pekka ylä-anttila, etla, esitys arvoa palvelutuotannon mittareista -seminaarissa 21.11.2013
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Talouden kasvu ja rakennemuutos – uutta
arvoa palveluista
Pekka Ylä-Anttila 21.11.2013
Mistä puhun tänään?
• Maailmantalouden rakennemuutos: ’Lännestä ja pohjoisesta’ ’itään ja etelään’
• Uusi globaali työnjako
• Mitä kehittyneempi maa, sitä suurempi palvelusektori
• Palveluiden maailmankauppa kasvaa
– Mahdollistaja: digitaalikumous
• Mitä Suomesta viedään – mikä vientiä selittää?
• Uusi globaali työnjako: Suomen rooli
Mitä et ehkä tiennyt palveluista…
• Lähes 90% Suomessa tehtävästä työstä palvelua
• Palvelut ja teollisuus lähinnä samanlaisia – Yhteneväiset suorat ja välilliset vaikutukset – Sektoriraja katoaa; vastakkainasettelu turhaa
• Maiden elintasoeroja selittääkin palvelutuotanto
• Palvelut virallisesti 20% mutta todellisuudessa 50% maailmankaupasta – Tavarat bruttoarvo- ja palvelut lähinnä arvonlisäpohjalla – 70% maailmankaupasta yritysten sisäistä kauppaa
• Suuri osa palveluita; tilastoituu heikosti
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
50 55 60 65 70 75 80 85 90
FIN
BKT per capita,
1000 USD
käyvin hinnoin ja
ostovoimapariteetein
Osuus kokonaistuotannosta, %
NOR
LUX
USA
CHL
SWI
SWE
Kuvio 1.1
Palvelujen osuus kokonaistuotannosta on suurin korkean tulotason maissa
Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).
UUSI GLOBAALI TYÖNJAKO: ”ITÄ JA ETELÄ” KASVANUT TEOLLISTUMISELLA JA VIENNILLÄ – SEURAUKSET GLOBAALITALOUDELLE?
Teollisuus kasvaa Aasiassa – ympyrä sulkeutuu…
Alueiden osuudet maailman teollisuustuotannosta 1750–2100, %
Lähde: Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila 2007, Kuvio 3.6 (Bairoch 1982, ETLA, kirjoittajien arviot)
0
10
20
30
40
50
60
70
1750 1800 1850 1900 1950 2000 2050 2100
Itä-Aasia = Kiina, Japani, Intia Pohjois-Amerikka = Yhdysvallat, Kanada Eurooppa = Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi
Itä-Aasia
Eurooppa
Pohjois-Amerikka
Seuraus 1: Teollisuustuotteiden suhteelliset hinnat
tippuneet 40 % vuodesta 1980 *
* Teollisuustuotteiden maailmanmarkkinahinnat suhteessa kehittyneiden maiden BKT-hintaindeksiin (1980 = 100)
Lähde: Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa, s. 22
Seuraus 2: Uusi globaali erikoistuminen
• Toinen ”suuri eriytyminen” (second great unbundling”, Baldwin, 2006) – Tuotanto- ja arvoketjut hajautuneet, kehitys hieman
hidastunut mutta jatkuu => ”Made in the World”, useimmilla teollisuustuotteilla ja palveluilla kymmeniä tuotantomaita.
– Miten arvo syntyy ja miten se jakautuu? • Ääriesimerkkejä: iPad/iPod, älypuhelin, mobiiliverkot – lähes
koko arvo syntyy palveluista. Suuri muutos: tavaroita kehitetään palveluita varten (iPod)…
• Maailmantalouden toimintalogiikka on muuttunut: maat ja alueet eivät erikoistu toimialoittain, vaan toiminnoittain ja työtehtävittäin
MAHDOLLISTAJA: DIGITAALIKUMOUS
Digitaalinen vallankumous ei alkanut Intel 4004:stä v. 1971, vaan tiedon
saavutettavuudesta, yhdistettävyydestä &
jatkojalostettavuudesta – siis v. 1995 jälk.
Internetistä… … ja ISO murros juuri nyt !
130
1227
2005 2010
Dataa globaalisti, exatavua
4
538
2006 2011
Mobiili IP liikenne, Indeksi 2005 = 1
342
1722
2006 2011
Google-hakuja, miljardia
+844% +403%
+13350%
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254).
Saman laskutoimituksen kustannus eri ajankohtina (nykyrahassa; piste kuvaa tiettyä menetelmää/konetta; lähde: Nordhaus/Yale)
1940 … … … … 2000
100 000 000 000 €
1 €
1800
1.
Maatalousyhteiskunnasta
teollisuuteen:
Höyry 1780-
2000 1900
2.
Teollisuusyhteiskunnasta
palveluihin:
Sähkö 1890-
3.
Digitaaliseen palvelu-
yhteiskuntaan:
Internet 1995-
Internet käynnisti maailmantalouden 3. pitkän kehityskaaren 1990-luvun puolivälissä(?)
DIGITAALISEEN PALVELUTALOUTEEN - SEURAUKSIA
Digitaalitalouden murros
• Digitaaliteknologian vaikutus suurempi kuin sähkön aikanaan – Tuottavuusvaikutus suurempi – Organisaatiot muuttuvat nopeammin – Nykyiset teollis- ja tekijänoikeudet (IPR) eivät sovi digitalouteen – Muutokset vaikeammin ennustettavissa
• Näkyvän talouden alla on kehittynyt “2. talous” tai “piilotalous” – Globaali tietoverkko – digitaalinen infrastruktuuri – Osa aineettomasta digitaloudesta tilastojen ulkopuolella
(Facebook, Wikipedia, Google, YouTube …)
• Kehitys epätasaista – esimerkkinä terveydenhuolto – ICT alentanut tuottavuutta ja nostanut kustannuksia
0 10 20 30 40 50 60
Portugali
Kreikka
Espanja
Italia
Ruotsi
Norja
EU-27
Islanti
Suomi
Ranska
Saksa
Belgia
Irlanti
Itävalta
Iso-Britannia
Tanska
Alankomaat
… Lähes puolet teollisuuden työvoimasta on palvelutehtävissä Kaikissa palvelutehtävissä toimivien osuus teollisuuden työvoimasta, %
Lähde: Eurostat
0 10 20 30 40 50 60
PortugaliKreikkaEspanja
ItaliaIslantiEU-27
ItävaltaSaksaNorja
AlankomaatRuotsiBelgiaIrlanti
RanskaTanska
Iso-BritanniaSuomi
Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus teollisuuden työvoimasta,
%
Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).
Suomen teollisuus on osaamisintensiivistä
Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuudet teollisuuden työvoimasta
Euroopassa, %
0 10 20 30 40 50 60
PortugaliEspanjaItävaltaKreikka
IrlantiUK
EU-15Italia
RanskaBelgiaNorja
TanskaSaksaRuotsiSuomi
AlankomaatSveitsiIslanti
Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus palvelusektorin
työvoimasta, %
… Samoin palvelut
Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuudet palveluiden työvoimasta
Euroopassa, %
Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).
Teollisuusyrityksen muodonmuutos
Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 87.
Markkinointi
Design
GLOBAALI DIGITALOUS: PALVELUIDEN VIENTI KASVAA NOPEASTI
50
100
150
200
250
300
350
400
2000 2002 2004 2006 2008 2010
Tavaravienti
Perinteiset palv.
ICT:tä hyöd. palv.
Maailma
50
100
150
200
250
300
350
400
2000 2002 2004 2006 2008 2010
Tavaravienti
Perinteiset palv.
ICT:tä hyöd. palv. Suomi
Digitalisoituminen kasvattaa palvelukauppaa Maailman ja Suomen palvelu- ja tavaravienti (indeksi 2000 = 100)
Lähteet: IMF, Suomen Pankki, WTO. ICT:tä hyödyntävät: Rahoitus, vakuutus, viestintä, IT, liike-elämän palvelut, rojaltit, lisenssimaksut.
ETLA
1
Lähde: Eichengreen ja Gupta (2011).
Maan vauraus
1950–1969
Palv
elu
jen o
suus
Palv
elu
jen o
suus
Maan vauraus
1990–2005
Perinteiset
Modernit
Palveluiden kaksi kasvuaaltoa
Palvelukumouksen ajurit – miksi palvelut kasvavat muuta taloutta nopeammin?
• Teollisuustuotteet palveluvaltaistuvat, rajaa palvelun ja teollisuuden välillä ei välttämättä ole – materiaalisen tuotannon ja tuottavuuskasvun rajat saavutettu.
• Digitaalikumous – suuri osa palveluista digitalisoitavissa – Uusi globaali työnjako – kehittyneet maat erikoistuvat
palveluihin – Maailmankaupan kasvu
• (Julkisten) hyvinvointi- ja muiden palveluiden kysynnän kasvu (ikääntyminen, tulotaso)
• Strateginen ulkoistaminen – skaalaetujen hyödyntäminen, kokonaan uutta liiketoimintaa (kunnossapitopalvelut, ”teollinen internet”)
• Baumolin tauti vs. Mooren laki
Liike-elämän palvelut kasvattavat työllisyyttään Suomessa kaikilla aloilla tehtyjen yksityisten ja julkisten tuntien kehitys (2000 = 100)
60
80
100
120
140
160
180
2000 2011
Vuokraus, leasing, työnhaku, varauspalvelut, turvallisuus, siivous, kiinteistönhoito +66%
-16%
Laki, talous, johdon kons., mainonta/markk., tiet./tekn. +33%
Lähde: Tilastokeskus Alat ylhäältä alas : Hallinto ja tukipalvelut N; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen M; Muut palvelut R-T; Kiinteistö L; Kaivaminen B; Energia, vesi ja jäte D; Informaatio ja viestintä J; Rahoitus ja vakuutus K; Lähinnä julkiset palvelut O-Q; Rakentaminen F; Kuljetus H; Majoitus ja ravitsemus I; Kauppa G; Tehdasteollisuus C; Maa-, metsä- ja kalatalous A.
Teollisuus
Alku-tuotanto -23%
YHTEENVETO: UUSI GLOBAALI TYÖNJAKO JA ARVONLUONNIN LOGIIKKA: SUOMEN ROOLI
Uusi globaali työnjako ja Suomi
• Suomi erikoistuu arvoketjun alku- ja loppupään palvelutehtäviin
• Palvelut ovat keskenään ja maittain erilaisia – pääosa palvelutehtävistä Suomessa on korkean osaamistason tehtäviä
• Palvelut ja teollisuus ovat integroituneet tiiviisti toisiinsa – globaalissa kilpailussa palvelut ovat kehittyneiden maiden teollisuuden ja talouden kilpailuetu
Osuus arvonlisäyksestä
Tuotantoa edeltävät palvelut
2000-luvun arvoketju Korkeiden
kustan- nusten
maat
Matalan kustannus- tason maat
1970-luvun arvoketju
Valmistus / teollinen
massatuotanto
Tuotannon jälkeiset palvelut
Globaali työnjako syvenee: kehittyneet maat erikoistuvat korkean lisäarvon palvelutehtäviin
Kiitos!
Kysymyksiä?
LÄHTEITÄ: Lehti, M., Rouvinen, P., & Ylä-Anttila, P. (2012). Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. Helsinki: Taloustieto Oy (ETLA B254). Pajarinen, M., Rouvinen, P., & Ylä-Anttila, P. (2010). Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Helsinki: Taloustieto Oy (ETLA B 247). Pajarinen, M., Rouvinen, P., & Ylä-Anttila, P. (2012a). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa. Helsinki: Taloustieto Oy (Sitra 297). Pajarinen, M., Rouvinen, P., & Ylä-Anttila, P. (2012b). Uutta arvoa palveluista. Helsinki: Taloustieto (ETLA B256).