peda.net€¦ · web viewpalautetaan mieleen miten kerrot itsestäsi, vapaa-ajasta, harrastuksista,...

HANKASALMEN LUKIO LV 2017-2018 KURSSIESITE LOPS 2016

2

2

SISÄLTÖ

Johdanto 3Hankasalmen lukion tuntijako 1.8.2016 4Hankasalmen lukion omat syventävät ja soveltavat kurssit 5Äidinkieli 5Englanti 8Ruotsi 10Vieraat kielet B3-oppimäärä 11 Saksa 13Ranska 14Venäjä 15Matematiikka, pitkä 16Matematiikka, lyhyt 18Biologia 20Maantiede 23Fysiikka 26Kemia 28Uskonto 29Elämänkatsomustieto 31Filosofia 34Psykologia 35Historia 37Yhteiskuntaoppi 38Musiikki 38Kuvataide 39Opinto-ohjaus 41Liikunta 42Terveystieto 45Teemaopinnot 47 Taito- ja taideaineiden lukiodiplomit 48Taiteiden väliset kurssit 48Suunnistuskurssit 49

3

3

JOHDANTO

Esite sisältää Hankasalmen lukion uuden opetussuunnitelman (1.8.2016 alkaen voimassa oleva) mukaisten pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien lyhyen esittelyn.

Aine- ja kurssikohtaiset selosteet kertovat kurssista seuraavat asiat:- lyhenne, ainekohtainen numero ja kurssin nimi- tieto, onko kurssi pakollinen, syventävä vai soveltava- suoritustapa ja -järjestys- lyhyt sisältöseloste (Huom! täydellinen löytyy OPS:sta)- mahdolliset yhteydet muuhun opetukseen

Esitteen avulla voit suunnitella:- aine- ja kurssivalintoja- opiskelusi mitoitusta ja ajoitusta- ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista- lukion oppimäärän kokonaisuutta - opintojesi ohjausta

Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana valinnaisuutta on vain vähän, pakolliset kurssit antavat eväitä seuraavien vuosien valinnoille. Valintojen tekemisessä auttavat opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja aineenopettajat.

Lukion aloittavien on palautettava valintakorttinsa lukioon maaliskuun aikana. Tärkeää on tehdä siihen ensimmäisen vuoden valinnat, joita voidaan vielä syksyllä opiskelun alettua viimeistellä opinto-ohjaajan kanssa. Jos Sinulla on vaikeuksia päättää valintoja koko lukioajan osalta, ehdit tehdä jatkovalinnat myös ensimmäisen lukuvuoden aikanakin. Kurssien sisällöistä ja niiden merkityksestä, esimerkiksi jatko-opintojen kannalta, saat parhaiten tietoa kyseisen aineen opettajalta ja opinto-ohjaajalta.

rehtori

4

4

Hankasalmen lukion tuntijako 1.8.2016 alkaen (VN:n asetuksen 942 /2014 mukainen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien osalta):

5

5

Hankasalmen lukion syventävät kurssit, jotka ovat tarjolla lv 2017-2018:

PS6 Sosiaalinen ihminen

Hankasalmen lukion soveltavat kurssit, joista lv 2017-2018 tarjotaan:

EN9 Englanti, lukioon tulokurssi = kertauskurssiEN10 Englanti, kertauskurssi abeille (½ kurssi)RU8 Ruotsi, lukioon tulokurssi = kertauskurssiITA1 Italian alkeet, osin verkkokurssinaMB9 Lyhyen matematiikan kertauskurssi MA14 Pitkän matematiikan kertauskurssi FY9 Fysiikan kertauskurssi (vanha ops)KE6 Kemian kertauskurssiLI7 Liikuntaa harrastaenLI8 SeuraohjaajakurssiLI9 Seuraohjaaja jatkokurssi LIS1-27 Suunnistuksen ja hiihtosuunnistuksen kurssit

Teemaopintoihin sisältyvät:TUK1 TutorkurssiOKK1 OppilaskuntakurssiTO4 Robotiikka ja elektroniikka (Arduino-kurssi)

LUKION KURSSIT OPPIAINEITTAIN

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Suoritusjärjestys: ensimmäisenä kurssinaKeskeiset sisällöt:

● oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana● tekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat

tekstit ja niiden yhdistelmät● tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön,

rakenteen ja näkökulmien erittely sekä tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun● tekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa● tekstien moniäänisyys● proosan erittely ja tulkinta: fiktiiviset ja faktatekstit, erityisesti romaanien ja

novellien analyysi● tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki,

lähdeviittaukset● tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessä

6

6

kirjoittaminen● ryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2)

Suoritusjärjestys: toisena kurssinaKeskeiset sisällöt:

● kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa● kielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi, kielen

metaforisuus● suomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen

normit, kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus

● kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä● kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta,

jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely

● informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen sekä palautteen antaminen

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Suoritusjärjestys: kolmantena kurssinaKeskeiset sisällöt:

● kaunokirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus● monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja

omissa teksteissä● proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta, erityisesti näytelmien ja runojen

analyysi● monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin,

elokuvan ja taidekuvien erittelyä ja tulkintaa● kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen● tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia

ryhmätaitojen näkökulmasta

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Suoritusjärjestys: kurssien 1 - 3 jälkeenKeskeiset sisällöt:

● vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot● vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot● tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedon- ja

tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys

● sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki● kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja

7

7

5. Teksti ja konteksti (ÄI5)


● tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä tekstin ilmestymisajankohdan että nykyajan kontekstissa

● tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta● suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia● kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama,

essee

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6)


● ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, esimerkiksi kielen ja tekstien muuttuminen digitaalisissa ympäristöissä, kieli ja identiteetti

● monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvat

● kertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa, intertekstuaalisuus, kuten myytit ja klassikot nykykulttuurissa

● nykyteosten käsittelyä, puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekä kielenhuoltoa

● dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, myös verkossa

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7)

Suoristusjärjestys: vapaaKeskeiset sisällöt:

● vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet● puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi● kielellinen ja ei-kielellinen viestintä● arjen vuorovaikutustilanteet● esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja

menettelytavat sekä argumentointitaidot niissä● esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu● puheviestinnän kulttuurisia piirteitä

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8)Suoritusjärjestys: pakollisten kurssien jälkeenKeskeiset sisällöt:

● kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteella sekä yhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminen

● tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kielenhuoltoa

● kirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta, kuten fiktiivisten ja faktatekstien

8

8

sekä monimuotoisten tekstien pohjalta● mediatekstien tuottamista ja analyysia

9. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9)

Suoritusjärjestys: pakollisten kurssien jälkeenKeskeiset sisällöt:

● tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median käsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa

● fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmista

● tekstikokonaisuuksien lukeminen, esimerkiksi esseiden, romaanien, novellien, tietokirjojen ja oppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien lukeminen

ENGLANTI (A1-laajuus)

Pakolliset kurssit

1. Englannin kieli ja maailmani (ENA1) Suoritus ensimmäisenä kurssina

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita, analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja. Vahvistetaan aiemmin opittujen perusrakenteiden osaamista ja asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin.

2. Ihminen verkostoissa (ENA2) Suoritus toisena kurssina

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä. Laajennetaan ja syvennetään kielen rakenteiden hallintaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyviä teemoja.

3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA3)Suoritus kolmantena kurssina

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia ja kiinnitetään huomiota yhä enemmän tekstien kielelelliseen tarkkuuteen. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)Suoritus kurssien 1-3 jälkeen

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta englannin kielellä. Aihepiirejä ovat ihminen yhteiskunnallisena vaikuttajana, ajankohtaiset ilmiöt Suomessa ja maailmassa ja aktiivinen kansalaisuus.

9

9

5. Tiede ja tulevaisuus (ENA5)Suoritus kurssien 1-3 jälkeen

Kurssilla syvennetään vaativien asiatekstin ja tieteellisten tekstien tulkintaitoja ja opetellaan lukemisstrategioita. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA6)Suoritus kurssien 1-3 jälkeen

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä eri vuorovaikutustilanteissa. Aihepiirejä kurssilla ovat työelämä, yrittäjyys ja talouselämä.


7. Kestävä elämäntapa (ENA7)Suoritus pakollisten kurssien jälkeen

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Tekstien kielelliseen tarkkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Kestävän elämäntavan teema tulee esille eri aihepiireissä: talous, ekologia, yhteiskunta ja kulttuuri.

8. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA8) Suoritus pakollisten kurssien jälkeen

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Valmistaudutaan suulliseen kokeeseen ja harjoitellaan omien taitojen arviointia kielitaidon eri osa-alueilla. Suorittaminen: läsnäolo tunneilla ja kurssilla annettujen tehtävien tekeminen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi opetushallituksen ohjeen mukaan.

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

9. Introkurssi (ENA9)

Lukion englannin johdantokurssi, jolla kerrataan yläkoulussa opittua sanastoa ja rakenteita, kuten esimerkiksi verbien taivutusta, aikamuotoja, pronominien käyttöä ja lauseiden tuottamista. Harjoitteita voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai kuunteluharjoitusten avulla. Kurssia suositellaan erityisesti niille lukioon tulijoille, jotka ovat kokeneet englannin opiskelun haasteelliseksi tai niille, joille on jäänyt aukkoja peruskielioppiin ja peruskoulun englannin arvosana on tyydyttävä tai alempi. Kurssin suorittamiseen vaaditaan läsnäolo sekä kurssilla annettujen tehtävien tekeminen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: suoritusmerkintä.

10

10

Materiaalina oppikirja Take off!10. Englannin abikurssi EN(½ kurssi)Suoritus pakollisten kurssien jälkeen

Kurssi on tarkoitettu yo-kokeeseen valmistautuville opiskelijoille. Perehdytään tarkemmin yo-kokeen kirjallisen sekä kuunteluosion tehtävätyyppeihin ja samalla kerrataan ja syvennetään rakenteita ja sanastoa. Opetellaan yo-kokeen vastaustekniikoita ja kiinnitetään erityistä huomiota rakenteiden tarkkuuteen.

Suorittaminen: läsnäolo tunneilla, sekä annettujen tehtävien tekeminen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: suoritusmerkintä.

RUOTSI (B1- laajuus)

Pakolliset kurssit

Kaikilla kursseilla harjoitellaan kielioppia, ääntämistä, luetun ja kuullun ymmärtämistä, kirjoitetaan lyhyitä tai pidempiä kirjallisia tuotoksia sekä puhutaan ruotsia. Kursseilla työskennellään itsenäisesti, parin kanssa sekä pienryhmissä.

1. Minun ruotsini (RUB1)Kurssilla motivoidaan ruotsin opiskeluun ja perehdytään lukion opiskelutapoihin. Kehitetään omaa ja ryhmän yhteistä osaamista. Pohditaan ruotsin kielen merkitystä omassa elämässä nyt sekä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Tutustutaan Ruotsiin ja ruotsalaisuuteen. Opitaan käyttämään rohkeasti ruotsin kieltä; kertomaan omasta elämästä, harrastuksista ja vapaa-ajasta. Harjoitellaan erityisesti suullista viestintää muun muassa puhelinkeskustelua ja matkailutilanteita.

2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB2)Kurssilla opitaan ilmaisemaan mielipiteitä ja keskustelemaan arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Harjoitellaan erilaisia asiointitilanteita suullisesti ja kirjallisesti; vahvistetaan matkailutilanteissa tarvittavia viestintätaitoja. Pohditaan ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin liittyviä asioita sekä teknologian ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Opitaan kuvailemaan ulkonäköä, luonnetta ja pukeutumista.

3. Kulttuuri ja mediat (RUB3)Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Harjoitellaan luetun ymmärtämistä sekä kirjoittamista, ajankohtaisesta näkökulmasta, eri medioita hyödyntäen. Aiheina ovat Suomi, suomalaisuus, suomenruotsalaisuus sekä pohjoismaiset kulttuuri-ilmiöt . Pohditaan omaa kulttuuri-identiteettiä. Opitaan kertomaan kotimaasta ja sen perinteistä sekä Hankasalmesta. Tutustutaan suomalaisuuteen myös Suomen rajojen ulkopuolella.

4. Monenlaiset elinympäristömme (RUB4)Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisesti

11

11

moninainen elinympäristö sekä ajankohtaiset ilmiöt yhteiskunnassa, joita tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta.5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB5)Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.


6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB6) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

7. Kestävä elämätapa (RUB7)Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan aiempien kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

Koulukohtainen soveltava kurssi

8. Ruotsin kertauskurssi (RUB8)Olisitko voinut lukea enemmän yläkoulussa? Ei hätää. Ehdit vielä hyvin mukaan. Tämä kurssi suositellaan käytäväksi heti lukion alussa. Kertaamme peruskoulussa opittuja asioita ja etenemme verkkaiseen tahtiin. Pysyt varmasti mukana. Vi syns!

Vieraat kielet, B3-oppimäärä

Opetuksen tavoitteet

Vieraan kielen B3-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija- kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi- kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa

niin kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä- osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.1

(muut kielet) tai B1.1/A2.2 (englanti) ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.


Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjalliset vuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen, mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittää

12

12

jokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia. Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseilla tutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla. Rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivien aihepiirien yhteydessä. Hyvien ääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.

1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen

Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

2. Matkalla maailmassa

Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.

3. Elämän tärkeitä asioita

Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

4. Monenlaista elämää

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.

5. Hyvinvointi ja huolenpito

Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

6. Kulttuuri ja mediat

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus

13

13

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.8. Yhteinen maapallomme

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.

SAKSA ( B3-laajuus = lukiossa alkava)

1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (SAB3 1)Pääset tutustumaan uuteen kieleen ja saksankielisten maiden kulttuuriin. Opit kertomaan saksaksi itsestäsi, ystävistä, harrastuksista, perheestä ja koulusta. Kurssilla harjoitellaan arkeen liittyviä viestintätilanteita puhuen ja kirjoittaen sekä opetellaan kohteliaisuusilmauksia.

2. Matkalla maailmassa (SAB3 2)Kurssilla harjoitellaan puhumaan erilaisissa kohtaamis- ja asiointitilanteissa; tapaamisen sopiminen, kahvilassa ja kaupassa käynnit sekä matkailussa tarvittavat keskustelutilanteet. Myös kirjallista viestintää harjoitellaan.

3. Elämän tärkeitä asioita (SAB3 3)Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

4. Monenlaista elämää (SAB3 4)Palautetaan mieleen miten kerrot itsestäsi, vapaa-ajasta, harrastuksista, perheestä ja asumisesta. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.

5. Hyvinvointi ja huolenpito (SAB3 5)Luetaan ja keskustellaan hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaihesiin liittyvistä aiheista. Harjoitellaan mielipiteen ilmaisua ja arkipäivän keskustelutilanteita. Pohditaan myös uuden teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

6. Kulttuuri ja mediat (SAB3 6)Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan saksankielisten maiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja kiinnostavasta näkökulmasta. Viestitään saksaksi puhuen, kirjoittaen, kuunnellen ja lukien.

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SAB3 7)Kurssilla kiinnitetään huomiota viestintään saksankielisissä maissa. Aihepiirit liittyvät kouluun, lukionjälkeiseen opiskeluun ja työelämään sekä tulevaisuudensuunnitelmiin.

8. Yhteinen maapallomme (SAB3 8)

14

14

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.

RANSKA (B3-laajuus = lukiossa alkava)

Johdanto: Ranskan kielen opintojen etenemisjärjestys on sama kuin saksan. Tutustu saksan kielen johdanto-osaan! Lukion aloittavat valitsevat siis ranskassa RAB3 kursseja 1-8.

1.Tutustuminen (RAB3 1)Suoritusjärjestys : 1. kurssi

Opitaan toimimaan arkisissa vuorovaikutustilanteissa ja reagoimaan kohteliaasti niissä. Opetellaan sopimaan tapaaminen, asioimaan ravintolassa ja ilmaisemaan mieltymyksiä. Aihepiireinä mm. koti, perheestä ja itsestä kertominen, säätila ja harrastuksia, vierailutilanteet, ravintolassa asiointi.Rakenteet ovat perusrakenteita substantiiveista, verbeistä, pronomineista ja adjektiiveista. Opitaan numeroita ja fraasien lisäksi opetellaan helppojen lauseiden tuottamista.

2. Matkalla maailmassa (RAB3 2)Suoritusjärjestys: 2. kurssi

Opitaan toimimaan matkustamiseen liittyvissä sosiaalisissa tilanteissa, kuten ostamaan matkalippuja, kysymään ja neuvomaan tietä, asioimaan kahvilassa ja matkailijoille tärkeissä paikoissa mm. apteekissa. Rakenteista opitaan lisää esimerkiksi verbien taivuttamista, paikan prepositioita, kieltosanoja ja numeroita

3. Elämän tärkeitä asioita (RAB3 3)Suoritusjärjestys: 3. kurssi

Vuorovaikutusta eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin. Harjoitellaan suullisen ja kirjallisen viestin välittämistä ja viestin vastaanottamista ja siihen liittyviä fraaseja. Verbioppi laajenee ja sivulauserakenteita syvennetään.

4. Monenlaista elämää (RAB3 4)Suoritusjärjestys: 4. kurssi

Harjoitellaan lyhyiden epävirallisten viestien tuottamista ja niihin liittyviä kohteliaisuusfraaseja. Aihepiireinä Suomesta kertominen, oman kotiympäristön tai -kaupungin kuvailu, harrastuksista kertominen.

5. Hyvinvointi ja huolenpito (RAB3 5)Suoritusjärjestys: 5. kurssi

Kurssilla käytävien erilaisten tekstien tulkintaa ja keskeisen informaation löytäminen tekstistä. Opitaan muotoilemaan mielipiteitä arjen tilanteissa. Aihepiireinä terveys, kunto, elämänhallinta-asiat kuten raha ja asuminen.

15

15

6. Kulttuuri ja mediat (RAB3 6)Suoritusjärjestys: 6. kurssi

Kulttuuri-ilmiöt ja eri mediat ranskankielisessä maailmassa, kulttuurikokemuksista kertominen ja oman mielipiteen ja arvion ilmaiseminen. 7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (RAB3 7)Suoritusjärjestys: 7. kurssi

Toimiminen opiskeluun ja työnhakuun liittyvissä arjen tilanteissa. Harjoitellaan muodollisen viestin kirjoittamista ja ja tutustutaan cv:n laatimiseen.

8. Yhteinen maapallomme (RAB3 8)Suoritusjärjestys: 8. kurssi

Aiheipiireina kestävä elämäntapa, erilaiset asuinympäristöt ja luonto. Harjoitellaan kannan ottamista aihepiirin asioihin ja mielipiteiden perustelemista sekä ymmärtävän lukemisen strategioita.

VENÄJÄ (B3 –laajuus = lukiossa alkava)

1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (VEB3 1)

Kurssin lopussa pystyt selviytymään esittäytymis- ja tutustumistilanteessa sekä keskustelemaan arkisista asioista. Kurssi painottuu puhumisen harjoitteluun parikeskusteluin, tilannedialogein ja tekstin kertomisen avulla. Tehdään myös kuunteluharjoituksia ja kirjoitetaan omia viestejä.

2. Matkalla maailmassa (VEB3 2)Toisen kurssin lopussa osaat ravintolassa, tien kysymisessä, kulkuneuvoissa ja ostostilanteissa tarvittavaa kieltä.

3. Elämän tärkeitä asioita (VEB3 3)Kolmannen kurssin lopussa osaat kertoa laajemmin harrastuksistasi ja mieltymyksistäsi, kysellä vointia ja kuulumisia sekä kertoa itsestäsi samat asiat.

4. Monenlaista elämää (VEB3 4) Harjoitellaan puheen ymmärtämistä ja puhumista kurssin aihepiirien pohjalta, opitaan kurssin aihepiireihin liittyvää sanastoa, vahvistetaan edellisissä kursseissa opiskeltujen rakenteiden hallintaa sekä opitaan uusia rakenteita. Kurssin aihepiirejä ovat Venäjän sekä oman maan ja kotiseudun ihmiset, näiden maiden maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet.

5. Hyvinvointi ja huolenpito (VEB3 5) Harjoitellaan puheen ymmärtämistä ja puhumista kuten mielipiteen ilmaisua. Kurssin aihepiirejä ovat elämä ennen ja nyt yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä terveys ja hyvinvointi.

6. Kulttuuri ja mediat (VEB3 6) Tutustutaan venäläisen kulttuurin eri osa-alueisiin ja mediaan sekä opitaan ilmaisemaan mielipiteitä kulttuurin eri osa-alueista ja niiden vaikutuksesta omaan elämään.

16

16

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (VEB3 7) Opiskeluun, eri ammatteihin ja työnhakuun liittyvää sanastoa ja rakenteita. Työhakemuksiin tutustuminen. Muodollisen kirjeen kirjoittaminen.

8. Yhteinen maapallomme (VEB3 8)Aihepiirejä ovat oman maan ja Venäjän yhteiskuntien toiminta, maapallon nykytila ja sen tulevaisuus sekä luonnonsuojelu. Harjoitellaan enemmän luetun ja kuullun ymmärtämistä sekä kirjoittamista ja valmistaudutaan yo-kokeeseen.

Italian kielen alkeet ITA1Koulukohtainen soveltava kurssiLaajuus: 1ovSuoritustapa: verkkokurssi sekä kontaktitunnit

Kurssilla opitaan selviytymään epävirallisissa esittäytymis- ja tutustumistilanteessa, asioimaan matkailijalle tyypillisimmissä paikoissa, kuten esim. ravintolassa, kahvilassa ja apteekissa. Tekstien lisäksi sanastoa ja fraaseja harjoitellaan kuunteluharjoitusten ja suullisten harjoitusten avulla. Kieliopissa opetellaan taivuttamaan tavallisimpia verbejä, opitaan pronominit, substantiivien sukusääntöjä, kellonajat, tavallisimpia adjektiiveja taivutuksineen ja helpohkojen lauseiden muodostaminen.Suoritustapa itsenäinen opiskelu sekä kontaktitunnit, joilla läsnäolopakko.Arviointi : numeroarviointi 4-10 ja/ tai suoritusmerkintä

MATEMATIIKKA, PITKÄ

Pakolliset kurssit

1. Luvut ja lukujonot (MAY1) Luvut ja lukujonot MAY1Reaaliluvut, peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta.Funktio, kuvaajan piirto ja tulkinta laskimella ja Geogebra-ohjelmalla.Lukujono, rekursiivinen lukujono, aritmeettinen jono ja summa.Logaritmi ja potenssi sekä niiden välinen yhteys. Muotoa , x ∈ℕ olevien yhtälöiden ratkaiseminen.Geometrinen jono ja summa.

2. Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2) Polynomien tulo ja binomikaavat. 2. asteen yhtälö ja ratkaisukaava sekä juurten lukumäärän tutkiminen.2. asteen polynomin jakaminen tekijöihin.Polynomifunktio.Polynomiyhtälön ja -epäyhtälön ratkaiseminen. Laskimen ja Geogebra-ohjelman

käyttö.

3. Geometria (MAA3)

17

17

Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus. Suorakulmaisen kolmion osien ratkaiseminen. Sini- ja kosinilause.Ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria.Kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen.

4. Vektorit (MAA4) Vektoreiden perusominaisuudet.Vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla.Koordinaatiston vektoreiden pistetulo.Yhtälöryhmän ratkaiseminen.Suorat ja tasot avaruudessa.

5. Analyyttinen geometria (MAA5) Pistejoukon käsite. Suorien, ympyröiden ja paraabelien esittäminen yhtälöiden avulla.Itseisarvoyhtälöt ja -epäyhtälöt. Yhtälöryhmät.Pisteen etäisyys suorasta.Tekniset apuvälineet yhtälöiden tutkimisessa.

6. Derivaatta (MAA6) Rationaaliyhtälö ja epäyhtälö.Funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen.Polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen.Rationaalifunktio optimointitehtävissä.

7. Trigonometriset funktiot (MAA7) Suunnattu kulma ja radiaani.Trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen.Trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen.Yhdistetyn funktion derivaatta.Trigonometristen funktioiden derivaatat.

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)Potenssien laskusäännöt. Murtopotenssit.Juurifunktiot ja -yhtälöt.Eksponenttifunktiot ja -yhtälöt.Logaritmifunktiot ja -yhtälöt. Juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat.

9. Integraalilaskenta (MAA9) Integraalifunktio.Alkeisfunktioiden integraalifunktiot.Yhdistetyn funktion integrointi.Määrätty integraali.Pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. Muutosnopeus ja määrä.

10. Todennäköisyys ja tilastot (MAA10) Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma.Jakauman tunnusluvut.Klassinen ja tilastollinen todennäköisyys.

18

18

Kombinatoriikka. Todennäköisyyksien laskusäännöt.Diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma.Diskreetin jakauman odotusarvo.Normaalijakauma.


11. Lukuteoria ja todistaminen (MAA11)Konnektiivit ja totuusarvot.Geometrinen todistaminen.Suora, käänteinen ja ristiriitatodistus.Induktiotodistus.Kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö.Eukleideen algoritmi.Alkuluvut ja Eratostheneen seula.Aritmetiikan peruslause. Kokonaislukujen kongruenssi.

12. Algoritmit matematiikassa (MAA12)

Iterointi ja Newtonin menetelmä.Polynomien jakoalgoritmi.Polynomien jakoyhtälö. Suorakaidesääntö, puolisuunnikassääntö ja Simpsonin sääntö.

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)Funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen.Jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia. Käänteisfunktio ja sen olemassaolo.Kahden muuttujan funktio ja osittaisderivaatta.Funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä.Epäoleelliset integraalit.Lukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summa.


14. Kertauskurssi (MAA14)

Kurssilla kerrataan lukiomatematiikan keskeisiä alueita ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

MATEMATIIKKA, LYHYT

Pakolliset kurssit

1. Luvut ja lukujonot (MAY1) Luvut ja lukujonot MAY1Reaaliluvut, peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta.Funktio, kuvaajan piirto ja tulkinta laskimella ja Geogebra-ohjelmalla.

19

19

Lukujono, rekursiivinen lukujono, aritmeettinen jono ja summa.Logaritmi ja potenssi sekä niiden välinen yhteys. Muotoa , x ∈ℕ olevien yhtälöiden ratkaiseminen.Geometrinen jono ja summa.

2. Lausekkeet ja yhtälöt MAB2Lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus. Ongelmien muotoileminen yhtälöiksi. Yhtälöiden ja yhtälöparien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen. Ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen. Toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen.

3. Geometria MAB3Kuvioiden yhdenmuotoisuus. Suorakulmaisen kolmion trigonometria sekä Pythagoraan lause. Kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen sekä geometriaa koordinaatistossa.

4. Matemaattisia malleja MAB4Lineaarinen ja eksponentiaalinen malli. Potenssi- ja eksponenttiyhtälön ratkaiseminen.Lukujonot matemaattisina malleina.

5. Tilastot ja todennäköisyys MAB5Diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen. Regression ja korrelaation käsitteet. Havainto ja poikkeava havainto. Ennusteiden tekeminen. Kombinatoriikkaa ja todennäköisyyden käsite. Todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä.

6. Talousmatematiikka MAB6 Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla.


7. Matemaattinen analyysi MAB7Graafisia ja numeerisia menetelmiä. Polynomifunktion derivaatta. Polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen. Polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen suljetulla välillä.

8. Tilastot ja todennäköisyys II MAB8Normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet. Toistokoe ja binomijakauma. Luottamusvälin käsite.


9. Kertauskurssi MB9

20

20

Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeisiin. Palautetaan mieliin aikaisemmin opittuja asioita ja syvennetään niitä.

BIOLOGIA

Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edistämisestä.

Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia.Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä.

Pakolliset kurssit

1. Elämä ja evoluutio (BI1)

Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen.

Keskeiset sisällöt

Biologia tieteenä- elämän ominaisuudet, perusedellytykset ja organisaatiotasot- biologiset tieteenalat ja tutkimusmenetelmät- biologisen tiedon esittäminen mallien avulla

Solu elämän perusyksikkönä- elämän syntyvaiheet- solujen rakenne ja energiatalous- DNA ja geenien ilmeneminen

Eliön elinkaari- suvullinen ja suvuton lisääntyminen- muuntelu- kasvu, kehittyminen ja kuolema

Evoluutio

21

21

- luonnonvalinta ja sopeutuminen- lajien syntyminen ja häviäminen- eliökunnan sukupuu

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti

2. Ekologia ja ympäristö (BI2)

Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia Suomessa ja muualla maailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät ja mahdollisuudet suojella monimuotoisuutta. Kurssi perehdyttää myös muihin ekologisiin ympäristöongelmiin. Kurssilla tehdään itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoinen ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai kehittämisprojekti.


Ekologian perusteet- elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutukset- ekosysteemien rakenne ja palautuvuus- aineiden kierto ja energian virtaus ekosysteemissä- luonnon monimuotoisuus- populaatioiden ominaisuudet- lajien väliset suhteet- eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja eliöiden levinneisyys

Ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet- ilmastonmuutoksen ekologiset vaikutukset- luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvat uhkat- aineiden kiertoon ja energian virtaukseen liittyvät ongelmat- paikalliset ympäristöongelmat

Kohti kestävää tulevaisuutta- ekosysteemipalveluiden merkitys- ekologisesti kestävä kehitys, kiertotalous ja ekososiaalinen sivistys - toiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi omassa lähiympäristössä

Ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai ympäristön kehittämisprojekti


3. Solu ja perinnöllisyys (BI3)

Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärrystä solun rakenteesta ja toiminnasta. Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. Kurssin työtavoille on keskeistä kokeellisuus ja opiskelijan omat tutkimukset.

Keskeiset sisällötSolu tutkimuskohteena

22

22

- miten soluja tutkitaan- solubiologisen tiedon ja genomitiedon tarve ja käyttö- Eliöt rakentuvat soluista- biomolekyylit- tumallisen ja tumattoman solun rakenne ja toiminta- DNA:n ja RNA:n rakenne - proteiinisynteesi ja epigeneettinen säätely

Solujen lisääntyminen - mitoosi ja sen merkitys- solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteet- geenit ja alleelit- sukusolut ja niiden synty meioosissa- geenien periytyminen ja ominaisuuksien siirtyminen sukupolvelta toiselle- mutaatiot ja mutageenit

Solubiologinen tutkimus laboratoriossa tai sähköisten aineistojen avulla

4. Ihmisen biologia (BI4)

Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat ihmisen elintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen. Kurssilla tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan.


Energia, aineenvaihdunta ja sen säätely- ravintoaineet ja ruoansulatus - verenkiertoelimistö- hengityselimistö ja hengityksen säätely

Liikkuminen- tuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätely- hermosto ja aistit- umpirauhaset ja hormonit- lämmönsäätely- kemiallinen tasapaino- elimistöjen sopeutuminen ja puolustusmekanismit

Lisääntyminen- hedelmöitys, raskaus ja synnytys

23

23

- sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus- perimän ja ympäristön merkitys

Ihmiselimistön toimintaa mittaava tutkimus

5. Biologian sovellukset (BI5)

Kurssin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen merkityksen tulevaisuuden ongelmien ratkaisemisessa. Kurssilla perehdytään biologian erilaisiin sovelluksiin lääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset sovellukset. Kurssilla opiskelija suunnittelee ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai tutkimuksen.


Bioteknologian sovellukset ja merkitys - ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottaminen uusiutuvien luonnonvarojen avulla- bioteknologian sovellukset teollisuudessa ja ympäristönsuojelussa

Mikrobiologian sovellukset ja merkitys- bakteerien ja virusten rakenne ja toiminta - bakteerien viljely, käsittely ja tunnistaminen- mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Geeniteknologian sovellukset ja merkitys- geenitekniikan menetelmät - genomitieto - mikrobit geeniteknologiassa

Kasvi- ja eläinjalostus

Biologian sovellusalaan liittyvä koe tai tutkimus

MAANTIEDE

Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksiaympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen.

24

24

Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Pakolliset kurssit

1. Maailma muutoksessa (GE1)

Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun. Kurssin aikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan globaaleja riskialueita sekä luonnonriskien, ympäristöriskien että ihmiskunnan riskien kannalta. Kurssi käsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksia hillitä, varautua, ennakoida sekä sopeutua riskeihin. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinen kestävyys, kiertotalous ja globaalit kehityskysymykset.


Maantiede tieteenalana- miten maantieteessä tarkastellaan ympäristöä ja maailmaa- opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot omasta lähiympäristöstä ja muuttuvasta

maailmasta- maantieteelliset tutkimustaidot ja geomedia - miten maantiedettä hyödynnetään työelämässä ja arjessa- alueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevat ajankohtaiset uutiset

maapallon eri alueilla- maailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen

Luonnon järjestelmään liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien ennakointi ja niihin varautuminen

Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien hillintä, niihin varautuminen ja sopeutuminen

- ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskit- resurssien viisas käyttö sekä kierto- ja biotalous- maapallon eri alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet

Ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset- inhimillisen kehityksen globaalit ongelmat, hyvinvoinnin jakautuminen, eriarvoisuus,

haavoittuvuus, nälkä ja pakolaisuus


2. Sininen planeetta (GE2)

Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja

25

25

niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kurssilla tutustutaan luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemia ja niiden syntyä. Kurssi perehdyttää luonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.


Maantieteellinen ajattelu- luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja

esittäminen- geomedia ja muut luonnonmaantieteen tietolähteet ja niiden käyttö sekä luonnonmaantieteen

tutkimusmenetelmät

Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä ja vesikehä liikkeessä sekä vyöhykkeisyys- ilmakehän rakenne ja tuulet - sateet - meriveden liikkeet- sää ja sen ennustaminen- ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet

Maapallon rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot- endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina- luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla- arvokkaat luonnonmaisemat

Luonnonmaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

3. Yhteinen maailma (GE3)

Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. Kurssilla tutustutaan ihmismaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla. Kurssi perehdyttää ihmismaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.


Maantieteellinen ajattelu- ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja

esittäminen- ihmismaantieteen peruskäsitteet- geomedia ja muut ihmismaantieteen tietolähteet sekä tutkimusmenetelmät- miellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutus- väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen - kulttuurien moninaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen

26

26

Alkutuotanto ja ympäristö- kestävä maa-, kala- ja metsätalous

Teollisuus ja energia- raaka-aineet, energialähteet, biotalous ja teollisuuden sijainti

Palvelut, liikkuminen ja vuorovaikutus- liikenne, matkailu, globaali talous ja informaatioteknologian kehitys

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne- maankäyttö, keskukset ja periferiat- kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

Ihmismaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

4. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (GE4)

Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.


Geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän kehityksen edistämisessä

Geomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot- kartografian ja paikkatiedon perusteet sekä muu geomedian käyttö maantieteen

tutkimuksissa- ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi,

havainnollistaminen ja esittäminen

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys- aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet- kehittyneisyyserot eri aluetasoilla sekä kansainvälinen yhteistyö, maailmanlaajuiset

kehitystrendit ja kestävän kehityksen sitoumukset

Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti- maantieteellisen pienimuotoisen tutkielman laatiminen geomediaa hyväksi käyttäen tai

paikallisen, alueellisen tai globaalin tason osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttaminen itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa geomediaa hyväksi käyttäen

FYSIIKKA

Pakollinen kurssi

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

27

27

Fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Tutustutaan perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineen rakenteeseen. Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt. Tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa. Tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi.


2. Lämpö (FY2)Fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Lämpö ja lämpötila. Kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine. Kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia. Mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde. Energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta. Tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua.

3. Sähkö (FY3)Fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa. Sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki. Yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait. Ssähköteho ja Joulen laki. Kondensaattori, diodi ja LED komponentteina. Sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä. Sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen.

4. Voima ja liike (FY4)Fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle. Vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike. Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus. Etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus. Liikeyhtälö, momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen. Yksinkertaisissa tilanteissa liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset. Liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki. Mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet.

5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5) Fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa. Tasainen ympyräliike. Gravitaatiovuorovaikutus. Harmoninen voima ja värähdysliike. Aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen. Aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot. Ääni aaltoliikeilmiönä.Mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen.

6. Sähkömagnetismi (FY6)Fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa. Magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä. Varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä. Sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki. Generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla. Sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja diffraktio. Tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen.

7. Aine ja säteily (FY7)Näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen. Energian kvantittuminen, sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit. Aaltohiukkasdualismi.Atomiytimen rakenne.Ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi. Radioaktiivisuus ja hajoamislaki. Säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö.

28

28

Tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi.


8. Kertauskurssi (FY8)Kurssilla kerrataan fysiikan osa-alueita ja valmistaudutaan ainereaaliin.

KEMIA

Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita.

Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osaalueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden opiskeluvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan.

Pakollinen kurssi

1.Kemiaa kaikkialla (KE1)Kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia. Aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuuden avulla. Turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksien tutkiminen, havainnointi ja johtopäätösten tekeminen.


2. Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2)Kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Orgaanisten yhdisteiden rakenteiden mallintaminen ja ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla. Avaruusrakenne ja isomeria.Ainemäärä ja pitoisuus. Työvälineiden ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmistus. Aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektroskopia.

3. Reaktiot ja energia (KE3)Kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta. Kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen. Epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden sovelluksia. Aineen ja energian häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa ja sen laskennallinen käsittely. Sidosenergia ja Hessin laki. Kaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälö. Reaktioiden

29

29

tutkiminen kokeellisesti, titraus analyysimenetelmänä, tutkimustulosten käsitteleminen ja esittäminen.

4. Materiaalit ja teknologia (KE4)Kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassa. Metallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari. Atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollisten ominaisuuksien selittäjänä. Hapetusluvut ja hapetus-pelkistysreaktiot. Sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi. Kemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminen. Tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu, yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa.

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)Kemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen. Happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja puskuriliuokset. Tasapainoon liittyvät graafiset esitykset. Homogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittely. Tutkimustulosten ja -prosessin arviointi.

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

6. Kemian kertauskurssi (KE6)Kemian kurssien keskeisten sisältöjen kertaaminen ja syventäminen, Tutustuminen ylioppilastutkinnon kemian kokeen erilaisiin tehtävätyyppeihin, Laskennallisten valmiuksien vahvistaminen.

7. Kemian työkurssi (KE7)Kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia analyysejä. Orgaanisia syteesejä. Molekyylimallinnusta.

USKONTO

Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1)

Suoritysjärjestys: ensimmäisenä kurssinaKeskeiset sisällöt:

● uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely ja tutkiminen● nykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus● maailman ja Suomen uskontotilanne ● Lähi-idän monoteististen uskontojen kulttuuritausta, synty sekä niiden keskeiset ja

yhteiset piirteet ● pyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa, kristinuskossa

ja islamissa ● juutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, etiikka, elämäntapa, suhde

yhteiskuntaan eri puolilla maailmaa sekä merkitys länsimaiselle kulttuuripiirille ● ajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä

30

30

2. Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2)


● kristinuskon asema ja vuorovaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa eri puolilla maailmaa

● katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen, erityisesti luterilaisen, kristillisyyden synty, erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset

● karismaattinen kristillisyys ja kontekstuaalinen teologia ● kristillisperäisten uskontojen pääpiirteet● uskonnon asema ja sen taustat eri puolilla Eurooppaa● ekumenia ja katsomusten dialogi● ajankohtaisia kristinuskoon liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja


3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE3)

Suoritusjärjestys: pakollisten kurssien jälkeenKeskeiset sisällöt

● hindulainen maailmankuva ja elämäntapa sekä hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutukset Intian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan

● Intian nykypäivän uskontotilanne● jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet ● buddhalainen elämäntapa sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeiset

vaikutukset Aasian kulttuureihin● Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet ja

vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan ● Kiinan nykypäivän uskontotilanne ● shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutuksia yhteiskuntaan

ja politiikkaan Japanissa● Aasian uskontojen vaikutus länsimaissa● luonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteet ja levinneisyys ● uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä

4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE4)


● Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio● uskonnollisten yhteisöjen muodot ja niiden suhde yhteiskuntaan● uskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoina● uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa● uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa

lainsäädännössä, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset

● uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa

31

31

● uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina● uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa ● uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri Suomessa● osana kurssia voidaan toteuttaa vapaaehtoisprojekti tai perehtyä jonkin uskonnollisen

yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan

5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE5)


● uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla: uskontotieteen ja teologian eri tutkimusalat sekä taiteentutkimus, kulttuurintutkimus ja yhteiskuntatieteet

● uskonnon, taiteen ja populaarikulttuurin eri muotojen vuorovaikutus ● uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden kuvaajana● uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja

populaarikulttuurissa● Raamatun kertomusten ja kristillisen opin erilaisten tulkintojen tarkastelu taiteen eri

muotojen avulla● muinaissuomalainen uskonto ja kristinusko suomalaisessa kulttuuriperinnössä

6. Uskonnot ja media (UE6)


● uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa ● uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa● uskontojen mediajulkisuus● uskonnollinen media ja median hyödyntäminen uskonnoissa ● median vaikutus uskontoilmiöihin, kuten asenteet ja uskontoihin liittyvät mielikuvat,

uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen, uskontokritiikki● uskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Pakolliset kurssit

1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1)

Keskeiset sisällöt maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä

niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa erilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia,

poliittisia ja elämäntapaan liittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteiden tarjoamin välinein

tyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseen liittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa

32

32

koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollisten ja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen

median ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva kriittinen katsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittely erilaisista näkökulmista

2. Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2)

Keskeiset sisällöt luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja

populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolisuus ja

seksuaalisuus; opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet

vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeusasiakirjoja: YK:n

yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus

erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön asemasta siinä


3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

Keskeiset sisällöt ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys:

yksityinen ja julkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normit

yhteiskuntatutkimuksen perusteita, kuten sosiaaliset tosiasiat, yhteiskunnalliset rakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämään

taloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla

ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekä näitä vaatimuksia vastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukien ihmisoikeusloukkaukset sekä holokausti

yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat sekä niiden kriittinen potentiaali: ihanteet ja kauhukuvat nykyisyyden suurennuslaseina ja toiminnan motivoijina

4. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)


33

33

kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta toisiinsa

kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma

suomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen rakentuminen, suomalaisuuden monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit

kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset

etnosentrisyyden ja rasismin sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa

5. Katsomusten maailma (ET5)

Keskeiset sisällöt katsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden

tutkiminen, määritteleminen ja selittäminen, käsityksiä uskontojen alkuperästä uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä,

riitti, symboli ja teismi uskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaarin humanismin

maailmankatsomukselliset perusteet kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen ja

maailmankatsomuksellisten järjestelmien historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys ja jakautuminen, pyhät kirjat, oppi, elämäntapa ja suhde yhteiskuntaan

tämän päivän merkittävien maailmankatsomuksellisten järjestelmien, kuten sekulaarin humanismin ja suurten uskontojen, suhde yhteiskuntaan, tapakulttuuriin, moraaliin, politiikkaan ja tieteeseen; liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, sekularisaatio ja uskonnottomuus

6. Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6)

Keskeiset sisällöt ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio: kielen rooli inhimillisten kulttuurien

ja innovatiivisuuden synnyssä suurten filosofioiden ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien ja uskontojen

eettisten ja aatteellisten perustojen kehittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksi

ihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset murrokset sekä niiden vaikutukset ihmisten käsitykseen maailmasta ja itsestään: ihminen ympäristönsä ja itsensä muokkaajana

Prometheus-myytistä tekno-utopioihin ja dystopioihin, ihmisen suhde valistuksen ideaaleihin ja teknologiseen kehitykseen

tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit tieteen uusimpien tulosten valossa

34

34

FILOSOFIA

Pakolliset kurssit

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

Suoritusjärjestys: ensimmäisenä kurssinaKeskeiset sisällöt:

● mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna

● johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti

● keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen

● tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero

● tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

2. Etiikka (FI2)


● moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet

● moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviin järjestelmiin, moraalinen relativismi

● filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta

● etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat● eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä


3. Yhteiskuntafilosofia (FI3)


● yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja

35

35

oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat

● oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen● vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat,

anarkismi● työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen

oikeuttaminen● poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus;

konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma● yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja

sen vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina

● ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen

4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)


● metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta ja todellisuuden perusrakenteesta

● olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen ja välttämätön, reaalinen ja virtuaalinen

● todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen ● totuuden luonne ja totuusteoriat● tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen● tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön,

tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde● selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminen

ja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta

PSYKOLOGIA

Pakollinen kurssi

1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1) Suoritusjärjestys: Ensimmäisenä kurssina

Keskeiset sisällöt:

Ihmisen toiminta psykologian näkökulmasta● ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermoston toiminnasta● perustietoa tunteista ja motivaatiosta● perustietoa psyykkisestä hyvinvoinnista● kognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa● sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan

36

36

● perehtyminen johonkin valinnaiseen ilmiöön kuten aggressiivisuus, jännittäminen, riippuvuudet, syömiskäyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, onnellisuus tai rakkaus

Opiskelu ja oppiminen● oppimisen biologinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen perusta● tehokkaat opiskelumenetelmät● motivaatio ja oppiminen

Psykologian on ihmistä tutkiva tiede● psykologian tutkimuskohteet● arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero● esimerkkejä psykologian tutkimusmenetelmistä


2. Kehittyvä ihminen (PS2)Suoritusjärjestys: Pakollisen kurssin jälkeen


● kehityksen osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa● nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen erityiset haasteet● kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana● kehityksen tutkiminen● kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät

3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)Suoritusjärjestys: Pakollisen kurssin jälkeen

Keskeiset sisällöt:● kognitiivisen toiminnan periaatteita● kognitiivisten toimintojen neuropsykologinen perusta● kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiä● havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ● jonkin valinnaisen korkeampitasoisen kogntiivisen toiminnon tarkasteleminen esim. kieli,

ongelmanratkaisu, päätöksenteko tai asiantuntijuus

4. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4)Suoritusjärjestys: Pakollisen kurssin jälkeen


Tunteet● tunteiden muodostuminen● tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena● tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus

37

37

● tunteiden m´6. erkitys itseymmärryksen välineenä

Psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys● psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen● uni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinä● stressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinot● keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito● mielenterveyden ongelmien syntyä selittäviä tekijöitä● sosiaalisen ympäristön merkitys yksilön hyvinvoinnille

5. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5) Suoritusjärjestys: pakollisen kurssin jälkeen


● persoonallisuuden määrittely● persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus● yksilöllisten erojen selittäminen (esim. temperamentti, persoonallisuden piirteet, älykkyys,

lahjakkuus ja tulkintatyylit)● persoonallisuuden selittämisen malleja● yksilöllisten erojen tutkiminen● tilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä ja sosiaalisissa

verkoistoissa● kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen toimintaan

Koulukohtainen syventävä kurssi

6. Sosiaalinen ihminen (PS6)Suoritusjärjestys: pakollisen kurssin jälkeen

Keskeiset sisällöt:● johdanto sosiaalipsykologiaan● ihmisten välinen vuorovaikutus yksilön näkökulmasta● vaikuttamisen psykologisia keinoja● ryhmäilmiöt ja ryhmien väliset vuorovaikutussuhteet● joukkokäyttäytyminen● valinnnaiseen sosiaalipsykologiseen ilmiöön perehtyminen

HISTORIA

Pakolliset kurssit

1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1)

= Ihmisen ja luonnon suhde muinaisuudesta nykyaikaan.

38

38

2. Kansainväliset suhteet (HI2)= Melko perinteistä poliittista historiaa1800- ja varsinkin 1900-luvulta. Sotaa ja rauhaa.

3. Itsenäisen Suomen historia (HI3) = Suomen historiaa 1800- ja etenkin1900-luvulta.


4. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)= Tieteitä, taiteita ja aatteita Euroopan historiasta antiikin filosofeista rock’n rolliin.

5. Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)= Suomen historiaa jääkaudesta 1800-luvun alkuun. Kunnon historiaa!

6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)= Ryhmätöitä ja tutkielmia Euroopan ulkopuolisista kulttuureista vapaamuotoisesti.

YHTEISKUNTAOPPI

Pakolliset kurssit

1. Suomalainen yhteiskunta (YH1)= Miten Suomi toimii?

2. Taloustieto (YH2)= Miten kansalainen ja yhteiskunta hoitavat raha-asioitaan?

3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)= Miksi ja miten Eurooppa on yhdentynyt ja miten yhdentyvä Eurooppa toimii ja mihin se pyrkii. Suomi Euroopan unionin jäsenenenä.


4. Kansalaisen lakitieto (YH4)= Miten oikeusvaltio toimii? Lakiasioita tuttavallisesti. Käynti käräjillä.

MUSIIKKI

Pakolliset kurssit

1. Musiikki ja minä (MU1)

39

39

Suoritusjärjestys: vapaa


● oman äänenkäytön ja soittotaidon kehittäminen musiikillisen ajattelun ja ilmaisun välineenä● musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemuksen lisääminen ja syventäminen● oman ääniympäristön tarkkaileminen● kuulonhuoltoon perehtuminen● paikalliseen musiikkitoimintaan tutustuminen● oma aseman pohtiminen musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä ja kulttuuripalvelujen

käyttäjänä

2. Moniääninen Suomi (MU2)

Suoritusjärjestys: vapaaKeskeiset sisällöt:

● Suomessa esiintyvät musiikkikulttuurit, niidwen taustatekijät, kehitys ja olennaiset piirteet● musisoiden ja kuunnellen eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikista perinnemusiikkiin● musisointitaitojen kehittäminen● kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen musisoitaessa


3. Ovet auki musiikille (MU3)


● joihinkin itselle uusiin musiikinlajeihin, -tyyleihin tai musiikkikulttuureihin tutustuminen● musisointitaitojen kehittäminen● mahdollisuus toteuttaa myös projektina

4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)


● tutkitaan musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen● perehdytään musiikin käyttötapoihin esim. elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä tai

verkkoympäristössä● tarkastellaan musiikin vaikuttavuutta analysoimalla olemassa olevaa materiaalia tai

tuottamalla sitä itse● voidaan toteuttaa myös taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina

KUVATAIDE

40

40

Pakolliset kurssit

1. Kuvat ja kulttuurit (KU1)

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

● Tutkitaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä ja toimintatapoja sekä teoriassa että taiteellisen työskentelyn kautta.

● Tarkastellaan eri kuvakulttuureja sekä taiteen, median ja visuaalisen kulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä eri näkökulmista.

● Pohditaan visuaalisen kulttuurin merkitystä omassa elämässä, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa.

● Tutkitaan kuvia identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina

● Tutkitaan kuvalla vaikuttamista taiteessa, mediassa ja muissa ympäristöissä ● Perehdytään kuvataiteen käsitteistöön, kuvatyyppeihin ja erilaisiin taidekäsityksiin.● Harjoitellaan kuvien tulkintaa kuvallisesti ja sanallisesti.

2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU2)


● Tutkitaan ympäristön kuvakulttuurien yhteyksiä omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön kuvailmaisun taitoja syventäen

● Tarkastellaan rakennettuja ja luonnon ympäristöjä kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta

● Käytetään lähtökohtana arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen sisältöjä, prosesseja ja toimintatapoja

● Vaikutetaan erilaisiin ympäristöihin mm. taideteosten avulla ja muilla visuaalisilla keinoilla

● Tarkastellaan luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä

● Pohditaan taiteen merkitystä erilaisissa ympäristöissä ja niiden suunnittelussa sekä ajankohtaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Kurssilla tutkitaan myös mediaympäristöjä ja virtuaalimaailmoja.

Valtakunnalliset syventävät kurssit:

3. Osallisena mediassa (KU3)


● Tutkitaan median yhteyksiä muihin ympäristöihin, omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön kuvallisen viestinnän sekä tietoja viestintäteknologian osaamista syventäen

● Käytetään lähtökohtana median sisältöjä, ilmiöitä, suunnitteluprosesseja ja toimintatapoja

● Osallistutaan mediaympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen

41

41

● Tarkastellaan mediakulttuurien henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä

● Pohditaan visuaalisuuden merkitystä mediaviestinnässä, mediaympäristöissä ja mediaesityksissä sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa.

● Tarkastellaan median ajankohtaisia ilmiöitä ja kysymyksiä

4. Taiteen monet maailmat (KU4)


● Tutkitaan taidetta ja sen ilmiöitä eri aikoina ● Sovelletaan erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja itsenäisessä ja

yhteistoiminnallisessa työskentelyssä ● Tarkastellaan kuvataiteen merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle

soveltamalla kuvatulkinnan menetelmiä● Tutkitaan omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ilmiöitä kuvallisesti ja

muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen● Pohditaan taiteen merkitystä rakennetuissa ja luonnon ympäristöissä, omissa kuvissa

sekä vaikuttamisessa ja osallistumisessa.

OPINTO-OHJAUS

Opinto-ohjaus tukee lukioajan opinnoissa ja huolehtii siitä, että saat riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita tarvitset siirtyessäsi jatko-opintoihin ja työelämään. Erityistä tukea tarvitessasi Sinua tuetaan ja autetaan myös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä.

Ohjaustoiminta kestää koko lukiokoulutuksen ajan. Opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot, joiden varassa suunnittelet jatko-opintoja ja pohdit ammatillista suuntautumista. Valinta- ja ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojen kehittämiseksi luokkamuotoisen ohjauksen lisäksi Sinulle tarjotaan henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta.

Henkilökohtaisessa ohjauksessa keskustellaan opintoihin, urasuunnitteluun, jatkokoulu-tusvalintoihin, tulevaisuuteen sekä elämäntilanteeseen liittyvistä kysymyksistä. Sinulla on mahdollisuus käsitellä pienryhmissä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.

Pakolliset kurssit

1. Minä opiskelijana (OP1)

42

42

Keskeiset sisällöt- opiskelu- ja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen- lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu; henkilökohtainen

opiskelusuunnitelma ja ylioppilastutkintosuunnitelma- jatko-opintojen pohtiminen ja ammatillinen suuntautuminen; jatko-opintoja

urasuunnitelma- itsetuntemus ja sen kehittäminen- elämänhallintataidot - oman oppimisen arviointi- jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet,

sähköiset ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät- työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminen- lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

2. Jatko-opinnot ja työelämä (OP2)

Keskeiset sisällöt- jatko-opintomahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla - työelämätietous, muuttuva ja monimuotoinen työelämä- yrittäjyys- työelämä- ja työnhakutaidot- työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen- jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen- henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä

jatko-opintoja urasuunnitelman päivittäminen- lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat


3. Opintojen ohjauskurssi (OP3)

Opiskelija voi lukio-opintojensa aikana osallistua erilaisiin kohdennettuihin pienryhmäohjauksiin, joista saa lukiokurssin tuntimäärän täyttyessä. Arviointi: suoritusmerkintä.

Ohjausta annetaan mm. seuraavista teemoista:- luki-vaikeudet- opiskelutekniikka- motivaatio- stressinsieto, koejännitys- jatko-opinnot

Pienryhmiä muodostetaan ja kestosta päätetään kulloinkin tarpeiden mukaan. Ohjausta antavat mm. rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja sekä mahdollisuuksien mukaan pyydettyinä myös eri alojen asiantuntijoita.

LIIKUNTA

Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

43

43

Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen arvopohjaan.

Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen.

Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalaisen liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Tukea tarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus.

Suoritusjärjestys Hankasalmen lukiossa

Pakolliset kurssitLI1 ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudella.LI2 kolmannen opiskeluvuoden syyslukukaudella.

Valtakunnalliset syventävät kurssitLI3 ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukaudellaLI4 toisen opiskeluvuoden 2- 4 -jaksoissa.LI5 toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana; tarjotaan vain joka toinen vuosi

Koulukohtainen syventävä kurssiLI6 toisen opiskeluvuoden aikana jaksoissa 1, 5, 6

Koulukohtaiset soveltavat kurssitLI7 suoritusajankohta vapaa.LI8 suoritetaan yhteistyössä LIS 27-kurssin kanssaLI9 suorituksen edellytyksenä on suoritettu LI8 -kurssi

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla syvennetään perusopetuksessa opittuja liikuntataitoja ja tietoja sekä annetaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin ja -lajeihin. Opetus tukee opiskelijoiden toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointi, kasvua osallisuuteen sekä kannustaa terveyttä edistävän liikunnan harrastamiseen ja liikkuvan elämäntavan omaksumiseen.

1. Energiaa liikunnasta (LI1)

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuu liikuntataidoissaan ja kehollisessa

44

44

ilmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksia fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti. Opiskelija saa kokemuksia yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnallinen pätevyys vahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen.

2. Aktiivinen elämäntapa (LI2)

Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuu arjen valinnoista ja pitkäkestoisen istumisen välttämisestä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja valintojaan fyysisen aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavat ohjausta ja palautetta liikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen.


Kurssien tavoitteena on kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävän liikunnan harjoittaminen, vastuu omasta ja yhteisestä toiminnasta sekä myönteiset kokemukset omasta kehosta, koetusta liikunnallisesta pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä. Opettaja tarkentaa syventävien kurssien sisällöt yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

3. Terveyttä liikkuen (LI3)

Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Opettaja ohjaa liikuntaohjelman suunnittelua ja toteutusta. Liikuntasuunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan liikuntateknologiaa hyväksi käyttäen.

4. Yhdessä liikkuen (LI4)

Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Kurssin sisältönä voi olla jokin yhdessä toteutettava liikunta, kuten vanhojenpäivän tanssit tai muu projektiluonteinen kokonaisuus.

5. Hyvinvointia liikkuen (LI5)

Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten

45

45

liikuntakokemusten kautta. Monipuoliset liikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisen pätevyyden ja kehollisen ilmaisun kokemuksia.

Koulukohtainen syventävä kurssi

6. Joukkuepeleistä yhteishenkeä (LI06)Suoritetaan toisen opiskeluvuoden aikana jaksoissa 1, 5, 6.Kurssin tavoitteena on hyvän yhteishengen luominen joukkuepelejä apuna käyttäen. Yhteistoimintaan ja jokaisen viihtymiseen kiinnitetään huomiota, leikkimielisyyttä unohtamatta. Pelit valitaan yhdessä ryhmän kanssa.

Koulukohtaiset soveltavat kurssit:

7. Liikuntaa harrastaen (LI07)

Opiskelija toteuttaa itsenäisesti harjoituspäiväkirjaa täyttäen kurssin edellyttämän tuntimäärän (38h). Hän toteuttaa monipuolisuutta ohjelmassaan ja raportoi liikunnanopettajalle suorituksistaan. Tämä kurssi on mahdollista tehdä myös suorittamalla liikunta- tai tanssidiplomi. Arviointi: S-merkintä.

8. Seuraohjaajakoulutus 1 (LI08)

Kurssi suoritetaan yhteistyössä suunnistusryhmän LIS 27 -kurssin kanssa lukion työjärjestyksen ulkopuolisella ajalla. Kurssi antaa valmiuksia toimia liikkuvan koulun ryhmien ohjaajana. Kurssi on suoritettava ennen LI9 -kurssia. Laajuus 1ov. Arviointi: S-merkintä.

9. Seuraohjaajakoulutus 2 (LI09)Suorituksen edellytyksenä on suoritettu LI8-kurssi.Tavoitteena on syventää Seuraohjaajakoulutus 1 (LI8) -kurssin sisältöä. Kurssin pääsisältönä on liikkumistuntien ohjaaminen sekä liikunnallisen materiaalin tuottaminen koulun käyttöön. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää ohjaus- ja kasvatustaitojaan, kuten ryhmänhallinta-, vuorovaikutus- ja organisointitaitoja. Kurssin aikana opiskelija toimii pääohjaajana Kuuhankaveden koulun 1.-6.lk oppilaille järjestettävillä Liikkuva koulu -tunneilla. Laajuus: 1ov. Arviointi: S-merkintä.

TERVEYSTIETO

Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukion terveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja

46

46

kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta.

Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen.

Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvitsemiin terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.

Pakollinen kurssi

1. Terveyden perusteet (TE1)

Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnistamaan ja arvioimaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja ympäristöissä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen, mielenterveyden suojaaminen sekä ajankohtaisten ja opiskelijoiden esille nostamien asioiden käsittely.


- fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta-, opiskelu- ja työkyky: terveyttä edistävä liikunta ja ravinto, painonhallinta, uni ja lepo, seksuaaliterveys, opiskeluhyvinvointi

- omasta terveydestä huolehtiminen ja muut itsehoitovalmiudet sekä hätäensiapu - riippuvuuden eri muodot, tupakka, alkoholi ja huumeet, peli- ja nettiriippuvuus- kansantaudit ja keskeiset tartuntataudit- terveyttä, terveystottumuksia ja -ongelmia selittäviä keskeisiä biologisia, psykologisia ja

kulttuurisia ilmiöitä, teorioita ja malleja


2. Ihminen, ympäristö ja terveys (TE2)

Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana ja perehdytään sosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita. Keskeistä on myös tarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn.


- perimän, luonnonympäristöjen ja rakennetun ympäristön sekä psykososiaalisen ympäristön ja yhteisöjen terveysvaikutukset

- terveys ja elämänkulku, kuolema osana elämänkulkua- ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki - seksuaalisuus ja seksuaalioikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys

47

47

- mielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijät- erilaiset kriisit ja niiden kohtaaminen- työhyvinvointi ja ergonomia- turvallisuus ja väkivallan ehkäisy- media- ja kulttuuriympäristön ja terveysviestinnän merkitys ja kriittinen tulkinta

3. Terveyttä tutkimassa (TE3)

Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla vahvistetaan opiskelijan valmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja soveltaa terveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena. Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttavien tekijöiden kriittiseen arviointiin ja pohditaan tutkimuksen ja päätöksenteon mahdollisuuksia terveyden edistämisessä lähiyhteisöissä, yhteiskunnassa ja globaalisti.


- yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun yhteiskuntapolitiikan, tieteellisen tutkimuksen, terveyskäsitysten ja teknologian kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen

- terveys- ja sosiaalipalvelujen kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen sekä keskeiset terveys- ja sosiaalipalvelujen toimijat

- terveyserot ja niihin vaikuttavat tekijät Suomessa ja maailmalla, terveyserojen kaventaminen- terveyden ja terveyskäyttäytymisen tutkiminen- keskeiset terveyteen ja sairauteen liittyvät eettiset ja oikeudelliset kysymykset, potilaan

oikeudet- globaalit terveyskysymykset ja niihin vaikuttaminen

TEEMAOPINNOT

Hankasalmen lukio tarjoaa vuosittain yhden teemaopintojen kurssin, vuorotellen TO1 tai TO2, joiden sisällöllisessä toteuttamisessa lähdetään liikkeelle opiskelijalähtöisesti. Kursseilla tuetaan konkreettisin alkuohjeistuksin opiskelijaa toteuttamaan itsellään olevaa näkemystä ja opiskelusuunnitelmaa siitä, mitä hän haluaisi kurssilla opiskella.


1. Monitieteinen ajattelu (TO1)

Kurssin tavoitteena on tarjota tilaisuuksia ajattelun taitojen kehittämiseen laaja-alaisesti ja oppiainerajat ylittävästi. Opiskelijat oppivat hahmottamaan eri tieteen- ja taiteenalojen välisiä yhteyksiä sekä niiden keskeisten periaatteiden ja käsitteiden vuorovaikutusta yhtä tiedonalaa laajemmissa kokonaisuuksissa. Kurssin aikana opiskelijat kehittävät kriittistä ja luovaa ajatteluaan itsenäisesti ja yhteistoiminnassa muiden kanssa. He analysoivat ja arvioivat erilaisia käsitejärjestelmiä ja näkökulmia ja käyttävät niitä johtopäätösten ja ratkaisujen

48

48

tekemiseen. Kurssin keskeiset sisällöt valitaan vähintään kahdesta eri oppiaineesta tai aihekokonaisuudesta.

2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2)

Tieto- ja viestintäteknologian kurssin tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittää yksin tai yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa johonkin ilmiöön tai aihepiiriin liittyvän dokumentoidun projektin, tutkielman, keksinnön tai muun tuotoksen. Samalla hän kehittää osaamistaan tietoja viestintäteknologiassa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija saa tilaisuuksia oppiainerajat ylittävään työskentelyyn ja yhteistyöhön. Kurssin keskeisillä sisällöillä on yhteys kahden tai useamman eri oppiaineen tietoihin ja taitoihin sekä aihekokonaisuuksiin.

Koulukohtaiset TOK3-kurssit (soveltavia)

1.Tutorkurssi TOK3.1

Kurssi valmentaa toimimaan vertaisohjaajina lukio-opintonsa aloittaville: tutorit tutustuttavat uudet opiskelijat lukioon ja vanhempiin opiskelijoihin, auttavat mm. kurssivalintojen tekemisessä ja toimivat tutorryhmänsä tukihenkilöinä. Lisäksi kurssilla saa valmiuksia opiskelijoiden yhteishengen ja lukion markkinoinnin edistämiseen. Tutorkurssille haetaan ensimmäisen vuoden maaliskuussa, ja koulutus alkaa toukokuussa. Kurssimerkinnän opiskelija saa osallistuttuaan tutorkoulutukseen ja toimittuaan aktiivisesti tutorina kaksi lukuvuotta. Kurssin suorittamisesta saa erillisen todistuksen. Arvostelu: S-merkintä

2.Oppilaskuntakurssi TOK3.2

Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on edistää kouluviihtyvyyttä, opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä Lukiolain mahdollistamalla tavalla (27 ja 31 §). Kurssimerkinnän opiskelija saa toimittuaan aktiivisesti vähintään kaksi lukuvuotta oppilaskunnan hallituksessa. Kurssin suorittamisesta saa erillisen todistuksen. Arvostelu: S-merkintä

3.Juhlaperinne TOK3.3

49

49

Suoritusjärjestys: VapaaArvostelu: SuoritusmerkintäSisältö: Koulun perinteeseen liittyvää ohjattua toimintaa, jossa luovuuden eri mahdollisuuksin pyritään nostamaan koulumme ja juhlaperinteemme ilmettä ja tasoa. Toiminta voi tapahtua oppilaskunnan tai erillisten juhla- tai luokkatoimikuntien puitteissa.

4. Kansainvälisyyskurssi TOK3.4

Suoritusjärjestys: VapaaArvostelu: S-merkintä

Sisältö: Kurssin tavoitteena on lukion opetussuunnitelman arvokartan perustalta lisätä vieraiden maiden ja niiden kulttuurien tuntemusta ja arvostusta sekä parantaa kykyä käyttää vieraita kieliä. Tavoitteena on myös oppia sisällöllisesti täysipainotteisten opintoretkien ja ulkomaanmatkojen suunnitteluun ja käytännön järjestelyihin. Kurssin voi suorittaa ystävyyskuntatoiminnan, oppilasvaihtotoiminnan tai jonkin muun erikseen sovitun ja suunnitellun opintoretken puitteissa. Kansainvälisyyskurssi sisältää matkan suunnittelu- ja perehtymisvaiheen oppitunteineen, matkan toteutuksen sekä opintoretken tuloksena valmistettavan tuotoksen: matkakertomuksen, kommentoidun diasarjan, näyttelyn, videon tms.

TAITO- JA TAIDEAINEIDEN LUKIODIPLOMIT

Lukiossamme on mahdollista suorittaa kuvataiteen, liikunnan, tanssin ja musiikin lukiodiplomi.

Opetushallitus vahvistaa vuosittain oppiaineittain valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot, arviointikriteerit ja todistuksen muodon. Vaikka lukiodiplomin suorittamisen ehdot vaihtelevat oppiaineiden luonteesta johtuen, liittyy kaikkiin kuitenkin pitkäkestoinen näyttö.

TAITEIDEN VÄLISET KURSSIT

Tarjoamme joka 3.vuosi TA1-kurssin, joka on monitaiteellinen musiikkiprojekti. Kurssi koostuu musiikin, kuvataiteen ja ilmaisutaidon kokonaisuudesta. Tarkempi kurssikuvaus valmistellaan vuoden mittaan. Ensimmäisen kerran TA1-kurssi on tarjolla lv 2017-2018.

TA2 ja TA3 -kurssit on mahdollista saada hyväksiluetteua muualla suoritetuilla kursseilla, joiden opetussisältö on vaatimuksia vastaava.

50

50

LIS SUUNNISTUSKURSSIT

SuoritustapaKertoo sen, miten kurssin voi suorittaa: osallistuminen opetukseen tai vastaavien kurssien suorittaminen. Korvauksista ja vaihtoehtoisista suoritustavoista voidaan sopia erikseen, mutta vain, jos on etukäteen sovittu. Tule kysymään. Osallistumisesta poikkeamiseen on oltava hyvä syy , mutta korvaava nakki viuhahtaa varmasti.

ArvosteluHyväksytty, kun tuntimäärä on täynnä. Arvosanaa ei siis anneta, suunnistuksessa ei yleensäkään jaeta tyylipisteitä. Tekemällä kaikki kursseihin liittyvät tehtävät tunteella ja tunnollisesti, sekä läpäisemällä kaikki kurssit opiskelija saa varmasti tyydyttävän arvosanan esim. rankilistalta.

TEORIAKURSSIT:

LIS1 Valmennusoppi 1 * Fyysisen harjoittelun perusteet 8 h* Harjoitusmenetelmät; kestävyys, voima, nopeus 3* 8 h* Materiaali: SSL Taso 1 KoulutusmateriaaliToteutus: Viikonloppukurssi 4 * pe-la

LIS2 Harjoittelun tukitoimet * Ravintotietous* Urheiluvammat ja terveydenhuolto* Palautuminen* SSL Taso 1 ja 2 KoulutusmateriaaliToteutus: Teoriaopetus, 2 * 10 oppituntia

LIS 3 Harjoittelun suunnittelu ja ohjelmointi * Harjoittelun systematiikka * Harjoittelun kirjaaminen eri tavoilla* Yhteenvedot toteutuneesta harjoittelusta* Harjoittelun ja suorituskyvyn väliset yhteydet (testitulokset) * Viikko-, jakso-, vuosi- ja urasuunnitelmien teko* Kurssi toteutetaan yhdessä LIS 14:n kanssa Toteutus: Teoriaopetus 10 oppituntia + hpk:n ohjaus 6 kertaa, kotitehtävinä harjoittelun vuosisuunnitelma + vuosiyhteenveto

LIS 4 Suunnistuksen teoria* Suunnistustaidon määrittely* Perustaitojen kertaus* Suunnistusajattelun kehittäminen* Erilaiset maastotyypit: kotimaastot, arvokisamaastot* Kilpailusuoritusten analyysiToteutus: Teoriaopetus 17 oppituntia + oppilastyöt

LIS 5 Hiihtosuunnistuksen teoria * Hiihtosuunnistustaidon määrittely, lajianalyysi * Hallitun suorituksen perusteet, ajatus- ja toimintamallit* Hiihtosuunnistusajattelun kehittäminen

51

51

* Erilaiset maastotyypit: kotimaastot, arvokisamaastot* Kilpailuanalyysit ja kilpailusuoritusten analyysi* Kartanluvun ja hiihtotekniikan yhdistäminen* Suksien ja kaluston testaus, huolto ja valintaToteutus: Teoriaopetus 17 oppituntia + oppilastyöt

KÄYTÄNNÖN KURSSIT:

LIS 6 Suunnistajan kestävyys 1 * Kestävyysharjoittelun tehoalueet, tyyppiharjoitukset* Harjoitustehon tarkkailu sykemittarin avulla* PerusharjoitustavatToteutus: Yhteiset harjoitukset

LIS 7 Suunnistajan kestävyys 2 * Eri kestävyysominaisuudet ja niiden mittaaminen* Harjoitustehon säätely ja oman kehon tunteminen* Keskeisen ja lihaskestävyyden erot ja yhteydet* Juoksu- ja suunnistusjuoksutekniikka,Toteutus: Yhteiset harjoitukset

LIS 8 Suunnistajan kestävyys 3 * Kestävyyssuorituskyky ja sen merkitys suunnistuksessa* Oman kehon tunteminen* Kestävyysominaisuuksien tarkka mittaaminen ja tulosten hyväksikäyttö* Kestävyysharjoitusten vaikutukset elimistön eri osiinToteutus: Yhteiset harjoitukset

LIS 9 Voima 1 * Voiman lajit ja erilaiset voimaharjoitukset* Vartalon eri osien harjoittaminen* Perus-, maksimi- ja kestovoiman harjoittaminenToteutus: Yhteiset harjoitukset

LIS 10 Voima 2 * Kestävyyslajien voimavaatimukset ja voimaharjoittelu* Lihastason harjoitustavat* Lihasten käyttö ja oikea rekrytointiToteutus: Yhteiset harjoitukset

LIS 11, 12 Nopeus ja ketteryys * Perusnopeuden kehittäminen viimeisen herkkyyskauden aikana* Nopeusharjoittelun yleiset menetelmät ja säännöt * Ketteryys - liikkumiskyky ja sen merkitys ja harjoittaminen* Lajinopeus ja sen ilmentyminen* Suunnistusjuoksunopeuden vaatimuksetToteutus: Yhteiset harjoitukset läpi vuoden

52

52

LIS 13 Lihashuolto* Rentousharjoitukset* Verryttely ja aktiivinen palautuminen* Hieronta, kylvyt ym. passiivisen lihashuollon keinotToteutus: Yhteiset harjoitukset

LIS 14 Harjoittelun seuranta ja testaus* Kestävyysurheilun suorituskykytestit ja niiden tulkinta* Testit käytännössä: LK (+penkkipunnerrus), VK, MK, tasotesti * Harjoittelun vaikutuksen arviointi (testit - harjoittelu)* Kurssi toteutetaan yhdessä LIS 3:n kanssa Toteutus: Yhteiset testit ja henkilökohtainen ohjaus

LIS 15 Suunnistustaito 1* Suunnistuksen perustaitojen kertaus ja testaus* Perustaitojen opettelu ja harjoittelu* Harjoitukset maastossa, arviointi, harjoitukset sisällä Toteutus: Yhteiset harjoitukset ja testaus sisällä ja maastossa

LIS 16 Suunnistustaito 2* Perustaitojen harjoittelu ja rutinointi* Oman osaamisen arviointi - suoritusanalyysitToteutus: Yhteiset harjoitukset sisällä ja maastossa

LIS 17 Suunnistustaito 3* Oman suunnistustaidon arviointi* Kilpailuanalyysit ja johtopäätöksetToteutus: Yhteiset maastoharjoitukset

LIS 18 Suunnistustaito 4* Taitoharjoittelun menetelmät ja niiden käyttö* Maastojen ja kilpailujen vaatimusten analysointi* Taitoharjoittelun suunnittelu ja toteutus * Kansainväliset vaatimukset* Oman taidon arviointi ja kehittäminenToteutus: Yhteiset maastoharjoitukset

LIS 19 Suunnistuksen erityispiirteet 1* Suunnistusvaatimusten arviointi erilaisissa maastoissa* Harjoitukset maastossa 10 -15 h* Etukäteistutustuminen maastotyyppeihinToteutus: Leiriopetus 5 vrk/syyslukukausi

LIS 20 Suunnistuksen erityispiirteet 2* Suunnistusvaatimusten arviointi erilaisissa maastoissa* Harjoitukset maastossa 10 -15 h* Etukäteistutustuminen maastotyyppeihinToteutus: Leiriopetus 5 vrk/kevätlukukausi

53

53

LIS 21 Hiihtosuunnistajan kestävyys 1* Kestävyysharjoittelun vaikutus eri kehon osiin* Kestävyysharjoittelun harjoitustavat* Eri kestävyysominaisuudet * Hiihtotekniikka; tekniikoiden opettelu ja harjoitteluToteutus: Yhteiset harjoitukset

LIS 22 Hiihtosuunnistajan kestävyys 2* Kestävyysharjoittelun tehoalueet, tyyppiharjoitukset* Harjoitustehon säätely ja oman kehon tunteminen* Eri lihaskestävyysominaisuudet* Hiihtotekniikka; tekniikoiden harjoittelu ja tekniikkakontrollitToteutus: Yhteiset harjoitukset

LIS 23 Hiihtosuunnistajan voima * Kestävyyslajin voimavaatimukset ja voimaharjoittelu* Voiman lajit ja erilaiset voimaharjoitukset* Vartalon eri osien harjoittaminen* Lihasten käyttö ja oikeat suoritustekniikatToteutus: Yhteiset harjoitukset

LIS 24 Hiihtosuunnistustaito 1 * Perustaitojen opettelu ja harjoittelu* Hiihtosuunnistusajattelun kehittäminen* Kartanluvun ja hiihtotekniikan yhdistäminen* Oman taidon arviointi Toteutus: Yhteiset maastoharjoitukset

LIS 25 Hiihtosuunnistustaito 2 * Perustaitojen opettelu ja harjoittelu* Hiihtosuunnistusajattelun kehittäminen* Reitinvalintojen ja etenemistekniikoiden testausta* Oman taidon arviointi ja kehittäminenToteutus: Yhteiset maastoharjoitukset

LIS 26 Hiihtosuunnistustekniikat* Lajinomainen nopeus, ketteryys ja uskallus* Suksen hallinta ja tasapaino* Alamäkitekniikoiden opettelu ja harjoittelu* Hiihtosuunnistuksen nopeimmat etenemistekniikat eri maastonkohdissaToteutus: Yhteiset harjoitukset

LIS 27 Seuraohjaajakurssi * ryhmän käsittely, erilaiset taitotasot- ja -harjoitukset* suunnitellun harjoitteen toteutus, Nuori-Suomi ideologiaan tutustuminen* tutustuminen suunnistusharjoituksen teknisiin välineisiinToteutus: Ohjaajakoulutus, käytännön harjoitukset Hangan junioriryhmäläisille läpi vuoden suunnitellun ohjelman mukaan

peda.net€¦ · web viewpalautetaan mieleen miten kerrot itsestäsi, vapaa-ajasta, harrastuksista,...

Documents