11

Lähiseudun AsiakaslehtiKUNDTIDNING FÖR HAGALUNDSREGIONEN

ASUMINEN, ERIKOISLIIKKEITÄ, PALVELUJA

Motiva-mallin mukainen ener-giakatselmus on varma ja luotet-tava tapa löytää merkittävimmät ja taloudellisesti kannattavimmat keinot säästää energiaa ja vähen-tää energiakustannuksia. Se sopii erityisesti kuntien kiinteistöjen ja pk-yritysten energiatehokkuuden tarkasteluun.

Kustannussäästöjä syntyy monesti jopa ilman investoin-teja. Esimerkiksi palvelualalla arviolta kolmasosa katselmuk-sissa havaituista toimenpiteis-tä on mahdollista toteuttaa pel-kästään säätämällä laitteita ja järjestelmiä sekä muuttamal-la toimintatapoja. Monet inves-toinnit maksavat itsensä takai-sin alentuneina energiakustan-nuksina nopeasti, osa jo ensim-mäisen vuoden aikana.

Toimistojen yleisin energiasyöppö on ilmanvaihtoTyypillinen energiakatselmus-kohde on toimistorakennus, joi-ta on katselmoitu yhteensä noin 1 300 vuosien 1992-2014 aikana. Niiden yleisimmät energiansääs-tökohteet löytyvät ilmanvaihdon lämmityksen säädöistä ja käynti-aikojen muutoksista sekä energia-tehokkaammasta valaistuksesta. Toimistokiinteistöjen energiaku-

luja on mahdollista tehostaa kes-kimäärin 15 prosenttia.

– Ilmanvaihdon käyntiaikojen muutos on yleisin toimistokiin-teistöjen energiakatselmuksissa havaittu energiansäästötoimi. Se on halpa toteuttaa ja saa aikaan lähes 3 000 euron säästöt vuosit-tain. Itse toimenpiteen kulut kuit-taantuvat syntyneellä kustannus-säästöllä jo kolmessa kuukaudes-sa, kertoo kiinteistöjen energia-tehokkuuden asiantuntija Harri Heinaro Motivasta.

Pk-teollisuuden energia-kuluista pois kuudennesPk-teollisuuden energiakatsel-muksissa todetut säästötoimet liittyvät usein valaistukseen, il-manvaihdon lämmitykseen ja käyntiaikojen muutoksiin sekä lämmöntalteenottoon. Myös pai-neilmajärjestelmistä löytyy usein merkittäviä säästöjä.

– Lämmöntalteenotto on yk-si yleisimmistä pk-teollisuuden katselmuksissa havaituista ener-giansäästötoimista. Niiden keski-määräinen takaisinmaksuaika on 3,5 vuotta. Yksittäiselle pk-teolli-suuden yritykselle parempi läm-möntalteenotto tuo vuodessa kes-kimäärin 15 000 euron kustannus-säästöt, toteaa pk-yrityksiä työk-seen neuvova Motivan asiantun-

tija Risto Larmio.Kaikkiaan energiakatselmuk-

sia on tehty Suomessa yli 600 pieneen ja keskisuureen teolli-suusyritykseen vuosina 1992-2014. Teollisuuden energiakat-selmuksissa tarkastellaan kiin-teistötekniikan ja tuotannon käyt-töhyödykkeiden energiatehok-kuutta. Käyttöhyödykkeitä ovat muun muassa höyry, paineilma ja pumppaukset.

Tukea energiakatselmuk-siin kunnille sekä mikro- ja pk-yrityksilleValtio tukee kuntien sekä mik-ro- ja pk-yritysten energiakatsel-muksia. Tuen osuus energiakat-selmuksen hyväksyttävistä kus-tannuksista voi olla enintään 50 prosenttia. Tukea on mahdollista myöntää vain yrityksille, joiden palveluksessa on alle 250 henki-löä ja vuosiliikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa tai taseen loppu-summa on alle 43 miljoonaa eu-roa. Jos yritys voidaan luokitel-la suureksi yritykseksi omistus-suhteiden kautta, tukea ei voi-da myöntää. Yritykset, jotka ei-vät täytä näitä määritelmiä kat-sotaan suuriksi yrityksiksi, joi-ta koskee lakisääteinen velvoite pakollisiin energiakatselmuksiin.

(Lähde: www:motiva.fi)

Vain 22 prosentilla taloyhtiöi-den hallituksista on kyky erottaa isot ja pienet asiat, käy ilmi Isän-nöintiliiton jäsenilleen tekemästä Hallitustyön laatu -kyselytutki-muksesta. Hallitus saattaa käyt-tää aikaa pyykkitelineen väristä vääntämiseen, kun pitäisi päät-tää isoista asioista. Isännöintilii-ton asiantuntija Pekka Harjunkos-ki neuvoo taloyhtiöitä tarttumaan toimeen ja kehittämään strategi-sen tason työtään.

Isännöintiliitto kysyi suoma-laisten taloyhtiöiden hallitustyön laadusta jäseniltään lokakuussa. Vastaajia oli vajaat 300. Vaikka selvästi yli puolet isännöitsijöistä arvioi hallitusten puheenjohtaji-en kantavan vastuunsa, strategis-ta ajattelua arjen kehittämisessä löytyi vain joka viidennestä hal-

lituksesta. Alle puolella hallituk-sista on halu kuunnella osakkai-ta, ja vain joka kolmas tekee työ-tä pitkän tähtäimen suunnitelman mukaan, isännöitsijät arvioivat.

– Koska hallituksilla on suu-ri vastuu ja päätösvalta, kannat-taisi pohtia yhdessä isännöinnin kanssa, miten asukkaita kuunnel-taisiin, miten viestintää parannet-taisiin ja miten työskentelyä te-hostettaisiin, Pekka Harjunkos-ki sanoo.

Asukkaiden mielipiteitä voi kartoittaa esimerkiksi erillisellä kyselyllä, josta voidaan saada yl-lättäviäkin tietoja taloyhtiön ar-jen parantamiseksi. Tulevaisuu-den strategialla voidaan määri-tellä, miten taloyhtiötä halutaan kehittää kymmenen tai kahden-kymmenen vuoden aikana. Stra-

tegia helpottaa taloyhtiön johta-mista, koska se ohjaa hallituksen ja isännöinnin työtä.

Kyselytutkimukseen vastan-neet arvioivat, että tärkeintä oli-si nyt hallitusten jäsenten kou-luttaminen hallitustyön kehittä-miseksi. Kaksi kolmasosa vastaa-jista on sitä mieltä, että isännöin-tiyritysten pitäisi itse panostaa enemmän hallitusten osaamisen kehittämiseen.

– Usein toivoisi hallituksel-ta hieman enemmän perehty-neisyyttä asioihin. Tai sitten sel-vempiä pelisääntöjä: jos ei halu-ta perehtyä eikä käyttää aikaa, pi-tää luottaa ja antaa isännöitsijäl-le enemmän vastuuta, kiteyttää eräs kyselyyn vastannut monen muunkin tunnot. (Lähde: www.isannointiliitto.fi)

Lämmityskauden käynnistymi-nen paljastaa taloyhtiössä vesi-kiertoisen lämmitysjärjestelmän mahdollisia ongelmia: liian kyl-mä, liian kuuma, vetoa, patteri pi-tää lorisevaa ääntä... Osakkaiden välejä hiertää, kun naapurilla on kylmä, mutta itsellä kuuma. Ener-giatehokkuus ja asumismukavuus vaativat aktiivista lämmityksestä huolenpitoa sekä koko kiinteistön että yksittäisen asunnon tasolla.

”Jos asuntojen sisälämpötilat ovat keskenään tasaiset, mutta lii-an alhaiset tai liian korkeat, riittää korjaamiseksi yleensä lämmityk-sen säätökäyrän muuttaminen ra-kennukseen sopivaksi. Jos asun-tojen lämpötilaerot ovat suuret, saattaa olla tarpeen tasapainot-taa patteriverkosto”, sanoo Kiin-teistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy.

Säätökäyrällä ohjataan vesi-kiertoisessa lämmitysjärjestelmäs-sä lämmitysverkostoon menevän veden lämpötilaa tyypillisesti ul-kolämpötilan mukaan.

”Sopivan säätökäyrän löytä-minen ja aktiivinen lämmityksen hoitaminen ei edellytä laiteinves-tointeja, vain tietotaitoa lämmi-tysjärjestelmän toiminnasta. Ky-se on taloyhtiössä ainoastaan tah-dosta: kenen vastuulle asia anne-taan ja kuka asian hoitaa”, kiteyt-tää Pylsy.

Taloyhtiössä sovittava tavoite sisälämpötilalle ”Jos taloyhtiössä on tyytymättö-myyttä lämpöolosuhteisiin, pi-tää ensin selvittää syy - esimer-kiksi onko kylmän tunne seura-usta alhaisesta sisäilman lämpö-tilasta vai huonosti tiivistetyistä ikkunoista. Asiaa ei saa ratkais-ta vain nostamalla sisälämpö-tilaa säätökäyrän asentoa vaih-tamalla.”

Taloyhtiössä on tärkeää kes-kustella avoimesti ja sopia yh-dessä talvikaudelle asuntojen ta-voitesisälämpötilasta, esimerkik-si 21–22 astetta. Sovitun tavoi-telämpötilan perusteella lähde-tään etsimään sopivaa säätökäy-rän asentoa omalle taloyhtiölle.

”Oikean säätökäyrän löytä-minen kaikkiin ulkolämpötiloi-hin vaatii kärsivällisyyttä. Muu-tosten vaikutukset näkyvät muu-taman päivän viiveellä lämpöti-

loissa rakennuksen massan ai-heuttaessa viiveen”, Petri Pylsy muistuttaa.

Sisälämpötilaa voi seurata asunnon oleskelutilaan sijoite-tuilla lämpömittarille.

Ongelmista viestivät liian kor-keat tai liian alhaiset sisälämpö-tilat. On hyvä seurata myös pat-tereiden toimintaa. Jos patteri lo-risee tai lämpenee vain alaosas-ta, on lämmitysverkostossa il-maa. Asukkaiden ei tule itse il-mata pattereita, vaan se on talo-yhtiön tehtävä. Petri Pylsy muis-tuttaa, että patteritermostaattei-hin saa ja pitää koskea. Termos-taattia ei pidä peittää huoneka-luilla tai verhoilla.

Kiinteistön tasolla taloyhtiön on huolehdittava lämmitysjär-jestelmästä, kuten kaukolämpö-laitteiden, paisunta-astian, auto-matiikan, venttiilien ja pumppu-jen kunnosta. Vain kunnossa ole-va lämmitysjärjestelmä mahdol-listaa aktiivisen ja tehokkaan ra-kennuksen lämmityksen.

Tasapainossa oleva patteriverkosto on perusedellytys Energiatehokkaan lämmityksen perusedellytyksenä on tasapai-nossa oleva patteriverkosto, jol-loin kaikissa pattereissa kiertää suunniteltu määrä vettä ja lämpö jakautuu tasaisesti talon eri osiin. Lämmitysjärjestelmän perussää-dön tarvetta kannattaa selvittää, jos lämpötilaerot asuntojen välil-lä ovat suuret.

Ongelmakiinteistöissä perus-säädöllä on saatu parannettua asumisviihtyvyyttä ja asumisen terveellisyyttä. Parhaimmillaan taloyhtiön liian korkean keski-määräisen sisälämpötilan alenta-misella on pystytty vähentämään lämmitysenergiankulutusta jopa 10-15 prosenttia.

Motiva on luonut lämmitys-verkoston perussäädöstä Tilaa-jan ohjeen. Siinä on määritel-ty perussäätöhankkeen osapuo-let ja tehtävät, ja sen avulla var-mistetaan perussäädön onnistu-minen. Malli soveltuu erinomai-sesti asuinkerrostaloihin ja rivi-taloihin. (Lähde: www.kiinteis-toliitto.fi)

Otaniemessä kulkevat bussit siirtyivät poikkeusreiteille jou-lukuussa, kun Otaniementie kat-kaistiin kaikelta liikenteeltä Kone-miehentien ja Tietotien väliltä. Jär-jestely on ensimmäisten viikkojen kokemusten perusteella toiminut kohtalaisen hyvin.

”On ollut hyvä, että olemme voineet aloittaa Otaniemen jär-jestelyt liikenteen kannalta hie-man hiljaisempana aikana juu-ri ennen joulun pyhiä”, sanoo HSL:n liikennesuunnittelija Ka-ri Lehtonen.

Kun yliopistojen kevätluku-kausi alkaa, myös Otaniemes-sä alkaa taas kulkea enemmän

matkustajia. Siksi HSL haluaakin muistuttaa alueella käytössä ole-vista poikkeuksellisista liikenne-järjestelyistä. Suurin osa Otanie-messä kulkevista busseista ajaa poikkeusreitillä, ja myös monet linjojen käyttämät pysäkit ovat muuttuneet niin Teekkarikyläs-sä kuin Otaniemen ostoskeskuk-sen edustalla.

Pysäkkien linjakilvet kertovat ajantasaisen tiedon bussien mää-ränpäästä, ja myös muu pysäkeil-lä oleva informaatio on ajan tasal-la. Asiaan on tärkeää kiinnittää huomiota, sillä osa linjoista käy kiertämässä Otaniemen ja Vuo-rimiehentien risteyksessä olevan

liikenneympyrän ja jatkaa sitten matkaa tulosuuntaansa. Tällaiset pistot ovat käytössä esimerkik-si linjalla 102 ja runkolinjalla 550.

”Linjakilvet kertovat aina, mil-lä linjalla ja mihin suuntaan py-säkiltä pääsee”, Lehtonen muis-tuttaa..

Poikkeusjärjestelyt johtuvat laajoista rakennustöistä Aalto-yliopiston Otaniemen kampuk-sen uudistamiseksi. Ne ovat voi-massa Länsimetron aukeamiseen, eli tämän vuoden elokuuhun as-ti, jolloin Espoon bussilinjasto uu-distuu. Rakennustyöt Otaniemes-sä jatkuvat vielä sen jälkeenkin.

(Lähde ja www.hsl.fi/)

Helsingin seudun vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kas-vavan nykyisestä 164 000:sta lä-hes 350 000:een vuoteen 2030 mennessä. Vieraskielisen väes-tön osuus seudulla kasvaa näin ollen nykyisestä 11,5 prosentis-ta 21 prosenttiin. Uudet ennuste-vaihtoehdot ovat 55 000–68 000 henkeä kolme vuotta sitten laa-dittua ennustetta korkeammat. Viime vuonna alkaneen turva-paikanhakijoiden määrän kasvun arvioidaan lisäävän seudun vie-raskielistä väestöä 15 000–28 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä.

Vieraskielisen väestön osuus korkein Vantaalla vuonna 2030Ennusteen perusvaihtoehdon mukaan vieraskielisen väes-tön määrä kasvaa Helsingissä vuoteen 2030 mennessä nykyi-sestä 83 000:sta 164 000:een, ja sen osuus väestöstä kasvaa 13,5 prosentista 23 prosenttiin. Es-poossa määrä kasvaa 35 000:sta

84 000:aan ja osuuden ennuste-taan kasvavan 13,3 prosentis-ta 26 prosenttiin. Vantaalla asuu nyt 30 000 vieraskielistä ja vuo-den 2030 ennuste on lähes 70 000, mikä merkitsee sitä, että vieras-kielisten osuus koko väestöstä kasvaa nykyisestä 14,4 prosen-tista 28 prosenttiin. Kehysalueel-la asuu tällä hetkellä 14 000 vie-raskielistä, ja määrän ennuste-taan kasvavan 30 000:een eli va-jaaseen kahdeksaan prosenttiin koko väestöstä.

Eri kieliryhmien jakautumi-sen kuntiin ennustetaan jatkuvan nykyisen kaltaisena. Helsingissä vuonna 2030 suurimman ryhmän ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä, kun taas Espoossa ns. Kauko-Aasian kieliryhmä on suurin. Vantaalla sen sijaan suurimmat kieliryhmät ovat Baltian alueen kielten ja ve-näjän kielen samansuuruiset ryh-mät. Kehysalueella näyttää Balti-an kieliryhmä kasvavan selvästi suurimmaksi.

Helsingin seudun vieraskielinen väestö tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun vieraskieli-sen väestön määrän ennuste-taan kasvavan nykyisestä 164 000:sta lähes 350 000:een vuo-teen 2030 mennessä. Vieras-kielisen väestön osuus seudul-la kasvaa näin ollen nykyises-tä 11,5 prosentista 21 prosent-tiin. Uudet ennustevaihtoeh-dot ovat 55 000–68 000 hen-keä kolme vuotta sitten laadit-tua ennustetta korkeammat. Viime vuonna alkaneen tur-vapaikanhakijoiden määrän kasvun arvioidaan lisäävän seudun vieraskielistä väestöä 15 000–28 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä.

Vieraskielisen väestön osuus korkein Vantaalla vuonna 2030Ennusteen perusvaihtoehdon mukaan vieraskielisen väes-tön määrä kasvaa Helsingis-sä vuoteen 2030 mennessä ny-kyisestä 83 000:sta 164 000:een, ja sen osuus väestöstä kasvaa 13,5 prosentista 23 prosent-tiin. Espoossa määrä kasvaa 35 000:sta 84 000:aan ja osuu-den ennustetaan kasvavan 13,3 prosentista 26 prosent-tiin. Vantaalla asuu nyt 30 000 vieraskielistä ja vuoden 2030 ennuste on lähes 70 000, mi-kä merkitsee sitä, että vieras-kielisten osuus koko väestöstä kasvaa nykyisestä 14,4 prosen-tista 28 prosenttiin. Kehysalu-eella asuu tällä hetkellä 14 000 vieraskielistä, ja määrän en-nustetaan kasvavan 30 000:een eli vajaaseen kahdeksaan pro-senttiin koko väestöstä.

Eri kieliryhmien jakautumi-sen kuntiin ennustetaan jatku-van nykyisen kaltaisena. Hel-singissä vuonna 2030 suurim-man ryhmän ennustetaan ole-van Lähi-idän ja Pohjois-Afri-kan kieliryhmä, kun taas Es-poossa ns. Kauko-Aasian kie-liryhmä on suurin. Vantaalla sen sijaan suurimmat kieliryh-mät ovat Baltian alueen kiel-ten ja venäjän kielen saman-suuruiset ryhmät. Kehysalu-eella näyttää Baltian kieliryh-mä kasvavan selvästi suurim-maksi. (Lähde:www.helsingin-seutu.fi)

PK-yritysten ja kuntien energiakuluihin säästöjä energiakatselmuksella

Aktiivinen lämmittäminen on asukkaiden ja taloyhtiön yhteispeliä

Otaniemen bussit kulkevat poikkeus- reiteillä Länsimetron avautumiseen asti

Helsingin seudun vieraskielinen väestö tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä

Isännöintiliitto huolissaan: vain joka viides taloyhtiön hallitus keskittyy oikeisiin asioihin

SRV:n HUS Kiinteistöt Oy:lle to-teuttama Jorvin Päivystyslisäraken-nus palkittiin 4. joulukuuta Espoon rakennuslautakunnan vuotuisel-la HURRAA-tunnustuspalkinnol-la. Kohteen rakentaminen käyn-nistyi kesäkuussa 2013 ja valmiik-si lisärakennus saatiin tämän vuo-den lokakuussa.

”Päivystyslisärakennus palo-vammaosastoineen, leikkaussalei-neen ja vaativine julkisivuineen oli vaativuudeltaan aivan omaa

luokkaansa. Alistettuja sivu-ura-koitsijoita ja erilaisia laitetoimitta-jia oli kohteessa kaiken kaikkiaan yli 30, mikä osaltaan kuvaa koh-teen haastavuutta. Olemme olleet innolla mukana rakentamassa es-poolaisille uusia terveydenhuol-lon tiloja. Tunnustuksen saaminen juuri tällaisesta vaativasta projek-tista lämmittää erityisesti mieltä”, kertoo SRV:n projektijohtaja Sa-ku Kosonen.

Jorvin projektissa suhteudut-

SRV:n Jorvin päivystyslisärakennus palkittiin HURRAA-tunnustuspalkinnolla

tiin erityisen huolellisesti ja ammat-timaisesti rakennusvalvonnan ja työmaan yhteistyöhön sekä viran-omaisasioiden hoitoon. Työmaa-päällikkö Kimmo Hyryn johdolla luotiin rakennusvalvonnan kanssa käytännöt niin tarkastusten kuin harmonisoitujen tuotestandardien seurannankin osalta. Näiden avulla työmaan ja valvontaviranomaisten välinen yhteistyö eteni erinomai-sesti koko projektin ajan.

Espoon rakennuslautakunnan kiitosten mukaan Jorvin päivystys-lisärakennus on kaupunkikuvalli-silta lähtökohdiltaan onnistunut ra-kennushanke, joka osaltaan luo po-sitiivista uutta identiteettiä olemas-sa olevaan sairaalamiljööseen. Kii-tosta sai myös hankkeen lupapro-sessi, jota kehuttiin sujuvaksi sekä mallikkaasti sujunut työmaavai-he. Myös päivystyslisärakennuk-selle tunnistettavan ja harmonisen yleisilmeen luovat julkisivut sai-vat kiitosta.

Jorvin sairaalan päivystyslisära-kennus rakennettiin kantasairaalan Turuntien puoleiseen päätyyn. Ra-kennuksessa on viisi kerrostasoa. Alimmassa kerroksessa sijaitsevat päivystys-, sosiaali- ja tekniset tilat ja K-kerrokseen sijoittuvat lasten ja aikuisten päivystykset. Ensimmäi-sestä kerroksesta puolestaan löy-tyvät päivystys- ja vuodeosastot ja toisesta kerroksesta teho-osasto ja palovammakeskus. Kerrosneliöi-tä kohteessa on kaikkiaan 17 200.

Espoon rakennuslautakunnan myöntämä ”HURRAA”-tunnus-tuspalkinto on espoolainen hatun-nosto ajankohtaiselle, erityisen an-siokkaasti ja onnistuneesti toteu-tuneelle, rakennettuun ympäris-töön liittyvälle teolle. HURRAA-palkinnon jakaa Espoon rakennus-valvontalautakunta ja rakennusval-vontakeskus.