teollisen muotoilun - amk · yritykset jaoteltiin kolmeen ryhmään henkilöstön määrän mukaan....

Teollisen muotoiluntoimialakartoitus

2002

Muotoilun innovaatiokeskus Designium rakentuu kiinteälle yhteistyölle Taideteollisenkorkeakoulun, Lapin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun,

sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, yritysten ja julkisten yhteisöjen kanssa.

Designiumin tehtävänä on edistää kansallisen muotoilupolitiikan kehittymistä, alankansainvälistymistä ja parantaa teollisuutemme kilpailukykyä muotoilun monialaisen tutkimus-

ja innovaatiotoiminnan kautta.

Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteidenja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja

lainoina runsaat 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin.

Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten,tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä

on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa.www.tekes.fi

Teollisen muotoilun toimialakartoitus 2002

Copyright © 2002 Designium

JulkaisijaMuotoilun innovaatiokeskus Designium, Taideteollinen korkeakoulu,

Hämeentie 135 C, 00560 Helsinki.

ToimittajatSampsa Piira ja Juha JärvinenGraafinen suunnittelu Juha Järvinen

www.uiah.fi/designium

Kirjapaino Oy K-Print Helsinki 2002

Johdanto

�� Muotoilusta onkuitenkin tullut yhä tärkeämpi kilpailutekijä myösaloille jotka eivät ole sitä aiemmin käyttäneet.

Kiinnostus muotoilualaa ja muotoilun käyttöäkohtaan on lisääntynyt Tekesin Muoto 2005 -ohjelman myötä. Muotoilu on kilpailukykyä jalisäarvoa lisäävä tekijä. Kuitenkaan tietoateollisuuden panostuksesta muotoiluuntuotekehityksessä ja markkinointiviestinnässä,muotoilun vaikutuksesta liiketoimintaan taitavoista hankkia muotoilupalveluita ei olekartoitettu systemaattisesti. Muotoilutoimistojenpalvelutarjonnasta, liiketoiminnasta taimerkityksestä asiakkaan liiketoimintaan eimyöskään ole ollut kvantitatiivistä tietoa.

Käsillä oleva kartoitus käynnistyi Tekesintoimeksiannosta ja Teollisuuden ja Työnantajienliiton avustuksella. Pyrkimyksenä oli selvittääsuomalaisen teollisen muotoilun nykytilaa.Tarkoituksena oli kerätä kattavaa lukumääräistätietoa muotoilualasta ja muotoilun käytöstäteollisuudessa, sekä luoda kysymyssarjoja jotkamahdollistaisivat muotoilualan kehittymisenseurannan ja jatkokehittämisen. Aikaisemmissatutkimuksissa on yleensä jouduttu turvautumaanviitteellisiin lukuihin mikä on vähentänyt tulostenkäyttökelpoisuutta. Nyt tehty kartoitus on

ensimmäinen yritys luoda pitkäjänteinenseurantatutkimus muotoilun käytöstä. Kartoitustoteutettiin lähettämällä kyselykaavake ja teollisenmuotoilun toimistoille. Osoitteistot koottiinTeollisuuden ja Työnantajien liiton avustuksella.Kyselyjä lähetettiin teollisuudelle 560 kappaletta.Saatuja tietoja täydennettiin haastatteluin.Yritykset jaoteltiin kolmeen ryhmään henkilöstönmäärän mukaan. Näitä olivat yli 500, 100–499ja 20–99 henkilöä työllistävät yritykset. Kyselylähetettiin kaikille yli 500 henkilöä työllistäville,joka kolmannelle 100 –499 henkilöä työllistävälleja noin sadalleviidellekymmenelle 20–99 henkilöätyöllistävälle yritykselle. Vastauksia saatiin takaisin165 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostuisiten 29,5%.

Muotoilutoimistojen osoitetietoja kerättiin teollistenmuotoilijoiden kattojärjestön TKO:njäsenrekisteristä, puhelinluetteloista jayritysrekisteristä. Vastauksia saatiin kaikkiaan30 kappaletta.

Vastauksissa nousee esille uusia mahdollisuuksiaja haasteita teollisuudelle ja muotoilutoimistoille.Näitä ovat mm. seuraavat:

Muotoilutoimistojen ansaintalogiikkaa onparannettava. Toimistot tekevät usein asiakkaallestrategiseksi luokiteltavaa työtä, mutta siitäsaadaan operatiivisen työn (mm. tuotemuotoilutai graafinen suunnittelu) korvaus.

Toimistoissa itsessään ei ole monialaisuuttaja verkostoituminen on alihankintaa. Tämäei tue toimistojen ansaintalogiikan taiuskottavuuden kehittymistä konsulttitoimistojentasolle.

Useimmat muotoilutoimistot ovat pieniä.Aloittavien ja yhden hengen toimistojen tulisi

muodostaa suurempia toimintayksiköitäliiketoiminnan mahdollisuuksien parantamiseksi.

Teollisuudessa operatiivisen tason muotoilunkäyttöä pitäisi lisätä yrityksissä joissa se onvähäistä. Lisäksi ymmärtämystä muotoilunkäytöstä strategisella tasolla tulisi parantaa.

Muotoilun pitkäjänteistä ja suunnitelmallistakäyttöä tuotekehityksessä tulisi lisätä. Tämäedellyttää myös muotoiluun budjetoitujen T&K-resurssien kasvattamista.

Muotoilutoimistojen ja asiakkaina olevanteollisuuden välisen yhteistyön tulee ollakiinteämpää. On tärkeää, että prosessit ovatyhteensopivia.

��

� ��

� �� !�"!�#""#

��$��

%��%�� $��

* * *

3

Sisällysluettelo

Johdanto

Sisällysluettelo

1. Muotoilun käyttö teollisuudessa

Vastaajat asemittain |Vastaajat liikevaihdoittain

Päätoimialat

Muotoilua käyttäneiden osuus vastanneista yrityksistä |In-house muotoilijoita palkkalistoilla |Yrityksessä työskentelevienmuotoilijoiden lukumäärä

Muotoilijan sijoittuminen yrityksenhierarkiassa |Muotoilijan sijoittuminen yrityksentoiminnoissa

Muotoilupalveluja ostaneet (kaikistavastanneista) |Miten päädyitte nykyiseen toimittajaan?

Minkä alan muotoilupalveluja oletteostaneet ja kuinka usein? |Kuinka suuren osan T&K -budjetistaarvioitte menevän muotoiluun?

Mitä palveluja olette ostaneet teollisenmuotoilun toimistoilta?

Miten käytätte muotoilua yrityskuvanrakentamiseen?

Millaisena pidätte muotoilupalveluidenhintatasoa? |Kokemukset muotoilun käytöstäliiketoiminnassa

3

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

Kuinka tärkeä rooli muotoilulla onliiketoiminnassanne? |Muotoilun käytön esteet

2. Muotoilutoimistot

Vastaajan asema |Vakituisten työntekijöiden määrä

Freelancereiden/määräaikaisten määräyrityksessä |Mitä aloja yritys palvelee

Yrityksen aktiivisten asiakkaiden määrävuodessa |Onko yrityksellänne ulkomaisiaasiakkaita |Millä markkinoilla asiakasyrityksettoimivat

Mitä toimintoja yritys harjoittaa

Mitä palveluja asiakkaille pääasiallisestituotetaan |Mitä dokumentteja yritys tyypillisestivälittää asiakkaalle

Kuinka monta projektia yritys aloittaavuosittain |Tyypillinen projektin kesto

Missä vaiheessa muotoilija/toimistoliittyy asiakkaan projektiin |Minkä vaiheen jälkeenmuotoilija/toimisto lähtee projektista

Yrityksen pääviestikanavatmarkkinoinnissa ja PR:ssä |Kuka vastaa yrityksen markkinoinnistaja myynnistä

16

18

19

20

21

22

23

24

25

26

Mitkä ovat yrityksenmuotoiluliiketoiminnan lähteet |Miten yritys määrittelee laskutuksen

Verkostoituminen suunnittelutoimistojentai alihankkijoiden kanssa |Saatteko yhteistyökumppaneidennekautta sellaisia asiakkaita joita ette olisisaaneet ilman heitä?

Mitä odotatte tapahtuvan muotoilualallaseuraavan kolmen vuoden sisällä?

Mitkä ovat painopisteenne omassayritystoiminnassanne kolmena tulevanavuotena?

Mitkä ovat mielestänne suomalaisenmuotoilualan vahvuudet?

Mitkä ovat mielestänne yleisetheikkoudet suomalaistenmuotoilutoimistojen parissa?

Mitkä ovat mielestänne uhkiasuomalaiselle muotoilualallelähitulevaisuudessa?

Mitä tekijät ovat mielestänne uusiamahdollisuuksia suomalaisellemuotoilualalle lähitulevaisuudessa?

27

28

29

30

31

32

33

34

5

1Muotoilun käyttö teollisuudessa6

TeollisuusKyselyjä lähetettiin 560 yritykselle Teollisuudenja Työnantajien keskusliiton avustuksella. Yrityksetjaettiin henkilöstömäärien mukaan. Kyselytlähtivät kaikille yli 500 henkilöä työllistäville,kolmasosalle 100-499 henkilöä työllistävistä janoin 150:lle 20-99 henkilöä työllistävistäyrityksistä. Suuremmissa yrityksissä kyselykohdistettiin tuotekehityspäällikölle/muotoilustavastaavalle ja alle 100 hengen yrityksissätoimitusjohtajalle.

Mitä kookkaampi yritys sitä useammin se myöskäyttää muotoilua. Alle 1,68 milj. euron (n. 10milj. markan) liikevaihdon yrityksistä vain 25%käytti muotoilua, kun taas yli 168 milj. euron (n.1 mrd. markan) liikevaihdon yrityksistä muotoiluakäytti jo 60%.

Vastaajat asemittain

Toimitusjohtaja

0 10 20 30

Markkinointipäällikkö/johtaja

Viestintäpäällikkö/johtaja

Tuotekehityspäällikkö/johtaja

Muu

0

1

28

23

10

18

0

3

29

24

8

12

0 20 40

Vastaajatliikevaihdottain

40

= ei käytä muotoilua

= käyttää muotoilua

7

Vastauksia kpl.

Vastauksia kpl.

0-168000 euroa(n. 0-1 mmk)

168000-1,68 milj. euroa(n. 1-10 mmk)

1,68 milj.-16,8 milj. euroa(n. 10-100 mmk)

16,8-84,1 milj. euroa(n.100-500 mmk)

84,1-168,2 milj. euroa(n. 500-1000 mmk)

yli 168,2 milj. euroa(yli 1000 mmk)

Kyselyn saaneista ja siihen vastanneistametalliteollisuus oli suurin toimiala. Se oli myössuurin muotoilun käyttäjä. Tekstiili-, vaatetus-,nahka- ja kenkäteollisuus käyttää prosentuaali-sesti eniten suunnittelijoita. Elintarviketeollisuuskäyttää suunnittelijoita erityisesti pakkauksientoteuttamisessa.

250

Päätoimialat

0 50 100 150 200

metsäteollisuus

kemianteollisuus

tevanake

viestintäteollisuus

energiantuotanto

konsulttitoimistot

sähkö ja tele

posti ja tele

kumiteollisuus

muu

palvelu/palvelutoimialat

kulutustavarateollisuus

puusepän/huonekaluteollisuus

elintarviketeollisuus

graafinen teollisuus

rakennusteollisuus

= saadut ei käytä muotoilua

= saadut käyttää muotoilua

= lähetetyt kpl

Teo

llisu

us

metalliteollisuus

8

Vastauksia kpl.

Teollisuus52% vastanneista käytti muotoilua (teollistamuotoilua, graafista suunnittelua, sisustus-arkkitehtuuria, tekstiili- ja vaatetussuunnitteluajne.). 41% käytti kyselyn fokustoimialaa, teollistamuotoilua. Vastaajista kaikki eivät käytä muotoiluajatkuvasti vaan mukana on muotoiluasatunnaisesti käyttäviä. On oletettavaa ettävastaamatta jättäneissä muotoilun käyttö onvähäisempää. Kyselyn sai kaikkiaan 560 yritystä.Vastanneita oli 165 kpl, joista muotoilua ilmoittikäyttävänsä 86 kpl. Pekka Korvenmaantoimittamaan Sitran raporttiin Muotoiltu etu:Muotoilu, teollisuus ja kansainvälinen kilpailukykytehdyssä selvityksessä vuodelta 1998 arvioidaannoin puolen kappaletavarateollisuuden yrityksistähyödyntävän muotoilua. Nyt tehty kyselytukee tätä arviota. Jos oletetaan, että kaikistakyselyn saaneista vain 86 yritystä käyttäämuotoilua, on käyttöaste vain 15%.

14% vastanneista yrityksistä on muotoilijoitapalkkalistoillaan. Muotoilijaa ei oltu tässämääritelty, vaan määrittelyn teki vastaaja itse.Muotoilu vaikuttaa olevan se osa tuotekehitystäjoka ostetaan ulkoa. Myöskään muotoilijoidenosaamista ja muotoilijan ammattia ei tunneta.In-house muotoilijoiden osuus saattaa lisääntyäkun ymmärtämys muotoilun käytöstä lisääntyy.

Nokian muotoilun käyttö ja myös sen in-house-muotoilijoiden lukumäärä erottuu tilastoissa,koska yrityksellä on selkeästi enemmänmuotoilijoita palkkalistoillaan verrattuna kokomuuhun teollisuuteen. Tevanake-ala ja design-intensiiviset kulutustavaroiden valmistajatkäyttävät perinteisesti useampia omiamuotoilijoita ja suunnittelijoita. Muilla teollisuudenaloilla muotoilijoiden osuus henkilöstöstä onpieni, 1-3 henkilöä. Nämä voivat myös toimiamuotoilujohtajina ja muotoilun ostajina jakoordinaattoreina.

Muotoilua käyttäneiden osuus vastanneista yrityksistä

Yrityksessätyöskentelevienmuotoilijoidenlukumäärä

1

2-3

4-5

6-7

8-10

yli 10 2

0

1

11

7

0 2 4 6 8 1210

1

9

In-house -muotoilijoita palkkalistoilla (kaikki vastanneet)86% ei työskentele14% työskentelee

Teollista muotoilua käyttää vastaajista

59% ei käytä

52% käyttää muotoilua48% ei käytä muotoilua

Vastauksia kpl.

41% käyttää

TeollisuusMuotoilijat sijoittuivat suurimmaksi osaksioperatiiviselle tasolle, tuotekehitykseen.Muotoilija on yksi jäsen tuotekehitysprosessissa.Muotoilua käytetään myös markkinoinnissa javiestinnässä, jolloin muotoilija voi myös toimiaasiantuntijana läpi organisaation. Useimmatasiantuntijat kuuluvat luultavasti keskijohtoon.Erillistä muotoiluyksikköä on harvalla yrityksellä.koska tämä vaatii jo useamman muotoilijan jasuurempaa panostusta muotoiluun. Ylimpäänjohtoon kuului muotoilijoita vain muotoilija-vetoisessa pienyrityksessä tai suuressamuotoilua käyttävässä organisaatiossa, missämuotoilijoita sijoittui jokaiselle hierarkian tasolle

Kun kysyttiin muotoilijoiden osuutta tuotekehitys-henkilöstöstä, vastaukset vaihtelivat rajusti.Poistettaessa suurimmat ja pienimmät (100%,0.5%) saatiin vastausten keskiarvoksi 22%.Määrä riippuu eritoten yritysten koosta jatoimialasta. Joissakin pienissä tevanake- ja käsi-ja taideteollisuuden tuotteita valmistavissayrityksissä prosenttiosuus oli suuri. Monetmuotoilustaan tunnetut yritykset ostavatmuotoilunsa ulkopuolelta – aina ei tarvita in-house -muotoilijoita. Näillä yrityksillä on useinkuitenkin perinteet muotoilun käytöstä jakokemusta sen ostamisesta..

Muotoilijan sijoittuminen yrityksen toiminnoissa

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Tuotekehitys

Myynti/markkinointi

Tekninen suunnittelu

Henkilöstöhallinto

Viestintä

Erillinen muotoiluyksikkö

0 % 10 % 20 % 30 % 40 %

Operatiivinen

Keskijohto

Ylin johto

Asiantuntijanaläpi hierarkian

10

Muotoilijan sijoittuminen yrityksen hierarkiassa

48% yrityksistä oli ostanut muotoilupalveluja.Valintapäätökseen toimittajasta vaikuttivat enitentoimistojen referenssityöt. Tämä voi myöstarkoittaa että nämä vastaajat ovat ostaneetmuotoilua ensimmäisiä kertoja ja vakiintunuttatoimittajaa ei ole vielä muodostunut. Asiakkaantoimialan tuntemuksella on myös vahvamerkityksensä. Toimistojen hyvin tehdystä työstäkiirii sana muillekin toimialan yrityksille.Muotoilutoimiston työn laatua arvostellessa täytyyolla aikaisempaa vertailupohjaa.

Henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä, muotoiluntekijä on itsensä markkinoija. Kokonaisvaltaistenratkaisujen vaatiminen on kasvanut muotoilu-toimistojen mukaan. Hinta ei ole määräävä tekijätoimistoa valittaessa.

Teollisuus

6

21

27

26

26

44

Muotoilupalveluja ovat ostaneet (kaikista vastanneista)

Kyllä 48%

Ei 52%

11

Muu6

16

0 10 20 30 40 50

Miten päädyitte nykyiseen toimittajaan?

Kansainvälisyys

13 Sopivuus omiin prosesseihin/työkaluihin

Kyky toimittaa kokonaisvaltainen ratkaisu

Asiakkaan toimialan tuntemus

Työn korkea laatu

Henkilökohtaiset suhteet

Sopiva hinnoittelu

18 Yrityksen imago

Referenssityöt

Vastauksia kpl.

Muotoilupalvelut rajattiin teollisen muotoiluun,sisustusarkkitehtuuriin ja graafiseensuunnitteluun. Teollista muotoilua käytetääneniten satunnaisesti, mutta jatkuvastikäyttävien osuuskin on huomattavan suuri.Erot sisustusarkkitehtuurin, graafisen suunnittelunja teollisen muotoilun välillä selittyvät aloillatehtävien töiden luonteella: esimerkiksi yritystentoimitiloja ei tarvitse koko ajan uudistaa.

TeollisuusMinkä alan muotoilu-palveluja oletteostaneet jakuinka usein?

Satunnaisesti

Jatkuvasti

Kerran

0-1% 1,1-5% 6-10% 11-15% 16-30% 31-50% yli 50%0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20Vastauksia kpl.

Kuinka suuren osan T&K -budjetista arvioitte menevän muotoiluun?

12

= Sisustusarkkitehtuuri 27

= Teollinen muotoilu 61

= Graafinen suunnittelu 47 0 10 20 30

Kysyttäessä muotoilun osuutta T&K-budjetistavastaukset vaihtelivat paljon. Suurin osavastaajista ei pystynyt esittämään arviota.Saatujen vastausten keskiarvo oli 13%, muttavaihteluväli oli suuri.

Vastauksia kpl.

Yleisin tarjottu palvelu on tuotemuotoilu jase on ollut myös yleisin ostettu palvelu.Vastausten perusteella myös pakkaus- jagraafista suunnittelua ostetaan paljon teollisiltamuotoilijoilta ja toimistoilta. Sen sijaan strategisensuunnitteluun kuuluvia palveluja ostetaanmuotoilutoimistoista niukasti. Tekninenosaaminen ymmärretään, mutta toimistojenkonsulttipalveluja ei osata hyödyntää.

TeollisuusMitä palveluja olette ostaneet teollisen muotoilun toimistoilta?

0 10 20 30 40 50 60 70

Tuotemuotoilu

Muita

Käyttöliittymäsuunnittelu

Mallien rakennus

Konseptointi

Viestintäsuunnittelu

Pakkaussuunnittelu

Brändin rakennus

Näyttelysuunnittelu

Graafinen suunnittelu

Ympäristö/sisustussuunnittelu

Strateginen suunnittelu

Tuotekehitys


13

Vastauksia kpl.

Muotoilua käytetään yrityskuvanrakentamisessa erityisesti tuotteissa (teollistamuotoilua), markkinoinnissa ja mainonnassa(graafinen suunnittelu) ja messuilla (sisustus-arkkitehtuuri). Yrityskuvaa rakennettaessakäytetään muotoilun koko kenttää.

TeollisuusMiten käytätte muotoilua yrityskuvan rakentamiseen?

0 10 20 30 40 50 60

14

25 Pakkaukset

35 Ständit

Markkinointi 45

21 Myyntiviestintä

16 Asusteet

Messut 38

12 Asiakastilaisuudet

9 Rekrytointi

16 Sisäinen viestintä

2 Muu

Mainonta 43

22 Esillepano

28 Näyttelyt

16 Toimitilat

51 Tuotteet

9 Sijoittajaviestintä

Vastauksia kpl.

��

Kokemukset muotoilun käytöstä olivatvastauksissa pääsääntöisesti hyviä. Erittäinhyviä kokemuksia oli peräti 37 prosentillavastanneista. Positiiviset kokemuksetluonnollisesti tukevat yritysten halukkuutta käyttäämuotoilua jatkossa.

Muotoilupalveluita pidetään melko kalliina.Hinta ei kuitenkaan ole keskeinenmuotoilupalveluita ostettaessa. Kysyttäessä mitkätekijät vaikuttivat muotoilutoimiston valintaan,oli sopiva hinnoittelu vasta seitsemänneksitärkeimmällä sijalla.

Teollisuus

Erittäin huonoja

15Kokemuksetmuotoilunkäytöstäliiketoimin-nassa

��

600 20 40

&��

� ��

� ��

&��

Erittäin hyviä

Melko hyviä

Melko huonoja

0 10 20 30 40 50

Vastauksia kpl.

Vastauksia kpl.

Suurimmaksi esteeksi tai syyksi muotoilunvähäiseen käyttöön nähtiin sen vähäinenmerkitys kyseiselle teollisuuden alalle.Useimmat näin vastanneista yrityksistä tekivätalihankintaa. Joissain tapauksissa muotoilu tuliasiakkaalta. Alalle merkityksettömäksi muotoilunmainitsivat myös monet elintarvike- jakemianyritykset. Muotoilua tarvitsemattomaksistandardituotteeksi mainittiin esim.rakennusaineteollisuuden tuotteet. Näissäyrityksissä muotoilu luultavasti mielletään vaintuotesuunnitteluksi, eikä sen strategistamerkitystä ole vielä ymmärretty.

TeollisuusMuotoilua pidettiin yrityksen liiketoiminnalleuseimmiten merkittävänä. Yritykset, jotkailmoittivat käyttävänsä muotoilua vähän, pitivatmuotoilun roolia kuitenkin merkittävänä omassaliiketoiminnassaan. Olennainen rooli muotoilullaoli eritoten vaatetusteollisuudessa.

16

Muotoilunkäytönesteet

Kuinka tärkeä rooli muotoilulla on liiketoiminnassa?

��

Ei alaan kuuluvia/relevantteja

0 10 20 30 40 50

Ajan puute

Muu

Standardituote (ei kaipaamuotoilua)

Konservatiivisuus/muutosvastarinta

Korkeat kustannukset/pieni tuotto

60

Olennainen

Merkittävä

Vähäinen

Ei roolia

0 10 20 30 40 50

Vastauksia kpl.

Vastauksia kpl.

18 2Muotoilutoimistot

Muotoilutoimistot

0 2 4 6 8 10 12 14

1

2-4

5-9

10-19

20-29

30-49

Vakituistentyöntekijöidenmäärä

25

Toimitusjohtaja

Markkinointipäällikkö/-johtaja

Tuotekehityspäällikkö/-johtaja

Muotoilupäällikkö/-johtaja

projektipäällikkö

Muotoilija

Muu

0 5 10 15 20

20

1

0

1

0

6

3Vastaajanasema

50 taiyli

Vastanneiden teollisen muotoilun toimistojen (30kpl) keskimääräinen ikä oli 9 vuotta. Hajonta olisuuri; vanhin vastannut toimisto oli perustettuvuonna 1981 ja nuorin 2002. Toimistot olivatmyös sijoittuneet hyvin pääkaupunki-painotteisesti. Vastanneista 55% sijaitsiHelsingissä. Muita keskittymiä olivat Lahti (3toimistoa), Turku (2 toimistoa) ja Tampere (2toimistoa). Jotkut pääkaupunkiseudunulkopuolelta vastanneista pitivät paikallisuuttavahvana myyntiargumenttina.

Vastanneiden toimistojen keskimääräinenliikevaihto oli vuonna 2000 21315 euroa,2001 217609 euroa ja vuoden 2002 arvioidenperusteella 221036 euroa. Suurimmanmuotoilutoimiston, (ED-Design), liikevaihdostaoli vain vuoden 2000 tieto, joten se on jätettypois laskuista. Se olisi nostanut keskimääräisenliikevaihdon vuodeksi 2000 331839 euroon.Vastanneiden toimistojen kasvu oli viidenviimeisen vuoden aikana keskimäärin 41%(brutto).

Kyselyyn vastanneista suurin osa oli yrityksensätoimitusjohtajia (20 kpl vastanneista). Tämäselittyy yrityskokojen pienuudella. Toimitusjohtajaon myös muotoilija ja markkinointipäällikkö.Ammattijohtajia ei alalla ole kenelläkään. Vainyksi vastaajista ilmoitti tittelikseenmarkkinointipäällikkö.

40% vastanneista toimistoista oli yhden hengentoimistoja. Toisen 40% muodostavat 2-4 hengentoimistot. Näitä suurempia toimistoja onSuomessa vain 5-6. Selkeästi toisista erottuuturkulainen ED-Design, joka on luultavasti myösPohjoismaiden suurin muotoilutoimisto. Pientäyrityskokoa pidetään suurimpana esteenäliiketoiminnan parantamiselle.

19

Vastauksia kpl.

Vastauksia kpl.

Muotoilutoimistot54% vastanneista toimistoista käyttääfreelancereita. Muotoilu on hyvin suhdanne-herkkä ala ja freelancereiden käyttö auttaamukautumaan tilanteeseen. Yli viittä freelanceriäkäyttävän toimiston toiminta-ajatus perustuimuotoilun ja viestinnän yhdistämiseen. Tässäfreelancereiden käyttö oli siis erilaista kuin muissatapauksissa.

Mitä aloja yritys palvelee

0 2 4 6 8 10 12 14

0

1-2

3-4

5 tai enemmän

Freelancereiden/määräaikaisten määräyrityksessä

20

250 5 10 15 20

Elektroniikkateollisuus

Rakennusteollisuus

Viestintäteollisuus

Julkinen hallinto

Tukku- ja vähittäiskauppa

Liikennevälineteollisuus

Metalliteollisuus

Huonekaluteollisuus

Muu teollisuus

Vakuutus, pankki ja rahoitus

Majoitus ja ravitsemusala

Tietotekninen ala

Toimialaluokitus oli vaikea määriteltävä. Koskakyselyn tämä osa lähetettiin vain teollisenmuotoilun toimistoille olisi aloja pitänyt tarkentaa.Metalliteollisuus oli suurin teollisen muotoilunkäyttäjä kyselyssä joka lähetettiin teollisuudelle.Monia yrityksiä on vaikea kategorisoida. Nesijoittuvat monille eri aloille. Huonekalu-teollisuuden edustajia toimii esimerkiksi metalli-ja puusepänteollisuuden alla riippuentoimialaluokituksesta. Kolme suurinta alaanousee kuitenkin ylitse muiden: metalli-, elektro-niikka-, ja huonekaluteollisuus.

Vastauksia kpl.

Vastauksia kpl.

MuotoilutoimistotAktiivisten asiakkaiden määrä riippuutoimiston kapasiteetista. Toisaalta jotkinpienemmät toimistot ovat voineet erikoistuanopeitten, kevyempien projektien tekoon, kutengraafiseen suunnitteluun, mikä kasvattaaaktiivisten asiakkaiden määrää. Toisilla toimistoillavoi taas olla pitempiaikaisia projekteja harvojenasiakkaiden kanssa.

1-5

6-10

11-20

21-30

31-40

41-50

yli 50

140 2 4 6 8 10 12

Yrityksen aktiivisten asiakkaiden määrä vuodessa

Onko yrityksellä ulkomaisia asiakkaita (pääkonttori ulkomailla) Kyselyyn vastanneiden toimistojen asiakas-yritykset sijaitsivat suurimmaksi osaksipääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa.Yllättävän suurella osalla vastaajista oli tai oliollut ulkomaisia asiakkaita. Toimeksiantojaulkomaille oli tehty eniten USA:han, Ruotsiin jaSaksaan. Muita mainittuja maita olivat Sveitsi,Italia, Viro, Englanti, Hollanti ja Itävalta.Ulkomaiseksi asiakkaaksi määriteltiin yritys jonkapääkonttori sijaitsi ulkomailla.

Vientiä harjoittavat yritykset työllistävätmuotoilutoimistoja eniten. Vain kotimaanmarkkinoilla toimivat yritykset olivat useamminpienten toimistojen asiakkaina. Ilahduttavan suuriprosentti asiakkaista oli globaaleja toimijoita.Muotoilutoimistojen haastatteluissa on käynytilmi että kansainvälistymisen oletetaantapahtuvan asiakasyritysten kansainvälistyessä.

21Ei 60%

Kyllä 48%

Millä markkinoilla asiakasyritykset toimivatGlobaali toimija 43% Kotimaan markkinoilla

30%

Rajatuilla kansainvälisillämarkkinoilla 27%

Vastauksia kpl.

Muotoilutoimistot

0

Muita

5 10 15 20 25 30 35

Tuotemuotoilu

Käyttöliittymäsuunnittelu

Mallien rakennus

Viestintäsuunnittelu

Konseptisuunnittelu

Pakkaussuunnittelu

Brändin rakennus

Näyttelysuunnittelu

Graafinen suunnittelu

Ympäristö / sisustussuunnittelu

Strateginen suunnittelu


Mitä toimintoja yritys harjoittaa

22

Tuotemuotoilu oli yleisin teollisen muotoiluntoimistojen tarjoamista toiminnoista taipalveluista. Tuotekehityksen palveluja tarjottiinseuraavaksi eniten. Nämä kuuluvatkinperinteisesti teollisen muotoilun toimenkuvaan.Graafinen suunnittelu, näyttelysuunnittelu jaympäristö- ja/tai sisustussuunnittelu ovat alojajoihin on omat ammattikuntansa, mutta joitateolliset muotoilijat myös harjoittavat.Markkinoiden ollessa pienet on asiakaspohjausein pidettävä laajana ja tarjottava ”jokaisellejotain”. Konsepteja tarjoaa moni. Termienstrateginen suunnittelu ja brändin rakennusmerkitykset vaihtelevat luultavasti vastaajittain.

Tuotekehitys

Vastauksia kpl.

MuotoilutoimistotMitä palveluja asiakkaille pääasiallisesti tuotetaan

Mitä dokumentteja yritys tyypillisesti välittää asiakkaalle

Muita

Skissejä

Käsintehtyjä esityskuvia

CAD-tiedostoja

Hahmomalleja

Toimivia prototyyppejä

Valmistusprosessidokumentt.

Multimediatiedostoja

Tietokoneella tehtyjä esityskuvia

CAD-renderointeja

23

300 5 10 15 20 25

Yksittäisiä muotoiluprojekteja

Muu

Koko tuotekehitysprosessi

Strategista suunnittelua

Markkinatutkimusta

Käytettävyystestausta

Teknistä suunnittelua

Mallinrakennusta

Konsepteja

Muotoiluanalyyseja

300 5 10 15 20 25

Yksittäiset muotoiluprojektit ovat teollisenmuotoilun toimistojen tavanomaisimpia töitä.Ilahduttavaa on se, että asiakkaat osaavat ostaamyös konsepteja. Suuremmat asiakkaat voivatpyytää konseptointityötä useammalta yritykseltäpäätöstensä tueksi. Koko tuotekehitysprosessiatarjotaan luultavimmin pienille yrityksille taiyrityksille jotka ovat ulkoistaneet koko tuote-kehityksensä. Muotoiluanalyyseilla kartoitetaanmuotoilun mahdollisuuksia yrityksissä.

Tietokoneavusteiset suunnittelumenetelmät ovatyleistyneet. Ne ovat vaikuttaneet asiakkailletoimitettavien dokumenttien muotoon. Nyt käsintehdyt esityskuvat tai piirrokset alkavat ollaharvinaisia. Tiedostojen lähettäminen jajakaminen mahdollistavat esimerkiksisamanaikaisen työskentelyn mekaniikka-suunnittelijoiden kanssa. Hahmomallit ovatkuitenkin hyvä kouriintuntuva keino demonstroidatuotetta. Hahmomalleja tuotetaan myöspikamallinnusmenetelmillä.

Vastauksia kpl.

Vastauksia kpl.

Muotoilutoimistot

0 2 4 6 8 10

Kuinka monta projektia yritys aloittaa vuosittain

Tyypillinen projektin kesto24

Pienillä toimistoilla ei ole resursseja aloittaamontaa projektia vuosittain. Toimistojen välinenverkottuminen ei ole vielä niin kehittynyttä ettäsiitä olisi apua. Pienet ja nopeat projektit, kutengraafisen suunnittelun työt, nostavat joidenkintoimistojen aloitettujen projektien lukumäärää.Isot projektit sitovat resursseja niin etteimahdollisuutta pienempien aloittamiseen ole.Vain muutamilla suurimmilla toimistoilla onresursseja toteuttaa sekä isoja että pieniäprojekteja samanaikaisesti.11-14

15-19

20-49

yli 50

0

1-2

3-5

6-10

0 5 10 15 20

10-12

1-3

4-6

7-9

Yli 12 kk

Projektien tyypillistä kestoa on vaikeamääritellä. Erilaiset projektit vaativat eri pituisenajan. Toimistolla voi olla eri kestoisia projekteja.1-3 kuukautta oli kuitenkin selvästi yleisin vastaus.Jotkin vastaajista valitsivat kaksi vaihtoehtoa; 1-3 kuukautta pienemmille projekteille ja 7-9kuukautta suuremmille.

Myös keskimääräinen projektista laskutettusumma vaihteli huomattavasti: 1.000 eurostaaina 70.000 euroon.

Vastauksia kpl.

Vastauksia kpl.

Muotoilutoimistot

Tuotestrategiassa

Markkina/käyttäjätutkimuksessa

Konseptisuunnittelussa

Alkuvaiheen tuotesuunnittelussa

Lopullisessa tuotemuotoilussa

Muussa

0 5 10 15 20 25

Missä vaiheessa muotoilija / toimisto liittyy asiakkaan projektiin

Minkä vaiheen jälkeen muotoilija / toimisto lähtee projektista

25

Dokumentoinnin

Esituotannon

Tuotelanseerauksen

Muun

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Lanseerauksenonnistumisen arvioinnin

Tässäkin vastaukset ovat asiakaskohtaisia.Kohdan “muu” vastauksissa mainittiinajankohdaksi mm. prototyypin teon jälkeen.Lisäksi todettiin myös, että projektista ei poistutavaan aletaan hahmotella ja aikatauluttaaseuraavaa projektia.

Toimistot näyttävät liittyvän asiakkaansaprojekteihin entistä varhaisemmassavaiheessa. Alkuvaiheen tuotesuunnittelussa jakonseptisuunnittelussa liitytään useamminprojekteihin kuin lopullisessa tuotemuotoilussa.Tuotestrategian suunnittelussa mukanaolo vaatiisyvempää luottamusta yrityksen ja muotoilu-toimiston välillä. Vastanneista toimistoistayksikään ei ilmoittanut tekevänsä markkina-tutkimusta mutta markkina- tai käyttäjätut-kimusta tuotetaan asiakkaille yhteistyöyritystenkautta.

Muulla vaiheella tarkoitetaan toimistonosallistumista yritysstrategian suunnitteluunmuotoilun ja teknologiavalintojen osalta.

Vastauksia kpl.

Vastauksia kpl.

Muotoilutoimistot

Lehtimainonta

Suoramainonta

Puhelinmyynti

Yhteismarkkinointi

“Suusta suuhun”

Artikkelien julkaisu

Internet

Luentojen pitäminen

Asiakastiedotteet

Lehdistötiedoitteet

Ei mitään

Muita

0 5 10 15 20 25 30

Yrityksen pääviestikanavat markkinoinnissa ja PR:ssä

Kuka vastaa yrityksen markkinoinnista ja myynnistä

Omistaja / toimitusjohtaja

Projektipäällikkö

Vanhempi muotoilija

Muu

0 5 10 15 20 25 30 35

26

Markkinointi on kehittymätöntä ja vähäistä.Se vaatii panostusta johon ei ole resursseja.”Suusta suuhun” -menetelmä on kaikista yleisin,hyvin tehdyn työn maine kiirii. Luentojenpitäminen on yllättävän yleinen tapa markkinoida.Se on samalla asiakkaiden koulutusta muotoilunkäytössä. Suorasta puhelinmarkkinoinnista taimyynnistä vastaa yleensä toimitusjohtaja/omistaja muiden töidensä ohella.

Muotoilutoimistoissa ei ole ammattijohtajia.Markkinoinnin ja myynnin hoitaa yleensätoimiston omistaja. Isommissa toimistoissavanhemmat muotoilijat hoitavat yhteyksiävanhoihin asiakasyrityksiin.

Vastauksia kpl.

Vas

tauk

sia

kpl.

MuotoilutoimistotMitkä ovat yrityksen muotoiluliiketoiminnan lähteet

Miten yritys määrittelee laskutuksen

Kulut + kiinteä hinta

Aika ja materiaalit

Urakkapalkka

Royalti

Muu

0 5 10 15 20 25 30

27

Muu

0 5 10 15 20 25 30

Uudet projektit[vanhat asiakkaat]

Uudet projektit[uudet asiakkaat]

Muutokset olemassaoleviin projekteihin

Pitkäaikaiset suhteet kehittävät molempiaosapuolia. Yhteistyö vanhojen asiakkaidenkanssa on onnistumisen merkki. Muotoilunkäytöstä on nähty olevan hyötyä. Uudet projektituusille asiakkaille kertovat useamman yrityksenkiinnostuksesta muotoilua kohtaan. Näistä voimuodostua uusia ”vanhoja” asiakkaita. Muiksiliiketoiminnan lähteiksi mainittiin konsultointi jaomatuotanto.

Toimistot määrittelevät laskutuksen käytetynajan mukaan. Vaihtoehtoisista tavoista on ollutkeskustelua, mutta käytäntöä on vaikeaamuuttaa. Royaltit ovat käytössä varsinkinhuonekaluteollisuudessa.

Vas

tauk

sia

kpl.

Vas

tauk

sia

kpl.

Muotoilutoimistot

" # ' ( ) " # ' (

Satunnaista yhteistyötä

Yhteistyö on alihankintaa

Yhteistyö on tietojen jaosaamisen vaihtamista

Koko toiminta-ajatus perustuuaktiiviseen, toisiaan täydentävien

yritysten verkostoitumiseenYhteistyö on

partnerisuhteiden luomista,jossa jaetaan liiketoiminnan riskit

Ei juuri lainkaan yhteistyötämuiden alan yritysten kanssa

28

Yhteistyö on pääasiallisesti alihankintaa.Muotoilutoimistot ovat verkostoituneet muunmuassa mekaniikkasuunnittelu- ja mainos-toimistojen kanssa. Ilman yhteistyötä asiakkaanvaatimaa kokonaispakettia on mahdotonta tehdä.Muotoilutoimistot tekevät yhteistyötä eri alojenyritysten kanssa, mutta keskinäinen yhteistyöon vähäistä. Vastanneilla toimistoilla olikeskimäärin 5 aktiivista yhteistyöyritystä. Joillakinoli myös ulkomaisia yhteistyökumppaneita.

Suuri osa (75%) toimistoista ilmoitti saavansaasiakkaita myös yhteistyöyritysten kautta.Vastanneet toimistot saivat keskimäärin 31%asiakkaistaan tätä kautta. Yhteistyö on tärkeääpienelle alalle. Yhteistyön määrä ja laatu tuleemuodostumaan mielenkiintoiseksi barometriksi.

Verkostoituminen suunnittelutoimistojen tai alihankkijoiden kanssa

Ei 25%

Kyllä 75%

Saatteko yhteistyökumppaneidenne kautta sellaisia asiakkaitajoita ette olisi saaneet ilman heitä?

Vas

tauk

sia

kpl.

Muotoilutoimistot

0 5 10 15 20

Alan markkinat eivät kasva Suomessa

Muuta

Toiminta kansainvälistyy

Alan markkinat kasvavat Suomessa

Asiakkaiden vaatimukset kasvavat

Liiketoimintaosaaminen korostuu

Tekninen osaaminen korostuu

Kilpailu kiristyy ulkomaisten yritysten taholta

Kilpailu kiristyy kotimaisten yritysten taholta

Alalla ei tapahdu Suomessa suuria muutoksia

Mitä odotatte tapahtuvan muotoilualalla seuraavan kolmenvuoden sisällä?

29

Alan markkinoiden odotetaan kasvavan jakilpailun samaan aikaan kiristyvän. Muotoiluakäyttävien yritysten pelätään ostavan muotoilu-palvelunsa ulkomailta. Muotoilun käytönyleistyessä asiakkaiden vaatimustaso nousee.Liiketoimintaosaaminen korostuu ja toiminnanodotetaan kansainvälistyvän.

Vas

tauk

sia

kpl.

MuotoilutoimistotMitkä ovat painopisteenne omassa yritystoiminnassannekolmena tulevana vuotena?

30

Liiketoimintaosaamisen kehittäminen jatoimintaprosessien parantaminen ovatuseimpien kyselyyn vastanneiden toimistojentavoitteina. Toiminta halutaan kunnollakannattavaksi liiketoiminnaksi. Tähän liittyy myöspalvelujen tuotteistaminen. Palvelujen valikoimaaei haluta niinkään lisätä sillä toimistot rönsyilevätjo liikaa. Kustannuksia on jo aiemmin karsittu.Myös kansainvälistyminen on monen vastaajantulevaisuuden painopisteenä.

0 5 10 15 20 25

Toimintaprosessien parantaminen

Liiketoimintaosaamisen kehittäminen

Muu painopistealue

Johtamisen/johtamisjärjestelmien kehittäminen

Yhteistyöyritysten verkoston luominen

Palvelujen tuotteistaminen

Tietotaidon lisääminen

Uusien markkinoiden löytäminen

Kustannusten karsiminen

Laadun kehittäminen

Tuloksen parantaminen

Kansainvälistyminen

Kapasiteetin lisääminen

Palveluiden monipuolistaminen Vastauksia kpl.

Muotoilutoimistot��

31

Teknistä osaamista pidetään suomalaisenmuotoilualan vahvuutena. Suomessa muotoilu-alalla vallitsee toimintalähtöinen perinne jaluottamus asiakassuhteessa mikä heijastuuammattimaisuutena. Yrityskokojen pienuus jajoustavuus nähdään sekä vahvuutena ettäuhkana.

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

Tekninen osaaminen

Työn laatu

Muu vahvuus

Yritykset ovat pieniä ja joustavia

Yhteistoimintaverkostot alan yritysten välillä

Alan julkinen arvostus

Alan yritykset ovat keskittyneet ydinosaamiseensa

Asiakasyritykset osaavat käyttää alan palveluja

Toiminnan ammattimaisuus

Henkilöstöresurssit

Prosessiosaaminen

Vas

tauk

sia

kpl.

MuotoilutoimistotMitkä ovat mielestänne yleiset heikkoudet suomalaistenmuotoilutoimistojen parissa?

32

Yrityskokojen pienuutta pidettiin toimistojensuurimpana heikkoutena. Toimistot ovat vielähuonosti verkostoituneita keskenään. Toiminnanjohtamisessa on heikkouksia. Asiakkaat eivätosaa käyttää alan palveluja ja toimistot eivätpysty heitä kouluttamaan. Erikoistumisen puuteon ymmärrettävää pienillä markkinoilla, muttasamalla tiedetään että rönsyillään liikaa.Erikoistuminen on suuri haaste muotoilu-toimistojen liiketoimintaa kehitettäessä. Muunaheikkoutena mainittiin liiketoimintaosaamisenpuute. Toisaalta tämä oli yleisin kehittämisenpainopiste muotoilutoimistoilla.

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

Yrityskokojen pienuus

Toiminnan johtamisen heikkoudet

Muu heikkous

Työn laatu

Yhteistoimintaverkostojen puute alan yritysten välillä

Alan julkinen arvostus

Toiminnan epäammattimaisuus/professionalismin puute

Alan yritykset rönsyilevät liian moneen toimintaan

Asiakasyritysten kouluttaminen käyttämään alan palveluja

Henkilöstöresurssit

Prosessiosaamisen taso

Teknisen osaamisen tasoVastauksia kpl.

MuotoilutoimistotMitkä ovat mielestänne uhkia suomalaiselle muotoilualallelähitulevaisuudessa?

Muu uhka

0 5 10 15 20 25

markkinointi- ja myyntiosaamisen puute

Alan osaajien siirtyminen ulkomaille

Kiristyvä kilpailu ulkolaisten yritysten taholta

Liiketoimintaosaamisen puute

Alalla toimivien yritysten pieni koko

Rahoituksen puute

Henkilöstöresurssien heikkous

Yhteistyöverkostojen puute alan yritysten välillä

Jälkeenjääminen toiminnan kansainvälistymisestä

Muotoiluosaamisen huono laatu

Jälkeenjääminen teknisestä kehityksestä

33

Markkinointi- ja myyntiosaamisen puutekoettiin suurimpana uhkana. Tämän osoittivatmyös teollisuudelta tulleet vastaukset.Teollisuusyrityksien vastauksien mukaanmuotoilutoimistoja koskevaa informaatiota onvaikea saada. Pieni koko uhkana kehityksellekorostuu taas, kuten myös liiketoimintaosaamisenpuute. Pelko jälkeen jäämisestä kehityksessä jakansainvälistymisessä on iso. Kehitystoimintaantarvittaisiin rahaa, mutta rahoituslähteitä ei oletai niitä ei tiedosteta. Muina uhkina mainitaanliika koulutus alalle, kotimarkkinoidenvastahankainen asenne muotoilun kehittämiseksiliiketoiminnaksi ja pienten toimistojen ongelmalöytää toiminnalleen jatkajia.

Vastauksia kpl.

Muotoilutoimistot

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

Rahoittajien kiinnostuminen

Muotoilun kysynnän jatkuva kasvu

Suurempiin yrityskokoihin siirtyminen

Yhteistoimintaverkostojen syntyminen alalle

Muiden alojen kiinnostus ottaa muotoilu osaksi omaansa

Muu uusi mahdollisuus

Alan suomalaisten yritysten kansainvälistyminen

Suomen nousu/pysyminen muotoilun huippuosaajana

Lliikekumppanuus kansainvälisten yritysten kanssa

Mitkä tekijät ovat mielestänne uusia mahdollisuuksiasuomalaiselle muotoilualalle lähitulevaisuudessa?

34

Suurimpana mahdollisuutenaan muotoilu-toimistot pitivät integroitumista muihinaloihin. Monet pienet toimistot on perustettuitsensä työllistämiseksi. Tämän takia voitaisiinmieluusti sulautua osaksi insinööri- taimainostoimistoa ja tehdä mitä parhaiten osataan,muotoilua. Muotoilun kysynnän kasvuunuskotaan ja toivotaan. Yhteistyön merkitysymmärretään. Rahoittajien kiinnostus loisi uusiamahdollisuuksia alalle. Omaan kansainväli-syyteen ei vielä uskota paljoakaan, muttaliikekumppanuus kansainvälisen yrityksen kanssavaikuttaa vastaajien mielestä suuremmaltamahdollisuudelta.

Vastauksia kpl.

Innovation Through Design

DesigniumMuotoilun innovaatiokeskusTaideteollinen korkeakoulu

Hämeentie 135 C00560 Helsinki

Puh. 09-756 30424Fax. 09-756 30433

www.uiah.fi/designium

2002

teollisen muotoilun - amk · yritykset jaoteltiin kolmeen ryhmään henkilöstön määrän mukaan....

Documents