VUOSIKERTOMUSO s a a m i s e n k y s y n t ä k a s v o i

MTT ratkooGLOBAALEJA ONGELMIA

Maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehty tulossopimus toteutui hyvin. Lisäksi vuotta leimasi toiminnallisen ja rakenteellisen uudis-tuksen toimeenpano, joka sisältää toimenpiteitä vuosille 2010, 2011 ja 2012. Muutoksen ydin on sisäisten palveluiden järjestäminen uu-delleen, ja MTT toimii nyt entistä yhtenäisemmin. Uudistus muuttaa henkilöstön tehtäviä ja mahdollistaa sopeutumisajan kuluessa mer-kittävän teknisen henkilöstön määrän pienenemisen. Tutkijan vastuu tulos- ja rahoitustavoitteiden saavuttamisessa kasvaa, ja tutkijoiden määrään vaikuttaa MTT:n menestyminen tutkimusrahoituksessa. Toimintaa tukevien sähköisten palveluiden laaja käyttöönotto vapauttaa voimavaroja tutkimukseen. Uudistukseen sisältyy merkittävä toimitilojen määrän pienentäminen: vuonna 2010 toimitilan määrä pieneni 10 %. Kun tiivistämme, voimme kehittää infrastruktuurimielessä strategisimpia toimipaikkoja, Jokioista, Maaninkaa ja Piikkiötä, kansainväli-sen tason maa- ja elintarviketalouden tutkimusympäristöinä.

Vuosi 2010 oli MTT:lle erittäin hyvä. Johtokunta kokoontui 11 kertaa ja ohjasi aktiivisesti MTT:n

vaikuttavuuden, osaamisen ja talouden hyvää kehitystä. Aikaisemmin tehtyjen strategisten

tutkijarekrytointien myönteinen vaikutus alkoi näkyä, ja kiinteiden kulujen karsiminen jatkui.

JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS

MTT:nosaamisen kysyntä

kasvoiJohtokunta päätti loppukesällä vähentää tai lopettaa sellaiset tutki-mukset, joilla ei ole markkinakysyntää. Tämä herätti hyödyllisen kes-kustelun tutkimuksen tarpeesta reagoida nopeammin muuttuvaan ky-syntään, ja samalla saatiin asiakkaat aktivoitumaan ja tiedostamaan tutkimustarpeensa.

Laukaan tervetaimiaseman toiminta saatiin taloudellisesti mielekkääksi tuotekarsinnan, hinnoittelun ja markkinoinnin avulla. Vihdin toimipisteen (Vakola) kehittämiseksi johtokunta punnitsi useita vaihtoehtoja ja valit-si toimintamallin, jolla talous saadaan kuntoon Laukaan mallin mukai-sesti. Hyvinkään toimipisteen toiminnan tervehdyttäminen on aloitettu.

Markkinakysyntäohjaa tutkimusta

2

Valtion toimitilapolitiikka perustuu laitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen työnjakoon. Malli vaikeuttaa ratkaisevalla tavalla MTT:n sopeutumis-ta valtion tuottavuusohjelmaan,koska tähän malliin sisältyy huomat-tava ”vuokravero”, joka MTT:lle on pelkkä läpilaskutuserä. MTT:n rakennekehityksen kantona kaskessa ovat markkinahintoihin näh-den ylisuuret toimitilakulut ja se, että toimitila ei jousta henkilöstön vähenemisen kanssa. Toimitilakustannuksesta jo lähes 10 % syntyy sellaisista tiloista, joista MTT on joutunut luopumaan valtion tuotta-vuusohjelman takia. Velvoite jatkuu pitkälle tulevaisuuteen.

Haluan kiittää päättyneen vuoden hyvästä tuloksesta erityisesti MTT:n henkilökuntaa, omistajaa ja asiakkaita. Joskus tulee tunne, että elämä on vain sarja ohimenneitä mahdollisuuksia. Näin ei totisesti ole asiat MTT:ssä. Olemme tarttuneet kaikkiin hyviin mahdollisuuk-siin ja tehneet niistä selvän tiekartan, jonka mukaan on hyvä jatkaa.

JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS

Esko Lindstedt / johtokunnan puheenjohtajapuh. 0400 501 686 / esko.lindstedt@mtt.fi

MTT:n johtokunta

Leena Mannonen varapuheenjohtaja

Kaupallinen neuvos / MMM

Seppo Aaltonen Vastuualueen johtaja / MTK

Petteri Paronen KaupunginjohtajaKuopion kaupunki

Erkki Kemppainen Ylijohtaja / MTT

Päivi Parikka Vanhempi tutkija

henkilöstön edustaja / MTT

Eeva Brofeldt Alkutuotantojohtaja / Valio

Olavi Kuusela Hallituksen puheenjohtaja

agronomi / Hogran Oy

Tarja Niemelä KTT, dosentti

Uudistuksilla MTT vastaa tuleviin tarpeisiin ja sopeutuu uuteen mark-kinatilanteeseen. Muutos liittyy kansalliseen ja kansainväliseen ke-hitykseen, jossa korostuu osaaminen, vaikuttavuus sekä yhteistyö ja toisaalta voimakkaat tehostamisvaatimukset.

MTT:n tuottavuuskehitys on useana vuonna ollut selvästi parempi kuin valtion organisaatioissa keskimäärin. Taustalla on tuotosmää-rien kasvun jatkuminen samalla kun valtion tuottavuusohjelman toi-meenpano on edellyttänyt henkilöstömäärän supistamista. Yhteistyö muiden tutkimusorganisaatioiden (varsinkin Lynetin, kuu-

den tutkimuslaitoksen muodostaman Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliitty-män) kanssa kasvattaa tuotoksia yhteisten tutkimusohjelmien muodossa ja tuo säästöjä yhteisen tutkimusinfrastruktuurin ja yhteisten tutkimuspalveluiden muodossa. Tärkeää on myös yhteistyö kolmessa strategisen huippuosaamisen keskittymässä (SHOK).

Johtokunta nimitti viisivuotiskaudeksi johtajiston, jossa on uusia ja jatkavia henkilöitä. Kulunut viisivuotiskausi oli tutkimuskoneiston ja organisaation uudistamista; nyt lähdetään tuotta-maan asiakkaille elintarvikeketjun tarvitsemaa lisäarvoa.

Vuoden 2010 lopulla julkaistiin viisi kansallista strategiaa1, jotka kaikki tukevat MTT:n va-litsemia tutkimusteemoja. MTT:n teemat, ruoka, energia, biotalous, kestävyys ja vastuul-lisuus, ovat ihmiskunnan tiedonjanon keskiössä. Ruoan kysynnän tiedetään kasvavan, ja keskustelu huoltovarmuudesta jatkuu. Elintason nousu siirtää kulutusta aineellisista perus-tarpeista henkisiin tarpeisiin, ja samalla tutkimustiedon kysyntä siirtyy palveluiden suun-taan. Tutkimuksemme tukee erinomaisesti kansallisia ja EU:n visiota ja strategioita, joiden mukaan suuret yhteiskunnalliset ongelmat halutaan ottaa tutkimuksessa aiempaa järjes-telmällisemmin huomioon. Tavoitteena on, että EU ja Suomi vahvistavat asemaansa osaa-miseen perustavien maiden kärkijoukossa. Siksi myös MTT:n tietotuotteiden tulee jalostua huoltovarmuudeksi, palveluiksi, kilpailukyvyksi, ulkomaankaupaksi, työllisyydeksi, hyvin-voinniksi ja alueellisesti tasapainoiseksi kehitykseksi.

1 Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta, Valtioneuvoston selonteko elintarviketurvallisuudesta, Maabrändivaltuuskunnan

raportti ”Tehtävä Suomelle”, Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko sekä Tutkimus- ja innovaationeuvoston Tutkimus- ja in-novaatiopoliittinen linjaus 2011–2015.

Tutkimuksemme tukee erinomaisesti kansallisia ja EU:n visioita ja strategioita

Yhteistyökasvattaatuotoksia ja tuo

3

säästöjä

Esko Lindstedt, puheenjohtaja

Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toiminta vakiintui vuo-den 2010 aikana. Kolmen aiemmin käynnistetyn yhteisen tutkimusohjelman lisäksi valmis-teltiin maankäytön tutkimusohjelma, jonka vetovastuu on MTT:llä. Marraskuussa järjes-tettiin ensimmäiset LYNET-tutkimuspäivät. Konkreettisia LYNETin yhteistyömuotoja olivat myös yhteinen toimitilahanke Oulussa sekä yhteisen laboratorion valmistelu Rovaniemellä. Pääkaupunkiseudulla LYNETin toimintoja keskitetään Viikkiin, jonne MTT:n taloustutkimus siirtyi kesällä. Toimintamalli tunnustettiin vuoden lopussa valmistuneessa sektoritutkimuk-sen neuvottelukunnan arvioinnissa, ja sitä on käytetty mallina myös muille hallinnonaloille suunnitelluille tutkimuskonsortioille.

Osallistuimme aktiivisesti tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TUNE) toimintaan. Sen kaut-ta tutkimuslaitokset ovat muodostaneet yhteistä näkemystä tutkimusjärjestelmän keskei-sistä kehittämistarpeista. TUNE on osoittautunut hyväksi yhteistyöelimeksi myös Suomen yliopistojen yhteenliittymän UNIFI ry:n suuntaan.

YLIJOHTAJAN KATSAUS

parempia tuloksiaVuonna 2010 MTT:n tutkimus oli tuloksellista ja toimintojen rahoitustilanne parani. Onnistuimme organisaatiomme kehittämisessä samalla kun vastasimme tuottavuusohjelman säästöpaineisiin ja nopeasti muuttuviin markkinoihin.

Erkki Kemppainen / ylijohtajapuh. 040 556 2477 / erkki.kemppainen@mtt.fi

Toimintaympäristömme myllerrys on asettanut työntekijöillemme ja henkilöstöpolitiikallemme monenlaisia haasteita. Henkilöstön ko-konaismäärää on jouduttu vähentämään ja sen rakennetta kehittä-mään entistä tutkijavaltaisemmaksi. Vähennykset on toteutettu neu-votellen yhdessä henkilöstön kanssa.

Muutosten keskellä olemme kiinnittäneet erityistä huomiota työhy-vinvointiin. Olemme sopineet työhyvinvointia kehittävistä toimenpi-teistä tulossopimuksilla, ja aihe on ollut keskeisenä teemana vuo-

sittaisilla työyhteisöpäivillä. Vuosittain tehtävän hyvinvointikyselyn työtyytyväisyysindeksi onkin kohonnut tasaisesti. Myös sairaspäi-vien lukumäärä on jatkanut laskuaan, ja se oli vuonna 2010 histori-allisen alhaisella tasolla.

Meille on entistä tärkeämpää huolehtia osaamisen kehittymisestä. Tutkijoiden ja jatkotutkinnon suorittaneiden määrän kasvu kohot-tavat osaamistasoamme ja kilpailukykyämme. Olemme koulutta-neet laajasti myös palveluprosesseista vastaavaa henkilöstöämme.

Hyvässä työyhteisössä

Kansainvälinen toimintamme oli vilkasta. MTT:n kehittämisen tukena hyödynnetään entistä tiiviimmin kansainvälistä tieteellistä neuvottelukuntaa, johon kuuluu alamme huip-puasiantuntijoita Hollannista, Englannista, Ranskasta, Irlannista ja Suomesta. Vuonna 2007 toimintansa aloittanut neuvottelukun-ta jatkaa nyt toiselle kaudelleen.

MTT oli EURAGRI:n (The European Agri-cultural Research Initiative) puheenjohtaja, ja isännöimme yhdessä maa- ja metsätalous-ministeriön kanssa Helsingissä syyskuussa pidetyn vuosikonferenssin. Vihreään kasvuun keskittyneen tilaisuuden johtopäätökset esi-

tettiin myöhemmin syyskuussa Brysselissä pidetyssä biotalouskonferenssissa.

Aloitimme terveellisten ja turvallisten elintar-vikkeiden tuotantoon liittyvät kehitysyhteis-työhankkeet Keniassa ja Perussa. Hankkeet rahoitetaan Suomen ulkoministeriön IKI-rahoitusinstrumentin kautta. Samalla val-mistelimme useita muita vastaavia hank-keita sekä suurta Afrikkaan kohdistuvaa ruokaturvahanketta.

Kehitimme tutkimusyhteistyösuhteita erityises-ti Irlannin ja Kiinan kanssa. MTT:n ja Irlannin vastaavan tutkimuslaitoksen Teagascin välil-

lä on valmisteilla kattava yhteistyösopimus. MTT:n ja Kiinan maatalous akatemian väli-siä yhteistyösuhteita puolestaan vauhditet-tiin Kiinan Suomen suurlähettilään vierailul-la MTT:ssä.

Olemme viime vuosina hakeutuneet aktiivi-sesti EU:n eri teknologiayhteisöjen ja yhteis-työverkostojen toimintaan. Tämä työmme sai merkittävän tunnustuksen, kun MTT:n pro-fessori Pirjo Peltonen-Sainio nimitettiin yhtei-sen ohjelmasuunnittelualoitteen ”Agriculture, Food Security and Climate Change” tieteelli-sen neuvonantajaryhmän jäseneksi.

T u t k i m u s y h t e i s t y ö t ä E u r o o p a s s a j a k e h i t y s m a i s s a

Tutkimuslaitoksia kehitetään pitkäjänteisesti

ESIMERKKEJÄ MTT:N ASIANTUNTIJOISTA KANSAINVÄLISISSÄ TEHTÄVISSÄ: PIRJO PELTONEN-SAINIO: International Oat Committee puheenjohtajuus, Joint Programming Iniative for Agriculture, Food Security and Climate Change:n (FACCE) jäsenyys tieteellisessä neuvonantajaryhmässä. KAIJA HAKALA: valittiin yhdeksi neljästä suomalaisesta IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) seuraavan raportin kirjoittajista. Professori AARNE KURPPA: OECD:n tutki-mus- ja sponsorships-ohjelma, hallintokomitean jäsenyys. OIVA NIEMELÄINEN: NJF (Nordic Association of Agricultural Scientists) -presidentti. ARTO LATUKKA: EU:n FADN (Farm Accountancy Data Network) -hallintokomitean jäsenyys. Professori JYRKI NIEMI ja professori HILKKA VIHINEN: Kolmen tieteen puiteohjelman EU-tutkimushankkeen ohjausryhmän jäsenyys.

4

Nämä globaalit kysymykset koskettavat meitä kaikkia ja vaikuttavat myös MTT:n uusiin strategisiin linjauksiin. Kyse ei ole ainoastaan tut-kimuksen painopisteiden valinnasta, vaan myös koko henkilöstön osaamistavoitteiden asettamisesta.

TUTKIMUSJOHTAJAN KATSAUS

mukana ratkomassa

Anu Harkki / tutkimusjohtajapuh. 0400 436 997 / anu.harkki@mtt.fi

Väestönkasvu, ilmastonmuutos, viljelysmaan väheneminen sekä ruoan ja juomaveden riittävyys ovat maa- ja elintarviketalouden maailmanlaajuisia ongelmia ja samalla konkreettisia tutkimushaasteita MTT:lle.

MTT:n perinteinen tehtävä sektoritutkimus-laitoksena on voimakkaasti muuntautumassa ajan tarpeiden mukaisesti. Perustehtävämme on tutkimustiedon ja palveluiden tuottaminen yhteiskunnan kannalta oleellisiin elintarvike-talouden haasteisiin. Toinen tärkeä ja voi-

makkaasti laajeneva roolimme on elinkeino-elämän kilpailukyvyn kehittämisessä. Siihen työhön meillä on paljon osaamista.

Koko henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua strategian päivittämiseen useissa työpajois-sa, joissa saatiin laajasti tietoa MTT:n eri tut-kimusaloilta. Syntyi kokonaiskuva asiakas-kysynnästä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista

eri tieteenaloilla. Tässä prosessissa huomioi-tiin myös kansainväliset maa- ja elintarvike- talouden muutospaineet. MTT:n tutkimuksen strategiseksi pääteemaksi valikoitui ruoka-ketjun kestävää ja vastuullista biotaloutta tukeva tutkimus. Myös maa- ja elintarvike-talouden tuotantoa sekä maaseudun kehit-tämistä tukevat tutkimusalueet nähtiin tär-keinä kasvualueina.

Valitsemiemme strategisten tieteenalojen osaamisen syventäminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. MTT:n yksiköt vastaavat tie-teenalakohtaisesta asiantuntemuksesta ja tieteen kansainvälisestä kilpailukyvystä, joka vuonna 2010 edelleen parani esimerkiksi asian-tuntijatarkastettujen tieteellisten artikkelien määrän kasvun myötä.

Toinen lähivuosien tärkeä tavoitteemme on eri tieteenalojemme en-tistä tehokkaampi hyödyntäminen tutkimusohjelmissamme ja asia-kastyössä soveltamalla sekä MTT:n että myös muiden sektoritut-kimuslaitosten asiantuntemusta. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat LYNET-tutkimusohjelmat, jotka saivat muotonsa vuoden 2010 aikana.

Kolmas tärkeä tavoitteemme on osaamisemme tehokkaampi jalkaut-taminen palvelemaan elinkeinoelämän tarpeita. Olemme tarttuneet haasteeseen rakentamalla monipuolista yhteistyötä alan johtavien

yritysten kanssa esimerkiksi vastuullisuuden konseptoinnissa, elin-tarvikkeiden hiilijalanjäljen tai ihmisten ravitsemusta ja hyvinvointia edistävien ratkaisujen tutkimisessa.

Kehitimme asiakaspalveluitamme vuoden 2010 aikana. Erityisesti kiinnitimme huomiota tutkimustulosten suojaamiseen, tiedonsiirron kehittämiseen sekä innovaatioiden kaupallistamiseen ja tuotteistami-seen. Tämä työ siirtää tutkimuksemme tuottamat ratkaisut elinkeino-elämän ja tiedonsiirtoverkoston hyödynnettäväksi. Kaupallistamisen kehittäminen ja asiakkuuksien johtaminen on otettu tärkeäksi pai-nopistealueeksemme vuodelle 2011.

MTT on

MTT elinkeinoelämän tukena

Ruokaketjun kestävä ja vastuullinen biotalous MTT:n strategian pääteema

5

Johtaja EEVA-LIISA RYHÄNEN: COST Domain Committee (Food and Agriculture), Uuselintarvikelautakunnan jäsen. Professori HANNU J. KORHONEN: EFSA:n (Eu-ropean Food Safety Authority) tiedelautakunnan jäsen. Professori ASKO MÄKI-TANILA: Euroopan eläingeenivaraohjelman ”European Regional Focal Point for Ani-mal Genetic Resources” (ERFP) ohjausryhmän puheenjohtaja. JOHANNA VILKKI: FP7 KBBE Advisory Group (Theme 2) jäsenyys. Ylijohtaja ERKKI KEMPPAINEN: EURAGRI (The European Agricultural Research Initiative) puheenjohtaja. MERJA VETELÄINEN: Euroopan kasvigeenivaraohjelman “European Co-operative Pro-gramme for Plant Genetic Resources” (ECPGR) hallituksen jäsen. MARKETTA RINNE: jäsenyys “Global Research Initiative for Climate Change” kotieläintuotanto-ryhmässä. KRISTIINA REGINA: jäsenyys “Global Research Initiative for Climate Change” kasvintuotantoryhmässä.

maailmanlaajuisia ongelmia

Lähde 2009 % 2010 %muutos ed.

vuoteen

Yhteisrahoitus 9,7 18 % 12,4 23 % +27 %

Maksullinen toiminta 2,6 5 % 2,6 5 % +2 %

Yhteensä 12,3 23 % 15,0 28 % +22 %

Budjettirahoitus 36,7 70 % 36,5 68 % +-0 %

Maatilatulot ym. 3,5 7 % 2,3 4 % -36 %

Yhteensä 52,5 100 % 53,8 100 % +2 %

rahoituksen käyttömilj. euroa ja % kokonaisrahoituksesta

2010milj. EUR

muutos ed. vuoteen

Makera 2,4 37 %

ELY-keskukset 2,3 61 %

Yritykset 1,6 -0 %

Tekes 1,3 87 %

Muu kotimainen rahoitus 1,2 -12 %

EU:n tutkimusrahoitus 1,1 41 %

Maa- ja metsätalousministeriö 1,0 47 %

Suomen Akatemia 0,7 15 %

Muu valtion budjettitalous 0,4 -1 %

Muu ulkomainen rahoitus 0,3 -16 %

Ulkomainen yritysrahoitus 0,1 -5 %

Yhteensä 12,4 27 %

Yhteisrahoituksen käyttö

2009 % 2010 %

Valtion budjettirahoitus 39,8 76 41,2 77

Muu julkinen rahoitus 4,6 9 3,9 7

Yksityinen rahoitus 7,8 15 8,7 16

Rahoitus yhteensä 52,2 100 53,8 100

rahoitus rahoituslähteittäin

milj. euroa

TALOUS

Strategiset valinnat ohjasivat MTT:n talouskehitystä hyvään suuntaan. Merkittävin muutos näkyy rahoitusrakenteessa, jossa yhteisrahoituksen käyttö kasvoi 27 % nousten 12,4 miljoonaan euroon.

Vuonna 2010 yhteisrahoituksessa suurimmat rahoit-tajat olivat Maatilatalouden kehittämisrahasto ja ELY-keskukset. Ulkomaisen rahoituksen osuus yhteisra-hoituksesta oli 1,5 miljoonaa euroa (+22 %). Yhteensä yhteistutkimus- ja asiakasrahoitus vastasi rahoituk-sesta 28 prosenttia (2009: 23 %). Tavoitteena on kas-vattaa osuus 33 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. Maksullisen toiminnan osuus rahoituksen käytöstä oli 2,6 miljoonaa euroa (+2 %).

Myös kuluvana vuonna tavoite on kasvattaa yhteis-rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta ja lisätä asiakkaille suunnattua maksullista toimintaa. Tämä edellyttää, että toimintaa kohdennetaan asiakas-lähtöisesti entistä selvemmin kysynnän ja rahoitus-mahdollisuuksien mukaan. Suurimmat rahoitusvo-lyymit ovat jatkossakin julkisissa rahoituslähteissä, kuten kansallisissa ja EU:n tutkimusohjelmissa. Budjettirahoitus vastasi rahoituksen käytöstä 68 pro-senttia (2009: 70 %). Suunnitelman mukaan osuus alenee 61 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä.

rahoitusrakennetta

Tutkimukseen panostaminen

paransi

Tutkimusta asiakkaan tarpeis i in

6

Lähde 2009 % 2010 %muutos ed.

vuoteen

Yhteisrahoitus 9,7 18 % 12,4 23 % +27 %

Maksullinen toiminta 2,6 5 % 2,6 5 % +2 %

Yhteensä 12,3 23 % 15,0 28 % +22 %

Budjettirahoitus 36,7 70 % 36,5 68 % +-0 %

Maatilatulot ym. 3,5 7 % 2,3 4 % -36 %

Yhteensä 52,5 100 % 53,8 100 % +2 %

2009 % 2010 %

Toiminnan tuotot

Oma budjettirahoitus– Varainhoitovuoden talousarvio 32,733 35,385

– Siirto seur. vuodelle -4,625 -5,202

– Siirto ed. vuodelta 7,738 4,625

Budjettirahoitus yhteensä 35,846 69 34,808 65

Yhteishanke- ja muu rahoitusValtion budjettitalous 4,002 6,380

Muu julkishallinto 1,758 2,412

Yritykset ja yhteisöt 2,945 2,777

EU ja muut ulkomaiset yhteisöt 2,791 1,510

Yhteishanke- ja muu rahoitus yht. 11,496 22 13,079 24

MPL:n* mukaisen palvelutoiminnan tuotot 3,380 6 4,228 8

Muut toiminnan tuotot 13,429 14,859

– Yhteistoiminnan rahoitustuotot -11,028 -13,163

– Läpikulkueränä kirjatut tuotot -0,939 1,462 3 -0,036 1,660 3

Toiminnan tuotot yhteensä 52,184 100 53,775 100

Toiminnan kulutHenkilöstömenot 35,602 69 36,500 68

Vuokrat netto 5,070 5,282

Materiaalikulut 4,070 4,038

Ulkopuoliset palvelut 5,129 5,570

Muut kulut 1,840 16,109 31 2,099 16,989 32

Valmistus omaan käyttöön -0,231 -0 -0,099 -0

Toiminnan kulut yhteensä 51,480 100 53,390 100

Vastuukate (käyttökate) 0,704 0,385

Poistot -1,491 -1,457

Toiminnallinen tulos -0,787 -1,072

Rahoitustuotot ja -kulut 0,007 0,017

Satunnaiset erät 0,053 0,017

Tilikauden tulos -0,727 -1,038

täydennetty tuotto -ja kululaskelma 2009 - 2010, milj. euroa

2009 % 2010 %

1. Maksullinen toiminta

Tuotot 3,380 100 4,228 100

Toiminnan kulut 2,550 75 2,600 61

Vastuukate 0,830 25 1,628 39

2. Tutkimus

Tuotot 48,804 100 49,547 100

Toiminnan kulut 48,930 100 50,790 103

Vastuukate -0,126 0 -1,243 -3

3. Yhteensä

Tuotot 52,184 100 53,775 100

Toiminnan kulut 51,480 99 53,390 99

Vastuukate 0,704 1 0,385 1

Investoinnit 1,335 1,271

Rahoitusjäämä (=Vastuukate ./. investoinnit) -0,631 -0,886

Kone- ja laiteinvestoinnit 1,106 1,068

Poistot koneista ja laitteista 1,177 1,126

TALOUS

Yhteistyö tutkimuskumppaneiden kanssa ja oman toiminnan organisointi avainasemassa

Henkilöstörakenteen muutos ja palvelujen ostot KASVATTIVAT KULUJA

Ilkka P. Laurila / Kehitysjohtajapuh. 040 555 9667 / ilkka.p.laurila@mtt.fi

paransi MTT:n toiminnan laadun kannalta on entis-tä tärkeämpää hyödyntää tutkimuskump-paneiden kanssa yhteistä tutkimusinfra-struktuuria. Vielä vuonna 2006 MTT toimi kaikilla 14 paikkakunnalla itsenäisissä ti-loissa. Sen jälkeen toimipisteet ovat siir-tyneet LYNET-laitoksien tai yliopistojen kanssa yhteisiin toimitiloihin Kannuksessa, Rovaniemellä, Mikkelissä, Helsingissä ja Oulussa. Seinäjoella siirryttiin osittain yli-opistokeskukseen, ja Seinäjoen toinen toi-mitila jaettiin Perunantutkimuslaitoksen kanssa. Jokioisissa ja Helsingissäkin läpi-käytiin laajoja muuttoja.

Henkilöstökulut kasvoivat 0,9 miljoonaa euroa (+2,5 %). Taustalla on henkilöstö-määrän supistuminen, palkkaratkaisut (0,5 miljoonaa euroa), henkilösivukuluprosentin nousu (0,3 miljoonaa euroa) ja henkilöstöra-kenteen muutos tutkijavaltaiseen suuntaan. Toimitilavuokra oli 5,3 miljoonaa euroa (+4 %). Investointimenot supistuivat 0,1 miljoonaa euroa (-5 %). Vuonna 2010 toi-minnan tuotot olivat 53,8 miljoonaa euroa ja toiminnan kulut 53,4 miljoonaa euroa. Poistot olivat 1,5 miljoonaa euroa.

Osa hallintopalveluista on tuotettu valtion palvelukeskuksessa vuodesta 2009 alka-en. Näin tuotettu palvelu on kalliimpaa kuin MTT:n itse tuottama palvelu ja vaatii siten ylimääräisen resurssin varaamista (palvelu-maksut kasvavat 1,0 miljoonan euron tasol-le vuonna 2014).

Vuoden 2010 työtunneista 64 prosenttia (2009: 59 %) kirjautui tutkimus- ja asian-tuntijatehtäviin sekä maksullisen toiminnan tehtäviin. Vastaavasti hallintotehtäviin ja tut-kimuksen tukeen käytetyt työtunnit väheni-vät. Kehitys on myönteinen toiminnan kan-nattavuustavoitteiden takia.

VASTUUKATE Toiminnoittainmilj. euroa

7

*MPL= maksuperustelaki

Vuonna 2009 MTT rekrytoi strategi-sesti tärkeille tutkimusaloille lähes kolmekymmentä uutta tutkijaa, joi-den työpanos kohdistui kokonaisuu-dessaan MTT:lle vasta vuonna 2010. Tutkijarekrytointeja on jatkettu ak-tiivisesti myös viime vuonna. Tämä ja muut henkilöstöjärjestelyt johtivat MTT:n henkilöstörakenteen merkittä-vään muutokseen vuoteen 2009 ver-rattuna. Tutkijahenkilötyövuosien mää-rä nousi 311 eli lähes 10 %, kun taas teknisen henkilöstön ja toimistohenki-löstön työpanos aleni.

tutkimuksen

HENKILÖSTÖ

Tutkimustieto on MTT:n tärkein tuote. Resursseja on kohdistettu uusien tutkijoiden rekrytoimiseen ja samalla tutkimuksentukitoimintoja on järjestelty aiempaa tehokkaammiksi.

Tutkijaresurssien vahvistuminen on johtanut rahoitusrakenteen kehittymisen positiiviseen suuntaan. Vuonna 2010 tuotot kasvoivat 3,6 miljoo-naa euroa yli ennakoidun. Lisääntyneen asiakaskysynnän vuoksi tutkijarekrytointeja jatketaan myös kuluvana vuonna. Henkilöstörakenteen muutos on myös tasapainottanut MTT:n ikärakennetta kasvattaen nuorempien ikäluokkien osuutta.

Henkilöstöön SATSAAMINEN takaa

laadukkaan

Tutkijoiden kasvaneella osuudella positiivisia vaikutuksia

8

Osaamisen kehittäminen 2010Koulutuspäivät/henkilötyövuodet

2008 2009

2010

8

7

6

5

4

3

2

1

0

7,1 7,0

5,6

20052006

2007 2008 2009 2010

Henkilötyövuodet

0

200

400

600

800

1000

916

841814 770 775 764

MTT jatkoi yhteistyötä muiden LYNET-laitosten kans-sa osaamisen kehittämiseksi. Verkosto kokosi yh-teisen ryhmän johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) suorittajista. Koulutuksen aloitti viisi MTT:n esimiestä. Lisäksi verkosto käynnisti hanke- ja in-novaatiojohtamisen koulutusohjelman. Ohjelmaan valittiin kolme MTT:n asiantuntijaa.

MTT on pääsemässä valtion tuottavuusohjelman säästötavoitteisiin suunnitellussa aikataulussa. Vuoden 2010 sopeuttamisrahoitus, 2,8 miljoonaa euroa, käytettiin henkilöstömäärän sopeuttamiseen, jo luo-vutettujen tilojen vuokranmaksuun sekä toimitilan väliaikaiseen lisä-tarpeeseen. Henkilöstön kohdalla suurimmat vähennykset kohdistui-vat maatila-, tekniseen ja toimistohenkilöstöön. Maatilahenkilöstön väheneminen johtui pääosin järjestelyistä, joita tehtiin jo vuonna 2009. Myös kausityöntekijöitä rekrytoitiin aikaisempaa vähemmän. Muut leikkaukset teknisen ja toimistohenkilöstön kohdalla on onnis-tuttu tekemään eläkkeelle siirtymisillä ja töiden uudelleen järjestelyillä.

Ylempi korkea-kouluaste

Tohtorit ja lisensiaatit

KOULUTUSASTE

Alempikorkea-kouluaste

Alinkorkea-aste

Keskiaste/muut

Perusaste/muut

0 5 10 15 20 25 30

% koko henkilökunnasta 2008 2009 2010

tutkimuksen

HENKILÖSTÖ

Ympäristöllisistä, ajankäytöllisistä ja taloudellisista syistä satsataan etäneuvottelumahdollisuuksiin ja -kulttuuriin. Etäneuvottelulaitteet han-kittiin kaikkiin MTT:n toimipaikkoihin ja matkanhallinnassa siirryttiin uuteen, valtion yhteiseen sähköiseen järjestelmään. Hallintopalvelut keskitettiin, ja osa palveluista tuotetaan valtion palvelukeskuksessa. Henkilöstöhallintoa tukemaan hankittiin uusi järjestelmä, joka tulee käyttöön vielä keväällä 2011.

Uudet sähköiset järjestelmät ja etäneuvottelut säästävät aikaa ja ympäristöä

Sovitussa aikataulussa säästötavoitteisiin ilman irtisanomisia

MTT:n strategian päivitystä valmisteltiin useissa hen-kilöstön työpajoissa. Strategia oli myös useiden koko henkilöstölle tarkoitettujen työyhteisöpäivien aiheena. Lisäksi päivien aikana tunnistettiin kehittämistarpei-ta ja suunniteltiin toimenpiteitä työtyytyväisyyskyse-lyn tulosten perusteella. Kehittämiskohteet koskivat työn organisointia, henkilöstön tasapuolista kohte-lua sekä tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelukäytän-töä. Henkilöstöä ja esimiehiä ilmoittautui aiheita kä-sitteleviin työryhmiin, joissa jatkettiin konkreettisten parannusehdotusten työstämistä vuoden 2010 aika-na. Rakennemuutoksista huolimatta työhyvinvointi oli hyvällä tolalla työtyytyväisyyskyselyllä ja sairaus-poissaoloilla mitattuna. Sairauspäiviä kertyi vain 7,1 henkilötyövuotta kohti. Niiden määrä on vähentynyt kahtena peräkkäisenä vuonna.

Osallistavaa johtamista

Osaamisen kehittämistä LYNET-verkostossa

9

152137

151

211214

211

6867

62

126131

120

201212

233

6663

45

JULKAISUT, VERKKOPALVELUT JA VAIKUTTAVUUS

Julkaisut kertovat MTT:n tutkimuksista ja niiden tuloksista. Julkaisukanavina toimivat koti- ja ulkomaiset lehdet sekä julkaisusarjat, erillisteokset, kokousjul-kaisut ja MTT:n omat julkaisusarjat: Kasvu, Tiede ja Raportti. Julkaisut ovat keskeinen osa MTT:n tutkimuksen vaikuttavuutta ja verkkopalveluiden kävijä-määrät tärkeitä tiedon ja teknologian siirron indikaattoreita. MTT siirtää tie-toa ja teknologiaa käytäntöön innovaatioketjun kaikissa vaiheissa.

Kansainvälisesti kilpailukykyistä julkaisutoimintaa

v a i k u t t a v u u t t agl baaliaMonipuolista julkaisutoimintaa ja

MTT:n julkaisutoiminta on viime vuosina osoittautunut kansainväli-sesti kilpailukykyiseksi ja laadukkaaksi. Asiantuntijatarkastettuja tie-teellisiä artikkeleita julkaistiin 181 kappaletta (198 vuonna 2009, 183 vuonna 2008). Artikkelien vaikuttavuudelle laskettiin arvo 336 (372 vuonna 2009, 249 vuonna 2008).

MTT:n asiantuntijatarkastetuista alkuperäis- ja review-artikkeleista laaditun Thomson Reutersin ISI Web of Science -tietokannan aineis-toon perustuvan bibliografisen analyysin mukaan MTT:n vuosien 2006 - 2010 julkaisemiin artikkeleihin on viitattu keskimäärin 2,3 kertaa.

MTT:n tutkijat tuottivat vuonna 2010 501 ammattilehtiartikkelia, joka on merkittävästi enemmän kuin edellisinä vuosina keskimäärin. Yleislehtiartikkeleita julkaistiin 51 kappaletta ja julkaistujen artikkeli-en kokonaismäärä oli 1575 kappaletta (1258, vuonna 2009).

10

MTT:N ASIANTUNTIJATARKASTETTUJEN TIETEELLISTEN ARTIKKELIEN LUKUMÄÄRÄ

0

120

140

160

180

200

171 183198

181

100

80

60

40

20

20082009

20102007

UUSI-KÄMPPÄ, JAANA: Effect of Outdoor Production, Slurry Manage-ment and Buffer Zones on Phosphorus and Nitrogen Runoff Losses from Finn-ish Cattle Farms. 06.03.10

SAARI, SUSANNA: Plant endophyte in food chain - friend or foe? 19.03.10

KÄNKÄNEN, HANNU: Controlling nitrogen and yield response in spring cereals by adaptive undersowing sys-tem. 16.04.10

JALLI, MARJA: The virulence of Finn-ish Pyrenophora teres f. teres isolates and its implications for resistance breeding. 23.04.10

KUOPPALA, KAISA: Influence of har-vesting strategy on nutrient supply and production of dairy cows consuming diets based on grass and red clover silage. 17.09.10

VALKONEN, EIJA: Egg production in furnished cages. 12.11.10

IHO, ANTTI: Essays on socially optimal phosphorus policies in crop production. 26.11.10

HONKATUKIA, MERVI: Molecular genetics of chicken egg quality. 17.12.10 HILTUNEN, LEA: Streptomyces sca-bies and S. turgidiscabies as patho-gens causing potato common scab, and potential methods for their control. 17.12.10

JULKAISUT, VERKKOPALVELUT JA VAIKUTTAVUUS

VÄITELLEET 2010:

gl baaliaMTT:n julkaisut ovat ilmaiseksi luettavissa verkossa, ja tutkimustuloksia siirretään käy-täntöön verkkopalveluina. Vuonna 2010 tutki-muksen vaikuttavuuden kannalta merkittäville verkkopalveluille kirjattiin yhteensä yli 2,3 mil-joonaa näyttökertaa ja käyntejä oli 943 000. MTT kehittää asiakasryhmilleen suunnat-tuja palveluja kohderyhmien tarpeiden

mukaan. Taloustohtori-sivustoa kehitet-tiin rakentamalla uudet Viljatietopankki- ja Rakennekehitys-palvelut. Uusi kasvintuo-tantoon ja -suojeluun keskittyvä Kasper jul-kaistaan keväällä 2011 ja Artturin kehitystyö yhdessä Valion kanssa jatkuu aktiivisena.

Yritysten liiketoiminnan kehittämisen tueksi on tuotettu vastuullisuus-tietoa, jota ovat hyödyntäneet omissa vastuullisuusohjelmissaan mm. HK Ruokatalo ja Atria. MTT:n ja Borealin yhteistyön tuloksena on ke-hitetty öljykasvien jalostustavoitteita rehuteollisuuden kannattavuu-den ja huoltokyvyn kehittämisen kannalta optimaaliseen suuntaan.

Pitkäaikainen yhteistyö kansainvälisten jalostusorganisaatioiden Lohmann Tierzuchtin, Faban ja Viking Geneticsin kanssa jatkuu ja uusia yhteistyösopimuksia on solmittu esimerkiksi pohjoismaisen NAV:in (Nordisk Avlsværdivurdering) kanssa.

Yritysyhteistyöllä luodaan kaupallisia vaikutuksia

MTT on merkittävästi kasvattanut osallistu-mista EU-tason hankkeisiin ja tällä hetkellä MTT on mukana 39 EU-hankkeessa, joista se koordinoi kuutta. Esimerkiksi Traceback-hankkeessa kehitettiin tiedonsiirtosysteemi, jossa reaaliaikaisesti voidaan seurata elintar-vikkeiden raaka-aineiden ja valmiiden tuot-teiden laatua ja turvallisuutta tuottajalta vä-hittäismyyntiin asti. Systeemin toimivuus

testattiin onnistuneesti todellisessa tomaat-ti- ja maitoketjussa.

Baltic Stern Network on rakentunut MTT:n koordinoiman PROBAPS-tutkimushankkeen myötä Itämeren rantavaltioissa sijaitsevis-ta tutkimuslaitoksista ja sen tavoitteena on Itämeren suojelun kustannusten, hyötyjen ja ohjauskeinojen arviointi.

MTT:n asiantuntijat koordinoivat ja valmistelivat Kansallisen Ruokastrategian ja osallistuivat aktiivisesti bio-strategian valmisteluun. Kasvihuonekaasuinventaarioon on tuotettu maatalouden päästöluvut vuosittain sovitus-sa aikataulussa. Vuonna 2010 on raportoitu ensimmäi-nen vuosi, jonka perusteella tarkastellaan Kioton pöy-täkirjan mukaisten tavoitteiden toteutumista Suomessa ajalla 2008 - 2012.

Asiantuntijatehtävät tähtäävät kansallisten strategioiden ja lainsäädännön valmisteluun

Verkkojulkaisujenja verkkopalvelujen

avainasemassakehittäminen

KansainvälinenverkoTtuminen

kasvussa

11

w w w . m t t . f i

MTT31600 Jokioinen

Vaihde 020 772 004

Tervamäentie 17905840 Hyvinkää

Vaihde 019 457 5700

Halolantie 31 A71750 Maaninka

Vaihde 017 264 4800

Toivonlinnantie 51821500 Piikkiö

Vaihde 02 477 2200

Tutkimusasemantie 1592400 Ruukki

Vaihde 08 2708 4500

Antinniementie 141330 Vihtavuori

Vaihde 014 339 6800

Opistontie 10 A 132100 Ypäjä

Vaihde 020 772 004

Alapääntie 10461400 Ylistaro

Vaihde 06 474 6400

Vakolantie 5503400 Vihti

Vaihde 09 224 251

Kipinäntie 1688600 Sotkamo

Vaihde 08 666 1741

Eteläranta 5596300 Rovaniemi Vaihde 020 772 004

Lönnrotinkatu 350100 Mikkeli

Vaihde 020 772 004

Silmäjärventie 2, PL 4469101 Kannus

Vaihde 020 772 004

Latokartanonkaari 900790 Helsinki

Vaihde 020 772 004

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tekee monialaista tutkimusta maa- ja elintarviketalouden sekä ruokaketjun biotalouden sektoreilla.