YHTEISKUNTATAKUU VOL. 2.0 S. 6 VAIKUTTAMINEN OPISKELIJALIIKKEESSÄ S. 8 STEREOTYPIATPOLITIKASSA S. 12 MITÄ DURBANISSA SAATIIN AIKAAN? S. 14 LIITTOHALLITUS ABC S. 23

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 1/2012

Olli

Urp

ela

arjen hetkissä. Tuntemalla ihmisiä ja luomalla kontakteja voi lakimuutoksien lisäksi muuttaa niin omaa kuin kaverin arkea.

Demarit ovat pitkän historiansa aikana muuttaneet maa-ilmaa. Ilman tätä liikettä yhteiskunnasta puuttuisi maail-man paras peruskoulu, äitiyspakkaus, naisten äänioikeus ja moni muu asia.

Koko historiansa ajan Demarinuoret ovat ajaneet puolueen sisällä läpi monia pelkältä unelmilta kuulostavia asioita. Näistä esimerkkinä voi pitää vaikkapa sukupuoli-neutraalin avioliittolain kannattamista tai toimia nuoriso-työttömyyden poistamiseksi.

Olemme osa kansainvälistä liikettä. Me voimme ajaa parempia asuinoloja ja vapautta kuulua ammattiyhdistys-liikkeeseen. Kaikissa hetkissä kun tapaamme matkoilla muista maista ihmisiä voimme kertoa Suomesta ja suoma-laisuudesta.

Olet uusi tai konkari toimija — tervetuloa Demarinuorten kanssa muuttamaan maailmaa! Vaikuttamisen voi aloittaa vaikka tulemalla Demarinuorten liittokokoukseen touko-kuussa tai asettumalla kunnallisvaaliehdokkaaksi.

Pöö – ei ole mitään pelättävää! Politiikka ei ole vaikeaa, vaikeaselkoista tai pelkkää virkakieltä. Politiikka on yhdistävä tekijä, kun haluamme muuttaa maailmaa. Politiikan positiivista mieli-

kuvaa voimme muuttaa vain me itse. Kaverin kommentteja on hyvä kuunnella ja rohkaista kertomaan niistä enemmän. Mikäli toinen on eri mieltä, ei pidä tyrmätä toisen ajattelu-maailmaa. Kaikki eivät voi olla demareita, vaikka se meistä olisikin mukavaa! :)

”Sosialidemokratia on aate, jonka tavoitteena on yh-teiskunta, joka takaa kaikille jäsenilleen mahdollisuuden hyvään elämään. Sosialidemokraattisessa yhteiskunnassa kenelläkään ei ole taloudelliseen asemaan perustuvia yhteiskunnallisia erityisoikeuksia, vaan kaikilla on samat oikeudet ja jokainen ihminen on yhtä arvokas.” — Demari-nuorten tavoiteohjelma

Maailman pelastaminen lähtee pienistä asioista. Hil-jaisuus on pahin asia, jonka voi tehdä väärällä hetkellä. Aikuisten on mentävä väliin, jos lasta kiusataan, toisen kokeman vääryyden korjaamiseen on kannustettava. Oma mielipide on sanottava ääneen, kun on päätöksenteon aika.

Presidentinvaaleissa nähtiin etenkin toisen kierroksen käynnistyttyä pitkästä aikaa kunnon positiivista meininkiä politiikan kampanjoinnissa. Samaa hypetystä on nähty ai-koinaan Tarja Halosen kampanjoissa. Politiikan positiivisen hengen tulisi jatkua. Vaaleissa lähti liikkeelle moni sellai-nen, joka ei ole ollut aiemmin missään mukana.

Poliittisesta aktiivisuudesta voi olla hyötyä monissa

NÄIN MUUTAMME MAAILMAA!

JULKAISIJA Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

PÄÄTOIMITTAJA Kati Kokkonen, katikokkonen84@gmail.com

TOIMITUSSIHTEERI Elisa Selinummi elisa.selinummi@demarinuoret.fi

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Olli Urpela / Pintaliitodesign

TOIMITUSKUNTA Timo Kontio, Antti Lindtman, Sanna Marin, Kati Oksman, Stella Qin, Mikko Ranta, Ari Reunanen, Joona Räsänen, Mikko Suomalainen, Taina Viikari, Lauri Väänänen

PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

PAPERI kansi G-print 170g, sisäsivut G-print 90g

2 / 2012 ILMESTYY TOUKOKUUSSA Aineistopäivä: 4.4.2012 Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Miikka Lönnqvist, 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi

PÄÄKIRJOITUS LIPPU 1 / 2012 3

KATI KOKKONEN

päätoimittaja

HYSTERIALLE JATKOA?

Presidentinvaaleissa nähtiin pitkästä aikaa todellista po-liittista hysteriaa. Väyrysen kahvimukit päätyivät tuhansiin suomalaiskoteihin ja Haaviston kampanjan myötä etenkin nuoret lähtivät rohkeasti kampanjoimaan. Toimitus jää odottamaan tulevia innovaatioita niin SDP:n puoluekokous-edustajien mainonnassa kuin Demarinuorten pj -skabassa.

MISSIEN SIVISTYSTÄ

Valtakuntaan on kruunattu jälleen kaikkein kaunein. Kilpai-lun loppumetreillä missit laitettiin yleissivistyksen testiin erään suuren lehtitalon toimesta. Testissä pitkän linjan poliitikkomme Erkki Tuomioja sai uusia titteleitä: pääminis-teri, Jösses sentään, sisäministeri ja oikeusministeri. Vaikka tiedämme Ekin lahjakkaaksi monitaituriksi, niin Jösses sen-tään -ministerititteli on ehkä hieman liikaa. Demarinuorten lukijat tietänevät oikean vastauksen. Mutta kuka kruunattiin missien voittajaksi?

NUORESTA NUOREKSI AIKUISEKSI

Suomalaisten nuorisojärjestöjen kattojärjestö Allianssi täyttää tänä vuonna 20 vuotta! Vuosi huipentuu huhti-kuussa nuorisoalalla toimivien Allianssi-risteilyyn. Bile-kansaa viihdyttää uutta paluutaan tekevä Aikakone. Jotkut muistanevat bändin hitit noin 20 vuoden takaa, kuten Alla vaahterapuun ja Odota. Lippu toivottaa Allianssille mitä parhainta onnea!

SUOMEN RAJOJEN ULKOPUOLELLE?

Mikäli vaalituloksen ja pakkasen myötä sinulla on vielä har-kinnassa maasta poistuminen, niin tässä selviä merkkejä, joiden takia maasta poistumista todellakin tulisi harkita:

-Käytät sukkia ja sandaaleja samaan aikaan.-5 astetta tarkoittaa leutoa säätä.-Mielestäsi on normaalia jatkaa kävelemistä, kun ventovie-ras kysyy jotakin sinulta kadulla.-Torstaisin tekee mieli hernekeittoa ja pannukakkua.-Hiljaisuus on hauskaa.

KOLMEN KISA?

Toimitukseen tulleiden huhujen perusteella Demarinuorten puheenjohtajuus ratkaistaan toukokuussa kolmen ehdok-kaan kesken. Ehdokkaiksi ovat tähän mennessä ilmoittau-tuneet Sanna Marin, Ari Reunanen ja Joona Räsänen. Seu-raavassa lehdessä saamme tutustua heidän ja mahdollisten lisäehdokkaiden ajatuksiin.

SUPERKESKIVIIKKO

Presidenvaalien jälkeen todellinen poliittinen kevät käyn-nistyi eräänä superkeskiviikkona. Nokia irtisanoo Salon tehtaalta peräti tuhat ihmistä ja puolustusvoimien uudistus voi viedä työpaikan tuhansilta. Samalla kansalle esitet-tiin virkamiesten toimesta kuntauudistuksen linjaukset. Uutisten myötä toimitus toivottaa jaksamista perheisiin ja pienten kuntien lukuisille keskustapuolueen johtajille sekä perää hallitukselta toimia työllisyyden edistämiseksi.TOIMITUS

4 LIPPU 1 / 2012

AJANKOHTAISTA

VÄITE VS. TOTUUS

NUORET TÖIHIN ALE -PALKALLA?

VÄITE

Kouluttamattomia alle 20-vuotiaita nuoria voitaisiin palkata töihin työehtosopimuksia matalammalla palkalla, jotta he pääsisivät kiinni työelämään. Näin esitti Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm. Esitys ei tullut esille ensimmäistä kertaa yrittäjien suunnalta.

TOTUUS

Suomessa ei ole yhteistä minimipalkkalakia, sillä vähim-mäispalkat määritellään työehtosopimuksissa alakohtaises-ti. Työstä kuuluu siis maksaa se palkka mitä on sovittu, eikä mitään ale hintaa.

Nuorten palkkaaminen alemmalla palkalla on yksin-kertaisesti epäoikeudenmukaista. Vuokra, laskut ja ruoka maksavat kaikille samanverran iästä riippumatta.

Työnantaja voisi vaihtaa työntekijät ns. halpatyövoimaan. Hallitusohjelman mukaisesti Suomessa tullaan toteutta-

maan yhteiskuntatakuu. Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle ja alle 30 - vuotiaalle valmistuneelle taataan työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka kolmen kuukauden sisällä tyhjänpäälle jäännistä. Hanketta vetää työministeri Lauri Ihalainen.

KUUKAUDEN FACEBOOK

‎”Äänestin tänään. Sen jälkeen lähetin Pekka Haa-vistolle kirjeen. Siinä kerroin, että Pekka Haavisto edustaa niitä asioita ja arvoja, joita itsekin halusin kampanjallani edistää.”

-Paavo Lipponen

“Puhuin tänään EU:n valtiovarainministereiden kokouksessa nuorisotyöttömyydestä. Se on vakava ongelma, jolla on myös taloudellisia vaikutuksia.”

- Jutta Urpilainen

“Päivän uutisia: Hallitus lakkauttaa varuskuntia. Kuntakenttä pannaan uusiksi. Nokia vähentää työntekijöitä. Kreikan ongelmat jatkuvat. Ja Paavo Väyrynen pyrkii Keskustan puheenjohtajaksi. Nor-mipäivä.”

- Antti Kaikkonen

“Hyviä uutisia ammattiyhdistysrintamalta! SDP:n listat ovat ylivoimaisesti suurimmat sekä Metallilii-ton että JHL:n vaaleissa.”

- Sosialidemokraatit SDP

“Tämän päivän todella polttava ja merkittävä keskustelunaihe on Guggenheim. Siinä ollaan nyt kaulaa myöten. Tänään julkaistiin Kaarin Taipa-leen toimittama pamfletti, jossa esitetään erittäin relevantteja kysymyksiä. Perjantaina opetus- ja

kulttuuriministeriö antoi ymmärtää, että monta mutkaa on vielä matkassa. Ylipormestari Pajunen saanee vastata kaupunginhallitukselle muutoksista ja otetusta suunnasta. Päätöksenteon ajankohtaa ei tiedä kukaan. Yhdet haluavat päätöksen mahdollisimman pian, toiset jättäisivät sen tuon-nemmaksi, kolmannet koko homman jäihin.”

- Timo Kontio

Hyvästä yrityksestä huolimatta kesti aina vuoteen 2005 ja Matti Vanhasen ensimmäiseen hallituk-seen asti ennen kuin nuorten yhteiskuntatakuu saatiin valtakunnallisesti toteutettua. Ei ole

yllätys, että SDP:llä oli tuolloin merkittävin rooli toteutus-työssä. Yhteiskuntatakuu tuotti myös tuloksia, sillä sen avulla onnistuttiin parantamaan erityisesti korkeammin koulutettujen työllistymistä. Yhteiskuntatakuuseen vol. 1.0 jäi kuitenkin puutteita. Nykyisen työministeri Lauri Iha-laisen erityisavustaja Pilvi Torstin mukaan ongelmana oli erityisesti se, että yhteiskuntatakuu ei sisältänyt koulutus-takuuta:

- Koulutuspaikkojen lisäyksestä huolimatta kaikki nuoret eivät päässeet toisen asteen koulutukseen, Torsti kertoo.

Omalta osaltaan tämä johti siihen, että Suomessa on jopa 40 000 ns. kadokasta, mikä tulee esiin tutkija Pek-ka Myrskylän tuoreissa arvioissa. Heitä ei näy koulujen tai työvoimahallinnon tilastoissa ja lisäksi moni heistä on pelkän peruskoulutuksen varassa. Kuten olemme voineet viime vuosien aikana huomata, on työelämä muuttunut aiempaa koulutuskeskeisemmäksi. Tämän vuoksi pelkän peruskoulutuksen varassa on vaikea löytää omaa paikkaa työelämässä. Yhteiskuntatakuu vol. 1.0 kaipasi moderni-sointia, koska nuoret kohtasivat työelämään siirtyessään haasteita, joihin yhteiskuntatakuu sellaisenaan ei pystynyt vastaamaan.

Vuosi sitten pidetyissä eduskuntavaaleissa sekä SDP että

6 LIPPU 1 / 2012

MEIDÄN KÄDENJÄLKEMME – YHTEISKUNTATAKUU VOL. 2.0 TEKSTI: Ari Reunanen KUVA: Olli Urpela

Kaikki hyvät asiat eivät toteudu hetkessä. Paljon keskusteltu nuorten yhteiskuntatakuu on tästä erinomainen esimerkki. Se nostettiin ensimmäisen kerran julkiseen keskusteluun SDP:n toimesta jo vuoden 1979 eduskuntavaalien alla. Vaalikeskusteluissa keskityttiin tällöin erityisesti työllisyyteen ja talouden elvyttämiseen. Vielä tuolloin ei nuorten yhteiskuntatakuuta saatu kuitenkaan toteutettua, mutta hyvää ideaa lähdettiin kehittämään erilaisten maakunnallisten kokeilujen avulla pitkin 80-lukua.

LIPPU 1 /2012 7

Demarinuoret ottivat keskeiseksi vaalitavoitteekseen nuor-ten yhteiskuntatakuun toteuttamisen entistä kattavampana ja toimivampana. Pilvi Torstin mukaan tämä oli luonnollis-ta, onhan SDP ollut aina työn puolue:

- Meidän on saatava kaikki voimavaramme käyttöön ja jokainen suomalainen töihin. Kysymys on siitä, että on inhimillisesti tärkeää saada jokainen nuori töihin, mutta myös siitä, että eläköityvän työvoiman tilalle tarvitaan uusia tekijöitä.

Hallitusohjelmaan SDP:n tavoite nuorten yhteiskuntata-kuusta kirjattiin yhdeksi hallituksen kärkihankkeista. SDP:n näkökulmasta voidaan puhua yhteiskuntatakuu vol. 2.0 versiosta. Punaisena lankana uudistuksessa toimii se, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja opintonsa päättäneelle alle 30-vuotiaalle nuorelle on löydettävä joko työ-, harjoittelu-, kuntoutus, oppisopimus- tai opiskelupaikka viimeistään kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Eri-tyisavustaja Torstin mukaan yhteiskuntatakuuta kehitetään uudenlaisten toimintatapojen avulla:

- Vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten osaa-mista tulee lisätä. Koulutus on näin ollen avainasemas-sa. Yhtä aikaa etsitään keinoja, joiden avulla työnantajia houkutellaan palkkaamaan nuoria ja toisaalta taas edistä-mään työelämää nuoria entistä enemmän houkuttelevaksi. Yhteiskuntatakuun puitteissa nuorille tarvitsee antaa myös valmiuksia yrittäjyyteen.

Torsti korostaa yhteiskuntatakuun merkitystä siinä, että kerrankin on uskallettu rohkeasti luvata jotain:

- Lupaus on rohkea ja aina löytyy niitä, jotka tulevat sanomaan, ettei yhteiskuntatakuu voi olla sataprosenttinen. Olennaista tässä on se, että siihen todella pyritään ja kaikki mahdolliset keinot sekä toimijat ovat mukana. Kyse on yhteiskunnan yhteisvastuusta ja yhteistalkoista.

Suomessa on tällä hetkellä noin 30 000 työtöntä nuorta, uusimpien tilastojen mukaan 17,8 % 15–24-vuotiaista. Se on todella paljon, sillä se vastaa pienen suomalaisen kaupun-gin asukasmäärää. Vaikka tilanne Suomessa ei olekaan nuorten kannalta millään tavalla hyvä, olemme kuitenkin huomattavasti paremmassa asemassa kuin monet muut nuoret Euroopassa. Esimerkiksi Espanjassa nuorisotyöttö-myys on yli 40 %. On siis sanomattakin selvää, että Suo-men kaltaiselle nuorten yhteiskuntatakuulle olisi enemmän kuin tarvetta myös muualla Euroopassa. Siihen suuntaan ollaan myös menossa. Euroopan Demarinuorten suoma-lainen puheenjohtaja Kaisa Penny on vetänyt Luxembur-gin työministerin kanssa ryhmää, joka ajaa kärkiteemana yhteiskuntatakuuta EU:n agendalle. Mallina käytetään Suomea, Itävaltaa ja Sveitsiä.

Olemme menossa siis oikeaan suuntaan. Paljon on vielä tehtävää niin työelämässä kuin monella muullakin yh-teiskunnan alueella. Yhteiskuntatakuun toteutuminen on rohkaiseva esimerkki siitä, kuinka yhdessä tehdyllä kovalla työllä voidaan saada aikaan hyviä tuloksia. Nyt on hyvä kääntää katseet kohti tulevaisuutta ja miettiä yhdessä sitä, mitä voimme tehdä vapauden ja tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnassamme. Yksi asia on kuitenkin varmaa: innos-tuneella otteella pääsee pitkälle! LIPPU

Kirjoittaja toimii kansanedustaja Kristiina Salosen avusta-jana.

SUOMESSA ON TÄLLÄ HETKELLÄ NOIN

30 000 TYÖTÖNTÄ NUORTA, UUSIMPIEN

TILASTOJEN MUKAAN 17,8 %

15–24-VUOTIAISTA. SE ON TODELLA PALJON,

SILLÄ SE VASTAA PIENEN SUOMALAISEN

KAUPUNGIN ASUKASMÄÄRÄÄ.

Opiskelijan parempi huominen teh-dään tänään. Muistan ikuisesti, kun kuulin tuon lauseen ensimmäisen kerran. Se herätti minussakin tahdon taistella tuon jalon päämäärän puo-lesta. Elettiin vuotta 2007.

8 LIPPU 1 / 2012

VAIKUTTAMINEN OPISKELIJALIIKKEESSÄ

Olin juuri aloittanut opiskeluni Lappeenrannassa. Vahvasti uusimaalainen nuori sosialidemokraat-ti oli noilla sanoilla koulittu opiskelijaliikkeen palvelukseen. Halu tehdä huomisesta parempi

päivä meille kaikille oli suunnaton. Tuossa lauseessa piilee myös viisaus. Kaikessa toiminnassamme meidän tulisi aina katsoa eteenpäin. Harvoin voimme muuttaa tätä päivää, mutta huomiseen voimme aina vaikuttaa. Kyky katsoa eteenpäin puuttuu yhteiskunnastamme valitettavan usein. Minulla oli ilo ja kunnia palvella opiskelijoita usean vuoden ajan ja tehdä oma panokseni tuon paremman huomisen eteen.

Aina kuulee kysyttävän, mitä se vaikuttaminen oikein on? Vaikuttaminen on ennen kaikkea viestintää, jonka tavoitteena on muuttaa viestin kohteena olevan henkilön tai ihmisryhmän käsityksiä jostakin asiasta tai ilmiöstä. Muuttuneet käsitykset toivottavasti johtavat viestijän tavoit-telemiin muutoksiin. Kaikessa vaikuttamisessa ja edunval-vontatyössä perimmäinen kysymys on yhteistyöstä. Asiat ovat hyvin harvoin mitään one man – showta. Mitä leveäm-mät hartiat, sitä suuremmat kantamukset jaksaa kantaa. Etujärjestöjen tavoite on vaikuttaa poliittiseen päätöksente-koon niin, että heidän ajamansa asiat huomioitaisiin. Tähän pätee sanonta tiheämmällä verkolla on helpompi kalastaa

TEKSTI: Joona Räsänen KUVAT: SYL / SAMOK

LIPPU 1 /2012 9

eli vaikuttamisverkostojen on oltava laajat ja niitä on osat-tava hyödyntää. Pyrkimys päästä win-win – tilanteeseen on kaikkien etu – myös yhteiskunnan.

Konkretisoituna vaikuttaminen tarkoittaa useita lähetet-tyjä sähköposteja, soitettuja puheluita, pidettyjä kokouksia, tapaamisia, kirjoitettuja kannanottoja ja mielipidekirjoituk-sia sekä kaikkea mitä voi keksiä viedäkseen omaa viestiänsä eteenpäin. Tämä kaikki siksi, että pidämme jäsenemme ääntä kuuluvil-la. Jaan teille nyt muutaman keskeisen kokemukseni vaikuttamisesta opiskelija-liikkeen parissa.

Jotkut ehkä muistavat opiskelijaliikkeen viimeisen suurponnistuksen viime keväältä. Korkeakoulu-opiskelijoiden kampanja opintorahan sitomiseksi indeksiin näkyi laajasti eri puolella Suomea ja mediaa. Tämä oli tarkoituskin. Tavoitteena oli yleisen mielipiteen saaminen asian tueksi. Kevään mittaan useilla kymmenillä paikkakunnilla järjestettiin mitä ihmeempiä tempauksia asian tiimoilta. Kampanjaan kuului myös jo vuonna 2007 tehty soittokierros kaikille eduskuntavaaliehdokkaille. Näin saimme heiltä jokaiselta varman kannan indeksiin ja maksuttomaan koulutukseen. Jotta vastausten vaikutus oli mahdollisimman suuri, julkaisimme tulokset tieten-kin internetissä. Samalla keräsimme valokuvia indeksiin

sitomista kannattavista ehdokkaista. Kampanjan tiimoilta kahvitimme kansanedustajat ennen ja jälkeen vaalien, lähetimme valituille edustajille suukkoja ja päivystimme säätytalolla koko hallitusneuvotteluiden ajan. Säätytalolla päivysti myös indeksi-sauna, jossa eräskin puoluesihteeri kävi tekemässä oman imagokampanjansa. Kaikki tämä tehtiin, jotta tavoitteemme indeksi ja maksuton koulutus saisivat niin paljon näkyvyyttä, että niitä ei voinut jättää huomioimatta.

Hallitusohjelmassa näkyykin selkeästi opiskelijoiden ajamat asiat. Näitä olivat indeksin ja maksuttoman kou-lutuksen lisäksi myös liuta koulutus- ja sosiaalipoliittisia kirjauksia. Tämän tuloksen mahdollistivat sadat tapaamiset ja lounaat eri intressiryhmien, niin päättäjien kuin valmiste-lijoiden, tapaamiset ympäri Suomen. Indeksin kirjaamisesta hallitusohjelmaan en niinkään jaa kiitosta sosialidemokraa-teille vaan vasemmistolle ja vihreille. Toivottavasti sosiali-demokraatit ainakin pitävät hallitusohjelman kirjauksesta kiinni.

Viime vuoden viimeinen ponnistus liittyi valtion budjet-tiin. Korkeakouluopiskelijoilla oli kunnianhimoinen tavoite saada ateriatukeen 15 sentin korotus, mikä tarkoittaisi valtiolle lisämenoa 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä siksi, että aterian enimmäishintaa tullaan tänä vuonna nostamaan. Tässä taloudellisessa tilanteessa menojen

kasvattaminen on haastavaa. Tiesimme poliittisen tilanteen perusteella, että lisäjakovaraa hallituksen esityksen päälle oli tulossa 10-40 miljoonaa. Yhteistyössä SDP:n ja Kokoo-muksen kanssa saimme ateriatukeen 7 sentin korotuksen jokaista ateriaa kohden. Samalla saimme talousarvioon tarvittavat määrärahat erään terveydenhuoltopilotin laa-

jentamiseen.Nämäkään saavutukset eivät

olisi onnistuneet ilman aktii-vista jäsenistöä. Suurin kunnia kuuluu niille opiskelija- ja ylioppilaskunta aktiiveille, jotka ilman palkkioita ja korvauksia hyvää hyvyyttään tekevät päi-vittäin töitä opiskelijan parem-man huomisen eteen. Hyvän etujärjestön tunnistaa myös siitä, että se pystyy tarjoamaan jäsenilleen elämyksiä, iloa, yhdessä tekemistä ja onnistu-misia. Näin sen vaikuttamistoi-mintakaan ei ole väkinäistä.

Uskon todella, että parempi huominen on saavutettavissa. Se vaatii meiltä kaikilta pal-jon, isoja ja pieniä tekoja. Toivottavasti siinä huomisessa on vahva sosialidemokratian kädenjälki, kuten näissäkin kam-panjoissa on ollut. Kiitokset kuuluvat myös nuorisoliitto-jemme toimijoille, erityisesti, Timolle ja Saritalle, jotka ovat olleet korvaamaton apu koko opiskelijaliikkeelle. LIPPU

KAIKKI TÄMÄ TEHTIIN, JOTTA TAVOITTEEMME INDEKSI JA MAKSUTON

KOULUTUS SAISIVAT NIIN PALJON NÄKYVYYTTÄ, ETTÄ NIITÄ EI VOINUT

JÄTTÄÄ HUOMIOIMATTA.

VALTAKUNNALLISET OPISKELIJAJÄRJESTÖT

Ammattiin opiskelevien kattojärjestöjä ovat Ammattiin

Opiskelevat - SAKKI ry ja Suomen Opiskelija-Allianssi ry –

OSKU.

Lukiolaiset voivat liittyä Suomen Lukiolaisten Liittoon tai

Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS:ään.

Ammattikorkeakoulujen edunvalvontaa hoitaa Suomen

ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry ja

yliopistoissa opiskelevien etuja valvoo ylioppilaskuntien

yhteisjärjestö Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry.

Poliittiset opiskelijajärjestöt toimivat valtakunnallisesti. So-

sialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry. vaikuttaa korkea-

koulupolitiikkaan.

10 LIPPU 1 / 2012

DEMARIT VAIKUTTAVATTEKSTI: Kati Kokkonen GRAFIIKKA: Olli Urpela

Otetaan juna ulos pääkaupungista ja matkataan sillä Ouluun. Pitkät matkat ovat haasteena niin puolueen piirin toiminnanjohtajalle kuin Demarinuorten piirityöntekijälle. Pohjoisessa niihin on kuitenkin totuttu. Lopputuloksia pal-kattujen henkilöiden ja vapaaehtoisten toiminnasta näkee vaalien alla, kun aamulla kampanjoimaan mennessä torilla on jo teltta pystyssä ja hernekeitto valmiina. Taustalla olevat työmyyrät mahdollistavat sen, että puolueemme ko-neiston rakenteet ovat kunnossa. Itse politiikan ja liikkeen tekevät kaikki ihmiset.

SDP:llä on pitkä historia vaikuttaja-na ja kansanliikkeenä. Julkisuudessa nähdään useimmiten eturivin poliitik-komme, mutta keitä taustalla oikein työskentelee?

Aloitamme tutkimusmatkamme rakennuksesta, jota eräs rockyhtye luuli museoksi. Vuonna 1936 valmistuneessa eduskuntatalossa ja viereisessä Pikkuparlamentissa työs-kentelee 200 kansanedustajan lisäksi noin 800 muuta hen-kilöä. Ovella vastassa ovat vahtimestarit, jotka päästävät vierailemaan vain mikäli nimesi löytyy listasta. Täysistunto-ja on tervetullut katsomaan kuka tahansa ilman ennakkoon ilmoittautumista.

1

Vaikuttaminen puolueessa ei rajoitu ainoastaan näi-den rakenteiden sisään. Demarivaikuttajia työskentelee niin ammattiliitoissa kuin kansalaisjärjestöissä. Keväällä käydään edustajistovaalit kahdessa maamme suurimmassa ammattiliitossa. Metalliliiton ja JHL:n ehdokkaana on paljon demareita. He haluavat vaikuttaa liittojensa, ja tätä kautta työpaikkojensa, päätöksentekoon arvojemme pohjalta.

2

7

8

Sosialidemokraattista vaikutta-mista voi tehdä huomaamattakin monessa paikkaa, kuten vaikkapa omassa oppilaitoksessa. Maksuton koulutus on yksi kulmakivistämme ja sitä voit ajaa paikallisesti. SDP on todellinen kansanliike.

EX T RA

Eduskuntatalo

Pikkuparlamentti

Oulu

MetallitaloJOA

NN

A M

OO

RE

/ E

DU

SKU

NTA

PE

RTT

I NIS

ON

EN

/ E

DU

SKU

NTA

LIPPU 1 /2012 11

Jatkamme matkaa eduskunnasta kohti kolmikkoa: valtio, kirkko ja sivistys. Täältä löytyy Valtioneuvoston linna, jossa valtio-varainministeri Jutta Urpilaisen työhuone sijaitsee. Urpilaisella on työssään apuna muun muassa valtiosihteeri ja neljä eri-tyisavustajaa vastuualueinaan niin talous, lehdistö kuin kansainvälinen politiikka. Jokaiselta ministeriltä löytyy ainakin yksi erityisavustaja, jonka puolueen johto on nimittänyt ministerin pestin ajaksi. Toki jokaisesta ministeriöstä löytyy vakituiset virkamiehet ja sihteerit, mutta valtiosih-teerit ja erityisavustajat työskentelevät ministerin palveluksen ajan.

Avustajien lisäksi eduskuntaryhmämme tukena työs-kentelee ryhmäkanslia. Tämän vuoden alusta SD-ryhmä teki historiaa aloittamalla ryhmäkansliamalli-kokeilun. Tämän myötä vuosia käytössä olleeseen alle 10-hengen ryhmäkansliatoimistoon siirtyi noin puolet avustajista. Ko-keilulla selvitetään, kumpi toimintamalli toimii paremmin kansanedustajien tukena: henkilökohtaiset avustajat vai ryhmäkanslia, jossa jokaisella on yhden kansanedustajan sijaa vastuu esimerkiksi tietyn sektorin asiantuntijana tai sihteerinä.

Toiselta puolelta, Hakaniemestä, löytyy SDP:n pitkäaikai-nen puoluetoimisto. Tässä samassa rakennuksessa sijaitsee myös Demarinuorten, Demariopiskelijoiden ja Naisliiton toimistot. Puoluetoimisto on paikka, jossa valmistellaan puolueen järjestötyötä ja ydintoimintaa aina vaalien alla. Toimistolla on tällä kertaa kokoontumassa yksi puolueen työryhmistä. Ryhmiä vetävät puolueen avainhenkilöt, mut-ta asiantuntijat on valittu tarkkaan eri sektoreilta. Lähes kaikki työskentelevät päivätyönään muualla kuin suoranai-sesti puolueessa.

4

5

6

Nais-, nuoriso- ja opiskelijaliitto sekä varhaisnuorten järjestö Nuoret Kotkat ovat puolueen sisarjärjestöjä. Nais-, nuoriso- ja opiskelijaliitto toi-mivat myös samassa rakennuksessa kuin puoluetoimisto.

Sisarjärjestöjen edustajat voivat olla läsnä ja käyttää puheenvuoroja puoluekokouksessa ja puoluevaltuus-ton kokouksessa.

3

Tällä kertaa meitä on vastassa kansan-edustajan avustaja. Melkein jokaisella kansanedustajalla on avustajansa. Stereo-tyyppisin mielikuva on, että avustaja on ”27-vuotias juuri valmistunut valtio-opin opiskelija”. Kyllä heitäkin löytyy, mutta ikäjakauma on laaja ja taustat hyvin erilaisia.

Kansanedustajan avustaja avustaa kansanedus-tajaa valtiopäivätehtävissä.

Avustajien työnkuva vaihtelee edustajakohtai-sesti. Yleisimpiä työtehtäviä ovat muun muassa kalenterin ylläpito, tapaamisten järjestäminen ja tausta-aineistojen laadinta. Lähes poikkeuksetta edustajalla on yksi avustaja. Avustajat työskente-levät joko eduskunnassa tai edustajan vaalipiiris-sä.

EX T RA

EX T RA

Avustajan huone

Ryhmäkanslia

Valtioneuvoston linna

Puoluetoimisto

SIM

O R

ISTA

/ E

DU

SKU

NTA

12 LIPPU 1 / 2012

STEREOTYPIAT OVAT EDELLEEN LÄSNÄ POLITIIKASSA

”Sun ei pitäis käyttää jakkua tai kir-joittaa niin paljon asiaa sun blogiin. Nuoren pitäis katos näyttää nuorelta ja kuulostaa kans”, kaikuu hyvässä hengessä annettu kritiikki korvilleni. Näinkö on? Jakku ja painavat asiat pahvilaatikkoon varaston pimeään nurkkaan ja huppari niskaan slangi-sanoilla höystettynä? Mutta hetkinen, enhän minä lähtenyt tähän leikkiin keräämään nuorisosympatiaa itseäni vanhemmilta vaan puhumaan asiaa ja muuttamaan maailmaa.

TEKSTI: Sanna Marin

LIPPU 1 /2012 13

Politiikan tutkija Erkka Railo kuvaa väitöskirjas-saan ”Henkilökohtainen on poliittista. Neuvot-telu politiikan sukupuolittuneesta työnjaosta Annan julkaisemissa poliitikkojen henkilökuvissa

vuosina 1975−2005” eri sukupuoliin liittyviä odotuksia ja asenteita. Tutkimuksessaan Railo tarkastelee Anna-lehden tekemien henkilökuvien eroja nais- ja miespoliitikkojen vä-lillä 30 vuoden aikajaksolla. Tutkimuksen johtopäätös on, että näissä neuvotellaan siitä, millaista politiikkaa miehet ja naiset voivat tehdä ja keillä on oikeus toimia politiikassa.

Haastattelut välittävät kuvaa erilaisista jaoista suku-puolten välillä yksityisen ja julkisen elämän suhteen. Naispoliitikot kuvataan arjen asiantuntijoina ja henkilöku-via kirjoitetaan yksityiselämän ja ihmissuhteiden näkökul-masta. Miespoliitikkojen henkilöhaastatteluissa korostuu asiantuntemus sekä yhteisten asioiden hoito ja yksityiselä-

mää käsitellään lähinnä heidän puolisoidensa kautta. Jako miesten ja naisten välillä näkyy myös politiikan sisältöalu-eilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto sekä opetus-, ympäristö- ja kulttuuripolitiikka nähdään erityisinä naisille sopivina toiminnan kenttinä. Sukupuolittunut yhteiskunnal-linen jakolinja onkin siirtynyt osaltaan politiikan ja yksityis-elämän väliltä politiikan sisälle.

Tunnistan jaon sukupuolittuneista politiikan toiminta-sektoreista omista kokemuksistani. ”Sua varmaan kiinnos-taisi mennä puoluekokouksessa tuohon sosiaali- ja ter-veysasioita käsittelevään jaostoon”, kuulin useita kertoja, kun Pirkanmaalla päätettiin puoluekokousdelegaatiomme edustuksista eri työryhmiin vuonna 2010. Kannustukset tiettyjen politiikanlohkojen suuntaan viestivät edelleen voimissaan olevasta roolijaosta yhteiskunnallisella kentällä.

Sukupuolittuneen politiikan haaste ei omalla kohdallani ole niinkään kanssaihmisten arviot poliittisesta roolistani, vaan kokemani vapauden puute reagoida sukupuoleeni liittyviin odotuksiin. Etenkin toisten naisten edessä koen vaikeaksi ilmaista, etteivät politiikan sisältökysymysten pri-oriteettini liity ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspolitiikkaan, vanhustenhuoltoon tai muihin hoivakeskeisiin sektoreihin. Pelkään leimaa kylmästä ja kovasta naisesta.

Politiikan jakolinjat eivät ole vain sukupuoli- vaan myös sukupolvisidonnaisia. Politiikassa mukana olevaa nuorta, joka käyttäytyy rempseästi ja puhuu värikkäästi, pidetään helposti aidompana ihmisenä kuin nuorta, joka keskittyy sisällöllisesti ja kielellisesti politiikan asiakysymyksiin. Toi-saalta ”aito” nuori voi kohdata muita haasteita politiikassa uskottavuuden jäädessä nuorisoleiman taakse. Sukupol-visidonnaiset rooliodotukset koskettavat todennäköisesti myös muita ikäryhmiä kuin alle 30-vuotiaita. Olisikin mielenkiintoista kuulla esimerkiksi eläkeikäisten politiikan aktiivitoimijoiden kokemuksia heihin kohdistuvista odotuk-sista.

Stereotypiat ovat edelleen politiikassa vahvasti läsnä, vaikka edistystäkin on tapahtunut. Onko politiikassa tilaa ei-pullantuoksuiselle naiselle tai asiakeskeiselle nuorelle?LIPPU

LIPPU FAKTA

- Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tuli voimaan vuonna 1906- Vaalioikeuden suomalaiset naiset saivat toisena maailmassa- Nykyisistä kansanedustajista lähes puolet ovat naisia- SDP:n eduskuntaryhmän kansanedustajista 64 % on naisia

PRESIDENTINVAALEISSA NUORISOVAALIT

Nuorisovaalien toisen kierroksen äänestys järjestettiin oppilaitok-sissa uurnavaalina; Kokonaisuudessaan nuorisovaaleihin osallistui lähes 650 yläkoulua, lukiota ja toisen asteen ammatillista oppilai-tosta. Nuorisovaaleissa äänestivät näiden oppilaitosten oppilaat, joilla ei vielä ole äänioikeutta. Nuorisovaalien toisella kierroksella annettiin 48 555 hyväksyttyä ääntä. Valtakunnalliset nuorisovaalit järjestää Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry.

Nuorisovaalit ovat osa koulujen demokratiakasvatusta, ja niissä opetellaan, miten vaalit ja demokratia toimivat sekä miten ää-nestäminen tapahtuu. Allianssi kannustaa kouluja käsittelemään vaaleja, vaaliteemoja ja seuraamaan ehdokkaita sekä innostaa aktiivisuuteen myös niitä nuoria, joilla ei vielä ole äänioikeutta. Presidentinvaalien yhteydessä nuorisovaaleja kokeiltiin nyt ensim-mäistä kertaa.

Lähde: Allianssi

SUKUPUOLITTUNUT YHTEISKUNNALLINEN JAKOLINJA ON

SIIRTYNYT OSALTAAN POLITIIKAN JA YKSITYISELÄMÄN VÄLILTÄ

POLITIIKAN SISÄLLE.

YK:N ILMASTONEUVOTTELUT JA OIKEUDENMUKAISUUS - MITÄ DURBANIN KOKOUKSESSA SAATIIN AIKAISEKSI?TEKSTI: SAMULI SINISALO KUVAT: DEVIN ALTOBELLO

LIPPU 1 /2012 15

tietyt teollistuneet maat ovat USA:n johdolla pyrkineet uudelleentulkitsemaan, uudelleenkirjoittamaan sekä peräti hankkiutumaan eroon yhteisistä mutta eriytetyistä velvolli-suuksista ja historiallisesta vastuusta. Tämä ei ole oikeu-denmukaista.

USA ei koskaan ratifioinut Kioton sopimusta. He eivät siis ole toteuttaneet edes niitä päästövähennyksiä, joita he 90-luvulla lupailivat. Sen vuoksi neuvotteluja on käyty kahdella raiteella. Toisella pyritään saamaan Kioton sopi-mukselle jatkoa ja toisella taas pyritään Balin tiekarttaan pohjautuen neuvottelemaan rinnakkaista sopimusta, joka sitoisi myös Yhdysvaltoja.

Balin tiekartasta sovittiin vuonna 2007 ja sen pohjalta oli tarkoitus saada sopimus Kööpenhaminassa 2009. Toisin kävi ja neuvottelut jatkuvat edelleen. Kioton sopimuksen suhteen taas Durbanin kokouksen alla Kanada, Venäjä ja paradoksaalisesti myös Japani ilmoittivat, etteivät he osal-listu Kioton sopimuksen mahdolliselle jatkokaudelle.

MITÄ DURBANIN TULOS TARKOITTAA?

Näiden jännitteiden keskeltä siis saatiin Durbanin tulos: Kioton sopimuksen poliittinen jatko sekä uusi tiekart-ta - Durbanin mandaatti. Tämäkin on katastrofi, mutta ei täydellinen, sillä YK ei menettänyt kasvojaan. Se säilyy foo-rumina jossa ilmastopolitiikasta jatkossakin neuvotellaan.

Silti Kioto -päätös on katastrofi, koska siltä puuttuu lain voima ja ilmoitetut päästövähennystavoitteet johtavat toteutuessaankin noin neljän asteen lämpiämiseen. Taso, jonka ympäristö kestää, on kaksi astetta.

Durbanin mandaatti on katastrofi, koska siinä ei yhteisiä mutta eriytettyjä velvollisuuksia tai historiallista vastuuta mainita lainkaan. Ensi vuonna Qatarissa se lopullisesti kor-vaa Balin tiekartan, joka olisi ohjannut maita kunnianhimoi-sempaan ja oikeudenmukaisempaan sopimukseen.

Durbanin sopimusen pohjalta on mah-dollista neuvotella laaja ja kattava sopimus ympäristön hyväksi. Esimerkiksi Kiina on ilmoittanut olevansa valmis ottamaan lainvoimaisia päästövähennystavoitteita vuodesta 2020 alkaen. Heidän kohdallaan kehitysmaa-asema onkin pian päivitettä-vä - harvalla kehitysmaalla kun on omaa avaruusohjelmaa.

Päästövähennysvelvoitteet sopivat ke-hittyneempien kehitysmaiden kuten Kiinan, Intian ja Brasilian kohdalle. Vähemmän kehittyneiden maiden kuten Botswanan, Bolivian tai Sudanin kohdalla näin ei ole. Durbanin mandaatti on hyvin heikko oikeu-denmukaisuuden turvaamiseksi tulevissa

ilmastoneuvotteluissa. Tämä on vaarallista, sillä oikeu-denmukaisuuden puuttuessa kaikkein köyhimmiltä mailta kehityksen tikapuut potkaistaan ulottumattomiin. Tällöin heidät on tulevaisuudessa on tuomittu kurjuuteen - saatiin ilmastoa kuriin tai ei. LIPPU

Kirjoitaja Samuli Sinisalo on Tampereelta kotoisin ja opiskelee politiikkaa, ympäristöpolitiikkaa sekä taloutta Yhdysvalloissa College of the Atlanticin yliopistossa. Hän on seurannut YK:n ilmastoneuvotteluja vuodesta 2009 alkaen. SDP:ssä hän on työskennellyt mm. puoluetoimiston kam-panjakeskuksessa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sekä Eero Heinäluoman avustajana eduskunnassa.

Jälleen viime joulukuussa yli 190 valtiota kokoontuivat puimaan maailmanlaajuista ratkaisua ilmastonmuutokselle. Kyseessä oli COP17, eli seitsemästoista YK:n ilmaston puitesopimuksen osapuolikokous. Näiden kokousten tarkoituksena on hillitä ihmisten aiheuttamaa ilmastonmuutosta ja rajoittaa ilmaston lämpeneminen tasolle, jonka ympäristö kestää.

Kuten Suomenkin mediasta on käynyt ilmi, oli Durbanissa täydellinen katastrofi lähellä. Siltä vältyttiin vain vaivoin neuvottelujen venyt-tyä suunnitellun takarajan yli vuorokaudella.

Lopputuloksena oli poliittinen julistus Kioton sopimuksen jatkamisesta sekä Durbanin tiekartta, jonka ohjaamana tu-lisi uusi kattavampi ympäristösopimus neuvotella vuoteen 2015 mennessä.

MISTÄ ILMASTONEUVOTTELUISSA ON KYSE?

Ilmastoneuvotteluissa on kaksi voimaa pelissä. Toisaal-ta ympäristön puolesta päästöjä tulisi leikata rajusti ja nopeasti. Toisaalta kehitysmaille tulee turvata mahdolli-suus kehitykseen ja teollistumiseen - ja ainakin toistaiseksi kasvava talous tarkoittaa myös kasvavaa hiilijalanjälkeä. Tuhannen taalan kysymys on, miten il-mastonmuutosta voitaisiin hillitä niin, että talouskasvu ei kärsisi ja kehitysmailla olisi oikeus kehittyä samalle tasolle länsimai-den kanssa?

Kun YK:n ilmastonmuutoksen puiteso-pimus vuonna 1992 neuvoteltiin, kirjat-tiin siihen, että maailman valtioilla ovat ”yhteiset mutta eriytetyt velvollisuudet ja kyvyt” torjua ilmastonmuutosta. Tällä haluttiin varmistaa oikeudenmukaisuuden toteutuminen ilmastonmuutoksen vastai-sessa taistelussa.

Tähän asti oikeudenmukaisuutta on tulkittu siten, että teollistuneilla mail-la, kuten EU-mailla, USA:lla, Kanadalla, Australialla ja Japanilla, on velvoite vähentää päästöjään sekä auttaa kehittyviä maita pääsemään ympäristöystäväl-lisemmälle kasvu-uralle ja sopeutumaan ilmastonmuutok-sen aiheuttamiin ongelmiin. Oikeudenmukaista on myös se, että teollistuneet maat ovat kunnioittaneet historiallista vastuutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamisessa: hiilidiok-sidia on länsimaista kertynyt ilmakehään reilusti yli sadan vuoden ajan, kun kehistymaista on päästöjä tullut vasta parikymmentä vuotta ja edelleenkin hyvin pienessä mitta-kaavassa.

NEUVOTTELUJEN HISTORIAA

Vielä 1990-luvulla neuvotteluja käytiin paremmassa hen-gessä, ja tuloksiakin saatiin aikaiseksi. Kioton sopimus on näistä suurin saavutus. Kuitenkin viime vuosien aikana

DURBANIN MANDAATTI ON HYVIN HEIKKO

OIKEUDENMUKAISUUDEN TURVAAMISEKSI TULEVISSA ILMASTONEUVOTTELUISSA.

TÄMÄ ON VAARALLISTA, SILLÄ OIKEUDENMUKAISUUDEN

PUUTTUESSA KAIKKEIN KÖYHIMMILTÄ MAILTA

KEHITYKSEN TIKAPUUT POTKAISTAAN

ULOTTUMATTOMIIN.

16 LIPPU 1 / 2012

UUDET TUULET VARSINAIS-SUOMESTA

Odotukset ovat korkealla, kun Sosialidemokraattisen puolueen piirin puheenjohtajaksi nousi nuori demari. Juuso Alatalo, 29, valittiin Varsinais-Suomen Sosialidemokraattien puheenjohtajaksi viime syksynä. Nyt on aika lunastaa lupauksia ja olla luottamuksen arvoinen.

Varsinais-Suomessa toteutetaan Alatalon johdolla sitä, mistä koko Sosialidemokraattisessa puolueessa puhutaan. Tarkoituksena on lisätä näkyvyyttä ja päivittää toimintata-poja. Näille ajatuksille rakentui Alatalon kampanja, kun

kilpailtiin paikasta SDP:n piirin puheenjohtajana.- Tavoitteenamme on nostaa piirin profiilia. Se

tarkoittaa sitä, että ollaan enemmän esillä julkisessa keskustelussa. Samalla piirin sisäisiä toimintatapoja

kehitetään vastaamaan nykypäivän tarpeita, Alatalo selventää.

Vanhoja perinteitä ei Varsinais-Suomessa unohdeta, sillä niille piirin toiminta rakentuu.

On kuitenkin aika raikastaa niitä toimintata-poja, joita on tehty pitkään samalla tavalla.

Käytännössä tämä on mahdollista toteuttaa aluksi pienillä asioilla. Piirikokous järjeste-

tään keväällä ensimmäistä kertaa uudella konseptilla, jota on suunniteltu huolella.

- Näkisin ensimmäisenä askeleena puolueen kannatuksen nostamiseen sen, että piirien tasolla uudistutaan ja hyviä ideoita jaetaan toisille piireille. On menty hyvään suuntaan kulunei-den vuosien aikana, mutta totta kai on paljon tehtävää ja se ei saa pysähtyä missään kohtaa. Uusia ideoita tarvi-taan ja myös Demarinuorten puolelta, toivoo Alatalo.

Vuorovaikutus paikallisten dema-rinuorten ja puolueen välillä on ollut

Varsinais-Suomessa toimivaa. Kuten muuallakin, on piirihallituksessa seuraa-

jajäsen ja nuoria on valittu myös varsinai-siksi jäseniksi. Alatalo haluaisi kuitenkin

viedä yhteistyötä pidemmälle:- Vastakkainasettelulle ei ole tarvetta,

vaan tehdään toisiamme tukien asioita. Olemme kuitenkin saman aatteen katon alla

ollaan ja samaa venettä soudetaan. Voisin pu-heenjohtajana käydä hyvinkin aktiivista keskus-

telua siitä, mitä nuorisopiiri toivoo toiminnalta ja esimerkiksi koulutustilaisuuksilta.

Toiminta ja tulevaisuus Varsinais-Suomessa kuulostaa hyvältä. Nuoret demarit ovat pääseet todellisiin vaikuttamisen paikkoihin. Alatalon ta-pauksessa tarvittiin muun muassa pienen paikka-

TEKSTI: Elisa Selinummi

LIPPU 1 /2012 17

kunnan puolueosasto, joka kaipasi uutta puheenjohtajaa. Ehdokkuudet eri vaaleissa sekä aktiivinen ja luotettava toiminta tuottivat tulosta.

Kun Alatalolta kysyy, miten se on mahdollista, hän kehot-taa haastamaan nykyiset toimijat mutta samalla rakente-maan siltoja ja toimimaan järkevästi.

- Puolue ei uusiudu sillä, että pidetään jäääräpäisesti kiinni luottamustoimista ja saavutetuista asemista, vaan antamalla nuorille vastuuta. Samaan aikaan heitä on jaet-tava kokemuksia ja tuettava heitä tehtävässä. On kuitenkin muistettava tarkasti, että saavutettua tehtävää on kunnioi-tettava ja se tulee hoitaa huolella. Yhdistetään kokeneiden tovereiden osaaminen, mutta saadaan päivitettyjä ja uusia ideoita ja ajatuksia siitä, mitä SDP on vaikka 30 vuoden päästä.

Seuraava näytönpaikka sukupolvien väliselle yhteistyöl-le on syksyn kuntavaalit. Ne tulevat nopeasti, sillä välissä ehtii olla niin Demarinuorten liittokokous kuin SDP:n puo-luekokous. Nuorten tulee aktivoitua ja lähteä ehdokkaiksi kaikissa kunnissa.

- Se on tapa, jolla aitoa vuorovaikutusta voidaan ylläpi-tää myös kunnallispolitiikassa. Nuorten täytyy tulla aidosti esiin ja tuoda mukaan omat ajatuksensa siitä, mitä halua-vat politiikalla edistää, Alatalo kannustaa.

Hän ja monet muut ovat valmiita tukemaan nuoria eh-dokkuudessa. Omasta kokemuksestaan Alatalo tietää, että kuntalaiset kuuntelevat nuorta ehdokasta jo ensimmäisissä vaaleissa, mikäli asioihin perehtyy ja on aktiivinen. Pelkkä nuoruus ei riitä, vaan vaaliteemat on mietittävä. LIPPU

KUKA JUUSO?

- Syntynyt Raisiossa vuonna 1982, Mynämäkeläistynyt 1996- Aloittanut politiikan yläasteella valtakunnallisessa nuorisoparla-mentissa - Toiminut puolueosastossa ja Demarinuorissa - Työskentelee SDP:n eduskuntaryhmässä ryhmäavustajana-Ihanneyhteiskunta on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja solidaari-nen

Kotisivut: www.juusoalatalo.com

VARSINAIS-SUOMESSA TOTEUTETAAN ALATALON

JOHDOLLA SITÄ, MISTÄ KOKO SOSIALIDEMOKRAATTISESSA

PUOLUEESSA PUHUTAAN.

EI KUULOSTA KOVIN VALLANMAKUISELTA Eskon perässä eduskuntatalon jo ennestään tuttuja por-

taita astelee Matti Meikäläinen. Matilla on pitkä kokemus eri järjestöissä toimimisesta ja hän on toiminut aktiivisesti puolueessa yli kymmenen vuotta. Matti on myös ollut työssä, jossa on pitänyt neuvotella asioista, olla ihmisten kanssa tekemisissä ja vaikuttaa mielipiteisiin.

Hallitusneuvotteluiden aikaan Matti tapaa eri järjestöjen edustajia ja saa informaatiota erilaisista ajankohtaisista asioista. Matti tuntee hyvin puolueensa hallitusneuvotteli-jat ja olemalla itse aktiivinen, hän saa jatkuvasti tietoa siitä, mitä neuvotteluissa tapahtuu. Erään itselle tärkeän asian kohdalla Matti on yhteydessä puolueen puheenjohtajaan, koska asia on kuulemma tulossa hallitusneuvotteluiden johtoryhmän pöydälle. Hallitusohjelmasta Matti huomaa, että hän on pystynyt vaikuttamaan kirjauksen sanamuo-toon ja sitä kautta koko asiaan erittäin paljon.

Eduskunnassa Matilla on muutamia tärkeitä asioita, joihin hän vaikuttaa jo niiden valmisteluvaiheessa. Matti on yhteydessä ministeriöiden virkamiehiin ja hankkii tietoa esimerkiksi tuntemiltaan etujärjestöihmisiltä. Matti on myös yhteyksissä lukuisiin ihmisiin, jotka pystyvät asiaan vaikuttamaan. Valiokunnissa Matti tuo mielipiteensä esiin ja vie asioita eteenpäin. Matti on myös oivaltanut, että vaikka eri tahojen kannat ovat jo tiedossa, eduskunnan

suuressa salissa on tärkeää tuoda mielipiteitä esiin, koska silloin ne välittyvät koko kansalle.

Tässä kaksi kovin erilaista tarinaa siitä, miltä ensimmäisen kauden kansanedustajasta voi uusi työ tuntua. Molempien tarinoiden päähenkilöt ovat kuvitteellisia, mutta heidän kokemat tuntemukset ovat kooste oikeiden kansanedustajien todellisista

tuntemuksista. Mediaani löytynee luonnollisestijostain välimaastosta.

SIISPÄ KYSYMYKSEEN, ONKO YKSIT-TÄISELLÄ KANSANEDUSTAJALLA VAL-TAA, OIKEA VASTAUS ON KYLLÄ JA EI

Johtopäätöksenä voisin sanoa,

että mielestäni yksittäisellä kansanedustajja on valtaa, mutta sen määrä on itsestä kiinni. Vai-kuttamistyön on kohdistuttava asioiden valmisteluvaiheeseen. On tunnettava ihmisiä ja vaiku-tettava verkostojen kautta. Se vaatii paljon työtä; eduskunnan suuressa salissa nähty työ on

murto osa kokonaistyöstä. Itse asiassa vaikutusvaltaisilla poliiti-

koilla työ valiokunnassakin on pieni osa sitä työtä, jolla on todellista merki-tystä asioiden sisältöön. LIPPU

Antti Lindtman, ensimmäisen kau-

den kansanedustaja siltä väliltä

18 LIPPU 1 / 2012

ONKO KANSANEDUSTAJALLA VALTAA?

Esko Impivaaralainen astelee ensimmäistä kertaa elämässään eduskuntataloon. Esko on nyt kansanedustaja. Hän on saanut alueeltaan ison äänipotin ja on voimiensa tunnossa – nyt laitetaan maan asiat kuntoon ja lähitien asfaltointiinkin pitäisi rahat saada. Hallitusneuvottelut käynnistyvät ja Esko huomaa, että niitä käydään Säätytalolla eikä Esko tunne oikein ketään heistä, jotka neuvotteluja käyvät. Kahvia kuluu eduskunnan kuppilassa, mutta kukaan ei tule kysymään, mitä mieltä Esko asioista on.

Neuvotteluiden jälkeen eduskuntaan tuodaan 80-sivuinen ohjelma, jos-sa on hyvin tarkasti määritetty linja seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Esko

huomaa, että tässä vaiheessa on liian myö-häistä edes yrittää vaikuttaa suuriin linjoihin, tai pieniin tai ylipäätään yhtään mihinkään. Esko yrittää eduskuntaryhmän kokouksessa kysyä, etteikö edes pientä ja merkityksetöntä kohtaa saisi muutettua? ”Neuvotte-lutulos on kokonaisuus”, ryhmäpu-heenjohtaja muistuttaa.

Valiokuntatyö alkaa, mutta sekään ei Eskosta tunnu kovin helpolta. Hallitukselta tulee omat esityksensä, joihin muutoksien saaminen on lähes mahdotonta. Suuren salin keskustelukin tun-tuu pelkältä teatterilta – mikään ei kuitenkaan muutu, sanoisi siellä mitä tahansa. Eskoa turhauttaa. Vaikuttaminen on vaikeaa ja asiat etenevät hitaas-ti. Kaiken lisäksi, hallitus on päättänyt siirtää valtion viraston toimipisteen pois Eskon kotipaik-kakunnalta ja tuoren kansanedustaja joutuu tulilinjalle maakuntalehdessä. Yht’äkkiä hetki sitten vaalimökillä linjatut kristallinkirkkaat asiat ovatkin äärimmäisen monimutkaisia ja niihin on vaikea vaikuttaa.

ANTIN PALSTA

LIPPU 1 /2012 19

Esko Salminen kuvaa 1990-luvun Suomea Venäjän ja Länsi-Euroopan lehdistön kautta, kysymällä suomalaiseen tapaan: ”Mitä ne meistä ajattelee?”.

Neuvostoliiton romahdettua myös venäläisten Suomi-kuva muuttui. YYA-sopimuksen jouduttua roskakoriin venäläisessä lehdistössä uskallettiin viimein kritisoida Suomen ja Venäjän suhteita

ennenkuulumattomalla tavalla – samoin oli tilanne Suo-messa.

Saksan lehdistön Suomi-kuvaan tiivistyi aiemmin Länsi-Saksan käyttämä termi Finnlandsierung, suomettuminen, jolla tarkoitettiin Urho Kekkosen ajan NL:ää suosivaa po- litiikkaa. Toisaalta DDR:ssä Suomea kuvailtiin ystävällis-

mieliseksi kapitalistimaaksi. 1990-luvun alussa Suomi alkoi Salmisen mukaan erottua yhdistyneen Saksan lehdistössä yhtenä Pohjoismaista, jota verrattiin nyt Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.

Iso-Britannian ja Ranskan lehdistössä Suomi ei ollut en-nen 1990-lukua juuri kiinnittänyt huomiota. Neuvostoliiton romahdettua lehdistö alkoi kuitenkin kirjoittaa Suomesta ”itäisestä varjosta, Moskovan kahleista vapautuneena” maana, joka EU-jäsenyytensä myötä murtautui kansainväli-selle näyttämölle.

Salminen kuvaa erinomaisella tavalla Suomi-kuvan muu-tosta takapajuisesta, Neuvostoliiton varjossa hädin tuskin itsenäisenä sinnittelevästä maasta, kohti kansainvälistyvää eurooppalaista Suomea. ”Suomi-kuva Venäjän ja EU:n lehdistössä 1990-2000” auttaa ymmärtämään sen, miten erilainen Suomi oli vielä parikymmentä vuotta sitten.LIPPU

ESKO SALMINEN: SUOMI-KUVA VENÄJÄN JA EU:N LEHDISTÖSSÄ 1990-2000TEKSTI: Lauri Väänänen

LEFFAVINKKEJÄ

ANNA HYVÄN KIERTÄÄ (PAY FOR IT)

Trevor koululainen saa opettajaltaan tehtäväkseen paran-taa maailmaa. Trevor auttaa koditonta miestä ja pyytää häntä auttamaan kolmea muuta. Alkaa tapahtumien vyyhti, jossa poika joutuu kokemaan epäonnistumisen ja ilon het-kiä. Kaikkein vaikeimmaksi osoittautuu kaikkien läheisim-pien ihmisten auttaminen.

Vuosi: 2000Pääosissa: Haley Joel Osment, Helen Hunt, Kevin Spacey

FORREST GUMP

Elokuvien klassikko, jossa nuorena tyhmänäkin pidetty pikkupoika Forrest tekee lähtemättömän vaikutuksen ihmi-siin. Nuoruuden jalkatuet siivittivät Forrestin juoksemaan joka paikkaan ja tämän ansioista pelaamaan superbowlia. Forrest opettaa Elvikselle kuuluisan lantioliikkeen, taistelee Vietnamin sodassa ja vierailee Valkoisessa talossa. Sodassa kaatuneen ystävälle luvanneena Forrest perustaa katkara-pu -yrityksen, joka tuottaa miljoonia. Nuoruuden rakkau-den Jennyn Forrest saa omakseen vuosien jälkeen.

Vuosi: 1994Pääosissa: Tom Hanks, Robin Wright Penn, Gary Sinise, Mykelti Williamson, Sally Field

NEW YEAR’S EVE

Lukuisilla eturivin nimillä tähditetty romanttinen leffa antaa pahan ennakkoaavistuksen ja ideana on kaikkien tarinoiden yhdistyminen. Lähtökohtaan nähden leffa on katsomisen arvoinen, etenkin jos olet suuri New Yorkin fani. Leffassa sivutaan myös yhteiskunnallisia asioita kuten sotaa, irtisanomisia ja terveydenhuoltoa.

Vuosi: 2011Pääosissa: mm. Halle Berry, Ashton Kutcher, Hilary Swank, Sarah Jessica Parker ja Robert De Niro.

PITÄISI NÄHDÄ LEFFAT

1. Girl with the dragon tattoo2. Härmä3. Leijonakuningas 3D

KULTTUURI

20 LIPPU 1 / 2012

NUORET DEMARIT PRESIDENTTIFOORUMISSA: SYRJÄYTYNEISYYS EI KUULU SUOMALAISEEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTAAN TEKSTI: Kati Oksman KUVA: Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Halosen 19.1 viimeisenä pitämässä presidenttifoorumissa teemana oli nuoret ja tulevaisuus. Stadin Demarinuorten jäsenistä mukana keskustelemassa olivat SAKKI ry:n puheenjohtaja Susanna Haapalaisen lisäksi Demarinuorten puheenjohtaja Timo Kontio ja Kadar Gelle, jotka vaativat kokonaisnäkemystä hyvinvoinnin luomiseen yhteiskunnassamme.

Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu avoimuus ja syrjimättömyys. Kontio ja Gelle toivat puheen-vuoroissaan esiin, että yhteiskunnassamme ilmenevä viha ja negatiivinen ilmapiiri eivät

edesauta suomalaista menestystarinaa. Hyviin asioihin voi

olla tyytyväinen, mutta itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan saa jäädä kellumaan. – Ei mielestäni auta, jos puhumme vaikkapa aina siitä, kuinka hyvin suomalaisilla lukiolaisille menee. Pitäisi mieluummin puhua niistä, joiden tilanteessa on vielä kehitettävää, Kontio sanoo.

Gelle, joka alun perin kotoisin Somaliasta, toteaa, että silloin, kun hänen perheensä pari vuosikymmentä sitten muutti Suomeen, ei ollut kotouttamisohjelmia, mutta meidät otettiin hyvin vastaan suomalaiseen yhteisöön ja autettiin arjen kysymyksissä. – Nykyään on olemassa ko-touttamisohjelmat, mutta maahanmuuttajia ei haluta tänne. Jotta maahanmuuttaja menestyy, hänen olemassaoloaan ja hänen menestymistään pitää haluta”, Gelle toteaa.

Gellen mukaan negatiivinen ilmapiiri ja syrjintä aiheut-tavat helposti maahanmuuttajanuorten keskuudessa masentuneisuutta ja ahdistusta ja on omiaan vahvistamaan identiteettikysymyksiä: Olenko suomalainen, somalialainen, eurooppalainen vai jotain muuta. Kontio ihmettelee puo-lestaan, miksi puhumme aina toisen sukupolven maahan-muuttajista, emme toisen sukupolven suomalaisista?

- Paavo Lipponen on sanonut: ”Pöö, ei ole mitään pelät-tävää”. Lipponen on oikeassa. Vaikeina aikoina suomalais-ten pitää olla rohkeita ja avoimia uusia asioita kohtaan, sillä pelättävää ei ole, Gelle tiivistää. LIPPU

PRESIDENTTIFOORUMIIN OSALLISTUI VAIKUTTAJIA USEISTA ERI NUORISOJÄRJESTÖISTÄ.

Facebookissaperheväkivaltaa vastaan

Osana yhteiskuntavastuutamme olemme tukeneet Ensi- ja turva-

kotien liiton toimintaa vuodesta 2007 lähtien. Tänä vuonna Osuus-

kunnan tuella uudistetaan liiton Facebookissa ylläpitämän netti-

turvakodin toimintaa. Jatkossa nettiturvakodissa päivystää entistä

useammin väkivaltatyön ammattilainen, jolta saa anonyymisti ja

ilman rekisteröitymistä neuvoja

ja apua omaan tai läheisensä

tilanteeseen. Facebookin ja

muun sosiaalisen median roolia

tehostetaan myös perheväki-

valtaa ja auttamisen keinoja

koskevassa tiedonvälityksessä.

www.turvakoti.net

www.tradeka.fi

22 LIPPU 1 /2012

Utrikesminister Erkki Tuomioja ansvarar för utrikes- och säkerhetspolitiken och allmänna frågor som berör utrikes-förvaltningen.

http://www.tuomioja.org/

"INTERNATIONALISM ÄR SÄRSKILT VIKTIGT FÖR

SMÅ LÄNDER VARS EKONOMIER ÄR BEROENDE AV

UTRIKESHANDELN. DE FINLÄNDSKA MEDBORGARNAS

INTERNATIONELLA INFLYTANDE HAR ÖKAT I OCH MED

ATT FRIVILLIGORGANISATIONER, FOLKRÖRELSER OCH

SOCIALA MEDIER HAR BLIVIT ALLT MER BETYDANDE

PÅVERKNINGSKANALER.

VI LEVER I EN VÄRLD DÄR DET INTERNATIONELLA

BEROENDET ÖKAR HELA TIDEN PÅ ALLA OMRÅDEN. INGEN

ENSKILD STAT KAN LÖSGÖRA SIG FRÅN DET, SUPERMAKT

ELLER MIKROSTAT, SPELAR INGEN ROLL.

OCKSÅ HOTEN MOT DEN ÖVERGRIPANDE SÄKERHETEN

KRÄVER OMFATTANDE MULTILATERALT SAMARBETE.

DET FÖRSTÅR VI I FINLAND OCH DÄRFÖR FÖR VI ETT

ÖPPET SAMARBETE I OLIKA ORGANISATIONER OCH

INTERNATIONELLA SAMMANHANG.

"

Finansministeriet (FM) är en del av statsrådet. Ministeriet bereder regeringens ekonomi- och finanspolitik samt statsbudgeten och är sakkunnig i fråga om skattepolitik. Finansministeriet svarar också för beredningen av finans-marknadspolitiken, statens arbetsgivar- och personalpolicy samt för utvecklandet av den offentliga förvaltningen.

www.juttaurpilainen.fi/

UTRIKESMINISTERERKKI TUOMIOJA

FINANSMINISTERJUTTA URPILAINEN

SALO, 23.11.2011

NYHETER 23.12.2011

"- KOMMUNREFORMEN ÄR SPETSPROJEKTET UNDER DENNA

VALPERIOD NÄR DET GÄLLER DEN OFFENTLIGA EKONOMINS

HÅLLBARHET PÅ LÄNGRE SIKT. VI BEHÖVER SMIDIGHET

OCH BEREDSKAP FÖR FÖRÄNDRINGAR ISTÄLLET FÖR DEN

SKRÄMSEL- OCH UPPRORSRETORIK SOM OPPOSITIONEN

UPPBLÅSER.

- BEHOVET AV EN KOMMUNREFORM ÄR OBESTRIDLIG

OM VI VILL TRYGGA HELA FINLANDS OCH FINLÄNDARNAS

VÄLFÄRDSTJÄNSTER. VI BEHÖVER EKONOMISKT HÅLLBARA

OCH ÄVEN I ÖVRIGT STARKA PRIMÄRKOMMUNER SOM

KLARAR ANSVARET FÖR ORDNANDET AV SERVICE. DETTA

ARBETE BORDE REDAN HA INLETTS. BÄTTRE DOCK ATT

AGERA SENT ÄN ALDRIG.”

"

Ku

va:t

Jan

ne

Suh

on

en/v

alti

on

euvo

sto

n k

ansl

ia

SDP:N MINISTERIT 3/3

Utrikesminister 2000-2007, 22.6.2011–Politices doktor, ekonomriksdagsledamot: 1970–1979, 1991–Födelseår och födelseort: 1946 HelsingforsHemort: HelsingforsMaka: Marja-Helena Rajala Språkkunskaper: finska, svenska, engelska, franska, tyska, estniska

finansminister 22.6.2011–Partiordförande, pedagogie magisterRiksdagsledamot 2003–Födelsår och födelseort: 1975, LappoHemort: KarlebyMake: Juha MustonenIntressen: läsning, matlag-ning, motion, musikSpråkkunskaper: finska, svenska, engelska och tyska

LIPPU 1 /2012 23

1. POLITIIKKA

Liittohallituksen tärkein tehtävä on politiikan teke-minen. Olemme poliittinen nuorisojärjestö ja mikäli haluamme antaa itsestämme uskottavan ja elävän kuvan, täytyy poliittisten linjauksien olla jatkuvia,

johdonmukaisia sekä arvoiltaan sosialidemokraattisia. Tärkein henkilö tässä työssä on liiton puheenjohtaja, jonka täysipäivänen työ on politiikan tekeminen.

Poliittiseen vaikuttamiseen liittohallituslaisten täytyy osallistua muutenkin kuin kokouksissa tönöttämällä (kyllä, liittohallitustyöskentely on myös muuta). Hallituksen täytyy kommunikoida kokousten välillä, koska politiikan kuumat perunat ja julkilausumat eivät odottele seuraavaa kokousta. Sähköposti-keskustelu on tärkein väline ja se on kaikkein hedelmällisintä, kun kaikki siihen osallistuvat mutta eivät kuitenkaan runoile toisten sähköposteja tukkoon sivujen mittaisilla lurituksilla.

Liittohallituslaisten olisi hyvä vaikuttaa muissakin järjestöissä ja tuoda omia mielipidekirjoituksiaan, pakinoi-taan, kannanottoja tai vaikka runojaan esille eri medioissa. Toisaalta ”Sosialidemokraattinen runo – julkaisuvapaa heti” ei välttämättä ole kovin mediaseksikästä. Olisi kuitenkin tärkeää, että liiton nimi näkyisi mahdollisimman usein eri medioissa ympäri Suomen. Linjastamme poikkeavia julki-lausumia ei kuitenkaan kannata suoltaa eteenpäin pelkkien mediaosumien toivossa.

2. SOLUTTAUTUMINEN JÄSENISTÖÖN

Liittohallituslaisten tehtäviin kuuluu näkyminen liiton tapahtumissa ja koulutuksissa. Tilanne on arvovallaltaan melkein verrattavissa kansanedustajien jalkautumiseen kansan parissa. On hyvin tärkeää, että liittohallituslaiset tuntevat jäsenistön ja kommunikoivat heidän kanssaan.

Näin jäsenistö voi yrittää vaikuttaa hallituslaisten ajatuksiin ja risut sekä ruusut saa ojentaa ihan kasvotusten ja suo-raan, kun liittohallitus on jonkun asian jälleen ryssinyt.

3. KATSO KOHTA 1.

4. TALOUS- JA HENKILÖSTÖASIAT SEKÄ JAOSTOT

Talousasiat ovat välillä turhauttavia, mutta ilman rahaa mikään ei pyöri. Varsinkin liittohallituksessa aloittavien kannattaa käyttää usein lausahdusta ”Anteeks, mut mä en

nyt ymmärtänyt” ja näin ollen pääs-tään käyttämään vanhaa kunnon rautalankamallia. Rautalankamallia joutuu joskus käyttämään muihinkin asioihin.

Hallitus valitsee hallituskauden alussa työvaliokunnan, johon laite-taan porukan välkyimmät sekä liiton puheenjohtajisto heidän välkkyy-

destään riippumatta. Lisäksi hallitus asettaa tarpeelliset jaostot, joista ollaan ensin hyvin innoissaan, mutta lop-pukaudesta voi kuulla kommentteja ”Mikä ihmeen jaosto, onko sellainenkin olemassa?”

Henkilöstöasiat ovat liittohallituksen sisäisiä, joten se siitä. Sitten näette.

5. KATSO KOHTA KOLME

6. JATKUVA NAURESKELU, VITSAILU, NALJAILU JA SARKASMI

Tämä osuus vie aikaa liittohallituksen työskentelystä yllättävän paljon, joten tähän kannattaa panostaa melkein yhtä paljon kuin osioihin yksi, kolme ja viisi. Kokous ei ole kokous ilman jonkun mollaamista, toisille naljailua ja riehakkaita naurukohtauksia. Opettele siis olemaan sar-kastinen, vitsaileva ja ärsyttävä hihittelijä. Niillä pääsee jo pitkälle. LIPPU

LIITTOHALLITUSTYÖSKENTELYN ABCTEKSTI: Taina Viikari

ABC

Mitä Demarinuorten liittohallitus tekee? Mitkä ovat sen tehtävät? Neljän vuo-den liittohallitustyöskentelyn jälkeen käteen ovat jääneet seuraavat havainnot, joihin kannattaa perehtyä ennen liittohallitukseen pyrkimistä.

DEMARINUORTEN LIITTOKOKOUS 18.-20.5.2012

24 LIPPU 1 /2012

vuosikymmenten aikana vähentynyt merkittävästi. Syitä tähän on monia. Nähdäkseni merkittävimpiä ovat kansa-laisjärjestökentän kehittyminen ja poliittisen keskustelun vieroksunta. Nuoret lähtevät mukaan yhden asian liikkei-siin, kuten ihmisoikeus-, ympäristö- ja harrastejärjestöihin. Tämä on hyvä asia, koska se mahdollistaa yhteiskunnal-lisen keskustelun laajenemisen ja monimuotoistumisen. Järjestötoiminta on hyvä harrastus ja sen myötä kertynyt kaveripiiri usein säilyy koko elämän. 1970-luvun lopulla Suomen nuoriso oli erittäin aktiivisesti mukana yhteiskun-nallisessa keskustelussa. Ehkä jopa liian aktiivisesti. Tämä johti pahaan kärjistymiseen, nuorisojärjestöjen kriiseihin ja

pahaan poliittiseen krapulaan. Kouluissa kiellettiin poliit-tinen toiminta, nuorisojärjestöjen tehtäviä vähennettiin ja nuoriso ajettiin enemmän tai vähemmän marginaaliin. Tämän kriisin hedelmiä korjaamme nyt, kun äänestysak-tiivisuus laskee, yhteiskunnalliset asiat eivät kiinnosta ja eriarvoisuus kansan keskuudessa kasvaa.

Itse lähdin mukaan poliittiseen vaikuttamistyöhön peruskoulun kahdeksannella luokalla. Oppilaskuntatoimin-nassa ja muuten opiskelijoiden etua ajamassa viihdyinkin yli vuosikymmenen. Puoluepoliittiseen toimintaan hyp-päsin vasta 25-vuotiaana, kun olin tehnyt päätöksen siitä, että sosialidemokratia on aatteena sydäntäni lähimpänä. Rauhan, tasa-arvon ja ihmisten välisen kaikenlaisen yhden-vertaisuuden edistämistä olin tehnyt jo aiemmin ja nyt sain laajentaa toimintakenttääni. En silti ole hylännyt kansalais-järjestöjä, joissa toimin jo nuorempana. Puoluepolitiikka ei muuttanut minua, vaan päinvastoin minä olen saanut muo-kata puoluepolitiikkaa. Sen kautta uskon voivani vaikuttaa koko yhteiskuntamme suuntaan. LIPPU

Suomalainen yhteiskunta rakentuu poliittiselle päätöksenteolle. Vaikka järjestelmän peruskivi on asetettu jo toistasataa vuotta sitten, ovat sen periaatteet edelleen ajankohtaisia. Päätöksente-

kijöinä ja vastuunkantajina ovat poliitikot, jotka edustavat kukin jotakin puoluetta. Eduskunnassa tällä hetkellä toimii kahdeksan puoluetta, jotka ovat sinne tulleet valituiksi vii-me kevään eduskuntavaaleissa. SDP on näistä

toiseksi suurin. Eduskuntapuolueiden lisäksi puoluerekisterissä on joukko ryhmiä, jotka edustavat ajatuksia, joille ei ole löytynyt riittävästi kan-natusta kansan riveissä. Puolueet

ovat kansalaisjärjestöjä, joiden sisällä käyty keskustelu ja tehdyt päätökset näkyvät niiden toteutta-massa politiikassa.

Poliittinen toiminta ei kuitenkaan rajoitu puolueisiin. Suomessa toimii

aktiivisesti noin 70 000 kansalais-järjestöä. Niissä on jäseniä yhteensä

15 miljoonaa eli keskimäärin jokainen meistä kuuluu

kolmeen järjestöön. Pe-rustuslakimme antaa

kansalaisille mah-dollisuuden kuulua ja olla kuulumatta mihin tahansa lail-liseen järjestöön. Yhteiskunnan

kehittyessä vanhoja yhdistyksiä

kuolee pois niiden to-teutettua tehtä-vänsä tai tarpeen

poistuttua. Samaan aikaan

kuitenkin syntyy yhä uusia järjestöjä, jotka kokoavat suojiinsa sa-manmielisiä ihmisiä.

Nuorten sitoutumi-nen poliittisiin puo-lueisiin on viimeisten

ÄLÄ VALITA – VAIKUTA!TIMO KONTIO, puheenjohtaja

POLIITTINEN TOIMINTA EI KUITENKAAN RAJOITU

PUOLUEISIIN. SUOMESSA TOIMII AKTIIVISESTI NOIN

70 000 KANSALAISJÄRJESTÖÄ. NIISSÄ ON JÄSENIÄ YHTEENSÄ 15

MILJOONAA ELI KESKIMÄÄRIN JOKAINEN MEISTÄ KUULUU

KOLMEEN JÄRJESTÖÖN.

PJ:N PALSTA

LIPPU 1 /2012 25

IN:

T-paidatT-paidat ovat oikeastaan aina IN niin kesällä kuin talvella, tosin hiukan vähemmän syksyllä. T-paita päällä ei tule kuu-ma ja siksi ei myöskään hikoile kuin sika. Jos silti hikoilee, voi vetäistä talkkia kainaloon.

FarkutFarkkuja voi käyttää niin mies kuin nainen. Ne edustavat todellista pukeutumisen tasa-arvoa, mutta ei ehkä kannata käyttää ihan samanmallisia farkkuja. Farkutkin menevät ihan aina, ja mallit muuttuvat trendien mukaan – paitsi minulla.

LeitLeit ovat Suomessa täysin aliarvostettuja niiden hieno-uteen nähden. Heti tulee kesä ja Havaiji mieleen, kun käyttää leitä. Tosin koska ihmiset katsoisivat kieroon, jos pitäisi leitä muuten vain, kannattaa pitäytyä vappuisessa ja juhannuksisessa lein käytössä.

OUT:

JytkytViime keväänä jytky ja jytkyjen huutelu julkisilla paikoilla herättivät hilpeyttä. Nykyisellään tämä on täysin passé. Ei ole siis jytkyjä luvassa, paitsi jos työntää pinsetit pistorasi-aan, tulee 220 voltin jytky.

VarvassukatVarvassukat ovat loukkaus kaikkea hyvää kohtaan ja siksi niitä ei tulisi kenenkään pitää ikinä missään. Varpaattykkäävät toisista varpaista eikä varpaita saa eristää kan-kaalla. Nyt en edes lähde käsittelemään asian esteettistä puolta.

Inka – pipotNämä eivät nähdäkseni ole toimineet Suomessa oikein ikinä. Nyt ei olla soutelemassa kaislaveneellä Titicaca – järvellä, vaan kokemassa katiskaa Suur–Saimaalla. Vaikka vierasperäiset vaikutteet kulttuurissa voivat olla hyväkin juttu, kuten kahvin ryystäminen tassilta tai useiden banaa-nikuutioiden ahmiminen, tämä kyseinen juttu ei vaan toimi.

TOIMISTOJYYRÄN TYYLITUOMIOISTUIN

KAIKKI ON VÄÄRINPÄIN

Auton ratti on oikealla ja kulkuneuvot kulkevat toisella puolella tietä kuin on aiemmin tottunut. Kävellessäkin on muistettava kävellä vasemmalla puolella, muutoin jää kaikkien alle. Arvatkaa vaan, kuinka monta kertaa olen seisonut väärällä ratikkapysäkillä!

RUOKAKAUPAT

Joka paikassa on ns. supermarketin kokoisia kauppoja, mutta mitään hypermarkettia ei ole ainakaan lähiseudulla. Mikäli haluaa virvoittavia juomia, on katseltava tarkkaan ympärilleen. Osassa ruokakauppoja myydään kaikkia alkoholeja, joissakin näitä aineita ei myydä ollenkaan, vaan on mentävä erillisen kauppaan. Savukkeet on jo piilotettu asiakkaiden näkyviltä.

PARDON?

Kaikilla on oma sävynsä englannin kielessä, mutta kaikkien vaikeinta on ymmärtää aussien puhetta! Pardon ja excuse me ovatkin heidän kanssa jutellessa kovassa käytössä.

SAKOTTAMINEN

Tässä hyvinvointivaltiossa äänestysprosentti on korkea, koska ihmisten on pakko äänestää. Mikäli jättää äänestä-mättä, joutuu maksamaan sakon ja jatkuvasta rikkomuk-sesta voi joutua vankilaan. Päin punaisia ajamisesta saa yli 300 euron sakot ja kadulle sammuminen putkareissun kera kustantaa lähes 500 euroa.

Seuraavassa lehdessä ihmetellään päätoimittajan silmin lisää Australian arkea.

Tässä artikkelissa julkaistavat mielipiteet ja näkemykset eivät edusta liiton tahi minkään muun osapuolen näkemyksiä, vaan ovat anonyymina pysyttelevän kirjoittajan omia käsityksiä maailmanmenosta.

DOWN KUMMALLISUUKSIA

UNDER

26 LIPPU 1 / 2012

PAAVON KAMPANJOINTIA TEKSTI: Stella Qin KUVA: Ismo Kainulainen

Presidentinvaalit ovat aina herättäneet kiinnostusta kansalaisissa ja saaneet ihmiset lähtemään sankoin joukoin niin toreille tapaamaan ehdokkaita, tukijoukkoihin kuin vaaliuurnillekin. Vuosi 2012 ei ollut poikkeus.

Kun tieto Paavo Lipposen ehdokkuudesta tuli jul-ki, alkoi mobilisoituminen ja kampanjan valmis-telu ympäri maata. Aikaa ei ollut tuhlattavaksi, sillä osa kilpakumppaneista oli aloittanut oman

vaalityönsä tukijoineen jo huomattavasti aikaisemmin. Helsingin kansalaisvaltuuskunta, johon itsekin kuuluin, aloitti työnsä vuoden loppupuolella. Valtuuskunta koos-tui vaikuttavasta joukosta Paavon tukijoita lukuisista eri ammattiryhmistä ja yli puoluerajojen. Oli hienoa huomata, miten erilaiset ihmiset olivat valmiita antamaan oman panoksensa yhteisen asian eteen.

Näissäkin vaaleissa myös perinteisellä jalkatyöllä oli suu-ri merkitys. Kampanja ei olisi ollut mitään ilman niitä satoja tunteja vapaaehtoistyötä, jota yhdessä teimme hyytävissä-kin keleissä. En koskaan unohda aamua, jolloin kampesin itseni viideltä ylös jakamaan Uutispäivä Demaria Hakanie-men torille. Aate, tärkeä tavoite ja toverit ympärillä tekevät ihmeitä toivottomimmallekin aamu-uniselle. Muistan useita yksittäisiä kohtaamisia ihmisten kanssa ja sen, kuinka paljon uutta opin itsestäni, muista ja vaalityöstä kentällä kampanjoidessani.

Sosiaalisella medialla oli oma tärkeä roolinsa, joka ko-rostui etenkin vaalien 2. kierroksella. Sen käyttäjäkunta on laajentunut jatkuvasti, eikä kyseessä ole enää vain nuorten kohtaamispaikka. Sinne ladattavaan materiaaliin kaipaisin-kin suurempaa panostusta tulevaisuutta ajatellen.Toivon, että näissä vaaleissa nähty into, tahto ja energia säilyvät ja vähintään kaksinkertaistuvat matkalla kohti syk-syn kunnallisvaaleja – sillä reseptillä voimme vain voittaa.

Kaiken kaikkiaan tulen muistamaan tätä kampanjaa lämmöllä. Kiitos Paavo, että sain olla mukana tekemässä vaalityötä juuri Sinulle! LIPPU

LIPPU 1 /2012 27

Tasaisin väliajoin mediassa on tullut esille itäisen tuntemattoman valtion Valko-Venäjän karmea yhteiskunnallinen tilanne. Diktaattori Alexander Lukashenko ei hevillä luovu vallasta ja lisäksi hänen kerrotaan suunnittelevan dynastiaa pojilleen Viktorille ja Dimitrille Pohjois-Korean malliin.

Valko-Venäjä on ainoa Euroopan maa, joka ei ole saanut jäsenyyttä Euroopan neuvostossa ja jossa kuolemanrangaistus on edelleen käytössä.

Valko-Venäjällä vainotaan poliittisia aktiiveja, jotka tukevat vaihtoehtoja Lukashenkon hallinnolle. Oppo-sition edustajia järjestelmä on kohdellut rankasti: Maassa edelleen aktiivisena toimiva KGB on esimerkiksi kiduttanut vuoden 2006 presidenttiehdokkaita. Protesteja on myös rajoitettu, ja eräänä ratkaisuna aktiivit pitivät halauspro-testeja, koska ääneen protestoiminen aiheuttaa välittömän väkivallan uhkan.

Vuonna 2006 EU antoi Lukashenkolle mahdollisuuden järjestää reilut presidentinvaalit, jotka näyttivät melkein toteutuvankin, kunnes Lukashenko huomasi että on olemassa riski hänen häviölleen. Näin hän petti Euroopan unionille tehdyt lupaukset mahdollisesta demokratiasta ja samalla piti kiinni omasta vallastaan. Tilanne ei kieltämättä näytä valkovenäläisten vapauden kannalta lupaavalta.

Olen aina ollut kiinnostunut Venäjästä ja siitä, mitä Ve-näjällä tapahtuu. Varsinainen kiinnostukseni Valko-Venäjää kohtaan syntyi viime kesänä Itävallassa Weissenbachissa pidetyllä IUSY:n eli maailman demarinuorten yhteisellä kesäleirillä.

Tapasin siellä ihmisiä ympäri maailmaa ja Eurooppaa, ja yllättäen myös valkovenäläisiä, joita kuunnellessani huomasin kuinka käsittämättömän huonosti heillä on asiat verrattuna kaikkiin muihin eurooppalaisiin maihin. Lisäksi he olivat hyvin sydämellisiä ihmisiä ja auttoivat minua, kun en ollut aivan valmistautunut festariolosuhteisiin.

IUSY:n leirillä oli erilaisia seminaareja, joista yhdessä kerrottiin mitä kaikkea on mahdollista tehdä Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteen parantamiseksi ja tietysti näytettiin vi-deoita. Jätin yhteystietoni seminaarin järjestäjille. Samalla, kun nautin festivaalista, autoin varankeruussa leirillä.

Matkan päätyttyä päästyäni takaisin kotiin alkoi nor-maali elämänrytmi; koulu, työ ja kaikki muu, mutta eräänä syksyisenä päivänä, kun olin aivan hirveässä univajeessa, lähetin sähköpostia Stadin Demarinuorten työntekijälle ja ilmoitin, että olisin kiinnostunut järjestämään Valko-Venäjä-aiheisen tilaisuuden täällä Helsingissä ja keräämään varoja Valko-Venäjälle.

Tapaisimme nuorisopiirin toiminnanjohtaja Kati Oksma-nin ja varapuheenjohtaja Stella Qinin kanssa ja aloimme suunnitella tapahtumaa. Seminaarin avulla olisi tarkoitus saada huomiota Valko-Venäjän kansalle ja saada sitä kautta heidän asemaa edistettyä.Pitkin syksyä ja talvea alustajat alkoivat varmistua, samalla lyötiin kiinni päivämäärä sekä paikka.

Tämän prosessin tuloksena Stadin Demarinuorten seminaariin saapuu 15.3. SDP:n puoluetoimistolle Ivan Masliukou, joka on valkovenäläisen nuorisoliikkeen aktiivi ja Anais Marin, joka työskentelee tutkijana EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä – tutkimusohjelmassa ulkopoliittises-sa instituutissa. Lisäksi kontaktit otettaan skype-puhelun ja web-kameran kautta tanskalaiseen Michael Nielsenin, joka on Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta edistävän Fri Kulturin puheenjohtaja.

Te, kaikki aiheesta kiinnostuneet olette enemmän kuin tervetulleita 15.3. illalla kuulemaan aiheesta lisää. Katso lisätiedot osoitteesta www.stadindemarinuoret.fi LIPPU

MINNE

VALKO-VENÄJÄ?

MENET

TEKSTI: Mikko Ranta

Kiinnostaako olla ehdokkaana

kunnallisvaaleissa?Kerro kiinnostuksestasi

meille osoitteessawww.sdp.fi/kunnallisvaalit2012

Kuntavaalit 28.10., ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012

KANNANOTTODEMARIOPISKELIJAT, DEMARINUORET JA PINKKIRUUSU: TASA-ARVOISEN AVIOLIITTOLAIN ETENEMISTÄ ODOTETTU

Demariopiskelijat, Demarinuoret ja Sosialide-mokraattinen HLBT-yhdistys Pinkkiruusu ovat tyytyväisiä, että avioliittolain uudistus etenee vihdoin eduskunnassa. Puoluerajat ylittävä

kansanedustajien ryhmä jätti tänään keskiviikkona lakia-loitteen eduskunnan kansliaan tasa arvoisesta avioliitto-laista. Lakialoitteen on allekirjoittanut 76 kansanedustajaa seitsemästä eri eduskuntaryhmästä.

”Aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista on tarpeellinen ja odotettu. Sosialidemokraatit ovat toimineet yhdessä aloi-tetta eteenpäin vievän ryhmän kanssa ja ajaneet lakimuu-tosta aktiivisesti. On tärkeää, että aloite saadaan eduskun-nan täysistunnon käsittelyyn ja äänestykseen, eikä sitä haudata valiokuntatasolle”, painottaa Demariopiskelijoiden

puheenjohtaja Sarita Niemi.”Olisi ollut toivottavaa, että lakialoitteen taakse olisi

saatu yli sadan kansanedustajan ja suurten puolueiden tuki. Sosialidemokraattien eduskuntaryhmästä suurin osa on allekirjoittanut aloitteen, mutta esimerkiksi perussuo-malaisten ja keskustan ryhmistä ei allekirjoittaneita juuri ole”, kommentoi Demarinuorten varapuheenjohtaja Sanna Marin.

Ihmisten yhdenvertaisuus on syrjintäkiellon muodossa kirjattu perustuslakiin eikä ketään sen mukaan saa asettaa eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Nykyinen eriytetty avioliittolaki ja laki rekisteröidystä parisuhteesta asettavat eri ja samaa sukupuolta olevat parit toisiinsa nähden varsin eriarvoiseen asemaan.

”Seksuaalista suuntautumista ei voida sivistysvaltiossa pitää hyväksyttävänä syynä lakiperusteiselle syrjinnälle. Tasa-arvon toteutumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että syrjivät rakenteet puretaan tai muutetaan yhdenver-taisuutta edistäviksi”, kiteyttää Pinkkiruusun puheenjohtaja Taika Sahlstén-Mäkelä.

LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Fax: (09) 712 752/demarinuoret

PUHEENJOHTAJA Timo Kontio 050 545 2083 timo.kontio@demarinuoret.fi

PÄÄSIHTEERI 1.2.-15.5. Miikka Lönnqvist 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi

JÄRJESTÖSUUNNITTELIJA Mikko Suomalainen 050 410 9935 mikko.suomalainen@demarinuoret.fi

JÄRJESTÖSUUNNITTELIJA Anssi Pirttijärvi 040 484 6772 anssi.pirttijarvi@demarinuoret.fi

TIEDOTUSSIHTEERI Elisa Selinummi 0400 671 203 elisa.selinummi@demarinuoret.fi

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

HELSINKI Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Toiminnanjohtaja: Kati Oksman 045 633 2636, kati.oksman@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Stella Qin, 044 089 3289, stella.qin@wippies.com

UUSIMAA (UUDENMAAN JA HÄMEEN VAALIPIIRIT): Järjestösihteeri: Emma Kuntsi, 044 523 4937, emma.kuntsi@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Taina Viikari, 040 5077061, tainala@hotmail.com

LOUNAIS-SUOMI (SATAKUNNAN JA VARSINAIS- SUOMEN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku, (02) 414 5200 Järjestösihteeri: Mari Lindholm, 040 767 6698, mari.lindholm@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Petra Peltonen, 050 371 3920, petrapelt@gmail.com

LÄNSI-SUOMI (KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA VAASAN VAALIPIIRIT) Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Maija Kuntsi, 040 679 2270, maija.kuntsi@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Matias Mäkynen, 040 509 4409, matias.makynen@gmail.com

KYMI Puheenjohtaja: Ninni Taavitsainen, 050 376 7895, ninni.taavitsainen@kotka.fi

ITÄ-SUOMI (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT) Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Järjestösihteeri: Ilari Nevalainen,040 484 6774 ilari.nevalainen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Eveliina Reponen, eve.reponen@gmail.com

POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT) Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi Järjestösihteeri: Paulus Toropainen 040 484 6773, paulus.toropainen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Maria-Riitta Järvelä, 040 849 5532, marjarve@ulapland.fi

FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Daniel Liljekvist, 050 595 3902, liljekvistdaniel@hotmail.com

Yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaan, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. Uusia jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

KANSAINVÄLINEN JAOSTO Jaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi Demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Puheenjohtaja: Ossi Ollikainen, 040 741 7686, ossi-pekka.ollikainen@hyvinkaa.fi

TYÖRYHMÄT Poliittinen ohjelma-työryhmä valmisteli Demarinuorten uutta poliittista ohjelmaa, jota käsitellään liittokokouksessa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Sanna Marin, 040 593 5535, sanna.marin@uta.fi.

Liikuntapoliittinen työryhmä valmisteli Demarinuorille liikuntapoliittisen ohjelman, jota käsitellään liittokokouksessa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Ari Reunanen, 050 538 2857, ari.reunanen@eduskunta.fi.

Lisäksi Demarinuorilla on jäsenhankintatyöryhmä, jota johtaa Tino Aalto, tino.aalto@gmail.com.

29

KU

VA

T E

LISA

SE

LIN

UM

MI

4 HUHTIKUU

13.-15.4 D-TOUR

5 TOUKOKUU

4.-6.5 Tulevaisuudentekijät 2

18.-20.5 Demarinuorten liitto-kokous, Helsinki

7 HEINÄKUU

26.-29.7 DAY: Työväen Musiikki-tapahtuma, Valkeakoski

9 SYYSKUU

14.9 Työmyyrätapaaminen

15.-16.9 Aktiivipäivät

10 LOKAKUU

5.-7.9 Tulevaisuuden Tekijät 3

Liityn jäseneksi demarinuoriin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista

Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista

Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelinnumero

Syntymäaika

Sähköpostiosoite

(Vanha osoite)

(Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY

TUNNUS 5005170

00003 VASTAUSLÄHETYS

demarinuoret maksaa

postimaksun

TULEVAT TAPAHTUMAT

11 MARRASKUU

16.-18.11 D-TOUR Syysseminaari ja pikkujoulut

12 JOULUKUU

4.12 Glögit

Tykkääthän jo meistä Facebookissa?

Demarinuoret - Sosialidemokraattiset Nuoret ry

www.demarinuoret.fi