SUOMEN SUUNTA PUNTARISSA S. 6 NUORISOTAKUUN AIKA ON NYT S. 12 TALOUDEN MADONLUVUT S. 16 NUORET VALTUUTETUT VALLAN KAHVASSA S. 20 KIRKON JA VALTION ERO ON EDELLEEN AJANKOHTAI-NEN S. 22 OBAMAN TOISEN KAUDEN HAASTEET S. 24 HEI, NE BAMLAA SIEL MUUTAKI KU SKEIDAA S. 28

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 1/2013

Olli

Urp

ela

Suomen suunnan pohja luodaan tänä päivänä käymäs-sämme keskustelussa, mutta suurin panos jää edelleen valitsemillemme vallankäyttäjille. Nykyisen historiallisen pirstaleisen eduskunnan aikana päätökset tuntuvat etene-vän kivuliaan hitaasti käsiteltävästä asiasta riippumatta. Huolestuttavaa onkin, jos eduskunta ei pysty vastaamaan aikamme haasteisiin ja määrittämään maamme suuntaa.

Pirstaleisuus vallan voimasuhteissa näkyy päätöksen-teossa poliittisen tahdon niukkuutena ja kyvyttömyytenä tehdä rakentavaa politiikkaa. Kukaan ei suostu luopumaan oikeastaan yhtään mistään ja lopputuloksena päädytään hampaattomiin kompromisseihin. Torikansa nimittää hal-lituksen politiikkaa jo niin hampaattomaksi, että leukakin puuttuu.

Suomen suunnan ohjaaminen vaatii rohkeutta ja päättä-väisyyttä. Omista periaatteista pitää voida tinkiä ajan haas-teiden edessä. Nuorisotakuun edistäminen ja kuntauudistus ovat positiivisia esimerkkejä siitä, että edes jossain määrin Suomen suuntaa ollaan määrittämässä. Saman tarmon ja rohkeuden pitäisi valloittaa myös muut hallinnonalat ja po-liittisen päätöksenteon kamarit. Suomea ei muuteta kädet taskuissa jossittelemalla.

Tämänkertainen Lippu syväluotaa Suomen suuntaa pals-tatilaa säästelemättä. Lehden sivuilta löydät muun muassa kansanedustajiemme arvioita Suomen mahdollisuuksista ja uhista sekä työministeri Lauri Ihalaisen haastattelun. Lipun toimitus toivottaa antoisia lukuhetkiä uuden Lipun parissa!

Päämäärä ei merkitse minulle mitään, vaan liike on kaikki kaikessa.” Näin totesi 1900-luvun taitteessa poliittisen uransa tehnyt saksalainen sosialisti Eduard Bernstein. Revisionistina tunnettu Bern-

stein ei kannattanut vallankumousta sosialistisen valtion saavuttamiseksi, vaan uskoi, että sosialistisiin päämääriin voitiin päästä demokraattisin keinoin. Bernsteinin työ mo-dernin hyvinvointivaltion, seksuaalivähemmistöjen oikeuk-sien ja yksilönvapauksien puolesta vahvisti nuorta sosiali-demokratian aatetta ja auttoi sitä selviytymään Euroopan poliittisella kartalla läpi vuosituhannen.

Bernsteinin ehkä kuuluisin lausahdus palasi mieleeni työstäessäni vuoden 2013 ensimmäistä Lippua. Lehden teemaksi, kuten kannesta jo saatoit päätellä, on otettu Suomen suunta muuttuvassa maailmassa. Vielä tuore vuosi tuo mukanaan paljon tilaisuuksia, joissa suomalaisilla ja päättäjillämme on mahdollisuus valita millaisen hyvinvoin-tivaltion me haluamme. Tärkeitä ei ole kuitenkaan kuluttaa kallisarvoista vaalitonta vuotta vain unelmiemme hyvin-vointivaltion määrittelemiseen. Vielä tärkeämpää on keksiä, miten tavoitteeseen päästään realistisella aikavälillä. Ja juuri tähän yhteisen liikkeen, yhteisen suunnan määrit-tämiseen, osuu ratkaisevasti alun sitaatti liberaalidemari Bernsteinilta.

Ongelmaksi tuskin tulee muodostumaan ideoiden tai keskustelijoiden puute. Suomalainen media on hanakka tarttumaan uusiin keskustelunavauksiin. Samalla aina vain laajeneva blogosfääri tarjoaa rajattomat mahdollisuudet uusille ja jälleen uusille keskusteluille ja ideoille. Hedelmäl-liset keskustelut maamme suunnasta voivat kuitenkin kaa-tua suomalaiseen keskustelukulttuuriin. Meillä suomalaisil-la on valitettavasti tapana keskustella enemmän siitä, mitä keskustelun osapuolet edustavat ja vähemmän siitä, mistä itse keskustelussa on kysymys. Nyt jos koskaan kaivataan keskustelua, ei hiljaiseksi hyssyttelyä väärän mielipiteen tai kärjekkään lähestymistavan perusteella.

SUUNTA HUKASSA?

JULKAISIJA Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

PÄÄTOIMITTAJA Eemeli Peltonen, eemeli.peltonen@hotmail.com

TOIMITUSSIHTEERI Sara Salomaa sara.salomaa@demarinuoret.fi

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Olli Urpela / Pintaliitodesign

TOIMITUSKUNTA Anette Karlsson, Aleksanteri Gustafsson, Antti Lindtman, Jani Kokko, Eero Vainio, Lauri Väänänen, Tipsu Sollasvaara, Mikko Suomalainen, Jouni Ovaska

PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

PAPERI kansi G-print 150g, sisäsivut G-print 90g

2/2013 ILMESTYY HUHTIKUUSSA Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Sara Salomaa, 044 5505450 sara.salomaa@demarinuoret.fi

PÄÄKIRJOITUS LIPPU 1/ 2013 3

EEMELI PELTONEN

päätoimittaja

“SDP:n poliittinen bluffi”. Lehden mukaan hallituksen satsa-ukset “riittävät vain vaivoin alkuun” nuorten yhteiskuntata-kuun toteuttamiseksi.

“SINNEMÄKI SYYTTÄÄ KOKOOMUSTA KUNTAUUDISTUKSEN EPÄONNISTUMISESTA”

Helsingin Sanomat uutisoi (30.1.) vihreiden ex-puheenjoh-taja ja kansanedustaja Anni Sinnemäen lausunnosta kun-tauudistuksen etenemisestä. Sinnemäen mukaan uudistus on “mitä sekavimmassa tilassa”. Vihreiden irtiotto kertoo ikävää kieltä hallituksen edelleen jatkuvasta eriseuraisuu-desta.

“SYYRIA-LÄHETTILÄS ON TOIVOTON: MAA HAJOAA KAPPA-LEIKSI PALA PALALTA”

Aamulehti raportoi (30.1.) YK:n ja Arabiliiton Syyria-lähet-tilään Lakhdar Brahimin näkemyksistä Syyrian konfliktin tilanteesta. Brahimin peräänkuulutti kansainvälisiä toimia Syyrian tilanteen vakauttamiseksi ja sisällissodan pysäyttä-miseksi.

“KERRY CONFIRMED AS SECRETARY OF STATE AS GLOBAL CRISES ESCALATE”

Kansainvälinen julkaisu Time uutisoi (30.1.) John Kerryn nousun USA:n uudeksi ulkoministeriksi olevan jo lähes var-maa. Kerry perii edeltäjältään Hillary Clintonilta epävakaan ja kriisientäyteisen maailman. Lippu toivoo Kerryltä malttia ja viisautta globaalien kriisien ratkaisuun erityisesti Lähi-Idässä.

”NUORISON ASENTEET KUNTIIN TUTKITTIIN”

Kansan uutiset raportoi (29.1.) verkkojulkaisussaan uuden selvityksen ”Kunta-alan vetovoima nuorten keskuudessa” sisällön. Selvityksen mukaan kolme neljästä nuoresta meni-si mieluummin yksityisen palvelukseen kuin töihin kunnalle tai kaupungille.

”KAIKKOSELLE EHDOLLINEN VANKEUSTUOMIO”

Kansanedustaja Antti Kaikkoselle luettiin tuomi vaalirahaju-pakassa. Iltalehti (30.1.) kertoi Kaikkosen olevan pettynyt ja tyytymätön saamaansa tuomioon. Kaikkosesta tulee Ilkka Kanervan ohella jo toinen kansanedustaja, joka on tuomittu ehdolliseen vankeuteen vaalirahasotkuista.

”ENONTEKIÖLLÄ LYÖTIIN UTSJOEN KOVATPAKKASLUKEMAT”

Lapin Kansa (28.1.) kertoi Enontekiöllä mitatusta talven pakkasennätyksestä. Lehden mukaan Enontekiön Kilpis-järvellä mitattiin jopa 36,2 astetta pakkasta. Lipun toimitus jää odottamaan kauhulla, koska vastaavat pakkaslukemat levittäytyvät muualle maahan.

4 LIPPU 1 /2013

OTSIKOISSA

”PUNAISESTA INSINÖÖRISTÄ KASVOI HERRA EURO” Helsingin Sanomat (27.1.) kommentoi hollantilaisen Jeroen Dijsselbloemin valintaa euroryhmän uudeksi puheenjoh-tajaksi. Harmaana, mutta asioihin perehtyneenä tunnettu Dijsselboem valintaa euroryhmän johtoon on tulkittu kompromissina. Dijsselblom on aikaisemmin toiminut muun muassa kotimaansa valtiovarainministerinä ja sosiali-demokraattien kansanedustajana.

”HÄN HÄMMENTÄÄ PERUSSUOMALAISTEN SOPPAA - ”TIMO SOINI EI TUE MINUA”

Demokraatti (27.1.) uutisoi perussuomalaisten Kaj Turusen pyrkimyksiä nousta perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtoon. Turusen mukaan ”Soini ei tue minua, mutta minä tuen Soinia”. Lehtitietojen mukaan itse Soinia ei kuitenkaan olla haastamassa perussuomalaisten lähestyvässä puolue-kokouksessa.

”CAMERON ALOITTI EU-UHKAPELIN”

Helsingin Sanomat (24.1.) uutisoi David Cameronin aikeista johdattaa kotimaansa Iso-Britannia ulos EU:sta. Cameronin linjapuhe herätti hämmennystä ympäri Eurooppaa. Came-ronin vanavedessä useiden Euroopan maiden populistijoh-tajat yhtyivät brittiministerin tavoitteisiin kansanäänestys-ten järjestämiseksi jäsenyydestä.

“HOLLANNIN TULEVA KUNINGAS POLVEUTUU SUOMESTA”

Ilta-Sanomat uutisoi (30.1.) Hollannin kuninkaaksi nousevan Willem-Alexanderin sukujuurista. Willem-Alexander nousee kruunustaan luopuvan kuningatar Beatrixin tilalle. Lehden mukaan nuori kruununperijä on ensimmäinen suomalais-sukuinen monarkki kautta historian.

”SEURAAVA VOIT OLLA SINÄ: INSINÖÖRI JA EKONOMI OVAT UUDET TYÖTTÖMÄT”

Talouselämä (27.1.) uutisoi työttömyyden kasvusta korkea-koulutettujen keskuudessa. Turvassa työttömyydeltä ei lehden mukaan ole enää kukaan.

”OBAMALLA UUSI STRATEGIA - ”KOVA KOVAA VASTEN”

Demokraatti (22.1.) otsikoi näkyvästi Barack Obaman virkaanastujaispuheen keskeiset sisällöt. Lehden haastat-teleman ulkopolitiikan instituutin Mika Aaltolan mukaan Obama nostaa linjapuheensa perustella toisella kaudellaan oman linjansa vahvemmin esiin.

“NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU - HALLITUKSEN SUURI PUHALLUS?”

Keskustanuorten pää-äänenkannattaja Nuori Keskusta (4/2012) tulkitsi artikkelissaan nuorisotakuun olevan vain

Kokoomuksen ja SDP:n hallitus on koottu yhteen kuin avioliitto, jossa ovat yhtä paljon tunteella mukana niin anoppi, Ruotsin serkku, tehtaalla kovan työn tehnyt eno kuin Intiassa itsensä hukannut pikkusisko. Ei kukaan avioliiton alussa odota, että kaikki menee erinomaisesti, mutta toiveet ovat silti korkealla. Ajan myötä joudutaan tekemään kompromisseja isoissa kysymyksissä ja pienten erimielisyyksien kanssa opitaan elämään.

Tätä avioliittoa pitävät koossa kunnian-himoiset tavoitteet rakenteiden uudistamisesta. Aivan ensi-sijainen näistä on kuntara-

kenteen sekä sosiaali- ja terveyden-huollon rakenteiden virittäminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Pää-tökset uudistuksista on saatava vielä tällä hallituskaudella tehtyä, sillä muuten niitä ei saada aikaiseksi pitkään aikaan. Tämä vaatii hallitukselta rohkeutta ja myös kunnilta uskallusta tiivistää yhteistyötä. Kestämät-tömät rakenteet kannattelevat hyvinvointiyhteiskuntaa enää hetken ja erityisesti kaupunki-en sekä pienten maalaiskuntien kyky selviytyä velvoitteistaan heikkenee jatkuvasti.

Pienet kunnat joutuvat taiste-lemaan vanhenevan ikäraken-teen tuomien ongelmien kanssa. Entistä useammin nuoret siirtyvät opiskelemaan ja asumaan kasvu-keskuksiin. Pienemmillä kunnilla ei ole mahdollisuuksia houkutella heitä takaisin, jos laadukkaat palvelut ja ennen kaikkea

LIPPU 1 /2013 5

YHDENVERTAISUUTTA RAKENNEUUDISTUKSILLA

sopivat työpaikat puuttuvat. Näin ollen vain murto-osa työikäisistä jää maksamaan yhä useamman eläkeläisen hoivapalveluista ja jakamaan huonojen rakenteiden aiheut-tamaa taakkaa.

Suurissa keskuksissa palveluita käyttävät myös muista kunnista tulevat, joiden verotulot jäävät kaupungin ulko-puolelle. Samaan aikaan alueita ei voi kehittää pitkäjän-teisesti ja järkevästi, kun maankäytöstä, liikenteestä ja asumisesta ei kaikkialla saada yhteisiä päätöksiä. Kokonai-suudesta tulee tehoton, sekava ja pahimmassa tapauksessa palveluiden laatu laskee kaikilla.

Rakenneuudistusten on vastattava erityisesti näihin haasteisiin. Muutosten kantavana ajatuksena on oltava

työllisyyden lisääminen sekä laadukkaiden palveluiden turvaaminen. Esimerkiksi vuonna 2015 voimaan

tulevaa kuntien valtionosuusjärjestelmää ei voida suunnitella nykyisiä rakenteita tukevaksi, vaan katse on suunnattava tulevaisuuteen. Kuntia on kannustettava investoimaan omiin toimintoihinsa, joilla luodaan laadukas palveluverkko.

Sosialidemokratia on aina ollut yhdenvertaisuu-den liike, jonka ajattelussa kaikille on turvattava yh-

täläiset mahdollisuudet. Samalla on kysymys sukupolvien välisestä oikeudenmukai-

suudesta. Nykyisillä päättäjillä on suuri vastuu siitä, että palvelut pystytään järjestämään myös tulevaisuudessa. Ne voidaan aata vain elinvoimaisella kuntarakenteella ja tätä tukevilla so-siaali- ja terveydenhuoltopalveluilla.

Tulevana kahtena vuonna on siis saatava päätökseen laaja joukko erilaisia uudistuksia, jotka tulevat koettelemaan erityisesti hallituk-sen avioparin keskinäisiä välejä mutta myös sukulaisten hermoja. Yhteiselo voi saada vaikeuksista vahvistusta mutta joskus voi olla järkevää lähteä eri teille, kun kaik-ki on jo annettu. Toivon meidän kuitenkin voivan ylpeillä sillä, että yhdessä vietetyn ajan tuloksena

meillä on kolme tervettä jälkeläistä, joilla on edessään loistava tulevai-

suus: luotettava sosiaali- ja terveyden-huolto, vahva kuntarakenne ja kuopuksena

selväpäinen valtionosuusjärjestelmä. LIPPU

PUHEENJOHTAJALTA

6 LIPPU 1 /2013

jat painottivat tärkeää taistelua nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja uusien kasvun ainesten löytämistä valtiontalouden vakauttamiseksi.

Kansanedustajien vastauksissa kävi selvästi ilmi, että myös vuonna 2013 Suomen suurimpana uhkana jatkaa Euroopassa jylläävä eurokriisi. Eurokriisin lisäksi esil-le nousivat äärioikeiston nousu ja kasvava pessimismi. Lisäksi esille nousivat kotimaiset talousuhat, kuten viennin hiipuminen ja valtion velkaanutumisen jatkuminen sekä työllisyyskysymykset, kuten työttömyyden torjunnassa epäonnistuminen.

VASTANNEIDEN JOUKOSSA MYÖS MINISTEREJÄ

Vastanneiden joukosta löytyi myös kaksi SDP:n minis-teriä, Työministeri Lauri Ihalainen ja Asunto- ja viestintä-ministeri Krista Kiuru. Ihalainen peräänkuulutti Suomen mahdollisuutena uusia vientivaltteja, kuten Cleantechia ja ympäristöteknologiaa. Lisäksi Ihalainen mainitsi mahdolli-suudeksi nuorisotyöttömyyteen puuttumisen konkreettisin toimin. Työministeri nimesi maan suurimmiksi uhiksi työt-tömyyden ja eriarvoisuuden kasvun. Ministeri Kiuru liikkui Ihalaisen linjoilla Suomen mahdollisuuksia nimetessä. Kiurun mukaan nuorisotyöttömyyden voidaan ja tullaan puuttumaan erityisesti nuorisotakuun keinoin.

EDUSKUNTARYHMIEN PUHEENJOHTAJAT TOIVAT LISÄVÄRIÄ KYSELYYN

Myös opposition ääntä ja muiden hallituspuolueiden mielipiteitä kuultiin kyselyssä. Perussuomalaisten edus-kuntaryhmän vetäjä Pirkko Ruohonen-Lerner piti Euroo-pan unionia Suomen suurimpana uhkana ja mainitsi liitto-valtiokehityksen olevan enää vain muutaman päätöksen päässä. Perussuomalaisten ryhmänjohtaja liikkui demari-kansanedustajien linjoilla mainitessaan eriarvoistumisen uhkana Suomelle.

Vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien sekä RKP:n ryhmänjohtajat vastasivat myös Lipun kyselyyn. Heidän vastauksissaan korostui Suomen kyky reagoida maail-mantalouden mullistuksiin rakentavalla talouspolitiikalla. Suurimmaksi uhaksi koettiin yhtälailla eurokriisi.

Seuraavilta sivuilta voit lukea SDP:n kansanedustajien sekä RKP:n, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton ryhmänjohtajien vastaukset Lipun kyselyyn.

Suomi etsii suuntaa vuonna 2013 vaikeassa taloustilanteessa ja muuttuvan maailman paineiden alla. Lippu teetätti kyselyn SDP:n kansanedustajilla Suomen suunnasta vuonna 2013. Kysyimme, mitkä ovat Suomen suurimmat uhat ja mahdollisuudet vuonna 2013.

Eduskunta jatkaa työtään vuonna 2013 entistäkin vaikeampien päätösten edessä. On kuntauu-distusta, eurokriisiä ja paljon muuta. Helppoja ratkaisuja ja poliittisia pikavoittoja on vähän tar-

jolla. Vuosi 2013 voi hyvinkin määrätä sen, mihin suuntaan maamme kehittyy tulevana jäljellä olevana hallituskaute-na.

VUOSI 2013 ON RATKAISUJEN VUOSI

Vuosi 2013 tarjoaa eduskunnalle ja hallitukselle hengäh-dystauon vaaleista. Politikoinnin sijaan on aika keskittyä ratkaisuihin, joilla Suomea viedään eteenpäin. Merkittävät ponnistukset kuntarakenteen ja valtiontalouden tasapai-nottamiseksi kannattaa ottaa nyt alkaneena vuona, kun vaalit eivät heitä varjoa hallituksen politiikan ylle. Ensi vuonna pidetään eurovaalit, mutta niissä tappio hallituk-selle olisi huomattavasti siedettävämpi kuin mahdollisissa kunta- tai eduskuntavaaleissa.

Lippu kysyi SDP:n kansanedustajilta kaksi tärkeää ky-symystä, joiden valossa voidaan katsella Suomen kehitys-suuntaa vuonna 2013. Lisäksi esitimme samat kysymykset myös eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajille. Kysymykset olivat “Mikä on Suomen suurin mahdollisuus vuonna 2013?” ja “Mikä on Suomen suurin uhka vuonna 2013?”.

SDP:N KANSANEDUSTAJAT PUNNITSIVAT UHAT JA MAHDOL-LISUUDET

SDP:n kansanedustajat nostivat Suomen mahdolli-suuksiksi sopimuskulttuurin, osaamisen, nuorisotakuun ja uuden taloudellisen kasvun. Erityisesti kansanedusta-

TEKSTI: Eemeli Peltonen

SUOMEN SUUNTA - SDP:N KANSANEDUSTAJAT KERTOVAT

LIPPU 1 /2013 7

JUKKA KÄRNÄ, KYMEN VAALIPIIRI

”Suurin mahdollisuus on, että saa-daan kansallinen sopiminen takaisin toimintakulttuuriin. Niin työmarkki-najärjestöjen kesken. Maa tarvitsee vakautta, ennustettavuutta, sekä uusia aitoon kysyntään perustuvia työpaikkoja niin vientiteollisuuteen, kuin uusille toimialoille (esim. mat-kailu, kaivokset, meriteollisuus).” ”Suurin vaara on, ettei edellisessä onnistuta.”

PÄIVI LIPPONEN, HELSINGIN VAALI-PIIRI ”Suomen suuri mahdollisuus on kehittää koulutusta suuntaan, joka mahdollistaa ihmisen lahjakkuuden paremman huomioimisen ja kyvyn kokea monikulttuurisuus voimava-rana. Nuorten on päästävä aiemmin kiinni opintoihin ja ammattiin.” ”Suomen suuri uhka on se, jos emme saa talouspolitiikan suun-taa muutettua kestäväksi kasvuksi.

Ilman uusia työpaikkoja ja talouden kasvua emme voi yllä-pitää nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa tässä laajuudessa.”

RAIMO PIIRAINEN, OULUN VAALI-PIIRI ”Suomen talouden tasapainon saavuttaminen sekä kasvua ja työllisyyttä parantavat toimet. Investoinnit ratoihin, maanteihin ja vesiväyliin. Bioenergiahankkeiden käynnistäminen sekä prosessi- ja metalliteollisuuden tarpeisiin ener-giansaannin turvaaminen suhteel-lisen edullisesti. Hallituksen tulee luoda dynaamisuutta, eikä lisätä byrokratiaa.”

”Suomen velkamäärän kasvaminen. Viennin ehtyminen, josta seurauksena työpaikkojen menetys, josta seuraa edel-leen verotulojen aleneminen. Mikä johtaa lopulta suureen työttömyyteen.”

SUSANNA HUOVINEN, KESKI-SUO-MEN VAALIPIIRI ”Suomen suurin mahdollisuus tänä vuonna ja pidemmälläkin tähtäimel-lä on osaaminen. Me emme pienenä kansakuntana selviä, jos emme anna kaikille lapsille ja nuorille mahdol-lisuutta löytää omaa lahjakkuut-taan ja näin olla osallisina yhteisen yhteiskuntamme rakentamisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että tasa-ar-voisesta koulutuksesta ja nuorisota-

kuun toteutumisesta on pidettävä huolta. ” ”Suuria uhkiakin on varmaan monia. Tällä hetkellä suurin on mielestäni kuitenkin suvaitsemattomuus ja sen kasvu uhkaa myös yhteisöllisyyttä ja eheyttä. Suvaitsemattomuus voi olla rasismia, mutta se voi olla myös koulukiusaamis-ta tai muuta erilaisuuden pilkkaamista. Näistä aineksista ei ole milloinkaan syntynyt mitään hyvää. Jos Suomessa tuhannet alle 30-vuotiaat jäävät esimerkiksi mielenter-veyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle, on yhteiskuntamme ilmapiirissä tosiaan parannettavaa.”

SAARA KARHU, PIRKANMAAN VAA-LIPIIRI ”Koulutus ja innovaatiotuki ovat tärkeitä etenkin teknologiateolli-suudessa. Uusia ”pikku-nokiota” tarvitaan ja mm. angry birdsin kal-taisia uusia keksintöjä on saatava nousemaan esiin, jottei niitä myydä tai ne eivät kuole pois jo alkuvai-heissa taloudellisten seikkojen vuoksi. Onneksi hallitus on jo ryhty-nyt tässä toimiin. Suomen valtteina ovat hyvä koulutus ja työrauha

sekä korkea laatu mm. raskaassa metalliteollisuudessa. Idänkaupan ja matkailun kehittäminen.” ”Euroopan talouden alamäki. Vienti on Suomelle elineh-to, samoin kotimaisen ostovoiman turvaaminen. Euroo-pan taantuma vaikuttaa paitsi kauppaan, myös raskaasti matkailuun, joka on merkittävä työllistäjä etenkin Pohjois-Suomessa.”

8 LIPPU 1 /2013

den kestävyysvajeeseen ja laittaa yhteiskuntamme rattaat pyörimään kunnolla. Nuorten yhteiskuntatakuu on otettu vastaan positiivisesti myös Euroopassa. Suomi voi olla tässä todellinen edelläkävijä.” ”Nuorten asunnottomuus ja ennen kaikkea pitkäaikais-työttömyys on suuri huoli sydämelläni. Tämä on vahvasti yhteydessä syrjäytymiseen ja siten toki myös nuorten yhteiskuntatakuuseen. Kohtuuhintaisten vuokra-asun-tojen, nuoriso- ja opiskelija-asuntojen rakennuttaminen kasvukeskuksiin on meille ministeriössäni ja eduskunnas-sakin yhteinen tehtävä. Asuntojen saamiseksi tarvitaan uudenlaisia pelisääntöjä ja uudenlaisia tukimalleja. Tähän olemme jo puuttuneet ja uhkaan saadaan ratkaisuja.”

LAURI IHALAINEN, TYÖMINISTERI, UUDENMAAN VAALIPIIRI

“Meillä on kaikki edellytykset pärjätä maailmantalouden tuo-man epävarmuuden keskellä, kunhan panostamme sivistykseen ja osaamiseen, kykyyn olla hyvä globalisoituvissa arvoketjuissa, ko-rostamme viennin uusia mahdolli-suuksia, mm. ympäristöteknologian ja Cleantechin alueella, investoim-me tutkimukseen ja tuotekehityk-seen, huolehdimme hyvinvoin-

tiyhteiskunnan rahoituksesta sekä varmistamme kasvun edellytykset, joita ovat korkea työllisyysaste, tuottavuuden kasvu ja investoinnit.”

“Suurimmat uhat ovat työttömyyden ja sitä kautta syrjäytymisen kasvu sekä yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Myös riski julkisen talouden velkaantumisen kasvusta tulee välttää, jotta emme sysää ylivoimaisia laskuja hu-peneville nuorille ikäluokille. Kyse on mitä suurimmassa määrin sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.”

JOUKO SKINNARI, HÄMEEN VAALI-PIIRI

“Suomen suuri mahdollisuus mutta samalla iso haaste on viennin lisäys. Tämä voi tapahtua mm. uusiutuvan energian eri sektoreilla, koulutuksen ja opetuksen viennissä sekä matkailutulojen lisäämisessä. Lisäksi valtion panosta on vahvis-tettava viennin lisäämiseksi mutta myös omistajuudessa. Suomen STX sotku osoittaa, kun ei mitään omis-

ta, ei voi mistään päättääkään.”

EERO HEINÄLUOMA, EDUSKUNNAN PUHEMIES, HELSINGIN VAALIPIIRI ”Suurin mahdollisuus on suomalais-ten yhteenkuuluvuus, halu huoleh-tia toisistaan ja suomalainen sisu tähän yhdistyneenä. Eteenpäin Leo-Pekka tähden viitoittamaa tietä.” ”Suurin haasteemme on työttömyy-den voittaminen, saada työttömille mahdollisuus palata työelämään. Jos siinä onnistumme, selviämme - jos ei, on koko hyvinvointiyhteis-

kuntamme vaarassa.”

ANTTI LINDTMAN, UUDENMAAN VAALIPIIRI ”Nuorisotakuu.” ”Eurokriisi.”

MERJA MÄKISALO-ROPPONEN,

POHJOIS-KARJALAN VAALIPIIRI ”Uusien innovaatioiden löytymi-nen ja siihen tarvitaan tiedettä, tutkimusta ja koulutusta. Tarvitaan uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen; näistäkin vastoinkäymisistä selvi-tään. Mahdollisuus on se, että näinä taloudellisesti vaikeinakin aikoina kaikista kansalaisista pidetään huolta ja ihmisten ei anneta syrjäytyä.” ”Suurin uhka on sisäänpäin käper-

tyminen ja pessimismin lisääntyminen. Rohkeuden puute populismin pelossa. Suuri uhka on myös kansakunnan jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin.”

KRISTA KIURU, LIIKENNE-JA VIESTIN-TÄMINISTERI, SATAKUNNAN VAALI-PIIRI ”Meillä on nyt Suomessa erinomai-sen hyvä hetki puuttua nuorten syrjäytymiseen. Nuorten yhteis-kuntatakuu on astunut voimaan 1.1.2013. Kunhan vain kunnat ja kaikki muutkin tahot ottavat haasteen vastaan ja panostavat takuun toteuttamiseen, on kaikille alle 25-vuotiaille mahdollista löytää työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka.

Tämä mahdollisuus tarjoaa keinon puuttua yksilötason tragedioiden ennalta ehkäisemisen lisäksi julkisen talou-

“MEILLÄ ON NYT SUOMESSA ERINOMAISEN HYVÄ

HETKI PUUTTUA NUORTEN SYRJÄYTYMISEEN”

LIPPU 1 /2013 9

“Suomen suurin uhka on epäonnistua samaisessa viennin lisäämisessä. Elinkeinoelämän EK:n johtoon ja yrityselämään muutoinkin on liikaa pesiytynyt Suomen mäkihypyn kaltaista epätoivoa. Mm. Nordea ja Finnwera yl-peilevät hyvillä tuloksilla, mutta eivät anna yrityksille rahaa tai takauksia viennin onnistumiseksi. Tämän seurauksena voi olla työttömyyden kasvu sekä valtion ja kuntien mutta ennen kaikkea kansalaisten talouden heikkeneminen.”

TYTTI TUPPURAINEN, OULUN VAA-LIPIIRI

“Vuonna 2013 suurin lupaus si-sältyy laajapohjaisen hallituksen ky-kyyn sopia valtion taloutta vakaut-tavista ja kasvua edistävistä toimista tavalla, joka antaa aidon näkymän uuteen nousuun. Tarvitaan päätök-siä, joilla luodaan uusia työpaikko-ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tähän liittyy myös nuorisotakuu. Onnistuessaan nuorisotakuu tekee

historiaa nuorten syrjäytymisen vähentämisessä. Se kelpaa malliksi maailmallekin ja kirkastaa parhaassa tapauksessa Suomi-kuvaa peruskoulua vastaavalla tavalla. “

“Suurin uhka liittyy epäonnistumiseen työllisyyden hoidossa. Jos työttömyys kääntyy nousuun, kasvattaa se sosiaalista pahointointia ja heikentää entisestään valtion-talouden kestävyyttä. Työpaikkojen syntymisessä mitataan kaikki, myös SDP:n kannatus. Erityisesti pitkäaikaistyöttö-myyden ja nuorisotyöttömyyden kasvu toimista ja hyvästä tahdosta huolimatta olisi paha isku vasten kasvoja.”

KRISTIINA SALONEN, SATAKUNNAN VAALIPIIRI

“Suomen suurimmat mahdol-lisuudet liittyvät Suomen korkea-tasoiseen koulutusjärjestelmään. Koulutettu ja osaava työvoima on menestyksemme edellytys. Emme saa romuttaa tätä järjestelmää vaan sekä peruskoulua että ylem-piä koulutusasteita on kehitettävä. Korkeatasoisen koulutuksen kautta Suomeen voi syntyä paljon sellaista uutta osaamista, jolle on kysyntää

myös muualla. Haluaisin nostaa esiin myös pohjoismai-sen hyvinvointiyhteiskuntamme merkityksen. Hyvinvoin-tiyhteiskunta mahdollistaa monia sellaisia asioita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä. Meillä on valtavan hyvä pohja, jota voimme päivittää ja yhä kehittää hyvinvointiyh-teiskunta 2.0:ksi. Siten voimme tulevaisuudessakin olla maailman kärkeä ihmisten tasa-arvossa, hyvinvoinnissa ja onnellisuudessa.”

“Suomen suurimmat uhat tänä vuonna liittyvät mie-lestäni vientiteollisuuden murrokseen. Vientiteollisuuden työpaikat ovat edelleen suomalaisen hyvinvoinnin pohja ja tukijalka. Vientiteollisuudella on myös suuri vaikutus alu-eiden ja kuntien palveluihin, koulutuspaikkoihin ym. Kun vientiteollisuudella menee hyvin, se ruokkii myös muun-laista hyvinvointia ympäristössään.”

TARJA FILATOV, HÄMEEN VAALIPIIRI

“Olemme tottuneet puhumaan terveydenhuollon jonoista, nyt pitäi-si purkaa myös koulutuksen jonot ja rohkeasti lisätä nuorten mahdollli-suutta päästä opintoihin. Elinkeino-poliittisia tukia täytyy muuttaa, siten että ne synnyttävät uutta esimerkik-si tukemalla ympäristöystävällistä teknologiaa.

Suomi elää viennistä, pitää asettua rohkeasti kansainvälisyyden ja Euroopan unionin kehittämisen puolelle.”

“Suurin riski on olla tekemättä mitään ja odotella, että paha menee pois. Käpertyä sisäänpäin ja albanisoitua. Eläkepommia meille ei tule, koska eläkejärjestelmämme on rahastoiva, hoivapommiin emme ole varautuneet. Tarvit-semme rahastoivan hoivajärjestelmän ja koko rahoitus-pohjan ja maksupolitiikan uudismista. Ilman sitä nuorten rasitus käy tulevaisuudessa kestämättömäksi. Väestön vä-heneminen ei ole ohimenevä vaihe, vaan jatkuva ongelma, jos asialle ei tehdä mitään.” LIPPU

“MEILLÄ ON KAIKKI EDELLYTYKSET PÄRJÄTÄ

MAAILMANTALOUDEN TUOMAN EPÄVARMUUDEN

KESKELLÄ”

10 LIPPU 1 /2013

ANNIKA LAPINTIE, VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄN PUHEENJOHTAJA

”Vuosi 2013 ei ole vaalivuosi, ja

hallituksella on hyvät mahdollisuu-det Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävien ratkaisujen tekemiseen. Kuntauudistuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa tehdään ratkaisuja, joilla vahvistetaan hyvinvointivaltiota ja jotka vaikuttavat vuosikymmenien päähän tulevaisuu-

teen. Myös työura- ja eläkeratkaisujen on oltava sellaisia, että ihmisten hyvinvointi kohenee. Samalla uudistusten taloudellisen vaikutuksen on oltava sellainen, että pysty-tään välttämään palveluiden ja sosiaaliturvan leikkaukset. Näitä mahdollisuuksia ei saa hukata lyhytnäköisesti tämän hetken gallup-tuloksiin tuijottamalla.”

”Suurin uhka on Euroopassa vellovan talouslaman leviä-minen Suomeen täydellä voimalla. Etelä-Euroopan kriisi-maiden joukkotyöttömyys ja ostovoiman aleneminen vai-kuttavat väkisinkin myös Suomen vientimahdollisuuksiin. Eurokriisin hoidossa on tähän saakka keskitytty estämään rahoitusjärjestelmän kaatuminen. Lisäksi tarvitaan sellaisia yhteiseurooppalaisia ratkaisuja, joilla tuetaan työllisyyttä ja ostovoimaa koko Euroopassa.”

PIRKKO RUOHONEN-LERNER, PERUS-SUOMALAISTEN EDUSKUNTARYHMÄN PUHEENJOHTAJA

”Kansalaisten eriarvoistumiskehitys

olisi katkaistava Suomessa. Epäoikeu-denmukainen tulonjakokehitys alkoi jo 1990-luvulla, kun alettiin helpottaa suurituloisen verotusta. Pienituloisten kansalaisten elämisen edellytykset ovat heikentyneet, kun elinkustannuk-set ovat nousseet enemmän kuin hei-

dän käytettävissään olevat tulot. Viime aikoina julkisuudes-sa on herännyt keskustelu poliitikkojen ja yritysjohtajien palkanalennuksista. Positiivinen puoli tässä keskustelussa on se, että se voidaan nähdä osana laajempaa keskustelua siitä, miten parempiosaisten tulisi vaikeampina taloudellisi-na aikoina osallistua hyvinvointivaltiomme rahoittamiseen. Tässä voi piillä suuri mahdollisuus Suomelle, mikäli tämä keskustelu jalostuisi teoiksi nykyistä oikeudenmukaisem-man tulonjaon hyväksi. Yhä kasvavat tuloerot, jotka tuovat mukanaan mm. yhä kasvavat terveyserot ja elinaikaennus-teet, ovat vakava uhka yhteiskunnallemme. Palkanalennuk-sia helpommin ja paremmin tuloeroja voitaisiin kaventaa verotuksen avulla. Jos nyt laajalla rintamalla herättäisiin

vaatimaan hallitukselta tekoja oikeudenmukaisemman, tuloeroja pienentävän verotuksen puolesta, niin hallituksen olisi reagoitava. Jos tahtoa löytyisi, voitaisiin asioita muut-taa. Hallituksella on tähän jatkuvasti mahdollisuus, myös vuonna 2013.”

”Suomen suurin uhka vuonna 2013 liittyy Euroopan unioniin. Eurokriisin hoidon varjolla on tehty ja ollaan tekemässä monia päätöksiä, jotka tulevat vaikuttamaan negatiivisesti Euroopan kehitykseen ja meihin suomalaisiin. Uhkana on, että vuonna 2013 hallituksen siunauksella teh-dään lisää päätöksiä, jotka eivät edes pelasta vaikeuksiin joutuneita euromaita vaan siirtävät ongelmien kohtaamista tulevaisuuteen. Hallituksen tulevat päätökset eivät ratkaise eurokriisin perimmäisiä syitä, vaan vievät hivuttamalla Suo-mea kohti toimimatonta liittovaltiota, jollaista suomalaisten enemmistö ei halua.”

MIKAELA NYLANDER, RKP:N EDUSKUN-TARYHMÄN PUHEENJOHTAJA

”Suurin mahdollisuus on että talous

lähtee taas kasvuun, uusien innovaa-tioiden ja alojen turvin. Nuorisotakuu ja pidemmät työurat liittyvät tähän: jos saamme kaikki voimavarat parempaan käyttöön, Suomella on paremmat mah-dollisuudet pärjätä.”

”Suurin uhka on että kaikki tahot, työmarkkinaosapuolista alkaen, eivät

tiedosta talouden vakavaa tilannetta, joka vaatii yhteisvas-tuuta, malttia ja yhteisiä ponnistuksia.”

PETER ÖSTMAN, KRISTILLISDEMO-KRAATTIEN EDUSKUNTARYHMÄN PU-HEENJOHTAJA

”Suurin mahdollisuus on siinä että

maailmantalous lähtee hienoiseen nousuun. Suomella on siinä vaiheessa hyvät mahdollisuudet nousta. Velka-taakkamme on EU maiden vertailussa kohtuullisella tasolla ja kunhan me saamme kilpailukykymme parempaan kuntoon uskon Suomella olevan hyvät

lähtökohdat.””Eurokriisi syvenee, joka johtaa pitkäaikaistyöttömyyden

ja nuorisotyöttömyyden pahenemiseen. Nuorten syrjäyty-minen lisääntyy.” LIPPU

SUOMEN SUUNTA - EDUSKUNTARYHMIEN PUHEENJOHTAJAT KERTOVATTEKSTI: Eemeli Peltonen

LIPPU 1 /2013 11

Suomen suuntaa hahmottelevat myös eduskuntapuolueiden tulevaisuusohjelmat. Tosin eduskuntapuolueista vain SDP:llä, keskustalla ja vihreillä on selkeä tulevaisuusohjelma. Lipun toimitus poimi puolueiden ohjelmista neljä keskeisiä linjauksia tulevaisuudelle.

SDP – VARJOSTA VALOON -TULEVAISUUSOHJELMA ”Osana yritysten yhteiskuntavastuuta ja työnsä menettä-

vien ihmisten turvan vahvistamista säädetään vakausmak-susta. Vakausmaksussa yritys-ten työttömyysvakuutusmaksu suhteutetaan niiden irtisanomisten määrään.”

”Riippuvuus öljystä katkaistaan myös liikenteessä siirtymällä säh-kö- ja hybridiautojen käyttöön sekä joukkoliikenteen laajaan hyödyntä-miseen.”

”Jokaisella on oikeus omaan aikaan. Työaika- ja loma-pankit ovat laajamittaisessa käytössä joustavuuden lisää-miseksi sekä työhyvinvoinnin parantamiseksi eri työsuhde-muotoihin sopivalla tavalla.”

”Koko ikäluokka tarvitsee toisen asteen koulutuksen. Tämän varmistamiseksi oppivelvollisuutta tulee pidentää täysi-ikäisyyteen asti.”

KESKUSTA – TÄMÄ MAA RAKENNETAAN YHDESSÄ -TAVOITE-OHJELMA 2010-LUVULLE

”Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvaa

vähintään 40 prosenttiin” ”Suomen tulee varmistaa, että

EU:ssa otetaan huomioon maamme kansalliset edut, kuten erityispiirteet mm. alue- ja maatalouspolitiikassa.”

”Suomen tulee nostaa kehitysyh-

teistyön määrärahojen taso 0,7 prosenttiin bruttokansan-tulosta

vuoteen 2015 mennessä.” ”Sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan jokaiselle ilman,

että kenenkään kunnallisveron aste nousee missään kun-nassa yli 22 prosentin”

VIHREÄT – VIHREÄ TEHTÄVÄ -VIHREÄTULEVAISUUSOHJELMA

”On säädettävä ilmastolaki, jossa määritellään vuosit-

taiset päästövähennykset. Talla varmistetaan päästöjen vähentäminen riittävän nopeasti. Lisaksi on ahkeroitava kattavan, reilun ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmasto-sopimuksen aikaansaamiseksi.”

”Suomen on edistettävä Itämeren hyvinvointia aktii-

visesti niin sisä- kuin ulkopolitiikassakin. Maatalouden, laivaliikenteen ja asutuskeskusten päästökuormitusta on vähennettävä.”

”Samasta työstä on maksettava sama palkka, ja ali-

palkattujen naisvaltaisten alojen asemaa pitää parantaa. Perusteettomiin pätkätöihin on puututtava. ”

”Julkiset hankinnat on tehtävä niin, että energia- ja ma-

teriaalitehokkuus, muut ympäristönäkökohdat ja eettinen tuotantotapa sekä muut ympäristönäkökohdat huomioi-daan nykyistä paremmin koko elinkaaren ajalta.” LIPPU

TEKSTI: Lipun toimitus

PUOLUEIDEN TULEVAISUUSOHJELMAT MAALAILEVAT TULEVAISUUDEN SUOMEA

12 LIPPU 1 /2013

TEKSTI: Eemeli Peltonen KUVAT: Olli Urpela ja Valtioneuvoston kuvapankki

LIPPU 1 /2013 13

Nuorisotakuu on Suomen hallituksen kunnianhimoisin projekti. Nuorisotakuun ainutlaatuisuutta kuvaa mallin herättämä kansainvälinen kiinnostus. Lippu-lehti haastatteli työministeri Lauri Ihalaista nuorisotakuun haasteista ja mahdollisuuksista.

Rauhallinen mutta tarkkaavainen mies selos-taa televisiossa nuorisotyöttömyyden syitä ja seurauksia. Tasainen, kokemuksen madaltama ääni tarjoilee kuulijalle tilastotietoja ja käytännön

esimerkkejä hallituksen työstä työttömyyden taittamiseksi. Kokemus näkyy ja kuuluu puhetavassa – yhtään kiertele-vää, epätarkkaa tai niukkaa vastausta ei häneltä kuule. Ky-seessä on Lauri Ihalainen, Suomen hallituksen työministeri.

PRIIMUSMINISTERI

Ihalaisen ensimmäinen kokonainen ministerivuosi teki Ihalaisesta yhden näkyvimmistä ja tunnetuimmista hallituk-sen ministereistä. Työ nuorisotakuun parissa ei suinkaan ole vähentänyt näkyvyyttä, päinvastoin. Media, kansalais-järjestöt ja poliitikot ovat aktiivisesti ottaneet kantaa vuosi-sadan projektiksi kuvattuun nuorisotakuuseen. Välillä näyttää siltä, että vuoden alusta voimaan astunut nuorisotakuu on ainoa hallituksen projekti, joka etenee.

Ihalaisen työlle sataa kiitosta. Iltapäivälehtien toteut-tamassa kyselyssä eduskuntapuolueiden avainedustajat nostivat Ihalaisen hallituksen priimukseksi. Hyviä arvosa-noja ministeri keräsi myös kansan keskuudessa, kuten kävi ilmi Helsingin Sanomien taannoin teettämässä kyselyssä. Kriitikoiden mukaan ainoa asia, josta Ihalaista voi kritisoida on, että häntä ei oikeastaan voi kritisoida. Yli puoluerajojen Ihalaista arvostetaan ja hänen työtään kiitellään.

ITÄVALTA JA SUOMI NÄYTTÄVÄT TIETÄ

Ihalaisen ministeriura jatkuu myös vuonna 2013 tiiviisti nuorisotakuun parissa. Nuorisotakuun ideana on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjotaan kolmen kuu-kauden sisällä työttömyyden alkamisesta työ, harjoittelu tai koulutuspaikka. Ihalainen ei kiistä mallin erityislaatui-suutta. – Suomen nuorisotakuu-malli on poikkeuksellisen kunnianhimoinen ja kattava, eikä täysin vastaavaa mallia ole muissa maissa käytössä, Ihalainen toteaa. Lähin vastine Suomen nuorisotakuulle löytyy ministerin mukaan Itäval-lasta. - Matalan nuorisotyöttömyyden maassa Itävallassa on käytössä koulutustakuu, joka kattaa nuoret 18-vuotiaiksi saakka. Lisäksi Itävallassa on 19-24-vuotiaat kattava työ- ja harjoittelutakuu. Tämä ohjelma tarjoaa työllistymistä tuke-via toimia 6 kk sisällä työttömäksi joutumisesta.

Nuorisotakuun saralla Suomi on suunnannäyttäjä. Iha-lainen myöntää, että Euroopan tasolla Suomen hallituksen projekti on herättänyt huomiota. – EU:ssa ollaan erittäin kiinnostuneita Suomen-mallista ja Suomea on käytetty esi-merkkinä hiljattain komission julkaisemassa suosituksessa nuorisotakuun toimeenpanosta Euroopassa, Ihalainen selostaa.

UNELMANA EUROOPANLAAJUINEN NUORISOTAKUU

Suomen ja Itävallan esimerkit ovat herättäneet myös Euroopan Sosialidemokraattisen kattopuolueen PES:n huomion. Viimevuoden alussa käynnistyi PES:in kampanja koko Euroopan laajuisen nuorisotakuun toteuttamiseksi. Onkin hyvä kysyä, mikä on ollut SDP:n rooli kampanjassa? – Olemme olleet mukana eurooppalaisessa keskustelussa. Kaisa Penny on ollut aktiivinen sekä Suomessa että Euroo-passa. PES:in merkitys eurooppalaisen nuorisotakuumallin rakentamisessa on ollut keskeinen. Erityisavustajani Pilvi Torsti on osallistunut PES-työryhmän työhön, Ihalainen kertoo.

Eurooppalaisista kehyksistä on jälleen palattava Suo-men tasolle. Suuri rooli nuorisotakuun toteuttamisessa on juuri maamme kunnilla. Herää kysymys, mitä valtio aikoo tehdä, jotta kunnat ryhtyisivät aidosti konkreettisiin toi-miin takuun toteuttamiseksi? Ihalaiselta emme saa kauaa vastausta odottaa. – Jo vuoden 2011 alussa astui voimaan nuorisolain muutos, jonka mukaan kunnassa tulee olla kaikista nuorille palveluja tarjoavista toimijoista koottu ver-

kosto, joka käsittelee nuorten pal-velutarpeita

ja tilanteita omalla alueellaan, Ihalainen vastaa. Ihalaisen mukaan kunnat ovat jo nyt ottaneet paljon vastuuta takuun toteuttamiseksi ja hyvää työtä tehdään koko ajan.

INFORMAATIOTA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEN TUEKSI

Nuorisolain muutoksen lisäksi myös reilu annos infor-maatiota on lähetetty kunnille. – Valtion puolesta olemme lähettäneet infoa ja ohjeita kaikille yhteiskuntatakuun toi-mijoille. Keskeistä takuun toteutumisen kannalta on yhteis-työ, jota paikallistasolla lähdetään tekemään jo olemassa olevissa verkostoissa ja nuorisotakuun ympärille rakennet-tavissa verkostoissa. Nuorten osallisuus tässä paikallisessa nuorisotakuun jalkauttamistyössä on erittäin tärkeätä

Ihalaisen mukaan nuorisotakuun toteutuksen kannalta keskeisessä roolissa on juuri sen sisältämä koulutustakuu. – Nyt voimaan tullut asetus ammatillisen koulutuksen opis-kelijaksi ottamisen perusteiden muutoksesta on erittäin merkittävä ja sillä tulee olemaan suuri vaikutus siihen, että koulutustakuu toteutuu, Ihalainen kertoo.

YKSIKIN SYRJÄYTYNYT NUORI ON LIIKAA

Vaikuttaa siltä, että ainakaan valtion osallistumiseen ei nuorisotakuu tule kaatumaan. Mutta entäpä sanktiot? Mitä jos kunta ei onnistukaan täyttämään velvollisuuksiaan ja

“YLI PUOLUERAJOJEN IHALAISTA ARVOSTETAAN JA HÄNEN TYÖTÄÄN KIITELLÄÄN”

14 LIPPU 1 /2013

takuu ei kunnassa toteudu? Ihalaisen mukaan varsinaisia sanktioita ei tule, sillä varsinaista nuorisotakuu-lakia ei ole. Ministeri kuitenkin korostaa nuorisotakuun näkyvän ELY-keskusten ja TE-toimistojen tulosohjauksessa. – On hyvä muistaa, että yhdenkin syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle ovat huomattavat jo vuositasolla. Näistä kustannuksista merkittävä osa tulee kunnalle, joten jos tavoitteita ei saavuteta, niin kustannukset ovat merkittävät jo ilman erillisiä sanktioitakin. Uusi laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista tuli voimaan vuoden alusta. Siinäkin on nuorisotakuun edellytyk-siä tukevia uudistuksia.

Tietoisuutta nuori-sotakuusta niin nuorille, kunnan toimijoille ja työnantajille sekä yrittä-jille tarjosi ministeriön toteuttama Nuorisotakuu Roadshow. Kiertueen tarkoituksena oli jakaa hyväksi tietoja jo tehdyistä valtakunnallisista päätök-sistä, niiden toteutusvai-heista, todettuja käytän-töjä nuorisotyöttömyyden ehkäisyssä ja motivoida toimijoita nuorisotakuun toteuttamiseen paikalli-sella tasolla. Miten kiertue onnistui? – Kiertueelta saadut pääviestit olivat rohkaisevia. Esimerkiksi kunnat ja työnantajat suhtautuivat positiivisesti nuorisotakuuseen. Työn-antajien pääviestit olivat, että nuorten työnhakutai-toja ja työelämävalmiuksia tulisi kehittää. Lisäksi työnantajat toivoivat lisää tietoa palkkatuen mahdol-lisuuksista. Tämän vuoden aikana tulemmekin teke-mään töitä sen eteen, että vuoden alusta vakinaistet-tu sanssikortti eli nuorille suunnattu palkkatuki tulee tunnetuksi.

NUORTEN ASIALLA, NUORIA KUUNNELLEN

Ihalainen kertoo, että myös nuoria kuunneltiin kiertueen aikana. Ministerin mukaan pääviesti oli kaipuu yksilöllisiin malleihin, ohjaukseen ja tukeen. Ihalaisen mukaan nuor-ten palautteeseen ollaan myös vastaamassa konkreettisin toimin. – Tähän pyrimme vastaamaan lisäämällä TE-hallin-toon Etulinjan nuorten palveluihin 60 lisähenkilöä tämän vuoden alusta.

Ihalaisen mukaan tiedotusta nuorisotakuusta jatketaan edelleen ja myös nuorten sekä työnantajien kuulemisia

jatketaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on valjastanut verkon avukseen ja on rakentanut toimivat nettisivut nuorisota-kuun ympärille. Ihalainen mainitsee tärkeäksi tiedotus-kanavaksi juuri nuorisojärjestöt. – Takuuta valmistelleessa työryhmässä on mukana Allianssi, jonka kautta voidaan tehokkaasti viestiä nuorisotakuusta nuorisojärjestöjen suuntaan. Nuorisojärjestöt ovat levittäneet tietoja edel-leen nuorille, Ihalainen selostaa. Samalla Ihalainen haluaa korostaa jokaisen toimijan vastuuta asiassa. – Ylipäänsä haastamme kaikki toimijat levittämään tietoa omissa ver-

kostoissaan, Ihalainen toteaa.

KRITIIKITÖN HANKE?

Projektina kunnianhimoi-nen nuorisotakuu ei juuri ole saanut osakseen kritiikkiä. Hallituspuolueet tukevat yksimielisesti projektia ja maan oppositiokin on anta-nut hiljaisen hyväksyntänsä hankkeelle. Kritiikittömyys takaa työrauhan tärkeälle projektille. Jos etsimällä etsii saattaa kuitenkin löytää oikeistolaista kritiikkiä niitä nuoria työnhakijoita koh-taan, jotka kieltäytyvät heille tarjotusta työ- tai harjoitte-lupaikasta. Ihalainen myön-tää, että kyseisiin tapauksiin liittyy haasteita.

– On tärkeää, että TE-toimistoissa nuoren työllistä-missuunnitelma tehdään yh-dessä nuoren kanssa nuoren omia tavoitteita kuunnellen ja ottaen huomioon, että nuori itse on oman elämänsä paras asiantuntija. Suunni-telma tehdään kahden viikon sisällä työttömäksi ilmoit-tautumisesta. Jos nuorella ei ole vielä omaa alaa selvillä, ohjauspalvelut sekä oppilai-toksissa, TE-toimistoissa sekä valtakunnallisina puhelin- ja

nettipalveluina ovat nuorten käytettävissä, Ihalainen kuvaa. Ihalainen on kuitenkin optimistinen. – Nuori saa tukea ko palveluista omien tavoitteidensa työstämiseen ja selkiyt-tämiseen. Kun suunnitelma etenee nuoren tavoitteiden mukaisesti realiteetit huomioiden ja nuori kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi, etenee tilanne yleensä hyvin. LIPPU

LIPPU 1 /2013 15

Lauri Ihalaisen matka politiikan huipulle on ollut tapahtumarikas. Vuonna 1947 Pihtiputaalla synty-nyt Ihalainen oli nuoruudessaan tunnettu kaikes-ta muusta paitsi politiikasta – Ihalaista pidettiin

sangen lupaavana ja lahjakkaana kitaristina. Musiikki on säilynyt tärkeänä harrastuksena yhä näihin päiviin asti.

Ihalaisen tie vie kuitenkin muualle, kuin ammattimuusi-kon polulle. Kirvesmieheksi kouluttautunut Ihalainen toimi nuoruudessaan myös aktiivisesti demarinuorten edeltäjissä SNK:ssa. Nuorisoliittovuosinaan Ihalainen toimi muun mu-assa Sosiaalidemokraattisen nuorisoliiton Keski-Suomen piirin piirisihteerinä.

SAK:N PITKÄAIKAISIN PUHEENJOHTAJA

SAK:sta oli kuitenkin tuleva Ihalaisen pitkäaikainen työn-antaja ja vaikuttamispaikka. Vuonna 1970 Ihalainen aloitti SAK:n nuorisosihteerinä ja seitsemän vuotta myöhemmin hän siirtyi samaisen ammattiliiton järjestösihteeriksi. Pitkä työ ammattiliittojen keskusliitossa palkittiin, kun vuonna

1990 Ihalainen valittiin SAK:n puheenjohtajaksi. Ihalaisen puheenjohtajakausi ei heti loppunutkaan, vaan hänet valit-tiin peräti neljä kertaa uudelleen samaiseen tehtävään.

Neljä kautta SAK:n johdossa tekivät Ihalaisesta paitsi tunnetun, myös SAK:n pisimpään puheenjohtajana toimi-neen. Yhdeksäntoista vuotta puheenjohtajuutta näkyi myös Ihalaisen suosiossaa. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Uu-denmaan vaalipiiristä eduskuntaan valittu Ihalainen keräsi 15 085 ääntä ja sijoittui siten maanlaajuisten ääniharavien kategoriassa viidenneksi. Yllätyksettä samainen äänimää-rä teki Ihalaisesta myös SDP:n suurimman ääniharavan. Monen politiikan tutkijan mielestä Ihalainen jopa osaltaan kannatteli SDP:tä läpi täpärien vaalien.

ÄÄRIHARAVASTA TYÖMINISTERIKSI

Luottamustehtävien kertyminen ei päättynyt edus-kuntavaaleihin. Hallitusneuvottelujen edetessä kävi yhä selvemmäksi, että SDP oli ottamassa työministerin salkun kontolleen. Puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle rat-kaisu puolueen uudesta työministeristä oli selvä. Urpilai-

nen varmisti Ihalaisen suostumuksen ministeriksi yhdellä puhelinsoitolla aivan viimehetkillä.

Kollegoiden ja kansan keskuudessa Lauri Ihalainen on luotettu ja arvostettu. Ihalainen on viimeinen, joka päästää

suustaan ajankohtaisohjelmissa möläytyksiä tai puhuu ris-tiin puoluejohdon kanssa. Vuodet SAK:ssa ovat opettaneet Ihalaiselle korvaamattomat neuvottelutaidot ja kasvatta-neet lujat hermot. SDP:n ministeriryhmän vanhin ei jää toiseksi muille ministereille työtehossa.

Ihalaisen ministeriuran tärkeimmäksi haasteeksi on muodostumassa nuorisotakuu. Nuorisotakuulla tarkoite-taan, että jokaisen alle 25-vuotiaalle, joka jää työttömäksi, tulee välittömästi kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta tarjota työ, harjoittelu tai opiskelupaikka. Nuo-risotakuu astui voimaan vuoden 2013 alussa. LIPPU

LAURI IHALAINEN

- syntynyt Pihtiputaalla 14.5.1947- koulutukseltaan kirvesmies- toimi vuonna 1970 SNK:n Keski-Suomen piirin piirisihteerinä- SAK:n puheenjohtaja 1990-2009- SAK:n historian pisimpään yhtäjaksoisesti istunut puheenjohtaja- nousi eduskuntaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 15 085 äänellä- SDP:n ykkösääniharava ja valtakunnan ääniharavissa viides- Työministerinä vuodesta 2011- harrastaa musiikkia, mökkeilyä ja kalastusta

Kirvesmies, SAK:n puheenjohtaja, kansanedustaja, työministeri. Lauri Ihalaisen ura vaikuttajana on ollut pitkä ja näkyvä.

“MONEN POLITIIKAN TUTKIJAN MIELESTÄ IHALAINEN JOPA

OSALTAAN KANNATTELI SDP:TÄ LÄPI TÄPÄRIEN VAALIEN”

“IHALAISEN MINISTERIURAN TÄRKEIMMÄKSI HAASTEEKSI

ON MUODOSTUMASSA NUORISOTAKUU”

TEKSTI: Eemeli Peltonen

KIRVESMIEHESTÄ MINISTERIKSI

”Davosissa maailman talousfoorumissa poh-timassa talouden tilaa. Valoa tunnelin päässä näkyvissä mutta huoli erityisesti nuorisotyöttö-myyden kasvusta on suuri.”- Jutta Urpilainen

”Tänään Iltalehdessä hyvä juttu Soinin euroop-palaisista kavereista, jotka ovat joko äärioi-keistolaisia, maahanmuuttovastaisia tai EU - vihaajia tai kaikkia tätä. Tässä porukassa en todellakaan kehtaisi kehua olevan.”- Liisa Jaakonsaari

”Olen tehnyt ovelaa tyyli- ja imagomuokkausta lihottamalla naamaa, rypyttämällä ihoa ja hank-kimalla pienet silmäpussit.”- Paavo Arhinmäki

“SDP:n ohjelma näyttää, yllätys yllätys, sosiali-demokraattiselta.”- Reijo Paananen

”Tänään mm. sd. puoluehallitus ja hallituksen iltakoulu. Kummallista, kummankaan listalla ei käsitellä sitä miten valtakunnanlehti pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä...”- Erkki Tuomioja

”Tarua: Suomi on EU:n mallioppilas. Totta: Suomi on hyötynyt EU-jäsenyydestään merkit-tävästi.”- Alexander Stubb

”Kun oli aiemmin esillä nämä presidentin uudenvuodenpuheet ja niiden merkitys niin hyvä ottaa esille Obaman virkaanastujaispuhe. Siinä oli puhe jossa oli sisältö ja merkitys. Ei ole mitään syytä miksi suomalaiset eivät yltäisi samaan. Kunhan vain lopetamme keskinkertai-sille suorituksille hurraamisen.” - Mikael Jungner

”Istun sohvalla ja mietin, mitä otan työmatkalle mukaan. Miksi oletetaan, että sunnuntaina on aina jotain huikeita ajatuksia jaettavana?”- Krista Kiuru

”Arvokkaita soita ostetaan, vaikka yksi kerral-laan. Yksi tärkeimpiä missioitani ympäristö-ministerinä on pelastaa tämän maan pitkään laiminlyöty suoluonto tuholta.” - Ville Niinistö

KUUKAUDEN FACEBOOK

LIPPU 1 /2013 19

Såhär i början av året vill jag berätta för er om min, inte så vanliga karriärstig. Ensidig är den inte och man kan ej kalla den för rörexamen. Inte för det att det är fel att gå igenom en sådan. Det viktigaste

tycker jag är att man kan utföra ett arbete man trivs med då man är vuxen. Då arbetstagaren trivs med sitt jobb, mår hon bättre på sin arbetsplats och detta förlänger arbets-karriären.

“GYMNASIET VAR INGEN MÖJLIGHET FÖR MIG, INTE MED MITT BETYG”

Jag började min bana i en liten svenskspråkig grunds-kola och fick avgångsbetyg från nian med mycket svaga vitsord. Gymnasiet var ingen möjlighet för mig, inte med mitt betyg. Med min mors hjälp hittade jag en finskspråkig yrkesskola, där man kunde studera konst och grafisk de-sign. I den gemensamma elevantagningen efter högstadiet hade jag som andra alternativ tiondeklassen, eftersom min studiehandledare sagt till mig att jag aldrig kommer att bli något. Till min stora förvåning kom jag in i yrkesskolan där jag avlade examen som media-assistent. Då förstod jag plötsligt att min framtid skulle innebära ett arbete vid datorn 24/7, och det ville jag inte. Vad skall jag göra nu, undrade jag.

Sedan fick jag genom arbetskraftsbyrån praktik på ett lågstadium. Där arbetade jag som skolgångsbiträde i ett halvt år. Där märkte jag, att jag trivdes med människor och gillade att arbeta med dem. Som tur märkte jag detta när jag var 20 år gammal, fast jag som 16-åring inte hade haft en aning om det. Med hjälp av praktiktiden på lågstadiet fick jag ett vikariat på ett daghem. Där kom jag till den slutsatsen att jag vill arbeta med barn när jag blir “stor.” Då märkte jag plötsligt också att jag hade fått motivation att läsa och plugga. Nu ville jag skriva studenten. Alla sade till mig, att man inte kan skriva studenten utan att först gå i gymnasiet - men de misstog sej. Med slutexamen från

yrkesskola kan man i Finland skriva studenten, utan att gå i gymnasiet. Och det gjorde jag. Jag avlade prov i åtta ämnen och fick mitt studentbetyg med vitsorden A-E.

“EFTER ALLT DETTA, VAR JAG FORTFARANDE OSÄKER”

Efter detta sökte jag mig till barnledarskolning. Jag hade goda betyg från yrkesskolan och den nyavlagda studen-texamen hjälpte mig att komma in. Efter allt detta, var jag fortfarande osäker. Är daghem faktiskt den plats där jag vill arbeta resten av mitt liv?

Kanske jag kunde vidga mina kunskaper inom det sociala området genom yrkeshögskolestudier, var följande tanke. Nästa steg på min bana var således en studieplats inom den sociala sektorn i yrkeshögskola. Under första året kom jag med i studerandekåren och fick höra om stude-randenas intressebevakning. Jag hittade min “grej” - jag vill driva studerandenas frågor. I följande sväng blev jag invald till Förbundet för studerandekårer vid yrkeshögskolorna i Finland - SAMOK rf:s styrelse, där jag verkade i ett år. Nu är jag ordförande för Socialdemokratiska Studeranden - SONK rf, och jag känner att jag hittat hem. Jag har hittat mitt parti och mitt drömyrke. Jag vill arbeta med politik och vara med om att förbättra vårt samhälle. Utföra ett arbete med människor och för människor.

“JAG ÄR INTE FRAMME, MEN RIKTNINGEN ÄR DEN RÄTTÄ”

Min karriär är inte klar än. Jag är inte framme, men rikt-ningen är den rätta. Med min berättelse vill jag uppmuntra alla unga att följa sitt hjärtas röst och pröva olika saker när de är unga. Man behöver inte veta vad man vill av livet när man är 16 eller 20 år gammal. Det viktigaste är att man inte ger upp och tappar hoppet, då allt inte ser ljust ut. Man måste bara våga försöka och hitta sin egen “stig” som leder till drömyrket. LIPPU

EN GROPIG OCH SLINGRIG VÄGTEXT: Anette Karlsson ordförande för Socialdemokratiska Studeranden - SONK rf och styrelsemedlem i Finlands

Svenska Socialdemokrater - FSD

peittoaa helposti pääsy-koekirjojen sivumäärän. Paperimeri ja hallinto-byrokratia ei kuitenkaan tapa näiden nuorten demarivaikuttajien intoa. Luottamustoimen tuomat haasteet ovat nuorilla val-tuutetuilla olleet selvästi tiedossa jo ehdokkaaksi lähdettäessä. Ja hyvä niin.

“Valtuustopaikan lisäksi sain tarkastuslautakunnan varsinaisen jäsenen pai-

kan. Hyvinkään tärkeimmät asiat liittyvät kaupungin isoihin investointeihin (sairaalan uudisrakennus yhdessä HUS:in kanssa, yhteislukio, paikallisliikenteen päivittäminen, jne...) sekä tietenkin nuorisotakuu ja kuntauudistus. Haluan itse olla edistämässä mielenterveyspalveluiden laajempaa saa-tavuutta Hyvinkäällä sekä parantamassa tietenkin nuorten asioita. Yllättävintä on kuntalaisten aktiivinen yhteydenot-to, mikä tietenkin on erinomainen asia.”

- JUSSI KUKKOLA, HYVINKÄÄ

20 LIPPU 1 /2013

Vuoden 2012 kuntavaaleissa maamme valtuustoi-hin nousi merkittävä määrä uusia nuoria kunnan-valtuutettuja. Lippu kartoitti uusien nuorten val-tuutettujen tunnelmia alkaneesta kaudesta, sekä

hieman odotuksia tulevasta kaudesta. Kysyimme myös, mil-laisten asioiden parissa kunnissa tullaan työskentelemään seuraavan nelivuotiskauden ajan. Lisäksi kysyimme, mihin luottamushenkilöpaikkoihin valtuutetut nousivat.

KUNTAUUDISTUS, KUNTAUUDISTUS JA KUNTAUUDISTUS

Lähes poikkeuksetta haastatteluun vastanneet nuoret val-tuutetut kertoivat kuntiensa keskeisiksi haasteiksi kuntauu-distuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen. Kuntauudistus tuottaa päänvaivaa todennäköisesti läpi val-tuustokauden. Onkin hyvin mahdollista, että jo seuraavissa vaaleissa ehdokkaat joutuvat kilpailemaan äänistä uusissa, entistäkin suuremmissa kunnissa. Pääkaupunkiseudulla yhtälöä vaikeuttaa vielä hallituksen suunnitelma erityisen metropolihallinnon toteuttamiseksi alueella.

INTOA TÄYNNÄ ESITYSLISTOJEN KIMPPUUN!

Helppoa ei siis tule kunnanvaltuutetuilla olemaan kunnassa kuin kunnassa. Eteen kasautuva kokouspapereiden määrä

KUNTIA MUUTAMME ME!Vaalit ovat jo menneen talven lumia ja uudet valtuustot ovat ensimmäiset kokouksensa istuneet. Ympäri Suomea kuntien valtuustoihin nousee merkittävä määrä niin uusia, kuin vähän kokeneempiakin demarivaltuutettuja. Lippu haastatteli nuoria demarivaltuutettuja alkaneen kauden tunnelmista.

LIPPU 1 /2013 21

“-Tällä kaudella toimin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana sekä Keski-Suomen sairaanhoito-piirinvaltuustossa. Kunta- ja sote-uudistus, joista kukaan ei tällä hetkellä ota mitään selvää, tulee näyttelemään merkittävää roolia tällä valtuustokaudella. Toivotta-vasti pari vuotta jatkunees-ta epämääräisestä keskus-telusta päästään piakkoin siirtymään konkreettisiin toimiin.Pyrin ajamaan vahvempaa panostamista ja sitoutumis-ta erityisesti lasten ja nuor-

ten ennaltaehkäiseviin palveluihin. Nuorten syrjäytyminen on yksi tulevaisuuden suurimmista ongelmista. Oikea-ai-kaisella puuttumisella pystytään säästämään nuori suurelta inhimilliseltä kärsimykseltä ja toisaalta säästämään niuk-koja yhteisiä resursseja. Edessä on paljon haasteita mutta niistä selvitään puolueiden, virkamiesten ja kuntalaisten hyvällä ja luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä, eli sillä kuuluisalla Muura-me-hengellä.”

- JANI KOKKO, MUU-RAME

“Paikka lasten ja nuorten lautakun-nasta on varmaan-kin mainittavin. Sitten on ripotellut monia muitakin paikkoja, joilla käy-tännössä ei ole yhtä suurta merkitystä. Myös työväenyhdis-tykseni johtokun-taan tulin valituksi. Monet suunnitelmissa olevat projektit, kuten Engelinranta ja pysäköintijärjestelyt vaativat aikansa. Tärkeää olisi myös parantaa päättäjien ja kaupunkilaisten välistä vuorovai-kutusta. Monia asioita kritisoidaan, kun niistä ei tiedetä tarpeeksi. Kaupunkilaisten asialla kun ollaan, niin pitäähän niitä mielipiteitä myös osata kuunnella. Tärkeitä asioita ovat ainakin palveluiden parantaminen ja tehostaminen. Turhaa byrokratiaa pitäisi karsia, jotta rahaa ei kaadeta tur-hiin juttuihin. Lautakuntapaikan vuoksi tulen varmaankin eniten keskittymään lasten ja nuorten asioihin. Haluan olla ihmisen asialla ja pyrkiä selittämään, miksi tiettyjä pää-töksiä tehdään. Tieto ei näissä asioissa lisää tuskaa. Myös uusien sukupolvien kiinnostuksen herättäminen vaikut-tamiseen on tärkeä päämäärä. Aikamoista vääntöä tulee varmasti olemaan. Vastaan tulee konservatiiveja, jotka

eivät haluaisi muuttaa mitään. Onneksi mukana on myös tosi hyvää porukkaa, jotka ottavat mielenkiinnolla uudet mielipiteet vastaan. Toivon, että perustellulla mielipiteellä tulee oikeasti olemaan vaikutusta, kun vain jaksaa tarpeek-si kauan asiasta puhua.”

- VEERA OKSANEN, HÄMEENLINNA

“2013-2016 kom-mer jag att ha dessa förtroendeuppdrag: ordinarie plats i bild-ningsnämnden, vice ordförande i svenska skolsektionen, ersät-tarplats i revisions-nämnden, ordinarie plats i samkommuns-tämman för Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur och ersättarp-lats i samkommunfull-mäktige för Optima yrkesutbildning

Debatten kommer bl.a. att handla om social- och hälsovårdens framtid. Ska Jakobstad ha kvar någon specialsjukvård, vad kommer att bli av med vårt BB och hur ska åldringsvården ordnas i fortsättningen? Sedan har vi i Jakostad skolor och bygg-nader som är i behov av sanering och renovering t.ex. behöver språkbadsskolan Ristikari saneras. Dessutom är finskspråkiga gymnasiet i stort behov av nya lokaler. Stadens ekonomi och kommunreformen är också centrala frågor under fullmäktigeperioden.

Jag vill förverkliga ungdomsgarantin på lokal nivå. Exempelvis med en aktionsgrupp som gör upp konkreta planer. Aktörer som borde ingå i gruppen är arbetskrafts-byrån, kommun, företagen, facket, tredje sektorn och alla utbildningsenheter.

Jag anser att man borde införa ett kriterium vid stadens upphandling om att man ska undvika att köpa tjänster av företag med kopplingar till skatteparadis. Jag vill också jobba för en levande och växande stad med bra skola, vård och service.

Det ska bli spännande och intressant att få inleda arbe-tet i fullmäktige. Jag är hoppfull om att vi ska klara av att trygga servicen i Jakobstad och säkra stadens ekonomi. Jag tror också att det ska gå att få till stånd en kommunreform och därmed bilda en ny stark region som klarar av framti-dens utmaningar.”

- JACOB STORBJÖRK, JACOBSTAD

“YLLÄTTÄVINTÄ ON KUNTALAISTEN AKTIIVINEN YHTEYDENOTTO, MIKÄ TIETENKIN ON ERINOMAINEN ASIA”

22 LIPPU 1 /2013

KIRKKO IRTI VALTIOSTA! MUTTA MIKSI?TEKSTI: Aleksanteri Gustafsson, SDP:n kirkko ja valtio työryhmän jäsen

Valtion ja kirkon erottaminen toisistaan määriteltiin Suomen Työväenpuolueen tavoitteeksi vuonna 1903 Forssan ohjelmassa. Suurin osa ohjelman tavoitteista on jo saavutettu, mutta Suomessa on edelleen valtionkirkkoja. Forssan ohjelman näkökulmasta tämä tarkoittaisi sitä, että uskonto ei vieläkään ole yksityisasia Suomessa.

“EI OLE OIKEIN PAKOTTAA KETÄÄN TUKEMAAN USKONNOL-LISTA TOIMINTAA”

Jos valtionkirkon problematiikkaa lähtee pohtimaan järkiperustein eikä vain muinaisten ohjelmien ta-voitteiden pohjalta, suurin kysymys on uskonnonva-pauden ja uskontokuntien tasa-arvon toteutuminen.

Kuinka yksittäinen, tai oikeastaan muutama, uskontokunta voi olla valtion silmissä niin paljon vahvemmassa asemassa kuin muut? Tämä näkyy erityisesti siinä, että luterilaiselle kirkolle ohjataan osa yhteisöveros-ta, jota joutuvat maksamaan myös esimerkiksi yritykset ja yhdistykset, riippumatta suhteesta uskontokun-taan. Ei ole oikein pakottaa ketään tukemaan uskonnollista toimintaa, eikä varsinkaan ole oikein, että rahat ohjataan vain tiettyjen valtion valitsemien uskontojen toimintaan. Yksityishenkilöiden kirkollisvero sinänsä ei ole muuta kuin veron muotoon puettu jäsenmaksu, koska sitä maksavat vain kirkon jäsenet. Siksi se ei ole yhtä ongelmallinen kuin yhteisövero. On tietysti eri-koista, että valtio suostuu tällaisten jäsenmaksujen perimiseen omien jäsenmaksujensa ohella ja suos-tuu tähän erikoisjärjestelyyn vain tiettyjen uskonnollisten yhteisöjen kohdalla.

“VALTIO VIHJAA ARVOSTAVANSA TIETTYÄ USKONTOA ENEM-MÄN KUIN TOISIA”

Erittäin suuri ongelma on myös tietyn uskonnon suo-

simisen aiheuttama henkinen ja psykologinen vaikutus. Valtio vihjaa arvostavansa tiettyä uskontoa enemmän kuin toisia. Tämä on huono signaali muille uskonnoille. Ylipään-sä uskonnon pitäminen valtion osana on epämiellyttävää, varsinkin uskonnottomista ihmisistä.

Kun Forssan ohjelmaa kirjoitettiin, kirkko haluttiin irti valtiosta nimenomaan aatteellisista syistä. Moniin sosi-alismin muotoihin kuului Karl Marxin kehittämä käsitys uskonnosta oopiumina, joka tarjoaa kansalle valheellisen vapautumisen elämän kärsimyksestä. Uskonto nähtiin siis vallankäytön välineenä. Kirkko oli porvarillisen yhteiskun-nan tukija ja se piti työläiset kurissa.

Nykyään ainakaan Sosialidemokraattinen puolue ei vai-kuta hyväksyvän tätä käsitystä. Luultavasti puolueen linjaan sopisi kuitenkin, että uskontoa pidettäisiin yksityisasiana eikä millään uskonnolla olisi etuoikeuksia muihin nähden. Näin luulisi, mutta ei. Ajatus ei ole sosialidemokraattises-sa liikkeessäkään itsestäänselvä. Jotkut tahot vastustavat sitä vankalta aatteelliselta pohjalta, mutta jotkut pelkäävät puolueen menettävän kristillisiä äänestäjiään. Tämä on ylipäänsä huono lähtökohta politiikan tekemiselle.

“LOPETETAAN KRISTILLISEN KIRKON VUOSITUHANTINEN MONOPOLIASEMA SIELUJEN MARKKINOILLA”

Valtionkirkko on jäänne ajalta, jolloin kaik-ki suomalaiset olivat luterilaista, nöyryyttää vaativaa jumalaa pelkääväistä kansaa. Nykyään kuitenkaan näin ei enää ole. Yhä useammat eivät enää ole kiinnostuneita uskonnoista tai ainakaan uskonnollisesta järjestäytymisestä. Suurin osa on tavan vuoksi kirkon jäseniä, eikä heille kysymys valtion ja kirkon suhteesta ole kovin merkityksel-linen. Vaikka sosialisteille on joskus ollut tärkeä päämäärä murskata uskonnot, tähän ei enää tar-vitse pyrkiä. Kukin käyttäköön oopiumiaan miten haluaa. Tehdään kuitenkin uskonnosta aidosti yksityisasia ja lopetetaan kristillisen kirkon vuosi-tuhantinen monopoliasema sielujen markkinoilla. LIPPU

LIPPU 1 /2013 23

Mediassa on viime aikoina jälleen kerran käyty keskustelua siitä, että kansanedustajan on vaikea vaikuttaa erilaisten päätösten tekemiseen. Asioiden eteneminenkin on tuskallisen hidasta. Itse kuitenkin olen kokenut, että niin kansanedustajalle, valtuutetulle kuin etujärjestön edustajallekin tärkeintä on ymmärtää päätöksenteon logiikka. Asioihin pitää vaikuttaa oikea-aikaisesti, silloin kun asiat ovat pöydällä. Näin voi saada tulostakin aikaiseksi ja oman käden jälkensä näkyviin.

Helppoa vaikuttaminen ei tietenkään ole. Se vaatii paljon työtä ja aktiivisuutta. Ei riitä, että kirjoittaa silloin tällöin mielipide-kirjoituksen lehteen. Ihmiset tekevät pää-

töksiä ja siksi päättäjän on koko ajan pidettävä yllä omia verkostojaan. Kotiläksyt pitää myös tehdä hyvin, asioihin pitää perehtyä. Pitää myös hyväksyä se tosiasia, että päätökset ovat usein kompromisseja ja välillä tulee kovia pettymyksiäkin. Tämä on politiikan arkea.

“JULKISUUTEEN TUPSAHTELEE LÄHES PÄIVITTÄIN ERILAISIA MIE-LIPITEITÄ SIITÄ, MITÄ NYT PITÄISI TEHDÄ”

Hallitus valmistautuu tällä het-

kellä täyttä höyryä kehysriiheen, jossa päätetään talousraamit seuraaville vuosille sekä halli-tuskauden puoliväliriiheen, jossa on tarkoitus varmistaa hallitusoh-jelman ajanmukaisuus. Valtionva-rainministeriössä tehdään laskelmia, puolueiden työryhmät rustaavat omia ehdotuksia ja erilaiset etujärjestöt pyr-kivät vaikuttamaan poliitikkoihin. Lisäksi puolueiden ja ministereiden välillä käydään lukemattomia keskusteluja. Julkisuuteen tupsahtelee lähes päivittäin erilaisia mieli-piteitä siitä, mitä nyt pitäisi tehdä. Suurin valta on tietenkin riihiin osallistuvilla virkamiehillä ja poliitikoilla, he tekevät

viimeisen päätöksen.Uskon, että tämä kevät on itse asiassa keskeisessä

roolissa koko hallituskauden onnistumisen kannalta. Seuraava kehysriihi keväällä 2014 on niin lähellä seuraavia eduskuntavaaleja, että isojen päätösten tekeminen on jo merkittävästi vaikeampaa kuin nyt. Tänä keväänä tehdään isoimmat linjaukset, joita sitten viedään päätöksiksi loppu vaalikauden. Siksi nyt on tärkeää olla aktiivinen, jos mielii saada itselle tärkeitä asioita eteenpäin. Jos hakee hyvää ajoitusta, milloin kannattaisi vielä tämän vaalikauden asioi-hin vaikuttaa, on se tänä keväänä.

“TÄRKEINTÄ ON AJOITUS” Politiikassa on tärkeää olla hereillä silloin, kun vaikut-

tamisen paikka on käsillä. Tärkeintä on ajoitus. Hallitus-ohjelmaan saatiin kirjattua esimerkiksi nuorisota-

kuu, vanhuspalvelulaki ja opintotuen indeksiin sitominen. Viime keväänä kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin mm. työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta puolison koh-dalla ja nuorten aikuisten osaamisohjelmasta. Nämä asiat tulivat todeksi hallitusohjelmaan ja kehyspäätökseen kovan neuvottelu- ja

vaikuttamistyön kautta. Jos näitä ei olisi saatu kirjattua hallitusohjelmaan, eivät ne olisi toteu-

tuneet tällä vaalikaudella ollenkaan. Vaikut-tamistyö oli tehtävä silloin, kun sen aika

oli ja tulos olikin hyvä.

“UUSIEN PÄÄTÖKSIEN VIE-MINEN KÄYTÄNTÖÖN ON

KOKO LOPPU VAALIKAU-DEN TODELLA VAIKEAA”

Samoin nyt, jos ha-

luaa johonkin asiaan saada muutoksen, on turha yrittää räpiköidä asiansa kanssa enää siinä vaiheessa, kun kehyspäätös on mustaa valkoisel-

la. Ensi syksynä päätetään toki

vuoden 2014 budje-tista, mutta tosiasia on,

että siinäkin yhteydessä viedään käytäntöön ne asiat, jotka tänä keväänä päätetään. Toki omaa agendaa voi pitää esillä koska tahansa, mutta uusien päätöksien vieminen käytäntöön on koko loppu vaalikauden todella vaikeaa. LIPPU

POLITIIKASSA AJOITUS RATKAISEETEKSTI: Antti Lindtman, SDP:n nuorin kansanedustaja

Neljä vuotta sitten lähes kaksi miljoonaa ihmistä oli kerääntynyt Yhdysvaltain kongressin edustalla olevalle puistolle seuraamaan maan 44. presidentin virkaanastujaisia. Amerikkalainen demokratia oli ottamassa seuraavaa askeltaan: kansakunnan presidenttien joukkoon nousi yksi nuorimmista ja ensimmäinen afroamerikkalainen presidentti.

Haasteellisempaa hetkeä vallanvaihdokselle ei ollut koettu sitten Franklin D. Rooseveltin vir-kaanastujaisten vuonna 1933. Barack Obama sai perinnökseen kaksi sotaa, romahtaneen talou-

den sekä vahvasti jakautuneen maan. Yhtenä nuorimpana virkaan valittuna, presidenttinä Barack Obama symboloi John F. Kennedyn kaltaista idealismia, nuorekkuutta ja tu-levaisuuden uskoa Amerikan menestykseen. Tukeutumista niihin perusarvoihin, joille kansakunta luotiin yli kaksi sataa vuotta aikaisemmin. Barack Obaman valintaa seuranneiden neljän vuoden aikana Amerikka on alkanut käymään syvää yhteiskunnallista muutosta ja maan asema kansainvälisessä

24 LIPPU 1 /2013

politiikassa on muuttumassa. Millaisia haasteita toiselle kaudelle valittu presidentti saa vastaansa?

UUDEN AIKAKAUDEN ULKOPOLITIIKKA Ensimmäisellä kaudellaan Barack Obama keskittyi

Yhdysvaltain ulkopolitiikan jälleenrakentamiseen. Suu-rimpia saavutuksia Obaman on vaikeaa päihittää toisella kaudellaan: läntinen liittokunta on yhtenäistetty, amerik-kalaiset joukot ovat vetäytyneet Irakista, Osama Bin Laden on surmattu ja Al-Qaidan kyky suuriin terrori-iskuihin on murskattu.

Vaikka Obaman toinen virkaanastujaispuhe keskittyi poikkeuksellisen paljon sisäpoliittisiin kysymyksiin, pide-tään amerikkalaisten perusarvojen, vapauden ja demokra-tian, levittämistä edelleen Yhdysvaltain keskeisenä ulkopo-liittisena tehtävänä. Toisella kaudella presidentti Obaman vahvana tahtona on tuoda Yhdysvallat entistä tiiviimmin mukaan kansainväliseen yhteistyöhön, Bushin kauden uni-lateralismi on vaihtunut laajaan yhteistyöhön perustuvaan politiikkaan.

Amerikkalaistenjoukkojen kotiuttaminen Afganistanis-ta päättää pitkäkestoisen sodan mutta ei Yhdysvaltojen tekemiä sitoumuksia Afganistanille, maa tulee edelleenkin säilymään Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikan ytimessä. Afganistanista vetäytymisen jälkeen perusasetelma Yh-dysvaltain ulkopolitiikassa ei muutu, sillä pitkäkestoisina ja monitahoisina ongelmina säilyvät edelleen mm. Iran ja Pohjois-Korea.

Yhdysvaltain ja Iranin diplomaattisuhteet ovat olleet jäissä Iranin vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta

BARACK OBAMAN AMERIKKA – VOL. 2TEKSTI: Jani Kokko KUVAT: Scout Tufank / ”Obama for America”-kampanja

LIPPU 1 /2013 25

lähtien. Suhteiden lämpenemistä ei voida odottaa Obaman toisella presidenttikaudellakaan, sillä Iranin jatkuva pyrki-mys ydinaseen luomiseksi tuo epävakautta koko Lähi-idän alueelle. Iranin ongelma ei ole ratkaistavissa pelkästään Yhdysvaltain sotilaallisella voimalla. Strateginen isku Iranin ydinlaitoksia vastaan käynnistäisi vastatoimet Yhdysvaltain asevoimia ja kansalaisia vastaan Lähi-idän alueella sekä todennäköisesti Israeliin. Ydinkriisin kärjistyminen aseelli-seksi yhteenotoksi sulkisi Hormuzinsalmen ja lamaannut-taisi suurimman osan maailman öljyntuotannosta, globaalit vaikutukset olisivat tällöin mittavat. Lähi-idän alueella on kuitenkin ainoastaan varmaan se, että Yhdysvallat ei tule koskaan hyväksymään ydinasevaltaa nimeltä Iran.

Lähi-idässä Obamalle ongelmia aiheuttaa myös sen pitkäaikainen liittolainen Israel. Obama on suhtautunut edeltäjäänsä positiivisemmin palestiinalaisten vaatimuksiin itsenäisestä valtiosta ja hyvin kielteisesti Israelin siirtokun-tahankkeisiin Länsirannalla. Israelin yksipuoliset toimet Irania vastaan vetäisivät myös Yhdysvallat mukaan uuteen konfliktiin, joka toteutuessaan olisi tuhoisampi ja pitkä-kestoisempi kuin Irakin sota. Täysin poikkiteloin Israelia vastaan Obama ei voi kuitenkaan asettua, sillä Yhdysval-loissa vaikuttavat juutalaisjärjestöt pystyvät tehokkaasti lobbaamaan kongressissa asiansa puolesta.

Obaman toisella kaudella Yh-dysvaltain huomio tulee siirtymään entistä enemmän Tyynenmeren alueelle pois Euroopasta. Pohjois-Korean jatkuva epävakaus ja Kiinan vahvistuminen niin taloudelliseksi kuin sotilaalliseksi suurvallaksi on saanut Yhdysvallat lisäämään läsnäoloaan alueella. Perinteisten liittolaisten Etelä-Korean, Japanin ja Taiwanin lisäksi, Yhdysvalloille on elintärkeää säilyttää jalansija Etelä-kiinan-merellä, erityisesti Filippiineillä. Saarivaltiolla on kes-keinen asema terrorismin vastai-sessa taistelussa Kaakkois-Aasiassa ja lähialueilla olevat energiavarat luonnollisesti kiinnostavat Yhdysval-toja. Euroopan asema Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa tulee muuttumaan aktiivisesta toiminta-alueesta strategiseksi kumppanuudeksi.

KAHTIAJAKAUTUNUT KANSAKUNTA Presidentti Obaman viimeaikaisista lausunnoista on pää-

teltävissä hänen haluavan keskittyä enemmän sisäpolitiik-kaan toisella kaudella, Obaman mukaan ”maa, joka meidän täytyy nyt jälleenrakentaa, on omamme”. Yhtä kokonais-valtaista yhteiskunnallista muutosta ei ole Yhdysvalloissa koettu sitten 1960-luvun, kysymyksiin siirtolaisuudesta ja vähemmistöjenoikeuksista sekoittuu tällä kertaa myös talouskriisi.

Yhdysvaltain talous on edelleen hyvin epävakaassa tilassa, kestävää kasvua ei ole saatu aikaan republikaanien ja demokraattien kiistellessä talouspolitiikansuunnasta. Liittovaltion velkaantuminen, verotus ja menojenleik-kaukset tulevat hallitsemaan keskustelua presidentin ja kongressin välillä.

Liittovaltionbudjetin vaatimat tasapainottamistoimen-piteet uhkaavat toistaa historiaa 1990-luvulta. Tuolloin, vuonna 1996, republikaanienemmistöinen edustajainhuone Newt Gingrichin johdolla vaati massiivia vero- ja menoleik-kauksia. Silloinen presidentti Bill Clinton ei vaatimuksiin

suostunut, jolloin pattitilanteessa liittovaltionhallinto ajet-tiin alas. Kansalaisille republikaanit näyttäytyivät tilanteen aiheuttajina, hyväosaisina, jotka eivät välittäneet pienituloi-sista amerikkalaisista. Tilanne ratkesi Clintonin voitoksi ja osaltaan edesauttoi hänen uudelleenvalintaansa.

Historia voi näin tarjota Obamalle ratkaisun avaimet, kansalaismielipide kun on enenevässä määrin kääntymässä republikaaneja vastaan. Vahvasta tahtotilasta budjettisovun aikaansaamiseksi kertoo Obaman valinta uudeksi valtio-varainministeriksi, Timothy Geithnerin tehtäviä nousee jatkamaan Valkoisen talon kansliapäällikkö Jacob Lew, joka oli jo 1990-luvulla mukana tasapainottamassa liittovaltion-budjettia Bill Clintonin hallinnossa.

Jakautunut kongressi on lisähaaste, joka tulee näky-mään erityisesti rakenteellisissa uudistuksissa, republikaa-nit ja demokraatit kun ovat keskenään aivan erimielisiä siitä miten liittovaltionbudjetin tasapainottaminen tulee toteuttaa sekä missä menee liittohallituksen ja yksittäisten osavaltioiden toimivallanrajat. Obama tuskin kuitenkin sortuu liikaan myöntyväisyyteen republikaanien suhteen, kyseinen linja kun melkein romutti koko terveydenhuolto-uudistuksen ensimmäisellä kaudella. Bill Clintonin entinen

neuvonantaja ja poliittinen kommentaattori Paul Begala onkin todennut Obamalla olevan ainoastaan kolme keinoa republikaaneja vastaan: ”hyökätä, hyökätä, hyökätä”.

Uusi siirtolaispolitiikka voi olla terveydenhuoltouu-distukseen verrattavissa oleva saavutus, jonka Obama pystyy toteuttamaan toisella kaudellaan. Siirtolaispolitiikan muutoksessa pyritään ennen kaikkea kontrolloimaan nyt hallitsemattomana rehottavaa maahanmuuttoa, varsinkin Yhdysvaltain Meksikon vastaisella rajalla sekä helpotta-maan kansalaisuuden myöntämistä laittomille siirtolaisille. Kaikella tällä presidentti Obama haluaa osoittaa Yhdysval-tain olevan edelleen avoin ja suvaitsevainen luvattu maa kaikille sinne pyrkiville.

Lopuksi ei pidä myöskään unohtaa kongressinvälivaa-leja vuonna 2014, jotka laittavat poliittisenkentän sekai-sin hyvissä ajoin ennen vaaleja. Liittovaltionhallinnossa 33 senaattoria ja kaikki 435 kongressiedustajaa joutuvat uusimaan valtakirjansa. Osavaltiotasolla 36 osavaltiota valitsee uudet kuvernöörit, mm. kireästä siirtolaispolitii-kasta tunnettu Arizona. Tämä yhdistettynä suuriin ulko- ja sisäpoliittisiin haasteisiin takaavat sen, ettei Barack Obama tule selviämään toisesta presidenttikaudesta yhtään sen helpommin kuin ensimmäisestäkään. LIPPU

26 LIPPU 1 /2013

VANHOJEN YDINVOIMALOIDEN JA TULEVAISUUDEN MONIPUOLISEN ENERGIAOSAAMISEN PUOLESTA TEKSTI: Eero Vainio, SDP:n 3. varapuheenjohtaja

Aivan ensinnäkin kerron, etten vastusta ydinvoimaa, ja että suomalainen ydinsähkö on ”parempaa” kuin venäläinen. Suhtaudun nykyisenkaltaisen ydinvoiman lisärakentamiseen kuitenkin erittäin kriittisesti, ja seuraavaksi kerron miksi.

Suomen kokoisella pienellä kotimarkkina-alueella yhden ydinvoimalan rakentaminen on jättimäinen investointi, mikä

periaatteessa on hyvä asia. Mutta onko sittenkään? Jo nyt rakenteilla oleva Olkiluoto 3 imee yksipuolisesti mel-koisen osan energiatoimialan uusista investointirahoista. Ja kahdelle uudelle voimalalle on myönnetty luvat. Muualla Euroopassa ollaan kuitenkin siirtymässä jopa savupiipputeollisuuden tahdosta pois ydinvoimasta. Ydinvoimaan liittyy eettisiä ja ympäristöongelmia kuten rat-kaisematon ydinjätteen loppusijoitus-kysymys ja massiivisen onnettomuuden riski, vaikka pieni onkin. Teollisuuden näkökulmasta ydinvoimara-kentaminen on energiantuo-tantoteollisuuden kehitystä ja monipuolistumista jarruttavaa vanhaa teknologiaa.

Olkiluoto kolmosen rakentamiseen kuluu miljar-deja ilmeisesti ainakin 8,5, ja teknologia on ulkomaista. Ja työntekijöistä yli puolet. Tekee mieli miettiä, että mitä kaikkea samalla rahalla olisi saanut Suomessa aikaan, jos sama energiantuotantokapasiteetti olisi pyritty luomaan

uusiin - uusiutuviin ja paikallisiin - energiantuotantomuo-toihin investoimalla. 8,5 miljardia euroa maa-, ilma- ja vesilämpöpumppuihin, uuden sukupolven puuöljyntuotan-tolaitoksiin, jätteiden parempaan energiahyötykäyttöön, tuulivoimaan ja pohjoiseen soveltuvaan aurinkokeräin- ja kennoteknologiaan olisi luonut melkoisesti enemmän uutta kotimaista työtä ja teollisuusosaamista ympäri maan kuin yksi ranskalainen ydinvoimala. Nythän Suomessa on esimerkiksi osaavaa tuulivoimateollisuutta, mutta monen yrityksen vaikeuksien suurimpana syynä on näivetetty kotimainen kysyntä. Valmistavassa teollisuudessa ilman

kysyntää kun harvemmin syntyy tuotan-toa, ilman tuotantoa ei synny osaamista, eikä ilman osaamista synny tulevaisuuden työpaikkoja.

Pelkään, että tuleva Fennovoiman voimalahanke tulee olemaan samanlainen iisakinkirkko kuin Olkiluoto 3. Rakentajat ja teknologia tulevat muualta, eikä miljar-dien investointi edesauta uuden osaami-sen ja yrittäjyyden syntymistä Suomeen. Hyötyykö kansakunta enemmän hieman halvemmasta sähköstä vai siitä, että uuden ydinvoiman rakentamisen imemät kym-menet miljardit investoidaan tulevaisuu-den energiaosaamiseen ja työpaikkojen luomiseen ympäri maan, ja sähkö maksaisi hitusen enemmän. Jälkimmäisen puolelle on kallistuttu mm. Saksassa ja Ruotsissa niin ammattiliittojen, demareiden kuin elinkeinoelämänkin taholla, mutta miksei Suomessa? Ainakaan oma opiskelijan kuk-

karo ei ole tyhjentynyt tuulisäh-kön tilaamisesta. Energiainten-siivisimmän vientiteollisuuden sähköntarve on sitä paitsi turvat-tavissa jo nykyisillä ydinvoima-loilla ja niitä päivittämällä, kuten Ruotsissa on tehty.

Onko Suomen osaamisen pe-rusta tulevaisuudessa ranskassa suunnitelluissa ydinvoimaloissa, vai monipuolisessa kotimaisessa

energiaosaamisessa? Valitsen itse jälkimmäisen. LIPPU

“RAKENTAJAT JA TEKNOLOGIA TULEVAT MUUALTA, EIKÄ MILJARDIEN INVESTOINTI

EDESAUTA UUDEN OSAAMISEN JA YRITTÄJYYDEN SYNTYMISTÄ

SUOMEEN”

LIPPU 1 /2013 27

Markkinoilla ei ole arvontajua eikä oikeudentuntoa. Ontto järjestelmä takoo voittoja, mutta jättää ihmisen yksin. Olisiko jo aika siirtyä uuteen talouspolitiikkaan?

Nyky-yhteiskunnassa uskonto on menettänyt mer-kitystään. Uskonnolliset opit ja sen vaatimukset eivät enää säätele elämäämme. Usko johonkin jota emme voi käsin kosketella ja jonka sallim-

me ohjata elämäämme, on silti yhä läsnä. Kirkkojen tilalle on tullut suuria yritys- ja toimistorakennuksia ja pelastus koetaan taloudellisen kasvun kautta. Usko kapitalismiin ja sen tuomiin ratkaisuihin on niin vahva, että annamme sen hallita meitä niin yksityis- kuin työelämässäkin. Kapitalis-mi on ottanut vahvalla otteella uskonnon paikan yhteis-kunnassamme - tänä päivänä markkinatalous on se, joka määrittelee taivaan ja helvetin.

”MODERNIA ELÄMÄÄ HALLITSEVAT MARKKINAT”

Kapitalismin ristiretket ovat tuottaneet tulosta. Pääoman ja rahamarkkinoiden hallitsema yhteiskunta levittäytyy ympäri maailmaa ja valloittaa jokaisen kolkan sekä kaikki sosiaalisen elämän osa-alueet. Levittäytymällä se syr-jäyttää kaikki muut taloudelliset järjestelmät. Kapitalismi vaikuttaa siis koko maailmaan, mutta sen vaikutukset eri maantieteellisillä sekä taloudellisilla alueilla ovat erilaiset. Kaikki kansat elävät yhdessä kapitalistisessa verkostossa, mutta koko maapallon väestöstä vain viidesosa nauttii sen tuomista eduista ja ylellisestä elämästä.

Kapitalismi ja globaali maailmantalous ovat luoneet tehokkaan tuotantotavan, vieneet teknologiaa eteenpäin ja mahdollistaneet monia asioita, joita hyvinvointivaltiot tarvitsevat toimiakseen. On kuitenkin tunnustettava, että erääseen tiettyyn ihmisen hyvinvoinnin osa-alueeseen ta-

loudellinen kehitys ei ole ottanut osaa. Se alue on ihmisen henkinen hyvinvointi.

Modernia elämää hallitsevat markkinat. Markkinavoimi-en hallitsema kapitalismi muuttaa kaiken tavaraksi, jopa ihmiset keskenään helposti korvattavaksi ja vaihdettavik-si ja samaan aikaan järjestelmä ylistää yksilön arvoa ja yksilönvapautta. Jatkuvan epävarmuuden ja muutoksen yhteiskunnassa ihmiset elävät ilman pitkäaikaisia sosiaali-sia siteitä, työuria tai muuttumatonta ja turvallista elämän tilannetta. Mutta tärkeintä on usko ja me uskomme, että näiden kriisien aikaan kapitalismi on ratkaisu kaikkeen.

”MARKKINOILLA EI OLE ARVONTAJUA EIKÄ OIKEUDENTUN-TOA”

Keskustellessamme markkinataloudesta, olisi syytä ottaa esiin markkinatalouden inhimillinen hinta. Mitä hyötyä kapitalismin kehityksestä todella on yhteiskunnalle ja toisaalta minkä hinnan yhteiskunnan ryhmät ja yksittäiset henkilöt joutuvat maksamaan kehityksestä? Onko kapitalis-mi kaikille ja kaikkia varten?

Kuten kaikkiin järjestelmiin, myös kapitalismiin voi suhtautua kriittisesti. Markkinoilla ei ole arvontajua eikä oikeudentuntoa. Finanssilaitokset ja pankit tarvitsevat tu-kea, jotta valtiot eivät menisi konkurssiin, mutta kun nämä instituutiot tuottavat voittoa, sitä ei jaeta tasapuolisesti tai siirretä tulonsiirroiksi hyvinvointivaltion rakentamiseen. Markkinatalous kaipaa kipeästi rakenteellisia muutoksia. Ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen on tärkein sijoitus tulevaisuudessa. Se kasvaa korkoa väestön lisääntyessä ja tuottaa resursseja, kuten työvoimaa, sosiaalisia tukiverkos-toja sekä pienentää kansanterveydellisiä kustannuksia.

Ainoa keino kehittää yhteiskuntaa, jossa yksilöllä ja yh-teisöillä on merkitystä, on kehittää talouspolitiikkaa uuteen suuntaan, jossa muuttamalla rakenteita tuottoja jaetaan tasaisemmin ja rahamarkkinoiden valvontaa lisätään. Onko meidän aika siirtyä uuteen talouspolitiikkaan? Onko usko kapitalismiin hiipumassa? LIPPU

KAPITALISMI – UUSI USKONTOMME?TEKSTI: Tipsu Sollasvaara KUVA: Stock.xchng

28 LIPPU 1 /2013

”HEI, NE BAMLAA SIEL MUUTAKI KU SKEIDAA!”TEKSTI: Lauri Väänänen, Stadin Demarinuorten puheenjohtaja KUVA: Kati Oksman

Helsingin Sosialidemokraattiset nuoret ry, tuttavallisemmin Stadin Demarinuoret, toimii nimensä mukaisesti sosialidemokraattisten ar-vojen viestinviejänä Helsingissä. Piirin toimisto

sijaitsee Kalliossa ja toimistolla on palveluksessa yksi ko-koaikainen työntekijä. Siinä mielessä Helsinki on poikkeus muiden piirien joukossa, ettei osastoja sanan varsinaisessa merkityksessä ole. Toiminnassa korostuukin hyvien suh-teiden ylläpitäminen SDP:n eli ”ukkopiirin” suuntaan, joka toteuttaa myös omalta osaltaan alueellista nuorisotoimin-taa muun muassa puolueosastojen kautta.

Vaikka Helsinki on alueena pieni, riittää sen yli 600 000 asukkaan tavoittamisessa haastetta. Pääkaupungista löytyy myös mitä todennäköisimmin yhtä monta mielipidettä kuin on kulkijaakin. Oman äänen esille tuominen voi olla joskus työn ja tuskan takana. Yksi tämän vuoden toiminnan kehit-tämisen painopisteenä onkin kannanottojen ja mielipide-kirjoittamisen hiominen.

Myös alueelliset erot Helsingissä ovat suuria. Esimeriksi Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys vaihtelee Helsingin tila ja kehitys 2012 -raportin mukaan alueesta riippuen 1–16

prosentin välillä. Stadin Demarinuorten mielestä eriar-voisuuskehitys on pysäytettävä ja pidämme huolen, että kaupungin päättäjät esimerkiksi nuorisotakuun keinoin aikoo tähän puuttua.

Stadista löytyy myös paljon hyviäkin puolia. Etäisyydet ovat lyhyitä ja liikenneyhteydet toimivia lähes poikkeukset-ta. Pääkaupungissa tekemistä on helppo keksiä ja useim-miten myös toteuttaa - vain mielikuvitus on rajana. Viime vuosina on järjestetty mm. vierailuja kaupunginvaltuus-toon, suurlähetystöihin ja eduskuntaan, on pidetty leffailto-ja ja käyty melomassa, leivottu sämpylöitä ja tehty matkoja ulkomaille – you name it! Lisää innostuneita ja idearikkaita tapahtumien järjestämisestä kiinnostuneita otetamme toki mielellämme vastaan.

Olemme joukko avoimia, sosiaalisia ja ennakkoluulot-tomia ihmisiä, joille erilaisuus on rikkautta. Toimintamme lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, tasa-arvo ja solidaarisuus. Rasismia, homofobiaa tai muuta syrjintää ei Stadin Demari-nuorissa suvaita!LIPPU

ALUEIDEN ÄÄNI

OUT:

Veltto habitus

Huono ryhti ja epämääräinen käytös yhdistettynä roikku-viin, lähimain hampuusimaisiin vaatteisiin antaa ihmisestä velton kuvan, ja tätä tulee kaikkien näin mahtikäskyllä välttämän. Itselleni tulee tällaisesta vahva assosiaatio huonoon hygieniaan, ja sehän se on vastenmielinen juttu. Ei ole hyvä jos ihmisen kanssa keskustelusta tulee sellainen olo että täytyy päästä äkkiä suihkuun, mielellään sellaiseen jossa veteen on sekoitettu tujaus suolahappoa, jotta ihosta varmasti lähtee uloin kerros irti. Puhtaus on mielentila.

Prime time -aikaan viikonloppuna esitetty luokaton ohjelmatarjonta

Prime time tarkoittaa yleisesti sitä TV:n katseluaikaa, jolloin aparaatin edessä on eniten ihmisiä, yleisesti ottaen ilta-ajasta on siis kyse. Allekirjoittaneelle TV-viihde tulee tarjota nauhoitettuna, KÄSIKIRJOITETTUNA ja vailla soveltamista ja tuulesta temmattua improvisaatiota. Sellainen ei ole hauskaa, piste. Joku saattanee arvata mistä kirjoitan ja se on hyvä, itselläni inhoreaktio on sillä asteella etten voi edes mainita asiaa nimeltä. Lonkalta heittäminen sovel-tuu ainoastaan esitelmiin, tentteihin, työhaastatteluihin ja kosimiseen.

Unen tarpeen korvaaminen kahvilla

Välillä valvominen tuntuu todella hyvältä ajatukselta, vaik-ka aamulla olisikin aikainen herätys. Yksittäiset yöunet on helpohko skipata ja näin käydessä herra kofeiinista saattaa tulla hyväkin ystävä. Joskus asiaan saattaa jopa suhtautua turhankin kevyesti, yleisesti ottaen kuitenkaan mitään ruumiillista tarvetta harvemmin kannattaa korvata kemi-kaaleilla, paitsi ehkä jonkin sairauden. Kokemuksen vähän turhankin syvällä rintaäänellä toteankin että asiantilaa ei ole järkevä ottaa tavaksi, erityisesti kun vähäunisuus saat-taa helposti venähtää normaaliksi asiantilaksi. Nukkukaa siis, jos ei muusta syystä, niin siksi koska setä tietää nämä asiat ja käskee.

LIPPU 1 /2013 29

IN:

T-paitaan pukeutuminen tammikuussa

Kylmyys on pukeutumis- ja asennoitumiskysymys, näistä syistä viileästä ilmastosta valittaminen on yhtä hyödyllistä kuin ihmisen lentokyvyn puutteesta itkeminen. T-paidan käyttäminen talvella sisätiloissa on hyödyllistä jo siksi että näin elimistön tottuu viileyteen ja enää ei palele niin helposti. Miinuspuolena tosin on se, tottumisen jälkeen jo pelkkä pitkähihaisen paidan näkeminen nostaa hien pin-taan. Jos muutoin tuntuu siltä että asuinpaikassa on liian kylmä, kannattaa muuttaa kymmenen metriä etelään, kun etelässä on kuulemma lämpimämpää.

Järjestöllinen kehittäminen

Vaaliton vuosi antaa poliittiselle järjestölle loistokkaan tilaisuuden miettiä mikä on oleellista näin 2010-luvun sarastuksella, viime vuosituhannen jutut kun on jo niin nähty. Mietinnön pohjalta voi sitten sekä karsia kuivia oksia järjestökoneiston rungosta että luoda uusia, nykytilannetta vastaavia rakenteita. Rohkeita aloitteita ilmoille ja juntta-kone laulamaan hoosiannaa, tai mikä vaan tilanteeseen soveltuvaa biisiä. Järjestökoneisto on poliittiselle liikkeelle kuin työkalu tekijälle, taltalla ei tehdä umpisuolen poisto-leikkausta, ellei ole todella tarkka lääkäri ja skalpellinterä-vä taltta. Välillä on siis hyvä tarkastella soveltuuko työkalu, tässä yhteydessä siis järjestörakenne, tavoitteiden saavut-tamiseen.

Pitkät seslarit

Pitkät seslarit, jotka tunnetaan siis myös nimellä tykit tai ihan perinteisesti pitkät kalsarit, pitävät kylmyyden ja tuulen loitolla, mistä syystä niiden käyttäminen on ihan hyväksyttävää täällä pohjoisessa. Kukaan ei tiedä jos alla on pitkät kalsarit ja jos joku tietääkin, kyseinen henkilö on aika omituinen sankari. Talvella on kylmä ja pitää osata pukeutua säiden mukaisesti tai on aikamoinen torspo, varsinkin jos erehtyy itkemään palelemisesta epäsosiaali-sessa mediassa. Valittaminen ja nuriseminen on muutenkin jotenkin niin stereotyyppisen suomalaiskansallista, mikäli tahdot olla lokeroinnista emansipoitunut henkilö, et valita ikinä mistään, missään.

TOIMISTOJYYRÄN TYYLITUOMIOISTUINTässä artikkelissa julkaistavat mielipiteet ja näkemykset eivät edusta liiton tahi minkään muun osapuolen

näkemyksiä, vaan ovat anonyyminä pysyttelevän kirjoittajan omia käsityksiä maailmanmenosta.

30 LIPPU 1 /2013

HALLITUSTA RAVISTELEMAANTEKSTI: Jouni Ovaska, Keskustanuorten varapuheenjohtaja

Oppositiossa olevalle puolueelle maailma aukeaa kovin eri tavoin kuin hallituksen notkuvien pöytien ääressä istuvalle herrasväelle. Oppositio kokee, ettei sitä kuulla tai ettei sillä ole minkäänlaisia käytännön vaikuttamismahdollisuuksia Suomessa harjoitettavaan politiikkaan. Osaltaan tätä ajatusta tukee Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän arviot välikysymysten vaikutuksesta hallituksen toimintaan.

Myös nuorisojärjestöjen toimintaan heijastuu voimakkaasti, istuuko emäpuolue hallituksessa vai ei. Aktiivi-sia nuoria pääsee erilaisiin

työryhmiin entistä paremmin, jos valta on oikeissa käsissä. Myös uramahdollisuuksia avautuu entistä enemmän.

“OPPOSITIOSTA KATSOEN HALLITUSHAN EI TEE KUIN HUONOA POLITIIKKAA”

Nuorisojärjestöjen tehtävänä on toimia piikkinä puolueen lihassa. Tämä korostuu erityisesti hallitusaikoina, jolloin puolueet joutuvat tekemään monesti kompromisseja. Uhkana on, että puolueen todellinen aatteellinen arvoperusta jää puuttumaan päätök-sistä. Synnytetään nahkapäätöksiä.

Siksi tarvitaan vahvoja nuorisojärjestö-jä, jotka palauttavat valtaan tottuneet mi-nisterit takaisin maanpinnalle. Vastaavasti

oppositiossa olevien puolueiden nuorisojärjestöjen rooli korostuu, kun rakennetaan yhteistä vaihtoehtoa hallituksen harjoittamalle, huonolle politiikalle. Oppositiosta katsoen hallitushan ei tee kuin huonoa politiikkaa.

“KUNTAUUDISTUS EI KESKUSTELE SOSIAALI- JA TERVEYDEN-HUOLLON UUDISTUKSEN KANSSA”

Vaikka asetelma olisi millainen tahansa, nuorisojärjestö-jen on myös tehtävä yhteistyötä. Vaikeina aikoina tarvitaan laajapohjaista tukea uudistuksille. Onkin ollut ilo huomata, miten monet poliittiset nuorisojärjestöt ovat irtaantuneet

kunta- ja soteuudistuksen toteuttamisesta nyky-muodossaan. Näkemys paremmasta ja oikeu-denmukaisemmasta Suomesta ohi monimut-kaisten hallintohimmeleiden saa kannatusta ruususta ruiskukkaan.

Kuntauudistus ei keskustele keskenään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa. Molemmat kulkevat itsenäisesti omilla raiteillaan. Suomeen uhkaa syntyä sote-alueita, joilla ei ole taloudellisia mah-dollisuuksia toimia. Toisaalta osa kunnista uhataan pakolla liittää syntyviin alueisiin. Nämä sote-alueet vaikuttavat taas olevan osin ristiriidassa kuntauudistusta valmiste-levan työryhmän raportin kanssa. Elämme sekavia aikoja.

Maa tarvitsee kipeästi johtajaa ja hallitusta, jotka kykenevät tekemään päätöksiä. Maa tarvitsee näkemyksellisiä päätöksentekijöitä. Hallitus tarvitsee ravistelua.

Sitä oppositio pyrkii tekemään parhaansa mukaan. Mutta siihen tarvitaan myös aatteellisesti vahvoja nuorisojärjestöjä, koska nyt näyttää käyvän niin, että maata uudistetaan huonoilla kompromisseilla. Ilman aatetta. LIPPU

VASTALAUSE

Reilua kauppa tänäkin vuonna

Osana Osuuskunnan yhteiskuntavastuuta edistämme

reilun kaupan toimintaa mm. tukemalla Solidaarisuus

säätiön Pohjois-Nicaraguan pienviljely- ja käsityö-

läisosuuskuntia avustavaa projektia. Sen tarkoi-

tuksena on edistää näiden osuuskuntien yhteyksiä

kaupan jakeluverkkoihin ja reilun kaupan tuotteiden

myyntikavanaviin sekä tukea näitä osuuskuntia

niiden pyrkiessä kehittämään tuotteita paremmin

länsimaiden ja reilun kaupan markkinoille sopi-

viksi. Yhteistyömme alkoi vuonna 2009 ja jatkuu

edelleen.

Reilua kauppa tänäkin vuonna

Osana Osuuskunnan yhteiskuntavastuuta edistämme

reilun kaupan toimintaa mm. tukemalla Solidaarisuus

säätiön Pohjois-Nicaraguan pienviljely- ja käsityö-

läisosuuskuntia avustavaa projektia. Sen tarkoi-

tuksena on edistää näiden osuuskuntien yhteyksiä

kaupan jakeluverkkoihin ja reilun kaupan tuotteiden

myyntikavanaviin sekä tukea näitä osuuskuntia

niiden pyrkiessä kehittämään tuotteita paremmin

länsimaiden ja reilun kaupan markkinoille sopi-

viksi. Yhteistyömme alkoi vuonna 2009 ja jatkuu

edelleen.

25.-26.5.2013

D-TOUR - SEMINAARISNK:N LIITTOKOKOUKSESTA 40 -VUOTTAKANSAN VALTAA JA AATTEEN HEHKUA

Toukokuun D-TOUR kokoaa yhteen demarinuoria ja näke-myksiä neljältä vuosikymmeneltä 1973-2013. Seminaarissa pääsee tutustumaan Demarinuorten historiaan ja katso-maan tulevaisuuteen. Millainen on nuorisoliiton rooli? Mistä olemme tulleet ja mihin olemme menossa?

Tule mukaan oppimaan, haastamaan ja tutustumaan Dema-rinuorten toimijoihin eri vuosikymmeniltä! Ilmoittautumi-nen alkaa maaliskuussa.

Lisätietoja tapahtumasta Demarinuorten nettisivuilta: http://www.demarinuoret.fi.

LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Fax: (09) 712 752/demarinuoret

PUHEENJOHTAJA Joona Räsänen 050 547 5590 joona.rasanen@demarinuoret.fi

PÄÄSIHTEERI Miikka Lönnqvist 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi

TALOUSPÄÄLLIKKÖ Mikko Suomalainen 050 410 9935 mikko.suomalainen@demarinuoret.fi

POLIITTINEN SIHTEERI Elisa Selinummi 0400 671 203 elisa.selinummi@demarinuoret.fi

TIEDOTTAJA Sara Salomaa 044 550 5450 sara.salomaa@demarinuoret.fi

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

HELSINKI Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Toiminnanjohtaja: Tiina Vesa 0503749185, tiina.vesa@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Lauri Väänänen, 040 701 2339, lauri.vaananen@helsinki.fi

UUSIMAA (UUDENMAAN JA HÄMEEN VAALIPIIRIT): Toimisto: Asematie 11 B, 01300 Vantaa Järjestösihteeri: Taina Viikari, 044 523 4937, taina.viikari@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Juha Häkkinen, 040 772 4636, juha.hakkinen@helsinki.fi

LOUNAIS-SUOMI (SATAKUNNAN JA VARSINAIS- SUOMEN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku, (02) 414 5200 Järjestösihteeri: Nelli Baran, 045 121 3284, nellibaran@gmail.com Puheenjohtaja: Petra Peltonen, 050 371 3920, petrapelt@gmail.com

LÄNSI-SUOMI (KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA VAASAN VAALIPIIRIT) Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Maija Kuntsi, 040 679 2270, maija.kuntsi@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Milla Granlund granlund.milla@gmail.com

KYMI Puheenjohtaja: Timo Väisänen, 050 376 7895, timbe.vaisanen@gmail.com

ITÄ-SUOMI (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT) Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Järjestösihteeri: Anniina Ihamäki, 040 484 6774, anniina.ihamaki@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Eveliina Reponen, eve.reponen@gmail.com

POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT) Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi Järjestösihteeri: Kauko Keskisärkkä, 040 484 6773, kauko.keskisarkka@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Linda Venetkoski, 044 571 4177, linda.venetkoski@gmail.com

FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Jacob Storbjörk, 050 407 4233, jacob_331(a)@hotmail.com

Kaikki yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta www.demarinuoret.fi. Tutustu myös piirien ja liiton facebook-sivuihin ja ryhmiin!

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Liittohallitus päättää jaostojen ja työryhmien perustamisesta liittokokouskaudelle. Mikäli sinulla on idea työryhmästä tai jaostosta, voit esittää ne pääsihteerille sähköpostitse paasihteeri@demarinuoret.fi. Ideat viedään eteenpäin liittohallitukselle.

KV-TYÖRYHMÄ Työryhmä koordinoi Demarinuorten toimintaa ja politiikkaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Ossi Ollikainen (ossi-pekka.ollikainen@cimo.fi) ja häneen voi olla yhteydessä kansainvälisissä asioissa. Työryhmän sihteerinä toimii poliittinen sihteeri Elisa Selinummi (elisa.selinummi@demarinuoret.fi).

Työryhmän jäsenet valitaan liittokokouskaudeksi. Jäseniä ovat: Tino Aalto, Nina Castén, Hanna Hylkilä, John Kaye, Serveh Khalili, Jussi Kukkola, Roby Mountrakis ja Jannina Viljakainen.

33

3 MAALISKUU

9.-10.3. DAY-seminaari

5 TOUKOKUU 10.-12.5. Tulevaisuuden tekijät 2 25-26.5 D-TOUR: SNK:n Turun Liittokokouksesta 40 vuotta - Kansan valtaa ja aatteen hehkua

7 HEINÄKUU

Politiikkapäivät

26.-28.7. DAY-tapahtuma

Liityn jäseneksi demarinuoriin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista

Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista

Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelinnumero

Syntymäaika

Sähköpostiosoite

(Vanha osoite)

(Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY

TUNNUS 5005170

00003 VASTAUSLÄHETYS

demarinuoret maksaa

postimaksun

TULEVAT TAPAHTUMAT

9 SYYSKUU 7.9 Politiikkapäivät

10 LOKAKUU

11.-13.10. Tulevaisuuden Tekijät 3

11 MARRASKUU

16.-17.11. D-TOUR -seminaari

12 JOULUKUU

5.12. Glögit

Tykkääthän jo meistä Facebookissa?

Demarinuoret - Sosialidemokraattiset Nuoret ry

Voionmaan opisto Facebookissafacebook.com/voionmaanopistoTYKKÄÄ

MEISTÄ!

”TÄSTÄ DEMARINUORET PUHUVAT VUONNA 2013”

www.demarinuoret.fi