talousarvio 2019 talo uss uunn itelma 2020 2021...siilinjÄrven kunta – talousarvio 2019 ja...

Siilinjärven kunta

Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma 2020–2021

Hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.12.2018

Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma 2020–2021

Kansikuva:

Woodhope – Siilinjärvi

Havainnekuva:

Lundén Architecture Company

SIILINJÄRVEN KUNTA – Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2020–2021

3

Sisällysluettelo

ESIPUHE ........................................................................................................................................................... 4

1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................ 8 1.1 Väestö ................................................................................................................................................. 8 1.2 Työttömyys ........................................................................................................................................ 13 1.3 Työpaikat ........................................................................................................................................... 13 1.4 Kansantalouden kehitysnäkymät ...................................................................................................... 14 1.5 Kuntatalouden kehitysnäkymät ......................................................................................................... 15 1.6 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus ........................................................................................... 18 1.7 Kunnan henkilöstö ............................................................................................................................ 23 1.8 Riskien hallinta ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelytavat ................................... 23

2 KUNTASTRATEGIA 2025 ........................................................................................................................... 24 2.1 Toiminta-ajatus ................................................................................................................................. 24 2.2 Arvot .................................................................................................................................................. 24 2.3 Visio 2025 ......................................................................................................................................... 24 2.4 Strategiset tavoitteet ......................................................................................................................... 25

2.4.1 Kasvu ..................................................................................................................................... 25 2.4.2 Hyvinvointi .............................................................................................................................. 26 2.4.3 Talous ..................................................................................................................................... 29

3 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS ........................................................................................... 32 3.1 Konserniohjaus ................................................................................................................................ 32 3.2 Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet ......................................................................... 32

4 TULOSLASKELMAOSA ............................................................................................................................. 37 4.1 Tulot ja menot .................................................................................................................................. 37 4.2 Verotulot ........................................................................................................................................... 39 4.3 Valtionosuudet ................................................................................................................................. 41 4.4 Rahoitustulot ja -menot .................................................................................................................... 42 4.5 Vuosikate ......................................................................................................................................... 42 4.6 Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä ........................................................................................................ 42 4.7 Taloussuunnitelma ........................................................................................................................... 43 4.8 Talouden tasapainottamisohjelma ................................................................................................... 44

5 RAHOITUSOSA .......................................................................................................................................... 46

6 KÄYTTÖTALOUSOSA ............................................................................................................................... 50

6.1 KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT .................................................................................... 53 6.1.1 Vaalit .......................................................................................................................................54 6.1.2 Joukkoliikenne ........................................................................................................................ 55 6.1.3 Konserni- ja maankäyttöpalvelut ............................................................................................ 57

6.2 SIVISTYSPALVELUT ....................................................................................................................... 67

6.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ............................................................................................... 86

6.4 TALOUS- JA TUKIPALVELUT ....................................................................................................... 111 6.4.1 Tilintarkastus ........................................................................................................................ 112 6.4.2 Ympäristöterveyspalvelut ..................................................................................................... 114 6.4.3 Maaseutuhallinto .................................................................................................................. 118 6.4.4 Pelastustoimi ........................................................................................................................ 121 6.4.5 Talous- ja tukipalvelut .......................................................................................................... 122

6.5 TEKNISET PALVELUT ................................................................................................................... 135 6.5.1 Tekniset palvelut .................................................................................................................. 136 6.5.2 Rakennusvalvonta ja Ympäristönsuojelu ............................................................................. 141 6.5.3 Yksityistieasiat ...................................................................................................................... 146

6.6 ERIYTETYT TASEYKSIKÖT .......................................................................................................... 148 6.6.1 Toimitilojen ylläpito ............................................................................................................... 148 6.6.2 Vesihuoltolaitos .................................................................................................................... 151

7 INVESTOINTIOSA .................................................................................................................................... 154


4

Esipuhe Ennusteen mukaan Suomen talouden kasvu jatkuisi vielä kuluvana vuonna sangen vahvasti, noin 3,0 %:n vauhdilla. Yksityiset investoinnit, sekä kone- ja laiteinvestoinnit että asuinrakentaminen, kasvavat nopeasti. Kahden seuraavan vuoden aikana kasvu jatkuu, mutta jäänee selvästi alle kah-den prosentin ollen noin 1,6–1,7 % ja sen jälkeen tasaantuisi noin prosentin tuntumaan. Kasvulle antavat tukea sekä vienti että kotimainen kysyntä. Yksikkökustannusten kasvu on jäänyt kilpailija-maita maltillisemmaksi, mikä on edesauttanut markkinaosuuksien säilymistä viennissä. Uusien rakennushankkeiden aloitusmäärien ennakoidaan kääntyvän laskuun ja metsäteollisuuteen suunni-teltujen suurhankkeiden aloitusajankohtiin liittyy epävarmuutta. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan vahva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostavat työllisten määrän kuluvana vuonna ensimmäistä kertaa selkeästi yli 70 %:n. Työllisyysas-teen ennakoidaan nousevan kahden seuraavan vuoden aikana yli 72 %:n, joka vastaisi hallituksen asettamaa tavoitetta. Työttömyysaste oli viime vuoden lopussa 8,6 %. Sen on ennakoitu päätyvän vuoden lopussa 7,4 %:iin ja laskevan alle 7,0 %:iin vuoden 2020 aikana. Kotitalouksien kasvava velkaantuneisuus on noussut hyvin korkealle tasolle. Velkaantumisaste käytettävissä olevista tuloista oli viime vuonna 128,9 % ja sen on ennakoitu edelleen kasvavan. Kasvua edesauttaa matala korkotaso, työmarkkinoiden myönteinen kehitys, asuntomarkkinoiden vilkastuminen sekä asuinrakentamisen vahva kasvu. Korkotason ennakoidaan kääntyvän hiljalleen nousuun ja sen myötä ylivelkaantumisen ongelmat korostuvat. Talouskasvu vahvistaa julkista taloutta, jonka alijäämä pienenee ja velka suhteessa bruttokansan-tuotteeseen laskee lähivuosina. Valtion alijäämä on ennakkotietojen mukaan pienentynyt viime vuonna alle prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja sen on ennakoitu painuvan kuluvan vuoden aikana jo nollan tuntumaan. Väestön ikääntyminen lisää yhä enemmän hoito- ja hoiva-menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntyminen jälleen yhdellä vuodella aiheuttaa ennustelukuihin oman epävarmuustekijänsä. Kuntatalouden tilanne on kohentunut muutaman viime vuoden aikana. Suotuisaan kehitykseen ovat vaikuttaneet useat eri tekijät. Hyvän taloustilanteen ansiosta verotulot ovat kasvaneet ja toi-mintamenot ovat kehittyneet maltillisesti mm. kilpailukykysopimuksen ja kuntatalouteen kohdistu-neiden sopeutustoimin ansiosta. Tilastokeskuksen/valtiovarainministeriön julkaisemien tilinpäätöstietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2017 noin 3,3 mrd. euroa. Se kattoi poistot ja oli lähes miljardi euroa nettoinvestointeja korkeammalla tasolla. Kuntien vuosikate vahvistui yli 570 milj. eu-roa eli 21,2 %. Kuntien vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintakatteen pienenty-misestä (vahvistui -1,1 %) ja verotulojen hyvästä kehityksestä. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos parani edellisestä vuodesta päätyen noin 1,2 mrd. euroon. Kohentunut taloustilanne näkyi käytän-nössä kuntien lainakannan kasvun pysähtymisenä. Lainakanta oli noin 16,1 mrd. euroa eli 2 941 euroa/asukas (ed. vuosi 2 939 euroa). Kuntien velka on kuitenkin käytetty lähes yksinomaan inves-tointeihin. Kuluvana vuonna kunnallisverokertymää pienentävät poikkeuksellisen suuret ennakonpalautukset ja henkilöstökulut kääntyvät kasvuun mm. ansiotason nousun sekä tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän myötä. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen odotetaan heikkenevän tilinpäätöksestä. Vuonna 2019 henkilöstökulujen kasvua kiihdyttää sopimuskorotusten lisäksi lomarahaleikkauksen päättyminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu näkyy ostopalvelujen yhä lisään-tyneenä käyttönä. Myös investointimenot jatkavat lähivuosina kasvuaan, sillä korjausinvestoinnit ja sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana.


5

Kunnan tilanne Kuntamme strategia päivitettiin helmikuussa 2018. Uusi kuntastrategia painottaa kunnan kehittä-mistä ja toimintaa kolmeen suureen asiakokonaisuuteen: talous, hyvinvointi ja kasvu. Kunnan toi-minnan ja kehittämisen kivijalka on riittävä investointikyky ja tulokselliset palveluprosessit. Hyvin-vointi kohdistuu niin kuntalaisiin kuin henkilöstöön. Haluamme, että kunnassamme on osaava ja innostunut henkilöstö ja satsaamme edelleen henkilöstöön joka vuosi merkittäviä toimenpiteitä ja resursseja. Hyvinvoinnin ymmärrämme myös kuntalaisten sivistyksen, sosiaalisen toimintakyvyn ja terveyden edistämiseksi. Haluamme, että koko kunnassamme on viihtyisä elinympäristö ja kunta-laisilla mahdollisuus monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin. Siilinjärven väestön kasvu on ollut pienessä taantumassa vuodet 2016–2017; kuitenkin vuosi 2018 näyttää tätä kirjoitettaessa osoittavan pientä kasvua. Tavoittelemme tulevaisuudessa edelleen väestön ja työpaikkojen kasvua strategian mukaisesti. Kunnan työttömyys on kehittynyt hyvään suuntaan, viimeisin tilasto näyttää 6,3 %:sen työttömyysastetta. Elinkeinoelämän aktiivisuus näkyy myös Siilinjärvellä. Tonttien ja yritystilojen kysyntä on ollut varsin aktiivista ja uusia yrityksiä on kuntaan syntynyt ennätysmäärä. Palvelut ovat meillä edelleen hyviä eikä ole näköpiirissä mitään dramaattista muutosta. Päinvastoin tavoite on edelleen kehittää kunnan palveluita entistä laadukkaammiksi. Henkilöstöön panostamme edelleen merkittävästi, koska henkilöstö on kunnan tärkeä voimavara. Esimiestoimintaan on viime vuosina kiinnitetty huomiota, mm. kunnan oma pitkäkestoinen esimieskoulutus pyörii jatkuvasti vuosittain. Kunnan talous on edelleen tiukalla ja talouden liikkumavara on pieni. Neljän vuoden positiiviset tilinpäätökset antoivat uskoa talouden paranemiseen. Vuoden 2018 aikana taloutemme on heiken-tynyt. Kunnan kulut kasvavat tällä hetkellä liian kovaa vauhtia, tulopohjassa verotulokertymä jää ennakoitua pienemmäksi ja kunnan kiinteistöjen tarvitsemat korjaukset ja uudisrakentamiset ajoit-tuvat kaikki samoille vuosille. Tässä tilanteessa tarve olisi yhteiselle näkemykselle; Miten talous-haaste taklataan tulevina vuosina? Nyt ei voi lisätä palveluita eikä kuluja. Tarvitaanko tulojen li-säyksiä ja löydämmekö uusia tehokkaampia tapoja tuottaa palveluita kuntalaisille? Vuoden 2019 alussa meidän tulee tehdä talouden tasapainottamisohjelma, johon kaikki päättäjät, henkilöstö ja kuntalaiset sitoutuvat.

Hyvät palvelut säilytetään, kasvustrategiaa toteutetaan ja talous tiukkenee Talousarvioesitys kokonaisuutena ovat palvelut ja palveluverkoston säilyttävä. Kasvustrategian

Talousar-mukaista toimintaa jatketaan. Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit säilytetään entisellään. vioehdotuksen mukaan vuoden 2019 tulos tulee olemaan -5,4 milj. euroa alijäämäinen ja vuosika-tetta muodostuu +2,9 milj. euroa. Vuoden 2019 poistojen määrä tulee olemaan noin 8,4 milj. euroa ja investointien määrä on noin 4,8 milj. euroa. Nettovelkamäärä kasvaa noin 4,5 milj. euroa, joten lainamäärä tulee olemaan 74,3 milj. euroa ja lainaa on noin 3 409 euroa/asukas. Verotulot nousevat noin 90,9 milj. euroon, jossa on kasvua edelliseen vuoteen +5,9 %. Valtion-osuudet pienenevät -2,1 % ollen yhteensä 32,3 milj. euroa. Kunnan ulkoiset toimintamenot ovat talousarviossa 142,251 milj. euroa, jossa on kasvua 3,8 % kuluvan vuoden muutostalousarvioon. Toimintatulot kasvavat +1,0 %. Toimintakate muodostuu 120,337 milj. euroon, jossa on kasvua (heikennystä) kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon 7,3 %.


6

Palvelualueiden toimintakatteiden kasvut lokakuussa hyväksyttyyn muutostalousarvioon 2018 nähden on merkitty seuraavaan taulukkoon.

Palvelualue Kasvu

1 000 € Muutos %

Ulkoiset erät

Konserni- ja maankäyttöpalvelut 759 27,3 Sivistyspalvelut 3 072 9,6

Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 640 2,4 Talous- ja tukipalvelut 117 1,2

Tekniset palvelut -539 -13,5

Yhteensä 5 049 4,4

Nettoinvestointien jakauma vuonna 2019

Taseeseen toteutettavien investointien (n. 4,8 milj. euroa) lisäksi on tarkoitus toteuttaa toimitilain-vestointeja leasing- ja vuokrakohteina 6,9 milj. eurolla. Suurimmat investointeja toimitiloissa ovat Vuorelan koulun uudistaminen, Kuuslahden koulun ja Toivalan päiväkodin valmistuminen. Kunta-tekniikan infran saneerauksia tehdään Simonsalossa ja Pyylammella. Linja-autoaseman korttelin kehittämiseen liittyen tehdään Kasurilantien peruskorjaus ja rakennetaan uusi liikenneympyrä. Uu-sista asuinalueista Taivallahden rakentaminen alkaa. Omakotitalotontteja on tarjolla Pyöreälahdessa ja keskustaan avautuu uusi pientaloalue Taivallah-teen. Kerrostaloja valmistuu kunnan keskustaan ainakin yksi talo, lisäksi Vuorelan uusi kerrostalo-kortteli ja keskustan linja-autoaseman korttelin kehittäminen etenee vuonna 2019. Woodhope-Siilinjärven etenemisen suuntaviivat selkeytyvät vuonna 2019.

Vuosi 2019

Vaikka kunnan talous heikkenee vuonna 2019, kasvustrategityötä pitää jatkaa, jotta kunnan väkilu-ku ja työpaikat kasvavat edelleen myös tulevaisuudessa. Valittu kasvustrategia on oikea, koska jokaisen kunnan menestys perustuu varsin paljon kasvuun. Ellei ole kasvua elinvoiman edellytyk-set heikkenevät ajan kuluessa.

Tietokone- ohjelmistot 0,676 milj.€

Koneet ja kalusto 1,181 milj.€

Elinkeino- elämän keh. 0,400 milj.€

Liikuntapaikat 0,380 milj.€

Toimitilat -1,406 milj.€

(tuloissa Vuorelan

koulun myynti)

Kuntatekniikka 2,190 milj.€

Vesihuoltolaitos 1,385 milj.€


7

Uuden kuntastrategian mukainen kuntalaisten ja henkilökunnan hyvinvointi on tärkeä strateginen valinta. Vuoden 2019 talousarvio säilyttää kunnan hyvän palvelutason. Koko organisaation tulee etsiä uusia toimintamuotoja palveluiden tuottamisen tehostamiseksi. Meillä on paljon sisäilmaon-gelmista kärsiviä kiinteistöjä. Vaikka talous on tiukalla, jatkamme määrätietoisesti kiinteistöjen kor-jauksia ja uusimisia pitkällä aikajänteellä. Kuinka voisimme lisätä digitaalisia ratkaisuja palvelutuotannossa? Maailma muuttuu ja meidän tulee muuttua mukana tai paremmin edeltä käsin. Tiedottaminen ja kommunikointi ovat jo nyt hyvin monikanavaista. Haastan johtoryhmän ja johtavat päättäjät kehittämään omaa kommunikointia monikanavaisesti. Kunnan imagoon vaikuttaa myös meidän viestintä ja kommunikointi kunnassa ja kunnasta ulospäin. Yhteistyö naapurikuntien ja maakunnan välillä toivottavasti lisääntyy ja jalostuu vuosina 2019–2021. Yhteistyön tulee olla yhteistyöosapuolia hyödyttävää, vain oman napaan katsominen ei ole oikeata yhteistyötä. Maakunnan veturi Kuopion kasvu ja yhteistyö ympäröivään seutuun on elintär-keää kaikille. Kunnan yritysten ja muiden toimijoiden toimintaedellytykset luovat kaikille mahdolli-suuden toimia ja vaikuttaa Siilinjärven kunnassa. Kunnan kehittämiseen kaikille osa-alueilla satsa-taan vuonna 2019 merkittävästi uudella resursoinnilla. Tulevina vuosina on edessä paljon työtä kunnan toimitilojen uudistamisessa, yhteiskunnallisten muutosten haltuunotossa ja tietenkin kuntastrategian toteuttamisessa. Näiden haasteiden ristiaal-lokossa tarvitsemme yhtenäisempää työyhteisöä. Toivon, että voimme yhdessä kehittää ja sitoutua kunnan haasteisiin. Näillä ajatuksilla toivotan työniloa, jaksamista ja toistemme kunnioitusta tulevaan vuoteen sekä ymmärrystä talouden ja toimintaympäristön muutoksen haasteissa päättäjille, työntekijöille ja kun-talaisille.

Vesa Lötjönen

kunnanjohtaja


8

1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT

1.1 Väestö

Siilinjärvellä asui vuoden 2017 lopussa 21 657 henkilöä. Vuoden 2017 väestönkehitys oli -111 henkilöä, syntyneiden enemmyys oli 63 henkilöä, muutot, siirtolaisuus ja korjausvaikutus olivat yhteensä -174 asukasta. Asuntoja valmistui 88, mikä on perustasoa. Kuluvana vuonna valmistuu n. 140 uutta asuntoa. Siilinjärven väestö on jatkanut pysyvän kasvun linjalla. Pari viime vuotta ovat pitkästä aikaa olleet lievän notkahduksen vuosia mutta jo kuluvana vuonna pitäisi palata kasvulinjalle. Ennusteessa syntyneiden määrä kasvaa hieman nykytasosta, koska Siilinjärvellä on paljon synny-tysikäisiä naisia ja uudet asuntoalueet tuovat lisää nuoria perheitä. Kuolleiden määrä nousee kui-tenkin tasaisesti ikärakenteen vanhetessa. Kuolleisuuden kasvun seurauksena luonnollinen väes-tönkasvu pienenee puoleen nykyisestään.

Väestö 1960–2017 sekä ennuste 2018–2021

Vuosi Väestö Muutos Muutos %

1960 8 023 833 11,6

1970 * 10 834 2 811 35,0

1980 15 168 4 334 40,0

1990 18 749 3 581 23,6

2000 19 723 974 5,2

2010 21 010 1 287 6,5

2011 21 311 301 1,4

2012 21 431 120 0,6

2013 21 567 136 0,6

2014 21 668 101 0,5

2015 21 794 126 Muutos 2011–2015: 3,7 %

2016 21 768 -26 -0,1

2017 21 657 -111 -0,5

2018 21 720 63 0,3

2019 21 790 70 0,3

2020 21 876 85 0,4

2021 22 083 207 0,9

* 1.1.1969 liitettiin alue Kuopion maalaiskunnasta Siilinjärveen


9

Siilinjärven luonnollinen väestönlisäys 2004–2017 ja ennuste 2018–2021

Siilinjärven muuttoliikkeen luonne on muuttunut selvästi. 1970- ja 1980-luvuilla muutti Siilinjärvelle ihmisiä valtaosin Pohjois-Savon eri kunnista ja enimmäkseen muuton syy oli muutto työpaikan lä-helle. Nykyisinkin tulomuuttajat ovat valtaosin Kuopiosta ja muuton syy on useimmiten väljemmän ja paremman asunnon hankinta, samoin lähtömuutto suuntautuu pääosin Kuopioon. Muiden naa-purikuntien suhteen muuttoliike on kääntynyt jopa Siilinjärvelle tappiolliseksi. Muuttoliikkeen luon-teen muutos on yleinen maan muissakin suurten kaupunkien ympäryskunnissa. Viime vuosina sekä tulo- että lähtömuutto ovat kasvaneet Siilinjärvellä suuriksi. Tulomuuton on pitänyt suurena monet yhtä aikaa rakennettavina olevat uudet asuntoalueet niin Kirkonkylässä kuin Etelä-Siilinjärvellä. Tätä on tukenut lisäksi vilkas vanhojen asuntojen kauppa sekä vahva rakenta-minen kunnan maaseutualueilla. Toisaalta lähtömuuttokin on noussut suureksi. Kasvanut lähtö-muutto johtuu vilkkaasta vanhojen asuntojen kaupasta ja poismuuttavista nuorista ikäluokista, jotka muuttavat suuriin kaupunkeihin Siilinjärveä parempien opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien vuoksi. Uuden ennusteen mukaan Siilinjärven sekä tulo- että lähtömuutto pysyvät lähivuosina edelleen korkeana. Lähivuosien osalta väestöennuste perustuu pientalotuotantoon Etelä-Siilinjärvellä ja Taivallahdessa sekä kerrostalotuotantoon Kirkonkylässä ja Vuorelassa. Myös taajamien nykyisten asuntoalueiden sekä maaseutualueiden uskotaan pystyvän pitämään nykyisen väestömääränsä. Uusi ennuste perustuu luottamukseen Siilinjärven vahvoihin vetovoimatekijöihin asuinkuntana. Muuttoliikkeen ikärakenteen ennustetaan säilyvän viime vuosien kehityksen mukaisena. Siilinjär-ven ennustetaan saavan jatkossakin muuttovoittoa nuorista lapsiperheistä ja muuttotappiota16–24-vuotiaista nuorista.

254 242 248

258 241 247

227

271

248 269

258 255

222 218 214 216 218 222

-119 -117 -112 -120 -118 -110

-149

-125

-160 -153 -157

-134 -146

-155 -169

-178 -186 -194

135 125

136 138 123

137

78

146

88

116 101

121

76 63

45 38 32 28

-250

-150

-50

50

150

250

2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

Syntyneet Kuolleet Luonnoll. kasvu


10

Muuttoliike 2004–2017 ja ennuste 2019–2021

Nettomuuton ikärakenne 2012–2017

1275 1317

1458

1319

1180 1230 1239

1466 1358 1337

1217 1200 1208 1250 1294 1309 1361

1499

-1294 -1408

-1253 -1314 -1284

-1179 -1270 -1317 -1332 -1312 -1219 -1212

-1312 -1411 -1282 -1287 -1317 -1328

-19 -91

205

5 -104

51 -31

149 26 25 -2 -12

-104 -161

12 22 44 171

-1700

-1200

-700

-200

300

800

1300

1800

2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto

105

-140

167

6

78

-136

61

8

57

-131

94

-18

81

-156

74

-1

64

-113

43

-8

14

-231

-25

10

-300

-250

-200

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

0-14 15-24 25-64 65-

2011 2012 2013 2014 2015 2017


11

Väestön kehitys 2004–2017 ja ennuste 2018–2021

Kunta on päivittänyt strategiansa vuoden 2018 alussa. Yksi strategian tavoitteita on jatkaa hallittua kasvupolitiikkaa. Syntyvyyden laskun vuoksi väestönkasvu edellyttää muuttovoittoa ja vilkasta uu-disrakentamista, keskimäärin 130 asuntoa/vuosi. Muita kunnan väkiluvunkasvun onnistumisen kannalta keskeisiä asioita on koko Kuopion seudun vetovoimaisuuden kasvattaminen. Siilinjärvi toimii yhdessä naapurikuntien kanssa pyrkien luomaan edellytyksiä saavuttaa Pohjois-Savon liiton Tavoite+taso, jossa kaikki alat lisäävät työllisyyttä. In-vestoiminen ja innovaatiotoiminta ovat aktiivista, teollinen tuotanto kasvaa, rakentaminen vilkasta, raaka-aineiden, tavaroiden ja ihmisten kuljettaminen kasvaa, lisääntyvä väestö tarvitsee koulutus- ja kulttuuripalveluja, yksityisen ja julkisten palvelujen kysyntä lisääntyy.

Vuoden 2017 asukasluku oli 21 657 asukasta, mikä vastaa melko hyvin strategian tavoitteita. Vuo-sien 2016 ja 2017 notkahdusta seuraa taas positiivinen kehitys vuosina 2018–2021.

Väestön ikärakenne 2012–2017 ja ennuste 2018–2021

Ikä 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

0–6 1 991 2 014 2 043 2 058 1 971 1 937 1 918 1 883 1 869 1 841

7–15 2 738 2 718 2 720 2 738 2 765 2 720 2 722 2 762 2 782 2 830

16–24 2 044 2 024 1 992 1 975 1 930 1 879 1 906 1 911 1 915 1 958

25–64 11 306 11 303 11 236 11 191 11 103 10 963 10 903 10 865 10 859 10 916

65– 3 352 3 508 3 677 3 832 3 999 4 158 4 271 4 369 4 451 4 538

Yht. 21 431 21 567 21 668 21 794 21 768 21 657 21 720 21 790 21 876 22 083

20000

20500

21000

21500

22000

22500

-04 -05 -06 -07 -08 -09 2010 -11 -12 -13 -14 -15 -16 -17 -18 -19 2020 -21

Trendi

tot / TA 2019

21 657

22 083


12

Alle kouluikäisten määrä vähentyy syntyvyyden alenemisen myötä. Ala-asteikäisten määrä piene-nee hieman vuoteen 2014 saakka yläasteikäisten määrän pysyessä nykyisellään. Alttiimmin pois-muuttavan väestönosan eli 16–24-vuotiaiden määrä pysyy tasaisena. Nuoremman työikäisen vä-estön määrä kasvaa ja vanhemman vähenee. Väestön ikääntymisestä johtuen 65 vuotta täyttänei-den määrä kasvoi Siilinjärvellä vuosina 2013–2017 peräti 24 %.

Väkiluvun muutos eri ikäryhmissä vuosina 2017–2021

0–6 ja yli 64-vuotiaiden määrän kehitys 2004–2017 ja ennuste 2018–2021

-130

71

-6

28

114

-301

131

408

-400 -200 0 200 400 600

0-6

7-12

13-15

16-24

25-39

40-64

65-74

75-

1924 1910 1965 1957 1904 1930 1923 1978 1991 2014 2043 2058 1971 1937 1918 1883 1869 1841

2292 2399

2589 2668 2776

2890 3012

3189 3352

3508 3677

3832 3999

4158 4272

4369 4451 4538

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

-04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16 -17 -18 -19 -20 -21

yli 64-vuotiaat

0–6-vuotiaat


13

1.2 Työttömyys

Siilinjärvellä työllisyystilanne on säännöllisesti ollut valtakunnan keskiarvotasoa parempi. Siilinjär-ven työttömyys oli 9,4 % vuonna 2016 ja 8,4 % vuonna 2017, kun valtakunnan työttömyys oli 13,2 % ja 11,5 %. Työttömyys lähti jo vuonna 2017 voimakkaaseen laskuun ja kuluva vuosi on sujunut entistä positiivisemmissa merkeissä. Kunnilla on lukuisia lakisääteisiä velvoitteita, mm. ikääntyvien työllistämisvelvoite, kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen, nuorten työpajatoiminta, yhteistoimintavelvoite ja TYP-johtajuus. Työl-listymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on kuntavetoinen toimintamalli, jossa kunta, Kela ja TE-palvelut yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen edis-tämiseksi tarkoituksenmukaisia palvelukokonaisuuksia sekä vastaavat työllistymisen edistämisestä ja seurannasta. Toimintamalli on todettu tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi tavaksi edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Siilinjärvi on viimeksi kuluneen vuoden aika onnis-tunut erityisen hyvin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä, joka laski 35 % ajanjaksolla heinä-kuu 2017 – heinäkuu 2018.

Työllisyysennusteen tekijät

TYÖTTÖMÄT

Vuosi Asukas- Työ- % Henkilöä Yli vuoden Alle

luku voima (keskim./kk) työttömänä 25-vuotiaat

olleet työttömät

2000 19 742 9 494 12,6 1 198 219 186

2005 20 271 9 723 9,8 955 161 135

2010 21 010 10 064 8,0 802 121 106

2011 21 311 10 247 7,3 735 131 104

2012 21 431 10 315 7,3 738 150 109

2013 21 567 10 342 7,8 804 166 106

2014 21 668 10 293 8,8 905

191 127

2015

21 794 10 247

9,6 998 202 150

2016 21 768 10 221 9,4 971 235 152

2017 21 657 10 100 8,4

858 258

138

2018* 21 720 10 050 7,0

700 190 130

2019* 21 790 10 000 7,0 700 180 120

2020*

22 257

10 200

8,3

850

250

140

21 876 10 000 7,0 700 170 110

2021* 22 083 10 050 7,0 700 160 100

*Arviovuodet

1.3 Työpaikat

Siilinjärvellä oli vuoden 2016 lopussa 7 038 työpaikkaa, jossa kasvua edellisvuoteen nähden 21 työpaikkaa (Vuonna 2015 laskua 72 työpaikkaa). Vuonna 2014 työpaikat lisääntyivät yli kahdella sadalla, joten trendi on koko ajan nouseva. Tulevia vuosia on hankala ennustaa lukuisten epävarmuustekijöiden vuoksi, työpaikkojen lisäys on toden-näköisesti vähäisempää, kuin vuosina 2012 ja 2014. Työpaikkaomavaraisuuden uskotaan nouse-van tulevina vuosina 80 prosenttiin.


14

Yritysinvestointeja on tehty runsaasti EU-ohjelmia hyödyntäen. Vapaita tuotanto- tai muita yritys-tiloja on niukasti, ja työpaikkojen syntyminen edellyttää toimitilarakentamista jatkossakin. Kasvua ennakoidaan lähinnä hoivapalveluihin, metalliteollisuuteen sekä kaupan ja palveluiden eri aloille. Yritystonttivarauksia on tehty runsaasti, ja niiden vaikutus tulee näkymään seuraavien vuosien si-sällä.

Työpaikat vuosina 2000, 2015–2021

Toimiala 2000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Maa-, metsä- ja kalatalous 396 304 296 300 300 300 300 300

Kaivostoiminta, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

260 163 160 180 200 200 200 200

Teollisuus 945 1 051 1 075 1 100 1 125 1 150 1 175 1 200

Rakennustoiminta 430 872 848 850 875 900 900 900

Kauppa, kuljetus, majoitus 1 098 1 197 1 167 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200

Informaatio, rahoitus, kiinteis-töala ja ammatillinen toiminta

340 668 727 730 750 750 750 750

Yhteisk. ja henkilökoht. palvel. 2 414 2 667 2 674 2 700 2 720 2 720 2 720 2 720

Tuntematon 95 91 90 90 90 90 90

Työpaikat yhteensä 5 997 7 017 7 038 7 150 7 260 7 310 7 335 7 360

Asukasluku, 31.12. 19 742 21 794 21 768 21 657 21 720 21 790 21 876 22 083

Työvoima, 31.12. 9 559 10 247 10 221 10 100 10 050 10 000 10 000 10 050

Työttömät, 31.12. 1 221 1 123 1 012 840 700 700 700 700

Alueella asuva työll. työvoima 8 338 9 124 9 209 9 260 9 350 9 300 9 300 9 350

Työpaikkaomavaraisuusaste 71,9 76,9 76,4 77,2 77,6 78,6 78,9 78,7

Pendelöinti ulos 4 112 5 290 5 368 5 350 5 350 5 300 5 300 5 300

Pendelöinti sisään 1 771 3 183 3 197 3 240 3 260 3 310 3 335 3 310

Ulkopuolinen työssäk. (netto) 2 341 2 107 2 171 2 110 2 090 1 990 1 965 1 990

* Luvut Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2016 saakka, sen jälkeen kunnan ennuste

1.4 Kansantalouden kehitysnäkymät

Ennusteen mukaan Suomen talouden kasvu jatkuisi vielä kuluvana vuonna sangen vahvasti, n. 3,0 %:n vauhdilla. Yksityiset investoinnit, sekä kone- ja laiteinvestoinnit että asuinrakentaminen, kas-vavat nopeasti. Kahden seuraavan vuoden aikana kasvu jatkuu, mutta jäisi selvästi alle kahden prosentin ollen n. 1,6–1,7 % ja sen jälkeen tasaantuisi n. prosentin tuntumaan. Kasvulle antavat tukea sekä vienti että kotimainen kysyntä. Yksikkökustannusten kasvu on jäänyt kilpailijamaita mal-tillisemmaksi, mikä on edesauttanut markkinaosuuksien säilymistä viennissä. Kotitalouksien kulu-tuskysyntää rajoittaa käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu inflaation kiihtyessä. Uusien rakennushankkeiden aloitusmäärien ennakoidaan kääntyvän laskuun ja metsäteollisuuteen suunni-teltujen suurhankkeiden aloitusajankohtiin liittyy epävarmuutta. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan vahva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostavat työllisten määrän kuluvana vuonna ensimmäistä kertaa selkeästi yli 70 %:n. Työllisyysas-teen ennakoidaan nousevan kahden seuraavan vuoden aikana yli 72 %:n, joka vastaisi hallituksen asettamaa tavoitetta. Työttömyysaste oli viime vuoden lopussa 8,6 %. Sen on ennakoitu päätyvän vuoden lopussa n. 7,4 %:iin ja laskevan alle 7,0 %:iin vuoden 2020 aikana. Työttömien määrän vähenemistä hidastavat edelleen piilo- ja rakennetyöttömien suuret määrät. Samaan aikaan erityi-sesti rakentamisen ja kiinteistöpalvelujen ammattilaisista sekä informaatio- ja sosiaali- ja terveys-palveluiden asiantuntijoista alkaa olla pulaa.


15

Kotitalouksien kasvava velkaantuneisuus on noussut hyvin korkealle tasolle. Velkaantumisaste käytettävissä olevista tuloista oli viime vuonna 128,9 % ja sen on ennakoitu edelleen kasvavan. Kasvua edesauttaa matala korkotaso, työmarkkinoiden myönteinen kehitys, asuntomarkkinoiden vilkastuminen sekä asuinrakentamisen vahva kasvu. Korkotason ennakoidaan kääntyvän hiljalleen nousuun ja sen myötä ylivelkaantumisen ongelmat korostuvat. Talouskasvu vahvistaa julkista taloutta jonka alijäämä pienenee ja velka suhteessa bruttokansan-tuotteeseen laskee lähivuosina. Valtion alijäämä on ennakkotietojen mukaan pienentynyt viime vuonna alle prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja sen on ennakoitu painuvan kuluvan vuoden aikana jo nollan tuntumaan. Julkinen velka suhteessa BKT:n alenee lähemmäs 60 % vii-tearvoa ja painuu todennäköisesti sen alle kahtena seuraavana vuonna. Puskurit tulevien meno-paineiden ja mahdollisten taantumien varalle ovat kuitenkin ohuet. Väestön ikääntyminen lisää yhä enemmän hoito- ja hoivamenoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kas-vumahdollisuuksia. Sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntyminen vuodella aiheuttaa ennustelu-kuihin oman epävarmuustekijänsä. Maailmankaupan kasvu jatkuu vahvana kuluvana vuonna, lähinnä Yhdysvaltojen ja nousevien ta-louksien vetämänä. Euroalueen osalta kehitys on ollut vaatimattomampaa. Lähivuosina kasvu jat-kuu, mutta samalla nopeimman kasvuvaiheen taittuessa. Yhdysvaltojen kauppapoliittiset toimet ovat johtaneet kiristyneeseen tilanteeseen keskeisten kauppakumppaneiden välillä. Mikäli kaupan esteet laajenevat laajemmalle, se voi johtaa kysynnän kasvun hidastumiseen koko maailmassa. Protektionismin välilliset vaikutukset heijastuisivat myös Suomen vientiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty Valtiovarainministeriön syksyn 2018 taloudellisen katsauksen kansantalouden keskeiset tunnusluvut ja ennusteet vuosilta 2015–2020

Muuttuja 2015 2016 2017 2018 2019 2020

(% muutos)

Tuotanto (määrä) 0,1 2,5 2,8 3,0 1,7 1,6

Työn tuottavuus 0,2 2,0 2,3 1,2 1,1 1,0

Ansiotaso 1,4 0,9 0,2 1,8 2,6 3,0

Inflaatio -0,2 0,4 0,7 1,1 1,4 1,6

(%-yksikköä)

Työttömyysaste 9,4 8,8 8,6 7,4 6,9 6,6

Verot / BKT 43,9 44,0 43,3 42,2 42,1 42,0

Vaihtotase/BKT -0,7 -0,3 0,7 0,5 0,7 0,6

Julkisyhteisöjen alijäämä/BKT -2,8 -1,7 -0,7 -0,7 -0,1 0,2

Julkisyhteisöjen velka/BKT 63,5 62,9 61,3 59,9 59,1 57,9

10 vuoden korko, %

Euribor 3 kk, %

0,7

0,0

0,4

-0,3

0,6

-0,3

0,8

-0,3

1,2

0,0

1,7

0,2

1.5 Kuntatalouden kehitysnäkymät

Valtionvarainministeriön syksyllä 2018 julkaisemassa Kuntatalousohjelmassa on luonnehdittu kun-tatalouden kehitysnäkymiä mm. seuraavasti:

Kuntatalouden tilanne on kohentunut muutaman viime vuoden aikana. Suotuisaan kehitykseen ovat vaikuttaneet useat eri tekijät. Hyvän taloustilanteen ansiosta verotulot ovat kasvaneet ja toi-mintamenot ovat kehittyneet maltillisesti mm. kilpailukykysopimuksen ja kuntatalouteen kohdistu-neiden sopeutustoimin ansiosta. Tilastokeskuksen / valtiovarainministeriön julkaisemien tilinpäätöstietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2017 noin 3,3 mrd. euroa. Se kattoi poistot ja oli lähes miljardi euroa nettoinvestointeja korkeammalla tasolla. Kuntien vuosikate vahvistui yli 570 milj. eu-roa eli 21,2 %. Kuntien vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintakatteen pienenty-misestä (vahvistui -1,1 %) ja verotulojen hyvästä kehityksestä. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos


16

parani edellisestä vuodesta päätyen n. 1,2 mrd. euroon. Kohentunut taloustilanne näkyi käytän-nössä kuntien lainakannan kasvun pysähtymisenä. Lainakanta oli n. 16,1 mrd. euroa eli 2 941 eu-roa/asukas (ed. vuosi 2 939 euroa). Kuntien velka on kuitenkin käytetty lähes yksinomaan inves-tointeihin. Kuluvana vuonna kunnallisverokertymää pienentävät poikkeuksellisen suuret ennakonpalautukset ja henkilöstökulut kääntyvät kasvuun mm. ansiotason nousun sekä tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän myötä. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen odotetaan heikkenevän tilinpäätöksestä. Vuonna 2019 henkilöstökulujen kasvua kiihdyttää sopimuskorotusten lisäksi lomarahaleikkauksen päättyminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu näkyy ostopalvelujen yhä lisään-tyneenä käyttönä. Myös investointimenot jatkavat lähivuosina kasvuaan, sillä korjausinvestoinnit ja sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana. Maakunta- ja sote-uudistuksen lykkääntyminen jälleen yh-dellä vuodella aiheuttaa epävarmuutta sekä toteutumisen että uudistuksesta saatavien kustannus-säästöjen osalta. Kuntalain uudistus toi mukanaan kuntien tarkastelun konsernitasolla. Tällöin pelkän peruskunnan sijaan tarkastellaan koko kuntakonsernia. Kuntatalouden vahvistuminen näkyy myös tässä koko-naistarkastelussa. Tilinpäätöstietojen 2017 mukaan voidaan todeta että toimintakate pienentyi kunnissa (vahvistui) -1,8 % ja vuosikatteessa tämä näkyi yht. n. 11,6 %:n kasvuna. Kuntakonser-nien lainakanta oli vuoden 2017 lopussa yht. 6 314 euroa / asukas. Asukaskohtainen euromäärä kasvoi 2,7 %. Vuonna 2014 taseessa kertynyttä alijäämää oli 103 kuntakonsernilla, mutta vuoden 2017 tilinpäätöksissä enää vain 44 konsernia jäi alijäämäiseksi. Arviointimenettelyn täyttäviä kon-serneja oli kolme. Menettely voidaan käynnistää taseeseen kertyneen alijäämän tai muiden rahoi-tuksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen perusteella. Kuntakonsernitarkaste-lussa korostuvat kuntien väliset ja etenkin kuntakokoryhmittäiset erot. Yli 100 000 asukkaan kon-sernien asema on hallitseva. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirrolla tulee olemaan erittäin merkittävä vaikutus kuntien toimintaan ja talouteen. Samalla kun kuntien tulot ja menot putoavat lähes puoleen nykyi-sestä, taseiden ali- ja ylijäämät sekä velat säilyvät käytännössä ennallaan. Kunnat ja kuntayhtymät 2016 2017 2018* 2019* 2020*

Toimintakate, mrd -27,8 -27,5 -28,1 -28,9 30,0

Verotulot 22,1 22,6 22,6 23,9 24,6

Valtionosuudet 8,8 8,5 8,7 8,5 9,2

Investoinnit (netto) -3,3 -3,6 -3,6 -3,7 -3,7

Rahoitusjäämä -0,1 0,1 -0,6 -0,4 -0,2

Lainakanta 18,1 18,4 19,2 19,8 20,2

*ennakkotietoja

Kuntien verotulojen kehitys

Suotuisasta suhdannetilanteesta huolimatta vuoden 2018 verotulot jäävät viime vuoden tasolle. Verokertymää pienentävät poikkeuksellisen suuret ennakonpalautukset sekä veronsaajaryhmien jako-osuuksien oikaisut. Vuodelle 2019 puolestaan arvioidaan kunnallisveron tuotoksi yht. n. 20,0 mrd. euroa jossa on kasvua 5,8 %. Kasvun suuruuteen vaikuttaa alhainen lähtötaso sekä kerta-luonteinen verotulojen lisäys, joka johtuu siirtymisestä verovelvolliskohtaiseen verotuksen valmis-tumiseen. Tämän seurauksena jäännösverojen maksu aikaistuu jo ao. verovuodelle. Hyvään vauh-tiin päässeen talouskasvun odotetaan hidastuvan ja sen myötä verotulokertymän kasvun tasaantu-van n. 3 %:n tuntumaan vuonna 2020. Palkkasumman kasvu on suurimmillaan vuoden 2018 aika-na ja asettuu n. 3,5 %:iin vuosille 2019–2020. Työttömyys pienenee vuoden 2018 arvioidusta 7,4 %:n tasosta n. 6,6 %:iin kehyskauden lopulla. Eläketulot kasvavat eläkeläisten määrän lisääntyes-sä ja keskimääräisen eläkkeen tason noustessa eläkejärjestelmän kypsymisen myötä. Veroperus-teissa tapahtuvia verotulomenetyksiä, työtulo- ja eläketulon verotuksen kevennys sekä indeksitar-kistus, kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Muut epäsuorat vaikutukset jäävät alentamaan verokertymiä.


17

Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta säilynee ennallaan n. 31,35 %:ssa koko kehyskauden ajan. Yhteisöveron osuus kuntien verotuloissa arvioidaan n. 2,0 mrd. euroksi, muutos edelliseen vuoteen n. 5,3 %. Vuosikasvun ennakoidaan säilyvän samalla tasolla myös 2020. Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteisiin tehtiin verotusarvoja korottavia muutoksia sekä raken-nusten että maapohjien osalta vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi kunnat nostivat kiinteistöveroprosent-tejaan. Kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotettiin sekä 2016 että 2017 sekä ylärajoja vielä vuodelle 2018. Vuodelle 2019 astuu voimaan vielä vakituisen asuinrakennuksen ylärajan korotus 0,90 %:sta 1,0 %:iin. Vuodesta 2020 alkaen oli tarkoitus toteuttaa laajempi uudistus joka liittyisi sekä maapohjien että rakennusten arvostusmenetelmiin. Tällöin verorasitus jakaantuisi uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken, mutta kokonaiskertymän on ennakoitu säilyvän ennallaan, ainakin valtakunnallisesti. Viimeisimpien tietojen mukaan tätä lykätään seuraavalle hallituskaudelle. Kiin-teistöveron osuus kuntien verotuloissa arvioidaan n. 1,9 mrd. euroksi, muutos edelliseen vuoteen n. 5,5 %. Kuntien valtionapujen kehitys

Kuntien peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2019 on n. -1,0 % eli n. 86 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Vähenemiseen vaikuttaa eniten valtion ja kuntien välinen kustannusten jaon tarkistus. Kustannusten jaon tarkistus vähentää kustannuksia koska kuntien todelliset yhteenlaske-tut kustannukset ovat olleet v. 2016 pienemmät kuin valtionosuuspohjassa huomioidut laskennalli-set kustannukset. Hallitusohjelman mukaiseen kuntien tehtävien vähentämiseen liittyy erikoissai-raanhoidon alueellinen keskittäminen, vanhuspalveluiden laatusuositus, omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraavat säästöt sekä varhaiskasvatuksen henkilömitoituksen muutos. Tämän myötä kuntien menojen on arvioitu alenevan 32,8 milj. euroa ja mm. tämän myötä tehtäviä vähen-tävät toimenpiteet vähentävät myös valtionosuuksia. Kuntien omat päätökset vaikuttavat kuitenkin siihen, miten näiden toimien vaikutukset realisoituvat yksittäisessä kunnassa. Kuntaliiton tekemän kyselyn perusteella kunnissa on hyödynnetty vain murto-osa niiden toimenpi-teiden tavoitesummista joita hallitus on arvioinut kunnissa saavutettavan. Esimerkiksi työajanpi-dennyksen oli arvioitu laskevan kuntien kustannuksia 216 milj. euroa. Tästä on kyselyn mukaan saavuttamatta 200 milj. euroa. Vastaavalla tavalla erikoissairaanhoidon kehittämisen (keskittämi-nen) 260 milj. euron lasketusta säästöpotentiaalista on käytännössä kaikki jäänyt hyödyntämättä. Ainoastaan varhaiskasvatuksen maksutulojen alenema on toteutunut jotakuinkin odotetusti. Valtionosuusindeksin jäädytys edelleen vähentää valtionosuuden määrää ja näin vaikuttaa myös kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu sekä valtionosuuden siirrot eri kannustinjär-jestelmiin (erikseen haettavat). Valtionosuuksia lisääviä tekijöitä vuodelle 2019 ovat verotulomene-tysten kompensaatio ja asukasluvun sekä laskentatekijöiden muutokset muutamien pienten sosi-aalipalveluiden lisäysten ohella. Vuodesta 2012 alkaen kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin on kohdistunut ylimääräisiä leik-kauksia joiden kumulatiivinen vaikutus vuodella 2019 on yht. 2,3 mrd. euroa eli n. 425 euroa per asukas. Tähän summaan on huomioitu myös sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten leikkaa-minen kunnilta valtionosuutta vähentämällä vuodesta 2015 alkaen (kuntien toteutuksesta huolimat-ta), indeksikorotusten jäädytykset ja vuoden 2017 indeksisidonnaisten menojen lisäleikkaus, kilpai-lukykysopimukseen perustuva leikkaus sekä eläketukiuudistus (Lex Lindström). Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus säilyy lähes ennallaan, alenema -0,3 % eli n. 4 milj. euroa. Ko. hallinnonalan muutoksina toteutetaan mm. lukiokoulutuksen uudistaminen, ammatillisen koulutusuudistuksen toteuttamisen jatkuminen, varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisas-teen kohottaminen. Kuntaliitto on laskenut sivistystoimen osuuden peruspalvelujen valtionosuus-leikkauksista vuosille 2012–2019. Em. kumulatiivisesta 2,3 mrd:n summasta n. 0,9 mrd. kohdentui-si varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjastojen ja kulttuuritoimen tehtäviin.


18

1.6 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seu-raavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäi-nen vuosi.

Kuntalaissa säädetään lisäksi, että

talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan

talousarviossa ja –suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talou-den tavoitteet

taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen

kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota

talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio esitetään sekä tuloksen laskennan että rahoituksen näkökulmasta.

Talousarvion käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet esitetään palvelualueiden mukaisessa järjestyksessä valtuuston hyväksyminä kokonai-suuksina. Käyttötalouden talousarvio on valtuustoon nähden sitova pääsääntöisesti lautakunta-tasoisena tai tulosaluetasoisena (kv 8.6.2015 § 13). Tulosalueet jakautuvat edelleen tulosyk-siköihin, joiden määrärahoista ja tuloarvioista (= käyttösuunnitelmat) ja tavoitteista päättävät asian-omaiset toimielimet. Toimielimen on käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä toimielintä sitova taso käyttötaloudessa. Toimielin määrittelee myös omat sitovat tavoitteensa, jotka ovat valtuustoon nähden informatiivisia. Maaseutuhallinnon 11 kunnan yhteistoiminta-alue ja 5 kunnan yhteinen ympäristöterveyspalvelui-den yhteistoiminta-alue on käsitelty talous- ja tukipalveluihin kuuluvina erillisinä tulosalueina. Mo-lempien toimintaa ohjaa oma lautakuntansa. Päätetyt käyttötalouden sitovuustasot ovat: Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Vaalit (brutto) Joukkoliikenne (brutto) Kunnanhallituksen alaiset yksiköt yhteensä (brutto)

Sivistyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto)

Sosiaali- ja terveyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto)

Talous- ja tukipalvelut Tilintarkastus (brutto) Pelastustoimi (brutto) Ympäristöterveyspalvelut (netto) Maaseutupalvelut (netto) Kunnanhallituksen alaiset yksiköt yhteensä (brutto)

Tekniset palvelut Yksityistieasiat (brutto) Viranomaislautakunnan alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Teknisen lautakunnan alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Toimitilapalvelut, laskennallinen taseyksikkö (tilikauden tulos) Vesihuoltolaitos, kirjanpidollinen taseyksikkö (tilikauden tulos)


19

Valtuusto voi vahvistaa sitovuustason määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai nettomääräisenä. Nettomääräisesti sitovia ovat Maaseutuhallinnon tulosalue ja Ympäristöterveyspalveluiden tulos-alue. Valtuustoon nähden sitova on näiden alueiden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli toimintakate. Eriytetyissä Toimitilapalveluiden ja Vesihuollon taseyksiköissä sitovuustasona on tilikauden tulos. Kaikki muut sitovuustasot ovat valtuustoon nähden bruttomääräisesti sitovia eli sekä toimintatuotot että toimintakulut ovat sitovia. Sitovat erät on merkitty tuloslaskelmiin harmaal-la. Sitovina erinä palveluiden ostoihin ja palveluiden myyntituloihin sisältyvät myös ns. sisäiset erät eli eri hallinnonalojen väliset palveluiden ostot. Merkittävimpiä sisäisiä eriä ovat Ruoka- ja puhtauspalveluiden tuottamat ateria- ja siivouspalvelut, Teknisten palveluiden Toimitilojen ylläpidon tulosalueen tuottamat tilapalvelut (kunnossapito-, lvi-, talonmies- ym. palvelut) sekä hallinnon palvelut (henkilöstöhallinto, toimistopalvelut, talouspalvelut ja tietohallintopalvelut). Myös työllistämistoiminta kohdennetaan niille yksiköille, jotka ovat työllistä-neet. Tilavuokriin sisältyvät ylläpitovuokran lisäksi pääomavuokran osuus (poistot ja korot). Pää-omavuokra perustuu vuonna 2008 määritettyihin rakennusten nykykäyttöarvoihin. Informatiivisina erinä kunkin tulosalueen lopussa näkyvät erikseen myös suunnitelmapoistot.

Talousarvioasiakirjaan sisältyvät myös tavoitteet vuosille 2019–2021 sekä talousarviovuotta kos-kevat toimenpiteet ja niiden tavoitetaso. Valtuuston sitovat tavoitteet on selkeästi erotettu lauta-kunnan tavoitteista omaksi ryhmäkseen. Valtuusto päättää vain omista sitovista tavoitteistaan. Lau-takuntien toimivaltaan kuuluvilla tavoitteilla saattaa olla merkittävää informaatioarvoa valtuuston tavoitteita asetettaessa, joten talousarvioasiakirjaan on koottu molemmat. Tavoitteet ovat osa talo-usarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Muut kuin tavoitteisiin sidotut tunnusluvut esitetään talousarvioasiakirjassa informatiivisina ja niiden toteutumista seura-taan ainoastaan tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuustoon nähden sitovia ovat verotulot, valtionosuudet, ja nettona rahoitustulot ja -menot. Rahoituslaskelmassa val-tuustoon nähden sitovia eriä ovat mm. antolainojen vähennys/lisäys ja pitkäaikaisten lainojen vä-hennys/lisäys.

Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Sitovuustasot valtuustoon nähden ovat toimielinkohtaiset hankeryhmät: aineettomat hyödykkeet, maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, osakkeet ja osuudet, elinkeinoelämän kehittä-minen, liikuntapaikat, rakennukset, maa- ja vesirakenteet, vesihuoltolaitos. Eri lautakunnat/hallin-nonalat jakavat määrärahat edelleen hienojakoisemmille tasoille kohteittain. Investoinneissa valtuuston päätösvaltaan kuuluu toimitilainvestointien uudisrakentamisessa ja sa-neerauskohteissa 1 000 000 euroa suuremmat yksittäiset hankkeet. Maa- ja vesirakenteiden ja vesihuoltoon perustetun taseyksikön kohdalla valtuuston hyväksymä hankeraja on 500 000 euroa. Lisäksi valtuusto päättää uusien alueiden käyttöönotossa 500 000 euroa ylittävät hankkeet sekä yli 200 000 euron yksittäiset kone- ja kalustohankinnat. Talousarvion rakenne määräytyy voimassa olevien valtakunnallisten ohjeiden ja suositusten mu-kaisesti. Kunta päättää sitovuustason asettamisesta valtuustoon ja eri toimielimiin nähden. Toimi-elimet hyväksyvät tulosaluejaon ja -sisällön talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kunnanhallitus antaa tarkemmat ohjeet talousarvion laadinnasta ja toimeenpanosta. Valtuustolle raportoidaan kokonaistalouden ja käyttötalouden tulosalueiden määrärahojen ja tulo-arvioiden toteutumisesta tilinpäätöksen yhteydessä sekä kaksi kertaa talousarviovuoden aikana. Samalla raportoidaan myös siihenastinen tavoitteiden/toimenpiteiden toteutumatilanne. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennästä seuraa, että talousarviomuutosten yhteydessä on tarkistettava myös toiminnallisia tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä sitovuustasoittain talousarvion menoista ja tuloista.


20

Vuoden 2019 talousarvion sitovien erien yhdistelmä

B = Sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio

N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio

Sisältää sisäiset erät Sitovuus Menot Tulot

Käyttötalousosa

Keskusvaalilautakunta

Vaalit B 94 980 74 000

Kunnanhallitus

Joukkoliikenne B 2 485 449 1 585 748

Konserni- ja maankäyttöpalvelut B 5 983 699 4 515 123

Talous- ja tukipalvelut B 9 032 485 9 408 735

Pelastustoimi B 1 644 625

Yhteensä 19 146 258 15 509 606

Tarkastuslautakunta

Tilintarkastus B 78 758 78 280

Maaseutulautakunta

Maaseutuhallinto N 820 550 715 477

Ympäristöterveyslautakunta

Ympäristöterveyspalvelut N 1 935 092 1 399 115

Sivistyslautakunta

Sivistyspalvelut B 50 527 255 2 807 531

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Sosiaali- ja terveyspalvelut B 77 669 724 6 193 383

Tekninen lautakunta

Tekniset palvelut B 3 239 660 918 420

Toimitilojen ylläpito Tulos 4 157 600 7 712 594

Vesihuoltolaitos Tulos 1 398 659 3 792 758

Yhteensä 8 795 919 12 423 772

Teknisen lautakunnan jaosto

Yksityistieasiat B 128 872

Viranomaislautakunta

Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu B 593 513 252 500

Käyttötalousosa yhteensä 159 790 921 39 453 664


21

Sitovuus Menot Tulot

Investointiosa

Kunnanhallitus

Aineettomat hyödykkeet B 283 000

Koneet ja kalusteet B 251 000

Elinkeinoelämän kehittäminen B 400 000

Yhteensä 934 000

Sivistyslautakunta

Liikuntapaikat B 470 000 90 000

Koneet ja kalusto B 930 000

Yhteensä 1 400 000 90 000

Tekninen lautakunta

Rakennukset (tuloissa Vuorelan koulun myynti) B 770 000 2 175 575

Maa- ja vesirakenteet B 2 190 000

Vesihuoltolaitos B 1 585 000 200 000

Yhteensä 4 545 000 2 375 575

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Aineettomat hyödykkeet B 393 240

Investointiosa yhteensä 7 272 240 2 465 575

Tuloslaskelmaosa

Verotulot B 90 945 000

Valtionosuudet B 32 334 495

Rahoitustuotot ja -kulut N 3 129 303 3 124 603

Rahoitusosa

Antolainasaamisten vähennys B 15 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 11 312 000

Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 15 800 000

Kassavarojen muutos B -2 633 873

MENOT JA TULOT yhteensä 181 504 464 181 504 464


22

Rahan käytön jakautuminen vuonna 2019

Rahan lähteiden jakautuminen vuonna 2019

Sosiaali- ja terveyspalvelut

42,8 %

Investoinnit 4,0 %

Lainojen lyhennys 6,2

Konserni- ja maankäyttöpalvelut

4,7 %

Sivistyspalvelut 27,8 %

Talous- ja tukipalvelut

7,4 %

Tekniset palvelut 5,2 %

Korko- ja rahoituskulut

1,7 %

Verotulot 49,4 %

Tuet ja avustukset

0,6 %

Maksutuotot 3,4 %

Vuokra- ja muut tuotot 7,6 %

Valtionosuudet 17,6 %

Investoinnit 1,3 %

Myyntituotot 9,8 %

Pitkäaikaisten lainojen lisäys

8,6 %

Muut rahoitustuotot

1,7 %


23

1.7 Kunnan henkilöstö

Vakinaiset TP 2017 TA 2018 Lähtötilanne

9 / 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Konserni- ja maankäyttöpalvelut 22 22 23 23 23 23

Talous- ja tukipalvelut 157 162 174 174 174 174

Sivistyspalvelut 522 534,5 534 531 531 531

Tekniset palvelut 64 65 64 64 64 64

Sosiaali- ja terveyspalvelut 384 394 410,6 420,6 420,6 420,6

Yhteensä 1 149 1 177,5 1 205,6 1 212,6 1 216,6 1 216,6

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntahallinnon mahdollista uudistusta ei ole huomioitu. Aiemmin määräaikaisina käsitellyt henkilöt joiden palvelussuhde on ollut riippuvainen em. uudistuksen toteutumisesta, on käsitelty vakinaisina lähtötilanteesta 9/2018 alkaen.

1.8 Riskien hallinta ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelytavat

Kunnan riskit jakautuvat vahinkoriskeihin ja liiketoimintariskeihin. Vahinkoriskejä ovat henkilö-, omaisuus- ja toiminnanriskit. Liiketoiminnan riskit ovat luonteeltaan strategisia ja niiden vaikutus kunnan toimintaan on kokonaisvaltainen. Kunta on varautunut vahinkoriskeihin vakuuttamalla ja vahinkorahastolla. Vakuutukset kattavat kunnan vahingolle alttiin omaisuuden, kunnan toiminnastaan ulkopuoliselle aiheuttaman vahingon sekä kunnan henkilöstölle työtehtäviä suorittaessaan mahdollisesti tapahtuvan vahingon. Vakuu-tusturvan kattavuutta seurataan säännöllisesti; se tarkistetaan vuosittain sisäisen tarkastuksen ja toiminnasta vastaavien yksiköiden yhteistyönä. Liiketoiminnan riskejä ei pääsääntöisesti voi vakuuttaa. Niihin tulee varautua arvioimalla kehitys-suuntia ja tekemällä johtopäätelmiä, joihin perustuen toimintaa voidaan riittävällä tarkkuudella ohja-ta. Pääasiallinen vastuu arvioinnista ja seurannasta on toiminnan järjestämisestä vastaavalla pal-velualueella, joskin strategisten osa-alueiden osalta vastuu on arvioitava tapauskohtaisesti erik-seen. Riskien hallinnassa arviointi-, valvonta- ja tarkastustoimien järjestäminen on merkitsevää. Ris-kienarviointi suoritetaan vähintään vuosittain ja kontrolloidaan kehityskeskusteluissa. Kunta järjes-tää ulkoisen tarkastustoiminnan säädösten mukaisesti. Sisäinen valvonta perustuu voimassa ole-viin kunnanvaltuuston ja -hallituksen vahvistamiin ohjeistuksiin, joita ovat Siilinjärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje. Sisäisen valvonnan menettelyinä käytetään yleis-ohjeen mukaisia menettelyitä. Kunnanhallitus vahvistaa vuosittain sisäisen valvonnan vuosisuunni-telman, johon perustuen suoritetaan eräitä valvonta- ja tarkastustoimia pääasiassa esimiesten ja kunnan oman sisäisen tarkastuksen mutta myös osin ulkoisen tarkastajan toimesta. Vuosittaisten valvontatoimien säännönmukaisen toteutumisen varmistamiseksi kuntaan on valmisteltu sisäisen valvonnan pitkän tähtäimen suunnitelma, johon vuoden 2019 vuosisuunnitelma perustuu. Toiminnan sääntöjenmukaisuuden toteutumisen valvonnan lisäksi sisäisen valvonnan painopiste on taloussuunnitelman toteutumisen seurannassa ja mahdollisten poikkeamisten hallinnassa. Ta-lousarvion toteutuminen raportoidaan kunnanhallitukselle kuukausittain ja kunnanvaltuustolle kol-mannesvuosittain. Raportointiin sisältyy vuositoteuman arviointi.


24

2 KUNTASTRATEGIA 2025 Siilinjärven kunnan strategia ulottuu vuoteen 2025. Strategia on käsitelty kunnanvaltuustossa 26.2.2018. Strategiassa on määritelty kunnan toiminta-ajatus, arvot, visio ja tavoitteet. Tavoitteet jakaantuvat kolmeen strategisesti merkittävään kokonaisuuteen; kasvuun, hyvinvointiin ja talou-teen. Tässä luvussa on strategian pääkohdat sekä valtuustokauden / suunnittelukauden tavoitteet, niille asetetut vuositavoitteet ja mittarit sekä arvioitu tavoitteisiin mahdollisesti liittyviä riskejä. In-formatiiviset tunnuslukujen tarkoitus on taustoittaa asetettuja tavoitteita.

2.1 Toiminta-ajatus Siilinjärvi edistää hyvinvointia laadukkailla palveluilla yhteistyössä maakunnan, kuntien ja eri toimi-joiden kanssa.

2.2 Arvot Vastuullisuus

Luotettava valmistelu ja vastuullinen päätöksenteko

Kestävä kehitys

Sitoutunut yhteistyökumppani Avoimuus

Vuorovaikutteiset toimintatavat

Aktiivinen ja oikea-aikainen viestintä Asukaslähtöisyys

Välittäminen ja tarpeiden huomiointi

Turvallisuus

Kuntalaisaktiivisuus

Innovatiivisuus

Ennakoiva ja ratkaisukeskeinen toimintatapa

2.3 Visio 2025 Siilinjärvi – Vahva ja vastuullinen Elinvoimaa

Siilinjärvi on elinvoimainen kunta. Kunta kehittyy ja kasvaa monella tavalla. Hyvinvointia

Siilinjärvi tarjoaa asukkaille työtä, vapaa-aikaa, laadukkaita palveluja ja viihtyisää elinympä-ristöä.

Yhteistyökykyä

Siilinjärvi tekee yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.


25

2.4 Strategiset tavoitteet

2.4.1 Kasvu

Väestön ja työpaikkojen kasvu

Kasvu, väestön ja työpaikkojen kasvu on Siilinjärvellä harkittu strateginen valinta. Kunta on kasva-nut ja haluaa kasvaa edelleen. Kuntien kasvu on maakunnassamme harvinaista. Siilinjärven vahva tahto on tehdä kasvua, jotta kunnan kehitys mahdollistuu. Kasvun mittareita ovat väestön määrä ja vuosittainen kasvu sekä työpaikkojen määrä ja kasvu. Työpaikkaomavaraisuusaste on hyvä mittari kehyskunnalle, kuten Siilinjärvi on. Kunnan kasvu vaatii paljon työtä ja kehittämistä. Tarvitaan raakamaan hankintaa vuosittain, jotta kunnalla on riittävät maa-alueet kaavoitukseen. Kaavoituksen onnistuminen takaa uusien asunto-alueiden rakentamisen. Kunnan imago yhdessä viihtyisän elinympäristön ja hyvien palveluiden kanssa houkuttelee kuntaa uusia asukkaita ja yritystä. Tämä strateginen tavoite koskettaa koko kuntaa ja konserniyhtiöistä Kotipolku Oy:tä ja Kiinteistö Oy Isoharjaa (Innocum). Monimuotoinen asuminen Kasvuun ja kuntalaisten hyvinvointiin liittyy oleellisesti monimuotoinen asuminen. Kunnassamme tarvitaan omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja. Toisaalta kuntalaiset haluavat asua niin kaava-alueilla kuin myös haja-asutusalueilla. Siilinjärvi kehittyy kahdella kärjellä, kirkonkylän keskustan ja eteläisen Siilinjärven osalta. Molempia alueita kehitetään yleis- ja asemakaavoituksella. Kehittyvillä kylillä kehitystä ohjaavat mm. kyläkaavat. Maaseutualueilla rakentamista toteutetaan suunnittelutarveratkaisuilla. Osa kuntalaisista omistaa asuntonsa, osa haluaa asua vuokralla ja asumisoikeusasuntojen kysyn-tä on viime vuosina kasvanut merkittävästi Siilinjärvellä. Tarvetta on myös hyvin erikokoisille asun-noille. Mittareita ovat eri asuntomuotojen valmistuneet asunnot. Tämä strateginen tavoite ohjaa kunnan eri toimintoja ja myös konserniyhtiö Kotipolku Oy:tä. Vetovoimainen ja yrittäjäaktiivinen kunta Vetovoima perustuu mm. hyvän liikenteellisen aseman hyödyntämiseen, tonttitarjontaan, toimivaan yhteistyöhön kunnan, yritysten ja sidosryhmien välillä, sekä toimiviin palveluihin joita yritykset ja niiden työntekijät tarvitsevat. Kunta huolehtii siitä, että pääteiden läheisyydessä molempien taajamien tuntumassa on rakennus-kelpoisia yritystontteja saatavissa. Kunta jalostaa tontteja silloin kun on tarpeen niiden saattami-seksi helposti käyttöönotettavaan tasoon. Kunta tekee yhteistyötä yritysten, koulutusorganisaatioiden, rahoittajaorganisaatioiden ja muiden kuntien kanssa sekä oman että maakunnan kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Jatkossa entistä tärkeämpää on huolehtia eläköityvien yrittäjien osaamisen säilyttämisestä maakunnassa. Kunta tekee yhteistyötä yritysten, yrittäjäjärjestön ja yrittäjyyttä lähellä olevien toimijoiden kanssa palvelujen ja puitteiden kehittämiseksi yritysten tarpeita vastaavasti. Tämä strateginen tavoite koskettaa koko kuntaa ja konserniyhtiöistä Kotipolku Oy:tä ja Innocumia.


26

Kasvun valtuustokauden tavoitteet ja vuositavoitteet

VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET

Suunnittelukauden tavoite 2019–2021

Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit

Riskiarvio

Väestön kasvu 100 henkilöä / vuosi Väestön määrä ja kasvu vuosittain

Syntyvyyden lasku ja uusien asuntoaluei-den kysyntä voi vai-keuttaa tavoitteen toteutumista

Työpaikkojen kasvu 50 työpaikkaa / vuosi Työpaikkojen netto-kasvu vuosittain

Yritysten toiminta-edellytykset ja kun-nan imago korreloivat työpaikkojen kasvuun

Informatiiviset tunnusluvut

KASVU Mittari / vuodet

2019 TA

2018 Estim.

2017

2016

2015 2014

Väestön kasvu 100 62 -110 -33 +137 +97

Kunnan väkiluku 21 790 21 720 21 658 21 768 21 801 21 664

Valmistuneet asunnot 150 146 88 111 134 106

Rakennuslupien määrä 360 355 355 364 338 374

Tonttireservi 43/7/3** 35/0/1* 38/0/1* 39/1/4* 42/1/4* 52/5/5*

*omakotitalot / rivitalot / kerrostalot **rakentamiskelpoinen rakennuspaikkareservi ***arvio vuoden lopussa kunnallistekniikan piirissä olevista jaettavissa olevista rakennuspaikoista

2.4.2 Hyvinvointi

Sivistyksen, sosiaalisen toimintakyvyn ja terveyden edistäminen

Siilinjärvi edistää asukkaiden hyvinvointia tarjoamalla kuntalaisten tarpeita vastaavia sivistyspalve-luita, joita ovat varhaiskasvatus-, opetus- ja vapaa-aikapalvelut. Hyvinvointia ja sosiaalista toimin-takykyä tukevat eri-ikäisillä kuntalaisille tuotettavat harraste- ja tukipalvelut, alueen järjestökentän aktiivinen ja moninäkökulmainen toiminta sekä yhteistyö alueen eri toimijoiden kanssa palvelujen järjestämisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä toteutetaan kunnassa laaja-alaisesti, poik-kihallinnollisesti ja yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa myös maakunnan tasolla. Keskeistä on johdetut, oikein kohdennetut ja oikea-aikaiset, palvelutarpeeseen vastaavat palvelut. Tavoittee-na on tukea ja vahvistaa elämän eri tilanteissa hyvinvoinnin edellytyksiä: terveellisiä elintapoja kansansairauksien ehkäisemiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi, edistää psyykkistä hy-vinvointia ja osallisuutta yhteenkuuluvuuden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä tukea päihteettömyyttä. Viihtyisä elinympäristö

Viihtyisä elinympäristö muodostuu yhteisöllisyydestä ja yhdenvertaisuudesta, turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä avoimuudesta ja luottamuksesta vastuulliseen päätöksen tekoon. Myös alu-een palvelutarjonta ja kuntalaisten tarpeet kuten esteettömyyden huomioiva yhdyskuntasuunnittelu parantavat viihtyvyyttä ja elämänlaatua. Siilinjärvellä on turvallista liikkua ja asuinalueiden kehittä-misessä huomioidaan eri elämän tilanteissa olevien, niin lapsiperheiden, kuin vanhustenkin tar-peet. Kuntalaisten osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta edistetään sosiaalisten tapahtumien ja kunta-laisilla suunnattuja osallistumisen kanavia vahvistamalla. Siilinjärvi kannustaa kuntalaisia osallis-tumaan aktiivisesti oman kuntansa toimintaan ja kehittämiseen.


27

Monipuoliset harrastusmahdollisuudet

Harrastukset pitävät yllä intoa elämään ja tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa itselle mieluisia asioi-ta. Harrastukset ovat vastapaino työlle, koululle ja muuhun arkeen. Harrastaa voi yksin tai ryhmäs-sä. Harrastus voi liittyä tieteeseen, taiteeseen, musiikkiin, yhteistoimintaan, ohjattuun tai omatoimi-seen liikkumiseen liikuntakeskuksissa tai luonnon äärellä. Itselle mieluiset, hyvää mieltä tuottavat harrastukset lisäävät myös hyvinvointia ja luovat elämänlaatua. Siilinjärvi tarjoaa monipuolisia har-rastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille ja erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin kannustaen näin kunta-laisia aktiiviseen ja monipuoliseen harrastamiseen.

Osaava ja innostunut henkilöstö

Osaava ja innostunut henkilöstö kuvaa positiivisen työhyvinvointitoiminnan tavoitetta. Organisaa-tiossa innostusta voidaan edistää työn vaikutusmahdollisuuksilla sekä kehittämismyönteisellä ja avoimella vuorovaikutuksella sekä esimiehen ja työyhteisön tuella.

Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden samanaikainen parantami-nen. Tuottavuusajattelussa on pyrkimys toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Tuottavuus-ajattelu on nykypäivänä kokonaisvaltaista, johon yhdistyy työhyvinvointi, laatu ja innovatiivisuus pelkän rationalisoinnin sijaan. Henkilöstön osaamisen suunnitelmallisella ja johdonmukaisella ke-hittämisellä voidaan parantaa kuntataloutta.

Organisaation, työyksikön ja työntekijän ratkaisukeskeinen ja ennakoiva toimintatapa auttaa etsi-mään uusia ja innovatiivisia toimintatapoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos keskitytään ongelmiin, syntyy helposti negatiivisuuden kierrettä. Keskittymällä hyvään ja miten tätä hyvää voidaan vahvis-taa, saadaan aikaan myönteistä uudistumisen ja parantamisen kierrettä. Esimiehille ja pilottiyksi-köille on toteutettu valmennusta ratkaisukeskeisyydestä.

Yhteiskunnan ja työelämän muutoksessa mukana pysyminen edellyttää kokeilemista ja uuden op-pimista. Kokeilukulttuuri syntyy halusta ja rohkeudesta kokeilla ja valita erilaisia lähestymistapoja, joiden avulla on mahdollista parantaa työn sujuvuutta ja asiakaspalvelua. Kokeilukulttuuri sallii myös epäonnistumiset. Kehittävän kokeilukulttuurin rakentamiseksi organisaatioon tarvitaan kokei-lut ja mahdolliset epäonnistumiset salliva organisaatiokulttuuri. Koska tutkimusten mukaan vä-hemmistö organisaation työyhteisöistä kykenee täysin omatoimisesti kehittämään toimintaa, tarvi-taan työntekijöiden, työyhteisöjen ja esimiesten valmennusta sekä organisaation rakentei-ta/foorumeita, jotka tukevat työn kehittämistä ja muutosta. Siilinjärven kunnassa kokeilukulttuuria vahvistetaan mm. Yhdessä työhyvinvointia -kokeiluilla uusia toimintamalleja -hankkeella. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen taloussuunnitelmassa

Hyvinvointikertomuksen mukaan ja monella mittarilla mitattuna siilinjärveläiset voivat hyvin ja ovat tyytyväisiä kotikuntaansa. Sairastavuusindeksi on Siilinjärvellä Pohjois-Savon matalimpia (113,3), mutta kuitenkin huomattavasti valtakunnan tasoa (100) korkeampi. Kansansairauksien ehkäisyssä elintapamuutokset mukaan lukien ruokailu- ja liikuntatottumukset ovat tutkitusti tehokkaita ehkäi-semään sairastumista. Keskeistä on varhainen puuttuminen hyvinvointia ja terveyttä uhkaaviin riskitekijöihin.

Siilinjärvi kannustaa kuntalaisia hyvinvointia edistäviin elintapoihin ennalta ehkäisevillä ja matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluilla sekä kasvatus- ja koulutuspalveluilla. Kunta painottaa en-nalta ehkäisyä, varhaista tukea ja hoitoa sekä tukee tukea tarvitsevien kuntalaisten hyvinvointia, tarjoamalla muun muassa ryhmämuotoista tukea. Siilinjärvi on mukana monissa hyvinvointia tuke-vissa hankkeissa, kuten Liikkuva Koulu. Monimuotoinen kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikatarjonta tukee niin ikään hyvää terveyttä ja hyvinvointia. Siilinjärveltä puuttuu kuitenkin yhtenäinen, syste-maattinen, kunnan strategisiin tavoitteisiin pohjautuva suunnitelma tukemaan eri-ikäisten kuntalais-ten hyvinvointia erilaisissa elämäntilanteissa. Tehostamista ja suunnitelmallisuutta palvelumallei-hin tarvitaan muun muassa vastaamaan nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihinkin tällä hetkellä heijastuvaan lisääntyneeseen päih-teiden käyttöön. Lapsiperhe rikkaana kuntana ja ikääntyneen väestönosan lisääntyessä, vaatii näi-den ryhmien hyvinvoinnin edistäminen erityistä huomiota.


28

Siilinjärvi edistää kuntalaisten osallisuutta alueen kehittämiseen hyvinvoinnin edistämiseksi muun muassa avoimella viestinnällä. Osallisuutta ja asukaslähtöisyyttä tulee kuitenkin jatkossa lisätä tarjoamalla kuntalaisille enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia kunnan hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Tähän sähköiset kanavat tarjoavat aiemmin vain vähän hyödynnetyn kanavan.

Hyvinvoinnin valtuustokauden tavoitteet ja vuositavoitteet




Riskiarvio

Hyvinvointisuunnitelman laatiminen valtuustokau-della 2017–2020

Suunnitelma sisältäen hyvinvoinnin edistämi-sen tavoitteet, palve-lumallit ja mittarit toi-minnan toteutumisen ja vaikuttavuuden ku-vaamiseen on laadittu 5/2019 mennessä

Vuosittaiset hyvin-vointikertomukset

Hyvinvoinnin edistämi-nen ei kohdennu oikein ja palvelumallit eivät toimi, jonka myötä kun-talaisten hyvinvointi heikkenee heijastuen muun muassa työ- ja toimintakykyyn sekä palvelujen käyttöön

Lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvoin-tisuunnitelman laatiminen valtuustokaudelle 2017–2020.

Suunnitelma sisältäen hyvinvoinnin edistämi-sen tavoitteet, palve-lumallit ja mittarit toi-minnan toteutumisen ja vaikuttavuuden ku-vaamiseen on laadittu 5/2019 mennessä

Vuosittaiset hyvin-vointikertomukset

Palvelut eivät kohden-nu oikein tukea tarvit-seville, jonka myötä lapsiperheiden ja ikääntyneiden hyvin-vointi heikkenee heijas-tuen hyvinvointivajei-den lisääntymisenä ja lisääntyneenä palvelu-tarpeena

Kuntalaisten osallistumi-sen mahdollisuudet hy-vinvoinnin edistämisessä lisääntyvät

Kuntalaisten osallis-tamisessa hyödynne-tään sähköisiä kana-via, kuntalaisraateja ja Siilinjärvellä toimii lapsiparlamentti vuo-den 2019 loppuun mennessä

Toiminnassa olevat kanavat kuntalais-raadit ja nimetty lapsi-parlamentti

Kuntalaisten osallisuus toiminnan kehittämi-seen ja yhteenkuulu-vuus kuntaan heikke-nee, jonka myötä myös tyytymättömyys kun-nan toimintaan lisään-tyy

Hyvinvoinnin edistämistä toteutetaan Siilinjärvellä laaja-alaisesti ja poikki-hallinnollisesti yhteis-työssä järjestöjen kanssa ja myös maakunnan ta-solla

Kunnassa kokoontuu kuukausittain hyvin-voinnin ja terveyden edistämisen työryhmä sekä vähintään 4 ker-taa vuodessa järjestö-jen ja kunnan yhteinen asiantuntijaelin, järjes-töfoorumi

Yhteistyön määrä vuosittain

Erilaisia palveluja tuo-tetaan erillään toisis-taan ja jopa päällekkäi-sesti eivätkä tuotetta-vat palvelut löydä niitä tarvitsevia oikea-aikaisesti

Kunnan palveluraken-teet mahdollistavat toimivan ja vaikuttavan hyvinvoinnin edistämi-sen toteutumisen

Palvelurakenteiden kuvaus ja kunnille esitetyt hyte-kertoi-men indikaattorit (TEA-viisari)*

Käytössä on riittävät lii-kuntatilat ja lähiliikunta-paikkoja kehitetään tu-kemaan hyvinvointia

Liikuntapaikkaverkos-to vastaa seuratoi-minnan ja omaehtoi-sen liikunnan tarpeita ja koulu- ja asuinym-päristöt ovat virikkeel-lisiä. Hankkeita toteu-tetaan vähintään yksi vuosittain

Liikuntapaikkahank-keiden toteutuminen

Harrastetoiminnan väheneminen näkyy hyvinvointivajeiden lisääntymisenä, liittyen mm. osallisuuteen, ylipainoisuuteen, ikääntyneiden toimin-takykyyn


29

*Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustimesta säädetään hallituksen esityksessä eduskunnalle maakun-

tien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 15/2017), tarkemmin laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuuden 14 §:ssa ”Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisä-osa”. Hyte-kertoimessa käytetään mm. TEAviisarista saatavaa indikaattoritietoa.


HYVINVOINTI Mittari / vuodet

2019 TA

2018 Estim.

2017

2016

2015 2014

Suomen kuntien asukastyytyväisyys-tutkimus (EPSI Rating), valtakunnal-linen sijoitus ja tyytyväisyyspisteet max.100

3. 80

3. 79,9

3. 79,8

4. 81

2. 78,2

2. 79,3

Kokee terveydentilansa keskinkertai-seksi tai huonoksi, % 8.–9. -luokan oppilaista *

18 ** 20,3 (18,8)

- - (16,2)

-

Tupakoi päivittäin, % 8.–9. -luokan oppilaista *

7 ** 7,7 (6,9)

- - (8,9)

-

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

20 ** 21,6 (20,9)

- - (21,6)

-

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

6,0 ** 7,0 (11,8)

- - (12,4)

-

Ylipainoisten prosenttiosuus 8.9-luokan oppilaista *

17 ** 17,9 (18,9)

- - (15,7)

-

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, prosenttiosuus vas-taavan ikäisestä väestöstä *

6,2 6,5

6,8 (8,3)

6,8 (8,3)

7 (8,6)

Nuorisotyöttömät, prosenttiosuus 18–24-vuotiaasta työvoimasta *

18 18,3 18,6 (14,4)

20 (17,3)

19,8 (17,4)

16,4 (15,9)

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, prosent-tiosuus vastaavanikäisestä väestös-tä *

1,1 1,2 1,2 (2,4)

1,1 (2,4)

1,1 (2,3)

Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25–64-vuotiaat, prosenttiosuus vas-taavanikäisestä väestöstä *

7,4 7,5 7,6 (6,9)

7,8 (7,2)

8 7,4)

8,2 (7,8)

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä verrattuna 10 000 vastaa-van ikäiseen henkilöön*

350 360 373,7 (334,5)

393,3 (347,9)

343,6 (329,8)

437,1 (345,8)

*Kunnille suunnitellaan otettavaksi käyttöön vuoden 2021 alusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden

lisäosa eli HYTE-kerroin, joka tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Hyvinvoinnin informatiivisiin tunnuslukuihin on tuotu mukaan hyte-kertoimen indikaattoreita.

2.4.3 Talous

Investointikyky

Investointikyvyn ylläpitäminen on edellytys kunnan kehittymiselle. Kyvyn mittarina on vuosikatteen riittävyys investointien toteuttamiseen. Vuosikatteen ylittävät investoinnit joudutaan rahoittamaan ulkoisella rahoituksella, minkä seurauksena velkamäärä kasvaa ja toimintaedellytykset heikkene-vät.


30

Osa välttämättömistä investoinneista rahoitetaan leasing-rahoituksella. Rahoituksesta aiheutuva vuokrakulu kirjautuu tulosvaikutteisesti ennen vuosikatetta ja on vuosikatetta alentava. Kun rahoi-tuskulu ajoitetaan poistokäytäntöä vastaavalle aikajänteelle, vaikutus tulokseen on käytännössä marginaalinen. Investoinnista aiheutuva kulu kirjautuu tuloslaskelmaan vuokrana, millä on talouden hallinnan kannalta myönteinen vaikutus, kun vuokra kirjautuu muihin kuluihin rinnasteisena kuluna laskennallisen poiston sijasta. Kunnan omistamien toimitilojen sisäilmaongelmien poistaminen ja välttäminen merkitsevät mittavia investointeja toimitiloihin keskipitkällä aikajänteellä. Tarve vaikuttaa kunnan kykyyn toteuttaa muita kunnan kehittymisen kannalta tarpeellisia investointeja: yhtäältä suora vuosikatetta alentava vaiku-tus (leasing) tai rahoitusosuus investointeihin vuosikatteesta (investoinnit taseeseen) sekä toisaalta väliaikaisratkaisuiden kulujen vuosikatetta alentava vaikutus. Lisäksi toimitiloista aiheutuvat lisä-poistot ovat taloussuunnitelmakaudella huomattavan suuret ja niillä on merkittävä tulosta heikentä-vä ja sitä kautta taseen ylijäämää kuluttava vaikutus. Kun alueiden käyttöönotto tapahtuu hallitusti, käyttöönotosta saatavilla tuloilla (tontin myynnit, maanvuokrat ja liittymismaksut) katetaan käyttöönotosta aiheutuvat kulut keskipitkällä aikajänteel-lä. Keskeisenä tekijänä on investointien oikea-aikainen ajoittuminen suhteessa tuottavaan käyt-töönottoon. Talouden pts-tarkasteluun perustuen investointivara suunniteltujen leasingkohteiden lisäksi aikavä-lillä 2019–2025 on noin 70 m€, kun toimintakatteen muutos on noin 2 %/vuosi. Investointivara on määritetty siten, että maks. 20 % tase-investoinneista rahoitetaan velkarahoituksella. Lähtöoletuk-sena on, että muun kuin toimitilainvestoinneista ja alueiden käyttöönotosta aiheutuvan toimintakat-teen muutos on keskimäärin 1,7 %/vuosi. Tarkastelussa käytetty verotuloluonteisen rahoituksen kehitysarvio on; verot taloussuunnitelman mukaan 2019–2021 ja +3 %/vuosi 2022–2025; vos:t taloussuunnitelman mukaan 2019–2021 ja vuoden 2021 taso 2022–2025. Tase on eo. toimintaka-te oletuksella alijäämäinen koko kauden. Jotta tase säilyy ylijäämäisenä, tulee toimintakatteen muutoksen keskimäärin olla alle 1,8 %/vuosi ja tuolloinkin tase on ylijäämäinen vain kauden loppu-vuosina. Tarkastelun lähtöoletuksena on vuoden 2018 muutostalousarvio ja ta-esitys vuodelle 2019.

Tulokselliset palveluprosessit Palvelutuotannon tuloksellisuus ilmenee palveluiden vaikuttavuutena ja tuottavuutena. Vaikutta-vuus painottuu tuotannon laadullisiin tekijöihin (onnistumiseen/asiakaskokemukseen), kun tuotta-vuus kuvaa palveluprosessien resurssien käyttöä (€/suorite) ja kulurakenteeseen liittyvien tekijöi-den kehittymistä. Siilinjärven kunta on ollut kärkisijoilla kuntien palveluiden asiakaskokemusta mittaavissa tutkimuk-sissa. Kunnan palvelutuotannon kulut suhteessa asukasmäärään ovat maakunnan alhaisimmat. Em. perustuen kunnan palveluprosessien voidaan olettaa olevan tuloksellisia suhteessa kuntiin keskimäärin. Tulosalueet kuvaavat omissa taloussuunnitelman osioissaan omien palveluprosessiensa tulokselli-suuden osatekijöitä vaihtelevasti. Tuloksellisuuden tarkasteluun ja palvelutuotannon bench-markkaukseen on tarvetta panostaa nykyistä enemmän.


31

Talouden valtuustokauden tavoitteet ja vuositavoitteet




Riskiarvio

Velkamäärä €/asukas alle kuntien keskiarvon

Taseluonteisten net-toinvestointien oma-rahoitusosuus on taloussuunnitelma-kaudella keskimäärin vähintään 80 %

Vuosikatteen riittä-vyys investointien rahoitukseen

Toimintakate ei kehity suunnitellusti. Verotulojen kehitysarvio on virheellinen. Muutokset valtionosuuk-sien perusteissa. Äkilliset, ennustamatto-mat investointitarpeet


TALOUS Mittari / vuodet

2019

TA

2018 Estim.

2017

2016

2015 2014

Tilikauden yli-/alijäämä (M€) -5,3 -2,9 +1,8 +0,9 +0,4 +3,0

Taseen kumulatiivinen yli-/alijäämä (M€) -2,8 +3,6 +6,2 +4,4 +3,5 +3,1

Vuosikate (M€) +3,0 +4,0 +8,2 +7,2 +6,3 +8,3

Lainamäärä / asukas (€) 3 409 3 213 2 927 2 806 2 692 2 697

Konsernilainat / asukas (€) 6 150 5 900 5 672 5 583 5 400 5 147


32

3 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS

3.1 Konserniohjaus Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta (KuntaL 14 §). Siilinjärven kunnan konsernioh-jauksesta on päätetty kunnan hallintosäännössä (luku 4). Kunnanhallitus johtaa ja ohjaa Siilinjär-ven kuntakonsernia. Sen tehtävänä on valvoa, että ne yhteisöt joissa kunnalla on määräysvalta, toimivat valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Omistajaoh-jauksella huolehditaan siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakon-sernin kokonaisetu. Siilinjärven kunnan konserniin kuului vuoden 2017 lopussa 5 tytäryhteisöä, jotka kaikki yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Kuntayhtymiä yhdisteltiin 5 ja osakkuusyhteisöjä 3. Konsernirakenteeseen liittyvinä muutoksina on tehty vuoden 2016 lopulla päätös Kiinteistö Oy Prosetan osakkeiden myynnistä, mutta kauppa ei ole toistaiseksi toteutunut. Kiinteistö Oy Asematie 11 osakekanta pois-tuu 2018 (yhtiö puretaan ja osakekanta kirjataan alas) ja Kiinteistö Oy Isoharjasta tulee tytäryhtiö kunnan ostettua koko osakekannan. Vuosien 2019–2021 aikana konsernirakenteen osakkuusyh-tiöistä poistunee Kiinteistö Oy Siilinkeskus.

Kotipaikka Kunnan omistusosuus %

Konsernin omistusosuus %

Tytäryhteisöt:

Siilinjärven Pysäköinti Oy Siilinjärvi 100,00 100,00

Siilinjärven Uimala Oy alakonserni Siilinjärvi 100,00

* Siilinjärven Uimala Oy 100,00 100,00

* Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus 41,00 100,00

Siilinjärven Kotipolku Oy alakonserni Siilinjärvi 96,36

* Siilinjärven Kotipolku Oy 96,36 96,36

* Siilinjärven Asumisoikeus Oy 96,36

Kiinteistö Oy Proseta Siilinjärvi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Isoharja Siilinjärvi 100,00 100,00

Osakkuusyhteisöt:

Sakupe Oy Siilinjärvi 17,01

Kiinteistö Oy Siilinkeskus Siilinjärvi 22,52 22,52

3.2 Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet

Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samoin kuin se määrittelee ne kunnassa. Asetetut strategiset suunnat ja päämäärät samoin kuin kunnan toiminnassa noudatetut arvot välit-tyvät koko kuntakonsernin toimintaan. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Omistajaohjauksella huolehditaan siitä, että kunnan tytäryhteisöjen toiminnassa huomioidaan kun-takonsernin kokonaisetu. Kuntalain 118 §:n mukaan kuntien taloudellista tilannetta tarkastellaan kuntakonsernin talouden tunnuslukujen mukaisesti. Konsernista laaditaan tilinpäätös, mutta ei yh-teistä numero-osan talousarviota eliminointeineen. Tavoiteasetannassa ei ole ennakoitu hallituksen esitystä erityisen vaikeassa taloudellisessa ase-massa olevan kunnan arviointimenettelyn perusteiden muuttamisesta (ns. kriisikuntakriteerit). Nä-mä on tarkoitus saattaa voimaan keväällä 2019, jotta kunnat voivat huomioida ehdotetun sääntelyn vuoden 2020 talousarviossa.


33

Tavoitteet 2019–2021 ja toimenpiteet 2021




Riskiarvio

Kasvu

Vetovoimainen ja elin-voimainen kunta

Asukkaiden ja yritys-ten määrä kasvava

Siilinjärveä arvoste-taan asuinpaikkana ja yritysten toimintaym-päristönä

Väestön määrä, muuttoliike

Yritysten määrä

Kuntakuva

Yrittäjämyönteisyy-den taso

Kunnan houkuttele-vuus ei vastaa väes-tön/yritysten tarpeita

Hyvinvointi

Hyvinvoinnin edistämi-nen laaja-alaisesti ja poikkihallinnollisesti yhteistyössä järjestöjen kanssa ja myös maakun-nan tasolla

Kunnassa kokoontuu kuukausittain hyvin-voinnin ja terveyden edistämisen työryhmä sekä vähintään neljä kertaa vuodessa jär-jestöjen ja kunnan yhteinen asiantuntija-elin, järjestöfoorumi

Yhteistyön määrä vuosittain

Erilaisia palveluja tuo-tetaan erillään toisis-taan ja jopa päällekkäi-sesti eivätkä tuotetta-vat palvelut löydä niitä tarvitsevia oikea-aikaisesti

Kunnan palveluraken-teet mahdollistavat toimivan ja vaikutta-van hyvinvoinnin edistämisen toteutu-misen

Palvelurakenteiden kuvaus ja kunnille esitetyt hyte-kertoi-men indikaattorit (TEA-viisari)*

Esteettömyys palveluiden järjestämisessä

Toimintojen ja palve-lutuotannon valmiste-lussa huomioidaan liikuntarajoitteisten ja ikääntyvien tarpeiden lisääntyminen

Suunnitelmien ja to-teutumisen taso es-teettömyyden näkö-kulmasta tarkasteltu-na

Julkisten palvelutarpei-den lisääntyminen kunnassa, mikäli esteettömyyttä ei huo-mioida toimintojen jär-jestämisessä

Talous

Konsernijohdolle asetetut tavoitteet

Konsernijohto raportoi valtuustolle krt/v

Tilinpäätöksen yhtey-dessä

Konsernin omavaraisuus-aste (%)

Ei heikkene nyky-tasosta

Tunnusluku Oman pääoman muu-toksen suuruus ja suunta Taseen koko pää-oman muutoksen suuruus ja suunta

Tavoite rajoittaa inves-tointeja; infran rapistu-minen, kasvutavoitteet eivät toteudu. Hitaasti korjattavissa ja edellyt-tää pitkävaikutteista talouden vakauttamis-toimien onnistumista.

Toimitilojen kertapois-tojen tulosta heikentä-vä vaikutus hidastaa oman pääoman kerty-mistä. Sote- ja maa-kuntauudistuksen mahdollisesti omava-raisuusastetta alentava vaikutus.


34




Riskiarvio

Kriisikuntakriteereistä: Konsernin kertynyt ali-jäämä asukasta kohden

Alle arviointimenette-lyrajojen

Kertynyt yli-/alijäämä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä

Tapahtuu huomattava heikkeneminen verotu-loluonteisen rahoituk-sen kehityksessä suh-teessa valtakunnalli-seen kehitykseen

Kriisikuntakriteereistä: Kuntakonsernin rahoi-tuksen riittävyyttä ja va-kavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut

Kaksi tekijää täyttävät arviointimenettelyra-jan (vuosikate ylittää ja lainamäärä alittaa) 2019–2022; 3. tekijä (tulovero-% edellisten lisäksi) vuonna 2023

Vuosikate ja sen ke-hitysarvio Lainamäärä kaikkien kuntakonsernien ka. lainamäärästä Tuloveroprosentti Suhteellinen velkaantuminen

Maakunta- ja Sote-uu-distusten vaikutus pai-neena tuloveroprosent-tiin ja vaikutus suhteel-lista velkaantumista kasvattavasti. Vuosikatetason nosta-minen ei onnistu ja velkaantuminen kas-vaa investointien oma-rahoitusosuuden alen-tumisen myötä merkit-tävästi. Investointeja rajoittava vaikutus. Laskentaperiaatteiden mahdollinen muutos (leasingrahoituksen huomioonottaminen tunnusluvussa).

Kunnan edustajille asetetut tavoitteet

Edustajien raportointi tytäryhteisöstä kunnan-hallitukselle / lautakun-nalle

Strategian toteutu-minen

Strategiset mittarit Ei saada tarvittavaa tietoa

Tytäryhteisöjen yhteiset tavoitteet

Raportointi toiminnasta konserniohjeistuksen mukaisesti

Kaksi kertaa vuo-dessa kunnanjohta-jalle

Yhtiön talous, toiminta ja strategian toteutu-minen

Tavoitteet eivät toteudu

Tytäryhteisöjen laajaa merkitystä omaavat pää-tökset

Konsernijohdon evästys konsernioh-jeiden mukaisesti

Päätösten vaikutus Päätöksiä ei saada toteutettua


35

Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2019–2021 Siilinjärven Uimala Oy

Tavoitteet 2019–2021 Toimenpiteet 2019 Mittari Tavoitetaso

Kasvattaa kävijämäärää, positiivinen toiminnan tu-los

Toiminnan kehittämi-nen asiakkaita kiinnos-tavaksi

Kävijämäärä

110 000 hlöä/vuosi

Myynnin lisääminen Tilikauden tulos Nollatulos

Yhtiö tarjoaa kylpylä- ja liikuntapalveluja asiakkai-den fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Toiminnan järjestämi-seen puitteet pidetään kunnossa ja huomioi-daan esteettömyys korjauksissa

Kunnossapidon ja markkinoinnin kus-tannukset

Turvallisuuteen, puhtauteen ja viihty-vyyteen liittyen 0 kpl asiakasreklamaatioi-ta

Uudet palvelut 2 kpl

Tunnettuus ja positiivinen mielikuva lisääntyy

Keilauksen ja kylpylän ympärille tuotepaket-tien kehittäminen ja markkinointi

Tapahtumien toteu-tuminen

Asiakastapahtumia 10 kpl/vuosi

Asiakastyytyväisyys-kysely

Asiakastyytyväisyys-kyselyssä keskiarvo hyvä (4)

Yhteistyö konserniyhtiöi-den kanssa

Yhteiset markkinointi-toimet, säännölliset tapaamiset

Markkinointiyhteistyö Tarjouskupongit tai vastaavat 2 krt/vuosi

Siilinjärven Pysäköinti Oy


Yhtiö kattaa toimintakulut toimintatuotoillaan ja rahoi-tuskulut sekä ei laskutetta-vien autopaikkojen yp-kulut kunnan avustuksella

Ajantasainen kulu-rakennetta vastaava asiakaslaskutus

Käyttökate ja tulos 0-tulos tilikaudelta

Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Oy


Rakennuksen ilme ja teknis-ten laitteiden käyttökuntoi-suus edesauttavat raken-nuksen käyttötarkoituksen ja emoyhtiölle asetettujen tavoitteiden toteutumista

Kunnossapidon vuosi-budjetin kautta toteutet-tavat pienimuotoiset korjaustyöt

Rakennuksen kunto

Laitetekniikan toiminta

Ei rakennuksesta tai laitetekniikasta ai-heutuvia käyttökat-koksia tai merkittäviä häiriöitä Uimalan liiketoimintaan

Rakennuksen teknisten laitteiden ja rakenteiden käyttökuntoisuuden ja -varmuuden sekä esteettö-myyden parantaminen

Peruskorjauksen toteu-tussuunnitelmien laati-minen käynnistetään hankesuunnitelman vaihtoehtoon 2 perus-tuen

Suunnittelun käynnis-tyminen (suunnitteli-joiden kilpailutus tehty ja suunnittelijat valittu)

Peruskorjaustyö alkaa 2020/2021


36

Siilinjärven Kotipolku Oy


Yhtiö tarjoaa kohtuuhintaisia ja laadukkaita vuokra-asuntoja

Yhtiö kartoittaa kiinteis-töjen kunnon

Kiinteistömassan luo-kittelu

Salkutus (luokitus) on valmis ja käytän-nön toimenpiteiden eteenpäin vieminen

Kiinteistönpidossa toteutuu omakustannusperiaate ARA- ja korkotukikiinteistöissä (sisältää erityisavustuskoh-teet)

Vuokranmäärityksessä varaudutaan tuleviin peruskorjauksiin ja kor-kotukilainojen viiden vuoden välein kohoaviin lainanlyhennyksiin

Kohtuulliset vuokran-tarkistukset

Tasainen vuokrataso

Vapaarahoitteisten kiinteis-töjen kiinteistönpidossa toteutuu pitkäjänteinen ta-louden ja kiinteistö-hallinnan suunnittelu

Pitkän tähtäimen taloussuunnittelua ja vuokranmäärityksessä huomioidaan korjaus-varaukset

Jälkilaskelmat Vapaarahoitteisen kannan kuluja ei kateta ARA-kannan vuokratuotoilla

Vuokra-asuntojen käyttö-aste

Suunnitelmallinen kiinteistönpito ja aktiivi-nen markkinointi

Käyttöaste

Käyttöaste säilyy erinomaisella tasolla (99,6 % vuonna 2017)

Maakuntauudistukseen valmistautuminen

Tilanteen aktiivinen seu-ranta

Sote- ja maakunta-uudistuksen vaikutus yhtiön kunnalle vuok-rattuihin palvelutaloi-hin

Alv-palautusoikeus ei poistu taannehtivasti

Uustuotanto / vuokra-asunnot

Risuharjuntie 2 vuokra-kerrostalo

Valmistumisaste Valmistuminen 2019

Pyöreälahdentie 12-14 rivitalokohde

Valmistumisaste Valmistuminen 2020

Kerros- ja rivitalokohtei-den valmistelu

Rakennuspaikka-varaukset

Varaudutaan täyttä-mään vuokra-asuntotarvetta

Tytäryhtiö Siilinjärven Asumisoikeus Oy tarjoaa asumisoikeusasuntoja

Kiinteistöjen laatutason ylläpitäminen

Käyttöaste 100 %

Kerrostalokohteiden valmistelu

Rakennuspaikka- varaukset

Varaudutaan täyttä-mään asumisoikeus-asuntotarvetta

Kunta maksaa konserniyhtiöille toiminta-avustuksena tai vuokravastikkeina mm. osakaslainojen korkokuluihin, rahoitusvastikemenoihin ja ylläpitomenoihin seuraavasti (netto):

TP 2017 TA 2018 TA 2019 Muutos % 2018–19

Siilinjärven Pysäköinti Oy 42 000 42 000 42 000 0

Siilinjärven Uimala Oy 487 976 586 500 566 000 -3,5

Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus 235 421 303 527 254 000 -16,3

Siilinjärven Kotipolku Oy - - -

Kiinteistö Oy Proseta Oy - - -

Yhteensä 765 397 932 027 862 000 -7,5

Pysäköinti Oy:n ja Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskuksen pääomalainoina aiemmin maksetut osuudet on muutettu avustukseksi vuodesta 2012 lähtien.


37

4 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottami-sesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan meno-kehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Talousarvion tuloslas-kelmaosasta on kaksi laskelmaa, talousarvion sitovuutta osoittava tuloslaskelmaosa ja toiminnan kokonaisuutta osoittava tuloslaskelmaosa (s. 45). Vuoden 2019 toimintakatetavoite asetettiin kuluvan vuoden 2018 alkuperäisen talousarvion pohjal-le siten, että siihen huomioitiin henkilöstökuluihin tulevat yleiskorotukset sekä lomarahaleikkauksen poistuminen yht. n. 2,4 milj. euroa. Lisäksi huomioitiin sisätilaongelmista aiheutuvien väistötilojen merkittävät kustannuslisäykset, yht. n. 1,3 milj. euroa sekä erikoissairaanhoitoon n. 2 %:n kasvu (0,6 milj.). Toimintakatteeseen sisällytettiin palvelualueiden toiminnallisia muutoksia vain n. miljoo-na euroa. Talousarviota tehdessä asetettuun toimintakatetavoitteeseen -117,4 milj. euroon pääsy olisi edellyttänyt joko koko kunnan mittavaa henkilöstökulujen karsintaa tai ostopalvelujen merkittä-vää supistamista mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. Talousarvion toimintakatteeksi muodostui n. -120,337 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosien toimintakatteen kasvuksi määrittyi n. 1,7 % / vuosi (n. 2,0 milj. euroa / vuosi).

4.1 Tulot ja menot

Menojen ja tulojen muutokset voimassa olevaan muutostalousarvioon nähden on kommentoitu alla olevassa tekstissä kunnan ulkoisen tuloslaskelman mukaisesti. Tuloslaskelmaosan luvuissa ovat mukana myös kunnan taseyksiköt: toimitilojen ylläpito sekä vesihuoltolaitos. Palvelu- ja tulosaluei-den omissa tuloslaskelmissa ovat mukana kunnan eri toimintojen väliset sisäiset erät. Toimintatulojen kokonaismuutos jäi yhteensä prosentin tasolle, tulojen ollessa yhteensä 21,769 milj. euroa. Merkittävin prosenttimääräinen tulojen kasvu 3,9 % kohdistuu maksutuloihin, euroina 0,227 milj. euroa. Kasvua syntyy maankäyttö- ja kehittämiskorvauksista saatavissa tuloissa sekä lyhytaikaishoitoon otettavan hoitoyksikön maksutuloissa, lasten päivähoitoon liittyvän hoitopäivä-maksuarvion alentuessa lasten määrän kasvun tasaantuessa. Muiden toimintatulojen kasvuun 0,5 %:lla vaikuttaa vuokratulojen kasvu. Tulojen vähennykset kohdistuvat myyntituloihin ja saataviin tukiin ja avustuksiin, mutta euromääräiset muutokset jäävät hyvin pieniksi. Mikäli toimintatulot to-teutuvat kuluvana vuotena 2018 ennakoidusti, tulotaso pysyy jatkossa ennallaan. Vesilaitoksen puhtaan veden käyttömaksu on pidetty ennallaan samoin kuin jäteveden käsittely-maksu. Vuonna 2019 käyttövesimaksu on 1,53 €/m3 ja jätevesimaksu 2,56 €/m3 (molemmat alv 0 prosenttia). Toimintamenot ovat tuloslaskelmassa -142,251 milj. euroa, kun kuluvan vuoden ennakoitu to-teuma on n. -137,683 milj. euroa. Kasvua ennakoituun toteumaan on n. 3,2 % ja voimassa olevaan muutostalousarvioon 3,8 %. Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus 30 %:lla koskee vielä 31.3.2019 saakka kertyviä lomaraho-ja. Tämän jälkeen lomarahat palautuvat normaalitasolle. Kilpailukykysopimuksella pidennettiin py-syvästi vuosittaista työaikaa keskimäärin 24 tunnilla, vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidennys ei suoraan vaikuta kunnan menoihin, mutta sen oletettiin lisäävän henkilöstöreserviä ja luovan mahdollisuuden alentaa toimintamenoja. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan tätä ei kuitenkaan ole kunnissa hyödynnetty. Kiky-sopimus alentaa asteittain työnantajan työeläke-, työt-tömyysvakuutus- ja sairausvakuutuksen maksuja. Näistä merkittävin talousarviovuotta koskeva alenema tapahtui työttömyysvakuutusmaksussa, -0,55 %. Vuodelle 2019 henkilöstömenoihin koh-distuu yleiskorotuksia, jotka kasvattavat kuluja kuluvan vuoden talousarviotasosta yht. n. 3,2 % (2018 ei sisältänyt yleiskorotusvarausta) eli lomarahan kanssa yht. n. 2,4 milj. euroa.


38

Työterveyshuollon yhtiöittäminen leikkaa henkilöstökulujen määrää n. -0,584 milj. eurolla. Toimin-nallisen kasvun pitäisi koostua palvelualueiden raportoimista henkilöstömäärien muutoksista jotka kohdentuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin (+10 hlöä) ja sivistyspalveluihin (-3 hlöä). Koko kunnan henkilöstömenot muodostuvat n. 2,3 % eli n. 1,382 milj. euroa kuluvan vuoden 2018 kuluja suu-remmaksi. Henkilöstömenojen 62,455 milj. euron osuus kaikista toimintamenoista on yht. 43,9 %. Palvelujen ostot kasvavat n. 2,0 % eli n. 1,136 milj. euroa. Merkittävin kasvu 6,2 % eli 0,948 milj. euroa muodostuu muiden kuin asiakaspalvelujen ostoihin. Pääosin kasvu johtuu em. työterveys-huollon yhtiöittämisestä eli jatkossa kustannukset tulevat ulkopuolelta ostettavina terveyspalvelui-na. yht. n. 0,625 milj. euroa. Rakennusten ja alueiden kunnossapitoon on tehty n. 0,233 milj. lisäys kohdentuen lähinnä kuntatekniikan alueelle. Muita pienempiä lisäyksiä kohdentuu mm. asiantunti-japalveluiden käyttöön ja pelastustoimen kuntaosuuksiin. Asiakaspalveluiden ostot kasvavat mer-kittävästi jo vuoden 2018 puolella. Niinpä kasvua edelleen talousarviovuodelle ei ole ennakoitu kuin 0,5 %:n verran. Erityisesti tulee huomioida erikoissairaanhoidon tilanne, jossa kuntalaskutuk-sen on arvioitu sairaanhoitopiirin käsittelemän arvion mukaan kasvavan yht. keskimäärin 3,8 %. Talousarviossa ei ole erikoissairaanhoitoon tehty kasvuvarausta, vaan nykyinen yht. n. 28,900 milj. euroa on oletettu riittävän. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ryhmä kasvaa n. 5,6 %. Kasvu muodostuu pääosin energiakuluista ja hoitotarvikkeista. Avustusten ryhmän kokonaismäärä näyttäisi pienentyvän yht. 3,5 % eli n. 0,264 milj. euroa, mutta konserniyhtiöille menevät maksut ovat painottuneet avustusten sijaan vuokraku-luihin vastaavan suuruisella summalla. Avustusten sisällä tapahtuu kuitenkin muutoksia kun lasten päivähoitoon myönnettävien palvelusetelien määrä kasvaa yksityisen palvelutuotannon myötä n. 0,260 milj. eurolla, mutta vastaavasti talousarviossa on pienennetty vammaisille annettavien avus-tusten määrää, kasvun tapahtuessa jo vuodelle 2018. Merkittävin toimintamenojen kasvu kohdistuu ryhmään muut toimintamenot ja siellä rakennusten ja huoneistojen vuokriin. Kokonaiskasvu yht. 2,519 milj. eli 43,9 %. Kasvu tulee pääsääntöisesti sivis-tyspalveluihin vuokrattujen viipaleratkaisujen lisäyksestä n. 1,340 milj. euroa. Viipaleratkaisuja on sisätilaongelmien vuoksi talousarviossa nyt olemassa yht. neljällä eri koululla, kahdella eri päivä-kodilla ja paloasemalla. Vuokrakuluja lisää myös hoiva- ja vanhuspalveluihin käyttöönotettavan lyhytaikaishoitoyksikön ja päivätoiminnan tilavuokrat n. 0,390 milj., Vänrikintien hoitokodin välivuok-raus n. 0,282 milj., konserniyhtiöiden avustuksista tehty ryhmäsiirto yht. 0,214 milj. ja muutamia pienempiä muutoksia mm. ruokapalveluissa jne. Lisäksi koneiden, laitteiden ja muiden kohteiden vuokriin käytetään n. 0,170 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän.

Toimintakate kasvaa (heikkenee) kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 7,3 % ollen yhteensä noin -120,337 milj. euroa. Valtuusto on hyväksynyt lokakuussa muutostalousarvion toimintakatteella -115,288 milj. euroa, johon nähden kasvua muodostuu 4,4 %. Lisäksi valtuuston käsittelyyn on tulossa joulukuussa vielä ne erät, jotka teknisen menettelytapavirheen vuoksi jäivät hyväksymättä. Kuluvan vuoden 2018 toteutuva toimintakate noussee maksimissaan tulevan muu-tostalousarviokokonaisuuden myötä -116,015 milj. euroon (3,6 %).

Palvelualueiden toimintakatteiden kasvut lokakuussa hyväksyttyyn muutostalousarvioon 2018 nähden on merkitty alla olevaan taulukkoon.

Palvelualue Kasvu 1 000 €

Muutos % Ulkoiset erät

Konserni- ja maankäyttöpalvelut 759 27,3

Sivistyspalvelut 3 072 9,6

Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 640 2,4 Talous- ja tukipalvelut 117 1,2

Tekniset palvelut -539 -13,5

Yhteensä 5 049 4,4


39

Konserni- ja maankäyttöpalveluiden toimintakate kasvaa, kun kertaluonteisesti vuodelle 2018 to-teutettua osakemyyntiä vastaavaa n. 0,500 milj. euron tuloa ei ole, hallinto- ja viestintäpalvelujen henkilöstökulut ja ostopalvelut kasvavat n. 0,128 milj. euroa, henkilöstöpalveluihin on siirtynyt os-topalveluiksi yhtiöitettävän työterveyshuollon palvelut (aiemmin kunnan omaa toimintaa) joka pää-sääntöisesti aiheuttaa henkilöstöpalveluiden toimintakatteen kasvun nettona 0,517 milj. eurolla. Maapolitiikka ja paikkatietopalveluihin on lisätty käyttöomaisuuden myyntituloja ja maankäyttöso-pimuksista tulolisäyksiä yht. n. 0,370 milj. euroa. Pienempiä muutoksia tapahtuu myös konserniyh-tiöille suoritettavien maksujen ja muiden pienempien erien kesken. Sivistyspalveluiden toimintakatteen kasvusta merkittävän osan muodostaa palvelualueelle siirretty-jen ja talousarviovuodelle uusina väistötiloina käyttöönotettavien toimitilojen kustannukset sekä opetuspalveluissa että varhaiskasvatuksen palveluissa yht. n. 2,550 milj. eurolla. Opetuspalvelui-den henkilöstökulut (yleiskorotukset ja lomarahan normalisoituminen) ja muut kuluryhmät kasvavat n. 0,424 milj. eurolla. Varhaiskasvatuksessa lisäystä päivähoidon palvelusetelimenoihin ja kotihoi-dontuen käyttöön yht. n. 0,230 milj. euroa, mutta vastaavasti ostopalvelumenot ja oman toiminnan menot vähentyvät miltei saman verran. Pienempiä lisäyksiä toimintaan on poimittavissa mm. nuori-so- ja kulttuuripalveluista.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden olennaisimmat kasvut kohdistuvat hoiva- ja vanhuspalveluihin, yht. 1,180 milj. euroa. Tästä mm. omana toimintana hoidetun lyhytaikaishoitoyksikkö Mummon Kam-marin sekä ikäihmisten päivätoiminnan käynnistyminen uusissa tiloissa vuoden alusta alkaen muodostaa nettona kustannussatsauksen n. 0,540 milj. eurolla, josta valtaosa kohdentuu ulkopuo-lisen vuokranantajan tilavuokriin ja osa 4 uuteen henkilörekrytointiin. Lisäksi tehostettua asumis-palvelua ostetaan 15 uutta kokovuotista hoitopaikkaa ostopalveluna, lisäys n. 0,300 milj. euroa. Perusterveydenhuolto kasvaa yht. 0,350 milj. eurolla vaikka omana toimintana järjestetty työter-veyshuolto yhtiöitetään ja sen resurssisiirtojen vähennykset yhdessä tulojen poistumisen myötä pienentää toimintakatetta yht. -0,364 milj. eurolla. Erikoissairaanhoidon menoihin on varattu sama määrä kuin vuodelle 2018 eli yht. 28,900 milj. euroa. Sosiaali- ja perhepalveluiden kokonaistilanne pysyy ennallaan vaikka sisällöllisesti muutoksia tapahtuukin runsaasti. Koko sosiaali- ja terveys-palveluiden alueella esitetään 10 uuden henkilön rekrytointia. Teknisten palvelujen toimintakatteen pienentymistä (vahvistuu) selittää pääasiassa väistötilojen kustannusten siirtyminen toimitilojen ylläpidosta suoraan käyttäjätahoille (opetus- ja varhaiskasva-tuspalvelut) n. -1,0 milj. euroa. Toimitilapalveluiden muut kustannukset kasvavat vastaavasti n. 0,270 milj. ja kuntatekniikkapalveluiden n. 0,195 milj. eurolla. Pienempiä muutoksia kohdistuu mm. pysäköintivirhemaksujen tuottoihin, joiden tuloarviota on alennettu n. 0,030 milj. eurolla. Palvelualueiden ja tulosalueiden muutoksista löytyy lisätietoja käyttötalousosan tulosaluekohtaisis-ta teksteistä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjetta suunnitelman mukaisista poistoista on noudatettu vuoden 2013 tilinpäätöksestä lukien. Poistojen kokonaismäärä sisältää talousar-viovuonna lisäpoistoja Vuorelan ja Kuuslahden koulukiinteistöistä yht. 1,1 milj. euroa.

4.2 Verotulot

Vuodelle 2010 ja 2012 Siilinjärven kunta korotti tuloveroprosenttiaan 0,75 prosenttiyksikköä ja vuo-delle 2014 korotus oli 1,00 prosenttiyksikkö. Kiinteistöveroa korotettiin viimeksi 2014. Vuoden 2019 osalta valtuusto ei ole päättänyt kumpaankaan veroon korotuksia. Voimassa olevat tuloveroprosentit Pohjois-Savon kunnissa vaihtelevat 20,50–22,00 prosentin välil-lä. Koko maan painotettu veroprosentti vuonna 2018 on 19,86 %. Kiinteistöverossa yleisen kiinteis-töveroprosentin ja muiden asuinrakennusten veroprosentin vaihteluväli on yhdenmukaistettu välille 0,93–2,00 prosenttia. Vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti vaihtelee 0,41–1,00 prosentin välillä. Pohjois-Savon kunnissa voimassa olevat prosentit yleisessä kiinteistö-verossa ovat 0,93–1,50 prosenttia, muiden asuinrakennusten 0,93–1,55 prosenttia ja vakituisten asuinrakennusten 0,41–0,75 prosenttia.


40

Kunnan veroprosentit ja verotettava tulo:

2014 2015 2016 2017 2018 2019

Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25

Verotettava tulo, milj. euroa 353,0 355,3 357,7 352,7* 363,3* 376,3

Verotettava tulo, euroa/asukas 16 292 16 301 16 432 16 287* 16 682* 17 184*

Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25

Vakituinen asuinrakennus 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65

Muut asuinrakennukset 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00

Rakentamaton tontti 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00

*Ennuste

Vuoden 2018 verotulotulojen kokonaisarvio on n. 85,9 milj. euroa, joka poikkeaa talousarviosta n. -0,5 milj. euroa. Tällöin kunnallisveroa kertyisi n. 0,7 % edellisvuotta enemmän, mutta vastaa-vasti yhteisöveroa kertyisi lähes -11,1 % edellisvuotta heikommin. Yhteisöveron muutokseen vai-kuttaa mm. 2017 tilitysten yhteydessä saatu yksittäinen ennakontäydennysmaksu, josta kuntien osuus oli reilu 200 milj. euroa sekä kunnan pienempi jako-osuus. Verohallinnon tilitysjärjestelmä kunnille perustuu jako-osuusarvioihin, joita verohallinto tarkistaa vuosittain verotustietojen valmistuttua kuntakohtaisesti ja veronsaajaryhmittäin (valtio, kunnat, seu-rakunnat). Lopulliset verotustiedot valmistuvat noin kahden vuoden viiveellä, jonka jälkeen kunnat saavat oikaisutilitykset. Maksuunpantavat oikaisutilitykset vaikeuttavat tilitysjärjestelmän ennustet-tavuutta. Vuodesta 2018 alkaen tuloverotuksen valmistuminen muuttuu verovelvolliskohtaiseksi. Tällä on suuria vaikutuksia kuntien tilitysrytmiin vuoden 2019 aikana.

Kunnan verotuloennuste vuosille 2018–2021 perustuu Kuntaliiton syyskuun kehysarvioihin ja kun-nan omiin ennusteisiin. Väestöennuste poikkeaa Kuntaliiton ja kunnan omien ennusteiden osalta. Vaikutus kunnallisverossa vuosilla 2019–2021 olisi n. -2,1 milj. euroa (-254 hlö) mikäli muut tekijät pysyisivät ennallaan. Vaikutusta ei kuitenkaan ole huomioitu laskelmissa. Viimeisimmät kuntien verotuloja muutoin muuttavat tekijät on huomioitu. Kilpailukykysopimukseen liittyvä työtulovähen-nyksen korottaminen vähentää kunnallisveron tuottoa, mutta vastaavasti asuntolainan korkovä-hennyksen leikkaus parantaa verokertymää. Kiky-sopimuksesa sovitut palkansaajien maksuihin liittyvät muutokset alentavat kunnallisverotuottoja edelleen vuonna 2018–2019. Tätä veromenetys-tä ei kompensoida.

Kuntaliiton kehyksessä on kiinnitettävä huomiota kunnallisverojen suhteellisen suureen kasvuun. Valtakunnallisestikin kasvuksi ennakoidaan 5,7 %. Vuoden 2019 kasvuun vaikuttaa kuluvan vuo-den alhainen verokertymätaso sekä verotuksen joustavaan valmistumiseen liittyen jäännösverot tulevat maksuun pääosin jo verovuoden aikana. Myös vuodelle 2020 on ennakoitu kasvua, mutta kehyksessä on huomioitu ainoastaan päätösperusteiset vaikutukset vähennyksiin. Päätösten puut-tuessa ko. vuosien osalta, verotulot kasvavat normaalia myönteisemmin. Lisäksi ansiotulojen kas-vuun on ennakoitu reippaasti yli 3 %:in kasvua, joka nostaa verotuloennustetta.

Yhteisöveron arvioinnissa on hyödynnetty myös ilmoitettuja tilinpäätös-/verotietoja. Yhteisöveron ryhmäosuus säilyy yht. 31,35 %:ssa. Kiinteistöverokertymässä ei ole odotettavissa muutoksia vuo-den 2019 aikana.

Verotuloennuste on seuraava (milj. euroa)

TP 2017 TA 2018 TA 2018 ennuste

TA 2019 Muutos % 2018–19

Kunnan tulovero 75,9 76,7 76,5 81,3 6,4

Yhteisövero 4,7 4,4 4,1 4,3 3,0

Kiinteistövero 5,3 5,3 5,3 5,4 0,9

Yhteensä 85,9 86,4 85,9 90,9 5,9


41

4.3 Valtionosuudet

Uusi laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tuli voimaan 1.1.2015 alkaen. Sen myötä ikä-ryhmitystä uusittiin ja sen painoarvo muuttui. Kriteereistä Siilinjärven kuntaan vaikuttavina jäi pai-noarvoltaan ja sisällöltään muuttunut sairastavuus sekä työttömyysaste, vieraskielisyys, asukasti-heys ja koulutustausta. Lisäosana valtionosuutta tuo työpaikkaomavaraisuus. Laskennalliset kus-tannukset muodostuvat asukasluvun, vuosittain vahvistettavien perushintojen ja kriteerien kertoi-mien avulla. Yhteenlasketusta laskennallisten kustannusten summasta kuntien rahoitusosuus vuonna 2019 on ennakkotiedon mukaisesti n. 3 523,91 euroa/asukas. Laskua edelliseen vuoteen on yht. n. 75 eu-roa/asukas eli -2,1 %. Luku pitää sisällään mm. kustannustenjaon tarkistuksen, joka tällä kertaa pienentää omarahoitusosuutta. Valtionosuuden kokonaismäärää (laskennalliset kustannukset – omarahoitusosuus) tarkastellessa voidaan todeta sen muodostuvan keskimäärin 1 198 euroon asukasta kohden koko kuntakentässä. Siilinjärven osuus on vastaavasti 1 230 euroa. Valtion-osuusjärjestelmää käytetään myös valtion ja kuntien välisen rahoituksen järjestelyihin niinpä vä-hennysten ja lisäysten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Kilpailukykysopimus, perustoimeentulotuen vähennys, veromenetysten kompensaatio ym. seikat verotuloihin perustuvan tasauksen ohella hankaloittavat kuntien välistä tarkastelua. Valtionosuuksien indeksitarkistukset on jäädytetty vuosien 2016–2019 osalta. Ikärakennekohtais-ten tekijöiden muutokset ja osa määräytymisperusteista on huomioitu. Alustava tieto verotuloihin kohdistuvasta tasauksesta sekä veromenetysten kompensaatio on myös otettu huomioon. Kuntaliitto on laskenut 2012–2019 vuosille kohdistuvien peruspalvelujen valtionosuuteen vaikutta-vien leikkausten vaikutusta. Varsinaisten valtionosuusleikkausten lisäksi mukaan on laskettu myös asiakasmaksukorotusten vähentämä valtionosuus, indeksijäädytykset sekä kilpailukykysopimuksen vaikutus. Kuntaliitto on päätynyt 425 euroa/ asukas suuruiseen kuntien valtionosuutta leikkaavaan summaan. Rahamääräisesti tämä merkitsisi Siilinjärven kunnassa n. 9,2 milj. euroa saamatonta valtionosuutta. Summasta pelkästään kikyn osuus on 90,69 €/asukas eli n. 1,9 milj. euroa. Vuoden 2019 verotulotasauslaskelma perustuu Kuntaliiton verotuloennustekehikkoon 20.9. ja vero-tuksesta saatuihin ennakkotietoihin vuoden 2017 verotuksesta. Valtionosuuksien ennakkotiedot on julkaistu 18.9.2018. Tiedot täsmentyvät vielä joulukuussa julkaistavissa valtionosuuspäätöksissä. Alla olevan taulukon luvuissa merkittävimmät muutokset laskennallisissa kustannuksissa ja oma-rahoitusosuudessa johtuvat em. kiky-sopimukseen liittyvän vähennyksen kasvusta sekä valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta, joka vähentää valtionosuutta. Verotulotasauk-sen osuus pienenee tai suurenee vuosittain verotulokasvun myötä.

Arvio valtionosuuksista on seuraava (1 000 euroa):

TP 2017 TA 2018 TA 2018 ennuste

TA 2019 muutos %

Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset 105 714 103 418 105 181 102 959 -2,1

Kunnan omarahoitusosuus -79 055 -77 065 -78 345 -76 317 -2,6

Valtionosuus laskennallisiin kustannuksiin 26 659 26 353 26 836 26 642 -0,7

Valtionosuus % kunnassa 25,22 25,48 25,51 25,88

Valtionosuus % keskimäärin 25,23 25,34 25,34 25,37

Lisäosat 461 464 491 491

Lisäykset ja vähennykset 3 098 2 865 2 746 2 565 -6,6

Verotulotasaus 3 655 5 085 5 033 4 579 -9,0

Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus -1 933 -1 981 -2 079 -1 943 -6,5

Valtionosuus yhteensä 31 941 32 786 33 023 32 334 -2,1


42

4.4 Rahoitustulot ja -menot

Pitkäaikaisten lainojen korkomenot arvioidaan vuonna 2019 noin 0,650 milj. euroksi. Oletuksena on, että korkotaso pysyy nykyisellä tasolla ensi vuoden aikana. Muut rahoitusmenot koostuvat vii-västyskoroista ja eriytettyjen taseyksiköiden sisäisistä jäännöspääoman koroista tai peruspääoman korvauksista (sisäinen erä).

Muut rahoitustulot ulkopuolisilta arvioidaan noin 0,632 milj. euroksi. Muut rahoitustulot koostuvat mm. osinko- ja viivästyskorkotuloista ja sairaanhoitopiirin peruspääoman korosta. Korkotulot sisäl-tävät mm. antolainojen korkotulot. Eriytettyjen taseyksiköiden jäännöspääoman korko on 2,100 milj. euroa ja peruspääoman korvaus 0,347 milj. euroa (sisäinen erä).

4.5 Vuosikate

Vuosikate ilmoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää juoksevan toiminnan kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin. Mikäli vuosikate riittää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannonteki-jöistä aiheutuneet kulut eli poistot, on kunnan talous tuloslaskelman valossa tasapainossa. Tästä huolimatta kunta voi velkaantua, koska nettoinvestoinnit ovat useimmiten poistoja suuremmat. Ra-hoituksellisesti tasapainoisessa tilanteessa vuosikatteen tulisi riittää nettoinvestointeihin.

Vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa vuosikate on 2,938 milj. euroa ja tilikauden tulos -5,435 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaisista poistoista vain n. 41 %. Arvonalentumisina on tämän lisäksi huomioitu Vuorelan koulun sekä Kuuslahden koulun lisäpoistoja yht. 1,078 milj., jotka johtuvat ko. rakennusten purkamisesta ja korvaamisesta uudella.

Kunnan poistonalaisten uusinvestointien määrä (6,9 miljoonaa euroa) jää talousarviovuonna n. 0,4 milj. eurolla suunnitelmanmukaisia poistoja pienemmäksi.

4.6 Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä

Suunnitelmanmukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisää-viä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen.

Vuoden 2018 talousarvion tuloksen ennakoidaan sekä elokuun estimaatin että muutostalousarvion mukaan muodostuvan n. -3,634 milj. euroa alijäämäiseksi alkuperäisen +/- nolla tuloksen sijaan. Vuodelle 2019 tuloskehitys muodostuisi niin ikään talousarvioesityksen mukaisesti n. -5,435 milj. euroa alijäämäiseksi. Tämä kehitys tarkoittaisi myös kunnan kumulatiivisen tuloksen painumista negatiiviseksi vuoden 2019 aikana. Tuloslaskelmassa on luvut esitetty valtuustossa lokakuussa käsitellyn muutostalousarvion pohjalta ja tämä vaikuttaa tuloslaskelman alaosassa olevan taulukon kertyneen ali- /ylijäämän esitettyyn määrään. Alla olevassa taulukossa on sen sijaan esitetty kuinka ali- ja ylijäämät käyttäytyvät kun lähtökohdaksi otetaan muutosbudjettitilanne vuodelta 2018 johon on otettu huomioon myös ne erät, jotka teknisen menettelytapavirheen vuoksi jäivät joulukuun val-tuuston hyväksyttäväksi.

Ali- ja ylijäämän määrä vuosina 2017–2021 (1 000 euroa)

Tilinpäätös 2017

TA 2018 ennuste

Talousarvio 2019

TS 2020 TS 2021

Edellisten kausien ali-/ylijäämä 4 417 6 186 2 552 -2 883 -5 344

Tilinpäätös 1 769

Talousarvio -3 634 -5 435

Taloussuunnitelma -2 461 -2 806

Ali-/ylijäämä vuoden lopussa 6 186 2 552 -2 883 -5 344 -8 150


43

4.7 Taloussuunnitelma

Vuoden 2019 toimintakate rajattiin kehysvalmistelussa -117,449 milj. euroon. Käytännössä talous-arviotaso määriteltiin tilikauden tulosta silmällä pitäen niin, että muutostalousarvion toteutuessa tulevan talousarviovuoden alijäämätaso riittäisi vielä pitämään kumulatiivisen tulostason (yli- ja alijäämä) lähellä nollan tuntumaa. Talousarviovalmistelun edetessä vuoden 2019 kehykseen ei päästy. Toimintakatteeksi muodostui -120,337 milj. euroa ja tilikauden tulos painui -5,435 milj. mii-nukselle. Edelleen kehysvalmistelussa taloussuunnitelmavuosien toimintakatteen kasvuksi asetet-tiin 1,7 % / vuosi (noin 2,0 milj. euroa / vuosi). Taloussuunnitelmavuodet on laadittu Kuntaliiton ohjeistuksen mukaisesti ilman mahdollista maakunta ja sosiaali- ja terveysuudistusta ja sen vaiku-tusten huomiointia, koska muutokseen liittyviä lakeja ei ole vahvistettu.

Taloussuunnitelmavuosien ali- ja ylijäämän kehitys on muodostunut yllä olevaan taulukkoon em. 1,7 %:n vuosittaisella toimintakatteen kasvulla. Tavoitteena se on haastava semminkin, kun palve-lualueille on alkanut muodostua resursointipaineita ja etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden palve-lutarpeen kasvu on ikääntymisen myötä kiihtymässä. Toimitiloihin liittyvät viipale- ym. ratkaisut kuormittavat kustannustasoa ja käytöstä poistuvien tilojen alas kirjaukset vielä ennestään heiken-tävät tulosta. Vuosilla 2020–2021 on huomioitu yht. 5,1 milj. eurolla toimitilojen käytöstä poistumi-sesta johtuvia arvonalentumisia. Palvelualueilta puuttuu pitkäjänteinen suunnittelu, joka tuottaisi riittävällä tarkkuustasolla myös suunnitelmavuosien talouslukuja kasvuprosentin tarpeen mukai-seen ennakointiin. Vuosien 2015–2017 toimintakatteiden toteutunut kasvu yhdessä kuluvan vuo-den arvioidun kasvun myötä, nostaa toimintakatteen kasvuvauhdin vuosittain keskim. n. 2,8 %:iin.

Tulopohjan kehittymisen odotetaan olevan positiivista talouskasvusta johtuen. Kasvun hidastumi-sella ja taittumisella saattaa olla vaikutusta myös suunnitelmavuosien verotuloihin. Kuntaliiton ve-rokehyksessä kunnallisverot kasvavat suhteellisen paljon vuosina 2020 ja 2021. Tähän on syytä kiinnittää huomiota, koska kehikon ansiotuloista ja veroista tehtävistä vähennyksistä ei ole tehty ko. vuosille päätöksiä ja sen vuoksi vähennysaste alenee ja efektiivinen veroaste nousee. Verotulojen kasvu lähentelee viimeisenä suunnitelmavuonna kunnallisverossa neljää prosenttia. Valtionosuuk-sissa kunnille ”palautetaan” lomarahaleikkauksen osuus, mutta työajan pidentämiseen liittyvä osuus jää pysyväksi. Tämä nostaa kertaluonteisesti valtionosuuksien määrää vuodelle 2020. Vuo-den 2021 tilanne on epävarma liittyen tuleeko maakunta ja sosiaali- ja terveysuudistus voimaan vai ei. Vaikka toimintakatteen muutos ja verotuloluonteisen tulorahoituksen määrä asettuisivat talous-suunnitelman tasolle, alijäämäkehitykseltä ei kuitenkaan vältyttäisi. Toimintakatteen kasvu on liian voimakasta suhteessa tulopohjan kasvuun. Ahdinkoa lisää sisäilmaongelmaisten rakennusten pur-ku ja sen myötä tehtävät tulosvaikutteiset alas kirjaukset poistamattomasta hankintamenosta.

Investointien keskimääräinen tavoitetaso asetettiin taseeseen toteutettavien investointien osalta lähemmäs suunnitelmakauden vuosikatetasoa, jolloin investointien rahoitus tapahtuisi tulorahoituk-sella. Tasoa alentaa kertaluonteisesti Vuorelan koulukiinteistöön liittyvät toimitilarakentamisen ra-hoitusjärjestelyt minkä yhteydessä peruskorjattava osa rakennuksesta myydään rahoittajalle. Muu-toin investointien toteutus painottuu suunnitelmavuosille. Keskimääräinen investointitaso on laadi-tun vuosikatteen myötä vuosittain n. 5,6 milj. euroa. Tästä vuodelle 2019 on kohdennettu 4,8 milj. euroa ja molemmille kahdelle seuraavalle suunnitelmavuodelle keskimäärin 9,2 milj. euron verran eri kohteita. Suunnitelmakauden ulkopuolelle on lykätty mm. vesilaitosten yhteistyöselvityksen myötä ratkeavan vedenottamon saneerauksen ja uuden yhdysvesijohdon rakentaminen. Tasee-seen toteutettavien investointien lisäksi on tarkoitus toteuttaa toimitilainvestointeja leasing- ja mui-na vuokrakohteina vuodella 2019 yht. 6,9 milj. eurolla ja suunnitelmavuosilla vuosittain keskimäärin n. 20,3 milj. eurolla. Em. kohteista on tulevalle maakunnalle vuokrattavien kohteiden osuus n. 24,6 milj. euroa.

Talousarvion ja suunnitelmavuosien taseeseen kirjautuvien nettoinvestointien omarahoitusosuus on kaudella muodostuvan vuosikatteen suuruinen, joksi on arvioitu noin 16,9 milj. euroa. Vuosikat-teen ylittävä osuus rahoitetaan lainalla, jonka osuudeksi suunnitelmaan kirjattujen investointien toteutuessa muodostuu noin 5,6 milj. euroa / 25%, mikä ylittää velkarahoituksen tavoitetason (20% nettoinvestoinneista) 5 %:lla. Asukaskohtainen velkamäärä kasvaa em. johtuen noin 260 €/asukas.

Lisäksi suunnitelmakaudella valmistuvista leasing- ja vuokrakohteista muodostuu kunnan vastatta-vaksi koituvia vuokrakuluja n. 1,2 milj. euroa/vuosi ja vuokravastuita niistä kirjautuu noin 18 milj. euroa (noin 840 €/asukas).


44

Taloussuunnitelman tuloslaskelma ym. laskelmat on tehty ilman erillisiä, laskelmiin sisältyviä ali-jäämän kattamiseen suunniteltuja toimenpiteitä (ks. kappale 4.8.). Valtiovarainministeriön julkaisemaan Kuntatalousohjelmaan sisältyy painelaskelmien pohjalta teh-dyt kuntatalouden kehitysnäkymät ja sopeutustarpeet, jotka rajoittuvat sosiaali- ja terveysuudistuk-sen vuoksi vuosille 2019–2020. Siinä kuntakokoryhmittäin tehty laskennallinen paine veroprosen-tin korottamiseen 20 000–40 000 asukkaan kunnissa vuodelle 2019 näyttää 0,64 prosenttiyksikön korotuspainetta ja vuodelle 2020 samansuuntaista 0,56 prosenttiyksikön korotuspainetta. Suurin tarve korotuksiin kohdistuu pieniin, erityisesti alle 6 000 asukkaan kuntiin joissa se on peräti 2,50 prosenttiyksikköä 2019 ja 2,89 prosenttiyksikköä 2020. Molempina tarkasteluvuosina vain yli 100 000 asukkaan 9 kuntaa voisi alentaa veroprosenttiaan. Siilinjärven kunnan tehty talousarvio ja -suunnitelma vastaa tätä talouden kehitysarviota.

4.8 Talouden tasapainottamisohjelma

Kuntalain 110 §:ssä säädetään talouden tasapainotilasta seuraavasti: ”Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tu-lee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan”. Eli mikäli kunnan taseeseen muodostunut ylijäämä ei riitä kattamaan kuluvalle vuodelle mahdollisesti muo-dostuvaa alijäämäistä tulosta ja tämän lisäksi laadittava talousarvio muodostuu alijäämäiseksi, on taloussuunnitelmavuosille esitettävä toimenpiteet joilla talous saadaan tasapainoon. Valtuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma tehtiin viimeksi vuosille 2013–2016. Kes-keisiä talouden vakauttamistoimia olivat tuolloin ansio- ja kiinteistöverotulojen lisääminen veroas-tetta nostamalla sekä henkilöstökulujen alentaminen, jota auttoi mm. maltilliset palkkaratkaisut. Kappaleessa 4.6. on esitetty kuinka ali- ja ylijäämän määrä kehittyy kuluvan vuoden osalta sekä siitä eteenpäin tulevien talousarvio ja -suunnitelmavuosien aikana. Vuoden 2018 lopussa ennakoi-daan ylijäämän olevan vielä vähintään n. 2,5 milj. euroa. Talousarviovuoden 2019 valmistelun ede-tessä on käynyt ilmi että toimintakatteen kasvu on nyt nopeampaa kuin verotuloluonteisen rahoi-tuksen tulopohjan kasvu eikä tulopohja riitä pitämään tulosta riittävästi ylijäämäisenä. Erityisesti sisäilmaongelmaisten toimitilojen väistötilakustannukset, sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluvan ja tulevan vuoden kustannuskasvu ja yleiskorotukset yhdessä lomarahaleikkausten päättymisen kanssa aiheuttavat nopean ja hallitsemattoman kustannushyppäyksen. Kun tähän lisätään käytös-tä poistettavien rakennusten alas kirjaukset, on alijäämän kertyminen suunnitelmakauden lopussa vääjäämätöntä. Taloussuunnitelmavuosien luvut eivät sisällä alijäämän kattamiseen liittyviä toimenpiteitä. On kui-tenkin selvää, että toimintakatteen kasvua on pyrittävä hillitsemään johdonmukaisilla ja määrätie-toisilla toimenpiteillä joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia. Toimitilahankkeiden toteuttaminen leasing-rahoituksella ja vuokrakohteina vähentää tarvittavan lainarahoituksen määrää, mutta rahoitusrat-kaisut tuovat jatkossa saman suuruiset käyttömenot kuin mitä nyt väistötilojen käytöstä maksetaan. Kun vuokrakauden pituus yhteen sovitetaan poistoaikaan, ei rahoitusjärjestelyllä ole vaikutusta tuloksen kannalta tarkasteltuna. Mikäli vuoden 2018 tulos päätyy vahvasti alijäämäiseksi, on tule-van talousarviovuoden tilannetta korjaaviin toimenpiteisiin ryhdyttävä heti alkuvuodesta alkaen. Jos toimintakatteen heikkenemistä ei toiminnan tehostamisen kautta saada riittävästi hidastetuksi, tu-lee harkittavaksi verotulokertymän nostaminen ansiotulo- ja kiinteistöveroprosentteja tarkistamalla. Mikäli viimeisimmän verotuloennusteen pohjalta simuloitaisiin kunnallisveron prosenttiyksikön nou-su suunnitelmavuosille muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, se vastaisi verotuksen täysivaikut-teisella vuositasolla n. 4,5 milj. euron verotulolisäystä (korotusta seuraava vuosi). Tason korkeu-teen vaikuttaa kuitenkin suunnitelmavuosiin sisältyvät aiemmin mainitut epävarmuustekijät. Kun-nan nykyinen ansiotuloveroprosentti ylittää kriisikuntakriteeriksi asetetun kuntien keskimääräisen verotuloilla painotetun tason (19.86 %) lisättynä 1 %:lla noin 0,4 %:lla. Kuntien ansiotuloveropro-senttien aritmeettinen keskiarvo on noin 0,45 % Siilinjärven veroprosenttia alhaisempi. Pohjois-Savon kuntien vastaava keskiarvo on noin 21,2 % eli likimain Siilinjärven kunnan aritmeettisen tuloveroprosentin suuruinen.


45

Tuloslaskelma vuosille 2019–2021

Ulkoinen TP 2017 TA 2018 Muutos TA 2019 Muutos TS 2020 TS 2021

1000 euroa TA 2018 %

TOIMINTATULOT 21 996 21 653 21 564 21 769 1,0 21 769 21 769

Myyntitulot 10 381 10 375 10 375 10 342 -0,3 10 342 10 342

Maksutulot 6 291 6 023 5 884 6 111 3,9 6 111 6 111

Tuet ja avustukset 1 600 1 094 1 144 1 135 -0,7 1 135 1 135

Muut toimintatulot 3 725 4 161 4 161 4 181 0,5 4 181 4 181

Valmistus omaan käyttöön 159 135 135 145 7,4 140 140

TOIMINTAMENOT -131 731 -133 925 -136 987 -142 251 3,8 -144 194 -146 255

Henkilöstömenot -58 788 -59 899 -60 964 -62 455 2,4 -63 301 -64 250

Palvelujen ostot -53 359 -53 823 -55 707 -56 843 2,0 -57 696 -58 561

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 289 -6 844 -6 844 -7 225 5,6 -7 312 -7 400

Avustukset -6 805 -7 536 -7 622 -7 358 -3,5 -7 432 -7 506

Muut toimintamenot -5 491 -5 823 -5 850 -8 369 43,1 -8 453 -8 537

TOIMINTAKATE -109 576 -112 137 -115 288 -120 337 4,4 -122 285 -124 346

s Verotulot 85 891 86 437 86 437 90 945 5,2 93 920 97 282

s Valtionosuudet 31 941 32 786 32 786 32 334 -1,4 34 751 34 860

s Rahoitustulot ja -menot -78 -164 19 -5 -125,4 -152 -202

Korkotulot 23 17 17 16 -9,5 17 17

Muut rahoitustulot 590 531 714 632 -11,5 632 632

Korkomenot -688 -712 -712 -652 -8,4 -800 -850

Muut rahoitusmenot -2 -1 -1 0 -63,6 -1 -1

VUOSIKATE 8 178 6 921 3 954 2 938 -25,7 6 234 7 594

Poistot ja arvonalentumiset -6 579 -6 862 -6 862 -8 372 22,0 -8 695 -10 400

Suunnitelmanmuk. poistot -6 253 -6 862 -6 862 -7 294 6,3 -8 695 -10 400

Arvonalentumiset -326

-1 078

TILIKAUDEN TULOS 1 599 60 -2 908 -5 435 86,9 -2 461 -2 806

Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) 170

TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ 1 769 60 -2 908 -5 435 86,9 -2 461 -2 806

Tuloslaskelman tunnusluvut

Toimintatulot / Toimintamenot 16,7 % 16,2 % 15,7 % 15,3 % 15,1 % 14,9 %

Vuosikate / Poistot 124,3 % 100,9 % 57,6 % 35,1 % 71,7 % 73,0 %

Vuosikate, euroa/asukas 378 317 182 135 285 344

Kertynyt yli-/alijäämä, t€ 6 186 -1 530 3 278 -2 157 -4 617 -7 423

Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas 286 -70 151 -99 -211 -336

Asukasmäärä vuoden lopussa 21 658 21 833 21 720 21 790 21 876 22 083

s = sitova erä


46

5 RAHOITUSOSA Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskel-massa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kah-den nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Investointimenot, rahoitusosuudet ja myyntitulot

Vuodesta 2011 lähtien investointien vuotuinen keskiarvo on ollut noin 9,6 milj. euroa. Paineita in-vestointien lisäämiseen ovat luoneet osittain tekemättä jääneet korjausinvestoinnit ja toisaalta tar-peet rakentaa uusia tiloja koulu- ja päiväkotipalveluille. Viimeisimpien vuosien aikana investointi-paineet ovat kohdistuneet selkeästi sisäilmaongelmaisten kohteiden korvaamiseen uusilla. Investointien netto-loppusummat ovat seuraavat: vuoden 2015 tilinpäätöksessä yhteensä n. 7,6 milj. euroa, 2016 n. 7,9 milj. euroa, 2017 n. 11,4 milj. euroa ja kuluvana vuonna n. 13,3 milj. euroa. Talousarviovuoden 2019 nettoinvestoinneiksi muodostuisi n. 4,8 milj. euroa. Summa sisältää toteu-tettavia toimitilainvestointeja 0,8 milj. euroa ja Vuorelan koulun uudelleen rakentamisen rahoittami-seen liittyvän vanhan osan myynnin -2,175 milj. eurolla. Maa- ja vesirakentamista 2,2 milj. euroa ja vesihuoltolaitoksen investointeja 1,4 milj. euroa. Opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden toimitilojen kalustamiseen käytetään n. 0,8 milj. euroa ja liikuntapaikkojen kehittämiseen ja hoitokaluston han-kintoihin n. 0,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmähankintoihin 0,4 milj. euroa ja loppuosa kohdentuu kunnanhallituksen alaisen toimintaan (elinkeinoelämä, tietokoneoh-jelmistot ja laitteet ym.) Investointien kokonaisnettosumma jää tällä kertaa alle suunnittelukauden keskimääräisen 5,6 milj. euron vuositavoitteen em. myynnin vuoksi. Painotus kohdistuu kahdelle tulevalle vuodelle ja riskinä on, etteivät tulevien vuosien investointimäärät tosiasiassa laske inves-tointitasoa asetettuun tavoitteeseen. Taloussuunnitelmavuosien nettoinvestointien määrä olisi esityksen mukaisesti vuonna 2020 yh-teensä 10,4 milj. Summa sisältää mm. toimitilainvestointeja n. 3,5 milj., maa- ja vesirakentamista 3,3 milj. sekä vesihuoltolaitoksen investointeja 1,3 milj. Viimeisellä taloussuunnitelmavuodella 2021 investoinnit olisivat yhteensä 8,1 milj. euroa. Tuolloin toimitilainvestointeja olisi n. 2,8 milj. ja saman verran maa- ja vesirakentamista ja vesihuoltolaitoksen investointeja 1,1 milj. euroa. Suunnitelma-kauden ulkopuolelle on lykätty mm. vesilaitosten yhteistyöselvityksen myötä ratkeavan vedenotta-mon saneerauksen ja uuden yhdysvesijohdon rakentaminen. Investoinneista on oma osionsa kir-jan loppuosassa. Tavoitteeksi on voimassa olevassa kuntastrategiassa asetettu velkamäärän pysyminen kuntien keskimääräisen asukaskohtaisen velkamäärän alapuolella. Kunnanhallituksessa on syksyllä 2018 erikseen määritelty taseeseen toteutettaville investoinneille tavoitetasoksi suunnitelmakauden kes-kimääräinen vuosikatetaso. Tulevat toimitilainvestointien uudisrakennuskohteet ja merkittävät korjausinvestoinnit on tarkoitus toteuttaa pääasiassa leasing-rahoituksella ja vuokrakohteina. Suunnitelmakaudella on arvioitu käynnistyvän yhteensä 6 uutta hanketta joiden hankearvo on yhteensä 44,7 milj. euroa ja jatkuvan kaksi vuoden 2018 aikana alkanutta hanketta (vuosiarvo n. 2,9 milj.). Näistä kauden aikana val-mistuu neljä leasing-rahoitus kohdetta (n. 16,4 milj. euroa) ja yksi vuokrakohde (1,5 milj.). Merkittä-vin suunnitelmakaudella käynnistyvä hanke on terveyskeskus (n. 25,5 milj. euroa), joka toteutetaan vuokramallilla ja vuokrataan maakunnan tilakeskukselle mikäli sosiaali- ja terveyspalveluiden uu-distus toteutuu. Leasing-kohteina toteutettavien kohteiden vuosivuokran on arvioitu niiden valmis-tuttua yhteensä vuonna 2022 olevan n. miljoona euroa minkä lisäksi vuokrakohteena toteutettavan Kuuslahden koulun vuosivuokra on n. 0,2 milj. euroa.


47

Tässä vaiheessa arvioidaan, että vuonna 2019 vuosikate kattaa noin kaksi kolmasosaa taseeseen toteutettavista nettoinvestoinneista, vuonna 2020 saman verran ja 2021 vuosikatteella katettaisiin lähes kaikki nettoinvestoinnit, mikäli ne toteutetaan suunnitellulla tasolla. Lisäksi vuosikatteen tulee tällöin toteutua suunnitellusti. Kohdassa 4.7 Taloussuunnitelma on arvioitu suunnitelmavuosien tilannetta. Investointien rahoittaminen kasvattaa lainamäärää näillä taloussuunnitelmakauden lu-vuilla n. 6,1 miljoonaa euroa eli n. 278 €/asukas. Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen vähennykset eli lainojen lyhennykset arvioidaan vuonna 2019 yhteensä 11,3 milj. euroksi. Uutta lainaa otetaan tulevana talousarviovuonna noin 15,8 milj. euroa, joten lai-nakanta kasvaa 4,5 milj. euroa eli yht. 74,3 milj. euroon. Investointitaso jää talousarviovuonna al-haiseksi mm. peruskorjattavan koulukohteen rahoitusjärjestelyyn liittyvän myynnin vuoksi, mutta toiminnan tulorahoitus ei aivan riitä kattamaan investointien rahoitusta. Asukaskohtaiseksi laina-määräksi muodostuu 3 409 euroa. Kunnan lainakanta oli vuoden 2017 lopussa noin 63,4 milj. eu-roa ja asukaskohtaiseksi lainamäärä 2 927 euroa. Kuntien vastaava keskimääräinen luku oli 2 941 euroa. Kuluvan vuoden 2018 lainakanta on arviolta 69,8 milj. euroa eli 3 213 €/asukas.

Lainanottovaltuus Hyväksyessään talousarvioesityksen valtuusto myöntää vuodelle 2019 enintään 15,800 milj. euron lainanottovaltuuden. Ko. summasta käytetään n. 11,312 milj. euroa vanhojen lainojen lyhennyksiin ja uutta lainkantaa kertyy n. 4,488 milj. euroa. Valtuuston talousarviokokouksessaan 10.12.2018 tekemää investointilisäystä ei ole huomioitu lainanottovaltuudessa. Kunnan lainamäärän kehitys vuosina 2017–2021, vuosi 2018 ennuste

1 000 €

2017

2018 ennuste

2019

2020

2021

Lainanotto 12 000 17 290 15 800 16 200 13 500

Lyhennykset -9 673 -10 883 -11 312 -12 145 -13 100

Nettolainanotto 2 327 6 407 4 488 4 055 400

Lainakanta 63 389 69 797 74 285 78 340 78 740

Lainat euroa/asukas 2 927 3 213 3 409 3 581 3 566


48

Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2011–2021

Poistot sisältävät myös arvonalennuksina kirjattavat lisäpoistot

Lainakanta ja lainamäärä euroa asukasta kohden 2011–2021

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

nettoinvestoinnit 11 232 7 021 8395 10282 7625 7936 11449 13276 4807 10356 8055

vuosikate 5 658 -1 924 -349 8261 6269 7202 8178 3954 2938 6234 7593

poistot 4 711 4 858 4998 7435 5894 6432 6579 6862 8372 8695 10400

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Lainamäärä 42,1 43,3 53,7 58,4 58,7 61,1 63,4 69,8 74,3 78,3 78,7

euroa / asukas 1978 2020 2490 2696 2693 2805 2927 3213 3409 3581 3566

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

3250

3500

3750

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

eu

roa /

asu

kas

milj.eu

roa


49

Rahoituslaskelma vuosille 2019–2021

1000 euroa TP 2017 TA 2018 Muutos

TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN

RAHAVIRTA

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 8 178 6 921 3 954 2 938 6 234 7 593

Tulorahoituksen korjauserät -609

Tulorahoitus 7 569 6 921 3 954 2 938 6 234 7 593

Investointien rahavirta

Investointimenot -12 332 -11 221 -13 900 -7 272 -10 471 -8 056

Rahoitusosuudet investointimenoihin 186 400 624 290 115 0

Pysyvien vastaavien hyöd. luov.tulot 1 306 0 0 2 176 0 0

Investoinnit -10 840 -10 821 -13 276 -4 807 -10 356 -8 056

Toiminnan ja investointien rahavirta -3 271 -3 900 -9 322 -1 869 -4 122 -463

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

s Antolainasaamisten lisäys -10

s Antolainasaamisten vähennys 15 15 15 15 15 15

Antolainauksen muutos 5 15 15 15 15 15

s Pitkäaikaisten lainojen lisäys 12 000 15 000 17 290 15 800 16 200 13 500

s Pitkäaikaisten lainojen vähennys -9 673 -10 883 -10 883 -11 312 -12 145 -13 100

Lainakannan muutokset 2 327 4 117 6 407 4 488 4 055 400

Muut maksuvalmiuden muutokset 833

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 3 165 4 132 6 422 4 503 4 070 415

VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -107 232 -2 900 2 634 -52 -48

Rahavarat 31.12. 5 740 3 938 2 840 5 474 5 423 5 375

Rahavarat 1.1. 5 847 3 706 5 740 2 840 5 474 5 423

Rahoituslaskelman tunnusluvut

Lainanhoitokate 0,9 0,7 0,4 0,3 0,5 0,6

Kassan riittävyys, pv 14 9 6 12 12 12

s = sitova erä


50

6 KÄYTTÖTALOUSOSA

Käyttötalousosan eurotaulukoihin sisältyy sisäiset erät

Tuloslaskelma vuosille 2019–2021

TP 2017 TA 2018 Muutos TA 2019 Muutos TS 2020 TS 2021

1000 euroa TA 2018 %

TOIMINTATULOT 40 540 40 123 40 034 39 309 -1,8 39 309 39 309

Myyntitulot 18 558 18 517 18 517 18 092 -2,3 18 092 18 092

Maksutulot 6 291 6 023 5 884 6 111 3,9 6 111 6 111

Tuet ja avustukset 1 600 1 094 1 144 1 135 -0,7 1 135 1 135

Muut toimintatulot 14 091 14 490 14 490 13 970 -3,6 13 970 13 970

Valmistus omaan käyttöön 159 135 135 145 7,4 140 140

TOIMINTAMENOT -150 275 -152 396 -155 457 -159 791 2,8 -161 735 -163 798

Henkilöstömenot -58 788 -59 899 -60 964 -62 455 2,4 -63 302 -64 249

Palvelujen ostot -61 498 -61 928 -63 812 -64 557 1,2 -65 332 -66 116

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 327 -6 880 -6 880 -7 262 5,5 -7 335 -7 408

Avustukset -6 805 -7 536 -7 622 -7 358 -3,5 -7 427 -7 501

Muut toimintamenot -15 858 -16 152 -16 179 -18 159 12,2 -18 340 -18 524

TOIMINTAKATE -109 576 -112 137 -115 288 -120 337 4,4 -122 286 -124 347

s Verotulot 85 891 86 437 86 437 90 945 5,2 93 920 97 282

s Valtionosuudet 31 941 32 786 32 786 32 334 -1,4 34 751 34 860

s Rahoitustulot ja -menot -78 -164 19 -5 -125,1 -152 -202

Korkotulot 46 51 51 46 -11,0 47 47

Muut rahoitustulot 2 867 3 048 3 231 3 079 -4,7 3 086 3 086

Korkomenot -711 -746 -746 -682 -8,6 -837 -887

Muut rahoitusmenot -2 279 -2 518 -2 518 -2 448 -2,8 -2 448 -2 448

VUOSIKATE 8 178 6 921 3 954 2 938 -25,7 6 234 7 594

Poistot ja arvonalentumiset -6 579 -6 862 -6 862 -7 294 6,3 -8 695 -10 400

Suunn.mukaiset poistot -6 253 -6 862 -6 862 -7 294 6,3 -8 695 -10 400

Arvonalentumiset -326

-1 078

0 0

TILIKAUDEN TULOS 1 599 60 -2 908 -5 435 86,9 -2 461 -2 806

Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) 170

TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ 1 769 60 -2 908 -5 435 86,9 -2 461 -2 806

Tuloslaskelman tunnusluvut

Toimintatulot / Toimintamenot, 27,0 % 26,3 % 25,8 % 24,6 % 24,3 % 24,0 %

Vuosikate / Poistot 124,3 % 100,9 % 57,6 % 40,3 % 71,7 % 73,0 %

Vuosikate, euroa/asukas 378 317 182 135 285 344

Kertynyt yli-/alijäämä, t€ 6 186 -1 530 3 278 -2 156 -4 618 -7 424

Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas 286 -70 151 -99 -211 -336

Asukasmäärä vuoden lopussa 21 658 21 833 21 720 21 790 21 876 22 083

s = sitova erä


51

Toimintatulot palveluja tulosalueittain vuosina 2017–2019

Euroa Tilinpäätös

2017 Talousarvio

2018 Muutos

TA 2018 Talousarvio

2019 Muutos

euroa Muutos

%

KONSERNI- JA MAANK.PALV. Vaalit 99 000 99 000 74 000 -25 000 -25,3

Joukkoliikenne 1 657 679 1 578 947 1 578 947 1 585 748 6 801 0,4

Konserni- ja maankäyttöpalvelut Hallinto- ja viestintäpalvelut 13 264 500 000 500 000 -500 000 -100,0

Elinkeinotoimi 298 616 257 800 257 800 537 580 279 780 108,5

Henkilöstöpalvelut 1 147 308 1 193 542 1 193 542 1 457 288 263 746 22,1

Maapolitiikka ja paikkat.palv. 2 004 355 2 026 500 2 026 500 2 394 055 367 555 18,1

Kaavoitus 11 268 13 200 13 200 13 200

Konserniyhtiöt 104 926 91 000 91 000 113 000 22 000 24,2

Yhteensä 5 237 416 5 759 989 5 759 989 6 174 871 414 882 7,2

SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut 834 036 770 611 820 611 1 013 364 192 753 23,5

Varhaiskasvatuspalvelut 1 872 622 1 759 300 1 620 300 1 417 885 -202 415 -12,5

Kansalaisopisto 174 512 202 940 202 940 197 100 -5 840 -2,9

Kirjasto 37 410 33 800 33 800 41 000 7 200 21,3

Liikuntapalvelut 50 993 49 922 49 922 45 682 -4 240 -8,5

Nuoriso- ja kulttuuripalvelut 90 715 92 500 92 500 92 500

Yhteensä 3 060 288 2 909 073 2 820 073 2 807 531 -12 542 -0,4

SOSIAALI- JA TERVEYSPALV. Yhteiset palvelut 540 388 128 400 128 400 -128 400 -100,0

Sosiaali- ja perhepalvelut 1 369 401 1 182 255 1 182 255 994 822 -187 433 -15,9

Pakolaishuolto 130 507 93 400 93 400 101 838 8 438 9,0

Hoiva- ja vanhuspalvelut 2 398 531 2 389 867 2 389 867 2 645 323 255 456 10,7

Terveyspalvelut 3 348 432 3 351 470 3 351 470 2 451 400 -900 070 -26,9

Yhteensä 7 787 259 7 145 392 7 145 392 6 193 383 -952 009 -13,3

TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus 65 178 78 671 78 671 78 280 -391 -0,5

Ympäristöterveyspalvelut 1 215 935 1 289 362 1 289 362 1 399 115 109 753 8,5

Maaseutuhallinto 684 642 710 806 710 806 715 477 4 671 0,7

Talous- ja tukipalvelut Talouspalvelut 391 140 410 635 410 635 434 110 23 475 5,7

Muut tukipalvelut 371 117 338 543 338 543 326 604 -11 939 -3,5

Tietotekniikkapalvelut 1 306 137 1 315 443 1 315 443 1 401 056 85 613 6,5

Ruoka- ja puhtauspalvelut 7 192 288 7 148 551 7 148 551 7 246 965 98 414 1,4

Yhteensä 11 226 437 11 292 011 11 292 011 11 601 607 309 596 2,7

TEKNISET PALVELUT Tekniset palvelut Tekninen hall. ja varikkopalv. 563 348 585 520 585 520 566 120 -19 400 -3,3

Kuntatekniikka 429 299 352 300 352 300 352 300

Rakennusvalvonta ja ymp.suojelu Rakennusvalvonta 219 678 207 500 207 500 207 500

Ympäristönsuojelu 48 470 45 000 45 000 45 000

Yksityistieasiat -41

Toimitilojen ylläpito 8 336 791 8 193 814 8 193 814 7 712 594 -481 220 -5,9

Vesihuoltolaitos 3 789 402 3 767 875 3 767 875 3 792 758 24 883 0,7

Yhteensä 13 386 947 13 152 009 13 152 009 12 676 272 -475 737 -3,6

KUNTA YHTEENSÄ 40 698 347 40 258 474 40 169 474 39 453 664 -715 810 -1,8


52

Toimintamenot palveluja tulosalueittain vuosina 2017–2019

Euroa Tilinpäätös

2017 Talousarvio

2018 Muutos

TA 2018 Talousarvio

2019 Muutos

euroa Muutos

%

KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALV.

Vaalit 46 983 98 380 98 657 94 980 -3 677 -3,7

Joukkoliikenne 2 465 890 2 474 698 2 474 719 2 485 449 10 730 0,4

Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Hallinto- ja viestintäpalvelut 1 627 926 1 346 615 1 347 965 1 432 314 84 349 6,3

Elinkeinotoimi 757 220 768 368 768 807 1 049 943 281 136 36,6

Henkilöstöpalvelut 1 146 775 1 193 547 1 195 786 1 469 453 273 667 22,9

Maapolitiikka- ja paikkat.palv. 573 020 614 784 617 521 618 868 1 347 0,2

Kaavoitus 426 112 444 037 445 817 438 121 -7 696 -1,7

Konserniyhtiöt 870 322 1 023 027 1 023 027 975 000 -48 027 -4,7

Yhteensä 7 914 248 7 963 456 7 972 299 8 564 128 591 829 7,4

SIVISTYSPALVELUT

Opetuspalvelut 25 610 664 25 298 588 25 893 335 28 546 281 2 652 946 10,2

Varhaiskasvatuspalvelut 16 518 265 16 880 668 17 070 730 17 414 485 343 755 2,0

Kansalaisopisto 934 573 959 275 1 015 415 1 010 363 -5 052 -0,5

Kirjasto 1 102 300 1 165 848 1 109 151 1 130 041 20 890 1,9

Liikuntapalvelut 1 403 610 1 434 715 1 437 444 1 422 009 -15 435 -1,1

Nuoriso- ja kulttuuripalvelut 969 564 1 031 689 1 034 476 1 004 076 -30 400 -2,9

Yhteensä 46 538 976 46 770 783 47 560 551 50 527 255 2 966 704 6,2

SOSIAALI- JA TERVEYSPALV.

Yhteiset palvelut 2 685 215 2 391 736 2 399 829 2 227 741 -172 088 -7,2

Sosiaali- ja perhepalvelut 15 803 459 16 385 609 17 102 914 16 950 415 -152 499 -0,9

Pakolaishuolto 123 628 106 936 107 073 108 385 1 312 1,2

Hoiva- ja vanhuspalvelut 13 692 611 14 280 794 14 767 280 16 251 699 1 484 419 10,1

Terveyspalvelut 12 666 497 12 964 752 13 182 365 13 131 895 -50 470 -0,4

Erikoissairaanhoito 27 760 290 28 384 314 29 034 314 28 999 589 -34 725 -0,1

Yhteensä 72 731 700 74 514 141 76 593 775 77 669 724 1 075 949 1,4

TALOUS- JA TUKIPALVELUT

Tilintarkastus 65 180 78 671 78 769 78 758 -11 0,0

Ympäristöterveyspalvelut 1 725 684 1 807 604 1 816 263 1 935 092 118 829 6,5

Maaseutuhallinto 782 492 814 004 818 025 820 550 2 525 0,3

Pelastustoimi 1 560 935 1 603 103 1 603 140 1 644 625 41 485 2,6

Talous- ja tukipalvelut

Talous- ja tukipalvel. hallinto 103 175 98 623 99 210 98 179 -1 031 -1,0

Talouspalvelut 391 140 410 647 411 587 439 175 27 588 6,7

Muut tukipalvelut 413 118 377 073 388 286 368 585 -19 701 -5,1

Tietotekniikkapalvelut 1 193 963 1 181 973 1 185 279 1 199 253 13 974 1,2

Ruoka- ja puhtauspalvelut 6 923 654 6 790 900 6 927 442 6 927 293 -149 0,0

Yhteensä 13 159 341 13 162 598 13 328 001 13 511 510 183 509 1,4

TEKNISET PALVELUT

Tekniset palvelut

Tekn. hallinto ja varikkopalv. 730 000 716 896 719 275 740 606 21 331 3,0

Kuntatekniikka 2 370 157 2 305 998 2 310 966 2 499 054 188 088 8,1

Rakennusvalvonta ja ymp.suoj.

Rakennusvalvonta 295 555 345 070 346 676 309 532 -37 144 -10,7

Ympäristönsuojelu 262 366 264 961 266 220 283 981 17 761 6,7

Yksityistieasiat 101 999 103 528 103 590 128 872 25 282 24,4

Toimitilojen ylläpito 4 618 696 4 859 783 4 864 199 4 157 600 -706 599 -14,5

Vesihuoltolaitos 1 551 643 1 388 749 1 391 759 1 398 659 6 900 0,5

Yhteensä 9 930 416 9 984 985 10 002 685 9 518 304 -484 381 -4,8

KUNTA YHTEENSÄ 150 274 681 152 395 963 155 457 311 159 790 921 4 333 610 2,8


53

6.1 KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen

Konserni- ja maankäyttöpalvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Konserni- ja maankäyttö-palvelut tuottaa koko kunnan hallinto- ja viestintäpalvelut, elinkeinopalvelut, henkilöhallinnon palve-lut, kaavoituksen ja maapolitiikan sekä paikkatietopalvelut. Palvelualueen vastuulla on lisäksi kun-nan kokonaiskehityksen, kunnan toiminnan ja talouden sekä alueellinen kehitys sekä konsernijoh-taminen.

Palvelualue sisältää seuraavat valtuustoon nähden sitovat kokonaisuudet:

SITOVUUSTASOT Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate

Keskusvaalilautakunta Vaalit -94 980 74 000 -20 980

Kunnanhallitus

Joukkoliikenne -2 485 449 1 585 748 -899 701

Konserni- ja maankäyttöpalvelut -5 983 699 4 515 123 -1 468 576

Sitovuustasot yhteensä -8 564 128 6 174 871 -2 389 257

Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma

KONSERNI- JA MAAN- KÄYTTÖPALVELUT

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos % TS 2020 TS 2021

Myyntituotot 1 013 547 1 110 103 1 110 103 1 015 762 -8,5

Sisäisten palvel. myynti 1 099 032 1 191 184 1 191 184 1 310 412 10,0

Maksutuotot 220 270 43 200 43 200 307 200 611,1

Tuet ja avustukset 712 404 584 502 584 502 803 417 37,5

Vuokratuotot 1 539 564 1 481 000 1 481 000 1 696 580 14,6

Sisäiset vuokratuotot 500

Muut toimintatuotot 652 102 1 350 000 1 350 000 1 041 500 -22,9

TOIMINTATUOTOT 5 237 419 5 759 989 5 759 989 6 174 871 7,2 6 174 871 6 174 871

Henkilöstökulut -1 551 519 -1 673 353 -1 682 196 -1 805 348 7,3

Palvelujen ostot -4 337 174 -4 354 597 -4 354 597 -5 054 538 16,1

Sisäiset palvel. ostot -407 118 -404 116 -404 116 -48 821 -87,9

Aineet, tarv. ja tavarat -75 365 -53 180 -53 180 -49 550 -6,8

Avustukset -440 533 -682 788 -682 788 -403 500 -40,9

Vuokrat -650 806 -523 850 -523 850 -1 038 100 98,2

Sisäiset vuokrat -223 060 -222 172 -222 172 -114 909 -48,3

Muut toimintakulut -228 671 -49 400 -49 400 -49 362 -0,1

TOIMINTAKULUT -7 914 247 -7 963 456 -7 972 299 -8 564 128 7,4 -8 672 892 -8 783 038

TOIMINTAKATE -2 676 828 -2 203 467 -2 212 310 -2 389 257 8,0 -2 498 021 -2 608 167 Poistot -40 898 -40 898 -40 898 -81 398 99,0 -143 898 -165 898


54

K E S K U S V A A L I L A U T A K U N T A

6.1.1 Vaalit Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: hallintosihteeri Tuula Kohonen

Toiminta-ajatus

Valtuuston on vaalilain mukaan asetettava kuntaan toimikaudekseen kunnan keskusvaalilautakun-ta. Keskusvaalilautakunta kokoontuu vaalilaissa säädettyinä aikoina sekä muulloin lautakunnan puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa. Keskusvaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheen-johtaja ja kolme muuta jäsentä ja lautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimii hallintosihteeri. Kes-kusvaalilautakunnan tehtävä on ylläpitää valmiutta vaalien ja kansanäänestysten järjestämiseen, vastata vaalien ja kansanäänestysten järjestämisestä sekä suorittaa vaalien alustava tuloksen las-kenta valtakunnallisten ohjeaikojen puitteissa. Kuntavaaleissa keskusvaalilautakunta huolehtii li-säksi ehdokasasettelusta ja tuloksen laskennasta.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin

Kuntastrategialla ei ole vaikutuksia kunnan vaaliviranomaisten toimintaan. Keskusvaalilautakunnan toiminta perustuu vaalilainsäädännön sekä vaalien toimittamisesta annettujen ohjeiden noudatta-miseen. Keskusvaalilautakunta käyttää samoja asianhallinta- ja tiedonvälitysjärjestelmiä kuin muutkin toimielimet ja noudattaa samoja kokous- ja muita käytäntöjä.

Tuloslaskelma

VAALIT

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


Myyntituotot 99 000 99 000 74 000 -25,3

TOIMINTATUOTOT 99 000 99 000 74 000 -25,3 74 000 74 000

Henkilöstökulut -40 358 -85 479 -85 756 -88 880 3,6

Palvelujen ostot -5 841 -12 901 -12 901 -6 100 -52,7

Sisäiset palv. ostot -287

Aineet, tarv. ja tavar. -494

TOIMINTAKULUT -46 980 -98 380 -98 657 -94 980 -3,7 -96 186 -97 408

TOIMINTAKATE -46 980 620 343 -20 980 -6 216,6 -22 186 -23 408


55

K U N N A N H A L L I T U S

6.1.2 Joukkoliikenne Sitovuus: valtuusto, brutto

Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Pekka Kauhanen

Toiminta-ajatus

Joukkoliikenteen tulosalueen tehtävänä on edistää ja ylläpitää joukkoliikennettä yhteistyössä toimi-valtaisen joukkoliikenneviranomaisen, liikennöitsijöiden, naapurikuntien ja ELY-keskuksen kanssa niin, että se tarjoaa hyvät ja riittävät yhteydet niin työssäkäyntiin kuin erilaisten palveluiden hyväk-sikäyttöön. Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta muodostavat yhteisen joukkoliikennealueen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Kuopion kaupunkiseudun toimialueelle on hyväksytty Joukkoliikenne 2025-ohjelma tavoitteellisena ohjelmana joukkoliikenteen kehittämistyölle. Vuonna 2019 Joukkoliikenne 2025-ohjelman mukai-sesti kilpailutetaan Siilinjärvi-Kuopio lähiliikenne sekä Siilinjärven maaseutuliikenne. Kohteiden kilpailutuksessa on riski kustannusten nousulle. Kilpailun rajoittaminen lähiliikenteen kohteessa voi aiheuttaa enimmillään 10 % kalliimman tarjouksen hyväksymisen.

Joukkoliikennelautakunnan sekä Kuopion kaupungin organisaatioon perustetun henkilökuljetusyk-sikön toimintakustannukset jaetaan sopijakuntien asukaslukujen suhteessa. Vuonna 2019 Siilinjär-ven kunnan osuus toimintakustannuksista on 166 000 € (+28,2 %).

Kuopio–Siilinjärvi-välin vuorotarjonta on paikallisliikenteen tasoista kaikkina viikonpäivinä sunnun-tailiikennettä lukuun ottamatta. Moottoritietä käyttävä kaukoliikenne huomioiden Kuopio–Siilinjärvi-väli on kilpailutasoista henkilöautoliikenteeseen nähden. Uusi linjastosuunnitelma parantaa ruuhka-aikojen perustarjontaa ja lisää suoria yhteyksiä Kuopioon.

Siilinjärvi–Kuopio lähiliikennealueella arvioidaan myönteisen matkustajamäärien kehityksen jatku-van vuonna 2019 vuorotarjonnan parantuessa sekä kuntakausilipun käyttöönoton myötä. Siilinjär-veläisille suunnatun kahden vyöhykkeen alennus kuntakausilipun hinnoitteluun vastaavasti alentaa kunnalle tulevia lipputuloja. Lipputuloja arvioidaan kertyvän n. 829 000 euroa (-6,7 %).

Yleistä joukkoliikennetarjontaa täydentää kunnan oma asiointi- ja palveluliikennejärjestelmä Pali. Se palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta sen ominaisuuksissa ja kalustossa on otettu huomioon mah-dollisimman hyvin vanhusten ja vammaisten tarpeet. Palveluliikenteen nettokustannukset arvioi-daan vuonna 2019 olevan n. 179 000 € (-3,1 %).

ELY-keskuksen ja kuntien järjestämän liikenteen tulot ja kustannukset tasoitetaan viranomaisten kesken nousukorvauksilla. Siilinjärven kunta osallistuu kunnan kautta kulkevien ELY-liikenteen kustannuksiin yhteensä 10 700 eurolla. Nousukorvauksia arvioidaan vuonna 2019 Siilinjärvelle koituvan kustannuksina yhteensä 18 400 €.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt

Joukkoliikennelautakunnan toimintaa ohjaavat kuntalaki ja Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksy-mät johtosäännöt ja joukkoliikennelautakunnan hyväksymä toimintasääntö. Talousarvion toteutu-mista valvotaan kuukausittaisilla raportoinnilla sekä kolmannesvuosittain toteutettavalla valtuusto-raportoinnilla. Toiminnasta raportoidaan myös joukkoliikennelautakuntaa. Joukkoliikenteen toimin-nan toteutumista ja kustannuksia seurataan myös ELY-keskuksen toimesta.


Siilinjärven kuntastrategia ja toiminnan tavoitteet maankäytön sekä palvelurakenteen osalta ovat huomioitu Kuopion seudun joukkoliikenne 2025 –ohjelmassa. Joukkoliikenteen keskeisenä kehit-tämistavoitteena on asumisen, työpaikkojen ja palveluiden suunnittelemista siten, että ne ovat saa-vutettavissa joukkoliikenteellä.


56

Henkilöstö

Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Kokonaishenkilöstö, lukumäärä

0,05 0,05 0,05 0,05 0,05





Riskiarvio

Kasvu:

Kasvavan työssäkäynti-liikenteen vaatimukset huomioidaan joukkolii-kennetarjonnassa

Palvelutason / vuoro-tarjonnan säilyttämi-nen

Asiakastyytyväisyys / vuorotarjonta

Riittämätön palvelutaso / vuorotarjonta heiken-tää joukkoliikenteen houkuttelevuutta työs-säkäyntiliikenteessä

Hyvinvointi:

Väestön ja työpaikkojen kasvua sekä sijoittumista vastaava joukkoliikenne-tarjonta

Asumisen, työpaik-kojen ja palveluiden suunnittelemista siten, että ne ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä

Asiakastyytyväisyys / linjastosuunnitelma

Linjastojen karsiminen heikentää joukkoliiken-teen saavutettavuutta.

Joukkoliikenteen käy-tön väheneminen riit-tämättömien linjastojen seurauksena.

Talous:

Siilinjärvi-Kuopio yhteys-väli yhdeksi vyöhykkeek-si

Yksi vyöhyke koko alueella

Päätös asiasta Pystyykö yhteinen lau-takunta tekemään pää-töksen

Lippujen hinnoittelun säilyminen kilpailukykyi-senä ja houkuttelevana

Siilinjärven kunta-kausilipun käyttöön-otto ja käyttö

Lipputyypin käytön aloittaminen ja käyt-tömäärät

Käyttöönoton viivästy-minen


Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Myydyt Waltti-kausiliput (kpl) 2 337 2 000 2 850 3 000 3 000

Joukkoliikenteen nettokustannukset (€/asukas)

37,28

41,15 41,30 41,30 41,30

Keskeiset talouden muutokset

Tulot

Kaupunkiliikenteen (lähiliikenne) lipputulojen väheneminen ..................................... - 59 700 €

KELA:n korvaamien koulumatkatukien lisäys ........................................................... + 61 500 €

Menot

Lisäys asiantuntijapalveluissa (henkilökuljetusyksikön toimintakustannukset) ............ + 46 800 €

Kuljetuskustannusten (liikennöintikorvausten) väheneminen ..................................... - 45 000 €


57

Tuloslaskelma

JOUKKOLIIKENNE Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


Myyntituotot 993 548 996 803 996 803 929 207 -6,8

Sisäisten palv. myynti 217 075 211 642 211 642 210 124 -0,7


TOIMINTATUOTOT 1 657 680 1 578 947 1 578 947 1 585 748 0,4 1 585 748 1 585 748



Sisäiset palv. ostot

-48 -48 -100,0

Avustukset -7 791 -7 358 -7 358 -100,0

Vuokrat -3

TOIMINTAKULUT -2 465 891 -2 474 698 -2 474 719 -2 485 449 0,4 -2 517 014 -2 548 980

TOIMINTAKATE -808 211 -895 751 -895 772 -899 701 0,4 -931 266 -963 232

6.1.3 Konserni- ja maankäyttöpalvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen

Toiminta-ajatus

Konserni- ja maankäyttöpalvelut -palvelualueen tehtävänä on tuottaa keskitetysti kunnan hallinto- ja viestintäpalvelut, elinkeinopalvelut, henkilöstöpalvelut, kaavoituksen ja maapolitiikan sekä paik-katietopalvelut. Konserni- ja maankäyttöpalvelut -palvelualueen keskeisiin tehtäviin kuuluu myös kunnan muiden palvelualueiden ja toimintayksiköiden tukeminen ja ohjaaminen. Kunnanjohtajan johdolla palvelualueen tehtäviin kuuluu koko kunnan hallinnon, taloudenhoidon sekä muun palvelu-toiminnan johtaminen ja kehittäminen sekä omistajapolitiikan johtaminen.


Toimintaympäristössä tapahtuu paljon muutoksia. Suomen talouden paraneminen auttaa kuntata-loutta pitkällä aikavälillä, mutta kuntatalous on edelleen tiukalla. Uudistus maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluissa vaikuttavat kunnan johtamiseen, päätöksentekoon, palveluverkostoon, palvelui-den laatuun ja palveluiden kustannuksiin. Tämä muutos tulee vaikuttamaan koko kunnan toimin-taan, ja siinä tulee korostumaan konserniohjaus sekä demokraattinen päätöksenteko niin ylikunnal-lisissa kuin maakunnallisissakin toimielimissä.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopistealueet ja menettelyt

Elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen tulee olemaan entistä vahvemmin toimin-nan keskiössä. Yritysten toimintaedellytyksiä kunnassa voidaan entisestään vahvistaa nopeasti käyttöönotettavilla yritys- ja liikerakennusalueilla. Kunnan tuki osaavan henkilöstön saatavuuden osalta on myös kriittinen menestystekijä. Kasvustrategian työtä pitää jatkaa, jotta kunnan väkiluku ja työpaikat kasvavat edelleen myös tulevaisuudessa. Valittu väestön kasvu on tavoite oikea, kos-ka jokaisen kunnan menestys perustuu varsin paljon kasvuun. Riskinä on, onko kunta kokonaisuu-dessaan houkutteleva uusille asukkaille, työvoimalle ja yrityksille. Työtapaturmien samoin kuin sai-rauspoissaolojen vähentämiseksi tulee edelleen kiinnittää koko henkilöstön huomio ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan kaikilla osa-alueilla. Riskiarviointia tulee tehdä kattavasti kaikissa kunnan toimintayksiköissä. Henkilöstön sitouttaminen tähän toimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt toteutetaan kunnassa voimassa olevien ohjeiden mukaan.


58

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Suunnittelukauden tavoitteilla on tarkoitus vastata kuntastrategian tavoitteisiin kasvu ja hyvinvointi.





Riskiarvio

Väestön kasvu 0,5 %:n kasvu/vuosi Väestön määrä Kunnan houkuttele-vuus

Työpaikkamäärän kasvu +50/vuosi Työpaikkojen määrä Työvoiman saatavuus

Kunnan palveluorgani-saation järjestäminen tulevaisuuden tehtäviä vastaavaksi

Henkilöstö toimii uuden organisaatio-mallin mukaisesti

Tarvittava organisaa-tiomuutos on toteutet-tu

Tarvittavia päätöksiä ei saada tehtyä

Työkyvyttömyyskustan-nusten vähentäminen

Sairauspoissaolot alle 12 kpv/työntekijä

Sairauspoissaolojen määrä

Työterveyshuoltoyh-teistyö ei toimi. Korvaavan työn mallia ei saada käyttöönotet-tua.

Tuloslaskelma 2019 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet

Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate

Hallinto- ja viestintäpalvelut -1 432 314

-1 432 314

Elinkeinopalvelut -1 049 943 537 580 -512 363

Henkilöstöpalvelut -1 469 453 1 457 288 -12 165

Maapolitiikka- ja paikkatietopalvelut -618 868 2 394 055 1 775 187

Kaavoitus -438 121 13 200 -424 921

Konserniyhtiöt -975 000 113 000 -862 000

Sitovuustaso yhteensä -5 983 699 4 515 123 -1 468 576

Tuloslaskelma

KONSERNI- JA MAAN- KÄYTTÖPALVELUT

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


Myyntituotot 19 999 14 300 14 300 12 555 -12,2

Sisäisten palvel. myynti 881 957 979 542 979 542 1 100 288 12,3

Maksutuotot 220 270 43 200 43 200 307 200 611,1


Vuokratuotot 1 539 564 1 481 000 1 481 000 1 696 580 14,6

Sisäiset vuokratuotot 500

Muut toimintatuotot 652 102 1 350 000 1 350 000 1 041 500 -22,9

TOIMINTATUOTOT 3 579 739 4 082 042 4 082 042 4 515 123 10,6 4 515 123 4 515 123



Sisäiset palvel. ostot -406 831 -404 068 -404 068 -48 821 -87,9

Aineet, tarvikk. ja tavar. -74 871 -53 180 -53 180 -49 550 -6,8

Avustukset -432 742 -675 430 -675 430 -403 500 -40,3

Vuokrat -650 803 -523 850 -523 850 -1 038 100 98,2



TOIMINTAKULUT -5 401 376 -5 390 378 -5 398 923 -5 983 699 10,8 -6 059 692 -6 136 650 TOIMINTAKATE -1 821 637 -1 308 336 -1 316 881 -1 468 576 11,5 -1 544 569 -1 621 527

Poistot -40 898 -40 898 -40 898 -81 398 99,0 -143 898 -165 898


59

Hallinto- ja viestintäpalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen


Kunnan hallinto- ja viestintäpalveluiden tehtävänä on luoda hyvät edellytykset kunnan ylimpien toimie-linten työskentelylle ja kunnan yleisjohtamiselle tuottamalla laadukasta informaatiota päätöksenteon ja johtamisen pohjaksi sekä huolehtimalla asioiden valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä moitteettomas-ti. Kunnan kokonaiskehityksen, kunnan sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden sekä alueellisen kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tarvittaviin muutostarpeisiin on olennainen tulosalueen toiminnan painopistealueista.

Kuntaviestinnän tavoitteena on omalta osaltaan edistää kuntastrategian toteutumista ja toimia kunnan ja sen asukkaiden hyväksi. Viestinnän ja vuorovaikutuksen avulla palveluita ja toimintaa voidaan kehit-tää enemmän asiakastarpeita vastaaviksi. Monikanavaisen viestintäosaamisen vahvistaminen on kes-keinen toiminnan painopistealue samoin kuin ihmisten rohkaisu ja ohjaaminen uusien asiointi- ja palve-lutapojen käyttöönottoon viestinnän keinoin.

Kunnan kokonaiskehitys pohjautuu strategisten tavoitteiden kasvun, hyvinvoinnin ja talouden myöntei-seen kehittymiseen. Kehittämistoiminnan painopiste rakennetaan kuntastrategian näkökulmasta. Kehi-tyshankkeita suunnitellaan, kartoitetaan, analysoidaan ja raportoidaan saaden kokonaisarvio ja tieto, kuinka eri projektit ja hankkeet tukevat kuntastrategiaa. Kunnan oman kehittämistoiminnan lisäksi pai-nopisteenä on tukea ja edistää kolmannen sektorin projekteja ja rahoituksen saamista osallistumalla projektien suunnitteluun ja tukemalla projektien onnistumista.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstö, lukumäärä

2 2 3 3 3


KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Kunnan johtoryhmä vies-tii aktiivisesti mm. sosiaa-lisessa mediassa

Johtoryhmän koulutta-minen ja aktivoiminen Twitter-viestintään

Johtoryhmä käyttää Twitteriä

Kaikki johtoryhmän jäsenet tiedottavat aktiivisesti Twitterissä

Kunnan kehitystoiminnan (projektit ja hankkeet) kehittäminen kuntastra-tegian näkökulmasta

Kehityshankkeiden kartoitus ja analysointi sekä raportointi

Kokonaisarvio, kuin-ka kunnan projektit ja hankkeet tukevat kuntastrategiaa

Tieto, kuinka projektit ja hankkeet tukevat kuntastrategiaa

Tuetaan kolmannen sek-torin projekteja ja rahoi-tuksen saamista

Osallistuminen kol-mannen sektorin pro-jektien suunnitteluun

Kolmannen sektorin toimijoiden asiakas-tyytyväisyys projek-tiasioissa

Hyvä asiakastyytyväi-syys

Keskeiset talouden muutokset 2019

Käyttöomaisuuden myyntivoitot / tulovähennys ........................................................ - 485 000 €

Kehitysjohtajan vakanssi / menolisäys ..................................................................... + 68 000 €

Tuloarviot ja määrärahat

Hallinto- ja viestintäpalvelut

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos

% TS 2020

TS 2021

TOIMINTATUOTOT 13 264 500 000 500 000

-100,0

TOIMINTAKULUT -1 627 923 -1 346 615 -1 347 965 -1 432 314 6,3 -1 450 504 -1 468 926

TOIMINTAKATE -1 614 658 -846 615 -847 965 -1 432 314 68,9 -1 450 504 -1 468 926


60

Elinkeinopalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: yritysasiamies Heikki Simonen


Radantaukselle ja Rissalaan kaavoitettujen yritystonttien esirakentamista jatketaan. Luovutettavilta tonteilta edellytetään hyvää rakennettavuutta. Rakentamisessa on pyrittävä hyödyntämään muilta työmailta saatavia hyödyntämiskelpoisia maa-aineksia. Oikeakätisen pienyritystonttien tyylisiä rat-kaisuja pyritään luomaan lisää uusien asuinalueiden kaavoituksen yhteydessä. Rissalan alueen odotetaan täyttyvän Finpulpin tehtaan imussa. Woodhope –hankkeen kokoamista jatketaan.

Siilinjärvellä tarvitaan edelleen toimitilarakentamista erikoistavarakaupan ja palveluyritysten tarpei-siin niin keskustaajamaan kuin Etelä-Siilinjärvelle.

Kunnan, elinkeinopalveluiden ja maakunnan markkinointiin panostetaan vahvistamalla resursseja suunnitelmavuosien aikana.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1




Työpaikkamäärän kasvu

Rakentamisen edistä-minen

Rakennushankkeet Kahdeksan hanketta

Liikekeskustojen veto-voimaisuuden paranta-minen

Investointien edistämi-nen

Uudet erikoistavara-kaupan/palveluyritys-ten liikerakennuspaikat

1 paikka / v


Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Työpaikkamäärän muutos +56 +45 100 80 80

Teollisten työpaikkojen määrä +36 +20 40 30 30

Luovutetut tontit ja toimitilat +10 +8 +8 +8 +8


Tulot

Vuokratulot kasvavat Attendon Vuorelan toimipisteen takia ......................................... + 141 000 € Menot

Myös vuokramenot kasvavat samalla summalla .......................................................... + 141 000 €

EU-hankkeisiin varataan aiempia vuosia enemmän, uusina mm. Perheentalo-hanke

20 000 €, kylien hankkeiden kuntaosuudet 15 000 € ja Woodhope 30 000 € ................. + 50 000 €


Elinkeinopalvelut Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT

257 800 257 800 537 580 108,5 537 580 537 580

TOIMINTAKULUT -757 220 -768 368 -768 807 -1 049 943 36,6 -1 063 277 -1 076 781

TOIMINTAKATE -458 603 -510 568 -511 007 -512 363 0,3 -525 697 -539 201


61

Henkilöstöpalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: henkilöstöjohtaja Johanna Antikainen


Henkilöstöpalvelut tuottaa työnantajapalveluita muille työyksiköille ja valvoo oikeudenmukaisen, ta-sapuolisen ja tasa-arvoisen henkilöstöpolitiikan noudattamista kunnassa. Kunnan kokonaishenkilö-resurssi on noin 1 400 henkilötyövuotta. Siilinjärven kunnan toimintakulttuuria kehitetään ratkaisukeskeiseen suuntaan, jossa jokainen työn-tekijä osallistuu oman työnsä kehittämiseen. Tällä vahvistetaan olemassa olevien vahvuuksien huomaamista ja hyödyntämistä sekä innostuksen ilmapiiriä työyhteisöissä. Yhdessä työhyvinvoin-tia – kokeiluilla uusia toimintamalleja -hankkeella pilotoidaan kokeilukulttuurin luomista. Järvisuomen Työterveys Oy tuottaa vuoden 2019 alusta henkilöstön työterveyspalvelut. Aikaisem-min sosiaali- ja terveyspalveluiden talousarviossa olleet sote-henkilöstön työterveyshuoltomenot siirtyvät henkilöstöpalveluihin ja uuden yhtiön myötä sisäiset menot siirtyvät ulkoisiksi. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kehitetään edelleen sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Työtapatur-mien ehkäisyn tueksi otetaan käyttöön sähköinen raportointijärjestelmä.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstömäärä 4 4 4 4 4




Työkyvyttömyyden kustannusten vähentä-minen

Työterveyshuoltoyhteis-työn kehittäminen uuden yhtiön kanssa ja korvaa-van työn käyttöönotto

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolot alle 12 kpv / työnte-kijä

Työtapaturmien syste-maattinen ehkäisy ja tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden sähköinen raportointikäytäntö

Tapaturmien aiheut-tamat poissaolopäi-vät

Tapaturmien aiheut-tamat poissaolopäi-vät alle 500 päivää

Jokaisen työntekijän aktiivinen oman osaami-sen ja työn kehittäminen

Yhdessä työhyvinvointia -hanke

Hankkeesta kerättä-vä palaute ja hyvät käytännöt

Hankkeessa mukana olevat työyksiköt jakavat hyviä käytän-töjä toisille yksiköille

Kartoitetaan erilaiset mahdollisuudet palkita työyhteisöjen kehittämiä käytännössä toimivia säästötoimia

Selvitys erilaisista työyhteisöjen palkit-semistavoista

Voidaan ottaa käyt-töön työyhteisöjen palkitseminen


62

Keskeiset talouden muutokset 2019 Tulot

Kelan työterveyshuollon korvaukset menojen kasvua ja soten osuutta vastaavaksi ... + 140 000 €

Menot

Työterveyshuollon kulut myös soten osalta siirtyvät henkilöstöpalveluihin (uuden yhtiön myötä menot siirtyvät sisäisistä menoista ulkoisiin) ............................. + 255 000 €


Henkilöstö-palvelut

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 1 147 309 1 193 542 1 193 542 1 457 288 22,1 1 457 288 1 457 288

TOIMINTAKULUT -1 146 775 -1 193 547 -1 195 786 -1 469 453 22,9 -1 488 115 -1 507 014 TOIMINTAKATE 534 -5 -2 244 -12 165 442,1 -30 827 -49 726

Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: maankäyttöinsinööri Katja Hartikainen (Heikki Pietikäinen)


Maankäyttöpoliittinen ohjelma on hyväksytty vuonna 2010. Siinä asetetut tavoitteet maankäyttöpo-litiikan hoidolle, maanhankinnalle ja luovutukselle on saavutettu hyvin. Kunnalla on tällä hetkellä raakamaareserviä kaavoituksen mahdollistamiseksi ja kolmen vuoden asemakaavallinen raken-nuspaikkareservi. Hyvän saavutetun tason jatkaminen edellyttää toiminnan suunnittelua ja pitkä-jänteistä kehittämistä. Tulosalueen painopistealueena on päivittää maankäyttöpoliittinen ohjelma vastaamaan uudistetun kuntastrategian tavoitteita. Lisäksi kunnan maankäyttöpolitiikan suunnitelmallisen toteuttamisen vä-lineeksi laaditaan Maankäytön toteuttamisohjelma, jossa määritellään tulevaisuuden yleis- ja ase-makaavahankkeet, aikataulutetaan maanhankintaa ja -luovutusta sekä hyväksytään maanhankin-nan, -luovutuksen ja maankäyttösopimusten periaatteet. Raakamaareserviä ylläpidetään hankkimalla maata tarpeen mukaan. Asuinrakennuspaikkoja luo-vutetaan monipuolisesti vuokra-, osaomistus ja omistusasuntotuotantoon. Pyöreälahden asema-kaava-alueelta jaetaan toisen vaiheen rakennuspaikkoja, joista osa on haasteellisia rakennetta-vuudeltaan maaperän takia. Rakennuspaikkoja tulee jakoon myös Taivallahden alueelta, kun kaa-voitus ja kunnallistekniikan rakentaminen alueelle on valmis. Rakennuspaikkoja on näin jaossa keskustaajaman alueelta ja Etelä-Siilinjärvellä.

Henkilöstö




63




Maankäyttöpolitiikka, maanhankinta ja -luovutus on suunnitelmallista ja tukee kunnan kokonaiske-hitystä ja kasvutavoitetta

Maankäytön toteutta-misohjelman laatimi-nen yhdessä kaavoi-tusyksikön kanssa

Valmiusaste Ohjelma hyväksytty

Maankäyttöpoliittisen ohjelman päivittäminen

Valmiusaste Ohjelma hyväksytty

Raakamaan hankinta reservin ylläpitämiseksi tavoitetasolla

Raakamaareservi Kymmenen vuoden tarvetta vastaava

Riittävä ja monipuolinen rakentamiskelpoinen rakennuspaikkavaranto asuntorakentamiselle

Pyöreälahden asema-kaavan toisen vaiheen rakennuspaikkojen ja Taivallahdessa olevien uusien rakennuspaik-kojen jakaminen

Jaettavien raken-nuspaikkojen lu-kumäärä

50 asuinrakennus-paikkaa

Toteutuneiden rakennuspaikkojen luovutusten määrä suhteessa jaetta-vissa oleviin


Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Hankittu raakamaata (ha) 57 20* 20* 20* 20*

Jaettavissa olevat asuinrakennuspaikat (kpl) - 40 50 40 40

Luovutetut asuinrakennuspaikat (kpl) 38 28 35 30 30

Ajantasaistettua kaavan pohjakarttaa hyväksymisvalmiudessa (ha)

1 232 50 50 50 50

*Hankitaan tarpeen mukaan reservin ylläpitämiseksi


Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 2 004 355 2 026 500 2 026 500 2 394 055 18,1 2 394 055 2 394 055

TOIMINTAKULUT -573 022 -614 784 -617 521 -618 868 0,2 -626 728 -634 687

TOIMINTAKATE 1 431 333 1 411 716 1 408 979 1 775 187 26,0 1 767 327 1 759 368


64

Kaavoitus Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Timo Nenonen


Lainsäädäntö ja valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet velvoittavat kuntia yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, autoriippuvuuden vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja sii-hen sopeuttamiseen.

Pohjois-Savon maakuntakaavoissa varaudutaan merkittävään työpaikkojen lisääntymiseen ja väestön kasvuun kaupunkiseudulla. Siilinjärvellä tavoitteiden mukainen väestönkasvu edellyttää monipuolista asuntoja rakennuspaikkatarjontaa sekä kasvavaa työpaikkamäärää.

Yleiskaavoissa määritellään kunnan strateginen kehittäminen ja sovitaan yhdyskuntarakenteen toi-minnalliset ratkaisut seudulliset tavoitteet huomioiden. Taajamien yleiskaavoissa esitetään kasvu-tavoitteiden mukaiset varaukset ja kasvusuunnat asumiselle ja elinkeinotoiminnalle. Ranta- ja ky-läyleiskaavojen tavoitteena on ohjata myös harvemmin asuttujen alueiden maankäyttöä sekä kehit-tää elinvoimaisia kyliä.

Asemakaavoituksella luodaan edellytyksiä yleiskaavoissa määritellyn yhdyskuntarakenteen toteut-tamiselle. Asemakaavoilla ohjataan alueittain rakentamisen ja rakennetun ympäristön laatua. Ase-makaavoja laaditaan uusille vielä rakentamattomille alueille yhdyskuntarakennetta täydentäen. Asemakaavan muutoksilla pyritään eheyttämään ja täydentämään sekä tarvittaessa myös muutta-maan käyttötarkoituksia jo rakennetuilla alueilla.

Henkilöstö






Yleiskaavat ohjaavat ase-makaavoitusta taajamissa sekä rakentamista kylä- ja ranta-alueilla

Kumpunen–Hamula kyläalueiden yleis-kaava

Valmiusaste Yleiskaavaehdotus valmistuminen

Taajamayleiskaavojen päivittäminen

Ajanmukaisuuden arviointitarkastelu valmistunut

Riittävä asemakaavavaran-to asuntorakentamiselle

Kirkonkylän uusi asuinpientaloalue

Valmiusaste Asemakaava valmis-teilla

Etelä-Siilinjärven uusi asuinpientaloalue

Asemakaavaluonnos valmistunut

Kirkonkylän uusi ker-rostaloalue

Asemakaavan muutos hyväksytty

Etelä-Siilinjärven uusi kerrostaloalue


Kaavallinen valmius asuntorakentamiseen

Kolmen vuoden tar-vetta vastaava

Riittävä asemakaavava-ranto palveluja yritys-rakentamiselle

Harjamäen työpaikka-alue

Valmiusaste Asemakaavaehdotus valmistunut

Kunnantalon ja ter-veyskeskuksen alue


Woodhope -liikunta- ja hyvinvointikeskus

Asemakaavaluonnos valmistunut

Kaavallinen valmius palveluja yritysra-kentamiseen

Viiden vuoden tarvetta vastaava


65



Kaavapäätösten pitävyys (valituksia / hyväksytty kaava)

- - - - -

Tuotantotavoitteet

Hyväksyttyjen kaavojen mitoitus (asukkaita) 200 300 300 300 300

Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä - 1 - 1 1

Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet

Hyväksyttyjä asemakaavoja (ha) 41 50 50 50 50

Asemakaavoitettu pinta-ala (ha) 1 737 1 800 1 850 1 900 1 950

Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä (kpl) - 1 - 1 1


Kaavoitus Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 11 268 13 200 13 200 13 200 0 13 200 13 200

TOIMINTAKULUT -426 113 -444 037 -445 817 -438 121 -1,7 -443 685 -449 320

TOIMINTAKATE -414 845 -430 837 -432 617 -424 921 -1,8 -430 485 -436 120


66

Konserniyhtiöt Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen


Omistajaohjauksen vahvistamisen tavoitteena on kunnan tytäryhteisöjen entistä parempi palvelu-kyky ja kustannustehokkuus. Konserniyhtiöt, joille kunta maksaa toiminta-avustuksena tai vuokra-vastikkeina mm. osakaslainojen korkokuluihin, rahoitusvastikemenoihin ja muihin ylläpitokuluihin, on siirretty omaksi tulosalueekseen talousarviosta 2016 alkaen. Ne ovat aiemmin sisältyneet use-ammalle eri palvelualueelle. Varsinaiset konserniyhtiöiden tavoitteet ym. tekstit löytyvät kohdasta 3.2.




Riittävä määrä vuokra-asuntoja / Kotipolku Oy

Uusien asuntojen ra-kentaminen

Valmistuneiden asuntojen määrä

25 asuntoa / vuosi

Työpaikkojen määrän kas-vu / Koy Isoharja

Käyttöasteen pitämi-nen nykyisellä tasolla ja uuden toimitilan suunnittelun aloittami-nen

Käyttöaste Suunnitteluaste

Nykytaso tai parempi Suunnittelu on aloi-tettu

Laadukkaat palvelut / Siilinjärven Uimala Oy ja Siilinjärven Vapaa-aika-keskus Oy

Palveluiden ja toimin-taympäristön ylläpitä-minen sekä kehittämi-nen

Asiakastyytyväisyys

Hyvä

Talous / Siilinjärven Pysä-köinti Oy

Talouden seuranta ja tarvittavat toimenpiteet

Talousmittarit Yhtiön talous pysyy nykytasossa


Konserniyhtiöt Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 104 926 91 000 91 000 113 000 24,2 113 000 113 000

TOIMINTAKULUT -870 323 -1 023 027 -1 023 027 -975 000 -4,7 -987 383 -999 922

TOIMINTAKATE -765 397 -932 027 -932 027 -862 000 -7,5 -874 383 -886 922


67

S I V I S T Y S L A U T A K U N T A

6.2 SIVISTYSPALVELUT Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Antti Jokikokko

Toiminta-ajatus

Sivistyspalvelut ovat yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Palvelualue tuottaa kunnan sivistyspal-velut ja se sisältää seuraavat tulosalueet; opetuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, kansalaisopisto, kirjasto, liikuntapalvelut sekä nuoriso- ja kulttuuripalvelut. Sivistyspalvelujen tehtävänä on tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja op-pimista. Sivistyspalvelut tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja virikkeelli-seen vapaa-aikaan.


Sivistyspalveluiden toiminnan painopisteet on johdettu kuntastrategiasta. Sivistyspalvelut ovat kes-keisessä roolissa kuntastrategian hyvinvointi tavoitteen toteuttamisessa. Palvelualueen ydintoimin-ta on sivistyksen edistäminen sekä viihtyisän elinympäristön ja monipuolisten harrastusmallisuuk-sien luominen. Kuntastrategian tavoite talouden hallinnasta asettaa kuitenkin ydintoiminnoille reu-naehtoja. Vuoden 2019 talousarvio ei tuo sivistyspalveluihin uusia palvelumuotoja tai toimintoja. Entiset toiminnot pystytään kuitenkin pääsääntöisesti turvaamaan. Sisäilmaongelmat ovat yksi keskeinen haaste sivistyspalveluiden palvelualueella. Talousarviovuo-den 2019 aikana valmistuu uusi Kuuslahden koulu sekä Toivalan päiväkoti. Kuuslahden koulu on toteutettu vuokra-kohteena ja Toivalan päiväkoti leasing-kohteena, nämä kulut on sisällytetty sivis-tyspalveluiden talousarvioon. Useat koulut ja päiväkodit toimivat väistötiloissa. Väistötilojen ulkoiset kustannukset on aikaisem-min sisältynyt teknisen palvelualueen kustannuksiin. Vuoden 2019 talousarviossa kustannukset on siirretty kunkin yksikön kustannuksiksi.


Tunnistetut riskit

Sisäilmaongelmat Palvelualueen useissa toimitiloissa on sisäilmaongelmia. Näistä tiloista toiminta on siirretty pää-sääntöisesti muihin tiloihin. Osassa ongelmallisia tiloja toiminta kuitenkin vielä jatkuu. Sisäilmaon-gelmat aiheuttavat seuraavat riskit:

Ilmenee uusia sisäilmaongelmia tai entiset pahenevat, jolloin joudutaan hankkimaan uusia väistötiloja tai supistamaan toimintaa.

Sisäilmakorjauksien kustannukset, korjausten onnistuminen

Henkilöstön ja asiakkaiden terveydelliset ongelmat, lisääntyvät sairauspoissaolot.

Sisäilmaongelmien aiheuttamaa riskiä voidaan pienentää asianmukaisilla väistötiloilla sekä kor-jausten asianmukaisella suunnittelulla, joka huomioi korjaamisen turvallisuuden sekä on mahdolli-simman kustannustehokas. Varhaiskasvatuspalvelujen tarve ja yksityisten palveluntuottajien tarjonta Varhaiskasvatuspalvelujen tarpeen muuttuminen ennustettujen lapsimäärien, lainsäädännön tai työllisyystilanteen muuttuessa luo riskin pätevän varhaiskasvatuksen henkilöstön saannissa ja pal-veluiden tarjonnassa. Palveluiden tarjontaan vaikuttaa kunnalliset tarjonnan lisäksi yksityisten pal-veluntuottajien tarjonta. Mahdollisina seurauksina on, että erilaisia varhaiskasvatuksen palveluvaih-toehtoja ei ole riittävästi vastaamaan perheiden palvelutarpeisiin. Varhaiskasvatuspalveluja hake-


68

vien lasten määrään, lainsäädäntöön tai työllisyystilanteen muutoksiin ei voida vaikuttaa. Riskien hallinta edellyttää, että kelpoista henkilöstöä on saatavilla. Henkilöstön palkkaus ja työolosuhteet pidetään seutukunnallisesti kilpailukykyisellä tasolla.

Lasten ja nuorten tuen tarpeen lisääntyminen Talousarviossa on varauduttu nykyisen kaltaiseen erityiseen tukeen. Mikäli erityisiä tukitoimenpitei-tä tarvitsevien lasten ja nuorten määrä kasvaa, aiheuttaa tämä lisäkustannuksia, joihin ei ole va-rauduttu. Riskin hallintaa edellyttää sitä, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pystytään havaitsemaan lapsen tai nuoren tarvitsema tuki, jolloin se pystytään toteuttamaan kevyempänä.

Kustannukset ja niiden kasvun hillitseminen vs. palvelun laatu Sivistyspalveluiden talousarvio sisältää useita säästötoimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä on vaiku-tusta palveluiden laatuun. Lisäksi säästötoimenpiteet voivat kuormittaa henkilöstöä ja vähentää työtyytyväisyyttä. Mikäli kuntalaiset kokevat talouden tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet nega-tiivisina, tällä voi olla vaikutusta kunnan houkuttelevuuteen asuinympäristönä. Riskin hallinta edel-lyttää sitä, että säästötoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan hyvin.

Sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt toteutetaan kunnassa voimassa olevien ohjeiden mukaan.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian kasvun tavoite tarkoittaa sivistyspalveluissa toisaalta sitä, että palvelualue on va-rautunut asukasmäärän kasvuun. Toisaalta korkeatasoiset sivistyspalvelut toimivat vetovoimateki-jänä ja siten edistävät kunnan kasvua. Palvelualueen ydintoiminta on sivistyksen edistäminen sekä viihtyisän elinympäristön ja monipuolisten harrastusmallisuuksien luominen. Tällä hetkellä haastet-ta aiheuttavat toimitilaverkon sisäilmaongelmat, joiden korjaaminen on keskeistä talousarviovuo-den ja suunnitteluvuosien aikana.





Riskiarvio

Kasvu:

Oikein mitoitettu kunta-laisten tarpeita vastaava palveluverkko

Palveluverkko vas-taa väestöennusteita ja se on maakunnan tasolla vetovoimai-nen. Talousarvio-vuoden aikana laadi-taan palveluverkko-selvitys, jossa tar-kastellaan em. asioi-ta.

Palveluverkkoselvitys, jossa on huomioitu kuntalaisten tarpeet, päivitetään vuosittain

Mikäli väestöennusteet eivät pidä paikkansa, niin tämä voi johtaa palveluverkon yli-resurssointiin tai ali-resurssointiin.

Taloudellisten resurs-sien niukkuus voi vai-keuttaa kuntalaisten tarpeita vastaavan palveluverkon ylläpitä-mistä.

Hyvinvointi:

Korkeatasoiset palvelut - Terveelliset ja tarkoi-

tuksenmukaiset tilat - Erityisen tuen palvelut,

ennalta ehkäisevät pal-velut

- Monipuoliset oppimis-ympäristöt

- Virikkeellinen asuin- ja toimintaympäristö

- Osaava ja motivoitunut henkilöstö

Kaikki yksiköt toimi-vat terveellisissä ja pysyvissä toimitilois-sa viimeistään vuon-na 2025

Väliaikaisten väistö- tilojen ja sisäilmaon-gelmaisten käytössä olevien tilojen luku-määrä

Resurssien niukkuus vaikeuttaa korkea-tasoisten palveluiden tarjoamista


69




Riskiarvio

Nykyisen oppimiskä-sityksen mukaiset oppimisympäristöt kaikissa kouluissa ja varhaiskasvatukses-sa

Toteutetut oppimis-ympäristöt

Sisäilmaongelmat voi-vat näkyä sairauspois-saolojen lisääntymise-nä

Henkilöstön työtyyty-väisyys suurempi kuin kunnassa kes-kimäärin

Työhyvinvointikysely Toteutettavat säästö-toimenpiteet voivat heijastua negatiivisesti työtyytyväisyyteen

Talous:

Taloudellinen palvelu-rakenne ja toimintatavat Tilojen käytön tehostami-nen

Toiminta on Pohjois-Savon mittakaavas-sa kustannusteho-kasta

Sivistyspalveluiden kustannukset / kunta-lainen Siilinjärvellä, Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa

Väistötilat aiheuttavat ylimääräisiä kustan-nuksia, mikä vaikuttaa kustannustehokkuu-teen

Tuloslaskelma 2019 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet:


Opetuspalvelut -28 546 281 1 013 364 -27 532 917

Varhaiskasvatuspalvelut -17 414 485 1 417 885 -15 996 600

Kansalaisopisto -1 010 363 197 100 -813 263

Kirjasto -1 130 041 41 000 -1 089 041

Liikuntapalvelut -1 422 009 45 682 -1 376 327

Nuoriso- ja kulttuuripalvelut -1 004 076 92 500 -911 576



Tulot

Kotikuntakorvaukset ................................................................................................. + 260 000 €

Päivähoitomaksut ..................................................................................................... - 182 000 €

Menot

Vuokrakulut ........................................................................................................... + 2 000 000 €

Yhden opettajan lisäys 1.8.2019 alkaen ................................................................... + 21 000 €

Kehitysvammaisten oppilaiden IP–toiminnan siirtyminen opetuspalveluihin ............. + 100 000 €

Sähkö ...................................................................................................................... + 215 000 €

Varhaiskasvatuksen palveluseteli ............................................................................. + 260 000 €

Tuntikehyksen pienentäminen 1.8.2019 alkaen ........................................................ - 50 000 €


70

Tuloslaskelma

SIVISTYSPALVELUT Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos % TS 2020

TS 2021

Myyntituotot 724 781 727 900 727 900 925 835 27,2

Sisäisten palv. myynti 34 177 29 740 29 740 33 000 11,0

Maksutuotot 2 002 891 1 903 435 1 764 435 1 586 200 -10,1

Tuet ja avustukset 273 850 219 258 269 258 241 346 -10,4

Vuokratuotot 18 475 26 640 26 640 19 100 -28,3

Muut toimintatuotot 6 114 2 100 2 100 2 050 -2,4

TOIMINTATUOTOT 3 060 288 2 909 073 2 820 073 2 807 531 -0,4 2 807 531 2 807 531



Sisäiset palvelujen ostot -5 171 434 -5 148 343 -5 148 343 -5 278 988 2,5

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 137 253 -1 102 231 -1 102 231 -1 238 800 12,4

Sisäiset aineet, tarv. ja tav. -24 483 -24 334 -24 334 -23 894 -1,8

Avustukset -2 262 323 -2 465 348 -2 291 348 -2 522 300 10,1

Vuokrat -1 195 352 -1 374 485 -1 401 485 -3 826 433 173,0

Sisäiset vuokrat -7 943 715 -7 954 646 -7 954 646 -7 734 908 -2,8


TOIMINTAKULUT -46 538 961 -46 770 783 -47 560 551 -50 527 255 6,2 -51 168 951 -51 818 797

TOIMINTAKATE -43 478 673 -43 861 710 -44 740 478 -47 719 724 6,7 -48 361 420 -49 011 266

Poistot -389 698 -692 268 -692 268 -885 288 27,9 -1 108 161 -1 077 105

Vyörytystulot 261 713

Vyörytysmenot -261 713


71

Opetuspalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Antti Jokikokko


Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen keskeisenä tavoitteena on luoda mahdollisuudet hyvään oppi-miseen ja itsensä elinikäiseen kehittämiseen.

Opetuspalveluiden talousarviotavoitteet on johdettu kuntastrategiasta. Strategisen kasvutavoitteen näkökulmasta opetuspalveluissa tulee varautua asukasmäärän ja oppilasmäärän kasvuun pidem-mällä aikavälillä. Toisaalta hyvät opetuspalvelut toimivat vetovoimatekijänä. Koulujen sisäilmaon-gelmien ratkaiseminen on yksi osa parantaa palvelun laatua. Kuntastrategian hyvinvoinnin edistä-misen tavoitteessa painopiste on opetuspalveluissa oppilaiden terveen kasvun ja hyvä oppimisen mahdollistamisessa. Kuntastrategian talouden painopiste luo talousarviovuodelle haasteita. Ope-tuspalveluiden vuoden 2019 talousarvio sisältää useita taloutta tasapainottavia toimenpiteitä. Nä-mä toimenpiteet vaikuttavat heikentävästi tarjotun palvelun laatuun.

Oppimisympäristöjen kehittämistä tehdään ennen kaikkea siinä yhteydessä, kun otetaan käyttöön uusia tiloja. Investointiosa sisältää määrärahan Siilinlahden ja Kasurilan koulun viipaleiden sekä Kuuslahden uuden koulun kalustamiseen. Kuuslahden koulun on tarkoitus valmistua 08/2019. Uusi koulu toteutetaan vuokrakohteena ja opetuspalveluiden talousarvio sisältää koulun vuokrakulut. Taloussuunnitelmavuosina on investointiosassa varauduttu muiden valmistuvien kohteiden kalus-tamiseen. Väistötilat aiheuttavat opetuspalveluissa merkittäviä kustannuksia. Tähän asti väistötilojen kustan-nukset on kirjattu teknisten palveluiden kustannuksiksi. Vuodesta 2019 lähtien väistötilojen kustan-nukset (mm. vuokrat ja sähkö) kirjataan suoraan yksiköiden kustannuksiksi. Opetuspalveluiden talousarviossa on näihin kustannuksiin varattu 2,2 milj. euroa. Väistötilojen kustannuksissa on huomioitu käytössä olevat väistötilat sekä väistötilat joiden hankinnasta on jo tehty päätös. Erilaiset kehittämishankkeet on yksi tapa kehittää opetuspalvelun laatua. Talousarviovuoden aika-na jatkuu kerhotoiminnan kehittämishake ja digitaalisuutta hyödyntävä tutor-opettaja hanke. Osas-sa alakouluja on ollut käynnissä hanke kielten opetuksen varhentamiseen. Tässä hankkeessa on annettu englannin kielen opetusta 1–2 vuosiluokan oppilaille. Talousarviovuoden aikana kyseinen toiminta laajenee kaikille kouluille, koska valtioneuvosto on muuttanut perusopetuksen tuntijakoa ja englanti on lisätty pakolliseksi aineeksi vuosiluokilla 1–2. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi yk-sittäisillä kouluilla on omia kehittämishankkeita esimerkiksi kansainvälisyydessä. Opetuspalveluiden talousarvio sisältää useita toiminnallisia muutoksia, joiden tavoitteena on kus-tannusten kasvun hillitseminen. Talousarviossa on huomioitu pakolliset palkankorotukset. Talous-arvio on laadittu noin 80 tuntia pienemmälle tuntikehykselle kuin lukuvuonna 2018–19. Tuntikehyk-sen pienentäminen on suunniteltu toteutettavaksi jakotunteja vähentämällä, muuttamalla tuntija-koa, mikä vähentää annettavaa opetusta sekä valinnaisen pitkän kielen opetuksen vaiheittaisella lopettamisella. Talousarviossa ei ole varauduttu koulujen johtokuntien kustannuksiin. Koulujen johtokunnat lakkau-tetaan ja niiden päätösvalta siirretään muille viranomaisille. Iltapäiväkerhon maksujen osalta talousarvio on laadittu niin, että se sisältää maksujen korottami-sen noin 20 %:lla 1.8.2019 alkaen. Iltapäivätoiminta toteutetaan jatkossakin niin, että osalla kou-luista toimintaa järjestää kunta ja osalla kouluista yhteistyökumppanit. Kunta avustaa näitä yhteis-työtahoja toiminnan järjestämisessä. Lisäksi he keräävät iltapäivätoiminnan maksut omilta asiak-kailtaan. Yhteistyökumppaneiden iltapäivätoimintaan osallistuu talousarviovuonna enemmän oppi-laita kuin aikaisemmin. Näin ollen iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen ei lisää kunnan mak-sutuottoa iltapäiväkerhosta, mutta ilman korottamista kunnan saama maksutuotto laskisi.


72

Siilinjärven peruskouluissa on lukuvuonna 2018–19 peruskoululaisia 2773. Edellisenä lukuvuonna oppilaita oli 2769. Lukuvuonna 2019–20 peruskoululaisia on arviolta 2783. Taloussuunnitelma-vuosien aikana oppilasmäärä jatkaa kasvua. Toivalan koulun oppilasmäärä lisääntyy siten, että 1.8.2019 alkaen koulun opettajien määrä lisääntyy yhdellä, mihin on varauduttu talousarviossa. Koulunkäyntialueilla vuosittaiset oppilasmäärät voivat vaihdella hyvinkin voimakkaasti. Lukiolaisia lukuvuonna 2018–19 on 312 opiskelijaa. Edellisenä lukuvuonna opiskelijoita oli 313. Lukuvuonna 2019–20 lukiolaisia on arviolta 315. Peruskoululaisten oppimisen tuki on vuodesta 2011 lähtien jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityi-seen tukeen. Mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Lakimuutoksen jälkeen tehos-tettua tukea saaneiden oppilaiden osuus on kasvanut vuosittain. Koko maassa tehostettua tukea sai 9,7 % oppilaista syksyllä 2017. Erityistä tukea sai 7,7 % kaikista Suomen perusopetuksen oppi-laista vastaavana ajankohtana. Siilinjärvellä tehostettua ja erityistä tukea saa useampi oppilas kuin maassa keskimäärin. Siilinjärvellä saa syksyllä 2018 tehostettua tukea 12,3 % (2017 11,8 %, 2016 11,3 %) ja erityistä tukea 9,05 % oppilaista (2017 ja 2016 8,4 %). Tukea saavien oppilaiden mää-rän kasvaminen tuo haasteita resurssien näkökulmasta. Oppilasmäärät vuosittain

Vuosi Vuosiluokat 1–6 Vuosiluokat 7–9 Joista erityis- opetusoppilaita*

Lukio

2010 1810 925 246 306

2015 1800 935 243 273

2016 1831 951 238 268

2017 1830 896 238 271

2018 1882 888 251 312

2019 1893 881 250 315

2020 1916 898 240 300

2025 1959 969 220 290

2030 2039 956 220 290

* erityisluokkalaiset tai integroidut

Henkilöstö



Vanhuuseläketapahtumat 13 8 3 3 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 3 8 3 3


73


SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Oikein mitoitettu ja alueellisesti kattava kouluverkko

Kouluverkkotarkastelu

Kouluverkkoselvitys on käsitelty sivistys-lautakunnassa.

- Kaikilla opetusryh-millä on asianmukai-set opetustilat. Kaikki opetustilat ovat käy-tössä.

- Itä-Suomen aluehal-lintoviraston selvitys perusopetuksen saa-vutettavuudesta.

Kouluverkkoselvitys laa-dittu vuoden -19 aikana. Kouluverkko ja koulujen koko vastaavat oppi-lasennusteita. Koulu-verkkoselvityksessä huomioidaan tarvittavat korjaukset/laajennukset. Opetuksen saavutetta-vuus on vähintään sa-maa tasoa kuin Pohjois-Savossa keskimäärin.

Oppilaiden terveen kasvun ja hyvän oppi-misen mahdollistami-nen mm. oppimisym-päristöjä kehittämällä

Ajanmukaisten oppi-misympäristöjen ra-kentaminen väistö-tiloihin ja uusiin tiloi-hin

Toteutuneet oppi-misympäristöt

Opetussuunnitelman mukaiset oppimisympä-ristöt, jotka tukevat toi-minnallisuutta ja yhteis-työtä.

Koulukiusaamiseen puuttumisen tehosta-minen

Kouluterveyskysely

Turvallinen ja terveyttä edistävä koulupäivä. Koulukiusaaminen vähe-nee ja siihen puuttumi-nen tehostuu.

Koulujen kerhotoi-minnan jatkaminen

Kerhojen lukumäärä Oppilaille tarjotaan moni-puolista kerhotoimintaa

Terveellinen koulu-verkko

Kuuslahden koulu valmistuu ja Vuorelan koulun rakentaminen alkaa v. 2019.

Ahmon koulukeskuk-sen korjauksen suun-nittelu valmis v. 2019.

Siilinlahden koulun korjauksen suunnitte-lu aloitettu.

Toimenpiteet toteutu-neet suunnitellusti

Koulujen remontit etene-vät suunnitellusti

Henkilöstön työhyvin-voinnin parantaminen

Yhdessä työhyvin-vointia -hankkeen toteuttaminen kolmel-la koululla

Kunnan työhyvin-vointikysely

Hankkeen tulokset levi-tetty muihin yksiköihin. Työhyvinvointi korkeampi kuin kunnassa keskimää-rin.

Taloudellinen palvelu-rakenne ja toiminta-tavat

Kustannustehokas toiminta, talousar-viossa esitettyjen säästötoimenpiteiden toteuttaminen

Opetuksen kustan-nukset/oppilas Siilin-järvellä, Kuopiossa, Varkaudessa ja Ii-salmessa

Perusopetus järjestetään Pohjois-Savon mittakaa-vassa kustannustehok-kaasti


74



Opettajien lukumäärä 216 216 219 219 219 Kustannukset euroa / oppilas

- peruskoulu

5 606

5 470*

6 401*

6 401

6 401 - - lukio 4 450 4 699* 4 812* 4 812 4 812

Täydennyskoulutuspäivät / henkilö 2 3 2 2 2 Sairauspoissaolopäivät / henkilö 8 - - - - Opetustunnit peruskoulussa 178 092 178 923 178 020 178 020 178 020 Opetustunnit lukiossa 13 025 12 958 13 631 13 631 13 631 Peruskoulun päättäneet 347 347 310 310 310 Lukion päättäneet 76 82 88 88 88

Lautakunnan hyväksymät tavoitteet

Oppilaita peruskoulussa, 2 769 2 773 2 783 2 783 2 783 joista vieraskuntalaisia 62 87 79 79 79

Opiskelijoita lukiossa, 313 308 310 310 310 joista vieraskuntalaisia 65 68 72 72 72

Kuljetusoppilaat 638 638 631 631 631

Peruskoulun tuntikehys / oppilas 1,73 1,75 1,74 1,74 1,74 Lukion tuntikehys/opiskelija 1,31 1,36 1,41 1,41 1,41

* Ei sisällä sisäisiä eriä.


Tulot

Kotikuntakorvaukset ................................................................................................. + 260 000 €

Muut yhteistoimintakorvaukset ................................................................................. - 20 000 €

Menot

Koulujen johtokuntien lakkauttaminen ..................................................................... - 5 000 €

Tuntikehyksen pienentäminen 1.8.2019 alkaen ........................................................ - 50 000 €

Koulukuljetukset ...................................................................................................... + 30 000 €

Sähkö ...................................................................................................................... + 190 000 €

Viipaleiden ja Kuuslahden koulun vuokra .............................................................. + 2 000 000 €

Yhden opettajan lisäys 1.8.2019 ............................................................................... + 21 000 €

Kehitysvammaisten oppilaiden IP–toiminnan siirtyminen opetuspalveluihin .............. + 100 000 €


Opetuspalvelut Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos %

TS 2020 TS 2021

TOIMINTATUOTOT 834 037 770 611 820 611 1 013 364 23,5 1 013 364 1 013 364

TOIMINTAKULUT -25 610 645 -25 298 588 -25 893 335 -28 546 281 10,2 -28 908 819 -29 275 961

TOIMINTAKATE -24 776 608 -24 527 977 -25 072 724 -27 532 917 9,8 -27 895 455 -28 262 597


75

Varhaiskasvatuspalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: varhaiskasvatusjohtaja Sinikka Hyvärinen


Varhaiskasvatuksen lapsimäärät ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta nyt lasten määrän lisäys näyttää hidastuvan. Varhaiskasvatuksen kysyntää on kuitenkin vaikea ennustaa luotettavasti, kos-ka työllisyys, opiskelijat ja lapsiperheiden muuttoliike tuovat siihen vaihtelua. Leppäkaarteen esiopetuksen kaksi ryhmää toimivat syksyllä 2018 avatussa väistöviipaleessa. Päi-värinteen päiväkodin subjektiivisten lasten väliaikainen saliryhmä siirtyy Leppäkaarteen päiväkotiin elokuussa 2019. Kunnallisten päiväkotien ryhmien määrää tarkastellaan ja niitä suljetaan, mikäli kysyntä näyttää vajaalta. Mahdollisesti lakkautuvien ryhmien henkilökunta siirtyy avoimeksi tuleviin tehtäviin (eläköityminen ja tällä hetkellä määräaikaisesti täytetyt tehtävät). Pajapolulla avautuu elokuussa 2019 uusi kolmeryhmäinen Toivalan päiväkoti entisen puretun tilal-le. Kuuslahden koulun yhteyteen avautuu esiopetus- ja päiväkotiryhmä myös elokuussa. Omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien määrä säilyy talousarviovuonna ennallaan. Uusia perhepäivähoitajia rekrytoidaan, mikäli sellaisia on saatavilla ja mikäli tarvetta perhepäivä-hoitopaikoille on. Yksityinen palveluntuottaja laajentaa tarjontaansa syksyllä 2019. Leppäkaarteeseen on tulossa Norlandia päiväkoti kuusiryhmäisellä päiväkodilla, keskustan Touhula laajentaa nykyisen, jo toimi-van päiväkodin viereen neljällä ryhmällä ja Pyöreälahteen on tulossa Touhulan viisiryhmäinen päi-väkoti. Ryhmäperhepäiväkoti Pikkupirpanat siirtyy ostopalvelupäiväkodista palvelusetelituottajaksi vuoden vaihteessa. Yksityinen päiväkoti Kukkuruu jatkaa ennallaan. Yksityisissä päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodissa on käytössä palveluseteli ja yksityisen palvelutuotannon laajenemisten myötä palvelusetelikulut kasvavat. Yksityistä perhepäivähoitoa tuetaan lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella ja kuntalisällä. Kunnas-sa työskentelee viisi yksityistä perhepäivähoitajaa. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on painotusalueena toimintakausina 2019–2021 lasten ja huoltajien osallisuus sekä toiminnan arviointi. Varhaiskasvatussuunnitelmissa painotetaan lisäksi leikkiä, pedagogiikkaa, laaja-alaista osaamista sekä toiminnan säännöllistä arviointia.

Henkilöstö

Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2017 TA 2018 TA 2019* TS 2020 TS 2021

Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 288 281* 274 267 265

Vanhuuseläketapahtumat 8 4 4 12 5

Eläköityvien korvausrekrytoinnit 3 4 2 5 3

* Laskettu vakanssit

Talousarvion 2019 henkilöstö palkkaliitteen mukaisesti, jossa 246 (247) vakinaista ja 28 (34) mää-räaikaista työntekijää (määräaikaisia ryhmäavustajia lähinnä erityislapsille, koko vuodelle 16 henki-löä, loput keväälle 2019 tai syksylle 2019). Avoin varhaiskasvatus jatkuu pääosin ennallaan. Avoi-men varhaiskasvatuksen leikkitoiminta (Muksumökki) kuitenkin lopetetaan 1.8.2018 alkaen.


76




Riittävä ja monipuoli-nen palveluntarjonta

Päiväkotien ryhmiä muunnellaan tarpeen mukaan. Tarjonta suh-teutetaan kysyntään.

Asiakastyytyväisyys-kyselyssä kysytään palvelujen järjestämi-sestä

Vähintään 40 %:n vas-tausten keskiarvo on 4 koskien palvelujen monipuolisuutta ja järjestämistä

Houkuttelevat ja laa-dukkaat varhaiskasva-tuspalvelut

Perheille tarjotaan erilai-sia varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja ja avointa varhaiskasvatuspalvelua sekä erilaisia subjektiivi-sen varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuudet ikäluokista 1–6

Vähintään 76 % 1–6 vuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen

Toimintaympäristöön (ml. henkilöstön palvelu-henkisyys) kiinnitetään erityistä huomiota

Asiakastyytyväisyys-kyselyssä kysytään toimintaympäristön laadusta asiakkaiden kokemana

Vähintään 40 %:n vas-tausten keskiarvo on 4 koskien toimintaympä-ristön laatua

Pätevä, motivoitunut ja osaava henkilökunta

Koulutukset ajankohtai-sista asioista

Henkilöstön työtyyty-väisyyskyselyt

Kokonaisarvosana vähintään 3

Kehittämispäivät yksi-köittäin

Kehittämispäivien/ -iltojen määrä/yksikkö/ vuosi

Vähintään kaksi kertaa (päivä/iltapäivä/ilta)/ vuosi

Kelpoisen henkilöstön palkkaaminen

Kelpoiset henkilöt/ vakanssit

100 % vakansseista täytetty kelpoisilla hen-kilöillä

Taloudellinen palvelu-rakenne

Suunnitellaan palveluja ennakkoon ja tarkem-min; palveluprosessien kuvaus

Käyttö ja -täyttöasteet

Käyttöasteen keski-arvo vähintään 80 % ja täyttöasteen 95 %

Kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja tuottaa pal-veluja

Kunnallisen/yksityisen palvelutuotannon suh-de

Kunnallinen 75 % / yksityinen 25 %

Laaditaan varhaiskas-vatuksen palveluverkko-suunnitelma

Suunnitelma päivite-tään vuosittain

Varhaiskasvatus on Poh-jois-Savon mittakaavas-sa kustannustehokasta

Varhaiskasvatuspalve-luiden kustannukset/ kuntalainen Siilinjärvel-lä, Kuopiossa, Iisal-messa ja Varkaudessa

Hinnaltaan keskiarvolla oleva palvelu



1–6-vuotiaiden määrä 1 766 1756 1745 1730 Lapsia % varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 73 75 76 77 Lapsia kunnallisissa päiväkodeissa 1 087 1 100 1 020 1 000 1 000 Lapsia kunnallisessa perhepäivähoidossa 94 100 90 76 72 Lapsia yksityisessä varhaiskasvatuksessa 93 210 250 260 Lapsia esiopetuksessa (sis. päiväk. lapsimäärään) 311 305 313 320 302 Lapsia vuorohoidossa (sis. päiväk. lapsimäärään) 64 40 50 60 60 Lapsia avoimessa päiväkodissa keskimäärin/päivä 25 35 40 40 Lapsia leikkitoiminnassa keskimäärin/päivä 20 20 20 20 Päiväkotien täyttöaste % (keskiarvo vuodelta) 95 95 95 95

Talousarvion 2018 ja suunnitelmavuosien luvuissa käytetään samaa tilastointipäivää kuin perusopetuksessa.


77


Päivähoidon asiakasmaksutuotot ............................................................................. - 182 000 €

Myyntituotot (myytyjä varhaiskasvatuspalveluja muille kunnille) ............................... - 20 415 €

Menot

Leikkitoiminnan/Muksumökki lopettaminen 1.8.2019 alkaen .................................... - 10 000 €

Asiakaspalvelujen ostot (ulk.) ................................................................................... - 54 740 €

Avustukset ............................................................................................................... + 233 000 €

Vuokrat (ulk.)............................................................................................................ + 301 016 €


Varhaiskasvatus- palvelut

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos %

TS 2020 TS 2021

TOIMINTATUOTOT 1 872 621 1 759 300 1 620 300 1 417 885 -12,5 1 417 885 1 417 885

TOIMINTAKULUT -16 518 269 -16 880 668 -17 070 730 -17 414 485 2,0 -17 635 649 -17 859 622

TOIMINTAKATE -14 645 649 -15 121 368 -15 450 430 -15 996 600 3,5 -16 217 764 -16 441 737

Kansalaisopisto Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: rehtori Anita Heino


Kansalaisopisto on yksi kunnan vetovoimaa ja hyvinvointia lisäävistä vapaa-aikatoimintojen toteut-tajista. Kansalaisopistotoimintaan panostaminen tuo kuntaan myös säästöjä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kansalaisopistotoimintaan panostettu euro tuo hyvinvointina kuntaan vähintään 3,40 euron säästön. Opiston opetus on pääosin harrastuspainotteista aikuiskoulutusta. Lisäksi opistossa voi opiskella työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Musiikin, tanssin, kuvataiteen ja käsityön aloilla annetaan tavoitteellista taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille. Aineryhmittäin tunneista suurin osa on lii-kuntaa, musiikkia, taide- ja taitoaineita, kieliä ja tietotekniikkaa. Täytettyjä kurssipaikkoja on kalen-terivuodessa yli 5 300, joilla opiskelee yli 2 800 eri henkilöä.

Siilinjärven kunnan toiminta-ajatuksena on tarjota kuntalaisille mm. laadukkaat peruspalvelut ja hyvä elinympäristö. Kansalaisopiston kurssitarjonnan pitäminen mahdollisimman houkuttelevana ja saavutettavana tukevat näitä tavoitteita. Toiminnan halutaan kattavan koko kunnan alue. Kunta panostaa lapsiperheisiin ja siksi opistokin pyrkii tarjoamaan koko perheille sopivia kursseja. Myös nuorten huomioon ottamiseen kurssien suunnittelussa halutaan panostaa. Vuosien 2019–2020 yhtenä kansalaisopiston painopisteenä on digitaalisen syrjäytymisen ehkäisy. Tätä varten kansalaisopisto hakee Opetushallitukselta rahoitusta. Hankkeen kohderyhmänä on Siilinjärvellä toimivien eläkeläis- ja vammaisjärjestöjen jäsenistö.

Opettajiensa osaamisen kehittämiseksi kansainvälisen liikkuvuuden avulla kansalaisopisto sai Erasmus+ -hanke-rahaa toistamiseen vuosille 2017–2019. Hankkeen painopisteenä on opettajien täydennyskoulutus EU-maissa. Uutta Erasmus-liikkuvuushanketta suunnitellaan haettavaksi vuosil-le 2019–2021 kuuden Pohjois- ja Ylä-Savon kansalaisopiston yhteisenä hankkeena. Tämän lisäksi suunnitteilla syventää jo syntyneitä eurooppalaisia kontakteja ns. KA2-hankkeen avulla. Yhteistyön laajentaminen ja oman osaamisen kehittäminen nostavat motivaatiota ja luovat työviihtyvyyttä.


78

Kunnan käytössä olevien terveiden tilojen käyttö tulisi suunnitella tehokkaaksi vuoden 2019 aikana, jotta sisäilmaltaan sairaiden tilojen käytöstä pystytään luopumaan kokonaan. Tilanne on kriittinen kansalaisopiston Taitolan tilojen osalta, koska kirjaston alakertaan jäi väistötiloja odottamaan vielä useita opettajia ryhmineen. Kunnan kiristyvän taloustilanteen takia toimintaa joudutaan supistamaan ja kurssimaksuja nosta-maan talousarviovuonna.

Henkilöstö






Oikein mitoitettu kuntalais-ten tarpeita vastaava pal-veluverkko

1. Nuorille suunna-tut kurssit

2. Järjestöille suunnattu tieto-tekniikan ope-tushanke

1. 16–20-vuotiaiden oppilasmäärän kasvu

2. Hankeen osallistu-jamäärä

1. 5 % 16–20-vuo-tiaita

2. 90 henkilöä

Terveelliset ja tarkoituk-senmukaiset tilat

Ryhmien pääsy terveellisiin tiloihin

Sisäilmaongelmallisten tilojen väheneminen käytöstä

Tavoitteena nolla

Osaava ja motivoitunut henkilöstö

Erasmus-hankkeet ja kouluttautuminen

Työtyytyväisyyskysely Osallistuvien määrä

Ka. 4 asteikolla 1-5 8 henkilöä

Taloudellinen palvelura-kenne ja toimintatavat

1. 1. Tilojen tehokas käyttö

2. 2. Kustannustehok-kuus

3.

4. 1. Yhteiskäytössä olevien tilojen määrä

5. 2. Nettokustannukset/ oppitunti ja opiskelija vrt. Kuopio, Varkaus, Iisalmi

1. Yhteiskäyttötilojen määrä väh. 20

2. Kustannuksiltaan kohtuullinen toimi-ja Pohjois-Savossa



Opiskelijoiden osuus toimialueen asukkaista (%) 13,4 13,8 14 14 14

Yli 61-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) 26,7 28 28 28 28

Alle 20-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) 26,6 25 27 27 27

Uusien opiskelijoiden määrä 614 650 500 650 650

Opiskelijapalautteen keskiarvo (1-5) 4,36 4,3 4,3 4,3 4,3

Brutto-opiskelijamäärä 5 325 5 300 5 200 5 400 5 400

Netto-opiskelijamäärä 2 896 2 920 2 700 2 920 2 920

Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä 91,5 20 50 50 50

Kurssimäärä 399 370 370 380 380

Opetustuntimäärä 8 825 8 900 8 710 9 000 9 000 - josta normaaliopetuksen tunnit 6 275 6 430 6 400 6 400 6 400 - josta taiteen perusopetuksen tunnit 1 399 1 320 1 350 1 350 1 350 - josta omakustanneopetuksen tunnit 1 109 1 110 1 110 1 110 1 110 - josta myyntipalvelun tunnit 42 40 140 140 140

Toimipaikkojen määrä 30 25 30 30 30


79


Tulot

Kurssimaksujen korotus 2–3 euroa syksyllä 2019 .................................................... +/- 0 €

Hanketulot ................................................................................................................ - 6 000 €

Menot

Ulkoiset huoneistovuokrat ........................................................................................ + 40 000 €

Koneiden ja laitteiden vuokrat .................................................................................. + 4 300 €

Hankemenot ............................................................................................................ - 17 000 €


Kansalaisopisto Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 174 513 202 940 202 940 197 100 -2,9 197 100 197 100

TOIMINTAKULUT -934 571 -959 275 -1 015 415 -1 010 363 -0,5 -1 023 195 -1 036 189

TOIMINTAKATE -760 059 -756 335 -812 475 -813 263 0,1 -826 095 -839 089

Kirjasto Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja (avoin)


Siilinjärven kunnan kirjastotoimeen kuuluu pääkirjasto, Vuorelan kirjasto ja kirjastoauto Pikku-Marja. Vuorelan kirjasto siirtyi väliaikaisiin tiloihin Vuorelan koulun pihassa olevaan viipaleeseen elokuussa 2018. Hankesuunnittelua Vuorelan koulu- ja kirjastorakennuksen uusien toimitilojen osalta jatketaan. Vuorelan kirjaston väliaikaiset tilat ovat melko pienet ja näin ollen aineistomäärä-kin aiempaa huomattavasti pienempi. Kirjastopalvelut pyritään pitämään mahdollisimman laaduk-kaina myös väliaikaisissa tiloissa. Kirjastopalveluiden kehittämiseksi ja aukiolon laajentamiseksi aloitettiin pääkirjastolla omatoimisen asioinnin kokeilu vuoden 2018 maaliskuussa. Kirjasto on auennut tuntia aiemmin ja omatoimitunnin aikana asiakkaat voivat käyttää kirjastoa aamuisin klo 9-10 välillä automaatiota hyödyntäen. Ko-kemukset omatoimitunnista ovat olleet positiivisia ja jatkossa tarkastellaan onko aukioloa mahdolli-suus vielä laajentaa. Uutta Vuorelan toimipistettä suunnitellaan omatoimiasioinnin näkökulmasta. Vuoden 2016 lopulla otettiin käyttöön Koha-kirjastojärjestelmä. Avoimen lähdekoodin Koha-kirjastojärjestelmän kehittäminen jatkuu ja kirjastotoimen henkilöstö on mukana kehittämistyössä. Kohaan siirtyminen on tarjonnut yhteistyömahdollisuuksia muiden Koha-kirjastojen kanssa ja tar-jonnut henkilökunnalle mahdollisuuden jatkuvaan ammattitaidon ja oman osaamisen kehittämi-seen. Kirjastopalveluiden jatkuva kehittäminen ja uudistaminen on tärkeää muuttuvassa kirjastomaail-massa. Uusia palvelumuotoja pyritään kokeilemaan koko asiakaskunta huomioiden. Uusia kokeilu-ja pyritään mahdollistamaan hankerahoituksella ja tavoitteena on käynnistää vuosittain kaksi uutta hanketta. Samalla toimiviksi palvelumuodoiksi osoittautuneita kokeiluita pyritän jatkamaan. Myös erilaisia tapahtumia järjestetään niin kirjastolla kuin osallistumalla kirjaston ulkopuolella toteutetta-viin tapahtumiin. Kirjastotoimi seuraa ja arvioi toimintaansa tilastoinnin, asiakaskyselyjen ja saamansa asiakaspa-lautteen avulla. Yhteiskunnan digitalisoituminen näkyy kirjastopalveluissa ja kirjastotyön muuttumi-sessa. Palvelutarjontaa on laajennettu sähköisiin aineistoihin, kirjoihin ja lehtiin. Verkkokirjasto eli asiakkaiden sähköinen käyttöliittymä kirjaston palveluihin mahdollistaa lainojen uusimisen, aineis-tohaun ja varausten tekemisen sähköisesti ympäri vuorokauden.


80

Lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tukeminen on ollut toiminnan painopisteenä jo pidempään. Kirjaston henkilökunta järjestää mm. kirjavinkkausta, kirjastonkäytönopetusta, kirjastosuunnistusta ja satutunteja. Koulut ja päiväkodit ovat tärkeä yhteistyökumppani, kun lasten ja nuorten lukemis-harrastusta halutaan tukea.

Kirjasto tarjoaa palveluita kaiken ikäisille. Kirjaston kotipalvelua liikuntaesteisille kuntalaisille järjes-tetään mahdollisuuksien mukaan. Kaikkien asiakasryhmien osalta asiakaslähtöisyys, asiakkaiden osallistaminen palveluiden kehittämiseen ja panostus hyvään asiakaspalveluun nähdään tärkeänä. Kirjasto tarjoaa verkkoyhteyksillä varustettuja asiakaskoneita ja langattoman verkon maksuttomasti asiakkaiden käyttöön. Kirjastotilojen käyttö opiskeluun ja työntekoon on lisääntynyt. Kirjasto näh-dään yhä enemmän myös kuntalaisten kohtaamispaikkana ja toimintoja kehitetään myös tämä huomioiden.

Pääkirjastossa toimii taidenäyttelytila Artsi, jossa on vaihtuvia näyttelyitä. Artsin näyttelyaikataulu-jen suunnittelusta vastaa kulttuurikoordinaattori.

Henkilöstö



Vanhuuseläketapahtumat 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1




Monipuoliset ja kunta-laisten tarpeita vastaavat palvelut

Vuorelan kirjaston suunnittelu omatoimikir-jasto ajatuksella

Omatoimiasioinnin kehittyminen

Toimivat omatoi-miasioinnin palvelut

Omatoimiasioinnin kehittäminen

Pääkirjaston omatoi-miasioinnin kehittämien

Käyttökokemukset, asiakaspalaute

Uusien palvelumuotojen kehittäminen

Hankerahoituksella uusien toimintatapojen käynnistäminen

Käynnistetyt hankkeet Kaksi hanketta käyn-nissä

Taloudellinen palvelu-rakenne ja toimintatavat

Kustannustehokkuus palvelutaso huomioiden Henkilöstömenojen säästöjen toteutus oppi-sopimuksen kautta

Kirjastopalveluiden kustannukset/kunta-lainen Siilinjärvellä, Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa

Hinnaltaan keskita-soa olevat palvelut



Kokonaislainaus / vuosi 409 220 380 000 410 000 410 000 410 000 Kirjastokäynnit / vuosi 234 245 240 100 235 000 235 000 235 000 Kirjastoaineistoa / asukas 7,6 7,5 7,5 7,5 7,5 Lainat / asukas 18,9 17,3 18 18 18 Verkkopalvelun käyttökerrat 102 425 105 670 110 000 110 000 110 000


Kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus/ järjestyskerrat

85 71 75 75 75

Osallistuneet oppilaat 1 725 1 230 1 300 1 300 1 300


81


Tulot

Muut henkilöstökorvaukset (keva) ............................................................................ + 22 000 € Menot

Sijaismäärärahojen vähentäminen ......................................................................... - 4 000 €


Kirjasto Tilinpäätös

2017 Talousarvio

2018 Muutos

TA–2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 37 410 33 800 33 800 41 000 21,3 41 000 41 000

TOIMINTAKULUT -1 102 301 -1 165 848 -1 109 151 -1 130 041 1,9 -1 144 393 -1 158 926

TOIMINTAKATE -1 064 891 -1 132 048 -1 075 351 -1 089 041 1,3 -1 103 393 -1 117 926

Liikuntapalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: liikuntatoimenjohtaja Timo Hyötyläinen


Kunnan alueella on monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja määrällisesti paljon suorituspaikkoja, lähinnä perus- ja lähiliikuntapaikkoja. Liikuntapaikkarakentamisen painopistealueena on ollut lähilii-kuntapaikat (koulujen pihat ja asuinalueiden pienkentät). Tulevina vuosina pyritään jatkamaan lähi-liikuntapaikkojen rakentamista, tämän lisäksi vanhempien perusliikuntapaikkojen peruskorjauksia edistetään. Kuntoratojen ja pienkenttien valaisimia vaihdetaan vuosittain led-valaisimiin energia-säästöjen saavuttamiseksi. Myös valaistuksen ohjausratkaisuja kehitetään. Liikuntapaikkoja toteu-tetaan myös seuravetoisina hankkeina. Näin pyritään turvaamaan riittävät harjoitusmahdollisuudet seuratoiminnalle. Ahmon urheilukentän perusparannus valmistuu alkukesän aikana. Peruskorjauksen yhteydessä toteutetaan merkittäviä pohjaveden ja Ahmon lammen suojaamiseen liittyviä toimenpiteitä. Pannin-niemen asuinalueen pienkettä otetaan käyttöön, alueen uimarannan perusparannus valmistuu. Mantun pesäpallokentän sosiaali-, huolto- ja katsomotiloja pyritään parantamaan yhteistyössä Sii-linjärven Pesiksen kanssa. Liikuntapaikkojenkin osalta haastetta tuo koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ja näistä johtu-vat väistötilaratkaisut. Tilojen peruskorjausten aikana osa liikuntatiloista saattaa olla pois käytöstä ja tämä vaikuttaa sisäliikuntatilojen riittävyyteen. Samoin väistötilojen rakentaminen koulujen kent-täalueille heikentää koulujen ja päiväkotien sekä koko asuinalueen liikuntamahdollisuuksia. Pysy-viä tilaratkaisuja tehtäessä tulee lähiliikunta-alueiden rakentamisesta huolehtia tilojen rakentamisen yhteydessä.

Suorituspaikat ovat kunnallisen liikuntatoiminnan peruspalveluja, joten henkilö- ja talousresursseis-ta suurin osa kohdistuu kunnossapitoon. Suorituspaikkojen käytössä kasvaa tarve omaehtoiseen, yksilölliseen liikkumiseen sekä lyhytjännitteisempään pienryhmätoimintaan. Se edellyttää suoritus-paikoille nykyaikaisia valvonta- ja kulunvalvontajärjestelmiä. Toiminnan toteuttajina ovat paikalliset urheiluseurat, joita tuetaan pääsääntöisesti korvauksettomilla tilojen ja alueiden käyttövuoroilla sekä taloudellisilla avustuksilla.

Liikuntapalveluiden osalta tulee jatkossakin kiinnittää huomiota terveys- ja erityisliikuntapalveluiden kehittämiseen. Kehitystyötä tehdään aktiivisella järjestöyhteistyöllä, osallistumalla aktiivisesti kun-nan Hyte-ryhmän toimintaan ja Voimaa vanhuuteen mentorointiohjelmaan.


82

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstömäärä 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ Vanhuuseläketapahtumat 1

Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1




Riittävä ja monipuolinen liikuntapaikkaverkosto

Uuden lähiliikuntapai-kan / liikuntaympäris-tön rakentaminen

Toteutuneet hankkeet Vähintään 1 hanke / vuosi

Urheiluseurojen yhteis-työfoorumin aktiivinen toiminta

Tapaamisten lisäämi-nen ja sisällön kehittä-minen

Tapaamisten määrä ja toteutunut yhteistyö

Vähintään kolme ta-paamista ja yksi to-teutettu yhteistyömalli

Taloudellinen palvelu-rakenne ja toimintatavat

Erilaisten toimintatapo-jen kehittäminen kun-nossapidossa ja oh-jaustoiminnassa, pal-velutason ylläpito uu-sien ratkaisujen myötä

Kuntalaisten osallis-tamisen lisääntymi-nen kunnossapidossa Vertaisohjaajatoimin-nan aktivoiminen

Viidellä lähiökentällä talkooapurit Uusia vertaisohjaajia koulutetaan 8–10

Kustannustehokkuus palvelutaso huomioi-den

Liikuntapalveluiden kustannukset/kunta-lainen Siilinjärvellä, Kuopiossa, Iisalmes-sa ja Varkaudessa

Hinnaltaan keski-tasoa olevat palvelut



Toteutuneet lähiliikuntapaikat 1 1 aloitus 1 1 1 Erityisliikunnan tilaisuudet 761 600 650 650 650


Tilaisuudet 998 800 850 850 850 Osanottajia* 18 147 14 000 15 000 15 000 15 000

*Osanottajien määrästä jätetty pois Uimalan tuetut käyntikerrat


Tulot

Vuokratuotot ............................................................................................................ - 2 000 € Menot

Avustukset .............................................................................................................. - 5 000 €


Liikuntapalvelut Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 50 993 49 922 49 922 45 682 -8,5 45 682 45 682

TOIMINTAKULUT -1 403 613 -1 434 715 -1 437 444 -1 422 009 -1,1 -1 440 069 -1 458 357

TOIMINTAKATE -1 352 620 -1 384 793 -1 387 522 -1 376 327 -0,8 -1 394 387 -1 412 675


83

Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja Tuula Pärnänen

Nuorisotoimen painopisteet ja keskeiset muutokset

Kuntamme nuorekas ikärakenne ja Nuorisotakuun toimeenpanomalli luovat pohjan nuorisotalo-, etsivä- ja erityisnuorisotyölle. Talotoiminnassa painottuu nuorten vapaa-ajassa aidosti läsnä ole-vien työntekijöiden ammattiosaaminen ja ajan hermolla pysyminen. Molempien nuorisotalojen ala- ja yläkouluille keskitetyt avointen iltojen aukiolot ja toiminnot jatkuvat sekä laajenevat uuden tam-mikuussa käyttöönotetun Vuorelan nuorisotilan sekä lokakuussa avattavan Semppiksen, kirkonky-län nuorisotalon myötä. Yksilö- ja pienryhmätyöskentelyssä painottuvat nuorten omat toimintatar-peet. Ruuanlaitto, kädentaidot, ryhmäytyminen, monipuolinen vapaa-ajan liikunta, nuorten terveen itsetunnon vahvistaminen ja osallisuus ovat toimintojen suunnittelussakin jo vahvasti läsnä. Erityis- ja etsivänuorisotyön sekä ehkäisevän päihdetyön painopistealue on ennaltaehkäisevässä työssä. Yksilö ja pienryhmien ohjaus, laajennetut tukitoimet ja kesätyötoiminta, pienryhmätoiminnat ja moniammatillinen yhteistyö luovat pohjan työskentelylle. Koulunuorisotyötä tehdään etenkin ylä-kouluilla ja etsivää sekä ehkäisevää päihdetyötä sekä yläkouluilla että II-asteen oppilaitoksissa. Nuorisotyö toimii matalankynnyksen, lähes kynnyksettömän mallin pohjalta. Nuorten tietoja neu-vontatyötä tehdään nuorten ehdoilla, yhteistyötä nuorisovaltuuston ja yläkoulujen tukihenkilöiden kanssa vahvistaen. Nuoria opastetaan myös käyttämään Nuortenideat.fi -nuorten vaikuttamispal-velua ja Savon Po1nt -nuorten verkkoportaalia / mobiilisovelluksia, läksytukipalvelua ja chättibottia. Koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeää. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ja LAPE/HYTE -moniammatilliset yhteistyöryhmät keskittyvät erityistä lisätukea tarvitseviin nuoriin ja kolmannen sektorin kanssa työskentelyyn. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat tulevaisuu-dessakin etenkin kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. 2017 voimaan tullut Nuorisolaki painottaa etsivää nuorisotyötä ja työpajatyöskentelyä, nuorten kuulemista sekä 3. sektorin toiminnan tukemista. Myös tiivis yhteistyö lähialueiden nuorisoalan ammattilaisten, koulu-jen, seurakunnan, järjestöjen, yhdistysten, Tukeva-työvalmennus-säätiön ja yksittäisten toimijoiden kanssa on tärkeää. Työ vaatii henkilöstö- ja raharesursseja ja avointa kuntarajatonta yhteistyötä.

Kulttuuritoimen painopisteet ja keskeiset muutokset

Kunnantalolla sijaitsevan Sopukka -näyttelytilan vaihtuvat näyttelyt, toritapahtumat, konsertit, Vete-raani- ja Itsenäisyyspäivän juhlat, lapsiperheille suunnatut Pikku-Marjan talvi- ja kesäpäivät ja muut tapahtumakokonaisuudet tuotetaan yksin sekä tiiviissä yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa. Järjestötoiminnan aktiivinen tukeminen, kotiseutu- ja valokuva-arkiston ylläpito ja neuvontatyöt, Harjamäen sairaalamuseo ja Pöljän kotiseutumuseo toimintoineen kuuluvat myös kunnan kulttuuri-toimintaan. Kuntaan on luotu kouluasteita palveleva kulttuurikasvatussuunnitelma, jonka myötä kaikki koululaiset pääsevät osallisiksi lähialueen kulttuuritarjonnasta tasapuolisesti. Siilinlahden koulun Salmin sali toimii talviajan kulttuuritilaisuuksien pääpaikkana ja kouluista eten-kin Hamulan ja Ahmon koulut voivat toimia myös erillisinä juhla/tapahtumapaikkoina. Myös uusien nuorisotilojen hyödyntämistä kulttuuritapahtumien pitopaikkana kehitetään. Kesällä Mäntyrannan kesäteatteri ja keskustan torialue täydentävät kulttuuritoimijoiden esiintymistiloja. Siilinjärvellä nä-kyy myös kansalaisopiston, seurakunnan ja Musiikkiopiston harrastetarjonta ja järjestökentän ja kunnan kulttuuritoimen yhteistyön lisääntyminen. Pöljän kotiseutumuseon resurssit keskitetään museon kesäaikaiseen avoinna pitoon ja kulttuurita-pahtumien järjestämiseen lähialueiden museotoimen, kolmannen sektorin, paikallisten yrittäjien ja matkailualan kanssa. Koulujen kanssa aloitettua museopedagogista toimintaa ja yhteistyötä maa-kunnan museotoimen kanssa jatketaan uuden kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisesti. Pöljän kotiseutumuseon kotiseututaloa markkinoidaan aktiivisesti myös juhla- ja tapahtumapaikaksi.


84

Harjamäen sairaalamuseo esittelee Harjamäen sairaalan ja mielisairaanhoidon historiaa sekä au-tenttista, valtakunnallisesti merkittävää Harjamäen sairaalamiljöötä. Opastuspalvelu keskitetään kesällä matkailusesonkiin sekä tilausopastuksiin. Erilaisia kohdeapurahoja haetaan kehittämis- ja kouluyhteistyöhankkeisiin, kokoelmien hoitoon ja digitaaliseen tietokantaluettelointiin.

Henkilöstö

Nuorisotaloilla työskentelee 2+2 nuoriso-ohjaajaa. Kenttätyötä tekevät 1 erityisnuoriso-ohjaaja se-kä 2 etsivää nuorisotyöntekijää, 1 nuorten tiedotus-/neuvontatyön- sekä 1 ehkäisevä päihdetyönte-kijä. Kulttuuripuolella työskentelee kulttuurikoordinaattori, nuoriso- ja kulttuurin hallintopuolella nuo-riso- ja kulttuuritoimenjohtaja sekä liikuntatoimen kanssa yhteinen toimistosihteeri (suluissa ei vaki-tuiset). Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Kokonaishenkilöstömäärä 9 2/3(+2) 10,7 (+1) 11,7 (+1) 12,7




Monipuoliset lasten ja nuorten tarpeita vastaavat palvelut kustannustehok-kaasti tuotettuna

Nuorisotilojen käyttöas-teen lisääminen ja toi-mintojen asiakaslähtöi-syys

Kävijämäärät

Talouden seuranta

Tyytyväisyyskyselyt

Tarjottujen palvelujen ja asiakkaiden oikea-aikainen kohtaaminen

Tukipalvelujen lisääminen lapsille ja nuorille

Ennaltaehkäisevä tuki-työ ja palvelujen järjes-täminen

Kävijätilastot

Talouden seuranta


Ennaltaehkäisevä toiminta

Erityisnuorisotyön ja eh-käisevän päihdetyön sekä etsivän nuorisotyön ennal-taehkäisevän palvelutar-jonnan lisääminen

Kohdennettua pien-ryhmätyöskentelyä.

Neuvonta- ja opastus-työn lisääminen.

Kävijätilastot


Syrjäytymisen ehkäi-seminen ja tukitoimien kehittäminen.

Nuorisotakuun toteu-tuminen.

Uusien palvelujen tarjoa-minen asiakkaille

Kulttuuritoimen, mu-seoiden arkistoaineis-tojen digitalisointi

Aineiston määrän lisääminen nettiin

Digitalisoitu aineisto asiakkaiden käytettä-vissä

Järjestöyhteistyön syven-täminen

LAPE ja HYTE-yhteis-työ sekä järjestötoimi-joiden kanssa uusien työmuotojen suunnit-telu

Tyytyväisyyskyselyt.

Tapaamisten määrä ja toteutuneet ta-pahtumat.

Tapahtumatuotannon vakinaistaminen ja lisääminen

Uusien toimintamallien tarjoaminen asiakkaille

Nuorten tietoja neu-vontatyön jatkaminen

Aloitetun hankkeen jatkaminen

Tieto- ja neuvontatyön syventäminen ja juur-ruttaminen koulu-/nuorisotyöhön



Tilaisuudet 784 100 700 720 730

Osanottajat 26 800 8 000 25 000 25 000 25 000


Nuorisotalotoimintaan osallistuneet / ilta 11 748 130 140 140 140

Etsivä- ja erityisnuorisotyö sekä ehkäisevä päihdetyö / kk

6 016 160 200 210 210


85


Digitalisointi hankeraha ............................................................................................ + 6 000 €

Menot

Vuokramenot .......................................................................................................... + 6 000 €

Tapahtumatuotannon vähentäminen ........................................................................ - 4 000 €


Nuoriso- ja kulttuuripalvelut

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos

% TS 2020 TS 2021

TOIMINTATUOTOT 90 714 92 500 92 500 92 500 0,0 92 500 92 500

TOIMINTAKULUT -969 561 -1 031 689 -1 034 476 -1 004 076 -2,9 -1 016 828 -1 029 741

TOIMINTAKATE -878 846 -939 189 -941 976 -911 576 -3,2 -924 328 -937 241


86

S O S I A A L I- J A T E R V E Y S L A U T A K U N T A

6.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sitovuus: valtuusto, brutto

Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen

Toiminta-ajatus

Sosiaali- ja terveyspalvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden (palvelualue) sitovuustaso sisältää tulosalueina yhteiset palvelut, sosiaali- ja perhepalvelut, pako-laishuolto, hoiva- ja vanhuspalvelut, terveyspalvelut ja erikoissairaanhoito. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueen toiminta, strategia ja tavoitteet suunnittelukaudella pohjautuvat Siilinjärven kunnan strategiaan. Toiminnan lähtökohtana on ylläpitää ja lisätä kunnan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, omatoimisuutta ja toimintakykyä toimivalla, vaikuttavalla ja te-hokkaalla sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudella. Taloudellinen kehys vuodelle 2019 on nykytasoisten asiakaslähtöisten palveluiden turvaamisen kannalta niukka, mikä edellyttää varsinkin palvelujen laadun, turvallisuuden ja kustannusvaikuttavuuden kehittämistä pitkäjänteisesti. Väestön tavoitteelliseen kasvun ja väestön vanhenemisen synnyttämään uuteen palvelutarpeeseen vasta-taan tuottavuutta lisäämällä ja resursseja lisäämällä.


Taloussuunnitelmakausi 2019–2021 on Siilinjärven sosiaali- ja terveyspalveluissa mittavien muu-tosten aikaa. Vuoden 2019 aikana on toteutettava asiakas- ja potilastietojärjestelmän joko päivit-täminen tai uuden järjestelmän käyttöönotto, mikä merkittävän taloudellisen satsauksen lisäksi edellyttää voimavaroja. Samaan aikaan on uhka kunnan heikentyvästä taloustilanteesta raamittaen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista ja kehittämistä muun muassa hoitoketjujen parantami-sen, avopalveluiden kehittämisen ja tuottavuuden lisäämisen osalta. Uudistamisen ja kehittämisen yhtenä tavoitteena on löytää mahdollinen sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöpotentiaali huomi-oiden, että hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa kunnan elinvoimaa. Siilinjärveläisten palvelutarpeet kasvavat ja muuttuvat nopeasti kunnan kasvaessa ja väestön ikääntyessä. Vuoteen 2025 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa n. 700 henkilöllä ny-kyiseen verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukysynnän kasvuun pyritään vastaamaan tehtävien ja organisaatiorakenteiden uudelleenjärjestelyillä. Palvelutoiminnan järjestäminen tarkoit-taa toimintatapojen kehittämistä, tietoja viestintäteknologian käyttöönottoa ja henkilöstön jousta-vaa käyttöä sekä henkilöstömitoituksista huolehtimista. Palvelujen on kyettävä vastaamaan palve-lutarpeeseen, mikä tulee huomioida henkilömitoituksessa ja henkilöstön osaamisessa. Vuonna 2019 sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstömäärä kasvaa neljällä (4) lähihoitajalla kotihoidossa, neljällä (4) lähihoitajalle Mummon Kammarin lyhytaikaishoidon yksikössä ja sosiaaliohjaajalla per-hetyössä sekä työparilla kasvatus- ja perheneuvolassa. Palvelualueen henkilöstömäärän lisäykset perustuvat tehtävien hoidon turvaamiseen ja osittain ne ovat vaihtoehtokustannuksia ostopalvelul-le. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskeistä oman työn kehittämiseen osallistuminen, jolla osaltaan vaikutetaan innostukseen ja huolehditaan työhyvinvoinnista. Osaamisen kehittäminen painottuu esimiestyön tukemiseen, jossa painopisteenä on toiminnan ja henkilöstön johtamisen yhdistäminen Lean–menetelmiä hyödyntäen. Lisäksi johtamisen tueksi hankitaan vertailutietoa olemalla mukana perusterveydenhuollon ja kotihoidon vertaiskehittämisverkostoissa sekä THL:n RAI–vertailukehittämisessä. Vuoden 2019 aikana sosiaali- ja terveyspalveluissa jatketaan määrätietoisesti asiakaslähtöistä toiminnan kehittämistä tavoitellen palvelurakenteen keventämistä sekä palvelujen oikea-aikaista ja


87

tarpeenmukaista kohdentamista. Palvelualueella luodaan uusia toimintamalleja, kehitetään pro-sesseja ja kohdistetaan toimintaa myös ennaltaehkäiseviin ja varhaisen vaiheen palveluihin. Tar-koituksena on lisätä kustannusten ennustettavuutta ja menopaineiden hallintaa, toiminnan ja talou-den arviointia ja seurantaa sekä oman toiminnan ja palveluiden oston oikeaa suhdetta ja kohden-tumista. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitellaan asiakaskokemuksen ja palveluiden saatavuu-den parantamista. Talouden lisäksi työllisyyskehitys vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntään. Työllisyystilanne on parantunut; rakennetyöttömien ja yli 300 päivää tukea saavien henkilöiden määrä on vähentynyt (-135) viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, ollen tällä hetkellä yli 700 henkilöä. Kunnan rahoittamalla työmarkkinatuella olevissa henkilöissä on vaikeasti työllistyviä, jot-ka tarvitsevat erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja ja joita ohjataan aikuissosiaalityön, työkykysel-vitysten, sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Lisäksi valtakunnallinen maakunta- ja sote-uudistus rytmittävät aikataulullisesti ja lainsäädännölli-sesti myös Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon valmistelua. Tällä hetkellä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta valmistelee mietintöään maakuntauudistusta ja sosiaali- ja tervey-denhuollon uudistamista sekä valinnanvapautta koskevista lakiesityksistä. Eduskunta päättää maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä syyskaudella 2018. Mikäli lait hyväksytään syksyn aikana, niin maakuntavaalit järjestetään kevään 2019 aikana. Tällä hetkellä tarkoituksena on, että vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy uusille maakunnille 1.1.2021. Valinnanvapaus tulee voi-maan vaiheistetusti; henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli otettaisiin käyttöön vuoden 2022 alussa ja sote-keskusten ja suun terveydenhuollon valinnanvapaus vuosien 2021–2023 välillä. Tämä aikataulu tulee konkretisoimaan uudistuksen toteuttamista. Sosiaali- ja terveyspalveluissa ollaan valmiita olemaan aktiivisesti mukana maakunnallisessa valmistelutyössä ja siten vaikutta-massa maakunnan tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapaan sekä välillisesti kun-nan tulevaan palvelutarjontaan ja -tasoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvän lakikokonaisuuden lisäksi sosiaali- ja tervey-denhuoltoa koskevassa lainsäädännössä on suurten muutosten aika. Lainsäädäntöä uudistetaan asiakasmaksulain, asiakas- ja potilaslain, lastensuojelulain, vammaislain sekä sosiaali- ja tervey-denhuollon asiakastietojen sähköisen käsittelyn osalta. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön uudistamista on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Uudistamisen tavoitteena on selkeämpi ja uusia palvelumuotoja vastaava asiakasmaksulaki, jossa otetaan huomioon palvelujärjestelmässä ja toimintaympäristössä tapahtu-neet muutokset sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntia koskeva uudistus. Luonnos uu-deksi asiakasmaksulaiksi oli lausunnolla 29.6.–14.9.2018. Ehdotetussa asiakasmaksulaissa sää-detään sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuista, maksujen määräämisestä ja niiden perimisestä sekä asiakkaalle maksuttomista palveluista. Lainsäädännön lähtökohtana on, että asiakasmaksun voi periä vain niistä palveluista, joiden maksuista on nimenomaisesti säännös laissa. Lainluonnok-sessa on otettu kantaa myös voimassa olevasta asiakasmaksulainsäädännöstä puuttuviin maksui-hin, kuten palveluasumiseen ja etäpalveluihin. Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännöstä on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2018. Sosiaali- ja terveysministeriössä on aloitettu valmistelemaan muutoksia asiakas- ja potilaslakiin, mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöön sekä lastensuojelulakiin. Valmistelun lähtökohtana on uu-distaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä niin, että asiakkaiden ja potilaiden itsemäärää-misoikeudesta ja sen rajoittamisesta on säädetty kattavasti. Uudistuksella tavoitellaan sitä, että rajoituksiin joudutaan turvautumaan mahdollisimman vähän. Lainluonnoksessa on Itsemääräämis-oikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia säännöksiä muun muassa somaattiseen terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon. Lakiin sisältyy säännökset asiakkaan tai potilaan päätök-senteon tukemisesta, hoitotahdon tekemisestä sekä itsemääräämiskyvyn arvioinnista ja itsemää-räämisoikeuden turvaamisesta arvioinnin, päätöksenteon ja yksilöllisen suunnitelman avulla. Li-säksi lainluonnoksessa turvataan päihde- ja mielenterveyspalvelujen antaminen niitä tarvitseville


88

yhdenvertaisin periaattein muiden asiakas- ja potilasryhmien kanssa. Asiakas- ja potilaslakia sekä mielenterveys- ja päihdelainsäädännön muutokset eivät ehdi eduskunnan käsittelyyn tällä hallitus-kaudella, mutta lastensuojelulakiin tehtävät itsemääräämisoikeutta vahvistavat muutokset anne-taan eduskunnalle syksyllä 2018. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa on myös vammaispalvelulain uudistus, jossa yhdiste-tään vammaispalvelu- ja kehitysvammalait yhdeksi vammaisten henkilöiden sosiaalihuollon erityis-palveluja koskevaksi laiksi. Uuden vammaispalvelulain tavoitteena on turvata vammaisille henkilöil-le palvelut yksilöllisten tarpeiden mukaan, jolloin diagnoosi ei ole peruste palvelujen saamiselle. Uudistetussa lainsäädännössä vammaisilla henkilöillä säilyvät subjektiiviset oikeudet välttämättö-miin erityispalveluihin ja henkilökohtaisen avun eri toteuttamistavat. Liikkumisen tukeen uudistuk-

sessa lisätään vaihtoehtoja ja asumisen tuki järjestetään ensisijaisesti vammaisen henkilön itse valitsemaan asuntoon ja asuinpaikkaan. Lisäksi vammaisten lasten ja nuorten mielipiteen kuule-mista ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa vahvistetaan. Lain uudistuksen myötä vammais-palvelut säilyvät edelleen pääosin maksuttomina. Vammaispalvelulain osalta hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle syyskuussa 2018. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen käsittelyn lain uudistuksesta on hallitus antanut esityksen, mikä on tällä hetkellä lainsäädännön arviointineuvostossa käsittelyssä. Uudiste-tulla lailla kumotaan voimassa oleva laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Keskeistä uudistetussa lainsäädännössä on, että sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto sisällytettäisiin osaksi valtakunnallista tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuutta ja terveydenhuol-lossa käytössä olevasta laajasta suostumuksesta luovuttaisiin. Lain uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas ei enää antaisi suostumustaan omien tietojensa käyttöön, vaan hänellä olisi mahdollisuus kieltää tietojensa luovutus sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterinpitäjien välillä. Lisäksi lainluonnoksessa ehdotetaan valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen sisällön laajenta-mista siten, että asiakas voisi itse tallentaa omia hyvinvointitietojaan tai erilaisten hyvinvointisovel-lusten tuottamia tietoja kansalaisen omatietovarantoon. Samassa lainsäädännön uudistuksessa esitetään reseptiarkiston korvaamista reseptikeskuksella, jonne tiedot tallennettaisiin ja säilytettäi-siin. Hallituksen strategisen ohjelman mukaisesti oikeusministeriössä on aloitettu lapsen huoltoa ja ta-paamisoikeutta koskevan lain ajantasaistaminen. Keskeisempinä muutoksina on esitetty yleisten säännösten täsmentämistä ja uusia säännöksiä huoltajien velvollisuuksista, vuoroasumisesta ja tapaamisoikeuden laajentamisesta. Lakiin on esitetty lisäksi useita muutoksia, joiden tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeutta saada äänensä kuuluville ja osallistua häntä koskevien asioiden käsit-telyyn. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain lisäksi on esitetty muutettavaksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain, lapsen elatuk-sesta annetun lain, riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimis-sa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren säännöksiä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan aikai-sintaan huhtikuussa 2019. Sosiaali- ja terveyspalveluissa toimintaan vaikuttaa keskeisesti myös toimitilojen sisäilman laadus-ta johtuvat toimitilaongelmat, jonka vuoksi on jouduttu muun muassa väistötilanteisiin. Nämä tilan-teet toteutetaan siten, että kielteisiä vaikutuksia palvelutoimintoihin tulee mahdollisimman vähän. Väistötilaratkaisut ovat kuitenkin taloudellisesti haastavia. Taloussuunnitelmakaudella 2019–2021 on sosiaali- ja terveyspalveluissa kaksi (2) rakennushanketta. Rakennushankkeista pidemmällä on sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä oleva Viertotie-hanke. Hankkeessa ulkopuolinen investori rakentaa toimitilat, josta jatkossa vuokrataan mielenvireyspalveluille vastaanottotilat. Samaan kiin-teistöön tulee toimitilat työterveyshuollon yhtiölle ja sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrialle. Toinen rakennushanke on pääterveysaseman korvaava sote-keskus, josta hankesuunnitelma on laadittu ja se on syyskaudella 2018 kunnanhallituksen ja valtuuston käsiteltävänä. Näillä toimitilaratkaisuilla turvataan sisäilmaltaan puhtaat toimitilat, millä on keskeinen merkitys siihen, että sosiaali- ja ter-veydenhuollon uudistuksessa palvelut säilyvät lähipalveluna.


89


Tunnistetut riskit:

Henkilöstön rekrytointi ja osaavan työvoiman saaminen sekä olemassa olevan henkilöstön pysyvyys on huonontunut johtuen muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kannustimien vähyydestä ja palkkakehityksestä. Riskiin tulee varautua kehittämällä toimen-piteitä, jolla vaikutetaan henkilöstön motivaatioon, sitoutumiseen ja työhyvinvointiin.

Kasvaviin asiakastarpeisiin vastaaminen ei ole mahdollista talouden puitteissa eikä toimin-tamallien ja tuottavuuden kehittäminen riitä kompensoimaan kasvavaa kysyntää. Tällöin oleellista on tuottavuutta parantavien toimenpiteiden ja rakenteellisten uudistusten toi-meenpanon varmistaminen ja niistä raportoiminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kehittymistä ei pystytä ennustamaan, varsinkin ostopalveluiden käytössä kustannukset kehittyvät hallitsemattomasti. Talouden hyvällä hoi-dolla ja seurannalla on mahdollista minimoida riskin toteutumista.

Pitkäaikaistyöttömyys alkaa kasvamaan hallitsemattomasti, mikä lisää toimeentuloturvan ja korjaavien palvelujen tarvetta, ehkäisee kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä ja lisää kun-nan kustannuksia. Riskiä pystytään pienentämään työllisyyspalveluiden erilaisilla työmuo-doilla sekä laaja-alaisella yhteistyöllä.

Vanhuspalveluissa ajaudutaan aliresurssitilanteeseen, palvelut jäävät tarpeisiin nähden va-jaiksi ja joudutaan käyttämään raskaampia palvelujärjestelyjä. Tilanne heikentää palveluja tarvitsevan vanhusväestön terveyttä ja hyvinvointia ja johtaa lisäkustannuksiin palveluissa. Keskeistä riskin hallinnan näkökulmasta on tilanteen seuraaminen ja reagointinopeus kor-jaavissa toimenpiteissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämien hallinnollisten, toiminnallisten, joh-tamiseen ja IT-ratkaisuihin liittyvien muutosten suunnittelu ja toteuttaminen vie voimavaroja palvelutuotannosta. Riskiä voidaan hallita seuraamalla aktiivisesti uudistuksen etenemistä ja reagoimalla mahdollisiin resurssitarpeisiin.

Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tietojärjestelmien käytettävyys ja toimintavar-muus nykyisillä ohjelmilla on merkittävä riski. Ohjelmien päivitykset ja vaihdot riippuvat kui-tenkin maakunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen etenemisestä sekä toiminnal-lisista ja taloudellisista näkökohdista.

Palvelutuotannon rakennemuutokset ja toiminnalliset muutokset eivät toteudu suunnitellus-sa aikataulussa ja laajuudessa, mikä edellyttääkin, että toimenpiteitä seurataan ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa.

Erikoissairaanhoidon tuottavuustavoitteet eivät tule saavutetuksi tai palvelutuotannon mää-rä kasvaa yli suunnitellun/ennakoidun. Kunnalla ei ole vaikuttavia keinoja puuttua erikois-sairaanhoidon laskutuksen suuruuteen, joten ylitys tulee johtamaan palvelualueen toiminta-katteen heikkenemiseen.

Toimitiloihin liittyvät ongelmat vaikuttavat kielteisesti palvelutoiminnan järjestämiseen, lisää-vät painetta ostopalveluiden ja raskaampien palveluiden käyttöön, vähentävät tiloja käyttä-vän asiakaskunnan hyvinvointia, henkilöstön työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia ja aiheuttavat kunnalle lisäkustannuksia.

Edellä mainittujen riskien hallitsemiseksi tarvitaan talousarvion ja taloussuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Seurantavastuu on sosiaali- ja terveydenhuollon johtotiimillä.


Sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvuun pyritään vastaamaan tehtävien ja organisaatiorakenteiden uudelleenjärjestelyillä, jolloin kehitetään toimintatapoja ja palvelutoiminnan sisältöä, käyttöönote-taan tietoja viestintäteknologiaa ja käytetään henkilöstöä joustavasti sekä huolehditaan henkilös-tön riittävyydestä. Keskeistä on palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus siten, että siilinjärveläis-ten toimintakyky, terveys ja hyvinvointi pysyvät hyvänä (tai paranee) sekä asiakasprosessit ovat selkeät ja eheät. Tällöin keskeistä on tehostaa palveluohjausta siten, että asiakkaan tarpeet ja kul-loinkin ostettava palvelu kohdentuvat oikein.


90

Sosiaali- ja terveyspalveluissa keskeisenä painopisteenä on hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen, mitä toteutetaan palvelualueella toimintasuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden kautta. Tällöin painotetaan ennalta ehkäisyä sekä varhaista riskitekijöiden tunnistamista ja tukea huomioiden eri ikäryhmät ja hyvinvoinnin osa-alueet. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista raportoidaan osana talouden ja toiminnan seurantaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä erilaiset verkostot kunnan muiden toimialojen ja järjes-töjen kanssa ovat keskeisiä. Kunnantasoisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmia ja verkostoja ovat muun muassa Siilinjärvi Solakaksi ja perheentalo. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi Siilinjärvi on osallistunut aktiivisesti lapsi ja perhepalvelujen muutosohjelmaan, jonka myötä viedään eteenpäin perhekeskustoimintaa. Neu-volaiässä toteutettavat laajat terveystarkastukset ovat vakiintuneet osaksi toimintaa. Lisäksi henki-löstöä on koulutettu Neuvokas perhe – ohjelman toteuttamiseen, mutta toimintamallin toteutumista osana neuvola ja kouluterveyshuoltoa tulee vielä tukea. Hyvinvoinnin edistämisessä erityistä tukea tarvitsevia työikäisiä ja ikääntyneempiä kuntalaisia tue-taan tarjoamalla yksilö ja ryhmämuotoista tukea. Siilinjärvi tarjoaa muun muassa sydänsairaille tulpparyhmiä ja kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä oleville elintapaohjausta digitaalisesti. Li-säksi henkilöstöä kouluttautuu loppuvuoden aikana tupakoinnin lopettamista tukevan 28 päivää ilman - toimintamallin toteuttamiseen. Tuki- ja liikuntaelinongelmien ehkäisemiseksi ja kuntoutumi-seksi tarjolla on kuntoutusosaston tarjoamaa tukea, kuten kuntosaliohjausta. Lisäksi terveyskes-kuksen hyvinvointipiste tarjoaa tukimateriaalia hyvinvoinnin edistämisen tueksi ja mahdollisuuden toteuttaa itsemittauksia. Siilinjärven sosiaali- ja terveyspalvelut tarjoavat laaja-alaisesti tukea hyvinvoinnin edistämiseen riskiryhmässä oleville henkilöille. Lisäksi toimintaa tukee alueella toimivien järjestöjen laaja-alainen toiminta. Siilinjärvelle tarvitaan kuitenkin systemaattinen toimintamalli riskiryhmien tehokkaampaan tunnistamiseen, palveluihin ohjaamiseen sekä palvelumallien kehittämiseen ja toteutumisen seu-rantaan. Myös hyvinvointipisteen toimintaa tulee kehittää sen toimivuuden ja vaikuttavuuden li-säämiseksi. Keskeisten kansansairauksien, mukaan lukien sydän- ja verisuonisairaudet, tyypin 2 diabetes, mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinongelmat, ehkäisy on keskeistä työ- ja toimintakyvyn tukemisessa ja osallisuuden edistämisessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös perheiden hyvinvoinnin tukemiseen, päihteiden käytön riskitekijöiden tunnistamiseen ja päihteiden käyttäjien varhaiseen hoitoon ohjaamiseen sekä ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseen. Tilasto-jen muun muassa huostaan otettujen lasten määrä on Siilinjärvellä kasvanut. Myös nuorten päih-teiden käytön voidaan todeta lisääntyneen. Ennusteiden mukaan ikääntyneiden yli 75-vuotiaiden osuus lisääntyy Siilinjärvellä voimakkaasti tulevien vuosien aikana. Laaja-alaisella, poikkihallinnallisella hyvinvoinnin edistämisellä on sekä suoraa että välillistä vaiku-tusta kunnan strategisiin tavoitteisiin: talouteen ja kasvuun. Lisääntynyt sairastavuus ja sairauksien heikko hoitotasapaino lisäävät terveydenhoidon käyntejä ja kustannuksia sekä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Vaikuttavan sairauksien ennaltaehkäisyn ja toimintakyvyn tukemisen avulla voidaan hillitä terveydenhoidon kulujen kasvua. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat myös yksi tärkeä alueen vetovoimaisuus tekijä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyvällä taloudenpidolla ja tuottavuuden parantamisella poistetaan ”hukkaa” prosesseista. Omaa toimintaa vahvistamalla korvataan ostoja silloin, kun päästään talou-dellisempaan ja prosessien ohjauksen näkökulmasta hallittavampaan palvelutuotantoon. Vastaa-vasti erityistason palveluiden tarpeeseen vaikutetaan ylläpitämällä ja vahvistamalla omaa perus-palvelutasoa. Kustannuskehitykseltä tavoitellaan olevan vertailukuntiin nähden kilpailukykyinen.


91





Riskiarvio

Kasvu:

Nuorisotyöttömyyden vähentäminen

Tavoitteena < 10 % Nuorisotyöttömien osuus

Nuorena koetulla työt-tömyydellä on kauas-kantoiset vaikutukset henkilön työuralle, sillä työkokemuksen uu-puessa työmarkkinoille pääsy heikentyy ja sitä kautta se rapauttaa henkilön olemassa olevaa osaamista. Li-säksi se lisää syrjäy-tymisvaaraa.

Sosiaali- ja terveyspalve-luiden työllisyyttä edistä-vä toiminta

Tavoitteena 110 henkilöä

Henkilöitä kuntoutta-van työtoiminnan pii-rissä

Työttömyys vaikuttaa haitallisesti psyykkiseen hyvinvointiin ja tämän seurauksena koettuun toimintakykyyn. Lisäksi pitkittyvässä työttömyydessä tervey-delliset riskit kasvavat sekä sairauksien hoito ja kuntoutustarve jää tunnistamatta.

Tavoitteena 300 henkilöä

Kokonaisasiakas-määrä

Tavoitteena 80 uutta asiakasta

Uusien asiakkaiden määrä

Työmarkkinatuen kuntaosuuslistan asiakkaista 20 % on ohjattu

Työmarkkinatuen kun-taosuudella olevien ohjaus aktivointitoimiin

Sosiaali- ja terveyspalve-lut pystyvät vastaamaan paremmin palveluntar-peeseen ja palveluiden kasvuun

Asiakkaista 90 prosenttia on tyyty-väisiä tai erittäin tyytyväisiä saa-maansa palveluun

Roidun jatkuva asia-kaskokemuksen mit-taaminen.

Erilliset asiakastyyty-väisyyskyselyt.

Tyytymättömyys so-siaali- ja terveyspalve-luihin vaikuttavat kun-nan vetovoimaisuuteen ja elinvoimaisuuteen

Säännöllisen koti-hoidon asiakkaan luona käyvien eri hoitajien määrä vähenee 25 % vuo-teen 2018 verrattuna

Viiden tutuimman hoi-tajan käyntien osuus 3 kuukauden aikana.

Useamman hoitajan käymisellä on vaikutus-ta asiakkaan hoidon jatkuvuuteen ja laa-tuun. Samalla vaikeu-tuu palvelutarpeeseen vastaaminen.

Hyvinvointi:

Henkilöstö voi hyvin ja työskentelee olosuhteis-sa, joissa turvallisuusris-kit on minimoitu

Vakituisista työnteki-jöistä 75 % ei ole poissaoloja tervey-dellisistä syistä

Henkilömäärä, jolla ei ole poissaoloja ter-veydellisistä syistä (vakituiset)

Huonosti voiva henki-löstö ei ole innostunut eikä kehitä osaamis-taan, jolloin turvalli-suusriskit kasvavat vaikuttaen asiakas- ja potilasturvallisuuteen sekä kuntatalouteen

Työtapaturmien, työ-matkatapaturmien ja ammattitautien mää-rä vähenee 25 % vuoteen 2018 verrat-tuna

Työtapaturmien, työ-matkatapaturmien ja ammattitautien määrä

Sairauspoissaolot vähenevät 10 % vuoteen 2018 verrat-tuna

Sairauspoissaolojen määrä (vakituiset)


92




Riskiarvio

Sosiaali- ja terveyspalve-luissa havaitaan, tunnis-tetaan ja raportoidaan vaaratapahtumia jo ennen kuin ne johtavat haittata-pahtumiin

Raportoiduista poti-las- ja asiakasturval-lisuusilmoituksista on vuonna 2019 vähin-tään 60 % on läheltä piti -tapahtumia.

Läheltä piti -tilanteiden osuus kaikista potilaa-seen/asiakkaaseen kohdistuneista vaara-tapahtumailmoituksis-ta

Potilas- ja asiakastur-vallisuudella vaikutetaan potilaan/asiakkaan tar-vitsemaan/saamaan hoitoon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa

Talous: Sosiaali- ja terveyspalve-luiden painopistettä siir-retään ennaltaehkäiseviin palveluihin ja kotiin vie-täviin palveluihin lisäten samalla korjaavien palve-luiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuotta-vuutta

Kaikille on käynnis-tetty palvelutarpeen arviointi 7 arkipäivän kuluessa yhteyden-otosta (% toteuma). Kaikille on tehty pää-tös 3 kk (=90 vrk) kuluessa hakemuk-sen saapumisesta (% toteuma). Päätöksen keski-määräinen käsittely-aikatavoite 30 vuo-rokautta.

Palvelutarpeen ar-vioinnin ja lastensuo-jelutarpeen selvitysten määräaikojen toteu-tuminen

Palvelutarpeen arvioin-nin ja selvitysten viiväs-tyminen lisää arjen sel-viytymisen riskitekijöitä ja ongelmia. Riittävän yhdenmukainen palvelu-tarpeen arviointikäytäntö luo edellytykset suunni-tella ja jakaa yhteisiä voimavaroja oikeuden-mukaisesti.

Lasten ja nuorten ulkopuolisia sijoituk-sia on: 0–12 v: kaikki sijoitukset 0,56 % (kiireelliset sijoitukset 0,1 %)

13–17 v: kaikki sijoitukset 2,80 % (kiireelliset sijoitukset 0,30 %)

Lastensuojelun asiak-kaiden osuus väestös-tä (% ikäluokasta).

Vanhemmuutta tuke-malla luodaan edellytyk-siä perheiden itsenäisel-le selviämiselle ja eh-käistään ongelmien ka-sautumista ja muuttu-mista vaikeammaksi. Perhe kokonaisuutena ja vanhemmuus huo-mioidaan kaikissa pal-veluiden järjestämises-sä.

75 vuotta täyttäneis-tä henkilöistä ≥ 92 % asuu kotona ja 6 % tehostetussa palve-luasumisessa

≥ 75-vuotiaiden kotona asuvien osuus ja te-hostetussa palvelu-asumisessa asuvien osuus

Ikäihmisten palveluiden väärin kohdennetulla palvelurakenteella hei-kennetään hoitoketju-jen toimivuutta, lisä-tään palvelutarjonnan päällekkäisyyttä ja osaoptimointia ja lisä-tään kustannuksia. Lisäksi riskinä on pal-velun laatutason hei-kentyminen, jolloin hoidon viivästyminen lisää iäkkäälle inhimil-listä kärsimystä.

Kaikki pitkäaikais-hoidon asumispalve-lupäätöksen saa-neista saavat 3 kk (=90 vrk) kuluessa asumispalvelupai-kan.

3 kuukauden sisällä päätöksestä asumis-palvelupaikan saanei-den asiakkaiden osuus kaikista asu-mispalvelupaikkapää-töksen saaneista asi-akkaista (pl. ulkokun-talaiset).


93




Riskiarvio

Lääkärin kiireettö-mälle vastaanotolle päästään 15 vuoro-kauden sisällä (≤15).

Kolmas vapaa aika lääkärin kiireettömälle vastaanotolle terveys-asemilla. Tieto viikko-tason mediaanista.

Terveysasemien palve-lukyvyn heikentyessä palveluiden järjestämi-nen ja tuottaminen asukas- ja asiakasläh-töisesti sekä kustan-nusvaikuttavasti vaa-rantuu

Suun terveydenhuol-lon kiireettömälle vastaanotolle pääs-tään lain edellyttä-mässä määräajassa

Odotus- ja jonotusajat

Sosiaali- ja terveyden-huollon kustannusten nousu on pienempi kuin valtakunnassa keskimää-rin

Toimintakatteen ali-jäämän eli nettome-nojen kasvu perus-palvelujen hintain-deksi huomioiden pienenee

Toimintakatteen ali-jäämän muutos-%.

Kilpailukyvytön palvelu-tuotanto uhkaa kunta-taloutta ja mahdollistaa kunnan palveluiden heikentymisen sote-uudistuksen yhteydes-sä.

Suhteellinen asema suhteessa kuntien sote-nettotoiminta-menoihin säilyy

Euroa/asukas (60 suu-rinta kuntaa/sote-orga-nisaatiota

Tuloslaskelma 2019 Valtuustoon sitova palvelualue käsittää seuraavat tulosalueet:


Yhteiset palvelut -2 227 741 0 -2 227 741

Sosiaali- ja perhepalvelut -16 950 415 994 822 -15 955 593

Pakolaishuolto -108 385 101 838 -6 547

Hoiva- ja vanhuspalvelut -16 251 699 2 645 323 -13 606 376

Terveyspalvelut -13 131 895 2 451 400 -10 680 495

Erikoissairaanhoito -28 999 589

-28 999 589



Tulot

Ulkoisten myyntituottojen väheneminen (työterveyshuollon yhtiöittäminen) ....................... - 340 550 €

Tukien ja avustusten väheneminen (hankkeiden päättyminen) ........................................ - 199 000 €

Menot

Henkilöstökulujen kasvu (sopimuskorotukset, henkilöstölisäykset) ...................................... + 819 000 €

Ulkoisten asiakaspalveluiden ostojen kasvu (vammaispalvelut, ikääntyneiden tepa) ....... + 1 791 600 €

Aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden kasvu (hoitotarvikejakelu) ..................................... + 172 000 €

Muiden ulkoisten kulujen kasvu (vuokrat) ................................................................... + 532 000 €

Työterveyshuollon menojen poistuminen .................................................................. - 340 550 €


94

Tuloslaskelma

SOSIAALI- JA TERVEYS- PALVELUT

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


Myyntituotot 1 672 295 1 583 459 1 583 459 1 288 505 -18,6


Maksutuotot 3 681 906 3 693 967 3 693 967 3 823 900 3,5

Tuet ja avustukset 606 601 289 778 289 778 90 540 -68,8

Vuokratuotot 696 129 677 092 677 092 750 075 10,8

Muut toimintatuotot 250 955 98 400 98 400 112 638 14,5

TOIMINTATUOTOT 7 787 258 7 145 392 7 145 392 6 193 383 -13,3 6 193 383 6 193 383



Sisäiset palv. ostot -1 636 482 -1 627 384 -1 627 384 -1 443 909 -11,3

Aineet, tarv. ja tavarat -1 782 247 -1 748 940 -1 748 940 -1 921 357 9,9

Sis. ain., tarv. ja tavarat -8 573 -7 748 -7 748 -8 412 8,6

Avustukset -3 806 715 -4 108 320 -4 368 320 -4 070 920 -6,8

Vuokrat -1 609 111 -1 761 892 -1 761 892 -2 275 502 29,2

Sisäiset vuokrat -1 264 900 -1 239 539 -1 239 539 -1 135 305 -8,4

Muut toimintakulut -134 340 -1 755 -1 755

-100,0

TOIMINTAKULUT -72 731 686 -74 514 141 -76 593 775 -77 669 724 1,4 -78 656 129 -79 655 062

TOIMINTAKATE -64 944 428 -67 368 749 -69 448 383 -71 476 341 2,9 -72 462 746 -73 461 679

Poistot -337 762 -135 844 -135 844 -82 220 -39,5 -146 148 -166 648

Vyörytystulot 2 259 707 2 390 538 2 390 538 2 298 023 -3,9 Vyörytysmenot -2 259 707 -2 390 538 -2 390 538 -2 298 023 -3,9


95

Yhteiset palvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyspalvelut, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen


Sosiaali- ja terveys palvelualueella on keskitettynä yhteinen hallinto ja johto, toimisto- ja atk-palvelut sekä koko palvelualuetta koskevat hankkeet. Yhteiset palvelut tulosalue edistää ja tukee palvelualueen strategista johtamista, taloutta, päätöksentekoa, viestintää ja hyvää hallintoa. Lisäksi tulosalue osallistuu toiminnan kehittämiseen ja kuntayhteistyöhön muun muassa hallinnoimalla alueellisia kehittämishankkeita. Yhteisten palveluiden tehtävänä on turvata toiminnan yhtenäisyys ja palvelujen yhdenmukaisuus ja se vastaa mm. keskitettyjen toimistopalveluiden ja asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytettävyy-destä sekä sähköisen asioinnin kehittämisestä. Tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen sopeutuminen edellyttää toimintatapojen tarkastelua ja tuottavuuden lisäämistä.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 20,6 20,6* 26 27 27 Vanhuuseläketapahtumat 1 2 0 0

Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 2 0 0

*Luvusta puuttuu avoimena olleet tehtävät


Toimintatuotot (mm. hanke) poistuvat ...................................................................... - 128 400 €

Menot

Muiden palveluiden ostot ......................................................................................... + 50 000 €

Hankkeen päättyminen (Nuoret Duuniin) ...................................................................... - 23 292 €

Henkilöstökulut (sopimuskorotukset) .............................................................................. + 17 654€


Yhteiset palvelut

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 540 388 128 400 128 400 0 -100,0 TOIMINTAKULUT -2 685 217 -2 391 736 -2 399 829 -2 227 741 -7,2 -2 256 033 -2 284 685

TOIMINTAKATE -2 144 828 -2 263 336 -2 271 429 -2 227 741 -1,9 -2 256 033 -2 284 685


96

Sosiaali- ja perhepalvelut Sitovuustaso: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulosalueella palvelutarpeiden kasvua on eniten vammaispalveluissa ja kehitysvammapalveluissa. Lapsiperheiden palvelutarpeet ovat moninaisia ja haasteita on löytää perheiden palvelutarpeeseen vastaava palvelumuoto, etenkin tilanteissa, joissa palvelutarpeeseen täytyy vastata uudentyyppi-sellä palvelulla. Suunnitelmakaudella Siilinjärven lapsiperhepalveluissa keskitytään lasten ja perheiden varhaisen tuen käytössä olevien toimintamallien vahvistamiseen sekä lasten ja perheiden tarpeisiin vastaavi-en uusien toimintamallien luomiseen, sopimiseen ja systemaattiseen käyttöön ottoon. Kehittämis-työtä tehdään yhdessä muiden palvelualueiden ja kolmannen sektorin kanssa. Painopisteen siirtoa varhaisen tuen palveluihin, jotka ovat lapsiperheille helposti saavutettavissa, viedään eteenpäin. Yhteistyössä luodaan toimintatavat moniammatilliseen työskentelyyn tilanteissa, joissa lapsen ja perheen palvelutarpeet ovat monialaiset. Lapset puheeksi toimintamalli pyritään ottamaan mahdol-lisimman laajalti käyttöön organisaatioon koulutettavien omien kouluttajien myötä. Lapsi ja perhepalveluja uudistaminen valtakunnallisen muutosohjelman LAPE mukaisesti jatkuu. Muutoksella tavoitellaan lapsi- ja perhelähtöisiä palveluja sekä lapsen oikeuksia vahvistavaa toi-mintakulttuuria erilaisten lasten ja monimuotoisten perheiden hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvis-tamiseksi. Siilinjärvelle nimetyn LAPE-ryhmän tavoitteena on edistää, ohjata, koordinoida, seurata ja arvioida kunnassa tehtävää lapsi- ja perhepalveluiden muutostyötä vuoropuhelussa maakunnal-lisen LAPE-ryhmän kanssa. Kärkihankkeen mukaisen perhekeskustoimintamallin luominen Siilin-järvelle on käynnistynyt monialaisissa työryhmissä ja tahtotila palvelukäytäntöjen muutokseen on hyvä. Tavoitteena on monitoimijaisista toimintatavoista sopiminen ja niiden kuvaaminen. Toiminta-kulttuurin muutos vaatii toiminnan tueksi luodut selkeät perustoimintatavat, jotka ovat varioitavissa muuttuvissa tilanteissa, muutos etenee yksiköiden yhteistyönä. Maakunnan Lape YHDESSÄ -ohjelmassa järjestöjen, seurakunnan ja kunnan toimijoiden kesken työstettiin Siilinjärven perheentalo -hanke, johon rahoitusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustus-keskuksesta hakee Huoltoliitto ry. Perheentalo on avoin kohtaamispaikka perheille, johon toimintaa tuottavat järjestöt sekä hankerahoituksella palkattu henkilöstö. Perheentalon toiminnot tukevat vanhemmuutta ja yhteisöllisyyttä. Kunnan perhepalvelut verkottuvat toimintaan mm. asiantuntija- ja teemavierailuilla sekä avoimilla vastaanotoilla. Perheentalon toimintaa on suunniteltu toteutetta-van Siilinjärven keskustassa sekä satelliittina Vuorelassa. Hanketta hallinnoi Huoltoliitto ry ja kunta on hankkeessa kumppani. Myönteinen rahoituspäätös mahdollistaisi toiminnan käynnistymisen syksyllä 2019. Toimitilaratkaisuilla on tiivistetty lapsiperheiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sijoittumis-ta yhteen toimipisteeseen Siilinjärven keskustassa. Kehitysvammapalveluiden hallinnollinen työ siirtyi Innocumille kesällä ja palveluohjauksen, aikuissosiaalityön ja työllisyyspalvelujen suunnitel-laan siirtyvät Innocumille vuoden vaihteessa. Perhesosiaalityössä lapsiperheiden yhteydenottomahdollisuuksia on monipuolistettu www-sivujen Neuvonappi-palvelun kautta. Palveluohjauksen, varhaista tuen ja palvelujen oikea-aikaisuuden mahdollistamiseksi perheiden yhteydenottoväylien tulee olla monikanavaisia ja helppoja, jotta yh-teydenotto voi tapahtua mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Palveluista tiedottamiseen panos-tetaan yhteistyönä neuvolapalveluiden kanssa. Lastenneuvolassa osallistutaan lapsiperheiden monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen perhepal-velussa ja neuvolapalveluissa jalkautetaan monitoimijainen yhteistyö osaksi terveydenhoitotyötä ja perheiden hyvinvoinnin tukemista. Kouluterveydenhuollossa koululaisten hyvinvoinnin tukeminen yhdessä perheen ja koulutoimen kanssa ja opiskeluterveydenhuollon oikea-aikainen ja riittävä tuki opiskelijan hyvinvoinnin tukemiseksi ovat työskentelyn painopisteinä.


97

Aluepsykologien työssä korostuu yksilötyöskentely, mutta työskentely asiakkaan verkoston kanssa on olennainen ja tärkeä osa työtä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen oppilaitosten kans-sa panostetaan. Työskentely ennaltaehkäisee ongelmia oppilaitoksessa ja yksilötasolla. Savon koulutuskuntayhtymän toiminnan laajenemiseen Toivalassa vaatii jatkuvaa oppilashuollon resurs-sien riittävyyden arviointia. Kasvatus- ja perheneuvolan palveluiden vahvistaminen kolmannella työparilla on välttämätöntä. Perheneuvola tuottaa sekä sosiaalihuoltolain mukaisen kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut että lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut. Perheneuvonnan asiakkaalla on oikeus sosi-aalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin ja mielenterveyspalveluiden osalla hoidon tar-peen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Palvelua jonotetaan useita kuukausia, jona aikana tapahtuu perheiden tilanteiden vaikeutumista, lisäksi mielenterveys-palveluja ei pystytä järjestämään terveydenhuoltolain säätämässä ajassa. Perheneuvonnan palve-lulla tuetaan vanhemmuutta ja selvitetään lapsen kehityksen, käyttäytymisen ja tunne-elämän ai-heuttamia huolia. Palvelu on tärkeä osa lapsiperheiden palveluverkostoa ja palvelun oikea-aikaisuus ehkäisee ongelmien kärjistymistä. Hyvinvointineuvolassa on käynnistynyt eroauttamisen toimintamalli, jolla pyritään mahdollisimman nopeasti tarjoamaan eroa pohtiville vanhemmille tai erovanhemmille mahdollisuus tuki- ja neuvon-takeskusteluun. Palvelua tuotetaan yhteistyössä lapsiperhesosiaalityön kanssa tarvittaessa. Toi-mintamallia kehitetään edelleen ja tiedottamista palvelun sisällöstä ja mahdollisuudesta tehoste-taan. Lastensuojelun avohuollon palveluja on kehitetty ja monipuolistettu viimeisien vuosien aikana. Ko-tiin vietävien palvelujen omaa työryhmää vahvistetaan edelleen yhdellä ohjaajalla ja vastaavasti ostopalveluja vähennetään. Työntekijän ollessa kiinteä osa palveluprosessia ja jatkuvassa vuoro-vaikutuksessa sosiaalityön kanssa mahdollistetaan ajantasainen reagointi muuttuviin tilanteisiin tarvittaessa. Sosiaalihuoltolain mukaisissa lapsiperhepalveluissa asiakkaiden määrä on kasvanut, mutta lastensuojelun asiakasmäärä ei viimeisimmän vuoden aikana ole enää laskenut, jota tapah-tui sosiaalihuoltolain muutoksen jälkeen. Kokonaisuudessa palveluissa on enemmän asiakkaita kuin aiemmin ja palveluiden piirissä on varhaisen tuen asiakkaita aiempaa enemmän, mikä on ta-voitteiden mukaista. Lastensuojelun työskentelyssä lähdetään LAPE–ohjelman suuntaviivojen mukaisesti kehittämään lastensuojelun sosiaalityötä suhdeperusteiseen suuntaan. Suomalaisessa lastensuojelun systee-misessä toimintamallissa pyritään kohti vuorovaikutteisempaa ja kohtaavampaa lastensuojelutyötä. Mallin käyttöönottamiseksi tulee luoda edellytyksiä perheterapeuttisen osaamisen tuomiselle las-tensuojelutyöhön, systeemisen toimintakulttuurin omaksumiselle, asiakkaiden osallisuuden lisää-miselle ja uudenlaiselle lastensuojelun sosiaalityön työskentelymallille. Tavoitteina työskentelymal-lin taustalla on mm. lastensuojelun vaikuttavuuden lisääminen sekä asiakasosallisuuden vahvista-minen. Työllisyyspalveluissa päättyy 31.12.2018 valtakunnallinen työllisyyskokeilu, jossa Siilinjärvi on mu-kana yhdessä Kuopion ja Tuusniemen kanssa. Kuopion alueen kokeilussa kehitettiin asiakasläh-töisen palvelun tuottamismalleja pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Kokeilun myötä Siilinjärvi liittyi Kuopion hallinnoimaan TOPI -työelämään ohjaavat palvelut -hankkeeseen. Hanke antoi mallin kohdennettuun yritysyhteistyöhön ja työhönvalmennukseen, joka juurrutetaan työllisyyspalveluiden työmuotoihin. Pohjois-Savon ELY-keskus ja Pohjois-Savon TE-toimisto ovat esittäneet työ- ja elinkeinoministeri-ölle halunsa kokeilla valinnanvapautta työllisyyspalvelujen ja tulevien kasvupalvelujen järjestämi-sessä, osana Pohjois-Savon kasvupalvelupilottia. Työ- ja elonkeinoministeriö tekee ratkaisun pilot-tien rahoituksesta. Kokeilualueeksi on ehdotettu Siilinjärven ja Lapinlahden kuntia ja kokeilu toteu-tettaisiin vuosina 2019–2020. Kokeilussa mukana olevien kuntien alueella työvoimapalveluista vas-taisi erikseen valikoidut yksityiset palveluntuottajat. Julkinen työ- ja elinkeinopalvelu tuottaisi viran-omaistehtävät ja tarpeen vaatiessa turvaisi asiakkaiden tarvitsemat palvelut. Kunnan näkökulmasta työllisyyspalveluiden tuottajien määrän kasvaessa syntyy useampia yhteistyötahoja työttömien työnhakijoiden palveluverkostoon.


98

Työttömien määrä Siilinjärvellä on maakunnan alhaisin. Huomioiden työllisyystilanne ja kunnan tiukka taloudellinen tilanne on palkkatukityöllistämisessä varauduttu vain työvelvoitteisten työllistä-miseen vuoden 2019 aikana. Kunnan maksuvastuu työmarkkinatuesta yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden työttömien osal-ta taittui vuoden 2018 aikana. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työkykyselvityk-siä ja eläkeselvittelyjä hankitaan asiakaskohtaisesti ja terveystoimen kanssa yhdessä pyritään muokkaamaan vastaava selvittelyn toimintamalli omassa palvelussa tuotettavaksi. Vammaispalveluissa neuvontaa, palvelutarpeen arviointia, palveluohjausta ja verkostoyhteistyötä kehitetään. Vammaisten lasten palvelutarpeen arviointia monitoimijaisena palvelutarpeen arviointi-na kehitetään yli yksikkörajojen. Vammaispalveluiden menot ovat kasvaneet vuosittain. Kasvuun vaikuttaa eniten henkilökohtaiseen apuun oikeutettujen vaikeavammaiset henkilöiden palvelutarpeen kasvu ja määrärahavarausta on nostettu. Henkilökohtaisen avun palvelun järjestämistapojen laajentaminen esim. palvelusetelillä selvitetään. Hoito- ja vanhuspalveluiden kanssa yhteistyössä työstetään mallia palveluiden yhteen-sovittamiseksi, jotta asiakkaiden palvelukokonaisuudet voidaan muodostaa parhaiten asiakkaiden itsenäistä toimintaa tukeviksi. Kehitysvammaisten lasten iltapäivähoito siirtyi sivistystoimelle syyslukukauden alussa. Aamuhoi-don tarpeeseen vastataan tällä hetkellä yksilöllisillä ratkaisuilla. Aamuhoidon järjestäminen keski-tettynä palveluna selvitetään kevään aikana. Harjamäen toimintakeskuksen tilojen peruskorjaus käynnistyi syksyllä ja remontti jatkuu kesään 2019 saakka. Toimintakeskus on väistötiloissa Vesijärventiellä kevään toimintakauden. Pienem-mässä toimitilassa toimiminen vaatii sopeuttamista, jota tehdään mm. kotipäivien lisäämisellä. Vammaisten päivätoiminnan sisältöä kehitetään tarve- ja asiakaslähtöisesti, asiakasosallisuutta tukien. Työskentelyssä pyritään aiempaa selkeämmin huomioimaan asiakkaiden voimavaroja tu-kevat yksilölliset tavoitteet ja tehdään tavoitteet näkyväksi konkreettisilla kirjauksilla asiakassuunni-telmissa. Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö tarjoaa lastensuojelun perhehoitajien ja tukiper-heiden rekrytointi-, koulutus-, tuki- ja lasten sijoittumispalveluja Siilinjärven lisäksi 13 kunnalle. Ke-hittämisen painopisteitä ovat lyhytaikaisen perhehoidon (lype) vahvistaminen alueella sekä tuki-perheprosessin sujuvoittaminen, jotta pystytään vastaamaan kasvaneeseen tukiperhepalvelun kysyntään. Sosiaalihuollon asiakastietojen arkistointi Kansalliseen tietojärjestelmään (Kanta) on valtakunnalli-sesti käynnistynyt piloteilla. Siilinjärvellä arkistoinnin valmistaudutaan neljänteen käyttöönottoaal-toon, jolloin arkistointi alkaa syys – joulukuussa 2019. Yksiköissä koulutetut kirjaamisvalmentajat ovat sisäisesti kouluttaneet henkilöstön määrämuotoiseen kirjaamiseen. Välittömän asiakaspalautteen sähköinen keräys toimipisteissä jatkuu, myös suunnattuja asiakas-palautekyselyjä toteutetaan palvelukohtaisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistellaan monialaisessa yhteistyössä kevään aikana. Kuntalaisia kuullaan ja osallistetaan suunnitelman valmistelussa. Toimintaympäristön haasteita ovat talouden tiukkuus, palveluihin tulevien asiakkaiden määrän vuosittainen kasvu ja asiakkaiden ongelmien entistä suuremmat vaateet sekä lainsäädännön muu-tokset. Lainsäädännön muutokset ja toisaalta tulkintakäytäntöjen muotoutuminen ovat laajentaneet joihinkin palveluihin oikeutettujen asiakkaiden piiriä.


99

Useimpia tulosalueen palveluja tulee järjestää asiakkaille palveluiden saatavuudesta asetetuissa aikarajoissa, mikä asettaa haasteita palveluiden resursoinnin pitämiselle kulloinkin tarvittavalla tasolla. Lisäksi useissa palveluissa on säädöksiin perustuvia henkilöstöresurssien mitoitusohjeita, jotka tulee huomioida. Tulosalueen palveluista useimmat ovat asiakkaalle ns. subjektiivisia oikeuk-sia ja palvelu tai avustus tulee myöntää, kun asiakas täyttää palvelun myöntämiskriteerit. Tulosalueen taloudelliset haasteet liittyvät etenkin vammaispalvelun ja kehitysvammapalveluiden palvelukysyntään, asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Talousarvion tiukka raami ja sen mu-kaiset määrärahavaraukset asettavat haasteita vuoden 2019 toiminnalle. Ostopalveluiden määrä-rahavaraus kattaa talousarvion valmisteluhetkellä tiedossa olevat sijoitukset ja palvelujen ostot, mutta ei sisällä varautumista uusiin sijoituksiin, joita vuosittain on tapahtunut.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 89 89 91 91 91

Vanhuuseläketapahtumat 1 4 3 2 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 4 3 2 1


SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Työllistymistä edistävän yhteistoiminnan tehos-taminen palveluiden yhteensovittamisessa eri TYP–toimijoiden kesken

Asiakaslähtöisyyden yhteiskehittäminen vai-keassa työmarkkina-asemassa olevien työt-tömien palveluissa

Asiakaskysely TYP–toimintaan liittyen.

Kehittämistyöpajat asiakkaiden osalli-suuden ja aktiivisen roolin vahvistamisek-si.

Asiakaskyselyn

toteuttaminen 5/2019.

Kehittämistyöpajojen

järjestäminen 9/2019.

Kehitysvamma- ja vam-maispalveluiden palve-luohjaus on asiakasläh-töistä ja palveluohjauk-sella yhteensovitetaan asiakkaiden tarvitsemia palveluja

Palveluohjauksen roolin vahvistaminen verkosto-työskentelyssä

Kehitysvamma- ja vammaispalveluiden palveluohjausproses-sin mallintaminen

Mallin käyttöönotto 9/2019

Kehitys- ja vammaispal-veluiden palveluvalikon monipuolistaminen; vaikuttavuus ja kustan-nustehokkuus

Henkilökohtaisen avun järjestämistapojen ar-viointi, selvittäminen ja monipuolistaminen

Laadukkaan ja kus-tannustehokkaan henkilökohtaisen avun tuottaminen

Monipuolistuneet henkilökohtaisen avun järjestämistavat

Lapsi- ja perhelähtöiset, yhtenäiset ja toimivat palvelukokonaisuudet lapsiperheille

Luodaan toimivat yhteis-työrakenteet perheille palveluja tuottavien yksi-köiden välille

Monitoimijainen asia-kassuunnitelmayh-teistyö on kuvattu, monitoimijainen pal-veluprosessi on ku-vattu

Monitoimijainen asia-kassuunnitelma mah-dollistuu perheille, jotka ovat useiden palveluiden käyttäjiä


100

Informatiiviset tunnusluvut (tulosalueen yhteiset infoluvut)


Laajojen terveystarkastusten määrä äitiysneuvolassa

205 200 200 200 200

- Laajojen terveystarkastusten määrä - lastenneuvolassa

610 840 840 840 840

- Laajojen terveystarkastusten määrä - kouluterveydenhuollossa

663 880 720 720 720

Perheneuvonnan asiakkaat - aikuiset - lapset

715 307

450

420

500 460

500 460

500 460

Lastensuojelun avohuollon asiakkaat 229 245 250 250 250

Huostassa olevien määrä (31.12.) 36 38 40 40 40

Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaat 63 70 75 75 75

Perhesosiaalityön asiakkaat 183 200 210 210 210

Päivänkierron käyttövuorokaudet (asumisyksikkö)

4 607 4 700 4 700 4 700 4 700

Toimintakeskuksen käyttöpäivät (Harjamäen työ- ja päivätoimintakeskus)

7 013 7 700 7 000 7 000 7 000

Henkilökohtaisen avun asiakkaat 125 130 140 140 140

Kuljetuspalvelun asiakkaat 399 400 400 410 410


Tulot

Vammaispalvelun muut sosiaalitoimen maksut, vakuutusyhtiöiden korvaus ............. - 80 000 €

Palkkatuki ................................................................................................................ - 34 000 €

Täydentävän toimeentulotuen takaisinperintä .......................................................... - 10 000 €

Menot

Kehitysvammapalveluiden ostot kuntayhtymiltä (laitoshoito, asumispalvelut) ........... + 431 547 €

Vammaisille annettavat avustukset .......................................................................... + 120 000 €

Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut… ...................................................... + 40 000 €

Hoitoringit ................................................................................................................. + 157 857 €

Työllisyystoiminta kunta (kesätyöllistäminen) ........................................................... - 70 725 €

Palkkatukityöllistäminen ........................................................................................... - 96 412 €

Työmarkkinatuen kuntaosuus .................................................................................. - 100 000 €

Työllisyyden kuntaosuudet (Topi-hanke) .................................................................. - 30 000 €

Siilinjärvi-lisä ............................................................................................................ - 20 000 €

Täydentävä toimeentulotuki ..................................................................................... - 10 000 €

Sijaishuollon ostot koulukodeista ............................................................................. + 50 000 €

Perhetyön ostopalvelut ............................................................................................. - 50 000 €

Ensikotipalvelu ostot… ............................................................................................. - 24 000 €

Uusi tehtävä lastensuojelun kotiin vietävät palvelut 1.1.alkaen ................................. + 33 450 €

Uusi psykologi perheneuvonta 1.8. alkaen ............................................................... + 21 333 €

Uusi sosiaalityöntekijä perheneuvonta 1.4.alkaen… ................................................. + 32 700 €


Sosiaali- ja perhepalvelut

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos %

TS 2020

TS 2021

TOIMINTATUOTOT 1 369 400 1 182 255 1 182 255 994 822 -15,9 994 822 994 822

TOIMINTAKULUT -15 803 442 -16 385 609 -17 102 914 -16 950 415 -0,9 -17 165 685 -17 383 689

TOIMINTAKATE -14 434 042 -15 203 354 -15 920 659 -15 955 593 0 -16 170 863 -16 388 867


101

Pakolaishuolto Sitovuustaso: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen


Siilinjärvellä sijaitsevassa Tarinan vastaanottokeskuksessa oli elokuussa 2018 kirjoilla 255 henki-löä. Joista vastaanottokeskuksessa keskusmajoituksessa oli 193 henkilöä ja 62 henkilöä vastaan-ottokeskuksen kirjoilla, mutta yksityismajoituksessa eri puolilla Pohjois-Savoa. Tietoa vastaanotto-keskuksen toiminta-ajasta ei ole. Vastaanottokeskuksen asukkaille järjestetään tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oh-jeistuksien mukaisesti normaalissa palvelutuotannossa. Maahanmuuttokoordinaattorin työaika on ollut kaksi päivää viikossa ja vastaava varaus jatkuu. Mahdollisesti kuntaan jäävien kotouttamiseen ja palvelutarpeisiin vastaamiseen tullaan varautu-maan maahanmuuttokoordinaattorin työskentelyllä ja muutoin ajankohtaisesti.


Pakolaishuolto

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos–TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 130 507 93 400 93 400 101 838 9,0 101 838 101 838

TOIMINTAKULUT -123 628 -106 936 -107 073 -108 385 1,2 -109 765 -111 162

TOIMINTAKATE 6 879 -13 536 -13 673 -6 547 -52,1 -7 927 -9 324

Hoiva- ja vanhuspalvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: hoito- ja vanhustyön johtaja Marja Kavilo


Hoiva- ja vanhuspalvelut muodostavat merkittävän palvelukokonaisuuden, jota ohjaa sosiaalihuol-to- ja terveydenhuoltolaki sekä laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaa ohjeistaa lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön kunnille antama ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus (STM 2013; Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi). Ikääntyneille tulee antaa tarpeenmukaiset palvelut iästä riippumatta ensisijaisesti kotiin vietävinä palveluina sekä heidän palvelutarpeensa tulee selvittää ja arvioida moniammatillisessa tiimissä. Palveluiden saamiselle on laissa asetettu määräajat eli kiireelliseen hoitoon on päästävä välittö-mästi ja kiireettömien palveluiden piiriin viivytyksettä viimeistään kolmen kuukauden sisällä. Tämä edellyttää, että hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintayksiköissä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Palveluiden toteutumista ja täytäntöönpanoa kunnassa lain (28.12.2012/980) edellyttä-mällä tavalla valvovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Valvira ja aluehallintovirasto seuran-takyselyillä ja valvontakäynneillä. Siilinjärven kunnan väestön ikärakenteen muuttuessa on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väes-tön tarpeisiin. Ikääntyvien määrä kasvaa sekä lukumäärältään että suhteellisesti kunnan väestöstä. Siilinjärvellä vuosittainen kasvu on noin 0,5 % eli vuoteen 2019 yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa


102

Siilinjärvellä noin 100 henkilöä verrattuna edelliseen vuoteen. Yli 75-vuotiaiden määrän ennuste-taan kasvavan merkittävästi vuoteen 2040 mennessä ja erityisesti 85-vuotiaiden määrän ennuste-taan lähes 2-kertaistuvan jo alle 10 vuoden sisällä. Keskeisin haaste on ikäprofiilin muuttumisen vaikutus talouskasvuun ja hyvinvoinnin rahoituksen kestävyyteen. Tästä johtuen hoiva- ja vanhus-palveluiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä on arvioitava säännöllisesti, jotta tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa hyvissä ajoin toteutetuilla toimenpiteillä. Ikärakenteen muutosta vastaavasti palveluntarve kasvaa entistä suurempien vanhusryhmien seu-rauksena. Riittävillä ja kohdennetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla voidaan tukea ihmis-ten asumista kotona nykyistä pidempää ja myöhentää asumispalveluihin siirtymistä. Hoiva- ja van-huspalveluiden toimivassa palveluketjussa korostuvat kotihoito tukipalveluineen ja omaishoito, joita tukee toimiva asumispalvelu. Asiakkaan yksilölliset, erilaistuvat tarpeet vaativat yhteistyöverkoston edelleen kehittämistä eri palvelutuottajien ja palvelualueiden kesken. Palvelujen kehittämisessä korostuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ehkäisevä toiminta ja toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Hoiva- ja vanhuspalveluiden osalta keskeisenä päämääränä on oikaista vanhus-palveluiden rakennetta laatusuosituksen mukaiseksi, joka kulminoituu henkilöstömitoitukseen, kou-lutetun henkilöstön saatavuuteen sekä ikääntyneiden hoidettavuuden lisääntymiseen ja hoitopaik-kojen riittävyyteen ja rakenteeseen. Ennusteiden ja laskelmien mukaan kunnassa on vuonna 2020 tarve 30 uudelle tehostetun palveluasumisen paikalle vuoden 2018 tilanteeseen verrattuna. Tehostettua palveluasumista tuotetaan kunnan omana palveluna Vanhan Pappilan palvelukodissa sekä muistisairaiden yksikössä Kaaripolun palvelukodissa, joiden rakentamiseen on Kotipolku Oy saanut Aralta investointiavustusta ja lainaa. Aran ohjeistuksen mukaisesti näiden yksiköiden asu-kasvalinnan tulee perustua sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen, joita arvioidaan hakijaruokakunnan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Tämä asettaa haasteen asukasvalintaan. Tehostettua palveluasumista ostetaan myös yksityisilta palve-luntuottajilta täydentämään kunnan omaa palvelutuotantoa. Ympärivuorokautisen hoidon paikkojen tarve kasvaa koko ajan väestön ikärakenteesta johtuen. Vuodelle 2019 esitettiin määrärahoja 6 uuden tehostetun palveluasumisen paikan ostoon 1.7.2019 alkaen mutta lisäykset karsittiin talous-arvioneuvottelujen aikana. Hoiva- ja vanhuspalveluiden lyhytaikaishoitoyksikkö Mummon Kammari sekä ikäihmisten päivä- toiminta siirtyvät vuoden 2019 alussa uusin tiloihin entisen Risuharjun vanhainkodin tontille raken-nettuun uudiskohteeseen. Kiinteistön omistaja on Hoivatilat oy, jolta Siilinjärven kunta on vuokran-nut tilat käyttöönsä. Uudessa kiinteistössä lyhytaikaishoidon paikkamäärä on 30 sekä päivätoimin-nan tilat mahdollistavat ryhmäkoon kasvattamisen noin 20 hengen suuruisiksi. Lyhytaikaishoidon yksikön paikkamäärän kasvaessa vahvistetaan henkilöstöresurssia 4 uudella lähihoitajan tehtäväl-lä. Hoiva- ja vanhuspalveluiden alueella ollaan henkilöstömitoituksessa vanhuspalvelulain määrittä-mällä minimitasolla, mutta henkilöstömitoitus ei ole suhteessa palvelutarpeeseen ja asiakkaiden hoitoisuuteen. Tämä näkyy palveluketjussa, hoidonporrastuksessa sekä henkilökunnan jaksami-sessa. Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä takaa turvallisen ja laadukkaan hoidon. Lisäksi hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen ovat yhteydessä osaaminen ja sen oikea kohdentaminen sekä osaava lähijohtaminen. Laki (10§) edellyttääkin, että kunnilla on käytettävissä monipuolista asiantuntemus-ta ja osaamista ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriu-tumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadu-kasta järjestämistä varten. Ulkopuolisen arvioitsijan tekemässä kotihoidon resursointilaskelmassa kesällä 2016 arvioitiin koti-hoidon henkilöstöresurssien riittävyyttä palvelutarpeen nopeaan kasvuun vastaamiseen. Resurssi-laskelmassa arvioitiin väestön ikärakenne-ennuste huomioiden palveluiden kysynnän ja tarpeen kehitystä tulevina vuosina. Ennusteen mukaisesti palveluiden tarpeen kasvu jatkuu, jolloin nyky-henkilöstöllä kysyntään vastaaminen tarkoittaisi, että välittömän työajan osuus nousisi yli tavoiteta-son, jolloin laadukkaiden palveluiden turvaamisesta tulisi haastavaa. Resursointilaskelman suosi-tuksen mukaisesti, kysynnän kehityksen jatkuessa samalla tahdilla (resurssointilaskelmassa kasvu 6 %) tarvitaan joka vuosi kaksi lähihoitajan vakanssia lisää.


103

Kotihoidon palvelutarpeen kasvun kehitys on kuitenkin kasvanut voimakkaammin kuin ennustees-sa, ja tämä on näkynyt myös RAI:n johtamisen työkalun tuloksissa, josta on nähtävissä kotihoidon henkilöstön aliresursointi asiakkaiden kuntoisuuteen ja avun tarpeeseen peilattuna. Kotihoidon henkilöstöä vahvistetaan 4 lähihoitajan tehtävällä vuoden 2019 aikana. Hoiva- ja vanhuspalveluissa on yhteinen varahenkilöstö, jonka työntekijät työskentelevät koko tu-losalueella tarpeen mukaisesti. Varahenkilöstön työpanos kohdennetaan pääsääntöisesti äkillisiin 1-3 vuorokauden poissaoloihin, jolloin varahenkilöstön toiminasta saadaan suurimmat taloudelliset hyödyt. Nykyisellään varahenkilöstössä on 1 sairaanhoitaja ja 16 lähihoitajaa. Varahenkilöstön käyttöaste on ollut 95 %. Oman varahenkilöstön olemassaolo on vähentänyt myös työn kuormitta-vuutta yksiköiden henkilöstössä, sillä varahenkilöstö tuntee yksiköiden toimintatavat jolloin esimer-kiksi perehdytystä ei tarvita. Huomioitavaa on myös, että hoiva- ja vanhuspalveluissa henkilöstö-määrä on kasvanut, jonka vuoksi sijaistarvettakin on enemmän. Vuoden 2019 talousarvioon oli suunniteltu henkilöstölisäyksiä varahenkilöstöön (4 lähihoitajan tehtävää) jolloin lyhytaikaispoissa-olojen sijaistaminen omalla henkilöstöllä olisi mahdollistunut tehokkaammin. Lisäykset karsittiin kunnan tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. Omaishoidontuen myöntämisperusteita on työstetty vuoden 2018 loppupuolella ja tarkoituksena on vuoden 2019 alusta alkaen ottaa uudet omaishoidontuen myöntämisperusteet käyttöön. Isoimpina muutoksina myöntämisperusteissa ovat tukiluokkien muutokset sekä erilaisten arviointikriteerien käyttöönotto arvioitaessa lapsiasiakkaita tai aikuisväestöä. Asiakkaiden/asukkaiden toimintakyvyn arviointimenetelmänä on käytössä koko hoiva- ja vanhus-palveluiden tulosalueella RAI toimintakyvyn arviointiväline. RAI (Resident Assessment Instrument) on yksilöpohjainen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin arviointimenetelmä, josta saatua tietoa hyödynne-tään ensisijaisesti asiakkaan/asukkaan hoitotyössä, hoitosuunnitelmien laadinnassa, palvelupää-töksissä ja hoidon laadun seurannassa. RAI–järjestelmä mahdollistaa myös hoidon vaikuttavuuden ja kustannusten seurannan johtamisen tueksi. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toiminnan laatua arvioidaan säännöllisesti myös SHQS-laadunhal-linta-ohjelman sisältämän arviointikriteeristön mukaisesti. Toimintaprosesseja kehitetään arvioin-nissa saatujen tulosten pohjalta. Laadukkaan toiminnan keskeisimpiä tekijöitä on osaava ja am-mattitaitoinen henkilöstö. Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön ammatillista osaamista on sy-vennetty suunnitellusti ja systemaattisesti pidempikestoisilla koulutuksilla, joihin osallistuu koko henkilökunta. Vuoden 2018 koulutuksissa keskityttiin ikäihmisten lääkehoidon osaamisen erityisky-symyksiin ja nämä koulutukset jatkuvat myös vuonna 2019. Esimiestyön osaamista vahvistetaan lähiesimiehille yksilöllisesti suunnitelluilla koulutuksilla, kuten esimerkiksi Lean-koulutuksilla. Rintamaveteraanien kotiin vietävät, avopalveluihin tarkoittamat, valtion rahoittamat tuntuvat määrä-rahalisäykset käytetään lyhentämättömänä kyseiseen toimintaan (ei kustannusvaikutusta kunnan talouteen).

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 155,6 160 172,6 172,6 172,6 Vanhuuseläketapahtumat 2 2 2 4 0



104




Vetovoimainen työ-paikka

Työnantajan markki-nointi:

osallistumalla rekry-tointimessuille

yhteistyö oppilaitos-ten kanssa

Hakijamäärä avoinna oleviin tehtäviin

20 hakijaa /avoinna oleva tehtävä

Laadukas opiskelija-ohjaus

Opiskelijapalautteet

90 % opiskelijoista tyy-tyväisiä saamaansa ohjaukseen

Hyvä perehdytys (Sotevi-hanke)

Perehdytyksessä hyö-dynnetään virtuaalisia oppimisympäristöjä

30 % perehdytyksestä on mahdollista toteuttaa virtuaalisessa oppimis-ympäristössä

Hyvinvoiva ja sitou-tunut henkilöstö

Hyvä valmentava joh-taminen, esimiesten kouluttaminen

Henkilöstön irtisanou-tumiset työnantajan palveluksesta (pois lukien eläköitymiset)

Enintään 5 % irtisanou-tuu

Henkilöstö mukana oman työn kehittämi-sessä

Henkilöstön omat do-kumentoidut työn kehit-tämistehtävät

Vähintään 5 kpl vuoden aikana

Infektioista johtuvien sairaslomien vähentä-minen hyvän hygienia-osaamisen ylläpitämi-sellä

Infektioista johtuvien sairaslomien määrä

Infektioista johtuvien poissaolopäivien vähe-neminen 20 % edellisen vuoden tilanteeseen verrattuna

Henkilöstön osaami-sen kehittäminen

Työhyvinvointitapah-tumat yksiköissä sai-raanhoitopiirin ja yh-teistyökumppaneiden koulutustarjonnan hyö-dyntäminen

Tyhy-päiviin osallistu-jamäärä Koulutuspäivät yhteen-sä. Koulutuspäivät/työn-tekijä

80 % henkilöstöstä osal-listuu tyhy-päiviin Lakisääteisen koulutus-päivävelvoitteen täytty-minen

Asiakkaiden saama laadukas hoito

Kuntouttavan ja toimin-takykyä ylläpitävän hoitotyön toteuttaminen

RAI: ADLH Kuntoisuusluokka_3 REHAPOT

Keskiarvot 3 2 >0,6

RAI-toimintakyky-arvioinnin aktiivinen käyttö

Arviointien määräajat

RAI-toimintakykyarvioin-nit on tehty uudelle asiakkaalle kahden kuu-kauden kuluessa asiak-kuuden alkamisesta ja muille asiakkaille kuu-den kuukauden välein

RAI-toimintakyky-arvioinnin tulosten mu-kaisesti laaditut hoito- ja palvelusuunnitelmat

Hoito- ja palvelusuunni-telmat on kaikille asiak-kaille laadittu RAI:n tu-losten mukaisesti.


105



Avovastaanotto

Muistipoliklinikan sairaanhoitajan vas-taanoton käyntimäärä

453 560 450 450 450

Cerad-testi 305 300 330 330 330

Palveluohjaus

Palveluohjaus käyntimäärä 773 550 800 800 800

Muistipalveluohjaus käyntimäärä 102 175 100 100 100

Viranomaisten yhteydenotot ikäihmis-ten sosiaalipäivystys tapauksissa

- - 100 100 100

Ilmoitus iäkkään ihmisen palvelutar-peesta

- - 30 30 30

Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetus-tuen asiakasmäärä

7 10 10 10 10

Omaishoidontuen saajat/keskim./kk 103 100 100 100 100

Vanhukset (65 vuotta täyttäneet) 56 56 56 56 56

Vammaiset 47 44 44 44 44

Rintamaveteraanien kotiin vietävät avopalvelut asiakasmäärä

19 20 15 15 15

SAS

SAS päätösten määrä 125 150 150 150 150

Keskimääräinen jonotusaika palvelu-asumiseen (vuorokautta)

43 90 90 90 90

Kotiutushoito

Asiakasmäärä 276 300 300 300 300

Kotihoito

Säännöllinen kotihoito (tunteina) 45 736 44 000 46 000 46 000 46 000

Säännöllinen kotihoito (käyntimäärä) 109 692 110 000 112 000 112 000 112 000

Säännölliset kotihoidon asiakkaat 163 180 180 180 180

Suunniteltu välitön työaika (prosenttia) 61 60 60 60 60

Toteutunut välitön työaika (prosenttia) 63 60 60 60 60

Tilapäinen kotihoito (käyntimäärä) 3 420 3 000 2 800 2 800 2 800

Kotihoidon tukipalvelut

Turvapalvelut (käyntimäärä) 1 846 1 700 1 900 1 900 1 900

Ateriapalvelu asiakkaat / kk 115 110 120 120 120

Asumispalvelut

Mummon Kammarin lyhytaik. hoitop. 5 341 5 400 9 600 9 600 9 600

Kaaripolun lyhytaikaishoitopäivät 1 802 1 700 1 500 1 500 1 500

Kaaripolun pitkäaikaishoitopäivät 8 847 8 800 8 800 8 800 8 800

Vanhan Pappilan pitkäaik. hoitopäivät 22 628 21 900 21 900 21 900 21 900

Ostopalvelut

Kotihoidon ostot (tunteina) 1 127 700 900 900 900

Perhehoitopäivät 1 686 1 800 2 000 2 000 2 000

Erityisryhmien pitkäaikaishoitopäivät 8 616 7 500 9 000 9 000 9 000

Ikäihmisten pitkäaikaishoitopäivät 13 449 17 760 19 500 19 500 19 500

Palveluiden piirissä olevien 75 vuotta

täyttäneiden osuus

Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 91–92%

93,5% 93% 93% 93 93


106


Omaishoidontukea saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 5–6 %

3,0% 3% 3% 3 3

Säännöllistä kotihoitoa saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosenttei-na), Laatusuositus 13–14 %

8,5% 10% 9% 9 9

Tehostetussa palveluasumisessa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 5–6 %

6,5% 7% 7% 7 7

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus (pro-sentteina), Laatusuositus 3 %

0 0 0 0 0


Tulot

Lyhytaikaishoidon yksikkö Mummon Kammari (paikkamäärän lisäys) ..................... +90 000 €

Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta ...................................................................... +6 000 €

Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen asiakasmaksutuotot (15 paikkaa) ............ + 110 000 €

Kotihoidon asiakasmaksutuotot ................................................................................ +20 000 €

Kotihoidon kotikuntakorvaukset ................................................................................ +20 000 €

Menot

Henkilöstökulujen lisäys koko vuodelle johtuen vuoden 2018 rekrytointien jaksottamisesta......................................................................................................... + 40 000 €

Kotihoidon henkilöstölisäys 2 lähihoitajaa 1.1.2019 alkaen ...................................... + 60 000 €

Kotihoidon henkilöstölisäys 2 lähihoitajaa 1.4.2019 alkaen ...................................... + 45 000 €

Lyhytaikaishoidon yksikön henkilöstölisäys 4 lähihoitajaa 1.1.2019 alkaen .............. + 130 000 €

Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen 15 uutta paikkaa (1.7.2018 alkaen) ........... + 297 000 €

Vuokran korotus Vanhan Pappilan palvelukoti .......................................................... + 4 320 €

Vuokran korotus Kaaripolun palvelukoti ................................................................... + 1 840 €

Uuden lyhytaikaishoidon ja päivätoiminnan yksikön vuokra...................................... + 522 000 €

Entisen päivätoiminnan tilojen vuokra ...................................................................... - 24 000 €

Entisen lyhytaikaishoidon toimitilojen vuokra ............................................................ - 85 377 €

Kotihoidon yksityisen palvelun osto .......................................................................... + 30 00 €

Omaishoidontuki ....................................................................................................... - 40 000 €


Hoiva- ja vanhuspalvelut

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 2 398 531 2 389 867 2 389 867 2 645 323 10,7 2 645 323 2 645 323

TOIMINTAKULUT -13 692 612 -14 280 794 -14 767 280 -16 251 699 10,1 -16 458 096 -16 667 113

TOIMINTAKATE -11 294 081 -11 890 927 -12 377 413 -13 606 376 9,9 -13 812 773 -14 021 790


107

Terveyspalvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Katri Hollmén


Palvelutarve kasvaa Siilinjärvellä lähivuosina nopeasti väestön ikääntymisen myötä. Siilinjärven väestörakenteen vuoksi lastenkin palveluiden tarve on yhä suuri. Kysyntää kasvattavat myös poti-laan valinnanvapauden perusteella Siilinjärvelle hoitonsa siirtäneet yli 750 toispaikkakuntalaista. Terveyspalvelujen osalta kasvupaineet kohdistuvat eniten lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoi-mintaan, sairaalapalveluihin ja koko vanhustenhuollon palveluketjuun sekä fysioterapiaan ja lää-kinnälliseen kuntoutukseen. Kuntouttavan työotteen ja omahoidon merkitys on yhä suurempi. Oman toiminnan tehostamisella ja resursoinnilla on palveluiden ostoja voitu oleellisesti pienentää mm. kuntoutuksessa ja mielenterveyspalveluissa. Päihdekuntoutuksen tarve on kasvanut huomat-tavasti ja tähän on varattu lisää rahaa. SOTE-valmistelutyö valtakunnan ja maakunnan tasolla ohjaa toiminnan kehittämistä. Uudistuksen tilanne syksyllä 2018 on epävarma ja vaikeuttaa oman toiminnan kehittämistä. Mahdollisen valin-nanvapauskokeilun toteutumisesta tai aikataulusta ei talousarviota suunniteltaessa ole ollut tietoa käytössä. Asiakaspalautetta kerätään edelleen yksiköissä sijaitsevilla asiakaspalautelaitteilla. Toimitilaongelmiin haetaan ratkaisuja. Hankala sisäilmaongelma pääterveysasemalla on aiheutta-nut toimintojen hajasijoitusta ja vaikeuttaa yhteistoimintaa. Asiassa ei voida odottaa sote-ratkaisua. Talousarvioesityksessä terveyspalveluihin ei ole esitetty henkilöstölisäyksiä. Vastaanottopalveluissa jatketaan uusien toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Hoitaja-vastaanottoja lisätään. Hoitosuunnitelmia tehdään edelleen ja niiden merkityksen selvittämiseksi OSUVAT-tutkimuksen seurantavaihe jatkuu. Tästä ei aiheudu ylimääräisiä käyntejä. Erikoislääkäreiden konsultaatiotoiminta terveyskeskuksessa jatkuu fysiatrin, päihdelääketieteeseen perehtyneen lääkärin, plastiikkakirurgin, lastenneurologin ja ortopedien sekä geriatrin käyntien muodossa. Näillä tavoitellaan saumatonta hoitoketjua. Säästösyistä lautakunnan linjauksen mukaisesti lääkäreiden sijaisia karsitaan viime vuosien tasoon nähden. Tämä tulee aiheuttamaan jonoja vastaanotolle ja viivettä hoitoon pääsyssä. Vuorelan ter-veysaseman vastaanottopalvelut pidetään suljettuina 6 viikkoa juhannuksesta 2019 alkaen. Käyn-timäärät laskenevat tämän myötä. Terveyskeskuksen sairaala huolehtii siitä, että kaikki perusterveydenhuollon sairaalahoitoa tarvit-sevat lyhytaikaishoito- ja päiväpotilaat voidaan hoitaa omalla vuodeosastolla ja että potilaita voi-daan ottaa vastaan ympäri vuorokauden. Vuodelle 2018 suunniteltu paikkamäärän lasku ei toteu-tunut alkuvuoden suuren kuormituksen vuoksi. Lautakunta on linjannut tämän yhdeksi säästökoh-teeksi vuodelle 2019 ja paikkamäärä vähennetään 30:een. Mahdollista on, että jatkossa vuode-osastolle ei ole aina mahdollista ottaa potilaita ja odotusaikaa erikoissairaanhoidosta siirtyessäkin voi silloin tällöin tulla. Väestön ikääntymisen myötä voidaan paikkamäärää joutua lisäämään myö-hemmin ja valmius tähän säilytetään. Työterveyspalvelut–tulosyksikkö irtaantuu vuoden 2019 alusta kunnan terveyspalveluista. Yhtiöit-täminen on syksyllä 2018 käynnissä ja toiminnan pitäisi käynnistyä uusissa yhtiöissä 1.1.2019. Siilinjärven kunnan omissa terveyspalveluissa ei enää jatkossa tuoteta työterveyshuollon palvelui-ta.


108

Suun terveydenhuollossa jatketaan ehkäisevän hoidon ja työnjaon korostamiseen perustuvaa kustannustehokasta toimintatapaa. Takaisinkutsujärjestelmän käyttöä jatketaan. Sillä voidaan eh-käistä erittäin hankalien hoitojen tarvetta hoitamalla sairaudet jo alkuvaiheessa. Erikoishammas-lääkärin työpanosta suukirurgiaan ja oikomishoitoon hankitaan ostopalveluna. Sisäilmaongelma on pakottanut hankkimaan väistöviipaleen. Toimintaa on siirretty Vuorelan toimitiloihin samasta syys-tä. Edelleen on epävarmaa, pärjätäänkö nykyisillä toimitiloilla.

Oikomishoidon erikoislääkärin virkaan ei ollut hakijoita, joten toiminta järjestetään ostopalveluna.

Kuntoutuksen palveluilla tuetaan asiakkaan toiminta-, työ- ja liikkumiskykyä. Fysioterapeutin suo-ravastaanottokäytännöllä ennaltaehkäistään akuuttien tuki- ja liikuntaelinvaivojen pitkittymistä ja uusiutumista sekä tuetaan toimintakykyä ja tavoitellaan kuntoutujan nopeampaa työhön paluuta. Lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden ostopalvelut koskevat pääosin lasten neuropsykiatrista valmennusta ja neuropsykologista kuntoutusta. Ostopalvelumäärärahaa on lautakunnan linjaama-na säästötoimenpiteenä leikattu. Puhe-, toiminta- ja fysioterapia toteutetaan omana toimintana. Ikääntyminen aiheuttaa edelleen lisääntyvää kustannuspainetta apuvälineiden ostoihin Lisäksi ko-konaistaloudellisesti perusteltu nykysuuntaus yhä lyhempiin sairaalahoitojaksoihin on lisännyt ohja-tun kuntouttavan toiminnan, erityisesti fysioterapiapalveluiden tarvetta.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatketaan omana toimintana päihdehoidon arviointia ja os-topalveluja harkitaan työryhmässä. Päihdehoidossa ryhmätoimintaa toteutetaan omana työnä. Mie-lenterveyspalveluissa turvataan edelleen hoitoon pääsy ilman jonoja. Hoidon arviointi tehdään en-sisijaisesti omana työnä. Hoitosuunnitelmia tarkistetaan ja hoitosuhteiden kestoon kiinnitetään huomiota. Kotikuntoutuksen asiakkaat valitaan kriteerien mukaisesti. Ennaltaehkäisevänä työnä kiinnitetään yksikössä huomiota diabeteksen riskikartoitukseen sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisy-työhön. MARAK-toiminta jatkuu.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 132 137 137 137 137 Vanhuuseläketapahtumat 4 5

Eläköityvien korvausrekrytoinnit 4 4–5




Asiakkaan osallisuuden vahvistuminen kuntoutus-prosessissa; tunnistetaan ja kuvataan pitkäaikaissai-raan tai pitkäkestoisen kuntoutusasiakkaan/poti-laan merkityksellistä toi-mintaa arjessa. Tämän pohjalta laaditaan asiak-kaan/potilaan kuntoutu-missuunnitelma

Asiakkaan tarpeista ja näkökulmasta kä-sin luodaan asiak-kaan/omaisen kanssa osallisuuskansio en-nakointina kuntoutuk-sen tavoitteille

Kansio otetaan käyt-töön seuraaville asia-kasryhmille ja tilasto-seuranta ICPC-2 luo-kituksista, aikuisten fysioterapia K90, N86, N87, lasten fysiotera-pia N29 puheterapia P22, P24, toimintate-rapia N28

80 % pitkäaikaiskun-toutujista

Henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutuksiin ja tuoreen tiedon ja hoitokäy-täntöjen tuominen työyh-teisöön

Luodaan seuranta- ja koulutuspalautemalli

Seurataan koulutuk-siin osallistumista Populuksen kautta

Suurin osa osallistuu täydennyskoulutuk-seen STM:n suosi-tuksen mukaan ja antaa koulutuspalaut-teen työyhteisölle

Palveluprosessien suunnit-telu ja kuvaus

Vuoden 2019 aikana kuvataan keskeiset palveluprosessit

Kuvattujen palvelu-prosessien määrä

Yksiköiden keskeiset prosessit on määritel-ty ja kuvattu


109


Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta

TP2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Lääkäreiden vastaanottokäynnit 27 814 31 500 31 000 31 000 31 000

Lääkäreiden akuuttivastaanottokäynnit 4 648 4 500 4 500 4 500 4 500

Hoitajien vastaanottokäynnit 31 620 36 000 35 500 35 500 35 500

Hoitajien akuuttivastaanottokäynnit 1 967 2 800 2 500 2 500 2 500

Radiologiset tutkimukset röntgen / UÄ 5 409/

1 532

5 000/

1 600

5000/1600 5000/1600 5000/1600

Terveyskeskuksen sairaala

Hoitopäivät

10 845 10 500 9 800 9 800 9 800

Hoitojaksot 1 756 1 500 1 400 1 400 1 400

Keskimääräinen hoitoaika 7 7 7 7 7

Täyttöaste 75 90 90 90 90

Suun terveydenhuolto

Käynnit 24 970 24 000 24 000 24 000 24 000

Kuntoutus

Apuvälinelainaukset 2104 2 300 2 350 2 350 2 350

Lääkinnällisen kuntoutuksen päätökset 73 70 70 70 70

Apuvälinepäätökset 339 350 350 350 350

Yksilökäynnit 9 088 8 800 8 900 8 900 8 900

Ryhmäkäynnit 2 489 2 600 2 500 2 500 2 500

Ryhmät 603 600 600 600 600

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Käynnit vastaanotolla 4 765 4 800 4 800 4 800 4 800

Kotikuntoutuksen käynnit 7 100 8 000 8 000 8 000 8 000


Työterveyshuollon maksutuottojen poistuminen ....................................................... - 340 550 €

Menot

Päihdekuntoutuksen ostojen lisääntynyt tarve .......................................................... + 5 300 €

Akuuttivastaanottotoiminnan viikonloppujen työvoima, hinnankorotus ...................... + 11 350 €

Viipalerakennuksen hankkiminen suun terveydenhuollon käyttöön .......................... + 50 000 €

Työterveyshuollon kulujen poistuminen .................................................................... - 340 550 €

Ammatillisten tukihenkilöiden ostot ........................................................................... + 20 000 €

Terveyspalvelut

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos

% TS 2020 TS 2021

TOIMINTATUOTOT 3 348 431 3 351 470 3 351 470 2 451 400 -26,9 2 451 400 2 451 400

TOIMINTAKULUT -12 666 496 -12 964 752 -13 182 365 -13 131 895 -0,4 -13 298 670 -13 467 563

TOIMINTAKATE -9 318 065 -9 613 282 -9 830 895 -10 680 495 8,6 -10 847 270 -11 016 163


110

Erikoissairaanhoito Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto

Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Katri Hollmén


Siilinjärven kunnan väestön nopea ikärakennemuutos ja väestömäärän kasvu lisää myös erikois-sairaanhoidon tarvetta nopeammin kuin sairaanhoitopiirin muissa kunnissa. Lisäksi Pohjois-Savossa käytetään tilastojen valossa erikoissairaanhoidon palveluja muuta Suomea enemmän suhteutettuna väestömäärään ja tarvekertoimiin. Tähän on haettu ja haetaan ratkaisuja yhteistyös-sä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. Oma vuodeosasto on pystynyt viime vuosina ottamaan samana päivänä vastaan kaikki sinne tarjo-tut potilaat eikä tarpeetonta erikoissairaanhoidon käyttöä ole paikkapulan vuoksi syntynyt. Syksyn 2018 epidemia-aikana on näitä vuorokausia kuitenkin syntynyt ensimmäisen kerran vuosiin. ”Yön yli”-mallilla potilaita voidaan ottaa suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle sairaanhoitopiirin päi-vystäjän luvalla öiseen aikaan. Sairaanhoitopiiri käynnisti vuonna 2013 tuottavuusohjelman, jonka tavoitteena oli yhteistyössä pe-rusterveydenhuollon organisaatioiden kanssa vähentää edellä kuvattua muuta maata runsaampaa erikoissairaanhoidon käyttöä ja siitä kunnille aiheutuvia kustannuksia. Tuottavuusohjelmahanke oli nelivuotinen. Työskentelyn päättyessä tuottavuusohjelman toimintaryhmiä integroitiin POSOTE-valmisteluryhmiin. Ohjelman myötä toimintoja on kehitetty ja yhteisiä hoitopolkuja luotu. Kehitys-työn jatkamiselle on edelleen tarvetta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sen myötä erikoissairaanhoidon tuottamismallit ovat koko maassa muutosvaiheessa. Yhä edelleen odotetaan uusimpia sote-linjauksia jatkosuunnittelun pohjaksi.

Henkilöstö Siilinjärven kunnalla ei ole omaa erikoissairaanhoidon henkilöstöä.


Menot

Toimintakulujen kasvu .............................................................................................. + 615 275 €

Tuloarvio ja määrärahat

Erikoissairaan- hoito

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTAKULUT -27 760 290 -28 384 314 -29 034 314 -28 999 589 -0,1 -29 367 884 -29 740 856

TOIMINTAKATE -27 760 290 -28 384 314 -29 034 314 -28 999 589 -0,1 -29 367 884 -29 740 856


111

6.4 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen

Talous- ja tukipalvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Palvelualue tuottaa kunnan sisäisiä tukipalveluita, jonka lisäksi palvelualue vastaa asumispalveluista sekä ympäristöterveyspalveluiden ja maaseutupalveluiden tuottamisesta yhteistoiminta-alueilla joiden isäntäkuntana Siilinjärvi toimii.



Tarkastuslautakunta Tilintarkastus (brutto) -78 758 78 280 -478

Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyspalvelut (netto) -1 935 092 1 399 115 -535 977

Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto (netto) -820 550 715 477 -105 073

Kunnanhallitus Pelastustoimi (brutto) -1 644 625 -1 644 625

Talous- ja tukipalvelut (brutto) -9 032 485 9 408 735 376 250

Sitovuustasot yhtensä -13 511 510 11 601 607 -1 909 903

Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma

TALOUS- JA TUKI- PALVELUT

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos

% TS 2020 TS 2021

Myyntituotot 2 843 551 2 945 794 2 945 794 3 078 320 4,5

Sis. palv. myynti 5 886 689 5 852 850 5 852 850 6 013 486 2,7

Maksutuotot 90 729 97 000 97 000 108 750 12,1

Tuet ja avustukset 2 944 300 300 0 -100,0

Vuokratuotot 1 943 2 000

Sis. vuokratuotot 2 396 025 2 396 067 2 396 067 2 398 051 0,1

Muut toimintatuotot 4 557 1 000

TOIMINTATUOTOT 11 226 439 11 292 011 11 292 011 11 601 607 2,7 11 601 607 11 601 607


Palvelujen ostot -3 244 627 -3 131 734 -3 251 734 -3 209 702 -1,3

Sis. palvelujen ostot -424 567 -436 128 -436 128 -440 482 1,0

Aineet, tarv. ja tav. -1 662 034 -1 616 291 -1 616 291 -1 581 369 -2,2

Sis. ain., tarv. ja tav. -171 -165 -165 -168 1,8

Avustukset -57 601 -60 000 -60 000 -60 000

Vuokrat -610 233 -639 950 -639 950 -694 004 8,4



TOIMINTAKULUT -13 159 327 -13 162 598 -13 328 001 -13 511 510 1,4 -13 683 106 -13 856 882

TOIMINTAKATE -1 932 888 -1 870 587 -2 035 990 -1 909 903 -6,2 -2 081 499 -2 255 275 Poistot -319 476 -328 481 -328 481 -299 665 -8,8 -311 461 -238 243


112

T A R K A S T U S L A U T A K U N T A

6.4.1 Tilintarkastus Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Toni Juvonen

Toiminta-ajatus

Siilinjärven kunnan hallintosäännön mukaan lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain mukaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja muutoinkin teh-tävien suorittamista. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on jakanut keskuudessaan seurantavastuut hallinto-organisaation päävastuualueiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta esittelee tilintarkastajan antaman tilintarkastajakertomuksen ja oman arviointi-kertomuksensa suoraan valtuustolle. Valtuusto päättää vastuuvapauden myöntämisestä hyväksy-essään tilinpäätöksen.


Arvioinnin merkitys muun muassa toimintojen tehostamisen pohjaksi kasvaa edelleen. Tarkastus-lautakunnalla on arviointityössään käytettävissä eri tasoilla tapahtuvan arvioinnin tulokset.


Tilintarkastuksen toiminnallisena riskinä on resurssien riittävyys tarkastustoimintaan. Riskejä halli-taan tilintarkastuksen työohjelman ja -suunnitelman sekä tarkastuslautakunnan vuosittaisen toimin-tasuunnitelman kautta kohdentamalla. Tarkastuslautakunta yhdessä tehtäväalueen viranhaltijan kanssa seuraavat ja arvioivat systemaattisesti taloudelle ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden to-teutumista. Poikkeamien ilmetessä ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Tarkastuslautakunta toimii kuntastrategian 2025 arvojen mukaisesti ja on sitoutunut Siilinjärven kunnan strategisiin tavoitteisiin. Kuntalain 121 § säätelee tarkastuslautakunnan toimintaa, minkä mukaisesti tarkastuslautakunnan tavoitteet on asetettu.

Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021



113





Riskiarvio

Arvioida, ovatko valtuus-ton asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakon-sernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoi-tuksenmukaisella tavalla

Tulostavoitteiden selvittäminen ja raportointi

Suulliset ja kirjalliset raportit, kuulemisten määrä/kattavuus

Resurssien käytettä-vyys

Arviointikertomuksen laatiminen ja käsitte-ly lain vaatimusten mukaisesti

Arviointikertomuksen käsittely kunnanval-tuustossa

Tilinpäätöksen käsit-tely lain vaatimusten mukaan

Tilinpäätöksen käsit-tely kunnanvaltuus-tossa

Aikataulutus, resurs-sien käytettävyys

Valvoa kuntalain 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuk-sien ilmoittamisvelvolli-suuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset val-tuustolle tiedoksi

Sidonnaisuusilmoi-tusten riittävyys ja ajantasaisuus

Sidonnaisuusilmoitus-ten tiedoksi antaminen kunnanvaltuustolle

Sähköisen sidonnai-suusrekisterin puuttu-minen, sidonnaisuus-ilmoitusten puutteelli-suus, esteellisyys päätöksenteossa



Kokousten lukumäärä 12 13 13 13 13

Tuloslaskelma

TILINTARKASTUS Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019



TOIMINTATUOTOT 65 178 78 671 78 671 78 280 -0,5 78 280 78 280

Henkilöstökulut -26 718 -30 460 -30 558 -30 547

Palvelujen ostot -38 266 -46 639 -46 639 -46 639

Aineet, tarv. ja tavarat -193 -1 432 -1 432 -1 432

Muut toimintakulut

-140 -140 -140

TOIMINTAKULUT -65 178 -78 671 -78 769 -78 758

-79 758 -80 771

TOIMINTAKATE -98 -478 387,8 -1 478 -2 491


114

Y M P Ä R I S T Ö T E R V E Y S L A U T A K U N T A

6.4.2 Ympäristöterveyspalvelut Sitovuus: valtuusto, netto Vastuuhenkilö: ympäristöterveysjohtaja Emilia Savolainen

Toiminta-ajatus

Tulosalue vastaa kunnan viranomaiselle määrättyjen ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoita-misesta ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnissa (Kaavi, Lapinlahti, Rautavaara, Siilinjärvi ja Tuusniemi). Lisäksi hoidetaan Kuopion kaupungin eläinlääkintähuollon tehtäviä Kuo-pion ja Siilinjärven välisen ostopalvelusopimuksen mukaisesti.

Ympäristöterveyspalveluiden tarkoituksena on turvata lainsäädännön vaatimusten mukainen suun-nitelmallinen, säännöllinen, laadukas, terveyshaittoja ja -vaaroja sekä kuluttajien taloudellisia tap-pioita ehkäisevä paikalliseen riskinarvioon ja valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuva ym-päristöterveydenhuollon tehtävien hoito. Tähän sisältyy myös laadukas ja tarkoituksenmukainen kunnallinen eläinlääkintähuolto sekä eläinlääkäripäivystys. Yhteistoiminta-alueella turvataan koko ympäristöterveydenhuollon riittävien palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on teho-kasta, tasapuolista sekä avointa.


Keskeisin mahdollinen toimintaympäristön muutos on maakuntahallintouudistus vuoden 2021 alus-ta lähtien. Koillis-Savoon (Juankoski, Kaavi, Tuusniemi, sijoituspaikka Kaavi) perustetaan eläinlää-käreiden yhteisvastaanotto talvella 2018–2019.

Toiminnassa keskitytään hyödyntämään tehokkaasti olemassa olevia resursseja ja kehittämään toimintaa työjärjestelyiden sekä priorisoinnin kautta.

Talous

Vuoden 2019 talousarvion kustannustenjako perustuu tuotteistukseen eläinlääkintähuollon osalta (kustannuspaikka 5610). Terveysvalvonnan osalta kustannukset jaetaan kuntien kesken asukaslu-vun ja valvontakohteiden edellyttämän työpanoksen perusteella. Talouden hoitaminen on ollut tu-losalueella tiukahkoa ja sama suuntaus pidetään myös vuonna 2019.


Ympäristöterveyspalveluita ohjaa ensisijaisesti Ympäristöterveyslautakunnan johtosääntö.

Toiminnan sisäisessä valvonnassa noudatetaan Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjetta. Ympäristöterveysjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta. Tulosvastuullisia ja oikeudellisesti vastuullisia ovat ympä-ristöterveysjohtaja ja vastaava eläinlääkäri.

Talousarvion toteutuminen raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja kolmesti vuodessa kunnanvaltuustolle. Ympäristöterveyslautakunta raportoi toiminnasta sopimuskunnille kolmesti vuodessa. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon toiminnan toteutumisesta raportoidaan vuosittain Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle sekä lupa- ja valvontavirasto Valviralle.

Toiminnan laillisuutta valvotaan päivittäisessä työssä mm. laskujen hyväksymisen yhteydessä sekä saattamalla ympäristöterveydenhuollon toimialalta tehdyt viranhaltijapäätökset ympäristöterveys-lautakunnan tietoon.

Ympäristöterveyspalvelujen riskien kartoitus ja riskienhallinta on tehty erikseen terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon osalta. Mikäli ympäristöterveysjohtaja ja vastaava eläinlääkäri havaitsevat seikkoja, jotka vaarantavat toiminnan tuloksellisuuden, laillisuuden tai kunnan omaisuuden tai voi-mavarojen käytön, niihin puututaan välittömästi.


115


Kuntastrategian Kestävän kuntataloustavoitteen mukaisesti resursseja hyödynnetään tehokkaasti. Ympäristöterveyspalvelut -tulosalueen omat tavoitteet pohjautuvat kuntastrategian 2025 arvoihin ja tavoitteisiin.

Henkilöstö

Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020

Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 25 25 26* 26*

* Valvontaeläinlääkärin 60 % uusi virka 1.6.2018 alkaen





Riskiarvio

Kasvu, hyvinvointi ja talous

Ympäristöterveydenhuol-to toimii kattavasti ja vai-kuttavasti käytettävissä olevia resursseja hyödyn-täen

Ympäristöterveyden-huolto toimii tehok-kaasti toimivana kokonaisuutena

Valvontasuunnitelman toteutuminen

Resurssipulan vuoksi valvontasuunnitelmaa ei voitaisi toteuttaa. Mm. akuuttien tehtä-vien hoitaminen ja epi-demioiden selvittämi-nen vaarantuu eikä valvontasuunnitelman mukaista ympäristöter-veyden ennalta ehkäi-sevää toimintaa voida suorittaa.


YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Yhteneväiset toiminta-tavat ja osaamisen var-mistaminen

Laatujärjestelmän käyt-töönotto

Laatujärjestelmän käyttöönotto

Laatujärjestelmän toiminta

Henkilöstö osallistuu sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen. Ulkoisessa koulutuk-sessa saatu tieto jae-taan organisaatiossa eteenpäin.

Koulutuspäivien määrä

Jokainen osallistuu oman toimialansa koulutukseen / Alue-hallintoviraston työko-kouksiin vuosittain

Riittävien resurssien varaaminen koko yhteis-toiminta-alueelle

Luodaan käytäntöjä töiden tasaamiseksi

Tilakäyntien ja pien-eläinasiakkaiden määrät eläinlääkäriä kohden

Työmäärä jakautuu mahdollisimman ta-saisesti eläinlääkärei-den kesken, jolloin myös sijaisten tarve voidaan optimoida


116


Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020-21

Tuotantotavoitteet

Terveysvalvonta -tulosyksikön menot €/asukas (Siilinjärvi)*

7,44

8,69

9,03

9,03

Eläinlääkintähuolto -tulosyksikön menot (Siilinjärvi)**

€/asukas 15,48 15,96 16,77 16,77

€/eläinyksikkö 81,21 84,26 88,53 88,53

Ympäristöterveyspalveluiden eläinlääkintähuolto -tulosyksikön bruttokustannus***

€/yhteistoiminta-alueen asukas 14,78 14,22 17,23 17,23

€/eläinyksikkö 35,54 34,21 41,44 41,44

Ympäristöterveyspalveluiden terveysvalvonta -tulosyksikön bruttokustannus****

€/yhteistoiminta-alueen asukas 10,36 10,39 10,76 10,76

* Siilinjärven osuus ulkoisista bruttokustannuksista (kustannuspaikka 5630)

** TA 2019: Siilinjärven osuus yhteistoiminnan ulkoisista bruttokustannuksista + muut eläinlääkintähuollon ulkoiset brutto-kustannukset eli kustannuspaikat 5610, 5611, 5612 ja 5621

***Ainoastaan kustannuspaikka 5610 eli ei sisällä eläinsuojaa, pieneläinpäivystystä eikä toimitilakuluja, mutta sisältää yleiskustannukset (Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset). Vain yhteistoiminta-alue; ei Kuopio

**** Kustannuspaikka 5630, sisältää myös yleiskustannukset (=Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset)

Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020-21

Tuotantotavoitteet

Eläinlääkärikäyntien määrät kunnittain

Kaavi, suureläimet

pieneläimet

AVIn viranomaistarkastukset

terveydenhuoltokäynnit

nautaeläintilat*

288

359

3

3

42

260

262

5

30

39

288

359

3

3

38

288

359

3

3

38

Lapinlahti, suureläimet

pieneläimet



nautaeläintilat*

975

859

39

67

155

867

801

52

66

151

975

859

39

67

147

975

859

39

67

147

Rautavaara, suureläimet

pieneläimet



nautaeläintilat*

116

192

4

5

24

131

188

5

3

22

116

192

4

5

20

116

192

4

5

20

Siilinjärvi, suureläimet

pieneläimet



nautaeläintilat*

1 183

2 024

58

34

72

1 202

1 849

37

27

68

1 183

2 024

58

34

63

1 183

2 024

58

34

63

Tuusniemi, suureläimet

pieneläimet



nautaeläintilat*

184

287

8

14

37

200

316

7

20

35

184

287

8

14

31

184

287

8

14

31

Kuopio, suureläimet**

pieneläimet



nautaeläintilat*

3 314

2 004

166

175

396

3 596

2 154

130

196

381

3 314

2 004

166

175

351

3 314

2 004

166

175

351 *TA 2019: Luke tilasto 2016 ** Sisältää Juankosken


117

Keskeiset talouden muutokset Tulot

AVI korvaukset ......................................................................................................... + 65 000 €

Menot

Henkilöstömenot (yleiskorotukset ja uusi 60 % valvontaeläinlääkäri) ....................... + 100 000 €

Tuloslaskelma

YMPÄRISTÖTERVEYS- PALVELUT

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos %

TS 2020

TS 2021

Myyntituotot 1 120 129 1 186 098 1 186 098 1 283 533 8,2

Sisäisten palv. myynti 5 076 6 264 6 264 6 832 9,1

Maksutuotot 90 729 97 000 97 000 108 750 12,1

TOIMINTATUOTOT 1 215 934 1 289 362 1 289 362 1 399 115 8,5 1 399 115 1 399 115



Sisäiset palv. ostot -75 933 -80 834 -80 834 -79 542 -1,6

Aineet, tarv. ja tavarat -29 753 -32 250 -32 250 -33 460 3,8

Sis. aineet, tarv. ja tav. -171 -165 -165 -168 1,8

Avustukset -52 651 -55 000 -55 000 -55 000

Vuokrat -78 229 -83 350 -83 350 -87 850 5,4

Sisäiset vuokrat -1 112 -1 213 -1 213 -1 213

Muut toimintakulut -7 510 -650 -650 -650

TOIMINTAKULUT -1 725 684 -1 807 604 -1 816 263 -1 935 092 6,5 -1 959 668 -1 984 555

TOIMINTAKATE -509 749 -518 242 -526 901 -535 977 1,7 -560 553 -585 440

Poistot -4 351


118

M A A S E U T U L A U T A K U N T A

6.4.3 Maaseutuhallinto Sitovuus: valtuusto, netto Vastuuhenkilö: maaseutujohtaja Juha Nykänen

Toiminta-ajatus

Kuopion, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien sekä Kaavin, Leppävirran, Rautalammin, Rauta-vaaran, Siilinjärven, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntien alueella toimivan Sydän-Savon maaseutupalvelujen tehtävänä on huolehtia maaseudun elinkeinojen, elinolosuhteiden ja palvelu-jen kehittämisestä sekä maaseutuelinkeinoja koskevien viranomaistehtävien hoitamisesta.

Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimielimiä ovat maaseutulautakunta, sen mahdollisesti asettamat jaostot sekä sen alainen palveluorganisaatio, Sydän-Savon maaseutupalvelu. Yhteistoiminta-alueella turvataan maaseutuhallinnon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa.


Maatalouden toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut huomattavasti. Maataloustuotteiden maailmanmarkkinoiden, kansallisen ja kansainvälisen kauppapolitiikan kehitys, Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan muutokset ja viljelyn haastavat sääolosuhteet ovat kaikki omalta osal-taan muuttaneet maatalouden toimintaolosuhteita Suomen maatalouden kannalta entistä haasteel-lisemmaksi. Viljelijöiden jaksaminen on näissä haasteissa tiukalla.

Eu:n ja kansallisen byrokratian purku ja tukijärjestelmien yksinkertaistaminen eivät ole tuoneet toi-vottavaa tulosta vaan kehitys on ollut päinvastaista. Maaseutuviraston antamat hallinnolliset lisä-tehtävät ovat muuttaneet yhteistoiminta-alueen henkilöstön tehtävänkuvia ja ovat vaatineet aiem-pia vuosia suuremman osuuden yhteistoiminta-alueen henkilöstöresursseista viranomaistehtäviin. Viranomaistehtävien määrää ovat kasvattaneet myös lisääntyneet suurpetovahinkoihin liittyvät tehtävät.

Maatilojen keskimääräinen koko kasvaa edelleen. Suurten, tiettyyn tuotanto-alaan erikoistuvi-en maatilojen lisäksi muodostuu monialaisia maatiloja. Monialaisella maatilalla harjoitetaan maatalouden ohella muuta yritystoimintaa, kuten koneurakointia ja metsätaloutta sekä käy-dään ansiotyössä tilan ulkopuolella. Tilan ulkopuolisen työvoiman tarve tulee kasvamaan edel-leen. Työvoiman lisätarve kohdistuu maatalouselinkeinoon kahtaalta; eläköitymisen kautta työ-voimaa poistuu niin yrittäjistä kuin palkkatyövoiman kautta ja toisaalta tilakoon kasvu lisää ul-kopuolisen työvoiman tarvetta. Lisäksi metsäteollisuuden jo tehdyt ja tulevat investoinnit ovat kasvattamassa työvoimatarvetta merkittävästi puunkorjuuseen liittyviin työtehtäviin.

Jotta Pohjois-Savon maakunnan vahvoilla tuotantosuunnilla, (maito, naudanliha, marja) saa-daan tuotantovolyymit säilytettyä nykytasolla, tarvitaan aktivointitoimenpiteitä maatilojen inves-tointeihin ja omistajanvaihdoksiin sekä neuvontaa ja ohjausta tuotantoresurssien tehokkaaseen käyttöön. Tarvitaan myös toimenpiteitä, millä parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta metsä-teollisuuden puuhuoltoon ja tilakokoansa kasvattavien maatilojen tarpeisiin.

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisessä erilaisten alueiden omaleimaisuuden korostaminen, vahvuuksien kehittäminen ja yhteistyön merkitys korostuvat. Tarvitaan kuntien sisäistä ja myös alueellista vuorovaikutuspolitiikkaa, joiden avulla nostetaan esille sekä maaseutualueiden vahvuu-det että niiden erilaiset tarpeet.

Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksen tuomiin haasteisiin ja turvaamaan EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen viranomaistehtävis-sä. Maatilataustaiseen yritystoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita sekä kehittämistukiin liittyvää kokonaisvaltaista neuvontaa ja ohjausta annetaan maaseutuhallinnon yhteispalveluyksiköllä käy-


119

tössä olevien resurssien puitteissa sekä erilaisia kehittämistoimenpiteitä tehdään tiiviissä yhteis-työllä muiden maaseudun kehittämistoimijoiden kanssa.

Vuonna 2017 maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden valtakunnallisessa työajanseurannassa maaseutuviranomaistehtäviin käytettiin keskimärin yksi henkilötyövuosi 150 maatilaa kohti. Sydän-Savon yhteistoiminta-alueella käytettiin vuonna 2017 yksi henkilötyövuosi 176 maatilaa kohti. Sy-dän-Savon maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen viranomaistehtävien kustannukset olivat 325 €/maatila, valtakunnan keskiarvon ollessa 357 €/maatila. Kun otetaan huomioon sijaintimme tuo-tantoeläinvaltaisella alueella, missä hallinnon työtä lisää huomattavasti tuotantoeläimiin liittyvät viranomaistehtävät, voidaan todeta Sydän-Savon maaseutupalvelun toiminnan olleen valtakunnal-lisessa vertailussa tehokasta. Tehokkuutta pyritään ylläpitämään myös jatkossa toimintatapoja tarkastelemalla. Vuoden 2021 alusta maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävät ovat siirty-mässä osaksi maakuntahallintoa.


Talousarvion toteutumista valvotaan kuukausittaisilla raportoinnilla sekä kolmannesvuosittain to-teutettavalla valtuustoraportoinnilla. Toiminnasta raportoidaan myös sopimuskuntia ja toteumara-portit käsitellään maaseutulautakunnassa. Maaseutupalvelun toiminnan toteutumisesta valvotaan myös Eu:n komission, EU:n tilintarkastustuomioistuimen ja maaseutuviraston toimesta jatkuvasti. Tietoturvan osalta maaseutuhallinnossa on toimeenpantu maksajaviraston tietoturvapolitiikan tieto-turvallisuuden hallintamallin ISO/IEC 27001:2013 -pohjaiset vaatimukset ja soveltamistapa

Maakuntauudistus luo henkilöstön keskuudessa epävarmuutta työn tulevaisuudesta. Maaseutuhal-linnon toiminnan riski viljelijätukien osalta on henkilöstön mahdollinen siirtyminen muihin tehtäviin ja sitä myötä osaamisen katoaminen. Onnistuneella muutosjohtamisella varmistetaan hallintouu-distus aiheuttamatta häiriöitä maaseutuhallinnon toimintaan.

Henkilöstö

Isäntäkunnan palveluksessa on 13 maaseutuhallinnon tai maaseudun kehittämistehtävää hoitavaa vakituista viranhaltijaa. Vuonna 2019 käytetään tilapäistä henkilöstöä tai asiantuntijaostopalvelua noin 0,5 henkilötyövuoden verran.


MAASEUTUTULAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Kehitetään atiivisesti maatilataustaista yritystoimintaa ja toimintaympäristöä

Osallistutaan aktiivi-sesti yhteistyökump-paneiden kanssa tehtäviin kehittämis-toimenpiteisiin

Kehittämistoimen-piteet

Osallistutaan maatila-yritysten investointeja, omistajanvaihdoksia ja yrittäjien hyvinvointia edistäviin kehittämis-hankkeisiin sekä maaseudun elinkeinojen toimintaympäristön ja työvoiman saantia edistäviin kehittämis-toimenpiteisiin.

Henkilöstön ammatti-taidon hyödyntäminen

Viranomaistehtävien lisäksi annetaan maaseudun yritys- ja kehittämispalveluja

Viranomaistehtävien ja kehittämistehtävien osuudet työajasta

Viranomaistehtävät 80% kehittämistehtävät 20 %

Palveluiden hallittu kustannuskehitys

Yhteistyön tiivistä-minen sidosrymien kanssa

Edellisen vuoden toimintamenot

Toimintamenot edellisen vuoden tasolla


120


Lautakunnan asettamat tavoitteet TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Yhteistoiminta-alueen aktiivimaatilat 1 825 1 825 1789 1789 1789

Maksetut maataloustuet, M€ 67 65 65 65 65

Maaseutuviranomaistehtävät

- Maatilaa / htv 176 178 174 174 174

- - €/aktiivimaatila 325 320 338 338 338

- - €/peruslohko 14,90 14,66 15,16 15,16 15,16

Maaseutuyritysten kehittäminen* - €/aktiivimaatila 93,07 99,68 107,87 107,87 107,87 - €/maaseutualueen asukas 2,28 2,75 3,00 3,00 3,00

* ei sisällä erillisten kehittämishankkeiden kuntavastinrahaa


Menot

Henkilöstökulut ......................................................................................................... + 20 000 €

Palvelujen ostot ........................................................................................................ - 22 000 €

Tuloslaskelma

MAASEUTU- HALLINTO

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


Myyntituotot 682 700 710 806 710 806 713 477 0,4

Vuokratuotot 1 943 2 000

TOIMINTATUOTOT 684 643 710 806 710 806 715 477 0,7 715 477 715 477



Sisäiset palv. ostot -38 290 -39 269 -39 269 -40 200 2,4

Aineet, tarv. ja tav. -9 731 -10 502 -10 502 -9 498 -9,6

Avustukset -4 950 -5 000 -5 000 -5 000

Vuokrat -75 880 -75 000 -75 000 -79 000 5,3

Muut toimintakulut -1 074 -1 000 -1 000 -1 000

TOIMINTAKULUT -782 486 -814 004 -818 025 -820 550 0,3 -830 971 -841 524

TOIMINTAKATE -97 843 -103 198 -107 219 -105 073 -2,0 -115 494 -126 047


121

K U N N A N H A L L I T U S

6.4.4 Pelastustoimi Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen

Toiminta-ajatus

Pohjois-Savon kunnat ovat sopineet pelastustoimen järjestämisestä siten, että Pohjois-Savon alueella pelastustoiminnasta vastaa Kuopion kaupunki. Pelastustoimi toteutetaan alueellisesti lain-säädännön, sisäministeriön päätösten ja ohjeiden, kuntien erityisolosuhteiden sekä aluepelastus-lautakunnan päättämän palvelutason mukaisesti.


Aluepelastuslaitoksen kulukasvu ja sitä kautta Pelastuslaitosten kuntaosuuksien kasvu on maltilli-nen. Aluepelastuslaitoksen talousarvioesityksen mukainen kuntien maksuosuuksien kasvu on kes-kimäärin 1,5 %, mikä on myös Siilinjärven maksuosuuden kasvu. Taloussuunnitelmaan ei sisälly oleellisia toiminnallisia muutoksia.


Siilinjärven kunnan alueella pelastustoimen resurssit on allokoitu riskinäkökulma huomioon ottaen ja resurssit ovat riittävät. Pelastustoimi kuuluu Kuopion kaupungin hallintorakenteeseen ja riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan käytännön toimet ovat kaupungin vastuulla. Kunnassa sijaitsevassa ja kunnan omistamassa paloasemarakennuksessa on ilmennyt sisäilma-ongelma. Paloaseman majoitustilat on väliaikaisesti siirretty tontille sijoitettuihin parakkirakennuk-siin. Asian kuntoon saattaminen edellyttää mittavan korjausinvestoinnin toteuttamisen tai koko-naan uuden paloasemarakennuksen rakentamisen. Toteutus tehtäneen vuokramallilla.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Ei Siilinjärven kuntastrategiasta aiheutuvia vaikutuksia.

Henkilöstö Henkilöstö on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palveluksessa


Menot

Kunnan maksuosuuden kasvu 1,5 %

Tuloslaskelma

PELASTUSTOIMI Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019




Aineet, tarv. ja tav. -931 -800 -800 -800

Muut toimintakulut

-200 -200 -200

TOIMINTAKULUT -1 560 935 -1 603 103 -1 603 140 -1 644 625 2,6 -1 665 512 -1 686 664

TOIMINTAKATE -1 560 935 -1 603 103 -1 603 140 -1 644 625 2,6 -1 665 512 -1 686 664


122

6.4.5 Talous- ja tukipalvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen

Toiminta-ajatus

Talous- ja tukipalveluiden sitovuustaso sisältää kunnan sisäisiä tukipalveluita tuottavat tulosalueet joita ovat talouspalvelut, tietotekniikkapalvelut, ruoka- ja puhtauspalvelut ja muut tukipalvelut (si-säinen tarkastus/sisäisen valvonnan ja riskien hallinnannan ohjaus ja seuranta, asumispalvelut sekä asiakirjahallinto ja aulapalvelut).


Kunnan talouden vakaudenhallinnan kannalta merkitseväksi tekijäksi ovat nousseet toimitilojen sisäilmaan liittyvät järjestelyt ja tulevaisuuden investointitarpeet. Hankekokonaisuudesta talouteen kohdistuvien pitkäaikaisten vaikutusten arviointi on hankesuunnittelun keskeinen tekijä. Myös pal-velutuotannon rakenteellisten muutosten, tuottavuutta parantavien toimenpiteiden ja tulopohjan vahvistamisen mahdollisuudet on hyödynnettävä. On tärkeää, että päätöksenteon tukena on pe-rusteiltaan avattuja vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä, joiden toteutumista seurataan ja kehityskulkuun tarvittaessa puututaan. Uusi kuntalaki on muuttanut kuntien talouden tasapainon ja vakauden hallintaan liittyviä säädöksiä siten, että niihin liittyvien tavoitteiden asettamiselle talousarviossa ja taloussuunnitelmassa sekä seurannalle tilinpäätöksessä on laissa asetettu velvoittavia ja huomioonotettavia ohjeita ja säädök-siä, jotka kohdistuvat entistä enemmän konsernitasolle. Mahdolliset kunta- ja palvelurakennemuutokset sekä yhteispalvelukeskittymien synty tulevat aihe-uttamaan muutoksia nykyisiin yhteistoimintarakenteisiin ja luovat myös tarvetta mahdollisille uusille toimintarakenteille ja -malleille. Näillä muutoksilla on vaikutusta myös sisäisten tukipalveluiden tuo-tantotapoihin, -menetelmiin ja tarpeeseen ja näihin muutoksiin on tarpeen varautua ennakkoar-vioin.


Talouden seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen edesauttavat taloudellisen riskin hallin-taa. Sisäisen valvonnan ja seurannan painopisteen kohdentaminen valitun skenaarion peruslähtö-kohtien ja toteutumisedellytysten kehittymiseen on vallitsevassa tilanteessa kuntatalouden pitkän aikavälin riskienhallinnan kannalta keskeistä. Talouden kokonaisvaltaisen hallinnan kannalta ja myös kuntalain muutoksista johtuen valvonnan kohdentaminen entistä enemmän konsernitasolle on tarpeen. Tietojärjestelmien haavoittuvuus aiheuttaa uhkan päivittäisten toimintojen toteutumisen jatkuvuu-delle. Järjestelmien käytön ohjaus ja valvonta sekä suojaaminen ulkoisilta häiritseviltä toimilta ovat riskien hallinnan kannalta keskeisiä. Järjestelmien ajantasaisuus ja niiden kehittäminen aidosti pal-veluiden tuotannon tarpeista lähtien on tärkeää vaikuttavuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Em. tekijöiden arviointi vaatii erityisosaamista ja sisäisen valvonnan apuna käytetäänkin tarpeellisessa määrin ulkoista tarkastustointa. Lainanhoitokulut kasvavat lainamäärän kasvusta johtuen. Korkojen noususta on viitteitä ja nousun ennustetaankin kiihtyvän vuonna 2019, joskaan nousun ei arvioida olevan nopean. Toteutuessaan korkojen nousu lisää lainanhoitokuluja. Luottosalkun korkorakenteen kehittymistä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä arvioidaan ja korkorakenteen hallintaan kiinnitetään huomiota. Aluehallinnon muutoksesta aiheutuva kunnan tuottamien tukipalveluiden suoritemäärän vähenemi-nen vaikuttaa sekä tukipalveluiden käytössä olevien tilojen ja laitteiden käyttöasteeseen että toi-minnan harjoittamiseen tarvittavaan henkilöstömäärään. Muutokseen on hyvä varautua niin henki-lö-, laite- kuin tilaratkaisuja tehtäessä.


123


Kuntastrategian tavoitteena on kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoit-taminen. Talouden tulevan kehityksen arviointi vähintäänkin keskipitkällä aikavälillä on keskeinen toimintojen järjestämistä ohjaava tekijä. Etenkin toimitiloihin kohdistuvien investointien taloudelliset vaikutukset toimintaedellytyksiin tulevat olemaan merkittävät. Em. tekijät vaikuttavat kunnan mui-den investointien toteutumismahdollisuuksiin ja niillä on vaikutusta strategisten kasvuedellytysten arvioimiseen ja luomiseen.

Digitalisaation hyödyntämisellä palvelutuotannossa on yhä suurempi vaikutus palveluprosessien tuloksellisuuden kehittymisessä. Hyödyntäminen lisää tietoteknologian osaamisen tarvetta. Tieto-järjestelmien ja tietojärjestelmälaitteiden toimintavarmuus, tehokkuus ja ajantasaisuus ovat keskei-siä tekijöitä palvelutuotannon ja palveluprosessien onnistumisen näkökulmasta. Kilpailu alan osaa-vasta työvoimasta on kiristynyt ja henkilöstön pysyvyyteen ja saatavuuden varmistamiseen on kes-kityttävä.

Aluehallinnon ja sote-palveluiden uudistaminen vaikuttavat kunnan tuottamien tukipalveluiden määrään. Merkittävä vaikutus on ruoka- ja puhtauspalveluissa ja tietojärjestelmien ylläpitopalve-luissa. Toimintojen kustannustehokkuus on vaarassa heiketä jos sopeuttamistoimissa ei onnistuta.

Kunnan suorittamien tavara- ja palveluhankintojen määrä on rahallisesti merkittävä. Tavarahankin-tojen suorittaminen on jo vakiintunut pääasiassa seudullisesti kilpailutetuista hankintapaikoista to-teutuvaksi, mutta palveluhankintojen kohdalla keskitetty kilpailuttaminen ei ole samassa määrin vakiintunutta, vaan palveluita kilpailutetaan erillisinä hankkeina seudullisen hankintayhtiön avusta-mana. Palveluhankintojen oikea kohdentaminen ja niiden volyymin suhde omaan palvelutuotan-toon on merkittävä palvelujen tuloksellisuuden kannalta.

Yhteistoiminta-alueiden hyvä hallinnointi ja palveluiden tasapuolinen ja tuloksellinen järjestämista-pa edesauttavat luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä ja sitä kautta varmistavat yhteistyön myön-teistä kehitystä ja jatkuvuutta.





Riskiarvio

Kasvu

Talouden hallinta ja kehit-tymisen arviointi perus-tuvat kehittymistä kuvaa-viin skenaarioihin

Valitaan tavoiteltava kehityspolku väestö-tekijöiden muutok-seen perustuvan skenaarion pohjalta

Valitun skenaarion toteutuminen

Onnistuminen skenaa-rioiden peruslähtö-kohtien arvioinnissa

Hyvinvointi

Palvelutuotannon tukena ovat ajanmukaiset ja toi-mintavarmat tietojärjes-telmät.

Mahdollistetaan digitali-saation hyödyntäminen palvelutuotannossa ja asiakaspalvelussa.

Palvelutuotannon tuki järjestetään tar-koituksenmukaisella tavalla (tulokselli-suus näkökulma) joko omana toimin-tana tai ulkoistettuna palvelutuottajalle

Ulkoistettujen ja oma-na tuotantona toteutet-tujen digitaalisten pal-veluiden kehittyminen ja käyttö palvelutuo-tannon tukena sekä niiden välinen suhde

Käyttöpalveluiden tuot-taminen siirtyy entistä enemmän ulkoisten toimijoiden varaan; riippuvuus ulkoisesta toimijasta ja sopimus-hallinnasta kasvaa

Talous

Lainanhoitokuluissa ei tapahdu hallitsematonta muutosta mahdollisista korkovaihteluista huoli-matta

Enimmillään noin 2/3-osa lainasalkusta on sidottu 5/10 vuo-den korkoon tai suo-jattu korkojohdan-naisilla

Luottojen keskikorko, keskikoron muutos ja suojausaste

Alhainen korkotaso pitkäaikaisena tekee suojauksesta kannat-tamattoman


124




Riskiarvio

Hallittu aluehallinnon uudistamisen aiheuttama tukipalveluiden tuotanto-tarpeen ja -tavan muutos

Ennakkoarvio uudis-tuksen aiheuttamista muutoksista ja uudis-tuksen huomioonot-taminen resursseihin liittyvissä ratkaisuis-sa

Tehdyt ratkaisut ver-sus arvioidut muutok-set

Uudistukseen liittyvien ratkaisujen viivästymi-nen ja mahdollinen epätietoisuus ratkai-suista sekä niiden vai-kutuksista kuntatasolle

Tuloslaskelma 2019 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet


Talous- ja tukipalveluiden hallinto -98 179

-98 179

Talouspalvelut -439 175 434 110 -5 065

Muut tukipalvelut -368 585 326 604 -41 981

Tietotekniikkapalvelut -1 199 253 1 401 056 201 803

Ruoka- ja puhtauspalvelut -6 927 293 7 246 965 319 672

Sitovuustaso yhteensä -9 032 485 9 408 735 376 250

Tuloslaskelma

TALOUS- JA TUKIPALVELUT

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


Myyntituotot 1 040 723 1 048 890 1 048 890 1 081 310 3,1

Sisäisten palv. myynti 5 816 435 5 767 915 5 767 915 5 928 374 2,8

Tuet ja avustukset 2 944 300 300

-100,0

Sisäiset vuokratuotot 2 396 025 2 396 067 2 396 067 2 398 051 0,1

Muut toimintatuotot 4 557

1 000 100,0

TOIMINTATUOTOT 9 260 684 9 213 172 9 213 172 9 408 735 2,1 9 408 735 9 408 735


Palvelujen ostot -1 498 795 -1 288 061 -1 408 061 -1 360 462 -3,4


Aineet, tarv. ja tavarat -1 621 427 -1 571 307 -1 571 307 -1 536 179 -2,2

Vuokrat -456 124 -481 600 -481 600 -527 154 9,5


Muut toimintakulut 5 372 -3 064 -3 064 -1 050 -65,7

TOIMINTAKULUT -9 025 044 -8 859 216 -9 011 804 -9 032 485 0,2 -9 147 198 -9 263 367

TOIMINTAKATE 235 640 353 956 201 368 376 250 86,8 261 537 145 368

Poistot -315 126 -328 481 -328 481 -299 665 -8,8 -311 461 -238 243


125

Talous- ja tukipalveluiden hallinto Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen


Talous- ja tukipalveluiden palvelualueen vastuulle kuuluvien sisäisten tukipalvelujen toimivuus, palvelukyky ja resurssien allokointi sekä palvelualueen yleisjohtaminen. Keskeiset tehtäväalueet ovat kunnan strateginen taloussuunnittelu, riskienhallinnan ja talousprosessien johtaminen, tieto-hallinto ja asuntoasioiden sekä Pelastustoimen, Maaseutuhallinnon ja Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden hallinnointi.

Kuntarakennemuutokset ja maakuntauudistus vaikuttavat palvelualueen toimintojen sisältöön ja laajuuteen. Muutokset edellyttävät mahdollisesti toimintojen uudelleen organisointia. Pitkittynyt talouden alavire ja sen seurauksena kuntatalouden tilan heikkeneminen ovat vaikuttaneet taloudel-lisia toimintaedellytyksiä heikentävästi ja talouden pitkän aikavälin strategisen suunnittelun tarve on korostunut.

Uudistetun Kuntalain kuntatalouden arviointia koskevat säädökset painottuvat entistä enemmän konsernitasolle ja sisältävät lisäksi aikaisempaa sitovampaa säätelyä, jotka vaikuttavat talouden suunnittelu- ja arviointimenettelyihin.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 1 1 1 1 1


Talous- ja tukipalveluiden hallinto

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTAKULUT -103 174 -98 623 -99 210 -98 179 -1,0 -99 426 -100 689

TOIMINTAKATE -103 174 -98 623 -99 210 -98 179 -1,0 -99 426 -100 689

Talouspalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Eeva Miettinen


Keskeisiä tehtäväalueita ovat kunnan talousarvion sekä tilinpäätöksen laadinta, rahoituksen hoito, toimialojen tuki talousasioissa, talousarvion seuranta ja erilaiset talouteen liittyvät pitkäntähtäimen ennusteet ja laskelmat. Uutena tehtäväalueena tulosalueelle on sisällytetty myös tietosuojaan liitty-vät tehtävät. Kunnan taloushallinnon tehtävistä on siirretty porrastetusti vuodesta 2007 alkaen seudulliselle pal-velukeskukselle Kuhilas Oy:lle laskujen käsittely, kirjanpito sekä reskontrat. Palvelut tuotetaan toi-meksiantosopimuksen perusteella. Toiminta on ollut vakiintunutta ja toiminut hyvin. Kesästä 2018 alkaen Kuhilaan toimintaa on jatkanut maakuntaan perustettu uusi alueellinen tukipalveluyhtiö Mo-netra Pohjois-Savo Oy. Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden yhtiöjärjestyksen ja osakas-sopimuksen (28.5.2018 § 13). Leppävirta, Kaavi, Tuusniemi ja Siilinjärvi ovat nimenneet yhteisen edustajan yhtiön hallitukseen. Omistusosuus yhteensä 1 %, pääomistuksen ollessa Monetran emoyhtiöllä,


126

P-S sairaanhoitopiirillä ja Kuopion kaupungilla. Perustamisvaiheessa konsernin tietotekniikka edel-lyttää investointeja ns. hallintoinfraan ja myöhemmin yhtenäisiin ict-järjestelmiin. Jokainen alueelli-nen yhtiö osallistuu näihin sekä emoyhtiön kustannuksiin liikevaihdon, henkilöstömäärän tai muun tarkoituksenmukaisen jakoperusteen suhteessa. Merkittävimmät kehityskohteet jatkossa liittyvät Monetran kautta tuleviin muutoksiin niin käytettä-vissä olevien tietojärjestelmien kuin työmenetelmienkin kautta. Lisäksi kunnan oma raportointi ja budjetointikäytännöt kaipaavat uudistamista. Tähän vaikuttavat myös valtakunnallisten, kunnista kerättävien tietojen käytännemuutokset. Valtionosuusjärjestelmään on suunnitteilla uusi kannustin-järjestelmä jonka digitalisaation ensimmäisen osan on tarkoitus kohdistua kunnan henkilöstö- ja taloushallinnon robotiikan hyödyntämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon muutokset lähestyvät parin vuoden kuluessa mi-käli uudistus toteutuu. Nämä tulevat toteutuessaan vaikuttamaan myös taloushallinnon prosessei-hin ja organisointiin. Tässä vaiheessa muutosten vaikutuksia talouspalveluiden omaan toimintaan on vielä vaikea täsmällisesti konkretisoida. Eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioidaan tiedon lisääntyessä. Koko kunnan talouteen vaikuttavia, eri lähteistä saatuja tietoja, seurataan ja analy-soidaan aktiivisesti ja hyödynnetään suunnittelussa.

Henkilöstö Resursointi ja osaaminen ovat kunnossa.


Kokonaishenkilöstö 2,9 2,9 2,8 2,8 2,8




Talousraportoinnin uudistaminen

Muutostarpeiden kartoitus

Automatisoidun talous-raportoinnin käyttöönotto 2021 ja kunnan oman raportoinnin kehittämi-nen

Tietosuojatyö Toiminnan käynnis-täminen

Eu:n tietosuoja-asetuk-sen mukainen toiminta


Menot

Monetran palvelumaksujen lisäys............................................................................. + 30 000 €

Tietosuojavastaavan tehtävään liittyvät kulut ........................................................... + 9 000 €


Talouspalvelut Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 391 140 410 635 410 635 434 110 5,7 434 110 434 110

TOIMINTAKULUT -391 140 -410 647 -411 587 -439 175 6,7 -444 753 -450 401

TOIMINTAKATE

-12 -952 -5 065 432,0 -10 643 -16 291


127

Muut tukipalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen


Muut tukipalvelut tulosalue koostuu 4 tulosyksiköstä; hankintatoimi, asuntotoimi, sisäinen tarkastus ja toimistopalvelut.

Hankintatoimi Hankintatoimi vastaa hankintoihin liittyvistä hallinnollisista ja kehittämistehtävistä sekä hankinta-käytäntöjen yhteensovittamisesta Siilinjärven kunnassa. Näistä tehtävistä huolehtii kuntaan perus-tettu hankintatyöryhmä. Siilinjärven kunta on osakkaana Sansia Oy:ssä (aikaisemmin IS-Hankinta Oy), jonka toiminta on käynnistynyt 2011 ja jonka tehtävänä on hoitaa osakasyhteisöjen puolesta niiden tavara- ja palve-luhankinnat ja antaa niille hankintoihin liittyvää asiantuntijapalvelua. Yhtiö tekee myös hankintoihin liittyvät hankintapäätökset, ellei toimeksiannon yhteydessä muutoin sovita. Yhtiön toiminta on laa-jentunut varsinaista hankintatoiminnasta poikkeaville liiketoiminta-alueille (mm. henkilöliikennepal-veluiden järjestäminen). Hankintayhtiön tulorahoituksen painopiste on siirtynyt hankintasopimusten kautta saataviin komissiomaksuihin (sisältyy tavaran tai palvelun hintaan). Vuodesta 2016 alkaen osakkaiden maksuosuuksia ei ole laskutettu vuosimaksuina. Tämän on mahdollistanut tavaran tai palvelun toimittajilta perittävien palvelumaksutuottojen (komission) positiivisena jatkunut kehitys. Sansia Oy:n asiakaspohjan laajentuessa sekä hankintasopimuksilla tehtyjen ostojen lisääntyessä on toimittajilta perittäviä palvelumaksuja voitu pienentää. Siilinjärven kunta on vuonna 2018 edelleen mukana Pohjois-Savon hankinta-asiamies toiminnas-sa. Toiminnan tarkoituksena on parantaa kunnan ja Pohjois-Savon alueella toimivien yritysten kes-kinäistä hankintoihin liittyvää yhteistyötä. Kuntaan on hankittu HankintaSampo-pienhankintajärjestelmä tehostamaan pienhankintojen kilpai-lutusta, jonka käytön edistäminen ja tehostaminen jatkuu edelleen.

Asuntotoimi Asuntotoimi edistää kuntalaisten ja kuntaan muuttajien tarpeita vastaavaa kohtuuhintaista ja koh-tuutasoista asumista sekä pyrkii poistamaan puutteellista asumista välittämällä kunnan ja valtion avustuksia, korkotukea ja lainoja tuotantoon, hankintaan ja perusparannukseen, tiedottamalla asumis- ja rahoitusmahdollisuuksista ja valvomalla alan yhteisöjen toimintaa. Siilinjärven väestön ikärakenne merkitsee kasvua varttuneimmissa ikäluokissa. Tämä edellyttää ikääntyvien kuntalaisten kotona pitkään asumisen mahdollistamiseksi varautumista uustuotantoon, asuntokannan perusparantamiseen ja asuinympäristön esteettömyyden edistämiseen. Korjaus- ja energia-avustusten käsittelyn siirryttyä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hoi-dettavaksi, kunnat voivat edelleen antaa yleiseen toimialaansa perustuen avustuksiin liittyvää neu-vontaa, auttaa korjaustarpeen arvioinnissa tai hakemusten teossa. Siilinjärven Kotipolku Oy on aloittanut valtion lainoittaman vuokrakerrostalon rakentamisen os. Ri-suharjuntie 2. Kohde käsittää 45 asuntoa, joiden arvioitu valmistumisaika on lokakuu/2019. Yrjö ja Hanna-säätiö sr:n KiOy Akuliina II-hanke os. Kotipolku 14 on etenemässä. Hanke käsittää 32 asuntoa ja ne on tarkoitettu vanhuksille jotka tarvitsevat tukea asumiseensa. TA-Asumisoikeus Oy:lle valmistui elokuussa/2018 valtion lainoittama 33 asumisoikeusasuntoa käsittävä kerrostalokohde, os. Peltotie 2.


128

Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on omalla riippumattomalla ja objektiivisella arviointi- ja varmis-tus- sekä konsultointitoiminnallaan arvioida kuntakonsernin riskienhallinta-, valvonta- sekä johta-mis- ja hallintoprosessien riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus tukee toiminnallaan kunta-organisaation tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa organisaatiolle lisäarvoa. Organisaation riskienhallintaprosessien tuottamaa tietoa hyödynnetään sisäisen tarkastuksen toi-minnan suunnittelussa ja tarkastustoimenpiteiden kohdistamisessa. Sisäisen tarkastuksen yksikkö huolehtii myös kunnan konsernivalvonnasta kunnanjohtajan kanssa. Siilinjärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä Siilin-järven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista koko kuntakonsernissa. Kunnanhallitus vahvistaa vuosittain sisäi-sen valvonnan vuosisuunnitelman, jonka perusteella sisäisen tarkastuksen käytännön toimenpiteet toteutetaan. Toimistopalvelut Toimistopalvelut tulosyksikkö vastaa kunnantalon asiakaspalvelupisteen palveluista ja kunnan ar-kistotoimesta. Kunnantalon toimintojen siirtyminen väistötiloihin ei muuta asiakaspalvelupisteen palveluja, jotka sijoittuvat myös jatkossa entisenlaisina kunnantalolle. Kunnantalon toimintojen hajaantuminen muuttaa postin jakelutoimintoja ja lisää jakeluun menevän postin määrää. Arkistotoimessa on vuonna 2017 saatu päätökseen eAMS-projekti, jolla on luotu perusta siirtymi-selle sähköiseen arkistointiin. Kokonaisvaltainen sähköiseen arkistointiin siirtyminen ei ole ajankoh-tainen lähitulevaisuudessa. Siilinjärven kunta on osakkaana Kuntien Tiera Oy:ssä, jonka tarjoa-maan palvelukonseptiin sisältyy sähköinen arkisto Sark.

Henkilöstö

Asuntotoimen tehtävät on järjestetty siten, että pääosa tehtävistä on siirretty toimivaltasäännöllä talousjohtajalle ja edelleen pääosin asuntoasiain sihteerille. Asuntoasiain sihteeri tekee kuluneen vuoden 2018 tapaan edelleen 3 -päiväistä työviikkoa. Hankintatoimessa ei ole päätoimista henkilöstöä Siilinjärven kunnassa. Kunnan hankinta-asioiden kehittämisestä ja yhteensovittamisesta hankintayhtiön kanssa vastaa kunnan hankintatyöryhmä kunnan kehitysjohtajan toimesta talousjohtajan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen yksikössä työskentelee yksi päätoiminen viranhaltija, jonka työstä 70 % kohdistuu yksikköön. Toimistopalveluiden henkilömäärä on 3 henkilöä.

Henkilöstö




129




Hankintasammon käytön tehostaminen

Tietoisuuden lisäämi-nen ja ohjelmistokou-lutus

Järjestetty koulu-tus ja infot, osallis-tujamäärät

Järjestetään käyttö-koulutus.

Esimiesiltapäivän teema-asia.

Sisäisen valvonnan vuosi-suunnitelma

Vuosisuunnitelman vahvistaminen ja toteuttaminen.

Erikseen kohdennetut tarkastukset.

Sisäiset tarkastuk-set

Vuosisuunnitelman mukaisten tarkastusten toteuttaminen.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selon-teko.

Tuloarvio ja määrärahat

Muut tukipalvelut Tilinpäätös

2017 Talousarvio

2018 Muutos

TA 2018 Talousarvio

2019 Muutos

% TS 2020 TS 2021

TOIMINTATUOTOT 371 117 338 543 338 543 326 604 -3,5 326 604 326 604

TOIMINTAKULUT -413 117 -377 073 -388 286 -368 585 -5,1 -373 266 -378 007

TOIMINTAKATE -42 000 -38 530 -49 743 -41 981 -15,6 -46 662 -51 403

Tietotekniikkapalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola


Kunnan tietotekniikkapalveluiden tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja kehittää kunnan tietoteknisiä palveluja ja laiteympäristöjä kustannustehokkaasti, asiakaslähtöisesti ja tietoturvallisesti. Tietotek-niikkapalveluiden vastuulla on lisäksi tietoteknisten asioiden ja ICT-markkinoiden kehityksen seu-raaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tapahtuneisiin muutoksiin.

Kunta ylläpitää omana työnä omaa tietoteknistä laitteistojen ja ohjelmistojen käyttöpalvelukokonai-suutta. Kunta ylläpitää itse oman tietoliikenneverkkonsa pois lukien etäyhteyksiin tarvittavat tietolii-kennepalvelut, jotka hankitaan kumppaneilta. Kunnassa ei tehdä omaa ohjelmistokehitystyötä, vaan toimialakohtaiset sovellukset ostetaan tai vuokrataan ohjelmistotoimittajilta. Tietotekniikkapal-veluiden tuottamat ns. vakioidut peruspalvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu. Vuoden 2019 toiminta-kulut kohdistetaan kustannuspaikoille (asiakkaille) tuotekohtaisten kumulatiivisten kk-suoritemää-rien perusteella. Vuonna 2018 aloitettu kunnan palvelinteknologian (virtualisointiteknologia, tallennusjärjestelmä ja varmuuskopiointi) korvaushankinnat saatetaan loppuun alkuvuonna 2019. Kunnantalolla sijaitsevissa atk-laitetiloissa olevaa ICT-teknologiaa jouduttaneen siirtämään väistöti-loihin syksyllä 2019. Sähköinen käyttöoikeuksien hallintajärjestelmän (IDM/IAM) käyttöönotto, joka ei toteutunut vuonna 2018 henkilöstövajauksen vuoksi, otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana. Kunnantalon henkilöstön siirtyminen useisiin eri väistötiloihin aiheuttaa jonkin verran muutoksia tietoliikenneverkon rakenteeseen ja palveluihin.


130

Toimialakohtaisen tietojärjestelmien päivitysten yhteydessä törmätään yhä useammin siihen, että kunnan vastuulla oleva tietorekisteri siirtyy osittain tai kokonaan ohjelmistotoimittajan tuottamaksi ulkoistetuksi käyttöpalveluksi eli pilvipalveluksi.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstö 10 10 10 10 10

Tietotekniikkapalveluissa on kaksi virkaa ja kahdeksan työsuhteista tointa (yhteensä 10 vakituista), Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueella on kolme henkilöä, joiden tehtävä on selkeästi atk-painotteinen. Sivistyspalveluiden palvelualueella on yksi henkilö, jonka tehtävä on selkeästi atk-painotteinen.




Palvelinteknologian uusiminen (inves-tointihanke, korvaus-hankinta)

Vuonna 2018 aloitettu hanke saatetaan lop-puun (varmuuskopiointi-teknologia päivitetään, siirretään loput palvelut vanhasta virtualisointi-teknologiasta uuteen teknologiaan)

Uusi virtualisointitek-nologia on käytössä. Vanha virtualisointi-teknologia on sam-mutettu. Varmuusko-pioinnin ja niiden palauttamisen pro-sessit on päivitetty ja testattu.

Vanha virtualisointitekno-logia on sammutettu, uusi teknologia on tuo-tannossa. Varmuusko-piointiteknologiat ja -prosessit on tarkistettu ja päivitetty.

Käyttöoikeuksien hallinnan parantami-nen

Palvelun käyttöönotto-projekti aloitetaan tam-mikuussa 2019 ja saate-taan tuotantokäyttöval-miiksi vuoden loppuun mennessä

Järjestelmään mallin-nettujen ja liitettyjen liiketoimintasovellus-ten lukumäärä.

Vuoden 2019 loppuun mennessä noin 15–20 toimialakohtaisen tietojär-jestelmän roolit ja käyttö-oikeudet hallitaan kysei-sellä järjestelmällä

Perusterveydenhuol-lon ikääntyneen pal-velinteknologiaan liittyvän laiterikkoris-kin hallinta

Toimialan tietojärjestel-märatkaisusta riippuen osa tai kaikki nykyisistä palvelimista virtualisoi-daan ja/tai vaihdetaan uusiin

Perusterveydenhuol-lon palvelinten kor-vaaminen tai virtu-alisoinnin toteutumi-nen.

Perusterveydenhuollon kaikista palvelimista (7 kpl) on riskinhallinnan näkökulmasta tarkastel-tuna riittävä määrä joko virtualisoitu tai vaihdettu uuteen


Tietotekniikka- palvelut

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 1 306 137 1 315 443 1 315 443 1 401 056 6,50 1 401 056 1 401 056

TOIMINTAKULUT -1 193 966 -1 181 973 -1 185 279 -1 199 253 1,20 -1 214 484 -1 229 907

TOIMINTAKATE 112 171 133 470 130 164 201 803 55,00 186 572 171 149


131

Ruoka- ja puhtauspalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: ruoka- ja puhtauspalvelujohtaja Sirpa Kurki

Toiminnan painopisteet

Ruoka- ja puhtauspalvelujen tehtävä Siilinjärven kunnassa on tuottaa ruoka- ja puhtauspalveluja taloudellisesti ja laadukkaasti eri asiakasryhmien erityistarpeet huomioiden. Palvelujen tilaajia kun-nan sisäisesti ovat sivistyspalvelut, vammaispalvelut, hoiva-hoitopalvelut, tekniset palvelut ja henki-löstöpalvelut. Lisäksi tilaajia ovat Siilinjärven kunnan alueella toimivat yksityiset palveluntuottajat, erilaiset urheiluseurat ja -järjestöt sekä tapahtumien järjestäjät. Palvelujen loppukäyttäjiä pääasias-sa ovat kuntalaiset vauvasta vaariin. Ruokapalvelut tuottaa n. 1,5 miljoonaa ateriaa vuodessa. Ruoka tuotetaan viidessä valmistus-keittiössä, jotka ovat Vuorelan koulun keittiö, Suininlahden koulun keittiö, Siilinlahden koulun keittiö (vuoden 2018 loppuun), Ahmon koulun keittiö ja Vanhan Pappilan palvelukodin keittiö. Kouluilta tuotetaan aterioita kouluruokailuun ja päiväkoteihin. Vanhan Pappilan valmistuskeittiöstä tuotetaan kaikki hoiva-hoito-, vammaispalvelujen, palvelutalojen ja kotipalvelujen ateriat. Lisäksi Vanhan Pappilan palvelukodin keittiössä tuotetaan osa varhaiskasvatuksen aterioista ja Siilinlahden koulul-le ateriat v. 2019 alusta alkaen. Valmistuskeittiöistä kuljetetaan ruokaa ympäri Siilinjärven kuntaa sijaitseviin toimipaikkoihin joissa on palvelukeittiö. Ruokapalvelujen laatua on ravitsemissuositusten noudattaminen eri asiakasryhmät huomioiden. Ravitsemissuosituksia seurataan systemaattisesti ruokalistan kehitystyössä. Kustannustehokkuut-ta varmistetaan käyttämällä vakioitua, keskitetysti hallittua reseptiikkaa ja tuotevalikoimaa. Ruoka-listan ja aterian raaka-ainekustannusta seurataan systemaattisesti. Ravitsemissuositusten ja ate-rian raaka-ainekustannusten toteutumista suunnittelussa seurataan AROMI-tuotannonohjausjär-jestelmän avulla. Yhtenäiset ateria- ja tuotetilauskäytänteet ovat kustannustehokkaita ja niiden avulla pystytään hallitsemaan hävikkiä. AROMI-ohjelman WEB-MYSLI liittymän avulla syötetään asiakastilaukset järjestelmään, josta muodostuu automaattisiirrolla sisäinen lasku sisäisille asiak-kaille. EVÄS-ohjelmasta tulostetaan asiakastilausmäärillä ruokalistan mukaisesti tuotantoon yh-teenvetolistat päivän valmistettavista aterioista. WEB-MYSLI liittymän käyttöön on siirrytty eri asia-kasryhmissä portaittain vuoden 2018 aikana. Vuonna 2019 tavoitteena on vakiinnuttaa liittymän käyttö kaikissa yksiköissä ja saada asiakkaan tilaukset myös hoiva-hoitopuolelta sitä kautta järjes-telmiin. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan vuosittain ja kerätään jatkuvaa palautetta erilaisten palaute-kanavien kautta. Ruokapalveluissa on nimetty uusi ruokalistatyöryhmä, johon kuuluu jäseniä jokaisesta valmistus-keittiöstä ja muutamasta palvelukeittiöstä. Työryhmän jäsenet edustavat eri asiakasryhmiä ja ovat erilaisissa ruokapalvelutehtävissä keittiöillä, jolla varmistetaan monipuolisen näkökulman huomioi-minen kehitystyössä. Puhtauspalvelua tuotetaan Siilinjärven kunnan tiloissa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on yhteensä n. 60 000 m2. Puhtauspalveluissa on tehty puhtauspalvelusopimukset asiakasryhmäkohtaisesti. Sopimuksessa kuvataan siivottavat tilat ja niiden pinta-alat, kuvataan mitä puhtauspalvelutoimenpi-teitä ja kuinka usein sopimuksen mukaisesti eri tiloissa tehdään ja kuvataan tilakohtainen puhtaus-taso. Puhtauspalvelusopimukset on käyty tilaaja- asiakkaiden kanssa läpi ja koulutettu siivoustyön tekninen laatu laitoshuoltajille. Puhtauspalveluissa on nimetty kehitystyöryhmä, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa pohtimaan yhdessä kehitystarpeita ja linjaamaan tarvittavia toimenpi-teitä. Puhtauspalvelusopimusten mukaista toimintaa seurataan vuosittain kohdekohtaisilla laatu-kierroksilla, joihin pyydetään asiakkaan edustaja mukaan.


132

Keskeiset talouden muutokset Siilinlahden koululla alkaa oppilaiden siirtyminen väistötiloihin v. 2019 alusta sisäilmaongelmien vuoksi. Vuoden 2019 syksystä alkaen koko koulu on tyhjä. Ruokapalvelut järjestetään siten, että kevään 2019 ajan lämmin pääruoka valmistetaan Vanhan Pappilan palvelukodin keittiöllä ja kulje-tetaan Siilinlahden koululle, jossa ruokailu tapahtuu ruokasalissa. Syksyllä 2019 myös ruokapalve-lut poistuvat Siilinlahden koululta ja ruoka tuodaan kaikilta osin valmiina Vanhan Pappilan palvelu-kodin keittiöltä ja tarjotaan väistötiloissa. Ruokailuastiat pestään väistötiloissa, ruoantarjoiluastiat kuljetetaan ja pestään valmistuskeittiössä. Toivalan päiväkoti toimii alkuvuoden 2019 väistötiloissa Pikku–Siilin päiväkodin pihassa. Syksyllä 2019 uusi Toivalan päiväkoti otetaan käyttöön, jolloin ruoka- ja puhtauspalvelut järjestetään siellä. Mummonkammarin uudet tilat otetaan käyttöön loppuvuodesta 2018. Päivätoiminta alkaa kohtees-sa vuoden 2019 alusta. Puhtauspalveluun tarvitaan nykyisiä Mummonkammarin tiloja enemmän resursseja vuoden 2019 alusta lähtien. Ruokapalvelu ateriat toimitetaan kohteeseen entiseen ta-paan Vanhan Pappilan palvelukodin keittiöltä. Leppäkaarteen päiväkoti siirtyy osittain väistötiloihin loppuvuodesta 2018. Ruokapalveluun ei tarvi-ta resurssia väistötiloissa. Puhtauspalvelun työalueet tarkistetaan ao. kohteen osalta. Kasurilan koulun oppilaista osa siirtyy väistötiloihin v. 2019 alusta. Ruokailu tapahtuu entiseen ta-paan ruokasalissa. Puhtauspalvelun mitoitus on tarkistettu ja todettu että nykyinen resurssi on riit-tävä. Kuuslahden koulun uudisrakennus valmistuu syksyyn 2019. Uusien tilojen siivoustyö mitoitetaan ja hankitaan tarvittavat välineet ja laitteet. Ruokapalvelu järjestetään entiseen tapaan palvelukeittiö mallilla. Astiat ja tarvittavat jakovälineet uusitaan. Entisissä tiloissa toimitaan siihen saakka, kunnes uusi koulu valmistuu. Ruokapalveluille on asetettu tavoitteeksi säästää elintarvikekustannuksista v. 2019 edelliseen vuo-teen verrattuna 5 %. Tähän tavoitteeseen pyritään pienin ruokalista- ja raaka-aine muutoksin. Edel-leen käytetään kotimaisia ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Lähituottajien määrä pidetään entisel-lään. Kustannussäästöistä huolimatta asiakastyytyväisyys pyritään pitämään entisellä tasolla. Asiakastyytyväisyyskyselyä kehitetään v. 2019 siten, että saadaan eri asiakasryhmistä luotetta-vampi otanta ja selkeät numeerisesti seurattavat tunnusluvut tyytyväisyyteen vaikuttavista keskei-sistä tekijöistä. Tämän myötä saadaan vertailutietoa tyytyväisyydestä seuraaville vuosille ja tunnis-tetaan kehityksen painopistealueet helposti. Jatkuvan palautteen seurantaan on tulossa kuntaan yhteinen uusi työkalu. Tämä otetaan aktiiviseen seurantaan ja hyödynnetään palautteet kehitys-työssä. Toiminnan laatua ja kustannuksia seurataan systemaattisesti. Ruokapalvelussa laadun osatekijöi-nä ovat asiakastyytyväisyys, ruoan ravitsemuksellinen laatu, ruokalistan monipuolisuus ja vaihtele-vuus, reseptiikan toimivuus sekä tuoteturvallisuus jota varmistetaan toimivan omavalvonnan avulla. Puhtauspalvelussa laatua on asiakastyytyväisyyden lisäksi, mitoitusten toimivuus, työohjeiden riit-tävyys ja kattavuus kohteittain ja sopimuksen mukaisen laatutason toteutuminen.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstömäärä 115 116 116 116 116 Vanhuuseläketapahtumat 6 8 3 5 1



133

Ruoka- ja puhtauspalvelujen kokonaishenkilöstömäärä vuonna 2019 on 116 henkilöä (vakanssi-numerot), joista vakituisia henkilöitä on 108 ja määräaikaisia 8 henkilöä. Ruokapalveluissa on 60 vakituista (sisältää toimistosihteerin ja ruoka- ja puhtauspalvelujohtajan) sekä 4 määräaikaista ja puhtauspalveluissa on 48 vakituista ja 4 määräaikaista henkilöä. Ruoka- ja puhtauspalveluissa vakinaistettiin 5 määräaikaista tehtävää vuoden 2019 alusta alkaen. Jäljelle jääneet määräaikai-suudet johtuvat väistötilanteesta (Siilinlahti ja Toivala) sekä aikaisemmin palvelutarpeen vakiintu-mattomuudesta sote-kohteissa v. 2019 loppuun tehdyistä sopimuksista.




Ruoka- ja puhtauspalvelut Asiakastyytyväisyyden seuranta luotettavasti

Asiakastyytyväisyys-kyselyn ja menetelmän kehittäminen, muut palautekanavat käyt-töön

Uudistettu kysely ja luotettavat tulokset v. 2019, palaute-kanavien hyödyntä-minen

Kyselyn avulla saa-daan luotettava tulos eri asiakasryhmien vastauksista. Jatkuva palautteen lisäänty-minen ja hyödyntä-minen kehitystyössä.

Ruoka- ja puhtauspalvelut Laatutyö

Käynnistetään syste-maattinen laadun kehit-tämistyö

Uudet käyttöönote-tut työkalut laadun seurantaan

Laatutyö on syste-maattista ja vakiintu-nutta, osa normaali arkea. Laatutyökalut toimivat jatkuvan kehityksen välineinä ja ovat luonteva osa johtamista.

Ruokapalvelut Elintarvikekustannuksista 5 % säästö

Ruokalistan ja raaka-ainepohjan tarkistami-nen, kustannusten sys-temaattinen seuranta

Raaka-ainekus-tannus / ateria / asiakasryhmä

Elintarvikekustannus- säästö saavutetaan ilman että asiakas-tyytyväisyys heikke-nee tai tingitään elin-tarvikkeiden kotimai-suudesta tai lähituot-tajien määrästä

Ruokapalvelut AROMI ja WEB-MYSLI -ohjelmien käytön va-kiinnuttaminen kaikissa toimipaikoissa

Kaikki tilaukset (ostot ja asiakas-määrät) ja laskutus järjestelmien kautta

AROMI-, WEB-MYS-LI- ja EVÄS -ohjelmat ovat luonteva osa arkea. Paperilaskut jäävät historiaan, ostoja ei tehdä ohi järjestelmän ja rapor-tointi palvelee sekä tuotantoa että johtoa.

Puhtauspalvelut Uudiskohteiden ja väis-tötilojen mitoitukset. Henkilöstön sitouttami-nen tarvittaviin muutok-siin.

Toimivat mitoitukset ja oikein kohdenne-tut resurssit

Muutostilanteissa toiminnan suunnittelu siten, että asiakas-tarpeet ja siivoustyön resurssit ovat mah-dollisimman optimaa-lisesti käytössä


134


Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet

TA 2018 TA 2019 TS 2020

TS 2021

Ruokapalvelut

Aterioiden lukumäärä 1 527 206 1 527 206 1 527 206 1 527 206

Aterioiden myyntitulot 4 738 114 4 834 844 4 834 844 4 834 844

Aterioiden raaka-ainekustannukset 1 305 953 1 240 655 1 240 655 1 240 655 Raaka-ainekustannukset / lounas / ka - Koulut 1,10 1,04 1,04 1,04 - Päiväkodit 0,85 0,80 0,80 0,80 - Hoiva/hoito 1,14 1,08 1,08 1,08

Puhtauspalvelut

Siivottavat neliöt/h (koulut ja muut toimitilat) 264,3 *272 *272 *272 Siivottavat neliöt/h (hoiva- ja hoitotoimitilat) 168 *202 *202 *202

*Siivoustyön tuntitehokkuuden tavoite on pysyä samana huolimatta lukuisista väistötiloista

Keskeiset talouden muutokset Tulot

Myyntitulot ................................................................................................................ + 96 730 €

Menot

Raaka-ainekustannusten säästötavoite .................................................................... - 65 000 €


Ruoka- ja puhtauspalvelut

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 7 192 290 7 148 551 7 148 551 7 246 965 1,4 7 246 965 7 246 965

TOIMINTAKULUT -6 923 649 -6 790 900 -6 927 442 -6 927 293

-7 015 270 -7 104 364

TOIMINTAKATE 268 641 357 651 221 109 319 672 44,6 231 695 142 601


135

6.5 TEKNISET PALVELUT Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen

Tekniset palvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Tekniset palvelut vastaa lakisääteisestä vesi-huollon huolehtimis- ja jätehuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumisesta Siilinjärven kunnan alueella. Palvelualue tuottaa tukiluonteisia palveluita muille palvelualueille toimitiloihin, varikkopalveluihin ja han-kintoihin liittyvissä tehtävissä sekä vastaa kuntatekniikasta. Lisäksi palvelualueeseen kuuluvat lakisää-teisinä viranomaistoimintoina rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sekä yksityistieasiat.

Palvelualueen ydintoiminta-alueet ovat:

toimitilojen ja kuntatekniikan uudisrakentaminen, peruskorjaus ja ylläpito

veden tuottaminen ja jäteveden puhdistaminen

ydintoimintoja tukevat tekninen hallinto- ja varikkopalvelut

viranomaislautakunnan alaisuudessa viranomaispalveluina toimivat rakennusvalvonta ja ympäris-tönsuojelu sekä

teknisen lautakunnan jaostona olevat yksityistieasiat.



Tekninen lautakunta

Tekniset palvelut (brutto) -3 239 660 773 420 -2 466 240

Teknisen lautakunnan jaosto

Yksityistieasiat (brutto) -128 872 0 -128 872

Viranomaislautakunta Rakennusvalvonta ja ympäristönsuoj.( brutto) -593 513 252 500 -341 013

Laskennallisesti eriytetyt taseyksiköt

Toimitilojen ylläpito (tilikauden tulos) -4 157 600 7 712 594 3 554 994

Vesihuoltolaitos (tilikauden tulos) -1 398 659 3 792 758 2 394 099

Sitovuustasot yhteensä -9 518 304 12 531 272 3 157 968

Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma 2019

TEKNISET PALVELUT

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos

%

TS 2020

TS 2021

Myyntituotot 4 126 781 4 008 100 4 008 100 4 033 100 0,6

Sisäisten palvelujen myynti 277 405 265 395 265 395 265 878 0,2

Maksutuotot 294 888 285 000 285 000 285 000

Tuet ja avustukset 4 211

Vuokratuotot 322 314 237 000 237 000 297 295 25,4

Sisäiset vuokratuotot 7 970 167 7 932 814 7 932 814 7 391 299 -6,8


TOIMINTATUOTOT 13 228 287 13 017 009 13 017 009 12 531 272 -3,7 12 531 272 12 531 272

VALM. OMAAN KÄYTTÖÖN 158 659 135 000 135 000 145 000 7,4



Sisäiset palvelujen ostot -498 914 -489 170 -489 170 -501 623 2,5

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 631 189 -2 323 100 -2 323 100 -2 434 130 4,8

Sis. aineet, tarv. ja tavarat -4 934 -4 477 -4 477 -4 204 -6,1

Varastojen lisäys/vähennys -590

Avustukset -237 531 -219 840 -219 840 -301 708 37,2

Vuokrat -912 697 -1 427 150 -1 427 150 -443 720 -68,9


Muut toimintakulut -34 567 -13 860 -13 860 -13 860 0,0

TOIMINTAKULUT -9 930 400 -9 984 985 -10 002 685 -9 518 304 -4,8 -9 639 186 -9 761 604

TOIMINTAKATE 3 456 546 3 167 024 3 149 324 3 157 968 0,3 2 892 086 2 769 688

Poistot -5 490 962 -5 664 247 -5 664 247 -7 023 689 24,0 -5 795 452 -5 703 522


136

T E K N I N E N L A U T A K U N T A

6.5.1 Tekniset palvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen

Toiminta-ajatus

Teknisten palveluiden sitovuustaso sisältää ydintoimintoja tukevat teknisen hallinnon ja varikkopal-velut sekä toimitilojen ja kuntatekniikan uudisrakentamisen, peruskorjauksen ja ylläpidon.


Kuntatekniikassa on panostettu merkittävästi erityyppisiin turvallisuutta lisääviin asioihin mm. ke-vyenliikenteen väyliin, leikkipuistojen tuoteturvallisuuteen ja palvelutasoon sekä ajonopeuksien hillitsemiseen. Liikenneturvallisuuden, erityisesti koulujen, liikenneturvallisuuden huomioonottami-nen on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteena on, että käyttöturvallisuuteen ja esteettömyy-teen liittyvät näkökohdat ovat keskeisessä asemassa niin yleisten alueiden kuin rakennustenkin toteuttamisessa ja varustamisessa.


Vuodesta toiseen jatkuvat määrärahaleikkaukset ja henkilöstösäästövelvoitteet heikentävät palve-lutuotantoa ja sen laatua. Kunta saa joka vuosi hoidettavakseen lisää katuja ja kevyen liikenteen väyliä, mutta vastaavasti määrärahoja leikataan. Tämä näkyy kuntalaisille nykyistä huonompana katujen ja yleisten alueiden kunnossapidon tasona.


Kuntastrategian tavoitteena mainitaan mm. kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Investointitarpeita on paljon, mutta talouden realiteetit määrittelevät asioiden tärkeysjärjestyksen. Useita merkittäviä hankkeita on siirretty tuleville vuosille. Jatkuva määrärahojen leikkaus on palvelutuotannon kannalta kestämätön tie.





Riskiarvio

Kasvu: Vastataan rakentamisella kunnan väestönkasvun tavoitteeseen

Pitkäntähtäimen mukainen suunnitel-tu ja hallittu kasvu

Katujen ja kevyen liikenteen väylien pituus

Kunnan talous, resurs-sit

Hyvinvointi: Vanhoista alueista huo-lehtiminen

Pitkäntähtäimen mukainen kunnossa-pito

Asukaspalaute, mää-rärahat

Kunnan talous, resurs-sit

Talous: Tiukka talouskuri Talousarvion mukai-

nen toiminta

Talousarvio Voimakkaat sääilmiöt, ilmastonmuutos


137

Tuloslaskelma 2019 (keskitetysti)

Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet:


Tekninen hallinto ja varikkopalvelut -740 606 566 120 -174 486

Kuntatekniikka -2 499 054 352 300 -2 146 754

Sitovuustaso yhteensä -3 239 660 918 420 -2 321 240

Keskeiset talouden muutokset 2019 Ks. tekninen hallinto ja varikkopalvelut sekä kuntatekniikka.

Tuloslaskelma

TEKNISET PALVELUT

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos %

TS 2020

TS 2021

Myyntituotot 389 613 298 600 298 600 298 600

Sisäisten palvelujen myynti 168 736 168 520 168 520 169 120 0,4

Maksutuotot 37 287 35 000 35 000 35 000

Tuet ja avustukset 3 706

Vuokratuotot 8 397 12 000 12 000 12 000


TOIMINTATUOTOT 833 986 802 820 802 820 773 420 -3,7 773 420 773 420

Valmistus omaan käyttöön 158 659 135 000 135 000 145 000 7,4 145 000 145 000

Henkilöstökulut -1 080 381 -1 182 385 -1 189 732 -1 169 991 -1,7

Palvelujen ostot -929 428 -838 249 -838 249 -1 006 466 20,1


Aineet, tarvikk. ja tavarat -504 432 -432 050 -432 050 -437 130 1,2

Sisäiset ain., tarv. ja tavarat -47

Varastojen lisäys/vähenn. -590

Avustukset -152 368 -130 000 -130 000 -186 860 43,7

Vuokrat -24 699 -33 650 -33 650 -33 650


Muut toimintakulut -8 014 -11 000 -11 000 -11 000

TOIMINTAKULUT -3 100 157 -3 022 894 -3 030 241 -3 239 660 6,9 -3 280 804 -3 322 470

TOIMINTAKATE -2 107 511 -2 085 074 -2 092 421 -2 321 240 10,9 -2 362 384 -2 404 050

Poistot -1 795 814 -1 934 285 -1 934 285 -1 977 024 2,2 -1 935 950 -1 851 240


138

Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Sitovuustaso: tekninen lautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen


Tekninen hallinto Toimistopalveluiden ja normaali arkirutiinien hoitamista jatketaan talousarviovuonna vain yhdellä toimistosihteerin työpanoksella eikä esim. asiakaspalvelussa ole enää varahenkilöä. Tämä tarkoit-taa tietoista palvelutuotannon alas ajamista. Lisäresursointia hankitaan tarvittaessa rakennusval-vonnan puolelta.

Pysäköinninvalvonta Pysäköinninvalvontaa on tarkoitus jatkaa taloussuunnitelmakaudella nykyisessä laajuudessa. Py-säköinninvalvonnassa tehdään erinomaista seudullista yhteistyötä Itä-Suomen kaupunkien (mm. Kuopion, Varkauden ja Iisalmen) kanssa.

Varikko Kiinteistölle (Teollisuustie 7/Oppipojantie 4) on keskitetty kaikki teknisten palvelujen toiminnot pl. ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta, joiden toimipaikka sijaitsee edelleen kunnantalolla. Teolli-

suustie 7:ään on sijoitettu varikko- ja varastotoimintojen lisäksi kuntatekniikan rakentamisen ja kunnossapidon, puisto- ja liikuntatoimen sekä toimitilojen kunnossapidon ja LVI-huollon varasto-toiminnot sekä kaluston säilytys. Oppipojantie 4:ssä sijaitsevat toimistohuoneet ovat kaikki käytös-sä. Sulkavantien varastoalueen jatkokäyttöä suunnitellaan siltä osin kuin sille ei ole tarvetta kunnan omassa käytössä. Ahmontie 5:ssä sijaitseva vanha varikko on vuokrattuna yritystoiminnan käyt-töön siihen saakka kunnes alueen asemakaavoitus valmistuu.

Nykyinen kalusto käsittää kunnan omistaman kuorma-auton, LVI-huoltoauton (leasing) sekä liiken-ne- ja puutarhatraktorin (leasing). Uuden kuorma-auton hankinta on ajankohtainen v. 2020.

Kunnassa on hankintatyöryhmä, jonka tehtävänä on hankinta-asioiden koordinointi ja kehittäminen. Hankinta-asiat on siirretty talous- ja tukipalveluihin talousjohtajan alaisuuteen. Varikonpäällikkö toimii työryhmän jäsenenä teknisten palveluiden edustajana. Varikon toiminnallisuutta ollaan kehit-tämässä entistä enemmän kunnan sisäisten hankinta- ja logististen palveluiden tuottajaksi.

Henkilöstö




Tulot

Pysäköintivirhemaksut .............................................................................................. - 30 000 € Menot

Aineet ja tarvikkeet (poltto- ja voiteluaineet) ............................................................. + 10 000 €

Palveluiden osto (kaluston kunnossapito) ................................................................. + 10 000 €


Tekninen hallinto ja varikkopalvelut

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


TOIMINTATUOTOT 404 685 450 520 450 520 421 120 -6,5 421 120 421 120 Valmistus omaan käyttöön 158 659 135 000 135 000 145 000 7,4 145 000 145 000

TOIMINTAKULUT -729 991 -716 896 -719 275 -740 606 3,0 -750 012 -759 537

TOIMINTAKATE -166 647 -131 376 -133 755 -174 486 30,5 -183 892 -193 417


139

Kuntatekniikka Sitovuus: tekninen lautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kuntatekniikan päällikkö Timo Korhonen


Kuntatekniikan saneeraamiseen käytettävät määrärahat ovat kunnan talouden tasapainottamisesta ja suurista toimitilahankkeista johtuen jatkuvasti alhaisella tasolla. Vuoden 2019 osalta leikkausta määrärahoihin tapahtuu oletettua enemmän. Kunnalla on uusien asemakaavojen myötä painetta kohdentaa rakentaminen uudiskohteisiin. Nämä uusien asemakaava-alueiden infran rakentaminen vähentää saneeraamiseen käytettäviä resursseja. Edellä mainitut asiat tulevat vääjäämättä tule-vaisuudessa näkymään nousevina kunnossapitokustannuksina sekä mahdollisina lisääntyneinä häiriötilanteina vesihuollossa. Katuverkon kasvaessa ja sen kautta kunnossapitokulujen noustessa entiset määrärahat eivät tule riittämään edes toimintaa tehostamalla tasokkaaseen kuntaomaisuuden ylläpitoon. Vuoden 2019 talousarvioon tehdyt leikkaukset kohdistuvat suoraan katujen ja yleisten alueiden hoitoon ja kun-nossapitoon. Myös toimitilapalveluiden suuret väistötilojenvuokrat vaikuttavat kuntatekniikan puo-len määrärahoihin niitä alentavasti. Kuntalaisilta saadaan edelleen yhteydenottoja ja aloitteita liittyen liikenneväylien turvallisuuteen. Aloitteissa otetaan yleensä kantaa liian suuriin ajonopeuksiin ja suojateiden turvallisuuteen, lisäksi tonttikaduille halutaan enenevässä määrin uusia pysäköintikieltoalueita.

Henkilöstö



Vanhuuseläketapahtumat 2

Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1,5


TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Uusien asuinalueiden infran rakentaminen mää-rärahojen puitteissa

Uusien asuinalueiden esirakentaminen heti vuoden alusta

Vuoden 2019 työ-ohjelma

Työohjelman mukai-sesti

Jatketaan vanhojen asuin-alueiden infran saneeraa-mista määrärahojen puit-teissa

Uusien saneerauskoh-teiden osalta rakennus-työt käynnistyvät kevääl-lä 2019


Työohjelman mukai-sesti

Säilytetään katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidon nykyinen taso

Huolehditaan kunnos-sapidosta määrärahojen puitteissa

Asukastyytyväisyys Negatiivisen kunta-laispalautteen vähe-neminen

Säilytetään olemassa ole-van liikenneväylien infra-omaisuuden arvo ylläpito-korjauksilla

Tehdään liikennetur-vallisuus- ja käytettä-vyysparannuksia liiken-neväylille


Liikenneväylien infra-omaisuuden arvo ei laske


140



Kadut, m 100 016 102 450 10 470 106 700 108 500

Valaistus, m 95 441 94 750 97 700 99 000 100 800

Erilliset kevyenliikenteen väylät, m 24 094 25 600 26 600 27 200 27 800

Kevyenliikenteen väylien valaistus 12 800 13 500 14 000 14 600 15 200

Puistot, ha 45,93 43,2 43,7 43,7 43,7

Leikkikentät, kpl 34 37 38 38 38

Hakkuut m3 4 039 5 500 4 500 4 500 4 500


Menot

Palveluiden ostot (alibudjetoinnin oikaisu) ................................................................ + 70 000 €


Kuntatekniikka

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos %

TS 2020

TS 2021

TOIMINTATUOTOT 429 301 352 300 352 300 352 300

352 300 352 300

TOIMINTAKULUT -2 370 165 -2 305 998 -2 310 966 -2 499 054 8,1 -2 530 792 -2 562 933

TOIMINTAKATE -1 940 864 -1 953 698 -1 958 666 -2 146 754 9,6 -2 178 492 -2 210 633


141

V I R A N O M A I S L A U T A K U N T A

6.5.2 Rakennusvalvonta ja Ympäristönsuojelu Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilöt: Kari Nuutinen ja Arja Saarelainen

Toiminta-ajatus

Viranomaislautakunta hoitaa lainsäädännössä kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle määrättyjä tehtäviä.


Rakentamista koskevat määräykset ovat uudistuneet voimakkaasti ja käynnissä on Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Muuttuvan lainsäädännön käytäntöönotto ja rakennushankkeen eri osapuolten tietojen ajantasalle saattaminen vaatii neuvontaa ja arviointityöhön panostamista. Ympäristönsuojelu-tulosalueella on viime vuosina painopisteenä ollut lainsäädäntömuutosten edel-lyttämien lupa- ja valvontatehtävien hoidon järjestäminen. Näiden tehtävien hoidon vakiinnuttua työpanosta voidaan kohdentaa ympäristönsuojelun edistämiseen. Ympäristöllisten menettelyjen yhdentämistä koskevan hallituksen esityksen (ns. yhden luukun lain-säädäntöhanke) antaminen sisältyy eduskunnan syysistuntokauden 2018 lainsäädäntösuunnitel-maan. Niin kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kuin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimintaan liittyvien menettelyjen yhteensovittamiseksi valmisteltavan lainsäädännön voimaantulo riippuisi siitä, milloin sähköinen asiointijärjestelmä on käytössä.


Toiminnan riskit liittyvät vireillä olevien asioiden käsittelyn viivästymisen tahi viranomaisen mahdol-liseen virhearvion tai virheelliseen menettelyn seurauksena syntyviin, korvattaviin vahinkoihin. Ris-kiä hallitaan viranhaltijoiden hyvällä asiantuntemuksella, ammattitaidolla ja riittävällä täydennyskou-lutuksella sekä riittävillä henkilöresursseilla.


Viranomaislautakunnan lakiperustaiset ja sujuvat palvelut tukevat kunnan kasvua, hyvinvointia ja taloutta. Tavoitteena on sähköinen asiointi, missä rajapinnat toimialan muihin sovelluksiin toimivat. Sähköisen asioinnin järjestäminen vaatii taloudellista panosta, mitä vuonna 2019 ei ole käytettävis-sä.





Riskiarvio

Kasvu, hyvinvointi ja talous

Lakiperustaiset ja sujuvat palvelut

Valitusviranomainen pysyttää viranomais-lautakunnan ja sen alaisten viranhaltijoi-den päätökset muu-toksenhaussa

Valitusviranomaisen muuttamien lupapää-tösten ja velvoittavien päätösten määrä suhteessa tehtyjen lupapäätösten ja vel-voittavien päätösten määrään

Riskit hallittavissa, kun varmistetaan henkilö-kunnan hyvä ammatti-taito


142


Menot

Typen oksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämisselvitysten päivittäminen ...................... + 20 000 €

Tuloslaskelma 2019 Valtuuston sitovuustaso sisältää seuraavat tulosalueet

Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate

Rakennusvalvonta -309 532 207 500 -102 032

Ympäristönsuojelu -283 981 45 000 -238 981

Sitovuustaso yhteensä -593 513 252 500 -341 013

Tuloslaskelma

RAKENNUSVALVONTA ja YMPÄRISTÖNSUOJELU

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


Myyntituotot 2 144 2 500 2 500 2 500 0

Sisäisten palv. myynti 8 378

Maksutuotot 257 600 250 000 250 000 250 000 0

Muut toimintatuotot 27

TOIMINTATUOTOT 268 149 252 500 252 500 252 500 0 252 500 252 500




Aineet, tarv. ja tavarat -2 403 -13 650 -13 650 -9 600 -29,7

Vuokrat -2 279 -1 000 -1 000 -1 000 0


Muut toimintakulut -30

TOIMINTAKULUT -557 919 -610 031 -612 896 -593 513 -3,2 -601 051 -608 684

TOIMINTAKATE -289 770 -357 531 -360 396 -341 013 -5,4 -348 551 -356 184


143

Rakennusvalvonta Sitovuus: viranomaislautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Kari Nuutinen

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Parhaillaan ajankohtainen asia on käynnissä oleva Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää raken-tamisen ohjausta ja helpottaa lain toimeenpanoa. Uudistuksessa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen tulevaisuuden näkymät, aluehallinnon muutokset ja jatku-vasti muuttuva toimintaympäristö. Näköpiirissä olevia laajoja ilmiöitä ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen, kaupungistuminen, liikkumisen murros, elinkaa-ri- ja vähähiilisyysnäkökohdat, digitalisaatio sekä hallinnon muutokset.

Rakentamista koskevat määräykset ovat viimeisimpien vuosien aikana uudistuneet merkittävästi. Asetusmuotoon muutettuja rakennusmääräyksiä on tulkittu ja sovellettu vuoden 2018 alusta al-kaen. Asetusten muutostyö jatkuu edelleen talousarviovuonna 2019. Muutosten myötä rakennus-valvonnan erityisalakohtaiseen osaamiseen tulee panostaa.

Erityisosaamisen ostaminen Kuopion alueelliselta rakennusvalvonnalta osoittautui aiempina vuosi-na tarpeelliseksi ratkaisuksi, jolla suurten kohteiden määräysten mukaisuus saatiin varmistettua. LVI-tarkastukset olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa viranomaistoimintana. Kolmena viimeisenä vuotena Kuopiosta ei ole ollut mahdollista saada palvelua resurssipulan vuoksi. Palvelun hankin-nan mahdollisuudesta tulee neuvotella uudelleen.

Talousarviovuonna 2019 tehtäneen päätös rakennusvalvonnan sähköisen lupapalvelu- ja arkistoin-tijärjestelmän hankkimisesta ja käyttöönotosta vuonna 2020. Rakennusvalvonnalle käsittelyyn saapuvat hakemukset on jätetty tähän saakka paperisina hakemuksina. Palvelun kautta hakemus-ten jättäminen on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta.

Henkilöstö




VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Maankäyttö- ja raken-nuslain mukaisten tehtävien kehittäminen yhteistyössä naapuri-kuntien kanssa

Suurten kohteiden LVI-tarkastusten saattami-nen viranomaistoimin-naksi

Sopimus Kuopion (alueellisen rakennusval-vonnan) kanssa viran-omaistoiminnan aloitta-misesta LVI-tarkastusten osalta

Sopimus on tehty ja toiminta aloitettu

Asiakaslähtöiset, laki-perustaiset ja asian-tuntevat viranomais-palvelut

Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätös-ten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin

Viranomaislautakuntaan tehdyt oikaisuvaatimuk-set eivät aiheuta muutok-sia päätöksiin tai päätök-set eivät kumoudu

Muutoksen haku ei muuta päätöstä

Lupapäätökset Lupapäätöksiä tehdään 2 kertaa kk:ssa, luvan myöntämisedellytysten täyttyessä tehdään pää-tös viivyttelemättä seu-raavana päätöspäivänä

Päätökset 360 kpl

Sähköisen asioinnin mahdollistaminen

Sähköinen lupajärjestel-mä käytössä

Asiakas voi jättää rakennusvalvontaan hakemuksen säh-köisesti käsiteltä-väksi


144



Lautakunnan muuttamien lupapäätösten

määrä suhteessa tehtyihin lupapäätök-siin (kpl/kpl)

- viranhaltijat 0/355 0/360 0/360 0/360 0/360

Lupapäätöksiä, kpl 355 360 360 360 360

Myönnetyt luvat, asuntoja 132 150 150 150 150

Asuntoja valmistunut 88 130 130 130 130

Nettomenot €/asukas 3,5 6,3 3,5 3,5 3,5

Maksujen kattavuus menoista, % 74 60 73 73 73


Rakennusvalvonta Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos

% TS 2020 TS 2021

TOIMINTATUOTOT 219 679 207 500 207 500 207 500 0 207 500 207 500

TOIMINTAKULUT -295 557 -345 070 -346 676 -309 532 -10,7 -313 463 -317 444

TOIMINTAKATE -75 877 -137 570 -139 176 -102 032 -26,7 -105 963 -109 944

Ympäristönsuojelu Sitovuus: viranomaislautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö Arja Saarelainen


Ympäristönsuojelu -tulosalueelle kuuluvia lakisääteisiä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä ovat luvitus, muun muassa maa-ainesten ottamisluvat ja ympäristöluvat, rekisteröinti sekä laillisuusvalvonta ja yleisen edun valvonta. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtä-vänä on ympäristönsuojelun edistäminen. Tärkeimmät keinot ovat ympäristöselvitykset ja -tutki-mukset, ympäristövalistus, -tiedotus ja -neuvonta sekä yhteistyö kaavoittajan, muiden kuntatoimi-joiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tulosalueen toiminnan painopisteenä on lakisääteisten lupa- ja valvontatehtävien tehokas hoitami-nen sekä ilmanlaadun seurannan jatkaminen yhteistyössä alueen toiminnanharjoittajien ja Kuopion kaupungin kanssa. Aiempien vuosien suunnitelmallisella ympäristön siisteyden valvonnalla on to-dettu vaikuttavuutta ja sitä jatketaan yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Talous-arviovuoden tavoitteena on myös valmistella kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Pohjavesialueilla ja rannoilla sijaitsevien kiinteistöjen, jotka ovat viemäriverkostojen ulkopuolella, talousjätevesien käsittelyn on täytettävä ympäristönsuojelulaissa säädetyt perustason vaatimukset 30.10.2019 mennessä. Tähän liittyen jatketaan tiedotusta ja neuvontaa. Käsittelyvaatimuksista poikkeamista tultaneen hakemaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Ympäristönsuojelun lainsäädäntö on muuttunut ja tulee muuttumaan niin, että lupamenettelyn si-jaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta rekisteröidään tai toiminnasta ilmoite-taan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan ympäristönsuojelun vaatimuksista sää-detään toimialakohtaisissa asetuksissa. Ilmoitusmenettelyn piiriin ollaan siirtämässä eläinsuojia.


145

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstömäärä 3,8 3,8 3,8 4 4


VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Terveellisen ja viihtyisän elinympäristön turvaami-nen

Typen oksidi- ja hiukkaspääs-töjen leviämisselvitysten päi-vittäminen

Valmius Selvitykset valmiit

Roskaantumisen suunnitel-mallinen valvonta

Tarkastukset 20

Ympäristönsuojelumääräysten valmistelu

Valmius Määräysten luonnos valmis


Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 TA 2021

Maa-aines- ja ympäristölupahakemusten käsittelyaika keskimäärin (kk)

1,91)

3,5 3,5 3,5 3,5

Valvontaohjelman mukaisten tarkastusten toteuma (%)

90

100 100 100 100

1) Viranomaislautakunnan ratkaisemien maa-aineslupahakemusten käsittelyaika oli keskimäärin 2 kk, viran-

haltijan ratkaiseminen 0,9 kk. Ympäristölupahakemusten käsittelyaika oli keskimäärin 2,4 kk.


Menot

Typen oksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämisselvitysten päivittäminen .......................... + 20 000 €


Ympäristönsuojelu Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019

Muutos

% TS 2020 TS 2021

TOIMINTATUOTOT 48 470 45 000 45 000 45 000

45 000 45 000

TOIMINTAKULUT -262 363 -264 961 -266 220 -283 981 6,7 -287 588 -291 240

TOIMINTAKATE -213 893 -219 961 -221 220 -238 981 8,0 -242 588 -246 240


146

T E K N I S E N L A U T A K U N N A N J A O S T O

6.5.3 Yksityistieasiat Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: maaseutuasiamies Erkki Väätäinen

Toiminta-ajatus

Yksityistiehallinnon tehtävänä on toimia yksityistielain mukaisena tiehallintoviranomaisena ja kehit-tää ja toteuttaa toimenpiteitä yksityistieverkon parantamiseksi.


Aluehallinnon uudistukseen liittyvä yksityistielain uudistus etenee. Uusi yksityistielaki astuu voi-maan 1.1.2019. Kuntien tielautakunnat lakkaavat 31.12.2019, joten keskeneräiset asiat käsitellään vuoden 2019 aikana. Investoinnin- ja kunnossapidon avustukset ovat kuitenkin edelleen tarpeen. Tiekuntien yhdistämiset, jakamiset ja perustamiset voidaan päättää tiekuntien omilla päätöksillä tai maanmittaustoimiston toimituksessa. Tiekunnan päätöksestä osakas voi nostaa kanteen tiekuntaa vastaan käräjäoikeudessa. Siilinjärvellä on yli puolen kilometrin mittaisia yksityisteitä noin 314 km ja 170 tiekuntaa. Näistä lii-kenteellisesti merkittäviä (valtion avustuskelpoiset tiet) tiekuntia on 60 kpl, 200 km. Yksityistiever-kon kunnossapidossa ja parantamishankkeissa tiekuntien ja sidosryhmien välinen yhteistyö koros-tuu eri hankkeissa.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Talouden seuranta ja sisäinen valvonta on palvelualueella säännöllistä.


Yksityistiehallinto on osaltaan turvaamassa yksityisteiden tienpitoa. Tienpitoa, joka on yksityistie-lain mukaan hoidettava tieosakkaiden yhteiseen lukuun.

Henkilöstö 0,2 henkilötyövuotta.





Riskiarvio

Yksityistieverkon ylläpito

2–4 ylläpitohanketta/ vuosi liikenteellisesti merkittävillä yksityis-teillä

Ylläpitohankkeet Valtion rahoitus-ratkaisut



Avustetut yksityistiet, km 293 290 293 293 293


147

Tuloslaskelma 2019 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavan tulosalueen


Yksityistieasiat -128 872 -128 872

Tuloslaskelma

YKSITYISTIEASIAT Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


Myyntituotot -41

TOIMINTATUOTOT -41

Henkilöstökulut -12 086 -10 595 -10 657 -10 923

Palvelujen ostot -3 575 -2 505 -2 505 -2 505

Sisäiset palv. ostot -220 -228 -228 -236

Aineet, tarv. ja tavarat -466

Avustukset -85 163 -89 840 -89 840 -114 848

Muut toimintakulut -488 -360 -360 -360

TOIMINTAKULUT -101 999 -103 528 -103 590 -128 872 24,4 -130 509 -132 166

TOIMINTAKATE -102 039 -103 528 -103 590 -128 872 24,4 -130 509 -132 166


148

6.6 ERIYTETYT TASEYKSIKÖT T E K N I N E N L A U T A K U N T A

6.6.1 Toimitilojen ylläpito Sitovuus: valtuusto, tilikauden tulos Vastuuhenkilö: toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu

Toiminta-ajatus

Toimitilojen ylläpidon sitovuustaso on laskennallisesti eriytetty taseyksikkö, joka tuottaa kiinteistö-jen ylläpitotehtävät sekä toteuttaa kunnan toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet.


Tulevina vuosina, kun monenlainen kunnan palvelutuotantovastuulla olevan palvelun kysyntä kas-vaa ja tätä kautta palveluiden tuottamiseen tarvittavat kiinteistöt tulee pystyä saattamaan sisäilmal-taan hyvään kuntoon. Myös vaihtoehtoiset rahoitusmallit on otettava käyttöön, jotta suunnitellut toimitilainvestoinnit pystytään toteuttamaan. Merkittäviä investointi tarpeita on erityisesti eri koulu-jen ja kirkonkylän alueen päiväkoti kiinteistöjen kanssa. Myös terveyskeskuksen, kunnantalon ja kirjaston tilat odottavat lähivuosien korjaus-/uudisrakennuspäätöksiä.

Peruskorjaustarpeita kohdistuu kaikkien palvelualueiden käytössä oleviin rakennuksiin. Eri syistä johtuvat sisäilmaongelmat useissa rakennuksissa on hankaloittanut jatkuvasti eri palvelualueiden normaalia toimintaa ja heille on hankittu väistötiloiksi viipaleita. Kiinteistöjen sisäilmaongelmista aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia erilaisten tutkimusten ja korjausten muodossa, puhumatta-kaan henkilöstölle ja tilojen muille käyttäjille aiheutuvasta terveydellisestä haitasta.

Tulevina vuosina sisäilmaongelmiin pyritään paneutumaan kokonaisuuksia ajatellen, joten pienet korjaukset minimoidaan ja keskitytään kokonaisvaltaiseen korjaamiseen. Tämä aiheuttaa tietenkin korjausten viivästymisiä ja kohteiden priorisointeja, mutta varmistaa paremmat edellytykset kohtei-den korjausten onnistumiselle ja pitkällä aikavälillä myös kustannussäästöjä.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Suurimpina riskitekijöinä palvelutuotannossa on jatkuvat sisäilmaongelmat ja oman henkilöstön niukkuus sekä henkinen jaksaminen. Tulevina vuosina on lukuisia suuria toimitilahankkeita, jotka pitävät kunnan investointibudjetin suurena. Tällä hetkellä investointitarve vuosina 2019–25 on ai-nakin 100 milj. euroa ja kiinteistöjen ylläpidoissa n. 300…400 000 €/ vuosi.


Toimitilahallinto tuottaa toimitilojen rakennuttamisen ja ylläpidon palveluita vain kunnan omille pal-velualueille.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstömäärä 19 20 20 20 20 Vanhuuseläketapahtumat 2 1 1

Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1


149





Riskiarvio

Kasvu: Palvelutarpeeseen vastaaminen

Oikein mitoitettu pal-veluverkko

Tehokkuus Kunnan taloustilanne ja resurssit

Hyvinvointi: Sisäilmaongelmien ratkaisu

Ei ongelmakohteita Hankkeiden luku-määrä

Kunnan taloustilanne ja resurssit

Talous: Suurten toimitilahankkei-den toteutus

Hankkeiden toteutus Hankkeiden luku-määrä, määrärahat

Kunnan taloustilanne ja resurssit



Sähköisten huoltokirjojen käyttöönotto kaikissa kou-luissa ja päiväkodeissa

Aloitetaan uusissa kohteissa

Käyttöönoton määrä

Kaikissa kohteissa on sähköinen huoltokirja



Kiinteistöt m3 omassa käytössä 329 575 329 575 327 834 323 744 323 744

Kiinteistöt m3 vuokratut 13 100 13 100 10 420 10 420 7 350

Tuloslaskelma 2019 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavan tulosalueen


Toimitilojen ylläpito -4 157 600 7 712 594 3 554 994


Menot

Väistötilojen vuokrat (viipaleet) .............................................................................. - 1 000 000 €

Aineet ja tarvikkeet (sähkö, lämpö) ....................................................................... + 90 000 €

Palveluiden ostot (kunnossapito) ........................................................................... + 50 000 €

Toimitilojen ylläpito -tulosalueen talousarvio on alijäämäinen: sisäilmaongelmista kärsiviä toimitiloja ei voida käyttää eikä niistä saada vuokratuloja. Väestötilojen vuokrakustannukset on aikaisemmin sisältyneet teknisen palvelualueen menoihin. Vuoden 2019 talousarviossa kustannukset on siirretty kunkin palvelualueen menoihin. Väistötilojen vuokrakustannukset kasvavat edelleen merkittävästi ja ylittävät vuoden 2019 aikana

2 milj. euron rajan.


150

Tuloslaskelma

TOIMITILOJEN YLLÄPITO Tilinpäätös

2017 Talousarvio

2018 Muutos

TA 2018

Talousarvio 2019


Toimintatuotot 366 625 261 000 261 000 321 295 23,1

Sisäiset toimintatuotot 7 970 167 7 932 814 7 932 814 7 391 299 -6,8

Liikevaihto 8 336 792 8 193 814 8 193 814 7 712 594 -5,9 7 712 594 7 712 594

Aineet, tavarat ja tarvikk. -1 671 381 -1 488 750 -1 488 750 -1 578 750 6,0

Palvelujen ostot -902 024 -786 909 -786 909 -848 484 7,8


Palvelujen ostot -1 055 632 -931 763 -931 763 -1 000 505 7,4

Materiaalit ja palvelut -2 727 013 -2 420 513 -2 420 513 -2 579 255 6,6 -2 612 012 -2 645 184

Palkat ja palkkiot -529 521 -557 963 -561 699 -660 599 17,6

Henk. korv. ja muut korj.er 27 752

Eläkekulut -104 727 -105 959 -106 523 -121 659 14,2

Muut henkilösivukulut -25 255 -16 522 -16 638 -20 691 24,4

Henkilöstökulut -631 751 -680 444 -684 860 -802 949 17,2 -813 146 -823 473

Muut toimintakulut -894 199 -1 392 500 -1 392 500 -409 070 -70,6

Sisäiset muut toim.kulut -365 728 -366 326 -366 326 -366 326 0,0

Muut toimintakulut -1 259 928 -1 758 826 -1 758 826 -775 396 -55,9 -785 244 -795 216

Poistot -2 617 869 -2 491 462 -2 491 462 -3 706 661 48,8 -2 518 907 -2 457 617

LIIKEYLI- / ALIJÄÄMÄ 1 100 231 842 569 838 153 -151 667 -118,1 983 285 991 103

Rahoituskulut -1 929 724 -2 170 000 -2 170 000 -2 100 000 -3,2 -2 100 000 -2 100 000

YLI- / ALIJÄÄMÄ -829 493 -1 327 431 -1 331 847 -2 251 667 69,1 -1 116 715 -1 108 897


151

6.6.2 Vesihuoltolaitos Sitovuustaso: valtuusto, tilikauden tulos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus

Vesihuoltolaitos toimi kunnassa laskennallisesti eriytettynä taseyksikkönä vuodesta 2002 alkaen. Vesilain muutoksen myötä se muutettiin kirjanpidolliseksi tasejatkuvuuden omaavaksi taseyksikök-si 1.1.2015 alkaen. Vesihuoltolaitos vastaa:

riittävän ja hyvälaatuisen talousveden tuottamisesta

jakelusta valtuuston vahvistaman vesilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden tarpeisiin

lisäksi se vastaanottaa ja puhdistaa (myös Kuopion alueelta) valtuuston vahvistaman viemärilai-toksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden laitoksen verkostoon toimittaman jäteveden vähin-tään Aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksen mukaiseen puhdistustasoon.


Vesihuolto ei ole kuntalaisille pelkästään kuntakohtaista palvelua, vaan se on hyvää seudullista yhteistyötä. Naapurikuntien kanssa jatketaan yhteistyötä, joissa saavutetaan seudullisen yhteistyön tavoitteet. Puhdistamolietteiden ja biojätteiden toimitus sekä niiden Pohjois-Savon yhteinen seudul-linen käsittely alkoi vuonna 2015 biokaasulaitoksessa Kuopiossa (palveluntuottaja Gasum Oy). Sopimuksen kesto 10 vuotta. Syksyllä 2016 syksyllä aloitettiin neuvottelut yhteistyön syventämi-seksi Kuopion Vesi liikelaitoksen kanssa. Selvitykset on tehty, ja asia on menossa seuraavaksi päätöksentekoon. Tämän hetken tiedon mukaan päätöksenteko tapahtuu v. 2018 aikana.

Laskutettavan käyttöveden ja jäteveden määrä on hieman kasvanut. Peruskorjauksen ansiosta verkostovauriot ovat vähentyneet ja vuotovesimäärät ovat alhaiset. Verkosto on melko hyvässä käyttökunnossa ja veden toimitusvarmuus on hyvä. Kunnan omat pohjavesivarat ylittävät tarpeet ja lisäksi kunnan vesijohtoverkosto on yhteydessä Kuopion Veden omistamien vesilaitosten sekä useiden eri vesiosuuskuntien verkostoihin. Myös vedenottamoiden kapasiteetti on riittävä, mutta ylikapasiteettia ei ole. Ongelmatilanne syntyy, jos joku vedenottamoista joudutaan ottamaan pois tuotantokäytöstä.

Vesihuoltolaitoksella on yhteensä kuusi varavoimakonetta:

- yksi kiinteästi sijoitettuna Jynkänniemen jätevedenpuhdistamolle (v. 2018)

- yksi kiinteästi sijoitettuna keskuspumppaamolle

- yksi kiinteästi sijoitettuna Jälänniemen vedenottamolle (v. 2018)

- yksi kiinteästi sijoitettuna Koivuniemen vedenottamolle (v. 2018) sekä

- kaksi konetta, jotka voidaan sijoittaa useaan eri käyttöpisteeseen.

Varavoimakonehankinnat ovat osoittautuneet tärkeiksi hankinnoiksi osana vesihuollon toiminta-varmuutta häiriötilanteissa.

Vesihuoltolaitoksen koko vesihuoltolaitosta koskevaa kunnossapitojärjestelmän toteutetaan Jyn-känniemen jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhteydessä. Vesihuoltolaitoksen talouden lähtökohtana on saavuttaa nollatulos, kun ylijäämäpalautuksen mää-rä on 4 % peruspääomasta. Taksoja eikä liittymismaksuja koroteta.


152


Kunnan pohjavedenottamot sijaitsevat riskialttiilla paikoilla. Lisäksi veden laadullisena ongelmana on kalkki, mistä tulee aika ajoin asiakaspalautetta. Lisäksi Hakkaralan vedenottamon kloridipitoi-suudet ovat kohonneet, joka johtuu aikaisemmasta maantiesuolan käytöstä. Vesihuoltolaitoksen suurimmat riskit ovat veden saastuminen ja suuri jätevesivuoto, joista molemmista aiheutuu kunta-laisille merkittävää haittaa sekä pitkäkestoinen sähkökatko. Veden laadun seuranta on säännöllis-tä. Vesihuoltolaitoksen henkilökunta resurssien niukkuudesta huolimatta vastaavat vesihuoltolai-toksen toiminnasta siten, että se toimisi kaikissa olosuhteissa. Varautumista häiriötilanteisiin on tehty määrärahojen puitteissa. Seudullisesta yhteistyöstä olisi saavutettavissa lisäresursseja ja myös varautumisen parantumista. Jatkuva määrärahojen leikkaus on palvelutuotannon kannalta kestämätön tie. Talousarvionvalmistelun yhteydessä on jouduttu karsimaan henkilöstön lisäämiseksi suunnitellut lisämäärärahat.


Vesihuoltolaitos toteuttaa kunnan lakisääteistä peruspalvelua toimittaen kuntalaisille puhdasta vet-tä ja puhdistaen jätevettä.

Henkilöstö







Riskiarvio

Hyvinvointi: Vesihuollon toiminta-varmuus

Ei pitkäkestoisia kat-koja kuntalaisille

Toimintahäiriöt Kunnan talous, resurs-sit, pitkäkestoinen säh-kökatko, pohjaveden pilaantuminen

Talous: Vesihuoltolaitoksen talous

Ylijäämäinen talous Talousarvio ja tilin-päätös

Veden käyttömäärät, kustannusten hallinta, taksat



Jätevesivahinkojen minimointi

Verkoston kunnossa-pito, tiedotus

Vahinkojen määrä Ei vahinkoja



Laskutettava vesi (m3) 910 368 900 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000

Laskutettava jätevesi (m3) 1 001 152 1 000 000 900 000 900 000 900 000

Veden hinta €/m3 (alv 0 %)

1,53 1,53 1,53 1,53 1,53

Jäteveden hinta €/m3 (alv 0 %) 2,56 2,56 2,56 2,56 2,56


153

Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana alla olevan tulosalueen


Vesihuoltolaitos -1 398 659 3 792 758 2 394 099


Tulot

Toimintatuotot (vesi- ja liittymismaksut) .................................................................... + 24 800 €

Menot

Aineet ja tarvikkeet (laitoskemikaalit) ....................................................................... + 10 000 €

Aineet ja tarvikkeet (sähkö) ...................................................................................... + 10 000 €

Tuloslaskelma

VESIHUOLTOLAITOS

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019


Vesi- ja jätevesimaksut 3 571 776 3 580 000 3 580 000 3 600 000 0,6

Sis. vesi- ja jätevesim. 100 290 96 875 96 875 96 758 -0,1

Liikevaihto 3 672 066 3 676 875 3 676 875 3 696 758 0,5 3 696 758 3 696 758

Muut toimintatuotot 117 336 91 000 91 000 96 000 5,5 96 000 96 000

Aineet, tavarat ja tarvikkeet -452 506 -388 650 -388 650 -408 650 5,1




Materiaalit ja palvelut -1 032 029 -904 806 -904 806 -924 971 2,2 -936 718 -948 614

Palkat ja palkkiot -400 533 -385 242 -387 824 -376 167 -3,0

Henk.korv. ja muut korj.erät 2 791

Eläkekulut -76 248 -73 534 -73 892 -72 129 -2,4

Muut henkilösivukulut -15 871 -10 478 -10 548 -10 703 1,5

Henkilöstökulut -489 862 -469 254 -472 264 -458 999 -2,8 -464 828 -470 732

Muut toimintakulut -17 555 -2 500 -2 500 -2 500 0,0

Sisäiset vuokrat -12 188 -12 189 -12 189 -12 189 0,0

Muut toimintakulut -29 743 -14 689 -14 689 -14 689 0,0 -14 876 -15 064

Poistot -1 077 280 -1 238 500 -1 238 500 -1 340 004 8,2 -1 340 595 -1 394 665

LIIKEYLI- / ALIJÄÄMÄ 1 160 488 1 140 626 1 137 616 1 054 095 -7,3 1 035 741 963 682

Rahoituskulut -370 639 -381 403 -381 403 -377 403 -1,0 -377 403 -377 403

YLI- / ALIJÄÄMÄ 789 849 759 223 756 213 676 692 -10,5 658 338 586 279

Kumulatiivinen yli-/alijäämä, t€ 2 173 2 929 3 606 4 264 4 850


154

7 INVESTOINTIOSA

Nettoinvestointien jakauma vuonna 2019

Nettoinvestoinnit yhteensä 4,807 milj. euroa

K U N N A N H A L L I TUS Kunnanhallituksen alaiset investoinnit liittyvät Atk-laitteistojen hankintaan, kone- ja kalustohankin-toihin sekä elinkeinoelämän kehittämiseen. Erityisperustelu: Kunnanhallituksella on oikeus käyttää menokohdan määrärahaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen ja siirtää määrärahaa sille menokohdalle, josta suoritus tapah-tuu Muut kunnanhallituksen alaiset investoinnit ovat vähäisiä ja liittyvät tukipalveluihin.

Tietokone- ohjelmistot 0,676 milj.€

Koneet ja kalusto 1,181 milj.€

Elinkeino- elämän keh. 0,400 milj.€

Liikuntapaikat 0,380 milj.€

Toimitilat -1,406 milj.€

(tuloissa Vuorelan

koulun myynti)

Kuntatekniikka 2,190 milj.€

Vesihuoltolaitos 1,385 milj.€


155

Kunnanhallituksen hanketavoitteet 2019–2021



MAAPOLITIIKKA

Raakamaan hankinta turvaa asemakaavoituk-sen palvelukyvyn

Raakamaan hankinta reservin ylläpitämiseksi tavoitetasolla

Raakamaareservi Kymmenen vuoden tarvetta vastaava

TIETOTEKNIIKKA

Tietotekniikkapalveluiden palvelukyky vastaa koh-tuullisella tasolla käyttä-jien vaatimuksia

Palvelinten sekä tieto-liikennelaitteiden korvaushankinnat

Virtualisointitekno-logian korvaushan-kintojen toteutu-misaste

Virtualisointiteknologia on uusittu ja otettu käyttöön vuoden lop-puun mennessä

Varmuuskopiointi-prosessien järjes-telmäkuvausten aikaleima

Varmuuskopiointipro-sessit ja -käytännöt on tarkistettu ja päivitetty

Käyttöönottoprojektit; käyttöoikeushallinta

Käyttöoikeushallin-tajärjestelmän käyt-töönoton tilanne

Käyttöoikeushallintajär-jestelmä on otettu käyt-töön ja noin 10–20 liiketoimintajärjestel-män käyttöoikeuksia hallitaan järjestelmän avulla vuoden loppuun mennessä

RUOKAPALVELUT

Ruokapalvelujen tuotta-misen turvaaminen toi-mivalla laitekannalla ja nykyaikaisilla menetel-millä

Laitteiden korvausin-vestoinnit arvioitu elin-kaarivaiheperusteisesti. Uusitaan maltillisesti keskeisiä tuotannossa välttämättömiä laitteita.

Ruokapalvelun toi-mivuus häiriöttö-mästi ja suunnitel-mallisesti. Asiakas-tyytyväisyys.

Turvataan ruokapalve-lun toteuttaminen suunnitelmallisesti ja laadukkaasti

Ruoka- ja puhtauspalve-lujen tuottaminen uudis-kohteissa ja väistö-tiloissa

Investoinnit suunnitel-man mukaisesti

Ruoka- ja puhtaus-palvelun häiriötön ja suunnitelmallinen toiminta. Asiakas-tyytyväisyys.

Ruoka- ja puhtauspal-velujen toteuttaminen asiakastarpeita vas-taavasti suunnitelmalli-sesti ja laadukkaasti

ELINKEINOTOIMI

Elinkeinoelämän kehittäminen

Tarpeen mukaan tehtävät kohteet

Rakennettavat tontit (kpl)

Elinkeinoelämän kehit-tämisen kohtuullinen palvelukyky turvataan.

Jatketaan Rissalan ja Radantauksen aluei-den esirakentamista.


156

Informatiivinen numero-osa

Uusinvestoinnit TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Investointimenot 1 520 942 545 000 460 000 400 000 400 000

Investointitulot

Rahoitusosuudet -472 724

Korvausinvestoinnit

Investointimenot 264 419 2 729 875 474 000 335 000 60 000

Investointitulot

Rahoitusosuudet

Laajennusinvestoinnit

Investointimenot 267 000 15 000

Investointitulot

Rahoitusosuudet

Talousarvio

KUNNANHALLITUS Tilinpäätös

2017 Muutos

TA 2018 Talousarvio

2019 TS 2020 TS 2021

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Kulut -19 681 -17 000 -283 000 -215 000

Netto -19 681 -17 000 -283 000 -215 000

MAA- JA VESIALUEET

Tuotot 435 988

Kulut -1 168 838 -200 000

Netto -732 849 -200 000

KONEET JA KALUSTO

Kulut -376 589 -466 000 -251 000 -135 000 -60 000

Netto -376 589 -466 000 -251 000 -135 000 -60 000

OSAKKEET JA OSUUDET

Tuotot 36 736

Kulut -120 000 -2 454 875

Netto -83 264 -2 454 875

ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN

Kulut -100 253 -404 000 -400 000 -400 000 -400 000

Netto -100 253 -404 000 -400 000 -400 000 -400 000

KUNNANHALLITUS

Tuotot 472 724

Kulut -1 785 361 -3 541 875 -934 000 -750 000 -460 000

Netto -1 312 637 -3 541 875 -934 000 -750 000 -460 000


157

S I V I S T Y S L A U T A K U N T A

Sivistyslautakunnan hanketavoitteet 2019–2021




Riskiarvio

Koulujen ja päiväkotien kasvu- ja oppimisympä-ristöjen uudistaminen

Opetus- ja varhais-kasvatussuunnitel-man mukaiset oppi-misympäristöt, jotka tukevat toiminnalli-suutta ja yhteistyötä

Uudistettujen, tavoit-teen mukaisten, kas-vu- ja oppimisympä-ristöjen lukumäärä

Taloudellisten resurs-sien niukkuus voi vii-västyttää hankkeita tai oppimisympäristöjen toiminnallisuudesta joudutaan tinkimään

Riittävät liikuntatilat ja lähiliikuntapaikkojen kehittäminen

Liikuntapaikkaverkos-to vastaa seuratoi-minnan ja omaehtoi-sen liikunnan tarpeita

Liikuntapaikkahank-keiden toteutuminen

Taloudellisten resurs-sien niukkuus voi vii-västyttää hankkeita

Virikkeellisemmät koulu- ja asuinympä-ristöt. Keskimäärin vähintään yksi han-ke/vuosi.




Koulujen ja päiväkotien kasvu- ja oppimisympä-ristöjen uudistaminen

Siilinlahden ja Kasuri-lan koulun viipaleiden kalustaminen

Toteutuneet hank-keet

Opetus- ja varhaiskas-vatussuunnitelman mukaiset oppimisym-päristöt, jotka tukevat toiminnallisuutta ja yhteistyötä

Kuuslahden uuden koulun ja varhaiskasva-tuksen tilojen kalusta-minen

Toivalan päiväkodin kalustaminen

Lähiliikuntapaikkojen toteutus, keskimäärin 1/vuosi

Ei toimenpiteitä vuonna 2019. Suunnitelmavuo-den 2020 aikana on tar-koitus toteuttaa Kuus-lahden ja Suininlahden koulun lähiliikuntapai-kat.

Toteutuneet hank-keet

Keskimäärin 1 lähilii-kuntapaikkahanke/ vuosi

Ahmon urheilukentän peruskorjaus

Peruskorjauksen lop-puun saattaminen 06/2019 mennessä

Toteutunut hanke Hanke valmis

Kuntoratojen valojen uusiminen osana ener-giansäästohjelmaa

Valojen uusiminen määrärahan puitteissa

Toteutuneet uusimi-set

Valot uusittu vuoteen 2021 mennessä

Asianmukaiset työväli-neet liikuntapalveluissa

Kentänhoitokoneen ja latukoneen uusiminen

Toteutuneet uusimi-set

Hankinnat suoritettu


158



Investointimenot 44 264 560 000 250 000 25 000 325 000

Investointitulot

Rahoitusosuudet -7 500 -18 000

Korvausinvestoinnit

Investointimenot 715 190 2 375 500 950 000 1 270 000 360 000

Investointitulot

Rahoitusosuudet -405 500 -90 000 -115 000


Investointimenot

200 000

Investointitulot

Rahoitusosuudet

Talousarvio

SIVISTYSLAUTAKUNTA Tilinpäätös

2017 Muutos

TA 2018 Talousarvio

2019 TS 2020 TS 2021


Kulut -12 867

Netto -12 867

LIIKUNTAPAIKAT

Tuotot 7 500 423 500 90 000 115 000

Kulut -188 763 -1 900 000 -470 000 -575 000 -285 000

Netto -181 263 -1 476 500 -380 000 -460 000 -285 000

SIILINLAHDEN KOULUN KALUSTO

(200 000 euron ylittävä hanke, kv-taso)

Kulut -131 836 -270 000

Netto -131 836 -270 000

Muut kone- ja kalustoinvestoinnit

Kulut -425 988 -1 035 500 -660 000 -720 000 -400 000

Netto -425 988 -1 035 500 -660 000 -720 000 -400 000

KONEET JA KALUSTO yhteensä

Kulut -557 824 -1 035 500 -930 000 -720 000 -400 000

Netto -557 824 -1 035 500 -930 000 -720 000 -400 000

SIVISTYSLAUTAKUNTA

Tuotot 7 500 423 500 90 000 115 000

Kulut -759 454 -2 935 500 -1 400 000 -1 295 000 -685 000

Netto -751 954 -2 512 000 -1 310 000 -1 180 000 -685 000


159

T E K N I N E N L A U T A K U N T A

Teknisen lautakunnan alaiset investoinnit jakaantuvat kolmeen eri pääalueeseen: toimitiloihin, kunta-tekniikan maa- ja vesialueisiin sekä vesihuoltolaitoksen investointeihin. Kokonaissumma talousarvio-vuodella bruttona yhteensä n. 4,5 milj. euroa. Nettosummaa 2,2 milj. vähentää olennaisesti toimitilain-vestointien rahoitukseen liittyvä myynti n. 2,2 milj. eurolla.

Toimitilat

Siilinjärven kunnan toimitilainvestoinnit aikavälillä 2019–2025 on arvioitu olevan n. 116,3 milj. euroa.

Suunnitelmakauden rakennuskohteet esitetään toteutettavaksi rahoitusmalleittain ja rakennuskohteit-tain seuraavasti. Taulukossa mukana myös vuodet 2022–2025 jolloin painetta velkaantumiseen kas-

vuun tulee helpottaa edelleen investointien ajoittumisella ja tulevilla rahoitusratkaisuilla.

Leasingrahoitus TA 2019 TS 2020 TS 2021 Yhteensä

2019–21 Yhteensä 2022–25

Toivalan uusi päiväkoti 1 400 000 1 400 000

Ahmon E-osan uudisrakennukset 50 000 1 000 000 1 000 000 2 050 000

Vuorelan koulun uudisrakennus 3 400 000 5 000 000 8 400 000

Päivärinteen ja Siilinlahden koulun yhteishanke 50 000 100 000 5 000 000 5 150 000 10 000 000

Päivärinteen uusi päiväkoti 50 000 2 000 000 2 500 000 4 550 000

YHTEENSÄ 4 950 000 8 100 000 8 500 000 21 550 000 10 000 000

Vuokraus TA 2019 TS 2020 TS 2021 Yhteensä

2019–21 Yhteensä 2022–25

Kuuslahden koulu 1 500 000 1 500 000

Paloasema 100 000 2 000 000 2 100 000 2 000 000

Terveyskeskus 500 000 8 000 000 14 000 000 22 500 000 3 000 000

YHTEENSÄ 2 000 000 8 100 000 16 000 000 26 100 000 5 000 000

Kunnan tase TA 2019 TS 2020 TS 2021 Yhteensä

2019–21 Yhteensä 2022–25

Ahmon koulun A-osa 200 000 1 000 000 1 200 000

Ahmon koulun D-osa + C-osan auditorio 2 200 000 2 300 000 4 500 000

Ahmon koulun C-osa ja A-väliosa 6 900 000

Ahmon koulun ja lukion B-osa 9 100 000

Ahmon koulun teknisentyön tilat 1 800 000

Kunnantalo, kirjasto, kansalaisopisto 12 100 000

Kasurilan koulu 7 550 000

Suininlahden koulu 9 100 000

Hankelistan muut kohteet 570 000 320 000 530 000 1 420 000

YHTEENSÄ 770 000 3 520 000 2 830 000 7 120 000 46 550 000


160

Kunnanhallituksen päätös 11.9.2017 § 155 rahoitusleasingin käyttöönotosta tuo vaihtoehtoja rahoituk-sen järjestämiseen. Eri vaihtoehtojen välisessä vertailussa huomio kiinnittyy rahoituksen tulosvaikutuk-siin sekä kassavirran käyttäytymiseen. Lisäksi käyttökohteen asema kunnan palvelutuotannossa sekä rakennuksen moniosaisuus vaikuttavat rahoitusmuodon valintaan. Leasing- ja vuokrakohteissa maksuja maksetaan maksuohjelman mukaisesti vasta kun rakennus on valmis. Aikanaan leasingissä useiden kohteiden sopimusten päättyminen lyhyellä ajanjaksolla tuo jäännösarvon lunastamisen tai jatkorahoit-tamisen (em. 2019–2021 jäännösarvo n. 6 milj.).

Kaikki edellä mainitut kohteet ovat peruskorjauksen tarpeessa ja useat näistä joudutaan myös korkei-den korjauskustannusten vuoksi purkamaan ja rakentamaan uudelleen.

Maa- ja vesirakenteet

Kuntatekniikan maa- ja vesirakenteiden sekä vesihuollon kohteet jakaantuvat n. 2,8 milj. eurolla eri asuinalueille ja kohdentamattomina kohteina n. 0,8 milj. eurolla.

Suurimpana ja samalla uutena asuinaluekohteena aloitetaan Taivallahden asemakaava-alueen raken-taminen n. 0,7 milj. eurolla, kokonaiskustannusarvio n. 2,3 milj. euroa. Samaan aikaan jatkuu Pyö-reälahden alueen (vaihe 3) katujen rakentaminen yht. n. 0,4 milj. eurolla. Muille asuinalueille kohdistu-via katujen peruskorjauksia toteutetaan mm. Simonsalossa ja Pyylammilla sekä kevyenliikenteen väyliä Rissalassa em. yht. n. 1,2 milj. euroa. Keskustan alueella aloitetaan Kasurilantien ja torin peruskorjaus-ta n. 0,4 milj. edestä. Kohdentamattomat kohteiden osuudet liittyvät vesilaitoksen toiminta-aluevel-voitteisiin, pintauksiin, tieviheralueisiin yms.

Vesihuoltolaitos Eriytetyn vesihuoltolaitoksen osuus on esitetty omana kohtanaan kappaleessa 6.6.2.

Hanketavoitteet 2019–2021




Riskiarvio

Suurten toimitila-hankkeiden toteutus

Kaikki saadaan toteu-tettua

Lukumäärä Kunnan talous, resurssit




TOIMITILAINVESTOINNIT

Vuorelan koulu Kilpailutus, toteutuk-sena aloitus

Aikataulu, rahoitus Uusi koulu käytössä

v. 2021 Uusi Päivärinteen päiväkoti

Kilpailutus, toteutuk-sena aloitus

Aikataulu, rahoitus Uusi päiväkoti käytös-sä v. 2021

Ahmon koulukeskus Suunnittelu, kilpailu-tus

Aikataulu, määrä-rahat

Peruskorjaukset alka-vat vaiheittain v. 2019

Siilinlahden koulu Suunnittelu, kilpailu-tus


Rakentaminen alkaa

v. 2021

MAA- JA VESIRAKENTEET

Pyöreälahti, 3. vaihe Infran rakennustyöt Aikataulu, määrä-rahat

3. vaihe on valmis ke-sällä 2019

Taivallahti Infran rakennustyöt Aikataulu, määrä-rahat

Tontteja on mahdollista luovuttaa kesällä v. 2019

infran saneeraustyöt Simonsalo, Pyylampi, Rissala


Saneeraustyöt suorite-taan työohjelman mu-kaisesti


161



Investointimenot 3 767 262 1 130 000 1 895 000 3 460 000 1 360 000

Investointitulot

Rahoitusosuudet

Korvausinvestoinnit

Investointimenot 5 269 448 5 315 000 2 650 000 4 893 000 5 500 000

Investointitulot

Rahoitusosuudet -178 889 -200 000 -2 375 575



Investointitulot

Rahoitusosuudet

Talousarvio

TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilinpäätös

2017 Muutos

TA 2018

Talousarvio 2019 TS 2020 TS 2021

RAKENNUKSET / Toimitilat

Tuotot 2 175 575 Kulut -5 880 393 -1 885 000 -770 000 -3 520 000 -2 930 000

Netto -5 880 393 -1 885 000 1 405 575 -3 520 000 -2 930 000


162

MAA- JA VESIRAKENTEET SEKÄ VESIHUOLTO

Asuntoalueiden kuntatekniikan ja vesihuoltolaitoksen investoinnit asuntoalueittain

= Valtuuston sitovuustaso, asuntoalueen 500 000 euroa ylittävät hankkeet

Ryhmä ASUNTOALUE TP 2017 Muutos

TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

6410 Kadut Ahmo -142 249

6430 Kestopäällystys " -6 112 -40 000

6440 Valaistus " -6 854

7510 Vedenjakeluverkosto " -40 586

7620 Viemäriverkosto " -99 984

Yhteensä AHMO -295 785 -40 000

6470 Puistot, torit, muut maarak. Kasurila -50 000

Yhteensä KASURILA -50 000

6410 Kadut Keskuskortteli -270 000 -270 000 -500 000 -400 000

6430 Kestopäällystys " -100 000 -100 000 -120 000 -100 000

6440 Valaistus " -20 000 -20 000 -30 000 -20 000

6470 Puistot, torit, muut maarak. " -150 000 -325 000

7510 Vedenjakeluverkosto " -10 000 -10 000 -10 000 -10 000

7620 Viemäriverkosto " -30 000 -35 000 -35 000 -35 000

Yhteensä KESKUSKORTTELI -430 000 -435 000 -845 000 -890 000

6410 Kadut Metsäkoulu -62 514 -420 000 -175 000 -525 000

6420 Kevyenliikenteenväylät " -50 000

6430 Kestopäällystys " -80 000 -60 000 -60 000 -40 000

6440 Valaistus " -9 835 -50 000 -25 000 -25 000

6480 Leikkipaikat " -60 000



7650 Viemärilaitosrak./-rakennel. " -91 550

Yhteensä METSÄKOULU -203 268 -755 000 -450 000 -845 000 -40 000

6410 Kadut Mäntyrinne -104 233

6430 Kestopäällystys " -20 000

6440 Valaistus " -5 320

7510 Vedenjakeluverkosto " -41 967 -30 000

7530 Vesilaitosrakenn./-rakennel. " -30 000

7540 Vesilaitos, koneet ja laitteet " -30 000



Yhteensä MÄNTYRINNE -236 215 -110 000

6410 Kadut Panninniemi -94 013


6440 Valaistus " -5 200

6480 Leikkipaikat " -53 497



Yhteensä PANNINNIEMI -229 893 -40 000


163


TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

6410 Kadut Pyylampi -200 000 -200 000 -200 000 -200 000

6440 Valaistus " -30 000 -25 000 -25 000 -15 000



Yhteensä PYYLAMPI -355 000 -410 000 -350 000 -340 000

6410 Kadut Taivallahti -200 000 -500 000 -400 000

6420 Kevyenliikenteenväylät " -35 000 -35 000


6440 Valaistus " -35 000 -25 000 -25 000

7510 Vedenjakeluverkosto " -100 000 -80 000 -100 000

7620 Viemäriverkosto " -250 000 -180 000 -200 000


7660 Viemärilaitos, koneet ja laitt. " -30 000

Yhteensä TAIVALLAHTI -680 000 -860 000 -765 000

6410 Kadut Päivärinne -60 000


6440 Valaistus " -8 000



Yhteensä PÄIVÄRINNE -93 000 -15 000

6410 Kadut Radantaus -241 786


6440 Valaistus " -9 076


7620 Viemäriverkosto " -55 291 -75 000

Yhteensä RADANTAUS -342 495 -75 000

6410 Kadut Rissala -126 552 -250 000

6420 Kevyenliikenteenväylät " -200 000

6430 Kestopäällystys " -97 885 -25 000 -30 000

6440 Valaistus " -36 982 -15 000 -15 000


7620 Viemäriverkosto " -7 855 -20 000 -50 000

Yhteensä RISSALA -313 378 -260 000 -375 000 -30 000

6410 Kadut Räisälä -150 488 -200 000


6440 Valaistus " -12 789 -20 000


7620 Viemäriverkosto " -62 245 -90 000

Yhteensä RÄISÄLÄ -293 902 -420 000 -60 000

6410 Kadut Simonsalo -250 000 -300 000 -250 000 -150 000


6440 Valaistus " -30 000 -25 000 -20 000 -10 000



Yhteensä SIMONSALO -410 000 -520 000 -440 000 -290 000


164


TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

6410 Kadut Sulkavanniitty -400 000


6440 Valaistus " -30 000



Yhteensä SULKAVANNIITTY -665 000

6410 Kadut Vanha Pappila -175 000

6420 Kevyenliikenteenväylät -25 000

7620 Viemäriverkosto -20 000

Yhteensä VANHA PAPPILA -220 000

ASUNTOALUEISIIN KOHDISTETUT NETTOINVESTOINNIT yhteensä -1 914 936 -2 685 000 -2 815 000 -3 808 000 -3 255 000

KONEET JA KALUSTO -28 365 -20 000 -300 000

KOHDENTAMATTOMAT INVESTOINNIT -212 530 -240 000 -325 000 -370 000 -320 000

VESIHUOLTOLAITOKSEN KOHDENTAMATTOMAT INVESTOINNIT

Uudet liittymät -32 970 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000

Pp ja sulkujen saneeraus -5 085 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000

Toiminta-aluevelvoite -8 275 -20 000 -20 000 -40 000 -40 000

Yhteensä Vedenjakeluverkosto -46 330 -80 000 -80 000 -100 000 -100 000

Toivala/pumppuasema -53 465

Uusi vedenottamo -500 000 -500 000

Yhteensä Vesilaitosrak./-rakennelmat -53 465 -500 000 -500 000

Uusi vedenottamo -500 000 -500 000

Jälän saneeraus -50 000

Yhteensä Vesilaitos, koneet ja laitteet -50 000 -500 000 -500 000

Uudet liittymät -25 710 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000


Yhteensä Viemäriverkosto -230 001 -240 000 -205 000 -205 000 -205 000


Jynkänniemi uusilupa+san. -444 696 -1 000 000 -150 000

Yhteensä Viemärilaitosrak./rakenn. -446 673 -1 025 000 -175 000 -25 000 -25 000

Jusan yksityistie 67 092


Jynkänniemi uusilupa+san. (netto) -677 366 -800 000 50 000

Yhteensä (netto) Viemärilaitos, koneet ja laitt. -657 179 -825 000 25 000 -25 000 -25 000

VESIHUOLTOLAITOS yht. (netto) -1 433 648 -2 220 000 -435 000 -1 355 000 -1 355 000

KUNTATEKNIIKAN JA VESIHUOLTOLAITOKSEN INVESTOINNIT YHTEENSÄ

-3 589 479 -5 165 000 -3 575 000 -5 833 000 -4 930 000


165


2017 Muutos

TA 2018 Talousarvio

2019 TS 2020 TS 2021


Kadut

Kulut -961 944 -1 390 000 -1 195 000 -2 335 000 -1 775 000

Netto -961 944 -1 390 000 -1 195 000 -2 335 000 -1 775 000

Kevyen liikenteen väylät

Kulut -50 000 -235 000 -35 000 -25 000

Netto -50 000 -235 000 -35 000 -25 000

Kestopäällystys

Kulut -214 056 -390 000 -360 000 -350 000 -420 000

Netto -214 056 -390 000 -360 000 -350 000 -420 000

Valaistus

Kulut -106 537 -180 000 -175 000 -178 000 -130 000

Netto -106 537 -180 000 -175 000 -178 000 -130 000

Katokset ym. rakenteet ja laitteet

Kulut -32 728 -20 000 -75 000 -120 000 -70 000

Netto -32 728 -20 000 -75 000 -120 000 -70 000

Puistot, torit ja muut maarakenteet

Kulut -50 000 -150 000 -325 000

Netto -50 000 -150 000 -325 000

Leikkipaikat

Kulut -95 666 -60 000 -120 000 -60 000 -60 000

Netto -95 666 -60 000 -120 000 -60 000 -60 000

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Kulut -37 608 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000

Netto -37 608 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000


Kulut -1 448 538 -2 170 000 -2 190 000 -3 258 000 -2 835 000

Netto -1 448 538 -2 170 000 -2 190 000 -3 258 000 -2 835 000

KONEET JA KALUSTO

Kulut -28 365 -20 000 -300 000

Netto -28 365 -20 000 -300 000

V e s i h u o l t o l a i t o s

Vesilaitos

Kulut -310 693 -440 000 -365 000 -460 000 -355 000

Netto -310 693 -440 000 -365 000 -460 000 -355 000

Viemärilaitos

Tuotot 178 889 200 000 200 000

Kulut -1 980 773 -2 735 000 -1 220 000 -815 000 -740 000

Netto -1 801 883 -2 535 000 -1 020 000 -815 000 -740 000


166


2017 Muutos

TA 2018 Talousarvio

2019 TS 2020 TS 2021

VESIHUOLTOLAITOS

Tuotot 178 889 200 000 200 000

Kulut -2 291 465 -3 175 000 -1 585 000 -1 275 000 -1 095 000

Netto -2 112 576 -2 975 000 -1 385 000 -1 275 000 -1 095 000

TEKNINEN LAUTAKUNTA yhteensä

Tuotot 178 889 200 000 2 375 575

Kulut -9 648 761 -7 250 000 -4 545 000 -8 353 000 -6 860 000

Netto -9 469 871 -7 050 000 -2 169 425 -8 353 000 -6 860 000

S O S I A A L I- J A T E R V E Y S L A U T A K U N T A

Hanketavoitteet 2019–2021

Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen sote-irtaimen hankinnasta ja laitehankinnoista 11.9.2017 § 157 päätöksen, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon irtaimen omaisuuden hankinta vuosina 2018–2019 toteutetaan vuokraamalla.



Suun terveydenhuollon hoitoyksikkö on turvalli-nen ja ajanmukainen

Uusitaan hammashoi-toyksikkö

Potilasturvallisuus Hoitoyksikön hankinta keväällä 2019

Harjamäen toiminta-keskuksen kalusteet

Peruskorjatun toimin-takeskuksen uudiska-lustus

Asiakasturvallisuus Kalusteiden hankinta ennen 1.7.2019 toimin-takauden alkua

Perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmän päivitys tai vaihtaminen kokonaan uuteen järjes-telmään

Nykyisen järjestelmän päivitys ja käyttöönot-to tai uuden järjestel-män vaihto ja käyt-töönotto

Potilasjärjestelmä on ajanmukainen ja tie-toturvamääräysten mukainen

Tuotantokäyttö vuoden 2019 aikana

Rai- ja Hilkka -järjestel-mien rajapintahankinnat em. tietojärjestelmään

Rajapintojen käyt-töönotto, jolloin ne parantavat tiedon-kulkua

Asiakasturvallisuus Rajapinnat käyttöön vuoden 2019 aikana



Investointimenot 22 137

Investointitulot


Korvausinvestoinnit

Investointimenot 51 646 151 550 393 240 72 500 50 500

Investointitulot




Investointitulot

Rahoitusosuudet


167

Talousarvio

SOSIAALI- JA TERVEYS- LAUTAKUNTA

Tilinpäätös 2017

Muutos TA 2018

Talousarvio 2019 TS 2020 TS 2021


Kulut -90 032 -172 290 -393 240 -72 500 -50 500

Netto -90 032 -172 290 -393 240 -72 500 -50 500

KONEET JA KALUSTO

Tuotot 223 913

Kulut -48 634

Netto 175 279

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAK.

Tuotot 223 913

Kulut -138 666 -172 290 -393 240 -72 500 -50 500

Netto 85 247 -172 290 -393 240 -72 500 -50 500

KOKO KUNTA yhteensä

Tuotot 883 027 623 500 2 465 575 115 000

Kulut -12 332 242 -13 899 665 -7 272 240 -10 470 500 -8 055 500

Netto -11 449 215 -13 276 165 -4 806 665 -10 355 500 -8 055 500


168

Asuntoalueiden käyttöönotto 2018–2021

ALUE Koko alue 2018 2019 2020 2021

KESKUSTA 125 50 25 25 25

kerrostaloasuntoja 125 50 25 25 25

rivitaloasuntoja

omakotiasuntoja

TAIVALLAHTI 105 30 40 35

kerrostaloasuntoja 0

rivitaloasuntoja 60 20 20 20

omakotiasuntoja 45 10 20 15

PANNINNIEMI 15 10 5

kerrostaloasuntoja

rivitaloasuntoja

omakotiasuntoja 15 10 5

SIMONSALO 30 15 15

kerrostaloasuntoja

rivitaloasuntoja 30 15 15

omakotiasuntoja 0

PYÖREÄLAHTI 150 20 50 40 40

kerrostaloasuntoja 0

rivitaloasuntoja 70

30 20 20

omakotiasuntoja 80 20 20 20 20

VUORELA 75 25 25 25

kerrostaloasuntoja 75 25 25 25

rivitaloasuntoja

omakotiasuntoja

YHTEENSÄ 500 80 135 145 140

kerrostaloasuntoja 200 50 50 50 50

rivitaloasuntoja 160

50 55 55

omakotiasuntoja 140 30 35 40 35


170


171

Kuntaorganisaatio

talousarvio 2019 talo uss uunn itelma 2020 2021...siilinjÄrven kunta – talousarvio 2019 ja...

Documents