mitä säädösteksti on syönyt?

24
www.kotus. fi Kotimaisten kielten keskus Mitä säädösteksti on syönyt? Havaintoja lain ymmärrettävyydestä ja genren ideologisuudesta Vesa Heikkinen Kotikielen seura, Helsingissä 7. helmikuuta 2013

Upload: madison

Post on 11-Jan-2016

43 views

Category:

Documents


2 download

DESCRIPTION

Mitä säädösteksti on syönyt?. Havaintoja lain ymmärrettävyydestä ja genren ideologisuudesta. Vesa Heikkinen. Kotikielen seura, Helsingissä 7. helmikuuta 2013. Kaksi esimerkkitekstiä. - PowerPoint PPT Presentation

TRANSCRIPT

Page 1: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Kotimaisten kielten keskus

Mitä säädöstekstion syönyt?

Havaintoja lain ymmärrettävyydestä ja genren ideologisuudesta

Vesa Heikkinen

Kotikielen seura, Helsingissä 7. helmikuuta 2013

Page 2: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Kaksi esimerkkitekstiä■ Sikojen on pitopaikassaan voitava nähdä

muita sikoja ja niillä on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. (Asetus sikojen suojelusta.)

■ Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. (Vanhuspalvelulaki.)

Page 3: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Siitä säädös, mistä puhe?

■ Aihe, topiikki, diskurssi

■ Puhetta sioista: karju, emakko, astutus, tiineys, porsiminen, karsinat, eritteet, kuivikkeet, sorkat. (…) vähintään 5 prosenttia sikojen pitopaikan kokonaiseläinmäärän tilantarpeesta.

■ Puhetta ihmisistä: hyvinvointi, terveys, suoriutuminen, elinolot, palvelut, kehittäminen, mahdollisuus, turvaaminen, toimenpiteet, palveluntarpeiden selvittäminen, kodinomainen asuinpaikka.

Page 4: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Säädösten moninaisuus

■ Millaista moninaisuutta?

• Aiheet

• (Ala)genret

• (Inter)tekstuaalisuus

• Kontekstit

■ Missä mielessä voi puhua säädöskielen ymmärrettävyydestä?

Page 5: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Säädöskielen piirteitä?

■ 1. Täsmällisyys■ 2. Informatiivisuus■ 3. Yleispätevyys ja etäisyys■ 4. Systeemisyys■ 5. Jäsentyneisyys■ 6. Kaavamaisuus■ 7. Lyhennepitoisuus■ 8. Substantiivipitoisuus ja moniaineksisuus■ 9. Vanhahtavuus ja arvokkuus

(Mattila)

Page 6: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Normihierarkiaa ja säädöstyyppejä■ Oikeusjärjestys ja normihierarkia:

perustuslaki, laki, asetus, muu viranomaisen oikeussääntö.

■ Lait (sisällön mukaan): yleislaki-, erityis-, puite-, suunnittelu-, kehittämis-, tavoite- ja säästölaki.

■ Lait (lakiteknisen muodon pohjalta): uusi laki, muutoslaki, poikkeuslaki, määräaikainen laki, väliaikainen laki.

(Niemivuo)

Page 7: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Kysymys ymmärrettävyydestä

■ Kielentutkimus, kognitiotieteet, viestinnäntutkimus, käännöstiede, oikeustiede, diskurssianalyysi…

■ Tekstin ominaisuudet

• Kielellinen yksinkertaisuus?

• Ilmausten lyhyys ja tarkkuus?

• Tekstin jäsennys ja rakenne?

• Tekstin mielenkiintoisuus?

Page 8: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Ymmärrettävyyden osatekijöitä

■ Havainnollisuus > konkreettisuus?

■ Samastuminen > informaatiorakenne?

■ Kieliasu > sanojen ja rakenteiden pituus ja monimutkaisuus?

■ Ideatiheys > informaatiotiheys?

■ Ulkoasu > kirjoitettuus, jäsentely?

■ Motivaatio > kiinnostavat aiheet?

(Wiio)

Page 9: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Käsitteitä

■ Luettavuus (readability)

• Laskettavissa sana-, virke- ja tekstipituuksista yms. informaatioyksiköiden pituuksista?

■ Ymmärrettävyys (understandability)

• Merkitysten tulkintaa? Kompleksisuus?

■ Saavutettavuus (accessibility)

• Tekstien ja merkitysten saavutettavuus, myös esteettömyys? Lukijan roolit?

■ Pääsy (access)

• Kuka pääsee tuottamaan ja tulkitsemaan merkityksiä? Genre ja ideologia?

Page 10: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Mahdollisia tutkimuslinjoja

■ Tekstianalyysi (kompleksisuus?)

• Inter- ja metatekstuaalisuusanalyysi

• Jaksoanalyysi (määritelmäjaksot ja määriteltyjen sanojen käyttö tekstissä)

• Kieliopillisen metaforisuuden analysointi?

■ Korpusanalyysi

■ Haastattelut ja kyselyt

■ Testit

Page 11: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Intertekstuaalisuushavaintoja

Selvä

Epäselv

ä

Page 12: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

  Sivuja Tekstejä Tekstejä/sivu (ka)

Teksti-mainintoja

Tekstimainintoja/sivu (ka)

Hallintolaki 24 53 2,2 230 9,6

Jätelaki 38 99 2,6 224 5,9

Nuorisolaki 10 24 2,4 42 4,2

Passilaki 15 59 3,9 288 19,2

Laskelmia avoimesta intertekstuaalisuudesta

Page 13: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Metatekstuaalisuushavaintoja

■ Metatekstuaalisuuden alustavaa luokittelua:

• tekstin sisällä johonkin kohtaan viittaavaa,

• selittävää ja määrittelevää,

• rakenteellista sekä

• kommentoivaa ja arvottavaa.

(Heikkinen & Hämäläinen)

Page 14: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

  Sivuja Viittauksettaaksepäin

Viittaukseteteenpäin

Viittaukset/sivu(ka)

Hallintolaki 24 16 7 1

Jätelaki 38 149 11 4,2

Nuorisolaki 10 12 0 1,2

Passilaki 15 53 16 4,6

Laskelmia avoimestametatekstuaalisuudesta

Page 15: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Asiantuntijuudet■ Eri sisältöjen asiantuntija (jäteasiat, passiasiat jne.).

■ Kulloisenkin säädöksen alan asiantuntija (julkisoikeus ja yksityisoikeus; hallinto-oikeus, rikosoikeus; henkilöoikeus, ympäristöoikeus jne.).

■ Lainsäädäntökulttuurin asiantuntija (tuntee järjestelmän ja prosessit laajasti).

■ Eri elämänalueiden tyypillisten kielenkäyttötapojen ja merkitysten asiantuntija (talous-, politiikka-, ympäristö-, laatudiskurssi jne.).

■ Kielen ja tekstien asiantuntija (ymmärtää kielelliset valinnat, tekstien rakentumisen periaatteet ja tekstien väliset suhteet sekä tuntee tekstilajien järjestelmän).

■ Muut mahdolliset asiantuntijat.(Heikkinen & Hämäläinen)

Page 16: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Määritelmähavaintoja

■ Millaisissa säädöksissä määritelmiä ja määritelmäpykäliä käytetään?

■ Kuinka usein määritelmiä käytetään?

■ Mitä määritellään? Mitä ei?

■ Millaisia määritelmät ovat kielellisesti?

■ Miten määriteltyjä sanoja ja termejä käytetään tekstissä?

Page 17: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Kuinka monessa säädöksessä on määritelmäpykälä?

Vuosi Määritelmiä

2007 36/100 (36 %)

2008 23/65 (35 %)

2009 33/112 (29 %)

2010 29/82 (35 %)

2011 28/97 (29 %)

Page 18: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Montako määriteltävääsanaa tai termiämääritelmäpykälässä on?

Vuosi Määriteltäviä sanoja

2007 10

2011 11

Page 19: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Mitä määritellään?

■ Säädöksen ydinaiheeseen liittyviä asioita: päästömääräyksikkö, poistoyksikkö, päästöyksikkö; kansallinen rekisteri, tilinhaltija; mitätöintitili.

■ Säädöksissä mainittuja muita tekstejä: Kioton pöytäkirja, osapuolikokouksen päätös, komission rekisteriasetus.

■ Säädökseen liittyviä viranomaisia, organisaatioita tms.: osallistujavaltio, isäntävaltio, rekisterinpitäjä, liitteen I sopimuspuoli.

Page 20: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Mitä määritellään, mitä ei?

■ Nämä määritellään: ikääntynyt väestö; iäkäs henkilö; toimintayksikkö.

■ Näitä taas ei: hyvinvointi, itsenäinen suoriutuminen, sosiaalipalveluiden riittävyys ja laatu, yhdenvertaisuus, riittävät voimavarat, sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukas järjestäminen, pitkäaikainen hoito ja huolenpito.

(Vanhuspalvelulaki.)

Page 21: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Pääsy säädösten merkityksiin eli ideologinen tulkinta■ Tekstiin kirjoittuvat roolit – teksteihin

kytkeytyvä toiminta.

■ Kuka tekee? Millaiset prosessit? Taistelu merkityksistä?

■ Kenestä/kenelle tekstejä/pykäliä tehdään?

■ Kuka voi saavuttaa? Kenet suljetaan pois?

■ Miten käytetään? Asema teksti- ja genrehierarkiassa? Hegemoninen genre?

■ Miten suhtaudutaan? Säädösasenteet?

Page 22: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

■ Finlex, Säädökset alkuperäisinä

• 2012: 1092; 2007: 1510; 2000: 1307

■ 2009 hallitus antoi 282 lakiesitystä. Esityksissä oli keskimäärin 28 pykälää ja 22 perustelusivua. Vuonna 1980 hallituksen esitysten keskipituus oli 4 sivua.

■ Hallintopäätöksiä tehdään vuosittain 20 - 30 miljoonaa, ensiasteen verotuspäätöksiä 10 miljoonaa, toimeentulotukipäätöksiä miljoona.

■ Julkisen hallinnon lomakkeita on yli 4 000.

■ Vantaan kaupunki käytti vuonna 2010 lähes 40 miljoonaa A4-arkkia paperia.

Tekstien maailma

Page 23: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Lähteitä■ Brown, Gillian ym. toim.: Language and Understanding.■ Foley, Richard ym. toim.: Kielen ja oikeuden kohtaamisia. Heikki E. S. Mattilan

juhlakirja.■ Heikkinen, Vesa: Ymmällään verokielestä. Kielikello 3/2005.■ Heikkinen, Vesa: ”Ymmärrettävyyden osatekijöistä”. Kielikello 3/2005.■ Heikkinen, Vesa: Ymmärrettävyystutkimuksen kysymyksiä. Kielikuvia 2/2012.■ Heikkinen, Vesa & Hanna Hämäläinen: Onko laki kaikille sama? Lakitekstin viittaukset.

Kielikello 4/2011.■ Heikkinen, Vesa ym. toim.: Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja.■ Mattila, Heikki: Vertaileva oikeuslingvistiikka.■ Mattila, Heikki ym. toim.: Oikeuskieli ja säädöstieto. Suomenkielinen lakikirja 250

vuotta.■ Niemi-Kiesiläinen, Johanna ym. toim.: Oikeuden tekstit diskursseina.■ Niemivuo, Matti: Lain kirjain. Lakitekniikka ja lakikieli.■ Simon-Vandernbergen, Anne-Marie ym. toim.: Grammatical Metaphor.■ Tiersma, Peter M. & Lawrence M. Solan toim.: The Oxford Handbook of Language and

Law.■ Virtaluoto, Jenni & Pertti Väyrynen: Voidaanko tekstin luettavuutta mitata

matemaattisilla indekseillä? Informaatiotutkimus 4/2000.■ Westman, Margareta: Språkets myller.■ Wiio, Osmo A.: Johdatus viestintään.

Page 24: Mitä  säädösteksti on syönyt?

www.kotus.fi

Kotimaisten kielten keskus

Kiitos!

Hankkeen verkkosivut: http://www.kotus.fi/?s=3938

Yhteydenotot:[email protected]