Riihimäen kaupungin tiedotuslehti • www.riihimaki.fi • Julkinen tiedote / ryhmäjakelu

4  - 5Riihimäki kasvaa viisaasti

8  - 9Miksi Riihimäki on  pääsiäiskaupunki?  

12 -15Tietopaketti Riihimäen Vedestä

KOTI KAUPUNKI &1• 2011

KOTI&

KA

UPU

NK

INäyttelyt&museot

Kaksi vanhaa kotikaupunkiani, Kajaani ja Savonlinna, vertautuvat Riihimäkeen monin tavoin. Järvet täältä puuttuvat, mutta muiden puitteiden väliin voidaan vetää yhtäläisyysmerkkejä. Kolmi-senkymmentätuhatta asukasta, matkailuvetonaulat ja kulttuurillinen tarjonta hiljaisen puoleisia. Ja yksi yhtäläisyys nousee ylitse muiden: peruspalveluiden säilyttämisen vaikeus.

Peruspalveluistahan tulee äkkiä erityispalveluita, ellei niiden olemassaoloa varjella. Monet Euroopan valtiot tinkivät jo nyt julkisten palveluidensa tasosta. Olisi kerrassaan satumaista jollei sama taantuma koh-taisi myös meitä. Mutta sadut satuina. Euroopan unio-ni on yhteinen vene, jonka matkustajien pahoinvoinnit näkyvät kaikkien kyytiläisten olemuksissa.

Riihimäellä on silti mahdollisuutensa, sillä kau-punki ei ole maantieteellisesti motissa kuten Savonlin-na tai Kajaani. Heikäläisille on hankalaa löytää työtä lähialueiltaan saati kotikaupungin rajojen sisältä. Sa-maan aikaan täällä ei tarvitse kaivaa esiin nenäliinaa tai valkoista lippua. Useat uudet Riihimäelle muutta-jat käyvät töissä pääkaupunkiseudulla. Ehkä se onkin yksi alueen varjeluksista. Pohjoisen asukkaille ei ole

näkyvissä mitään samantapaista selviytymisen kaina-losauvaa. Tämä eriarvoisuus on surullista, mutta mitä on tehtävissä?

Monet mielipidekyselyiden haastatellut eivät luota päättäjiinsä. Keihin he sitten luottavat? Oletettavasti itseensä, niin kuin oikein onkin. Jos riihimäkeläinen pyrkii tekemään kaiken voitavansa kotiseutunsa hy-väksi, ei alueen tulevaisuus voi olla täysin toivoton.

On älytöntä ajatella ettei muutos pa-rempaan voisi kummuta yksilöstä. Jollei muutos ala yksilöstä, kuinka se voisi al-kaa joukosta yksilöitä? Mikään maa tai kaupunki sen sisällä ei ole muuta kuin sen asukkaiden yhteinen aikaansaan-nos. Sen suunnan ja muodon lop-putuloksiin voi vaikuttaa, kunhan päättää tehdä niin.

Siispä kaupunkini tulevaisuus on – taantumasta huolimatta - ai-nakin verrattain valoisa. Teen siitä henkilökohtaisen pää-töksen, näillä kirjaimilla, tässä ja nyt.

Kotikaupunkieni tulevaisuudet

KOLUMNI  Jarkko Martikainen

TÄSSÄ NUMEROSSA:Lyhyesti

Maahanmuuttajille omat infosivutEuroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Mosaiikki-projektissa on valmistunut maahan-muuttajille oma info-sivusto. Sivut on tehty yh-teistyössä kolmen kunnan – Riihimäen, Hyvin-kään ja Nurmijärven – kanssa.

Sivuilta löytyy yleistä tietoa muun muassa kotoutumisesta, työn hakemisesta ja sosiaali-etuuksista. Nämä asiat ovat myös englanniksi, viroksi, venäjäksi ja thai-kielellä. Lisäksi sivus-tolla on tietoa kuntakohtaisista palveluista suo-men kielellä.

Maahanmuuttaja-sivustolle ohjaa banneri kaupungin sivujen oikeasta reunasta. ■Lisätietoja:www.riihimaki.fi/mamu

Mitä kuuluu Peltosaareen?Arkkitehti Antti Huttusen työ ”Spinning Wheels” voitti Peltosaaren ideakilpailun maaliskuussa. Peltosaari-projektin etenemistä voi seurata projektin nettisivuilta. ■Lisätietoja:www.peltosaari.net

Perusterveyden- huolto omiin käsiinRiihimäen kaupunginvaltuusto päätti maaliskuussa, että perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio toteutetaan vahva peruskunta -hallintomallin pohjalta.

Päätöksen myötä Riihimäen kaupunki eroaa kuntayhtymästä. Perusterveydenhuolto siir-retään kaupungin omaan organisaatioon. Tar-koituksena on, että oma terveyskeskustoiminta käynnistyy vuoden 2013 alusta.

Terveyskeskuskuntayhtymän työ jatkuu normaalisti vuoden 2012 loppuun saakka. ■

Juhlavuoden ensi-illat 2011:■ Agapetus:

Syntipukki 29.1.■ Reko Lundán:

Tarpeettomia ihmisiä 9.4.■ Neil Hardwick:

Tankki täyteen 3.9.■ Veikko Huovinen:

Lampaansyöjät 4.11.

12 –15Tietopaketti Riihimäen Vedestä

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI  Julkaisija Riihimäen kaupunkiPäätoimittaja Päivi Lazarov, viestintäpäällikkö Tuotanto TK mediatalo OyToimitus Urpu-Kaarina Yli-Laurila, Tom Kalima, Timo KiviojaPainopaikka Suomen Lehtiymä Oy, Tuusula

■ Jarmo Rämö Riihimäen Veden uusi johtaja. Perusasiat ovat kunnossa, mutta tokihaasteitakin uudelle johtajalle riittää. Näistä suurimpia ovat erillisviemäröinnin kehittäminen

ja puhdistamon saneeraaminen

■ Suomalaisille vesi on itsestään selvyys - sitä tulee kun avaa hanan. Mutta mistä Riihimäkeläiset saavat vetensä, ja kuinka veden laatua valvotaan?

LIITE

■ Päivi Lazarov

Kevään merkitKevään merkit nousevat keskustelupalstoille, gallup-kyselyiden ja yleisön-osastojen aiheiksi jo hyvissä ajoin helmikuussa.

Puhuttavia aiheita ovat niin koirankakkojen paljastuminen kuin yskittävä katupöly. Muun muassa näistä aiheista on juttua myös tässä, kaikille kaupunki-laisille suunnatussa tiedotuslehdessä.

Kevättä värittää myös pääsiäinen. Riihimäki julistautui Suomen viralliseksi pääsiäiskaupungiksi vuonna 1997. Tänäkin vuonna kaupunki tarjoaa paljon näh-tävää ja koettavaa, niistä tarkemmin pääsiäisjutussa sivuilla 8-9 ja takakannen tapahtumakalenterissa

Kaupungin tiedotuslehti julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudella nimellä ja ulkoasulla. Tässä formaatissa lehti tulee tänä vuonna ilmestymään kaksi kertaa. Toivomme lukijoilta palautetta lehdestä ja juttuaiheista, mielellämme otamme vastaan myös kehittämisideoita!

Palautetta voi lähettää maksutta joko lehdessä olevalla palautekortilla tai sähköisesti osoitteessa www.riihimaki.fi/palaute

50-vuotiaassa Kau-punginmuseossa avataan 18.5. näyttely ”Lasten Rii-himäki.” Samaan aikaan avaa ovensa Marttojen kesäkahvila Pesutupa. Kaupunginmuseo Öllerinkatu 3, vapaa pääsy

Lasin taide –  Kaj Franck 100 vuotta -näyttelyä voi ihailla lasi-mu seossa 28.8. saakka. 11.6. museon tiloissa Lasi- ja keräilytapahtuma.Suomen Lasimuseo Tehtaankatu 23

Kettuja ja veisto -taidettaPunaturkkia voi seu-rata 15.5. asti Metsästys-museossa. Veistotaidetta Metsästysmuseon puis-tossa 31.8. asti.

Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A

Riihimäen Nuorisoteatterin kevään ensi-illat■ 1.4. klo 19 Lumikki■ 16.4. klo 19 Hanki elämä■ 7.5. klo 19 Uninäytelmä■ 12.6. klo 15 Ella ja jättipotti

Katso lisätietoja:www.rnt.fi

Kuv

aaja

UU

PI T

IRR

ON

EN

Cadizilaisten taiteilijoi-den valokuvia, maalauk-sia, installaatioita ja vi-deoteoksia 22.5.2011 asti. Riihimäen kuvataiteilijat ry:n näyttely 12.6.–21.8.

Riihimäen taidemuseo Temppelikatu 8

4 -5Riihimäki haluaa kasvaa hallitusti

6 -7Katupölyä vastaan taistellaan aktiivisesti

8 -9Riihimäen pääsiäisessä  on uutta ja vanhaa

10 -11Ajankohtaista Riihimäeltä■ Lasimuseon takatiloissa tehdään suurin osa museotyöstä.

Jos tätä takaelämää ei olisi, ei myöskään olisi yleisölle avoinna olevia näyttelyjä Mitä museon takatiloissa oikein tapahtuu?

■ Palveluneuvoja Saara Bitter toimii tukena muistisairaille ja heidän omaisilleen. Saara kohtaa asiakkaat yleensä kotikäynneillä, missä hän tekee mm. yleiskartoituksen asiakkaan kotitilanteesta.

■ Joukko Riihimäen kaupungin päättäjiä palasi takaisin koulun-penkille. He seurasivat aitiopaikalta Peltosaaren koululaisten oppitunteja, joissa kosketustaulut olivat monipuolisesti mukana opetuksessa.

Kaupungin museo 50 vuotta

Kaj Franckin töitä lasimuseossa

Espanjalaistaidettataidemuseossa

Riihimäen teatteri 65 vuotta

2 3

KOTI&

KA

UPU

NK

I

Näyttelyt&museot

Kaksi vanhaa kotikaupunkiani, Kajaani ja Savonlinna, vertautuvat Riihimäkeen monin tavoin. Järvet täältä puuttuvat, mutta muiden puitteiden väliin voidaan vetää yhtäläisyysmerkkejä. Kolmi-senkymmentätuhatta asukasta, matkailuvetonaulat ja kulttuurillinen tarjonta hiljaisen puoleisia. Ja yksi yhtäläisyys nousee ylitse muiden: peruspalveluiden säilyttämisen vaikeus.

Peruspalveluistahan tulee äkkiä erityispalveluita, ellei niiden olemassaoloa varjella. Monet Euroopan valtiot tinkivät jo nyt julkisten palveluidensa tasosta. Olisi kerrassaan satumaista jollei sama taantuma koh-taisi myös meitä. Mutta sadut satuina. Euroopan unio-ni on yhteinen vene, jonka matkustajien pahoinvoinnit näkyvät kaikkien kyytiläisten olemuksissa.

Riihimäellä on silti mahdollisuutensa, sillä kau-punki ei ole maantieteellisesti motissa kuten Savonlin-na tai Kajaani. Heikäläisille on hankalaa löytää työtä lähialueiltaan saati kotikaupungin rajojen sisältä. Sa-maan aikaan täällä ei tarvitse kaivaa esiin nenäliinaa tai valkoista lippua. Useat uudet Riihimäelle muutta-jat käyvät töissä pääkaupunkiseudulla. Ehkä se onkin yksi alueen varjeluksista. Pohjoisen asukkaille ei ole

näkyvissä mitään samantapaista selviytymisen kaina-losauvaa. Tämä eriarvoisuus on surullista, mutta mitä on tehtävissä?

Monet mielipidekyselyiden haastatellut eivät luota päättäjiinsä. Keihin he sitten luottavat? Oletettavasti itseensä, niin kuin oikein onkin. Jos riihimäkeläinen pyrkii tekemään kaiken voitavansa kotiseutunsa hy-väksi, ei alueen tulevaisuus voi olla täysin toivoton.

On älytöntä ajatella ettei muutos pa-rempaan voisi kummuta yksilöstä. Jollei muutos ala yksilöstä, kuinka se voisi al-kaa joukosta yksilöitä? Mikään maa tai kaupunki sen sisällä ei ole muuta kuin sen asukkaiden yhteinen aikaansaan-nos. Sen suunnan ja muodon lop-putuloksiin voi vaikuttaa, kunhan päättää tehdä niin.

Siispä kaupunkini tulevaisuus on – taantumasta huolimatta - ai-nakin verrattain valoisa. Teen siitä henkilökohtaisen pää-töksen, näillä kirjaimilla, tässä ja nyt.

Kotikaupunkieni tulevaisuudet

KOLUMNI  Jarkko Martikainen

TÄSSÄ NUMEROSSA:Lyhyesti

Maahanmuuttajille omat infosivutEuroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Mosaiikki-projektissa on valmistunut maahan-muuttajille oma info-sivusto. Sivut on tehty yh-teistyössä kolmen kunnan – Riihimäen, Hyvin-kään ja Nurmijärven – kanssa.

Sivuilta löytyy yleistä tietoa muun muassa kotoutumisesta, työn hakemisesta ja sosiaali-etuuksista. Nämä asiat ovat myös englanniksi, viroksi, venäjäksi ja thai-kielellä. Lisäksi sivus-tolla on tietoa kuntakohtaisista palveluista suo-men kielellä.

Maahanmuuttaja-sivustolle ohjaa banneri kaupungin sivujen oikeasta reunasta. ■Lisätietoja:www.riihimaki.fi/mamu

Mitä kuuluu Peltosaareen?Arkkitehti Antti Huttusen työ ”Spinning Wheels” voitti Peltosaaren ideakilpailun maaliskuussa. Peltosaari-projektin etenemistä voi seurata projektin nettisivuilta. ■Lisätietoja:www.peltosaari.net

Perusterveyden- huolto omiin käsiinRiihimäen kaupunginvaltuusto päätti maaliskuussa, että perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio toteutetaan vahva peruskunta -hallintomallin pohjalta.

Päätöksen myötä Riihimäen kaupunki eroaa kuntayhtymästä. Perusterveydenhuolto siir-retään kaupungin omaan organisaatioon. Tar-koituksena on, että oma terveyskeskustoiminta käynnistyy vuoden 2013 alusta.

Terveyskeskuskuntayhtymän työ jatkuu normaalisti vuoden 2012 loppuun saakka. ■

Juhlavuoden ensi-illat 2011:■ Agapetus:

Syntipukki 29.1.■ Reko Lundán:

Tarpeettomia ihmisiä 9.4.■ Neil Hardwick:

Tankki täyteen 3.9.■ Veikko Huovinen:

Lampaansyöjät 4.11.

12 –15Tietopaketti Riihimäen Vedestä

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI  Julkaisija Riihimäen kaupunkiPäätoimittaja Päivi Lazarov, viestintäpäällikkö Tuotanto TK mediatalo OyToimitus Urpu-Kaarina Yli-Laurila, Tom Kalima, Timo KiviojaPainopaikka Suomen Lehtiymä Oy, Tuusula

■ Jarmo Rämö Riihimäen Veden uusi johtaja. Perusasiat ovat kunnossa, mutta tokihaasteitakin uudelle johtajalle riittää. Näistä suurimpia ovat erillisviemäröinnin kehittäminen

ja puhdistamon saneeraaminen

■ Suomalaisille vesi on itsestään selvyys - sitä tulee kun avaa hanan. Mutta mistä Riihimäkeläiset saavat vetensä, ja kuinka veden laatua valvotaan?

LIITE

■ Päivi Lazarov

Kevään merkitKevään merkit nousevat keskustelupalstoille, gallup-kyselyiden ja yleisön-osastojen aiheiksi jo hyvissä ajoin helmikuussa.

Puhuttavia aiheita ovat niin koirankakkojen paljastuminen kuin yskittävä katupöly. Muun muassa näistä aiheista on juttua myös tässä, kaikille kaupunki-laisille suunnatussa tiedotuslehdessä.

Kevättä värittää myös pääsiäinen. Riihimäki julistautui Suomen viralliseksi pääsiäiskaupungiksi vuonna 1997. Tänäkin vuonna kaupunki tarjoaa paljon näh-tävää ja koettavaa, niistä tarkemmin pääsiäisjutussa sivuilla 8-9 ja takakannen tapahtumakalenterissa

Kaupungin tiedotuslehti julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudella nimellä ja ulkoasulla. Tässä formaatissa lehti tulee tänä vuonna ilmestymään kaksi kertaa. Toivomme lukijoilta palautetta lehdestä ja juttuaiheista, mielellämme otamme vastaan myös kehittämisideoita!

Palautetta voi lähettää maksutta joko lehdessä olevalla palautekortilla tai sähköisesti osoitteessa www.riihimaki.fi/palaute

50-vuotiaassa Kau-punginmuseossa avataan 18.5. näyttely ”Lasten Rii-himäki.” Samaan aikaan avaa ovensa Marttojen kesäkahvila Pesutupa. Kaupunginmuseo Öllerinkatu 3, vapaa pääsy

Lasin taide –  Kaj Franck 100 vuotta -näyttelyä voi ihailla lasi-mu seossa 28.8. saakka. 11.6. museon tiloissa Lasi- ja keräilytapahtuma.Suomen Lasimuseo Tehtaankatu 23

Kettuja ja veisto -taidettaPunaturkkia voi seu-rata 15.5. asti Metsästys-museossa. Veistotaidetta Metsästysmuseon puis-tossa 31.8. asti.

Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A

Riihimäen Nuorisoteatterin kevään ensi-illat■ 1.4. klo 19 Lumikki■ 16.4. klo 19 Hanki elämä■ 7.5. klo 19 Uninäytelmä■ 12.6. klo 15 Ella ja jättipotti

Katso lisätietoja:www.rnt.fi

Kuv

aaja

UU

PI T

IRR

ON

EN

Cadizilaisten taiteilijoi-den valokuvia, maalauk-sia, installaatioita ja vi-deoteoksia 22.5.2011 asti. Riihimäen kuvataiteilijat ry:n näyttely 12.6.–21.8.

Riihimäen taidemuseo Temppelikatu 8

4 -5Riihimäki haluaa kasvaa hallitusti

6 -7Katupölyä vastaan taistellaan aktiivisesti

8 -9Riihimäen pääsiäisessä  on uutta ja vanhaa

10 -11Ajankohtaista Riihimäeltä■ Lasimuseon takatiloissa tehdään suurin osa museotyöstä.

Jos tätä takaelämää ei olisi, ei myöskään olisi yleisölle avoinna olevia näyttelyjä Mitä museon takatiloissa oikein tapahtuu?

■ Palveluneuvoja Saara Bitter toimii tukena muistisairaille ja heidän omaisilleen. Saara kohtaa asiakkaat yleensä kotikäynneillä, missä hän tekee mm. yleiskartoituksen asiakkaan kotitilanteesta.

■ Joukko Riihimäen kaupungin päättäjiä palasi takaisin koulun-penkille. He seurasivat aitiopaikalta Peltosaaren koululaisten oppitunteja, joissa kosketustaulut olivat monipuolisesti mukana opetuksessa.

Kaupungin museo 50 vuotta

Kaj Franckin töitä lasimuseossa

Espanjalaistaidettataidemuseossa

Riihimäen teatteri 65 vuotta

2 3

Riihimäkivuosienvarrella

18602011

Helsinki-Hämeenlinna-rauta-tien valmistuminen vuonna 1862 oli lähtölaukaus Riihi-mäen synnylle.

1300 asukasta

1862 1916 1930 1968 2011

1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Riihimäen rautatieaseman merkitys kasvaa yhä. Vuonna 1881 aseman luo perustetaan rautateiden telegrafiverstas.

1800 asukasta

1880 1905

Riihimäki saa kaupunginoikeudet vuonna 1960. Herajoen meijerissä aletaan ensimmäisenä Suomessa valmistaa jogurttia vuonna 1968.

19 000 asukasta

1981

Lasimuseo saa uudet tilat 1981 ja kesäkonsertit käynnistyvät 1982.Suomen Ongelmajäte Oy:n jätteen- käsittelylaitos valmistuu vuonna 1984.

24 000 asukasta

Kauppalan kaunistamiseksi perustetaan puistoja ja vuonna 1935 perustettu Riihimäki-Seu-ra järjestää kotipihakilpailuja.

9000 asukasta

Erityisesti Antrean siirtolaisia asutetaan kauppalaan sodan jälkeen. Keskustaa rakennetaan yhä kaupunkimaisemmaksi.

15 000 asukasta

1949

Riihimäki kasvaa koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymme-nen ajan. Kaupungissa rakenne-taan uutta ja saneerataan vanhaa.

29 000 asukasta

■ Urpu-Kaarina Yli-Laurila

R iihimäki on kasva-nut viime vuo-sina reippaasti. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Kasvu tuo kau-

punkiin uusia asukkaita ja uusia veronmaksajia. Mutta myös paineet lakisääteisten palvelujen järjestämi-sestä kaatuvat painavina kaupun-gin harteille.

– Vuosina 2006, 2007 ja 2008 meillä oli joka vuosi väestönkas-vua lähes kaksi prosenttia, ja se on liian raskas kasvu, kaupunginjoh-taja Seppo Keskiruokanen sanoo.

Käytännössä Riihimäen kau-punki on viime vuosina joutunut osoittamaan runsaasti voimavaroja esimerkiksi koulutoimen ja perus-turvan uusiin investointeihin ja vakansseihin.

– Menot on maksettava heti, mutta tulot tulevat viiveellä, joten se merkitsi taloudellista epätasapai-noa, mikä näkyi vielä vuonna 2009. Nyt tilanne on pikkuisen tasapai-nottunut, kehittämispäällikkö Ritva Mustonen kertoo.

Viime vuoden väestönkasvuksi muodostui noin 0,7 prosenttia, mitä Keskiruokanen ja Mustonen pitävät lähes ihanteellisena. Kuluvan vuo-den kasvutavoitteeksi on asetettu yksi prosentti.

Ritva Mustonen muistuttaa, että viime vuoden tilinpäätös on ylijäämäinen ja samaa odotetaan myös tältä vuodelta. – Olemme

velkamäärän vähentämisen linjalla. On muistettava, että kuntatalous on kaikkialla kireällä.

Päiväkodit ja koulut kunnossaViime vuosien kasvu on tervehdyt-tänyt asukkaiden ikärakennetta, sillä alle 6-vuotiaiden määrä on kasvanut. Tilanne merkitsee painet-ta päivähoitoon, johon Riihimäen kaupunki on myös panostanut.

Vuonna 2008 valmistui Junaili-jankadun päiväkodin lisärakennus, jossa kahden päiväkotiryhmän lisäksi on avoimen päiväkodin ja kerhojen toimintatilat. Uunilin-nun päiväkoti aloitti toimintansa vuonna 2009. Piikinmäen sadan paikan vuoropäiväkotiin on juuri muutettu.

– Päivähoidon järjestelyt ovat meillä vetovoimatekijä, tarjolla ovat kaikki lakisääteiset palvelut ja ei-lakisääteisistäkin avoin päiväkoti ja kerhot. Tällä kasvuvauhdilla olem-me päivähoitopaikkojen suhteen kohtuullisessa tasapainossa ainakin vuoteen 2015”, laskee palvelualue-päällikkö Marjut Helenius.

Koulurakentamisessa Harjun-rinteen koulun korjaus on lähtenyt liikkeelle. Kustannusarvio on yli 11 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus on 9 miljoonaa.

Koulutoimenjohtaja Esa San-takallion mielestä suurin vaike-us on se, ettei aina tiedetä, mihin suuntaan kaupunki oikeasti alkaa rakentua seuraavan viiden vuoden aikana, ja oppilaitten koulupolku

saattaa näyttää tempoilevalta, kun rakentamis- ja kasvusuuntaohjel-ma pettää. Hän iloitsee siitä, että 2000-luvun koulujen saneerausoh-jelma on johtanut oppimisympäris-töjen nykyaikaistamiseen.

Riihimäki säilyttää vetovoimansaHiljaisten aikojen jälkeen kaupun-gissa rakennetaan taas rajusti. Rau-tatieaseman tuntumaan kohoavat kerrostaloasunnot varattiin pika-vauhtia. Myös Vahteriston omakoti-tontit ovat tehneet kauppansa.

– Viime vuosien muuttoliike on kasvattanut Riihimäen kaupun-gin veropohjan selkeästi yli keski-verron, sillä tänne on muuttanut koulutettuja nuoria perheitä. Meillä ei ole ollut suuria lomautuksia, ja elinkeinopolitiikassa olemme olleet melko aktiivisia. Tämä kaikki näkyy viiveellä. Pitää vaan jaksaa odottaa, Seppo Keskiruokanen tuumaa.

Mikä vetää  Riihimäelle?– Olemme varsin vahva risteysase-ma edelleenkin. Yhteydet Helsin-kiin, Tampereelle ja Lahteen ovat erinomaiset. Asuntoja on tarjolla kävelyetäisyyden päässä rautatie-asemalta. Kaupunkirakenteemme on tehokas, ja sitä saadaan laajen-nettua sisäisesti. Näin matkat ovat lyhyet, Seppo Keskiruokanen listaa.

– Palvelut ovat lähellä. Kulku- yhteydet ovat hyvät. Taiteen perus-opetus on vahvaa. Luonto on lähel-lä, Ritva Mustonen lisää. ■

Riihimäki on vetovoimainen alue

TAVOITTEENA HALLITTU KASVU

FAKTAT

Riihimäen teollistuminen saa vauhtia H. G. Branderin (Paloheimon) perustaessa Riihimäelle sahan 1904.

4000 asukasta

Vuonna 1916 laadittiin paikkakunnanensimmäinen asemakaava. Vuoden 1919 alusta Riihimäestä tulee taajaväkinen yhdyskunta, ja vuonna 1922 kauppala.

6800 asukasta

■ Asukasluku: n. 29 000

■ Kokonaispinta-ala: 126 km² maapinta-ala: 121 km²

■ Elinkeinot: • alkutuotanto 0,6 % • jalostus 25,8 % • palvelut 73,1 % • muut 0,6 %

■ Maakunta: Kanta-Häme ■ Seutukunta: Riihimäki

■ Kunnallisvero 2011: 19,75 %

■ Kiinteistöverot: • yleinen 1,10% • vakituiset asunnot 0,40% • muut asunnot 0,80%

Vasarat paukkuvat VahteristossaRiihimäen itäpuolella Vahteristo 2-alueella alkaa ahkera rakentaminen ensi kesänä. Alkutalvesta myyntiin tulleen alueen kunnallistekniikka valmistuu kesäkuussa.

Vahteristo sijaitsee komean kuusimetsän suojissa vain kolmen kilometrin päässä rautatieasemalta ja kaupungin keskustasta. Kaupungin monipuoliset palvelut ovat lähellä ja luonnonsuojelualueen kupeessa sijaitsevalta asuinalu-eelta pääsee näppärästi hiihtoladulle tai lenkkipolulle.

Jos rakentamisen aloittaminen tulevana kesänä kiin-nostaa, Vahteristo 2-alueella on vielä tontteja jäljellä. Tonttihakemuksen voi tehdä vaikkapa netissä - klikkaa osoitteeseen http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Asuminen-ja-rakentaminen/Omakotitontit/

Metsäkorven alue hakuun ensi vuonna.Seuraavaksi Riihimäen asutus laajenee uudelle Metsä-korven alueelle: Uuden Karhintien ja Mäenpään yksityis-tien läheisyyteen on vahvistunut asemakaava.

Metsäkorven kaupunginosan tontit ovat haettavissa vuonna 2012. Alueelle on suunnitteilla noin 90 pientalo-tonttia.

Riihimäen kauppala 1930-luvulla. Kauppalan kaunistamiseksi perustetaan puistoja ja keskustaan rakennetaan useita kivitaloja.

Kuvat R

IIHIM

ÄE

N K

AU

PU

NK

I / KA

UP

UN

GIN

MU

SE

O

4 5

Riihimäkivuosienvarrella

18602011

Helsinki-Hämeenlinna-rauta-tien valmistuminen vuonna 1862 oli lähtölaukaus Riihi-mäen synnylle.

1300 asukasta

1862 1916 1930 1968 2011

1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Riihimäen rautatieaseman merkitys kasvaa yhä. Vuonna 1881 aseman luo perustetaan rautateiden telegrafiverstas.

1800 asukasta

1880 1905

Riihimäki saa kaupunginoikeudet vuonna 1960. Herajoen meijerissä aletaan ensimmäisenä Suomessa valmistaa jogurttia vuonna 1968.

19 000 asukasta

1981

Lasimuseo saa uudet tilat 1981 ja kesäkonsertit käynnistyvät 1982.Suomen Ongelmajäte Oy:n jätteen- käsittelylaitos valmistuu vuonna 1984.

24 000 asukasta

Kauppalan kaunistamiseksi perustetaan puistoja ja vuonna 1935 perustettu Riihimäki-Seu-ra järjestää kotipihakilpailuja.

9000 asukasta

Erityisesti Antrean siirtolaisia asutetaan kauppalaan sodan jälkeen. Keskustaa rakennetaan yhä kaupunkimaisemmaksi.

15 000 asukasta

1949

Riihimäki kasvaa koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymme-nen ajan. Kaupungissa rakenne-taan uutta ja saneerataan vanhaa.

29 000 asukasta

■ Urpu-Kaarina Yli-Laurila

R iihimäki on kasva-nut viime vuo-sina reippaasti. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Kasvu tuo kau-

punkiin uusia asukkaita ja uusia veronmaksajia. Mutta myös paineet lakisääteisten palvelujen järjestämi-sestä kaatuvat painavina kaupun-gin harteille.

– Vuosina 2006, 2007 ja 2008 meillä oli joka vuosi väestönkas-vua lähes kaksi prosenttia, ja se on liian raskas kasvu, kaupunginjoh-taja Seppo Keskiruokanen sanoo.

Käytännössä Riihimäen kau-punki on viime vuosina joutunut osoittamaan runsaasti voimavaroja esimerkiksi koulutoimen ja perus-turvan uusiin investointeihin ja vakansseihin.

– Menot on maksettava heti, mutta tulot tulevat viiveellä, joten se merkitsi taloudellista epätasapai-noa, mikä näkyi vielä vuonna 2009. Nyt tilanne on pikkuisen tasapai-nottunut, kehittämispäällikkö Ritva Mustonen kertoo.

Viime vuoden väestönkasvuksi muodostui noin 0,7 prosenttia, mitä Keskiruokanen ja Mustonen pitävät lähes ihanteellisena. Kuluvan vuo-den kasvutavoitteeksi on asetettu yksi prosentti.

Ritva Mustonen muistuttaa, että viime vuoden tilinpäätös on ylijäämäinen ja samaa odotetaan myös tältä vuodelta. – Olemme

velkamäärän vähentämisen linjalla. On muistettava, että kuntatalous on kaikkialla kireällä.

Päiväkodit ja koulut kunnossaViime vuosien kasvu on tervehdyt-tänyt asukkaiden ikärakennetta, sillä alle 6-vuotiaiden määrä on kasvanut. Tilanne merkitsee painet-ta päivähoitoon, johon Riihimäen kaupunki on myös panostanut.

Vuonna 2008 valmistui Junaili-jankadun päiväkodin lisärakennus, jossa kahden päiväkotiryhmän lisäksi on avoimen päiväkodin ja kerhojen toimintatilat. Uunilin-nun päiväkoti aloitti toimintansa vuonna 2009. Piikinmäen sadan paikan vuoropäiväkotiin on juuri muutettu.

– Päivähoidon järjestelyt ovat meillä vetovoimatekijä, tarjolla ovat kaikki lakisääteiset palvelut ja ei-lakisääteisistäkin avoin päiväkoti ja kerhot. Tällä kasvuvauhdilla olem-me päivähoitopaikkojen suhteen kohtuullisessa tasapainossa ainakin vuoteen 2015”, laskee palvelualue-päällikkö Marjut Helenius.

Koulurakentamisessa Harjun-rinteen koulun korjaus on lähtenyt liikkeelle. Kustannusarvio on yli 11 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus on 9 miljoonaa.

Koulutoimenjohtaja Esa San-takallion mielestä suurin vaike-us on se, ettei aina tiedetä, mihin suuntaan kaupunki oikeasti alkaa rakentua seuraavan viiden vuoden aikana, ja oppilaitten koulupolku

saattaa näyttää tempoilevalta, kun rakentamis- ja kasvusuuntaohjel-ma pettää. Hän iloitsee siitä, että 2000-luvun koulujen saneerausoh-jelma on johtanut oppimisympäris-töjen nykyaikaistamiseen.

Riihimäki säilyttää vetovoimansaHiljaisten aikojen jälkeen kaupun-gissa rakennetaan taas rajusti. Rau-tatieaseman tuntumaan kohoavat kerrostaloasunnot varattiin pika-vauhtia. Myös Vahteriston omakoti-tontit ovat tehneet kauppansa.

– Viime vuosien muuttoliike on kasvattanut Riihimäen kaupun-gin veropohjan selkeästi yli keski-verron, sillä tänne on muuttanut koulutettuja nuoria perheitä. Meillä ei ole ollut suuria lomautuksia, ja elinkeinopolitiikassa olemme olleet melko aktiivisia. Tämä kaikki näkyy viiveellä. Pitää vaan jaksaa odottaa, Seppo Keskiruokanen tuumaa.

Mikä vetää  Riihimäelle?– Olemme varsin vahva risteysase-ma edelleenkin. Yhteydet Helsin-kiin, Tampereelle ja Lahteen ovat erinomaiset. Asuntoja on tarjolla kävelyetäisyyden päässä rautatie-asemalta. Kaupunkirakenteemme on tehokas, ja sitä saadaan laajen-nettua sisäisesti. Näin matkat ovat lyhyet, Seppo Keskiruokanen listaa.

– Palvelut ovat lähellä. Kulku- yhteydet ovat hyvät. Taiteen perus-opetus on vahvaa. Luonto on lähel-lä, Ritva Mustonen lisää. ■

Riihimäki on vetovoimainen alue

TAVOITTEENA HALLITTU KASVU

FAKTAT

Riihimäen teollistuminen saa vauhtia H. G. Branderin (Paloheimon) perustaessa Riihimäelle sahan 1904.

4000 asukasta

Vuonna 1916 laadittiin paikkakunnanensimmäinen asemakaava. Vuoden 1919 alusta Riihimäestä tulee taajaväkinen yhdyskunta, ja vuonna 1922 kauppala.

6800 asukasta

■ Asukasluku: n. 29 000

■ Kokonaispinta-ala: 126 km² maapinta-ala: 121 km²

■ Elinkeinot: • alkutuotanto 0,6 % • jalostus 25,8 % • palvelut 73,1 % • muut 0,6 %

■ Maakunta: Kanta-Häme ■ Seutukunta: Riihimäki

■ Kunnallisvero 2011: 19,75 %

■ Kiinteistöverot: • yleinen 1,10% • vakituiset asunnot 0,40% • muut asunnot 0,80%

Vasarat paukkuvat VahteristossaRiihimäen itäpuolella Vahteristo 2-alueella alkaa ahkera rakentaminen ensi kesänä. Alkutalvesta myyntiin tulleen alueen kunnallistekniikka valmistuu kesäkuussa.

Vahteristo sijaitsee komean kuusimetsän suojissa vain kolmen kilometrin päässä rautatieasemalta ja kaupungin keskustasta. Kaupungin monipuoliset palvelut ovat lähellä ja luonnonsuojelualueen kupeessa sijaitsevalta asuinalu-eelta pääsee näppärästi hiihtoladulle tai lenkkipolulle.

Jos rakentamisen aloittaminen tulevana kesänä kiin-nostaa, Vahteristo 2-alueella on vielä tontteja jäljellä. Tonttihakemuksen voi tehdä vaikkapa netissä - klikkaa osoitteeseen http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Asuminen-ja-rakentaminen/Omakotitontit/

Metsäkorven alue hakuun ensi vuonna.Seuraavaksi Riihimäen asutus laajenee uudelle Metsä-korven alueelle: Uuden Karhintien ja Mäenpään yksityis-tien läheisyyteen on vahvistunut asemakaava.

Metsäkorven kaupunginosan tontit ovat haettavissa vuonna 2012. Alueelle on suunnitteilla noin 90 pientalo-tonttia.

Riihimäen kauppala 1930-luvulla. Kauppalan kaunistamiseksi perustetaan puistoja ja keskustaan rakennetaan useita kivitaloja.

Kuvat R

IIHIM

ÄE

N K

AU

PU

NK

I / KA

UP

UN

GIN

MU

SE

O

4 5

U seiden kaupunkien yh-teisessä, nk. KAPU-hank-keessa mitattiin ilman-laatua ja tutkittiin, miten talvikunnossapidolla ja ke-vätpuhdistuksella voidaan

siihen vaikuttaa. Hanke on nyt päättynyt, mutta Riihimäki jatkaa omaa panostustaan katupölyn alentamiseen, kertoo ympäristöasi-antuntija Markku Kyöstilä.

Riihimäki on pyrkinyt pienentämään katupölyn aiheuttamia haittoja muuttamal-la puhdistusmenettelyä KAPU-hankkeesta saatujen tulosten mukaisesti. Tätä on tarkoi-tus jatkaa, koska myös asukkaiden katupölyä koskevat valitukset ovat vähentyneet.

– Kysymys on todella merkittävä, sillä tutkimuksissa on todettu, että katupöly ei ole vaarallista pelkästään astmaatikoille ja aller-gikoille, vaan on uhka myös sydänsairaille, Markku Kyöstilä toteaa.

Katupöly on seurausta monesta asiasta, mutta kaupungeissa yksi suurimmista aihe-uttajista on talvikunnossapidossa käytettävä hiekoitushiekka. Riihimäellä käytetään liuk-kauden torjunnassa hiekoitussepeliä.

– Riihimäellä hiekkaa kulkeutuu varsin-kin kesäisin keskustan ympäristön hiekkateil-tä ja tietenkin rakennustyömailta.

– KAPU-hankkeen mittauksissa näimme selvästi myös Matkakeskuksen ja Prisman rakennustyömaiden vaikutuksen katupölyn määrässä, Kyöstilä kertoo.

Hänen mukaansa katupöly ei kuitenkaan ole vain kevään ongelma, vaan sitä esiintyy myös pakkasilla, kun tiet ovat kuivat.

MonivaiheinenkadunlakaisuKevät on tunnetusti aikaa, jolloin asukkaat valittavat siitä, että katujen lakaisu nostaa il-

maan niin paljon pölyä, että monilla ihmisillä on jopa vaikeuksia liikkua ulkona. Markku Kyöstilän mukaan tähän on löydettävissä apua erilaisista puhdistustekniikoista.

– Tutkimukset osoittivat, että pelkkä la-kaisu ei auta. Parempaan tulokseen päästään, kun ensiksi kastellaan, sen jälkeen poistetaan hiekat, imulakaistaan ja vielä lopuksi pestään katu.

– Tätä silmällä pitäen Riihimäellä on myös hankittu uutta kalustoa, Kyöstilä ker-too.

Tiemestari Arto Rämäkkö kertoo, että tais-telu katupölyä vastaan on ympärivuotista.

– Se alkaa jo talvikunnossapidosta. En-sinnäkin liukkauden torjunta on Riihimä-ellä vaativaa, koska suolaa ei käytetä. Sen vuoksi vähäinenkin lumimäärä pitää poistaa kaduilta muilla keinoilla ja käyttää hiekkaa liukkauden torjuntaan. Olemme myös siirty-neet mahdollisimman vähän pölyä sisältäviin hiekoitussepeleihin.

-Toinen oleellinen kysymys on lumenajo. Jokainen kadun varteen jätetty lumikasa si-sältää runsaan määrän hiekkaa ja muuta ros-kaa. Kun kasat keväällä sulavat, pölyongelma pahenee. Sen vuoksi olemme pyrkineet aja-maan aurauslumet pois kaupungista, vaikka se onkin ollut kahden viimeisen talven aikana melkoinen urakka, Arto Rämäkkö kertoo.

Lakaisukalustoon iskuvalmiudessaTämän kevään aikana pakkasia riitti vielä huhtikuulle, mikä Rämäkön mukaan viiväs-tytti lakaisun käynnistymistä. Pitkään oltiin vielä tilanteessa, jossa edes päivän aurinko ja lämpöasteet eivät sulattaneet kovassa jäässä olevia reunuksia. Sen vuoksi harjako-neilla oli turha lähteä yrittämään. Toiminta-suunnitelma oli kuitenkin valmiina.

– Meillä on kaksi kahden yksikön harja-uspartiota. Isommat koneet ajavat pääteitä keskustassa sekä sisääntuloväylillä ja pie-nemmät keskittyvät kevyen liikenteen väyliin ja tarvittaessa risteysalueisiin.

– Kaupunginosissa noudatamme kiertä-vää järjestystä siten, että kukin kaupunginosa on vuorollaan ensimmäinen ja viimeinen, jotta tasapuolisuus säilyisi, Rämäkkö kertoo.

– Vaikka talvi oli rankka, selvisimme mielestäni hyvin. Saimme runsaasti kiittävää palautetta kaupunkilaisilta, mikä ilahdutti kovasti. Toki moitteitakin tuli, mutta tällä kertaa näytti siltä, että ne tulivat alueilta, joita hoitivat sopimusurakoitsijat, Rämäkkö kertoo. ■

Katujen kevät-puhdistus vähentää pölyn määrää.

RIIHIMÄKI TAISTELEEKATUPÖLYÄ VASTAAN

Riihimäen kaupunki siistii ympäristöä osallistumalla koirankakkaroskis-kampan-jaan. Kaupunkilaisten käyttöön on hankittu 300 kappaletta koirankakkaroskis-tarroja.

Kiinteistön jäteastiaan liimattava sään-kestävä tarra on merkkinä koirien jätöksiä keräävälle, että kyseiseen roska-astiaan saa tiputtaa jätökset siististi pussitettuna ja pussi suljettuna. Koirankakkapusseja on myös lupa laittaa kaikkiin kaupungin kadunvarsi- ja puistoroska-astioihin. Yleisiä roska-astioita

kaupungissa on 225. Koirankakkaroskikset ovat osa Siisti Riksu -kampanjaa. Maksutto-man tarran voi Riihimäellä hakea kaupun-ginkirjastosta (Kauppakatu 16), uimahallista (Salpausseläntie 16), kaupungintalon Tietotu-vasta (Kalevankatu 1), K-Supermarket Vuori-selta (Kirjauksentie 4) ja Prismasta (Voimalan-katu 2). ■

Tarran voi myös tulostaa itse osoitteesta www.koirankakkaroskis.fi.

Riihimäki mukaan koirankakkaroskis-kampanjaan

FAKTAT

Markus Forström (vas), Seppo Koskinen ja Markku Kyöstilä ovat tyytyväisiä Riihimäen kaupungin uuteen katupölyjen poistoon tarkoitettuun kalustoon.

Mikä KAPU-projekti?KAPU-projekti oli usean kaupungin yhteis-hanke, jossa tutkittiin, miten talvikunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikutta-vat katupölyn määrään. Lisäksi selvitettiin, voi-daanko pölyä vähentää uusilla menetelmillä ja laitteilla.

– Projekti on ohi, mutta mittauksia on tar-koitus tehdä Riihimäellä myös tänä vuonna. Tilanne näyttää nyt melko hyvältä ja kaupun-gin panostus teiden uusiin puhdistuslaitteisiin tehoaa, sanoo ympäristöasiantuntija Markku Kyöstilä.

Projekti osoitti, että katujen kevätpuhdis-tus vähentää hengitettävän pölyn määrää. Pöly-pitoisuudet kuitenkin lisääntyivät puhdis-tuksen jälkeen monesta syystä. Tehostetulla pesulla, sen ajoituksella ja laitteistojen laadulla pystytään kuitenkin pienentämään pölypitoi- suuksia.

6 7

U seiden kaupunkien yh-teisessä, nk. KAPU-hank-keessa mitattiin ilman-laatua ja tutkittiin, miten talvikunnossapidolla ja ke-vätpuhdistuksella voidaan

siihen vaikuttaa. Hanke on nyt päättynyt, mutta Riihimäki jatkaa omaa panostustaan katupölyn alentamiseen, kertoo ympäristöasi-antuntija Markku Kyöstilä.

Riihimäki on pyrkinyt pienentämään katupölyn aiheuttamia haittoja muuttamal-la puhdistusmenettelyä KAPU-hankkeesta saatujen tulosten mukaisesti. Tätä on tarkoi-tus jatkaa, koska myös asukkaiden katupölyä koskevat valitukset ovat vähentyneet.

– Kysymys on todella merkittävä, sillä tutkimuksissa on todettu, että katupöly ei ole vaarallista pelkästään astmaatikoille ja aller-gikoille, vaan on uhka myös sydänsairaille, Markku Kyöstilä toteaa.

Katupöly on seurausta monesta asiasta, mutta kaupungeissa yksi suurimmista aihe-uttajista on talvikunnossapidossa käytettävä hiekoitushiekka. Riihimäellä käytetään liuk-kauden torjunnassa hiekoitussepeliä.

– Riihimäellä hiekkaa kulkeutuu varsin-kin kesäisin keskustan ympäristön hiekkateil-tä ja tietenkin rakennustyömailta.

– KAPU-hankkeen mittauksissa näimme selvästi myös Matkakeskuksen ja Prisman rakennustyömaiden vaikutuksen katupölyn määrässä, Kyöstilä kertoo.

Hänen mukaansa katupöly ei kuitenkaan ole vain kevään ongelma, vaan sitä esiintyy myös pakkasilla, kun tiet ovat kuivat.

MonivaiheinenkadunlakaisuKevät on tunnetusti aikaa, jolloin asukkaat valittavat siitä, että katujen lakaisu nostaa il-

maan niin paljon pölyä, että monilla ihmisillä on jopa vaikeuksia liikkua ulkona. Markku Kyöstilän mukaan tähän on löydettävissä apua erilaisista puhdistustekniikoista.

– Tutkimukset osoittivat, että pelkkä la-kaisu ei auta. Parempaan tulokseen päästään, kun ensiksi kastellaan, sen jälkeen poistetaan hiekat, imulakaistaan ja vielä lopuksi pestään katu.

– Tätä silmällä pitäen Riihimäellä on myös hankittu uutta kalustoa, Kyöstilä ker-too.

Tiemestari Arto Rämäkkö kertoo, että tais-telu katupölyä vastaan on ympärivuotista.

– Se alkaa jo talvikunnossapidosta. En-sinnäkin liukkauden torjunta on Riihimä-ellä vaativaa, koska suolaa ei käytetä. Sen vuoksi vähäinenkin lumimäärä pitää poistaa kaduilta muilla keinoilla ja käyttää hiekkaa liukkauden torjuntaan. Olemme myös siirty-neet mahdollisimman vähän pölyä sisältäviin hiekoitussepeleihin.

-Toinen oleellinen kysymys on lumenajo. Jokainen kadun varteen jätetty lumikasa si-sältää runsaan määrän hiekkaa ja muuta ros-kaa. Kun kasat keväällä sulavat, pölyongelma pahenee. Sen vuoksi olemme pyrkineet aja-maan aurauslumet pois kaupungista, vaikka se onkin ollut kahden viimeisen talven aikana melkoinen urakka, Arto Rämäkkö kertoo.

Lakaisukalustoon iskuvalmiudessaTämän kevään aikana pakkasia riitti vielä huhtikuulle, mikä Rämäkön mukaan viiväs-tytti lakaisun käynnistymistä. Pitkään oltiin vielä tilanteessa, jossa edes päivän aurinko ja lämpöasteet eivät sulattaneet kovassa jäässä olevia reunuksia. Sen vuoksi harjako-neilla oli turha lähteä yrittämään. Toiminta-suunnitelma oli kuitenkin valmiina.

– Meillä on kaksi kahden yksikön harja-uspartiota. Isommat koneet ajavat pääteitä keskustassa sekä sisääntuloväylillä ja pie-nemmät keskittyvät kevyen liikenteen väyliin ja tarvittaessa risteysalueisiin.

– Kaupunginosissa noudatamme kiertä-vää järjestystä siten, että kukin kaupunginosa on vuorollaan ensimmäinen ja viimeinen, jotta tasapuolisuus säilyisi, Rämäkkö kertoo.

– Vaikka talvi oli rankka, selvisimme mielestäni hyvin. Saimme runsaasti kiittävää palautetta kaupunkilaisilta, mikä ilahdutti kovasti. Toki moitteitakin tuli, mutta tällä kertaa näytti siltä, että ne tulivat alueilta, joita hoitivat sopimusurakoitsijat, Rämäkkö kertoo. ■

Katujen kevät-puhdistus vähentää pölyn määrää.

RIIHIMÄKI TAISTELEEKATUPÖLYÄ VASTAAN

Riihimäen kaupunki siistii ympäristöä osallistumalla koirankakkaroskis-kampan-jaan. Kaupunkilaisten käyttöön on hankittu 300 kappaletta koirankakkaroskis-tarroja.

Kiinteistön jäteastiaan liimattava sään-kestävä tarra on merkkinä koirien jätöksiä keräävälle, että kyseiseen roska-astiaan saa tiputtaa jätökset siististi pussitettuna ja pussi suljettuna. Koirankakkapusseja on myös lupa laittaa kaikkiin kaupungin kadunvarsi- ja puistoroska-astioihin. Yleisiä roska-astioita

kaupungissa on 225. Koirankakkaroskikset ovat osa Siisti Riksu -kampanjaa. Maksutto-man tarran voi Riihimäellä hakea kaupun-ginkirjastosta (Kauppakatu 16), uimahallista (Salpausseläntie 16), kaupungintalon Tietotu-vasta (Kalevankatu 1), K-Supermarket Vuori-selta (Kirjauksentie 4) ja Prismasta (Voimalan-katu 2). ■

Tarran voi myös tulostaa itse osoitteesta www.koirankakkaroskis.fi.

Riihimäki mukaan koirankakkaroskis-kampanjaan

FAKTAT

Markus Forström (vas), Seppo Koskinen ja Markku Kyöstilä ovat tyytyväisiä Riihimäen kaupungin uuteen katupölyjen poistoon tarkoitettuun kalustoon.

Mikä KAPU-projekti?KAPU-projekti oli usean kaupungin yhteis-hanke, jossa tutkittiin, miten talvikunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikutta-vat katupölyn määrään. Lisäksi selvitettiin, voi-daanko pölyä vähentää uusilla menetelmillä ja laitteilla.

– Projekti on ohi, mutta mittauksia on tar-koitus tehdä Riihimäellä myös tänä vuonna. Tilanne näyttää nyt melko hyvältä ja kaupun-gin panostus teiden uusiin puhdistuslaitteisiin tehoaa, sanoo ympäristöasiantuntija Markku Kyöstilä.

Projekti osoitti, että katujen kevätpuhdis-tus vähentää hengitettävän pölyn määrää. Pöly-pitoisuudet kuitenkin lisääntyivät puhdis-tuksen jälkeen monesta syystä. Tehostetulla pesulla, sen ajoituksella ja laitteistojen laadulla pystytään kuitenkin pienentämään pölypitoi- suuksia.

6 7

■ Urpu-Kaarina Yli-Laurila

Riihimäen pääsiäisen tapahtumapaikat ovat Palomiehenpuistosta Neutronin, Voima-lan, Pohjoisen Asemakadun, kaupunginmu-seon ja Pompotin kautta Graniitille.

– Pyrimme koko perheen ulkotapahtu-maan. Tarkoituksena on tarjota mahdollisim-man paljon erilaista toimintaa ennen kaikkea lapsille ja lapsiperheille, sanovat pääsiäisen perussuunnitelman tehneet Riittamaija Kuusela-Rantanen Idan Werstashuoneelta ja Jenni Leppämäki Pompotista.

Riihimäen pääsiäinen alkaa palmusun-nuntain messulla Keskuskirkossa. Kirkon pihalla myydään virpomavitsoja.

Peltosaaren Tellustorin palmusunnuntain pääsiäistapahtumassa on tarjolla ohjelmaa, makkaranpaistoa ja itse tehtyä taidetta. Kier-rätyspistekin on avoinna.

Voimalasta Noitametsä,  Pompotissa touhukeskus Varsinainen tapahtumaviikonloppu alkaa pitkäperjantaista ja kestää sunnuntaihin.

Voimala muuttuu tänä vuonna Noitamet-säksi. Noita Eufrosyyne Kyttyrällä on taas huo-li, kun hyvän mielen pääsiäisloitsu on kateissa.

Pompotissa tapahtuu aamusta iltaan. Oh-jelmassa on primitiivisten soittimien työpaja, serviettityöpaja ja sormet multaan -työpaja. Pompotin ulkoravintolasta saa ostaa pääsi-äislounasta ja Punaisen talon seinään kiinni-tetään suuri pääsiäisposteri, jonka maalaa-miseen kaikki halukkaat voivat osallistua. Pompotin lauantain esiintyjinä ovat Jytäjyrsi-jät ja Jarkko Martikainen.

– Halusimme saada myös kadulle pää-siäiselämää, ja siksi Voimalan ja Pompotin välisellä osuudella Pohjoista Asemakatua voi kohdata klovneja, jonglöörejä ja muita sirkus-

taiteilijoita, katuteatteria ja katusoittajia. Paikalla on myös käsityöläisten myyntipis-teitä ja kirpputorimyyjiä, Jenni Leppämäki selvittää.

Rautatienpuistossa toimii yhteisötaide-työpaja, jossa kaikki halukkaat voivat osallistua ympäristötaideteoksen luomi- seen.

Kaupunginmuseossa kortteja,  pihalla maatalon eläimiä Kaupunginmuseo on auki lauantaina ja sun-nuntaina. Museossa on näytteillä eri aikakau-sien pääsiäiskortteja kaupungin pääsiäiskort-tikokoelmasta. Kaupunginmuseon pihalla voi tutustua maatalon eläimiin ja ratsastaa aasilla tai ponilla.

Lauantaina tapahtuu koko päivän myös Ragnar Granitin aukiolla. Pääsiäismarkkinat houkuttavat ostajia ja Janne Kataja saapuu viih-

R iihimäellä jäniksiä oli vastassa kaupunginjohtaja ja lapsijoukko, jotka joh-dattivat jänisparin Allin-naan. Allinnan portailla kaupunginvaltuuston

puheenjohtaja Marjatta Mänty julisti Riihimäen Suomen pääsiäiskaupungiksi 20.3.1997.

Pääsiäisjänis rakastaa lapsia, luontoa, terveellisiä elämäntapoja sekä vihreää, viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä. Niinpä kaunis rakennus Salpausselän har-julla keskellä kaupunkia oli luonteva valin-ta Eko-Riksun ja Lilja-Auroran kodiksi. Riihimäki onkin Suomen pääsiäisjänisten kotikaupunki.

Jäniksillä  riitti puuhaaJäniksillä riitti Riihimäelle asettumisen jäl-keen paljon puuhaa. Pariskunta oli suosittu vierailija kouluissa ja päiväkodeissa. Tapasi-vatpa jänikset myös itse joulupukin, joka on melkein kuin pääsiäisjäniksen kollega: pro-testanttisessa Keski-Euroopassa jänis hoiti pääsiäisenä samaa tehtävää kuin joulupukki jouluna lahjoittaen pääsiäismunia hyväta-paisille lapsille ja aikuisille.

Jänisten lisäksi myös muut eläimet ovat olleet tärkeässä roolissa Riihimäen pääsi-äisessä. Pääsiäistiput sekä eläinpuiston he-voset, vuohet, kaniinit ja muut eläinystävät ovat ilahduttaneet lapsia vuosien ajan.

Pääsiäislauluja ja luudalla lentämistäNeljäntoista pääsiäiskaupunkivuoden aikana Riihimäellä on ollut paljon erilaista toimintaa. Kaupungissa on järjestetty mm. pääsiäislau-

lujen sanoitus- ja sävellyskilpailuja ja luudalla lentämisen SM-kisat. Muutama vuosi sitten nähtiin joulupukki Riihimäellä vastavierailu-na pääsiäisjänisten Rovaniemen visiitille.

Malttamattomimmat pääsiäisen ystävät ovat saaneet avata pääsiäiskalenterin luuk-kuja pääsiäistä odotellessaan. Pääsiäisposti-korttinäyttelyssä on voitu ihailla postikort-teja vuosien varrelta. Onpa kaupunkilaisille järjestetty myös pääsiäispihakilpailuja.

Seurakunta on ollut Riihimäen pääsi-äisen tiivis yhteistyökumppani. Yhdessä seurakunnan kanssa on toteutettu Jeesuksen elämän pääsiäisen aikaisista tapahtumista kertova katunäytelmä vuosina 2002 ja 2004. Perinteinen pääsiäissanoman lukeminen on tapahtunut viime vuosina Keskuskirkon portailla. ■

MIKSI RIIHIMÄKI ON PÄÄSIÄISKAUPUNKI?Viikko ennen pääsiäistä vuonna 1997 jänispari Eko-Riksu ja Lilja-Aurora pakkasivat korit täyteen suklaamunia ja lähtivät Helsingistä junalla kohti Riihimäkeä.

Vuonna 1997 Riihimäki julistautui Suomen Pääsiäis-kaupungiksi. Tuosta lähtien kaupunki on täyttynyt pääsiäisenä mitä monipuolisimmasta pääsiäiseen liittyvästä ohjelmasta.

Riihimäellä on järjestetty luudalla lentämisen SM-kisat.

Ote pääsiäisjulistuksesta vuodelta 1997: ”…Riihimäen puhtaat metsät ovat pupujussien ja muiden eläinten asuttamat. Täällä on vihreää ja kaunista. Täällä on paljon puistoja. Kyllä kel-paa pääsiäispupujen pomppia Vesitorninmäellä ja Rautatienpuistossa. … Meidän pääsiäisjänö-jen mielestä Riihimäki on paras paikka asua ja tänne Allinnaan haluamme jäädä. Pitäkää mai-neemme yllä ja hoitakaa tätä Pääsiäiskaupunkia hyvin, sillä täältä emme muuta koskaan pois.”

Riihimäen pääsiäisessä on vanhaa ja uuttadyttämään markkinaväkeä jos kiireiltään ehtii. Illalla on ViRiKe ry:n järjestämä Bänditapahtu-ma, jonka päätteeksi järjestetään tulishow.

Alpakat harrastavat agilityä Keskuspuis-tossa perjantaina ja lauantaina, Tivoli Seiterä houkuttelee koko pääsiäisajan Paloaseman kentällä.

Seurakunta tarjoaa Kirkkopuiston seu-rakuntakodissa Pääsiäisen polun, lyijyjalka-nukkien ja muun rekvisiitan avulla toteutetun kertomuksen pääsiäisen tapahtumista. Tarkat pääsiäispolun aukioloajat ja muidenkin tapahtumien tiedot selviävät seurakunnan pääsiäiskalenterista. ■

Katso tarkemmat tiedot tämän lehden takasivulta tai internetistä osoitteesta www.paasiaiskaupunki.fi

Kohta ovat taas trullit liikkeellä...

8 9

■ Urpu-Kaarina Yli-Laurila

Riihimäen pääsiäisen tapahtumapaikat ovat Palomiehenpuistosta Neutronin, Voima-lan, Pohjoisen Asemakadun, kaupunginmu-seon ja Pompotin kautta Graniitille.

– Pyrimme koko perheen ulkotapahtu-maan. Tarkoituksena on tarjota mahdollisim-man paljon erilaista toimintaa ennen kaikkea lapsille ja lapsiperheille, sanovat pääsiäisen perussuunnitelman tehneet Riittamaija Kuusela-Rantanen Idan Werstashuoneelta ja Jenni Leppämäki Pompotista.

Riihimäen pääsiäinen alkaa palmusun-nuntain messulla Keskuskirkossa. Kirkon pihalla myydään virpomavitsoja.

Peltosaaren Tellustorin palmusunnuntain pääsiäistapahtumassa on tarjolla ohjelmaa, makkaranpaistoa ja itse tehtyä taidetta. Kier-rätyspistekin on avoinna.

Voimalasta Noitametsä,  Pompotissa touhukeskus Varsinainen tapahtumaviikonloppu alkaa pitkäperjantaista ja kestää sunnuntaihin.

Voimala muuttuu tänä vuonna Noitamet-säksi. Noita Eufrosyyne Kyttyrällä on taas huo-li, kun hyvän mielen pääsiäisloitsu on kateissa.

Pompotissa tapahtuu aamusta iltaan. Oh-jelmassa on primitiivisten soittimien työpaja, serviettityöpaja ja sormet multaan -työpaja. Pompotin ulkoravintolasta saa ostaa pääsi-äislounasta ja Punaisen talon seinään kiinni-tetään suuri pääsiäisposteri, jonka maalaa-miseen kaikki halukkaat voivat osallistua. Pompotin lauantain esiintyjinä ovat Jytäjyrsi-jät ja Jarkko Martikainen.

– Halusimme saada myös kadulle pää-siäiselämää, ja siksi Voimalan ja Pompotin välisellä osuudella Pohjoista Asemakatua voi kohdata klovneja, jonglöörejä ja muita sirkus-

taiteilijoita, katuteatteria ja katusoittajia. Paikalla on myös käsityöläisten myyntipis-teitä ja kirpputorimyyjiä, Jenni Leppämäki selvittää.

Rautatienpuistossa toimii yhteisötaide-työpaja, jossa kaikki halukkaat voivat osallistua ympäristötaideteoksen luomi- seen.

Kaupunginmuseossa kortteja,  pihalla maatalon eläimiä Kaupunginmuseo on auki lauantaina ja sun-nuntaina. Museossa on näytteillä eri aikakau-sien pääsiäiskortteja kaupungin pääsiäiskort-tikokoelmasta. Kaupunginmuseon pihalla voi tutustua maatalon eläimiin ja ratsastaa aasilla tai ponilla.

Lauantaina tapahtuu koko päivän myös Ragnar Granitin aukiolla. Pääsiäismarkkinat houkuttavat ostajia ja Janne Kataja saapuu viih-

R iihimäellä jäniksiä oli vastassa kaupunginjohtaja ja lapsijoukko, jotka joh-dattivat jänisparin Allin-naan. Allinnan portailla kaupunginvaltuuston

puheenjohtaja Marjatta Mänty julisti Riihimäen Suomen pääsiäiskaupungiksi 20.3.1997.

Pääsiäisjänis rakastaa lapsia, luontoa, terveellisiä elämäntapoja sekä vihreää, viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä. Niinpä kaunis rakennus Salpausselän har-julla keskellä kaupunkia oli luonteva valin-ta Eko-Riksun ja Lilja-Auroran kodiksi. Riihimäki onkin Suomen pääsiäisjänisten kotikaupunki.

Jäniksillä  riitti puuhaaJäniksillä riitti Riihimäelle asettumisen jäl-keen paljon puuhaa. Pariskunta oli suosittu vierailija kouluissa ja päiväkodeissa. Tapasi-vatpa jänikset myös itse joulupukin, joka on melkein kuin pääsiäisjäniksen kollega: pro-testanttisessa Keski-Euroopassa jänis hoiti pääsiäisenä samaa tehtävää kuin joulupukki jouluna lahjoittaen pääsiäismunia hyväta-paisille lapsille ja aikuisille.

Jänisten lisäksi myös muut eläimet ovat olleet tärkeässä roolissa Riihimäen pääsi-äisessä. Pääsiäistiput sekä eläinpuiston he-voset, vuohet, kaniinit ja muut eläinystävät ovat ilahduttaneet lapsia vuosien ajan.

Pääsiäislauluja ja luudalla lentämistäNeljäntoista pääsiäiskaupunkivuoden aikana Riihimäellä on ollut paljon erilaista toimintaa. Kaupungissa on järjestetty mm. pääsiäislau-

lujen sanoitus- ja sävellyskilpailuja ja luudalla lentämisen SM-kisat. Muutama vuosi sitten nähtiin joulupukki Riihimäellä vastavierailu-na pääsiäisjänisten Rovaniemen visiitille.

Malttamattomimmat pääsiäisen ystävät ovat saaneet avata pääsiäiskalenterin luuk-kuja pääsiäistä odotellessaan. Pääsiäisposti-korttinäyttelyssä on voitu ihailla postikort-teja vuosien varrelta. Onpa kaupunkilaisille järjestetty myös pääsiäispihakilpailuja.

Seurakunta on ollut Riihimäen pääsi-äisen tiivis yhteistyökumppani. Yhdessä seurakunnan kanssa on toteutettu Jeesuksen elämän pääsiäisen aikaisista tapahtumista kertova katunäytelmä vuosina 2002 ja 2004. Perinteinen pääsiäissanoman lukeminen on tapahtunut viime vuosina Keskuskirkon portailla. ■

MIKSI RIIHIMÄKI ON PÄÄSIÄISKAUPUNKI?Viikko ennen pääsiäistä vuonna 1997 jänispari Eko-Riksu ja Lilja-Aurora pakkasivat korit täyteen suklaamunia ja lähtivät Helsingistä junalla kohti Riihimäkeä.

Vuonna 1997 Riihimäki julistautui Suomen Pääsiäis-kaupungiksi. Tuosta lähtien kaupunki on täyttynyt pääsiäisenä mitä monipuolisimmasta pääsiäiseen liittyvästä ohjelmasta.

Riihimäellä on järjestetty luudalla lentämisen SM-kisat.

Ote pääsiäisjulistuksesta vuodelta 1997: ”…Riihimäen puhtaat metsät ovat pupujussien ja muiden eläinten asuttamat. Täällä on vihreää ja kaunista. Täällä on paljon puistoja. Kyllä kel-paa pääsiäispupujen pomppia Vesitorninmäellä ja Rautatienpuistossa. … Meidän pääsiäisjänö-jen mielestä Riihimäki on paras paikka asua ja tänne Allinnaan haluamme jäädä. Pitäkää mai-neemme yllä ja hoitakaa tätä Pääsiäiskaupunkia hyvin, sillä täältä emme muuta koskaan pois.”

Riihimäen pääsiäisessä on vanhaa ja uuttadyttämään markkinaväkeä jos kiireiltään ehtii. Illalla on ViRiKe ry:n järjestämä Bänditapahtu-ma, jonka päätteeksi järjestetään tulishow.

Alpakat harrastavat agilityä Keskuspuis-tossa perjantaina ja lauantaina, Tivoli Seiterä houkuttelee koko pääsiäisajan Paloaseman kentällä.

Seurakunta tarjoaa Kirkkopuiston seu-rakuntakodissa Pääsiäisen polun, lyijyjalka-nukkien ja muun rekvisiitan avulla toteutetun kertomuksen pääsiäisen tapahtumista. Tarkat pääsiäispolun aukioloajat ja muidenkin tapahtumien tiedot selviävät seurakunnan pääsiäiskalenterista. ■

Katso tarkemmat tiedot tämän lehden takasivulta tai internetistä osoitteesta www.paasiaiskaupunki.fi

Kohta ovat taas trullit liikkeellä...

8 9

Riihimäen seudun nuorille on avattu oma tieto- ja neu-vontasivusto. Neuvola.infosta nuori voi hakea tietoa elämässä eteen tulevista asioista. Sivus-tolta löytyy tietoa esimerkiksi asumisesta, opiskelusta, työn-hausta sekä harrastuksista.

Lisäksi sivuilla kerrotaan erityi-sesti murrosiässä askarruttavis-ta asioista, kuten seurustelusta ja seksuaalisuudesta.

Nuoret pääsevät jatkossa osalliseksi sivuston sisällön ke-hittämiseen – lisätietoa löytyy Neuvola.infosta.

Neuvola.infon on tuotta-nut Seudullisten nuorisopalve-lujen kehittämishanke Harppi.

Sivuston rahoittajina ovat toimineet Riihimäen seudun kunnat, Opetus- ja kulttuuri-ministeriö sekä Uudenmaan ELY-keskus. ■

Riihimäen kaupungissa on valmisteilla muutos, jonka myötä varhaiskasvatus liitetään opetustoimen organisaatioon 1.1.2012 lukien. Varhaiskasva-tuksen asiakkaiden arkeen ei muutoksella juurikaan ole vai-kutusta. Selkeimmin se näkyy

esiopetuksessa, jota tulevaisuu-dessa tarjotaan pääsääntöisesti koulujen tiloissa.

Varhaiskasvatuksen yhdisty-misen taustoista ja etenemisestä kerrotaan kaupungin kotisivuil-la. VAKA-sivuille ohjaa banneri kaupungin etusivun oikeasta

reunasta. Nettisivuilla on myös sähköinen palautelomake, jolla kuntalaiset voivat lähettää ai-heeseen liittyviä kommentteja, ajatuksia ja ideoita. ■

■ Urpu-Kaarina Yli-Laurila

Y leisö pääsee tutustumaan Suomen lasimuseon pe-rusnäyttelyyn ja jatkuvasti vaihtuviin näyttelyihin,

mutta suurinta osaa kokoelmasta säilyte-tään museon varastossa. Niiden parissa tehdään jättiosa museotyöstä, poissa yleisön silmistä.

– Museotoiminnan tehtävänä on kerätä esineitä, säilyttää ja tutkia niitä ja pitää niitä näytteillä. Tärkein tehtäväm-me ei ole vaihtuvien näyttelyiden järjes-täminen, vaan kokoelmien hoitaminen ja kartuttaminen. Jos kokoelmaa ja tuota takaelämää ei olisi, ei meillä myöskään olisi yleisölle avoinna olevia näyttelyjä, painottaa Suomen lasimuseon inten-dentti Kaisa Koivisto.

– Selvitämme mihin esineet liit-tyvät, mitä ne kertovat aineellisesta menneisyydestämme. Jokainen esine tutkitaan, luetteloidaan ja varastoidaan. Koska kaikkea ei voi säilyttää, on entistä tärkeämpää tutkia mitä kokoelmiin halutaan.

Mikään lasimuseon näyttely ei synny ilman tutkija Hannele Viilomaata, joka hoitaa päätoimisesti kokoelmia, tutkija Uta Laurénia, joka vastaa näyttelyiden käytännön järjestelyistä, ja intendentti Kaisa Koivistoa. Esimerkiksi suureen Riihimäen Lasi -näyttelyyn kaikki kolme tekivät tutkimustyötä ja kirjoittivat omat osansa näyttelyjulkaisuun.

Suomen lasimuseo on vuosittain tammikuun suljettuna. Silloin pestään perusnäyttelyn vitriinit ja niihin vaih-detaan esineitä ja tekstityksiä, tehdään myytävän tavaran inventaario ja museon ylläpitoremontteja. Tänä vuonna tehtiin Kaj Franck -näyttelyä ja sen näyttelyjul-kaisua. ■

JÄTTIOSA LASIMUSEON TYÖSTÄ TEHDÄÄN TAKATILOISSA

PÄÄTTÄJÄT PÄÄSIVÄT KOULUNPENKILLE

M ikä tunne on kyseessä? Vastaa Activote-laitteella A, B tai C. Erityisopettaja Jaana Heikkilän esittä-

miin kysymyksiin pääsivät vastaus-painikkeita painamaan myös pieni joukko Riihimäen kaupungin päättäjiä ja virkamiehiä.

Kaupunginhallituksen jäsenet Kai Heimonen, Kirsti Tolvanen, Marja Tarkkonen ja Timo Sinivuori sekä kou-lutoimenjohtaja Esa Santakallio, talous-johtaja Aila Ylioja ja Peltosaari-projektin projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula seurasivat aitiopaikoilla Peltosaaren koululaisten oppitunteja, joissa koske-tustaulut olivat monipuolisesti mukana opetuksessa.

– Teknologia on tuonut valtavan pal-jon uutta ja positiivista nimenomaan pe-dagogiseen työskentelyyn. Opetukseen osallistumisen intensiteetti on kasvanut, samoin yhteistoiminnallisuus, kertoo Pel-tosaaren koulun rehtori Virve Jämsén.

Esimerkkinä yhteistyöstä opettaja Ulla Mattila kertoo yleisölle 2.-luokan Voimahiiri-projektista, jossa hyödyn-netään muun muassa kuvaamataidon, äidinkielen ja luonnontiedon oppeja. Oppilaiden esittelystä käy ilmi, että Voi-mahiiri antaa voimaa koulun käyntiin ja on kaikkien kaveri.

Pitkäjänteistä  kehittämistäPeltosaaren koulun opettajat suunnittele-vat oppitunteja yhdessä. Apua suunnitte-luun ja käytännön toteutukseen he saavat samanaikaisopettaja Sirpa Arkolta.

Sähköistä opetusta on Riihimäellä kehitetty jo kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä kaupungin yleissivistävän koulutuksen opetustiloista 70 prosent-tia on varustettu nykyaikaisilla tieto- ja viestintäteknisillä välineillä. Pitkäl-lä aikavälillä sähköisten materiaalien käyttäminen synnyttää myös säästöä oppikirjakustannuksissa. ■

Mitä  mieltä?Vastaa ja voita!■ Haluamme tehdä Riihimäen kaupungin tiedotus- lehdestä entistä paremman. Tähän tarvitsemme Sinun apuasi.

■ Anna palautetta vastaamalla oheisiin kysymyksiin ja laita kuponki postiin. Postimaksun olemme jo maksaneet puolestasi.

■ Palautetta voi lähettää myös osoitteessa www.riihimaki.fi/palaute

■ Lähetä vastauksesi 15.5.2011 mennessä.

■ Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pääsylippuja Riihimäen uimalaan ja museoihin. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kiitos yhteistyöstä!

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

Riihimäen kaupunki   Tunnus 501913100003 VASTAUSLÄHETYS

Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu?

Mistä aiheista haluaisit jatkossa lukea tästä lehdestä?

Anna arvosana lehdestä asteikolla 4-10:

Muuta palautetta:

Nimi:

Intendentti Kaisa Koivisto tutkailee Kaj Franck -näyttelyyn päätyviä lasiesineitä Suomen lasimuseon varastossa.

Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien yhteinen palveluneuvoja Saara Bitter toimii tukena muistisairaille ja heidän omaisilleen. Saara tekee tiivistä yhteistyötä terveyskeskuksen geriatrian poliklinikan kanssa. Myös asiakkaat tai heidän omaisensa voivat itse ottaa suo-raan yhteyttä palveluneuvojaan.

Saara kohtaa asiakkaat yleensä kotikäynneillä, missä hän tekee yleis-

kartoituksen asiakkaan kotitilanteesta, käy läpi tukipalveluihin liittyviä asioita ja tekee pienimuotoisia muistitestejä. Myös järjestöt ja yhdistykset voivat ha-lutessaan pyytää Saaran tilaisuuksiinsa puhumaan aiheesta.

Muistisairaiden palveluneuvojalle riittää kysyntää: vuonna 2010 Saara teki vajaat 300 asiakaskäyntiä.

Saaran toimipiste Riihimäellä on Yritystalolla, osoitteessa Eteläinen ase-makatu 2. Tapaamisaika kannattaa sopia etukäteen puhelimitse. ■

Yhteystiedot (tavoitettavissa 2.5. alkaen):puhelin 019 758 4434saara.bitter@riihimaki.fi

Saara Bitter on muistisairaiden tukena

Kerro mielipiteesi varhais-  kas vatuksen yhdistämishankkeesta

Osoite:

Puhelin:

Otayhteyttä!

Riihimäen nuorille oma nettisivustoUutisia

&asioita

Luokassa oli keskittynyt ilmapiiri, kun aikuiset tulivat mukaan oppitunnille. Riihimäen päättäjät saivat konkreettisesti nähdä, mitä mahdollisuuksia nykytekniikka tuo opetukseen.

Saara Bitterin asiakkaina ovat muistisairaat ja heidän omaisensa. Keskeinen osa Saaran työtä ovat kotikäynnit muistisairaiden luona. Niiden aikana hän mm. kartoittaa asiakkaan kotitilanteen ja tukipalveluiden tarpeen.

Lisätietoja löydät osoitteesta www.neuvola.info

Vaikuta varhaiskasvatuksen yh-distämishankkeeseen kaupungin

nettisivuilla www.riihimaki.fi

10 11

Riihimäen seudun nuorille on avattu oma tieto- ja neu-vontasivusto. Neuvola.infosta nuori voi hakea tietoa elämässä eteen tulevista asioista. Sivus-tolta löytyy tietoa esimerkiksi asumisesta, opiskelusta, työn-hausta sekä harrastuksista.

Lisäksi sivuilla kerrotaan erityi-sesti murrosiässä askarruttavis-ta asioista, kuten seurustelusta ja seksuaalisuudesta.

Nuoret pääsevät jatkossa osalliseksi sivuston sisällön ke-hittämiseen – lisätietoa löytyy Neuvola.infosta.

Neuvola.infon on tuotta-nut Seudullisten nuorisopalve-lujen kehittämishanke Harppi.

Sivuston rahoittajina ovat toimineet Riihimäen seudun kunnat, Opetus- ja kulttuuri-ministeriö sekä Uudenmaan ELY-keskus. ■

Riihimäen kaupungissa on valmisteilla muutos, jonka myötä varhaiskasvatus liitetään opetustoimen organisaatioon 1.1.2012 lukien. Varhaiskasva-tuksen asiakkaiden arkeen ei muutoksella juurikaan ole vai-kutusta. Selkeimmin se näkyy

esiopetuksessa, jota tulevaisuu-dessa tarjotaan pääsääntöisesti koulujen tiloissa.

Varhaiskasvatuksen yhdisty-misen taustoista ja etenemisestä kerrotaan kaupungin kotisivuil-la. VAKA-sivuille ohjaa banneri kaupungin etusivun oikeasta

reunasta. Nettisivuilla on myös sähköinen palautelomake, jolla kuntalaiset voivat lähettää ai-heeseen liittyviä kommentteja, ajatuksia ja ideoita. ■

■ Urpu-Kaarina Yli-Laurila

Y leisö pääsee tutustumaan Suomen lasimuseon pe-rusnäyttelyyn ja jatkuvasti vaihtuviin näyttelyihin,

mutta suurinta osaa kokoelmasta säilyte-tään museon varastossa. Niiden parissa tehdään jättiosa museotyöstä, poissa yleisön silmistä.

– Museotoiminnan tehtävänä on kerätä esineitä, säilyttää ja tutkia niitä ja pitää niitä näytteillä. Tärkein tehtäväm-me ei ole vaihtuvien näyttelyiden järjes-täminen, vaan kokoelmien hoitaminen ja kartuttaminen. Jos kokoelmaa ja tuota takaelämää ei olisi, ei meillä myöskään olisi yleisölle avoinna olevia näyttelyjä, painottaa Suomen lasimuseon inten-dentti Kaisa Koivisto.

– Selvitämme mihin esineet liit-tyvät, mitä ne kertovat aineellisesta menneisyydestämme. Jokainen esine tutkitaan, luetteloidaan ja varastoidaan. Koska kaikkea ei voi säilyttää, on entistä tärkeämpää tutkia mitä kokoelmiin halutaan.

Mikään lasimuseon näyttely ei synny ilman tutkija Hannele Viilomaata, joka hoitaa päätoimisesti kokoelmia, tutkija Uta Laurénia, joka vastaa näyttelyiden käytännön järjestelyistä, ja intendentti Kaisa Koivistoa. Esimerkiksi suureen Riihimäen Lasi -näyttelyyn kaikki kolme tekivät tutkimustyötä ja kirjoittivat omat osansa näyttelyjulkaisuun.

Suomen lasimuseo on vuosittain tammikuun suljettuna. Silloin pestään perusnäyttelyn vitriinit ja niihin vaih-detaan esineitä ja tekstityksiä, tehdään myytävän tavaran inventaario ja museon ylläpitoremontteja. Tänä vuonna tehtiin Kaj Franck -näyttelyä ja sen näyttelyjul-kaisua. ■

JÄTTIOSA LASIMUSEON TYÖSTÄ TEHDÄÄN TAKATILOISSA

PÄÄTTÄJÄT PÄÄSIVÄT KOULUNPENKILLE

M ikä tunne on kyseessä? Vastaa Activote-laitteella A, B tai C. Erityisopettaja Jaana Heikkilän esittä-

miin kysymyksiin pääsivät vastaus-painikkeita painamaan myös pieni joukko Riihimäen kaupungin päättäjiä ja virkamiehiä.

Kaupunginhallituksen jäsenet Kai Heimonen, Kirsti Tolvanen, Marja Tarkkonen ja Timo Sinivuori sekä kou-lutoimenjohtaja Esa Santakallio, talous-johtaja Aila Ylioja ja Peltosaari-projektin projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula seurasivat aitiopaikoilla Peltosaaren koululaisten oppitunteja, joissa koske-tustaulut olivat monipuolisesti mukana opetuksessa.

– Teknologia on tuonut valtavan pal-jon uutta ja positiivista nimenomaan pe-dagogiseen työskentelyyn. Opetukseen osallistumisen intensiteetti on kasvanut, samoin yhteistoiminnallisuus, kertoo Pel-tosaaren koulun rehtori Virve Jämsén.

Esimerkkinä yhteistyöstä opettaja Ulla Mattila kertoo yleisölle 2.-luokan Voimahiiri-projektista, jossa hyödyn-netään muun muassa kuvaamataidon, äidinkielen ja luonnontiedon oppeja. Oppilaiden esittelystä käy ilmi, että Voi-mahiiri antaa voimaa koulun käyntiin ja on kaikkien kaveri.

Pitkäjänteistä  kehittämistäPeltosaaren koulun opettajat suunnittele-vat oppitunteja yhdessä. Apua suunnitte-luun ja käytännön toteutukseen he saavat samanaikaisopettaja Sirpa Arkolta.

Sähköistä opetusta on Riihimäellä kehitetty jo kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä kaupungin yleissivistävän koulutuksen opetustiloista 70 prosent-tia on varustettu nykyaikaisilla tieto- ja viestintäteknisillä välineillä. Pitkäl-lä aikavälillä sähköisten materiaalien käyttäminen synnyttää myös säästöä oppikirjakustannuksissa. ■

Mitä  mieltä?Vastaa ja voita!■ Haluamme tehdä Riihimäen kaupungin tiedotus- lehdestä entistä paremman. Tähän tarvitsemme Sinun apuasi.

■ Anna palautetta vastaamalla oheisiin kysymyksiin ja laita kuponki postiin. Postimaksun olemme jo maksaneet puolestasi.

■ Palautetta voi lähettää myös osoitteessa www.riihimaki.fi/palaute

■ Lähetä vastauksesi 15.5.2011 mennessä.

■ Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pääsylippuja Riihimäen uimalaan ja museoihin. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kiitos yhteistyöstä!

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

Riihimäen kaupunki   Tunnus 501913100003 VASTAUSLÄHETYS

Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu?

Mistä aiheista haluaisit jatkossa lukea tästä lehdestä?

Anna arvosana lehdestä asteikolla 4-10:

Muuta palautetta:

Nimi:

Intendentti Kaisa Koivisto tutkailee Kaj Franck -näyttelyyn päätyviä lasiesineitä Suomen lasimuseon varastossa.

Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien yhteinen palveluneuvoja Saara Bitter toimii tukena muistisairaille ja heidän omaisilleen. Saara tekee tiivistä yhteistyötä terveyskeskuksen geriatrian poliklinikan kanssa. Myös asiakkaat tai heidän omaisensa voivat itse ottaa suo-raan yhteyttä palveluneuvojaan.

Saara kohtaa asiakkaat yleensä kotikäynneillä, missä hän tekee yleis-

kartoituksen asiakkaan kotitilanteesta, käy läpi tukipalveluihin liittyviä asioita ja tekee pienimuotoisia muistitestejä. Myös järjestöt ja yhdistykset voivat ha-lutessaan pyytää Saaran tilaisuuksiinsa puhumaan aiheesta.

Muistisairaiden palveluneuvojalle riittää kysyntää: vuonna 2010 Saara teki vajaat 300 asiakaskäyntiä.

Saaran toimipiste Riihimäellä on Yritystalolla, osoitteessa Eteläinen ase-makatu 2. Tapaamisaika kannattaa sopia etukäteen puhelimitse. ■

Yhteystiedot (tavoitettavissa 2.5. alkaen):puhelin 019 758 4434saara.bitter@riihimaki.fi

Saara Bitter on muistisairaiden tukena

Kerro mielipiteesi varhais-  kas vatuksen yhdistämishankkeesta

Osoite:

Puhelin:

Otayhteyttä!

Riihimäen nuorille oma nettisivustoUutisia

&asioita

Luokassa oli keskittynyt ilmapiiri, kun aikuiset tulivat mukaan oppitunnille. Riihimäen päättäjät saivat konkreettisesti nähdä, mitä mahdollisuuksia nykytekniikka tuo opetukseen.

Saara Bitterin asiakkaina ovat muistisairaat ja heidän omaisensa. Keskeinen osa Saaran työtä ovat kotikäynnit muistisairaiden luona. Niiden aikana hän mm. kartoittaa asiakkaan kotitilanteen ja tukipalveluiden tarpeen.

Lisätietoja löydät osoitteesta www.neuvola.info

Vaikuta varhaiskasvatuksen yh-distämishankkeeseen kaupungin

nettisivuilla www.riihimaki.fi

10 11

Riihimäen Veden kuluvan vuo-den työohjelmassa on kaksi aluesa-neerauskohdetta. Petsamossa kohtee-na on Petsamonkatu Kantakadulta Oravankadulle, Jänönkuja ja Kanta-katu. Urakoitsijana alueella on YIT Rakennus Oy. Uusi saneerausalue on Hirsimäki, missä saneerataan Sivuka-

dun ja Syrjäkadun johdot. Urakoitsija tällä alueella on Destia Oy.

Näissä kahdessa kohteessa saneerataan vesijohtoa ja viemäriä noin 2,4 kilometriä ja rakennetaan hulevesiviemäriä saman verran. Verkostojen saneerausten ja hu-levesiviemäreiden rakentamisen

tavoitteena on talousveden jakelu-varmuuden parantaminen, viemä-reiden toiminnan varmistaminen sekä jätevedenpuhdistamolle joh-dettavan vuotovesimäärän pienen-täminen. ■

Riihimäen jätevedenpuhdis-tamon saneeraussuunnittelun ensimmäinen vaihe on valmistu-nut. Puhdistamon yleissuunnitel-ma ja kapasiteettitarkastelu saatiin päätökseen tammikuussa 2011. Seuraavana vuorossa on puhdista-mosaneerauksen toteutussuunnitte-

lu. Saneeraus on tarkoitus toteuttaa toteutussuunnittelun ja urakkakil-pailutuksen jälkeen vuosina 2013- 2014. Kustannusten alustava arvio on noin 11,5 milj.euroa. ■

J yväskylässä syntynyt, Tam-pereen teknillisessä kor-keakoulussa opiskellut ja sittemmin Keravalla asunut vesi- ja ympäristötekniikan osaaja, diplomi-insinööri Jar-

mo Rämö on Riihimäen Veden uusi johtaja. Hän aloitti työt tämän vuoden alussa ja on ensivaikutelmaansa erittäin tyytyväinen.

– Riihimäen Vesi vaikuttaa olevan hyvällä mallilla, henkilökunta on ammatti-taitoista ja perusasiat ovat kunnossa. Toki haasteitakin riittää joista suurimpia ovat erillisviemäröinnin kehittäminen ja puh-distamon saneeraaminen. Pääsääntöisesti riihimäkeläisten vesihuolto on kuitenkin varsin varmalla pohjalla, Jarmo Rämö tii-vistää.

Rämön työmatka sujuu nopeasti junalla Keravalta, missä hän asunut viimeiset kym-menkunta vuotta ja missä hänen perheensä edelleen asustaa. Keravalla Rämön tehtäviin kuului monia ympäristötekniikkaan liittyvä asioita, kuten vesi- ja jätehuoltoa.

– Riihimäen Veden perusasiat ovat kunnossa. Haasteitakin tosin riittää, joista suurimmat ovat erillisviemäröinnin kehittäminen ja puhdistamon saneeraus.

Veden  hankinta  on  laadukkaalla  ja varmalla pohjalla.

JARMO RÄMÖ ONOMALLA ALALLAAN

– Vesihuolto on kiinnostanut minua aina eniten. Koen tämän alan omakseni, Riihimäen Veden uusi johtaja Jarmo Rämö toteaa.

Verkostojen saneeraustyöt jatkuvat

12 13

– Vesihuolto on kiinnostanut minua aina eniten. Keravan lisäksi olen työskennellyt vesihuollon parissa erilaisissa projekteis-sa myös ulkomailla: Ruotsissa, Tšekeissä ja Keniassa. Koen tämän alan omakseni, minkä vuoksi hain heti paikkaa, kun Riihimäen Ve-den edellinen johtaja siirtyi Hyvinkään Veden johtajaksi, Jarmo Rämö kertoo.

Kaupunki  tutuksiRiihimäen kaupunki ei ole Rämölle entuudes-taan lainkaan tuttu, minkä vuoksi parhail-laan on menossa myös paikallistuntemuksen kartuttaminen. Muutto ei ainakaan lähitu-levaisuudessa tunnu ajankohtaiselta, koska perhettä sitovat Keravalle sekä vaimon työ että lasten koulut.

– Toiminta-alueen tuntemusta tässä tehtä-vässä kuitenkin tarvitaan, joten yritän kartut-taa sitä parhaani mukaan henkilöstön avulla.

Ensimmäisten kuukausien aikana Rämö on ehtinyt saada selkeän kuvan Riihimä-en Veden tilanteesta ja siihen hän on varsin tyytyväinen. Veden hankinta on varmalla ja laadukkaalla pohjalla, pohjavettä riittää eikä akuuttia lisätarvetta ole. Lisäksi taksatkin ovat varsin kohtuullisesti maan keskitasoa, Rämö luettelee.

Suurimmat haasteet liittyvät hänen mu-kaansa jätevesien puolelle.

– Riihimäellä on vielä noin 70 kilomet-riä sekaviemäreitä, jotka pitäisi saneerata erillisviemäreiksi. Sekaviemärit rasittavat puhdistamoa ja heikentävät puhdistustulosta etenkin rankkojen sateiden ja sulamisvesien

aikana, jolloin joudutaan ohijuoksutuksiin. Riihimäellä puhdistamo laskee jätevetensä herkkään Vantaanjokeen ja kaupungin on kannettava vastuuta sen tilasta, Rämö toteaa.

Puhdistamon  saneerausRämön mukaan lähitulevaisuuden suurin hanke liittyy jätevedenpuhdistamon sanee-raamiseen.

– Puhdistamoiden toiminta on luvan-varaista ja tarkasti valvottua. Viime vuon-na Riihimäellä ei aivan ylletty lupaehtojen vaatimuksiin typen ja fosforin poiston osalta. Suurin syy tähän on, että puhdistamon kapa-siteetti ei täysin riitä.

– Tämän vuoksi edessä on puhdistamon saneeraus, jolla pyritän varmistamaan puh-distuskapasiteetti aina vuoteen 2030 saakka. Hankkeen alustava kustannusarvio on 11,45 miljoonaa euroa, mistä Hausjärven osuus on yksitoista ja Lopen seitsemän prosenttia, Jar-mo Rämö toteaa.

Hanke etenee alustavan aikataulun mu-kaan siten, että tämä ja ensi vuosi menevät projektin suunnitteluun ja urakan kilpailutta-miseen. Varsinainen rakentaminen tapahtuu vuosina 2013–2014.

– Riihimäki on kasvualuetta, minkä vuok-si myös puhtaan veden puolella on ylläpidet-tävä valmiutta siihen, että veden tarve kas-vaa. Tällä hetkellä pohjavettä riittää hyvin ja meillä on myös riittävän hyvä riskivarmuus, mutta on hyvä kartoittaa jatkuvasti myös uusia pohjaveden lähteitä, Jarmo Rämö sanoo. ■

Saneerausten tavoiteena on mm. jakeluvarmuuden parantaminen.

Puhdistamon saneeraus-suunnittelu etenee

Riihimäen jätevedenpuhdistamo odottaa saneerauksen alkamista.

Vesi-postia

Riihimäen Veden kuluvan vuo-den työohjelmassa on kaksi aluesa-neerauskohdetta. Petsamossa kohtee-na on Petsamonkatu Kantakadulta Oravankadulle, Jänönkuja ja Kanta-katu. Urakoitsijana alueella on YIT Rakennus Oy. Uusi saneerausalue on Hirsimäki, missä saneerataan Sivuka-

dun ja Syrjäkadun johdot. Urakoitsija tällä alueella on Destia Oy.

Näissä kahdessa kohteessa saneerataan vesijohtoa ja viemäriä noin 2,4 kilometriä ja rakennetaan hulevesiviemäriä saman verran. Verkostojen saneerausten ja hu-levesiviemäreiden rakentamisen

tavoitteena on talousveden jakelu-varmuuden parantaminen, viemä-reiden toiminnan varmistaminen sekä jätevedenpuhdistamolle joh-dettavan vuotovesimäärän pienen-täminen. ■

Riihimäen jätevedenpuhdis-tamon saneeraussuunnittelun ensimmäinen vaihe on valmistu-nut. Puhdistamon yleissuunnitel-ma ja kapasiteettitarkastelu saatiin päätökseen tammikuussa 2011. Seuraavana vuorossa on puhdista-mosaneerauksen toteutussuunnitte-

lu. Saneeraus on tarkoitus toteuttaa toteutussuunnittelun ja urakkakil-pailutuksen jälkeen vuosina 2013- 2014. Kustannusten alustava arvio on noin 11,5 milj.euroa. ■

J yväskylässä syntynyt, Tam-pereen teknillisessä kor-keakoulussa opiskellut ja sittemmin Keravalla asunut vesi- ja ympäristötekniikan osaaja, diplomi-insinööri Jar-

mo Rämö on Riihimäen Veden uusi johtaja. Hän aloitti työt tämän vuoden alussa ja on ensivaikutelmaansa erittäin tyytyväinen.

– Riihimäen Vesi vaikuttaa olevan hyvällä mallilla, henkilökunta on ammatti-taitoista ja perusasiat ovat kunnossa. Toki haasteitakin riittää joista suurimpia ovat erillisviemäröinnin kehittäminen ja puh-distamon saneeraaminen. Pääsääntöisesti riihimäkeläisten vesihuolto on kuitenkin varsin varmalla pohjalla, Jarmo Rämö tii-vistää.

Rämön työmatka sujuu nopeasti junalla Keravalta, missä hän asunut viimeiset kym-menkunta vuotta ja missä hänen perheensä edelleen asustaa. Keravalla Rämön tehtäviin kuului monia ympäristötekniikkaan liittyvä asioita, kuten vesi- ja jätehuoltoa.

– Riihimäen Veden perusasiat ovat kunnossa. Haasteitakin tosin riittää, joista suurimmat ovat erillisviemäröinnin kehittäminen ja puhdistamon saneeraus.

Veden  hankinta  on  laadukkaalla  ja varmalla pohjalla.

JARMO RÄMÖ ONOMALLA ALALLAAN

– Vesihuolto on kiinnostanut minua aina eniten. Koen tämän alan omakseni, Riihimäen Veden uusi johtaja Jarmo Rämö toteaa.

Verkostojen saneeraustyöt jatkuvat

12 13

– Vesihuolto on kiinnostanut minua aina eniten. Keravan lisäksi olen työskennellyt vesihuollon parissa erilaisissa projekteis-sa myös ulkomailla: Ruotsissa, Tšekeissä ja Keniassa. Koen tämän alan omakseni, minkä vuoksi hain heti paikkaa, kun Riihimäen Ve-den edellinen johtaja siirtyi Hyvinkään Veden johtajaksi, Jarmo Rämö kertoo.

Kaupunki  tutuksiRiihimäen kaupunki ei ole Rämölle entuudes-taan lainkaan tuttu, minkä vuoksi parhail-laan on menossa myös paikallistuntemuksen kartuttaminen. Muutto ei ainakaan lähitu-levaisuudessa tunnu ajankohtaiselta, koska perhettä sitovat Keravalle sekä vaimon työ että lasten koulut.

– Toiminta-alueen tuntemusta tässä tehtä-vässä kuitenkin tarvitaan, joten yritän kartut-taa sitä parhaani mukaan henkilöstön avulla.

Ensimmäisten kuukausien aikana Rämö on ehtinyt saada selkeän kuvan Riihimä-en Veden tilanteesta ja siihen hän on varsin tyytyväinen. Veden hankinta on varmalla ja laadukkaalla pohjalla, pohjavettä riittää eikä akuuttia lisätarvetta ole. Lisäksi taksatkin ovat varsin kohtuullisesti maan keskitasoa, Rämö luettelee.

Suurimmat haasteet liittyvät hänen mu-kaansa jätevesien puolelle.

– Riihimäellä on vielä noin 70 kilomet-riä sekaviemäreitä, jotka pitäisi saneerata erillisviemäreiksi. Sekaviemärit rasittavat puhdistamoa ja heikentävät puhdistustulosta etenkin rankkojen sateiden ja sulamisvesien

aikana, jolloin joudutaan ohijuoksutuksiin. Riihimäellä puhdistamo laskee jätevetensä herkkään Vantaanjokeen ja kaupungin on kannettava vastuuta sen tilasta, Rämö toteaa.

Puhdistamon  saneerausRämön mukaan lähitulevaisuuden suurin hanke liittyy jätevedenpuhdistamon sanee-raamiseen.

– Puhdistamoiden toiminta on luvan-varaista ja tarkasti valvottua. Viime vuon-na Riihimäellä ei aivan ylletty lupaehtojen vaatimuksiin typen ja fosforin poiston osalta. Suurin syy tähän on, että puhdistamon kapa-siteetti ei täysin riitä.

– Tämän vuoksi edessä on puhdistamon saneeraus, jolla pyritän varmistamaan puh-distuskapasiteetti aina vuoteen 2030 saakka. Hankkeen alustava kustannusarvio on 11,45 miljoonaa euroa, mistä Hausjärven osuus on yksitoista ja Lopen seitsemän prosenttia, Jar-mo Rämö toteaa.

Hanke etenee alustavan aikataulun mu-kaan siten, että tämä ja ensi vuosi menevät projektin suunnitteluun ja urakan kilpailutta-miseen. Varsinainen rakentaminen tapahtuu vuosina 2013–2014.

– Riihimäki on kasvualuetta, minkä vuok-si myös puhtaan veden puolella on ylläpidet-tävä valmiutta siihen, että veden tarve kas-vaa. Tällä hetkellä pohjavettä riittää hyvin ja meillä on myös riittävän hyvä riskivarmuus, mutta on hyvä kartoittaa jatkuvasti myös uusia pohjaveden lähteitä, Jarmo Rämö sanoo. ■

Saneerausten tavoiteena on mm. jakeluvarmuuden parantaminen.

Puhdistamon saneeraus-suunnittelu etenee

Riihimäen jätevedenpuhdistamo odottaa saneerauksen alkamista.

Vesi-postia

Vesi-postia

Vedestäkysyttyä

1Kiinteistön vesimittari vaihdettiin äskettäin. Nyt lasin alle on  ilmestynyt vettä ja ilmakuplia.  

Onko se vaarallista ja pitääkö tehdä jotain?

Vesimittarin vaihdon jälkeen saattaa vesimit-tarin lasin ja laskurin välissä näkyä ilmakupla ja/tai vet-tä. Näin kuulukin olla, sillä vesimittarit ovat märkälas-kijamittareita, joiden koneisto on vedessä. Vesi ja ilma eivät ole vaarallisia, eivätkä edellytä minkäänlaisia toi-menpiteitä. Ilma poistuu aikanaan.

2Asumme omakotitalossa ja kesäisin kastelemme puutarhaa vesijohtovedellä. Kasteluvesi ei valu 

viemäriin. Voimmeko saada alennusta  jätevesimaksusta?

Vesi- ja jätevesilaskun suuruus perustuu ve-simittarin lukemaan, koska jäteveden määrää ei mitata. Erillinen kasteluvesimittari mahdollistaisi väärinkäytök-set, koska vettä voidaan käyttää muihinkin tarkoituk-siin. Ekologisempi ja halvempi vaihtoehto kuin puutar-han kasteleminen talousvedellä on kerätä kiinteistölle kertyvä sadevesi talteen ja käyttää sitä kasteluun.

3Voiko suihkusuuttimiin kertynyttä kalkkia poistaa omin  toimenpitein?

Poresuuttimiin ja suihkukapuloiden sihteihin kertyy ajan myötä kiintoainesta ja kalkkia, jotka voivat toimia jopa bakteereiden kasvualustana. Siivilälle ker-tynyt sakka myös vähentää veden painetta ja haittaa suihkujen toimintaa.

Siivilän voi puhdistaa ensin mekaanisesti ja sitten vielä liottaa reikiin kiinnittyneen kalkin hapolla. Tähän tarkoitukseen voi käyttää etikkaa tai apteekista saata-vaa sitruunahappoa. Myös kahvinkeittimen kalkinpois-toon tarkoitettu liuos tai veteen liotettava jauhe ovat tehokkaita. Siivilää kannattaa pitää hapossa riittävän kauan, vaikka muutamia tunteja, jotta kaikki kalkki liu-kenee kunnolla. Varmista kuitenkin, ettei tiiviste joudu mukaan liuokseen!

Hapon voi käyttää uudelleen seuraavalla kerralla. Useiden käyttökertojen jälkeen pienen määrän happoa voi laittaa viemäriin runsaalla vedellä laimennettuna.

RIIHIMÄELLÄ JUODAANRAIKASTA POHJAVETTÄPuhdas vesi on suomalaisille itsestäänselvyys: sitä tulee, kun avaa hanan. Riihimäellä vesi on raikasta pohjavettä, joka on pääosin peräisin kolmesta vedenottamosta.

T alousveden lähteenä voi olla pintavesi tai pohjavesi. Jos käyte-tään pintavettä, edessä on monivaiheinen puhdistusprosessi

ennen kuin se on valmista siirrettäväksi verkostoon. Pohjaveden etuna on, että se on sellaisenaan juomakelpoista, raikasta ja puhdasta, ellei ihminen toiminnallaan sitä pilaa. Sen vuoksi pohjaveden käsit-telykin on melko yksinkertaista.

– Aivan sellaisenaan sitä ei kuiten-kaan voi vedenottamolta verkostoon pumpata. Koska pohjavesi voi olla syövyttävää, sen pH-arvo nostetaan alkaloinnilla. Alkaloinnin ja pH:n noston tarkoitus on veden syövyttävyyden vähentäminen. Tällä pyritään estämään verkoston ja vesikalusteiden korroosio-vaurioita. Alkalointi tapahtuu kahdella vedenottamolla kalkkikivellä ja yhdellä käyttämällä vähäistä määrää natrium-hydroksidia eli lipeää, kertoo käyttö-päällikkö Tiina Oksanen.

Alkaloinnin lisäksi veden käsittelyyn kuuluvat ilmastus ja UV-desinfiointi.

– UV-käsittely tapahtuu ultravioletti-valolla, joka varmistaa sen, että vedessä ei ole bakteereja. Sen lisäksi vedenottamoil-la on myös valmius raakaveden klooraa-misen, mutta tarvetta siihen ei ole viime vuosina ollut, Tiina Oksanen kertoo.

Riihimäkeläinen kuluttaa vettä 260 litraa päivässäVedenottamoilta raikas, kuusi asteinen vesi pumpataan 4-5 barin paineella verkostoon, jonka pituus on yhteensä 223 kilometriä. Lähtöpaine ei aivan riitä koko verkostolle, minkä vuoksi matkalla on kuusi paineenkohotusasemaa ja yksi vesitorni, johon mahtuu 900 m3 vettä. Se ei kuitenkaan pitkälle riitä, koska Rii-

himäellä kuluu vettä yli 7 200 kuutiota vuorokaudessa.

– Asukasta kohden se on yli 260 litraa, mikä on jonkin verran maan keskiarvoa suurempi. Määrä johtuu Rii-himäen alueen runsaasta teollisuudesta. Esimerkiksi Valio on erittäin suuri veden käyttäjä, Tiina Oksanen kertoo.

Huolta hänen mukaansa ei kuiten-kaan ole niin kauan kuin pohjavesi on käyttökelpoista. Riihimäen Vedellä on lupa ottaa pohjavettä nykyisiltä vedenot-tamoilta yhteensä yli 15 000 kuutiota vuorokaudessa.

– Lisäksi me tutkimme jatkuvasti uusia lähteitä ja teimme esimerkiksi vuoden 2010 keväällä koepumppauksia Herajoen pohjavesialueilla pumppaa-malla vettä 1 000 kuutiota vuorokaudes-sa kuukauden ajan. Riihimäen Vedellä onkin meneilläään lupahakemusprosessi aluehallintovirastolla uuden vedenot-topaikan rakentamiseen, Tiina Oksanen kertoo ja muistuttaa huomauttaa, että valmiudet suurempaan vedenkulu-tukseen eivät kuitenkaan ole itsestään selviä.

– Nykyistä huomattavasti suurem-man kulutuksen kasvu tuottaisi vesi-johtoverkoston kapasiteetin tarkaste-lun, verkoston vahvistamisen ja uusien vesijohtojen linjauksia jouduttaisiin miettimään.

Tutkittua ja  turvallistaPohjaveden laatu on Riihimäellä hyvää ja se täyttää selkeästi talousvedestä an-netut vaatimukset. Laadun varmistami-seksi vettä myös tutkitaan säännöllisesti, koska ihminen voi omalla toiminnallaan aiheuttaa pohjaveden saastumisia tai likaisia pintavesiä voi jostain syystä jou-tua pohjavesiin.

– Liikenne, maatalous, teiden suolaus, vanhat öljysäiliöt jne. ovat riskejä, jotka uhkaavat pohjavesien puhtautta. Sen vuoksi jokaisella vedenottamolla otetaan raakavedestä näytteet neljä kertaa vuo-dessa. Sen lisäksi näytteet otetaan kerran kuukaudessa tietyistä paikoista verkosta ja vesilaitoksilta lähtevistä vesistä.

– Vesien puhtautta valvoo terveysvi-ranomainen ja otetut näytteet tutkitaan Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän laboratoriossa.

Tiina Oksasen mukaan näytteiden ottoa tiivistetään heti, jos ongelmia il-maantuu tai asukkaat valittavat veden laadusta.

– Vuonna 2004 Riihimäellä havait-tiin laatuongelma, joka johtui siitä, että Herajoen vedenottamolla oli pintavettä päässyt sekoittumaan vedenottokaivo-jen kautta pohjaveteen. Tämä ongelma korjattiin uusimalla kaivon rakennetta niin, että pintavesillä ei enää ole pääsyä pohjavesiin. ■

(1) Pohjavesi kerätään Kormun, Herajoen ja Haapahuhdan vedenottamoissa.

(2) Veden käsittelyprosessi, jossa veden pH nostetaan sekä poistetaan rautaa ja mangaania.

(3) UV-säteilytys.

(4) Hikiän varavedenottamo.

(5) Käyttöveden jakelua vesijohtoverkosta pitkin. Vesitorni toimii paitsi vesisäiliönä myös verkoston paineentasaajana.

(6) Jätevesi ohjataan puhdistusprosessiin jätevedenpuhdistamolle.

Käyttöpäällikkö Tiina Oksanen kertoo Herajoen vedenottamolla riihimäkeläisten käyttävän vettä 7200 kuutiota vuorokaudessa.

14 15

1.

2.

3. 4.5.

Käyntiosoite Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki

AVOINNAma-to 8.00 – 15.00pe ja aattopäivinä 8.00 – 14.30

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa:etunimi.sukunimi@riihimaki.fi

Asiakaspalvelu ■ Vesi- ja jätevesilaskutus, liittyjätietojen muutokset, vesimittarin lukeman ilmoitus

PALVELUSIHTEERIT Pirjo Kemppainen 019 758 4962 Satu Konttinen 019 758 4966 Viivi Tuominen 019 758 4961

riihimaenvesi@riihimaki.fi

Rakentajapalvelu■ KVV-laitteet, asennustarkastuksetTARKASTUSTEKNIKKO Jukka Seuranen 019 758 4965

■ Tonttijohdot, vesimittaritJOHTOMESTARI Markku Lamminsivu 019 758 4967

  Laitokset KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ Tiina Oksanen 019 758 4970

  Hallinto JOHTAJA Jarmo Rämö 019 758 4964

VESIHUOLTOINSINÖÖRI Sirpa Aulio 019 758 4975

■ Urakoiden valvonta VERKOSTOTEKNIKKO Tommi Virtanen 019 758 4963

Vikailmoitukset019 758 4967 virka-aikana019 741 7487 virka-ajan jälkeen

6.

Vuoden 2010 vedenlaatutietoja kaupungin eri osissa Riihimäen Vesi  •  yhteystiedotAlue ja näytteenottopaikka          pH       kovuus dHo        määrittely    rauta mg/l Eteläinen osa               7,9            7,3        keskikova    < 0,050(Herajoen koulu, City-Market, Rivakka)

Pohjoinen osa ja keskusta-alue vesitornin eteläpuolella 7,6            3,5        pehmeä    < 0,050(Haapahuhdan koulu, Kontiontien pk, RYKS, Loistopesu, vesilaboratorio)

Itäinen osa 7,7            4,4        pehmeä    < 0,050(Peltosaaren koulu, Patastenmäen koulu, Jukolan pk)

Läntinen osa 8,2            4,8        pehmeä    < 0,050(Lasitehtaan koulu, Lasimuseo, Hirsimäen pk, Hamk)

vaatimus / *suositus                 *6,5–9,5              *0,200

Vesi-postia

Vedestäkysyttyä

1Kiinteistön vesimittari vaihdettiin äskettäin. Nyt lasin alle on  ilmestynyt vettä ja ilmakuplia.  

Onko se vaarallista ja pitääkö tehdä jotain?

Vesimittarin vaihdon jälkeen saattaa vesimit-tarin lasin ja laskurin välissä näkyä ilmakupla ja/tai vet-tä. Näin kuulukin olla, sillä vesimittarit ovat märkälas-kijamittareita, joiden koneisto on vedessä. Vesi ja ilma eivät ole vaarallisia, eivätkä edellytä minkäänlaisia toi-menpiteitä. Ilma poistuu aikanaan.

2Asumme omakotitalossa ja kesäisin kastelemme puutarhaa vesijohtovedellä. Kasteluvesi ei valu 

viemäriin. Voimmeko saada alennusta  jätevesimaksusta?

Vesi- ja jätevesilaskun suuruus perustuu ve-simittarin lukemaan, koska jäteveden määrää ei mitata. Erillinen kasteluvesimittari mahdollistaisi väärinkäytök-set, koska vettä voidaan käyttää muihinkin tarkoituk-siin. Ekologisempi ja halvempi vaihtoehto kuin puutar-han kasteleminen talousvedellä on kerätä kiinteistölle kertyvä sadevesi talteen ja käyttää sitä kasteluun.

3Voiko suihkusuuttimiin kertynyttä kalkkia poistaa omin  toimenpitein?

Poresuuttimiin ja suihkukapuloiden sihteihin kertyy ajan myötä kiintoainesta ja kalkkia, jotka voivat toimia jopa bakteereiden kasvualustana. Siivilälle ker-tynyt sakka myös vähentää veden painetta ja haittaa suihkujen toimintaa.

Siivilän voi puhdistaa ensin mekaanisesti ja sitten vielä liottaa reikiin kiinnittyneen kalkin hapolla. Tähän tarkoitukseen voi käyttää etikkaa tai apteekista saata-vaa sitruunahappoa. Myös kahvinkeittimen kalkinpois-toon tarkoitettu liuos tai veteen liotettava jauhe ovat tehokkaita. Siivilää kannattaa pitää hapossa riittävän kauan, vaikka muutamia tunteja, jotta kaikki kalkki liu-kenee kunnolla. Varmista kuitenkin, ettei tiiviste joudu mukaan liuokseen!

Hapon voi käyttää uudelleen seuraavalla kerralla. Useiden käyttökertojen jälkeen pienen määrän happoa voi laittaa viemäriin runsaalla vedellä laimennettuna.

RIIHIMÄELLÄ JUODAANRAIKASTA POHJAVETTÄPuhdas vesi on suomalaisille itsestäänselvyys: sitä tulee, kun avaa hanan. Riihimäellä vesi on raikasta pohjavettä, joka on pääosin peräisin kolmesta vedenottamosta.

T alousveden lähteenä voi olla pintavesi tai pohjavesi. Jos käyte-tään pintavettä, edessä on monivaiheinen puhdistusprosessi

ennen kuin se on valmista siirrettäväksi verkostoon. Pohjaveden etuna on, että se on sellaisenaan juomakelpoista, raikasta ja puhdasta, ellei ihminen toiminnallaan sitä pilaa. Sen vuoksi pohjaveden käsit-telykin on melko yksinkertaista.

– Aivan sellaisenaan sitä ei kuiten-kaan voi vedenottamolta verkostoon pumpata. Koska pohjavesi voi olla syövyttävää, sen pH-arvo nostetaan alkaloinnilla. Alkaloinnin ja pH:n noston tarkoitus on veden syövyttävyyden vähentäminen. Tällä pyritään estämään verkoston ja vesikalusteiden korroosio-vaurioita. Alkalointi tapahtuu kahdella vedenottamolla kalkkikivellä ja yhdellä käyttämällä vähäistä määrää natrium-hydroksidia eli lipeää, kertoo käyttö-päällikkö Tiina Oksanen.

Alkaloinnin lisäksi veden käsittelyyn kuuluvat ilmastus ja UV-desinfiointi.

– UV-käsittely tapahtuu ultravioletti-valolla, joka varmistaa sen, että vedessä ei ole bakteereja. Sen lisäksi vedenottamoil-la on myös valmius raakaveden klooraa-misen, mutta tarvetta siihen ei ole viime vuosina ollut, Tiina Oksanen kertoo.

Riihimäkeläinen kuluttaa vettä 260 litraa päivässäVedenottamoilta raikas, kuusi asteinen vesi pumpataan 4-5 barin paineella verkostoon, jonka pituus on yhteensä 223 kilometriä. Lähtöpaine ei aivan riitä koko verkostolle, minkä vuoksi matkalla on kuusi paineenkohotusasemaa ja yksi vesitorni, johon mahtuu 900 m3 vettä. Se ei kuitenkaan pitkälle riitä, koska Rii-

himäellä kuluu vettä yli 7 200 kuutiota vuorokaudessa.

– Asukasta kohden se on yli 260 litraa, mikä on jonkin verran maan keskiarvoa suurempi. Määrä johtuu Rii-himäen alueen runsaasta teollisuudesta. Esimerkiksi Valio on erittäin suuri veden käyttäjä, Tiina Oksanen kertoo.

Huolta hänen mukaansa ei kuiten-kaan ole niin kauan kuin pohjavesi on käyttökelpoista. Riihimäen Vedellä on lupa ottaa pohjavettä nykyisiltä vedenot-tamoilta yhteensä yli 15 000 kuutiota vuorokaudessa.

– Lisäksi me tutkimme jatkuvasti uusia lähteitä ja teimme esimerkiksi vuoden 2010 keväällä koepumppauksia Herajoen pohjavesialueilla pumppaa-malla vettä 1 000 kuutiota vuorokaudes-sa kuukauden ajan. Riihimäen Vedellä onkin meneilläään lupahakemusprosessi aluehallintovirastolla uuden vedenot-topaikan rakentamiseen, Tiina Oksanen kertoo ja muistuttaa huomauttaa, että valmiudet suurempaan vedenkulu-tukseen eivät kuitenkaan ole itsestään selviä.

– Nykyistä huomattavasti suurem-man kulutuksen kasvu tuottaisi vesi-johtoverkoston kapasiteetin tarkaste-lun, verkoston vahvistamisen ja uusien vesijohtojen linjauksia jouduttaisiin miettimään.

Tutkittua ja  turvallistaPohjaveden laatu on Riihimäellä hyvää ja se täyttää selkeästi talousvedestä an-netut vaatimukset. Laadun varmistami-seksi vettä myös tutkitaan säännöllisesti, koska ihminen voi omalla toiminnallaan aiheuttaa pohjaveden saastumisia tai likaisia pintavesiä voi jostain syystä jou-tua pohjavesiin.

– Liikenne, maatalous, teiden suolaus, vanhat öljysäiliöt jne. ovat riskejä, jotka uhkaavat pohjavesien puhtautta. Sen vuoksi jokaisella vedenottamolla otetaan raakavedestä näytteet neljä kertaa vuo-dessa. Sen lisäksi näytteet otetaan kerran kuukaudessa tietyistä paikoista verkosta ja vesilaitoksilta lähtevistä vesistä.

– Vesien puhtautta valvoo terveysvi-ranomainen ja otetut näytteet tutkitaan Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän laboratoriossa.

Tiina Oksasen mukaan näytteiden ottoa tiivistetään heti, jos ongelmia il-maantuu tai asukkaat valittavat veden laadusta.

– Vuonna 2004 Riihimäellä havait-tiin laatuongelma, joka johtui siitä, että Herajoen vedenottamolla oli pintavettä päässyt sekoittumaan vedenottokaivo-jen kautta pohjaveteen. Tämä ongelma korjattiin uusimalla kaivon rakennetta niin, että pintavesillä ei enää ole pääsyä pohjavesiin. ■

(1) Pohjavesi kerätään Kormun, Herajoen ja Haapahuhdan vedenottamoissa.

(2) Veden käsittelyprosessi, jossa veden pH nostetaan sekä poistetaan rautaa ja mangaania.

(3) UV-säteilytys.

(4) Hikiän varavedenottamo.

(5) Käyttöveden jakelua vesijohtoverkosta pitkin. Vesitorni toimii paitsi vesisäiliönä myös verkoston paineentasaajana.

(6) Jätevesi ohjataan puhdistusprosessiin jätevedenpuhdistamolle.

Käyttöpäällikkö Tiina Oksanen kertoo Herajoen vedenottamolla riihimäkeläisten käyttävän vettä 7200 kuutiota vuorokaudessa.

14 15

1.

2.

3. 4.5.

Käyntiosoite Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki

AVOINNAma-to 8.00 – 15.00pe ja aattopäivinä 8.00 – 14.30

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa:etunimi.sukunimi@riihimaki.fi

Asiakaspalvelu ■ Vesi- ja jätevesilaskutus, liittyjätietojen muutokset, vesimittarin lukeman ilmoitus

PALVELUSIHTEERIT Pirjo Kemppainen 019 758 4962 Satu Konttinen 019 758 4966 Viivi Tuominen 019 758 4961

riihimaenvesi@riihimaki.fi

Rakentajapalvelu■ KVV-laitteet, asennustarkastuksetTARKASTUSTEKNIKKO Jukka Seuranen 019 758 4965

■ Tonttijohdot, vesimittaritJOHTOMESTARI Markku Lamminsivu 019 758 4967

  Laitokset KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ Tiina Oksanen 019 758 4970

  Hallinto JOHTAJA Jarmo Rämö 019 758 4964

VESIHUOLTOINSINÖÖRI Sirpa Aulio 019 758 4975

■ Urakoiden valvonta VERKOSTOTEKNIKKO Tommi Virtanen 019 758 4963

Vikailmoitukset019 758 4967 virka-aikana019 741 7487 virka-ajan jälkeen

6.

Vuoden 2010 vedenlaatutietoja kaupungin eri osissa Riihimäen Vesi  •  yhteystiedotAlue ja näytteenottopaikka          pH       kovuus dHo        määrittely    rauta mg/l Eteläinen osa               7,9            7,3        keskikova    < 0,050(Herajoen koulu, City-Market, Rivakka)

Pohjoinen osa ja keskusta-alue vesitornin eteläpuolella 7,6            3,5        pehmeä    < 0,050(Haapahuhdan koulu, Kontiontien pk, RYKS, Loistopesu, vesilaboratorio)

Itäinen osa 7,7            4,4        pehmeä    < 0,050(Peltosaaren koulu, Patastenmäen koulu, Jukolan pk)

Läntinen osa 8,2            4,8        pehmeä    < 0,050(Lasitehtaan koulu, Lasimuseo, Hirsimäen pk, Hamk)

vaatimus / *suositus                 *6,5–9,5              *0,200

RIIHIMÄELLÄ TAPAHTUU

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN

Pääsiäisen tapahtumakalenteriSunnuntai 17.4.■ Pääsiäisen polku | klo 11.30–12.30 | Kirkkopuiston

seurakuntakoti■ Peltosaaren palmusunnuntai | klo 12–15 | Peltosaaren Toimintatori

Torstai 21.4.■ Pääsiäisen polku | klo 17–18.30 | Kirkkopuiston seurakuntakoti

Perjantai 22.4.■ Noitametsä -toimintarata | klo 10–18 | Voimala (lapset 2 €/aik 1€)■ Noita eufrosyynen munkkikahvila | klo 10–18 | Voimala■ PergolesI: Stabat mater | klo 17 | Kappelikirkko Annamaria Hannonen, sopraano, Kaisa Kautto, altto, soitinyhtye, johtaa Erkki Hannonen■ Alpakat | klo 10–14 | alpakoisen agilitynäytös klo 12 |

Keskuspuisto■ Yhteisötaidetyöpaja | klo 12–15 | Rautatienpuisto■ Kirpputori & käsityöläisiä | klo 10–18 | Pohjoinen Asemakatu■ Työpajoja, ulkoravintola | klo 10–18 | Pompoti

Lauantai 23.4.■ Pääsiäismarkkinat | klo 9–16 | Granitin aukio■ Pääsiäisen polku | klo 10–13.30 | Kirkkopuiston seurakuntakoti■ Noitametsä-toimintarata | klo 10–18 | Voimala (lapset 2 €/aik 1 €)■ Työpajoja, ulkoravintola | klo 10–18 | Pompoti■ Musiikkia | Jytäjyrsijät klo 14 | Jarkko Martikainen klo 16 | Pompoti■ Katusirkusta ja -teatteria | klo 10–18 | Pohjoinen Asemakatu ■ Yhteisötaidetyöpaja | klo 12–15 | Rautatienpuisto■ Kirpputori & käsityöläisiä | klo 10–18 | Pohjoinen Asemakatu■ Maatalon eläimiä, poni- ja aasiratsastusta | klo 10–16 | Kaupunginmuseon pihapiiri (ratsastus 3 €)■ Pääsiäiskorttinäyttely | klo 10–16 | Kaupunginmuseo■ Alpakat klo 10–14 | alpakoisen agilitynäytös klo 12 |

Keskuspuisto■ Bänditapahtuma tulta ja sirkusta | klo 18–21 |

Granitin aukio

Sunnuntai 24.4.■ Pääsiäisenpolku | klo 11.30–12.30 | Kirkkopuiston seurakuntakoti■ Työpajoja, ulkoravintola | klo 10–18 | Paikalla myös Myyrä

klo 12, 13, 14, 15 | Pompoti■ Noitametsä-toimintarata | klo 10–18 | Voimala (lapset 2 €/aik 1 €)■ Katusirkusta ja -teatteria | klo 10–18 | Pohjoinen Asemakatu ■ Yhteisötaidetyöpaja | klo 12–15 | Rautatienpuisto■ Maatalon eläimiä, poni- ja aasiratsastusta | klo 10–16 | Kaupunginmuseon pihapiiri (ratsastus 3 €) ■ Pääsiäiskorttinäyttely | klo 10–18 | Kaupunginmuseo■ Kirpputori & käsityöläisiä | klo 10–18 | Pohjoinen Asemakatu

HOP LOP avoinna joka päivä klo 10–20TIVOLI SEITERÄ Riihimäellä Palomiehenpuistossa to 21.4. 16–20pe 22.4. – su 24.4. klo 12–20ma 25.4. klo 12-17

Muutokset ohjelmassa mahdollisia. Katso tarkemmat ohjelmatiedot osoitteesta www.paasiaiskaupunki.fi

Kesän tapahtumia6.5.    Voimala Rock vanhassa lämpövoimalassa21.5.    Museoiden yö Riihimäen museoissa4.6.    School’s out koulujen päätöstapahtuma Granitin aukiolla7.6.    Kesäkonserttien Avajaispamaus Granitin aukiolla7.–12.6.  Riihimäen kesäkonsertit11.6. Shopping-tapahtuma kaupunkikeskustassa14.–19.6. Kansainväliset kansantanssijuhlat17.–19.6. Grillfest Tehtaankadun messupuistossa1.-2.7.    Riihimäki Rock Tehtaankadun messupuistossa12.8.    Beach Party vol 5 Uimalassa

12.6.–27.7. Ella ja jättipotti Timo Parvelan Ella-lastenkirjasarjaan perustuva koko perheen hulvaton kesäseikkailu Allinnan kesäteatterissa.Liput 10/12 €, perhelippu 40 €Varaukset ja tiedustelut p. 734 711 tai info@rnt.fi

www.riihimaki.fi/tapahtumakalenteri