktii-veja valmistautumassa eduskuntavaalitaistoon. Alkukesän matka Eurooppaan sekä IUSY:n festarit ovat myös D-TOUR tapahtumia, joiden tarkoituksena on asiaohjelman lisäksi tarjota hyviä mahdollisuuksia verkostoitua ja tutustua toi-siin sekä pitää hauskaa. Tarkempaa tietoa liiton kansainvä-lisestä toiminnasta voi saada myös kansainvälisen jaoston kautta, joka toimii aktiivisesti. Vuoden viimeisenä tapahtu-mana järjestetään syksyn D-TOUR seminaari, jonka jälkeen on perinteikkäät pikkujoulut.

Uudet jäsenet pääsevät osallistumaan Tulevaisuuden Te-kijät –koulutusohjelmaan maaliskuussa, jolloin järjestetään ensimmäinen kolmesta koulutusviikonlopusta. Jo vuosien ajan TT on toiminut mahtavana paikkana oppia poliittisen järjestötoiminnan salat, verkostoitua ja tavata iso liuta muita nuoria, joiden kanssa pääsee tekemään poliittista työtä vuosiksi eteenpäin. Ilmoittaudu alkukeväästä kaikkiin vuoden TT-koulutuksiin ja saat alennusta viimeisestä tapahtumasta. TT1 keskittyy perustietojen antamiseen so-sialidemokraattisesta liikkeestä, TT2:ssa syvennetään tietä-mystä eri politiikan sektoreista ja TT3 kouluttaa osallistujia toimimaan median kanssa.

Vuoden 2011 tapahtumista on jaossa tapahtumakortteja, joita annetaan piireille jaettavaksi tapahtumissa ja koulu-tuksissa. Ajankohtaisimman tiedon uusista koulutuksista löydät Demarinuorten kotisivuilta sekä Facebook-sivuilta. Tarkempaa tietoa voit kysyä aina liiton koulutussihteeriltä.LIPPU

24 LIPPU 4 / 2010

VUONNA 2011 VALMISTAUDUTAAN TUPLASTI VAALEIHINTEKSTI: Jani Ryhänen KUVA: Olli Urpela

36

Laita Lehmä LypsämääN

solidaarisuuslahja

Tukemalla ruuantuotannon kehittämistä voit auttaa Ugandan viljelijöitä voittamaan köyhyyden. Anna lahjaksi lypsävä lehmä.

www.solidaarisuus.fi/lahja Solidaarisuus Hyvää Uutta Vuotta Lippu-lehden lukijoille!

Erkki Tuomioja

Varttuneet Demarinuoret toivottavat hyvää uutta vuotta 2011!

Ilkka RistimäkiHeikki SalmiMikko SedigTerttu Tuomi-KoskelinKalevi VatanenNiilo VirkkunenEila WuokkoEero Piimies

Edvin BrandtFanni FrontAntero JärvinenJaakko KuuselaMaija-Liisa LehteläVille ManninenMatti MikkonenOlavi Pennanen

Uuden vuoden tervehdys eduskunnasta!

Krista Kiuru, Matti Saarinen ja Martti Havin

Maarit Feldt-Ranta

Jutta Urpilainen

Jo vuodesta 1899. facebook.com/sosialidemokraatit

Tasa-arvoisen rakkauden puolesta.

LIPPU 4 /2010 27

Toisen asteen ammatillisia opiskelijoita mietityttää jatku-vasti huoli omasta oikeustur-vasta. Vaikka opiskelijoiden

ongelmatapaukset ja pulmat vaihtele-vatkin hyvin paljon niin maantieteelli-sesti kuin aloittain, toistuu niissä usein kaava. Päätöksenteossa ei opiskelijoita kuulla tai heidän sanomisiaan vähek-

sytään. Demokratiavaje ei tällöin ole pelkkää sanahelinää, vaan arkipäivää.

Opiskelijoita koskeva päätöksen-teon epädemokraattisuutta vahvistaa jo ennestään suomalaisten nuorten vahva usko lakiin ja päätöksentekoko-neistoon. Vaikka virkamiehistä tai poliitikoista ei aina pidettäisi, tehtyjä päätöksiä ei osata ky-seenalaistaa, eikä opiskelijaää-nen kuulemista aina ymmärretä vaatia. Myös huonosta tiedo-tuksesta valittaminen takelte-lee. Toisen asteen opiskelijoita riepotellaan laajasti esimerkiksi laittomilla oppimateriaalimak-suilla, eivätkä virkamiehet tai päätöksentekijät usein suostu myön-tämään, että kyseessä on laittomia maksuja.

Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin Aikuiskoulutuskeskus ja Innova Länsi-Suomen Aikuiskoulutuskeskus

yhdistyivät Länsirannikon Kou-lutus Oy:ksi ja aloittivat yhteisen koulutustoiminnan 1.1.2010. Paremmin WinNovana tunnettu Osakeyhtiö esittelee toimintaan avoimesti nettisivuillaan ja jopa harvinainen organisaatiohierarkia on julkisesti nähtävillä. Organisaatios-sa on kuvattu kaikki rehtoreista aina opinto-ohjaajista koulukuraattoreihin saakka. Vain olennaisimmat tahot, eli opiskelijat, puuttuvat.

Osakeyhtiöjärjestelyssä on koulu-tuksen järjestäjien kannalta löydet-tävissä lukuisia etuja. Lainsäädäntö kohtelee osakeyhtiöitä koulutus-kuntayhtymiä helpommin erityisesti taloudenhoidon osalta. Viranomaiset eivät voi pyytää taloutta nähtäville ilman rikosepäilyjä. Liikesalaisuudet on helpompi hoitaa, kun tilit eivät ole julkisia. Myös veroilla kikkaileminen onnistuu, sillä esimerkiksi arvonlisäve-roja on yksinkertaista vähentää.

Yhtiömuoto on piilossa suoralta demokratialta, eikä päätök-sentekoportaissa ole opis-kelijoille tilaa. Opiskelijoi-den on entistä vaikeampi vaikuttaa opiskelun arkeen ja kyseenalaistaa päivittäi-seen elämään kohdistuvia päätöksiä. Osakeyhtiöjär-jestelyissä on huomioitava, että oppilaitos todennäköi-sesti muuttuu koulutuksen

järjestäjän alaiseksi tulosyksiköksi. Viimeisimmät esimerkit näyttävät, että leikkauspäätökset saattavat astua voimaan yllättäen ja ilman varoitusta. Opiskelija ihmettelee syystäkin, että mistä näitä päätöksiä nyt oikein tulee?

On selvää, että yhtiöittäminen on tulevaisuuden trendi niin toisella kuin korkea-asteella. Yliopistouu-distuksen yhteydessä on puhuttu paljon vaarantuneesta tutkimuksen riippumattomuudesta verrattuna yritysintresseihin. Ammatillinen

koulutuksen kenttä on monipuoli-sempi ja haastavampi, kuin lukio- ja yliopistokoulutus. Yhteys yritysmaa-

ilmaan on perusteltua, mutta heiken-tyvällä opiskelijoiden oikeusturvalla on väistämättä kielteinen vaikutus koulutuksen laatuun ja yhdenvertai-suuteen.

Suomen kuntarakenteen vuoksi paikallisesti kuntapäättäjät ovat ensi-sijassa vastuussa siitä, että koulutuk-sen osakeyhtiöittämistä tarkastellaan huolella. Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö ja eduskunta taas vastaavat siitä, että lainsäädäntöä noudatetaan ja myös kiristetään ja tarkennetaan tarvittaessa. Opiskelija- ja nuorisojärjestöjen on vastaavasti pidettävä meteliä yllä, että tietoisuus opiskelijoiden keskuudessa kasvaa , jotta he ymmärtäisivät vaatia oikeuk-siaan. Opiskelijoiden oikeusturva on vahvasti riippuvainen tehtävästä edunvalvontatyöstä. Nähtäväksi jää, riittääkö se. LIPPU

VIRANOMAISET EIVÄT VOI PYYTÄÄ TALOUTTA

NÄHTÄVILLE ILMAN RIKOSEPÄILYJÄ.

LIIKESALAISUUDET ON HELPOMPI HOITAA, KUN TILIT

EIVÄT OLE JULKISIA.

OPISKELIJA- JA NUORISOJÄRJESTÖJEN ON VASTAAVASTI PIDETTÄVÄ

METELIÄ YLLÄ, ETTÄ TIETOISUUS OPISKELIJOIDEN

KESKUUDESSA KASVAA

KOULUTUSKUNTAYHTYMISTÄ OSAKEYHTIÖIKSI - HEIKKENEEKÖ OPISKELIJOIDEN OIKEUSTURVA?TEKSTI: Jussi-Pekka Rode

§ Jo vuodesta 1899. facebook.com/sosialidemokraatit

Tasa-arvoisen rakkauden puolesta.

§

LIPPU 4 / 2010

28

TVÅSPRÅKIG I FINLANDMIKAEL HILTUNEN

Språket har en stor betydelse för en människas identitet. Med språket uttrycker man olika menin-gar och känslor - det utgör porten till att förstå sin egen verklighet. Språket betyder också tillhörighet

till en viss grupp. Därför är det viktigt att invandrarna får lära sig sitt känslospråk, sitt modersmål. Det har också visat sig att invandrarbarn som kan sitt eget språk lär sig andra språk lättare.

När någon ber mig beskriva mig själv, säger jag ofta att jag är tvåspråkig. Det beror på att jag sugit influenser från två språkkulturer i hela mitt liv: min mamma är svensksprå-kig och min pappa är finskspråkig. Jag har gått i svensk sko-la och studerat på svenska, men jag har bl.a.spelat fotboll på finska hela min barndom. Min kamratskrets har också bestått av både svensk- och finskspråkiga.

Ibland upplever jag att jag inte riktigt tillhör någondera språkgruppen - identiteten är delad. Jag tar gärna båda språkkulturerna i försvar, men jag kan också skämmas över dem båda. Att bli medlem i SDP var viktigt för mig rent psykologiskt. Jag inser nu att det var ett sätt för mig att ta avstånd från den finlandssvenska kulturens borgerliga sidor. Samtidigt var det ett tryggt val när man kunde gå med i en svenskspråkig socialdemokratisk förening. Jag fann ett sätt

att vara i balans med min tvåspråkighet. Som tvåspråkig kan man inte ta för givet att färdigheter-

na i båda språken hålls på konstant nivå, utan man måste hela tiden vårda dem. Under studietiden hade jag ständiga problem att få ordning på ordföljden och prepositionerna i och med att språken blandades ihop. Nuförtiden läser jag turvis finsk- och svenskspråkiga böcker och skriver texter på båda språken. Det är viktigt för mig att jag har lika bra kunskaper i finska och svenska, och jag blir oerhört irrite-rad om jag tappar ord eller gör språkfel.

Välsignelsen med att kunna två språk är naturligtvis att det finns så mycket mera möjligheter i livet. Jag har haft nytta av tvåspråkigheten i arbete och studier, samt i det personliga livet. Trots att jag själv behärskar båda inhemska språken, inser jag hur viktigt det är att man har möjlighet att få service på sitt modersmål. Speciellt viktigt är det om personen befinner sig i ett utsatt läge eller i en nödsituation.

Tvåspråkigheten är en gåva jag fått av mina föräldrar. När jag får barn ämnar jag skänka den gåvan vidare.LIPPU

LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Puh: (09) 774 5130 Fax: (09) 712 752/demarinuoret toimisto@demarinuoret.fi

PUHEENJOHTAJA Timo Kontio (09) 7745 1311, 050 545 2083 timo.kontio@demarinuoret.fi

PÄÄSIHTEERI Hanna Isbom (09) 7745 1310, 050 413 8299 hanna.isbom@demarinuoret.fi

KOULUTUSSIHTEERI Jani Ryhänen (09) 7745 1316, 050 537 2348 jani.ryhanen@demarinuoret.fi

TIEDOTUSSIHTEERI Paulus Toropainen (09) 7745 1314, 040 484 6773 paulus.toropainen@demarinuoret.fi

JÄRJESTÖSIHTEERI Anssi Pirttijärvi (09) 7745 1315, 040 484 6772 anssi.pirttijarvi@demarinuoret.fi

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

HELSINKI Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Aleksej Fedotov, 044 5318 4665, aleksej@fedotov.fi Toiminnanjohtaja valitaan alkuvuodesta 2011

UUSIMAA: Järjestösihteeri: Emma Kuntsi, 044 523 4937, uudenmaandemarinuoret@gmail.com, Puheenjohtaja: Taina Viikari, 040 5077061, tinala@hotmail.com

LOUNAIS-SUOMI (VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku, 02- 414 5200 Järjestösihteeri: Mari Lindholm, 040 767 6698, mari.lindholm@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Tino Aalto, 050 574 8713, tino.aalto@gmail.com

LÄNSI-SUOMI (PIRKANMAAN, VAASAN JA KESKI-SUOMEN VAALIPIIRIT) Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Siina Raskulla, 040 832 0141, siina.raskulla@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Matias Mäkynen, 040 509 4409, matias.makynen@gmail.com

ETELÄ-HÄME (HÄMEEN VAALIPIIRI) Puheenjohtaja: Miikka Lönnqvist, 050 542 0160, miikka_loennqvist@hotmail.com

KYMI Puheenjohtaja: Ninni-Sisko Taavitsainen, 050 376 7895, ninni.taavitsainen@kotka.fi

ITÄ-SUOMI (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT) Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Puheenjohtaja: Ville Tahvanainen, 050 405 0614, ville.tahvanainen@hotmail.com Järjestösihteeri: Ilari Nevalainen, 040 484 6774 ilari.nevalainen@demarinuoret.fi

POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT) Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi, 050 381 2230. Puheenjohtaja: Mirva Saarelainen, 040 513 1889, mirva_saarelainen@hotmail.com

FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Nils-Johan Englund, 040 7192721, nenglund@abo.fi.

Yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi/yhteydet/piirijerjestet

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaan, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. Uusiakin jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

KANSAINVÄLINEN JAOSTO Jaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi Demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Puheenjohtaja: Ossi Ollikainen, 040 741 7686, ossi-pekka.ollikainen@hyvinkaa.fi

TYÖRYHMÄT Poliittinen ohjelma-työryhmä valmistelee Demarinuorten uutta poliittista ohjelmaa. Ohjelmatyö käynnistyy hiljalleen. Työryhmän puheenjohtajan toimii Sanna Marin, 040 593 5535, sanna.marin@uta.fi.

Liikuntapoliittinen työryhmä luo Demarinuorten liikuntapolitiikkaa ja valmistelee Demarinuorille liikuntapoliittisen ohjelman. Työryhmää johtaa Ari Reunanen, 050 538 2857, aareun@utu.fi.

Lisäksi Demarinuorilla on jäsenhankintatyöryhmä, jota johtaa Tino Aalto, tino.aalto@gmail.com.

29

Demarinuoret toivottaa hyvää uutta vuotta!

1 TAMMIKUU 2011

21.-23.1 Starttipäivät, Ylöjärvi, Voionmaa

2 HELMIKUU 2011

5.-6.2 DAY-risteily, M/S Baltic Princess

19.-20.2 D-Tour eduskuntavaalistartti, Vantaa

3 MAALISKUU 2011

18.-20.3 Tulevaisuuden tekijät 1, Oulu

4 HUHTIKUU 2011

17.4 Eduskuntavaalit

5 TOUKOKUU 2011

6.-8.5 Tulevaisuuden tekijät 2, Helsinki

6 KESÄKUU 2011

2.-5.6 D-TOUR matka Eurooppaan, Gdansk

Liityn jäseneksi demarinuoriin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista

Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista

Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelinnumero

Syntymäaika

Sähköpostiosoite

(Vanha osoite)

(Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY

TUNNUS 5005170

00003 VASTAUSLÄHETYS

demarinuoret maksaa

postimaksun

TULEVAT TAPAHTUMAT

7 HEINÄKUU 2011

25.-31.7 IUSY:n festarit, Itävalta

28.-31.7 DAY-tapahtuma, Valkeakoski

9 SYYSKUU 2011

6.-8.9

Aktiivipäivät, Nurmijärvi

10 LOKAKUU 2011

7.-9..10 Tulevaisuuden tekijät 3, Ylöjärvi

11 MARRASKUU 2011

12.-13.11 D-TOUR syysseminaari ja pikkujoulut

12 JOULUKUU 2011

1.12 Glögit

www.demarinuoret.fi