lyhyesti länsi- ja sisä-suomen aluehallintovirastosta

Nuorta ei jätetä – seminaari Kokkola 24.11.2010:

Monimuotoisen viranomaisyhteistyön tehostaminen nuorten osallisuuden

lisäämiseksi LSSAVIn alueella-miten yhdessä eteenpäin ?

Kehitys- ja strategiapäällikköMarja-Riitta Vest

19.04.23 1Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lyhyesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta


3Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) toimii Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnan liittojen alueilla.

Asukkaita 1,2 milj. 4 ELYä, 5 maakuntaa

91kuntaa

19.04.23 3

Strateginen ohjaus

Toiminnallinen ohjaus

Strategisen ohjauksen yhteistyö

OKM OM MMMTEM VM YMSTM

Aluehallintovirasto (6)

Maistraatit

Työsuojelu (5)

•Vakavien työtapaturmien sekä ilmoitettujen ammattitautien ja työperäisten sairauksien syiden selvittäminen ja niiden ehkäisy•Muu asiakasaloitteinen valvonta•Viranomaisaloitteinen valvonta•Tuotevalvonta•Osallistuminen työrikosten käsittelyyn

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (6)

•Sosiaali- ja terveydenhuolto•Ympäristöterveyden huolto•Alkoholihallinto•Opetustoimen palvelut•Kuluttaja- ja kilpailuasiat•Peruspalvelujen arviointi•Muut tehtävät

Poliisi (3)

•Vastuualueelle kuuluva alueellinen viranomaisyhteistyö•Peruspalvelujen arviointi poliisitoimen osalta•Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen poliisitoimen osalta•Muut poliisin hallinnosta annetussa laissa ja asetuksessa säädettävät poliisin tehtävät

Ympäristö-luvat (4)

•Vesilain mukaiset asiat•Ympäristönsuojelulainmukaiset asiat

Aluehallinnon tietohallintopalvelut -yksikkö

Ylijohtaja

Pelastustoimi javarautuminen (6)

•Pelastustoimi•Varautumisen yhteen-sovittaminen

Hallintopalvelut-vastuuyksikkö (6) Kootut tukitehtävät

SM

Kunnat

Henkilöstöä n. 1350

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Viraston toimipaikat

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston missiosta


19.04.23Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Ylijohtaja Jorma Pitkämäki 7

Kuntia 24

Yksityisten palvelujen tuottajat

Valtion palvelut

/Lupa-

palvelut

Kuntia 23

Kuntia 17

Kuntia 8

Kuntia 19

Kunta-yhtymät

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto/alue1,2 milj. asukasta, 5 maakuntaa, 4 ELY-keskusta ja 91 kuntaa

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto/alue1,2 milj. asukasta, 5 maakuntaa, 4 ELY-keskusta ja 91 kuntaa

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallinnon tehtävä: Edistää Länsi- ja Sisä-Suomen elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja kehitystä.

19.04.23 8Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Ylijohtaja Jorma Pitkämäki

Kuntia 24

Pirkanmaan ELY

Keski-Suomen

ELY

Pohjanmaan ELY Etelä-Pohjanmaan

ELY

Pirkanmaan liitto

Keski-Suomen

liitto

Pohjan-maan liitto

Keski-Pohjanmaan

liitto

Etelä-Pohjanmaan

liitto

Yksityisten palvelujen tuottajat

Valtion palvelut

/Lupa-

palvelut

Kuntia 23

Kuntia 17

Kuntia 8

Kuntia 19

Kunta-yhtymät

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston fokuksena

hyvinvoinnin edistäminen


C

19.04.23Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 10

TUOTTAVA YMPÄRISTÖ

PALVELUT – JULKISET JA YKSITYISET

INFRA, TURVALLINEN JA VIIHTYISÄ YMPÄRISTÖ

OHJAUS JA INFORMOINTIVALVONTAKEHITTÄMINEN

YHTEISTOIMINTALUPAHALLINTO

Fokus lapsiin ja nuoriin – ajassa tunnistettavat signaalit ja faktat työn

viitoittajina


Julkisen talouden kestävyysvaje Väestön ikääntyminen ( 65-vuotiaita vuonna 2030 lähes 50% työikäisistä, muissa

teollisuusmaissa 2050)

Elinikäennusteen kasvu ( joka kymmenes vuosi 2 vuotta lisää)

Maailmantalouden taantuma

Suomen vientiteollisuuden rakenne

Kuluttajien ostokäyttäytymisen varovaisuus

Pankkien lainanannon/riskinoton varovaisuus

Yritysten investointivarovaisuus

kestävyysvaje syntymässä

2015 kestävyysvaje 12 mrd euroa = säästötarve


Kestävyysvajeen kattamistoimenpiteitä esim.

Koko kansantalouden tuottavuuden kohottaminen

Julkisten hyvinvointipalvelujen tuottavuuden kohottaminen

Työurien pidentäminen, sisältäen mm. syrjäytymisen ehkäisyn

Maahanmuuton lisääminen - tuottavuusvaikutukset aluksi miinusmerkkisiä

Syntyvyyden kohottaminen - tuottavuusvaikutukset aluksi miinusmerkkisiä

Työeläkelaitosten sijoitustuottojen kehitys


Julkisten palvelujen tuottavuuden kasvattaminen Kuntarakenteen muutos

Julkisten palvelujen priorisointi

Vapaaehtoinen eläkesäästäminen ?

Vapaaehtoiset sairasvakuutukset ?


Perhe - yhteiskuntamme perusta ? Vai onko ?

Onko tasapaino löydettävissä ?

Työn muodot, hyvinvointi ja tuottavuus digitaaliyhteiskunnassa Millainen on työpaikkamme tulevaisuudessa ? Onko paikkaa vai onko enemmän

verkostoja ja kohtaamispaikkoja, sähköisiä ja fyysisiä areenoita? Elämmekö jo nyt tässä todellisuudessa, osin tiedostamattamme ? Miten johdamme ja ohjaamme ihmisiä ? Tiedostammeko todellisuuden, jossa nuoremme elävät jo nyt ?

Avartamo- asiantuntijaryhmän mukaan teknisten välineiden myötä työ lakkaa olemasta paikka, ja yksilöllisyyden trendin vahvistuessa joustavuuden on lisäännyttävä. Tämä tulee vaikuttamaan sekä tuottavuuden määrittelemiseen että sen kasvattamiseen. Olemme eläneet yritys- ja organisaatiokeskeisessä maailmassa, jossa ihminen on koneen vaihdettava osa, resurssi muiden joukossa. Nykypäivänä suuri osa ihmisistä ei tarvitse yritystä tai organisaatiota luodakseen arvoa yhteiskunnassa.

Eläkeikärajan siirtämisen sijaan olennaista on mahdollisuus säädellä työnteon määrää koko työuransa aikana.

19.04.23Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

16

Nuorten kuulemisesta

Nuorten vaikuttamiskanavien lisääminen tärkeää

Nuorten esitysten huomioimista päätöksenteossa tulee parantaa - yhteiskunnan muutossignaalien tunnistamiseksi ensiarvoisen tärkeää

Hyvä esimerkki on Vaasan yliopistossa viime viikolla koolla ollut Suomen ensimmäinen nuorisoraati, joka pohti 3 päivää ratkaisuja koulun arkipäivään.

Tavoitteena on kouluyhteisö, jossa jokaisella on mahdollisuus opiskella ja toimia yksilönä kuitenkin samalla osana kouluyhteisöä.

Nuorisoraadin esitykset toimitetaan päättäjille mahdollisesti jo joulukuun aikana (Blogi usean vuoden hyvinvointitutkimushankkeesta löytyy Vaasan yliopiston nettisivuilta)


Monikulttuurisuus ja osallisuus

LSSAVIn alueella Suomen toiseksi “kansainvälistynein” ja vähiten kansainvälistynyt maakunta - tärkeää välittää tietoa ja hyviä käytäntöjä toimialueen sisällä ja luonnollisesti valtakunnallisesti

Monikulttuurisuus nostaa osallisuuden lisäämisen vaikeuskerrointa

Valtavirtaistaminen- hankkeessa pureudutaan LSSAVIssa mm. monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin opinto-ohjauksen näkökulmasta


Nuorten hyväksi tehty työ on kantanut hedelmää. Valtakunnallisesti ja alueellisesti on tehty

erinomaista työtä ja tuloksia on nähtävissä, MUTTA silti hukkaamme osan nuorista.

Etsivä nuorisotyö –onnistunut konsepti ja kokonaisvaltainen nuorisotyö on kehittynyt

Nuorisokoulutukseen ja opetuksen kehittämiseen on suunnattu alueellisia resursseja

Moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt MUTTA emme ole osanneet siirttää lukuisten onnistuneiden projektin tuloksia normaalikäytäntöön

Oppilashuoltohenkilöstöä on edelleen paikka paikoin liian vähän ja yhteistyössä varsinkin nivelvaiheissa on kehittämisen varaa

Ammatillisen koulutuksen keskeyttämismäärät ovat edelleen huolestuttavan suuria

Lukio-ohjauksen kokemuksia ei ole täysimääräisesti hyödynnetty

3. sektorin roolia ei vielä ole täysin tiedostettu eikä sen mahdollisuuksia ns. matalan kynnyksen ohjauspalvelun osana täysin osattu hyödyntää

Valmistuminen korkeakouluista - edelleen suhteellisen vanhoina


Nuorten osallisuuden lisääminen LSSAVIssa

Perustuu lakisääteiseen tehtävään, missioomme edistää asukkaiden

hyvinvoinnin lisäämistä ja erityisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: Peruspalvelujen arviointiin, jota ollaan voimakkaasti uudistamassa,

pitkälti LSSAVIn pohdiskelujen synnyttämänä HYVINVOINTIPALVELUJEN OHJAUS- JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄKSI.

Sisäisen turvallisuuden työryhmän työhön - syrjäytyminen on yhteiskunnan suurin turvallisuusriski

Sivistystoimen informaatio-ohjaukseen laajasti sekä erityisesti opetustoimen täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja opinto-ohjauksen kehittämiseen ( Ruotsinkielisen opetustoimen osalta koko maa)

Kanteluiden anonyymiin analysointiin siltä osin, kun asiat koskettelevat nuorten osallisuutta ( asiat voivat olla hyvin moninaisia ja monisyisiä)


Nuorisolain innostamana muutama ajatus:

Laki velvoittaa monialaiseen yhteistyöhön – ERINOMAISTA!

Laki sisältää suosituksen etsivän nuorisotyön laajentamisesta, jonka TULOKSET OVAT ERINOMAISEN HYVIÄ. Nuoret löydetään, heistä välitetään aidosti ja heidät saadaan myös motivoitumaan, mutta HAASTEENA MIHIN NUORET SIIRTYVÄT.

Kysymys kuuluukin MIKÄ ON KUNKIN TAHON YDINTEHTÄVÄ NUOREN OSALLISUUDEN JANALLA AIEMMAN ESITETYN KEHITYSKAAREN VALOSSA, JA MITEN YHTÄLÖN HOIDAMME ?



Yläkoulu 7-9

Alakoulu 1-6Lukio tai

ammatillinen(2.aste) tai

Työelämään

Päiväkoti/koti

Esikou

lu

TyöelämäänKorkeakouluun

KotiKunta

Koti Kunta Koti

KuntaTyöelämäyhteistyöValtio/ sosiaaliviranomaiset

KotiKuntaValtio/TE-toimistot,KELA jne,Työelämä

ValtioTyöelämäKoti

Ydintehtävien jana pohdittavaksi nuorten ohjauksen näkökulmasta

Miten vastuutamme nuoren elämänkaaren eri vaiheissa nuorten osallisuuden varmistamisen?Onko keskushallinnon ohjaus kiitettävästi yhteensovitettu sekä keskushallinnossa että ruohonjuuritasolla nuorten osallisuuden lisäämiseksi? Miten pystymme turvaamaan riittävän ohjauksen kunkin tason keskittyessä ydintehtäviinsä ?

Miten kunnat pystyvät täyttämään nuorisolain tuomat velvoitteet aiempaan kontekstiin viitaten ?

Sukupolvien yhteisöllisyys

Yhteis-kunnan yhteisöllis-

tyminen/aito välittäminen , auttamisen mahdollistaminen

Monialainen-viranomaisyhteistyö

/ syrjäytymisen ehkäiseminen ja

katkaisu

Työhyvinvointi, johtaminen/työ- ja

perhe-elämän yhteensovittami-

nen

Hyvän elämän perustan positiivinen kierre

Kodin ja kasvattajien yhteistyö/varhaisen puuttumisen mallit

LSSAVIn keskustelufoorumi: monialaisen viranomaisyhteistyön tehostaminen nuorison osallisuuden kasvattamiseksi

Tavoitteena win-win-win eli yhteistoiminnasta lisäarvoa kaikille (LSSAVI, maakunnan liitot, kunnat ja ELYt, opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön edustajat, nuoret , tiedeyhteisö, hankevetäjät sekä keskushallinto).

Tehtävänä toimia Länsi- ja Sisä-Suomen monialaisen viranomaisyhteistyön foorumina, ylimaakunnallisena alustana kokemusten vaihtamiseksi ja uusien ajatusten testaamiseksi.

Kevyt organisointi

Kolme päätavoitetta:

1. Tietopohjan kartoittaminenja seuranta: lainsäädäntö, olemassa olevat strategiat ja ohjelmat, jo tehty työ, käynnissä oleva työ

2. Nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyvien hyvinvointindikaattorien kartoitus, niiden relevanttisuuspohdinta ja muutaman keskeisen indikaattorin valinta osana hyvinvointipalveluiden ohjaus- ja arviointijärjestelmää

3. Nuorten osallisuusjanan toteutumisen seuranta: nuorten osallisuuden varmistamisen tekniikoiden kartoitus ja toimenpide-ehdotukset osallisuuden varmistamisen parantamiseksi


LSSAVIn keskustelufoorumi: monialaisen viranomaisyhteistyön tehostaminen nuorison osallisuuden kasvattamiseksi

1. tapaaminen. helmikuu 2011, kutsufoorumi, alustava sisältö


Maakuntaohjelmien ja erillisten maakunnallisten strategioiden painotukset/ tavoitteet

Maakunnan liittojen esitykset

Hallitusohjelman/ministeriöiden linjaukset/lainsäädäntöNuorten hyvinvointi-indikaattorit tänään

Koottu pohjaesitys

Kuntatasolla tehtävä työYhteistoiminta-alueittain tehtävä työ

Esimerkkejä

Reaalikokemuksia maakunnan, kunnan, toisen asteen oppilaitoksen näkökulmasta, TE-toimiston, nuorten näkökulmasta, kolmannen sektorin : teemoja esimerkiksi

työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö, lastensuojelu, koulukeskeyttäminen, kouluhyvinvoinnin mausteet, vapaa-ajan osallisuus

Esimerkkejä

Yhteenveto: Arvio toimien osuvuudesta ja katvealueista kontra keskus- ja aluehallinnon tavoitteisto

Perusturvallisen lapsuuden tukeminen -syrjäytymisen paras ehkäisykeino

Jos ideaali ei toteudu, tarvitaan varhaista puuttumista

Vanhemmuutta tukeva yhteiskunta

Vanhemmuutta tukeva viranomaisyhteistyö

Kypsää vanhemmuutta tukevat kasvattajat

Kypsä vanhemmuus

Vanhemmuuden lupakriteerit

Onko Sinulla lapselle jaettavaksi ? - rakkautta - viisautta - iloa - hellyyttä - turvaa - huolenpitoa - anteeksiantoa - rohkaisua - auttavaisuutta - läheisyyttä - tukea - varjelemista Teini-ikäisen vastaus kysymykseen minkälainen hyvä vanhempi on?

Vanhemman että pitää olla läsnä, muttei liian lähellä. Teinikäisen vastaus kysymykseen minkälainen on huono vanhempi?

Huumeita ja alkoholia käyttävät vanhemmat, Koska riippuvuudet vievät kaiken ajan lapselta, vanhemmat eivät ole aidosti läsnä vaikka olisivatkin fyysisesti läsnä. Riippuvuudet vievät tietysti rahan mennessään.

LOPUKSISuuret kiitokset mahdollisuudesta olla

osallisena hyvän elämän lisäämiseen tähtäävässä seminaarissanne !

Marja-Riitta VestLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto


lyhyesti länsi- ja sisä-suomen aluehallintovirastosta

Documents