raaka-aineet – millaisia, mistä ja miten saamme tulevaisuudessa proteiineja?

Mitä syömme 2030 -seminaari, Messukeskus, Helsinki, 25.1.2017

Marjo Keskitalo, erikoistutkija, [email protected]

Raaka-aineet – millaisia, mistä ja miten saamme tulevaisuudessa proteiineja?

Työryhmä: Tapio Keskinen, Pertti Marnila, Maria Tuiskula-Haavisto, Henri Vanhanen, Jouni Vielma

mailto:[email protected]

Proteiinien saanti ihmisillä

• Proteiinit kattavat päivittäisestä energiatarpeestamme 17 %, suosituksen ollessa 10-20 % (Finravinto 2012 –tutkimus.)

• 80 % proteiineista saadaan liha-, maito- ja viljavalmisteista sekä leivonnaisista.

• • 2 000 kcal päivässä kuluttavan henkilön tulisi saada 50–75 g

proteiinia.

• Painokiloa kohti laskettuna tarve noin 0,8 g proteiinia/kg. 70 kg painavan aikuisen proteiinitarve on noin 56 g/pv.

• => Nykykuluttaja saa ruokavaliossa riittävästi proteiineja.

2 Keskitalo M, ym 2017. Helsinki 25.1.2017

Proteiinien saanti eläimillä

• Tuotantoeläinten ruokinnassa tärkeimmät proteiinilähteet ovat säilörehut, viljat (ml. viljaa korvaavat sivujakeet) ja kokoviljasäilörehut.

• Osa eläimistä, mm korkeatuottoiset lehmät, tarvitsevat täydennysvalkuaista, joiden kotimaisuusaste on noin 15 %.

• Lypsylehmä (paino 650 kg, lypsää 40 kg maitoa/pv) tarvitsee noin 2,3 kg ohutsuolesta imeytyvää valkuaista/pv.

• => Kotieläintaloudessa täydennysvalkuaisen tuontiriippuvuuden vähentäminen on keskeistä.

3Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

Miksi proteiinituotantoa tulee uudistaa?

• Proteiiniomavaraisuuden kasvattaminen ja tuontiriippuvuuden vähentäminen.

• Ruokailutottumukset muuttuvat, proteiinituotantoa osana ruuan tuotantoa tulee sopeuttaa kysyntää vastaavaksi.

• Tuotannon kestävyysvaatimukset kiristyvät.

• Proteiinituotannon on toimittava myös mahdollisissa kriisitilanteissa.

• Proteiinituotantoa tulee tarkastella liiketoiminnan kannalta, niin että tuotanto on eri osapuolille kannattavaa. Tuonnin sijaan vientiä?

4 Keskitalo M, ym 2017. Helsinki 25.1.2017

ScenoProt –hankkeen keinot proteiinituotannon uudistamiseen ja omavaraisuuden kasvattamiseen:

• Kalankasvatuksen lisääminen • Hyönteiskasvatuksen mahdollisuuksien selvittäminen • Sieniviljelyn kehittäminen• Nurmirehujen jalostusasteen parantaminen • Proteiinipitoisten kasvien tuotantopotentiaalin selvittäminen

5 Keskitalo, M, ym. 2017. Helsinki 25.1.2017

Hyönteisproteiinin mahdollisuudetPertti Marnila, Maria Tuiskula-Haavisto, Luke

• Muun muassa alla olevat lajit soveltuvat teolliseen tuotantoon, käynnissä mm. Hollannissa

• Arvion mukaan n. 20% maailman proteiinitarpeesta voidaan kattaa hyönteisten kasvatuksen avulla (Fao raportti 171)

6 Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

Kotisirkka

Jauhopukin toukka eli jauhomato

Mustasotilaskärpäsen toukka

Hyönteisproteiinin mahdollisuudet

• Hyönteisproteiinin käyttö kalan rehuna sallittu EU:ssa 1.7.2017 lähtien.

• Ihmisten ravinnoksi hyönteisten käyttö ei ole sallittua EU:ssa. Tämä mahdollistamiseksi tarvitaan uuselintarvikelupa ja siihen liittyvä riskinarviointi.

• Uuselintarvikelupahakemuksia on jätetty EU:n käsiteltäväksi ja myönteisiä päätöksiä odotetaan vuoden 2018 aikana.

• Laajat mahdollisuudet ruokaketjun kasviperäisten sivuvirtojen hyödyntämiseen hyönteisten rehuna.

Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

8

Kuva 1. Rehunkäytön hyötysuhde eri eläinlajeilla


Lähde: Wolkers H. 2010. Wageningen gets the bug – Insects as a source of protein. Wageningen World. Magazine of Wageningen ur and klv about contributing to the quality of life. Issue 3: 18-23.

Kalankasvatuksen lisääminenJouni Vielma, Luke

• Suomalaiset kuluttavat vuodessa kalaa henkeä kohti noin 14,9 kg, josta tuontikalaa on 70 %.

• Noin neljännes syödystä kotimaisesta kalasta on luonnonkalaa. Kirjolohta, siikaa ja muita lajeja tuotetaan nyt noin 15 milj. kg/vuosi.

• Lisäämällä käyttöä elintarvikkeeksi ja kalarehun raaka-aineeksi, voitaisiin tuontia korvata ja lisätä proteiiniomavaraisuutta.

• Tuotannon on arvioitu nousevan 2030 mennessä 25 milj. kiloon (Vesiviljelystrategia 2022).

• Mm lohen, muikun, särkikalojen ja silakan hyödyntämistä on mahdollista lisätä.


10

Kuva 2. Kalamarkkinoiden kehitys vuoteen 2013 saakka. Vaikka kalan käyttö on lisääntynyt, on kotimaisen kalan tuotantomäärät vähentyneet.


Lähde: Jari Setälä, Luke

11

Kuva 3. Rehun käytön hyötysuhde eri eläinlajeilla. Kalat ovat tehokkaita rehun hyödyntäjiä, koska rehun energiaa ei kulu lämmittämiseen eikä pystyssä pysymiseen. Kirjolohen kasvatuksessa rehukerroin on tyypillisesti 1.1.Rehun koostumuksen muutos - yhä suurempi osa raaka-aineista on kasviperäisiä.


Lähde: Ytrestøyl ym. 2015.

Speltti, Kuva Merja Högnäsbacka, Luke

Kvinoa

Tattari

Härkäpapu

SinilupiiniAurigonkukkaKuva Tapio Tuomela

Kitupellava, camelina

Pellava

Öljyhamppu

Proteiinipitoisia viljelykasveja Kuvat Marjo Keskitalo

Kumina


Proteiinipitoisten kasvien

tuotantopotentiaaliKuvat Marjo Keskitalo, Luke

Soija

Speltti, Kuva Merja Högnäsbacka, Luke

Kvinoa

Tattari

Härkäpapu

SinilupiiniAurigonkukka Kuva Tapio Tuomela

Kitupellava, camelina

Pellava

Öljyhamppu

Kumina


Soija

Proteiinipitoisten kasvien tuotantopotentiaali -kohteen ScenoProt hankkeessaKuvat Marjo keskitalo, Luke

1403.05.2023

Kuva. 4. Viljanviljelyn yksipuolisuus ja muutokset (1995-1999 ja 2007 – 2011) eri ELY-keskusten alueilla. Punainen väri indikoi kevätviljan yksipuolista viljelyä. PUNAINEN – 37 % k-vilja-alasta viljelty pelkästään viljaa 5 vuoden ajan. VIHREÄ – 20 % k-vilja-alasta viljelty pelkästään viljaa 5 vuoden ajan.

ELY-borders C National land survey Finland 2015

Tarkastelu-jakso1995 - 1999

Tarkastelujakso 2007 - 2011

Viljelykasvivalikoiman laajeneminen parantaa viljelykiertoja

Tarkastelujakso 2012 -2016Tulossa!


Lähde: Keskitalo & Jauhiainen 2015

15

2016 Muutos vuodesta 2015, %Auringonkukka 200 +5Kitupellava, camelina <100 +Kumina 20 500 +22Pellavat 1 790 +0Rapsit 31 400 +61Rypsit 30 600 -18Öljyhamppu 500 +70

Herneet 11 600 -6Härkäpapu 16 500 +24Lupiinit <100 +30Soija <100 + Viljan tavoin käytettävät Kvinoa <200 +40Tattari 1850 +36Speltit 835 +360Yhteensä 115 900 +12

Proteiinipitoisten viljelykasvien viljelyalat

Lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä


16

2016 Muutos vuodesta 2015, %Auringonkukka 200 +5Kitupellava, camelina <100 + Kumina 20 500 +22Pellavat 1 790 +0Rapsit 31 400 +61Rypsit 30 600 -18Öljyhamppu 500 +70

Herneet 11 600 -6Härkäpapu 16 500 +24Lupiinit <100 +30Soija <100 +240 Viljan tavoin käytettävät Kvinoa <200 +40Tattari 1850 +36Speltit 835 +360Yhteensä 115 900 +12

Proteiinipitoisten viljelykasvien viljelyalat

Lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä

VILJELYALAN KASVATTAMINEN

200 000 HETAARIIN

MAHDOLLISTA (Kaukovirta-Norja 2015)


Puoliviljeltyjen sienien mahdollisuudetHenri Vanhanen, Luke

• Ruokasienten ja nk. erikoissienten markkinat ovat merkittävät• Kiina on suurin yksittäinen sienituotteiden kuluttaja (40%

tuotannosta) ja myös tuottaja (50% tuotannosta). Kiina lisää myös omaa tuotantoaan

• Euroopan markkinat ovat maailman toiseksi suurimmat kuten myös kulutus, molemmat ovat maailman tasolla 30% tuotannosta.

• Suomessa sienten viljely on keskittynyt intensiiviseen ja suuria investointeja vaativaan hallikasvatukseen

• Kiinnostus sienten puoliviljelyyn/kevytviljelyyn on lisääntynyt. Siinä tavoitteena on tuottaa sieniä matalan teknologian menetelmin, esimerkiksi uudistusvaiheessa olevissa metsissä puun kaadon jälkeen.


Lähteet: Vorne & Karppinen 2017 ; Puutarhatilastot, Luke

Kuva 5. Viljeltyjen sienien tuotanto Suomessa 2000 - 2015. Sieniä viljellään yhteensä 1,2 miljoonaa kiloa vuodessa, pääasiassa herkkusientä ja siitakesientä. Jonkin verran viljellään myös osterivinokasta.


19

Raaka-aine Eläin- tai kasvilaji Valkuaista % kuiva-aineesta

Hyönteiset Mustasotilaskärpänen 42Kotisirkka 66Jauhomato 44

Kalat Kirjolohi 20-22 Silakka 20-22Kasvit Palkokasvit (herne, härkäpapu, lupiinit,

soija)20 – 48

Öljykasvit (öljypellava, rypsi/rapsit, öljyhamppu)

16 – 22

Viljan tavoin käytettävät (kvinoa, tattari) 12-19Nurmet Heinävaltainen 10 -15 Apilavaltainen 20 ->Sienet Viljellyt sienet, keskimäärin 21-27


20

Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan ….

…Kuluttajaa lähellä. Sieniä, hyönteisiä ja kasviksia voidaan kasvattaa kotona tai yhteisöllisesti kaupunkiviljelynä


Mushroom growing kit

21

Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan ….

…Suljetuissa järjestelmissä, jolloin olosuhteet voidaan optimoida ja päästöt minimoida.


Kalankasvatuksen kiertovesilaitos

Kuva Erkki Oksanen, Luke Kuva Markus Kankainen, Luke

22

Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan …


….pellolla robottien avustamina. Entistä täsmällisempää tuotantoa varten hyödynnetään eri tavoin kerättyä nk. suurta dataa.

Kuva Ulla Jauhiainen Luken arkisto

23

Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan …

….Ekstensiivisesti esimerkiksi agro-metsätaloudessa, jossa metsäpohjaa hyödynnetään hakkuiden jälkeen sienten tuotantoon.


Yhteenveto 1

• Monien proteiinilähteiden tuotantoa voidaan lisätä.• Kalankasvatusta nousee 15 milj. kg - > 25 milj. kiloon• Proteiinikasvien viljely lisääntyy 100 000 -> 200 000 hehtaariin.• Jatkojalostukseen soveltuvia nurmia on runsaasti (600 000 ha). • Hyönteisten tuotanto lisääntyy.• Viljeltyjen sienien tuotanto kasvaa.• Myös entisiä proteiinilähteitä kuten viljaa, lihaa, maitoa ja

kananmunia tuotetaan.

• => Proteiiniomavaraisuuden saavuttaminen toteutuneekin uusia lähteitä kehittäen entisten rinnalle ja ruokailutottumuksia muuttamalla.

•


Yhteenveto 2

• =>Nykyiset proteiinilähteet ja niiden rinnalle tulevat uudet vaihtoehdot monipuolistavat tarjontaa, vaikuttaa myös kuluttajien hyvinvointiin.

• =>Huoltovarmuus paranee, kun proteiineja tuotetaan erityyppisissä tuotantojärjestelmissä. Kriisit ym. koettelevat niitä yleensä eri tavoin.

• =>Kestävyys paranee, kun sivuvirtojen ja ylimääräenergian hyödyntämiseen on useampia vaihtoehtoja. Proteiinien tuotanto tehostuu.

• =>Uudet raaka-aineet synnyttävät uutta liiketoimintaa alkutuotannossa, jatkojalostuksessa, laitevalmistuksessa, ym.

25 Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

Thank you!

raaka-aineet – millaisia, mistä ja miten saamme tulevaisuudessa proteiineja?

Food