Päijät-Hä meen

Päijät-Hämeen Re ser vi pii ri ry:n tiedotuslehti 2/2012IL VES

Lippujuhlapäivän ylennetyt ja huomioidut S. 4

SM Perinne-ase kilpailu Mikkelissä S. 5

Kaitseliitin Tallinnan Malevan vuosipäivä S. 9

Info-tilaisuus paikallispataljoonan perustamisesta S.3

Tasokas vänrikki- ja kersanttipäivä Hälvälässä S. 2

Tässä lehdessä mm.

Mill Jazz, kesän paras puistokonsertti Lahdessa s. 6

Turvallisuus- ja puolustusmessut Lahdessa 27.-29.9.2012 s.13

2Päijät-Hämeen

I L V E S

Helmikuun kahdeksas Puo-lustusvoimien komentaja kenraali Ari Puheloinen to-tesi, että maata ei puolus-teta varuskunnilla. Tässä uudessa järjestelyssä me-netämme oman rykment-timme, Hämeen Rykmen-tin, mutta onnistuimme pi-tämään Hälvälän ja mahdol-lisesti myös Padasjoen har-joitusalueen. On erittäin lyhytnäköistä, että viimei-semmän tiedon mukaan Hollola vielä uhmaa esitys-tä itsekkäiden tarkoituspe-riensä motivoimana. Kun-nan johdolla ei ole näköjään ymmärrystä koko maakun-nan tarpeesta säilyttää Häl-välä edelleen Puolustus-voimien harjoitusalueena, sillä vain siten säilytäm-me mahdollisuuden ylläpi-tää puolustusvoimien ja va-paaehtoisen maanpuolus-tuksen koulutuksen maa-kunnassamme. Meitä Päi-jät-Hämeen 55 000 reser-viläistä velvoittaa edel-leen sotilasvala. Se velvoit-taa asevelvollisuuden suo-rittaneita, Päijät-Hämeen miehiä ja naisia jatkuvas-ti ylläpitämään sotilaalli-sia tietoja ja taitoja oman hyvän fyysisen kunnon li-säksi. Puolustusvoimauu-

distuksen myötä Reservi-läisliiton, Reserviupseeri-liiton, Maanpuolustuskil-tojen ja Naisten yhteisen Maapuolustuskoulutusyh-distyksen, MPK:n asema tulee korostumaan tulevan koulutuksen toteutukses-sa. Edelleen paikallisten jäsenyhdistysten rooli eri-laisten tapahtumien järjes-täjänä terävöityy yhdessä Puolustusvoimien kanssa. Tämän toi selkeästi esil-le myös Hämeen Rykmen-tin esikuntapäällikkö evl Mikä Peltoniemi kokelai-den ylentämistilaisuudes-sa Hennalassa kesäkuussa. Kaikkiaan, tänä siirtymäai-kana Hämeen Rykmentti on kiitettävästi johtanut ja ohjannut tulevien toiminto-jen suuntalinjoja.

Vastaisuudessa maakun-tamme tulee kuulumaan 70 kilometrin päässä, Hä-meenlinnassa sijaitsevan Panssariprikaatin vaiku-tuspiiriin. Alueellemme jää vain Päijät-Hämeen Alue-toimisto, mikä on Lahdessa tarkka osoite jää vielä näh-täväksi. Uudessa taisteluta-vassa alueellinen puolustus korostuu. Aiemman suun-nitelman mukaisesti maa-kunnan turvaksi peruste-

taan reserviläisistä Paikal-lispataljoona. Alustavista suunnitelmista rykment-ti järjesti jo alkukesästä in-fotilaisuuden. Suunnitel-mat julkaistaan myöhem-min syksyn aikana ja vär-väys aloitetaan. Aktiivisil-le ja halukkaille reserviläi-sille tarjoutuu näin mah-dollisuus vaativaankin toi-mintaan. Tässä yhteydes-sä on hyvä huomioida, et-tä kun uudistuksen myötä sodanajan reserviä pienen-netään, meistä moni, noin kolmasosa menettää sijoi-tuksensa ja siirtyy sijoitta-mattomaan reserviin. Va-lan velvollisuus ei poistu, mutta he jäävä säännöllisen koulutuksen ja urakehityk-sen ulkopuolelle. Osallistu-minen Paikallispataljoonan tai muun vapaaehtoisen re-servin toimintaan voi luo-da uuden mahdollisuuden kehitykseen. Napit kauluk-sessa kertovat osaamises-ta ja vastuullisesta toimin-nasta joukon edessä ja puo-lesta.

Harjoitusalueiden käy-töstä tulee neuvotella pit-käaikaiset sopimukset Puo-lustusvoimien, alueen kun-tien, poliisin, maanpuolus-tusyhdistysten ja ampuma-

sekä metsästysyhdistys-ten kanssa. Maakunnassa tulee olla harjoitusalue, ai-van kuten maakunnassa tu-lee olla teatteri. Teatteri on Päijät-Hämeessä toiminut Lahdessa, valtion ja lahte-laisten rahoittamana vajaat 100 vuotta. Samoin on Hol-lolan Hälvälässä ollut har-joitusalue Puolustusvoimi-en rahoittamana. Hälvälän harjoitusalueen ampuma-radat ovat kansainvälistä tasoa. Uusia ampumarato-ja alueellemme on vaikea perustaa, niinpä olisi luon-nollista edelleen kehittää korkeatasoisen ampuma-radan toimintoja ja kiinnit-tää huomiota myös mah-dollisiin oheistarpeisiin. Erilaisten kilpailujen mää-rää ja nykyisten kilpailu-jen toimintoja voisi alueel-la myös tarkastella uusin silmin. Esimerkiksi ampu-mahiihdon kilpailujen jär-jestäminen Lahdessa-Häl-välässä tulisi ottaa uudel-leen tarkasteluun. Kan-sainväliset tapahtumathan tuovat alueelle myös tulo-ja ja työtä.

Me olemme Isänmaa ja sen turvallisuus, meidän tekemää työtä.

Päijät-Hämeen Maapuolustuksen tulevaisuudesta

Päijät-Hämeen Reservipiirin puheenjohtaja, Juha Tarnanen,

Aina kun tapahtumia järjestetään, toivotaan hyviä ilmoja ja huollon saumatonta pelaamis-ta. Näin tapahtui 12.5, kun piirimme järjesti Aluetoimistomme kans-sa MPK:n harjoituksena jälleen vänrikki- ja ker-santtipäivän Hälvälän harjoitusalueella. Alun esittelyt Aluetoimis-ton, MPK:n, Maakun-takomppanian ja reser-

vipiirimme toiminnas-ta oli jätetty minimiin, jotta nuorten miesten kanssa päästään itse toi-mintaan. Päivänhän on ideoinut Suomen Re-serviupseeriliitto ja vel-voittanut piirinsä ja yh-distyksensä niitä vuosit-tain toteuttamaan. Meil-lä Päijät-Hämeessä, kun piirien toimintoja on yh-distetty, on luonnollis-ta että kersantikin ovat

Tasokas vänrikki- ja kersanttipäivä Hälvälässämukana. Valtakunnalli-sesti päivät ovat hyvin suosittuja ja meilläkin oli jälleen hyvin osal-listujia. Yli 20 vänrik-kiä ja kersanttia, kaikki toisilleen entuudestaan tuntemattomia, aluetoi-miston kutsumia saa-pui ennakkoluulotto-masti mukaan. Ammut-tiin piirin jäseniltä kerä-tyillä 9mm pistooleilla, glockeilla, mikä oli mo-

nelle uusi, mutta elo-kuvista tuttu ase. Edel-leen ammuttiin siviilien reserviläiskivääreillä ja päästiin vertaamaan tu-losta varusmiesaikaan. Päivän eittämätön kruu-nu oli maakuntakomppa-nian poikien vetämä ras-ti köysilaskeutua Hälvä-län harjoitusalueen tor-nista. Sekin oli hyvin vedetty ja turvallisuus huomioitu.

Lahden Reserviup-seerikerhon toimintaa tukevien naisten kok-kaaman kotiruoan yh-teydessä oltiin jo tuttu-ja toisillemme ja juttu kulki. Poiminta miesten keskustelusta:

- Pelottiko laskeutu-minen?

- Ei- Mulla ensimmäinen

pelotti, mutta toinen oli jo helpompi.

Joku kertoi myös liha-pulla suussa ampuneen-sa ensimmäisen kerran reserviläiskiväärillä yli 90 pistettä, todeten et-tä ”rittävä harjoitustau-ko tekee mestarin”

Onnistunut päivä kaik-kiaan, toivottavasti mah-dollisimman moni sai ki-pinän lähteä mukaan tu-levaan toimintaan.

3Päijät-Hämeen

I L V E S

Hämeen Rykmentti kutsui vastuu-alueensa reservin, meidät päijät-hämäläiset kuulemaan kuinka vastaisuudessa alueellamme ryhdym-me rakentamaan alu-eellisia joukkoja ja va-paaehtoista sotilaallista tointa. Kokoonnuimme vaatimattomalla joukol-la Lahden Varuskun-nan auditorioon 13.6. Vaikka meillä oli ”siipi vähän maassa” komen-taja ev Risto Kolstelan ja aluetoimiston päälli-kön evl Kimmo Harti-kaisen esitys loi mei-hin kuulijoihin vankan uskon ja jopa innostuk-sen tulevasta. Puolus-tusvoimien uudelleen järjestely ottaa nyt ai-kansa, mutta alueen suunnitelmat etenevät. Kun henkilöstöuudis-tus saadaan valmiiksi Komentaja eversti Risto Kolstela avasi tilaisuuden

Info-tilaisuus paikallispataljoonan perustamisestaalkaa Paikallispataljoo-nien rakentaminen ja Päijät-Hämeeseen teh-dään oma. Lyhyesti, ja vielä valmistelussa ole-va idea on seuraava: varsinainen iskujouk-ko on edelleen Maakun-takomppania, mitä täy-dentää erikoisosaami-sen joukot mm. johdon, viestin, sotilaspoliisin, huollon ja muiden tar-vittavien erikoisjoukko-jen osalta.

Alueelle jäävä Aluetoi-misto aloittaa järjeste-lyt yhdessä MPK:mme kanssa heti kun suun-nitelmat ovat valmiit. Me, jo järjestynyt re-servi otamme rekry-toinnin ohjelmaam-me. Paikallispataljoo-nan tehtävä on alueel-linen, tämän luulisi eri-tyisesti innoittavan toi-meen mukaan. Tuleval-

le toiminnalle Hälvälän harjoitusaleen säilymi-nen on elinehto. Puo-lustusvoimien sotilaal-lista koulutusta ja har-joituksia voidaan järjes-tää rauhanaikana aino-astaan sen alueella. Tä-tä tulevaa toimintaa tu-kemaan aloitamme pii-rissämme uuden taiste-lutavan teema-illat heti kesän jälkeen. Tarkoi-tus on kiertää eri paik-kakunnilla ja katsoa oman kylän sotilaallis-ta asemaa uuden taiste-lutavan kannalta. Kaik-kiaan voimme olla luot-tavaisin mielin ja in-nolla tarttua toimeen isänmaan puolesta, kun meillä on vielä tulevai-suuteen ohjaamassa kyvykkäät oman Ryk-menttimmekin johtajat.

17.6. 1941 maassam-me tapahtui merkittä-vä ilmiö. Sysmässä se ilmeni nuorina suoje-luskuntapoikina, jotka kipittivät tai pyöräili-vät ympäri pitäjää jaka-massa pieniä pahvilap-pusia raavaille miehille. Kortin ylälaidassa luki: käsky saapua reservin ylimääräiseen palve-lukseen. Lisäksi siinä oli numero, asevelvol-lisen sotilasarvo ja nimi sekä paikka, missä tu-li ilmoittautua. Useilla sysmäläisillä tuo paikka oli Nuoramoisten suo-jeluskuntatalo, sittem-min Nuorisoseuratalo-na tunnettu. 21. kesä-kuuta tuo joukko lähti marssimaan talolta jal-kaisin kohti Heinolaa, lopullisena tavoittee-na Syväri. Liian mo-ni näistä Jalkaväkiryk-mentti 22:n kolmanteen pataljoonaan kuuluneis-ta miehistä jäi tuolle taipaleelle.

Tämän päivän reser-viläiset päättivät kulu-neena talvena lähteä isien ja isoisien jalan-jäljille. Kesäkuun 16. päivä kokoontui Nuo-ramoisten Nuorisoseu-ran talolle tiedustelu-

JR 22 Perinnemarssija valmisteluosasto, jo-ka oli vakaasti päättä-nyt marssia tuota sa-maa reittiä Heinolaan. Lähtö tapahtui kello 8.45, kuten silloinkin, ja etsien maastosta sil-loista tieuraa alkoi isien JR 22:n ensimmäinen perinnemarssi. Mo-nin paikoin on vielä löy-dettävissä senaikainen tie, huolimatta useista tieremonteista. Missä vanha tie oli hävinnyt, etsittiin sopiva korvaa-va ura.

Onkiniemen Nuoriso-seuratalo oli aikoinaan lepopaikkana ja sii-nä tämäkin joukko het-ken lepuutti jalkojaan. Helteinen kesäpäivä teki parastaan imeäk-seen miehistä ja tässä vaiheessa myös yhdes-tä naisesta mehut, mut-ta kun se ei siinä on-nistunut, luovutti ja lä-hetti virkistävän sateen marssijoiden niskaan. Heinolan Maaherran-puisto saavutettiin kel-lo 19.30 noin neljän-kymmenen kilometrin taipaleen jälkeen. Al-kuperäinen joukko saa-vutti Heinolan puolen-yön aikaan, mutta täy-tyy muistaa, että ky-

seessä oli huomattavas-ti suurempi joukko, jolla oli vielä edessään vuo-sien reissu, joten vauh-dinpitokin oli mitoitettu sitä nähden.

JR 22 oli koottu päi-jäthämäläisistä miehis-tä, se kuului 5:een Di-visioonaan ja taisteli hyökkäysvaiheen aika-na rajan pinnasta Ris-tikankaalta mm. Kok-karin, Viteleen ja Var-loin kautta Lotinanpel-toon Syvärille, mikä saavutettiin 7.9.1941 klo 9.30. Kunnioittaak-seen näiden miesten työtä ja muistoa Asik-kalan ja Sysmän reser-viläiset päättivät järjes-tää tämän ensimmäisen muistomarssin ja tar-koituksena on, että en-si vuonna marssitaan oikein kunnon joukol-la. Kokonaismatka on tuo 40 km, mutta mu-kaan voi tulla matkalta tai marssia vain osan, kukin aikataulunsa ja halujensa mukaan, pää-asia on osallistuminen. Seuraavina vuosina ta-pahtuma voisi kiertää Päijät-Hämeessä JR 22 Perinnemarssi- nimise-nä tapahtumana.

21.6.1941 Onkiniemi, marssitauko ns-talon kentällä, taustalla Puustel-lin talo. Kapteeni Virmailan komppanian miehet huoltavat jalkojaan. Kuva Jalo Rekola

16.6.2012 Onkiniemi, ns-talo. Perinnemarssin osanottajat huoltavat jalkojaan. Kuva Heikki Rekola

4Päijät-Hämeen

I L V E S

Lahden Varuskunta jär-jesti Päijät-Hämeen Re-servipiirin kanssa yh-teisen ylentämis- ja pal-kitsemistilaisuuden 4.6. Lahden Upseerikerhon hienoissa tiloissa Henna-lassa. Komentaja, eversti Risto Kolstela luki ylen-netyt ja piirin puheenjoh-taja Juha Tarnanen huo-mioidut reservissä. Hei-tä oli tänäkin vuonna run-saasti, vain harva oli jää-nyt esteen takia tulemat-ta. Ansiokkaasta toimi-nasta reservissä huomioi-tiin Valkoisen Ruusun ri-tarimerkillä Heimo Lah-tinen Orimattilasta, Kilta ansiomitalilla Risto Vuo-risalo ja Urpo Karjalainen Lahdesta. Reserviupsee-riliiton kultaisella mitalil-la Keijo Aho Hollolasta. MPKL pronssinen kilta-risti Jukka Santavuori ja Lauri Säämänen Lahdes-ta. PH Reservipiirin ho-peinen ansioristi: Heikki Hakala Lahti, Antti Lahti-nen ja Ilkka Sipilä Hollola. Pronssinen ansioristi: Kai Pynnönen Hollola.

Tasavallan presidentti on ylentänyt Puolustus-voimain lippujuhlan päivä-nä 4. kesäkuuta 2012 yh-teensä 835 reserviupsee-ria ja erikoisupseeria.

Majuriksi: Kaartinen Pekka Heikki Hausjärvi, Siltanen Ari Olavi Lahti

Kapteeniksi: Karjalai-nen Tuomo Juhani Ori-mattila, Kuokka Jari Mat-ti Tapio Hollola, Tommola Mikko Kai Juhani Hollo-la, Voutilainen Jukka Ola-vi Lahti, Väänänen Pekka Sakari Mäntsälä

Yliluutnantiksi: Hal-me Jorma Juhani Lah-ti, Komonen Pauli Ola-vi Nastola, Koskela Jyrki Rainer Mäntsälä, Lännen-pää Lauri Hollola, Matti-la Heimo Olavi Kärkölä, Munter Henry Tapio Lah-ti, Mustamäki Ari Mat-ti Antero Asikkala, Po-sio Asko Tuomas Mäntsä-lä, Sahamies Teuvo Saka-ri Lahti, Sarka Antti Juha-ni Lahti, Tarvonen Hannu Juha Ilmari Lahti, Valojää Jarmo Martti Tapio Hei-nola, Vartiainen Jari Juha-ni Lahti

Yliluutnantiksi (meri-voimat): Laxén Jan Kris-tian Mäntsälä

Luutnantiksi: Erkkilä Asko Olavi Johannes Lah-ti, Haapalainen Antti Jaak-ko Olavi Lahti, Hakulinen

Lippujuhlapäivän ylennetyt ja huomioidutTimo Olavi Hausjärvi, Ipatti Antti Olavi Mänt-sälä, Karikorpi Olli Ante-ro Hausjärvi, Lappi Arttu Ville Eemeli Lahti, Lappi Joni Petteri Lahti, Pauk-keri Jouni Tapani Mänt-sälä, Pätsi Pauli Henrik Mäntsälä, Tolonen Joonas Iikka Miikunpoika Lahti, Viertola Jussi Julius Lahti, Väänänen Kari Ilppo Juha-ni Hollola, Kilponen Lassi Pekka Lahti, Vuoristo Olli Juhani Orimattila

Lääkintäluutnantiksi: Jaakkola Panu Olavi Kär-kölä

Sotilamestariksi: Alm Juha Matti Iitti

Ylivääpeliksi: Aromaa Timo Antero Sysmä, Kari Mika Pekka Lahti, Mäyrä Janne Juhani Sysmä, Yrjö-lä Ari Henrikki Asikkala

Vääpeliksi: Arva-ja Miikka Markus Nasto-la, Heikkilä Jukka Saka-ri Hausjärvi, Kaivola Ti-mo Sakari Asikkala, Kas-kimäki Esa Pekka Padas-joki, Kokki Jouni Benja-mi Heinola, Naumi Aki Petteri Sysmä, Ollikainen Jussi Seppo Petteri Hei-nola, Paganus Tero Tane-li Askola, Rosendahl Ris-to Olavi Lahti, Santamä-ki Sami Seppo Sakari Ori-mattila, Seppälä Olavi Ta-pio Heinola

Ylikersantiksi: Aalto-nen Antti Kimmo Arttu-ri Hartola, Erjansalo Mi-ka Samuli Heinola, Hei-nonen Harri Petteri Lah-ti, Horppila Petri Tapani Lahti, Ikonen Juha-Pek-ka Iitti, Juutinen Ari Ju-hani Mäntsälä, Kaikkonen Jouni Hannu Tapani Nas-tola, Kittelä Harri Juha-ni Lahti, Koskimaa Heik-ki Leevi Lahti, Koskinen Jari-Matti Mikael Lahti,

Kousa Marko Ensio Ori-mattila, Leppä Ilkka An-tero Pertunmaa, Marja-mäki Petri Emil Orimat-tila, Mäkelä Esa Olavi Hollola, Möttönen Jaakko Matias Nastola, Nevalai-nen Mika Markus Lahti, Nupponen Sami Henrikki Lahti, Nyman Marko Sa-kari Heinola, Paasio Jenni Maaria Lahti Sainio Ari Sakari Hollola, Salo Mat-ti Tapio Hollola, Siitonen Jarmo Juhani Hollola, Kal-le Martti Johannes Joutsa, Snickeri Sami Petri Lah-ti, Suojanen Jouni Severi Lahti, Taavila Marko Pet-ri Asikkala, Tiainen Janne Tapio Hollola

Kersantiksi: Heino-nen Juho Sakari Lahti, Helenius Erkka Anton Jo-hannes Lahti, Hinkkanen Sina Maria Lahti, Hokka-nen Jorma Tapani Lahti, Johansson Onni Eino Au-

kusti Lahti, Jyrä Marko Jaakko Lahti, Kettunen Matti Juhani Heinola, Ki-tinprami Tarmo Ilma-ri Lahti, Koistinen Jere-mias Lahti, Kolhinen Pa-si Petteri Lahti, Leppinen Tommi Tero Juhani Lah-ti, Lindström Jukka Pet-teri Lahti, Mäentalo Mika Petri Olavi Heinola, Niira-nen Jouni Tapani Nasto-la, Nissinen Jukka Kalevi Hollola, Nurmela Jaakko Erik Hollola, Parikka Las-se Kalevi Lahti, Pekkola Timo Juhani Lahti, Ron-kainen Kari Antero Mänt-sälä, Salmela Jari Tapani Heinola, Salmi Juha Veik-ko Lahti, Samola Kimmo Olavi Orimattila, Saran-linna Mika Petri Nastola, Seppälä Ilkka Erik Lahti, Suokas Anssi Juhani Hol-lola, Toivanen Sami Pet-teri Lahti, Vallinen Janne Tapio Hollola, Vilhunen

Lauri Tapio HollolaAlikersantiksi: Ahos-

mäki Ari Olavi Lahti, Ha-verinen Heikki Petteri Lahti, Ihajoki Markus Ee-meli Lahti, Immonen Ant-ti Mikael Heinola, Jokinen Mika Matti Johannes Hol-lola, Järvelä Jaakko Juha-ni Hollola, Katila Tommi Juhani Hollola, Kleemo-la Kari Heikki Lahti, Kor-kalainen Jari Seppo Lahti, Kumpulainen Arttu Ola-vi Hollola, Lehtonen Juk-ka Samuli Lahti, Pelto-nen Timo Kalevi Mäntsä-lä, Saarikko Tarmo Jukka Asikkala, Salmitie Hannu Petri Lahti, Tolsa Tuuk-ka Samuli Nastola, Niemi-nen Ossi Mikael Hollola, Sartamo Kari Olavi Lahti

Korpraaliksi: Haarahil-tunen Hannu Juhani As-kola, Hanhikari Heikki Ville Lahti, Jerimoff Ri-ku Tapani Pornainen, Kil-

junen Pertti Juhani Lahti, Kokki Tatu Antero Lahti, Laaksonen Jaakko Johan-nes Lahti, Lehtonen Ant-ti Sakari Iitti, Mäkelä Ja-ri Petri Juhani Lahti, Mä-kelä Mikko Juhani Lah-ti, Nissinen Lassi Pekka Tapio Hollola, Näveri Ja-nita Maria Lahti, Punkka Ari-Juhani Mäntsälä, Ra-jala Sami Heikki Kristian Heinola, Rouhiainen Ri-ku Toni Viljami Heinola, Salminen Jarkko Kristian Heinola, Tamminen Mir-ka Kaarina Hausjärvi, Tar-kiainen Juuso Oskari Hei-nola, Toukonen Teemu Is-mo Mikael Lahti, Töyrylä Maria Anniina Orimatti-la, Unhonen Kirsi-Maarit Lahti Uusitalo Johannes Orimattila Uusitalo Jouni Lauri Eerik Sysmä

Ylimatruusiksi: Tapio Henri Johannes Lahti

Hennalan Upseerikerhon perinteikkäät puitteet tuovat tilaisuuksille erityisen juhlan tuntua. Kuva Merja Hämäläinen, HämR.

Ev Risto Kolstela huomioi Heimo Lahtista Suomen Valkoisen Ruusun Ritarimerkillä. Risto Vuorisalo (oik.) palkittiin Kilta -ansiomitalilla. Kuva Merja Hämäläinen, HämR.

5Päijät-Hämeen

I L V E S

Mikkelissä käytiin Resu-lin ensimmäiset perin-ne-ase SM kilpailut la-jin historiassa. Mikkeliin kokoontui ampujia ym-päri Suomea lähes 200. Kilpailut olivat siis suu-ret ja aikaa vievät. Kil-pailuissa ammuttiin en-simmäistä kertaa kaikki Resulin perinne-ase lajit joita on 7 erillaista. Tä-mä oli mahtava suoritus koko järjestelyorganisaa-tiolta. Kilpailun järjeste-lyihin osallistui koko pii-rin alueelta lähes jokai-nen kynnelle kykenevä. Kilpailua johti erinomai-sesti Pirkka Juntunen. Mikkelin ampumaradat ovat kuin tehty tätä am-pumalajia silmälläpitä-en. Monta kiväärirataa ja pistoolirata on 50 paik-kainen, sekä kaikki radat noin 400m sisällä toisis-taan.

Päijät-Hämeestä osal-listui kisoihin pieni mut-ta pippurinen joukko am-pujia. Piiri saavutti 2 pronssia koulu ja kuvio pistoolin joukkuekisas-

SM Perinne-ase kilpailu Mikkelissä 25-26.5.2012sa. Joukkueisiin kuului-vat seuraavat ampujat, Marko Nurminen, Mart-ti Tähkänen, Sakari Paa-sonen, Tapani Purolin-na sekä Marko Patrak-ka. Martti Tähkänen oli mitalirohmu 4 mitalilla. Martti saavutti hopeaa ja pronssia henkilökoh-taisessa pistooliammun-nassa ja 2 joukkuemita-li pronssia. Onnittelut Martille. Marko Patrak-ka toimi kilpailujen Tek-nisenä asiantuntijana.

Sää kilpailupäivinä suorastaan hemmotte-li kilpailijoita. Kilpailuis-sa tehtiin lähes 30 uut-ta Resulin ennätystä. Parempia olosuhteita ei voisi enää pyytää ampu-makilpailulle kuin Mik-kelissä oli.

Ensi vuonna taas Hol-lolan Hälvälässä tava-taan perinne-ase kilpai-lujen merkeissä. Täytyy toivoa samanlaisia säi-tä myös Hälvälään en-si vuodeksi. Kilpailut pi-detään Hälvälässä 23-24.5.2013.

Alueellinen maanpuo-lustuskurssi nro 83 oli tutustumassa Neste Oil Porvoon jalostamossa 11.5.2012. Kurssi on ko-koontunut 2 kertaa vuo-dessa jonkin tapahtuman merkeissä ja tällä ker-taa se oli kutsuttu Por-vooseen Teppo Luodon kutsumana. Teppo toimii Neste Oil:in risk Mana-gement tehtävässä Por-voossa.

Teppo oli luonut hie-non päivän Porvoon teh-taalla, aluksi teimme tut-tavuutta yleisesti Nes-teeseen ja sen moniin tuotteisiin joita se val-mistaa. Tämän jälkeen alkoi tehtaaseen tutustu-minen linja-autolla kos-ka alue on niin suuri(700 hehtaaria).

Tapahtumaan osallistui 16 kurssilaista joka oli ihan hyvä osallistumis-määrä ottaen huomioon ihmisten kiireet. Kier-roksella ei oikein tajun-

Alueellinen maanpuolustuskurssi 83 Porvoon öljyjalostamossa

nut kuinka isosta aluees-ta ja tehdas kokonaisuu-desta oli kyse. Satamas-sa oli 5 tankkeria odotta-massa tyhjennystä. Por-voon tehtaalla on oma palokunta johon kuuluu lähes 50 palomiestä.

Reserviläisen kannal-ta kun ajattelee kriisin aikaa ja jos joutuisi teh-dasta suojelemaan, niin siinä sitä hommaa olisi jonkun verran. Kierrok-sen jälkeen nautittiin ke-vyt lounas ja keskustel-tiin ajankohtaisista asi-oista. Sovimme seuraa-van tapaamisen Lahdes-sa järjestettävään turval-lisuus ja puolustusmes-suille. Teppo Luodolle suuret kiitokset kurssi-laisilta kun saimme tu-tustua jalostamoon.

Marko PatrakkaKurssin 83 Oltermanni

Kuvan valkopaitainen Marko Patrakka toimi kilpailujen Teknisenä asiantuntijana.

6Päijät-Hämeen

I L V E S

Jo perinteinen Mill Jazz järjestettiin jälleen Hennalan upseeriker-hon edustan puistoalu-eella 8.6. Paikalla oli yli 2500 innokasta kuulijaa. Ilma suosi, eikä alussa sataneet pari sadepisa-raa haitannet ketään kun tulossa oli laadukasta musiikkia. Lahden Va-ruskunnan historialli-set puitteet loi omaa tunnelmaansa varsinkin alueella vähemmän vie-railleille. Ammattilaiset ovat ammattilaisia, sen mukana on hyvä nauttia vanhasta ja uudemmas-ta musiikista. Varus-miessoittokunnan urhot oli huomioineet myös paikalle saapuneet per-heen pienimmät - heis-sä on yllättäviä kykyjä ja potentiaalia. Tilaisuut-

Mill Jazz, kesän paras puistokonsertti Lahdessata juontanut paikallinen dj-legenda Tapani Ripat-tikin oli innoissaan kuu-lemaan tapahtuman täh-tiesiintyjien esityksiä ja haikaili varuskunnan ja tapahtuman menetet-tyä tulevaisuutta, mutta elämme toivossa?

Lapsille suunnatun esityksen jälkeen alkoi varsinainen konsert-ti Savon Sotilassoitto-kunnan johdolla. Seu-raavaksi esiintyi Pans-sarisoittokunta solisti-naan meille vanhemmil-le tuttu Pepe Wilberg, laulaen aluksi joitain vanhoja hittejään. Sit-ten, hänelle blues sovi-tuksia tehneen lahtelai-sen Markku Peipon so-vituksilla hän hurmasi yleisön. Esityksen jäl-keen Wilbäri sai jaella

vielä nimmareitaan kuin ennen vanhaan.

Viimeisessä esityk-sessä Varusmiessoitto-kunnan Show Band loi painetta idols-menes-tyjälle Pete Parkkosel-le ja haastoivat hänet hikiseen suoritukseen, tulkitessaan päivän hit-tejä. Jos olemme tottu-neet näkemään Varus-miessoittokunnan po-jat Tattoo-paraateissa vähän jäykkinä, olivat he nyt ihan toista maa-ta. Hyvää musiikkia len-nätti niin voltit kuin il-ma-spagaatitkin. Show oli erinomaista ja yleisö viihtyi rennossa puisto-tunnelmassa. Harvem-min saamme Lahdessa kokea vastaavia järjes-telyjä ja jäämme odotta-maan ensi kesää.

- Varusmiehet haastoi Pete Parkkosen par-hainpaansa

- Ennätysmäärä yleisöä nautti Hennalassa

- Pepe Wilberg tunnelmoi

Kuvat Merja Hämäläinen, HämR.

7Päijät-Hämeen

I L V E S

Karsinnat sekä CIOR sotilasmoniotteluun se-kä PM-kisoihin järjes-tettiiin tuttuun tapaan Lahdessa 25.-27.5.2012. Mukana oli myös Viron Reserviupseeri l i i ton (EROK) edustajat. Koti-maan edustajat antoivat hyvän vastuksen mut-ta, sekä yksittäiskilpai-lussa, että liittojen väli-sessä kisassa voitto va-lui Suomenlahden ete-lärannalle Viroon. Kaido Ruul oli voittaja niukasti ennen Simo Jääskeläis-tä (Kuopion Reserviup-seerit) ja Mikko Hauta-laa (Raision Reserviup-seerit).

Tänä vuonna CIOR sotilasmoniottelu järjes-tetään Tanskassa heinä-elokuun vaihteessa. Sa-malla kisataan Pohjois-maisesta reserviupsee-rien maastomestaruu-

Sotilas-5-ottelun karsinnat Lahdessa, ennätyksiä rikki

desta. Käytännössä ki-sat ovat yksi ja sama kilpailu. Toki ampuma-suunnistusviesti järjes-tetään erikseen kilpai-lujen lomassa. Liitto tu-lee lähettämään kilpai-luun kaksi joukkuetta. Karsinnat käytiin Lah-dessa upeassa säässä. Mukana kilpailussa oli muutaman viime het-ken poisjäännin jälkeen kahdeksan RUL jäsentä, yksi RES jäsen ja kuusi EROK jäsentä. Kilpai-lut ja sitä edeltänyt har-joittelu meni läpi varsin mukavasti.

Perjantaina oli harjoi-tukset ja lauantaina alkoi itse kilpailu. Ensimmäi-senä lajina oli ammun-nat pistoolilla 25 metris-tä ja kiväärillä, matkana on ratateknisistä syistä 150 metriä. Itse kilpai-lussa matka tulee ole-

maan 200 metriä. Hyvis-sä oloissa tulokset oli-vat kohtuullisen hyviä. Ammunnat voitti Saku Liehu (Jyväskylän Re-serviupseerit ja JARU). Hän teki pistooliam-munnassa liiton uuden ennätyksen 173 pistet-tä. Entinen ennätys 166 pistettä oli Janne Hyvä-risen (Kuopion Reser-viupseerit) nimimissä vuodelta 2007. Kiväärin voittotulos oli 170 pis-tettä. http://www.rul.fi/reserviupseeriliitto/toi-minta/ennatykset/

Aseiden ja kilpailijoi-den huollon jälkeen siir-ryttiin Saksalan uima-halliin jossa oli vuoros-sa 50 metrin esteuin-tikilpailu. Uinti tapah-tuu maastopuku päällä joka tässä tapauksessa on ehkä raskain ja hitain puku mitä löytyy, m/91.

Mutta puvusta huoli-matta kaikki selvitti-vät radan läpi ja kukaan ei hukkunut. Vaikka vä-lillä esteet aiheuttivat melkoisia kolahduksia kilpailijoille. Uinnin no-pein oli Mikko Hautala ajalla 38,30.

S u n n u n t a i a a m u n a aloitettiin Hämeen Ryk-mentin varuskunta-alu-eella klo 0800 kilpai-lun ehkä vaativin osuus. Vuorossa oli 500 metrin sotilasesterata. Siinä 20 erilaista estettä vaikeut-taa matkantekoa. Kilpai-lussa yritettiin muodos-taa mahdollisimman ta-saväkiset parit jotta kil-pailijat kirittäisivät toi-sensa mahdollsimman hyvään lopputulokseen. Tiukan kilapilun jäl-keen esteradan voitta-jaksi selvivi Viron Ste-ven Linkov ajalla 2:46.

Esteradan jälkeen suo-ritettiin käsikranaatin heitto. Siinä juostaan 50 metriä, heitettään 5 har-joituskärikranaattia 20 metrin päässä olevaan ympyrään ja jauoksu ta-kaisin alku pisteeseen. Tämä simuloi hiukan it-se kilpailun kranaatin-heittoa. Ohi menneistä kranaateista tulee sak-koa ja kertynyt aika lisä-tään suunnistuksen ko-konaisaikaan. Kranaat-tien nopein ja tarkin oli Janne Nieminen (Tuu-sulan Reserviupseerit).

Suunnistusradan läh-tö oli Lahden Urheilu-keskuksen Siiri Ranta-sen-patsaalta. Rata oli 4,9 km pitkä ja maas-toltaan helppoa Lahden maailmancup hiihtojen

maastoa ;) Suunnistuk-sellisesti suht helpoh-ko rata tarjosi kuiten-kin riittävän haasteen ja eroja saatiin aikaiseksi sekä tekniikan että kun-non takia. Suunnistuk-sen nopein oli Raul Hin-dov ajalla 35:26. Suun-nistuksessa ratkaistiin myös lopullisesti hen-kilökohtaisen kilpailun voitto joka tällä kertaa meni Viron Kaido Ruu-lille. Simo Jääskeläinen teki niukasti kokonasi-tuloksen uuden RUL ennätyksen. Uusi ennä-tys on nyt 7733,5 pistet-tä.

Voittajat 1. Kaido Ruul, 2. Simo Jääskeläinen, 3. Mikko Hautala

Liiton joukkueek-si Tanskaan muodostui Mikko Hautala, Janne Hyvärinen, Simo Jääs-keläinen, Jouni Leppä-saajo, Saku Liehu, Jan-ne Nieminen ja Joakim Siirilä.

Kaiken kaikkiaan kil-pailut menivät erittäin hyvässä hengessä läpi ja Lahden Reserviupsee-reille ja heitä auttaneel-le Päijät-Hämeen alu-een reserviläisille suuri kiitos onnistuneesta ta-pahtumasta. Sää suosi tänä vuonna poikkeuk-sellisesti. Oli lämmin mutta ei liian kuuma. Ja tuuli ei pilannut am-muntoja tai esteratasuo-rituksia. Kilpailun en-

sikertalaiset Saanamari Manneri ja Jouni Leppä-saajo suoriutuivat todel-la hyvin kaikista lajeista vähäisellä kokemuksel-la. Saanamari oli samalla ensimmäinen RUL nais-jäsen joka suoritti koko kilpailun läpi. Nyt mo-lemmat ovat yhtä koke-musta rikkaampia, ja en-sivuonna ovat varmas-ti kovasti haastamaasa vanhat kokeneemmat kilpailijat.

Kisapaikalla keskus-teltiin myös tulevasta Hämeen Rykmentin lak-kauttamisesta. Tämä tu-lee vaikuttamaan tälläis-ten kilpailujen vetoon alueella mutta vielä ko-konais kuva ei ole täysin selvillä, esim. mitä ta-pahtuu esteradalle kun rykmentti lähtee. Toi-vottavasti Lahden kau-pungin isät ovat viisaita ja pitävät Lahden urehi-lullista imagoa yllä täs-säkin asiassa ja suori-tuspaikka säilyisi. Hol-lolan puolella oleva Häl-välän ampumarata on myös vaarassa kadota kunnan tahdon mukai-sesti. Tässäkin loistavat suorituspaikat katoaisi ja veisi alueelta urhei-lullisuutta paljon pois. Olisi hienoa jos Puolus-tusvoimilla olisi alueelle vielä käyttöä ja näin re-serviläisetkin voisivat jatkaa harjoittelua ja kil-pailemista alueella.

Huolto

Esteuinnin ensimmäisellä esteellä Jouni Leppäsaajo, Kanta-Helsingin Reser-viupseerit

Esterata Lauri Sihvola (RES) ja Saanamari Man-neri (Tuusulan Reserviupseerit)

8Päijät-Hämeen

I L V E S

Viime vuoden puolel-la ilmestyi kirja, mikä oikeastaan kuuluisi jo-kaisen reserviläisen ja muissakin maanpuolus-tusjärjestöissä toimivan lukea. Markus Anajan toimittama Maanpuo-lustajan juhla- ja sere-moniaopas on oikeas-taan uusittu ja päivitet-ty kirja hänen aiemmas-taan oppaasta, mutta uu-sintapainokseen on ol-lut omat syynsä. Jokai-nen voi järjestää omat perhe- ja firmanjuhlan-sa miten tahtoo, mutta kun mukana on viralli-sia symboleja, kuten lip-puja tai kunniamerkke-jä yms., on syytä nou-dattaa ohjeita. Erityi-sesti Anaja korosti kir-jan esipuheessa sotilas-puvun käyttöön liitty-viä asioita. Niitä ohjaa-

vat normit ovat sitovia myös reserviläisille eli niitä on noudatettava. Kirja pitää sisällään muutamia erityisaloja joihin ei arjessa törmää. Yksi näistä on heraldiik-kaa käsittelevä luku.

Kun yhdistys tai jär-jestö hankiin tunnustaa tai lippua, on mahdolli-suuksia vaikka kuinka paljon. Tunnus eli logo voi olla kaunis, silmiin-pistävä, helposti tunnis-tettava jne. Jos taas läh-detään vaakunalinjalle, on noudatettava heral-diikan muotoja. Näitä ovat mm. kilven korot, airut ja ennen kaikkia värit. Heraldisia värejä on vain kuusi eikä niitä kaikkia saa käyttää kes-kenään.

Reservinupserit ja -ali-upseerit saavat tietyis-

sä tapahtumissa käyt-tää miekkavarustusta, mutta ohjeita miekka-otteista on ollut niukal-ti tarjolla. Tässä oppaas-sa ne ovat suorina lai-nauksina vuoden 1980 sulkeisjärjestysohjes-säännöstä. Tekstiä täy-dentävät erittäin selkeät kuvat.Liput ovat näyttä-vin osa erillaisia juhlati-laisuuksia ja ovat myös silmiinpistävästi ylei-sön nähtävinä. Kirjoit-taja kuitenkin toteaa, et-tä lipputerminologia ja sen käyttö on valitetta-van epätarkkaa. Kirjas-sa käsitellään kaikkia asiat järjestölipun suun-nittelusta, naulaamises-ta, siunaamisesta aina käyttöön seka ennen-kaikkea yleiset liputus-käytännöt.

Kunniamerkit ja soti-

HYVÄ OHJEKIRJA MAANPUOLUSTUSVÄELLElaspuku liittyvät olen-naisesti yhteen. Kun-niamerkkien okeassa käytössähän on olennai-sinta käyttöjärjestys eli miten ripa on rakennet-tu. Kirja antaa tarkat oh-jeet siitä, missä järjes-tyksessä merkkien tu-lee olla.

Kun päälle puetaan so-tilaspuku, niin tilanne on toinen kuin reserviläi-selle yleisemmässä kun-nniamerkkiasussa, tum-massa puvussa. Tum-massa puvussa voidaan käyttää nauhassa pidet-tävien kunnimerkki-en lisäksi esim. joukko-osastoristiä, RUK:n ris-tiä, virka-ansiomerkkiä, sekä Kunnallisliiton et-tä Kauppkamarin myön-tämiä ansiomerkkejä. Kaikki kolme viimeis-tä ovat ulkoasultaan hy-

vin samankaltaisia, mut-ta ensimmäistä pidetään muiden kunniamerk-kien yläpuolella, mui-ta pidetään alapuolella. Kahta jälkimmäistä ei ole hyväksytty käytet-täväksi sotilaspuvussa. Toinen tummassa ja soti-laspuvissa käytettävien kunniamerkkien ero on määrässä. Virallisten kunniamerkkien lisäksi on listattu ”muut isän-maallisen toiminnan an-sioristit ja -mitalit”. Nä-mä on jaetti kahteen ka-tegoriaan joista ensim-mäiseen kuuluvia saa käyttää kaikkia, mutta jälkimmäiseen kuuluvia vain yhtä sotilaspuvus-sa. Esimerkiksi useam-man killan palkitsema joutuu miettimään, kan-nattaako ripa rakentaa vain sotilaspuvun käyt-

töön. Kirja myös ohjeis-taa, että muiden kuin puolustusvoimien kurs-si-, urheilu- tai vastaa-vien merkkien käyttö ei ole sallittua.

Kirjasta löytyvät myös ohjeet ja perus teet tär-keimpien maanpuolus-tusjärjestöjen kunnia-merkkien anomiseen.

Aivan kaikkiin proto-kollan ja etiketin kysy-myksiin on oppaassa ole paneuduttu. Teoksen erinomaisuuteen kuuluu kuitenkin hyvin kattava lähdeluettelo, josta löy-tyy tiedot ja taustat niin arjen kuin juhlankin käy-töstapoihin.

Matti HilskaMarkus Anaja: Maanpuolustajan juh-

la- ja seremoniaopas. 167 s. Kustannus Oy Suomen Mies

Suomen puolustusvoi-mat on saanut jo seitse-männet MM-kisat jär-jes tettäväkseen 2000-lu-vulla. Aiemmat kisat ovat olleet hiihdossa Rovaniemellä (2003), suunnistuksessa Lap-peenrannassa (2005), meri-5-ottelussa Upin-niemessä (2007) ja il-mailu-5-ottelussa Tik-kakoskella (2008). Lah-dessa on järjestetty MM-ammunnat vuonna 2001 ja MM-painit vuonna 2010. Suomen joukkueen har-joittelu kohti kotikisoja on ollut ennen näkemät-tömän vaihteleva ja haas-tava. Tällä hetkellä neljä miestä ja kaksi naista kä-sittävä tiimi on muun mu-assa päässyt kolme kertaa leireilemään ulkomaille. Ulkomaan leirit ovat on-nistuneet mainiosti, ker-too joukkueen valmenta-ja, yliluutnantti Mika Ni-kula Jääkäriprikaatista. - Ensimmäisellä leiril-lä Portugalissa apuna oli entinen mestariuima-ri Matti Rajakylä ja toisel-la leirillä Italiassa teim-me yhteistyötä Italian so-tilasmaajoukkueen kans-sa. Viimeisellä leiril-lä Itävallassa keskityim-me lähinnä ammuntaan. Ryhmän toimintaan on li-säksi tuonut mukavan pi-ristysruiskeen Elixir, Yli

SOTILAS-5-OTTELUN MAAILMANMESTARUUDET RATKEAVAT LAHDESSAesteiden -urheiluohjelma. Elixir tekee lajia tunne-tuksi pitkin vuotta ohjel-masarjalla, joka huipentuu elokuisiin MM-kisoihin. Ryhmän urheilijat ovat Ju-ha Hirsimäki (Hämeen Rykmentti), Mikko Suih-konen (Maanpuolustus-korkeakoulu), Topi Hell-sten (Porin Prikaati), Hans Sundqvist (Kaar-tin Jääkärirykmentti), Lii-na Vartia (Ilmasotakoulu) ja Maria Hokkanen (Kaar-tin Jääkärirykmentti). - Minä ainakin olen py-synyt terveenä ja aika-taulussa. Kohta aletaan kaivamaan maksimaalis-ta suorituskykyä esiin, hy-myilee Urheilukoulussa työskentelevä luutnantti Juha Hirsimäki. Juhan har-joittelua on tukenut myös oman toimen ohessa ta-pahtunut opiskelu fysio-terapeutiksi. - Suhtautu-minen ja ymmärrys vam-moihin ja harjoitteluun on kehittynyt opiskelun myötä, kertoo Hirsimäki. Valmentaja Nikula uskoo yhteen mitaliin, ja luot-toa löytyy jo aiemmin menestystä niittäneisiin Hansiin, Mikkoon ja Lii-naan. Pari miestä ja pari naista mahtuisi vielä jouk-kueeseen, jonka lopullinen valinta tehdään Pohjois-maisten mestaruuskisojen jälkeen heinäkuun alus-

sa. Valmennuksen johtaja Pääesikunnasta Jouni Ilo-mäki olisi tyytyväinen si-joittumiseen kuuden jouk-koon joukkueena. - Tässä lajissa se on kova suoritus, summaa Ilomäki.

Gladiaattoreiden laji Sotilas-5-ottelu on todelli-nen teräsmiesten ja -nais-ten laji. PM-tasolla kisataan kaksi lajia päivässä tahdilla, mutta MM-kisoissa ede-tään laji päivässä tahdilla. Kisarupeama alkaa 300 metrin radalla vakioki-vääriammunnalla. Toise-na kisapäivänä juostaan läpi kaksikymmentä es-tettä käsittävä 500 metrin esterata Hennalas-sa. Naisten radalla jäte-tään neljä estettä väliin ja muutamiin esteisiin on laitettu helpottavia ra-kenteita. Kolmas päi-vä jatkuu esteiden paris-sa – tällä kertaa Uimasta-dionilla. Viidenkymme-nen metrin altaaseen on laitettu viisi estettä, jot-ka täytyy ylittää tai alittaa. Pisimmän kilpailupäivän muodostanee kranaatin-heitto. Kilpailijat heittävät ensin neljään eri etäisyyk-sillä sijaitseviin maaliym-pyröihin tarkkuutta, min-kä jälkeen on vielä pituus-heitto. Neljästä ensimmäi-sestä lajista koostuu tietty määrä ottelupisteitä, joi-den perusteella määräytyy

maastojuoksun lähtöjär-jestys. Pisteet muutetaan minuuteiksi ja sekunneik-si ja kilpailua johtava ur-heilija lähtee ensimmäise-nä matkaan. Miehet juok-sevat kahdeksan ja naiset neljän kilometrin lenkin.

MM-kisojen lisä ma us -teena käydään vielä vii-meisenä päivä nä joukku-eiden välinen viestikilpailu esteradalla.

Tervetuloa Lahteen! Hämeen Rykmentti on järjestänyt PM-tason ki-soja jo 2002, 2006 ja 2011, joten järjestelyt ovat var-masti parhaat mahdolliset. Valmistelut alkoivat jo vii-me vuoden alussa ja avoi-met PM-kisat toimivat hy-vänä esikisana, sanoo kil-pailujen johtaja eversti-luutnantti Marko Korpela. Nyt järjestelyjen tahti kiih-tyy koko ajan ja ainakin jär-jestelytoimikunnan pari-kymmentä jäsentä touhu-aa kisoihin liittyvissä asi-oissa lähes päivittäin; vii-meistellään suunnitelmia, laitetaan suorituspaikkoja priimakuntoon ja tehdään yhteistyötä muun muas-sa Lahden kaupungin ja lä-hiurheiluopistojen kanssa. Kisoihin odote-taan kolmea ja puol-ta sataa kisavierasta noin kolmestakymmenes-tä maasta. Kisojen tark-ka ajankohta on 13.-

20.8.2012 ja niiden suo-jelijana on puolustusmi-nisteri Stefan Wallin. Li-sätietoja kisoista http://

Esterata on sotilas-5-ottelun vaihdikkain ja näyttävin laji.

Hämeen Rykmentin Juha Hirsimäki kisaa kotiken-tällään.

www.mil.fi/WMPC2012. Teksti: Jari Utriainen Kuvat: Matti Hilska

9Päijät-Hämeen

I L V E S

”HEAD AASTAPÄEV” – HYVÄÄ VUOSIPÄI-VÄÄ, kaikuivat iloiset tervehdykset Tallinnan Piritan Lillepaviljonin sisälle johtavien portai-den yläpäässä, jonne al-lekirjoittanut vaimonsa kera oli kutsuttu viettä-mään Kaitseliitin Tallin-nan Malevan 87. vuosi-päivää.

Päivä oli 20.tammikuu-ta 2012, luminen ja kau-nis Tallinna oli herättänyt meidät aamulla lumiauro-jen kolinalla valmistautu-maan paikallisen isäntäm-me, kapellimestari Kalev Kütarun kanssa sovittuun tapaamiseen. Puolen päi-vän tuntumassa tuli aina hymyilevä isäntämme

noutamaan matkalai-sia ja saimme pikakurs-sin Tallinnan keskustan eri rakennuksista, niiden aiemmista ja nykyisis-tä käyttötarkoituksista. Maittavan lounaan jälkeen siirryimme meille varat-tuun hotelliin, jonne oli-vat saapuneet myös muut suomalaiset kutsuvieraat, eli Helsingin Reserviup-seeripiirin puheenjohta-ja res.maj. Sakari Väliah-de neljän ryhmäänsä kuu-luvan reserviupseerin ke-ra. Majuri Väliahde on jo vakituinen vieras Tallin-nassa Tallinnan Malevan ja HRUP:n vuosia jatku-neen tiiviin yhteistyön an-siosta.

Mikä sitten johti siihen, että allekirjoittanut avec pääsi myös mukaan näi-hin juhliin ?

Lahdessa järjestettiin

Kaitseliitin Tallinnan Malevan vuosipäivä9.-11.10.2009 Maanpuo-lustussoittokuntien kat-selmus, johon kotimaisten osanottajien lisäksi kut-suttiin vieraileviksi soit-tokunniksi Hemvärnets Musikkår Upsala Ruotsis-ta ja Kaiseliidu Tartu Ma-leva Orkester Popsiid Vi-rosta. Sain tehtävän toi-mia viimeksi mainitun 52-henkisen orkesterin yhteysupseerina.

Ruotsalaisten yhteys-upseerina toimi Tuomas Komu.

Triossa 10.10. järjestet-ty konsertti sujui suoras-taan riehakkaissa tunnel-missa, musiikin vaihdel-lessa marsseista swingiin ja iskelmämusiikkiin.

Riemu kohosi katon ylä-puolelle illalla kaupungin vastaanoton jälkeen, kun virolaisten soitto alkoi rai-kua Upseerikerholla.

Sunnuntaina järjestet-tiin vielä kaupunkikier-rosten jälkeen päättäjäis-konsertti Felix Krohn-sa-lissa – järjestäjien mu-kaan virolaiset veivät kil-pailun ulkopuolella

toiminnallisen ja mu-siikillisen voiton, josta muistoksi heille luovutet-tiin tilaisuuden banderolli. Sitten koittikin haikeiden jäähyväisten aika.

Seuraava Maanpuolus-tussoittokuntien katsel-mus järjestettiin Lahdes-sa Maanpuolustuskoulu-tusyhdistyksen toimesta 8.-9.10.2011.

Vierailevina orkeste-reina tällä kertaa ruotsa-lainen Hemvärnets Mu-sikkår Uppsala ja yhteys-

upseerina Tuomas Komu sekä Kaitseliidu Tallinn Maleva Orkester, yhteys-upseerina Atte Sarilo.

Virolaisten orkesteri oli tällä kertaa hieman pie-nempi kooltaan, 32 hen-keä, mutta se ei soittoa haitannut. Hieman dra-matiikkaakin tuli mukaan, kun yksi soittajista sai sy-dänkohtauksen laivalla Suomeen saapuessaan ja orkesterin tulo Lahteen viivästyi parisen tuntia, kunnes saatiin varmistet-tua, että potilas selviää, mutta ei halustaan huo-limatta päässyt mukaan soittamaan.

No, Trion konserttiin ehdittiin ruotsalaisten toi-mittua lämmittelybändinä

ja taas kaikuivat ostoskes-kuksen käytävillä swing-, marssi- ja latinorytmit.

Vanhan kaavan mukai-sesti kaupungin vastaan-otolta siirryttiin Upsee-rikerholle jossa jo perin-teen mukaisesti odoteltiin virolaisten soittoesitystä.

Erityisen juhlavaksi ti-lanteen teki, että orkeste-ria johti Viron puolustus-voimien ylikapellimestari evl. Peeter Saan, joka kut-suvieraana seurasi katsel-musta seuraavana päivä-nä.

Tallinnalaisorkeste-rin soitto sunnuntaina sai suuren suosion, etenkin kun kapellimestari Kalev Kütarun kaksi poikaa lau-loivat viimeisen orkeste-

rin esittämän kappaleen, Saarenmaan valssin suo-meksi.

Suorastaan haikeiden jäähyväisten aika koitti ja virolaisystävät suuntasi-vat Helsinkiä ja laivasata-maa kohti.

Vähän ennen joulua sain sitten puhelun Tallinnasta, jossa kysyttiin, onko mi-nulla ja vaimollani mahdol-lista uhrata 20.-21.1.2012 pieneen matkailuun ja vas-tattuani myöntävästi, mi-nulle ilmoitettiin, että pe-rästä kuuluu.

Mennäänpä takaisin nousemaan Lillepaviljon-gin portaita. Portaiden ylä-päässä meitä odotti Tal-linnan Malevan päällikkö, majuri Eduard Nikkari, jo-ka kuohuvien maljojen ke-ra toivotti meidät kutsu-vieraat tervetulleiksi. Vas-taanotosta siirryimme ka-tettujen pöytien ääreen, käytyämme ensin yläpar-vella tervehtimässä isän-täämme, kapellimestari Kütarua, joka orkesterin-sa kanssa odotteli juhlan alkua.

Tasan kello 19.00 alkoi-vat tutut sävelet soida, me lauloimme ”Oi maam-me…” ja isäntämme ”Mu isamaa…”.

Malevan päällikkö piti lyhyen puheen, eri aluei-den ja aselajien edustajat esittivät tervehdyksensä ja virallinen puoli hoidet-tiin nopeasti ”pois alta”.

Seisoviin pitopöytiin siirryttiin nopeasti – ruo-ka oli hyvää ja monipuolis-ta, ja teki hyvin kauppansa. Tässä vaiheessa sain tie-

tää, että osanottajia oli pai-kalla n. 270 henkeä, ikäja-kauma 15 – 90 vuotta.

Pääruoan tultua nauti-tuksi, siirryttiin tunnus-tusten ja ylentämisien pa-riin, erikoista oli, että kos-ka Kaitseliitin jäseninä on myös suuri joukko yrityk-siä, oli osa tunnustuksista esine- tai tavarapalkintoja, enemmän tai vähemmän isänmaan asiaan liittyen.

Nautimme jälkiruoan ja pääsimme pyörähtele-mään tanssilattialle erik-seen paikalle tilatun tans-siorkesterin tahdissa.

Lopuksi vielä nautittiin kakkukahvit ja konjakit ja seurusteltiin sujuvasti eri puolilta Viroa saapuneiden sekä Tallinnalaisten Kait-seliitin edustajien kanssa.

Tarton Malevan päällik-kö ihmetteli suuresti suo-malaisten intoa pienen-tää puolustusvoimien vah-vuutta, mutta vakuutti, et-tä panevat ainakin hanttiin, jos heidän kauttaan yrite-tään koukata Suomeen.

Kaikki hyvä loppuu ai-kanaan – lausuimme kii-tokset ja hyvästit isännil-le ja siirryimme muiden suomalaisten kanssa ho-telliimme nukkumaan.

Erityisesti mieleen jäi illasta virolaisten vah-va maanpuolustushenki ja –tahto sekä iloisuus – eräs pöytäseurueeseem-me kuuluva totesikin, että on ilo viettää vuosipäivää ja yleensä ottaen jokais-ta vapaata päivää omassa maassa.

Atte Sarilo

Kaitseliidu Tallinn Maleva Orkester.

Atte Sarilo virolaisen isäntänsä seurassa.

10Päijät-Hämeen

I L V E S

Suuriko Lend Lease-apu oli

– 50,208 miljardia USD, noin 13 % USA:n sotamenoista – Englannille 31,611 miljardia USD (63 %) – Neuvostoliitolle 11,047 miljardia USD (22 %) (v.2004 dollariin verrattuna kerroin on noin 10,8) – Englanti avusti Neuvostoliittoa 428 miljoonalla punnalla) (puntakin lienee inflatoitunut saman verran kuin dollarikin) – USA toimitti aseita kaikkiaan 42 maahan.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomelle tuomitut sotakorva- ukset olivat 300 miljoonaa USD vuoden 1938 kurssin mukaan ja korvaussumma nousi suoritusajan (vuoteen 1952) kuluessa hintojen nousun myötä noin 450 miljoonaan USD. Kerroin nykydollareihin olisi noin 12.

Vähänkään Suomen jat-kosodan historiaan tutus-tunut tietää, että Mur-manskin rataa pitkin kul-ki jatkosodan aikana jat-kuva avustustarvikkeiden ja aseiden virta junakulje-tuksina pohjoisesta sata-masta myös Suomen vas-taisille rintamille.

Teknillisen Korkea-koulun emeritusprofesso-ri Antti Saarialho luo esi-tyksessään kokonaiskuvaa USA:n mittavasta avus-ta Neuvostoliitolle, jolloin myös tuon radan merkitys saa kokonaisuuden kannal-ta oikeat mittasuhteet.

Prof. Antti Saarialho on sitä mieltä, että luotetta-va tutkimus nimenomaan avun saajan näkökulmas-ta odottaa vielä tekijään-sä. Avun antajan näkökul-ma on jo kauan ollut asia-kirjoista luotettavasti tar-kasteltavissa.

Prof. Saarialho esitel-möi 18.5.2006 Hämeenlin-nassa Aulangolla RUK:n kurssi 84 perinteisen kurssiretkeilyn yhteydes-sä 92 retkeläiselle. Paikal-la oli lisäksi edustus Pans-sariprikaatista ja Patria Vehicles’istä, joihin retke-läiset olivat tutustuneet edellisenä päivänä (mm. Leopard-panssarivaunut ja Patrian AMV-tuotesarja).

Alku 1930-luvullaUSA toimitti 1930-luvulla Neuvostoliitolle (Nl) jok-seenkin kaiken autoteol-lisuuden kehittämiseen tarvittavan tiedon, taidon ja laitteet. Merkittävin oli Gorkin autotehdas (GAZ), jota koskeva 13 milj. US dollarin sopimus tehtiin Fordin kanssa toukokuus-sa 1929. 1930-luvun lopul-la GAZ–henkilöautoja se-kä kevyitä kuorma-autoja valmistettiin 80-90 000 au-toa vuodessa. GAZ-AAA panssariautoa valmistet-tiin n. 37 000 kpl.

USA:n apu Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassaJouluaattona 1930 läh-

ti Staten Islandista New Yorkista laivalla kaksi Christie-tankkia Nl:oon. Malli ei ollut kelvannut USA:n armeijalle. Niis-tä oli tykit poistettu ja ta-varan laaduksi merkit-ty maataloustraktori. V. 1934 alkoi T-34 panssa-rivaunun suunnittelu. Se ehti sarjavalmistukseen v.1940 toisen maailman-sodan ollessa jo käynnis-sä. Tässä ”Sotkassa” oli Christien jousitus.

Myös Nl:n lentokone-teollisuudelle yhteistyö USA:n kanssa oli erittäin merkittävää jo 1930-lu-vulla. Toisen maailman-sodan työjuhtana tunne-tun DC-3:n lisenssival-mistuksesta tehtiin so-pimus 1937. Neuvosto-liiton ensimmäinen oma-valmisteinen DC-3 eli LI-2 valmistui 1940. Nii-tä tehtiin vuoteen 1954 mennessä kaikkiaan 6 157 kpl.

Merkittävintä kuiten-kin olivat United Engin-eeringin ja General Elect-ricin v.1938 Zaporosheen ja kaksi vuotta myöhem-min Stupinoon toimitta-mat 1680 mm:n alumiini-valssaamot; modernim-mat kuin USA:n omalla teollisuudella tuolloin oli. Sodan aikana tuotettiin näiden laitosten materi-aaleilla 115 596 sotalen-tokonetta; joidenkin ar-vioiden mukaan kuiten-kin ehkä vain puolet täs-tä määrästä.

Kaksi kolmasosaa Nl:n (sota)teollisesta kapasi-teetista 1930-luvun lo-pulla oli amerikkalaispe-räistä. Näitä olivat Mag-nitogorskin terästehdas, autoteollisuus, alumiini-teollisuus, traktori/tank-kiteollisuus (Stalingrad, Harkova, Tseljabinsk), lentokoneteollisuus, kaa-sutinteollisuus, autoren-gasteollisuus jne.

Lend-Lease – laki (LL)Maaliskuussa 1941 USA:n kongressi hyväksyi presi-dentti Franklin D. Roose-veltin haluaman laina- ja vuokralain (Lend-Lease). Laki antoi valtuudet myy-dä, kuljettaa, vaihtaa, vuokrata, myöntää, laina-ta tai muulla tavoin toimit-taa puolustuksellista ma-teriaalia mille tahansa hal-litukselle, jonka puolusta-misen presidentti katsoi USA:n oman turvallisuu-den kannalta elintärkeäk-si. Ylärajana oli 1,3 mrd dollaria. Lain pääkohtee-na vielä tässä vaiheessa oli Englanti.

Kun Saksa hyökkäsi Nl:on 22.6.1941, Englan-nin pääministeri Churchill lupasi samana päivänä brittiapua Nl:lle. Kaksi päi-vää myöhemmin USA:ssa Suomen Talvisodan takia jäädytetyt Nl:n varat va-pautettiin ja Nl osti heti 59 hävittäjäkonetta (jou-kossa ainakin 21 kpl Cur-tiss P-40 Tomahawk – hä-vittäjää). 29.6.1941 ulko-ministeri Molotov pyysi USA:lta mm. 3000 hävit-täjää, 3000 pommikonet-ta ja krakkauslaitoksia len-tobensiinin tuottamiseksi viiden vuoden laina-ajalla.

Vuoden 1941 loppuun mennessä Saksa oli saa-nut haltuunsa 38 % Nl:n viljanviljely- ja karjankas-vatusalueista, 84 % so-kerintuotantoalueista ja 60 % siankasvatusalueis-ta. Saksa oli pääsemässä käsiksi Kaukasuksen öl-jyvaroihin, piiritti Lenin-gradia ja uhkasi vakavas-ti Moskovaa. Nl oli pako-tettu siirtämään sotateol-lisuutensa kauas itään.

Mitä Neuvostoliittoon toimitettiinLokakuun 1941 ja elokuun 1945 välisenä aikana USA

toimitti Nl:oon muun mu-assa seuraavat sotatarvik-keet:

– 375 833 kuorma-au-toa, 51 503 jeeppiä, 35 170 moottoripyörää

– 8 075 traktoria, 7 053 hyökkäysvaunua, joita Englannista lisäksi 7 410 kpl

– 14 795 lentokonetta, joita Englannista lisäksi 7 410 kpl

– 1 900 höyryveturia, 66 dieselveturia, 9 920 ta-varavaunua, 1 000 kaato-vaunua, 120 tankinkulje-tusvaunua ym.

– 4 478 116 tonnia ruo-katarvikkeita

– 2 670 371 tonnia öljy-tuotteita (mm. noin 7 milj. tynnyriä bensiiniä, 70 okt. ja 100 okt.)

– 185 000 kenttäpuhe-linta, 670 000 mailia kaa-pelia ym.

Terästä toimitettiin 2,3, miljoonaa tonnia; riittä-västi ainakin 40 000:n T-34 tankin valmistami-seen. Nl:n saama 230 000 tonnia alumiinia tyydytti koko sen lentokoneteol-lisuuden kahden vuoden tarpeen.

Mainittakoon, että kun Suomi osti sodan jälkeen USA:sta 20 kpl ”Truma-niksi” (Tr2) kutsuttuja höyryvetureita – samo-ja joita USA oli toimitta-nut Nl:oon parisen tuhat-ta kappaletta – niissä oli tietenkin valmiiksi meille sopiva raideleveys!

Apu Nl:n sotavoimien autokuljetuksilleMerkittävintä LL-apu oli puna-armeijan auto-kuljetuksille. Syyskuun 20. päivään 1945 men-nessä Nl:oon toimitet-

Antti Saarialho, TKL ja professori on syntynyt Sortavalassa 4.8.1933.Toimi viimeiseltä Teknillisen Korkeakoulun auto- ja työkonetekniikan professorina 1982–1996, ja vararehtorina 1985–1991. Toimi lukuisissa alan luottamus- ja johtotehtävissä.Sivutoiminen Korkeimman hallinto-oikeuden yli-insinöörineuvos 1984–2000. Ilmasotakoulun reserviupseerikurssi n:o 19 (1952-53), sotilasarvo majuri.

Hawker Hurricane oli englantilainen hävittäjä, jo-ta valmistettiin n. 14 000 kpl, joista NL:oon 3000. Myös Suomi osti erän näitä, mutta ne eivät ehti-neet Talvisotaan. Oli jo sodan syttyessä rakenteeltaan vanhentunut, 1930-luvun puolivälistä. Eräs ”Batt-le of Britain”–taisteluvaiheen peruskoneista v.1940. Esiintyi myös NL:n Suomen rintamilla.

Curtiss P-40 Tomahawk oli USA:n sodan alkuaiko-jen hävittäjä, mutta ei vetänyt vertoja Spitfire- Hur-ricane- tai Messerschmitt-BF-109 hävittäjille. Teho-ton yläkorkeuksissa.

North American P-51 Mustang oli sodan keskivai-heen hävittäjiä, myös NL:ssa ja sen Suomen rinta-milla. Eräs parhaista mäntämoottorilla varustetuis-ta hävittäjistä.

11Päijät-Hämeen

I L V E S

tiin 409 526 sotakuorma-autoa. Kun USA huip-puvuonna 1943 tuotti 648 404 sotakuorma-au-toa, niin Nl sai huippuvuo-den seitsemän kuukauden tuotannon! Arvioiden mu-kaan tämä oli Neuvostolii-ton sotaa edeltävän ajan autotuotantoon verrattu-na noin 2,5 vuoden tuo-tanto. Lisäksi on todetta-va LL-autojen olleen tek-nillisesti uusinta mallia Nl:n omien ollessa ”van-hempia lisenssituotteita”.

US-kuorma-autot olivat suurimmaksi osaksi 6x6-tyyppiä eli kolmiakselisia, kaikilla pyörillä vetäviä, ja etuvinssillä varustettuja.

LL-apu ja rautatiekuljetuksetNeuvostoliittoon toimi-tettiin lähes 2000 vetu-ria. Oma valmistus vv. 1942–1945 oli vain 92 ve-turia. 1930-luvun puoli-välissä Nl:n rautateillä oli noin 20 000 höyryvetu-ria. Nl:ssa valmistettiin v.1941

30 000 rautatievaunua mutta vuosina 1942–1945 vain 1 087 kpl. LL-apu-na toimitettiin yli 10 000 vaunua.

Ratakiskojen tuotan-to Neuvostoliitossa laski sotavuosina kymmenes-osaan. Noin 90 % tarvitta-vista kiskoista eli 622 100 tonnia saatiin LL-apuna.

Venäläisen lähteen mu-kaan (Sokolov) ”Suuren Isänmaallisen Sodan aika-na vain Lend-lease toimi-tukset estivät Neuvosto-liiton rautatiekuljetusten halvaantumisen”. Erääs-sä toisessa lähteessä to-detaan (Frankson–Zet-terling: Kurskin taiste-lu, WSOY 2002): ”Tuskin on liioiteltua väittää, että NL:n sotavoimien kyky siirtää itsensä ja huolton-sa oli riippuvainen Britan-nian ja ennen kaikkea Yh-dysvaltojen tuesta”.

Avun toimitusreititLend-Lease avun toi-mittamisessa käytettiin kolmea pääreittiä: Mur-mansk ja Arkangel, Per-sian käytävä (Basra ym.), sekä Neuvostoliiton Kau-koitä eli mm. Vladivostok ja Uelkal.

Myöhemmin käyttöön tulleita sivureittejä olivat Nl:n arktinen reitti sekä Mustanmeren reitti niin pian kuin Välimeri oli saa-tu pois Saksan hallinnas-ta.

Siten Murmanskin sa-tama ja vv. 1915–1917 ra-kennettu 1752 km:n mit-

tainen rata oli tärkeä, mutta ei ainoa reitti. Mur-manskin ja Arkangelin reittien käyttökelpoisuut-ta paransi yhdysrata Soro-kasta Obozerskajaan Ar-kangelin–Vologdan radal-le.

Liittoutuneiden saat-tue PQ 17:n kohtalo ke-säkuussa 1942 merkitsi ratkaisevaa käännekoh-taa sota-avun laivauksis-sa Murmanskiin. Saattue koki katastrofaalisen koh-talon: Matkaan lähteneis-tä 36 aluksesta määräsa-taman saavutti vain 13 lai-vaa eli 23 upotettiin las-teineen.

Laivojen mukana me-netettiin 3 350 ajoneuvoa, 430 panssarivaunua, 210 pommikonetta sekä noin 100 000 tonnia muuta so-tamateriaalia. Määräsata-maan saatiin 164 panssa-rivaunua, 87 lentokonetta ja 896 autoa.

Liittoutuneiden oli pak-ko kehittää uusia LL-avun toimitusreittejä. Näitä oli-vat aikaisemmin mainitut Kaukoitä ja Persianlahti. Näillä reiteillä kuljetetut tonnimäärät lisääntyivät-kin merkittävästä vuosina 1943 ja 1944.

Lentokoneiden toimitusreititAluksi pääreitti sekä Eng-lannista että USA:sta oli laivoilla Murmanskiin ja Arkangeliin, kunnes v.1942 avattiin kaksi uut-ta reittiä.

Eteläinen reitti kulki Iranin kautta, jossa pää-osa koneista koottiin ja lennettiin Nl:n eteläosiin. Vain pommikoneita len-nettiin USA:sta Etelä-Amerikan rannikkoa seu-raten Brasiliaan josta val-tameren ylilennon jälkeen Afrikan kautta Sueziin ja Persian lahden pohjuk-kaan Abadaniin. Näin oli menetelty jo aiemminkin toimitettaessa LL–konei-ta Englannin Afrikan ar-meijalle.

Uusi pohjoinen reitti Alaskasta Siperiaan (AL-SIB) avattiin 29.9.1942, kun avun saajan epäluulot USA:n tarkoitusperistä olivat hälvenneet! Ame-rikkalaiset lensivät ko-neet ensin Alaskaan, Fair-banksiin, jossa ne luovu-tettiin vastaanottokomis-siolle. Tätä pohjoista reit-tiä myöten toimitettiin Alaskan ja Siperian kautta lentämällä 8 095 konetta. Neuvostoliittolaiset len-täjät lensivät tätä reittiä myöten materiaalin kulje-tuslentoja avustuskoneil-la myös itse jopa Great

Falls’ista Montanan osa-valtiosta saakka.

Vuosittain Siperian kautta toimitettiin seuraa-vat lentokonemäärät:

114 konetta v.1942, 2465 konetta v.1943, 3 033 ko-netta v.1944 ja 2 482 ko-netta yhdeksän kuukau-den aikana v.1944.

Kaikkiaan Neuvostoliit-toon toimitettiin ALSIB-reittiä 8 095 konetta, Ira-nin kautta 3 868 konetta, Murmanskiin laivattuina 1 232 konetta ja lentäen yli Atlantin 993 konetta, yhteensä 14 828 ”tactical aircraft”-konetta.

USA:n vaikutus II maailmansodan kulkuunUSA:n vaikutusta koko-naisuudessaan on pidet-tävä ratkaisevana. Kun autoteollisuuden massa-tuotannon menetelmät otettiin sotatarviketuo-tannossa käyttöön, oli jälki todella massiivis-ta. Seuraavassa esitetyt prosenttiluvut tarkoitta-vat USA:n osuuksia liit-toutuneiden ja Saksan (liittolaisineen) yhteen-lasketusta tuotannosta.

P a n s s a r i v a u n u -ja 101 000 kpl – 35 %; 2 200 200 sotilasajoneu-voa – 48 %; 240 00 len-tokonetta – 52 % (esim. Ford valmisti Consoli-dated B–24 Liberator – pommikonetyyppiä Wil-low Run-tehtaalla tavoit-teena ”kone tunnissa”); 260 000 tykkiä – 36 % se-kä 34 600 laivaa. Olen-naista on, että monitahoi-nen teknillinen apu Neu-vostoliitolle oli alkanut jo 1930–luvulla!

Avun arviointia maaso-dan kannalta

Saksan voittamiseen Nl:n saamien maasto-kelpoisten kuorma-auto-jen valtavalla määrällä oli merkittävä osuus. Kesäl-lä 1943 US-autoja oli nel-jäsosa, sodan lopussa jo 2/3 Puna-armeijan autois-ta. Ilman tämän kaluston apua Puna-armeija ei oli-si mitenkään ehtinyt Ber-liiniin ajoissa; esimerkik-si huhtikuussa 1945 Kon-jevin armeijalla oli 18 000 kuorma-autoa, ja näistä 15 000 oli LL-autoja!

Vuoden 1942 loppu-puolen taisteluihin Lend-Lease–apu ei vielä kun-nolla ehtinyt. Neuvos-toliitto selviytyi puolus-tusvaiheesta olennaises-ti omin voimin ja sai mah-dollisuuden nostaa sota-tuotantonsa huippuluke-miin hyökkäyssotaa var-ten. Sotatuotannon kan-

nalta merkittävää tekno-logian siirtoahan oli ta-pahtunut jo 1930–lu-vun puolella USA:sta – ja myös Saksasta. ”Elävän voiman” osalta tilanne oli-kin sitten toinen!

Avun arviointia ilmasodan kannaltaTästä näkökulmasta ehkä tärkein seikka oli USA:ssa v.1935 keksitty mene-telmä iso-oktaanin val-mistamiseksi. Lentoko-neen polttoaineen oktaa-niluku saatiin kohotettua 100:ksi, lyijytettynä jopa vielä korkeammaksi. Täl-lä puolestaan oli lentoko-neiden suorituskyvyn pa-rantamisen kannalta rat-kaiseva vaikutus.

Pommikoneiden laki-korkeus ”nousi” kolme kilometriä, ja toimintasä-de kasvoi 2500 km kun moottoreita voitiin ah-taa enemmän ja kulutus-ta alentaa polttoaineseos-ta laihentamalla ilman na-kutuksen pelkoa.

Hävittäjäkoneista saa-tiin sama teho 28 litran moottorista kuin saksalai-set saivat 40 litraisistaan. Heillä kun oli pitkään käy-tettävänään omien laitos-tensa tuottamana vain 80–90 oktaanin bensiiniä vah-vasti lyijytettynä.

Nl ilman LL–apua?”Kaiken kaikkiaan voi-daan arvioida, että il-man Lend–Lease apua Neuvostoliitto olisi ehkä kyennyt vain oman maa-alueensa takaisin valtaa-miseen Liittoutuneiden huolehtiessa Saksan lo-pullisesta kukistamises-ta” (Allen&Loewen).

Ehkä asia on paljolti noin, mutta merkittävää oli myös se mitä Nl:n so-tapotentiaalin kannalta oli USA:n teollisuuden avulla tapahtunut jo 1930-luvul-la. Unohtaa ei myöskään voi Nl:n ja Saksan tekno-logista yhteistyötä 1920– ja 1930–luvuilla.

Voidaan arvioida, että USA:n 1930–luvulla myy-mä teknologia yhdessä Lend–Lease avun myötä saadun tietotaidon kanssa nosti NL:n tekniikan ta-soa jopa 50 vuoden verran – 8-10 vuodessa!

Nl:n omaa arviointiaAina vuoteen 1985 saak-ka neuvostoliittolaiset lähteet ovat vähätelleet LL–apua. Esimerkik-si Neuvostoliiton sota-historia vuodelta 1947 ei mainitse sitä ollenkaan! V. 1963 turvallisuuspal-

velu nauhoitti marsalkka G.K.Zhukovin lausuntoja kirjailija K.Simonoville:

”Nyt sanotaan, etteivät liittoutuneet koskaan aut-taneet meitä. - - Kuiten-kaan ei voida kieltää et-teivätkö amerikkalaiset antaneet meille niin pal-jon materiaalia, jota ilman emme olisi voineet muo-dostaa reservejämme ja jatkaa sotaa. - - Jouduim-me sotaan Saksaan ver-rattuna teollisesti takapa-juisena maana. - - Ilman amerikkalaisia ’Studebek-keritä’ emme olisi saaneet tykistöämme mihinkään - - kyllä suuressa määrin ne tarjosivat meille rintama-kuljetukset.”

LopuksiAiheen käsittely oli jär-kevää aloittaa 1930–lu-vun puolelta, koska siel-tä USA:n apu Neuvosto-liitolle jo alkoi. Itse kun-kin arvioitavaksi jää, mikä oli ennalta saadun ja mi-kä sodanaikaisen materi-aaliavun merkitys, kun pi-tää mielessä että tuolloin tuotetuista tarvikkeis-ta Lend-Lease apuna tu-li noin 80 % säilykkeistä, 92 % uusista vetureis-

ta, 30 % taistelulentoko-neista, 57 % lentokone-polttoaineesta, 53 % rä-jähteistä, 74 % kuorma-autoista, yli 60 % autojen polttoaineista, 74 % ras-kaista autonrenkaista, 88 % radiolaitteista, 53 % kuparista, 56 % alumiinis-ta, 24 % panssariajoneu-voista .

LL–apua ei kuitenkaan pidä tarkastella ”mus-tavalkoisena” tai nyky-kielellä ”on-off”-ilmiö-nä. Kaikkea ei voi tie-tenkään mitata dollarei-na tai tonneina; lisäksi sodan ajan tilanteiden ja LL–toimitusten todellis-ten vaikutusten tutkimi-nen on vielä kesken.

Avun antajan näkökul-ma on asiakirjoista jo kau-an ollut luotettavasti tar-kasteltavissa. Aiheellis-ta olisi, että Lend-Lease avusta vihdoinkin tehtäi-siin ennakkoluuloton ja puoleen tai toiseen vähät-telemätön, luotettava tut-kimus avun saajan näkö-kulmasta.

(PowerPoint-pohjaises-ta esitelmästä toimittanut Erkki Tunkkari)

Douglas A-20 Boston koneita NL sai n. 3000 kpl. Ke-vyt pommikone soveltui myös tiedusteluun, torpedoko-neeksi ja raskaaksi yöhävittäjäksi. Korvasi Englan-nissa Blenheim-pommittajat. Pommitti NL:n tunnuk-sin myös suomalaisia sotilas- ja siviilikohteita.

Neuvostoliittoon toimitetuista n.400 000 sotakuor-ma-autosta suurin osa oli kolmiakselisia, kaikil-la pyörillä vetäviä ja etuvinssillä varustettuja (6x6). GMC-kuorma-auto oli tuttu näky Suomenkin maanteillä sodan jälkeen.

12Päijät-Hämeen

I L V E S

MPK:n kurssina toteu-tettu Linnoitustekniikka II – kurssi oli saanut pää-kouluttajaksi luutnantti evp. Tomi Kouvosen Keu-ruun Pioneerirykmentis-tä. Edellistalvena pidetyn I- osankin pääkouluttajana toiminut Kouvonen hel-potti kurssinjohtajan, ltn (res) Tuomo Pohjantulen työtaakkaa huomattavasti tuomalla kurssille viimei-sen tietotaidon pioneeria-selajista. Oppimateriaa-lina käytettiin Maanpääl-lisen linnoittamisen kä-sikirjan luonnoksen osia suurhiekkasäkkilinnot-teista. Kurssin vahvuus oli 25 henkilöä, joista pari jäi saapumatta.

Kurssi oli suunnitel-tu yhteistyössä HämR:n kanssa siten, että raken-nettavat asemat palve-levat myös jatkossa va-rusmieskoulutuksessa ja PHMAAKK:n harjoituk-sissa. Tiedusteltuun paik-kaan suunniteltiin ja ra-kennettiin puurunkoinen, katettu pystyasema suur-hiekkasäkeistä sekä 60 cm:n suurhiekkasäkeistä yhden henkilön makuu-asema, ’kk-pesäke’.

HämR:stä saimme kurs-sin käyttöön pyöräkuor-maajan ja kuljetuskalus-toa. PionR:stä lainasimme suursäkkien ja hiekkasäk-kien täyttölaitteet. Puuta-varaa olimme saaneet lah-joituksena [Vierumäen Teollisuudelta] Soranot-topaikka ja kuljetusjärjes-telyt oli suunniteltu siten,

LINNOITUSTEKNIIKKA II-KURSSIettä kaluston- ja ajankäyt-tö oli mahdollisimman te-hokasta. Siksi aikataulu piti kellontarkasti ja kurs-sin vääpelin, Timo Ven-non huolto pelasi taukoi-hin nähden tarkasti.

Saapumisiltana vietiin hiekkasäkit ja täyttölait-teet sorakuopalle valmiik-si seuraavan aamun toi-mintaan. Koko kurssi tu-tustui tehtäviin, joiden tarkoituksena oli asemi-en rakentaminen. Miten toimitaan täyttöpaikalla (Perusteet hiekkasäkki-en täyttölaitteiden käyt-töön oli annettu jo Linnoi-tustekniikka I-kurssilla), missä järjestyksessä työt tulee tehdä ja miten hiek-kasäkkien asennus käy-tännössä tapahtuu.

Kurssilaiset jaettiin aluksi kahteen osastoon, joille osoitettiin tehtävät: Yksi osasto lähti pyörä-kuormaajan kanssa sora-kuopalle täyttämään hiek-kasäkkejä ja lastaamaan niitä kuorma-autoon. Toi-nen valmisteli rakennus-paikan ja ensimmäisen kuorman saavuttua alkoi rakennustyö, joka jatkui koko päivän lukuunotta-matta virkistäviä kahvi- ja lounastaukoja. Osasto-ja vaihdettiin, jotta kaik-ki saisivat tuntumaa sekä täyttöön, että rakentami-seen.

Ohjeen mukaisesti ra-kennettaessa pystyase-ma 2-3:lle taistelijalle val-mistuu kokeneelta neljän hengen joukolta kuudes-

sa tunnissa. Makuuasema kahdelta rakentajalta alle tunnissa. Koska tämä oli ensimmäinen rakennel-ma, ja opetuksen tehok-kuuden vuoksi käytimme hiukan runsaammin aikaa. Kokonaisuudessaan lähes 60 soratonnin siirtäminen täyttöpaikalta hiekkasäk-keihin ja rakennettuihin asemiin vei joukoltamme koko viikonlopun.

Asema antaa suojan KvKRH:n kranaateille

Työjärjestys pystyase-man rakennuksessa on seuraava:

1. Tasoitetaan raken-nuspaikka max. 1:50 kal-tevuuteen.

2. Valmistetaan tukikehät.3. Asennetaan ensim-

mäinen säkkikerros. Lau-dasta voidaan tehdä mal-likehä, jonka mukaises-ti aseman seinät asenne-taan.

4. Siirretään tukikehät aseman sisälle, mahdol-lisimman lähelle seiniä. Tarvittaessa voidaan le-kalla muotoilla säkkejä.

5. Asennetaan ala- ja vi-nositeet.

6. Asennetaan aseman sisäiset hiekkasäkit. ’Sir-paleseinät’.

7. Tiivistetään ja tasoi-tetaan ensimmäinen suur-hiekkasäkkikerros. Ta-saisuusvaatimus on sama kuin pohjankin kanssa.

8. Asennetaan toisen kerroksen matalat (60cm) suurhiekkasäkit.

9. Tiivistetään ja tasoite-taan toinen säkkikerros.

10. Asennetaan katto-parrut alkaen reunimmai-sista, jotka kiinnitetään nauloilla kehiin. Loput parrut asennetaan pääty-parrujen väliin mahdolli-simman lähelle toisiaan.

11. Asennetaan katto-parrujen päälle vesieriste (kevytpeite tms.)

12. Asennetaan katon matalat hiekkasäkit kes-keltä alkaen.

13. Katon säkit asenne-taan mahdollisimman lä-helle toisiaan.

14. Tasaa katon säkkien täyttö.

15. Asennetaan aseman ympärille kanaverkko etenkin aukkojen eteen estämään mahdollisten heitteiden tunkeutumi-nen aseman sisälle.

16. Muotoillaan am-puma- ja tähystyspaikat käyttäjän vaatimusten mukaisesti.

Kuva 1 Suursäkkien täyttölaite, kuva 2 Kattoparrujen asennus, kuva 3 Viimei-nen säkki paikoillaan

13Päijät-Hämeen

I L V E S

Kuudennet kansain-väliset Turvallisuus ja Puolustus 2012 -mes-sut antavat erinomai-sen kuvan Suomen ko-konaisturvallisuudesta ja siitä, miten jokainen meistä voi olla mukana ra-kentamassa turvallisem-paa yhteiskuntaa. Mes-suilla on yli 160 toimin-tanäytöstä ja tietoiskua, lisäksi seminaari- ja kou-lutustarjonta on vaikut-tava, esimerkkinä kan-sallinen kärkiseminaari Yhteiskunnan turval-lisuusfoorumi 2012. Näytteilleasettajia on yhteensä 160 kaikkiaan 17:sta eri maasta. Eri-tyisesti viranomaiset ja hallinnon edustajat ovat mukana laajasti. Huolto-varmuuskeskus on yk-si kaikkiaan 17:sta vi-ranomaistahosta. Tär-keimmät yhteiskun-nan turvallisuuteen ja turvallisuusteknologiaan

Turvallisuus ja Puolustus 2012 27.-29.9.2012Turvallisuuden suurtapahtuma - yhdessä turvalliseen arkeen

liittyvät viranomaiset, järjestöt ja yritykset ovat mukana Turvallisuus ja Puolustus -messuilla Lahdessa 27.-29.9.2012. Turvallisuuden suurta-pahtuma on suunnattu sekä alan ammattilaisille että suurelle yleisölle.

Ministerivierailu28.9.2012P u o l u s t u s m i n i s t e -ri Carl Haglund avaa perjantaina 28. syys-kuuta Lahden Messu-keskuksessa järjestet-tävän Yhteiskunnan turvallisuusfoorumi -se-minaarin. Kansallinen, korkeatasoinen seminaa-ri pureutuu yhteiskun-nan turvallisuuteen sekä ajankohtaisiin turvalli-suusteemoihin. Ministe-ri Haglundin lisäksi pu-hujina kuullaan alan huip-puasiantuntijoita. Minis-teri Haglund tapaa vie-

railullaan myös yritysten edustajia. Koululaisluo-kille ja opiskelijoille on varattu ”Ministerin ky-selytunti” klo 13.40-14.00, jolloin ministeri vastaa koululaisten ky-symyksiin.

”Kaikkien puolustusvoimat” ensi-iltaelokuvaPuolustusvoimat esit-täytyy messuilla taval-lisuudesta poikkeavalla tavalla. Urheilu- ja Mes-sukeskuksen Suurhalliin rakennetaan 600-paik-kainen auditorio, jos-sa 20 x 6 metrin jätti-kuvapinnalla esitetään ensi-iltaelokuva puolen tunnin välein koko mes-sujen ajan. Jokainen messuvieras saa näin mahdollisuuden kokea vaikuttavan, 15 minuutin mittaisen dokumentaa-risen elokuvan. ”Emme

halua esitellä tällä kertaa Puolustusvoimia pelkil-lä koneilla. Vaikka pans-sarivaunu on mielenkiin-toinen väline, se ei ker-ro miten sitä käytetään, kuka sitä käyttää tai mi-ten se liikkuu. Puolus-tusvoimien laaja toimin-taympäristö on helpom-pi esittää elokuvan kei-noin,” kertoo eloku-van tuottaja yliluutnant-ti Tommi Kangasmaa.Elokuva on koottu mm. Combat Camera -tiimi-en ja Maanpuolustus-korkeakoulun, tv-sarjo-jen - kuten Taistelulen-täjät ja Taistelusukel-tajat - materiaaleista. Pääesikunnan viestintä-osaston tuottaja Tommi Kangasmaa koosti elo-kuvan yhteistyössä Cen-tury Filmsin kanssa. Elo-kuvan ohjaaja ja leikkaa-ja on Janne Rehmonen.Elokuvan on tarkoitus luoda tunnelmia ja mie-likuvia. Se ei ole perin-teiseen tapaan informa-tiivinen tuote, jossa ker-rottaisiin lukuja, tehtä-viä tai avattaisiin orga-nisaatiota. ”Se materi-aali jaetaan elokuvan jäl-keen salista poistuttaes-sa. Koska elokuvan ni-mi on ”Kaikkien Puo-lustusvoimat”, toivon tuottajana, että se jät-tää myös sellaisen tun-teen, että Puolustus-voimat on tiivis osa yh-teiskuntaa. Me kaikki olemme mukana, reser-viläisinä, veronmaksa-jina, äiteinä, isinä, sis-koina, lapsina. Suomen Puolustusvoimat suo-jelee kaikkia Suomes-

sa asuvia - ikään, suku-puoleen, uskontoon tai aatteeseen katsomatta,” toteaa elokuvan tuottaja Tommi Kangasmaa.

Huoltovarmuus on ihmistä vartenHuoltovarmuudella tar-koitetaan kykyä sellais-ten yhteiskunnan talou-dellisten perustoiminto-jen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä vä-estön elinmahdollisuuk-sien, yhteiskunnan toimi-vuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytys-ten turvaamiseksi vaka-vissa häiriöissä ja poik-keusoloissa. Huoltovar-muuden kannalta olen-naista eivät ole kriisi-en tai häiriöiden alkupe-räiset syyt, vaan niiden vaikutukset taloudelli-siin ydintoimintoihin.Huoltovarmuuskeskuk-sen toimitusjohtaja Ilkka Kananen painottaa, että kyse on ennen kaikkea arjen huoltovarmuudes-ta, jota hoidetaan mata-lalla profiililla.

”Nykypäivän näky-viä tilanteita ovat olleet mm. sikainfluenssa, ko-

vat pakkastalvet ja tie-toverkkohyökkäykset, joissa Huoltovarmuus-keskusta ja huoltovar-muusjärjestelmiä on tar-vittu. Hätätiedotejärjes-telmät joukkoviestimis-sä on luotu tiedotus- ja varoituskanavaksi kan-salaisille poikkeustilan-teissa, tämänkin ylläpi-dosta HVK huolehtii,” toimitusjohtaja Ilkka Ka-nanen toteaa. Huolto-varmuuskeskuksen toi-minta perustuu pitkäai-kaiseen ja tiiviiseen yh-teistyöhön julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä.

Päivitetty messuohjel-ma löytyy messujen in-ternetsivuilta: http://www.lahdenmessut.fi/tupu2012

14Päijät-Hämeen

I L V E S

MNLPäijät-HämeenPiiri ry

1.- 2.9. Liittohallitus, Rak. 3 Hennala

3.9. Piirin syyskauden avaus, Aikuiskou-lutuskeskus Lahti

7.9. SUOMI SÄVELIN – konsertti Puo-lustusvoimain Varusmiessoittokunta ja Saara Aalto, Konserttitalo Lahti

17.9. Piirihallitus

18.9. Päijät-Hämeen Maanpuolustus- ja Kansalaisjärjestöjen yhteistyöryhmän ko-kous, HämR:n auditorio

22. – 23.9. MPK Järjestyksenvalvojan kaasusumutinkoulutus, Hennala

27. - 29.9. Turvallisuus ja Puolustus- messut, Lahti

6. – 7.10. Koulutus- ja ampumaviikon- loppu, Hälvälä

10.10. MPK Hygieniapassikurssi, Hennala

13.10. Veljestuki ry:n kirkkojuhla

18.10. Piirin syyskokous, Orimattila

27. – 28.10 Syysliittokokous, Lranta

3.11. Sotiemme Veteraanien kirkkotilaisuus

10.11. Sotilaskodin myyjäiset

5.12. Koululaisten Itsenäisyyspäivän juhla

6.12. Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet

11.12. Piirihallituksen joulupuuro

TULOKSETReserviläiskivääri 5 ls pysty + 5 ls polvi

Tulokset: 1) Mika Rouhiainen 31+40=71, 2) Heikki Pajuvesa 29+36=65, 3) Tep-po Lainio 26+38=64, 4) Mauri Lumislahti

Orimattilan Reserviläiset ry Keijo Lindströmin muistokilpailu reserviläiskiväärillä

Kiväärisarja alle 50 v1. Susanna Jaatinen Lahti 76 79 1552. Kirsi Asukas Lahti 59 70 1293. Terhi Savolainen Lahti 55 67 1224. Hannele Saarinen Kärkölä 64 53 1175. Katja Heinonen Lahti 47 49 96

sarja yli 50 v1. Marja Könönen Lahti 59 45 1042. Liisa Holma Kärkölä 45 45 903. Hannele Airola Kärkölä 47 36 834. Auli Väisänen Lahti 24 50 74

Pistoolisarja alle 50 v 1. Susanna Jaatinen Lahti 72 78 1502. Katja Heinonen Lahti 68 67 1353. Kirsi Asukas Lahti 69 63 1324. Terhi Savolainen Lahti 44 30 74

sarja yli 50 v1. Eeva Vilander Orim. 81 88 1692. Sirkka Yli-Savola Lahti 77 90 1673. Marja Vottonen Orim. 63 64 1274. Maarit Autio Orim. 49 70 1195. Kirsi Rajavuori Orim. 50 55 1056. Marja Rainio Orim. 31 22 53

Parhaan pistooliampujan kiertopalkinnon sai Sirkka Yli-Savola (alakuva).Parhaan kivääriampujan kiertopalkinnon sai Susan-na Jaatinen (yläkuvan alarivissä toinen vas.)

Piirien välisen kiertopalkinnon sai Päijät-HämeEtelä-Hämeen ja Pirkanmaan piireistä ei ollut edus-tajia kisoissa (yläkuva).

PÄIJÄT-HÄMEEN, ETELÄ-HÄMEEN JA PIRKANMAAN PIIRIEN VÄLISET

ILMA-ASEKISAT

Mika Rouhiainen ja Veijo Suvanto Teppo Lainio

32+28=60, 5) Erkki Lo-ponen 33+21=54, 6) Ta-pani Ojanen 13+37=50, 7) Pertti Oksanen 23+18=41, 8) Vei-jo Suvanto 16+23=39, 9) Tauno Backman 11+21=32, 10) Kyösti Oksanen 22+5=27

15Päijät-Hämeen

I L V E S

Päijät-Hämeen Reservipiirin TOIMINTAKALENTERI 2012

Koulutus – ja ammuntaviikonloppu on Päijät-Hämeen Koulutus- ja tukiyksikön vuoden pääharjoitus. Harjoituksen tarkoituksena on kehittää kurssilaisten aseen käsittely- ja ampumataitoja sekä eri välineiden käsittelytaitoja.

Harjoitus toteutetaan VEH-perusteisena harjoituksena, joissa osasta toiminta pe-rustuu tilanteenmukaiseen toimintaan. Harjoitus on avoin kaikille asiasta kiinnos-tuneille. Henkilöt, joille ei voida lähettää VEH-kutsua osallistuvat harjoitukseen MPK:n kurssina.

Koulutus toteutetaan yhteistyössä Hämeen Rykmentin kanssa.

Harjoitus koostuu seuraavista kurssikokonaisuuksista:

Koulutus ja ammuntaviikonloppu 6.-7.10.2012 (0900 12 12123) Harjaannuttaa reserviläisten puolustusvoimien välineiden käsittelytaitoja sekä eri jalkaväen aseiden asekäsittelytaitoja ja suorittaa ammuntoja

Tiedustelukurssi 2 6.-7.10.2012 (0900 12 12114) Soveltaa käytännössä Tiedustelukurssi 1:llä opetettuja asioita.

Pioneerikurssi 6.-7.10.2012 (0900 12 12104) Kerrata pioneerivälineiden ja räjähdysaineiden käyttöä. Toteuttaa koulutusjoukkueille 7.10.2012 pioneerivälineiden opetus

Yllä olevat kurssit alkavat ilmoittautumisella Hälvälän ampumaradan tauluvaras-tolla 6.10. klo 07.30

Kenttämuonituskurssi 5.-7.10.2012 (0900 12 12112) Harjoituksen muonituksen toteuttaminen kenttäkeittimellä.

Harjoitustoimiston ja huollon kurssi 5.-7.10.2012 (0900 12 12128) Kurssien perustaminen, varustaminen, huoltaminen (ml ensiapu ja kuljetukset) ja purkaminen sekä kotiuttaminen.Kurssi vastaa 7.10.2012 viestirastin ja ensiapurastin toteuttamisesta koulutus-joukkueiden koulutukseen liittyen

Yllä olevat kurssit alkavat ilmoittautumisella Hennalan kasarmialueella rak 31:ssä 5.10. klo 16.30

Koulutus- ja ampu-maviikonloppu

6.-7.10.2012

Koulutus – ja ammuntaviikonloppu on Päijät-Hämeen Koulutus- ja tukiyksikön vuoden pääharjoitus. Harjoituksen tarkoituksena on kehittää kurssilaisten aseen käsittely- ja ampumatai-

toja sekä eri välineiden käsittelytaitoja. Harjoitus toteutetaan VEH-perusteisena harjoituksena, joissa osasta toiminta perustuu tilanteenmukaiseen toimintaan. Harjoitus on avoin kaikil-

le asiasta kiinnostuneille. Henkilöt, joille ei voida lähettää VEH-kutsua osallistuvat harjoitukseen MPK:n kurssina. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Hämeen Rykmentin kanssa. Harjoitus

koostuu seuraavista kurssikokonaisuuksista:

Koulutus ja ammuntaviikonloppu 6.-7.10.2012 (0900 12 12123)Harjaannuttaa reserviläisten puolustusvoimien välineiden käsittelytaitoja sekä eri jalkaväen aseiden asekäsittelytaitoja ja suorittaa ammuntoja

Tiedustelukurssi 2 6.-7.10.2012 (0900 12 12114) Soveltaa käytännössä Tiedustelukurssi 1:llä opetettuja asioita.

Pioneerikurssi 6.-7.10.2012 (0900 12 12104) Kerrata pioneerivälineiden ja räjähdysaineiden käyttöä. Toteuttaa koulutusjoukkueille 7.10.2012 pioneerivälineiden opetus

Yllä olevat kurssit alkavat ilmoittautumisella Hälvälän ampumaradan tauluvarastolla 6.10. klo 07.30

Kenttämuonituskurssi 5.-7.10.2012 (0900 12 12112)Harjoituksen muonituksen toteuttaminen kenttäkeittimellä.

Harjoitustoimiston ja huollon kurssi 5.-7.10.2012 (0900 12 12128)Kurssien perustaminen, varustaminen, huoltaminen (ml ensiapu ja kuljetukset) ja purkaminen sekä kotiuttaminen.

Kurssi vastaa 7.10.2012 viestirastin ja ensiapurastin toteuttamisesta koulutusjoukkueiden koulutukseen liittyen

Yllä olevat kurssit alkavat ilmoittautumisella Hennalan kasarmialueella rak 31:ssä 5.10. klo 16.30

Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu MPK:n verkkosivujen kautta http://www.mpk.fi/paijat-hame

Linkki ilmoittautumiseen kursseille https://www.mpk.fi/Default.aspx?tabid=171&tap=0&ryhma=P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4me

Tervetuloa Koulutus- ja ammuntaviikonloppuun!

SYYSKUUxx.9 Piirin haulikko mestaruuskilpailut Orimattila22.9 Maastokilpailu Padasjoki22.9 Kansallinen Falling plate kilpailu Vesivehmaa 23.9 Veteraanikävely28.9 Rul liittohallitus Lahti29.9 Rul Liiton neuvottelukunnan kokous Lahti27-29.9 Turvallisuus ja puolustusmessut Lahti

LOKAKUU3.10 Hämeen rykmentin vuosipäivä15.10 Piirin syyskokous MARRASKUU17-18.11 Reserviläisliiton syyskokous Savonlinna

Päijät-Hämeen Koulutus- ja tukiyksikkö järjestää Järjestyksen valvojan kaasusumutinkoulutuksen 22.09.- 23.09. 2012 Lahden varuskunnassa.

KURSSIN TAVOITE:Antaa oikeus kaasusumuttimen kantamiseen järjestyksenvalvojan työtehtä-vissä ja työmatkoilla.

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ: Järjestyksenvalvojan kaasusumutinkoulutus on 11 oppitunnin mittainen. Kou-lutus koostuu yleisestä osiosta (6 h) ja kaasusumutinosiosta (5 h)Tämän koulutuksen suorittaneet voivat hakea poliisilta lupaa kaasusumutti-men kantamiseen järjestyksenvalvojan työtehtävissä ja työmatkoilla. Koulu-tus on sisäasiainministeriön asetuksen (1121/2010) 4 §:n opetussuunnitelman mukainen. Henkilöllä on oltava voimassa oleva järjestyksenvalvojakortti, sillä se on edel-lytys kurssille pääsyyn.Varustus: Verryttelypuku vast. Sisäsaliin sopivat jalkineet

JÄRJESTYKSEN VALVOJAN KAASUSUMUTINKOULUTUS 22.-23.09.2012.

KURSSIN AIKATAULU:Lauantaina 22.09.2012* Ilmoittautuminen Hennalan kasarmin pääportilla klo 08.00.* Kurssi jatkuu lauantaina klo 16.00 saakka.Sunnuntain 23.09.2012 aikataulu julkaistaan lauantaina.

KURSSIN HINTA ON 60 €

ILMOITTAUTUMINEN PÄÄTTYY 16.09.2012Ilmoittaudu kurssille Kurssinjohtaja Kuusinen Antti antti.kuusinen@maakuntakomppania.fi 050-559 8926

16Päijät-Hämeen

I L V E S

Päijät-Hämeen ILVES No 2/2012, 55. vuosikerta.

Päijät-Hämeen ILVES on Päijät-Hämeen Reservipiiri ry:n tiedotusleh-ti, joka lähetetään kaikille jäsenmaksunsa suorittaneille jäsenille. Päijät-Hämeen Reservipiiriin kuuluvat sekä Suomen Reserviupseeriliiton että Reserviläisliiton alueen paikallisyhdistykset.

Seuraavien lehtien ilmestymisaikatauluNro 3/2012 ilmestyy n. 15.10. (materiaali ja ilmoitukset 1.10.)Toimituksen osoite: Päijät-Hämeen Reservipiiri Päijänteenkatu 5 A, 15140 Lahti www.rul.fi/paijat-hame

Päätoimittaja: Juha Tarnanen, kultatyo@tarnanen.inet.fiPuheenjohtaja/toiminnanjohtaja: Juha Tarnanen, kultatyo@tarnanen.inet.fiPiirisihteeri: Marko Patrakka, markopatrakka@phnet.fiJäsenrekisterivastaava: Juha Nuoritalo, juha.nuoritalo@phnet.fiTalouspäällikkö: Hannu Nieminen, hanski.nieminen@mbnet.fi Ampumavastaava: Marko Patrakka, markopatrakka@phnet.fi Nettivastaava: Miikka Hurmalainen, miikka.hurmalainen@iki.fiPainopaikka / lehden taitto: Padasjoen Kirjapaino, Padasjoki.

�����������������������������

�����������������������

�����������������

���������� ���������������������������� �������������������������� ������������

���������� ������������������������ ������������

������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

����������������������������������������������������������������������������������������

�������������������������������� ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� ������������������������������������� ����������������������������������� ������

�����������������������������������������������������������

�������������������������������������������������������������������������������� �������������������������������������������������������������������������������������������� ���� ������

ASEET JA TARVIKKEETLauneenkatu 82, puh. (03) 881 0444

www.asepiste.fi

- 3 lipasta- puhd. välineetRajoitettu erä!475,-

ORIMATTILAN TAPETTI JA VÄRI OYKärrytie 3, 16300 ORIMATTILA

puh. (03) 871 250, fax (03) 871 2550www.orimattilantapettijavari.fi

MAALIT, TAPETIT, KAAKELIT,LATTIAT, TAKAT, KYLPYHUONEKALUSTEET,

KIRENA -SÄILYTYSJÄRJESTELMÄT

Takojantie 4

16300 Orimattila

www.fer roplan.f i

AALTOSEN PUUTARHA OYPorvoonjoentie 10, LAHTI

Puh. 03 735 2323Fax 03 735 2223

JO YLI 50 VUODEN AJAN OLEMME KERTONEET

KAIKEN KUKKASIN

Tärkeitä linkkejäPäijät-Hämeen Reservipiiri: www.rul.fi /paijat-hame

Reserviupseeriliitto: www.rul.fi Reserviläisliitto: www.reservilaisliitto.fi

Reserviläisurheiluliitto: www.resul.fi Maanpuolustuskoulutusyhdistys: www.mpky.fi

Puolustusvoimat: www.mil.fi MP-myymälä: www.maanpuolustusyhtio.fi