Lindström stakeholder magazine

Diacorin Sanna Forssell on tyytyväinen punaiseen pukuunsa

Autokorjaamossa asianmukainen työasu on välttämätön varuste

Lindström Award tutustuttaa opiskelijat työvaatesuunnitteluun

134 8

2 2 0 1 4

L y h y e s t iLindström on tekstiilipalveluita yritysasiakkaille tuottava perheyritys.

Lindström toimii 23 maassa Euroopassa ja Aasiassa. Työntekijöitä on noin 2 900 ja toimipisteitä yli 80.

Lindström tarjoaa työvaatepalvelua kaikissa toimintamaissaan, mattopalvelua 14 Euroopan maassa, henkilönsuojainpalvelua Suomessa ja Unkarissa, teollisuuspyyhepalvelua Suomessa ja Virossa sekä Suomessa lisäksi ravintolatekstiili- ja hygieniapalveluita.

Lindströmin työvaatteilla on yli 1 000 000 käyttäjää.

Veholaisen tunnistaa siististä ja brändin mukaisesta työasusta.

Työvaatteen kotipesu voi

heikentää suojaominaisuuksia

LindströmAward

on vauhdissa

Tekstiilijätteen kierrätyksessä on kansainvälistä potentiaalia.

4

10

8

16

Lindström stakeholder magazine 2 2 0 1 4

loitimme toimintamme Kazakstanissa, joka on nyt 23. Lindström-maa. Lisäksi olemme avanneet kaksi uutta palvelukeskusta sekä Venäjälle että Intiaan ja yhden Serbiaan. Olemme hyvin kiinni visiotavoittees-

samme, jonka mukaan toimimme 25 maassa vuoden 2016 loppuun mennessä.

Yleisesti tekstiilipalveluteollisuuden näkymät ovat valoisat. Deloitten Euroopan tekstiilipalvelujärjestö ETSAlle teettämän markkinatutkimuksen mukaan tekstiilipalvelualan potentiaali Euroopassa on 46 miljardia euroa eli nelinkertainen nykyiseen verrattuna. Tällä hetkellä alan vuotuinen liikevaihto Euroopassa on 11 miljardia euroa (2012).

Kasvun lisäksi Lindströmillä panostetaan vastuullisuuteen, joka ohjaa kaikkea toimintaamme. Esimerkiksi etsimme jatkuvasti uusia keinoja kierrättää poistotekstiilejä. Tavoitteemme on käyttää hyödyksi 90 prosenttia poistotekstiileistä vuoteen 2016 mennessä.

Palvelukulttuurimme kehittämiseksi vuonna 2013 käynnistetty Toisen työ tutuksi -työnvaihto-ohjelma viedään ensi vuonna myös Lindströmin tytäryhtiöihin. Nimensä mukaisesti ohjelmassa tutustutaan toisen työhön. Tässä lehdessä kerromme sekä materiaalitehokkuudesta että työnvaihto-ohjelmasta.

Lindströmillä yhteistyö pyritään palvelukulttuurin mukaisesti syventämään kumppanuudeksi.

Huolehdimme asiakkaistamme ensiluokkaisesti esimerkiksi mitoittamalla palvelumme oikein muuttuvissakin tilanteissa. Tästä kertovat korkea asiakastyytyväisyys ja pitkäkestoiset asiakassuhteemme. Tässä lehdessä kerromme muun muassa Lindströmin ja Vehon hyvin toimivasta kumppanuudesta.

Hyviä lukuhetkiä!

Valoa näkyvissäVuosi 2014 oli vilkas Lindströmille. Olemme laajentuneet maantieteellisesti niin Euroopassa kuin Aasiassa ja kehittäneet palveluitamme ja henkilöstömme osaamista.

P ä ä k i r j o i t u s2 2 0 1 4

A

Juha Laurio toimitusjohtaja, Lindström Group

Clear on Lindströmin sidos-ryhmälehti. Clear julkaistaan suomeksi, venäjäksi ja englanniksi.

Julkaisija: Lindström Oy Hermannin rantatie 8FI-00580 Helsinki www.lindstrom.fiPäätoimittaja: Tarja Hämäläinen Toimitusneuvosto: Tarja Hämäläinen, Leena Kähkönen, Mari Saarinen Taitto: Zeeland Paino: SP-Paino Oy Painosmäärä: 3 000ISSN 2342-3218 (painettu)ISSN 2342-3226 (verkko) Clear ilmestyy 2 kertaa vuodessa.

4

os oikein tiivistää tämän yhteistyön merkityksen, ei meillä yksikään työn-tekijä tule töihin ilman Lindströmiä”, sanoo Vehon toimitusjohtaja Kenneth Strömsholm. ”Huollossa ja korjaa-

molla kaverit tekevät töitä tehokkaasti koko päivän. Työvaatteiden ja suojainten

on oltava päällä, tai työnteko ei ole turvallista. Jos niitä ei ole, töitä ei tehdä eikä yritys tuota”, Strömsholm linjaa.

Suomessa, Ruotsissa ja Baltian alueella toimiva Veho maa-hantuo, myy, huoltaa ja vuokraa henkilöautoja ja hyötyajo-neuvoja. Yhtenäinen, siisti ja toimiva työasu on tärkeä osa sitä, mitä huollon tai myynnin asiakas kokee asioidessaan Vehon liikkeissä. Ammatti-maisuus ja yrityksen imago välittyvät asiakkaalle siinä, että työasut ja tilat ovat siistit ja Vehon brändin mukaiset.

KesKiössä

AsiAKAsKoKemus

Veholle on tärkeää, ettei yksikään auto tai huolto jää myymättä kehnon palvelu-kokemuksen vuoksi. Asiak-kaalle pyritään tarjoamaan vähän enemmän kuin hän odottaa saavansa. Hyvä, avoin dialogi talon sisällä varmistaa yhteistyön suju-vuuden ja asiakaslupausten lunastamisen. Tavoitteena

v e h o g r o u P

J

Autohuollossa työvaate luo turvaa ja yhtenäisen ilmeen.

Siistit, toimivat ja brändin mukaiset työasut ja tilat kertovat asiakkaalle, että veholaiset ovat autoalan ammattilaisia.

Välttämätön varuste

on, että kaikki toimivat samassa tahdissa, samaan suuntaan ja samalla voimakkuudella. Avoimuuden ja yhteistyön periaat-teet toimivat paitsi talon sisällä myös kumppaneiden kanssa.

Yksi Lindströmin ja Vehon yhteistyön keskeisistä teemoista on työturvallisuus. Yritykset jakavat osaamista ja kokemusta kahdelta puolelta – Lindström työvaatteiden ja henkilön-suojaamisen mahdollisuuksista ja Veho oman toimialansa tarpeista. Tiedon jakaminen hyödyttää molempia.

”Hankinta on vahvaa dialogia kumppanien kesken. Täytyy myös itse osata kertoa, mitä tekee ja tarvitsee”, linjaa Vehon talousjohtaja Anssi Räsänen. Veho valitsee kumppaneiksi ammattimaisia toimijoita, jotka tukevat Vehon ydinproses-seja. ”Tuloksentekokyky paranee prosessia parantamalla.

teksti Tarja Hämäläinen | kuvat Heikki Räisänen

5

Vaikka työ on likaavaa, meille on tärkeää vaihtaa puhtaat työvaatteet joka päivä.

Lindströmin työvaatepalvelun ansiosta veholaisilla on joka päivä yllään puhtaat vaatteet ja tarvittavat suojaimet.

– Ari Aaltonen, Veho Raisio

Kumppani on hionut oman ydinprosessinsa ja tekee sen varmasti fik-summin kuin me. Kun me hankimme tuon prosessin osan palveluna, meille vapautuu työaikaa oman liiketoiminnan tekemiseen”, huomaut-taa Räsänen.

TyövAATe on välTTämäTön

Autokorjaamossa ei tehdä työtä ilman asianmukaisia työvaatteita.”Arki helpottuu, kun minun ei tarvitse puuttua mekaanikkojen

pukeutumiseen mitenkään ja heillä on puhtaat vaatteet ja tarvittavat suojaimet joka päivä”, sanoo huoltopäällikkö Ari Aaltonen Raision Veholta. ”Yhteistyön aluksi käytiin läpi, miten kukin työvaatteiden kanssa toimii. Nyt kun kaikki tekevät kuten on sovittu, sujuvat työvaa-teasiat meidän näkökulmasta kuin itsestään.”

”Vaikka työ on likaavaa, meille on tärkeää vaihtaa puhtaat työvaat-teet joka päivä. Haluamme olla asiakkaan silmissä siistin näköisiä. Toisaalta on kivaa, että meillä on yhtenäiset työvaatteet ja että olemme veholaisen näköisiä kaikki. Yhdenmukainen pukeutuminen luo laatu-mielikuvaa”, kertoo Aaltonen.

Suomen suurimpia autoalan toimijoita.

Suomalainen perheyhtiö.

Toimii Suomessa, Ruotsissa ja Baltian alueella.

Ydinliiketoimintaa on henkilö­autojen ja hyötyajoneuvojen maahantuonti, myynti, huolto ja vuokraus.

www.veho.fi

Veho Group oy Ab

6

k e h i t y s

uomioliivit päällä liikkuva ihminen on tavallinen näky teiden varsilla, patikkapoluilla ja laskette-lurinteissä. Pohjolassa pimeänäkyvyyttä on aina

korostettu, mutta nyt huomiovaatteen hyödyt on huomattu myös muualla.

Näkyvyyden lisäksi ulkovaatteilta – niin vapaa-ajalla kuin työssä – odotetaan myös lämmöneristävyyttä, hengittävyyttä ja nopeasti kuivuvia materiaaleja. Lisäksi niiden on oltava hyvät päällä. Kuulostaako tutulta? Huomiovaatteilta ja teknisiltä urheiluvaatteilta odotetaan hyvin samanlaisia asioita.

Huomiovaatteiden kasvanut kysyntä ja tiukentuneet vaa-timukset ovat vieneet niiden laatua ja ominaisuuksia harp-

pauksin eteenpäin. Samat odotukset, tiukemmin määriteltyinä vain,

kohdistuvat myös työvaatteisiin. Hyvä näkyvyys on suorastaan elintärkeää monissa työtehtävissä,

teksti Tarja Hämäläinen | kuva Lindström

”Näkyvien varoitus- vaatteiden kysyntä on kasvanut,

joten standardin uudistus tuli loistavaan aikaan.”

huomiovaatteet kehittyvät vauhdiLLa

Työvaatteista tutut heijastimet ja huomiovärit ovat tulleet myös

ulkoilu- ja harrastusasuihin.

H

– Anna-Kaisa Huttunen, Lindström

mutta raskaan työpäivän aikana tekijä osaa arvostaa myös vaat-teen ergonomiaa ja hyviä materiaaleja.

Työssä ei sAA sATTuA

Työssä käytettävää suojavaatetusta säädellään EU-maissa lain-säädännöllä, ja tuotevastuuta säätelee ISO-standardi. Suojavaate sisältää paljon osaamista ja yksityiskohtia, joiden täyttymisestä työnantaja vastaa sekä hankintahetkellä että käytön aikana.

Standardin mukainen huomiovaatetus luokitellaan kolmeen luokkaan. Vaativimman kolmosluokan vaatteita käytetään esi-merkiksi tietyömailla vilkasliikenteisten teiden varsilla. Helposti erottuva vaate tuo turvaa liikenteen keskellä. Kakkosluokan vaatteita käytetään paljon rakennustyössä ja ykkösluokan vaat-teita esimerkiksi parkkipaikoilla työskenneltäessä. Vastaavaa luokitusta ei ainakaan vielä edellytetä kuluttajille myytävissä huomiovaatteissa.

KäyTTäJä muKAnA TuoTeKeHiTyKsessä

Lindström valmistautuu parhaillaan päivittyneen EU-standardin mukanaan tuomiin muutoksiin. Uuden näkyvän varoitusvaate-malliston tuotekehitys on käynnissä. Kesämallisto on asiakkailla kesällä 2015, ja talvimallisto valmistuu saman syksyn kysyntään.

”Kuten aina tuotekehityksessä, lähdimme liikkeelle paitsi standardin vaatimuksista myös asiakkaidemme odotuksista”, vaatemallistojen tuotekehityksestä vastaava Anna-Kaisa Huttu-nen kertoo. ”Kun näkyvän varoitusvaatteen standardia lähdet-tiin uudistamaan, kokosimme tätä vaatetta käyttävistä asiak-kaistamme pilottiryhmän ja lähdimme miettimään vaatteiden yksityiskohtia yhdessä.”

Lindströmillä vaatetta testataan paitsi standardin mukaisesti sen suojaominaisuuksien osalta myös asiakaskäytössä. ”Kehi-tämme yhdessä vaatteen, joka soveltuu käyttötarkoitukseensa ja jota on miellyttävä käyttää”, Huttunen sanoo.

7

Työvaatesuunnittelusta uusi ura

yvin suunniteltu työvaate on mukava käyttää, mah-dollistaa työn vaatimat liikeradat, istuu monenlai-

selle vartalotyypille ja kestää käyttöä ja toistuvia pesuja.

”Vaatetta tehdään aina käyttäjälle”, painottaa alusasujen ja työvaatteiden suunnittelun parissa uraa tehnyt Katja Vaahtera. ”Vaatesuunnittelija selvittää käyttäjän odotukset ja tarpeet – työ-vaatesuunnittelija esimerkiksi tutustuu käyttäjän työympäristöön, kartoittaa lii-keradat, työskentelyasennot ja ympäris-tön haasteet. Työvaatteen tulee toimia tarkoitukseensa ja miellyttää silmää.”

Tietyille toimialoille tai työtehtä-viin suunnitellaan nopeasti käyttöön otettavia valmiita mallistoja, kuten elintarvikealan hygieniavaatimukset täyttäviä vaatteita tai hitsarin suojavaat-teita. Asiak kaan niin halutessa mallisto suunnitellaan yrityksen visuaaliseen ilmeeseen sopivaksi, jolloin työvaate

luo me-henkeä ja työntekijät ja ehkä eri ammattiryhmätkin on helppo tunnistaa.

TyövAATTeen suunniTTelu on

prosessi

Vaatteen tuotanto on prosessi, johon osallistuu eri alojen ammattilaisia. Vaatesuunnittelija tuottaa idean ja tekee kuvan vaatteesta. Tuotekehitysassis-tentti laatii työohjeistuksen, mallimes-tari ja kaavoittaja kaavan ja ompelija ompelee mallikappaleen. Tuotekehi-tysvaiheen jälkeen kaikki informaatio lähetetään tehtaalle, jossa vaatteet val-mistetaan sarjatuotantona. Eri osastot ja yritykset työskentelevät yhteistyössä, jotta lopputuloksesta tulisi käyttäjälle oikeanlainen, käyttötarkoitukseensa sopiva vaate.

Vaatesuunnittelussa haastekerroin kasvaa, sillä designin täytyy näyttää hyvältä ja toimia erikokoisilla käyttäjillä ja eri vartalotyypeillä. ”Vaatesuunnit-telija tukeutuu työtä tehdessään aina

uusimpaan tietoon, kuten mitoitukseen eri markkinoilla. Eurooppalainen var-talo kun on mittasuhteiltaan erilai-nen kuin aasialainen, intialainen taas erilainen kuin kiinalainen”, muistuttaa Vaahtera.

TyövAATesuunniTTelu TuTuKsi

KilpAilun AvullA

Lindström on panostanut tulevaisuu-den työvaatteiden suunnittelijoihin jo vuosituhannen alusta järjestämällä joka toinen vuosi kilpailun vaatesuun-nittelun opiskelijoille Euroopassa ja Aasiassa.

Kilpailussa opiskelijat suunnittele-vat vaatemalliston oikealle yritykselle. Opiskelija tekee malliston luonnokset ja tekniset määritykset, ja ulkopuoli-nen kaavoittaja ja ompelija valmistavat vaatteet.

Kilpailun tavoitteena on myös tarjota vaatesuunnittelun opiskelijoille mah-dollisuuksia työharjoitteluun.

vaatimukset työvaatteiden ominaisuuksille kasvavat jatkuvasti.

Näin kilpailu etenee

H

teksti Tarja Hämäläinen

syyskuu

Ilmoittautumisaika päättyi 20.9.

Verkkoluentoja

Finalistit valittiin 7.11.

Luonnosten palautusaika

päättyi 20.10.

Virtuaalisovitukset ja tuotanto yhdessä

opiskelijoiden kanssa

2014 2015

lokakuu marraskuu–tammikuu

8

Työvaatesuunnittelusta uusi ura

• Työvaatesuunnittelukilpailu vaatesuunnittelun opiskelijoille

• Vaatemallisto suunnitellaan Kaubamajalle, perinteikkäälle virolaiselle tavaratalolle

• Kilpailuun osallistui 250 opiskelijaa

• Viisifinalistityötäonvalittumarraskuunalussa

• Finalistitöitä kaavoitetaan ja ommellaan loppuvuosi

• Vaatteet esitellään Tallinnassa järjestettävässä päätöstilaisuudessa, jossa tuomaristo julkistaa kilpailun voittajan

• Lindström tarjoaa opiskelijoille työharjoittelumahdollisuuden kilpailun päätteeksi

KilpAilun TuomAriT • Päätuomari Heikki Haldre,

Fits.me­sovitushuoneen kehitysjohtaja

• reet Aus, virolainen vaatesuunnittelija

• piret suitsu, Kaubamajan henkilöstö­ ja asiakaspalvelujohtaja

• Juha laurio, Lindströmin toimitusjohtaja

• Anna-Kaisa Huttunen, Lindströmin työvaatteiden tuotekehityksestä vastaava johtaja

”Vaatesuunnittelussa on monia vaiheita, joita opiskelijat voivat tehdä opintojen ohella ja tutustua alaan ja työpaikkoihin tätä kautta”, kilpailun tuo-mari Anna-Kaisa Huttunen Lindströmiltä huo-mauttaa. Hän on itsekin aloittanut vaatesuunnitte-lijan uransa suunnittelukilpailujen kautta ja tuntee hyvin alan opiskelijoiden haasteet.

KilpAilu vAlmenTAA Työelämään

Myös parhaillaan käynnissä olevan kilpailun pää-tuomari Heikki Haldre pitää tämäntyyppisiä kilpai-luja erittäin hyödyllisinä opiskelijoille.

”Kilpailussa opiskelija näkee, miten hyvin toinen ammattilainen – kaavoittaja tai ompelija – saa kiinni hänen suunnitelmastaan ja pystyy toteuttamaan vaatteen sellaisena, kuin opiskelija sen on tarkoitta-nut. Nykypäivän teollinen vaatetuotanto on tehokas koneisto, jossa ei ole varaa peruutuksille ja tulkin-noille, ja tähän maailmaan suurin osa opiskelijoista tulee valmistuttuaan. Tällaisen kilpailun tarjoama kokemus opiskeluaikana on erittäin hyödyllinen.”

Haldre on yksi virtuaalisen Fits.me-sovitushuo-neen perustajista ja toimii nykyään yhtiön kehitys-johtajana.

Lindström AwArd VuonnA 2014

Kilpailussa opiskelija näkee, miten hyvin toinen ammattilainen – kaavoittaja tai ompelija – saa kiinni hänen suunnitelmastaan.

– Heikki Haldre, päätuomari

Virtuaalisovitukset ja tuotanto yhdessä

opiskelijoiden kanssa

Työpaja ja iltatapahtuma

Tallinnassa, Virossa2015

marraskuu–tammikuu 12. helmikuuta

9

Tekstiilipalveluyritykset

Kotipesu on riski suojavaatteelletyönantajalle teollinen tekstiilihuolto tarjoaa mielenrauhaa.

ksi tärkeimmistä työvaat-teelle asetetuista vaati-muksista on työntekijän suojaaminen. Työvaatteen

ansiosta työntekijä näkyy paremmin ja on paremmin

suojassa työn aiheuttamilta vaaroilta, kuten kuumuudelta ja kipinöiltä. Työnantajan velvollisuus, usein laissa

säädelty, on turvata työntekijän terveys ja turvallisuus työpaikalla ja työtä suoritettaessa. Työnantajan on tarjottavat työssä tarvittavat henki-lönsuojaimet ja varmistettava, että ne ovat käyttökunnossa.

Jos työvaate annetaan työntekijälle kotiin pestäväksi, voi henkilönsuo-jaimeksi määritellyn vaatteen kunto

• Noudattavat kansainvälisiä tekstiilihuollon standardeja

• Käyttävät parasta saatavilla olevaa teknologiaa ja uusimpia menetelmiä

• Pitävät yllä osaamista, jonka avulla pystyvät varmistamaan tekstiilien suojaominaisuuksien säilyvyyden ja lainmukaisuuden

• Käyttävät teknologiaa, jonka avulla seurataan yksittäisen vaatteen kiertoa huollossa ja pesukertoja

Consumer behaviour while washing workwear at home ­tutkimus on Euroopan Tekstiilipalvelujärjestö ETSAn tilaama. Täydet tutkimustulokset löydät osoitteesta www.textile-services.eu

teksti Tarja Hämäläinen | kuvat Lindstöm

vaarantua. Kotipesun jäljiltä työnantaja ei voi olla varma, että työntekijällä on päällään häntä työn riskeiltä suojaava vaate siinä kunnossa kuin sen lainsää-dännön ja kansainvälisten standardien mukaan tulisi olla.

Näin on todennut Euroopan teks-tiilipalvelujärjestö ETSA tutkittuaan kuluttajien työvaatteiden pesutottu-

y

10

muksia. Tutkimus toteutettiin neljässä Euroopan maassa, ja siinä pyykinpesun käytäntöjä avasi 1600 henkilöä. Tutki-mus osoittaa, että työntekijöiden koti-pesukäytännöt voivat heikentää työ-vaatteiden suojaominaisuuksia, kuten vaatteen antistaattisia ominaisuuksia, näkyvyyttä tai suojaa kuumuutta, kipi-nöitä ja kemikaaleja vastaan.

ominaisuuksiin. Neljä kymmenestä vastaajasta korjaa itse vaatteensa, ja noin puolen vaatteet korvataan uusilla, kun ne ovat näkyvästi vaurioi-tuneet.

Teollinen pesu Tuo

TurvAA

Suojavaatteiden huolto vaatii tekstiilien ja niiden suojaomi-

naisuuksien tuntemista. Teolli-sessa tekstiilihuollossa valvotaan,

että pesulämpötila on oikea, ja vaat-teessa oleva lika ja tarhat poistetaan

turvallisesti oikeanlaisilla kemikaaleilla. Vaate myös tarkastetaan jokaisen pesu-kerran jälkeen. Vaate korjataan niin, että suojaominaisuudet säilyvät. Kun vaate on tahriintunut tai rikkoutunut käyttö-kelvottomaksi, se poistetaan käytöstä. Myös yksittäisen vaatteen pesukertoja valvotaan, jolloin käytöstä osataan poistaa materiaalit, joiden ominaisuudet heiken-tyvät pesukertojen myötä.

Teollinen tekstiilihuolto huoltaa työ-vaatteet luotettavammin kuin työntekijä. Ammattimaisten prosessien ansiosta suo-javaate suojaa työntekijää jokaisella käyt-tökerralla. Työnantajalle teollinen tekstii-lihuolto tarjoaa mielenrauhaa. Työnantaja ei tietoisesti riskeeraa työntekijöidensä terveyttä ja turvallisuutta huolimattoman tekstiilihuollon seurauksena.

Kotipesun jäljiltä työnantaja ei voi olla varma, että työntekijällä on päällään häntä työn riskeiltä

suojaava vaate.

HuolTo

vAATii pesuTeK-

nologiAn osAAmisTA

Työvaatetta ei tulisi pestä kotona, koska vaatteen suojaominaisuuksien säilyvyyttä osataan kotioloissa harvoin varmistaa. Tutkimuksen mukaan 93 prosenttia vastaajista koki vaatteen olevan puhdas, kun se on pesty. Sil-mämääräisesti puhtaassa vaatteessa voi kuitenkin olla ainejäämiä, jotka heikentävät suojaominaisuuksia. Esi-merkiksi mineraaliöljytahran jäämät voivat vaikuttaa vaatteen tulensuoja-ominaisuuksiin.

Vastaajista 68 prosenttia käytti huuhteluainetta ja 58 prosenttia tar-hanpoistoainetta säännöllisesti. Nämä kemikaalit, jotka on suunniteltu koti-vaatteiden huoltoon, voivat vaikuttaa vaatteen paloturvallisuuteen tai antis-taattisiin ominaisuuksiin. Ammatti-maisessa tekstiilihuollossa valitaan pesukemikaalit ja -prosessit pestävien tekstiilien mukaan vahingoittamatta niiden ulkonäköä tai suojausominai-suuksia.

Alle puolet vastaajista kertoo työn-antajan tarkastavan työvaatteiden kun-non edes ajoittain. Tarkastusten sano-taan kohdistuvan vaatteen näkyviin

11

teks

ti H

elka

Her

levi

| ku

va H

eikk

i Räi

säne

n

Lindströmin tahtotila on, että kaikkien asiakkaidemme työvaatepalvelu on optimaalinen. Tämä tarkoittaa, että palvelu on käytössä tehokkaasti ja palvelukokonaisuus vastaa aina

asiakkaan tarvetta. Jos asiakas ei käytä tehokkaasti hankkimaansa palvelua, tilanne korjataan ja palvelu mitoitetaan asiakkaan tarpeita vastaavaksi.

Vertaamalla nykytilaa ja todellista tar­vetta. Yhteisen tilannearvion jälkeen annamme suosituksen toimenpiteistä, joiden avulla saavutetaan asiakkaalle paras mahdollinen ratkaisu. Yleensä optimointi tapahtuu muuttamalla työ­vaatteiden määrää, vaihtamalla tai uusi­

malla työvaatemalleja ja tarkistamalla palauttamatta jääneet tarpeettomat työ­vaatteet. Olipa kyse kiintiöiden suuren­tamisesta tai pienentämisestä, pääasia on, että palvelu saadaan vastaamaan asiakkaan tarvetta ja se on tehokkaasti käytössä.

On luonnollista, että organisaatiot muuttuvat: henki­löstön määrä kasvaa tai pienenee, toimenkuvat elävät, yrityksen toiminta kehittyy.

Joskus työvaatepalvelu jää muutosten jalkoihin ja palvelukonsepti jää organisaation aiemman tarpeen mukaiseksi. Tällöin palvelukonseptia täytyy muokata yhteistyössä asiakkaan kanssa vastaamaan paremmin nykytilannetta ja tulevaisuutta.

Mitä on työvaatepalvelun optimointi?

Miten optimointi tapahtuu?

Miksi palvelu ei ole aina optimaalinen?

Työvaatepalvelu joustaa ja mukautuu asiakkaan tarpeisiin

Essi Wallin kertoo, miten ja miksi Lindströmin työvaatepalvelua optimoidaan.

2

1

3

On hyvä käydä läpi omat organisaatio­muutokset ja niiden vaikutus työvaate­palveluun (esimerkiksi lisätilaukset, palautukset, mallivaihdokset) riittävän usein. Yksi työvaatepalvelun eduista on joustavuus: käytössä olevien vaatteiden määrä ja tuotevalikoima on aina räätälöitävissä tarpeen mukaan

ja myös helposti muutettavissa. Työvaatepalvelun sisältöä voi hallita ja seurata eLindström­palvelussa. Lisäksi me Lindströmillä autamme mielellämme niin pienissä asioissa kuin isommissa palvelukonseptin muutoksissa. Tehtävämme on helpottaa arkeasi!

KATTAA KAiKKi TyövAATTeisiin liit­tyvät tarpeet. Mallisto valitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Lindström huolehtii vaatteiden hankinnoista, järjestää henki­lökohtaiset sovitukset käyttäjille ja tekee tarvittavat mittamuutokset. Prosessilla varmistetaan, että kaikki saavat oikean kokoiset ja hyvin istuvat vaatteet. KerrAn viiKossA Lindströmin palve­luedustaja hakee käytetyt vaatteet pestä­väksi ja tuo puhtaat tilalle.

pesun yHTeydessä Lindströmin tekstiilihuoltajat tekevät tarvittavat korjaukset tai vaihtavat vaatteen uuteen, jos se ei enää täytä asiakkaan laatuvaatimuksia.

lindsTröm HuoleHTii myös vaatteiden varastoinnista sekä loppuhävityksestä jätelain ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Miten pidän työvaatepalvelun mahdollisimman optimaalisella tasolla?

Mikä työvaatepalvelu?

4

!

Essi Wallin Global Key Account Manager,

Lindström

Arvojensa mukaisesti Lindströmin kumppanuudet

perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön asiakkaan kanssa sekä palvelun

jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteena on tyytyväinen asiakas ja sen

myötä pitkäaikainen asiakassuhde. Jos Lindströmillä huomataan,

että asiakas ei käytä tehokkaasti hankkimaansa palvelua, tilanteeseen

puututaan ja palvelua mitoitetaan asiakkaan tarpeita

vastaavaksi.

12

ikä hoitohenkilökunnan työvaatteissa on tärkeää? ”Hygieenisyys on ykkösjuttu”, vastaa toimenpiteen kehittämispäällikkö Ulla Raunama Diacor terveys-palvelut Oy:stä epäröimättä.Seuraavaksi tulevat mukavuus, jousta-

vuus, hengittävyys ja toimenpiteissä myös suojaavuus.”Aikamoiset vaatimukset siis”, hän summaa. Vaatimuslistaa lukiessa voisi luulla, että lopputulos

on tylsä ja sairaalamainen. Vaan eipä ole. Diacorin sairaanhoitajat, röntgenhoitajat ja bioanalyytikot tekevät töitä reippaissa puna-valkoisissa tunika-housu yhdistelmissä. Valinnanvaraakin on. Hoitaja voi työpäivän aloittaessaan päättää, pukeeko päälleen takkimallisen yläosan vai v-aukkoisen tunikan. Yläosan mallin voi valita työtehtävien ja oman fiiliksen mukaan.

Raunama sanookin, että muodikkuus ja vaatteiden reipas ulkoasu on myös tärkeää. ”Täällä tehdään asiakaspalvelutyötä, joten ulkonäön pitää olla jo senkin puolesta siisti. Ja onhan työtä mukavampi tehdä, kun työvaatteet ovat kivannäköiset. Hoitajat eivät enää halua pukeutua telttamaisiin sairaanhoitajan mekkoi-hin.”

Hoitotyössä vaatteiden käytettävyys on tärkeää. On helppo listata, mitä se käytännössä tarkoittaa.

”Vaatteiden on oltava mukavat myös silloin, kun tehdään toimenpiteitä. Ne eivät saa olla liian kuumat, eikä niissä saa tulla kylmä. Niissä pitää voida liikkua vapaasti.”

Koska toimenpiteitä tehdessä saattaa sattua ja tapahtua, vaat-teen pitää olla sellainen, että sen pystyy vaihtamaan. ”Hoitohen-kilökunnalla on aina varavaatteet kaapissa. Se tarkoittaa, että vaatelogistiikan on toimittava.”

Vaate auttaa myös tunnistamisessa. Diacorin asiakkaat tie-tävät, että puna-valkoisessa housuasussa työskentelevät ovat hoitohenkilökuntaa. Housuasu on entiseen hoitajan mekkoon verrattuna tasa-arvoinen. Samanlaiseen asuun voivat pukeutua niin miehet kuin naiset. ”Kyllä minä uskon, että omiin väreihin brändätyt vaatteet luovat sekä yhtenäisen kuvan meistä ulospäin että yhtenäisyyttä työntekijöiden kesken”, Raunama sanoo.

Punainen väri erottaa

m

teksti Terhi Paavola | kuva Junnu Lusa

Sisar hento, valkoinen – no, ei ollenkaan. Ainakin Diacorin lääkäriasemilla hoitajat pukeutuvat puna-valkoisiin, muodikkaisiin työvaatteisiin.

Sairaanhoitaja Sanna Forssell on tyytyväinen työasuunsa.13

uomessa 2013 aloi-tettuun työnvaihto-ohjelmaan on osallistunut jo 80

lindströmiläistä. Ensi vuonna ohjelma viedään

myös Lindströmin tytäryhtiöihin. Ensimmäisinä mukaan pääsevät Intia, Kiina ja Venäjä sekä muutama muu Euroopan maa.

”Ohjelma on ollut Suomessa jymy-menestys, ja siksi viemme sen tytär-maihin pitkälti samalla konseptilla,” sanoo Lindströmin HR- ja laatukoor-dinaattori Ville Karhuviita.

Ohjelma on tarkoitettu kaikille vaki-tuisessa työsuhteessa oleville lindströ-miläisille. Jakso kestää tavallisesti 3–5 arkipäivää. Siitä sovitaan oman esi-miehen kanssa, jolloin asetetaan myös tavoitteet. Jakson aikana oppimisen tukena käytetään oppimispäiväkirjaa.

s

Toisen työ tutuksi -ohjelman tavoitteena on kehittää Lindströmin palvelukulttuuria ja yhteistyötä.

Uutta oppimassa

TyTäryHTiövAiHToA piloToiTiin

syKsyllä

Kaakkois-Suomen avainasiakasvastaava Anu Torop vietti syyskuussa viisi päivää Lindströmin Viron tytäryhtiössä Tallin-nassa. ”Halusin tutustua asiakaspalvelun arkeen meidän ensimmäisessä tytäryh-tiömaassa”, Torop kertoo.

”Huomasin, että samassa yrityksessä on lopulta melko suuria eroja maiden välillä, vaikka toimintamme on konsep-toitua. Opin kunnioittamaan muiden maiden tuomaa panosta. Esimerkiksi Tallinnassa jutellaan asiakkaiden kanssa paljon avoimemmin ja suoraviivai-semmin. Tästä mekin voisimme ottaa oppia.”

JoHToKin oTTAA osAA

Toisen työ tutuksi -ohjelmalla on ylimmän johdon vankka tuki. Myös he vaihtavat hetkeksi toisiin työtehtäviin

ainakin kerran vuodessa. Tätä on tarkoi-tus jatkaa myös tytäryhtiöissä.

”Olitpa missä asemassa tahansa, aina voit oppia uutta. Toisen työ tutuksi -ohjelman vaikutus työtyytyväisyyteen ja uusiin inspiraatioihin on kiistaton”, Kar-huviita sanoo.

teks

ti M

ari S

aarin

en

Niin saumatonta yhteistyötä, sitoutuneisuutta ja kunnioitusta työhön, työnantajaan ja työkavereihin en ole tavannut missään!

– Anu Torop, Toisen työ tutuksi -vaihdossa Tallinnassa.

Hyödyt osallistujille

Uusia näkökulmia, ideoita ja uuden oppimista – uusia tapoja tehdä töitä

Apua urakehitykseen

Ymmärrystä yrityksen prosesseista

14

u u t i s e t

Tekstiilipalvelualan tulevaisuus näyttää valoisaltaTekstiilipalveluteollisuudella on mahdollisuus nelinkertaistaa liikevaihtonsa 46 miljardiin euroon Euroopassa, kertoo Deloitten tuore markkinakokotutkimus. Euroopan tekstiilipalvelujärjestön ETSA:n teettämän tutkimuksen mukaan yritykset keskittyvät entistä enemmän ydintoimintoihinsa ja ulkoistavat muut.

Tyypillinen tekstiilipalvelun tuote on työvaate, joka vuokrataan tekstiilipalvelun tuottajalta ja lähetetään tälle pestäväksi ja huollettavaksi parhaan käytössä olevan teknologian keinoin.

”Menestyvät yritykset eivät ota riskejä tuoteturvallisuuden suhteen, joten tekstiilihuollon on toimittava ammattimaisesti ja luotettavasti. Se on asiakkaillemme erittäin tärkeää”, sanoo Lindströmin toimitusjohtaja ja ETSAn puheenjohtaja Juha Laurio.

Juha Laurio ETSA:n puheenjohtajaksiEuroopan tekstiilipalvelujärjestö ETSA on nimittänyt Lindströmin toimitusjohtajan Juha Laurion puheenjohtajakseen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2014–2017. Laurio seuraa tehtävässä saksalaisen Bardusch GmbH:n Christina Ritzeriä, joka toimi puheenjohtajana edelliskauden.

Järjestön tehtävänä on valvoa toimialan sääntelyä ja tehdä tekstiilipalvelua tunnetuksi. Tekstiilipalvelualalla on merkittävä vaikutus Euroopan talouteen. Alan vuosittainen liikevaihto on 11 miljardia euroa, ja setyöllistääEU-alueellanoin135 000ihmistä.

Lindström investoi Venäjällä Moskovaan, Pietariin ja Novosibirskiin. Laajennukset ovat osa vahvaa kasvustrategiaa.

Moskovassa Lindström osti kilpailevan Kovro Service ­mattopalvelu­yrityksen. Yritysoston lisäksi avattiin uudet palvelukeskukset Pietariin ja Novosibirskiin. Novosibirskin palvelukeskus on Lindströmille uusi pään­avaus Etelä­Siperiaan ja kasvattaa palvelun saatavuutta maantieteelli­sesti.

Venäjällä rohkeaa kasvua

Deloitte, 2014. Quantifying the Opportunity. European Market Sizing Study for ETSA.

Unkarissa juhlitaan 20-vuotista toimintaaLindström perusti tytäryhtiön Unkariin vuonna 1994. Nykyisin lähes 200 työntekijän Unkari on yksi yhtiön suurimmista toiminta­maista Suomen ulkopuolella. Lindström tar­joaa Unkarissa työvaate­, henkilönsuojain­ ja mattopalveluita.

Lindströmiläiset ovat tyytyväisiä työnantajaansa

Lindströmillä toteutettiin kesällä 2014 työnantajakuvan tutkimus. Lindströmiläiset mieltävät työnantajansa kasvavaksi kansainväliseksi brändiksi, luotettavaksi ja houkuttelevaksi työnantajaksi, jolla on mielenkiintoinen palveluvalikoima. Lindströmiä suositeltaisiin työnantajana mielellään, ja tuloksista huokuu ylpeys omaa työtä ja työnantajaa kohtaan.

Tekstiilinvuokrausalan kokonaismarkkinat(vuotuinen liikevaihto)

Nykyiset (2012)markkinat

Potentiaalisetmarkkinat

Potentiaalinen kasvu

11 milj. €

46 milj. €

15

uomessa syntyy vuosittain 70 mil-joonaa kiloa tekstiilijätettä*. Kier-

rätykseen ja hyväntekeväisyyteen päätyy 16 miljoonaa tekstiilikiloa. Vain

kuusi prosenttia 16 miljoonasta kilosta hyödynnetään uudelleen raaka-aineena. Tätä on tehostettava”, sanoo Lindströmin ympäristöpäällikkö Marjo Mäntylä.

Suomen tekstiilijätevirtoja on tutkittu Suomen ympäristökeskuksen TEXJÄTE-hankkeessa, joka päättyy huhtikuussa 2015. ”Ratkaisuksi on esitetty muun muassa erilaisia materiaali- ja kierrätys-pankkeja, jotka voisivat toimia pohjois-maisena yhteistyönä”, kertoo hankkeen ohjausryhmään kuuluva Mäntylä.

Esimerkiksi TEXJÄTEttä rahoitta-vassa Hämeen ammattikorkeakoulussa on aloitettu Poistari-paja -hanke, jossa rakennetaan valtakunnallista toiminta-mallia työpajamuotoisille poistotekstiili-pankeille.

pure WAsTe HyödynTää

TeKsTiiliJäTeTTä

Suomalaisen Pure Waste Textiles Oy:n perustajan Anders Bengsin mukaan

tekstiilijätteen kierrätyksen haasteet liittyvät muun muassa kierrätysmenetel-mien ja -koneiden kehitykseen.

”Myös kulttuurikuilu tekstiilien tuot-tajamaiden sekä länsimaiden välillä tuo haasteita”, Bengs sanoo.

Pure Waste jalostaa vaate- ja tekstii-liteollisuudesta syntyvää tekstiilijätettä ja kierrättää sen langoiksi ja kankaiksi.

Vuonna 2013 perustetun yrityksen tuo-tanto on pääasiassa Intiassa.

”Euroopassa ollaan edellä kierrätys-tekniikoiden ja -laitteiden kehittäjinä. Kuitenkin valtaosa vaatteista valmiste-taan kasvavilla markkina-alueilla, kuten Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Siksi on loogista, että myös jäte kierräte-tään siellä.”

liuoTTAmisellA Kiinni suureen

TeKsTiilimAssAAn

VTT:llä tutkitaan tekstiilijätteen liuotus-menetelmiä, joilla eri kuitumateriaalit saadaan erilleen ja puhtaina jälleen pro-sessoitua kierrätyskuitumateriaaliksi.

”Tässä on kansainvälistä potentiaa-lia. Lindströmillä erilaisten kuitujen erottelutekniikoista olisi ehdottomasti eniten hyötyä. Näin epähomogeeninen poistotekstiilimassa saataisiin kierrä-tettyä uudelleen raaka-aineeksi», sanoo Mäntylä.

Lindströmillä haetaan jatkuvasti uusia tapoja kierrättää poistotekstiilejä. Tavoite on nostaa tekstiilijätteen hyötykäyttöaste 90 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä.

Tekstiilijätteestä puhdasta kuituaVuoden 2016 alusta tulee Suomessa voimaan asetus, joka kieltää poistotekstiilien viennin kaatopaikalle.

s

Kierrätykseen päätyy Suomessa vuosittain 60 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä, mutta uudelleen raaka-aineena siitä hyödynnetään vain kuusi prosenttia.

teks

ti M

ari S

aarin

en |

kuva

t Pur

e W

aste

Tex

tiles

Oy

*KTK

: Suo

men

teks

tiiliv

irtoj

en p

äivi

tys

vuod

elle

201

2

Tässä on kansainvälistä potentiaalia.