taloyhtio.nyt_2015_huhtikuu

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituKsille ja asuKKaille 1/2015

hyötytietoa sinun Kotisi parhaaKsi

Turvallinen taloyhtiö

Avain-turvallisuuden ABC

Kameravalvonta ja sen lainalaisuudet

Tervetuloa kevään ykköstapahtumaan!Tiistaina 15.4.2015 klo 9.00–16.00, Helsingin Messukeskuksen Kokoustamossa

Taloyhtiö 2015 on seminaari-, neuvonta- ja näyttelytapahtuma, jossa on ohjelmaa isännöitsijöille, hallitusväelle sekä taloushallinnon parissa toimiville.

Tapahtumaan sisältyy monipuolinen näyttely

w w w.taloyhtiotapahtuma.netTutustu ja i lmoittaudu maksuttomaan tapahtumaan

2Taloyhtiönmonetvastuut

4 10

Kuva: Rodeo

2 • • Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

pääKirjoiTus

Nykyisin on vaikea välttyä jatkuvalta uutisvirralta. Ja mikä pahinta, se nostaa yhä useammin eteemme asioi-ta, jotka eivät ole omiaan kasvattamaan turvallisuuden tunnetta. Onko maailma sitten joskus ollut kovin tur-vallinen? Tuskin, mutta mitä emme ole tienneet, sitä emme ole osanneet pelätä.

Maailmanmitassa suuri osa turvattomuuden tunnetta ruokkivista asioista on sellaisia, joihin emme itse juuri pys-ty vaikuttamaan, vaikka haluaisimme. Oman lähiympä-ristömme, kotialueemme, asuintalomme ja kotimme tur-vallisuuden eteen sen sijaan voimme tehdä paljonkin.

Teemanamme oleva turvallisuus koostuu monista asioista. Se ei rajoitu siihen, että otamme tulitikut pois lapsilta ja pistämme ovet takalukkoon, kun lähdemme kotoa. Itse asiassa kotiemme turvallisuus on niin laaja kokonaisuus, että tämänkin lehden sivuille kootut ar-

tikkelit vain herättää ajattelemaan tuota tuiki tärkeää ja monimuotoista aihepiiriä.

Eletään aikaa, jolloin taloyhtiöt heräävät talviunil-taan ja jolloin yhtiökokouskausi on kiivaimmillaan. Turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on hyvä nostaa esille myös yhtiökokouksessa, jossa tehdään taloyhtiön tärkeimmät päätökset. Epävirallisemmin näitä asioita voi käsitellä vaikkapa pihatalkoiden yhteyteen järjestet-tävällä piha- ja turvakävelyllä, jonka aikana asukkaat ideoivat yhteiseen turvallisuuteen liittyviä parannuksia.

Kirjoittajina tässä lehdessä ovat taloyhtiöiden oman edunvalvojan, Kiinteistöliiton ja sen lähipiirin asiantun-tijat. Heidät voit tavata myös Helsingin Messukeskuk-sen Kokoustamossa 15. huhtikuuta järjestettävässä Ta-loyhtiö 2015 -tapahtumassa.

Asko Sirkiä

Turvallisuus ennen kaikkea

vastuut. Tyypillisiä taloyhtiön turval-lisuuteen liittyviä kysymyksiä ovat erilaiset teknisiin laitteisiin, liukkaudentorjuntaan ja kattolumiin sekä yhtiön yleisiin alueisiin liittyvät tilanteet.

Yhtiön vastuu turvallisuudesta voi ulot-tua myös huoneiston sisäpuolelle, sillä asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa huoneistoihin asennetuista perusjär-jestelmistä kuten sähköverkosta ja siihen liittyvistä kytkimistä ja pistorasioista. Sa-moin verkkovirtaan kiinteästi kytkettyjen palovaroittimien kunnossapitovastuun on nykyisin tulkittu kuuluvan asunto-osa-keyhtiölle, vaikka pelastuslain pääsääntönä palovaroitinten osalta on huoneiston halti-jan vastuu.

Pelastuslain lisäksi asuinturvallisuuteen liittyviä säännöksiä on useassa eri laissa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ra-kennus ympäristöineen on pidettävä sellai-sessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää ter-veellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoi-suuden vaatimukset. Laki katujen kunnos-sapidosta ja järjestyslaki asettaa yhtiölle tai sen edustajalle tiettyjä vaatimuksia.

Oikeuskäytännössä omaksutun linjan mukaan kiinteistönomistajalla tai haltijalla on korostunut huolellisuusvelvollisuus kiinteistön ja rakennuksen turvallisuudes-ta. Oikeuskäytännössä on yhtiön todettu olevan vastuussa muun muassa kun:• henkilö oli loukannut itsensä pudottuaan

Taloyhtiön monet vastuut

Taloyhtiö.Nyt on Kiinteistöliiton julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille.

Uudenmaan alueella ilmestyvässä lehdessä käsitellään taloyhtiöiden ja asumisen ajankohtaisia asioita.

Teemalehti rakentuu Kiinteistöliittoyhteisön ammattilaisten artikkeleista, vinkeistä ja muusta sisällöstä.

Julkaisu: Huhtikuu 2015Julkaisija: Suomen Kiinteistöliitto ryKustantaja: Kiinteistöalan Kustannus OyPainopaikka: Alma Manu OyPäätoimittaja: Asko SirkiäToimituksen sihteeri: Marjo ParkkinenGraafinen toteutus: Pirjo Lipponen Graafinen palvelu Lippo

Seuraava Taloyhtiö.Nyt ilmestyy syksyllä 2015.

ISSN 2242-5209 (painettu)ISSN 2242-5217 (verkkolehti)

pihalla olevalta kaiteettomalta ja yöllä va-laisemattomalta portaikolta • kaksi henkilöä oli loukannut itsensä pu-dottuaan ilman kaiteita olevaan pihatason alapuolelle johtavaan ajosyvennykseen • henkilö oli pudonnut hissikuiluun, kun sen ovi oli lukitsematon, vaikka hissi ei ol-lut paikalla.

Käytännössä vahingon tai tapaturman sattuessa kiinteistönomistajan on pystyttä-vä osoittamaan huolellinen toiminta eli et-tä vahinko on johtunut sen vaikutusmah-dollisuuksien ulkopuolella olevasta seikas-ta. Tämän osoittaminen ei ole aivan help-poa, kuten havaitaan seuraavasta Korkeim-man oikeuden ratkaisusta:

KKO 1997:151

Asunto-osakeyhtiön omistaman talon katolta oli auringon lämmön vaikutuk-sesta valunut syöksytorvea pitkin jalka-käytävälle vettä, joka oli pakkassään johdosta jäätynyt. A oli yöllä noin kello 01.00 liukastunut jäätyneessä kohdassa ja loukkaantunut.

Syöksytorvesta valuvan sulaveden jäätyminen pakkasyönä jalkakäytäväl-le ei ollut ennalta arvaamatonta. Asun-to-osakeyhtiö ei ollut näyttänyt, että liukastumista estävän hiekan pysymi-nen jalkakäytävällä olisi vallinneissa olosuhteissa ollut mahdotonta. Aluetta, joka oli jäätynyt, ei ollut rajattu puomein tai osoitettu muulla varoitusmerkillä. Tä-män vuoksi asunto-osakeyhtiö oli vas-tuussa A:lle aiheutuneesta vahingosta.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteis-tön ja rakennusten pidon ja muun toimin-nan asianmukaisesta järjestämisestä. Isän-nöitsijä puolestaan huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muu-ta päivittäistä hallintoa hallituksen anta-mien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Tämä johtaa siihen, että vaikka yhtiön

vastuu on usein ensisijaista vahingonkärsijään näh-den, voi yhtiön sisällä vas-tuu siirtyä hallitukselle ja/tai isännöitsijälle, jos va-hinko johtuu näiden toi-minnasta.

Sen vuoksi hallituksen ja isännöitsijän on huoleh-dittava siitä, että huol-to- ja urakkasopimuk-sissa määritellään tur-vallisuusasioita ja keskei-siä huoltotehtäviä koskevat vastuut ja velvoitteet selkeäs-ti ja yksityiskohtaisesti. Sa-moin yhtiön johdon tulee valvoa sopimuskumppanien toimintaa ja edellyttää, että palveluntuottaja tarpeen mukaan kirjaa huoltokir-jaan tai esimerkiksi hiekoi-tuspäiväkirjaan suorittaman-sa hoito- ja ylläpitotehtävät.

Vaikka yhtiön vastuu on ankaraa, voi joskus käydä toisinkin. Tässä korkeimman oikeuden ratkaisussa osakas oli itse suostunut talkoilla tehtävään liukkaudentorjuntaan, mutta vahingon sa-tuttua haastoi kuitenkin yhtiön oikeuteen:

KKO 1995:169

Asunto-osakeyhtiön osakkaat olivat sopi-mansa mukaisesti noudattaneet järjeste-lyä, että muun ohella pihan hiekoitta-misesta kustannusten säästämiseksi huo-lehtivat osakkaat talkootyönä.

Yhtiön ei katsottu olevan järjeste-lyyn suostuneelle osakkaalle vastuussa vahingosta, joka oli aiheutunut tämän liukastumisesta yhtiön hiekoittamatto-malla pihatiellä.

taloyhtiön asuinturvallisuu-teen liittyvät vastuut ovat moninaiset. niihin liittyviä säännöksiä on kirjattu pelastuslain lisäksi useaan eri lakiin.Teksti: Kai Haarma

Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja.

Syöksytorvesta valuvan sulaveden jäätyminen pakkasyönä jalkakäytävälle ei ollut ennalta arvaamatonta.

Kuva

: Rod

eo

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille • • 3

suojaa lasten leikittiesitkö, että kiinteistön omistajana tai haltijana taloyhtiö on vastuussa ja velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistön alue on turvallinen?

Teksti: Mia Pujals

leikkialueet. Käytännössä kiinteis-tön alueen turvallisuudesta vastaa taloyh-tiön toimiva johto, hallitus ja isännöitsijä. Heidän tulee huolehtia siitä, että lasten leikkialueiden ja leikkivälineiden kunto tarkastetaan säännöllisin väliajoin ja ne huolletaan ja kunnossapidetään. Lisäksi mahdollisiin muihin ongelmakohtiin, ku-ten esimerkiksi piha-alueella liikennöintiin tulee tarvittaessa puuttua. Vahingon sattu-essa vastuusta vapautuminen edellyttää, et-tä taloyhtiö voi osoittaa toimineensa huo-lellisesti. Taloyhtiön vastuun ohella van-hempien vastuuta lasten leikkien valvon-nasta ei tietenkään tule unohtaa.

Leikkipaikkojen ja leikkivälineiden turvallisuusLeikkipaikkojen ja leikkivälineiden turval-lisuutta sääntelee muun muassa laki kulu-tustavaroiden ja kuluttajapalvelusten tur-vallisuudesta (voimaan 30.1.2014). Sen mukaan kaikkien kuluttajien käyttöön tu-levien tavaroiden ja palveluiden on oltava turvallisia. Vaatimus koskee myös kaikkia taloyhtiöiden leikkipaikkoja ja leikkiväli-neitä, mukaan lukien vanhoja, ennen lain voimaantuloa toteutettuja.

Millainen leikkipaikka ja leikkiväline sitten on turvallinen? Leikkivälineiden tur-vallisuudesta on olemassa eurooppalaiset standardit. Standardit ovat suositusluontoi-sia, mutta niitä noudatettaessa voidaan osoittaa, että on toimittu huolellisesti.

Turvallinen leikkialue ja leikkiväline on

muun muassa sellainen, ettei lapsi siinä leikkiessään voi kuristua tai jäädä kiinni. Putoamisen estämiseksi leikkikenttäväli-neissä pitää olla riittävän korkeat ja tukevat kaiteet. Alustojen tulisi olla iskua vaimen-tavaa materiaalia. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota leikkialueen ja välineiden sijoit-teluun. Virheellisestä käytöstä seuraavan loukkaantumisriskin ollessa etukäteen tie-dossa on suositeltavaa, että leikkivälineen turvallista käyttöä pyritään lisäksi erikseen ohjeistamaan, esimerkiksi trampoliinien osalta. (Lähde TUKES Leikkikentät)

Hurjastelu kuriinToinen lasten turvallisuuteen vaikuttava seikka on yhtiön piha-alueella liikennöinti. Jos ajoneuvoliikenne piha-alueella tai sen läpi on säännöllistä ja johtuu esimerkiksi siitä, että osa pysäköintipaikoista sijaitsee sisäpihalla, tulisi ajonopeuksiin pi-ha-alueella kiinnittää erityistä huomiota. Käytännössä ajonopeudet tulisi rajoittaa hyvin alhaisiksi. Lapset kun leikeiltään ei-vät usein huomaa lähestyvää ajoneuvoa.

Kuinka ajonopeuksia tehokkaasti valvo-taan? Kun kyse on lasten turvallisuudesta, olisi toivottavaa, että varsinaista valvontaa ei edes tarvittaisi. Jokaisen autoilijan, mo-poilijan tai muun tulisi ymmärtää, että nopeuden täytyy olla minimissään, jotta ajoneuvo pysähtyy kulman takaa eteen juoksevan tai pyöräilevän lapsen edessä. Muutaman minuutin uhraus ajassa var-masti kannattaa, kun toisessa vaakakupis-

sa on lasten turvallisuus. Tai sitten yksin-kertaisesti lähdetään liikkeelle aikaisem-min niin, ettei kiireen varjolla tarvitse pi-ha-alueella hurjastella.

Jos näin ei kuitenkaan ole eikä järkipu-he tai nimenomainen huomautuskaan te-hoa, ei keinoja mielin määrin ole. Kiinteis-tölle voidaan asettaa liikennemerkkejä va-roittamaan lapsista sekä sallitusta ajono-peudesta. Muiden keinojen loppuessa pi-ha-alueen liikennettä voidaan hidastuttaa myös erilaisin portein tai puomein tain ns. hidasteiden avulla. Tällöin tulee huomioi-da kuitenkin se, että pelastustien käyttöä ei saa estää. Koska kyse on yksityisalueesta, mainituista toimenpiteistä päättää taloyh-tiö itse.

Kirjoittaja on varatuomari ja Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies.

Lapset leikeiltään eivät usein huomaa lähestyvää ajoneuvoa.

Kuva

: Rod

eo

Kokemusta ja tuoreinta tietoa

Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy Eteläranta 12, 00130 Helsinki puh. (09) 5860 750, www.kak-laki.fi

Me olemme yksi suurimmista kiinteistöalan juridisia palveluja tarjoavista toimistoista Suomessa, sillä kaikki juristimme ovat erikoistuneet juuri tämän toimialan oikeudellisiin kysymyksiin.

Uudet kotisivumme ovat avautuneet – tutustu palveluihimme!

KAK_taloyhtiölehti_254x120.indd 1 26/03/15 09:01

KUNNILLEHOMEOPAS -12-

helmikuu 2015

01 |

HAITALLISET VIERASLAJIT KURIIN EU:SSA-18-

ILMASTONMUOKKAUSPELASTUS VAI PEIKKO?-26-

MINUN YMPÄRISTÖNI:KIRJAILIJA RISTO ISOMÄKI-56-

YMPARISTO_0115_kansi.indd 3

28.1.2015 12.34

Ympäristö-lehti innostaa kestävän kehityksen mukaiseen ajatteluun ja toimintaan.

Se kertoo hyvistä käytännöistä ja ennakoi tulevaa. Lehti taustoittaa ja käsittelee ympäristö-

kysymyksiä monesta näkökulmasta.

Tilaa: www.kiinkust.fi | p. 075 757 8599

Asiaaympäristöstä,asumisesta ja rakentamisesta

Kameravalvonnan paikka

taloyhtiössä ryhdytään usein pohtimaan keinoja omaisuuden suojaamiseksi ja asukkaiden turvallisuuden tunteen takaamiseksi, kun varastotiloihin murtaudutaan tai julkisivuun ilmestyy töhryjä. Viriää keskustelu kameravalvonnan toteuttamisesta. mitä huomioitavaa valvontaan liittyy?

Teksti: Katriina Sarekoski

valvonta. Rikoslaki ja hen-kilötietolaki asettavat kameraval-vonnalle muutamia rajoituksia ja vaatimuksia, jotka taloyhtiön tu-lee huolella selvittää. Mitään lu-pakäytäntöjä tai viranomaismak-suja kameravalvonnalle ei sen si-jaan ole.

Salakatselu on rangaistavaaSalakatselu on rikos, josta voi seurata sakko- tai vankeusran-gaistus. Salakatselulla tarkoite-taan kotirauhan suojaamassa pai-kassa oleskelevan henkilön oikeu-detonta katselua tai kuvaamista teknisellä laitteella. Sallittua ku-vaaminen kotirauhan suojaamas-sa paikassa on silloin, jos siihen on kuvattavan suostumus.

Kotirauha suojaa asunnon sisä-tiloja, ulko-ovea, parveketta sekä asunnon yksityisessä käytössä ole-vaa piha-aluetta. Taloyhtiössä

muita suojattuja paikkoja, joita kuvaamalla salakatseluun voi syyllistyä, ovat esimerkiksi asuin-talon porraskäytävät sekä yhteiset sauna- ja suihkutilat.

Kameran sijoittelu ja suostumuksetEttei salakatselutilannetta pääsisi edes vahingossa syntymään, on taloyhtiössä tapahtuvan kamera-valvonnan kannalta merkityksel-listä juuri se, mitä kamera kuvaa. Kamera haluttaisiin taloyhtiössä yleensä sijoittaa kuvaamaan por-raskäytävää, yhteistä piha- tai paikoitusaluetta, pyörävarastoa taikka muita yhteisiä säilytystilo-ja, kuten kellarikäytävää.

Porraskäytävät kuuluvat koti-rauhan piiriin ja siksi porraskäy-tävässä tai hississä tapahtuvan ka-meravalvonnan toteuttamiseksi tarvitaan suostumukset kyseisen portaan asukkailta. Muissa edellä

luetelluissa tilanteissa yhtiöko-kous voi enemmistöllä päättää kameroiden asentamisesta kysei-siin yhteisiin tiloihin, kunhan pi-detään huoli, että kamerat osoit-tavat kohti yleistä aluetta eivätkä esimerkiksi yksittäisen asunnon tai kellarikomeron ovelle. Raken-nuksen ulko-ovelle kamera voi-daan asentaa yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä siten, että se osoittaa yleiselle piha-alueelle päin. Jos kamera kuvaa portaa-seen sisään tulevia, tarvitaan ku-vaamiseen kyseisen portaan asuk-kaiden suostumukset. Selvää on, että esimerkiksi yhteisiä sauna- ja suihkutiloja tai asukkaan yksityi-sessä käytössä olevaa parveketta tai piha-aluetta ei saa kuvata.

Mitään täysin yleispätevää oh-jetta sallittuihin kuvaamispaik-koihin tai kuvaamisen oikeutuk-seen ilman kuvattavien suostu-muksia ei kuitenkaan ole olemas-sa, vaan jokainen tapaus on aina arvioitava erikseen.

Tallenteet ovat henkilötietojen käsittelyäMikäli yhtiössä käytetään tallen-tavaa kameravalvontaa, on lisäksi huomioitava henkilötietolain säännökset, sillä tallennettu kuva ja ääni ovat henkilötietoja. Jos ka-meravalvontajärjestelmä ei tallen-na kuvaa tai ääntä edes lyhyeksi aikaa eikä henkilötietoja muuten-kaan kerätä järjestelmän avulla, henkilötietolakia ei sovelleta.

Kuvaa tai ääntä henkilöstä tal-

onko taloyhtiösi turvallinen?

Taloyhtiöllä on lain mukaan oltava pelastussuunnitelma. Ennen suunnitelman tekoa – ja muutenkin – on hyvä tarkis-taa, että tietyt turvallisuussei-kat ovat kiinteistöllä kunnossa. Seuraavat viisi tärkeää asiaa kannattaa tarkistaa taloyh-tiön pihalla ja sisätiloissa säännöllisesti:

Osoitenumerointi ja porraskäytävien/asuntojen numerot

Tarkista, että rakennuksen osoite-numero näkyy selvästi kadulle. Myös porraskäytävien ja rivitalois-sa asuntojen numeroiden tulee olla näkyvillä. Tämä auttaa muun muassa hälytysajoneuvoja löytä-mään kiinteistölle.

Pelastustiet

Jos rakennus on yli 3-kerroksi-nen, varmista että sen pihalla ole-vat pelastustiet on merkitty sel-keästi. Pelastustiet on pidettävä esteettöminä ja ajokelpoisina, ei-kä niille saa pysäköidä autoja tai kasata lunta. Alle 3-kerroksisissa rakennuksissa pelastusteitä ei tar-vitse merkitä.

1 2Teksti: Annika Jaatinen


TULE MUKAAN TALOYHTIÖ 2015 -JATKOILLE

REALIA ISÄNNÖINTI MYÖS MUKANA TALOYHTIÖ 2015 -MESSUILLA – TULE TUTUSTUMAAN!

www.realiaisannointi.fi

Järjestämme luentosalissa 103 klo 16.30 paneelikeskustelun, jossa mukana eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, Caverion Oyj:n toimitusjohtaja Fred-rik Strand, Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Timo Aarvala sekä Nordean pääkaupunkiseudun Taloyhtiörahoituksen johtaja Jaana Bäckroos. Paneelissa mietitään mm. selviääkö kansantaloutemme korjausvelan ikeessä, kasvaako taloyhtiöiden kansallisvarallisuutemme tukipilarin arvo jatkossa ja miten halli-tukset selviävät alati muuttuvassa lainsäädännön kentässä. Voit myös nauttia tarjoiluista Buffet-ravintolassa ja tavata asiantuntijoita niin ennen paneelikes-kustelua klo 15.30 alkaen kuin sen jälkeenkin aina klo 20.00 asti.

Taloyhtiö 2015 -jatkoilla tiukkaa mielipiteidenvaihtoa taloyhtiöiden tulevaisuudesta, sekä hallituksen ja isännöinnin roolista.

Kiinteistöalan Koulutussäätiö • www.kiinko.fi • puh. 09 3509 290

Isännöikö teidänkin yhtiössännekouluttautunut ammatti-isännöitsijä?

Isännöitsijät, kiinteistönvälittäjät, tekniset asiantuntijat ja muutalan osaajat kouluttaa kiinteistöalan johtava kouluttaja. Varmista, että omaisuutesi on ammattilaisten hoidossa!

ISÄNNÖINTI • Asunto-osakeyhtiön isännöintikoulutus (IK)™ • Isännöinnin ammattitutkinto • Isännöitsijän koulutus ja tutkinto ITS® • Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutusohjelma AIT®

KIINTEISTÖNVÄLITYS JA -ARVIOINTI • Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto • Kiinteistöedustajan koulutus ja tutkinto KED™ • Ylempi kiinteistönvälittäjän koulutus ja tutkinto YKV™ KÄYTTÖ JA YLLÄPITO • Asuntokaupan kuntotarkastajan koulutus AKKO™ • Rakennuksen kuntoarvioijan koulutus KUNA™ • Teknisen isännöitsijän peruskoulutus ja tutkinto PerusTEK™ • Teknisen isännöitsijän jatkokoulutus ja tutkinto ITS®-TEK II

Lisätiedot koko monipuolisesta koulutustarjonnasta www.kiinko.fi

Kameravalvonnan paikka

lentava kameravalvontajärjestelmä on henkilötietojen automaattista käsittelyä. Henkilötietolaki edel-lyttää, että tallentavalle kamera-valvonnalle tulee olla asiallinen syy ja tarve, kuten omaisuuden ja turvallisuuden suojaaminen. Ka-meravalvonnan harjoittajana toi-miva taloyhtiö on tällöin henkilö-tietolain tarkoittama rekisterinpi-täjä, jonka tulee toteuttaa valvonta henkilötietolain mukaisesti, mikä tarkoittaa mm. seuraavaa:

Kameravalvonnasta sekä siitä, onko se tallentava, tulee tiedottaa näkyvästi, esimerkiksi tarroilla tai kylteillä.

Tallenteita ei saa käyttää muis-sa kuin niissä tarkoituksissa, mitä varten kameravalvontaa on alettu suorittaa.

Tietoa ei saa luovuttaa käyttö-tarkoituksen vastaisesti ulkopuo-lisille.

Tallenteet tulee hävittää heti, kun ne ovat käyneet tarpeetto-miksi.

Lisäksi rekisterinpitäjän on laadittava tallenteesta syntyvästä henkilörekisteristä rekisteriselos-te, jonka tulee olla tarvittaessa kaikkien saatavilla. Siitä tulee il-metä mm. henkilötietojen käsit-telyn tarkoitus, rekisterinpitäjän

yhteystiedot vastuuhenkilöineen, tietojen käsittelyn tarkoitus sekä se, mihin tietoja säännönmukai-sesti luovutetaan.

Kameravalvontaa harkitsevan taloyhtiön hallituksen ja isän-nöitsijän kannattaa hankkia lisä-tietoja aiheesta esimerkiksi tu-tustumalla Poliisihallituksen jul-kaisemaan Kameravalvontaop-paaseen sekä tietosuojavaltuute-tun oppaisiin.

Kirjoittaja on varatuomari ja Kiinteistöliitto Uusimaan lakimies

TArKisTA nämä

Tuhopolttojen estäminen

Tarkista, ettei rakennuksen ulkoseinustoilla ole syttyvää materiaalia, esimerkiksi jäte-astioita. Myöskään porraskäy-tävissä tai kellari-, ullakko- ja irtaimistovarastokäytävillä ei saa säilyttää tavaraa. Varmista myös, että rakennuksen ulla-kot, kellarit ja muut yhteiset ti-lat ovat lukittuina. Näin niihin ei pääse livahtamaan tihutyön tekijöitä.

AsiAA!

Pihan ja yhteisten tilojen valaistus

Talon pihan on oltava kunnolla valaistu, jotta pihalla näkee liik-kua turvallisesti. Myös porras-huoneissa ja muissa yhteisissä ti-loissa on oltava valaistus. Tarkis-ta, että valaisimia on riittävästi ja että ne toimivat. Valaistus ei saa jäädä himmeäksi. Tehokas valais-tus ennaltaehkäisee vahingonte-koja ja tapaturmia, esimerkiksi kompastumisia.

Palovaroittimet ja alkusammutuskalusto

Taloyhtiön yhteisissä tiloissa ei ai-na tarvitse olla palovaroittimia tai alkusammutuskalustoa. Kerrosta-lojen porrashuoneissa palovaroit-timet ovat kuitenkin suositeltavia. Jos rakennuksessa on esimerkiksi autohalleja tai liiketiloja, varmista että niiden yhteydessä on alku-sammutuskalustoa (esim. käsi-sammuttimia).

Kirjoittaja on kustannustoimittajana Kiinteistöalan Kustannus Oy:ssä

53 4 5

Kuva

: Rod

eo


”Teoriassa kerrostaloon saa tuoda vaikka shetlanninponin, jos se ei häiritse muita.” lainaus on artikkelista, jossa tänä vuonna 90-vuotis- taivaltaan juhliva suomen Kiinteistölehti käsitteli asumisen arkea isännöitsijän ja keittiössä porsaaseen törmänneen huoltomiehen silmin.

Vesivahingot voi välttää varautumalla

vesivahinko. Vesivahingoista koitu-vat menot peritään taloyhtiöiltä vakuutus-maksuina – ja taloyhtiön rahat tulevat yleensä osakkailta vastikkeina. Tämä kier-re on katkaistavissa puuttumalla vesivahin-kojen syntyyn, sillä varautumalla vuotoi-hin voidaan vahinkoja ehkäistä ja niiden laajuutta pienentää merkittävästi.

Taloyhtiössä kannattaa huolehtia katta-vasta vakuutusturvasta. Taloyhtiön kiin-

teistövakuutuksen lisäksi asukkaiden omat kotivakuutukset ovat tarpeellisia vahinko-tilanteessa. Viisainta on kuitenkin pyrkiä varautumaan vahinkotilanteisiin ja eh-käisemään vahinkojen syntyä.

PPO-Elektroniikka Oy:n toimitusjohta-jalle Timo Ohtoselle vesivahinkojen ai-heuttamat ongelmat ja keinot niiden torju-miseksi ovat tulleet tutuiksi. Hän toteaa-kin, että vesivahingot eivät ole luonnonla-ki, vaan niitä voidaan torjua ennakolta oi-keilla toimenpiteillä.

Ohtonen muistuttaa myös, että osa va-kuutusyhtiöistä poistaa omavastuun, mikä-li taloyhtiössä on käytössä oikeanlainen vuodonilmaisinjärjestelmä. Ikävähennyk-set puolestaan usein pienentävät merkittä-västi vakuutusyhtiön maksamia korvaus-summia.

Vuodonilmaisin varoittaa vuodosta välittömästiAstianpesukoneen alle asennettava turva-kaukalo ei riitä, sillä usein vuoto on vesi- tai poistoputken liitoskohdassa josta vuoto ei osu kaukaloon. Kaukalo täyttyy varsin no-peasti, eikä se ehkäise vahinkoja asukkaiden

ollessa matkoilla. Vesivahinkoja voidaan en-naltaehkäistä asentamalla vuotoantureita, jotka hälyttävät automaattisesti vettä havait-tuaan. Vuotoanturit auttavat havaitsemaan myös jatkuvan tihkuvuodon liitoskohdista, joka muutoin ehtisi kastella asuntoa paljoa ennen havaitsemista ja vian korjaamista.

Ohtonen kertoo, että tällainen järjestel-mä on nopea asentaa taloyhtiöön ja huolto-

Vakuutusyhtiöille ilmoitetaan päivittäin noin sadasta vesi-vahingosta. asukkaat joutu-vat kokemaan vesivahingon varsin monessa taloyhtiössä vuosittain. Vakuutusyhtiöille vesivahingot tulevat kalliiksi, sillä korvauksia maksetaan keskimäärin 430 000 euroa päivässä.

vapaa 10 vuotta. Verkkovirtaan kytkettynä se tarkistaa jatkuvasti, että yhteys kaikkiin vuotoantureihin toimii. Hälytykset ohja-taan halutuille henkilöille, jotka ilmoituk-sen saatuaan hoitavat asian.

– Allaskaapin alle lattiaan liimataan ha-lutulle alueelle teippiä muistuttava nauha, joka on yhteydessä lähetinyksikköön. Ve-den osuessa nauhaan lähetinyksikkö il-

suomen Kiinteistölehti 90 vuotta

Taloyhtiöiden oman julkaisun, Talonomistajain lehtenä aloittaneen Suomen Kiinteistölehden ensimmäisen numeron julkaisemisesta on tänä vuonna kulunut 90 vuotta. Pitkälle taipaleelle on mahtunut asumista kerros- ja rivitalomaailmassa koskettavia aiheita laidasta laitaan.

Viime vuosien kestosuosikkeja ovat kuitenkin olleet korjausrakentamista käsittelevät ju-tut. Tyypillisimpiä näistä ovat artikkelit putki-, parveke-, julkisivu- ja hissiremonteista sekä muista suurista osakkaiden vastikkeisiin vaikuttavista hankkeista.

Tämäntapaisten aiheiden suosio selittyy sillä, et-tä Suomessa valtava määrä asuinrakennuksia on tu-lossa ikään, jossa tarvitaan suuria remontteja. Niin-pä taloyhtiöiden vastuuhenkilöt ja osakkaat halua-vat perehtyä syvemmin aihepiireihin ennen kuin tekevät suuria päätöksiä omissa taloyhtiöissään.

Muita kestosuosikkeja ovat paitsi lainsäädäntöön ja talouteen liittyvät aiheet myös artikkelit, jotka seuraavat taloyhtiön vuosikelloa. Viime aikoina esille ovat nousseet myös erilaiset yhteisöllisyyteen liittyvät aiheet.

Levikki kasvaa tasaisestiLehdistön valtavirrasta poiketen Suomen Kiinteis-tölehden levikki on jatkuvasti ollut tasaisessa kas-

vussa. Tuoreen levikintarkastuksen mukaan Kiinteistö-lehden levikki on painetun lehden osalta 34 982 kappa-letta, jossa kasvua viime vuonna oli 5,2 %.

Levikinkasvu kytkeytyy pitkälti sen julkaisijan, Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten jäsenmäärän kasvuun. Kehitystä tukee se, että ih-

miset ovat yhä valveutuneempia ja kiinnostuneem-pia asuntovarallisuutensa arvosta ja siihen vaikutta-vista tekijöistä. Niinpä myös jäsenyyteen kuuluva lehti koetaan läheiseksi ja tärkeäksi.

Asunto-osakeyhtiömaailma on sen ykkösjul-kaisuna pitkän tien kulkeneen Kiinteistölehden li-säksi alkanut kiinnostaa myös muita. Alalle on tullut ja sieltä on poistunut lehtiä, joista osa on ol-lut selvästi asiakaslehtityyppisiä, mainos- ja me-diatoimistoissa tehtyjä kevytjulkaisuja tai sitten il-maisjakelulehtiä.

Juhlavuotensa kunniaksi Suomen Kiinteistölehti on julkaisut verkossa kaikille avoimen digilehden. Siihen on koottu aineistoa lehden pitkältä taipaleel-ta. Se on luettavissa osoitteessa www.kiinteistolehti.fi

shetlanninponi parvekkeella ja putkiremontteja

TEE TALOYHTIÖSTÄSI TURVALLINEN!

Dokumentoitu turvallisuustarkastus on osa lain vaatimaa pelastussuunnitelmaa.

Turvallinen taloyhtiö -kirja kertoo, milloinkiinteistön turvallisuuteen liittyvät asiat ovat kunnossa ja mitä korjattavaa niissä on.

Mukana on valmis tarkastuslista, jonka voi liittää suoraan pelastussuunnitelmaan.

2. painos, 2014,tuotenro 382, 104 s. 2. painos, 2014,tuotenro 382, 104 s.

Lisää tietoa ja tarjouksen huippunopeasta taloyhtiölaajakaistasta ja Sonera Kaapeli-TV:stä saat osoitteesta www.sonera.fi/taloyhtio tai numerosta 0200 32 333 (mpm/pvm) ma–pe 9–15.

Enemmän arvoa asunnoille.Vähemmän huolia asukkaille.

· SUOMEN LUOTETUIN INTERNETOPERAAT

TO

RI ·

200920122014

Nyt on hyvä hetki liittyä Soneran kattavaan valokuitu-verkkoon, jossa tieto liikkuu jopa 1000 Mbit/s:n vauhdilla. Toimivat nettiyhteydet tuovat lisäarvoa kaikille taloyhtiön asukkaille, oli sitten kyse viihteen ystävästä tai vaativan etätyön tekijästä.

Asumismukavuutta lisää myös Sonera Kaapeli-TV. Se tarjoaa monipuolisen valikoiman maksuttomia televisio- ja radiokanavia, ja tarjontaa on helppo täydentää sopivilla maksullisilla kanavapaketeilla.

Vesivahingot voi välttää varautumalla

moittaa vesivuodosta suojattua radioyhteyttä pitkin. Näin tieto vesivuodosta saadaan välittö-mästi ja päästään puuttumaan vuodon syyhyn sekä ehkäisemään vahinkojen synty, Ohtonen toteaa.

Vesivahinkojen ehkäiseminen maksaa toki jonkin verran, mutta toistuvat vesivahingot ja niiden korjaaminen tulevat todella kalliiksi ta-loyhtiöille ja osakkaille. Asukkaille, isännöitsi-jöille tai vakuutusyhtiöille tuskin tulisi ikävä vesivahinkoja, jos ne vähentyisivät merkittäväs-ti. Taloyhtiöiden ja osakkaiden kannattaa miet-tiä vesivahinkojen ehkäisyä ja siten asumistur-

vallisuuden parantamista huolellisesti vaihtoeh-tona yhä lisääntyville vesivahingoille, niiden kustannuksille ja asumishaitoille.

Kameravalvonta parantaa turvallisuuttaIlkivalta ja varkaudet aiheuttavat myös turvat-tomuutta sekä kustannuksia taloyhtiöissä. Jä-tekatoksiin tuodut ylimääräiset tai jäteastioi-hin sopimattomat tavarat aiheuttavat lisäkus-tannuksia, sillä jätehuolto laskuttaa taloyhtiötä extrahommista. Kameravalvonta säästää oi-kein toteutettuna taloyhtiössä niin rakennuk-sia kuin rahaa.

Valvontakamerat tulee asentaa asianmukai-sesti kuvamaan haluttua kohdetta ja tallennus tulee hoitaa luotettavasti, samoin tietoturva. Kameravalvonnan osalta on varmempaa käyt-tää ammattitaitoista ja luotettavaa kumppania kuin omin päin viritellä valvontakameroita.

”Luottamus kameravalvonnan laillisuuden ja kuvien käsittelyn osalta on olennaista asukkai-den kannalta, sillä asukkaiden pitää voida luot-taa sataprosenttisesti siihen että kuvia käytetään vain asianmukaiseen tarkoitukseen ja ettei niitä pääse katsomaan muut kuin siihen oikeutetut tahot”, Ohtonen muistuttaa.

Toistuvat vesivahingot ja niiden korjaaminen tulevat todella kalliiksi taloyhtiöille ja osakkaille.


monien asioiden summaKevään yhtiökokouksen yhteydessä on hyvä aika kiinnittää huomiota taloyhtiön turvallisuuteen. turvallisuus koostuu monesta osatekijästä, jotka linkittyvät asumismukavuuteen ja terveellisiin olosuhteisiin, tulevien kunnossapito- ja korjaustoi-mien ennakointiin säännöllisillä teknisillä tarkastuksilla sekä varsinaisten korjausten ja remonttien hyvään suunnitteluun.Teksti: Essi Routasuo

turvallisuus. Jokaisella asukkaalla on velvollisuus huolehtia oman huoneistonsa turvallisuudesta ja teknisten järjestelmien oikeasta käytöstä ja huollosta. Asukkaalla on myös ilmoitusvelvollisuus, mikäli hän havaitsee puutteita tai ongelmia. Esimerkiksi pienistäkin vesivuodoista on syytä il-moittaa heti huoltoyhtiölle tai talonmiehelle. Asukkaan tulee myös noudattaa lakia ja määräyksiä huoneiston sisällä teke-missään töissä: muutostöistä on ilmoitettava taloyhtiölle ja lu-pia vaativat tehtävät on annettava ammattilaisten tehtäväksi.

Esimerkiksi pihatalkoiden yhteydessä on hyvä hetki järjes-tää asukkaille turvallisuuskävely, jolla käydään läpi talon ylei-set ja yhteiset tilat niin talon sisällä kuin ulkopuolella. Käve-lyllä kiinnitetään huomiota kiinteistön vaaran paikkoihin ja turvallisuusnäkökohtiin. Turvakävelyllä käydään läpi mm. vapaina pidettävät pelastustiet ja kulkureitit ja tarkastetaan lasten leikkipaikat ja pihakalusteiden kunto.

Alle on koostettu muutamia nostoja taloyhtiön turvallisuuskysymyksistä. Asiantuntijoina ovat toimi-neet kiinteistöturvallisuusyksikön päällikkö Harri Lassila, julkisivusaneerausyksikön päällikkö Juha Hartikka sekä energia-asiantuntija Matti Hellgrén Talokeskus Yhtiöistä.

Sisäänkäynnit, liiketilojen ikkunat ja lasiovet

Saneerauksen yhteydessä katutason oviin ja ikkunoihin voidaan asentaa murtosuojakalterit tai metalliset suojakaihtimet. Turvalasit lasio-vissa ja matalalla olevissa ikkunoissa paitsi suojaavat murtoja vastaan, myös vähentävät ilkivaltaa ja suojaavat loukkaantumisilta esimerkiksi kaatumistapauksissa. Myös huoneistojen oviin voidaan lisätä murtosuoja-saranat ja turvalukot.

Porraskäytävät

Porrashuoneissa ja kellari- tai ullakkokäytä-villä ei saa säilyttää mitään irtainta, koska se aiheuttaa haittaa mahdollisen tulipalon sat-tuessa. Hätäpoistumistiet on pidettävä va-paina. Porrashuoneiden turvallisuutta palo-tilanteissa lisää savunpoistojärjestelmä, jol-lainen on järkevää asentaa esimerkiksi isojen korjaustöiden yhteydessä.

Parvekkeet ja julkisivut

Joissain taloyhtiöissä on jouduttu parvekkei-ta laittamaan käyttökieltoon, koska niistä on pudonnut nyrkin kokoisia betoninpaloja, parvekekaiteita tai -lasituksia on voinut irro-ta. Oikein ajoitetuilla, ennakoivilla kuntotut-kimuksilla ja -tarkastuksilla vältetään tilan-teen ajautuminen näin pitkälle ja saadaan korjaustoimet aikataulutettua ja toteutettua suunnitelmallisesti.

Pelastussuunnitelma

Taloyhtiöltä edellytetään jo lain perusteella pelastussuunnitelmaa. Pelas-tussuunnitelma on yhteenveto rakennusten turvallisuusjärjestelyistä ja se sisältää toimintaohjeet tulipalojen ja muiden onnettomuuksien varalta. Sen vuotuinen tarkastelu ja tarpeen mukainen päivittäminen tulisi olla hallituksen asialistalla. Talon asukkaat perehdytetään huolellisesti pelas-tussuunnitelman sisältöön.

Katto

Myös katolla on tarpeen huomioida murto-suojaus. Kattoluukkujen lukitus ja savunpois-toluukkujen murtokalterit pitävät tunkeutu-ja loitolla. Katolta putoava jää tai lumi voi ai-heuttaa vahinkoja ihmisille ja omaisuudelle. Runsas lumi tulisi poistaa katolta myös kat-torakenteiden kestävyyden takia.

Kuva: Mika Petäjä

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

TaloyhtiökonttoriTukholmankatu 2Helsinkinordea.fi

Taloyhtiön ottama yhtiölaina kohdistuu kaikkiin osakkaisiin samalla tavalla, jolloin vastike saattaa joidenkin kohdalla nousta kohtuuttoman korkeaksi. Tällöin henki-lökohtainen peruskorjauslaina, jolla voit maksaa yhtiölainaosuuden pois, voi olla parempi vaihtoehto. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma-su 24h/vrk ja varaa aika keskusteluun.

Teemme sen mahdolliseksi

Yhtiölaina vai henki-lökohtainen laina?

LAAJENNUS-RAKENTAMINENMIELESSÄ?

Jos taloyhtiössänne pohditaan esim. ullakkorakentamista, projekti kannattaa aloittaa Kalevankadulta.

LEXIA ATTORNEYS: ASUNTO-OSAKEYHTIÖN JURIDIIKAN ERIKOISOSAAJA.Tavataan Kalevankadulla.

Kalevankatu 20 +358 (0)10 4244 200 www.lexia.fi

Lexia_150_120.indd 1 19.3.2015 13.14

monien asioiden summa

Kirjoittaja on Talokeskus Yhtiöt Oy:n viestintäasiantuntija.

Piha-alueet

Taloyhtiön ulkoalueilla tulee kiinnittää huomiota pelas-tusteiden pitämiseen vapaana. Opastekyltit auttavat pe-lastuslaitosta löytämään oikean rapun nopeasti, ja riittävä valaistus sekä selkeät porrasmerkinnät lisäävät turvalli-suutta. Talviaikaan tulee torjua liukkautta kaatumisten välttämiseksi. Leikkipaikkojen ja pihakalusteiden kunnos-ta on huolehdittava, kuten myös pihaistutusten: ovatko pihapuun oksat vaarassa pudota myrskyn tullen? Kiinteis-tön jätekatoksen tai -rakennuksen tulisi olla vähintään 8 metrin päässä asuinrakennuksen seinästä.

Huoneistojen palovaroittimet

Suomi piti vuonna 2014 Euroopan kärkipaikkaa palokuolemati-lastoissa. Suuri osa palokuolemista on vältettävissä palovaroit-timien toimintakunnosta huolehtimisella. Palovaroittimien toi-minta tulisi testata kuukausittain ja paristot vaihtaa kerran vuodessa. Taloyhtiössä on myös mahdollista esimerkiksi säh-kösaneerauksen yhteydessä ottaa käyttöön sähköverkkoon kytketty palovaroitinjärjestelmä.

Korjausrakentaminen

Kun korjaustarpeen aika tulee, siihen valmistaudutaan ajoissa ja huolellisesti aloittaen hankesuunnittelulla. Sen avulla määritellään korjauksen laatu ja laajuus juuri ni-menomaiseen kohteeseen. Korjaustyön aikana työmaa-organisaatiosta nimetään turvallisuuskoordinaattori, jonka vastuulla on niin asukkaiden kuin työntekijöiden-kin turvallisuuteen liittyvien seikkojen varmistaminen. Korjaustyön valvoja puolestaan pitää huolen siitä, että työt tulevat tehdyksi määräysten mukaan..

Energian ja veden kulutus

Seuraamalla energian, veden ja lämmön kulutuksia taataan hy-vät olosuhteet asukkaille. Vuorokausi- tai tuntitasoisen kulu-tusseurannan avulla kulutuspiikkeihin pystytään reagoimaan nopeasti ja saadaan mahdolliset vahingot (esimerkiksi vesivuo-dot) minimoitua.

Kiinteistön huolto ja kunnossapito

Ennakoivalla ja suunnitelmallisella kiinteistön huollolla ja kun-nossapidolla varmistutaan siitä, ettei mikään rakenneosa pääse niin huonoon kuntoon, että siitä aiheutuisi vahinkoja tai turval-lisuusriskejä. Säännöllisten tarkastusten myötä ajantasainen tieto rakenneosien kunnosta viedään PTS:ään ja kunnossapito-tarveselvitykseen.


Avainturvallisuuden ABCavainturvallisuus on keskeinen osa lukkoturvallisuutta. mikäli avainturvallisuus ontuu, myös lukituksella aikaansaatu turvallisuus heikkenee ja siten myös murtoturvallisuus kärsii.Teksti: Salla Sofia Vartiainen

lukitus. Lukkoremontin läpivienti ta-loyhtiössä nostaa hetkellisesti turvallisuusta-son korkealle. Avainhallinnan laiminlyön-tien vuoksi saattaa lukituksen uusimisella aikaansaatu turvallisuus palata pian lukko-remonttia edeltäneelle tasolle. Taloyhtiön ja sen asukkaiden kannattaa huolehtia avai-mista ja pitää lukitusturvallisuus riittävänä.

Avainturvallisuus muodostuu avainhallin-nasta ja säilytyksestä, valitusta avainturvalli-suustasosta, avaimen käyttöoikeudesta sekä sarjoituksesta. Avainhallinnasta huolehtii tyypillisesti isännöitsijä tai kiinteistöhuolto-yhtiö, jonka tulee Finanssialan Keskusliiton ohjeen mukaisesti pitää avaimista kirjaa.

Avaimia on säilytettävä lukitussa avain-ten säilytysyksikössä ja ne on merkittävä si-ten, ettei niitä voida yhdistää tiettyyn koh-teeseen. Avainkoodit tulee säilyttää eril-lään avaimista ja on huolehdittava, etteivät koodit ole ulkopuolisten saatavilla. Avainsäilössä ei saa säilyttää yleisavaimia.

Isännöin-nin tai kiinteis-tönhuollon vaihtuessa tu-lee kiinnittää mahdolliseen avain-hallinnan siirtymiseen riittävästi huomiota.

Turvallisuustasoista ja kulkuoikeuksien suunnittelustaHaluttu avainturvallisuustaso tulee suun-nitella lukostolla suojattavan tilan käyttö-tarkoituksen perusteella. Suomessa yleisesti käytössä olevia lukkoturvallisuustasoja on kolme; perustaso, lukkoseppätaso ja teh-

turvallisuus. Vakuutuksenottajan täytyy perehtyä huolella sekä vakuutetta-vaan omaisuuteen että vakuutustuotteiden ominaisuuksiin. Vakuutusten laatua ja kat-tavuutta on syytä arvioida säännöllisesti ja tarvittaessa toteutettava oikeat muutokset. Esimerkiksi lisärakentaminen on tuotava (=muistettava tuoda) mukaan vakuutustur-van piiriin.

Taloyhtiön vakuutusturva on syytä hoi-taa ammattimaisesti. Jos yhtiön johdossa tai isännöinnissä ei ole vakuuttamisen am-mattitaitoa, sitä on syytä järjestää vakuu-tusmeklarin välityksellä.

Vakuutusmeklari edustaa taloyhtiö-asia-kastaan kilpailutuksessa, korvausten hake-misessa ja vakuutusturvan kattavuuden ar-vioinnissa. Meklarin käyttö tuo sekä var-muutta että kustannustehokkuutta asioi-den organisointiin.

Taloyhtiön vakuutusten lajeja ovat: kiin-teistövakuutus, johon osina kuuluvat myös vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus.

Näiden lisäksi muita relevantteja vakuutus-lajeja ovat rakennustyövakuutus, talkoova-kuutus ja ryhmätapaturvavakuutus. Jäl-kimmäistä on saatavilla yleensä vain va-kuutusmeklareiden kautta.

Taloyhtiön omien vakuutusten lisäksi on merkitystä myös sillä, että esimerkiksi rakennustyötä tai muita kiinteistön osta-mia palveluita suorittavien tahojen vakuu-tukset ovat kunnossa. Myös kotivakuutuk-sien voimassaololla on merkitystä vahinko-jen sattuessa.

Vahingoista ylivoimaisesti yleisimpiä ovat vuotovahingot, joita on vakuutus-meklari Colemontin viime vuosien tilas-toissa noin 70 % (ml. käyttölaitevuodot). Seuraavaksi yleisimpiä vahinkoja ovat ol-leet murto ja ilkivalta sekä konerikko.

Ikävähennykset ja omavastuut haukkaavat ison siivunOn hyvä tunnistaa se, että toteutuneissa vahinkotapauksissa vakuutuskorvausten keskimääräinen osuus jää hieman alle puo-leen haetusta summasta. Ikävähennykset ja omavastuut haukkaavat ison osan suhtees-sa vahingon määrään.

Näin ollen kiinteistöturvallisuuden muut osatekijät ovat siten myös oltava kun-nossa. Kaikki lähtee hyvän kiinteistönhoi-totavan noudattamisesta. Silloin kiinteis-tön ja sen laitteiden käyttö on tarkoituk-senmukaista, huollot ja korjaustoimet ovat oikea-aikaisia. Näin myös vakuutusturva on optimaalista.

Kiinteistöliiton www.taloyhtio.net -pal-velussa on saatavilla Vakuuta oikein -jul-kaisu, jonka sisältö on juuri päivitetty.

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton pääekonomisti.

Vakuuta oikein

Teksti: Jukka Kero

Sarjoituksen uusimista suositellaan aina avainten kadottua.

Vakuutukset ovat kiinteistön-omistajien keskeisiä riskienhallinnan välineitä. Vakuutukset ovat välttämät-tömiä, jotta mahdollisista ennalta arvaamattomista tapahtumista huolimatta elämä taloyhtiössä voi jatkua mahdollisimman häiriöttömänä.

Kuva

: Mar

jo P

arkk

inen

Kuva

: Rod

eo


NIBE Energy Systems Oy Juurakkotie 3, 01511 Vantaa Puh. 09 274 6970

ENERGY FOR LIFE

SUURET KIINTEISTÖTSUURET SÄÄSTÖT

Huolellisella lämmitysjärjestelmäsuunnitelmalla

säästät selvää rahaa. Olipa ajatuksena uusia koko

lämmitysjärjestelmä tai vaihtoehtoisesti asentaa

poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä kauko-

lämmön rinnalle.

Maalämpö onkin erinomainen ratkaisu suuriin

kiinteistöihin, mm. kerros- ja rivitalot sekä liike-

ja teollisuuskiinteistöt, joissa on myös suuri

energiankulutus.

Lämmöntalteenottojärjestelmä taas sopii kaikkiin

kerrostaloihin, joissa on koneellinen poistoilma.

Miksi puhaltaa lämmin huoneilma harakoille, kun

se voidaan saada talteen ja hyödyntää uudelleen

lämmityksessä.

+21°C

n. +5°C

5 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA NIBE LTO-JÄRJESTELMÄ:

• Energiaa säästyy jopa 40 %

• Lämmityskulut pienenevät

• Hukkalämpö vähenee

• Vaivaton saneeraus

• Taloyhtiön arvo nousee

PYYDÄ

TARJOUS!

6VUODEN

NIBETURVA

Avainturvallisuuden ABCdastaso. Perustasolla lisäavai-men voi teettää kuka ta-hansa alkuperäisen avaimen mukana saadun peitenumeron tai malli-avaimen esittämällä. Lukkosep-pätasolla lisäavaimen voi teettää ainoastaan lukkosepän valtuut-tamassa liikkeessä, missä tulee esittää erillinen avainkortti. Tehdastasolla lisäavaimen teettämi-nen etenee siten, että nimetty avain-korttia hallinnoiva vastuuhenkilö ti-laa lisäavaimia suoraan lukkovalmis-tajalta.

Taloyhtiön lukitussuunnitelmaa laadittaessa tulee avainturvallisuusta-son valinnan lisäksi määrittää eri käyt-täjäryhmien kulkutarpeeseen pohjau-tuva sarjoitus siten, että kukin käyttä-järyhmä pääsee vain sellaisiin tiloihin, joihin kulkuoikeus on tarpeen. Isoissa kiinteistöissä kannattaa jakaa sarjat suh-teellisen pieniin toiminnallisesti järkeviin kokonaisuuksiin ja suuria yhtenäisiä yleis-avainsarjoja tulee välttää.

Avainten turvallisesta säilyttämisestäMikäli taloyhtiö on ulkoistanut avainhal-linnan, on siitä vastaavan yrityksen huo-lehdittava toimistotilansa rakenteellisesta

murtosuojauksesta ja mur-tohälytysjärjestelmästä

sekä siitä, että avain-ten fyysinen säily-

tysyksikkö vastaa Finanssialan Keskusliiton kassakaappiohjees-sa määriteltyä. Avainhallinnasta vastaavan yrityksen tulee huo-lehtia myös avaimien suojaami-sesta kuljetuksen aikana ajoneu-vossa mm. siten, että avainkote-

lo kiinnitetään erilliseen ajoneu-voon kiinteästi asennettuun teli-

neeseen eikä avaimia säilytetä pysy-västi ajoneuvossa.

Avaimen kadottua tulee välittö-mästi selvittää voidaanko avainta käyttää väärin. Väärinkäytön toden-näköisyyttä kasvattaa avaimeen liite-tyt tunnistetiedot, joita avaimeen ei tulisikaan koskaan liittää. Välittö-män vahingonvaaran uhatessa tulee aloittaa lisävahinkojen torjunta ja ot-

taa yhteyttä vakuutusyhtiöön. Avaimen kadottua koko lukitusta ei välttämättä tar-vitse uusia, vaan sarjoituksen uusiminen voi riittää. Sarjoituksen uusimista suositel-laan aina avainten kadottua tai avaintur-vallisuuden muuten heikennyttyä. Sarjoi-tustarve korostuu, mikäli asuntojen lukois-sa on käytössä perustason avainjärjestelmä.

Kaavamaista vastausta siihen kuka ka-toamistilanteissa korvaa uudelleensarjoitta-

misen tai lukkojen uusimisen ei voida an-taa, sillä jokainen katoamistilanne on omat erityispiirteensä sisältävä yksittäistapaus. Asukkaan vastuu katoamistilanteissa mää-räytyy vahingonkorvauslain säännösten nojalla – kunkin tapauksen erityispiirteitä sääntelytaustaa vasten tulkiten.

Nykyään on tarjolla kehittyneitä elekt-ronisia lukitusvaihtoehtoja, jotka voivat jatkossa helpottaa taloyhtiön avainturvalli-suuden pitämistä hyvällä tasolla. Lukitus-remontin yhteydessä onkin perusteltua harkita elektronisia lukitusvaihtoehtoja. Järjestelmien yleistyessä uudelleensarjoitus-kustannukset alentunevat ja siten taloyh-tiön asukkaan kynnys kertoa avaimen ka-toamisesta madaltunee. Taloyhtiön tulee kuitenkin muistaa elektronisten lukkojen kohdalla henkilörekisterilain henkilörekis-terinpitäjälle asettamat velvoitteet.

Uusi lukitussuositus taloyhtiöiden teletiloilleAjankohtainen uudistus lukitusturvallisuu-teen liittyen on hiljattain tehty teletilojen lukitus-järjestelmäsuosituksen muutos, jonka mukaisesti uudet ja saneerattavat tilat sarjoitetaan. Uusi lukitus-suositus KTL1E parantaa taloyhtiöiden tietoliiken-

teen turvallisuutta. Teletiloja ovat esimer-kiksi talojakamo ja muut sellaiset tilat, joissa on eri tietoliikenneyritysten toimitta-mia kaapelisolmuja ja laitteita. Aikaisem-paa THK4- eikä KTL1-sarjaa enää asenne-ta. Viestintäviraston suositus Kiinteistöjen laitetilojen lukitus on tarkoitettu ensisijai-sesti asuinkiinteistöjen omistajille, joilla on vastuu yhteisten laite- ja teletilojen luki-tuksesta sekä niiden tietoturvallisuudesta. Perustuslain mukaan puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Teletilojen lukituksella tur-vataan viestintäsalaisuutta ja muuta tieto-turvallisuutta taloyhtiössä.

Kirjoittaja on oikeustieteiden maisteri ja työskentelee Kiinteistöliitossa lakimiehenä.

Kuva

: Pixm

ac


Lähes 20 vuotta sitten kehitimme uudenlaisen menetelmän viemäreiden saneeraukseen. Idea oli mullistava sillä se antoi asukkaille mahdollisuuden käyttää vettä ja viemäreitä urakan aikana aivan normaalisti illalla, yöllä ja aamulla. Yhden asunnon remontti kesti vain yhden päivän. Proline-menetelmällä on nyt saneerattu mm. yli 80.000 asuntoa, kouluja, sairaaloita ja toimistorakennuksia. Proline-menetelmä on sertifioitu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Olemme Pohjoismaiden suurin alan yritys ja tällä hetkellä työskentelemme useissa eri kohteissa ympäri Suomen. Kutsumme mielellämme taloyhtiönne päättäjät tutustumaan Proline-menetelmään® käytännössä sekä kuulemaan lisää sen asukkaille tuomista eduista. Autamme mielellämme vaivattoman putkiremontin toteuttamisessa teidän taloyhtiössänne.

TEE SE PÄIVÄSSÄ. VIEMÄRIREMONTTI.POHJOISMAIDEN KOKENEIN, TESTATUIN JA NOPEIN PUTKIREMONTTI.

TUOTESERTIFIKAATTI

VTT EXPERT SERVICES OY

VTT-C-7346-11

puh. 010 239 0060 [email protected] • www.prolineoy.fi

Teksti: Simo Merilä

Tuhoeläinhallintaa ammattitaidolla valtakunnallisesti

p. 0207 495 [email protected] | www.anticimex.fi

Puheluiden hinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24%), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24%).Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Helsingin kerrostaloista puuttuu noin 8 230 hissiä

esteettÖMYYs. Lähes kaikkien asuinrakennuksien porrashuoneiden yhtey-teen voidaan rakentaa jälkiasennushissi, jonka avulla parannetaan esteetöntä kul-kua rakennuksen ulkopuolelta asuntoihin sekä asunnoista niiden yhteistiloihin. Jälki-asennushissin asentaminen on järkevä rat-kaisu, koska se helpottaa asukkaiden arkea ja nostaa siten kiinteistön käyttöarvoa. Nuoremmat kaipaavat kerrostaloasumiselta helppoutta, ikäihmiset puolestaan liikku-misen vapautta – jälkiasennushissi vaikut-taa siis positiivisesti kaikkien talon asuk-kaiden asumisen laatuun.

Jokainen porrashuone on yksilöllinen Tekniikka on nykyään hyvin kehittynyt, ja tarjolla on monia eri vaihtoehtoja, joten lä-

hes jokaiseen porrashuoneeseen löytyy jär-kevä ja kustannustehokas ratkaisu. Jälkia-sennushissi mahtuu pieneen tilaan. Se saa-daan tehtyä taloyhtiön toivomusten mu-kaiseksi ja myös itse kiinteistön ”erityisvaa-timuksen” mukaiseksi. Esimerkiksi kult-tuurihistoriallisesti arvokkaissa porrashuo-neissa hissiasennuksia ja niille myönnettä-viä rakennuslupia harkitaan tapauskohtai-sesti erityisen tarkasti. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tarkastetaan myös pelastusturvallisuus siten, että pelastuslai-toksen paarikuljetus on mahdollista suorit-taa porrashuoneessa esteettä. Tähän saattaa riittää jopa 800 mm levyinen porrassyöksy.

Nyt hissejä vähintään puoleen hintaan Tänä vuonna Asumisen rahoitus- ja kehit-

tämiskeskuksella (ARA) on jälkiasennush-issien rakentamiseksi käytössään 20 mil-joonan euron määräraha, vuonna 2014 määrärahaa oli käytössä 23 miljoonaa. Jäl-kiasennushissien suunnitteluun, rakenta-miseen, hankintaan ja asennukseen myön-

Tutustu tarkemmin asiaan sivuilla www.ara.fi/hissillakotiin

lisää TieToA

pääkaupunkiseudulle alueellinen hissityöryhmäEspoo, Helsinki ja Vantaa ovat muodostaneet pääkaupunkiseudun hissityöryhmän. Ryhmän tavoitteena on verkostoitumisen lisäksi tiedon kerääminen ja hyvin käytäntöjen välittäminen jälkiasennushissiprojekteissa. Ryhmä kehittää viestintää taloyhtiöille ja myös viranomaisyhteistyö on tärkeässä roolissa. Toiminnan seudullinen laajentuminen otetaan myös huomioon jatkossa.

Pääkaupunkiseudun hissiryhmän puheenjohtajana ja kokoonkutsujana on Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä.

netään avustusta enintään 50 prosenttia, jonka lisäksi Helsingin kaupunki avustaa 10 lisäprosentilla.

Kirjoittaja on Helsingin kaupungin hissiasiamies. [email protected]

Katso videot /

Lue tuloksista

sivuiltamme

www.bauer-wt.com

Bauer Watertechnology OyJaakonkatu 2, 01620 Vantaa

puh. (09) 276 99 556www.bauer-wt.com

email: [email protected]

5järkisyytä valita

vedenkäsittely

1. Lisää putkiston käyttöikää 2. Suojaa putkistojärjestelmää 3. Vähentää energiankulutusta 4. Varmistaa erinomaisen vedenlaadun 5. Tuo merkittävää kustannussäästöä

KIINTEISTÖLIITTOUusimaa

Kuinka toteutat korjaushankkeen

Korjaushankkeen toteutus-muoto tulisi valita harkiten, sillä toteutusmuoto määrää viime kädessä sen, miten korjaushanke etenee ja miten se organisoidaan. taloyhtiön korjaushankkeissa toteutus-muodon valintaa ei aina pohdita riittävästi.Teksti: Annika Jaatinen

päätÖksenteko. Neljä tapaa to-teuttaa korjaushanke. Taloyhtiön korjaus-hanke voidaan periaatteessa toteuttaa neljäl-lä tapaa: kokonaisurakkana, ST-urakkana (Suunnittele ja toteuta -urakka), projektin-johtourakkana tai yhteistoimintaurakkana.

Näistä kokonaisurakka toimii parhai-ten yksinkertaisissa ja selkeissä korjauksissa. ST-urakka on taas hyvä vaihtoehto, jos korjaushan-ke halutaan toteuttaa mahdollisimman helposti: siinä urakoitsija hoitaa sekä suunnittelun että ra-kentamisen.

Projektinjohtourakka ja yhteistoimintaurakka sopivat laajoihin ja monimutkaisiin hankkeisiin, esimerkiksi ryhmäkorjauksiin. Niissä pystytään huomioimaan hyvin taloyhtiön tavoitteet ja etsi-mään kustannustehokkain ratkaisu korjauksen to-teuttamiseksi.

Taloyhtiöiltä puuttuu rohkeuttaKokonaisurakka on taloyhtiön korjaushankkeissa edelleen yleisin toteutusmuoto, vaikka se sisältää usein riskejä. Esimerkiksi lisätöitä, jotka johtuvat ra-kentamisvaiheessa esiin tulleista yllätyksistä, on vai-kea välttää.

ST-urakassa urakoitsija vastaa myös suunnitte-lusta, joten taloyhtiön ei tarvitse kantaa huolta suunnittelun ja korjaustöiden yhteensovittamisesta. Projektinjohto- ja yhteistoimintaurakoiden etuna taas on se, että ne tarjoavat joustavamman tavan varautua mahdollisiin muutoksiin. Lisäksi urakoit-sijan osallistuminen suunnitteluvaiheeseen auttaa torjumaan riskejä.

Taloyhtiöiltä puuttuu vielä rohkeutta korjaus-hankkeiden toteutusmuotojen suhteen. Aina ei tar-vitse tilata kokonaisurakkaa, vaan urakoitsijoilta voi kysyä myös muunlaista palvelua korjausura-koinnissa. Samalla urakoitsijat saavat mahdollisuu-den laadulla ja tuotekonsepteilla kilpailemiseen.

Toteutusmuoto valittava hankkeen alkuvaiheessaToteutusmuodon valinnasta päättää viime kädes-sä taloyhtiö. Päätöstä ei saisi tehdä puutteellisin tiedoin ja hätiköiden, sillä toteutusmuodon va-linta vaikuttaa koko korjaushankkeen onnistu-miseen.

Taloyhtiön hallituksen kannattaa perehtyä to-teutusmuotoihin jo hankkeen ensimetreillä. On hyvä selvittää, miten korjaushanke etenee ja mikä on taloyhtiön rooli missäkin toteutusmuodossa. Tarvittaessa neuvoa voi kysyä neuvoa alan ammat-tilaiselta, esimerkiksi ammattirakennuttajalta.

Kirjoittaja työskentelee kustannustoimittajana Kiinteistöalan Kustannus Oy:ssä

Tutustu tarkemmin asiaan sivuilla www.ara.fi/hissillakotiin

ToTeuTusmuodoT päHKinänKuoressA

KoKoNaISuraKaSSa pääurakoitsija vastaa taloyhtiön teettämien suunnitelmien mukaisesti hankkeen läpiviennistä ja käyttää aliurakoitsijoita harkintansa mukaan. Kokonaisurakoitsija valitaan hinnan perusteella.ST-uraKaSSa urakoitsija vastaa sekä hankkeen suunnittelusta että itse korjaustöiden toteuttamisesta. Urakoitsija valitaan hinnan ja suunnitteluratkaisun perusteella. ProJeKTINJohTouraKaSSa päätoteuttaja vastaa töiden ja osin suunnittelunkin johtamisesta, mutta taloyhtiö maksaa kulut suoraan asetettuun tavoitehintaan asti. Projektinjohtourakassa käytetään usein aliurakoitsijoita. Yhteistoimintaurakka on sopimusjärjestely ja organisointitapa, jolla korostetaan sopimusosapuolten yhteistä vastuuta, riskien ja hyötyjen jakamista. Yhteistoimintamallissa muodostetaan yhteinen projektiorganisaatio, joka toteuttaa hankkeen alusta asti taloyhtiön tavoitteiden mukaisesti.

Toteutusmuodon valintaa ei aina pohdita riittävästi.

Lisätietoa toteutusmuodoista löytyy Juha Salmisen kirjasta Toteutusmuodot taloyhtiön korjaushankkeissa (Kiinteistöalan Kustannus Oy, 2015).


monen raudan takojat

Teksti: Katja Haarma

etenkin kevät on aikaa, jolloin isännöitsijöiden kiireet eivät ota loppuakseen. silloin myös ammattitaidon merkitys korostuu.

isännÖinti. On taas se aika vuodesta, jolloin isännöitsijät ovat kiireisimmillään. Osa on ollut jo tammikuusta asti kiinni ti-linpäätöksissä ja nyt mennään yhtiökoko-uskautta. Sitten viedään päätöksiä käytän-töön, ja rinnalla kulkee jatkuvasti taloyh-tiöiden juokseva hallinto, erilaisten palve-lusopimusten ylläpito, seuranta ja sopimus-neuvottelut. Hankkeitakin on menossa putkista pihakansiin ja jätekatoksista julki-sivuihin.

Kyseessä on melkoista moniosaamista, palveluasennetta ja ajankäytönhallintaa vaativa ammatti. On ilo tuntea monta alan ammattilaista, joilla riittää intoa ja kehittä-mishalua taloyhtiöiden asioita kohtaan vuodesta toiseen.

Aina kun Kiinkossa käynnistyy uusi isännöintikoulutus, pohdin, että tästäkin ryhmästä kasvaa alalle hyviä tekijöitä ja vaikuttajia. Näitä kasvutarinoita olen vuo-sien varrella päässyt seuraamaan aitiopai-kalta. Moni tämän päivän ammattilainen on ponnistanut aivan ruohonjuuresta.

Suuri osa on kasvanut työntekijästä yri-

tyksen johtoon ja osa tullut kokemus kai-nalossa muilta aloilta uusien ajatusten kanssa. Molempia tarvitaan. Kokemus ja koulutus kasvattavat ammattilaisuutta käsi kädessä, ja yhteisen keskustelun ja ajatus-tenvaihdon kautta on mahdollista nostaa ammatin arvostusta ja hyvän työn hinnoit-telua oikeaan suuntaan.

Osa on kasvanut ammattilaisuuden myötä meille Kiinkoon kouluttamaan uu-sia isännöitsijöitä. Melkoinen vastuu sekin, kun voit tuntien tai päivän aikana luoda ammatista ja alasta kuvan juuri sellaisena kuin se on. Tuoda esiin isännöinnin suolan ja sokerin: vastuut ja velvollisuudet, työajan

sopivan vapauden ja iltakokousten ajoittai-sen suman, asukkaiden ja osakkaiden ky-symykset ja verkoston tuoman tuen, asun-to-osakeyhtiölain kiemurat ja hallitusyh-teistyön merkityksen.

Faktat ja tarinat kertovatIntohimo omaan tekemiseen ja arvostus alan muita toimijoita kohtaan välittyy uu-

enligt lagen om bostadsaktiebolag (1.7.2010) har aktieägaren en omfattande rätt att utföra underhålls- och ändringsarbe-ten i sin lägenhet. rätten gäller alla utrymmen i aktieägarens besittning även garage och gårdsområde.

anMälan. Om aktieägarens under-hålls- och ändringsarbete bara till vissa de-lar sträcker sig utanför den lägenhet som aktieägaren besitter har han inte automa-tiskt rätt att utföra ändringsarbeten där. Som ett exempel kan vi ta installation av värmepump.

Enligt lagen ska en aktieägare på för-hand lämna bolaget en skriftlig anmälan om underhålls- och ändringsarbete. Skyld-igheten gäller arbeten som kan inverka på en del av en fastighet, byggnad eller lägen-

het, som bolaget eller annan aktieägare an-svarar för, eller på användningen av en an-nan aktieägares aktielägenhet.

Anmälningsskyldighet gäller för arbe-ten, som kan påverka konstruktioner som tillhör bolaget (vatten-, värme- eller lju-disoleringar, bärande konstruktioner eller rökkanaler) eller olika grundläggande sys-tem, såsom vatten-, avlopps-, eller ventila-tionssystem eller andra liknande system. Vidare gäller anmälningsskyldigheten ar-beten som kan inverka på användningen av

sille tekijöille faktojen ja tarinoiden kautta. Ja tarinoitahan taloyhtiömaailmassa riittää.

Jotta on kompetenssia kertoa faktoja ja saada tarinat lentoon, on näiden ammatti-laisten pidettävä jatkuvaa huolta myös omasta ammattitaidostaan koulutuksen ja muiden tiedonhankintakanavien avulla. Eikä hyvän verkoston merkitystä voi ko-rostaa liikaa.

Jos joskus mietit, mitä kaikkea isännöit-sijä tekee viikossa tai kuukaudessa, jo sen miettimiseen saa menemään tovin. Muiste-taan kuitenkin, että isännöitsijän päätehtä-vänä on vastata asunto-osakeyhtiön hyväs-tä hoidosta yhteistyössä hallituksen kanssa. Siis meidän osakkeenomistajien omaisuu-den arvon säilymisestä.

Taloyhtiön hallituksella on vastuu isän-nöitsijän valinnasta ja toivottavasti ammat-tilaisuus on vaakakupissa hintaa painavam-pi tekijä.

Aktieägarens ändringsarbeten bör anmälas

Text: Marika Sipilä

Kirjoittaja on isännöinnin ja asumisen koulutuspäällikkö Kiinkossa.

Tarinoitahantaloyhtiö-maailmassa riittää.

Kuva: Pixmac

Bild: Rodeo

KErrO mIELIPITEESI ISäNNöINNISTä!

Vastaa Isännöinnin laatu 2015 -kyselyyn osoitteessa:www.kiinteistoliitto.fi

Kuka kävi viimeksi katolla?Jätä arvailut muille ja hyödynnätodellinen tilannetieto katosta.

Reikä katolla? Korjaamme.Katon täsmäkorjaukset ja kiinteistön

koko katon kattoremontit meiltä.

Kattohuolto tuo säästöä!Ennakoiva kattohuolto on paras

tapa säästää kattokuluissa.

Tutustu!TALOYHTIÖ 2015-TAPAHTUMASSA

OSASTO 20

010 680 4010

Soita ja tilaa katollesi asiantuntija:

Puhe

lut k

iinte

ästä

ver

kost

a 8,

35 s

nt/p

uhel

u +

7,02

snt

/min

. Mat

kapu

helim

esta

8,3

5 sn

t/pu

helu

+ 1

7,17

snt

/min

.

Asianajotoimisto Salonen Oy LSL legalTemppelikatu 4 A 1, 00100 Helsinki

www.lsl-legal.fipuh. 09 454 2880

Asumis- ja rakentamisjuridiikan erityisosaamista

Ratkaisu riita- ja ongelmatilanteisiin

KANNATTAAKO ISÄNNÖITSIJÄÄ VAIHTAA? Testaa jättämällä tarjouspyyntö ja taloyhtiösi saa Talotekniikkakatsastuksen -50 %!

Ota yhteyttä suoraan paikalliseen palveluasiantuntijaamme tai lue lisää ja jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa www.vaihdaisännöitsijää.fi

Kaikkien yhteystietonsa tarjous- tai kartoituskäyntipyynnön yhteydessä jättäneiden hallitusten jäsenten kesken arvomme kolme (3) iPadia. Lisäksi jokainen tarjouspyynnön 31.5.2015 mennessä jättänyt taloyhtiö saa yhteistyökumppanimme Caverionin kanssa tuottamamme Talotekniikkakatsastuksen (arvo 570 €) 50 % alennuksella, eli hintaan 285 €. Jokaiselle tarjouksen 31.8.2015 mennessä hyväksyneelle taloyhtiölle Realia Isännöinti tarjoaa Talotekniikkakatsastuksen maksutta osana isännöinnin aloituspakettia. www.realiaisannointi.fi

REALIA ISÄNNÖINTI – ASIAKKUUS KANNATTAA AINA

SEIJA TYRVÄINEN, palveluasiantuntijapuh. 040 637 7304, [email protected]

JARMO TIMONEN, palveluasiantuntijapuh. 040 6645 591, [email protected]

monen raudan takojat

en annan aktieägares aktielägenhet (t.ex. byte av plastmatta mot parkett).

Berätta för mycket än för liteAnmälan om förutnämnda arbete lämnas till disponenten eller styrelsen. Anmälan skall vara detaljerad och innehålla tillhöran-de utredningar samt bilagor. Bolaget måste på basis av anmälan bedöma vad aktieägaren ämnar göra i sin lägenhet och huruvida arbetet kan medföra skada eller olägenhet för bolaget eller en an-nan aktieägare.

Det är alltid bättre att berätta för mycket än för lite. Om man upprättar en skriftlig redogörelse som är så noggrann som möj-ligt, har man kanske möjlighet att få arbetet i gång tidigare och utan onödiga avbrytningar.

Fastighetsförbundet har utarbetat rekommendation som ang-er vilka ändrings- och underhållsarbeten aktieägaren bör anmäla till bolaget och vilka inte. Du kan hitta rekommendation på fin-ska på adressen www.taloyhtio.net/lakitieto/asuntoosakeyhtiola-ki/huoneistoremontit

En lyckad renovering kräver att man satsar både på förhands-planering och anskaffandet av tillstånd samt på val av entrepre-nör och tillsyn.

Skribenten är verksamhetsledare i Finlands Svenska Fastighetsförening.

Tarinoitahantaloyhtiö-maailmassa riittää.

Anmälan om förutnämnda arbete lämnas till disponenten eller styrelsen.

uutisvideo katsottavissa joka maanantaiKiinteistöalan viikkokatsaus -uutisvideot ovat uusi tapa seura-ta alan ajankohtaisia asioita ja pysyä perillä taloyhtiöiden ja asumisen uutuuksista. Kiinteistöliiton ja Kiinteistölehden yh-teistyönä toteuttamat uutisvideot ovat vapaasti katsottavissa YouTubesta, nettisivuilta ja sosiaalisen median kautta.

Viikoittain ilmestyvän videokatsauksen uutisaiheet käsittele-vät taloyhtiöiden toimintaan sekä asumiseen liittyviä ajankoh-taisia seikkoja. Maanantai-iltapäivisin ilmestyvä pari minuutti-nen uutisvideo on tiivis kooste, jonka ehtii nopeasti katsoa.

Katso Kiinteistöalan viikkokatsaus -uutisvideo

Kiinteistöliiton videokanavaltawww.youtube.com/Kiinteistoliitto

Kiinteistölehden nettisivuiltawww.kiinteistolehti.fi


Putkiremontit

Julkisivuremontit

Valvonta ja

rakennuttaminen

Kuntoarviot, PTS

Energiatodistukset

Kosteusmittaukset

Kuntotutkimukset

Huoltokirjat

Kulutusseuranta ja

energianhallinta

Pelastussuunnitelmat

Talokeskuksesta kaikki palvelut ja tuotteet taloyhtiöllesi:

Asiantuntijamme satojen projektien kokemuksella käytettävissänne:

Katso lisää www.talokeskus.fi

Markku Hyvärinenliiketoimintajohtaja,suunnittelu ja rakennuttaminen040 543 [email protected]

Timo Haapeayksikön päällikkö,linjasaneerauspalvelut040 730 [email protected]

Tapio Matilayksikön päällikkö,tarkastukset040 504 [email protected]

Matti Hellgrénasiakaspalvelupäällikkö,energia-asiantuntija050 533 [email protected]

Pertti Virtanenliiketoimintajohtaja,Tampuuri-palvelut0400 422 [email protected]

Jari Halonenyksikön päällikkö,kunnossapito0400 232 [email protected]

Ari Alkilamyyntijohtaja040 570 [email protected]

Juha Hartikkayksikön päällikkö,julkisivusaneerauspalvelut040 590 [email protected]

Juha Salmivaarayksikön päällikkö,huoltokirjat0400 457 [email protected]

Päivi Pääkkönenyksikön päällikkö,energia050 517 [email protected]

Suunnittelu ja rakennuttaminen Tampuuri-palvelut

Myynti

Harri Lassilayksikön päällikkö,kiinteistön turvallisuus0400 703 [email protected]

Korjaushanke tulossa?Tiedätkö kiinteistösi kunnon?

Haluatko säästää energiaa?

taloyhtio.nyt_2015_huhtikuu

Documents