laulu 573 566 perheestä. lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla

Laulu 573 566 perheestäLapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla

Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste (Toim.)

2

Laulu 573 566 perheestä

• Kelan tutkimuksen julkaisema Laulu 573 566 perheestä -kirja käsittelee lapsiperheiden hyvinvointia, niiden kohtaamia haasteita ja perhepolitiikan onnistumista 2000-luvulla.

• Kirja verkossa: helda.helsinki.fi/handle/10138/163822

• Tutustu Kelan tutkimuksen Lapsiperhehankkeeseen

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/163822

http://www.kela.fi/kaynnissa-olevat-tutkimukset

3

Sisältö ja osiot

JohdantoLapsiperheet 2000-luvulla. Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste Kirjassa käytetyt aineistot. Vesa-Pekka Juutilainen

1. Perhepolitiikan tavoitteet ja toteutumat6 artikkelia

2. Äitien ja isien rooli lastenhoidossa ja ansiotyössä: mielipide-erot Euroopassa

2 artikkelia3. Perheet haasteiden edessä

5 artikkelia

4

1. Perhepolitiikan tavoitteet ja toteutumat

• Pieniä ja suuria reformeja pienten lasten perheille suunnatuissa perhevapaissa ja -etuuksissa. (Anita Haataja)

• Isien vanhempainvapaiden käyttö on yleistynyt. Ketkä isistä vapaita käyttävät ja ketkä eivät? (Miia Saarikallio-Torp ja Anita Haataja)

• Perhevapaiden vaikutus eläkkeeseen 1980-luvulta 2000-luvulle. (Karoliina Koskenvuo)

• Kotihoidon tuki vai päivähoito? Kotihoidon tuen vaihtoehdot ja vaikutukset päivähoitopalvelujen kysyntään ja vanhempien työvoiman tarjontaan. (Maria Valaste)

• Vanhempi kotona, lapsi päivähoidossa? Tarkastelu lastenhoitovalinnoista maahanmuuttajaperheissä. (Jussi Tervola)

• Työttömyys ja tulonsiirrot pienten lasten vanhemmilla. (Pertti Honkanen)

5

2. Äitien ja isien rooli lastenhoidossa ja ansiotyössä: mielipide-erot Euroopassa

• Suhtautuminen ansaitsija-hoivaajamalleihin kuudessa Euroopan maassa. (Milla Salin, Mia Hakovirta ja Minna Ylikännö)

• Miten perhevapaat tulisi jakaa äidin ja isän kesken? Asenteet Suomessa ja muualla Euroopassa. (Minna Ylikännö, Mia Hakovirta ja Milla Salin)

6

3. Perheet haasteiden edessä

• Miten ensisynnyttäjien siviilisääty vaikuttaa eroriskiin? (Ilpo Airio)

• Onnistuuko lasten kasvatus yksin? Suomalaisten mielipiteet yksinhuoltajavanhemmista. (Mia Hakovirta, Milla Salin ja Anita Haataja)

• Elatustuen merkitys yksinhuoltajaperheiden toimeentulolle (Elina Ahola)

• Onko vammaisen lapsen syntymä eroriski? (Heikki Hiilamo ja Elina Ahola)

• Äiti on aina äiti. Lasten omaishoitajien arjen haasteet. (Laura Kalliomaa-Puha ja Päivi Tillman)

Johdanto: Lapsiperheet 2000-luvulla

Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste

8

Lapsiperheet 2000-luvulla

• Käsittelee perhepolitiikan suuntia ja aikaisempaa tutkimusta lapsiperheiden hyvinvoinnista

• 1990-luvun myllerryksistä lapsiperheiden rakenteellisten muutosten hidastumiseen 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli hyvää aikaa perhepolitiikan kehittämiseen:• Kaikki vuosina 1999-2015 istuneet hallitukset sisällyttivät

ohjelmiinsa tavoitteita perhevapaiden jakamiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi

• Verrattuna 1990-lukuun myös talous- ja työllisyyskehitys tukivat uudistuksia 2000-luvulla

9

Esimerkkejä lapsiperheiden rakennemuutoksesta 1990-2014

Ensimmäisten lasten osuus syntyneistä lapsista (%) sekä kokonaishedelmällisyysluku

Lapsiperheiden rakenteiden muutos, % lapsiperheistä

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

36

37

38

39

40

41

42

43

1.30

1.40

1.50

1.60

1.70

1.80

1.90

2.00

Syntyneistä ensimmäisiä lapsia, %Kokonaishedelmällisyysluku

Ens

imm

äist

en la

sten

osu

us, %

Kok

onai

shed

elm

ällis

yys

1990

1992

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

Yksinhuoltajia % Avopareja %

Uusperheitä %

%

Kirjassa käytetyt aineistot

Vesa-Pekka Juutilainen

11

Kirjassa käytetyt aineistot

• Kelan Lapsiperheaineisto (LAPE-aineisto)• 50 %:n ja 60 %:n otokset vuosina 1999-2009 synnyttäneistä

äideistä• ISSP-aineisto• Kelan omaishoitokysely• Perhevapaat 2013 -väestökysely• SISU-rekisteriaineisto ja Tulonjaon palveluaineisto

Lape-lapsiperheaineiston kattavuus

• Synnyttäneet naiset 1999–2009 • Naisten puolisot 1999–2010• Kaikki naisten lapset • Kelan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat 1999–2013• Kotihoidon tuet 1999–2013• Elatustuki 2009–2010• Kelan muut etuustiedot 1999–2010• Kelaan ilmoitettava päivähoito 2007–2010• Tilastokeskuksen väestötiedot 1998–2013• Finanssivalvonnan tiedot 2000–2013• Tilastokeskuksen yritystiedot 1998–2012• Työvoimahallinnon työttömyys- ja aktivointitiedot 2001–2010

Pieniä ja suuria reformeja pienten lasten perheille suunnatuissa perhevapaissa ja etuuksissaAnita Haataja

14

Pieniä ja suuria reformeja

• Vanhempainvapaiden ja vanhempainrahaoikeuksien kehitys pitkällä aikavälillä (2000-luvulla useita reformeja)• Päivärahareformit siirsivät paljon äitejä vähimmäispäivärahalta

ansiopäivärahalle: paransi toimeentuloa, mutta pitkittikö työhön paluuta?• Isät keskiöön, osa-aikavapaita kehitettiin, mutta äitien vapaiden

joustomahdollisuudet yhä heikot, ’omaishoitovapaa’

• Sateenkaariperheiden oikeuksia kehitettiin• Lastenhoitovaihtoehtojen kehitys

• Keskustelu vaihtoehdoista käynnistyi 2010-luvun vaihteessa • Laki varhaiskasvatuksesta 2013

• Perhevapaista työnantajille aiheutuvien kustannusten korvauksista parannettiin

• Liitetaulukko lakimuutoksista perhevapaissa

15

Keskeiset perhevapaat ja etuudet vuonna 2016

Perhevapaat 2016 Vapaan kesto Etuus ja sen rahoituslähde

Maksuaika/peruste/kunnes

Erityisäitiysvapaa Tarpeen mukaan Erityisäitiysraha, sava Vapaan ajalta

Äitiysvapaa n. 4 kuukautta Äitiysraha, sava 105 arkipäivää

Isyysvapaa n. 9 viikkoa Isyysraha, sava 54 arkipäivää

Vanhempainvapaa n. 6 kuukautta Vanhempainpäiväraha, sava 158 arkipäivää

Hoitovapaa n. 26 kuukautta Kotihoidon tuki, kunnat Lapsi alle 3 vuotta

Osittainen hoitovapaa n. 2 vuotta Joustava hoitoraha, kunnat Lapsi alle 3 vuotta

n. 3 vuotta Ei hoitorahaa Lapsi 3-5 vuotias

n. 3 vuotta Osittainen hoitoraha, kunnat Lapsi 6-8 vuotias

- jos erityinen hoitotarve n. 8 vuotta Ei hoitorahaa Lapsi 8-18 vuotta

Tilapäinen hoitovapaa 4 päivää Joskus palkallinen TES, työnantaja

Lapsi alle 10 vuotta

Muut perhevapaat 1 pv - sopimuksen mukaan

Joskus omaishoidon tuki, kunnat

Ei ikärajoja

16

Esimerkki: Päivärahareformit 2000-luvulla vaikuttivat erityisesti siihen, että yhä useampi sai ansioon suhteutettua tai edelliseen etuuteen perustuvaa päivärahaa vähimmäispäivärahan sijasta

Pois vähimmäispäivärahalta -reformien vaikutus. Äitien lukumäärä

Millä perusteilla maksettiin vain vähimmäispäivärahaa? Äitejä

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

0

5,000

10,000

15,000

20,000

25,000

30,000

35,000

Edeltävä vanhempain-päiväraha

Työtturvan taso

Kuntoutus-raha

Muu edeltävä etuus

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

0

5,000

10,000

15,000

20,000

25,000

30,000

35,000

Opiskelija

Työssä päiväraha- kaudella

Liian pienet tai nollatulot

Lähde: Haataja 2016

Isien vapaiden käyttö on yleistynyt. Ketkä isistä vapaita käyttävät ja ketkä eivät?

Miia Saarikallio-Torp ja Anita Haataja

17

18

Isien vapaiden käyttö on yleistynyt

• Artikkeli kuvaa isän vanhempainvapaaoikeuksien kehityksen Suomessa

• Artikkeli selvittää empiirisesti, miten isät – ja ketkä isistä – ovat ottaneet vastaan vapaat 2000-luvulla

• Keitä ovat ne isät, jotka eivät käytä mitään perhevapaista – ja poikkeavatko he ominaisuuksiltaan muista isistä?

• Tutkimusaineistona kahden vanhemman perheet, joihin syntyy ensimmäinen lapsi vuosina 2000-2008, seuranta vuoteen 2013 asti (Lape-aineisto)

• 3 vertailuryhmää isistä, (1) jotka eivät käytä mitään vapaista, (2) jotka käyttävät vain isyysvapaata samaan aikaan äidin kanssa ja (3) käyttävät ns. isäkuukautta

19

Perhevapaita käyttäneet ja käyttämättä jättäneet isät, % lasten syntymävuoden mukaan

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 20090.0

10.0

20.0

30.0

40.0

50.0

60.0

70.0

80.0

90.0

Isät, jotka eivät käytä vapaitaVain isyysvapaan pitäneet isätIsäkuukautta käyttäneet isätVanhempainvapaata pitäneen isät (pl. isäkuukausi)Kotihoidon tukea käyttäneet isät

Lapsen syntymävuosi

20

Isien vapaiden käyttö on yleistynyt

• Jokainen reformi on lisännyt isille korvamerkittyjen vapaiden käyttöä, mutta käyttö keskittyy. − Joka viides isä ei ole käyttänyt mitään vapaista, ja joka viides isä

käytti vain äidin kanssa yhtä aikaa pidettävää isyysvapaata.− Vuonna 2008 syntyneiden lasten isistä jo lähes 30 prosenttia käytti

myös isäkiintiöitä, ja useimmat myös yleisintä isyysvapaata.• Jos isä ei käytä vapaita, hän on isäkiintiöitä käyttäviin

verrattuna useammin mm. − vähemmän koulutettu – samoin hänen puolisonsa, mutta hajonnat

suuria− yrittäjä tai työskentelee pienessä, alle 10 hengen miesvaltaisessa

työpaikassa (yli 30 %).• Vapaita jakavat parit ovat muita useammin ’tasa-arvoisia’

tuloiltaan

Perhevapaiden vaikutus eläkkeeseen 1980-luvulta 2000-luvulle

Karoliina Koskenvuo

21

22

Perhevapaiden vaikutus eläkkeeseen 1980-luvulta 2000-luvulle

• Tausta: perhevapaiden epätasainen jakautuminen vanhempien kesken heikentää naisten eläketurvaa; perhevapaalle jäätäessä vaikutukset eläketurvaan eivät välttämättä ole tiedossa

• Miten perhevapaiden kompensoiminen eläketurvassa on kehittynyt Suomessa? Eläkkeen karttumista koskevat käytännöt, uudistukset, lakimuutokset 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla; katsaus lasten- ja kodinhoitotehtävissä toimineiden naisten eläketurvan kehittämisvaiheisiin 1970-luvulta nykypäivään

• Esimerkkilaskelmat perhevapaiden vaikutuksesta työeläkkeeseen 1980–2000-luvuilla eri palkkatasoilla

Lastenhoito ja eläketurva: kehittämisvaiheita

1970-l

• TANEn asettama jaosto 1975,:perheenemäntien eläke/sos.turva : jokaiselle riittävä vähimmäiseläketurva, jonka taso sidottu vähimmäispalkan määrään, korotetaan kansaneläkkeen tukiosaa ja tukilisiä korotettava, kansaneläkkeen tulosidonnaisuutta lievennettävä ja poistetaan se lopulta kokonaan

• ETK:n työryhmän raportti 1977(lastenhoidon aiheuttaman vajeen kompensoiminen, ei tämän osalta ratkaisuehdotuksia); muutos 1979 työeläkelaeissa koskien tulevan ajan oikeutta, leskeneläketurvan laajennusta koskeva esitys, toteutui 1990 perhe-eläkeuudistuksessa

1980-90-l

• ETK:n asettaman työryhmän esitys 1980 eläkeoikeuksien osittamisesta Saksan mallin mukaisesti avioerotilanteissa

• STM:n perustamat työryhmät (KOLA, LASSO) ja esitykset erilaisista malleista koskien eläkkeen karttumista lapsenhoitoajoilta; painotus individuaalisessa eläkekertymässä (lapsen hoitaminen kotona kartuttaa omaa eläkettä); merkittäviä uudistuksia ei kuitenkaan lähdetty toteuttamaan

• Lapsenhoitoaikojen huomioon ottaminen eläkepalkkaa laskettaessa (ei pienennä eläkepalkkaa)

2000-

• Vuoden 2005 eläkeuudistus: eläkettä karttuu äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausien lisäksi myös alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontuen ajalta; lain tullessa voimaan karttumisen (1,5 % vuodessa) peruste 523,61 e/kk (vastasi noin neljännestä keskipalkoista), VEKL=laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta

• Perhevapaiden epätasaisen jakautumisen tasoittaminen; hoitovapaiden lakisääteinen tasajako (v. 2013 hallituksen rakennepoliittisen ohjelman esitys peruttiin 2/2015)? Yhteisverotuksen valintamahdollisuus lapsiperheissä? LA 32/2014: lakialoite puolison eläkekertymän jakamisesta

Esimerkkilaskelmia perhevapaiden vaikutuksesta eläkkeeseen (menetykset kuukausieläkkeessä).

HyväpalkkainenPalkka 4 500 e/kk

1.1.1980-31.12.1995 1.1.1996–31.12.2004 1.1.2005-

Vain vanhempainrahakausi1 ei menetyksiä ei menetyksiä ei menetyksiä

Hoitovapaa 11 kk noin 80 euroa noin 60 euroa, jos ei vuosilomaa välissä

noin 50 euroa

Hoitovapaa 13 kk noin 100 euroa noin 70 euroa noin 60 euroa


2 lasta peräkkäin & ei työssä välillä,vain vanhempainrahakaudet

ei menetyksiä

ei menetyksiä

ei menetyksiä

2 lasta peräkkäin, hoitovapaa molempien jälkeen 11 kk

noin 165 euroa

noin 120 euroa, jos ei vuosilomia välissä

noin 95 euroa


noin 195 euroa

noin 140 euroa

noin 115 euroa

2 lasta peräkkäin, hoitovapaa yhteensä 30 kk

noin 225 euroa2

noin 160 euroa

noin 135 euroa

1Laskelmassa oletetaan että jos on vain vanhempainpäivärahajakso, niin ei menetä tulevassa kuukausieläkkeessä mitään. Aivan näin ei kuitenkaan ole. Kun päiväraha-aika otetaan huomioon, niin eläkepalkkaa laskettaessa tuo aika on mukana keskikuukausipalkkaa laskettaessa, joten se huonontaa eläkepalkkaa sitä enemmän mitä vähemmän on vuosia laskennassa. Näin varsinkin ennen 1.1.1996, mutta silloinkin on voitu käyttää ns. harkinnanvaraista eläkepalkan tarkistusta. Vuodesta 1996 alkaen on ollut mahdollista jättää huonoja vuosia pois, jolloin päiväraha-aika ei välttämättä ole vaikuttanut. Palkat, joista on vähennetty työntekijän eläkemaksu, ovat vuoden 2014 tasossa. Elinaikakerrointa ei ole otettu huomioon. 2 ei merkitystä sillä, onko hoitovapaa pidetty yhtäjaksoisesti vai vanhempainrahakausien välissäLaskelmat: Hannele Kantanen, Keva

Esimerkkilaskelmia perhevapaiden vaikutuksesta eläkkeeseen (menetykset kuukausieläkkeessä).

PienipalkkainenPalkka 2 000 e/kk

1.1.1980-31.12.1995 1.1.1996–31.12.2004 1.1.2005-

Vain vanhempainrahakausi ei menetyksiä ei menetyksiä ei menetyksiä

Hoitovapaa 11 kk noin 35 euroa noin 25 euroa, jos ei vuosilomaa välissä

noin 17 euroa



2 lasta peräkkäin & ei työssä välillä,vain vanhempainrahakaudet

ei menetyksiä

ei menetyksiä

ei menetyksiä


noin 75 euroa

noin 50 euroa, jos ei vuosilomaa välissä

noin 30 euroa


noin 85 euroa

noin 60 euroa

noin 35 euroa

2 lasta peräkkäin, hoitovapaa yhteensä 30 kk

noin 100 euroa noin 70 euroa noin 45 euroa

Kotihoidon tuki vai päivähoito? Kotihoidontuen vaihtoehdot ja vaikutukset päivähoitopalvelujen kysyntään ja vanhempien työvoiman tarjontaan

Maria Valaste

27

Kotihoidon tuki vai päivähoito?

• Artikkelissa tutkitaan mikrosimulointimenetelmää käyttäen lastenhoitomuotojen valintoja perheen eri tilanteissa.

• Tutkimuksessa simuloidaan kaksi kotihoidon tuen vaihtoehtoa: 1. kotihoidon tuki leikataan kolme vuotta täyttäneiltä

sisaruksilta. 2. nykylainsäädännön mukaista kotihoidon tuen kestoa

leikataan vuodella, jolloin oikeus kotihoidon tukeen säilyy alle 2-vuotiailla ja näiden sisaruksilla.

• Lisäksi jatketaan vaihtoehtoa 1, jossa kotihoidon tuen menettäjille eli yli 3-vuotiaille sisaruksille simuloidaan päivähoitomaksut.

28

Kotihoidon tuki vai päivähoito?

• Simulointilaskelmien avulla arvioidaan • vaikutusta kotihoidon tukea saavien vanhempien määrään

ja tuen piiriin kuuluvien lasten määrään• kustannuksia • potentiaalisia muutoksia päivähoitopaikkojen kysyntään ja

vanhempien työvoiman tarjontaan.• Lasten päivähoidosta ei ole saatavilla yksilötasoista

tilastointitietoa. Artikkelissa käytetään Kelaan tulleita hoitoilmoituksia ja vanhempien työssäkäyntitietoja päivähoitojaksojen päättelyssä.

Vanhempi kotona, lapsi päivähoidossa?Tarkastelu lastenhoitovalinnoista maahanmuuttajaperheissäJussi Tervola

30

Vanhempi kotona, lapsi päivähoidossa?

• Lasten kotihoitoa tuetaan laajemmin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.

• Tutkimukset ovat yksimielisiä siitä, että erityisesti maahanmuuttajalapset hyötyvät päivähoidosta mm. kielenoppimisen kautta

• Maahanmuuttajat käyttävät kantaväestöä pidempään alle 3-vuotiaan kotihoidon tukea - hoitavatko he myös useammin 3 vuotta täyttäneitä sisaruksia kotona?

31

Kotihoidon tuen sisaruskorotuksen toteutunut käyttöaste yli 3-vuotiailla (%), sekä niiden lasten osuus (%), joiden kohdalla syntyi mahdollisuus sisaruskorotuksen käyttöön

3 4 5 60%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Käyttöaste / Kantaväestö

Käyttöaste / Maahanm.

Mahdollisuus / Kantaväestö

Mahdollisuus / Maahanm.

Lapsen ikä (vuosia)

32

Vanhempi kotona, lapsi päivähoidossa?

• Vastoin odotuksia maahanmuuttajat vievät yli kolmevuotiaat sisarukset kantaväestöä yleisemmin päivähoitoon – kotihoidon tukemisesta huolimatta.

• Todennäköisin selitys on, että maahanmuuttaja-perheissä tunnistetaan päivähoidon tuomat edut lapsen kotoutumiselle.

Työttömyys ja tulonsiirrot pienten lasten vanhemmilla

Pertti Honkanen

34


• Tulonsiirtojen, erityisesti kotihoidon tuen ja työttömyysetuuksien kohdentuminen lapsiperheisiin

• Kohderyhmä: Vuonna 2004 lapsen saaneiden äitien perheet (Lape- ja SISU- malliaineistot) ja vanhemmille kohdentuneet tulonsiirrot vuosina 1999-2010.

35


• Työttömyyskokemukset ennen ja jälkeen lapsen syntymän olivat 2004 lapsen synnyttäneille yleisiä ennen ja jälkeen lapsen syntymän• Yksinhuoltajilla lapsen syntymän jälkeen yleisempää kuin muilla

äideillä• Johtopäätöksiä:

• Työttömyys vaikuttaa pienten lasten vanhempien työuriin enemmän kuin kotihoidon tuki

• Vuoden 2012 aineiston perusteella naisten vanhempainrahakaudet ja kotihoidon tuki vastaavat suunnilleen työttömyysturvaodotetta (3,7 vuotta)

• Miehillä lastenhoidon odoteaika on murto-osa naisten vastaavasta

36

Työttömyys ja lasten kotihoidon tuki ja keskimääräinen tulotaso vuonna 2004 lapsen saaneilla äideillä

Ryhmän tunnusmerkkejäLukumäärät, otos Osuus kaikista

Keskim. tulot 2003, €/vuosi

Kaikki äidit

Yksin-huoltajat

Kaikki äidit

Yksin-huoltajat

Kaikki äidit

Yksin-huoltajat

Kaikki 33 991 1 873 100 % 100 % 17 186 11 268Työttömyyspäiviä ennen 2004 17 941 1 212 53 % 65 % 14 111 9 942Työttömyyspäiviä v. 2004 jälkeen 13 294 1 055 39 % 56 % 13 145 9 091Työttömyyspäiviä ennen ja jälkeen 2004 9 491 804 28 % 43 % 12 124 8 804Ei työttömyyttä ennen eikä jälkeen 2004 12 247 410 36 % 22 % 22 156 15 959Kotihoidon tukea 2005 – 2010 31 173 1 654 92 % 88 % 16 857 11 065Ei kotihoidon tukea 2005 – 2010 2 818 219 8 % 12 % 20 829 12 804Ei tyottömyys- eikä kotihoitopäiviä 2005 – 2010 1 552 119 5 % 6 % 23 778 12 330Työttomyyttä, ei kotihoitoa 2005–2010 1 266 100 4 % 5 % 17 214 13 367Kotihoidon tukea, ei työttömyyttä 19 145 699 56 % 37 % 19 458 14 374

Suhtautuminen ansaitsija-hoivaaja-malleihin kuudessa Euroopan maassa

Milla Salin, Mia Hakovirta ja Minna Ylikännö


• Tarkastellaan asenteita erilaisia ansaitsija-hoivaaja-malleja kohtaan Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Espanjassa

• Miten eri ansaitsija-hoivaaja-mallien kannatus vaihtelee maiden välillä?

• Mitkä sosiodemografiset tekijät selittävät eroja tasa-arvoiseen ansaitsija-hoivaaja-malliin suhtautumisessa?

39


• Maiden välillä on huomattavia eroja suhtautumisessa ansaitsija-hoivaaja-malleihin

• Ns. perinteisiin ansaitsija-hoivaaja-malleihin, joissa miehellä on päävastuu työssäkäynnistä ja naisella hoivan tuottamisesta, suhtaudutaan myönteisimmin Isossa-Britanniassa ja Saksassa

• Suomessa, Espanjassa ja Ranskassa tasa-arvoinen työn ja hoivavelvoitteiden jakaminen saa enemmän kannatusta

• Kuitenkin vain Ruotsissa tasa-arvoinen ansaitsija-hoivaaja-malli “suositumpi” kuin miesvaltainen ansaitsija-malli

• Ns. naisvaltaiset ansaitsija-mallit eivät saa kannatusta missään maassa• Tasa-arvoista ansaitsija-hoivaaja-mallia selittävät tekijät

• Tasa-arvoista ansaitsija-hoivaaja-mallia parhaana ratkaisuna työ- ja hoivavelvoitteiden jakoon äidin ja isän välillä pitävät muita useammin korkeasti koulutetut, työssäkäyvät, opiskelijat, uskonnollisesti ei-aktiiviset, naimattomat sekä lapsettomat ja ne, joiden lapset ovat iältään vanhempia

Miten perhevapaat tulisi jakaa äidin ja isän kesken?Asenteet Suomessa ja muualla EuroopassaMilla Salin, Mia Hakovirta ja Minna Ylikännö

41

Miten perhevapaat tulisi jakaa äidin ja isän kesken?

• Tarkastellaan asenteita perhevapaan jakamista kohtaan Suomessa ja 20 muussa Euroopan maassa

• Selitettävä muuttuja: “Miten perhevapaat tulisi jakaa äidin ja isän kesken, kun perheessä on pieni lapsi?”

1) Äiti pitää perhevapaan kokonaan; 2) Äiti pitää valtaosan perhevapaasta ja isä osan; 3) Äiti ja isä jakavat perhevapaan puoliksi; 4) Isä pitää valtaosan perhevapaasta ja äiti osan; 5) Isä pitää perhevapaan kokonaan; 6) Isä jää kotiin hoitamaan lasta ja äiti tekee kokopäivätyötä

42

Miten perhevapaat tulisi jakaa äidin ja isän kesken?

• Asenteissa suuret erot maiden välillä • Ruotsi ja Venäjä ääripäitä sukupuolten välisen tasa-

arvon kannatuksessa• Ero naisten ja miesten asenteissa neljänneksi

suurin Suomessa edellytykset tasa-arvon lisäämiselle olemassa

Miten ensisynnyttäjien siviilisääty vaikuttaa eroriskiin?

Ilpo Airio

44

Miten ensisynnyttäjien siviilisääty vaikuttaa eroriskiin?

• Mitkä tekijät vaikuttavat ensisynnyttäjien eroriskiin?• Miten avio- tai avoliitossa oleminen vaikuttaa

eroriskiin ensimmäisen lapsen synnyttyä?• Tutkimuskohteena vuonna 2000 ensimmäisen

lapsensa saaneet naiset• Tarkasteluajanjaksolla erosi

• avioliitossa olevista äideistä joka viides• avoliitossa olevista äideistä joka kolmas

Vuonna 2000 ensimmäisen lapsen saaneiden äitien eroriski (elinajantaulut)

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 20090

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.7

0.8

0.9

1

eroriski avoliittoeroriski avioliitto

Lähde: Airio I. Miten ensisynnyttäjien siviilisääty vaikuttaa eroriskiin? Julkaisussa: Haataja A, Airio I, Saarikallio-Torp M, Valaste M, toim.Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Helsinki: Kela, Teemakirja 15, 2016: 250-266.

Onnistuuko lasten kasvatus yksin? Suomalaisten mielipiteet yksinhuoltajavanhemmista

Mia Hakovirta, Milla Salin ja Anita Haataja

47

Onnistuuko lasten kasvatus yksin?

• Millä tavoin suomalaiset suhtautuvat yksinhuoltajiin? Miten asenteet yksinhuoltajia kohtaan vaihtelevat eri väestöryhmissä ja onko asenteissa tapahtunut muutoksia vuosien 2002 ja 2012 välillä?

• Tutkimuksen aineistona oli ISSP:n Suomen aineistot vuosilta

2002 ja 2012. Tätä tutkimusta varten aineistot on yhdistetty, ja lopullisessa tutkimusaineistossa on vastaajia kaikkiaan 2 524.

48

Onnistuuko lasten kasvatus yksin?

• Yksinhuoltajuudesta on tullut selkeästi hyväksyttävämpi perhemuoto vuosien 2002 ja 2012 välillä. Vuonna 2002 noin kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että yksinhuoltaja kykenee kasvattamaan lapsen yhtä hyvin kuin kaksi vanhempaa yhdessä, ja vuonna 2012 väittämän kanssa samaa mieltä on jo lähes puolet vastaajista.

• Kuitenkin vuonna 2012 yli kolmasosa suomalaisista suhtautui epäillen yksinhuoltajien kykyyn kasvattaa lapsensa yksin.

• Naiset ovat selvästi miehiä suvaitsevaisempia, samoin eronneet ja lesket suhtautuivat myönteisemmin yksinhuoltajiin kuin parisuhteessa elävät.

• Vanhemmat ikäluokat suhtautuivat yksinhuoltajiin kielteisemmin kuin nuoremmat ikäluokat.

Elatustuen merkitysyksinhuoltajaperheiden toimeentulolle

Elina Ahola

50

Elatustuen merkitys yksinhuoltajaperheiden toimeentulolle

• Tutkimuksessa tarkasteltiin1) kuinka suuri osa

yksinhuoltajaperheistä saa elatustukea?

2) kuinka suuren osuuden elatustuki muodostaan sitä saavien perheiden tuloista?

• Tutkimus perustui Kelan lapsiperheaineistoon: tarkastellut äidit olivat saaneet ensimmäisen lapsensa vuosina 1999–2009 ja olivat yksinhuoltajia vuonna 2010.

Kela maksaa elatustukea, jos• etävanhemman elatuskyky eli

taloudellinen tilanne ei mahdol-lista elatusavun maksamista

• etävanhempi laiminlyö elatus-avun maksamisen

• lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai äiti on adoptoinut lapsen yksin

51

Elatustuen merkitys yksinhuoltajaperheiden toimeentulolle

• Vuonna 2010 yksinhuoltajana olleista äideistä noin puolet sai elatustukea.

• Noin 59 % elatustukea saaneista sai sitä ainakin osittain siitä syystä, että etävanhempi oli jättänyt elatusavun maksamatta.

• Elatustuen osuus käytettävissä olevista tuloista oli keskimäärin 10 %, jos elatustukea oli maksettu elatusavun laiminlyönnin vuoksi. Muilla elatustukea saaneilla osuus oli keskimäärin 8 %.

• Riskiä elatustuen saamiseen lisäsivät äidin nuorempi ikä, matalampi sosioekonominen asema, pidempi yksinhuoltajuushistoria, perheen suurempi lapsimäärä ja pienemmät tulot. Kaupungeissa elatustukea saatiin yleisemmin kuin taajamissa ja maaseudulla elatusavun laiminlyönnin takia.

Onko vammaisen lapsen syntymä eroriski?Heikki Hiilamo ja Elina Ahola

53

Onko vammaisen lapsen syntymä eroriski?

• Tutkimuksessa selvitettiin, onko vammaisen lapsen syntymä yhteydessä korkeampaan avio- ja avoparien eroriskiin.

• Seuranta-aika oli lapsen syntymästä kuusi vuotta eteenpäin.

• Tutkimuksessa käytetty määritelmä vammaiselle lapselle:lapsi sai ensimmäisen elinvuotensa aikana vähintään kuukauden ajan ja koko seurannan aikana vähintään kaksi kolmasosaa ajasta Kelan maksamaa vammaistukea.

• Tutkimuksen aineistona oli Kelan lapsiperheaineisto.Tarkastellut lapset olivat syntyneet vuosina 2000–2004.

54

Onko vammaisen lapsen syntymä eroriski?

• Vammaisen lapsen syntymä lisää riskiä vanhempien erolle:

− Kuuden vuoden seuranta-aikana vammaisten lasten vanhemmista oli eronnut 19,8 prosenttia, kun muiden lasten vanhemmista oli eronnut 16,7 prosenttia.

− Kun perheeseen liittyvien sosiodemografisten tekijöiden (ikä, koulutustaso, tulot, lasten määrä, asuinkunnan tyyppi) erilainen vaihtelu vammaisten ja muiden lasten ryhmässä otettiin huomioon, vammaisten lasten perheissä eroriski oli noin 28 prosenttia suurempi kuin niissä perheissä, joissa lapsi ei ollut saanut lainkaan vammaistukea.

• Tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, että vammainen lapsi olisi syynä eroon. Sen sijaan vanhempiin, lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät kuormittavat vammaisten lasten perheitä ja lisäävät eron riskiä. Neuvoloiden terveydenhoitajien, lääkäreiden ja perheterapeuttien tulisi kiinnittää heti vammaisen lapsen syntymän jälkeen huomiota vanhempien parisuhteen tukemiseen.

Lasten omaishoitajat – äiti on aina äitiLaura Kalliomaa-Puha ja Päivi Tillman

56

Omaishoidonpalvelut epäsopivia lapsiperheille

• Aineistona Kelan omaishoitotutkimus 2014 sekä hallinto-oikeuksien ja eduskunnan oikeusasiamiehen omaishoitotapaukset

• Omaishoidon tuella hoidetaan myös lapsia: 14,2 % oli alle 18-vuotiaita vuonna 2014

• Silti omaishoitoa koordinoidaan usein vanhustenhuollossa ja ikäihmisiä silmällä pitäen• Palvelut epäsopivia lapsiperheille, sanovat lasten omaishoitajat• Kaivataan mahdollisuutta olla myös perheen muiden lasten kanssa• Palvelut työaikana, tarkoitettu vanhuksille

57

Työikäinen omaishoitaja maksaa laskua pitkään

• Vaarana ammattitaidon rapistuminen ja eläkekertymän pienuus• Ansiotyön ja omaishoidon yhdistäminen vaikeaa jopa lasten

vanhemmilla, joilla tukenaan monipuoliset työelämäjoustot• 62 % lasten omaishoitajista ansiotyössä/yrittäjänä• Omaishoidon palvelut eivät tue tarpeeksi? Työttömyysturva ei

ymmärrä omaishoitoa?• Sukupuolikysymys: Hoitaja lähes aina äiti (91 %)• Palkkio käytetään pitkälti lapsen sairauden kuluihin

Erilainen etuus eri-ikäisille hoitajille? Verottomat vammaistuet kuluihin, työikäisille omaishoitajille suurempi palkkio, jaksamista ja hyvää hoitoa tukevat palvelut kaikille

Lisätietoja

59

Lisätietoja

• Kelan tutkimus

• johtava tutkija, VTT Anita Haataja, puh. 050 583 8594 • erikoistutkija, VTT Ilpo Airio, puh. 020 63 41954• erikoistutkija, VTT Maria Valaste, puh. 020 63 41880

• Sähköpostit: [email protected]

60

Lue lisää

Haataja A, Airio I, Saarikallio-Torp M ja Valaste M. Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Helsinki: Kela, Teemakirja 15, 2016. ISBN 978-952-284-003-5 (nid.), ISBN 978-952-284-004-2 (pdf). Hinta: 35 euroa. Tilaukset: [email protected]



laulu 573 566 perheestä. lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla

Government & Nonprofit