www.spindoctor.fi

Pankkien johtamisen haasteet finanssialan murroksessa Luento pankin hallitukselle, hallintoneuvostolle ja johtoryhmälle

23.11.2013

Jukka Saksi

KTT, MBA

Spindoctor Finland Oy

jukka.saksi@spindoctor.fi

Finanssialan johtamisen toimintaympäristö

• Kuvio kertoo minkälaisessa toimintaympäristössä finanssiyritysten johtajat työskentelevät

Finanssialan johtajien suurimmat haasteet

• Kiristyvä sääntely ja sen aiheuttamat lisäkustannukset • Poliittisen päätöksenteon arvaamattomuus • Kasvavat järjestelmäkustannukset • Iso osa osaamisesta lähtee pian eläkkeelle • Kiristyvä kilpailu • Aikakäsityksen muuttuminen (24/7/365) • Viestinnän monimuotoistuminen • Suurimmat haasteet johtajuudessa (leadership) • Yhteisen tahtotilan löytäminen

Finanssialan johtamisen kulttuurinmuutos

• Siirrytty 80-luvun autoritäärisyydestä osallistavaan johtamiseen • Sidosryhmät odottavat ylimmän johdon näkyvän etulinjassa • Yli 50 % johtajista tapaa asiakkaita päivittäin • Myynnillisyys kasvaa uusien johtajasukupolvien myötä • Alaiset vaativat nykyisin perusteluja päätöksille • Johtajilla on pyrkimys läpinäkyvyyteen • Uskottavuus saavutetaan osaamisella ja läsnäololla • Johtaminen edellyttää merkitysten luomista • Nuorilla ikäluokilla on uudet arvot • ”Johtajat kulmahuoneesta etulinjaan”

Johtajan yksinäisyys

• Johtajan vastuu on jakamaton päätöksenteon osalta • Johtajat puhuvat mieluummin vastuusta kuin vallasta • Toimitusjohtajalle ei kerrota kaikkea ja osa asioista kaunistellaan • Moni johtaja kokee yksinäisyyttä päätöksenteossaan • Alaiset haluavat valtaa mutta vastuu siirretään mielellään esimiehelle • Vaikeimpia yksinäisyyden hetkiä ovat ihmisiin liittyvät päätökset • Suomessa finanssialaa johdetaan vastuullisesti • Johtaja voi helpottaa yksinäisyyden tunnetta osoittamalla

johdettaviinsa konkreettista luottamusta jakamalla vastuuta ja valtaa

Luottamus keskeisessä asemassa

• Finanssialalla käsitellään asiakkaiden varallisuutta ja hallinnoidaan sekä toisten että omia riskejä

• Rahoitusmarkkinoiden luottamus tai luottamuksen puute vaikuttavat yleismaailmallisiin talouskriiseihin

• Luottamus alan toimintaan ja sosiaalisiin rakenteisiin

• Johdon ja henkilöstön välinen luottamus

• Organisaation sisäinen luottamuskulttuuri

• Palveluntuottajan ja asiakkaan välinen luottamus

• Yhteistyökumppaneiden ja verkoston jäsenten välinen luottamus

• Rakenteelliset muutokset kuten

konttoreiden sulkemiset ja fuusiot

rapauttavat luottamusta alaa kohtaan

Konservatiivisuus

• Finanssiala näyttäytyy ulospäin varsin konservatiivisena • Konservatiivisuuteen vaikuttavat rahan käsittely ja riskienhallinta • Tiukka sääntelykehikko tukee konservatiivista toimintaa • Finanssialan innovaatiot ovat usein tuotelähtöisiä • Alan tulisi keskittyä asiakaslähtöisiin palvelukonsepteihin • Viestintä painottuu management-johtamiseen ja faktoihin • Konservatiivisuus haittaa työnantajamielikuvaa

Viestintä perustuu faktaan ja ratioon

• Finanssiyritykset viestivät faktapohjaisesti ja analyyttisesti

• Viesti ei tavoita kuluttajaa

• Ero finanssiyritysten emotionaaliseen mainontaan on järisyttävä

• Tunne-elementit lisäisivät mielenkiintoa ja aktivoisivat kuluttajia ajattelemaan talous- ja riskienhallinta-asioitaan eri tavalla

• Sääntely ei estä puhumasta asioista ymmärrettävästi

• Johtamisesta johtajuuteen, Management vs. Leadership

• Some:n hektisyys tuo viestintähaasteista, odotetaan nopeaa reagointia

• Suomalaiset yritysjohtajat ovat passiivisia sosiaalisen median käyttäjiä

Yhtiömuodot tärkeässä roolissa

• Pörssinoteeratut osakeyhtiöt, keskinäisyys, osuustoiminta ja säästöpankkitoiminta edustavat finanssialan yhtiömuotoja

• Niiden arvot vaikuttavat yhtiöiden strategiaan ja johtamiseen • Asiakasomisteiset yhtiöt panostavat asiakastyytyväisyyteen • Pörssiyhtiöt fokusoivat eniten omista-arvon kasvattamiseen • Pörssiyhtiöissä on selkeä johtamis- ja päätöksentekomalli • Asiakasomisteissa johdolla mahdollisuus suureen valtapositioon • Arvot ovat kirjoitettuna samankaltaiset joka yhtiössä • Arvoerot tulevat esiin arjen tekemisessä • Yhtiömuodot sitouttavat vahvasti johtoa, henkilöstöä ja osaa asiakkaista

Johtamisen toimialasidonnaisuus

• Suomessa on paljon toimialasidonnaista johtamista • Yli 90 % finanssialan johdosta on työskennellyt aina finanssiyrityksissä • Ylimpään johtoon ei pääse ilman alan substanssia ja kokemusta • Vai eikö ala kiinnosta muilla toimialoilla menestyneitä johtajia? • Kokemuksen merkitys korostuu taloudellisesti vaikeina aikoina • Johtajarekrytoinneissa tehdään turvallisia valintoja toimialan sisältä • Johtajat ovat samaa polkua edenneitä toimialansa ”tuotteita” • Henkilöstö- ja keskijohto vaihtaa yhtiömuotoja, ylin johto ei vaihda • Säilyttävä kulttuuri estää johtamisen innovatiivisuutta • Ylimpään johtoon tarvitaan diversitettiä ja ulkopuolista näkemystä haastamaan vallitsevia näkemyksiä

Miten johtajaeliittiin edetään?

• Finanssialalla edetään perinteisesti alan sisältä porras kerrallaan • Koulutus, näytöt, lahjakkuus, esimiesten tuki luovat pohjan uralle • Koetinkivet ovat muutoshaasteita, jotka tulee selvittää edetäkseen

seuraavalle johtajuuden tasolle • Johtajuus testataan epämukavuusalueella • 73 % johtajista tulkitsi sattumalla olevan suuri merkitys johtajien urakehitykseen • On oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan • Potentiaalisten johtajien joukko on rajattua toimialasidonnaisuuden vuoksi • Nykyisin oma aktiivisuus korostuu myös johtajien urakehityksessä. Enää ei pyydetä tai tarjota tehtäviä niin paljon kuin aiemmin • ”Johtajuuden ydinajatuksena on jatkuva johtajana kehittymisen filosofia”

Naiset johtotehtävissä

• Naisten osuus finanssiyhtiöiden toimitusjohtajista Suomessa on 14-25 % • Suurimmissa finanssiyrityksissä ja keskusyhtiöissä joka neljäs toimitusjohtaja

on nainen kun suomalaisissa pörssiyhtiöissä vastaava luku on alle 1 % • Naiset ovat kouluttautuneet paljon ekonomeiksi ja juristeiksi eli heillä on

finanssialalle soveltuvat koulutukset • Naisilla on matalammat lähtöpalkkavaatimukset, joka on auttanut uran alkuun • Finanssitoiminta melko paikallista, ei edellytä paljoa matkustamista, ollut

sovitettavissa perinteiseen perhe-elämään ja tukenut naisten työllistymistä • Finanssisektorilla tuloksentekokyky ratkaisee enemmän kuin henkilösuhteet,

jolloin hyviä tuloksia saavuttaneet naiset ovat päässeet eteenpäin • Johtoon edenneet naiset ovat olleet esimerkkinä ja kannustimena muille

naisille • Naisiä pidetään vähemmän turhia riskejä ottavina miehiin verrattuna jolloin he ovat soveltuneet riskienhallintatehtäviin.

Finanssialan helmasynnit

Finanssialan

helmasyntiä

Finanssialan helmasynti 1/7: Säilyttävää kulttuuria vielä paljon vallalla

• Useissa finanssiyrityksissä vallitsee vielä säilyttävä kulttuuri • Muutospaineet tulevat yritysten ulkopuolelta • Uudet toimintatavat otetaan hitaasti käyttöön • Syynä keskittynyt johtaminen ja pitkät perinteet • Finanssialalla ollaan kovin varovaisia

Toimenpidesuositukset:

• Huomioidaan organisaatiosta kumpuavat arjen innovaatioideat • Tehdään päätös uuden kulttuurin luomiseksi • Mahdollisuus erottautua rakentamalla dynaaminen yrityskulttuuri • Kannustetaan rohkeuteen ja arjen johtajuuteen

Finanssialan helmasynti 2/7: Tulevaisuuden työnantajamielikuva ei huoleta tarpeeksi

• Finanssiala ei ole huolissaan konservatiivisesta työnantajamielikuvastaan • Toimiala on vielä houkutteleva työntekijöiden näkökulmasta • Ala ei itse näe säilyttävän kulttuurin vaikutuksia tarpeeksi syvällisesti • Vaarana, että uudistusmieliset talentit hakeutuvat jatkossa muille

toimialoille • Tulevaisuudessa ala saa vain turvallisuushakuisia ja analyyttisia

työnhakijoita • Etenkin murrosvaiheessa finanssiala tarvitsee dynaamista osaamista Toimenpidesuositukset:

• Tehdään päätös imagonrakennuksesta dynaamisempaan suuntaan • Tuodaan esille miten alan tehtävissä voi tuottaa asiakkaille taloudellista

lisäarvoa ja turvallisuuden tunnetta • Huomioidaan ja palkitaan hyvistä arjen innovaatioista • Rohkaistaan arjen johtajuuteen ja toteutetaan ideoita konkreettisesti • Tekemistä ohjaamaan rohkeus eikä ylivarovaisuus

Finanssialan helmasynti 3/7: Samankaltaisuus ei tue alan uudistumista

• Yli 90 % finanssisektorin johdosta on työskennellyt koko uransa finanssiyrityksissä eikä ylimpään johtoon pääse ilman substanssia

• Alan kokemuksen merkitys korostuu vaikeina aikoina • Johtajarekrytoinneissa on tehty turvallisia valintoja toimialan sisältä • Johtajat ovat toimialansa ”tuotteita”, edenneet samoja polkuja johtoon asti • Henkilöstö- ja keskijohto vaihtaa yhtiömuotoja, ylin johto ei juuri vaihda • Homogeeninen johtoryhmätyöskentely tukee toimialan säilyttävää kulttuuria • Finanssialan ylimpään johtoon tarvitaan diversiteettiä toisilta toimialoilta • Johtamisessa on keskitytty managementiin, leadership jäänyt vähemmälle

Toimenpidesuositukset:

• Ylimpään johtoon systemaattisesti myös toimialan ulkopuolista näkemystä • Benchmarkataan myös muihin toimialoille eikä vain kilpailijoihin • Toimialaliukumat ovat luonteva tapa laajentaa johtamisen kokemustaustaa • Ylimpään johtoon tarvitaan analyyttisyyden lisäksi markkinointihenkisyyttä • Alan ulkopuolelta johtajia kasvamaan tukifuntioihin (HR, markkinointi, IT, talous)

Finanssialan helmasynti 4/7: Innovointi keskittyy tuotteisiin

• Finanssialan innovatiivisuus nähdään pääosin tuoteinnovaatioina • Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ovat toimialalla harvassa • Innovoinnilla on finanssialalla jopa negatiivinen kaiku • Innovaatiot yhdistetään kriisejä aiheuttaneisiin sijoitustuotteisiin • Organisaatioita ei ole kuunneltu tarpeeksi arjen innovaatioiden

saamiseksi • Kehitysideoita ei huomioida eikä niitä oteta järjestelmällisesti käyttöön

Toimenpidesuositukset:

• Haetaan systemaattisesti sidosryhmiltä arjen innovaatioita • Palkitaan sekä huomioidaan uusista kehitysideoista ja otetaan niitä käyttöön • Kytketään asiakkaat aktiivisemmin kehitystyöhön mukaan • Kehitetään kokonaisvaltaisia asiakkaita hyödyttäviä ratkaisuja • Mahdollisuudet vahvempaan asiakastyytyväisyyteen ja sitoutumiseen

Finanssialan helmasynti 5/7: Faktapohjainen viestintä ei tavoita kuluttajaa

• Finanssialan johto ja ekonomistit käyttävät viestinnässään ammattislangia • Kuluttajat eivät sisäistä faktapohjaista viestiä • Suuri ero finanssiyritysten emotionaalisiin mainoksiin aiheuttaa hämmennystä • Analyyttinen viestintä vahvistaa konservatiivista toimialamainetta • Ulkoinen viestintä keskittyy management-johtamiseen, leadership-johtajuus

puuttuu • Tiukentunut sääntelykehikko lisää viestinnän varovaisuutta • Finanssisektori ei ole osannut viestiä tuottamaansa lisäarvoa sidosryhmilleen

Toimenpidesuositukset:

• Lisätään viestintään myös tunne-elementtejä faktatiedon tueksi • Saadaan kuluttajat ajattelemaan riski- ja talousasioita uudella tavalla • Lisätään luottamusta, ymmärrystä ja kiinnostusta finanssialaan • Vuosikertomuksiin voisi lisätä johtajuuspuhetta numeroiden tueksi • Nähdään ulkoinen viestintä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana

Finanssialan helmasynti 6/7: Ylisääntely kääntyy asiakaslähtöisyyttä vastaan

• Kasvavan sääntelyn koetaan rajaavan liikaa toimintaa • Poliittisen päätöksenteon sekavuus aiheuttaa epävarmuutta • Säilyttävää kulttuuria perustellaan paljon sääntelyllä • Keskittyminen sääntelyyn halvaannuttaa johtamisen kehittämisen • Finanssiala ei ole löytänyt yhteistä linjaa poliittisten päättäjien kanssa • Ylisääntelyssä asiakaslähtöisyyden toteutuminen on epävarmaa

• Sääntely ei estä rakentamasta asiakaslähtöisiä palvelukonsepteja • Ei estä viestimästä asioista ymmärrettävästi • Ei estä hyödyntämästä arjen innovaatioita • Ei estä kehittämästä dynaamisempaa työskentelykulttuuria • Viranomaisten ja finanssiyritysten välille tulisi saada yhteinen näkemys

Toimenpidesuositukset

Finanssialan helmasynti 7/7: Onnistumiset pidetään piilossa

• Finanssialalla ei kerrota onnistumisista avoimesti • Toimiala pitää hyvyytensä ja kilpailuetunsa piilossa • Harvassa finanssiyrityksessä on voimakas voittamisen kulttuuri • Henkilöstö ei saa tarpeeksi palautetta hyvistä tuloksistaan • Finanssialalla ollaan varovaisia kertomaan sitä, missä ollaan

hyviä

• Jaetaan yhteiset onnistumiset johdonmukaisesti ja iloitaan niistä • Huomioidaan hyvät tulokset ja kehitysideat monipuolisesti • Viestitään toimialan hyvyyksistä laajemmin potentiaalisille työnhakijoille • Rakennetaan rohkeasti voittamisen kulttuuria • Otetaan henkilöstö mukaan suunnitteluun

Toimenpidesuositukset:

Finanssikasvattajan rooli yhteiskunnassa

• Kouluissa ei opeteta talouden perusteita lapsille • Voisiko finanssiala ottaa suuremman finanssikasvattajan roolin? • Opetetaan talouden perusteet nuorille kiinnostavasti heille tutussa

ympäristössä tutuilla kommunikointivälineillä • Voisivatko peliyhtiöt tehdä yhteistyötä finanssisektorin kanssa? • Ennen markka laitettiin säästöpossuun, lihooko tulevaisuudessa

Angry Birds-possu verkossa kun sinne laitetaan euroja?

Finanssialan kehittymisen mahdollisuuksia

• Dynaamisempi viestintä ja emootion lisääminen viestintään • Uskalletaan olla jotain mieltä – näkemyksen esille tuominen selkeämmin • Alan monipuolisista tehtävistä kertominen laajemmin • Kannattaisi tuoda esille naisten osuus finanssialan johdossa paremmin • Tehdään luottamuskulttuurista johtamis- ja asiakastyön vahvuus • Tuodaan paremmin julki suomalaisen finanssialan vastuullisuus • Vahvistetaan ammattimaista myyntikulttuuria joka tuottaa hyötyjä • Toimialaliukumista saadaan uutta ajattelua johtamiseen • Poliitikot tulisi saada ymmärtämään finanssialan logiikkaa paremmin • Heterogeenisempi ylin johto toisi dynaamisuutta ja innovointikykyä

Yhteinen suunta

• Pankin tärkein tehtävä on tarjota asiakkailleen kustannustehokkaita rahoituspalveluita

• Varmistettava aito asiakkaiden kuuntelu • Toimintaympäristö muuttuu joten myös ratkaisutarpeet muuttuvat • Parhaiden osaajien motivointi ja sitouttaminen • Rakenteiden tulee joustaa • Eri organisaatiotasojen ymmärrettävä roolinsa • Ei katsota peruutuspeiliin vaan suunnataan eteenpäin • Tarpeeksi ymmärrettävää viestintää • Vastakkainasettelusta synergiakulttuuriin • Yhteisellä näkemyksellä isoihin päätöksiin

Kirjallisuutta

• Johtajat toimialamurroksen keskiössä – Suomalaisen finanssialan ylimmän johdon selontekoja johtajuudesta. Jyväskylän Yliopisto 2013. Väitöskirja: http://www.spindoctor.fi/tutkimukset/vaitostutkimus-johtajuudesta/

• Johtajuus murroksessa finanssialalla. Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA 2013. https://www.finva.fi/display/julkaisut/69

www.spindoctor.fi

Kiitos! Kysymyksiä ja vastauksia

Jukka Saksi

KTT, MBA, Managing Partner

Spindoctor Finland Oy

040-501 8357

jukka.saksi@spindoctor.fi