Numero ––––––– 2/2014

Opetusta mittojen mukaan Yrityskylä ja Suomen Partiolaiset löysivät toisensa

7 8 1412 YHTEISTYÖVIISI VINKKIÄ OPETTAJILLE

”Minua pelottavat pelot”

VUODEN 2014 NUORI YRITTÄJÄ

ROHKEA UUDISTAJA

Kuinka kouluttaa kohti tuntematonta?

2 3 ––––––– 2/2014 ––––––– 2/2014

#Pääkirjoitus

Päätoimittaja: Kari VäisänenVastaava toimittaja: Emilia ErkinheimoUlkoasu: Vanto Design OyPaino: Forssa Print

Julkaisija:Taloudellinen tiedotustoimisto TATEteläinen Makasiinikatu 4PL 147, 00131 Helsinki

Millainen on Rohkea Suomi?

Sana ”rohkeus” synnyttää mielissämme erilaisia mielleyhtymiä. Mitä rohkeus on? Millainen ihminen tai kuka on rohkea? Miten voin olla rohkea? Mihin rohkeutta tarvitaan?

Suhtaudumme asioihin eri tavalla, myös rohkeuteen. Rohkeuden määrittely, sen eri asteet, määrittyvät olosuhteiden mukaan, joko yksittäisen ihmisen mielessä tai laa-jemmin yhteiskunnassa, joissakin tapauksissa maailmanlaajuisesti.

Omalla kohdallani yksi ainutlaatuinen ihminen nousee rohkeuden esikuvaksi yli muiden. Hän on Nelson Mandela. Mies, joka ei koskaan hylännyt periaatteitaan. Mies, joka istui vankilassa 27 vuotta. Mies, joka antoi afrikkalaiselle vapaustaistelulle kasvot. Mandela totesi kirjassa Long Walk to Freedom osuvasti: ”Rohkea ihminen ei ole hän, joka ei pelkää, vaan hän, joka voittaa tuon pelon.”

Mandelan tapauksessa vaati rohkeutta herätä aina uuteen vankilapäivään, vaati rohkeutta elää. Ihminen, joka kävelee nöyränä vankilan portista ulos epävarmaan ja epävakaa-seen Etelä-Afrikkaan ilman katkeruutta ja kostonhimoa, on enemmän kuin rohkea.

Suomi tarvitsee uudenlaista, hyväksyvää rohkeutta. Kun kuulin arkkipiispa Kari Mäkisen ennakkoluulottoman puheen SuomiAreenalla Porissa, uskoin, että me voimme vielä muuttua, jos valtionkirkollakin on rohkeutta uudistua. Vaati uskallusta pyytää anteeksi kirkon asennetta seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Meillä on taipumusta lytätä uudet avaukset ja mielipiteet. Ei vaadi rohkeutta vastustaa kaikkea. Vaatii rohkeutta edistää tärkeitä asioita. Jonkun on oltava aina ensimmäinen, edelläkävijä.

Emme pärjää muuttuneessa, täysin avoimessa globaalissa taloudessa ilman rohkeita uudistuksia, ilman rohkeita ajatuksia huomisesta. Siksi mekin, TAT yhdessä Elin-keinoelämän keskusliiton EK:n kanssa, haluamme herätellä lähiaikoina suomalaisia uuteen rohkeaan keskusteluun.

Olemme huolissamme omasta kilpailukyvystämme, ummehtuneesta ilmapiiristä ja edelläkävijyyden puutteesta. Olemme liikkeellä avoimin mielin, valmiina myös itse-kriittiseen keskusteluun.

Kutsumme teidät kaikki mukaan uudistuvaan Rohkeaan Suomeen! ∑

Kari VäisänenToimitusjohtajaTaloudellinen tiedotustoimisto TAT

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT rakentaa Suomea, jonka yrityksillä on osaavat työntekijät ja rohkeutta menestyä. Viestimme, vaikutamme, kehitämme ja autamme asiakkaitamme onnistumaan – kotimaassa ja kansainvälisesti. TATiin kuuluvat myös Finnfacts ja T-Media.

www.tat.fi

Sisällys 2/2014Pääkirjoitus 3

Lyhyesti 4

Rekkakiertue avaa ovet työelämään 6

Pekka Peura: Opetusta mittojen mukaan 7

Vuoden 2014 nuori yrittäjä: ”Minua pelottavat pelot” 8

Ovet auki maailmaan 10

Rohkeutta opetukseen! Viisi vinkkiä opettajille 12

Yrityskylä ja Suomen Partiolaiset löysivät toisensa 14

Hyvät verkostot kantavat Planmecaa Kiinan markkinoilla 18

Hyvä maine suojaa kolhuilta 20

Lasten into latasi virtaa omaankin työhön 22

Kolumni: Vetovoimainen työnantaja ei turhia pönötä 23

KU

VA

: MA

TT

I A

HL

GR

EN

4 5 ––––––– 2/2014 ––––––– 2/2014

#Lyhyesti

Good News from Finland uudistuuFinnfactsin julkaiseman uutissivusto Good News from Finlandin sisällöntuotantoa uudistettiin kesän aikana. Elo-syyskuusta lähtien sivustolla keskitytään entistä enemmän pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Good News from Finlandin uutena toimituspäällikkönä aloitti keväällä Sara Vihavainen.

— Haluamme tuoda esiin yrittäjiä ja menestystarinoita suomalaisten pk-yritysten takaa. Meitä kiinnostaa, miten yritykset ovat päässeet siihen pisteeseen, missä he nyt ovat ja miten heidän kokemuksensa voisivat olla avuksi muille, vasta aloitteleville tai yrittäjiksi haluaville. Aihepiirit painottuvat entiseen tapaan suomalaisiin yrityksiin sekä tutkimus- ja kulttuuriaiheisiin, Vihavainen sanoo.

— Lisäksi tulemme tekemään haastatteluihin pohjautuvia artikkeleita sekä panostamaan Twitter-läsnäoloon aikaisempaa enemmän.

Good News from Finlandissa tullaan jatkossakin julkaisemaan päivittäin lyhyitä uutisia sekä kerran viikossa ilmestyviä vieraskolumneja. Myös Invest in Finlandin ja Helsinki Business Hubin kanssa yhteistyössä tuotettava Investointiuutiset-sarja jatkuu syksyllä. Kuukauden teema -juttusarja puolestaan päättyy kesäkuussa.

Sivuston kieliversiot pysyvät entisellään: uutisia julkaistaan joka arki-päivä englanniksi, suomeksi, venäjäksi ja kiinaksi. ∑

www.goodnewsfinland.fiwww.facebook.com/finnfactstwitter.com/goodnewsfinlandwww.weibo.com/finnfacts

Kuva: Dora Cheffi-Arab

Virtuaalinen tiedeTET yhdistää nuoret ja tutkimusalan ammattilaisetTAT on kehittämässä uudenlaista työelämään tutustumisjaksoa, Vir-tuaalista tiedeTETiä. Konseptia pilotoidaan syksyllä 2014. Mukaan on ilmoittautunut 15 peruskoulua eri puolilta Suomea.

Hankkeessa rakennetaan internetiin ohjausympäristö, jonka avulla yläkoululaiset voivat suorittaa TET-jakson etätyönä. Nuorten muo-dostamia tutkijatiimejä ohjaavat mentorit, jotka ovat tutkimustietoa työssään hyödyntäviä ammattilaisia.

Viikon aikana nuoret tutustuvat tieteeseen ja tutkimukseen työväli-neinä, eri opiskelumahdollisuuksiin ja urapolkuihin. Lisäksi he oppivat työelämätaitoja ja kriittistä tiedon arviointia.

– Hankkeen taustalla on tarve kehittää TET-jaksoa paremmin nykyisiä työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Esimerkiksi etä- ja ryhmätyötaidot ovat yhä tärkeämpiä, projektipäällikkö Sara Peltola kertoo.

Pyrkimyksenä on erityisesti lisätä nuorten kiinnostusta tieteeseen ja tutkimuksen tekemiseen. TATin ja T-Median toteuttamasta Kun koulu loppuu -tutkimuksesta käy ilmi, että akateeminen tutkimus on yläkou-lulaisille vieras ja epämieluisa alavalinta.

– Vähäinen kiinnostus tieteeseen voi koitua yhteiskunnalle kohtalok-kaaksi: ilman kriittistä tutkimusta tekeviä ammattilaisia yhteiskunnal-lista kehitystä ei tapahdu, Peltola muistuttaa. Tavoitteena on, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus suorittaa Virtu-aalinen tiedeTET kotoa käsin heitä kiinnostavan tieteenalan parissa. Uudenlainen konsepti palvelee erityisesti syrjäseuduilla asuvia nuoria, joiden kotipaikkakunnalla ei ole mahdollisuutta suorittaa TET-jaksoa tieteen parissa. ∑

Opetin.fi > Teemat > Koulu ja työelämä > Virtuaalinen tiedeTET

Kuva: Teemu Granström

Yrityskylä laajenee etelään ja pohjoiseen

Vuodesta 2010 toiminut Yrityskylä rikkoo jälleen oman oppilasennätyk-sensä alkavana lukuvuonna. Vuosi vuodelta enemmän kuudesluokkalai-sia, yrityksiä ja kuntia mukaan toimintaansa saanut kyläverkosto laaje-nee taas syksyllä, kun uudet oppimisympäristöt aukeavat Espooseen ja Ouluun.

Yrityskylä-opintokokonaisuudessa kuudesluokkalaiset tutustuvat suomalaiseen yhteiskuntaan, työelämään ja yrittäjyyteen. Kokonaisuus käynnistyy kymmenellä opettajan koulussa pitämällä oppitunnilla, joita varten TAT on tuottanut oppimateriaalin. Jokaisen Yrityskylän toiminnassa on aina mukana alueellisesti merkittäviä yrityksiä, joiden toimintaa oppilaat simuloivat oppimisympäristössä pelaamalla ja eläy-tymällä omiin ammatteihinsa.

Ensi syksynä valtaosa Suomen kuudesluokkalaisista vierailee Yritys-kylissä. Alueelliset kylät toimivat Helsingissä, Itä-Suomessa, Pirkan-maalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Uudet oppimisympäristöt perustetaan Espooseen ja Ouluun. Yrityskylän valtakunnallinen kiertue vierailee ensi syksynä Porissa. Kylissä on tähän mennessä vieraillut jo 40 000 oppilasta.

Myös Yrityskylän kohderyhmä laajenee. Tässä TAT talksin numerossa kerrotaan Suomen Partiolaisten ja Yrityskylän yhteistyöstä. Lisäksi Yrityskylästä on valmisteilla yläkouluikäisille soveltuva versio. ∑

www.yrityskyla.fi

Kuva: Samuli Räikkönen

Vaikuttavampaa viestintää digitaalisella läsnäololla

Sosiaaliala.fi-verkkosivusto on kokenut muodonmuutoksen: kävijän silmien eteen avautuu violettia, pinkkiä ja näyttäviä kuvia eri-ikäisistä ihmisistä.

TATin toteuttama remontti oli osa Sosiaalialan Työnantajien laajem-paa viestintäuudistusta. Visuaalinen identiteetti on Vanto Designin käsialaa.

– Tarkoitus oli saada viestintä palvelemaan paremmin liiton tavoitteita. Teemme verkkosisältöjä, jotka puhuttelevat liitolle tärkeitä sidosryh-miä, sanoo uudistusta TATissa vetänyt digiviestintäpäällikkö Emilia Erkinheimo.

Uudistuksessa haluttiin muistaa, kenen kanssa töitä sosiaalialalla tehdään – ihmisten. Sivuille tuotiin lämpöä sortumatta turhaan hem-peyteen.

Sisältö laitettiin uuteen uskoon. Aiemmin sivut oli tarkoitettu lähinnä sosiaalialan omalle väelle, kertoo liiton johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki. Nyt sidosryhmät otetaan paremmin huomioon.

– Kyseessä on ajattelun muutos. Aiemmin viestintä oli ohjemaista, nyt näkemyksellisempää, sanoo Närkki.

Digitalisaatio on murtanut mediatalojen roolin julkisuuden portinvar-tijoina. Murroksen myötä organisaatioista on tullut aktiivisia sisällön-tuottajia, jotka voivat vaikuttaa julkiseen keskusteluun. Tämä onnistuu esimerkiksi Twitterissä, jonne Sosiaalialan Työnantajat on muutoksessa viety.

TAT avustaa liittoa viestinnässä jatkossakin. Ideana on se, että jokai-sesta voi tulla viestijä kouluttautumalla.

– Twitter on asiantuntijalle oivallinen paikka tuoda omaa osaamista ja näkemyksiä esiin, Erkinheimo muistuttaa.

Liitossa ollaan tyytyväisiä lopputulokseen.

– Näyttää siltä, että nyt toimialalle tärkeät asiat pääsevät aiempaa paremmin esille, sanoo Närkki. ∑

6 7 ––––––– 2/2014 ––––––– 2/2014

Pekka Peura:

Opetusta mittojen mukaan

#Rohkea uudistaja#Kunkoululoppuu

MARTINLAAKSON LUKION FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN OPETTAJA PEKKA PEURAN JOHDOLLA LUKIOLAISET OPISKELEVAT MATEMATIIKKAA OMAAN TAHTIINSA KÄYTTÄMÄLLÄ HYVÄKSI MUUN MUASSA RYHMÄTYÖSKENTELYÄ JA OPETUSVIDEOITA. OPETTAJA EI LUENNOI VAAN OHJAA HENKILÖKOHTAISESTI. KOKEITA EI OLE. OSAAMINEN MITATAAN OHJATULLA ITSEARVIOINNILLA.

TEKSTI: LEILA KILPI KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

Miksi halusit uudistaa opetusta näin rohkeasti?Yritin pari vuotta tarjota oppilailleni matemaattista viisautta perinteisillä menetelmillä, mutta oppimistulokset olivat olettamaani huonompia. Nyt olen viiden vuoden ajan tehnyt muutoksia menetel-miini pienin askelin, kohti yksilöllisen oppimisen opetusmallia. Tuloksena oppilaiden omatoimisuus ja opis-kelumotivaatio ovat kasvaneet.

Miksi repäisit opiskelun irti kurssiaikatauluista?Opiskelua ei kannata sitoa aikaan, koska opiskelijat omaksuvat asioita omaan luontaiseen tahtiinsa. Jotkut oppivat matematiikkaa, toi-set kieliä tai vaikkapa histo-rian kokonaisuuksia nopeam-min vahvuuksistaan riippuen. Nopeat voivat esimerkiksi suorit-taa kurssin sisällön muutamassa päivässä ja jatkaa turhautumatta heti seuraavaan kurssiin. Enemmän aikaa tarvitsevat oppilaat edistyvät aiem-paa paremmin, kun hekin voivat edetä oman oppimisensa tahtiin, eivätkä putoa kelkasta. Tämä innostaa uuden oppimiseen.

Osaavatko oppilaat arvioida itseään?Olen huomannut, että oppilaat osaavat hämmästyttävän rea-listisesti arvioida itseään. Oletan, että ohjatulla itsearvioinnilla päästään vähintäänkin yhtä tarkkaan osaamistason arviointiin kuin kurssikokeilla. Lisäksi itsearviointi opettaa monia muita hyödyllisiä tietoja ja taitoja, esimerkiksi itsetuntemusta. Eri kouluissa koenumeroiden ja osaamistason erot ovat suuret.

Uudistuvatko opetusmenetelmät hitaammin kuin työelämän käytännöt? Muutokset opetusmenetelmissä tapahtuvat todellakin hitaasti. Uusien opetusinnovaatioiden juurtuminen käytäntöön kestää

vuosikymmeniä. Uudistusmieliset opettajat ovat keksineet jo vuosikymmeniä sitten nämä minun metodini, mutta arki ja

koulujärjestelmän rakenteet ovat nujertaneet heidät noudattamaan vallitsevaa opetuskulttuuria.

Miten opetuksen uudistamista voisi nopeuttaa?

Nyt jo on selvästi havaittavissa, että sosiaalinen media nopeut-

taa uudistusten vakiintumista käytännöiksi. Se yhdistää uudistusmieliset opettajat, lisää keskustelua, ideointia ja kokemusten jakamista. Tämän olen konkreettisesti huomannut oman blogini kohdalla.

Minkälainen on mieles-täsi rohkea opettaja?

Rohkea opettaja uskaltaa jatku-vasti kyseenalaistaa omat ajatuk-

sensa ja tottumuksensa ja kokeilee uusia opetusmenetelmiä.

Entä minkälainen on hyvä oppilas?Hän on oma itsensä ja käyttäytyy eri tilanteissa luon-

tevasti. Hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittää itseään aktiivisesti. Ihan jokainen tavallinen ihminen pystyy oppimaan, joten mielestäni kaikki ovat hyviä oppilaita, jos heidän oppimis-ympäristönsä ovat kannustavia eivätkä latistavia.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät asiat, jotka koulussa pitäisi oppia?Hyvä itsetuntemus, realistinen minäkuva, oma-aloitteisuus, vastaanottokyky sekä opiskelu- ja sosiaaliset taidot. Lisäksi tarvitaan kohtuullisesti yleissivistystä. Ajantasaista tietoa on runsaasti ja nopeasti saatavilla. Asiat unohtuvat, taidot eivät. ∑

Rekkakiertue avaa ovet työelämäänKUN KOULU LOPPUU -KIERTUEELTA LUKIOLAISET SAAVAT TUKEA TULEVAISUUDEN VALINTOJEN TEKEMISEEN JA OMIEN VAHVUUKSIEN LÖYTÄMISEEN. REKKAKIERTUE KÄYNNISTYI ELOKUUSSA JA JATKUU JOULUKUUN 2014 PUOLEENVÄLIIN SAAKKA.

Taloudellisen tiedotustoimiston Kun koulu loppuu -kiertueelle osallistuvat abit hyppäävät luokkahuoneistaan työelämä-

tiedolla lastattuun rekkaan. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuk-sia sekä luoda kumppanuuksia lukioiden ja yritysten välille. Toiminnallinen digi-rekka tavoittaa 15 viikon aikana tuhansia lukiolaisia ympäri Suomen.

Kiertuerekassa on abeille koulutus- ja uravalintaa, työelämätaitoja ja yrittäjyyttä tukevia vuorovaikutteisia tehtäviä. Abit voivat myös keskustella asiantuntijoiden ja nuorten yrittäjien kanssa työelämästä ja yrittäjyydestä, kuvata itsestään video-esittelyn työnhakua varten ja tehdä amma-tinvalintatestin. Päiväohjelmaan kuuluu

TEKSTI: AICHA MANAI KUVA: MATTI AHLGREN

aamutilaisuus, jossa orientoidutaan tun-nin ajan työelämään, yrittäjyyteen ja omien unelmien tavoittelemiseen.

Kiertueen aikana kerätään tietoa nuor-ten asenteista ja ajatuksista tulevaisuutta kohtaan. Nuoria pyydetään viestimään siitä, millaisena he näkevät tulevaisuuden.

Opinto-ohjaajille on tarjolla virtuaali-nen opopaketti, joka antaa tukea nuorten ohjaukseen. Paketti koostuu hyvin ohjeis-tetuista toimintamalleista, joita voidaan hyödyntää oppitunneilla.

Kiertuetta ovat TATin lisäksi toteutta-massa Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, opetus- ja kulttuurimi-

nisteriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä työeläkeyhtiö Varma. Mukana ovat myös Filosofian Akatemia, Opetusalan ammat-tijärjestö OAJ sekä Suomen Lukiolaisten Liitto SLL.

LISÄTIETOA:

tat.fi/kiertuefacebook.com/kunkoululoppuuTwitter ja Instagram: #kunkoululoppuu, #lukiokiertue

TEKSTI: SAIJA RÄSÄNEN KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

8 9 ––––––– 2/2014 ––––––– 2/2014

#TAT tapasi

Vuoden 2014 nuori yrittäjä: ”Minua pelottavat pelot” Perustit Vapa Media -yrityksen vuonna 2010 yhdessä

Ilona Hiilan kanssa ollessasi vielä opiskelija. Oletko rohkea?Jos rohkeus nähdään kykynä lähteä kohti tuntematonta, niin kyllä. Olen aina lähtenyt matkoille paikkoihin, joiden vaaroista on varoiteltu ja ottanut vastaan työtarjouksia tietämättä tarkalleen, että miten hitossa tämä tehdään. Ilonan kanssa tutustuimme reppureissaamalla Etelä-Amerikassa.

Kuka on sinulle rohkeuden perikuva?Isäni on spontaanin rohkeuden esimerkki. Isä opetti, että ei pidä keskittyä siihen, mitä saa tehdä, kunhan tekee ja matkalla luovii tilanteista läpi maalaisjärjellä.

Onko suomalainen koulutusjärjestelmä rohkea?Joskus. Opin lukemaan ja kirjoittamaan 4–5-vuotiaana. Kävin pientä kyläkoulua, jossa ykkös- ja kakkosluokat oli yhdistetty. Oli rohkea veto siirtää minut kolmoselle suoraan niin, ettei turhaan tarvinnut istua kakkosen tunneilla.

Toisaalta myöhemmin olin seitsemän vuotta yliopistolla, eikä yrittäjyyttä mainittu kertaakaan. Ainakin omatoimisuuteen, kokeilevuuteen, spontaaniuteen pitäisi kannustaa.

Miten Suomi muuttuu rohkeammaksi?Suomi on läpitunkevan säännöstelty maa, joustavuuden ratkaisuissa pitäisi helpottua. Ihmiset pelkäävät, että jos nyt teen tätä direktiiviä vastaan, minua rangaistaan. Pitäisi keksiä malleja siihen, kuinka turhiksi tunnistettuja sääntöjä voisi olla noudattamatta. Rahankeräyslaki on hyvä esimerkki siitä, että on huomattu, millaiset käytännöt jäykistävät järjestelmää.

Miten yrityksen perustamista voisi helpottaa?Pitäisi löytää erilaisia malleja perustaa yritys kuin tavalliset OY, toiminimi ja muut viralliset yritysmuodot. Miten karsittaisiin alkuvaiheessa kaikki turha byrokratia? Voisimmeko luoda toimi-nimestä kevennetyn mallin, jossa yritystoimintaa voisi kokeilla alle kuusi kuukautta?

VAPA MEDIAN PERUSTAJA IDA HAKOLA VANNOI JO 9-VUOTIAANA, ETTÄ SUURUUTTA EI SAA PELÄTÄ.

Miten oma yrityksenne lähti käyntiin?Olimme tehneet media-alalla töitä ja huomanneet, että kaikki tehdään perinteisen median lähtökohdista. Näimme, että voi-simme tehdä kiinnostavampia sisältöjä. Molemmilla oli vielä opinnot kesken. Mietittiin, pitäisikö odottaa vähän. Mutta sitten totesimme, että jos meillä on tällainen verkkosisältöihin liittyvä idea, pitää mennä nyt.

Millainen oli ensimmäinen työpäivä omassa firmassa?Se oli perjantai 1.9.2010. Saimme avaimet Hämeentien toimistoon, vanhaan lankakauppaan. Se oli pölyinen ja tomuinen, kaikki piti rempata. Viikonloppuna 30 ystävää auttoi, maanantaina oli valmista. Ensimmäinen ajatus galleriamaisessa tilassa oli, että ”Vau, tässä se nyt on, meidän toimisto.”

Onko yrittäjän alkutaival niin rankka kuin aina väitetään?Oli se ensimmäinen vuosi äärimmäisen tiivis. En ehtinyt siivota. Kun äiti tuli käymään, se oli järkyttynyt ja otti imurin käteen. Koko ajan tehtiin. Kyllä yrittäminen on välillä tosi raatamista, mutta miksi sen pitäisi olla huono asia?

Kuka sopii yrittäjäksi?Periaatteessa melkein kuka vain, mutta yksi luonteenpiirre on se, että ei liikaa tiedosta erilaisia riskejä. Olen joskus nau-rettavan positiivinen. Jos miettisin koko ajan uhkakuvia, miten loisin mitään uutta?

Toiveesi päättäjille?Verotusasiat yrityksen ensimmäisten kahden vuoden aikana ovat kriittisiä. Rahat ovat alussa koko ajan tosi tiukalla, ja kaikki mahdollinen tulisi laittaa yrityksen pyörittämiseen ja kehit-tämiseen. Harvoinhan alussa käteen jää juuri mitään. Pitäisi rakentaa armollisempi systeemi niille, jotka vasta saavat huojuvia jalkojaan pystyyn.

Mikä on ollut yrittämisessä parasta?Se, että ammattilaisena on kehittynyt mielettömän paljon, kun ei ole ollut mitään ulkopuolista tahoa, joka olisi tullut ja sanonut että ”Ei ei, nyt teet tätä ja keskityt näihin juttuihin.”

Nykyisin uusia start-upeja popsahtelee esiin tuon tuosta. Onko yrittämisestä tulossa muodikasta?Varmasti nuorten asenteet ovat muuttumassa positiivisempaan suuntaan. Kaikessa, mitä tehdään, halutaan ilmentää sitä, keitä me ollaan. Työ on siinä isossa roolissa. Yrittäjyys antaa oikotien vaikuttaa nuorena moniin asioihin.

Vaikutat urhealta naiselta. Eikö sinua koskaan pelota? On välillä ollut tosi tiukkaa taloudellisesti, on nukuttu huonosti. Sitten on vain toimittu eikä jääty tumput suorana ihmettelemään. Jos jokin asia kuumottaa, pyrin mahdollisimman nopeasti koh-taamaan sen. Minua pelottavat pelot. ∑

Ida Hakolan mielestä pitäisi keksiä malleja siihen, kuinka sääntöjä voisi olla noudattamatta.

Miksi raatamisen pitäisi olla huono asia?

nimi: Ida Hakolaikä: 30koulutus: valtiotieteiden maisteri, pääaine viestintäammatti: perustaja, Vapa Mediapalkittu: Vuoden nuori yrittäjä 2014 yhdessä Ilona Hiilan kanssatunnuslause: Sain 30-vuotislahjaksi äidiltä leikekirjan, josta löytyi 9-vuotiaana kirjoittamani lause: ”Mottoni: Vaan, älä pelkää suuruutta.”ihailen: Isääni, joka perusti yrityksen eläkkeelle jäätyään.

10 ––––––– 2/2014 11 ––––––– 2/2014

#Monikulttuurisuus

Ovet auki maailmaanTULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ TARVITAAN MONIPUOLISTA OSAAMISTA. KIELITAIDON LISÄKSI MONIKULTTUURINEN TAUSTA AUTTAA

YMMÄRTÄMÄÄN ERILAISIA TOIMINTATAPOJA. YRITYSTEN KANNATTAA AVATA OVENSA NUORILLE JO VARHAISESSA VAIHEESSA.

Samalle viivalle -hanke tutustuttaa monikulttuurisia nuoria ja yri-tyksiä toisiinsa. Nuoret pääsevät aitojen kontaktien kautta perille

siitä, minkälaisia ammatteja yrityksissä on ja minkälaista koulutusta ja osaamista niissä tarvitaan. Yrityksille nuorten koh-taaminen taas antaa mahdollisuuden tehdä omaa toimialaa ja brändiä tutuksi.

Shilei Zhang ja Julia Koroleva ker-toivat omat uratarinansa TATin toimi-tukselle.

KAHDESSA KULTTUURISSA ELÄMISESTÄ

OPPIA TYÖELÄMÄÄN

Taloudesta kiinnostunutta Shilei Zhangia vetivät puoleensa opinnot kauppakor-keakoulussa. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli ensin konsulttiyrityksessä, josta siirtyi Koneelle liiketoiminnan kehi-tystehtäviin.

— Kiinalaisesta taustasta on ehdotto-masti ollut hyötyä urallani, sillä kommu-nikointi kiinalaisten asiakkaiden kanssa on ollut helppoa. Tämä oli merkittävä osa työtäni suunnitellessani liiketoimintastra-tegioita teollisuusyrityksille, joille Kiina on tärkeä markkina-alue, Zhang kertoo.

— Kotona kulttuuri on aina ollut hyvin kiinalaisia perinteitä kunnioittava, mutta kun olen astunut ulos ovesta, olen ollut kavereiden kanssa ja keskellä suomalaista kulttuuria. Nämä hyvin erilaiset maailmat ovat opettaneet ymmärtämään asioita eri kanteilta sekä herkkyyttä kuunnella myös muita eri kulttuuritaustoista tulevia ihmi-siä. Työelämässä näistä taidoista on joka päivä suunnattomasti apua.

KIELITAITO HYVÄÄN KÄYTTÖÖN

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n selvi-tyksen mukaan tulevaisuudessa on eng-lannin lisäksi kysyntää erityisesti venäjän, kiinan ja viron kielten osaajille. Tarvetta nähdään kaikilla aloilla, erityisesti myynti- ja asiantuntijatehtävissä. Usein kuuleekin sanottavan, että englannilla voit ostaa, mutta muilla kielillä myyt.

Lukiossa opettajat kannustivat Julia Korolevaa hyödyntämään monipuolista kielitaitoaan, ja siksi hän päätti opiskella tradenomiksi. Hänen työpaikkansa ovat löytyneet kaupan alalta, jossa venäjän kielen taito on ollut arvokas.

— Venäläisten asiakkaiden englannin kielen taito on tyypillisesti rajallista, joten heidän kanssaan kommunikointi on usein pakko hoitaa venäjäksi, mikäli haluaa tulla ymmärretyksi. Välillä työkaverit ovat joutuneet tiukoissa paikoissa soittamaan vapaapäivinä tulkkausapua, hän kertoo.

TYÖNANTAJAT: RAKENTAKAA

SILTOJA TULEVAISUUTEEN!

Koroleva on huomannut, että vaikka kie-litaitoa ja kulttuuriosaamista arvostetaan, monet yritykset palkkaavat yhä mieluum-min suomalaisen, joka on hankkinut koke-musta ulkomailta.

Sekä Koroleva että Zhang ovat kuiten-

kin yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa asiat muuttuvat, sillä nuoret sukupolvet ovat kasvaneet kansainvälisiksi. Tärkeää olisikin rakentaa siltoja nyt myös tulevai-suuden varalle.

— Avoimuus erilaisuutta kohtaan aut-taa löytämään parhaita ratkaisuja myös yritysmaailmassa. Kun menee johonkin maahan, pitäisi ensin yrittää ymmärtää paikallisia toimintatapoja ja logiikkaa niiden takana, ja vasta sen jälkeen tuoda omia, Zhang muistuttaa.

— Media vaikuttaa hyvin herkästi ihmisten asenteisiin ja joskus tuntuu, että ei anneta mahdollisuutta osoittaa omia kykyjä. Toivoisin työnantajilta avoimuutta ja rohkeutta kutsua eritaustaisia ihmisiä haastatteluun. Vanhassa sanonnassakin kehotetaan ottamaan vastaan vaatteiden perusteella ja sanomaan hyvästit älyn perusteella, Koroleva pohtii.

— Jotta osataan toimia erilaisissa ympä-ristöissä, erityisesti kehittyvillä markki-noilla, pitää ymmärrys kulttuureista ottaa huomioon strategiassa ja näin ollen tieto saada pääkonttoriin asti. Tämä on interak-tiivinen prosessi, joka pohjimmiltaan lähtee ihmisten osaamisesta, Zhang kiteyttää. ∑

Samalle viivalle -ESR-hankkeessa on kehitetty toimintamalleja yritysten oppilaitosyhteistyö-hön sekä tuotettu julkaisuja koulutuksesta ja työelämästä monikulttuurisille nuorille. Yri-tysvierailut ja vanhempainillat ovat toimiva väylä tarjota nuorille tietoa eri aloista ja työtehtävistä. Vastuullisen yhteistyön kautta yritykset jäävät mieleen monimuotoisuutta kunnioittavana työyhteisönä.samalleviivalle.fi

Julia Korolevan venäjän kielen taito on tullut kaupan alan töissä hyvään käyttöön.

KIELTEN OSAAMISTARPEEN KASVU LÄHIVUOSINA

• Venäjä 70 %• Kiina 58 %• Viro 40 %• Italia 38 %• Englanti 35 %• Saksa 29 %• Espanja 28 %• Ruotsi 16 %• Ranska 16 %• Portugali 13 %

Lähde: Kielitaito on kilpailuetu, EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2014

Nuoret sukupolvet ovat kasvaneet kansainvälisiksi.

TEKSTI JA KUVA: PÄIVI KORPELA

12 13 ––––––– 2/2014 ––––––– 2/2014

oppilas-kääpiöt ovat saaneet tehtäväkseen rakentaa jotaintikuista. anarkistisimman näköinen mörökölli on yllättäensavant-tasoinen rakentaja. opettajan lemmikki ihmettelee

ja perustahvo on jo nukahtanut.

kuva 5: yksilötyö

#Huoneentaulu

Rohkeutta opetukseen! Viisi vinkkiä opettajilleJOS PUOLET KOULULAISISTA PÄÄTYY NELIKYMPPISINÄ AMMATTEIHIN, JOITA EI VIELÄ OLE KEKSITTYKÄÄN, OPETUS ON JÄLLEEN UUDEN HAASTEEN ÄÄRELLÄ. KUINKA KOULUTTAA KOHTI TUNTEMATONTA?

TEKSTI: SATU KAATTARI KUVITUS: JANNE MATILAINEN

Vaikka tulevaisuuden ammatit ovat osin pimennossa, tiettyjen taitojen tarpeellisuus korostuu työssä kuin työssä.

Tulevaisuuden työt ovat yhä enemmän projekti-luontoisia, ja työkaverit voivat sijaita eri puolilla maailmaa. Työn sisällöt ja säännöt määritellään usein itse, ja samaan lopputu-lokseen voi päästä useaa eri reittiä. Sosiaaliset taidot korostuvat. Tarvitaan yrittäjämäistä asennetta sekä uskallusta kokeilla luovasti eri asioita. Tulevaisuuden työelämätaitoja ei opita vain teoriassa, vaan ne kehittyvät harjoittelemalla.

Kiihtyvä muutos haastaa opettajuuden. Tulevaisuuden työelä-mätaitoja ajatellen opettajan tulee yhä enemmän toimia oppimisen mahdollistajana, joka kannustaa yhdessä tekemiseen.

Rohkea opettaja on johtotähti, joka vie opetettavat oikean tiedon lähteelle. Hän antaa oppilaiden auttaa itseään tai toisiaan uusien opetusmuotojen ja -välineiden käyttöönotossa.

1. PIIPAHDA NAAPURISSA TAI KUTSU VIERAITA KYLÄÄN

Kun astuu luokan ovesta ulos, oppiminen monipuolistuu. Tutun luokan sijaan havainnoidaan asioita myös ympäristöstä. Kun asiasta kertoo joku muu kuin tuttu opettaja, asiat jäävät eri tavalla mieleen. On hyvä kartoittaa lähialueen yrityksiä, ja rohkeasti ehdottaa käyntiä. Pikavisiitti ei vaadi koululta eikä yritykseltä suuresti vaivaa.

Yritysten henkilöstöä voi myös pyytää vierailulle oppitunnille. Vierailut ovat mieleenpainuvia kokemuksia niin yritykselle kuin koululuokalle. Vierailut hyödyttävät myös yrityksiä, sillä ne pääsevät tutustumaan tulevaisuuden tekijöihinsä luoden positiivista ja helposti lähestyttävää kuvaa itsestään.

2. ILMAISMATKA BRASILIAAN?

Viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa avaa uusia maantieteellisiä ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Brasilialaiseen työkulttuuriin voi tutustua Asiantuntijaverkostosta löytyvän virtuaalivierailijan kautta vähäisinkin resurssein.

Asiantuntijat ovat verkoston jäseniä ihan sitä varten, että he voivat kertoa yläkoululaisille ja lukiolaisille omasta ammatti-alastaan. Etävierailun aikana luokka voi esittää kysymyksiä asiantuntijalle. Oppiaineittain jäsennelty palvelu on opettajalle helppo tapa tuoda työelämäulottuvuus oppiaineeseen.asiantuntijaverkosto.fi

3. HANKI KOULULLE OMA KUMMIYRITYS

Yritykset suhtautuvat usein koulujen kanssa tehtävään yhteis-työhön myönteisesti. Aina kannattaa siis kysyä tai ehdottaa sopivaa tapaa tehdä sitä.

Oulussa Itella päätti hiljattain ryhtyä Laivakankaan koulun kummiyritykseksi. Yhteistyössä laadittiin vuosisuunnitelma, jossa eri oppiaineita havainnollistetaan työelämän elävin esimerkein. Historian tunnilla tutustutaan Suomen postilaitoksen kehittymi-

seen postimuseon avulla. Kieliopintojen tärkeyttä voidaan havainnollistaa globaaliyrityksellä, jolla on henkilöstöä kymmenissä eri maissa.

Kun oppiaineen yhteys työelämään konk-retisoituu, motivaatio oppiainetta kohtaan voi herätä uudella tavalla. Kevätretkellä voidaan

vaikkapa käydä tutustumassa yrityksen toimintaan. Vain mielikuvitus on rajana

yritysyhteistyön toteutustavoissa.

kuva 1: piipahda naapurissa

kuva 2: virtuaalivierailu

kuva 3: postimuseossa

kuva 4: kunkoululoppuu.fi

4. VERKKO TEHOKÄYTTÖÖN!

Netti on pullollaan työelämätietoa. Eri yritysten verkkosivuilla on löydettävissä yritysten esittelyvideoita ja monenlaista tietoa eri ammattialoista.

Ammattiesittelyitä voi kurkata myös TATin Kun koulu loppuu -sivustolta. Surffailu nuorten kanssa on hyvä aloittaa Duuniko-neella, jossa selvitellään itselle sopivaa ammattialaa. Ammatti-esittelyvideoita katsomalla kukin voi kiinnostuksensa mukaan tutkailla ammattivaihtoehtoja, ja opiskelun jatkopoluista voi käydä keskustelua sivuilla päivystävien virtuaaliopojen kanssa. Sivuilla on tietoa myös kesätyöstä ja työn hakemisesta.kunkoululoppuu.fi

5. HYÖDYNNÄ TOIMINNALLISIA HARJOITUKSIA

Jokaisella nuorella on oma vahvuusalue. Vahvuudet ovat usein piilossa nuorelta itseltään, ja niitä voi kaivaa esiin vaikkapa ryhmäharjoitusten avulla. Unelmien työ -oppitunnilla pohdi-taan omia unelmia, vahvuuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Oppitunnilla voidaan tehdä pari-, ryhmä- ja yksilötyömenetelmiä sekä mielikuvamatkan.Opetin.fi —> Teemat —> Koulu ja työelämä —> Unelmien työ -oppitunti ∑

“We are currently preparing students for jobs and technologies that don’t yet exist… in order to solve problems that we don’t even know are problems yet.”

Richard Riley, Secretary of Education under Clinton

14 15 ––––––– 2/2014 ––––––– 2/2014

#Yrityskylä

Yrityskylä ja Suomen Partiolaiset löysivät toisensaPARTIOLAISTEN SUURJUHLASSA KOUVOLASSA TEHTIIN UUSI ALUEVALTAUS, KUN TALOUDELLISEN TIEDOTUSTOIMISTON KEHITTÄMÄ YRITYSKYLÄ JA SUOMEN PARTIOLAISET KÄYNNISTIVÄT YHTEISTYÖN. KUMPIKIN TAHO TÄHTÄÄ SIIHEN, ETTÄ NUORET SAISIVAT HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄÄNSÄ JA LÖYTÄISIVÄT PAIKKANSA YHTEISKUNNASSA.

TEKSTI: HANNELE MAYER-PIRTTIJÄRVI KUVAT: DORA CHEFFI-ARAB

Kesäkuussa pidetyssä suur-juhlassa Yrityskylä tarjosi 12–15-vuotiaille tarpojille ja 18–22-vuotiaille vaeltajille ensi

kertaa ohjelmapolun, jonka rasteilla haet-tiin ratkaisuja yritysten elävässä elämässä kohtaamiin haasteisiin. Vaeltajat asettuivat yritysjohtajan rooliin ja tarpojat toimivat neuvonantajina.

Partiolaiset olivat tutustuneet kevään aikana ennakkomateriaalin perusteella talouden toimintaan ja kriiseihin sekä vie-railleet omalla paikkakunnallaan finans-sialan, kaupan tai teollisuuden yrityksessä. Ohjelmakentällä päivysti oikeiden yri-tysten edustajia Nordeasta, Metsosta ja Kymen Seudun Osuuskaupasta. Heiltä

14 15 ––––––– 2/2014 ––––––– 2/2014

sai kysyä apua selvitettävään pulmaan. Maalissa ratkaisu esiteltiin videolle. Yrityskylän ohjelmapolku sai ison suosion: joka neljäs suurjuhlien osallistuja eli liki 2 200 partiolaista suoritti sen. Ratkaisuja videoitiin yli 200. Parhaasta videosta pal-kittiin helsinkiläisen Suosirrit-lippukun-nan joukkue. >>

16 17 ––––––– 2/2014 ––––––– 2/2014

Suomen Partiolaisten kasvatusjoh-taja Timo Sinivuoren mukaan partiossa vallitseva ilmapiiri kan-nustaa kokemuksen kautta oppi-

miseen. Tehdään ja kokeillaan. Ratkaistaan ongelmia ja harjoitellaan erilaisia taitoja.

Partion päämääränä on kasvattaa nuo-rista aktiivisia kansalaisia. Oppiminen tapahtuu aina suhteessa omaan itseen,

partion, vaan koko yhteiskunnan asia.– Yrityskylässä sykähdyttää, että se

herättää ymmärryksen ihmisten kes-kinäisestä riippuvuudesta. Se mitä itse teet tai jätät tekemättä, vaikuttaa aina johonkuhun toiseen. Lisäksi Yrityskylä havainnollistaa upeasti, miten yhteiskunta toimii kokonaisuutena. Tällainen kokemus saattaisi olla tarpeen monelle aikuisellekin, Sinivuori pohtii.

Myöskään koulu ei pysty enää yksin toteuttamaan sille annettua kasvatustehtä-vää, koska oppimista tapahtuu koko ajan valtavasti ohi oppikirjojen ja luokkahuo-neiden. Tämä olisi tiedostettava opetuksen järjestämisessä ja opettajankoulutuksessa.

Perinteisen laitosoppimisen tueksi tarvitaan yhä enemmän epävirallista arkioppimista, jonka myös koulutuksen järjestäjät tunnistavat ja tunnustavat.

– Olisi tiivistettävä vuorovaikutusta virallisen koulutusjärjestelmän, järjestöjen ja työelämän kesken. Nuorten sijoittumi-nen työelämään ja yhteiskuntaan koskee kaikkia, joten miksi emme puhaltaisi yhteen hiileen. Hyvinvointiyhteiskunnan voimavarat ehtyvät eikä se pysty huolehti-maan nuorista samalla tavalla kuin ennen. Lasten ja nuorten kasvatusjärjestöt tarvi-taan kiireesti saman pöydän ympärille, Timo Sinivuori hoputtaa. ∑

Suurjuhla oli unohtumaton kokemus sekä nuorille että järjestäjille. Yrityskylässä iloittiin ohjelmapolun saamasta suosiosta.

Partiossa opitaan tekemällä ja kokemallatoisiin ihmisiin, ympäristöön ja yhteis-kuntaan.

– Partioliike katsoo vahvasti tulevai-suuteen. Meillä nuoret muokkaavat toi-mintasuunnitelmia aikuisten antaessa siihen tukensa. Toimimme aktiivisesti tässä ajassa, mutta pyrimme myös luo-maan sellaista tulevaisuutta, jossa itse haluamme elää.

Sinivuori muistuttaa, että moni par-tiolainen siirtää harrastuksensa parissa oppimansa arvot aikanaan suoraan työ-elämään.

OPPIMINEN KARKAA LUOKKAHUONEISTA

Viime vuosina partio on uudistunut ja avannut oviaan ulospäin. Halu auttaa nuo-ria elämässä eteenpäin ei ole pelkästään

Metson, Nordean ja Kymen Seudun Osuuskaupan edustajia päivysti ohjelmapolulla vastaamassa partiolaisten kysymyksiin. ”Täällä pääsemme tapaamaan tulevia asiakkaitamme ja työntekijöitämme”, he iloitsivat.

#Yrityskylä

18 19 ––––––– 2/2014 ––––––– 2/2014

#Kansainvälisyys

Hyvät verkostot kantavat Planmecaa Kiinan markkinoillaHAMMASLÄÄKETIETEEN TEKNOLOGIAAN KESKITTYVÄ PLANMECA OY KUULUU ALANSA MARKKINAJOHTAJIIN KIINASSA JA YHDYSVALLOISSA. YRITYS ON NIITTÄNYT MAAILMANLAAJUISTA MAINETTA PITKÄJÄNTEISELLÄ TYÖLLÄ JA HYÖDYNTÄNYT VIESTINNÄSSÄÄN MUUN MUASSA FINNFACTSIN MEDIAVIERAILUJA.

TEKSTI: JENNA VEHVILÄINEN KUVAT: JYRI LINTUNEN JA DORA CHEFFI-ARAB

Kansainväliset markkinat ovat olleet hammaslääketie-teen teknologiavalmistajan Planmecan tähtäimessä siitä

lähtien, kun se perustettiin vuonna 1971. Yhtiö uskaltautui Kiinan markkinoille jo 80-luvulla – silloin, kun maan talouske-hitys oli vasta alussa.

— Olemme aina lähteneet rohkeasti myös markkinoille, jotka ovat vasta kehit-tymässä. Esimerkiksi Kiinassa 1984 aloi-tettu myynti- ja markkinointityö kantaa nyt tulosta: olemme maassa markkinajoh-taja hammashoidon 2D- ja 3D-kuvanta-misessa, Planmecan markkinointijohtaja Maarit Vannas kertoo.

Kun Planmecan ensimmäinen myyn-tikonttori avattiin Kiinaan vuonna 1992, yritys oli tehnyt kauppaa jo muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa, Iso-Britan-niassa ja Saksassa. Vannaksen mukaan maat ovat säilyneet yritykselle tärkeinä kauppakumppaneina vuosikymmeniä. Tulevaisuudessa kuitenkin Kiinan mer-kitys vientimaana kasvaa.

Planmecan vientijohtaja Antti Eskelinen esittelee yrityksen tuotteita kiinalaistoimittajille Finnfactsin järjestämällä mediavierailulla.

Tulevaisuudessa Kiinan merkitys vientimaana kasvaa.

Asiantuntija:

Team Finland -verkostoa kannattaa hyödyntää

olla yllätys eurooppalaiselle. Toiminnot on lokalisoitava, töitä on tehtävä Kiinasta käsin. Hyvien kiinalaiskontaktien etsimi-nen on erittäin tärkeää: rekrytointiin on panostettava. Kiinan työmarkkinoilla on reilusti päteviä, mutta työttömiä korkea-kouluista valmistuneita. Kiinan kielen osaaminen on myös suureksi avuksi.

MIKÄ ON YKSINKERTAISIN KEINO LISÄTÄ

YRITYKSEN TUNNETTUUTTA KIINASSA?

Sosiaalinen media on oiva keino: olen-naista on kiinalaisten kannalta kiinnos-tavien sisältöjen jakaminen ja kanavien reipas ylläpito. Kiinalaiset luottavat yhtei-söpalveluiden kautta saatuihin vinkkeihin ostopäätöksissään. Sopivien kiinalaisten toimittajakontaktien hankkiminen ja hoi-taminen on myös tärkeää.

KOLME VINKKIÄ KIINAN MARKKINOILLE

PYRKIVÄLLE SUOMALAISYRITYKSELLE:

1. Hyödynnä erinomaista Team Finland -verkostoa, jossa suomalais-toimijat auttavat yritystä pääsemään alkuun Kiinan markkinoilla.

2. Markkinoi itseäsi paikallisissa sosiaalisen median kanavissa.

3. Muista, että kiinalaiset yritykset kansainvälistyvät vauhdilla. Etsi hyviä kontakteja ja hyödynnä verkostoasi. ∑

— Kiinassa panostetaan nyt toden teolla terveydenhoitoon, ja esimerkiksi ham-maslääkärit siirtyvät käyttämään uusinta 3D-teknologiaa. Asiakkaitamme ovat sekä yksityinen että julkinen sektori, eli myös sairaalat ja yliopistot.

APUNA HYVÄT PAIKALLISKONTAKTIT

Vannaksen mukaan Kiinan markkinoilla toimimisessa avainasemassa on ollut pai-kallisten toimintatapojen ja terveyden-huollon kulttuurin omaksuminen sekä verkostoituminen. Hyvät ja pitkäaikaiset paikalliset yhteistyökumppanit sekä laaja maan sisäinen jakeluverkosto ovat autta-neet markkinanäkyvyyden saavuttami-sessa. Nykyään myös sosiaalisen median kanavat tukevat markkinointia.

— Tunnettuuden kasvattaminen on vaatinut paljon jalkatyötä, sillä kasvojen näyttäminen on tärkeää kiinalaisille asiak-kaille. Medianäkyvyyttä olemme saaneet muun muassa Finnfactsin järjestämistä mediavierailuista, joiden aikana kiinalais-toimittajat ovat tutustuneet yritykseemme ja kirjoittaneet meistä artikkeleja paikal-liseen mediaan.

Tänä päivänä Planmeca Group -yri-tysryhmään kuuluu kuusi yhtiötä, joiden palveluksessa on noin 2 600 henkilöä eri puolilla maailmaa. Liikevaihtoa yhtiöille kertyi vuodelta 2013 lähes 700 miljoonaa, josta 98 prosenttia tuli ulkomaankaupasta.

— Planmeca on onnistunut kasvamaan aina kannattavasti. Avoin ja valpas mark-kinoiden seuraaminen, asiakaslähtöisyys ja joustavuus sekä toimivat kumppa-nuussuhteet tuottavat tulosta, Vannas summaa. ∑

Finnfacts on osa TATia.www.finnfacts.fi

Finnfactsin Kiinan-toiminnoista vastaava Communications Manager Jyri Lintunen kertoo, mitä maailman väkirikkaimman maan markkinoille mielivän yrityksen on hyvä muistaa.

MITKÄ TOIMIALAT KUKOISTAVAT

KIINASSA JUURI NYT?

Cleantech ja terveysteknologia vetävät. Kysyntä kasvaa myös palvelusektorilla sekä mobiilialalla.

MILLAISTEN SUOMALAISYRITYSTEN

KANNATTAA PYRKIÄ KIINAAN?

Erityisesti kasvuhakuisten yritysten, jotka pystyvät skaalaamaan tuotantonsa suuren maan tarpeisiin. Myös innovatiivisten pal-velualan yritysten kannattaa pitää silmät auki Kiinalle.

MITÄ KIINAN MARKKINOILLE PYRKIVÄN

YRITYKSEN TULISI OTTAA HUOMIOON?

Kiinassa markkinakilpailun kovuus voi

20 21 ––––––– 2/2014 ––––––– 2/2014

#Maine

Hyvä maine suojaa kolhuiltaMAINEELLA ON SUURI MERKITYS YRITYKSEN MENESTYMISEN KANNALTA. TEHOKKAIMMIN MAINETTA VOI KEHITTÄÄ PALJASTAMALLA ENSIN SEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET.

20 ––––––– 2/2014

TEKSTI: VESA VILENIUS KUVA: DORA CHEFFI-ARAB

Asiakkaita ja muita sidosryh-miä kiinnostaa yhä enem-män, millainen on yritys tuotteiden ja palveluiden

takana. Yrityksen maineeseen vaikutta-vat tuotteiden ja palveluiden lisäksi sen vastuullisuus, hallintotapa, johto, talous, innovatiivisuus ja työntekijöiden kohtelu.

Maineella on erittäin suuri merkitys yrityksen menestymisen ja liiketoiminnan kannalta. Maine ratkaisee, suosivatko ja suosittelevatko asiakkaat yritystä, kuinka osaavia ihmisiä se saa verkostoihinsa, mitä media siitä kirjoittaa ja millaista tukea se saa poliittiselta järjestelmältä.

– Esimerkiksi pikavippiyritysten lii-ketoiminta kiellettiin, koska syntyneen keskustelun seurauksena poliittiset päät-täjät katsoivat niiden toiminnan olevan kyseenalaista, kertoo T-Median maine-liiketoiminnasta vastaava johtaja Riku Ruokolahti.

TUTKI ENSIN, KEHITÄ SITTEN

Maineen kehittäminen kannattaa aina aloittaa tutkimalla ensin sen nykytilaa.

– Oleellista on tietää, mitkä ovat eri sidosryhmien käsitykset yrityksen mai-neesta ja sen osa-alueista, ja vastaavatko käsitykset todellisuutta, Ruokolahti ohjeistaa.

Tutkimalla yrityksen mainetta paljaste-taan ne kohdat maineen rakenteessa, joihin voidaan helpoiten ja nopeimmin vaikut-taa paremmalla viestinnällä. Yhtä lailla voidaan tunnistaa kultajyvät yrityksen maineessa ja tuoda niitä vastaisuudessa vahvemmin esiin.

Viestintäyksiköllä on tärkeä rooli organisaation sisäisen kommunikaation kehittäjänä ja ulkoisen vuorovaikutuksen koordinoijana. Yrityksen maine on kuiten-kin viime kädessä johdon vastuulla. Tär-keintä on varmistaa, että koko yrityksen toimintaa johdetaan maineen kannalta kestävältä pohjalta.

HYVÄ MAINE EI TUHOUDU KRIISISSÄKÄÄN

Viestinnän merkitys ja johdon kyky reagoida asioihin punnitaan erityisesti maineen ajautuessa kriisiin. Tärkeintä kriisissä on ryhtyä korjaaviin toimenpi-teisiin yrityksen sisällä, mutta viestinnän ei kannata jäädä niitä odottamaan.

Sosiaalinen media asettaa kriisitilan-teissa viestinnälle erityisiä haasteita: se mahdollistaa julkisen keskustelun, vaikka

yritys ja valtamedia jättäytyisivätkin sen ulkopuolelle. Vaikeneminen ei kannata, sillä sen on huomattu vain voimistavan ja pidentävän kriisin vaikutusta.

– Sosiaalinen media on opettanut ihmiset odottamaan avoimuutta myös yrityksiltä, ja negatiivisistakin asioista vaaditaan rehellistä keskustelua. Viesti-mällä avoimesti aikeistaan yritys minimoi kriisin vaikutukset ja auttaa pitämään sidosryhmiensä tuen, Riku Ruokolahti sanoo.

Vahva mainepääoma suojaa yritystä kolauksilta, eikä sen maine usein tuhoudu kriisissäkään. Vastaavasti heikko maine taas altistaa pysyvämmille vahingoille.

Nyrkkisääntö on, että kolaus on sitä kovempi, mitä lähemmäs yrityksen bis-neksen ydintä ja perustehtävää kriisi kohdistuu.

– Jos yrityksen toiminnan kulmakivenä on huippuluokan design, ja yllättäen pal-jastuukin tähän liittyviä väärinkäytöksiä, on maineeseen aiheutuva kolhu vaikeam-min korjattavissa. Tällöin nopean, avoimen ja taitavan viestinnän rooli korostuu enti-sestään, Ruokolahti muistuttaa.

KESTÄÄKÖ MAINEEN RAKENTAMINEN

30 VUOTTA?

Sijoittaja Warren Buffettin ahkerasti lainatun lausahduksen mukaan hyvän maineen rakentaminen vie 30 vuotta, mutta sen voi tuhota yhdessä yössä.

Maine todellakin syntyy pitkäjäntei-sen toiminnan tuloksena. Tuloksia voi kuitenkin saada aikaan nopeamminkin.

– T-Median Luottamus&Maine-tutki-muksessa parhaiten sijoittuneiden jou-kossa on paljon nuoriakin yrityksiä, jotka ovat pelanneet korttinsa oikein, Ruokolahti kertoo. ∑

T-Median Luottamus&Maine-tutkimus pal-jastaa Suomen 30 hyvä- ja huonomaineisinta yritystä. Tulokset julkistetaan 12.9. Talous-elämä-lehdessä. T-Media on osa TATia.www.t-media.fi

Riku Ruokolahden mukaan tärkeintä on selvittää, vastaavatko sidosryhmien käsitykset yrityksestä todellisuutta.

Yrityksen maine on viime kädessä johdon vastuulla.

Viestijän vinkit

mainetyöhön

TUNNE MAINEESI RAKENNE

Uutta on vaikea rakentaa tunte-matta perustaa. Viesti vahvuuksis-

tasi ja korjaa heikkoudet.

YMMÄRRÄ SIDOSRYHMIÄSI

Yritykset viestivät usein asioista, joita pitävät itse tärkeinä. Ne

eivät välttämättä ole relevantteja sidosryhmien kannalta. Opettele tuntemaan sidosryhmäsi ja puhu

heidän kieltään.

SITOUTA JOHTORYHMÄ JA

KOKO ORGANISAATIO

Maine ei ole vain viestinnän asia. On tärkeää, että johtoryhmä tuntee

maineen ja sen rakenteen, ja että toimenpiteisiin sitoudutaan koko

organisaation tasolla.

KERRO MITÄ AIOT JA MITEN

Usein yritykset viestivät asioista vasta kun konkreettiset tulokset ovat valmiina. On parempi pitää

sidosryhmät tietoisina myös loppu-tulokseen johtavista välivaiheista.

Näin vältät epätietoisuuden ja väärät käsitykset.

OLE REHELLINEN

Valheella on lyhyet jäljet, erityisesti digiaikana. Lähtökohtaisesti kaikki

tieto voi vuotaa julkisuuteen.

1

2

3

4

5

22 23 ––––––– 2/2014 ––––––– 2/2014

#Rohkea yritys

Lasten into latasi virtaa omaankin työhönMARTELAN SISUSTUSSUUNNITTELIJAT TYÖSKENTELIVÄT VAPAAEHTOISINA OHJAAJINA YRITYSKYLÄSSÄ.

Lämmin hymy leviää Irene Koukun ja Reetta Lukan kas-voille, kun he ker-

tovat kokemuksistaan kuu-desluokkalaisten ohjaajina Helsingin Yrityskylässä. Mar-telan toimihenkilöinä heillä oli viime keväänä mahdollisuus lahjoittaa puolen työpäivän panos hyvään tarkoitukseen eli antaa aikalahja yrityksen Citizen Day -vastuullisuusoh-jelman puitteissa.

– Saimme valita joko hoiva-kohteen tai Yrityskylän. Valit-sin Yrityskylän, koska minulle on luontaisempaa puuhata koululaisten parissa. Arvelin pääseväni tapaamaan energi-siä ja innokkaita lapsia, Irene Koukku kertoo.

– Minussa taas herätti mie-lenkiintoa, miten vahvasti Yri-tyskylä kiinnittyy nykyaikaan ja lasten tulevaisuuteen, Reetta Lukka täydentää.

YRITYSKYLÄ – PARASTA

FAZERILAN JÄLKEEN

Lukalle Yrityskylä oli entuudestaan tuttu, sillä hän oli vieraillut Kuopion Yritysky-lässä kollegojen kanssa. Martela on ollut alusta asti mukana Yrityskylien rakenta-misessa kaikkialla Suomessa.

– Lapset puhkuivat intoa, kun he eläy-tyivät rooleihinsa eri työtehtävissä! Aikui-sena suorastaan liikutuin näkemästäni, hän muistelee.

Irene Koukun odotukset olivat korke-alla, ja hän melkein laski päiviä ohjaamisen h-hetkeen.

– En tiennyt Yrityskylästä etukäteen, mutta viime keväänä viidettä luokkaa

käyvä lapseni valisti minua. Koulussa kuudesluokkalaiset kuulemma hehkut-tavat nuoremmilleen, miten upea päivä heitä odottaa seuraavana vuonna: parasta Fazerilassa käynnin jälkeen!

ARVOSTAVAA ASENNETTA TYÖNTEKOON

Ohjaamaan ei tietenkään joutunut kyl-miltään, vaan Yrityskylän henkilökunta perehdytti tehtävään. Ohjaajalle on tärkeää ottaa tilanne haltuun heti päivän käyn-nistyessä ja tarjota aikuisen apua lasten asettuessa työrooleihinsa.

– Oli mieluisaa kuulla, että tehtävä Mar-telan sisustussuunnittelijana on lasten keskuudessa kaikkein halutuin. Liekö

television sisutusohjelmilla vai-kutusta, naiset pohtivat.

Päivän aikana sisustussuun-nittelija muun muassa somistaa opettajien leponurkkauksen sekä laskee tarjouksen toiselle yritykselle toimiston muutta-misesta ja kalusteiden kierrät-tämisestä. Tarvitaan visuaalista silmää ja matematiikan taitoja.

– Yllätyin, miten selvästi lapset hahmottivat palvelut laskutettavaksi työksi ja miten arvostavasti he suhtautuivat työntekoon, Reetta Lukka kertoo.

TEKEMISEN MEININKI

TUTUSTUTTAA YHTEISKUNTAAN

Yrityskylässä kuudesluokka-laiset saavat tuntumaa työn tekemiseen vuoroissa, palkan ja verojen maksamiseen sekä muun muassa pankkiasiointiin. He käyvät työterveystarkastuk-sessa ja vaikuttavat yhteisiin asioihin äänestämällä.

– Ohjaaminen imaisi mu-kaansa tekemisen meininkiin. Antau-duimme asiaan kokonaisvaltaisesti.

Päivän päätyttyä mieli oli perin tyy-tyväinen. Lapsista huokunut energisyys kohotti innostusta omalla työpaikalla vielä seuraavinakin päivinä.

– Näin entistä selvemmin oman työni mielekkyyden, saanhan työskennellä monen lapsen unelma-ammatissa, Reetta Lukka kiteyttää.

– Menisin ilman muuta ohjaamaan uudelleen! Yrityskylä on taitavasti toteu-tettu, hyödyllinen kokonaisuus. Soisin kaikkien kuudesluokkalaisten saavan kokea sen, Irene Koukku tähdentää. ∑

TEKSTI: HANNELE MAYER-PIRTTIJÄRVI KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

Martelan sisutussuunnittelijat Irene Koukku ja Reetta Lukka tutkailevat kuudesluokkalaisten Yrityskylään tekemiä mainoksia.

Kysyimme nuorilta, millainen olisi heidän unelmiensa työpaikka. Vastausten pitäisi ravistaa työnantajat hereille:

”Unelmien työpaikalle ei todellakaan haluta liian kireitä ihmisiä, jotka ovat olevinaan liian hyviä työssään ja kaiken jo oppineita, koska aina voi oppia jotain uutta.”

”Työpaikalla pitää olla myös avoin, välitön ja rento työilmapiiri, jossa uudetkin työntekijät pääsevät piiriin mukaan, eikä mitään kamalaa hierarkiahommaa.”

”Kaikki myös auttaa kaikkia, kaikki juttelee kaikille, työpaikka on tasavertainen ja ketään ei jätetä pulaan.”

Lisäksi nuoret haluaisivat tehdä omien kykyjensä mukaisia töitä, välillä myös haastavampia, jotta tapahtuisi kehitystä. Sen sijaan pönötys ja tärkeily eivät nuoria kiinnosta. Niistä tulee heti pitkä miinus.

Syyllistymmekö työnantajakuvaviestinnässämme pönöttämiseen? Latelemmeko perä perään visiot, missiot, strategiat, liikevaihdot, organisaatiokaaviot, yrityskaupat, tuoteportfoliot, innovaatiot, henkilöstösuunnitelmat, maailmanvalloitukset ja toimitusjoh-tajan terveiset?

Työtehtäviä ja työilmapiiriä tyydymme kuvailemaan ainoastaan muutamalla adjektiivilla. Yritämme olla aikuisten oikeasti niin järkyttävän asiallisia, tärkeitä ja menestyksekkäitä. Sen seu-rauksena valitettavasti näyttäydymme nuorille tylsinä, jäykkinä, värittömänä, innottomina, mitäänsanomattomina, tasapaksuina, kliinisinä, massaan hukkuvina, pliisuina, ei-vähempää-vois-kiinnostaa-työnantajina.

Mikä meni vikaan? Vastaus: aito innostus puuttuu!

#Kolumni

Mitäpä jos marssittaisitkin ammattinaisesi ja -miehesi framille? Ne omista työtehtävistään ylpeät ja innostuneet ihmiset. Suuret persoonat. Leppoisat työkaverit. Maakunnan hiljaisimmat, jotka puhuvat vain asiaa. Uratykit. Ura- ja ammattiesittelyvideot ovat tähän oivallinen keino.

Antamalla oikeiden tekijöiden kertoa omat tarinansa osoitat, että meidän bisneksessä tarvitaan ja arvostetaan monipuolista osaamista, erilaisia näkemyksiä ja kokemusta. Sokka irti! Miksi he valitsivat työnantajakseen juuri sinun firmasi? Miten he näkevät oman työnsä merkityksen? Mikä heitä motivoi työssä? Millainen työporukka on? Entäs pomot? Tähtihetket. Mokat. Unelmat. Älä silottele tarinaa liikaa, inhimillisyys ja samaistuttavuus tekevät työnantajasta kiinnostavan.

Tuo potentiaaliset tulevat työntekijäsi vierailulle yritykseesi, joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Esittele tunnelmia ja tekemisen meininkiä siellä, missä työtä oikeasti tehdään. Näytä paikkoja, joissa teillä viihdytään, joihin kokoonnutaan porukalla kahville ja vaihdetaan kuulumisia. Fiilistele!

Meitä ihmisiä kiehtovat yhä edelleen tarinat, myös työnantaja-viestinnässä. Nuotion äärestä on loppujen lopuksi ollut lyhyt matka sosiaaliseen mediaan.

Tarvitsetko apua yrityksesi, oppilaitoksesi tai toimialasi veto-voiman kehittämiseen? Olemme mielellämme avuksi videoiden suunnittelussa, tuotannossa ja jälkimarkkinoinnissa yli 100 ammattivideon kokemuksella. Tarjoamme myös ratkaisuja virtuaalisten yritysvierailuiden järjestämiseen. ∑

Päivi Salminen-KultanenLiiketoimintajohtaja, T-Media

Kirjoittaja on työnantajakuvan ja nuorisoviestinnän kokenut ammatti-lainen, joka harrastaa juoksua ja poikiensa kuskaamista lätkätreeneihin.

Vetovoimainen työnantaja ei turhia pönötä

Tilauslomake

Kyllä kiitos! Haluan tilata nimelläni lehden.

Osoitteeni on muuttunut (ohessa uusi osoitteeni).

Haluan pois Taloudellisen tiedotustoimiston postituslistalta.

Kyllä kiitos! Haluan tilata sähköisen Opetin.fi-uutiskirjeen (ilmestyy 6–9 kertaa vuodessa).

Nimi:

Oppilaitos / yritys:

Oppiaine / tehtävä yrityksessä:

Osoite: Postinumero ja -toimipaikka:

Sähköposti: Puhelin:

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Taloudellinen tiedotustoimistoTunnus 5005220

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sparraava esimies: Kuinka motivoida Nuoria työssä? • Kun koulu loppuu -lehti – Kaupan, matkailun ja ravintola-alan erikoisnumero • Opas koulujen ja yritysten yhteistyöhön • Kun koulu loppuu -lehti – Teollisuuden erikoisnumero • Ydinasiaa – Oppilaan tehtäväkirja • Monikulttuurisuuden Duuni-lehti • Opas koulutuksesta ja työelämästä monikulttuurisille nuorille (suomi, ruotsi, englanti, somali, viro, venäjä) • Samalle viivalle – Malleja monikulttuuristen nuorten ja työelämän kumppanuuteen

TILATTAVAA AINEISTOA:

myyjiä, kokkeja ja tarjoilijoita!

KAUPAN, MATKAILUNJA RAVINTOLA-ALAN ERIKOISNUMERO

LÖYDÄ OMA UNELMATYÖSI!

PALVELUKSEEN HALUTAAN:

KUN KOULU LOPPUU -LEHDEN TEEMOINA KAUPPA, MATKAILU JA RAVINTOLA-ALA MISTÄ VOI TIETÄÄ, MITÄ HALUAA TEHDÄ ISONA?

VOIKO TYÖ OLLA KIVAA JA MOTIVOIVAA?

ONKO OPISKELEMALLANI ALALLA TÖITÄ MYÖS TULEVAISUUDESSA?

Vastauksia nuoria askarruttaviin kysymyksiin tarjoaa Kun koulu loppuu -lehti, joka esittelee tuoreimmassa numerossa monipuolisesti kaupan, matkailun ja ravintola-alan eri uravaihtoehtoja.

Kaupan ala työllistää noin 300 000 ja matkailu- ja ravintola-ala 140 000 henkilöä. Monen ammatin sisältö kehittyy ja muuttuu, mutta näiltä aloilta löytyy tulevai-suudessakin monen suomalaisen työpaikka.

Lehdessä esitellään asiakaspalvelu- ja esimiestehtävissä työskentelevien nuor-ten kokemuksia työstään. Myös työelämään johtavia erilaisia koulupolkuja on esitelty. Lehden kohderyhmänä ovat yläkoulu- ja lukioikäiset nuoret.

Kun koulu loppuu -lehteä julkaisee Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Tilaukset: www.tat.fi/materiaalipankki