redemann case management työterveyshuollossa
DESCRIPTION
59. Työterveyspäivät 2012TRANSCRIPT
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 Beatrix Redemann, ttl
Case-management työterveyshuollossa
Beatrix Redemann,LT, apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos/työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 Beatrix Redemann, ttl
Case management - suomeksi palveluohjaus työterveyshuollossa työkykyohjaus (?)
• Case management termi on kohtuullisesti jäsentymätön. • Se on kattokäsite, jonka alle voidaan summata monenlaisia malleja ja
työtapoja.
• Työryhmien mietintöjen lopputulos: • Työterveyshuollon halutaan jatkossa olevan vahvana tahona pitämään
tapauskohtaista työkykytukitoiminta omissa käsissä ja koordinoimaan prosessit vaikuttavasti menetykselliseen lopputulokseen: työntekijät ovat nykyistä pidempään työelämässä mukana.
• Tässä vaiheessa keskustellaan edelleen mitä case management työterveyshuollossa voisi tarkoittaa sisällön suhteen ja
• Tarvitaanko laajennus moniammatilliseen tiimiin? • Millainen ammattihenkilö sellainen pitäisi olla?
• Kentällä on jo erilaisia malleja käytössä
• Työterveyshuollon "case managerointiin" kohdistuu suuret vaikuttavuusodotukset, mutta toiminnan tuloksista on vielä vähän julkista raportointia.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Case Management (työkykyohjaus) on aktiivista otetta ja työpaikkakohtaista työterveyden johtamista
• Työkyvyn tukeminen ja palauttaminen (disability management) on nousemassa työterveyshuollon uudeksi osaamisalueeksi varhaisen terveysongelmiin puuttumisen ja hyvän sairauksien hoidon lisäksi(uudet säännöt)
• Miten perinteiset työterveyshuollon toimet (esim. terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset, työperäisten sairauden hoito) saadaan palvelemaan uutta työkykyfokusta?
• Näin ollen työkykyohjaus (CM) on työterveyshuollon ajattelu- ja toimintatapa palveluohjauksellisella työotteella (määriteltävä roolit).
• Tämä edellyttää, että moniammatillisesta toimintatavasta on sovittu työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa, prosesseissa ja laskutuksessa.
5.11.2012 3Beatrix Redemann, ttl
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Case Management (työkykyohjaus) on asiantuntijuuden ja yhteistyön uusi taso:strateginen ote• Toiminta vaatii työterveyshuollolta itseltään case management -
myönteisen palveluorganisaation ja prosessit, jotka hyödyntävät • moniammattilisen tiimin osaamista ja • monipuolista ulkopuolista osaamisverkostoa.
• Työkykyohjaus edellyttää työterveyshuollolta terveyden ja sairaanhoitoa laajempaa kokonaisvaltaista ja entistä terävämpi strategista perspektiiviä
• selkeitä toiminta- ja työkykykannanottoja, • tilanneanalyysiä ja -osaamista, • muutoksen tunnistamiskykyä toimintaympäristössä ja asiakkaissa, • dynaamisen työkykyjohtamisen analyysimenetelmiä sekä • hyviä vaikuttavia hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä
• Käytännössä työterveyshuolto osallistuvana kumppanina soveltaa parhaan tiedon mukaista kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa ongelmien ratkaisuun.
• Tärkeä on, että työterveyshuolto on varma omasta roolista ja pystyy joustamaan yrityksen koon, tarpeen ja paikallisten olosuhteiden mukaan
5.11.2012 4Beatrix Redemann, ttl
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi muokattu Redemann et al, 2011
Työterveyshuollon tiimin koordinoimana: Työ- ja toimintakyvyn tukipalvelujen järjestäminenTehokas hoito & tarpeellinen kuntoutus,
Työpaikka & työterveyshuolto yhteistyössä:•Työntekijän työssä jatkamisen tukeminen ja kannustaminen•Yhteisten mittareiden & prosessien sopiminen, seuranta omalta osalta ja yhteinen jatkostrategia/tarveanalyysi
Työpaikan/lähiesimiehen & HR koordinoimana:Varhainen puuttuminenTyöhön paluun tuki mahdollistaminen, suunnittelu, toteutus ja seuranta, työkuvan muokkaus, uudelleensijoitus
Työntekijän tuki sairauden, työhön paluun ja kuntouttavan työn aikanaTyöhön paluuta tukeva sairaus-, tapaturma- , eläke- ja sosiaalivakuutuskeinojen hyödyntämien yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa huomioon ottaen työterveyshuollon koordinaatiovastuuta
Toimintakartta vastuualueet ja roolijako työkyvynjohtamisessa –työterveysyhteistyö eri toimintatahojen mukaan
Työterveysyhteistyö
Hyvinvointiyhteiskunnan säännöt & tukipalvelut
Työterveyshuollon monniammatillinen tiimi:
Apua mittareiden tulkintaan & tiedon anto prosessien rakentamiseen: näkökulma työkyky - terveys –työolosuhteet – osana työhyvinvointia
•Mittarit & tavoitteet & tehokas seuranta ja jako
•Työkykyjohtamisprosessien luominen, juurtuminen
yrityskulttuuriin & jatkuva kehittäminen
TERVEYDEN EDISTÄMINEN
PAHENEMISEN ESTÄMINENVarhainen puuttuminen, hoito, kuntoutus
& työhön paluu ja työssä pitäminen
Johto, HR, työsuojelu, luottamushenkilöorganisaatio osallistuvasti:
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 Beatrix Redemann, ttl
Palveluohjauksen osaamisen kolme tasoa työterveyshuollossa Mukailtu : Eloranta 2006, Hänninen 2007 - Redemann, Liira , Juvonen-Posti, 2011
1. Yleinen ohjaus ja neuvonta (advising): Asiakkaalla on rajattu ongelmakenttä, johon hän hakee tietoa, mutta pystyy hoitamaan pitkälti asiansa itse. Palveluohjaus-suhde ei ole hoidollinen tai terapeuttinen.- työterveyshuollon TANO – työ, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
2. Palveluohjauksellinen työote (co-operating, advocating, empowering): Palvelut varmistetaan ja koordinoidaan ammattihenkilön oman hoito ja/tai terapiatyön ohella. Kyseessä on kumppanuus, edunvalvonta ja voimavarakeskeinen työote.
- työterveyshuollon – esimiehen/työpaikan – työntekijän – kolmikanta, erikoissairaanhoidon palveluverkko, lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus, työhön paluun tuki ja työkyvyn seuranta
3. Yksilökohtainen intensiivinen palveluohjaus (coaching): Palveluohjaaja antaa intensiivistä tukea ja motivoi asiakastaan. Ohjaaja ei voi olla päätöksiä tekevä viranomainen. Prosessi riippuu paljon asiakkaan toimintatavasta ja tarpeesta; onko hän enemmän aktiivinen toimija vai tukeutuva ja vetäytyvä.
- intensiivinen yksilökohtainen kuntoutusohjaus,toimintakyvyn erityinen tukeminen ja palauttaminen, työhönvalmennus
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 Beatrix Redemann, ttl
Moniammatillisen tiimin jäsenten toiminta-alueet yksilöllisessä case managementissa –ehdotus työjaosta (Redemann et al. 2011)
• Työterveyslääkäri:sisäistää ja osata hyvin toiminta- ja työkyvyn arviointi (suhteessa nyky- tai vaihtoehtoiseen työtehtävään/yritykseen), hoito ja kuntoutusmahdollisuudet sekä yksilökohtaisen tapausten ja prosessien tavoitteellinen johtaminen hyödyntäen tiimin muiden ammattilaisten osaamista ja näkemystä
• Työterveyshoitaja: yksilöllinen henkilökohtainen tuki ja yhteydenpito verkostossa, viestintähallinta & koordinoiva rooli työterveyslääkärin tukena kuntoutus-/avo-kuntoutus- ja työterveysyhteistyössä.
• Työfysioterapeutti: asiakaskohtainen työergonomia sekä kannanotto fyysisen toimintakykyyn, kuntoutusehdotukset, toimintakyvyn tuki. Oman alan, myös työterveyshuollon ulkoisten tukipalveluiden, koordinointi ja laatuvalvonta.
• Työterveyspsykologi:psyykkisen toimintakyvyn arviointi, voimavarojen tukeminen ja tuloksellinen työyhteisöyhteistyö. Oman alan, myös työterveyshuollon ulkoisten tukipalveluiden koordinointi ja laatuvalvonta.
• Vastaanottohoitaja: asiakasviestintä ja ohjaus sovittujen prosessien mukaisesti (koordinaatio/viestintä/seuranta), laatuvarmennustehtävät
• Työterveyspalvelutuotantoyksikön johto: Infrastruktuuriset edellytykset case managementiintiimiprosessin mahdollistaminen mm. järkevä yrityslista/tiimi, aika moniammattilliseen prosessointiin, hoitopolut ja sisäiset ohjaussopimukset, työnohjaus ja koulutusTyöterveyshuoltopainotteinen vastaanottotoiminnan ja seurannan varmistaminen, mm. selkeällä vastuutiimi toiminnalla
Ulkopuolisen hoitostruktuurien selkeyttäminen ja optimointiAsiakasyritysten kanssa jatkuva työterveyspainotteisten moniammattillisen toiminnan optimoimista ja työyhteisötyön perusteiden luomista
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 Beatrix Redemann, ttl
Uudet Yhteistyökumppanit erityisesti ammattilisessa kuntoutuksessa• Työterveyden / kuntoutuksen / uravalmennuksen osaajat
yhteen• Yhteistyön jalkauttaminen uudelle tasolle• Henkilö kehittämään, koordinoimaan ja ”lobbaamaan”• Kuntoutujalla oma ”valmentaja”:• Työntekijän tilanne täydentävä kartoitus & motivoiva ohjaus
asianmukaiselle yhteistyötaholle, • Prosessit työterveyshuollon ulkopuolella seurataan
systemaattisesti (esim. amm. kuntoutus- tai uudelleensijoitusprosessi),
• Papereita valmistellaan soittoja/viestiä välitetään, tietoa jaetaan
• Onko jatkosuunnitelmat asianmukaisesti laadittu? • Onko kysytty palaute saatu ja onko siitä tehty johtopäätös
ja jatkosuunnitelma?
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 Beatrix Redemann, ttl
Lopuksi - Mitä vaikuttaa työterveyshuollossa?
Palveluohjauksen tarve kohdistuu työ- ja toimintakyvyn palauttamiseen, työntekijän kannustamiseen työssä jatkamiseen ja työhön paluun tukeva yhteistyöhön työpaikan kanssa. Tämä vaatii eritasoista ”managerointia”.
• Kansainvälisen kirjallisuuden valossa näyttää olennaiselta:• työterveyshuollon monitasoinen interventioarsenaali on tuotavampi kuin
yleislääkärityyppinen toiminta.
• Vahva näyte vaikuttavuudesta on työkuvan muokkauksessa sekä yhteistyöstä työterveyshuollon ja yrityksen välillä.
• Case management on tapahtuva, kuka ammattihenkilö sen tekee, on toissijainen.
• Kokemukset suomalaisesta palveluohjauskulttuurista näyttävät, että siinä missä hoidetaan asiakkaan pääongelmakenttää, on hyvä koordinoida palvelut ongelman ratkaisemiseksi.
• Näin ollen työterveyskentällä päävastuu on edelleen yrityksellä ja työterveyshuollolla asiantuntijatahona,
• mutta tarvitaan myös muiden yhteistyötahojen osallistumista, että lopputulos voi olla tarkoituksen mukaista.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mitä Case Management (työkykyohjaus) on?
• Yrityskohtaisessa case managementissa kysymyksessä on • jatkuva aktiivinen prosessi• toiminnan kohteena on sekä yritys, työyhteisö ja työntekijä • prosessi jatkuu koko työterveyshuollon asiakkuuden kestävänä
• Pyrkimyksenä on vaikuttaa aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti oikea-aikaisesti työkykyä edistävästi • toiminta on tavoitteellista ja siinä toimitaan asiakkaiden
kumppanina määrätietoisesti • optimoidaan omien resurssien käyttöä• hyödynnetään yhteistyöverkoston resursseja ja sovitaan
toimintatavoista sidosryhmien kanssa
• Työterveyshuolto toimii suhteessa asiakkaisiinsa palvelutuottajan roolissa ja asiakkaan määrittämillä resursseilla.
• Käytännössä tämä tarkoittaa nykyresursseilla toiminnan uudelleen fokusoimista.
5.11.2012 10Beatrix Redemann, ttl
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 Beatrix Redemann, ttl
Kiitos!
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 Beatrix Redemann, ttl
Koetun tarpeen taustatekijöitä• 1 - Demografinen kehityksen• lähivuosina uhkaa työvoimapula ja samalla työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on
liian korkea ja eläköitymisikä liian alhainen
• 2 - Työterveyshuollon toimintatapa katsottiin fokusoituvan • viime vuosina liiallisesti sairaudenhoitoon• eikä tarpeeksi ennaltaehkäisyyn ja varhaiskuntoutukseen. • Toiminta on ollut vaihteleva ja epäsystemaattista.
• 3 - Yhteiskunnalliset rakennemuutokset ovat vauhdilla tuomassa epävarmuutta työelämässä (määräaikainen- / pätkä- / mobiilityö) sekä sosiaali-ja perheverkostoihin.
• Tämä kaikki luo myös paineita työterveyshuoltoon, jolla on vahva rooli työväestön terveys- ja hyvinvointi tukipalveluiden tuotannossa.
• Usko työterveyshuollon mahdollisuuksiin on ilmeisesti vahva
• Työurien pidentämisen koskevassa keskustelussa työuratyöryhmät ovat asettaneet tavoitteeksi sen,
• että työkyvyn hallinnassa käytetään jo olemassa olevia rakenteita ja osaamista aikaisempaa vaikuttavammin ja fokusoidummin.
• Työhön haastettiin mukaan työpaikat, heidän työterveyshuollot, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja kuntoutustahot rahoittajineen.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 Beatrix Redemann, ttl
Uudet säännöt luovat eväät työterveyshuollon koordinaatiotehtävään:• Yhteiset toimintamallit oltava sovittu yrityksen kanssa:• Nykyisen 60 % korvaustuen ehdoksi asetetaan, • että työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatetaan toimintamallia, joka
varmistaa tehokkaat toimenpiteet terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi työterveyshuollon keinoin • astunnut voimaan 1.1.2011
• Työnantajan vahvistaman työterveyshuollon toimintasuunnitelman tulee sisältää työkykyseurannan toteuttamis- ja raportointitavat: seurannan hoitamiseksi työterveyshuollolla tulee olla valmius antaa vuosittain valtioneuvoston asetuksen 1484/2001 15 §:n kohtaan kolme perustuva henkilöstön työkyky-, terveydentila- ja sairauspoissaoloselvitys
• Työterveyshuollolle koordinaatiovastuu työpaikan ulkopuolisten tahojen suhteen
• (”30,60,90 päivän sääntö” astunut voimaan 1.6.2012)• tiedot sairauspoissaoloista työantajalta ja tarvittavat tiedot muista
terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tahoilta työterveyshuoltoon
• työterveyshuollolle määritellään ohjausvastuu siitä riippumatta, missä hoito tai kuntoutus toteutuu
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 Beatrix Redemann, ttl5.11.2012
Yksilön TYÖKYKY -moniulotteisuus, josta terveys tärkeä, mutta ei aina ratkaiseva osuus
TyöhyvinvointiTyöhyvinvointijohtaminen yrityksessä
Työkykyjohtaminen yrityksessä
Työterveyshuolto
Työterveyshuollon vaikuttamisen mahdollisuuksia ja hyötyä yrityksen omassa työhyvinvointi ja työkykyjohtamisessa
Hoito/kuntoutus, tiedon anto, coaching, koordinaatio
Analyysit, tiedon anto ja tulkinta-apu
Oma taidon mukaista toiminta, tulkinta-apu, yhteiskehittämistä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 Beatrix Redemann, ttl
Yksilöllinen case management työterveyshuollossa toiminta-alueet ja osaamisvaateet(muk. Juvonen-Posti, Liira ja Järvisalo, 2011)
1. Työntekijän käytännön ohjaus ja organisointi• työkyvyn tuen tarpeen havaitseminen, toiminta- työkyvynarviointi• tavoitteiden määrittelyä, työkyvyn tuen ja kuntoutuksen suunnittelu työntekijän
kanssa• ohjaus, konsultointi (sekä oma tiimi että asiantuntijaverkosto), seuranta• yhteistyö asianomaisten esimiesten kanssa
2. Työpaikka/yritysyhteistyö – ennakointi, sopiminen & seuranta• tavoitteellinen toimintasuunnitelma, joka perustaa
työpaikkaselvitykseen:• työkyvyn tuen sovittu toimintatapa: roolit, vastuut ja yhteistyö: varhainen ja
työhön paluun tuki – toiminta• tavoitteen määrittely ja tarkentaminen, työkyvyn tuen ja kuntoutuksen
suunnittelu työpaikkaverkostossa• työpaikan määrittelemät kumppanit: HR, työsuojelu, luottamushenkilöt, muut
esim. koulutusorganisaatiot
3. Työhön kuntoutuksen toimijaverkosto työorganisaatiokohtaisesti, paikallisesti ja alueellisesti
• työpaikan määrittelemä verkosto tunteminen, sujuvuuden edistäminen (mm. Kela, vakuutustoimija muut yhteistyökumppanit)
• työterveyshuollon palvelutuottajan aktiivinen paikallinen ja alueellinen verkoston tunteminen, sujuvuuden edistäminen, laadullisen arviointi suhteessa omaan tarpeeseen (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, TE-toimisto, sosiaalitoimi (mm. päihdekuntoutus), ammatillisen kuntoutuksen palvelutuottajat)