tek_jasentutkimus2006

9

TEKin jäsentutkimus 2006

Rakentamisen suhdanteet alamaissas. 4

Lappeenrannan teknillinen yliopisto vahvistaa venäjäosaamistaans. 20

Artikkelit olleet TEK-lehdissä vuonna 2007

futu

reim

ageb

ank.

com

24 TEK – tekniikan akateemiset 1/2007

Teksti: Eero Siljander

■ TEKin tyypillinen jäsen on nuori aikuinen, joka työskentelee asiantuntijana teollisuuden palvelukses-sa. Mitä nuorempi hän on, sitä todennäköisemmin hän on nainen. TEKin jäsen hän on ollut kymmeni-sen vuotta. Hän arvostaa liittonsa toimintaa ja tuntee sen palvelut.

T EKin tuoreen jäsen-tutkimuksen mukaan TEKin tyypillinen jäsen on yksityisellä

sektorilla vakituisesti työskentele-vä diplomi-insinööri tai fi losofi an maisteri. Myös tohtorien ja lisensi-aattien osuus on huomattava.

Merkittävin yksittäinen työnan-tajasektori on teollisuus, se työl-listää hieman yli puolet jäsen-kunnasta. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät ovat palveluala ja val-tiosektori, yliopistot suurimpana viime mainitusta.

Ylimmässä johdossa tai johdos-sa työskentelevien osuus on 14 %, keskijohdossa työskentelevien 27 % ja asiantuntijatehtävissä 56 %. Naisten osuus jäsenkunnasta on tällä hetkellä viidennes ja jatkuvas-ti kasvamaan päin viime työmark-kinatutkimusten perusteella.

Lähes puolet TEKin jäsenistös-tä ilmoittaa työssäkäyntipaikkakun-nakseen Uudenmaan, Tampereen talousalueen yltäessä kokonaisuu-tena lähelle viidennestä. Näin ol-len kahdella suurimmalla diplo-mi-insinöörejä työllistävällä pääta-lousalueella käy työssä noin kak-

si kolmasosaa jäsen-kunnasta. Muuten jä-senistön jakautumi-nen on hyvin tasais-ta talousalueittain, Oulun ja Turun erot-tuessa hieman muista. Ulkomailla työskente-lee tämän tutkimuk-sen tietojen perusteel-la kaksi prosenttia jä-senkunnasta.

Jäsenistä suurin osa nuoria aikuisiaTEKin jäsenten ikäjakauma on hy-vin voimakkaasti painottunut kes-ki-ikää lähellä oleviin nuoriin ai-kuisiin. Mediaani-ikä on 39 vuot-ta, miehillä 40 vuotta ja naisilla 35 vuotta. Viime vuosien voima-kas naisvaltainen kehitys AKAVAn aloilla heijastuu myös TEKin jä-senkuntaan.

Keskimääräinen vuosijäsenyy-den pituus on 10 vuotta, naisilla hieman lyhyempi kuin miehillä. Toimialoittain pisimmät jäsenyys-jaksot löytyvät palvelualalta ja jär-jestöistä, joissa jäsenyyden keski-määräinen pituus on noin 14,5

DIA-kunta muodostuu nuorista teollisuuden asiantuntijoista

TEKin jäsentutkimus toteutettiin 17.10.–31.12.2006. Kyselyyn saatiin yhteensä noin 3 400 vastausta. Vas-tausprosentiksi muodostui 22,3 %, mikä on noin 10 % vähemmän kuin työmarkkinatutkimuksen vastaava osuus. Täydellisempi ja kattavampi artikkelisarja jäsen-tutkimuksen tuloksista julkistetaan myöhemmin.

Kiitokset kaikille vastanneille!

110

Taulukko 1. Keitä TEKin jäsenet ovat?työsuhde: henkilöä %-osuus sukupuoli: henkilöä %-osuus

vakituinen 2561 84,2 mies 2445 79,8

määräaikainen 238 7,8 nainen 618 20,2

osa-aikainen 15 0,5 tutkinto:

yrittäjä/ammatinharjoittaja 50 1,6 Tekniikan tohtori 127 4,2

opiskelija 5 0,2 Tekniikan lisensiaatti 120 3,9

perhevapaa 45 1,5 Diplomi-insinööri 2484 81,3

työtön/lomautettu 61 2,0 Arkkitehti 15 0,5

osa-aikaeläke 18 0,6 Filosofi an tohtori 33 1,1

eläke 4 0,1 Filosofi an lisensiaatti 18 0,6

muu 18 1,5 Filosofi an maisteri 205 6,7

toimiasema: alempi kandidaatti 7 0,2

ylin johto 163 5,4 toimiala:

johto 258 8,6 teollisuus 1714 56,9

ylempi keskijohto 639 21,3 palveluala 564 18,7

alempi keskijohto 168 5,6 valtio 231 7,7

erit. vaat. asiant. 426 14,2 yliopisto 241 8,0

vaat. asiant. 944 31,4 kunta 121 4,0

muu asiant. 313 10,4 järjestö 26 0,9

muu 77 2,6 muu 108 3,6

yhteensä 3015 100 Lähde: TEKin Jäsentutkimus 2006

TEKin laaja jäsentutkimus

© TEK ry

kuvio 1. Tavallisimmat liittojäsenyyden motiivit (asteikolla 1-5)

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0

suurin osa kollegoistanikuuluu myös ay-liittoon

haluan omalta osalta ollatukemassa ay-liikkeen

tavoitteita

TEK toimiiammattikunnan

yhdistäjänä jaidentiteettinä

työsuhde-,palkkaneuvonta- ja

urapalvelut

jäsenedut (lehdet,alennukset,vakuutukset)

järjestäytymällä voidaanpuolustaa ja ajaa

palkansaajien etuja

ansiosidonnainen työttömyysturva

teollisuus palveluala yliopisto valtio kunta

vahvempiheikompi

vuotta, kun taas lyhimmät yliopis-toilta ja teollisuudesta, joissa kes-kimääräinen jäsenyys on kestänyt 10,5 ja 12,5 vuotta. Vuosijäseneksi liitytään lähes poikkeuksetta suo-

raan opiskelijajäsenyydestä, vaik-ka toimialakohtaisia eroja toki on. Neljä viidestä ilmoitti liittyneensä suoraan opiskelijajäsenyydestä. ❏

osa 1

25TEK – tekniikan akateemiset 1/2007

Edunvalvonnassa painotetaan ylityön ja matkustusajan korvaamista

nen ammattiyhdistystoimintaan. Erityisen hyviä arviot ovat kunta- ja valtiosektorilla, kun taas palve-lusektorilla ne ovat lievästi alakant-tiin. Toimialoittaiset mielipide-erot ovat kuitenkin suhteellisesti ottaen varsin pieniä (kuvio 1).

TEKin toiminta tunnetaanTEKin keskeisimmät toiminta-muodot, työmarkkinaedunvalvon-ta ja jäsenpalvelut, tunnetaan jä-senkunnan keskuudessa kohtuul-lisen hyvin. Erityisen hyvin jäse-nillä on tietoa toimenvälitykses-tä, viestinnästä, jäsenalennuksis-ta ja työttömyysturvasta. Sen si-jaan talouspoliittinen vaikutta-minen ja alueellinen toimin-ta ovat keskimääräistä heikom-min tunnettuja toiminnan osa-alueita. Näiden ääripäiden väliin tunnettuvuudessa jäävät luotta-musmiestoiminta, työmarkkina-, ammattiyhdistys-, teknologia- ja koulutuspoliittinen vaikuttami-nen (kuvio 2).

Ehkä vähintään yhtä keskeinen asia kuin tunnettuvuus on toi-mintojen tärkeys tulevaisuudes-

sa. Tässä suhteessa jäsenet painot-tavat erityisesti työmarkkinaedun-valvonnan, työsuhdeneuvonnan ja työttömyysturvan kehittämistä. Myös viestintä ja rekrytointipalve-lut arvostetaan korkealla tulevai-suutta ajatellen. On mielenkiin-toista, että tulevan toiminnan tär-keys ja palveluiden nykyinen tun-nettuvuus eivät juuri näytä riip-puvan toisistaan. Yleisesti ottaen liiton toimintaan toivotaan lisäre-sursseja kaikilla alueilla.

Ylityö- ja matka-aika-korvaukset halutaan kuntoonTyömarkkinaedunvalvonta on TEKin strateginen painopiste, jo-ka on etusijalla liiton työmarkki-natoiminnassa ja yhteiskunnalli-sessa vaikuttamisessa kiinteässä yh-teistyössä YTN:n liittojen kanssa. Jäsentutkimuksessa parhaimmat arviot edunvalvontatoiminta saa työaikaan liittyvien tavoitteiden saavuttamisesta, jäsenten työlli-syyskehitykseen vaikuttamisesta ja tasa-arvon edistämisestä. Sen sijaan heikommin arvioidaan yli-työ- ja matka-ajan korvattavuusky-

symyksiä sekä paikallisen sopimi-sen onnistuneisuutta. Näissä kysy-myksissä myös jo olemassa olevien sopimismahdollisuuksien hyödyn-täminen ja tiedonsaanti työnanta-jan taholta sovittavista asioista on keskeistä.

Parhaimmat arviot edunval-vonnan onnistuneisuudesta tu-levat teollisuus- ja valtiosektoril-la työskenteleviltä, kun taas pal-velu- ja kuntasektorilla arviot jää-vät hieman keskiarvon alapuolel-le (kuvio 3).

Alustavasti avointa palautet-ta tarkasteltaessa päällimmäisik-si edunvalvonnan kehityskohteik-si nousevat ylitöiden ja matka-ajan korvauskysymykset. Talous- ja yhteiskuntapolitiikan osalta ve-roprogression kireyden lieventä-minen ja ylimmän marginaalive-roprosentin laskeminen ovat jä-senkunnan mielipiteessä ajan-kohtaisia eduskuntavaalivuonna. Samoin tupo-neuvottelujen työ-elämän laatua ja erityisesti paikal-lista sopimista koskevat kysymyk-set. ❏

■ Jäsentutkimuksen keskeiset teh-tävät olivat selvittää jäsenkunnan suhde järjestöönsä ja työmarkki-na-asema tulevaisuutta silmälläpi-täen. Yksi tällainen tekijä on jäse-nyyden taustat ja motiivit. Monissa aiemmissa tutkimuksissa, kuten STTK:n ja SAK:n jäsentutkimuk-sissa 2005, on havaittu ammattiyh-distysjäsenyyden tärkeimmiksi mo-tiiveiksi turvallisuushakuisuus yh-teisten ja yksityisten etujen nimis-sä. TEKin jäsenyys koetaan hyvin tärkeäksi tekijäksi työelämän epä-varmuustekijöiden, kuten yritys-järjestelyiden, pätkätöiden ja eri-tyisesti kasvavien työn vaativuus-tekijöiden keskellä.

TEKin jäsenet kokevat palkan-saajien edunvalvonnan ja ansio-sidonnaisen työttömyysturvan tär-keimmiksi motiiveiksi kuulua liit-toonsa. Tämä vastaa hyvin muis-sa ay-toimintaan käsittelevissä tut-kimuksissa saatua käsitystä. Myös TEKin viestintä ja tiedotus ajan-kohtaisista työmarkkinateemoista koetaan oleelliseksi. Vähemmälle huomiolle jäävät paikallinen jär-jestäytyminen ja henkilökohtai-nen osallistuminen ja vaikuttami-

© TEK ry

teollisuus palveluala yliopistovaltio kunta

Kuvio 2. Kuinka hyvin tunnet ja kuinka tärkeinä pidät seuraavia TEKin toimintamuotoja tulevaisuudessa (asteikolla 1–5)

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0

alueseurat ja kerhot

jokin muu, mikä

aluetoimistojen palvelut

jäsenalennukset

innovaatio- ja teknologiapoliittinenvaikuttaminen

luottamusmiestoiminta

talous- ja veropoliittinen vaikuttaminen

koulutuspoliittinen vaikuttaminen

työmarkkina- ja ay-poliittinenvaikuttaminen

vastuu-/oikeusturvavakuutus

toimenvälitys- ja urapalvelut

työsuhdeneuvonta

lehdet ja tiedotus

työmarkkinaedunvalvonta

ansiosidonnainen työttömyysturva

miten tärkeinä pidät seuraavia asioita TEKin toiminnassa tulevaisuudessakuinka hyvin tunnet seuraavat TEKin toimintamuodot

parempiheikompi

Kuvio 3. TEKin edunvalvonnan arvioitu onnistuminen. (asteikolla 1–5)

2,0 2,2 2,4 2,6 2,8 3,0 3,2

työaikaan liittyvättavoitteet

jäsenten palkkauksenparantaminen

ylityö- ja matka-ajankorvattavuus

jäsententyöllisyyskehitykseen

vaikuttaminen

yhteiskunnallinenvaikuttaminen

paikallinen sopiminen /luottamusmiestoiminta

sukupuolten välisentasa-arvon

edistäminen

parempiheikompi

2,9

2,8

2,6

2,9

2,8

2,8

3,1

2,9

2,9

2,6

2,9

2,8

2,7

3,0

3,0

2,9

2,6

2,9

2,9

2,8

3,1

2,9

2,8

2,7

3,0

2,9

2,8

3,1

2,9

2,7

2,6

2,8

2,8

2,6

3,0


TEKin laaja jäsentutkimus osa 2Teksti: Eero Siljander

Tekkiläinen arvostaa kunnon palkkaa, hyvää työilmapiiriä ja haastavaa työtä■ ”Palkkaus sveitsiläiselle tasolla ja irtisanomissuoja saksalais-ranskalaiselle tasolle.” Näin reippaita kommentteja saatiin TEKin jäsentutkimuksessa, kun vastaajilta kysyttiin työsuhteen ehdoista.

TEKin laajassa jäsentut-kimuksessa kysyttiin tyytyväisyyttä uraan ja työelämään yleensä.

Vastaajat ovat selvästi tyytyväisim-piä työsuhteensa pysyvyyteen, työ-aikoihin ja työssä oppimiseen (ku-vio 1). Tyytymättömimpiä ollaan ylityö- ja matka-ajan korvauksiin, palkkaukseen ja työssä jaksami-seen liittyviin asioihin.

Tulokset viittaavat siihen, et-tä vastaajat kokevat työsuhteensa stabiiliksi, mutta ovat tyytymättö-miä joihinkin työsuhteensa ehtoi-hin. Johto- ja esimiestyöskentelyn katsotaan olevan jokseenkin tyy-dyttävällä tasolla. Myös työn ja va-paa-ajan yhdistämisen mahdolli-suuksiin ollaan melko tyytyväisiä. Kokonaisuutena ollaan kuitenkin keskimääräistä tasoa paremmissa arvioissa.

Vastaajien urapainotuksis-sa esille nousevat ennen kaikkea hyvä palkkaus ja työilmapiiri se-kä haasteelliset työtehtävät (ku-vio 2). Kaikkien kolmen kohdan paino on yli viidennes keskimää-räisen vastaajan puntarissa eli yh-teenlaskettuna yli 70 prosenttia.

Vähemmälle huomiolle jäsenten fokuksessa jäävät tämän kyselyn perusteella kansainväliset tehtä-vät. Osaamisen kehittäminen saa sen sijaan yli 15 prosentin paino-tuksen, mikä on asiana läheisessä yhteydessä työn haasteellisuuden kanssa (20 %). Hyvä työilmapiiri ja työn haasteellisuus ovat vastaajil-le lähes yhtä tärkeitä tekijöitä työ-elämässä kuin palkkausasiat ja yh-teenlaskettuna jopa tärkeämpiä.

Työpaikkaa vaihdetaan harvakseltaanJäsenten urapolku sisältää tyypilli-sesti 1–5 työnantajan ja -tehtävän vaihdosta, noin 60–70 prosent-tia vastaajista kuuluu tähän ryh-mään (kuvio 3). Keskimäärin jä-sen vaihtaa työpaikkaa kaksi ker-taa, ja myös työtehtävä vaihtuu uralla keskimäärin kaksi kertaa. Myös niiden, jotka eivät vaihda lainkaan työnantajaa, osuus on huomattava, noin 20 prosenttia vastaajista.

Yli viisi kertaa urallaan työn-antajaa vaihtaa viitisen prosent-tia vastaajista. Työtehtävää yli vii-

© TEK ry

Kuvio 1. Oletko tyytyväinen seuraaviin asioihin työssäsi? keskiarvo asteikolla: 1 erittäin tyytymätön – 5 erittäin tyytyväinen

2,9

3,4

3,4

3,3

3,6

3,7

4,0

3,9

2,8

3,2

3,2

3,3

3,3

3,6

3,8

3,8

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5

ylityö- ja matka-korvaukset

työn palkkaus

työssä jaksaminen

esimiestyöskentely

työn, vapaa-ajan ja perhe

työssä oppiminen

työajat

työsuhteen pysyvyys

ei-jäsenetjäsenet

erittäin tyytymätön erittäin tyytyväinen

© TEK ry

ei-jäsenetjäsenet

Kuvio 2. Mitä seuraavista pidät henkilökohtaisesti tärkeimpinä asioina työelämässä?

(keskimääräinen %-painotus)

9,76

14,11

16,19

20,43

22,22

28,19

9,8

13,5

16,3

20,0

24,9

27,8

0 5 10 15 20 25 30

kansainvälisettyötehtävät

urallaeteneminen

osaamisenkehittäminen

työnhaasteellisuus

hyvä työilmapiiri

hyvä palkkaus

si kertaa vaihtavia on sen sijaan 15 prosenttia.

Luvut viittaavat siihen, että suu-rin osa etenee organisaation sisällä kohti vaativampia tehtäviä.

Tärkeimmät syyt työpaikan vaihtoon ovat: uralla eteneminen (23 %), palkkauksen kohentumi-nen (19 %) ja vaativammat työteh-tävät (18 %). Näiden yhteenlasket-

tu osuus on reilusti yli puolet työn-vaihdon motiivien osalta.

Eläkkeelle 60–65-vuotiaanaNykyisen työnantajan palveluk-sessa jäsenet ovat olleet keskimää-rin kuusi vuotta. Työsuhteet ovat useimmiten 3–12 vuoden mittai-sia.

TEK-lehdessä 1/2007 julkaistiin TEKin jäsentutkimuk-sen tuloksia käsittelevän artikkelisarjan ensimmäinen osa. Siinä käsiteltiin TEKin jäsenten tyytyväisyyttä ja tu-levaisuuden odotuksia oman liittonsa toiminnan suh-teen. Artikkelisarjan toisessa jaksossa keskitytään jä-senten henkilökohtaiseen työmarkkina-asemaan ja työ-oloihin. Näitä asioita lähestytään työhyvinvoinnin ja ura-painotusten näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan erityis-kysymyksiä, kuten matkapäiviä, ulkomailla työskentelyä sekä työnantajan ja –tehtävän vaihtoa uran aikana.

110


Mikäli jäsen saisi vapaasti valita uransa, niin suosituimmiksi vaih-toehdoiksi nousisivat palkansaaja-asema yksityisellä sektorilla (55 %) ja itsenäinen yrittäjätoiminta (26 %). Eläkeasioissa 86 prosenttia jä-senistä suunnittelee jäävänsä eläk-keelle 60–65-vuotiaana, yli 65-vuo-tiaana eläkkeelle aikoo jäädä seit-semän prosenttia ja alle 60-vuo-tiaana myös seitsemän prosenttia vastaajista. Keskimääräinen suun-niteltu eläkeikä on 62–63 vuotta, hieman laskentatavasta riippuen.

Tyytyväisyys palkkaan laskenutKoulutuskysymyksissä valtaosa vas-taajista on täysin tai jokseenkin sa-maa mieltä sen kanssa, että heidän koulutuksensa vastaa työtä ja mah-dollistaa hyvän urakehityksen (ku-vio 4). Sen sijaan koulutuksen ja palkkauksen vastaavuudesta löytyy huomattavasti enemmän eriäviä mielipiteitä. Kun verrataan tilan-netta 1960-luvulla toteutettuun sosio-ekonomiseen tutkimukseen, ero tyytyväisyydessä on huomatta-va. Tuolloin 71 prosenttia vastaa-jista oli taloudelliseen asemaan-sa tyytyväisiä. Nyt palkkaukseen-sa tyytyväisiä on vain 47 prosent-

tia vastaajista. Ero johtuu pitkälti siitä, että ai-

empina vuosikymmeninä harjoi-tettu palkankorotusten markkalin-ja on vasta viime vuosikymmenel-lä vaihtunut prosentti-perusteisek-si linjaksi. Täten 1960-, 1970- ja 1980-luku ovat olleet ns. solidaa-risten tupo-korotusten aikaa, mi-kä on vaihtunut vasta 1990-luvul-la ryhmäkohtaisia eroja korosta-vaksi ja koulutusta suosivaksi pro-senttilinjaksi.

Palkkauskehitystä tarkasteltaessa on toisaalta myös muistettava, että DIA-kunnan koulutusmäärissä ja toimiasemajakaumassa on tapah-tunut huomattavia muutoksia.

Tasa-arvoasiat kunnossaTEKin jäsenkunnan mielipide tasa-arvokysymyksissä on selvä: yli puolet jäsenistä on sitä mieltä, että miehillä ja naisilla on tasa-arvoiset palkkaus- ja urakehitysmahdolli-suudet työpaikalla (noin 60 % vas-tanneista). Työnantajan toimenpi-teistä tasa-arvon edistämiseksi ol-laan huomattavasti epätietoisem-pia, ja 40 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa kantaansa asiaan. Joka tapauksessa työnantajan toimet ta-

sa-arvo-asioissa kaipaavat parem-paa tiedotusta tasa-arvoasioista tut-kimuksen tulosten perusteella.

Yhä useamman työkieli englantiMatkatyöskentely ja matkustus ovat olennainen osa diplomi-insi-nööri ja arkkitehtikunnan tehtä-vänkuvaa. Matkapäiviä kotimaas-sa on 88 prosentilla ja ulkomailla 77 prosentilla. Koti- ja ulkomail-le suuntautuvat työmatkat vie-vät työaikaa keskimäärin 10 päi-vää (kvartiiliväli 5–25 päivää) ko-timaan ja 10 päivää (kvartiilivä-li 5–20 päivää) ulkomaiden osal-ta. Matkatyössä ollaan siis viikos-ta neljään-viiteen viikkoa vuodes-sa, tyypillisen määrän ollessa kaksi viikkoa. Sen sijaan kokemusta ul-komaantyöstä pidemmiltä ajanjak-soilta on huomattavasti pienem-mällä osalla jäsenkuntaa (noin 30 %). Tyypillisimmin ulkomailla on työskennelty pidempiä ajanjaksoja vain 1–3 kertaan koko työuran ai-kana. Suurin osa näistä on yhden kerran komennuksia tai työsuh-teita (yhteensä 19 %). Enemmän kuin kolme kertaa urallaan tai py-syvästi ulkomailla työskentelee kai-kista vastaajista kaksi prosenttia ja

© TEK ry

Kuvio 3. Kuinka monta kertaa urallasi olet vaihtanut työnantajaa tai työtehtävää konsernin tai yrityksen yksiköiden

välillä ja työtehtävien osalta sisällä?%-vastaajista

23

57

15

4

26

67

5

00

10

20

30

40

50

60

70

80

en kertaakaan 1–5 kertaa 6–10 kertaa yli 10 kertaa

Kuinka monta kertaa urallasi olet vaihtanut työtehtävää?Montako kertaa urallasi olet vaihtanut työnantajaa?

© TEK ry

Kuvio 4. Miten suhtaudut seuraaviin koulutustasi koskeviin väittämiin?

(%-vastaajista)

3

1311

40

31

7

27

17

36

11

3

8

15

45

27

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

täysin erimieltä

jokseenkineri mieltä

en osaasanoa

jokseenkinsamaa mieltä

täysin samaamieltä

nykyinen työni vastaa koulutustaninykyinen palkkaukseni vastaa koulutustanikoulutukseni mahdollistaa hyvän urakehityksen

jäsenistä vain yksi prosentti. Työpaikan virallisten työkielten osalta ensimmäinen kotimainen on pääkieli 65 prosentilla työpai-koista, englanti 30 prosentilla, suomi-englanti neljällä prosen-tilla ja suomi-ruotsi yhdellä pro-sentilla.

TEK-viestintä tavoittaa lukijansaTiedotusasioissa jäsenkunta saa parhaiten tietoa ajankohtaisis-ta työmarkkina-asioista lukemal-la TEK-lehteä (15 %), seuraamal-la Internet-sivuja (14 %) ja sano-malehtiä (13 %) sekä katsomalla ja kuuntelemalla tv- ja radio-uu-tisia (13 %). Kaikki TEKin tiedo-tusmuodot (tässä lehti, www-sivut ja jäsenkirje) saavuttavat valtaosan jäsenkuntaa. Siten TEKin viestin-tä on yksi keskeisimmistä jäsenten työmarkkinatietokanavista.

Eväitä tuleviin neuvotteluihinJäseniltä kysyttiin myös mielipidet-tä työehdoista ja niiden mahdol-lisista epäkohdista. Vastauksissa esille nousivat ylityö- ja matka-ai-kakysymykset: niistä ei ole sovit-tu sopimuksissa ja käytännöt vaih-televat.

Erityisesti toivottiin työaikapan-kin käyttöönottoa, kilpailukielto-ehdon poistamista sopimuksista ja määräaikaisten työsuhteiden käytön vähentämistä yliopistoilla. Ohessa muutama poiminta kom-menteista:

”Palkkaus saatava sveitsiläisen kollegan tasolle ja irtisanomissuo-ja saksalaiselle/ranskalaiselle ta-solle.”

”Tupo-tasolla parempi sopimus ensi neuvottelukierroksella.”,

”Irtisanomissuoja/ kilpailijakiel-toehto pitää olla oikeassa suhtees-sa.”,

”Matkakorvaukset, ulkomaan työmatkat. Ylityökorvaus käytän-nössä. Sijaisten saanti, jos sairas-päivä.”,

”Overtime is not clearly defi ned. Policy relating to overtime.” ❏


TEKin laaja jäsentutkimus osa 3

110

Teksti Eero Siljander

Joka kolmas DI huolissaan työssä jaksamisestaan■ TEKin jäsentutkimus osoittaa, että työhyvinvointi ja henkilöstön jaksaminen vaativat lisähuomiota. Joka kolmas on sitä mieltä, ettei jaksamisesta pidetä riittävästi huolta. Lähimmältä esimieheltään tekkiläinen odottaa arvostusta ja oikeudenmukaista kohtelua.

TEKin laajan jäsentutki-muksen yhdessä osios-sa kysyttiin jäsenten näkemyksiä työnanta-

jastaan ja erityisesti esimies- ja joh-tamiskäytännöistä.

Tulos osoittaa, että työpaikoilla on syytä kiinnittää yhä enenevässä määrin huomiota työhyvinvointiin ja henkilöstön jaksamiseen, sillä tämä koettiin suurimmaksi kehit-tämiskohteeksi työpaikoilla.

Seuraavaksi tärkeimmiksi kehi-tyskohteiksi koetaan palkkausasiat ja organisaation sisäinen viestin-tä. Hyvinvoivan henkilöstön ja työ-yhteisön korostuminen vastauksis-sa kuvastaa laadullisten tekijöiden merkitystä nykypäivän työelämäs-sä palkkaus- ja työaikakysymysten ohella.

TEKin jäsenet pitävätkin hen-kilöstön työhyvinvointiin ja jaksa-miseen kohdistuvia projekteja tär-keinä (kuvio 1). Tällaiset projektit suunnitellaan ja toteutetaan työ-terveyshuollon, työpaikan, kuntou-

tussäätiön tai muun sellaisen avul-la ja mahdollisesti Kelan rahoitta-mana. Esimerkkejä tällaisista ovat tyky-toiminta, Kuntoutussäätiön projektit, ASLAK-kuntoutus, sekä tuetut A-lomat. Lisäksi on erilaisia kuntoprojekteja ja muita henkilö-kunnan virkistystilaisuuksia.

Arvostus ja luottamus tärkeitäParhaiten vastaajien mielestä lä-hintä esimiestään vastaavat väit-tämät: ”arvostaa alaisia” ja ”luot-taa alaisiinsa” (kuvio 2). Näiden väittämien kanssa on jokseenkin tai erittäin samaa mieltä noin 70 prosenttia vastaajista. Kohtuudella esimiesten katsotaan suoriutuvan hyvästä työilmapiiristä, alaisten ke-hittymismahdollisuuksista ja oi-keudenmukaisesta palkkauksesta huolehtimiseen. Sen sijaan noin 33 prosenttia vastaajista on tyy-tymättömiä alaisten jaksamisesta huolehtimisesta. Muita avoimissa kommenteissa mainittuja kehittä-miskohteita ovat johtamisen, hen-

kilöstön osaamisen ja tasa-arvon kehittäminen.

Jäsentutkimukseen vastanneet kokevat esimiehen tärkeimmik-si ominaisuuksiksi alaisten arvos-tamisen, luottamuksen alaisiin ja hyvästä työilmapiiristä huoleh-timisen (kuvio 3). Lisäksi esille nousee lähimmän esimiehen teh-tävänä oikeudenmukaisuuteen ja oikeudenmukaiseen palkkaukseen vaikuttaminen. TEKin jäsen odot-taa siis lähimmältä esimieheltään arvostukseen ja luottamukseen pe-rustuvaa oikeudenmukaista koh-telua, mikä onkin hyvän esimies-alaissuhteen kulmakiviä.

Asteikolla 5–1 (erittäin hyvin – erittäin huonosti) lähin esimies sai seuraavia arvosanoja:– arvostaa alaisia 3,8– luottaa alaisiinsa 3,8– huolehtii hyvästä työilma -

pii ristä 3,2– huolehtii alaisten kehittymis-

mahdollisuuksista 3,2– pyrkii oikeudenmukaiseen

palkkaukseen ja sen toteutumi-seen 3,1

– huolehtii alaisten jaksamisesta 2,9

Viimeksi mainittua kohtaa ei ole syytä aliarvioida, varsinkin kun aja-

tellaan pitkän tähtäyksen tuotta-vuuskehitystä. TYKE-työryhmän esitykset tuottavuuden ja työelä-män samanaikaiseksi parantami-seksi ovat myös AKAVAn työmark-kinapolitiikan keskeisiä teemoja tällä hetkellä korostaen henkilös-tön osaamiseen ja työhyvinvoin-tiin panostamista. Keskusjärjestön kanta on ollut se, että tuottavuutta voidaan ja tulee kehittää lähtökoh-taisesti niin, että työpaikkojen in-novatiivisuus ja tuottavuus kasva-vat, samalla kun henkilöstön osaa-misen ja ammattitaidon kehittä-miseen panostetaan.

Seuraavan kerran työelämän laadulliset tekijät, kuten perhe-vapaat, osa-aikatyön järjestelyt ja säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuva työ ja matkustaminen, ovat esillä laajemmin liittokierrok-sella syksyllä, työpaikkatason sopi-mista unohtamatta.

Kehittämiskohteita löytyyTyöpaikan kehittämiseen liittyväs-sä avoimessa palautteessa korostui-vat johtamisen ja esimiestyösken-telyn kehittämisteemat sekä muut työpaikalla tärkeiksi koetut asiat. Vastauksista voitiin poimia seuraa-vanlaisia kehittämiskohteita: – johtamisen strategiapohjaisuus– esimiesten ammattitaidon ke-

hittäminen– ammattitaitoisen työvoiman

saanti– epätyypillisten työsuhteiden va-

kinaistaminen– luottamusmiestoiminta– naisten mahdollisuudet urake-

hitykseen– osaamisen kehittäminen.

TEKin suureen jäsentutkimukseen pohjautuvan artikkelisarjan en-simmäisessä osassa TEK-lehdessä 1/2007 käsiteltiin jäsenkunnan tyytyväisyyttä ja tulevaisuuden odotuksia TEKin toiminnan suh-teen. Toisessa osassa TEK-lehdessä 2/2007 tarkasteltiin jäsenten henkilökohtaista työmarkkina-asemaa ja työoloja. Sarja jatkuu seu-raavissa numeroissa.


Kuvio 1. Pidätkö joitain seuraavista erityisinä kehittämiskohteina työpaikallasi?

(% vastaajista)

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 %

työajat, ylityöt jamatka-ajat

henkilöstösuunnittelu

sisäinen viestintä,tiedonkulkuja tiedotus

palkkausasiat

työhyvinvointi jahenkilöstön jaksaminen

Kuvio 2. Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat lähintä esimiestäsi?

(% vastaajista)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

erittäinhuonosti

jokseenkinhuonosti

en osaa sanoa

jokseenkinhyvin

erittäinhyvin

arvostaa alaisialuottaa alaisiinsahuolehtii hyvästä työilmapiiristähuolehtii, että alaisilla on kehittymismahdollisuuksiahuolehtii alaisten jaksamisestapyrkii vaikuttamaan oikeudenmukaiseen palkkaukseen ja sen toteutumiseen

Kuvio 3. Tärkeimmiksi koetut esimiehen ominaisuudet (% vastaajista)

0 5 10 15 20 25 30 35 %

huolehtii, että kullakin työn-tekijällä on hyvät kehittymis-

mahdollisuudet

huolehtii alaisten jaksamisesta

pyrkii vaikuttamaan oikeuden-mukaisuuteen ja oikeuden-

mukaiseen palkkaukseen

pitää hyvää työilmapiiriä tärkeänä

luottaa alaisiinsa

arvostaa työntekijöitä ja osoittaa huomiota

Immateriaalioikeudet työsuhteessa Immateriaalioikeudet työsuhteessa -opas on ensisijaises-ti tarkoitettu yrittäjälle. Työsuhteessa syntyneiden imma-teriaalioikeuksien tehokas hyödyntäminen ja suojaaminen on monen yrityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Opas keskittyy työsuhdetekijänoikeuksiin ja työsuhde-keksintöihin, jotka ovat käytännössä merkittävimmät im-materiaalioikeudet.

Tämän oppaan ovat laatineet asianaja-ja Kristiina Harenko ja asianajaja Ben Rapinoja. He toimivat lakimiehi-nä Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:ssä ja ovat erikoistu-neet immateriaalioikeu-dellisiin kysymyksiin.

Opas on jäsenten ladatta-vissa pdf:nä tai tilattavis-sa painettuna julkaisuna netin kautta: www.tek.fi /julkaisut

Kotimaahan palaajan opasUlkomailla työskentelyn jälkeen kotimaa kutsuu taas. Miten Suomeen paluu onnistuu, onko työpaikasta tietoa, mistä asun-to, entä lasten koulu? Mielessä on tuhat ja yksi asiaa, jotka pi-täisi hoitaa ja joista pitäisi ottaa selvää.

TEKin julkaisema Kotimaahan palaajan opas vastaa moneen kysymykseen ja opastaa oikeille tiedonlähteille. Kirjanen esitte-lee paluumuuttajalle ytimekkäästi suomalaisen sosiaaliturvan,

kertoo työnhaun ja työso-pimuksen solmimisen ki-kat ja maahan tuodun au-ton verotuksen uusimmat kiemurat. Tietopaketissa vastataan juuri niihin ky-symyksiin, jotka palaajaa askarruttavat.

Opas on jäsenten ladattavissa pdf:nä tai tilattavissa painettuna julkaisuna netin kautta: www.tek.fi /julkaisut

Uusia julkaisuja



TEKin suureen jäsentutkimukseen pohjautuvan artikkelisarjan ensimmäisessa osassa TEK-lehdessä 1/2007 käsiteltiin TEKin toimintaan liittyen jäsenistön tyytyväisyyttä ja tulevaisuuden odotuksia. Toisessa osassa TEK-lehdessä 2/2007 tarkasteltiin jäsenten henkilökohtaista työmarkkina-ase-maa ja työoloja. Kolmannessa osassa TEK-lehdessä 4/2007 taas valotettiin jäsenistön työhyvin-vointia ja näkemyksiä työnantajasta ja esimiestyöstä. Sarja jatkuu syksyllä.


Neljäsosa jäsenistöstä vaikuttaa luottamustehtävissä■ TEKin jäsentutkimuksen mukaan peräti neljäsosa jäsenistöstä on mukana erilaisissa luottamustehtävissä. Suosituinta on järjestötoiminta, mutta varsin moni osallistuu aktiivisesti myös osakeyhtiöiden tai osuuskuntien toimintaan. Harrastusten kirjo kokonaisuudessaan TEKin laajassa jäsenkentässä on moninainen.

to, että sitä on: jäsenistöllä näyttää olevan aikaa perheelle, harrastuk-siin ja luottamustehtäviin.

Jäsentutkimuksessa tiedusteltiin jäseniltä esimerkiksi tekniikkaan, kulttuuriin, urheiluun, liikuntaan ja muihin harrastusasioihin liitty-

viä yleis- ja erikoisteemoja. Myös puolison asemaa ja jäsenistön per-heasioita kartoitettiin.

Jäsentutkimuksen vastaajista 26 prosenttia ilmoittaa olevansa yh-teiskunnallisessa luottamustehtä-vässä.

Osallistuvista jäsenistä ylivoi-maisesti suurin osa on jonkin järjestön tai yhdistyksen luotta-mustehtävässä, joissa toimii lä-hes 60 prosenttia aktiivijäsenistä. Seuraavaksi tavallisinta on olla mukana osakeyhtiöiden, kuten ta-loyhtiöiden, tai osuuskuntien luot-tamustehtävissä.

TEKin luottamustehtäviä (va-liokunnat, valtuusto, hallitus) ja muita poliittisia luottamustehtä-viä on 6 prosentilla vastaajista. Eduskunnassa, kaupungin- tai kunnanvaltuustossa jäsenistöstä istuu vain 0,2 prosenttia eli kaksi tutkimukseen vastanneista.

Kun osallistumista tarkastellaan alueittaisina osuuksina, huoma-taan, että erityisesti pääkaupun-kiseudulla (43 prosenttia kaikista vastaajista) ja muun Suomen alu-eella asuva jäsenistö on hieman aktiivisemmin mukana niin osa-keyhtiön tai osuuskunnan luotta-mustehtävissä kuin yhdistystoimin-nassakin aluekeskuksiin verrattu-na. Yliedustus suhteessa aluekes-kuksiin on 5 prosenttia.

Tampereella sen sijaan osallistu-minen näihin luottamustehtäviin näyttäisi olevan jonkin verran lais-kempaa: Tampereen talousalueen aliedustus on 17 prosentin luok-kaa. Muut alueet ovat edustettui-na luottamustehtävissä kutakuin-kin omilla jäsenpainoillaan.

Parisuhteessa elelläänJäsenten perheasioita tarkastel-taessa havaitaan (kuvio 1), et-tä kaksi kolmasosaa jäsenkunnas-ta on naimisissa tai rekisteröidys-sä parisuhteessa. Avoliitossa kes-kinäisellä sopimuksella elävien osuus on hieman vajaa viidennes. Naimattomien osuus on noin kym-menesosa ja eronneiden sekä les-kien noin kahdeskymmenesosa.

Kotona asuvia lapsia on keski-määrin hieman alle kaksi (1,6). Vastaajista 18 prosenttia ilmoit-taa, että kotona asuu yksi lapsi. 23 prosentilla on saman katon al-la kaksi lasta ja 9 prosentilla kol-

TEKin jäsentutkimuk-sen kysymyspatteristos-sa kartoitettiin muun muassa sitä, millaista

elämää diplomi-insinöörit ja ark-kitehdit viettävät työelämän ulko-puolella. Kaikkia lohduttanee tie-

futu

reim

ageb

ank.

com

TEKin jäsenten keskuudessa erilaiset liikuntaharrastukset ovat listan kärjessä.


Kuvio 1. Jäsenten siviilisääty (N = 3 190, % vastaajista)

naimisissa/ rekisteröity suhde66 %

avoliitossa 18 %

eronnut tai leski 4 %

naimaton12 %

Kuvio 2. Puolison työmarkkina-asema ja ammattiliitto-status (N = 2 708, % vastanneista)

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

jokin muu tilanne(4 % vastanneista)

yrittäjä(6 % vastanneista)

eläkeläinen(2 % vastanneista)

opiskelija(5 % vastanneista)

perhe- tai hoitovapaalla(10 % vastanneista)

työtön tai lomautettu(3 % vastanneista)

palkkatyössä(71 % vastanneista)

ei kyllä en osaa sanoaKuuluu ammattiliittoon:

Kuvio 3. Jäsenten TOP15-harrastukset (% vastanneista)

0 10 20 30 40 50 60 %

muu tekniikkaan liittyvä harrastus

teatteri

musiikkikonsertit

veneily tai purjehdus

metsästys tai kalastus

matkailu

mökkeily

jokin urheiluliikunta-/retkely

kirjallisuus

elokuvat

atk

yhdistys-/kerhotoiminta

musiikki, laulu

valokuvaus

Kuvio 4. Kulttuuri-, taide- jatekniikkaharrastukset (N = 3 190, (% vastanneista))

0 5 10 15 20 25 30 %

muu tekniikkaanliittyvä harrastus

atk-harrastus

valokuvaus

kuvataide

ooppera tai baletti

laulu, musiikki

teatteri

musiikkikonsertit

kirjallisuus

elokuvat

aktiiviharrastaja lukija/katsoja/kuulija

me lasta. 1,5 prosenttia vastanneis-ta ilmoittaa neljän lapsen majaile-van kotona. 48 prosenttia vastaajis-ta raportoi, että kotona asuvia lap-sia ei ole.

Puolisot ovat työssä ja kuuluvat ammattiliittoonPuolison työmarkkina- ja ammatti-liittoasemaa tarkasteltaessa (kuvio 2) havaitaan, että kaksi kolmesta puolisosta käy palkkatyössä ja jo-ka kymmenes on hoito- tai perhe-vapaalla. Yrittäjä on puolisona 6 prosentilla vastaajista ja opiskeli-ja 5 prosentilla.

Suurin osa palkkatyössä, työttö-mänä tai lomautettuna sekä per-he- tai hoitovapaalla olevista puo-lisoista on jonkin ammattiliiton jä-seniä. Liittoa ei kuitenkaan ole eri-telty tutkimuksessa.

Golfi a, hiihtoa, laskettelua...Jäsenistön ylivoimaisesti suosi-tuimmat harrastukset ovat urhei-lu-, liikunta- ja retkeily (kuvio 3). Lähes puolet ilmoittautuu niiden harrastajaksi. Eniten mainintoja saavat golf, hiihto, laskettelu, sau-vakävely, kuntosali, jumppa, ten-nis, sulkapallo, vaeltaminen, luis-telu, mutta myös yleisurheilu ja juoksu.

Seuraavaksi suosituimpia har-rastuksia ovat mökkeily, elokuvis-sa käynti, ulkomaan- ja kotimaan matkailu sekä laatukirjallisuus, jotka saavuttavat kolmasosan suo-sion.

Näiden suosikkipuuhien jäl-keen harrastusten kirjo alkaa ha-jaantua varsin laajalle. Kymmenen suosituimman joukkoon mahtu-vat edellisten lisäksi metsästys- ja kalastus, atk-harrastus, veneily tai purjehdus sekä yhdistys- ja kerho-toiminta.

On mielenkiintoista havaita, et-tä täsmälleen saman verran jäseniä ilmoittaa toisessa kohdin olevansa yhtä aktiivisia TEKin toiminnassa kuin yhdistys- ja kerhotoiminnas-sa harrastuksena. Ilmeisesti tämä johtuu kyselyn luonteesta: ammat-tiliittotoiminta ja yhdistystoiminta

on mielletty tässä samoiksi, vaik-ka yhdistystoimintaa voi harrastaa myös esimerkiksi urheiluseurois-sa, teatterikerhoissa, sukuseurois-sa ja perhekerhoissa.

Kun tarkastellaan kulttuuri- ja taideharrastuksia omana ryhmä-nään (kuvio 4), havaitaan, että suosituimpia katsottuja, luettuja tai seurattuja taidemuotoja ovat elokuvat, kirjallisuus, konsertit ja teatteri. Niihin paneutuu yli 15 prosenttia vastaajista.

Eniten aktiiviharrastajia vetävät puoleensa atk-harrastus, muu tek-niikkaan liittyvä harrastus ja valo-kuvaus sekä laulu tai musiikki, joi-ta harrastaa viisi prosenttia kuta-kin. Jäsenten taustaan nähden tek-niikkaan liittyvät harrastukset ei-vät ole yllätys. Kulttuuria tai tai-detta harrastetaan huomattavasti vähemmän.

Ohessa vielä joitain avoimesta palautteesta poimittuja jäsenistön harrastuksia:Astronomia (tähtitiede)Historia, linnutHyötyliikunta/metsätyötKoiraharrastusLasten kanssa lähiretkeilyLions (vapaaehtoistyö)LiveroolipelaaminenMoottoripyöräilyMoottoriharrastus ja vanhojen au-tojen kunnostus.Nikkarointi. Neulonta&huonekalujen restau-rointi.PartioPianonsoittoPuutarhan/oman pihan hoitoPuutyöt Ralliautoilu kartanlukijanaReserviläistoimintaRuoanlaitto, sikaritSalsaSijoitustoimintaViinit Vanhat autotVauvauintiVaimon kanssa seurustelu,❏



Kuvio 1. Mitkä asiat ovat työllistäneet sinua eniten luottamustoimessasi viimeisen 12 kk:n aikana?

% vastaajista

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %

jokin muu asia

työolojen kehittäminen

perehtyminentyöehtosopimuksiin

ja työlakeihin

yt-neuvottelut

työsuhteiden ongelmatilanteet

palkkaus- ja muut työehtoneuvottelut

Lähde: TEKin jäsentutkimus 2006© TEK ry

Kuvio 2. Montako tuntia viikossa käytät aikaa luottamusmiestoimintaan?

% vastaajista

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 %

31+

21–30

11–20

6–10

<= 5

tuntia/vko

Lähde: TEKin jäsentutkimus 2006© TEK ry

Paikallinen sopiminen työllistää luottamusmiehiä

Luottamusmiestoimin-nassa keskeisimmiksi edunvalvonnan tehtä-viksi nousevat TEKin

luottamusmiesten mielestä palk-kaukseen ja työehtoihin liittyvät paikalliset neuvottelut. Kolmasosa nimeää ne eniten työllistäneiksi tehtäviksi.

Myös työsuhteiden ongelmati-lanteiden ratkominen ja yt-neu-votteluihin liittyvät tehtävät pitä-vät luottamusmiehet tiuhaan neu-vottelupöytien ääressä. Noin kuu-desosa vastanneista luottamusmie-histä on käynyt viime vuonna yh-teistoimintamenettelyyn liittyviä neuvotteluja (kuvio 1).

Lisäksi ylityön ja matka-ajan korvausteemat mainittiin usein kyselyn suorasanaisessa osuudes-sa merkittäviksi työllistäviksi asia-kokonaisuuksiksi.

Perehtyminen työehtosopimuk-siin ja työlainsäädäntöön oli vain reilulle kymmenesosalle tehtävä-listan kärjessä.

Työpaikkakohtaisista palkkaus-sopimuksista on neuvoteltu nel-jäsosassa luottamusmiesten työpai-koista. Kuitenkin vain yksi kolmas-osa on saanut mielestään riittävästi tietoa neuvotteluja varten.

TEKiltä toivotaan tukeaTyösuojeluvastaavilla jäsen-ten ongelmatilanteiden ratkaisu on selvästi suurin tehtäväkenttä. Työolojen kehittäminen on toi-nen merkittävä asiakokonaisuus työsuojelutehtävissä.

Enemmistö luottamusmiehis-

tä ja työsuojeluvastaavista odottaa saavansa tukea tehtäviensä hoitoon erityisesti TEKiltä. Seuraavaksi eniten tukeudutaan muiden hen-kilöstöryhmien luottamusmiehiin ja kollegoihin. YTN:n ja JUKOn palveluita käyttää noin viidesosa.

Kymmenen tuntia viikossaLuottamusmiestoimintaan käy-tetyn ajan mediaani on 10 tun-tia viikossa, eli noin puolet vas-taajista käyttää luottamustehtä-viin keskimäärin kaksi tuntia päi-vässä. Keskifraktiilien (25 prosent-tia ja 75 prosenttia) väli on kuiten-kin 4,5–27,5 tuntia viikossa eli ha-jonta on huomattavan suurta (ku-vio 2).

Noin kolmasosa vastaajista hoi-taa luottamustehtäviä myös vapaa-ajalla. Heistä neljä viidesosaa käyt-tää luottamustehtäviin vapaa-ai-kaansa viikoittain 5–10 tuntia.

Luottamusmiehiltä kysyttiin myös eri asioiden hallintaa paikal-lisen tason neuvotteluissa asteikol-la 1 = erittäin puutteelliset taidot – 5 = erittäin hyvät taidot.

Luottamusmiehet kokevat osaa-misensa ja taitonsa keskimääräis-tä paremmiksi yhteydenpidossa henkilöstöön (3,9). He myös hal-litsevat neuvoteltavat asiat (3,7). Työehtosopimusten tuntemus (3,3) ja omat neuvottelutaidot koetaan tyydyttäviksi (3,2).

Luottamusmiehet olivat kuiten-kin keskimääräistä hieman tyyty-mättömämpiä TEKin, YTN:n tai JUKOn tarjoamaan tukeen neu-

vottelutilanteissa (2,9). Siitä an-nettiin kommentteja kyselyn avoi-messa palauteosassa.

Tasa-arvosuunnitelmista ei tietoaTyöterveyshuolto ja työsuojelu-ohjelma ovat yleisimmät työolo-jen kehittämisohjelmat. Ne ovat hoidossa lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden luottamushenkilöi-den työpaikoilla. Myös työkyvyn ylläpitoon tähtäävät Tyky- ja vas-

taavat ohjelmat sekä päihteiden-torjuntaohjelmat ovat työpaikoil-la yleisiä.

Sen sijaan noin kolmasosa luot-tamusmiehistä ei tiedä, onko työ-paikalla tasa-arvosuunnitelma. Sellainen on tasa-arvolain mu-kaan laadittava, jos työpaikalla on vähintään 30 henkilöä.

Luottamusmiesten mukaan henkilöstösuunnitelmaa ei ole toistaiseksi tehty noin kolmasosas-


■ Palkkaukseen ja työehtoihin liittyvät paikalliset neuvottelut ovat TEKin luottamusmiesjäsenten keskeisimpiä tehtäviä. Myös työsuhteiden ongelmatilanteet työllistävät heitä, selviää TEKin jäsentutkimuksesta.

➤


sa työpaikoista. Lain mukainen henkilöstösuunnitelma ja koulu-tustavoitteet on laadittava yt-lain piirissä olevissa yrityksissä ja yh-teisöissä ensi vuoden alkuun men-nessä.

YTN:n tai JUKOn järjestämät luottamusmiesten koulutustilai-suudet olivat viime vuonna suosit-tuja tilaisuuksia. Lähes yhtä kiin-nostavia olivat myös muut YTN:n tai JUKOn järjestämät koulutus- ja infotilaisuudet.

Lisäksi luottamusmiehet otti-vat osaa paikallisiin luottamus-miestilaisuuksiin kuten koulutus-tilaisuuksiin ja yhteispalavereihin työnantajan ja muiden henkilöstö-ryhmien edustajien kanssa. ❏

Tekkiläisiä luottamus-miehiä noin sata

TEKin luottamusmiesjäsenet kuuluvat laajempaan Ylem-

mät Toimihenkilöt YTN:n tai AKAVAn Julkisalan koulutettu-

jen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiesten ryhmään.

YTN:llä on luottamusmiehiä lähemmäs tuhat. He hoitavat

kaikkien YTN-liittojen ylempien toimihenkilöiden edunval-

vonnan työpaikoilla riippumatta siitä, minkä YTN-liiton jäse-

niä edustettavat ovat. JUKOlla on luottamusmiehiä likimain

2 400, joista kunnissa työskentelee reilut 1 700, valtiolla

noin 500 ja seurakunnissa loput.

TEKin jäsentutkimuksen luottamusmiehiä koskeviin ky-

symyksiin vastasi 55 tekkiläistä luottamusmiestä eli noin

puolet TEKin luottamusmiesjäsenistä. Yleisimmät luotta-

mustehtävät olivat luottamusmies, varaluottamusmies tai

luottamusvaltuutettu ja yhdyshenkilö.

Kaaoksesta selvittiin■ Nokia Siemens Networksin Tam pereen yksikön ylempien toimihenkilöiden luottamus-mies Jari Nummikoski kertoo lupautuneensa viisi vuotta sitten luottamusmieheksi, kun kaipa-si pitkään työuraansa vaihtelua ja uutta haastetta. Entinen luot-tamusmies vakuutteli, että työtä ei ole paljon.

Silloin ei osannut aavistaa-kaan, mihin kaaokseen vielä joutuisi.

– Viime keväänä neuvotte-luissa kului 80–90 prosenttia työajasta, kun Nokia Siemens Networksia muodostettiin. Alunperin lähdettiin liikkeel-le 700 henkilön vähennykses-tä, mutta ulkoistamisten, eropa-kettien ja muiden tekijöiden jäl-keen lopulta vain alle 20 työn-tekijää irtisanottiin. Lopputulos oli hyvä, Nummikoski kertoo.

Syksyn myötä on palattu nor-maaliin arkeen. Nyt luottamus-tehtävissä menee noin pari päi-vää viikossa, vaikka Nummikoski edustaa yksin Tampereen

NSN:n 1 300 ylempää toimi-henkilöä. Tek nologiateollisuu-den sopimuksen lokakuun pai-kallisen erän sopiminenkin su-jui mallikkaasti.

– Minä olen saanut neuvotte-luja varten työnantajalta tietoa suhteellisen hyvin, tosin en ai-na juuri sitä tietoa, mitä olen tar-vinnut enkä aina riittävästi. On siinä vielä kehittämistä.

Nummikoski on ollut tyy-tyväinen YTN:ltä saamaansa koulutukseen. Käyty on niin luottamusmiehen peruskurs-sit kuin jatkokurssitkin lukuis-ten luottamusmiespäivien ja ajankohtaisseminaarien ohella. Kansainväliseen konserniyhteis-työhön osallistuva Nummikoski on kouluttautunut myös sen alan osaajaksi Teol lisuuden Palkansaajien kursseilla.

– Ylipäätään me luottamus-miehet tarvitsemme sekä YTN:n että liittojen teknistä ammatillis-ta tukea. Lakimiesten palveluil-le on käyttöä. ❏ (MH)

– Luottamusmiehen työ on välillä melkoista tasapainoilua oikeiden töiden ja luottamus tehtävien välillä, kertoo tuotepäällikkönä NSN:llä työskentelevä Jari Nummikoski.

Ja näin luottamusmiehet sanoivat:– Päätoiminen luottamusmies 200 tekkiläistä kohden suuriin yrityksiin. Esimiesasemassa ei voi samalla ajaa ammattiyh-distysasiaa sivutoimena.– TEK voisi luottamusmiestoi-minnan kautta osallistua pal-jon aktiivisemmin työssä jak-samiseen ja työilmapiiriin vai-kuttamiseen.– Tulopoliittisten ja työehto-sopimusneuvottelujen aikana TEKin pitää profi loitua jämä-kämmin jäsentensä etujen aja-miseksi.– Luottamusmiehenä kaipaan TEKiltä aktiivisempaa otetta palkkaneuvotteluissa työpai-kalla ja neuvottelujen tueksi tietoa siitä, miten tekkiläisten palkat ovat yleisesti työpaikal-la kehittyneet.

➤

tek_jasentutkimus2006

Documents